1. No category

Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
VESANEN-POHJOLA SUKUHAARA
Nurmisen sukukirja II-osa
Seppo Tamminen
1
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
SISÄLLYSLUETTELO
Anna Vesasen esipolvitaulujen numerointi on jatkoa Nurmisen sukukirjaan
II.3
Anna Vesasen äidin esipolvitaulut
Taulu 22 Doppsko-Påhlström-Vesanen sukuhaara
Taulu 23 Kalhon Hörning sukuhaara
Taulu 24 Vastamäki sukuhaara
Taulu 24.A Vastamäen Vähä-Niilon sukuhaara
Taulu 24.B Vastamäen Iso-Nilon sukuhaara
Taulu 25 Hartolan Ruskealan Marttila sukuhaara
Taulu 26 Nokan Erämies sukuhaara
Taulu 27 Kirkkolan kartanon sukuhaara
Taulu 28 Kirkkolan Kankaanpään sukuhaara
Taulu 29 Koitin torpparisukuhaara
Taulu 30 Mäntyharjun/ Heinolan Paason Ahtiaisen sukuhaara
Taulu 31 Mäntyharjun Nurmaan Leitsa suku
Taulu 32 Joutsan Mieskonmäki sukuhaara
II.4
Anna Vesasen isän esipolvitaulut
Taulu 33.A Luhangan Ryyttylä –Joutsan Heinikan Pohjola sukuhaara
Taulu 33.B Luhangan Klemettilä sukuhaara
Taulu 34 Joutsan Pappisen Haukihäntä sukuhaara
Taulu 35.A Joutsan Heinikan Anttila sukuhaara
Taulu 35.B Joutsan Heinikan Lampila sukuhaara
Taulu 36 Luhangan Tammijärven Tomuhousu sukuhaara
Taulu 37 Joutsan Pekkasen Sauvala sukuhaara
Taulu 38 Hartolan Pohjolan Pörilä B-sukuhaara
Taulu 39.A Joutsan Tammimäen (Hannusmäen) Ritari sukuhaara
Taulu 39.B Joutsan Tammimäen (Hannusmäen) Harju sukuhaara
Taulu 40 Joutsan Tammimäen Hannus sukuhaara
Taulu 41 Hartolan Vuorenkylän Purnuvuori sukuhaara
Taulu 42 Hartolan Leppäkosken Hirviniemen Melkkala sukuhaara
Taulu 43 Hartolan Kirkkolan ratsutalonpoika sukuhaara
Taulu 44 Hartolan Kirkkolan Sipilä ratsutalonpoika sukuhaara
Taulu 45 Hartolan Putkijärven Pynnönen sukuhaara
Taulu 46 Joutsan Puttolan Vähä-Puttola sukuhaara
Taulu 47 Hartolan Vuorenkylän Laurila-Tillala sukuhaara
Taulu 48 Joutsan Tammilahden Mattila sukuhaara
Taulu 49 Hartolan Vuorenkylän Kinkkula sukuhaara
Taulu 50 Hartolan Pohjolan kartanon Purhala sukuhaara
Taulu 51 Joutsan kylän Hulikka-Perttula sukuhaara
Taulu 52 Joutsan kylän Tokero (Vähä-Tokero) sukuhaara
Taulu 53 Joutsan kylän Kemppilä sukuhaara
Taulu 54 Joutsan Pappisen Muikkuparran sukuhaara
2
3
3
10
13
13
18
22
27
28
32
32
37
41
44
52
52
62
65
70
73
74
77
79
80
81
82
86
89
90
95
99
107
111
115
116
120
123
128
130
133
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
II.3 ANNA VESASEN ÄIDIN ESIPOLVITAULUT
Taulu 22 Doppsko -Påhlström -Vesanen sukuhaara
Yleistä: Sukuhaaran kaukaisimmat tunnetut sukujuuret löytyvät Mäntyharjulta, jossa tämän
sukuhaaran ”alkukotina” voitaneen pitää Kukonkorven ja Nurmaan pikku kyliä, jotka sijaitsevat
Mäntyharjun nykyisen kirkonkylän lounaispuolella lähellä Iitin rajaa. Nurmaan kylä sijaitsee Iitti
(Jaala) –Mäntyharju tien 4164 ja tien 15026 risteyksessä. Leitsan tila sijaitsee tästä risteyksestä
pohjois-koilliseen n. 400 m risteyksestä. Vuoden 1790 Kuninkaan kartaston mukaan Kukonkorpi
sijaitsi nykyisen Vanhakorpi nimellä tunnetun kylän tienoilla, Nurmaalta Mäntyharjulle menevän tien
4164 varrella, jossa kylässä sijaitsee edelleen Kukkolampi ja Kukkokivi sekä Korvenjoki.
Kukonkorpi ja Nurmaa kuuluivat Mäntyharjun ns. hämäläiskyliin.
Kukonkorpi on vanhaa asikkalalaista eräaluetta ja mahdollisesti sai ensimmäiset asukkaansa
Asikkalasta käsin (viite; s. 22 MH-I) ja Nurmaan kylä oli taas Vanajan (Hämeenlinnan) Mäskälän
kylän eräaluetta (viite; s. 47 AH). Nurmaan kylä kuului hallinnollisesti Hollolaan ja sen Uskilan
neljänneskuntaan ja kirkollisesti Iitin kirkkoherrakuntaan. Nurmaan kylää lienee asutettu alun perin
Vanajan Mäskälästä ja/tai Hollolasta käsin. Nurmaan kylän takamailla sijaitseva Leitsan talo kuului
uuden ajan alkupuolella Artjärven uudisasutusneljänneskuntaan ja sai asukkaansa ilmeisesti
lähinnä Orimattilasta käsin, jossa on edelleen Leitsamaan yksittäistalo, viite; s. 28 MH-I. Taulu 31.
Kukonkorpi taas kuului Asikkalan hallintopitäjään, sekä sen Asikkalan ja osaksi myös Viitailan
neljänneskuntaan.
Taulu 22.1
(VIII) Lauri Yrjönpoika Dopsko (Lars Jörensson Doppsko)
Syntyi tiettävästi v. 1699 Mäntyharjulla, mahdollisesti Kukonkorvessa, asiaa ei tiedetä tarkemmin.
Hämeen läänin jalkaväkirykmentin pääkatselmusluettelon v. 1728 mukaan Sysmän komppanian
Kukonkorven ruodussa n:o 116 (Mäntyharjulla) oli sotilaana Lauri Dopsko (Lars Doppsko), joka oli
astunut palvelukseen 22.6.1722, joten palvelusvuosia oli kertynyt 6 vuotta, naimisissa (gift) ja
iältään 29 vuotta (viite; HL:n jalkaväkirykmentin pääkatselmusluettelo 1719 -1728 ES2268HJR412,
kuva 625 SSHY). Lauri Dopskon (tai Doppsko) vanhempia ei saatu selville 1600/1700-lukujen
taitteen vajavaisten asiakirjojen avulla. Mäntyharjun Kukonkorvesta ja Nurmaalta ei löytynyt
”sopivaa” Yrjö nimistä isäehdokasta Laurille, eikä lähikylien Yrjöistä voitu päätellä juuri mitään.
Yleisesti ruotusotamies värvättiin sen ruodun alueelta missä hän sitten palveli sotilaana. Laurin
sotilasnimi Doppsko tarkoittanee vannetta (länkiä ?) tai jotain raudoitusta, eli Lauri teki sotilaana
varmaankin jalkaväen tarvitsemia varusteita ja mahdollisesti hevosen länkiä ja ehkä metallitöitä,
vaikkakaan häntä ei mainittu sepäksi (smed). Mäntyharjun varhaisimpien kirkonkirjojen mukaan
Lauri Yrjönpoika mainittiin Mäntyharjulla Hämeen rykmentin Kukonkorven sotilasruodun n:o 116
sotilaaksi, sotilasnimellä Dopsko (viite; s. 226 RK 1733 -1738 + s. 65 RK 1739 -1748 Mäntyharju,
Hämeen puoli, Hämeen rykmentin sotilaat), asuen Mäntyharjun Kukonkorvessa sekä myöhemmin
Nurmaalla. Vuoden 1728 HL:n jalkaväkirykmentin pääkatselmuksessa Sysmän komppanian
Mäntyharjun Nurmaan ruodun n:o 117 sotilaana oli Lauri Gröning (Lars Gröning) ja ruodun 118
sotilaana Yrjö Höök (Jöran Höök). Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Sysmän komppanian
sotilasruodun 116 muodostivat Mäntyharjun Kukonkorven Hälikkä ja Mäkelä (+Asikkalan Honnila)
ja ruodun 117 muodosti Mäntyharjun Nurmaan Mattila, Honkala, Heikkilä ja Samppala, kun taas
ruodun 118 muodosti Nurmaan Leitsa, Leppäniemen Tapanila ja Koivisto, viite; s. 174 MH-I.
Erottuaan sotapalveluksesta Lauri Dopsko muutti perheineen v. 1747 Hartolaan, jossa Lauri
työskenteli lampuotina Hartolan Kalhon Taurala rusthollin lampuotitilalla. Koska Lauri muutti
Mäntyharjulta Hartolan Kalholle, voitaneen ajatella yhtenä mahdollisuutena sitä että Lauri olisi
lähtöisin mahdollisesti Hartolasta (Kalholta ?), mutta tälle teorialle ei löydetty vahvistusta.
Hartolaan muuton syynä voisi olla paremminkin siirtyminen pois kauemmaksi Venäjän rajasta ja
rauhattomalta rajaseudulta, sillä Ison ja Pikkuvihan myötä valtakunnan rajoja siirrettiin siten, että
Turun rauhassa 7.8.1743 määrättiin Venäjän ja Ruotsin välinen raja kulkemaan niin, että se
halkaisi Mäntyharjun, myös Mäntyharjun kirkonkylän, jolloin Hämeen puolen kylät jäivät Ruotsin
3
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
puolelle ja siten myös Kukonkorpi ja Nurmaa, mutta ne sijaitsivat aivan rajan tuntumassa. Koska
Mäntyharju ei ollut tuolloin vielä itsenäinen pitäjä, niin sen hämäläiskylät laskettiin vanhastaan
kuuluneeksi Hollolaan, Asikkalaan ja Sysmään. Hartolassa Laurilla ei mainittu lainkaan sukunimeä,
vaan hän esiintyi kirkonkirjoissa patronyyminimellään Yrjönpoika (Jörensson). Sen sijaan
kuolintiedoissa asia ilmeni; Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan lampuoti Lars
Jöransson Tåpsko kuoli 60 v. ikäisenä 3.2.1754 Kalholla. Sotilasrullan mukaan Lauri oli syntynyt
v. 1699, joten hän oli kuollessaan v. 1754 vasta 55 v. ikäinen, eikä 60 v. ikäinen, kuten Hartolan
kuolleitten ja haudattujen kirjassa mainitaan kuoliniäksi.
Taulu 22.2
(VIII) Maria Antintytär Leitsa (Maria Andersdotter Leiza)
Syntyi tiettävästi n. v. 1703 Mäntyharjun Nurmaan Leitsassa. Ilmeinen isä taulussa 31.11.
Marian vanhemmista ei saatu täyttä varmuutta, mutta todennäköisesti hänen vanhempansa olivat
Hollolan henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa (Leisassa) v. 1707 -1712 mainitut Antti Simonpoika
Leitsa ja vaimonsa Marketta. Henkikirjoissa Leitsassa mainittiin tuolloin ylinnä Esko Simonpoika
Leitsa (Eskel Simonsson) ja tämän alapuolella veli Antti (Anders) ilman patronyymiä vaimonsa
Marketan (Margeta) kanssa. Vuosien 1725 -1727 henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa mainittiin Sipi
Sipinpoika Leitsan ja tämän vaimon Valpurin torpparina Antti, ilman patronyymiä ja ”sukunimeä”.
Mäntyharjun henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa mainittiin v. 1694 Sipi Heikinpoika Leitsa vaimonsa
Riitan kanssa sekä Sipin ilmeinen veli Risto Heikinpoika Leitsa vaimonsa Kertun kanssa.
Marian sukunimi Leitsa (Leiza) mainittiin Mäntyharjun ensimmäisissä rippikirjoissa. Mäntyharjun
syntyneitten ja kastettujen kirjassa Marian sukunimenä mainittiin myös Polacka (?). E.m. Polakka
tai Puolakka (Polacka el. Puolacka) nimestä voisi päätellä että Marian isä Antti olisi ehkä ollut Ison
vihan aikaan sotilaana ja saanut sotilasnimekseen Polacka tai Puolakka (?), mutta tälle
olettamukselle ja päättelylle ei löydetty vahvistusta. E.m. päättely toisaalta selittäisi Marialla
mainittuja eri ”sukunimiä”, eli kotipaikan ja kotitilan mukaan ”sukunimi” Leitsa ja sotilasnimen
Polacka (tai Puolakka) esiintyminen.
Mäntyharjun ensimmäisen rippikirjan (s. 66 RK 1733 -1738 k. 87) mukaan Nurmaan Leitsassa oli
talollisena Sipi Leitsa (Sigfred Leitsa) vaimonsa Valpuri Paljakaisen kanssa. Heillä mainittiin poika
Olavi. Samaisessa rippikirjassa Nurmaalla mainittiin myös vanha äiti Kerttu Puolakka (Gertrud
Puolacka). Mäntyharjun syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan Nurmaan Leitsassa asui 1740luvulla Olavi Leitsa vaimonsa Johanna Puolakan kanssa sekä Matti Puolakka vaimonsa Valpuri
Paljakaisen kanssa. Mäntyharjun ensimmäisen rippikirjan (RK 1733 -1738) mukaan myös
Kukonkorvesta löytyi Puolakka nimisiä; kylässä asui ainakin itsellinen Valpuri Puolakka sekä Eerik
Polakka. Hartolan rippikirjoissa Maria Antintytär Leitsalla ei mainittu lainkaan sukunimeä, vaan hän
esiintyi pelkällä patronyymillä Maria Antintytär (Andersdotter). Hartolan Kalhon lampuotitilan
emäntä. Maria Antintytär kuoli 7.3.1761 Hartolan Kalholla.
Lapset:
- Matti Laurinpoika, s. 1724 Mäntyharju
- Tuomas Laurinpoika, s. 1726 Mäntyharju
- Eerik Laurinpoika Påhlström, s. 1730 Mäntyharju. Tauluun 22.3.
- Perttu Laurinpoika, s. 1738 Mäntyharju
- Sipi Laurinpoika, s. 31.7.1740 Mäntyharju, Kukonkorpi
- Maria Laurintytär, s. 31.7.1740 Mäntyharju, Kukonkorpi
- Mikko Laurinpoika, s. 6.10.1743 Mäntyharju, Nurmaa
Taulu 22.3
(VII) Eerik Laurinpoika Påhlström (Eric Larsson Påhlström)
Syntyi v. 1730 tiettävästi Mäntyharjulla, sotilaan poikana. Eerik muutti v. 1747 perheensä mukana
Hartolaan, jossa hän asui lampuodin poikana Kalhon Taurala rusthollin (kartanon) lampuotitilalla.
Hartolan rippikirjan (s. 218 RK 1748 -1754) mukaan Lauri Yrjönpojan poika Eerik ryhtyi sotilaaksi ja
muutti Selänkylään. Tuolloin Eerikin sotilasnimeksi ilmaantui Påhlström. Eerik peri nimen
Selänkylässä samassa sotilasruodussa palvelleelta Juho Påhlströmiltä, joka kuoli 70 v. ikäisenä
20.3.1765, eli Eerik peri vakanssin ohella myös tämän sotilasnimen (sukunimen). Hämeen läänin
4
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
jalkaväkirykmentin sotilasrullan 54959 HJR413 (pääkatselmusluettelo v. 1747 -1790) mukaan Eerik
Påhlström peri Sysmän komppanian ruodun n:o 72 (Pohjola, Selkä) vakanssin 11.6.1750 e.m.
Juho Påhlströmiltä. Pääkatselmuksessa v. 1767 Eerik Påhlström todettiin olevan 36 v. ikäinen ja
palvelleen 17 v. ajan tässä ruodussa n:o 72. Lisäksi mainittiin että Eerik on aviossa. Eerik
Laurinpoika Påhlström mainittiin sotilaaksi ja jääkäriksi Hartolan Selänkylässä. Eerik mainittiin
seuraavaksi sotilaaksi Mäntyharjun Pertunmaan Ruuttilassa (n. v. 1776 alkaen) Peruveden
länsirannalla. Mäntyharjun rippikirjoissa Eerikin synt.vuodeksi mainittiin virheellisesti v. 1719.
Eerikin kuoleman ajankohtaa ei ole saatu selville. Joka tapauksessa Eerik mainittiin vielä v. 1802
Mäntyharjun rippikirjassa Pertunmaan Ruuttilassa (s. 65 RK 1793 -1808 TK1064, Pertunmaa,
Ruuttila n:o 10), eli Eerik kuoli v. 1802 jälkeen.
Taulu 22.4
(VII) Riitta Aatamintytär (Brita Adamsdotter)
Syntyi 11.9.1735 sotilaan tyttärenä Hartolan Kalholla. Isä taulussa 23.1.
Riitta avioitui tai hänet naitettiin 13.12.1752 sotilaaksi ryhtyneen Eerik Laurinpoika Påhlströmin
puolisoksi ja vihittäessä Riitta mainittiin piiaksi Hartolan Kalholta. Hartolan rippikirjassa (s. 219 RK
1748 -1757) Riitta oli merkitty rakuuna Aatami Hörningin tyttäreksi Kalhon Tauralassa ja kerrottiin
Riitan avioituneen Selänkylään. Mäntyharjun rippikirjoissa Riitalle ilmaantui sukunimeksi Horn
(Brita Horn), ilmeisesti muunnoksena nimestä Hörning ja synt.vuotena mainittiin virheellisesti
v. 1726. Sukunimen muunnos ja syntymäaika lienevät kirjoitusvirheitä tai papin/kirjaajan
virhetulkintoja toisen kirjaajan käsialasta. Mäntyharjun rippikirjan mukaan Riitta kuoli v. 1804
Pertunmaan Ruuttilassa.
Lapset:
- Helena Eerikintytär, s. 18.7.1754 Hartola, Selkä
- Marja Eerikintytär, s. 5.2.1757 Hartola, Selkä
- Salomon Eerikinpoika Påhlström, s. 26.7.1762 Hartola, Selkä. Tauluun 22.5.
- Valpuri Eerikintytär, s. 31.12.1765 Hartola, Selkä
Taulu 22.5
(VI) Salomon Eerikinpoika Ström ent. Påhlström (Salomon Ericsson Ström)
Syntyi 26.7.1762 sotilaan, jääkärin poikana Hartolan Selänkylässä. Salomon muutti vanhempiensa
mukana Mäntyharjulle n. v. 1776 tienoilla. Salomon oli sitten isänsä tavoin sotilaana, hänet
mainittiin Mäntyharjun rippikirjoissa ensin renkinä ja sitten jääkäriksi sekä torppariksi v. 1785
alkaen Pertunmaan Ruuttilassa, mutta myös Tillalassa v. 1794. Tillalassa asui myös Pietari
(Petter) Påhlström. Salomonin sukunimenä esiintyi ensin muoto Påhlström, joka sitten lyheni
muotoon Ström. Kun Salomonin vaimo Maria Tuomaantytär kuoli v. 1799 niin Salomon avioitui
uudestaan vielä saman vuoden aikana Kristiina Tuomaantyttären kanssa. Salomonin myöhempiä
vaiheita ja kuoleman ajankohtaa ei ole saatu selvitettyä.
Taulu 22.6
(VI) Maria Tuomaantytär Ahtiainen (Maria Thomasdotter Achtiain)
Syntyi tiettävästi v. 24.5.1766 Heinolan msrk:n Paason Ahtiaisen torpassa. Isä taulussa 30.5.
Maria eli lapsuuttaan kotitorpassaan Paason kartanon Ahtiaisen torpassa, myöhemmin myös
Mäkelän torpassa. Maria muutti perheensä mukana v. 1779 -1780 tienoilla Mäntyharjun
Pertunmaalle, Pertunmaa n:o 13 Tillalaan, jossa Marian ilmeinen isä Tuomas Ahtiainen mainittiin
torpparina ilmeisen toisen vaimonsa Eeva Ahvenaisen (synt. v. 1762) kanssa (s. 74 RK 1776-1792
k. 74 Pertunmaa), ehtoollismerkintöjen mukaan v. 1782 alkaen. Samaisessa rippikirjassa kerrottiin
heidän tyttärensä Marian avioituneen. Mäntyharjun kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan Maria
avioitui 26.12.1785 Pertunmaalla torpparina työskennelleen Salomon Eerikinpoika Påhlströmin
kanssa, jolloin vihkitiedoissa Maria mainittiin piiaksi Pertunmaalta. Mäntyharjun rippikirjoissa
Marian synt.vuotena mainittiin v. 1768. Mäntyharjun rippikirjan mukaan Maria kuoli v. 1799
Pertunmaan Ruuttilassa, ilmeisesti lapsivuoteeseen, ollen kuollessaan vasta 33 v. ikäinen.
5
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Lapset:
- Tuomas Salomoninpoika Ström, s. 21.3.1786 Mäntyharju, Pertunmaa. Tauluun 22.7.
- Salomon Salomoninpoika Ström, s. 14.12.1789 Mäntyharju, Pertunmaa
- Eeva Salomonintytär, s. 24.11.1794 Mäntyharju, Pertunmaa, k. 1795 Mäntyharju,
Pertunmaa
- Maria Salomonintytär, s. 10.6.1796 Mäntyharju, Pertunmaa
Kristiina Tuomaantytär Valjakka (Christina Thomasdotter Walljacka)
Mäntyharjun kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan leski Kristiina Tuomaantytär Valjakka
Karankamäestä avioitui 26.12.1799 Pertunmaalle leskimies ja torpparin Salomon Eerikinpoika
Påhlström’in puolisoksi. Kristiinan ensimmäinen puoliso oli Karankamäessä torpparina
työskennellyt Matias Hölttä. Ei tiedossa yhteisiä lapsia.
Taulu 22.7
(V) Tuomas Salomoninpoika Ström (Thomas Salomonsson Ström)
Syntyi 21.3.1786 rengin poikana Mäntyharjun Pertunmaan Ruuttilassa. Tuomas muutti Hartolan
rippikirjan mukaan v. 1808 Mäntyharjulta Hartolan Sauvuorelle. Tiettävästi Tuomas muutti
Mäntyharjun Pertunmaan kylän Ruuttilasta. Tuomas mainittiin Hartolan rippikirjan mukaan v. 1808
-1810 rengiksi Sauvuorella, jossa hän siis asui Suomen sodan aikaan. Tuomas muutti Sauvuorelta
v. 1810 rengiksi Vastamäen Vähä-Niilon Anttilaan. Hartolan rippikirjoissa Tuomaksen synt.vuotena
mainittiin v. 1787. Tuomas avioitui v. 1812 Anttilan tilan tyttären kanssa ja mainittiin myöhemmin
itselliseksi Vastamäessä. Hartolan kirkonkirjojen mukaan Tuomaalla ei mainittu vaimoa ennen
v. 1812, eli v. 1808 -1811 välisenä aikana. Hartolan lastenkirjassa (s. 230 LK 1812 -1818 k. 151)
Tuomaalla ja vaimollaan Valpuri Antintyttärellä mainittiin vanhimpana tyttärenä Anna niminen tytär,
synt. v. 1809, vaikkakin Tuomas ja Valpuri vihittiin vasta v. 1812 !. Tuomaksen nimi oli Hartolan
rippikirjoissa nimellä Thomas Ström, ilman patronyymiä, mutta Hartolan syntyneiden ja kastettujen
kirjassa 2.6.1814 syntyneeksi mainitun Eeva tyttären isäksi oli kirjattu Vastamäen renki Tuomas
Salomoninpoika (Thomas Salomonsson) ja äidiksi Valpuri Antintytär (Walborg Andersdotter).
Tuomas kuoli 69 v. ikäisenä 12.8.1855 Hartolan Vastamäessä.
Taulu 22.8
(V) Valpuri Antintytär (Walborg Andersdotter)
Syntyi 26.3.1786 lampuodin tyttärenä Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa. Isä taulussa 24.A.13.
Valpuri avioitui tai hänet naitettiin 26 v. ikäisenä 15.3.1812 Vastamäen Vähä-Niilon Anttilan tilan
rengin Tuomas Ström'in puolisoksi. Tuomas Strömin ja Valpuri Antintyttären vanhimmaksi lapseksi
mainittiin Anna Tuomaantytär, vaikkakin Tuomas ja Valpuri vihittiin vasta v. 1812 ja Annan
synt.vuodeksi mainittiin v. 1809. Näin siitäkin huolimatta että Valpuri Antintyttärellä ei mainittu
ketään au-lasta, eli avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta. Ilmeisesti Valpuri ja Tuomas asuivat
yhdessä ”susiparina” ennen avioitumistaan v. 1812. Itsellisen puoliso Valpuri Antintytär kuoli 51
v. ikäisenä hengenahdistukseen 28.3.1837 Vastamäessä.
Lapset:
- Anna Tuomaantytär Ström, s. 1809 Hartola, Vastamäki. Tauluun 22.10.
- Juho Tuomaanpoika Ström, s. 6.6.1812 Hartola, Vastamäki, k. 29.8.1812 Hartola,
Vastamäki
- Maria Tuomaantytär Ström, s. 6.6.1812 Hartola, Vastamäki, k. 26.3.1853 Kälkyttä,
Knaappila, Saarijärvi. Puoliso 17.12.1837 Matti Matinpoika Torniainen, Vastamäen VähäNiilon renki ja itsellisenä Fuurtissa sekä Knaappilan Saarijärvellä.
- Eeva Tuomaantytär Ström, s. 2.6.1814 Hartola, Vastamäki, k. 23.4.1820 Hartola,
Vastamäki
- Kaisa Tuomaantytär Ström, s. 6.12.1816 Hartola, Vastamäki, k. 13.12.1816 Hartola,
Vastamäki
- Tuomas Tuomaanpoika Ström, s. 1.11.1817 Hartola, Vastamäki, k. 8.11.1817 Hartola,
Vastamäki
- Heikki Tuomaanpoika Ström, s. 6.1.1819 Hartola, Vastamäki, k. 3.5.1820 Vastamäki
6
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
Kustaa Tuomaanpoika Ström, s. 12.5.1821 Hartola, Vastamäki. Puoliso 15.5.1844 Maria
Aatamintytär, s. 23.7.1821 Hartola.
Matti Tuomaanpoika Ström, s. 28.2.1824 Hartola, Vastamäki
Vilhelmi Tuomaanpoika Ström, s. 29.12.1825 Hartola, Vastamäki
Anna Eerikintytär (Anna Ericsdotter)
Syntyi 10.6.1793 torpparin tyttärenä Hartolan Nokan kylän Erämiehen torpassa. Annan
vanhemmat olivat torppari Eerik Ristonpoika ja Kaisa Antintytär. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen
kirjan mukaan itsellinen Anna Eerikintytär Nokan kylästä avioitui 29.10.1837 Vastamäen itsellisen
leskimiehen Tuomas Ström’in kanssa. Anna kuoli 51 v. ikäisenä vesipöhöön 28.2.1844
Vastamäessä. Ei tiedossa yhteisiä lapsia.
Taulu 22.9
(IV) Antti Eerikinpoika (Anders Ericsson)
Syntyi 19.8.1803 torpparin poikana Hartolan Koitissa. Isä taulussa 29.7.
Antti mainittiin Hartolan lastenkirjassa (s. 184 LK 1819 -1833 k. 97) Eerik Olavinpojan pojaksi
Hartolan Kalholla, Kuivajärven Laattalassa. Antti oli kuitenkin syntynyt Koitissa, josta hänen isänsä
Eerik muutti v. 1810 Laattalaan. Antin syntymävuotena mainittiin Hartolan lasten- ja rippikirjoissa
virheellisesti v. 1805, eli kirjaaja oli ilmeisesti tulkinnut väärin toisen kirjaajan merkitsemää
vuosilukua !. Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan Antti Eerikinpoika syntyi 19.8.1803
Eerik Olavinpojan ja Liisa Tuomaantyttären poikana Koitin torpassa.
Antin äiti Liisa kuoli jo v. 1807 ja Antin isä muutti uuden puolisonsa kanssa Kuivajärven Laattalaan.
Kun Antin isä Eerik Olavinpoika kuoli v. 1822 Kuivajärven Laattalassa, niin Antti asui aluksi
(v. 1822 -1825) nykyisen Pertunmaan puolella Knaappilassa, jossa Antin isän veli Antti Olavinpoika
työskenteli torpparina, siskonsa Maria Olavintyttären toimiessa Saarijärven torpan emäntänä. Antti
Eerikinpoika mainittiin rengiksi Knaappilan Saarijärvellä v. 1825 asti. Vuodet 1825 -1827 Antti
mainittiin rengiksi Kuivajärven Laattalassa ja v. 1827 -1828 Kuivajärven Kilkissä sekä v. 1828-1829
uudestaan Knaappilan Saarijärvellä. Tämän jälkeen Antin vaiheet v. 1830 -1834 ovat selvittämättä
puuttuvien muuttomerkintöjen vuoksi, mutta joka tapauksessa Antti ilmaantui v. 1834 rengiksi
Vastamäen Vähä-Niilon Anttilaan, jossa Antti työskenteli renkinä v. 1834 -1836. Antilla oli ollut jo
aiemmin suhde Vastamäen Anttilan Anna Tuomaantytär Strömin kanssa, joka synnytti Antille
tyttären jo tammikuussa 1833.
Antti Eerikinpojan vanhemmat ja sukujuuret olivat pitkään selvittämättä puuttuvien
muuttomerkintöjen vuoksi, mutta ”sattumalta” Antti Eerikinpoika löytyi rippikirjoista (s. 337 RK 1818
-1829 k. 69) renkinä Kuivajärven Kilkistä ja päästiin näin selvittämään hänen sukujuurensa.
Antti Eerikinpoika kuoli jo 31 v. ikäisenä 9.7.1836 Vastamäessä.
Taulu 22.10
(IV) Anna Tuomaantytär Ström (Anna Thomasdotter Ström)
Syntyi ilmeisesti v. 1809 Hartolan Vastamäessä. Anna syntyi tiettävästi Tuomas Ström'n ja Valpuri
Antintyttären au -lapsena ennen avioliittoa Hartolan Vastamäessä. Hartolan syntyneiden ja
kastettujen kirjasta Annan syntymästä ei löydy mitään merkintää. Hartolan lastenkirjassa (s. 230
LK 1812 -1818 k. 151) Anna kuitenkin mainittiin yksiselitteisesti Vastamäen Anttilan rengin Tuomas
Ström'in tyttäreksi ja lastenkirjassa hänen synt.vuodeksi oli merkitty vuosi 1809. Anna mainittiin
äitinsä kotitilalla Anttilassa piikana v. 1826 -1828. Anna synnytti v. 1830 ja v. 1833 kaksi
äpärälasta, eli au-lasta. Anna avioitui 6.3.1834 Anttilassa renkinä olleen Antti Eerikinpojan kanssa,
joka kuitenkin kuoli jo 2 v päästä v. 1836 ja näin Annasta tuli leski varsin nuorena. Anna mainittiin
sitten itselliseksi Vastamäessä. Anna kuoli 44 v. ikäisenä 14.9.1853 Vastamäessä.
Annan au-lapsi:
- Juho Henrikki Annanpoika (Johan Henric Annasson), s. 10.3.1830 Hartola, Vastamäki
Annan ja Antin yhteinen lapsi:
- Eeva Antintytär, s. 25.1.1833 Hartola, Vastamäki. Tauluun 22.12.
7
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 22.11
(III) N.N. Eeva Antintyttären kumppania tai kumppaneita ei tiedetä.
Taulu 22.12
(III) Eeva Antintytär (Ewa Andersdotter)
Syntyi 25.1.1833 äitinsä Anna Tuomaantytär Ström'n äpäränä, eli au -lapsena Hartolan
Vastamäessä. Eevan isä oli tiettävästi Antti Eerikinpoika, jonka kanssa Eevan äiti Anna avioitui
v. 1834. Tämän vuoksi Eeva esiintyi kirkonkirjoissa patronyymillä Antintytär (Andersdotter), eikä
matronyymillä Annantytär (Annasdotter), kuten yleensä avioliiton ulkopuolella syntyneet, eli Antti oli
tunnustanut Eevan omaksi lapsekseen. Toki tiettyä epävarmuutta on siitä oliko Antti Eerikinpoika
todella Eevan oikea isä, mutta lähtökohtaisesti näin asia on tulkittu olemassa olevan tiedon
pohjalta. Eevan syntymäaikana lastenkirjassa sekä rippikirjoissa oli (virheellisesti) 8.2.1833.
Lastenkirjan mukaan Eeva muutti Vastamäestä v. 1849 Nokan kylän Jokelaan. Eeva synnytti 3 au
-lasta, jonka vuoksi häntä ripitettiin 3 kertaa salavuoteudesta. Eevan poika Abel oli syntyneitten ja
kastettujen kirjan mukaan syntynyt v. 1853 Nokan kylän Jokelassa. Eevan tytär Eeva-Maria syntyi
v. 1860 Vastamäen Anttilassa, kuten myös Eevan nuorempi poika Malakias 10 vuotta myöhemmin
v. 1870. Eeva Antintytär työskenteli piikana ja itsellisenä Vastamäki n:o 2 Anttilassa v. 1857 -1876
(s. 790 RK 1857 -1867 k. 745 ja s. 842 RK 1867 -1876 k. 760), joka mainittiin 1/12 manttaalin
verotilaksi. Tilan isäntänä ja lampuotina oli tuolloin Eerik Heikinpoika (s. 4.5.1832). Anttilassa oli
palvelusväkeä melkoisesti Eevan asuessa siellä, rippikirjan mukaan 12 renkiä ja 8 piikaa sekä
itsellisenä asui vielä 8 henkilöä. Anttilassa työskenteli renkinä myös Eevan eno Vilhelmi
Tuomaanpoika Ström. Anttilassa asuessaan Eeva eli suuressa köyhyydessä ja joutui
sinnittelemään lastensa kanssa hirvittävän kato-, nälkä- ja kulkutautivuoden 1868 yli todella nälkää
nähden, mutta Eeva selvisi. Seuraavaksi Eeva mainittiin v. 1877 alkaen itselliseksi Vastamäki n:o 1
Mikkolassa (s. 921 RK 1876 -1880 k. 837). Eeva muutti v. 1881 tyttärensä Eeva-Marian perään
Sauvuoren Väärän rälssitilalle, jossa hänet oli merkitty itselliseksi. Eeva kuoli 59 v. ikäisenä
23.2.1892 Sauvuoren Väärässä.
Lapset:
- Aapeli (Abel) Eevanpoika, s. 18.12.1853 Hartola, Nokka, Jokela. Aapeli pääsi ripille
16.10.1870, mainittiin Eeva Antintyttären pojaksi Vastamäen Anttilassa. Aapeli muutti
v. 1871 Vastamäestä rengiksi Putkijärven Mäkelän torppaan, josta v. 1873 rengiksi
Hartolan Koskipään Masikkamäen Paulamäen torppaan (Pertunmaalla), josta Aapeli muutti
v. 1874 Sauvuoren (Hietajärven) Hollaan, jossa hän oli renkinä Yli-Hollan tilalla
(Pertunmaalla) ja avioitui 23.5.1875 Hollan (Hollon) tilan tyttären Anna Stiina Juhontyttären
(s. 11.12.1851 Sauvuori, Hollo) kanssa. Aapeli ja Anna Stiina muuttivat v. 1879 torppareiksi
Joutsjärven Viinamäen torppaan Pertunmaalle.
- Eeva Maria Eevantytär Vesanen, s. 17.7.1860 Hartola, Vastamäki, Anttila. Tauluun 22.14
- Malakias Eevanpoika, s. 18.2.1870 ja kast. 13.3.1870 Hartola, Vastamäki, Anttila,
k. 19.2.1871 Vastamäki, Anttila ja haud. 5.3.1871 Hartolassa.
Taulu 22.13
(II) N.N. Eeva Marian kaikkien kumppaneiden nimiä ei tiedetä.
Taulu 22.13.C
Adolf Joonaanpoika Pohjola
Syntyi 29.3.1876 lampuodin poikana Hartolan Heinikan Pohjolan tilalla. Isä taulussa 33.A.17.
Heinikan kylä siirrettiin 1.1.1919 kuuluvaksi Joutsan kuntaan. Perimätiedon mukaan Adolfia
kutsuttiin suvun piirissä Tolpiksi, väännöksenä Adolf nimestä.
Adolf työskenteli v. 1891 -1892 renkinä Hartolan Putkijärven Koiraharjussa, sitten v. 1892 -1894
Putkijärven Wanha-Koivistossa ja v. 1894 -1895 Kirkkolan kylän Paljon torpassa. Vuodet 1895 1896 Adolf työskenteli renkinä Putkijärven Tillalassa sekä v. 1896 Pohjolan kylässä Heikkilän
Elomäessä. Vuoden 1897 alusta alkaen Adolf oli merkitty rengiksi Hartolan Riihiniemen Klemettiin,
jossa asui myös loinen Eeva-Maria Eevantytär (s. 17.7.1860 Hartola, Vastamäki, Anttila), eli
Annan äiti kahden au-lapsensa kanssa. Kun tiedetään että Anna syntyi 13.11.1897 Riihiniemen
8
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Klemetissä, niin tämä asia tuo lisävahvistusta sille päättelylle että Tolppi oli Annan isä. Tolppi oli
siis 16 v. nuorempi Annan äitiä Eeva-Mariaa ja Tolppi oli 21 v. ikäinen Annan syntyessä. Tolppi
työskenteli v. 1899 asti renkinä Riihiniemen Klemetissä. Kirjoittajan laatiessa Nurmisen sukukirjaa
Tolppi (Adolf Pohjola) jäi kokonaan huomioimatta, koska häntä ei mainittu lainkaan Hartolan
rippikirjoissa, johtuen siitä että Tolppi ei ollut käynyt rippikoulua. Mutta lastenkirjoissa hänen
nimensä mainittiin, mm. s. 100 LK 1890 -1899 k.50 Hartola, Riihiniemi, Klemetti; mainittiin renki
Adolf Joonaanpoika ja alla loinen Eeva-Maria Eevantytär 3 au-lapsensa kanssa. Tolppi muutti
v. 1899 Putkijärvelle, jossa hänet mainittiin loiseksi. Vuoden 1901/1902 henkikirjan mukaan Adolf
Pohjola asui Hartolan Kirkkola n:o 1 Hakalan mäkituvassa veljensä Joonas Oksasen taloudessa,
jossa asui myös isä Joonas Pohjola. Henkikirjassa Adolf Pohjola oli merkitty muuttaneeeksi.
Adolf Pohjola muutti kirkonkirjan mukaan 26.3.1902 Hartolasta Helsinkiin, jossa hänet mainittiin
kivityömieheksi. Helsingin srk-yhtymän keskusrekisteristä saadun virkatodistuksen mukaan
Sörnäisten suom. seurakunnan jäsen kivityömies Adolf Pohjola ent. Jonasson otti virallisesti
sukunimen Pohjola käyttöön 6.10.1907. Adolf Pohjola avioitui 1. avioliittoonsa 22.8.1914 Emma
Karolina Pohjolan, ent. Andersson, os. Fagerstad kanssa, mutta tämä liitto päättyi avioeroon 7½ v
kuluttua 21.2.1922. Emma oli syntynyt 27.4.1875 Koski Hl:ssä, eli Hämeenkoskella. Hän oli
muuttanut 30.1.1901 Kärkölästä Helsinkiin.
Adolf asui Helsingissä lähinnä Kallion kaupunginosassa. Huom.: Adolf asui avioliittonsa aikana v. 1917
-1921 tienoilla Wallininkuja 5:ssa, jossa samassa osoitteessa kirjoittajakin asui 50 v. myöhemmin
muutettuaan Helsinkiin opiskelemaan v. 1967 (1967 -1970) !!.
Perimätietona on kerrottu että Tolpilla olisi ollut Hartolassa maapaikka Suntintien varrella
Murakassa, lähellä Kaisalaa, jossa Adolfin isä aikoinaan asui. Tästä Aatulan paikasta Adolf joutui
perimätiedon mukaan myöhemmin luopumaan. Suntintie lähtee Murakkaan johtavalta Koitintieltä
pohjoiseen.
Lähde; sukututkija Rauno Oksanen Hartolan Pohjolan kylästä (Rauno Oksanen on kirjoittajan äidille Toinille
pikkuserkku. Oksasen suvun viljelemä tila sijaitsi runsaan 1 km päässä kirjoittajan äidin kotitilaa Niittylää
Hartolan Pohjolan kylässä). Perimätietona on kerrottu että kirjoittajan äiti Toini oli sota-aikana Oksasilla
hoitamassa pientä Rauno poikaa.
Helsingin v. 1927 henkikirjassa Adolfin ammatiksi oli merkitty ulkotyömies ja osoitteena oli tuolloin
Vaasankatu 16. Vuoden 1928 henkikirjassa ammattina oli sekatyömies ja osoite Wallininkatu 8,
joka oli siihen aikaan Työväen Rakennus- ja Asunto-osakeyhtiö Terän asuntoja.
Adolf Joonaanpoika Pohjola kuoli jo 57 v. ikäisenä 20.6.1933 Helsingissä. Emma kuoli 12.10.1950
Helsingissä.
Taulu 22.14
(II) Eeva Maria Eevantytär Vesanen (Ewa-Maria Ewasdotter)
Syntyi 17.7.1860 äitinsä itsellisen Eeva Antintyttären au -lapsena Hartolan Vastamäen Anttilassa.
Kastetilaisuudessa 22.7.1860 kastepappina toimi Hartolan kirkkoherra Adolf Magnus Winter (eli
kirjailija Maila Talvion isä). Eeva-Marian nimi oli kirkonkirjoissa aluksi; Ewa Maria Ewasdotter.
Eeva-Marian äiti Eeva työskenteli Eeva-Marian syntymän aikaan piikana Vastamäessä, mutta
mitään tietoa Eeva-Marian isästä ei löydetty. Isä voisi olla Anttilan tai lähitalojen joku isännistä (tai
ehkä joku tilan pojista) tai rengeistä. Anttilan tilan isäntänä oli k.o. aikaan lampuotina työskennellyt
Eerik Heikinpoika (s. 1832), joka esim. sopisi Eeva Marian isäksi. Eerik Heikinpoika oli muuttanut
v. 1853 Joutsasta lampuodiksi Vastamäen Anttilaan. Eeva Maria oli vasta 8 v. ikäinen kun
Vastamäessä koettiin, kuten koko maassakin, hirvittävä kato- nälkä- ja kulkutautivuosi 1868, tai
itse asiassa paha nälänhätä kesti useampiakin vuosia 1867 -1869. Mutta Eeva-Maria selvisi noista
koettelemuksista. Eeva-Maria asui äitinsä kanssa lapsuuttaan myös Vastamäen Mikkolassa. EevaMaria pääsi ripille v. 1876. Hän työskenteli aluksi piikana Vastamäen Mikkolassa v. 1878 asti,
sitten Riihiniemen Markkulassa v. 1880 asti, jolloin hän muutti piiaksi Sauvuori n:o 2 Väärän
rälssitilalle (lampuotitilalle). Seuraavaksi Eeva Maria mainittiin v. 1882 -1883 piikana Sauvuori n:o 2
Hollan rälssitilalla (lampuotitilalla), josta hän siirtyi v. 1883 piiaksi Sauvuoren Parantalaan, joka oli
tuolloin torppana. Parantalassa asuessaan Eeva Maria synnytti au-lapsen Iida Marian 5.5.1884,
jonka vuoksi häntä ripitettiin salavuoteudesta, siis ”päästettiin salavuoteudesta” 21.6.1884 Hartolan
kirkossa. Eeva Maria työskenteli Parantalassa piikana vajaan 7 v. ajan ja muutti v. 1889/1890
vaihteessa takaisin Riihiniemeen, jossa hänet mainittiin Eekun (Ekon) kartanon Suurijärven
9
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
torpassa kestiksi, eli vailla vakituista asuntoa olevaksi ”toisten nurkissa majailevaksi”. Suurijärvellä
Eeva Maria synnytti toisen au-lapsena Jalmarin 13.2.1890 ja joutui toisen kerran papin
ripitettäväksi äpärälapsen synnyttämisestä. Seuraavaksi Eeva Maria muutti v. 1891 Riihiniemen
(Eekun kartanon) Lahdentauksen torppaan, jossa hänet mainittiin kestiksi. Kesti Eeva Maria
Eevantytär asui v. 1892 -1894 Riihiniemen Haaralan torpassa, josta hän palasi v. 1894
Sauvuorelle, nyt Uotilan torppaan, josta kesti Eeva Maria muutti v. 1896 Fuurttiin, jossa hänet
mainittiin piiaksi (Koskipään kartanon) Yrjölän torpassa, tai sen yhteydessä. Fuurtista Eeva Maria
muutti seuraavan v. 1897 alkupuolella Riihiniemen Klemetin (Ekon, tai Eekun kartanon AlaKlemetin) torppaan. Täällä asuessa Eeva Maria synnytti kolmannen au-lapsensa (äpärän) Annan
15.11.1897, jonka vuoksi Eeva Maria oli taas ripitettävänä. Annan todennäköiseksi isäksi paljastui
Riihiniemen Klemetissä renkinä työskennellyt Adolf Pohjola. Riihiniemen Klemetistä Eeva Maria
muutti 2 v. päästä v. 1899 Vastamäen Mikkolan lampuotitilalle, jossa hänet mainittiin loiseksi.
Vastamäen Mikkolasta Eeva Maria muutti v. 1906 Sauvuoren Väärän (Ala-Väärän) rälssitilalle,
josta seuraavana v. 1907 takaisin Vastamäen Mikkolaan. Vuosien 1910 -1920 rippikirjoissa loinen
Ewa Maria Ewantytär mainittiin Vastamäessä; Kylän köyhät ja vaivaiset sivulla. Vuonna 1920 Eeva
Maria mainittiin itsellisenä Vastamäen Käykään talossa. Eeva Maria sokeutui elämänsä
loppupuolella. Eeva-Marialle ilmestyi sukunimi Vesanen sukunimilain tultua voimaan v. 1920. On
mahdollista että Eeva Marian isä olisi ollut Vesanen niminen mies, joita Hartolassa tunnettiin
tuohon aikaan useampiakin, myös Vastamäessä. Toki sukunimen valintaan voi olla muitakin syitä
ja monesti sukunimeksi valittiin ”mukavalta kuulostava” nimi, tai nimen ottaminen oli muuten
”sattuman kauppaa”.
Viimeiset elinvuotensa Eeva-Maria vietti tyttärensä Annan ja tämän perheen taloudessa Pohjolan
kylässä, jossa Eeva-Maria kuoli 65 v. ikäisenä 29.1.1926.
Lapset:
- Iida Maria Vesanen, s. 5.5.1884 Hartola, Sauvuori, Parantala. Iida Marialla oli poika Toivo
Vesanen, joka sairastui tiettävästi keuhkotautiin ja vietti viimeiset elinvuotensa Jyväskylän
keuhkotautiparantolassa. Erään tiedon mukaan Toivo olisi asunut Pertunmaalla, jonne
hänet olisi myös haudattu (?).
- Jalmari (Hjalmar) Vesa, s. 13.2.1890 Hartola, Riihiniemi, Suurijärvi. Jalmarin sukunimenä
oli alun perin nimi Vesanen, joka myöhemmin sai lyhyemmän muodon Vesa. Jalmari muutti
Hartolasta mtk:lla n:o 38 pvm 2.3.1908 Nastolaan, josta sittemmin Helsinkiin. Ensimmäinen
puoliso; 20.10.1918 Hilda Kallentytär Virenius, s. 2.2.1879 Jyväskylä. Toinen puoliso; Ilmi
Salmi, s. 13.11.1902, k. 20.1.1984 Helsinki. Jalmarilla ei ollut jälkeläisiä.
- Anna Vesanen, s. 13.11.1897 Hartola, Riihiniemi, Klemetti. Tauluun 1.22.
Taulu 23 Kalhon Hörning sukuhaara
Yleistä: Kalhon kylän ja Kalhon kartanon historiaa; Kalho mainittiin historiallisissa lähteissä
ensimmäistä kertaa v. 1405, jolloin Pietari (Per) Kalho oli toimitusmiehenä rajantarkastuksessa.
Kalhon kylän nimi on tiettävästi peräisin Sääksmäeltä, eli Kalhon kylän seutu olisi siten ollut
sääksmäkeläisten eräalueena ja mahdollisesti alun perin asutettu Sääksmäeltä käsin. Kalhon
kartanon alueella on itse asiassa hyvin vanha asutushistoria, mistä kertoo kartanon läheisyydestä
löytynyt rautakautinen asuinalue peltoineen.
Maakirjan alussa v. 1539 Kalholla mainittiin kaikkiaan 11 tilaa. Kalhon kartanon, entisen Tauralan
ratsutilan tunnettu historia alkaa v. 1539, josta lähtien tilan omistajat ja haltijat:
 Olavi Albrehtinpoika v. 1539 -1570
 Martti Olavinpoika v. 1580 -1600, tila autiona v. 1601 -1609, jolloin se oli läänitettynä
Koskipään kartanon herralle Sipi Henrikinpojalle (kuningas Kaarle IX määräsi koko
Nuoramoisten neljänneskunnan v. 1605 -1609 Sipi Henrikinpojalle, viite; s. 183 SPH I-II)
 Jaakoppi Martinpoika v. 1609 -1630, tila autiona v. 1631 -1682.
 Henrik Sipinpoika Silfverbögel v. 1631 -1654 ja hänen jälkeläisensä v. 1655 -1682, jolloin
Kalhon kartano oli Koskipään rälssitilana
10
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa

















Sipi Ristonpoika v. 1683 -1687
Sipi Joakiminpoika Korpfelt v. 1688 -1705 (ratsumestari ja majuri v. 1685 alk., Henrik
Sipinpoika Silfverbögelin sisaren poika), sai säterivapauden tilaansa 4.8.1699. Kalhon
tilanhoitaja ja lampuoti Sipi Eerikinpoika oli kuollut nälkään vaimoineen ja lapsineen suurten
kato- ja nälkävuosien aikana v. 1697, jolloin Kalhon kartano pääsi näin rapistumaan kunnes
sen omistaja Sipi Joakiminpoika alkoi sitä taas uudelleen viljelemään verovapauden myötä
v. 1699. Sysmän verorästiluettelo v. 1704 kertoo että "majuri Sipi Joakiminpoika Korpfelt oli
maannut pitkään sairaana Kalhon kartanossa. Eikä vävyllään Eerikki Klaunpojalla ole millä
maksaa. Omistaa vain 2 hevosta ja 2 lehmää, viite; s. 725 SPH I-II.
Henrik Sipinpoika Korpfelt v. 1705 -1731 (ratsumestari, edellisen poika) ja Margaretha von
Berg. Osa kartanosta oli heidän poikansa Joakim Korpenfeltin ja tämän vaimon Sara
Mether’n hallussa v. 1746 asti.
Arvid Colliander v. 1732 -1765 (kapteeni, vävy) ja Margaretha Elisabeth Korpenfelt (edell.
omistajien tytär), sitten heidän perilliset v. 1766 asti.
Sigfrid Joakim Colliander v. 1767 -1795 (majuri, ed. omistajien poika) ja tämän vaimo
Koskipään ”Väkevän Oton” tytär Ottiliana Lovisa Tandefelt.
Kalhon kartano jaettiin v. 1795 (virallisesti v. 1824) kahteen osaan Uusikartano (Frugård) ja
Kalho (Vanha-Moisio/Gammelgård), Uusikartanon sai v. 1796 vänrikki Gustaf Carl
Colliander. Kalhon (Gammelgård, entinen Taurala) isännyydet:
Otto Juhana Wadenstjerna (ent. Colliander) v. 1795 -1809 ja vaimonsa Elisabeth
Wilhelmina Toll sekä heidän perillisensä v. 1810 -1835. Edellisten omistajien poika Otto
Juhana aateloitiin v. 1802 Wadenstjerna nimiseksi. Huom.: kirjoittajan isän Pauli Tammisen
isän äidin sukujuuriin liittyvä Asikkalan Kalkkisten Wadenstjerna aatelissuku ei ole samaa
sukua Sysmän/Hartolan Kalhon Wadenstjerna suvun kanssa. Otto Wadenstjerna esiintyy
Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runossa ”Veljekset”.
Otto Wilhelm Magnus Wadenstjerna v. 1819 -1826 (edellisten omistajien poika) ja
puolisonsa Elisabeth Wilhelmina Boisman (jonka äiti oli Maria Kristina Tandefelt).
Carl Joachim Wadenstjerna v. 1827 -1835 (edellisen omistajien veli) ja tämän puoliso Maria
Andrietta Hirn. Rakennutti v. 1828 Kalhon kartanon nykyisen päärakennuksen.
Georg Reinhold von Essen v. 1836 -1852 (luutnantti, vapaaherra), omisti myös Kalhon
Uudenkartanon (Frugård) ja Maria Gustava Tandefelt, Heinolan Paason kartanon omistajat
August Reinhold Blom v. 1853 -1854 (varatuomari)
Georg Jonsson v. 1854 -1855 (kapteeni)
Claes Alfred Stjernvall (kenraalimajuri) ja tämän vaimo Selma Aurora von Krämer sekä
Alfredin velipuoli Knut Adolf Ludvig Stjernvall (everstiluutnantti) ja tämän vaimo Sofia
Teresia Kupffer v. 1856 -1874. Selma Aurora von Krämer on Pentti Tammisen puolison
Hannelen (os. Tuomi) kaukainen sukulainen.
Lennart af Forselles 17.6 -9.9.1874
kauppahuone W. Gutzeit & Co v. 1874 -1891, tilaa viljeli Reinhold Carlson (tilanhoitajana)
Reinhold Carlson (kunnallisneuvos) v. 1892 -1925 (osti tilan itselleen v. 1892)
Karl Albert Carlson ja vaimonsa Katri v. 1926 -1964
Olavi Reinhold Carlson ja Aarne Carlsson (nykyinen omistaja) v. 1964 alkaen.
Uusikartanon omistajina toimivat nykyään Petri Carlson ja vaimonsa Raija.
Kirjailija Mika Waltari (s. 1908 Helsinki, k. 1979 Helsinki) liittyy läheisesti myös Kalhon
kylään ja sen Uuteenkartanoon, jossa hän kirjoitti teoksensa Sinuhe egyptiläinen
(julkaistiin v. 1945) vaimonsa Marjatta os. Luukkosen perintötilan Uudenkartanon Näsin
hirsirakennuksessa Enojärven pohjoisrannalla.
Viite; s. 56 ja 58 sekä 271 -272 HK ja s. 42 ja 48 ja 651 -652 ja 655 -658 SPH I-II sekä s. 82
-85 KeI-H.
Taulu 23.1
(VIII) Aatami Hörning (Adam Hörning)
Syntyi tiettävästi v. 1705 Laukaalla. Aatamin patronyymi ei selviä asiakirjoista, eikä hänen
vanhempiaan ja sukujuuriaan ole saatu selvitetyksi, mutta se tiedetään että hän oli lähtöisin
11
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Laukaalta ja astui sotapalvelukseen Isonvihan jälkeen v. 1726 Hartolan Kalhon ratsutilan
(kartanon) ratsumieheksi. Aatami peri Kalhon ratsutilan edellisen ratsumiehen Eerik Hörningin
viran ja sotilasnimen. Tuolloin v. 1726 Aatami mainittiin 21 v. ikäiseksi ja kerrottiin Aatamin olevan
lähtöisin Laukaalta. E.m. ratsumies Eerik Hörning oli Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentin
Ylisen Hollolan komppanian ratsutilan n:o 96, eli Kalhon kartanon ratsumies kuuluen Ruotsista
Isonvihan aikaan tulleeseen Upplannin viisikäsrykmentin ratsumiesryhmään, viite; s. 395 SPH I-II
sekä Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pääkatselmus v. 1728 (rulla 54955 URR
392 kuva 530 SSHY). Aatami Hörning oli edeltäjänsä tavoin rakuuna, eli ratsumies Kalhon
Tauralan rusthollissa, toimien Kalhon kartanon herran Joakim Korpenfeltin (vaimonaan Sara
Mether) ratsumiehenä, myöhemmin myös kapteeni Arvid Collianderin (jonka vaimo oli Margaretha
Elisabeth Korpenfelt) ratsumiehenä Kalhon kartanossa. Kalhon kartanon nimenä esiintyi myös nimi
Joachimsberg kartanon isännän, Asikkalan Vähä-Äiniön kartanosta lähtöisin olevan Joakim
Korpenfeltin mukaan. Aatami Hörningin isäntä Joakim Korpenfelt ja tämän vaimo Sara Mether ovat
kirjoittajan lähisukupiiriin kuuluneen Martta Tammisen, os. Eronen (s. 1908 Asikkala kk, k. 1986
Asikkala kk) esivanhempia. Martan äidin isä oli Karl Frederik Korpenfelt Asikkalan Vähä-Äiniöltä.
Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pääkatselmuksessa v. 1735 (rulla WA1234 kuva
245 SSHY) todettiin majuri Sipi Joakiminpojan (Korpenfelt) tai kapteeni Arvid Collianderin Kalhon
ratsutilan n:o 96 rakuunana Aatami Hörning, syntyjään Laukaalta, ikä 30 vuotta, palvellut 9 v ajan,
naimisissa. Hartolan rippikirjoissa Aatami Hörning mainittiin vielä 1780-luvulla asuneen Kalhon
ratsumiehen torpassa (s. 60 RK 1780-1790 k. 62) vanhana rakuunana ja kerrottiin Aatamin
kuolleen v. 1789. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan vanha rakuuna Aatami Hörning
kuoli 90 v. ikäisenä vanhuuteen 11.3.1789 Hartolan Kalholla. Ilmoitetussa kuoliniässä oli tässäkin
tapauksessa liioittelua, todennäköisempi kuolinikä oli 84 vuotta.
Kaarina Ristontytär (Carin Christersdotter)
Mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (RK 1727 -1735) Aatami Hörningin puolisoksi ja
kerrottiin Kaarinan kuolleen v. 1729.
Lapset:
- Hebla Aatamintytär, s. n. v. 1728 Hartola, Kalho. Hebla mainittiin Hartolan v. 1736 -1747
rippikirjassa olleen Asikkalan Kurhilan kartanossa Bröijereiden palveluksessa.
- Valpuri Aatamintytär, s. n. v. 1729 Hartola, Kalho, k. v. 1731 Hartola, Kalho, haud.
30.5.1731 Hartola.
Taulu 23.2
(VIII) Marketta Heikintytär (Margeta Henricsdotter)
Syntyi v. 1715 ilmeisesti Hartolan Kalholla. Marketta avioitui tai hänet naitettiin jo n. 15 v. ikäisenä
17.7.1730 Aatami Hörningin puolisoksi, jolloin vihkitiedoissa Marketta mainittiin piiaksi Kalholta.
Marketta voisi olla Kalholta sotilaan Heikki Hirven (taulussa 11.1) tytär, mutta tähän ei löydetty
varmistusta. Oli kuitenkin varsin yleistä että sotilaan tytär naitettiin sotilaan puolisoksi. Hartolan
kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan rakuuna Aatami Hörningin vaimo Marketta Heikintytär
kuoli 42 v. ikäisenä joulupäivänä 25.12.1757 Kalholla.
Lapset:
- Maria Aatamintytär, s. 8.7.1732 Hartola, Kalho, k. 6.6.1740 Hartola, Kalho
- Riitta Aatamintytär, s. 11.9.1735 Hartola, Kalho. Tauluun 22.4.
- Juho Aataminpoika Hörning, s. 1756 Hartola, Kalho, torpparina Kalholla, k. 30.1.1822
Hartola, Pohjola. Puoliso v. 1777 Anna Laurintytär, s. 1760 Hartola, k. 27.5.1785 Hartola,
Kalho. Juhon 2. puoliso 26.12.1785 Maria Olavintytär, s. 1765 Hartola.
Maria Eerikintytär (Maria Ericsdotter)
Syntyi tiettävästi v. 1728 Hartolan Kalholla. Maria avioitui tai hänet naitettiin 23.7.1758 leskimies ja
sotilaan Aatami Hörningin 3. puolisoksi ja vihkitiedoissa kerrottiin Marian olevan Kalholta. Maria
kuoli tiettävästi 9.3.1800 Kalholla. Ei tiedossa lapsia.
12
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 24 Vastamäki sukuhaara
Yleistä: Vastamäen pieni kylä sijaitsee Hartolassa Riihiniemen kylästä koilliseen RiihiniemiPertunmaan Joutsjärven tien 15068 varrella. Vastamäki esiintyi kylänä tai paikkana ensimmäisen
kerran v. 1575, viite; s. 31 HK. Vuoden 1624 verokirjoissa Vastamäki mainittiin Sauvuoren
yhteydessä ja Vastamäkeen oli tuolloin kirjattu 2 veronmaksajaa (kirkon kymmenysveron
maksajaa); Lauri Niilonpoika ja Niilo Niilonpoika.
Vastamäessä mainittiin 1600-luvulla 2 kantatilaa; Iso-Niilo ja Vähä-Niilo, joilla oli myös torppia.
Nämä 2 kantatilaa jakaantuivat Isonjaon yhteydessä useampaan osaan, joita edelleen jaettiin
1800-luvun loppupuolella, mikä jatkui sitten 1900-luvullakin. Myös tilojen nimet muuttuivat, kun
rakennettiin uudistiloja ja vaihdettiin paikkaa. Vastamäkeen luettiin 1600-luvulla myös Riihiniemi,
Ulmala sekä Fuurtti. Vastamäen takamailla, Pertunmaan Kuortin lähellä, sijainnut Kyyhkynen
(Kyyhkylä) mainittiin verokirjoissa myös Vastamäkeen kuuluvaksi.
Vastamäen tiloilla isännät mainittiin välillä talollisiksi, eli olivat itsenäisiä talonpoikia, ajoittain
lampuodeiksi, eli toimivat Koskipään kartanon lampuotina tai jopa torpparina.
Taulu 24.A Vastamäen Vähä-Niilon sukuhaara
Vastamäen Vähä-Niilon tila on sijainnut tiettävästi Riihiniemi –Joutsjärven tien eteläpuolella,
ilmeisesti nykyisissä kartoissa mainitun Kukkulan tilan tienoilla. Maarekisterissä Vähä-Niilon tila
mainittiin Vastamäki n:o 2 tilana. Tilan jaossa (Isonjaon yhteydessä 1700-luvun lopulla/ 1800-luvun
taitteessa) syntynyt Anttilan tila sijaitsee Kukkulasta lounaaseen ja on tiettävästi edelleen
alkuperäisellä paikallaan Kaitueentien varrella. Vähä-Niilolla oli 1800-luvulla monia torppia, joista
osa löytyy vieläkin kartalta; mm. Kaitueen, Suntilan, Suurijärven ja Tupelin torpat, sekä Rajalan
mäkitupa.
Taulu 24.A.1
(XII) Lauri Niilonpoika Vastamäki (Lars Nilsson)
Syntyi n. v. 1580 talollisen poikana Hartolan Sauvuorella. Isä taulussa 6.A.1.
Lauri tai Lasse Niilonpoika mainittiin verokirjoissa ja tarkemmin kirkon kymmenysluetteloissa
Sauvuorella v. 1612 -1616 sekä Vastamäessä v. 1624. Vuosien 1636 -1639 henkikirjoissa Lauri
mainittiin talollisena Vastamäessä ilman vaimoa poikansa Yrjön ja tämän vaimon kanssa. Laurin
tila mainittiin tuolloin Koskipään kartanon torpaksi. Lauri kuoli v. 1639 jälkeen Vastamäessä.
Taulu 24.A.2
(XII) N.N. Laurin puolison nimeä ei tiedetä. Laurin puolisoa ei mainittu v. 1636 -1639 henkikirjoissa,
eli hän oli joko kuollut tai oli niin pahasti sairaana että ei merkitty henkikirjoihin, koska kovin
sairaiden ihmisten ei tarvinnut maksaa henkirahaa.
Lapset:
- Eerik Laurinpoika Vastamäki, s. n. 1603 Hartola, Sauvuori, mainittiin v. 1624 kymmenysluettelossa Vastamäessä.
- Matti Laurinpoika Vastamäki, s. n. 1605 Hartola, Sauvuori, mainittiin v. 1631 verokirjassa
talollisena Vastamäessä.
- Heikki Laurinpoika Vastamäki, s. n. 1608 Hartola, Sauvuori. Tauluun 24.A.3.
- Yrjö Laurinpoika Vastamäki, s. n. 1610 Hartola, Sauvuori, mainittiin henkikirjoissa Lauri
Niilonpojan poikana Vastamäessä v. 1636 -1639 sekä Heikki Laurinpojan veljenä
Vastamäessä v. 1644 -1656, mainittiin myös itselliseksi. Puoliso v. 1636 Kaarina Heikintytär
sekä II puoliso Kerttu, joka mainittiin v. 1650 -1656 henkikirjoissa.
Taulu 24.A.3
(XI) Heikki Laurinpoika Vastamäki (Henric Larsson)
Syntyi n. v. 1608 talollisen poikana Hartolan Sauvuorella. Heikki oli nuorena miehenä ilmeisesti
13
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
sotilaana, ratsumiehenä Koskipään kartanon Henrik Sipinpoika Silfverbögelin lipullisessa
30-vuotisessa sodassa, ollen tiettävästi hakkapeliittana Keski-Euroopan sotatantereella luomassa
Suur-Ruotsia (tai suurta Ruotsi-Suomea). Heikki mainittiin sitten v. 1653 henkikirjassa
Vastamäessä, jossa hän oli talollisena (lampuotina) ja isäntänä v. 1654 -1656, Koskipään kartanon
Silfverbögelien rälssitilalla Vastamäessä. Heikki kuoli v. 1656 jälkeen mahdollisesti Vastamäessä.
Taulu 24.A.4
(XI) Barbro N.N.
Barbro mainittiin v. 1653 -1656 henkikirjoissa Vastamäessä Heikki Laurinpojan puolisona ja tilan
emäntänä.
Lapset:
- Simo Heikinpoika Vastamäki, s. n. 1630 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.5.
- Eerik Heikinpoika Vastamäki, s. n. 1635 Hartola, Vastamäki, mainittiin v. 1662 -1682
henkikirjoissa Vastamäessä. Puoliso: Helka, mainittiin v. 1662 -1682.
- Heikki Heikinpoika Vastamäki, s. n. 1640 Hartola, Vastamäki, mainittiin v. 1669 -1682
henkikirjoissa Vastamäessä. Puoliso: Maria, mainittiin v. 1670 -1682.
Taulu 24.A.5
(X) Simo Heikinpoika Vastamäki (Simon Hindersson)
Syntyi n. v. 1630 talollisen (lampuodin) poikana Hartolan Vastamäessä. Simo mainittiin Heikki
Laurinpojan pojaksi Vastamäessä v. 1653 -1656, jolloin Simolla oli jo vaimo Kaarina. Vuoden 1654
henkikirjassa Simo mainittiin nihdiksi, eli sotilaaksi, mahdollisesti Simo oli mukana Venäjän
sodassa v. 1656 -1658. Simo mainittiin talolliseksi (lampuodiksi) ja isännäksi Vastamäen
rälssitilalla v. 1662 -1669 henkikirjoissa. Simon vaimo Kaarina mainittiin leskeksi v. 1670, eli Simo
kuoli v. 1669 lopulla tai aivan v. 1670 alussa Vastamäessä, eli jo n. 40 v. ikäisenä.
Taulu 24.A.6
(X) Kaarina (Karin N.N-dotter)
Syntyi n. v. 1632 Hartolassa. Kaarina avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1652 Simo Heikinpojan
puolisoksi Vastamäkeen. Kaarina mainittiin v. 1653 henkikirjassa Simo Heikinpojan puolisona ja
miniänä Vastamäessä, jossa hän oli tilan emäntänä v. -1662 -1669-. Kaarina mainittiin leskeksi
v. 1670 henkikirjassa, sen jälkeen hänestä ei löytynyt merkintöjä. On mahdollista että Kaarina
avioitui uudemman kerran, mutta häntä ei löydetty henkikirjoista. Toki henkikirjoista löytyy
montakin Kaarinaa, mutta heistä on mahdoton sanoa kuka heistä oli juuri tämä samainen Kaarina.
Lapset:
- Niilo Simonpoika Vähä-Niilo, s. n. 1660 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.7.
- Simo Simonpoika, mainittiin v. 1687 1694 henkikirjoissa torpparina Vastamäessä.
Taulu 24.A.7
(IX) Niilo Simonpoika Vähä-Niilo (Niels Simonsson)
Syntyi n. 1660 tiettävästi talollisen (lampuodin) poikana Vastamäessä. Niilo Simonpoika mainittiin
ensimmäisen kerran henkikirjoissa vaimonsa Johannan kanssa v. 1691 -1693 torpparina
Vastamäessä. Niilo mainittiin sitten v. 1694 henkikirjassa talolliseksi ja isännäksi Hartolan
Vastamäen Vähä-Niilossa yhdessä vaimonsa Johannan kanssa. Maakirjan mukaan Niilo oli
isäntänä Vähä-Niilon verotorpassa v. 1698 -1712. Vuoden 1694 kylvökymmenysluettelon mukaan
Vastamäkeen oli verolle pantu torppari Niilo Simonpoika, jonka tila oli 1/6 manttaalin tila, taloluku 1,
ja kylvö v. 1694 oli 2 tynnyriä, viite; s. 207 SPH I-II. Niilo voisi olla Vastamäestä torppari Simo
Simonpoika Kyyhkysen poika, mutta mitä todennäköisemmin hän on Vastamäen Simo Heikinpojan
poika. Vastamäen Esko Eerikinpojan tila mainittiin v. 1705 maakirjassa Iso-Niilon tilana ja Niilo
Simonpojan tila Vähä-Niilon tilana. Maakirjojen mukaan Niilo maksoi Vähä-Niilon tilan verot vielä v.
1705 -1712. Niilo Simonpoika joutui elinaikanaan kokemaan kovia, ensiksikin v. 1695 -1697 suuret
kato-, nälkä- ja kulkutautivuodet ja tämän perään Pohjan sota ja Isonvihan aika v. 1700 -1721.
14
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Sysmän verorästiluettelon v. 1704 mukaan Vastamäen Vähäniilon isäntä Niilo Simonpoika oli
köyhä talollinen, joka katovuosien ja sotamiesottojen takia oli joutunut hätään ja pystyi maksamaan
vain osan veroistaan. Edelleen mainittiin että Vastamäen torpparit olivat kuolleet nälkään
katovuosina jättämättä jälkeensä mitään omaisuutta, viite; s. 727 SPH I-II.
Sysmän taloluettelon mukaan Vastamäen Vähäniilo mainittiin 1720 -luvulla 1/6 manttaalin 1
talouden tilaksi, joka oli Ylisen Hollolan komppanian ratsutilan n:o 101 ja 102 (Hartolan Koskipään)
augmentti, eli aputila, eli tila osallistui Koskipään kartanon ratsumiehen ylläpitoon ja samalla tila oli
ruodun 107 osakas, eli tila osallistui myös ruotusotamiehen ylläpitoon, viite; s. 715 SPH I-II. Niilo
Simonpoika kuoli v. 1712 jälkeen Vastamäessä, ehkä n. v. 1715, siis Isonvihan aikaan.
Taulu 24.A.8
(IX) Johanna N.N.
Johanna mainittiin v. 1691 -1694 henkikirjoissa Niilo Simonpojan puolisoksi sekä v. 1694 VähäNiilon tilan emännäksi. Johanna voisi olla Vastamäen (Riihiniemen) Klemetti Heikinpojan ja tämän
puolison Johannan tytär (?), mutta tätä ei saatu varmistettua.
Lapset:
- Liisa Niilontytär, puoliso Samuel Eerikinpoika, jotka mainittiin Vähä-Niilossa talollisina v.
1707 -1710 henkikirjoissa.
- Aatami Niilonpoika Vähä-Niilo, s. v. 1689 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.9.
Taulu 24.A.9
(VIII) Aatami Niilonpoika Vähä-Niilo (Adam Nielsson)
Syntyi v. 1689 talollisen poikana Hartolan Vastamäessä. Aatami Niilonpoika, talollinen ja kirkon
kuudennusmies, isäntänä Vastamäen Vähä-Niilossa v. 1712 -1735. Hartolan ensimmäisessä
rippikirjassa (s. 168 RK 1727 -1736 k. 145) Aatami mainittiin talolliseksi (bonde) Vähä-Niilon tilalla.
Tilalla asui tuolloin 25 -26 ihmistä; Aatamin perheen lisäksi tilalla mainittiin useita renkejä ja piikoja
sekä itsellisiä, kuin myös pari kerjäläistä. Vuosien 1748-1754 rippikirjassa Vastamäen Iso-Niilon ja
Vähä-Niilon ohella mainittiin Vastamäessä Uudenkartanon/tilan torppa (Nygårgs torp).
Rippikirjoissa Aatami mainittiin ylinnä ja isäntänä aina kuolemaansa v. 1773 asti, vaikka
henkikirjojen mukaan tilan pito siirtyi hänen Tuomas pojalleen jo v. 1736. Aatamin isännyyden
aikana Vähä-Niilo oli jakamaton tila. Kirkonkirjoissa Aatamin tilasta käytettiin myös nimeä
Sexmannin tila (Sexman = kirkon kuudennusmies). Aatami oli arvostettu ja vaikutusvaltainen
talonpoika, jota osoittaa hänen kuudennusmiehen virkansa, jossa tehtävässä hän keräsi Hartolan
itäpuolen kylissä papiston kymmenykset sekä muut verot ja maksut. Aatami toimi VastamäkiRiihiniemen alueella kyläpäällikkönä, sekä oli alueensa moraalin vartijana, mm. oli patistelemassa
kyläläisiä kirkkoon sunnuntaisin. Aatami joutui muutenkin huolehtimaan kyläläisten asioista, mm.
ilmoittamaan papistolle jos kotikylän seuduilla alkoi ilmaantumaan tarttuvia kulkutauteja. Aatami
joutui toimessaan kuljettamaan tai järjestämään kuljetukset sairastuneille kyläläisille hospitaaleihin.
Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan kirkon kuudennusmies Aatami Niilonpoika kuoli
84 v. ikäisenä 2.12.1773 Vastamäessä ja haudattiin 12.12.1773 Hartolassa.
Taulu 24.A.10
(VIII) Anna N.N.
Syntyi n. v. 1692 Hartolassa. Anna avioitui tiettävästi v. 1712 Aatami Niilonpojan kanssa ja hänet
mainittiin Aatami Niilonpojan puolisoksi ja Vastamäen Vähä-Niilon tilan emännäksi v. 1712 -1727
Sysmän henkikirjoissa. Anna kuoli tiettävästi v. 1727 alkupuolella Vastamäessä.
Lapset:
- Tuomas Aataminpoika Vähä-Niilo, s. v. 1717 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.11.
- Liisa Aatamintytär, s. n. 1719 Hartola, Vastamäki. Puoliso 15.1.1745 Simo Jaakopinpoika
Marjokankaalta.
- Antti Aataminpoika, s. 1721 Hartola, Vastamäki, k. 6.2.1738 Hartola, Vastamäki
15
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Valpuri Eerikintytär (Walborg Ericsdotter)
Syntyi v. 1705 Hartolassa. Mahdollisesti talollisen tytär Vastamäen Iso-Niilosta. Valpuri avioitui
tiettävästi v. 1728 Aatami Niilonpojan kanssa. Sysmän henkikirjojen mukaan Valpuri toimi
Vastamäen Vähä-Niilon emäntänä v. 1728 -1736. Valpuri mainittiin myös Hartolan ensimmäisessä
rippikirjassa (s. 168 RK 1727 -1736 k. 145) emäntänä Vähä-Niilossa. Valpuri kuoli jo 43 v. ikäisenä
6.3.1748 Hartolan Vastamäessä ja haudattiin 13.3.1748 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle.
Lapset:
- Matti Aataminpoika Vähä-Niilo, s. 1729 Hartola, Vastamäki, talollinen Vastamäessä,
k. 20.3.1774 Hartola, Vastamäki. Puoliso 25.6.1749 Marja Heikintytär, s. 1729,
Ruorasmäen Kukosta, k. 14.1.1810 Vastamäki, Vähä-Niilo. Matin ja Marjan pojat Pietari
Matinpoika (s. 1760, k. 1808) ja Aatami Matinpoika (s. 1765, k. 1812) viljelivät (ja näiden
jälkeläiset) Vähä-Niilon tilan toista puoliskoa, joka mainittiin tilan jaon jälkeen Vähä-Niilon
nimellä (toinen puolisko oli Anttila).
- Mikko Aataminpoika, s. 1731 Hartola, Vastamäki, kast. 6.10.1731 Hartola
- Petteri Aataminpoika, s. n. 1733 Hartola, Vastamäki
- Helka Aatamintytär, s. 5.5.1735 Hartola, Vastamäki, avioitui tiettävästi v. 1760 Putkijärvelle.
- Maria Aatamintytär, s. 10.7.1743 Hartola, Vastamäki, puoliso 8.12.1773 Simo Simonpoika,
torppari ja leskimies Riihiniemestä.
Taulu 24.A.11
(VII) Tuomas Aataminpoika Vähä-Niilo (Thomas Adamsson)
Syntyi v. 1717 talollisen poikana Hartolan Vastamäessä. Vartuttuaan Tuomas toimi lampuotina ja
isäntänä kotitilallaan Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa v. 1736 -1768. Tuomaksen isännyyden
aikana Vähä-Niilossa mainittiin 2 isäntää; Tuomas Aataminpoika (päätilalla) sekä Tuomaan
nuorempi veli Matti Aataminpoika, joka viljeli II-tilaa, eli tila oli käytännössä jaettu kahtia.
Tuomas Aataminpoika kuoli 51 v. ikäisenä 10.3.1768 kaupunkimatkallaan pistokseen tai
sydänkohtaukseen (blifvit död under Stads resan i styng) ja haudattiin 13.3.1768 Hartolan
kirkkoon, sen lattian alle.
Maria Eerikintytär (Maria Ericsdotter)
Syntyi v. 1720 Hartolassa. Maria avioitui tai hänet naitettiin 17 v. ikäisenä 11.12.1737 Tuomas
Aataminpojan puolisoksi. Vihkitiedoissa ei kerrottu mistä Maria tuli miniäksi Vastamäen VähäNiiloon, jossa Maria toimi sitten tilan nuorena emäntänä. Maria kuoli jo 29 v. ikäisenä 27.4.1749
lapsivuoteeseen tai lapsen synnytyksen jälkeiseen komplikaatioon Vastamäessä ja haudattiin
30.4.1749 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle.
Lapset:
- Liisa Tuomaantytär, s. 7.1.1739 Hartola, Vastamäki, k. 9.6.1740 Hartola, Vastamäki
- Tuomas Tuomaanpoika, s. 19.12.1740 Hartola, Vastamäki, itsellinen Vastamäessä,
k. 29.8.1793 Hartola, Vastamäki. Puoliso 11.12.1768 Hartolassa torpparin tytär Kaarina
Mikontytär Hartolan Koitista, s. 12.10.1745 Hartola, Koitti, k. 26.6.1807 Hartola, Vastamäki.
- Yrjö Tuomaanpoika, s. 24.3.1743 Hartola, Vastamäki, k. 31.1.1744 Hartola, Vastamäki
- Anna Tuomaantytär, s. 29.10.1744 Hartola, Vastamäki, k. 7.10.1748 Hartola, Vastamäki
- Valpuri Tuomaantytär, s. 4.1.1747 Hartola, Vastamäki
- Eeva Tuomaantytär, s. 16.4.1749 Hartola, Vastamäki, k. 10.6.1749 Hartola, Vastamäki
Taulu 24.A.12
(VII) Valpuri Juhontytär (Walborg Johansdotter)
Syntyi v. 1725 talollisen tyttärenä Hartolan Ruskealan Marttilassa. Isä taulussa 25.13.
Valpuri avioitui tai hänet naitettiin 24 v. ikäisenä 27.12.1749 leskimies Tuomas Aataminpojan
puolisoksi ja Vastamäen Vähä-Niilon tilan emännäksi. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan
mukaan Valpuri oli piika Ruskealasta. Hartolan rippikirjan (s. 24 RK 1748 -1754 k. 27) mukaan
Ruskealan Marttilan Juho Juhonpojan tytär Valpuri avioitui Vastamäkeen. Vastamäen Vähä-Niilon
tilan emäntä. Valpuri kuoli 46 v. ikäisenä 15.1.1771 Hartolan Vastamäessä.
16
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Lapset:
- Marja Tuomaantytär, s. 7.10.1750 Hartola, Vastamäki
- Antti Tuomaanpoika, s. 1.12.1751 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.13.
- Mikko Tuomaanpoika Iso-Niilo, s. 26.8.1754 Hartola, Vastamäki, lampuotina Vastamäen
Iso-Niilon Mikkolassa, kirkon kuudennusmies, k. 10.9.1818 Hartola, Vastamäki. Puoliso:
Marja Yrjöntytär, s. 1756 Hartola, piika Vastamäen Ny Gård’sta.
- Juho Tuomaanpoika Vähä-Niilo, s. 14.5.1758 Hartola, Vastamäki, talollinen Vähä-Niilossa,
puoliso 15.12.1782 Marja Juhontytär, Pohjolan kylästä. Juho ja Marja muuttivat v. 1796
Niemeen, jossa heidät mainittiin talollisina.
- Eeva Tuomaantytär, s. 1.2.1761 Hartola, Vastamäki. Puoliso 15.12.1782 Olavi Juhonpoika,
torppari Pohjolan kylästä.
- Liisa Tuomaantytär, s. 4.11.1764 Hartola, Vastamäki, k. 17.8.1795 Hartola, Sauvuori
lapsivuoteeseen. Puoliso 10.12.1786 Pietari Eerikinpoika, s. 18.6.1761 Hartola, Sauvuori.
Talollisena Sauvuorella. Pietarin isä Eerik Tahvonpoika taulussa 6.A.15.
Taulu 24.A.13
(VI) Antti Tuomaanpoika Anttila (Anders Thomasson)
Syntyi 1.12.1751 talollisen poikana Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa. Antti toimi vartuttuaan
talollisena ja lampuotina kotitilallaan Vähä-Niilossa. Vuoteen 1796 asti Antin apuna tilan pidossa oli
tämän nuorempi veli Juho Tuomaanpoika. Vuoden 1830 -1842 kirkonkirjoissa Antin isännöimä tila
mainittiin nimellä Vähä-Niilo, Anttila. Vähä-Niilon tilan jaossa syntynyttä uutta tilaa kutsuttiin
Anttilaksi, ilmeisesti juuri Antin etunimen mukaan. Vähä-Niilon tilaa viljeli Antin serkut Pietari
Matinpoika (s. 1760) ja Aatami Matinpoika (s. 1765). Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan
mukaan talollinen ja leskimies Antti Tuomaanpoika kuoli 80 v. ikäisenä 17.6.1832 Vastamäessä.
Taulu 24.A.14
(VI) Eeva Heikintytär (Eva Henricsdotter)
Syntyi tiettävästi 10.7.1756 talollisen tyttärenä Hartolan Vastamäessä. Isä taulussa 24.B.9.
Eeva Heikintytär avioitui tai hänet naitettiin 17 v. ikäisenä 19.12.1773 Antti Tuomaanpojan kanssa
ja vihkitiedoissa Eeva mainittiin piiaksi Vastamäen Vähä-Niilosta. Vastamäen Vähä-Niilon Anttilan
tilan emäntä. Eevan vanhempien selvittely ja päättely osoittautui haasteelliseksi, sillä Vastamäessä
oli mahdollisesti kaksikin Eeva Heikintytärtä: Ensiksikin Eeva voisi olla Vastamäen Ison Niilon
Heikki Heikinpojan (Hendrich Hendrichsson) ja tämän puolison Marja Tuomaantyttären (Marja
Thomasdotter) tytär Eeva, joka syntyi 10.7.1756 Vastamäessä ja joka v. 1767 -1773 rippikirjan
mukaan avioitui v. 1773. Myöhemmin rippikirjoissa Eevan synt.vuodeksi mainittiin kuitenkin v. 1750
!. Toisaalta Eeva voisi olla Vastamäen Vähä-Niilossa torpparina mainitun Heikki Yrjönpojan tytär.
Vuoden 1767 -1773 rippikirjan mukaan Vastamäen Vähä-Niilon torpparin Heikki Yrjönpojan ja
tämän puolison Anna Matintyttären tytär Eeva avioitui v. 1773 !. Heikki Yrjönpoika mainittiin
Vastamäessä torpparina ja jääkärinä ja hän oli avioitunut leskimiehenä v. 1767 leskivaimon Anna
Matintyttären kanssa, joka kuoli v. 1776 kesäkuussa 55 v. ikäisenä ja Heikki avioitui 3. kerran v.
1776 joulukuussa leskivaimon Eeva Ristontyttären kanssa. Hartolan syntyneiden ja kastettujen
kirjan mukaan Heikki Yrjönpojalta ei kuitenkaan löydy Eeva nimistä tytärtä !. Toisaalta myöskään
kuulutettujen ja vihittyjen kirjasta ei löydy kahta Eeva Heikintytärtä avioituneeksi Vastamäessä,
löytyy ainoastaan 19.12.1773 vihitty Eeva Heikintytär. Sitä ei saatu myöskään selville mistä
leskimies Heikki Yrjönpoika tuli Vastamäkeen. Hieman ristiriitaisia tietoja tulkitessa päädyttiin
siihen että Eeva olisi todennäköisemmin Ison Niilon tilan tytär, siis 10.7.1756 syntynyt Eeva
Heikintytär ja tätä vaihtoehtoa tukee Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirja, jonka mukaan
talollisen vaimo Eeva Heikintytär kuoli 65 v. ikäisenä 31.5.1821 Hartolan Vastamäessä (eli olisi
syntynyt todella v. 1756).
Lapset:
- Antti Antinpoika, s. 14.4.1776 Hartola, Vastamäki, k. 25.6.1777 Hartola, Vastamäki
17
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
-
-
Liisa Antintytär, s. 4.2.1778 Hartola, Vastamäki. Puoliso 10.12.1797 torpparin poika
Hartolan Jokelasta Heikki Yrjönpoika, s. 1774, renkinä, vävynä ja lampuotina VähäNiilossa, k. 20.11.1839 Hartola, Vastamäki.
Aatami Antinpoika, s. 17.5.1780 Hartola, Vastamäki, k. 27.8.1794 Hartola, Vastamäki
Maria Antintytär, s. 7.8.1782 Hartola, Vastamäki. Puoliso 20.12.1804 Tuomas Matinpoika,
torpparin poika Hartolan Ulmalasta.
Anna Antintytär, s. 12.8.1784 Hartola, Vastamäki, k. 26.3.1785 Hartola, Vastamäki
Valpuri Antintytär, s. 26.3.1786 Hartola, Vastamäki. Tauluun 22.8.
Eeva Antintytär, s. 31.7.1788 Hartola, Vastamäki. Puoliso 15.12.1810 Matti Tuomaanpoika,
s. 18.8.1786 Hartola (Joutsa) Hankaa, Holla. Eeva avioitui kirjoittajan isän äidin sukuun
kuuluneen Matti Tuomaanpojan kanssa, jonka isän Tuomas Antinpoika Hollan isän Antti
Martinpoika Hollan isä Martti Matinpoika Holla on kirjoittajan esi-isiä Hankaan Hollasta (s.
137 Havuhuupon sukukirja, taulu 23.5)
Antti Antinpoika, s. 16.3.1792 Hartola, Vastamäki, k. 29.8.1794 Hartola, Vastamäki
Kaisa Antintytär, s. 5.4.1794 Hartola, Vastamäki
Hebla Antintytär, s. 31.7.1795 Hartola, Vastamäki. Puoliso 8.10.1820 Juho Tuomaanpoika,
s. 1794 Hartola, renkinä, vävynä ja lampuotina Vastamäen Vähä-Niilossa.
Heikki Antinpoika, s. 19.2.1799 Hartola, Vastamäki
Taulu 24.B Vastamäen Iso-Niilon sukuhaara
Vastamäen Iso-Niilon tila on sijainnut tiettävästi Vastamäessä nykyään Horppi nimellä tunnetun
tilan paikkeilla, Iso-Niilon tilan ollessa ilmeinen kantatila Vastamäessä, sillä se mainittiin
maarekisterissä Vastamäki n:o 1 tilana. Horpin tila sijaitsee Vastamäessä Riihiniemi-Joutsjärvi tien
pohjoispuolella. Ison jaon myötä 1800-luvun puolella Iso-Niilon tila jakaantui kahteen tilaan;
Horppila ja Mikkola, jotka edelleen ovat Vastamäessä, Horppila nykyään Horppi nimellä n. 700 m
päässä Riihiniemi-Joutsjärvi tiestä. Mikkola sijaitsee Horpin eteläpuolella aivan RiihiniemiJoutsjärvi tien tuntumassa, entistä Vähä-Niiloa (Kukkulan tila) vastapäätä. Iso-Niilolla mainittiin
Seppälän torppa, jolla nimellä paikka edelleen tunnetaan Horpin peltojen eteläpuolella Horpin ja
Mikkolan välissä.
Taulu 24.B.1
(XI) Eerik Niilonpoika Iso-Niilo (Erich Nilsson)
Syntyi n. v. 1613 talollisen poikana Hartolan Sauvuorella. Isä taulussa 6.B.1.
Eerik mainittiin Vastamäessä Niilo Niilonpojan poikana v. 1634 -1635 ja 1644 -1653 sekä
talollisena ja isäntänä v. 1654 -1671 ja 1675 henkikirjoissa, tai paremminkin Eerik toimi Koskipään
kartanon torpparina ja/tai lampuotina Vastamäessä. Eerikillä mainittiin vaimo (hu) jo v. 1634
henkikirjassa. Vastamäessä mainittiin isäntänä myös Eerikin vanhempi veli Heikki Niilonpoika.
Vuoden 1675 henkikirjassa Eerik Niilonpoika mainittiin isäntänä Vastamäessä ilman puolisoa,
tilalla mainittiin tuolloin leskivaimo Riitta, eli Eerikin miniä, joka mainittiin vielä v. 1680
henkikirjassa. Samoin v. 1675 henkikirjassa mainittiin Eerikin pojat Esko ja Antti vaimojensa kera.
Eerik Niilonpoika kuoli v. 1676 tai sen jälkeen Vastamäen Iso-Niilon tilalla.
Taulu 24.B.2
(XI) Valpuri N.N. (Walborg N.N-dotter)
Syntyi n. v. 1615 Hartolassa. Valpuri oli ilmeisesti sama Eerikin vaimo, joka mainittiin v. 1634
henkikirjassa, eli olivat avioituneet mahdollisesti v. 1633 -1634 tienoilla. Valpuri mainittiin
etunimellään v. 1650 -1662 henkikirjoissa Eerikin puolisona ja emäntänä Vastamäen Iso-Niilon
tilalla. Valpuri kuoli v. 1662 tai sen jälkeen Vastamäessä.
Lapset:
- Lauri Eerikinpoika Iso-Niilo, s. n. v. 1634 Hartola, Vastamäki. Mainittiin v. 1654 -1671
henkikirjoissa Eerik Niilonpojan pojaksi Vastamäen Iso-Niilossa. Puoliso: Riitta, mainittiin
Laurin vaimona v. 1654 -1671 henkikirjoissa.
18
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
Olavi Eerikinpoika, s. n. v. 1636 Hartola, Vastamäki. Mainittiin v. 1656 -1666 henkikirjoissa
Eerik Niilonpojan pojaksi ja itselliseksi Vastamäen Iso-Niilossa. Puoliso: Riitta, mainittiin
v. 1656 -1666 henkikirjoissa Olavin vaimoksi Vastamäen Iso-Niilossa.
Esko Eerikinpoika Iso-Niilo, s. n. v. 1640 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.B.3.
Antti Eerikinpoika, s. n. v. 1643 Hartola, Vastamäki, mainittiin v. 1675 -1676 henkikirjoissa
Eerik Niilonpojan pojaksi Vastamäessä. Samaisissa v. 1675 -1676 henkikirjoissa Antilla
mainittiin vaimo Anna.
Helka N.N. (Helga N.N-dotter)
Helka mainittiin v. 1664 -1671 henkikirjoissa Eerik Niilonpojan puolisoksi ja emännäksi Iso-Niilon
tilalla Vastamäessä, eli Helka avioitui leski-isännän Eerik Niilonpojan kanssa v. 1663 -1664
tienoilla. Helka kuoli v. 1671 jälkeen Vastamäessä.
Ei tiedossa lapsia.
Taulu 24.B.3
(X) Esko Eerikinpoika Iso-Niilo (Eskil Ersson)
Syntyi n. v. 1640 tiettävästi talollisen tai lampuodin poikana Hartolan Vastamäessä. Esko mainittiin
v. 1666 -1671 henkikirjoissa Eerik Niilonpojan pojaksi ja samalla kerrottiin Eskon asuvan ja
työskentelevän itsellisenä Vastamäen Iso-Niilossa. Vuoden 1675 henkikirjassa Esko mainittiin
tilalla Eerik Niilonpojan pojaksi vaimonaan Kaarina. Esko Eerikinpoika toimi sitten v. 1676 -1682
henkikirjojen mukaan tilan isäntänä ollen Koskipään kartanon herran majuri Henrik Sipinpoika
Silfverbögel’n lampuotina. Esko Eerikinpoika mainittiin seuraavan kerran v. 1691 henkikirjoissa
Vastamäessä, ollen v. 1691 -1712 Vastamäen Iso-Niilon, eli Puppolan tilan isäntänä ja lampuotina.
Maakirjoissa tilan omistajan nimi esiintyi muodossa Esko Eerikinpoika Isoniilo (Eskil Ersson
Isonijlo) ja Esko Isoniilo (Eskel Isonijlo). Esko köyhtyi pahasti Suurten nälkävuosien 1695 -1697
aikana ja joutui suuriin verovelkoihin. Sysmän verorästiluettelon v. 1704 mukaan Isoniilon Esko
Eerikinpojan on maksettava (verovelkansa) tai ruvettava sotilaaksi, viite; s. 727 SPH I-II. Esko kuoli
henkikirjan mukaan v. 1712 Vastamäessä.
Vastamäessä mainittiin v. 1675 -1682 henkikirjoissa toinenkin Esko Eerikinpoika, nimittäin Eerik
Matinpojan poika Esko Eerikinpoika. Vastamäessä oli isäntänä myös Esko Matinpojan poika Heikki
Eskonpoika, joka mainittiin v. 1675 -1694 henkikirjoissa Iso-Niilon tilan yhteydessä. E.m. Heikillä
mainittiin myös veljet Risto Eskonpoika (v. 1675 -1682) ja Nuutti Eskonpoika (v.1687 -1693).
Vastamäessä Iso-Niilon tilan yhteydessä mainittiin v. 1675 -1682 henkikirjoissa isäntänä myös
Eerik Heikinpoika. Nämä kaikki lienee Koskipään kartanon verotorppareina Vastamäessä, IsoNiilon tilan yhteydessä (?).
Taulu 24.B.4
(X) Kaarina N.N. (Carin N.N-dotter)
Kaarina mainittiin v. 1675 -1680 henkikirjoissa Esko Eerikinpojan puolisoksi ja Iso-Niilon tilan
emännäksi.
Lapset:
- Nuutti Eskonpoika, mainittiin v. 1678 -1682 henkikirjoissa Esko Eerikinpojan pojaksi
Vastamäessä, puoliso Kaarina mainittiin v. 1680-1682 henkikirjoissa.
- Eerik Eskonpoika ???. Tauluun 24.B.5.
Aune N.N. (Agnes N.N-dotter)
Aune mainittiin v. 1691 -1711 henkikirjoissa Esko Eerikinpojan puolisona Vastamäen Iso-Niilossa
sekä Aatami Eskonpojan äitinä v. 1712 henkikirjassa. Aune kuoli Isonvihan aikaan v. 1712 jälkeen
Vastamäessä.
Lapset:
- N.N. Eskontytär. Puoliso: Tuomas N.N, mainittiin v. 1707-1711 henkikirjoissa Esko
Eerikinpojan vävynä Iso-Niilon tilalla.
19
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
Aatami Eskonpoika Iso-Niilo, mainittiin v. 1708 -1712 henkikirjoissa. Puoliso: Marketta,
mainittiin v. 1712 henkikirjassa.
Taulu 24.B.5
(IX) Eerik Eskonpoika (Eric Eskelsson) ???
Syntyi n. v. 1680 mahdollisesti Hartolan Vastamäessä (?). Eerikiä ei mainittu henkikirjoissa eikä
kirkonkirjoissa. Eerik on päätelty lähinnä poikansa patronyymin perusteella. On myös huomioitava
se että Eerikin patronyymi on epävarma. Asian selvittämistä vaikeuttaa puuttuvat asiakirjat Suurten
nälkävuosien (v. 1695-1697) sekä Pohjan sodan ja Isonvihan (v. 1700-1721) ajalta ja senkin
jälkeiseltä muutamalta vuodelta (1722-1723). On mahdollista että tämä Eerik ei ole Iso-Niilon
isännän Esko Eerikinpojan poika, eikä mahdollisesti ollenkaan sukulainen (?), mutta on perusteita
päätellä että Eerik olisi kuitenkin Vastamäestä ja siellä Esko Eerikinpojan poika.
Taulu 24.B.6
(IX) Marja Simontytär (Marja Simonsdotter)
Syntyi v. 1683 Hartolassa. Marja voisi olla Sauvuoren Simo Niilonpojan ja tämän puolison
Markareetan tytär, tai Vastamäen torpparin Simo Kyyhkysen ja tämän vaimon Marketan tytär, tai
Vastamäen torpparin ja Nokan kylässä kalastajana toimineen Simo Simonpojan tytär (?),
vaihtoehtoja on siis useita, eikä millekkään näistä löydetty vahvistusta. On mahdollista että
taulussa 6.B.10 mainittu Marketta Simontytär olisi Marjan sisar ?. Vastamäen Ylitalossa kuoli
27.5.1738 torpan emäntä Kristiina Simontytär 70 v. ikäisenä, mahdollisesti hänkin Marjan sisar (?).
Marja Simontytär oli joka tapauksessa emäntänä Vastamäen Iso-Niilon tilalla. Marjan ensimmäisen
puolison nimi oli Eerik. Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa v. 1727 -1735 Iso-Niilon tilan
lampuodiksi ja isännäksi oli merkitty Pietari Tuomaanpoika (syntyi n. v. 1680, kuoli v. 1735 ja
haudattiin 12.1.1735 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle) ilmeisen toisen vaimonsa Marja
Simontyttären kanssa. Henkikirjojen mukaan Pietari toimi lampuotina v. -1725 -1734 Iso-Niilon
tilalla. Lisäksi mainittiin Pietarin poikapuoli Heikki Eerikinpoika vaimonaan Helka Pietarintytär.
Tilalla asui myös Pietarin veli Antti Tuomaanpoika ja tällä vaimo Kristiina Yrjöntytär. Seuraavassa
rippikirjassa v. 1736 -1747 lampuodiksi mainittiin Antti Tuomaanpoika, joka kuoli 73 v. ikäisenä
27.2.1744 Vastamäessä ja haudattiin 11.3.1744 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Tilalla asui
myös Antin veljen Pietari Tuomaanpojan leski Marja Simontytär, jolla mainittiin poika Heikki
Eerikinpoika ja tällä vaimo Helka Pietarintytär. Voitaneen ajatella että veljekset Pietari ja Antti
Tuomaanpoika voisivat olla Iso-Niilon tilalla v. 1707 -1711 henkikirjoissa vävynä mainitun
Tuomaksen poikia (?), mutta syntymävuotensa ja ikänsä perusteella tämä vaihtoehto tuntuu
epätodennäköiseltä !. On myös mahdollista että Eerik ja Marja Simontytär olisivat asuneet jossain
muualla, ja vasta Eerikin kuoleman jälkeen Marja olisi tullut leskenä Pietari Tuomaanpojan
puolisoksi Iso-Niilon tilalle (?). Todennäköisempää on kuitenkin se että Marja Simontytär olisi
asunut ensimmäisessä avioliitossaan Iso-Niilon tilalla ja Pietari Tuomaanpoika olisi tullut
puusniekaksi eli puuskaisännäksi tilalle naituaan leskiemännän ja samalla olisi Pietarin veli Antti
tullut myös tilalle (?). Iso-Niilon tilan yhteydessä mainittiin itsellisenä Heikki Simonpoika vaimonsa
Marketta Antintyttären kanssa, Heikki voisi olla Marjan veli (?), samoin itsellisenä mainittiin Yrjö
Tuomaanpoika (s. 1695, k. 1732 Vastamäki), vaimonsa Maria Matintyttären kanssa, mahdollisesti
Yrjö oli Pietarin veli, tai Iso-Niilon vävyn Tuomaan poika (?). Iso Niilon tilalla mainittiin myös Valpuri
Simontytär, jonka kerrottiin muuttaneen Joutsjärven Koljolaan.
Iso-Niilon emäntä (Gårds värd:) Marja Simontytär kuoli 62 v. ikäisenä 4.8.1745 Vastamäessä ja
haudattiin 11.8.1745 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle.
Eerikin ja Marja Simontyttären lapsi:
- Heikki Eerikinpoika, s. v. 1704 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.B.7.
Taulu 24.B.7
(VIII) Heikki Eerikinpoika Iso-Niilo (Henric Erichsson)
Syntyi v. 1704 ilmeisesti Hartolan Vastamäessä. Heikki Eerikinpojan isä ja Heikin periytyminen
todella Vastamäen/ Iso-Niilon tilalta on varsin epävarman päättelyn tulosta, mutta se tiedetään että
20
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Eerikin äiti oli Iso-Niilon tilan emäntä. Jos löydetään validimpaa ja varmempaa tietoa Heikin isästä
ja sukujuurista, esim. mahdollisista perunkirjoista, niin sitten tarvittaessa korjataan tiedot !.
Henkikirjojen mukaan Heikki Eerikinpoika toimi Iso-Niilon, eli Puppolan tilalla lampuotina v. 1735 1749-. Henkikirjojen mukaan Heikki toimi Iso-Niilon tilalla Koskipään kartanon Otto Tandefeltin
lampuotina. Heikillä oli palveluksessaan useita piikoja ja renkejä. Tilan yhteydessä mainittiin myös
2 torppaa, joissa oli isäntinä Yrjö Tuomaanpoika ja toisessa Jaakoppi Martinpoika. Iso-Niilon tila
esiintyi joissain kirkonkirjoissa myös nimellä Ylitalo. Nykyisissä kartoissa Ylitalo ja sen naapuri
Alitalo sijaitsevat Vastamäen kaakkoispuolella Kaituentien varrella Väärälammen ja Kaituen
lammen välissä. Kuninkaan kartaston v. 1790 mukaisesti Vastamäen talot sijaitsivat ryhmäkylänä
Riihiniemi –Joutsjärvi tien (tai paremmin hevosella kuljettavan polun) varrella, eli tiloja ilmeisesti
siirrettiin myöhemmin Isonjaon jalkeen. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Heikki
kuoli 55 v. ikäisenä 9.11.1759 Vastamäessä.
Taulu 24.B.8
(VIII) Helka Pietarintytär (Helga Pehrsdotter)
Syntyi v. 1704 ilmeisesti Hartolassa. Helkan vanhempia ei varmuudella saatu selvitettyä. On
mahdollista että Helka olisi Vastamäen Iso-Niilon isännän Pietari Tuomaanpojan tytär tämän
ensimmäisestä avioliitosta, eli Maria Simontytär olisi ollut Helkan äitipuoli (?). Helka avioitui tai
hänet naitettiin ilmeisesti Isonvihan jälkeen n. v. 1727 Heikki Eerikinpojan puolisoksi ja emännäksi
Vastamäen Iso-Niilon tilalle. Jos teoria pitää paikkansa, niin Heikki ja Helka olisivat olleet
avioituessaan ikään kuin ”sisarpuolia” asuen samassa perheessä, ilman läheistä verisukulaisuutta.
Selviteltiin sitäkin mahdollisuutta että Helka periytyisi Iso-Niilon tilalta ja Heikki Eerikinpoika olisi
tullut äitinsä kanssa tilalle muualta, mutta tämä on epätodennäköisempää. Helka synnytti ainakin 8
lasta, mahdollisesti enemmänkin, joista vain 2 selvisi aikuiseksi, eli Heikin ja Helkan perheessä
lapsikuolleisuus oli todella suuri !. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Helka kuoli 78
v. ikäisenä 22.2.1782 Vastamäessä. E.m. kuoliniässä voi olla hieman liioittelua, eli Helka syntyi
mahdollisesti muutaman vuoden myöhemmin kuin v. 1704 !.
Lapset:
- Heikki Heikinpoika, s. 1728 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.B.9.
- Eerik Heikinpoika, s. 7.3.1734 Hartola, Vastamäki, k. 16.9.1738 Hartola, Vastamäki
- Marja Heikintytär, s. 1736 Hartola, Vastamäki, k. 10.5.1737 Hartola, Vastamäki
- Valpuri Heikintytär, s. 12.4.1738 Hartola, Vastamäki. Puoliso 17.12.1758 leskimies Olavi
Pietarinpoika Heinolasta.
- Anna Heikintytär, s. 6.3.1740 Hartola, Vastamäki, k. 19.4.1740 Hartola, Vastamäki
- Yrjö Heikinpoika, s. 24.3.1741 Hartola, Vastamäki, k. 31.12.1742 Hartola, Vastamäki
- N.N., s. 20.12.1742 Hartola, Vastamäki, k. 20.12.1742 Hartola, Vastamäki
- Elias Heikinpoika, s. 1.6.1745 Hartola, Vastamäki, k. 7.5.1763 Hartola, Vastamäki
Taulu 24.B.9
(VII) Heikki Heikinpoika Iso-Niilo (Hendrich Hendersson)
Syntyi v. 1728 lampuodin poikana Hartolan Vastamäessä. Hartolan rippikirjassa (s. 179 RK 17361747 k. 184) Heikki mainittiin Heikki Eerikinpojan poikana Vastamäen Iso-Niilon tilalla. Heikki toimi
isänsä jälkeen lampuotina ja isäntänä kotitilallaan Vastamäen Iso-Niilossa v. -1751-1761, eli
kuolemaansa asti, sillä Heikki kuoli jo 33 v. ikäisenä 9.12.1761 Vastamäessä ja haudattiin
20.12.1761 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Kuolintiedoissa Heikki mainittiin talolliseksi (bd
=bonde).
Taulu 24.B.10
(VII) Marja Tuomaantytär (Marja Thomasdotter)
Syntyi v. 1723 torpparin tyttärenä Hartolan Erämiehen torpassa. Isä taulussa 26.1.
Marja avioitui tai hänet naitettiin 28.12.1747 Heikki Heikinpojan puolisoksi ja emännäksi
Vastamäen Iso-Niilon tilalle. Vihkitiedoissa Marja mainittiin piiaksi Erämiehestä. Miehensä Heikin
kuoleman jälkeen Marja avioitui toisen kerran 7.10.1763 Hietajärven Hollossa leskeksi jääneen
Eerik Heikinpojan kanssa (s. 1731), jonka isä Heikki Mikonpoika Hollo löytyy taulusta 6.D.3. Eerik
21
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Heikinpoika toimi sitten v. 1763 -1779- lampuotina Iso-Niilossa. Marja Tuomaantytär kuoli 67 v.
ikäisenä 30.12.1790 Vastamäessä.
Lapset:
- Aatami Heikinpoika Iso-Niilo, s. 12.5.1749 Hartola, Vastamäki, talollisena ja torpparina
Vastamäessä, k. 25.5.1809 Hartola, Vastamäki. Puoliso 10.12.1769 Maria Ristontytär
Vahvaselästä.
- Tuomas Heikinpoika, s. 20.10.1751 Hartola, Vastamäki, k. 9.11.1753 Hartola, Vastamäki
- Eeva Heikintytär, s. 10.7.1756 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.14.
- Anna Heikintytär, s. 5.11.1758 Hartola, Vastamäki, k. 30.1.1832 Vastamäki. Puoliso
26.12.1784 Antti Eerikinpoika, s. 1761, Hietajärvi, Hollo, talollisen poika Vastamäen IsoNiilosta (isä; Eerik Heikinpoika), työskenteli lampuotina Vastamäen Iso-Niilon Horppilassa,
k. v. 1813 Vastamäessä. Anna avioitui siten samassa taloudessa asuneen ”velipuolen”
Antti Eerikinpojan kanssa, ilman läheistä verisukulaisuutta.
Antin veli Matti Eerikinpoika, s. 1760, puolisonsa Eeva Tuomaantyttären (s. 1759,
k. 30.11.1830) kanssa toimi myös lampuotina Vastamäen Iso-Niilon Horppilassa, jossa
Matti Eerikinpoika kuoli 8.3.1816.
Iso-Niilon Mikkolan isäntänä toimi Mikko Tuomaanpoika, s. 26.8.1754 Vähä-Niilossa,
k. 10.9.1818 Iso-Niilon Mikkolassa, puolisonsa Maria Yrjöntyttären kanssa. Mikko
Tuomaanpojan isä taulussa 24.A.11.
Eerik Heikinpojan ja Marja Tuomaantyttären lapset:
- Eerik Eerikinpoika, s. 20.5.1766 Hartola, Vastamäki, k. 8.8.1766 Hartola, Vastamäki
- Maria Eerikintytär, s. 25.8.1767 Hartola, Vastamäki, k. 31.8.1788 Hartola, Vastamäki
Taulu 25 Hartolan Ruskealan Marttila sukuhaara
Yleistä: Hartolan Ruskealan kylä sijaitsee Hartolan kirkonkylän pohj.puolella valtatie 4 varrella
kirkonkylän tuntumassa. Ruskealan kylässä tiedetään olleen asutusta ainakin rautakaudelta (500
eaa -1300 jaa) alkaen ja Ruskealan kylä mainittiin historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran
v. 1462, jolloin sen rajat Hartolan kylää vastaan määrättiin, viite; s. 67 SPH I-II. Ruskealan kylä
tunnetaan Hartolan, Kirkkolan ja Putkijärven ohella pitäjän ydinkylänä.
Hartolan Ruskealassa mainittiin maakirjan alussa v. 1539 yhteensä 6 tilaa, joissa oli merkitty
seuraavat talolliset ja isännät:
 Vilppu Olavinpoika (Philipus Ollsson), isäntänä v. 1539 -1582, sitten Jaakoppi Vilpunpoika
(Jacob Philippusson) v. 1583 -1599.
 Antti Olavinpoika (Anders Ollson), isäntänä v. 1539 -1564
 Pietari Johanneksenpoika (Peer Jönsson), isäntänä v. 1539 -1546
 Vilppu Johanneksenpoika (Philipus Jonsson), isäntänä v. 1539, sitten tämän ilmeinen veli
Aukusti Johanneksenpoika (Agtius Jönsson) v. 1543 ja hänen jälkeensä Tahvo
Johanneksenpoika (Staffan Jonsson, el. Jönsson) v. 1544 -1585 + 1587 -1591 sekä Martti
Johanneksenpoika (Morthen Jönsson) v. 1586
 Martti Olavinpoika (Morthen Ollsson), isäntänä v. 1539 -1561
 Johannes Heikinpoika (Jöns Hindersson), isäntänä v. 1539 -1572
Taulu 25.1
(XIV) Martti Olavinpoika (Mårten Oloffsson)
Syntyi n. v. 1515 mahdollisesti Suur-Sysmän (Hartolan) Ruskealassa. Martti Olavinpoika mainittiin
Sysmän maakirjoissa (Hartolan) Ruskealassa, ilmeisen Marttilan kantatilan isäntänä v. 1539 -1561.
Martin tila oli yksi niistä 6. kantatilasta, joita maakirjan alussa v. 1539 Ruskealassa mainittiin. On
mahdollista että Martin veljiä olivat Ruskealassa talollisina mainitut Vilppu ja Antti Olavinpoika.
22
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Sysmän erämaaluettelon mukaan Martti Olavinpoika omisti "miehen erämaan" (Joutsan)
Säynätselästä, jonne hän asetti Lasse Heikinpojan (vävynsä ?) uudisasukkaaksi, viite; s. 85 SPH III. Martti kuoli v. 1561 jälkeen, mahdollisesti n. v. 1565 tienoilla Hartolan Ruskealassa.
Taulu 25.2
(XIV) N.N. Martin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Olavi Martinpoika, s. n. 1540 Suur-Sysmä, Hartola. Talollinen ja isäntänä Ruskealassa,
Marttilan kantatilalla v. 1562 -1599. Olavi Martinpoika Ruskealasta oli yksi 8:sta
hartolalaisesta maanomistajasta, jotka myivät osuutensa Joutsan puolelta Suonteenvesi ja
Nurmansalo -nimisiin alueisiin kalavesineen Olli Ollinpoika Puttolalle Tammilahdelta, viite;
s. 198 SPH I-II. Olavi kuoli v. 1599 jälkeen, mahdollisesti n. v. 1605 Ruskealassa.
- Perttu Martinpoika, s. n. v. 1550 Hartola, Ruskeala. Perttu Martinpoika Ruskealasta oli
mukana Sten Fincke'n rajantarkastusryhmässä määrittelemässä Hämeen ja Savon välisiä
rajoja v. 1595, viite; s. 156 SPH I-II.
- Klemetti Martinpoika, s. n. v. 1555 Hartola, Ruskeala. Tauluun 25.3.
Taulu 25.3
(XIII) Klemetti Martinpoika (Clemet Mårthensson)
Syntyi n. v. 1555 talollisen poikana Hartolan Ruskealassa. Klemetti oli ilmeisesti sotilaana Pitkän
vihan (v. 1570 -1595) sekä raskaan sisällissodan, siis Nuijasodan (v. 1596 -1597) aikana.
Mahdollisesti sama Klemetti Martinpoika, joka mainittiin Ruskealassa Klemetti Mikonpojan tilalla
verot maksavana isäntänä v. 1608 ja 1610, ollen mahdollisesti lankomiehenä k.o. tilalla (?).
Klemetti Martinpoika kuoli v. 1610 jälkeen Ruskealassa.
Taulu 25.4
(XIII) N.N. Klemetin puolison tai puolisoiden nimiä ei tiedetä. Mahdollisesti Klemetin puoliso oli N.N.
Mikontytär, jolloin tämän isä voisi olla Ruskealassa talollisena v. 1549 -1561 mainittu Mikko
Aukustiinuksenpoika (Michel Augustinusson), mutta toisaalta samalla tilalla mainittiin isäntänä
v. 1545 -1548 ja 1565 -1566 Mikko Piinuksenpoika (Michel Pinusson) jollei tarkoitettu samaa
henkilöä ?!. Mikko Aukustiinuksenpojan isä lienee ollut Ruskealassa v. 1543 isännäksi mainittu
Aukusti Johanneksenpoika (Agtius Jönsson).
Lapset:
- Martti Klemetinpoika, s. n. 1582 Hartola, Ruskeala. Tauluun 25.5.
- Matti Klemetinpoika, piti kestikievaria Ruskealassa, viite; s. 301 SPH I-II.
Taulu 25.5
(XII) Martti Klemetinpoika Marttila (Morthen Clemetsson)
Syntyi n. v. 1582 talollisen poikana Hartolan Ruskealassa. Martin isä voisi olla Ruskealassa
talollisena mainittu Klemetti Mikonpoika (Clemet Michelsson), jonka isä lienee Mikko
Aukustiinuksenpoika (Michel Augustinusson), mutta Martin todennäköisempi isä on kuitenkin
Klemetti Martinpoika, sillä Martti Klemetinpoika mainittiin jo v. 1598 Marttilan ilmeisellä kantatilalla
Olavi Martinpojan (Martti Klemetinpojan ilmeisen isän veli) ohella. Martti Klemetinpoika oli sitten
joka tapauksessa talollisena ja isäntänä Ruskealan Marttilassa. Martin etunimen mukaan tilaakin
alettiin kutsumaan Marttilaksi. Martti toimi maanviljelijänä ja tilan isäntänä v. 1600 -1639. Martti
mainittiin vielä v. 1642 maakirjassa. Martin isännyyden aika oli suuria koettelemuksia täynnä, sillä
ensiksikin v. 1596 -1597 käyty sisällissota, Nuijasota köyhdytti tiloja. Tätä seurasi 1600-luvun alun
kylmät hallakesät. Erityisesti v. 1601 ja 1604 erittäin kylmät kesät tuhosi viljasadon, jota seurasi
vielä 1630-luvun katovuodet. Näiden seurauksena Marttilan tila mainittiin v. 1601 -1610 autioksi
(öde), eli veronmaksukyvyttömäksi, maakirjojen mukaan tila oli autiona kaikkiaan 10 v. ajan, ollen
sitä uudestaan vielä v. 1617 ja tila joutui näin kruunun haltuun. Ruskeala oli eräs Suur-Sysmän
pahiten autioituneita kyliä, sillä v. 1601 -1603 Ruskealassa oli kaikkiaan 8 autiotilaa. Jollain
konstilla Martti kuitenkin selvisi ja sai loppujen lopuksi pidettyä tilan itsellään ja suvullaan, vaikkakin
23
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
tila oli tuon 10 v. jakson kruununtilana, eli oli vakavissa vaikeuksissa, ollen kruununvoudin armoilla
ja Martti (ja hänen sukunsa) oli vaarassa menettää sukuoikeutensa kotitilaansa ja siis menettää
tilansa kokonaan. Tiloja köyhdytti vielä erittäin pahasti 1610-luvulla alkanut 30-vuotinen sota (joka
päättyi v. 1648), joka sotaväkiottoineen ja erittäin raskaine verotuksineen koetteli kaikkia tiloja
äärimmilleen. Sotarasitusten lisäksi 1630-luvun alun hallavuodet koettelivat tiloja suuresti, mm. v.
1634 todettiin että Ruskealassa oli 2 tilaa, joilla talvi- ja kevätvilja oli tuurmrltunut, mutta kuitenkin
on kumpikin kylvänyt 10 kappaa. 5 henkilöä kuollut nälkään näissä 2 talossa, viite; s. 269 SPH I-II.
Ruskealassa mainittiin 1630- ja 1640-luvuilla pidetyn kestikievaria ja sen pitäjäksi mainittiin Martin
ilmeinen veli Matti Klemetinpoika, joka hoiti Turun ja Savonlinnan välisellä tieosuudella kyydityksiä
2 penikulman matkan Joutsjärven ja Ruskealan välillä, viite; s. 301 -302 SPH I-II. Talonpojat
joutuivat myös pitämään kunnossa tietyt tieosuudet, jopa pitäjän rajojen ulkopuolella. Vuoden 1644
tuomiokirjassa mainittiin miten Ruskealan Martti Klemetinpojalle ja lautamies Tapanille Joutsasta
oli määrätty 1 kappa viljaa talolta (koko Suur-Sysmästä), sillä nämä olivat korjanneet kahdestaan
Savon Toivolan (Mäntyharjulla) ja Lusin välisen tieosuuden sillan, viite; s. 297 SPH I-II.
Martti Klemetinpoika kuoli v. 1645 tai sen jälkeen Ruskealassa.
Taulu 25.6
(XII) Valpuri Martintytär (Walborg Mårtensdotter)
Syntyi n. v. 1590 Hartolassa. Mahdollisesti Ruskealassa v. 1586 isännäksi mainitun Martti
Johanneksenpojan (Mårthen Jönsson) tytär. Martti Johanneksenpoika voisi olla Ruskelan erään
kantatilan Vilppu Johanneksenpojan (Philipus Jonsson) nuorin veli, mutta toisaalta Martti voisi olla
paremminkin Ruskealassa v. 1539 -1572 isännäksi mainitun Johannes Heikinpojan (Jöns
Hindersson) nuorin poika, sillä Tahvo Johanneksenpojan tila oli yhdistettynä v. 1581 Johannes
Heikinpojan tilaan, eli näiden tilojen välillä oli ilmeinen sukulaisuus.
Valpuri Martintytär oli sitten emäntänä Ruskealan Marttilassa ainakin v. -1634 -1639, ilmeisesti jo
n. v. 1611 alkaen. Valpuri kuoli v. 1639 jälkeen Ruskealassa.
Lapset:
- Olavi Martinpoika Marttila, s. n. v. 1612 Hartola, Ruskeala. Talollinen ja Marttilan tilan
isäntä v. 1644 -1651, mainittiin itselliseksi v. 1652. Olavi kuoli v. 1653 tai sen jälkeen
Ruskealassa.
- Riitta Martintytär, mainittiin v. 1634 -1637 henkikirjoissa Martti Klemetinpojan tyttäreksi
Marttilan tilalla.
- Yrjö Martinpoika Marttila, s. n. v. 1617 Hartola, Ruskeala. Tauluun 25.7.
Taulu 25.7
(XI) Yrjö Martinpoika Marttila (Jören Mårtensson)
Syntyi n. v. 1617 talollisen poikana Hartolan Ruskealassa. Yrjö mainittiin Sysmän v. 1636
henkikirjassa Martti Klemetinpojan poikana Hartolan Ruskealan Marttilassa ja v. 1638 henkikirjassa
Yrjöllä mainittiin olevan vaimo (hu). Yrjö ja vaimonsa Aune mainittiin v. 1646 -1653 henkikirjoissa
asuneen Marttilan naapuritilalla Ojalassa, joka oli v. 1630 alkaen ollut autiona. Yrjö Martinpoika oli
tämän jälkeen talollisena ja isäntänä kotitilallaan Marttilassa vanhemman veljensä Olavin jälkeen
v. 1654 -1676. Yrjö kuoli v. 1676 jälkeen Ruskealassa.
Taulu 25.8
(XI) Aune N.N. (Agnis el. Agneta N.N-dotter)
Syntyi n. v. 1618 mahdollisesti Hartolan Ruskealassa, ollen ehkä Ojalan tilan tytär (?). Toisaalta
Ruskealan Heikki Pekanpojan autiotilalla mainittiin v. 1634 -1636 henkikirjoissa Maalin Pietarintytär
(Malin Persdotter) yhdessä poikansa Heikki Matinpojan sekä tyttärensä Aune Matintyttären
(Agneta Mattsdotter) kanssa ja on mahdollista että tämä olisi sama Aune, joka tavattiin sitten
v. 1638 miniänä ja Yrjö Martinpojan puolisona Marttilan tilalla (?). Ruskealan Ojalan tilan
autioiduttua v. 1630 niin tilalla ei mainittu ketään v. 1634 henkikirjoja lukuun ottamatta, jolloin
Ojalassa mainittiin Klemetti Tuomaanpoika yhdessä poikansa Antti Tuomaanpojan kanssa, joka oli
tuolloin 10 v. ikäinen. Seuraavaksi Ojalassa asui Aune yhdessä miehensä Yrjö Martinpojan kanssa
24
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
v. 1646 -1653. Tämän jälkeen Aune oli naapuritilalla Marttilan tilan emäntä v. 1654 -1662 ja 16641671. Aune kuoli v. 1671 jälkeen Ruskealassa.
Lapset:
- Aune Yrjöntytär, s. n. v. 1639 Hartola, Ruskeala. Tauluun 25.10.
- Valpuri Yrjöntytär, mainittiin v. 1671 henkikirjassa Yrjö Martinpojan tyttäreksi Marttilassa,
puoliso Marttilan tilan renki Matti, mainittiin yhdessä Valpurin kanssa v. 1675 -1676
henkikirjoissa Marttilassa.
Taulu 25.9
(X) Klemetti Pertunpoika Marttila (Clemet Bertilsson)
Syntyi n. v. 1635 tiettävästi Hartolan Kirkkolassa. Ilmeinen isä taulussa 27.7.
Klemetti Pertunpoika tuli v. 1662 vävyksi Hartolan Ruskealan Marttilaan, jossa hän oli sitten
talollisena ja isäntänä v. -1678 -1683. Klemetin osalta hänen sukujuurensa ovat hieman
epävarmalla pohjalla. Klemetti näyttäisi kuitenkin olleen v. 1655 -1656 Ruskealassa Jaakoppi
Rekonpojan autiotilalla (Maunulan tilalla), jossa hänet mainittiin tilan isännän Nuutti Pertunpojan
(tai Pärttylinpojan) veljenä, joka oli talollisena ja isäntänä k.o. tilalla v. 1655 -1666. Tila läänitettiin
25.8.1649 ratsumestari Hans Direndal'lle, viite; s. 189 SPH I-II. Nuutti lienee ollut sotilaana, josta
palkkioksi hän sai autiotilan viljeltäväksi, viite; s. 314 SPH I-II. Todennäköisesti myös Nuutin
nuorempi veli Klemetti Pertunpoika (Pärttylinpoika) oli ollut ennen v. 1655 sotilaana. Jäljitettäessä
näitä veljeksiä Nuutti Pertunpoika löytyikin v. 1634 -1637 henkikirjoista Ruskealan naapurikylästä
Kirkkolasta, jossa mainittiin Hans Ottenbergin ratsutilalla renkinä Pärttyli tai Perttu Söyringinpoika
(Bertill Söfringsson) ja tällä poika Nuutti Pertunpoika (Pärttylinpoika). Mahdollisesti Klemetti
Pertunpoika toimi myös sotilaana, oletettavasti ainakin v. 1656 -1658 Venäjän sodassa.
Klemetti Pertunpoika kuoli vaimonsa kanssa tiettävästi suurten kuolonvuosien 1695 -1697 aikana,
jolloin tunnetun historiamme kylmimmät hallakesät ("pieni jääkausi") tuhosi 3 vuonna peräkkäin
lähes kaiken viljasadon ja ihmisiä menehtyi suurin joukoin nälkään ja erilaisiin riehuneisiin
kulkutauteihin, Hartolassakin n. 1/3 väestöstä kuoli noina hirvittävinä vuosina.
Taulu 25.10
(X) Aune Yrjöntytär (Agnis el. Agneta Jöransdotter)
Syntyi n. v. 1639 talollisen tyttärenä Hartolan Kirkkolassa, Marttilan tilalla, jossa hänet mainittiin
Yrjö Martinpojan tyttärenä ensimmäisen kerran v. 1655 henkikirjassa. Aune avioitui tai hänet
naitettiin v. 1662 Klemetti Pertunpojan puolisoksi ja Aune toimi sitten kotitilansa emäntänä v. 1662
-1682, mainittiin vielä v. 1687 henkikirjassa tilan isännän Juho Klemetinpojan äitinä. Aune kuoli
tiettävästi v. 1695 -1697 Suurten nälkävuosien aikana.
Lapset:
- Juho Klemetinpoika, s. n. v. 1663 Hartola, Ruskeala. Tauluun 25.11.
- Yrjö Klemetinpoika, mainittiin v. 1694 henkikirjassa Juho Klemetinpojan veljenä Marttilan
tilalla
- Martti Klemetinpoika, mainittiin v. 1707 -1708 henkikirjoissa Juho Klemetinpojan veljenä
Marttilan tilalla. Puoliso: Hebla, mainittiin v. 1708.
Taulu 25.11
(IX) Juho Klemetinpoika Marttila (Johan Clemetsson)
Syntyi n. v. 1663 talollisen poikana Ruskealan Marttilassa. Vartuttuaan Juho toimi talollisena ja
isäntänä kotitilallaan Ruskealan Marttilassa, henkikirjojen mukaan ainakin v. 1684 -1712-. Hartolan
ensimmäisessä rippikirjassa (s. 10 RK 1727 -1736 k.6) Juho mainittiin Marttilan tilan vanhaksi
isännäksi puolisonaan Valpuri Olavintytär. Juhon tilalla asui nihtinä (sotilaana) Matti niminen mies
ja tällä vaimo Sofia, jotka mainittiin v. 1691 -1694 henkikirjoissa.
Suur-Sysmän taloluettelon mukaan Ruskealan Marttila oli 1/3 manttaalin 1 talouden tila, joka oli
Ylisen Hollolan komppanian 3. korpraalin etuisuustalo ja ruodun n:o 53 osakas, eli tila osallistui
korpraalin kuin myös ruotusotamiehen palkanmaksuun ja ylläpitoon, viite; s. 711 SPH I-II.
25
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Juho kuoli n. 74 v. ikäisenä 7.5.1737 Ruskealassa ja haudattiin 12.5.1737 Hartolan vanhaan
kirkkoon, sen lattian alle.
Taulu 25.12
(IX) Maria N.N.
Syntyi n. v. 1664 Hartolassa. Maria mainittiin v. 1680 henkikirjassa Klemetti Pertunpojan piikana
Ruskealan Marttilassa, jossa hän avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1681 -1682 tilan pojan Juho
Klemetinpojan puolisoksi. Maria mainittiin v. 1682 -1694 henkikirjoissa Juho Klemetinpojan
puolisona ja emäntänä Ruskealan Marttilan tilalla. Maria kuoli ehkä n. v. 1705 Ruskealassa.
Lapset:
- Juho Juhonpoika, s. v. 1698 Hartola, Ruskeala. Tauluun 25.13.
- Esko Juhonpoika, s. n. v. 1700 Hartola, Ruskeala, mainittiin v. 1727 -1735 rippikirjassa
Juho Juhonpojan veljenä Ruskealan Marttilassa, sittemmin torpparina Joutsan puolella
Puttolassa, k. 3.2.1742 Joutsa, Puttola, Kauralahti. Puoliso: Kaarina Pietarintytär.
Valpuri Olavintytär (Walborg Olofsdotter)
Syntyi n. v. 1671 Hartolassa. Valpuri avioitui tai hänet naitettiin ehkä n. v. 1706 tienoilla leskimies
Juho Klemetinpojan puolisoksi Ruskealan Marttilaan, jossa Valpuri työskenteli emäntänä, mainittiin
v. 1707 -1712 henkikirjoissa Juho Klemetinpojan puolisoksi ja tilan emännäksi. Valpuri Olavintytär
mainittiin myös v. 1727 -1736 rippikirjassa ja kerrottiin Valpurin kuolleen. Hartolan kuolleitten ja
haudattujen kirjan mukaan Valpuri kuoli 60 v. ikäisenä v. 1731 Ruskelassa ja haudattiin 18.7.1731
Hartolan kirkkomaahan.
Lapset:
- Anna Juhontytär, s. n. v. 1714 Hartola, Ruskeala. Puoliso v. 1734 Lauri Simonpoika,
lampuotina Putkijärven Marjokankaalla.
Taulu 25.13
(VIII) Juho Juhonpoika Marttila (Johan Johansson)
Syntyi v. 1698 talollisen poikana Hartolan Ruskealassa. Henkikirjojen mukaan Juho oli talollisena
ja isäntänä kotitilallaan Ruskealan Marttilassa v. -1723 -1747. Juho oli arvostettu henkilö aikanaan,
hänet mainittiin lautamieheksi (nämdeman), eli hän istui Sysmän käräjillä lautamiehenä. Juho
kuoli 56 v. ikäisenä 8.4.1755 ja hänet haudattiin 13.4.1755 Hartolan vanhaan kirkkoon, sen lattian
alle, mikä myös osoitti sen että hän oli vaikutusvaltainen ja ilmeisen varakas maanviljelijä.
Taulu 25.14
(VIII) Maria Jaakopintytär (Maria Jacobsdotter)
Syntyi v. 1698 Hartolassa, mahdollisesti Kirkkolassa. Maria avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1719
Juho Juhonpojan puolisoksi. Marian vanhempia ei saatu selville, johtuen hänen avioitumisestaan
Isonvihan aikaan, jolta ajalta ei ole asiakirjoja laadittu. Marian isäksi sopisi mm. Ruskealan
Sauvalasta entinen sotilas Jaakko (Jacob) Bruun. Toisaalta Maria voisi olla todennäköisemmin
Ruskealan naapurista Kirkkolan Sipilässä lampuotina v. 1707 -1712 mainitun Jaakoppi
Mikonpojan tytär. Sipilän tila tunnettiin myöhemmin Fredricsgårdin ratsutalona sekä Tollinmäen
kartanona. Maria oli avioitumisensa jälkeen miniänä ja emäntänä Ruskealan Marttilassa. Maria
kuoli 61 v. ikäisenä 17.2.1760 Ruskealassa ja haudattiin 24.2.1760 Hartolan vanhaan kirkkoon,
sen lattian alle, miehensä viereen.
Lapset:
- Martti Juhonpoika Marttila, s. v. 1720 Hartola, Ruskeala, k. 11.8.1743 Ruskeala, haud.
14.8.1743 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Puoliso 26.12.1738 Sofia Eerikintytär.
- Sofia Juhontytär, s. n. v. 1721 Hartola, Ruskeala, mainittiin v. 1744 -1746 henkikirjoissa
Marttilassa.
- Maria Juhontytär, s. 1723 Hartola, Ruskeala, k. 8.3.1738 Hartola, Ruskeala
- Valpuri Juhontytär, s. v. 1725 Hartola, Ruskeala. Tauluun 24.A.12.
26
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
-
-
Juho Juhonpoika Marttila, s. 1728 Hartola, Ruskeala, k. 28.1.1757 Ruskeala, haud.
23.1.1757 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Puoliso 8.12.1749 Sofia Rekontytär, Joutsan
Pekkasesta.
Mikko Juhonpoika Marttila, s. 1734 Hartola, Ruskeala, k. 10.2.1766 Ruskeala, talollinen ja
kartanon isäntä, haud. 23.2.1766 Hartolan kirkkoon, puoliso; 26.12.1757 Marja Heikintytär,
piika Ruskealan Marttilasta. Marja avioitui uudestaan 26.2.1769 Matti Matinpojan kanssa,
s. 1736, puuskaisäntänä ja talollinen Marttilassa, k. 12.10.1780 Ruskeala, Marttila.
Kaarina Juhontytär, s. 26.9.1737 Hartola, Ruskeala, k. 17.1.1738 Hartola, Ruskeala
Taulu 26 Nokan Erämies sukuhaara
Yleistä: Hartolan Nokan kylä sijaitsee Hartolan kirkonkylän itäpuolella, Jääsjärven itärannalla.
Nokan kylän Erämiehen torppa ja nykyinen Erämiehen tila sijaitsee Nokan kylän itäpuolella
”erämaassa” lähellä Isoa Suojärveä ja samalla lähellä nykyistä Joutsan rajaa. Erämiehen torppa
kuului Koskipään kartanon verotorppiin ja torpan nimi syntyi siitä kun torpan raivaaja oli omin luvin
mennyt kartanon takamaille raivaamaan maapalan itselleen. Kun sitten torppari toi kartanoon
veroina kaloja, niin häntä alettiin kutsumaan erämieheksi ja torppa sai siten nimen Erämies, viite;
s. 275 HK. Myöhemmin torppa ja tila maksoi verot kartanolle rahana, viite; s. 109 HK. Erämiehen
torppa mainittiin myöhemmin Koskipäästä lohkotun Ekon (Eekun) kartanon torpaksi, viite; s. 40
HK. Nokan kylä mainittiin ensimmäistä kertaa nimenä v. 1694 henkikirjoissa, tätä ennen kylän talot
(tai torpat) mainittiin Koskipään torppina, ilman paikanmääritystä. Nokan kylästä käytettiin aiemmin
Isoselkä nimitystä, tai Nokan kylän talot/torpat kuuluivat Isoselän kylään.
Taulu 26.1
(VIII) Tuomas Tuomaanpoika Erämies (Thomas Thomasson)
Syntyi n. v. 1680 Hartolassa, mahdollisesti Ruorasmäessä (?). Tuomaksen vanhempia ei
varmuudella löydetty asiakirjoista, koska henkikirjoista ei löydy Erämiehen torppaa. Tuomas
Tuomaanpojan isä saattoi olla se Tuomas, joka mainittiin v. 1691 -1694 henkikirjassa Koskipään
kartanon kalastajana, ilman patronyymiä ja paikanmääritystä. Tuomas ehkä asui juuri Nokan
kylässä toimien Jääsjärvellä ja/tai Isolla Suojärvellä kalastajana (?).
On mahdollista että Tuomas Tuomaanpoika olisi Joutsan puolelta Laitjärven Sankarin (Sangari)
isännän Tuomas Olavinpojan ja tämän toisen puolison Riitan poika, mutta henkikirjoista Tuomas
Olavinpojalta ei löydy Tuomas nimistä poikaa. Nykyään Hartolan Nokan kylässä varsin lähellä
Erämiestä sijaitsee myös Sankarin tila Laitjärven Sankarin tilan jaon myötä. Ehkä todennäköisempi
vaihtoehto voisi olla se että Tuomaksen isä olisi Ruorasmäen Tuomas Tuomaanpoika, joka olisi
siirtynyt 1680-luvulla Ruorasmäestä Koskipään kartanon kalastajaksi Jääsjärvelle (?).
Sysmän v. 1703 kirkon kymmenysverojen maksajana Nokan kylässä mainittiin Tuomas niminen
kalastaja toverinaan kalastaja Simo (Simon) ja v. 1707 -1712 henkikirjoissa Nokan kylässä
mainittiin Tuomas niminen kalastaja vaimonaan Maisa v. 1707, mutta sitä ei tiedetä varmasti oliko
tämä kalastaja Tuomas sama kuin Erämiehessä torpparina mainittu Tuomas Tuomaanpoika. Tätä
näkemystä tukee kuitenkin Hartola kirjassa sivulla 275 kuvattu kalojen tuonti veroina Koskipään
kartanoon. Samoin v. 1707 -1712 henkikirjoissa Nokan kylässä mainittiin kalastaja Simo vaimonsa
Sofian kanssa.
Tuomas Tuomaanpoika mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 148 RK 1727 -1735 k.
125) torpparina Erämiehen torpassa. Ehkä Tuomas Tuomaanpoika oli juuri se torppari joka omin
luvin raivasi maata ja rakensi torpan Koskipään kartanon takamaille erämaahan. Rippikirjan
mukaan Erämiehen torpassa asui myös Tuomaan veli Heikki Tuomaanpoika yhdessä vaimonsa
Helka Antintyttären kanssa. Heikki ja Helka siirtyivät ilmeisesti v. 1731 tienoilla torppareiksi
Ruorasmäen (Kukon kylän) Mäkelän tilan torppaan. Tämän perusteella on päätelty että veljekset
voisivat olla lähtöisin Ruorasmäestä, mutta tähän teoriaan ei ole löydetty vahvistusta. Tuomas
Tuomaanpoika Erämies mainitaan myös Hartolan kirjassa, sivulla 40.
Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Tuomas Tuomaanpoika kuoli 87 v. ikäisenä
10.10.1767 Hartolan Erämiehessä ja haudattiin 18.10.1767 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle.
Tuomaksen ilmoitetussa kuoliniässä voi olla n. 10 v. verran liioittelua.
27
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Maisa N.N (?). Tuomaksen ensimmäisen puolison nimeä ei varmuudella tiedetä, mutta hän voisi
olla juuri e.m. Maisa (?).
Lapset:
- Risto Tuomaanpoika, s. 1711 Hartola, Nokka, Erämies, torpparina kotitorpassaan
Erämiehessä, k. 9.10.1779 Hartola, Erämies. Puoliso 30.11.1740 Anna Heikintytär, s. 1720
Hartola, k. 8.5.1792 Hartola, Erämies.
Taulu 26.2
(VIII) Maria Juhontytär (Maria Johansdotter)
Syntyi n. v. 1696 Hartolassa. Marian vanhempia ei ole saatu selvitetyksi, johtuen Isonvihan
aikaisista puuttuvista asiakirjoista. Hän voisi olla mm. Nokan kylästä, Laitjärven Sankarista, tai
Vastamäestä, mutta ketään varteenotettavaa isäehdokasta Marialle ei löydetty.
Maria avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1720 Tuomas Tuomaanpojan puolisoksi ja emännäksi
Erämiehen torppaan. Maria kuoli 60 v. ikäisenä 19.4.1756 Nokan kylän Erämiehen torpassa ja
haudattiin 21.4.1756 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle.
Lapset:
- Maria Tuomaantytär, s. 1723 Hartola, Nokka Erämies. Tauluun 24.B.10.
- Heikki Tuomaanpoika, s. 1724 Hartola, Nokka, Erämies, k. 17.4.1750 Hartola, Nokka
- Juho Tuomaanpoika, s. 1725 Hartola, Nokka, Erämies, k. 11.1.1794 Hartola, Nokka
- Pietari Tuomaanpoika, s. 1731 ja kast. 25.4.1731 Hartola, Nokka, Erämies, k. 18.3.1754
Hartola, Nokka, Erämies.
- Anna Tuomaantytär, s. 1732 Hartola, Nokka, Erämies, k. 29.3.1755 Hartola, Hangas.
Puoliso 26.12.1753 Antti Martinpoika, s. 1725 Hartola (Joutsa), Hangas, Holla. Antti
Martinpoika Hollan isä Martti Matinpoika Holla on kirjoittajan isän äidin esi-isiä (viite;
s. 137 Havuhuupon suku).
- Eerik Tuomaanpoika, s. 19.5.1734 Hartola, Nokka, Erämies. Puoliso 21.3.1762 Marja
Tuomaantytär Nokan kylästä.
- Jaakoppi Tuomaanpoika, s. 9.7.1736 Hartola, Nokka, Erämies, k. 1736 Hartola, Nokka
- Helka Tuomaantytär, s. 31.8.1737 Hartola, Nokka, Erämies. Puoliso 22.12.1754 kirkon
kuudennusmies ja leskimies Yrjö Tuomaanpoika Sysmän Nuoramoisten Pitkärannasta.
Taulu 27 Kirkkolan kartanon sukuhaara
Yleistä: Anna Nurmisen, os. Vesanen sukujuuria näyttäisi löytyvän Hartolan Kirkkolan kartanosta,
sen varhaisimmista vaiheista, tai paremminkin kantatilan Mäkelän ratsutilan talonpoikaisista
omistajasuvuista 1500- ja 1600-luvuilta.
Kirkkolan kylä on yksi Hartolan vanhimmista kylistä, se mainittiin keskiajan lähteissä ensimmäisen
kerran v. 1443, jolloin kylässä asui lautamies Hinzika Kirkola (nimi Hinzika on alasaksilaista
alkuperää). Seuraava tunnettu lautamies oli Oluff Nijlsson Kirkola mainittiin v. 1501, viite; s. 65
SPH I-II sekä s. 34 -35 ja 58 HK. Suur-Sysmän ensimmäinen kirkko lienee sijainnut Kirkkolan
kylässä, josta kirkosta löytyy ensimmäinen maininta paavi Bonifaciuksen annekirjeessä v. 1398,
viite; s. 129 -130 SPH I-II ja s. 59 HK. Kirkkolassa on ollut arkeologisten kaivausten ja löytöjen
perusteella asutusta jo rautakaudelta lähtien, eli n. 2000 v ajan.
Maakirjan alussa v. 1539 Kirkkolan kylässä mainittiin kaikkiaan 8 tilaa, jotka tuolloin kuuluivat
Sysmän Koskipään neljänneskuntaan, viite; s. 61 HK. Vuonna 1550 tilojen lukumäärä oli kasvanut
12 talon suuruiseksi ja johtui osaksi siitä että 3 aiemmin Kankaanpään kylään laskettua taloa
siirrettiin Kirkkolaan kuuluvaksi. Vuonna 1603 Kirkkolassa mainittiin 9 taloa ja tilaa, joista tosin
suurin osa, eli 7 tilaa oli autiotilana, eli olivat köyhtyneet niin pahasti että eivät pystyneet
maksamaan verojaan, viite; s. 77 SPH I-II ja s. 63 -64 HK.
Kirkkolan Mäkelän ratsutila joutui sitten v. 1684 aatelisomistukseen kun se siirtyi Silfverbögel Tandefelt sukujen omistukseen ja siitä muodostettiin kartano.
28
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Kirkkolan Mäkelän naapuri, Sipilän ratsutila, myöhemmin Fredriksgård siirtyi 1700-luvun puolella
Sysmän kirkkoherran Mikael Heintziuksen omistukseen ja hänen jälkeensä omistajaksi tuli
kirkkoherran vävy everstiluutnantti Fredrik Wilhelm Toll ja kartanon statuksen saanut ratsutila
tunnettiin sittemmin Tollinmäen kartanona.
FT Birgitta Stjernvall-Järvi on kuvannut kirjassaan; Kartanoelämää Itä-Hämeessä (KeI-H), sivuilla
108 -111 Kirkkolan kartanon elämää sekä e.m. Birgitan väitöskirjassa; Kartanoarkkitehtuuri osana
Tandefelt-suvun elämäntapaa (KaoTse), kuvataan sivuilla 220 -221 Kirkkolan kartanon omistajista
seuraavasti:
Keskiaikaisista maanomistajista kylässä tunnetaan lautamies Hinzika (v. 1443). Hänen jälkeensä
Kirkkolan omistajina olivat lautamiehet Olavi Niilonpoika ja Augustinus Jussinpoika v. 1560 asti.
Vuosina 1560 -1594 omistajana oli Pelle Pietarinpoika sekä 1595 -1600 Sipi Pietarinpoika ja
tämän ilmeinen leski Kaarina Söyringintytär. Seuraavan omistajan v. 1601 ja 1612 välisenä
aikana tiedetään olleen ratsutalonpoika. Vuosina 1614 -1623 Kirkkolan omistajana oli ratsumies
Söyrinki Heikinpoika ja v. 1624 -1631 ratsumies Hannu Olavinpoika. Ratsumies Hans Ottenberg,
joka omisti Kirkkolan v. 1633 -1640 saattaa olla sama henkilö, kuin edellinen omistaja. Vuosina
1641 -1642 omistajaksi mainittiin ratsumies Esko Tuomaanpoika. Vuosina 1642 -1644 omistajaa ei
mainita, mutta v. 1644 -1654 omistajana oli ratsumies Erkki Matinpoika Nahkiainen ja edelleen
v. 1655 -1670 ratsumies Sipi Erkinpoika. Hänen jälkeensä Kirkkolan omisti v. 1675 -1679
ratsumies Sipi Heikinpoika ja v. 1680 -1683 Simo Sipinpoika.
Vuonna 1684 majuri Henrik Silfverbögelin leski Ingeborg Grönfelt tuli Kirkkolan omistajaksi. Hänen
jälkeensä Kirkkola siirtyi Tandefelt -suvulle. Vuosina 1698 -1712 kartanon omisti majuri Johan
Tandefelt ja v. 1712 -1728 omistajana olivat hänen perillisensä. Vuonna 1729 Kirkkola tuli kapteeni
Adam Wilhelm Tandefeltin haltuun v. 1742 asti ja hänen jälkeensä omistajana oli v. 1760 alkaen
kapteeni Jakob Henrik Tandefelt, jonka kuoltua kartano siirtyi v. 1796 hänen leskelleen Magdalena
Margareta Lovisa Tandefeltille (os. Heintzius) ja edelleen v. 1822 hänen perillisilleen.
Vuosina 1823 -1845 omistajana oli luutnantti Adolf Magnus Gestrin, joka oli Jakob Tandefeltin
veljen Arvid Lydikin tyttären Benedikta Sofian (1752 -1822) poika avioliitosta maamittari Henrik
Jakob Gestrinin kanssa (Carpelan 1965,1148). Vuosina 1845 -1871 kartanon omistivat Adolf
Gestrinin perilliset ja v. 1872 -1874 metsänhoitaja Knut Magnus Gestrin. Hänen jälkeensä
omistajana oli v. 1875 -1877 Adolf Gestrin. Vuonna 1878 kartanon osti Erik Johan Löytönen ja
hänen kuolemansa jälkeen sen omisti Erik Löytösen leski Klara Löytönen. Vuosina 1886 -1898
omistaja tai mahdollisesti vuokraaja oli Juho Pohjola. 1890- ja 1900-lukujen vaihteessa kartano
siirtyi kansakoulunopettaja Ananias Korhoselle ja hänen jälkeensä Juho Uotilalle, jonka
omistuksessa kartano oli v. 1901 -1907. Alfred Vilhelm Raatikaisesta tuli tämän jälkeen kartanon
omistaja ja häneltä kartano siirtyi Tuomalan suvulle. Nykyinen (v. 2007) omistaja on Mika Tuomala
(Jutikkala, käsikirjoitus; Tervonen 1998, Kirkkolan kartanon kohdeinventointi).
Uusi Suometar lehdessä n:o 215 oli 17.9.1886 seuraavanlainen ilmoitus (kirj.virheineen) Kirkkolan
kartanon myynnistä:
Maatilan huutokauppa.
Julkisella huutokaupalla, joka paikalla toimitetaan maanantaina ensitulewan lokakuun 11 p:nä klo XII
päiwällä, myydään entiselle Kirkontoimennusmiehelle P. Jurwalle kuuluwa Kirkkolan tila
Kirkkolan kylässä Hartolan pitäjää, johon kuuluu 1/12 Mäkelän 7/9 manttalista perintö-rusthollia N:o 5, 1/11
Kankaanpään 7/9 manttalista rusthollia N:o 6, 1/3 Hannulan 3/38 manttalista perintötilaa N:o 2 sekä Ansion
½ manttalinen perintötila N:o 8, ollen tilalla yhteensä 4,142,16 tynnyrin-alaa peltoa, niittyä ja kaswawaa
metsämaata sekä 124,16 tynnyrin-alaa hylkymaata. Wuoden 1800 isojakomääräyksen mukaan oli silloin
kaikkiaan pelto-maata 265 tynnyrin-alaa ja niitty maata 410 tynnyrin-alaa, mutta niitä on sittemmin
melkoisesti laajennettu. Wuosittain on tawallisesti kylwetty 30 tynnyriä ruliita, 45 á 50 tynn. kauroja, 4 á 5
tynn. ohria, 20 tynn. perunoita, 20 kp. herneitä sekä pellawaa ja hamppua talon tarpeeksi. Heinän tulo on
keskimäärin noussut 4,600 heinäleiwiskään wuosittain. Tilalla elätetään kuusi hewosta ja 60 kytkytnautaa,
paitsi nuortakarjaa. Kalastus ilmoitetaan olewan hywä, metsää kotitarpeeksi.
Tilaan, joka sijaitsee 5 peninkulman päässä Heinolan kaupungista sekä 33 wirstan päässä lähemmästä
höyrylaiwa-sillasta Päijänteen järwen rannalla, kuluu 25 torppaa, jotka tekevät taloon 1,638 hewoispäivwätyötä sekä 785 apu- eli jalka-päiwätyötä, jota paitsi torpparit toimittawat kaikki tilalla tapahtuwan
elonkorjuun ilman muuta korwausta kuin ruokaa. Sitä paitsi maksawat torpparit taloon puhdasta rahaa 162
markkaa, 5 Leiw. woita ja 5 Leiw. lihaa sekä kehrätään talon pellawista 50 naulaa. Tilus on warustettu
täydellisillä asuinrakennuksilla wälttäwässä kunnossa.
29
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Wuotiset werot nousewat noin 800 markkaan. Tiluksiin on Hypoteekkiyhdistyksellä noin 49,000 markan
kiinnitys sekä yksityisille henkilöille yhteensä noin 24,000 m., josta lainoista ainakin ensimmäisen mahtaa
tulewa ostaja saada ottaa hoitaakseen.
Tilalle, joka tulee myytäwäksi yhdessä huudossa ylennys- ja alennushuudolla, saa ostaja kohta astua,
maksettuaan sen käsirahaa, mikä woi tulla määrättäwäksi. Kuitenkin tulee tarjouksia tutkimaan konkurssin
welkojat, jotka sitä tarkoitusta warten pidättäwät itselleen tunnin mietintöajan.
Siinä tapauksessa että hywäksyttäwä tarjous tehdään kiinteimistä, aletaan kohta sen jälkeen ja jatketaan
samana sekä seuraawana päiwänä tilalla olewan irtaimen omaisuuden huutokaupalla myymistä, ja kuuluu
siihen omaisuuteen parhaasta päästä hewosia, karjaa, maanviljelys-kaluja, ajokaluja, huonekaluja, muiden
muassa lähes uusia pianino, talouskaluja, kaikenlaista wiljaa, juurihedelmiä, heiniä, y.m.y.m. Lähempiä
tietoja kiinteimistöstä sekä huutokauppa ehdoista antawat allekirjoittaneet konkurssin toimitusmiehet.
Helsingissä syyskuussa 1886.
Alfred Norrmen
Iwar Holming
Samaisessa Uusi Suometar lehdessä n:o 240 oli 16.10.1886 e.m. tekstiin liittyen ilmoitus:
Tilankauppa
Kirkkolan tilan Hartolan pitäjässä, joka tila kuului ent. kirkon-toimennusmies P. Jurwan konkurssipesään, osti
wiime maanantaina paikalla pidetyssä huutokaupassa 80,000 markasta rustitilallinen Juho Pohjola
Hartolasta, kertoo N.Pr.
Taulu 27.1
(XIV) Pietari tai Pelle Pietarinpoika (Per Persson)
Pietari (Pelle) Pietarinpoika syntyi n. v. 1535 ilmeisesti Hartolassa. Ratsutilallinen ja Kirkkolan
rusthollin omistaja v. 1560 -1594, kts. myös s. 220 KaoTse. Sitä ei tiedetä oliko Pietari (Pelle)
mitään sukua Kirkkolan edellisille omistajille. Maakirjan (koukkuluettelon) mukaan Kirkkolan
naapurissa Kankaanpäässä mainittiin v. 1539 -1559 talollisena Heikki Pietarinpoika (Henrik
Persson) ja hänen jälkeensä Pietari, tai Pelle Pietarinpoika (Per Persson) v. 1543 -1559 veroltaan
¼ koukun ja 2 jousen tilalla. Voitaisiin hypoteettisesti esittää että Kirkkolan omistajana v. 15601594 mainittu Pietari (Pelle) Pietarinpoika olisi Kankaanpään samannimisen Pietari Pietarinpojan
poika (?) ja siten Heikki Pietarinpoika olisi Pietarin (Pellen) setä (?). Maakirjoissa ja muissakin
verokirjoissa Pietarin (Pellen) etunimi vaihteli, mm.: Per, Pelle ja Peder. Pelle kuoli v. 1594 jälkeen
Kirkkolassa.
Taulu 27.2
(XIV) N.N. Pietarin (Pellen) puolison nimeä ei tiedetä. On toki mahdollista että tämä olisi Kirkkolan
entisen omistajan (Augustinus Jussinpojan tytär) (?).
Lapset:
- Sipi Pietarinpoika, s. n. v. 1560 Hartola, Kirkkola. Tauluun 27.3.
- Lauri Pietarinpoika, s. n. v. 1565 Hartola, Kirkkola. Mainittiin verokirjoissa jaetulla Kirkkolan
tilalla v. 1595 -1599.
Taulu 27.3
(XIII) Sipi Pietarinpoika (Sigfrid Persson)
Syntyi n. v. 1560 otaksuttavasti ratsutilallisen Pietari (Pelle) Pietarinpojan poikana Hartolan
Kirkkolassa. Sipi oli itsekin ratsumiehenä ja rusthollarina eli ratsutalollisena ilmeisellä kotitilallaan
Kirkkolan rusthollissa v. 1595 -1600, viite; s. 220 KaoTse. Mahdollisesti Sipi oli Koskipään kartanon
Sipi Henrikinpojan joukoissa ratsumiehenä mukana Nuijasodassa teurastamassa verisesti v. 1597
tammikuussa talonpoikia Padasjoen Nyystölässä. Sipi kuoli ilmeisesti n. v. 1611 Kirkkolassa, koska
puolisonsa Kaarina mainittiin leskeksi v. 1612.
Taulu 27.4
(XIII) Kaarina Söyringintytär (Karin Söfringsdotter)
Kaarina mainittiin v. 1601 -1612 maakirjassa sekä muissa verokirjoissa Kirkkolan omistajaksi.
Kaarinan isästä ei ole tietoa eikä siitä mistä hän tuli emännäksi Kirkkolan ratsutilalle. Kirkkolasta,
30
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Ruskealasta ja Hartolan kylästä ei löydetty ainoatakaan Söyrinki nimistä isäntää eikä muistakaan
lähikylistä. On huomioitava se että maakirjoihin merkittiin tiloilta vain verot maksavan isännän nimi
ja siten mm. isäntien veljien nimet eivät selviä, jos he eivät maksaneet veroja. Näin ollen on
mahdollista että Kaarina oli syntyisin Kirkkolan, Ruskealan, Kirjalan tai Hartolan kylästä.
Kaarinan omistama tila todettiin v. 1601 verokirjoissa autioksi, eli veronmaksukyvyttömäksi, eli
pahan halla- ja katovuoden 1601 myötä tila joutui suuriin vaikeuksiin, niin että v. 1607 tilan todettiin
olleen 6 vuotta autiona ja otettiin uudelleen verolle v. 1608, jolloin tilan veroluvuiksi mainittiin 8
äyriä ja 1 manttaali, eli tila oli Kirkkolan kylän taloista suurin. Kaarina mainittiin v. 1612 ratsumiehen
ja/tai ratsutilallisen leskeksi.
Lapset:
- N.N. Sipintytär, s. n. v. 1580 Hartola, Kirkkola. Tauluun 27.6.
Taulu 27.5
(XII) Söyrinki Henrikinpoika (Söfring Hindersson)
Syntyi n. v. 1578 tiettävästi talollisen poikana Hartolan Kirkkolassa. Ilmeinen isä taulussa 28.3.
Kun Söyringin ilmeinen isä Henrik Eerikinpoika oli menettänyt tilansa läänityksenä Koskipään
kartanon Sipi Henrikinpojalle, niin ilmeisesti Söyrinki oli sitten Sipi Henrikinpojan ratsumiehenä
Nuijasodan (v. 1596 -1597) jälkeen. Maakirjan mukaan Söyrinki oli ratsumiehenä ja rusthollarina
Kirkkolan (Mäkelän) ratsutilalla (myöhemmin Kirkkolan kartano) v. 1614 -1623. Söyrinki sai
Kirkkolan rusthollin haltuunsa edellisen omistajan Sipi Pietarinpojan (isäntänä v. 1595 -1600)
leskeltä Kaarina Söyringintyttäreltä, jonka tiedetään isännöineen Kirkkolaa v. 1601 -1612,
ilmeisesti Söyrinki oli ratsumiehenä juuri Kirkkolassa ennen kuin alkoi itse ratsutilalliseksi,
mahdollisesti nai tilan tyttären ja/tai sai tilan isännyyden palkkiona ratsumiespalveluksestaan
Koskipään kartanon herralle ? (viite myös s. 220 -221 KaoTse ja s. 108 -111 KeI-H). Tila mainittiin
v. 1615 veroltaan 8 äyrin ja 1/3 manttaalin tilaksi, mutta jo 2 vuoden päästä v. 1617 se mainittiin
edelleen 8 äyrin mutta 1 manttaalin tilaksi. Vuosina 1614 ja 1617 kerrottiin Söyringin ratsastaneen
Henrik Månsson Tranan joukoissa Hämeen ratsuväkirykmentissä. Söyrinki kuoli v. 1623 jälkeen
Kirkkolassa, tai mahdollisesti sotatantereella Puolassa (?).
Söyringin jälkeen Kirkkolan omistajaksi tuli ratsumies Hannu Olavinpoika (Hans Ollsson), joka oli
mahdollisesti sama kuin seuraava isäntä Hans Ottenberg, joka tai jotka ratsasti Koskipään Henrik
Sipinpoika Silfverbögelin joukoissa. Hannu Olavinpoika (Hans Ollsson)/ Hans Ottenberg ei ollut
ilmeisesti sukulaissuhteessa Söyrinki Henrikinpoikaan, joka menetti syystä tai toisesta tilansa ja
sukuoikeutensa tilaan.
Taulu 27.6
(XII) N.N. Sipintytär (N.N. Sigfridsdotter)
Syntyi n. v. 1580 mahdollisesti rusthollarin tyttärenä Hartolan Kirkkolassa, jossa oli avioiduttuaan
rusthollin emäntänä, siis ilmeisellä kotitilallaan. Söyringin puolisosta ei löydetty merkintöjä
asiakirjoista, joten Söyringin puoliso on lähinnä arvailun ja päättelyn tulosta.
Lapset:
- Söyrinki Söyringinpoika, s. n. v. 1598 Hartola, Kirkkola. Mainittiin v. 1620 ratsumieheksi ja
talolliseksi 3 äyrin ja 1 manttaalin tilalla Kirkkolassa.
- Perttu Söyringinpoika, s. n. v. 1600 Hartola, Kirkkola. Tauluun 27.7.
Taulu 27.7
(XI) Perttu tai Pärttyli Söyringinpoika (Bertill Söfringsson)
Syntyi n. v. 1600 ratsutilallisen poikana Hartolan Kirkkolassa. Pärttyli Söyringinpoika, mainittiin v.
1634 -1637 henkikirjoissa Kirkkolan ratsutilalla Mäkelässä ratsumies Hans Olavinpoika Ottenbergin
renkinä, eli ilmeisellä synnyin- ja kotitilallaan. Itse asiassa Pärttyli mainittiin jo aiemminkin v. 1631
verokirjassa Hans Ottenbergin rengiksi Mäkelässä. Tämän tapainen merkintä verokirjoissa oli
hyvin harvinaista k.o. aikaan. Pärttyli kuoli v. 1637 jälkeen Kirkkolassa (?). On mahdollista että hän
kuoli 30-vuotisessa sodassa, Keski-Euroopassa (?), koska hän hävisi v. 1637 jälkeen henkikirjoista
ja monesti nimenomaan tilan rengit laitettiin sotimaan. Toki sotilaita kuoli suurin määrin jo raskaan
31
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
ja pitkän matkan aikana matkalla sotatantereelle tai sieltä palattaessa monien kulkutautien ja
sairauksien uuvuttamana.
Taulu 27.8
(XI) N.N. Pertun (tai Pärttylin) puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Nuutti Pertunpoika, s. n. v. 1620 Hartola, Kirkkola. Ratsumies ja talollinen Ruskealan
Maunulassa v. 1655 -1666-.
- Klemetti Pertunpoika, s. n. v. 1635 Hartola, Kirkkola. Tauluun 25.9.
Taulu 28 Kirkkolan Kankaanpää sukuhaara
Taulu 28.1
(XIV) Eerikki Laurinpoika (Erich Larsson)
Syntyi n. v. 1505 mahdollisesti Hartolan Kirkkolassa. Hämeen ensimmäisessä maakirjassa,
koukkuluettelossa, Eerikki mainittiin talolliseksi ja isännäksi Kirkkolan Kankaanpäässä v. 15391559. Suur-Sysmän erämaaluettelon v. 1552 mukaan Eerikki Laurinpoika Kirkkolasta omisti
miehen erämaan Tammivuorelta (nyk. Joutsassa), jonne hän asetti Vilppu Antinpojan
uudisasukkaaksi, viite; s. 85 SPH I-II ja s. 62 HK. Eerikki kuoli v. 1559 jälkeen Kirkkolassa.
Taulu 28.2
(XIV) N.N. Eerikin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Henrik Eerikinpoika, s. n. v. 1535 Hartola, Kirkkola. Tauluun 28.3.
Taulu 28.3
(XIII) Henrik Eerikinpoika (Henric Erichsson)
Syntyi n. v. 1535 talollisen poikana Hartolan Kirkkolassa. Henrik mainittiin ilmeisen isänsä Eerik
Laurinpojan jälkeen talolliseksi ja isännäksi Kirkkolan Kankaanpäässä v. 1560 -1583. Henrikin tila
todettiin v. 1581 -1583 autioksi eli veronmaksukyvyttömäksi, eli tila oli pahasti köyhtynyt raskaiden
sotarasitusten myötä rappasodan, eli Pitkän vihan aikaan (v. 1570 -1595) ja näin tila joutui
läänitetyksi Koskipään kartanon herralle Sipi Henrikinpojalle, joka sai läänityksenä lukuisia
muitakin tiloja Hartolasta (mm. Hartolan ja Kirkkolan kylät) ja laajemminkin Suur-Sysmän alueelta
sekä Asikkalasta. Sipi hankki niitä vielä röyhkeästi lisää. Henrik Eerikinpoika kuoli v. 1583 jälkeen
Hartolassa.
Taulu 28.4
(XIII) N.N. Henrikin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Söyrinki Henrikinpoika, s. n. v. 1578 Hartola, Kirkkola. Tauluun 27.5.
Taulu 29 Koitin torpparisukuhaara
Yleistä: Pieni Koitin kylä sijaitsee Hartolan itäosissa tien n:o 4251 varrella, Vehkalahden kaupan ja
Hartola –Pertunmaa tien 423 risteyksen eteläpuolella. Entinen Vehkalahden kylä lasketaan
kuuluvaksi nykyään Koitin kylään. Koitin kylällä on yhteinen kylätoimikunta Riihiniemen kylän
kanssa; Koitti-Riihiniemen kylätoimikunta.
Koitti tavataan paikkana ja kylän nimenä ensimmäistä kertaa vasta v. 1703 verokirjoissa ja kylässä
aikoinaan olleet torpat olivat Koskipään kartanon torppia. Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa
32
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
(s. 179 RK 1727 -1736 k. 156) Koitissa mainittiin 2 torppaa; Reko Pertunpojan (Grels Bertilsson) ja
Reko Yrjönpojan (Grels Jörensson) torpat.
Taulu 29.1
(VIII) Reko Pertunpoika (Grels Bertilsson)
Syntyi v. 1673 Hartolassa, mahdollisesti Sauvuorella tai Riihiniemessä, tai ehkä nykyisen Koitin
kylän alueella, tarkemmin ei tiedetä, koska henkikirjoista ei löydetty apuja ja varmennusta Rekon
sukujuuriin. Rekon isä voisi olla Koskipään säterissä myllärinä v. 1676 -1687 mainittu Perttu
(Bertil), ilman patronyymiä. Voi olla että tämä Perttu mylläri (+ vaimonsa Marketta) olisi ollut
myllärinä Vehkalahden Konttikoskella Koitin kylän luoteispuolella (?). Perttu myllärillä tiedetään
henkikirjojen mukaan olleen ainakin poika Yrjö Pertunpoika (Jören Bertilsson) ja tällä vaimo Maria
(v. 1694 henkikirjan mukaan) sekä tytär Riitta Pertuntytär (Brita Bertilsdotter). Joka tapauksessa
Reko Pertunpoika mainittiin v.1703 kymmenysluettelossa Koitissa sahurina (sågare), sekä v. 1707
-1712 henkikirjoissa Koitissa torpparina, kumppaninaan veljensä Tuomas Pertunpoika.
Henkikirjoissa mainittiin myös Rekon veljen vaimo Riitta (Brita), joka ei ollut ilmeisesti Tuomaan
vaimo. Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa (s. 179 RK 1727 -1735 k.156 sekä s. 192 RK 17361747 k. 197) Reko Pertunpoika mainittiin torpparina Koitissa. Koitin toista torppaa isännöi Reko
Yrjönpoika (Grels Jöransson) s. 1701, k. 26.1.1777), joka voisi olla Rekon vanhemman veljen
poika (?). Reko Pertunpoika oli tiettävästi 2 kertaa aviossa. Hartolan kuolleitten ja haudattujen
kirjan mukaan Reko Pertunpoika kuoli 70 v. ikäisenä 15.7.1743 Koitissa ja haudattiin 17.7.1743
Hartolan kirkkoon, sen lattian alle.
Taulu 29.2
(VIII) Liisa Pietarintytär (Lijsa Persdotter).
Syntyi v. 1679 ilmeisesti Hartolassa. Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa Reko
Pertunpojan ensimmäisen vaimon nimi oli ylipyyhitty ja päälle oli kirjoitettu Maria Martintyttären
nimi. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Liisa Pietarintytär kuoli v. 1731 Koitissa, ja
haudattiin 5.9.1731 Hartolassa. Tämän on päätelty olleen Reko Pertunpojan ensimmäinen puoliso
(Petri Kallio).
Lapset:
- Matti Rekonpoika, s. v. 1710 Hartola, Koitti. Tauluun 29.3.
- Maria Rekontytär, s. n. v. 1715 Hartola, Koitti. Puoliso 3.8.1740 Eerik Ristonpoika
Sauvuorelta, itsellisenä, sotilaana ja torpparina Sauvuorella.
- Heta Rekontytär, s. n. v. 1717 Hartola, Koitti. Puoliso 3.8.1740 Yrjö Heikinpoika Pohjolan
kylästä, torpparina Pohjolassa.
- Valpuri Rekontytär, s. n. v. 1719 Hartola, Koitti. Puoliso 29.11.1741 Heikki Pietarinpoika
Vedenpäästä, itsellinen Vedenpäässä. Valpuri Rekontyttären ja Heikki Pietarinpojan
jälkeläisiä on mm. Helsingissä asuva sukututkija Petri Kallio.
- Susanna Rekontytär, s. 1721 Hartola, Koitti, k. 11.10.1739 Hartola, Koitti
Maria Martintytär (Maria Mårtensdotter)
Syntyi n. v. 1684 ilmeisesti Hartolassa, ehkä Fuurtissa (?). Maria voisi olla myös Pertunmaan
puolelta Ulmalan Martti Antinpojan tytär, mutta toisaalta Pertunmaalta löytyy muualtakin
isäehdokkaita Marialle. Marian ensimmäisen puolison nimi oli Taavetti (David), ehkä Taavetti
Yrjönpoika (?), joka lienee kuollut ennen v. 1727 Hartolan (Pertunmaan) Kälkytässä. Joka
tapauksessa Maria Martintytär mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 185 RK 17271736 k. 162) itsellisen leskenä Kälkytän Parantalassa (Parandala) poikansa Yrjön ja tyttärensä
Marian kanssa. Kerrottiin myös Marian avioituneen Koittiin. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen
kirjan mukaan Reko Pertunpoika Koitista ja leskivaimo Maria Martintytär Parantalasta avioituivat
v. 1731. Maria Martintytär työskenteli avioitumisensa jälkeen emäntänä Koitin torpassa, jossa
Maria mainittiin Reko Pertunpojan puolisoksi Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa. Maria mainittiin
vielä v. 1748 -1754 rippikirjassa poikansa Matti Rekonpojan isännöimässä Koitin torpassa. Kun
Matti kuoli v. 1749 niin Marian kerrottiin muuttaneen (s. 183 RK 1748 -1754 k. 187) ja hän asuikin
33
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
sitten poikansa torppari Yrjö Taavetinpojan taloudessa Hartolan Kuivajärvellä. Hartolan kuolleitten
ja haudattujen kirjan mukaan Maria Martintytär kuoli 70 v. ikäisenä 3.3.1754 Kuivajärvellä.
Ei tiedossa lapsia.
Taulu 29.3
(VII) Matti Rekonpoika (Matts Grelsson)
Syntyi v. 1710 torpparin poikana Hartolan Koitissa, ilmeisesti perheen vanhimpana lapsena. Matin
isä Reko kuoli v. 1743 ja Matti työskenteli isänsä jälkeen torpparina kotitorpassaan Koitissa.
Todennäköisesti Matti toimi käytännössä jo v. 1730 alkaen torpparina, koska hänen isänsä oli
tuolloin jo n. 57 v. ikäinen. Matti kuoli jo 38 v. ikäisenä 1.6.1749 Koitissa.
Marketta Antintytär (Margeta Andersdotter)
Syntyi v. 1713 tiettävästi Hartolan Fuurtissa. Ilmeinen isä taulussa 14.1.
Rippikirjan mukaan Fuurtin Simo Antinpojan sisar Marketta avioitui Koittiin (gift till Coitti). Marketta
avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1736 tienoilla Matti Rekonpojan puolisoksi ja emännäksi Koitin
torppaan. Marketan ja Matin vihkitietoja ei löydy Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjasta, koska
Hartolan vihittyjen kirjasta puuttuu ajanjakso 19.9.1736 -11.4.1737. Marketta kuoli jo 29 v. ikäisenä
14.10.1742 lapsen synnytykseen Koitissa ja haudattiin 17.10.1742 Hartolan kirkkoon, lattian alle
(korj.: Petri Kallio).
Lapset:
- Heikki Matinpoika, s. 11.3.1738 Hartola, Koitti, torpparina Koitissa. Puoliso 9.12.1759 Marja
Rekontytär, piika Kuivajärveltä.
- Simo Matinpoika, s. 14.9.1740 Hartola, Koitti, torpparina Koitissa. Puoliso 11.12.1763
Susanna Martintytär, piika Sauvuorelta. Simo Matinpojan ja Susannan jälkeläisiä on mm.
Helsingissä asuva sukututkija Petri Kallio.
Taulu 29.4
(VII) Anna Hannuntytär (Anna Hansdotter)
Syntyi ehkä n. v. 1720 Hartolassa, asiaa ei tiedetä tarkemmin. Tutkittiin Hartolan rippikirjoista ja
henkikirjoista Koitti ja sen lähikylät, mutta Annaa ja hänen isäänsä Hannua ei löydetty. Anna voisi
olla Uimaniemen Pastilasta, mutta Annaa ja hänen vanhempiaan ei sieltäkään löydetty. Koskipään
kartanossa oli räätälinä Hannulan torpassa Hannu Eerikinpoika, jolta ei myöskään löydetty Anna
nimistä tytärtä. E.m. paikkoja lähempänä Koitin kylää oli Mariankankaan torppa, jossa asui Hannu
Jaakopinpoika, mutta tältäkään ei löytynyt Anna nimistä tytärtä. Kirkkolan Kankaanpäässä oli
torpparina Hannu Antinpoika, jolla oli Anna niminen tytär, mutta tämä Anna Hannuntytär avioitui
v. 1746 Kalholle Simo Yrjönpojan puolisoksi.
Anna Hannuntytär avioitui tai hänet naitettiin tiettävästi 4.4.1743 leskimies Matti Rekonpojan
kanssa ja näin Anna tuli emännäksi Koitin torppaan. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan
mukaan leskimies Matti Rekonpoika Koitista ja piika Valpuri Laurintytär Pastilasta avioituivat
4.4.1743, mutta rippikirjoissa Matti Rekonpojan puoliso oli v. 1743 alkaen Anna Hannuntytär.
Kyseessä lienee kirjaajan virhe. Uimaniemen Pastilasta ei Anna Hannuntytärtä löydetty.
Miehensä Matin kuoleman v. 1749 jälkeen Anna avioitui toisen kerran 3.6.1750 Laitjärven Heikki
Matinpojan kanssa ja he jatkoivat torppareina Koitissa. Heikin kuoltua v. 1778 toukokuussa Anna
muutti Sauvuorelle. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Anna kuoli 86 v. ikäisenä
13.2.1796 Sauvuorella. Annan ilmoitetussa kuoliniässä voi olla jopa 10 v. virhe, joten on ilmeistä
että hän syntyi mieluummin v. 1720 tienoilla, kuin laskennallisena v. 1710.
Lapset:
- Olavi Matinpoika, s. 3.7.1744 Hartola, Koitti. Tauluun 29.5.
- Tuomas Matinpoika, s. 2.7.1746 Hartola, Koitti, kuoli tiettävästi vauvaikäisenä
- Eerik Matinpoika, s. 6.4.1748 Hartola, Koitti. Puoliso Anna Eerikintytär, s. 1750 Hartola.
Eerikin ja Annan poika Aatami Eerikinpoika avioitui v. 1801 Eeva Antintyttären kanssa,
jonka isä Antti Heikinpoika löytyy taulusta 6.D.5.
34
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Annan ja Heikki Matinpojan lapset:
- Antti Heikinpoika, s. 28.9.1750 Hartola, Koitti (kaksosena), k. 20.12.1752 Hartola, Koitti
- Mikko Heikinpoika, s. 28.9.1750 Hartola, Koitti (kaksosena), k. 1.2.1751 Hartola, Koitti
- Heikki Heikinpoika, s. 3.7.1753 Hartola, Koitti
- Yrjö Heikinpoika, s. 31.3.1756 Hartola, Koitti
- N.N. kuolleena synt. lapsi s. 21.6.1762, Hartola, Koitti, k. 21.6.1762 Hartola, Koitti
Taulu 29.5
(VI) Olavi Matinpoika (Olof Mattsson)
Syntyi 3.7.1744 torpparin poikana Hartolan Koitissa. Olavi oli vain 5 v. ikäinen kun hänen isänsä
kuoli ja Olavi joutui jo nuorena poikana tekemään raskaita maatöitä. Olavi asui äitinsä ja
isäpuolensa kanssa kotitorpassaan Koitissa. Vartuttuaan Olavi työskenteli torpparina
kotitorpassaan Koitissa, jossa hän kuoli 60 v. ikäisenä pistokseen (sydänkohtaukseen) 23.4.1805.
Taulu 29.6
(VI) Helka Antintytär (Helga Andersdotter)
Syntyi 2.4.1747 sotilaan tyttärenä Joutsan Mieskonmäessä. Isä taulussa 32.13.
Helka asui varhaisinta lapsuuttaan Miekonmäessä, josta hän muutti vanhempiensa mukana v.
1758 tienoilla Uimaniemen Pastilan Heikkilän (Valkjärven ?) torppaan, joka lienee sijainnut
Suonteen Pynnölässä. Hartolan rippikirjan (s. 126 RK 1767-1773 k. 56) mukaan Mustataipaleen eli
Suonteen Pynnölässä entisen sotilaan Antti Juhonpojan ja tämän vaimon Lastikka Heikintyttären
tytär Helka avioitui Koittiin (gift till Koiti). Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan torppari
Olavi Matinpoika Koitista ja piika Suonteelta Helka Antintytär avioituivat 13.12.1767. Helka toimi
avioitumisensa jälkeen Koitin torpan emäntänä. Miehensä Olavin kuoleman v. 1805 jälkeen Helka
muutti v. 1810 asumaan poikansa perheen talouteen Knaappilan Saarijärvelle, jossa Helka kuoli 70
v. ikäisenä torpparin leskenä 1.6.1814 vesipöhöön (vattsot).
Lapset:
- Antti Olavinpoika, s. 25.9.1768 Hartola, Koitti, k. 16.3.1785 Hartola, Koitti
- Eerik Olavinpoika, s. 29.3.1772 Hartola, Koitti. Tauluun 29.7.
- Yrjö Olavinpoika, s. 26.2.1775 Hartola, Koitti, k. 26.2.1777 Hartola, Koitti
- Maria Olavintytär, s. 31.1.1780 Hartola, Koitti. Puoliso 22.12.1805 Matti Pertunpoika
Knaappilan Saarijärveltä (s. v. 1780), k. 14.4.1810 Saarijärvellä, puoliso II; 6.12.1812 Eerik
Eerikinpoika, renki Lepsalasta, torpparina Knaappilan Saarijärvellä, viite; s. 91 Kälkytän
kyläkirja (Jorma Syvälahti)
- Antti Olavinpoika, s. 13.9.1786 Hartola, Koitti, torpparina Pertunmaan Knaappilan
Saarijärvellä. Puoliso Anna Matintytär, s. v. 1786 Hartola, k. 14.6.1819 Saarijärvellä.
- Olavi Olavinpoika, s. 29.9.1789 Hartola, Koitti
Taulu 29.7
(V) Eerik Olavinpoika (Erich Olofsson)
Syntyi 29.3.1772 torpparin poikana Hartolan Koitissa. Hartolan rippikirjoissa Eerikin synt.vuodeksi
mainittiin virheellisesti v. 1771. Eerik avioitui neljä kertaa, koska hänen vaimonsa kuolivat varhain
muutaman avioliittovuoden jälkeen. Isänsä kuoleman v. 1805 jälkeen Eerik toimi torpparina
Koitissa, kunnes muutti v. 1811 asumaan Kuivajärven Laattalaan, jossa Eerik työskenteli renkinä.
Eerik asui itsellisenä myös Lepsalassa ja Hujalassa sekä viimeiset vuotensa uudestaan
Kuivajärven Laattalassa. Eerik kuoli 50 v. ikäisenä itsellisenä leskimiehenä 28.10.1822 Kuivajärven
Laattalassa.
Maria Eerikintytär (Maria Ericsdotter)
Syntyi 15.12.1766 talollisen tyttärenä Hartolan Lepsalassa. Marian vanhemmat; Lepsalan Mattilan
isäntä Eerik Eerikinpoika ja Kaisa Martintytär. Maria avioitui tai hänet naitettiin ensimmäisen kerran
19.12.1784 Koittiin torppari Juho Eerikinpojan puolisoksi. Kun Juho kuoli 30 v. ikäisenä 11.7.1791
Koitissa, niin Maria avioitui leskenä uudemman kerran 12.10.1792 Eerik Olavinpojan puolisoksi ja
emännäksi naapuritorppaan Koitissa. Vihkitiedoissa kerrottiin Marian olevan torpparin leski
35
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Koitista. Rippikirjoissa Marian syntymävuotena mainittiin v. 1765. Maria Eerikintytär kuoli jo 29 v.
ikäisenä 20.3.1796 pistokseen Koitissa.
Lapset:
- Juho Eerikinpoika, s. 19.6.1793 Hartola, Koitti, k. 18.9.1793 Hartola, Koitti
- Anna Eerikintytär, s. 25.7.1794 Hartola, Koitti, k. 29.12.1802 Hartola, Koitti
Taulu 29.8
(V) Liisa Tuomaantytär (Lisa Thomasdotter)
Syntyi v. 1768 mahdollisesti torpparin tyttärenä Hartolan Kuivajärvellä (?). Liisa avioitui tai hänet
naitettiin 28 v. ikäisenä 18.12.1796 leskimies Eerik Olavinpojan puolisoksi ja vihkitiedoissa
kerrottiin Liisan olevan torpparin tytär Koitista. Koitista ei kuitenkaan Liisaa ja hänen vanhempiaan
löydetty. Kuivajärven Lähteen torpassa syntyi 19.11.1768 Liisa niminen tytär Tuomas Matinpojan
ja vaimonsa Anna Sipintyttären perheeseen ja tämä voisi mahdollisesti olla samainen Liisa
Tuomaantytär (?). Hartolan rippikirjan mukaan Tuomaan ja Annan perhe muutti v. 1772 tienoilla
Heinolaan, josta heitä ei kuitenkaan löydetty, joten myöskään varmuutta asiaan ei saatu. Hartolan
rippikirjoissa Liisa ilmestyi ikään kuin ”tyhjästä” leskimies Eerikin puolisoksi Koitin torppaan, sillä
rippikirjoissa ei ollut mitään viitettä mistä Liisa tuli Koittiin. Tutkittiin Koitin lähikylät, mutta mistään ei
löydetty Liisa Tuomaantytärtä. Avioitumisensa jälkeen Liisa toimi emäntänä Koitin torpassa. Liisan
synt.vuodeksi mainittiin rippikirjoissa v. 1768. Liisa kuoli 39 v. ikäisenä lapsivuoteeseen 28.8.1807
Koitissa, vaikkakin Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Liisa olisi ollut kuollessaan
vain 30 v. ikäinen, eli olisi siten syntynyt v. 1777 (?). Tässä tapauksessa kirjaaja oli varmaan
tulkinnut toisen kirjaajan määrittämän kuoliniän 39 v. kuoliniäksi 30, eli numero 9 oli muuttunut
0:ksi (?).
Lapset:
- Aatami Eerikinpoika, s. 23.12.1797 Hartola, Koitti, k. 15.2.1806 Hartola, Koitti
- Eerik Eerikinpoika, s. 16.3.1799 Hartola, Koitti, k. 25.12.1818 Hartola, Kuivajärvi (hukkui)
- Eeva Eerikintytär, s. 3.1.1801 Hartola, Koitti. Puoliso 24.3.1822 renki Tuomas Antinpoika
Lepsalasta.
- Antti Eerikinpoika, s. 19.8.1803 Hartola, Koitti. Tauluun 22.9.
- Maria Eerikintytär, s. 21.9.1806 Hartola, Koitti, k. 5.10.1806 Hartola, Koitti
Maria Aatamintytär (Maria Adamsdotter)
Syntyi tiettävästi 24.2.1783 Hartolan (Joutsan) Uimaniemen Pastilassa. Maria asui sittemmin
torpparin tyttärenä Riihiniemen Markukselassa. Marian vanhemmat olivat torppari Aatami
Aataminpoika ja Kristiina Tuomaantytär. Maria avioitui tai hänet naitettiin ensimmäisen kerran
9.12.1804 Riihiniemessä työskennelleen rengin Pietari Tuomaanpojan kanssa, joka kuoli jo 28 v.
ikäisenä 24.5.1807 punakuumeeseen Riihiniemessä. Maria avioitui uudemman kerran leskenä 26
v. ikäisenä 3.12.1808 leskimies Eerik Olavinpojan puolisoksi ja emännäksi Koitin torppaan.
Vihkitiedoissa kerrottiin Marian olevan leski Riihiniemestä. Rippikirjoissa Marian synt.vuotena
mainittiin v. 1782. Maria työskenteli sitten emäntänä Koitin torpassa ja v. 1811 alkaen Maria asui
rengin puolisona Kuivajärven Laattalassa, jossa Maria kuoli 29 v. ikäisenä lapsivuoteeseen
25.3.1812.
Lapset:
- Helena Eerikintytär, s. 18.8.1810 Hartola, Koitti, k. 7.12.1810 Hartola, Koitti
- Juho Eerikinpoika, s. 30.7.1816 Hartola, Lepsala
- Anna Eerikintytär, s. 27.11.1818 Hartola, Hujala
Eeva Matintytär (Eva Mattsdotter)
Syntyi tiettävästi v. 1784 Hartolan Ruokojärvellä. Eeva avioitui tai hänet naitettiin 33 v. ikäisenä
29.6.1816 leskimies Eerik Olavinpojan neljänneksi puolisoksi. Eeva kuoli 35 v. ikäisenä 7.4.1819
pistokseen Kuivajärven Laattalassa. Ei tiedossa lapsia.
36
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 30 Mäntyharjun/ Heinolan Paason Ahtiaisen sukuhaara
Yleistä: Ahtiaisia tavataan vanhojen kirkonkirjojen mukaan useassa paikassa Mäntyharjulla;
ainakin Vanosen Ahdin talossa, Kyttälän Ahtialassa ja Anetun Kalsossa, sekä näitä aiemmin
vanhojen verokirjojen mukaan Halmeniemen Ahtiaisessa, mahdollisesti Ahtiaisen suvun kantatalo,
joka sijaitsi Mäntyharjulla ns. Viipurin (= Karjalan) puoleisessa osassa Mäntyharjua, kuten myös
Vanosen Ahtikin, pitäjän kaakkoisosassa tie n:o 4174 varrella, Korpijärven itärannalla, viite; s. 32
MH-I. Ahtiaiset saapuivat Mäntyharjulle tiettävästi 1500-luvulla Lappeen kihlakunnasta
(Lappenrannan tienoilta) ja asettuivat Halmeniemeen Korpijärven rannalle. Ahtiaisia sanottiin
tyypilliseksi 1500-luvun lappeelaiseksi nimeksi Mäntyharjulla. Vanosen kylän Ahdin taloon Ahtiaisia
ilmaantui v. 1602, viite; s. 37 MH-I.
Heinolan Paasossa tavataan myös Ahtiaisia, Paason kartanossa lampuotina ja torpparina.
Oletettavasti tämä sukuhaara muutti Mäntyharjulta Heinolan puolelle Paasoon 1600-luvun lopulla,
koska tätä aiemmin Ahtiaisia ei tunneta Heinolasta. Paason kartanon 1770-luvun puolella Ahtialan
nimellä tunnetun lampuotitilan ja torpan historiaa tunnetaan 1600-luvun alkupuolelta, jolloin tila oli
tavallinen talonpoikaistila ja tilan tunnetut isännät olivat:
 Pertti Matinpoika, isäntänä v. -1603 -1633
 Erkki Pertinpoika, isäntänä v. 1634 -1638
Sitten tila joutui aatelisomistukseen ja liitettiin Paason kartanoon, viite; s. 634 HePH-I.
Paason kartanon maat olivat keskiaikaista vanhaa rälssiä ja kartanon maiden omistajaksi mainittiin
1500-luvulla mahtavat Fleming ja Fincke suvut. Paason kartanon omistajaksi mainittiin v. 1567
Metta rouva, eli Hollolan kihlakunnan voudin Kustaa Gödikenpoika Fincke’n (s. n. 1510, k. 1566)
puoliso ja tuore leski Metta Stenintytär Ille. Kartanon seuraava omistaja oli heidän poikansa
Olavinlinnan vouti Gödik Kustaanpoika Fincke. Tämän jälkeen kartano siirtyi v. 1595 Mons
Nilsinpoika Ållongren’in haltuun, joka oli avioitunut Ingeborg Fincke’n kanssa. Näiltä kartano siirtyi
1610-luvun loppupuolella saksalaiselle Brandenburgin aatelissukuun kuuluvalle Hieronymus von
Birckholtzin ja tämän vaimon Anna Flemingin haltuun. Anna Fleming oli taas Suomen
käskynhaltijan marski Klaus Flemingin tytär. Vuonna 1620 kartanon omistajaksi tuli Johan
Monsinpoika Ållongren, joka oli avioitunut e.m. tyttären Hebla von Birckholtzin kanssa. Johan
Monsinpoika Ållongren oli Heinolan seudulla hyvin merkittävä ja vaikutusvaltainen mies, hän mm.
rakennutti Heinolan ensimmäisen kirkon. Johan Ållongren palveli myöhemmin Turun hovioikeuden
asessorina sekä Narvan että Olavinlinnan käskynhaltijana. Kun Johan Ållongren kuoli 1650-luvun
alussa, niin hänen poikansa Evert ja Gustaf Ållongren jakoivat kartanon puoliksi. Evert Ållongren
oli naimisissa Katarina De la Motten kanssa. Evert Johan Ållongren kuoli v. 1666 kun Evertin oma
renki murhasi hänet. Liitosta ei jäänyt perillisiä ja Katarina avioitui toisen kerran rykmentin
majoitusmestari Christian Magnus van der Pahlen’in kanssa, jonka omistukseen siirtyi puolet
Paason kartanosta. Christian Magnus van der Pahlen kuoli v. 1694. Tämän jälkeen Paason
kartanon puoliskon omistajaksi tuli e.m. poika kapteeni Wolter Magnus van der Pahlen, joka oli
aviossa Anna Maria von Schildt’in kanssa. Wolter Magnus kuoli Isonvihan aikaan Napuen
taisteluissa 19.2.1714. Paason kartanon molemmat osat siirtyivät v. 1706 oston myötä
everstiluutnantti Odert Reinhold von Essenille, jonka suku hallitsi sitten Paason kartanoa. Kartanon
omistajana oli 1700-luvun lopulla Carl Reinhold von Essen, joka oli aviossa Nynäsin kartanon
tyttären Christina Juliana Ramsayn kanssa. Carl Reinhold von Essen kuoli v. 1808 ja kartanon
omistajaksi tuli heidän poikansa Georg Reinhold von Essen, joka omisti Paason kartanoa
kuolemaansa v. 1866 asti. Viite; s. 268 -269, 299 -300 ja s. 403 sekä s. 634 HePH-I. Paason
kartanosta erotetun Paloniemen kartanon omistajana tunnetaan skottilainen Mesterton suku;
v. 1790 alkaen kartanon omistajana oli Carl Jacob Mesterton, jonka eräs jälkeläinen Ossian
Mesterton, tunnettu ja arvostettu sukututkija asuu Vääksyssä (viite; www.mesterton.net).
Sukunimistä Ahti ja Ahtiainen: Sukunimet-kirjassa sukunimestä Ahti on kirjoitettu seuraavaa:
Nimeä Ahti – Ahto on pidetty muinaissuomalaisena omaperäisenä miehen nimenä, joka on
tunnettu veden haltijan, ”aaltojen kuninkaan” nimenä. Kuitenkin koko nimyeelle Ahti, Ahtia, Ahtinen,
Ahto, Ahtonen on nuoremmat lähtökohdat. Karjalaisten ja Karjalasta muualle levinneiden nimien
taustalla saattaa olla ortodoksinen ristimänimi, venäjän Avtonom, kreikan Autonomos, mutta
37
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
todennäköisemmin sekä Karjalassa sekä Länsi-Suomessa lähtökohtana on muinaissaksalainen
Ahti, Ahto, friisin Achte. Keskiajalta alkaen esiintyvät Varsinais-Suomessa ja Hämeessä usein
muodot Ahti ja Ahtia. Esim. Halikossa 1536 Jöns Achtij, Mynämäellä 1536 Siffrid Achtis, Perniössä
1537 Anders Achtij, Vesilahdella 1571 Eric Acti, Hollolan seudula 1478 Biörn Achtialast ja Jönns
Pållsson Achtialan, 1571 Oluff Achti, Elimäellä 1477 Bengt Achtialast, Asikkalassa 1474 Achti
Lauritz Hilleläst ja 1501 Larens Achtiala, Sysmässä 1465 Erich Ahti, Tyrvännön ja Längelmän
seuduilla 1509 jons laurisson acti ja per andersson actj.
Mikkonen ja Paikkala ovat kirjoittaneet sukunimestä Ahtiainen näin: Henkilönnimelle Ahti -Ahtia on
esitetty erilaisia tulkintoja; sitä on pidetty toisaalta muinaissuomalaisena omaperäisenä nimenä,
toisaalta se voi Itä-Suomessa olla ortodoksisen ristimänimen karjalainen muunnos.
Todennäköisesti Karjalan Ahtia-nimet ovat samaa lähtöä kuin Varsinais-Suomen, Hämeen ja
Uudenmaan Ahti, Ahtia -nimet, jotka ovat muistoja esihistoriallisista ja keskiaikaisista
germaanisista yhteyksistä. Suomalaisnimet voi rinnastaa germaanisiin henkilönnimiin Ahti, Achte,
Ahto, Actuin. Ahtiainen on selvästi karjalainen sukunimi. Siitä on 1500- ja 1600-luvulta
runsaasti merkintöjä Viipurista, Uudeltakirkolta, Kivennavalta, Jääskestä, Raudusta, Parikkalasta,
Hiitolasta, Sortavalasta ja Pälkjärveltä (viite; s. 59 -60 Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala,
Sukunimet).
Ahti ja Ahtiainen nimi esiintyi jo varhaisemmin keskiajalla, kun v. 1340 Avignonin paavin
Benedictus XII:n antamassa bullassa, pannakirjeessä asetettiin 25 sääksmäkeläistä talonpoikaa
kirkonkiroukseen näiden kieltäydyttyä maksamasta kirkon kymmenysveroja. Tässä yhteydessä
mainittiin Sääksmäeltä kolme Hactissänpoycaa, Henric de Hactissanpoyca, Azico de
Hactissanpoyca ja Juddi de Hactissanpoyca, niskoittelusta kymmenysten maksussa Sääksmäen
kirkkoherralle. Lisänimi on ehkä luettava Ahtisenpoika. He lienevät Laitikkalan Ahtilan ja ehkä
kahden muun talon Ahtisenpoikia. Pälkäneen Laitikkalasta oli niskoittelijoiden joukossa myös
Satato de Laijnamasse. Vuonna 1509 mainittiin Jons Laurisson Acti i Ladickala eli Jussi
Laurinpoika 1506-1510 Laitikkalassa Ahtilan talon isäntänä (viite; s. 25, 164, 217, 218 Seppo
Suvanto, Yksilö myöhäiskeskiajan talonpoikaisyhteiskunnassa).
Vuoden 1340 paavin bullassa erikoista on se, että tavallisen kylännimen sijasta on kolmella nimi
Hactissaenpoyca. Se on tulkittava Ahtisenpojaksi ja todennäköisesti se tarkoittaa osaa Laitikkalan
kylästä Pälkäneellä, jossa asui 1500-luvulla myöhemmässä Ahtilassa Ahteja eli Ahtisia. Bullassa
oli mainittu muutoinkin kolme pälkäneläistä. Pälkäne kuului tuolloin Sääksmäen kirkkoherran
alaisuuteen (viite; s. 110 Seppo Suvanto, Knaapista populiin).
Nimi Hactissänpoyca voidaan lukea siis ilman h-kirjainta Ahtisenpojaksi. Veljekset eivät liene olleet
aivan vaatimattomia talonpoikia, vaan he ilmeisesti omistivat valtavia maa-alueita, Hämeen lisäksi
ehkä myös Savossa ja Karjalassakin. Ehkä Ahtisenpoikien jotkut jälkeläiset ottivat sukunimekseen
Ahtinen ja Ahtiainen. Mainittakoon myös Ahtisten aatelissuku, jonka kantaisä oli v. 1420 Ingeborg
Klasintytär Flemingin kanssa avioitunut Laurens Niklaksenpoika till Ahtis.
Itse nimi Azico, joka oli yksi Hactissanpojista, voidaan suomentaa Ahtiksi. Samassa Ahtilan talossa
on voinut isännöidä Asikkalan käräjillä 1469 Hillilän ja Kurhilan rajariidassa todistanut Lasse Acti
(viite; s. 82 Toivo Jalli, Villi Äinää).
Mikael Agricola kuvasi 1500-luvulla muinaisten hämäläisten palvomia jumalia mm. näin: ”…Tapio
Metzest Pydhyxet soi ia Achti wedhest Caloia toi” (viite; s. 166 Hämeen historia I). Ahti on siis ollut
hämäläisten palvoma jumala.
Jalmari Jaakkola on tutkinut muinaissuomalaista merirunoutta, jossa esiintyy Saaren kuningas Ahti
Saarelainen, jonka puoliso oli nimeltään Kyllikki. Mikäli Ahti oli todellinen henkilö, hän lienee elänyt
jo ennen v. 1000 ja ollut mahdollisesti Ruotsissa Birkan saaren hallitsija. Mahdollisesti juuri
Birkasta olivat lähtöisin Satakuntaan saapuneet keskiajan merkittävät pirkkalaiset, ja nimi on ollut
alkuna myös Pirkkalan pitäjälle. Muinaista suurhallitsijaa Ahti Saarelaista lienee alettu palvoa
jumalana samaan tapaan kuin Norjan kuningasta Olavi Pyhää pyhimyksenä (viite; s. 357 -371
Jalmari Jaakkola, Suomen varhaishistoria).
Taulu 30.1
(IX) Risto Ahtiainen (Christer Achtiain)
Syntyi v. 1642 mahdollisesti Mäntyharjun Vanosen kylän Ahti tilalla, tai vaihtoehtoisesti hänen
sukujuurensa voisivat löytyä k.o. Ahti tilalta (?). Risto mainittiin Asikkalan henkikirjoissa Heinolassa
38
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Paason kartanon lampuotina v. -1707 -1708- sekä torpparina v. -1710- ollen nimenomaan Wolter
Magnus van der Pahlen’in omistaman puoliskon lampuotina ja sitten Odert Reinhold von Essenin
torpparina. Henkikirjoissa Risto mainittiin pelkällä etunimellään Christer landb (landbonde) eli Risto
lampuoti. Vuosina 1707 -1708 Riston toimiessa tilan lampuotina, niin henkikirjojen mukaan tilalla
asui hänen veljensä Tuomas vaimonsa Marian kanssa, jotka myöhemmin toimivat Paason
torppareina Riston ohella. Samoin v. 1707 henkikirjan mukaan tilalla asui Riston veli Pietari ja tällä
vaimo Sofia. Vuoden 1708 henkikirjan mukaan tilalla asui myös Riston velipuoli Heikki ja tämän
vaimo Maria. Van der Pahlen’in tilalla mainittiin v. 1693-1694 henkikirjoissa lampuotina Tuomas
sekä renkinä Risto vaimonsa Riitan kanssa. Sitä ei tiedetä oliko kyseessä sama Risto.
Kirkonkirjoissa Riston nimi mainittiin savolaisittain ”sukunimen” kanssa ilman patronyymiä.
Riston sukujuuria etsittäessä päädyttiin siihen että hän tuli, tai hänet esi-isänsä muuttivat Paasoon
Mäntyharjulta ja ehkä Vanosen kylästä Ahti-nimisestä talosta, tai Halmeniemen Ahtialasta (?),
joista ei kuitenkaan henkikirjojen mukaan löydetty asialle varmistusta. Heinolan kuolleitten ja
haudattujen kirjan mukaan Paason Ahtiaisissa kuoli 90 v. ikäisenä v. 1732 vanha torppari Risto
Ahtiainen ja haudattiin 26.3.1732 Heinolassa. Riston ilmoitetussa kuoliniässä saattoi olla jopa 10 v.
virhe !?.
Taulu 30.2
(IX) Valpuri N.N. (Walborg N.N-dotter)
Risto Ahtiaisen puoliso Valpuri mainittiin v. -1707 -1710- henkikirjoissa Paasossa. Ahtiaisen torpan
emäntä Valpuri kuoli ilmeisesti ennen miestään Ristoa, ennen v. 1727 (?) Paasossa.
Lapset:
- Hartti Ristonpoika, s. 1684 Heinola, Paaso. Tauluun 30.3.
- Sipi Ristonpoika, s. 1689 Heinola, Paaso, k. 7.2.1741 Heinola, Paaso, Seppälä.
- Eerik Ristonpoika, s. 1695 Heinola, Paaso, k. 29.5.1747 Heinola, Paaso, Mäkelä.
Taulu 30.3
(VIII) Hartti Ristonpoika Ahtiainen (Berendt Christersson Achtiain)
Syntyi v. 1684 torpparin poikana ehkä Heinolan Paasossa (tai Mäntyharjun Vanosen Ahdissa ?).
Hartti mainittiin Heinolan vanhimmassa säilyneessä rippikirjassa (RK 1760 -1778) lampuotina
Paason kartanon Ahtiaisen lampuotitilalla vaimonsa Marian kanssa, viite; s. 634 HePH-I. Asikkalan
henkikirjojen mukaan Hartti oli Paason kartanon Ahtiaisen lampuotitilan isäntänä v. -1727 -1743,
jolloin kartanon hallitsijana oli eversti Odert Reinhold von Essen’in leski Gertrud Elisabet
Pistolekors ja heidän poikansa luutnantti Georg Reinhold von Essen. Heinolan syntyneiden ja
kastettujen kirjassa Hartti mainittiin v. 1729 -1735 torppariksi Paasossa. Heinolan pitäjän
historiakirjan mukaan Hartin isännyyden jälkeen lampuotitila muuttui torpaksi. Heinolan kuolleitten
ja haudattujen kirjan mukaan kirkonvaivainen leskimies (k.fatt.enkl) Hartti Ahtiainen kuoli 99 v.
ikäisenä 12.12.1783 Paason Ahtiaisissa, jossa ilmoitetussa kuoliniässä voi olla reippaasti liioittelua.
Taulu 30.4
(VIII) Maria Paavalintytär (Maria Påhlsdotter)
Syntyi v. 1705 ilmeisesti Heinolan Tuusjärvellä. Marian isä voisi olla se Paavali (Ristonpoika) joka
vaimonsa Riitan kanssa mainittiin Tuusjärven kartanon lampuotina Asikkalan henkikirjoissa v.
1707 -1709. Tämän enempää Marian sukujuurista ei saatu selville. Paavalin jälkeen lampuotina
jatkoi Paavalin veljeksi mainittu Yrjö Ristonpoika. Maria avioitui tai hänet naitettiin 26.12.1728
Paasoon Hartti Ahtiaisen puolisoksi ja vihkitiedoissa mainittiin Marian olevan Tuusjärveltä. Paason
Ahtiaisen lampuotitilan emäntä. Heinolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan itsellisen puoliso
Maria Paavalintytär kuoli 75 v. ikäisenä 8.11.1780 Paason Ahtiaisessa.
Lapset:
- Antti Hartinpoika, s. 1729 Heinola, Paaso, kast. 21.11.1729 Heinola, Paaso
- Maria Hartintytär, s. 1731 Heinola, Paaso, kast. 15.5.1731 Heinola, Paaso. Puoliso
11.10.1752 Tuomas Pietarinpoika Paaso.
- Mikko Hartinpoika, s. 1734 Heinola, Paaso, kast. 3.8.1734 Heinola, Paaso
39
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
Eerik Hartinpoika, s. 10.5.1738 Heinola, Paaso. Puoliso 29.8.1786 Katariina Ristontytär
Paasosta.
Valpuri Hartinpoika, s. 16.1.1741 Heinola, Paaso, k. 1747 Heinola, Paaso, haud. 2.8.1747
Heinola.
Tuomas Hartinpoika, s. 10.12.1743 Heinola, Paaso. Tauluun 30.5.
Anna Hartintytär, s. 19.8.1746 Heinola, Paaso. Puoliso 3.2.1774 Juho Kustaanpoika Paaso.
Yrjö Hartinpoika, s. 11.12.1753 Heinola, Paaso. Puoliso: Kaisa Matintytär. Torppareina
Paason Mäkelässä.
Taulu 30.5
(VII) Tuomas Hartinpoika Ahtiainen (Thomas Berendtsson Achtiain)
Syntyi 10.12.1743 lampuodin (tai torpparin ?) poikana Heinolan Paason Ahtiaisessa. Tuomas
mainittiin Heinolan kirkonkirjoissa torpparina kotitorpassaan Paason Ahtiaisessa v. 1765 -1774
sekä sitten Mäkelän torpassa, jossa Tuomas oli kirjattu vaimonsa Maria Antintyttären kanssa
v. 1775 -1776. Kirkonkirjoissa Tuomaksen synt.vuodeksi oli merkitty v. 1746. Seuraavassa
rippikirjassa (s. 56 RK 1779 -1789 k. 54) Tuomas mainittiin torpparina Paason kartanon Mäkelän
torpassa ja kerrottiin Tuomaan muuttaneen perheensä kanssa Mäntyharjulle, tiettävästi v. 1780.
Mäntyharjun rippikirjoissa Tuomas löytyi Pertunmaan Tillalasta, jossa Tuomas mainittiin torpparina
ilmeisen toisen vaimonsa Eeva Ahvenaisen kanssa (s. 74 RK 1776 -1792 k. 74) v. 1782 alkaen.
Todennäköisesti Tuomas asui aluksi Mäntyharjulla paikassa, jota ei löydetty ja kun Tuomaan
ensimmäinen vaimo Maria kuoli tiettävästi v. 1781, niin Tuomas avioitui uudemman kerran ja
muutti Pertunmaan Tillalaan, jossa uusi vaimo Eeva oli todennäköisesti asunut. Tuomas
Hartinpoika mainittiin lastenkirjassa (s. 72 LK 1755 -1780 k. 52) Pertunmaan Tillalassa lastensa
kanssa. Lastenkirjassa mainittiin sekä Heinolan Paasossa ensimmäisestä aviosta syntyneet lapset
sekä myös uudesta aviosta Mäntyharjulla Pertunmaan Tillalassa syntyneet lapset. Lastenkirjassa
ei mainittu lasten äidin/äitien nimeä. Tuomas asui ainakin v. 1797 asti Tillalassa. Epäselvän
rippikirjamerkinnän mukaan Tuomas kuoli mahdollisesti v. 1806 Tillalassa.
Taulu 30.6
(VII) Maria Antintytär (Maria Andersdotter)
Syntyi mahdollisesti 29.8.1740 talollisen tyttärenä Mäntyharjulla, Pertunmaan Höltässä. Marian
vanhemmat voisivat olla Höltässä talollisena työskennellyt Antti Matinpoika Hölttä (s. n. v. 1700,
k. 1749) puolisonsa Valpuri Volanen (s. 1703). Antti Hölttä mainittiin jaetun Höltän tilan isäntänä
v. 1731 -1747. Päätilaa viljeli Antin vanhempi veli Matti Matinpoika Hölttä (s. n. v. 1695, k. 1744) ja
tämän vaimo Anna Kuortti (s. 1710, k. 1790). Maria Antintytär mainittiin Mäntyharjun rippikirjoissa
(s. 33 RK 1739-1748 k. 34 ja s. 36 RK 1749-1764 k. 28) Höltän tilalla, mutta tämän jälkeen hän
katosi rippikirjoista, ilman merkintöjä muutosta. Mäntyharjun kuulutettujen ja vihittyjen kirjan
mukaan Maria Antintytär avioitui tai hänet naitettiin 25.3.1765 Mäntyharjulla Heinolan Paason
kartanon alaisen Ahvenaisen torpparin Tuomas Hartinpojan kanssa. Vihkitiedoissa kerrottiin
Marian olevan piika Höltästä. Hölttä sijaitsee Kuortin kylän itä-kaakkoispuolella Ylä-Räävelinjärven
pohjoisosassa olevassa niemessä Höltänlahden rannalla. Heinolan rippikirjoissa Marian
synt.vuodeksi oli merkitty v. 1748. Maria mainittiin kirkonkirjoissa poikkeuksellisesti patronyymillään
Antintytär, eikä mahdollisella ”sukunimellä” Hölttä. Mäntyharjulla oli tyypillistä että ”sukunimi”
muotoutui joko kylän tai talon nimestä, josta oli kotoisin. Höltässä asui myös toinen Antti Hölttä;
torppari Antti Tanelinpoika Hölttä ja tämän vaimo Kaarina Kyyhkynen, joiden tytär Maria Antintytär
Hölttä avioitui v. 1747 sotilaan Matti Hölleen’n kanssa. Samoin myös talollisen poika, toinen Antti
Matinpoika Hölttä, s. v. 1736, eli tämä nuorempi Antti ei voinut tulla kysymykseen Marian isää
etsittäessä. Rippikirjoistakaan Höltästä ei löytetty ketään muuta Maria Antintytärtä.
Maria Antintytär työskenteli avioitumisensa jälkeen Heinolan Paason Ahtiaisen ja Mäkelän torpan
emäntänä. Marian kuoleman ajankohtaa ei löydetty kirkonkirjoista; Maria kuoli v. 1780 jälkeen,
ilmeisesti Mäntyharjulle muuton jälkeen ehkä v. 1781. Mäntyharjulla ei ole säilynyt kuolleitten ja
haudattujen kirjoja k.o. ajalta, eikä rippikirjoistakaan löydetty Marian kuolintietoa.
Lapset:
- Maria Tuomaantytär, s. 24.5.1766 Heinola, Paaso. Tauluun 22.6.
40
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
Anna Tuomaantytär, s. 2.6.1769 Heinola, Paaso, k. 24.6.1769 Heinola, Paaso
Eeva Tuomaantytär, s. 23.8.1770 Heinola, Paaso, k. 1770 Heinola, Paaso
Katariina Tuomaantytär, s. 30.8.1773 Heinola, Paaso
Helka Tuomaantytär, s. 9.5.1776 Heinola, Paaso
Tuomas Tuomaanpoika, s. 1.5.1779 Heinola, Härkälä
Eeva Ahvenainen (Eva Ahvenain)
Syntyi v. 1762 tiettävästi Mäntyharjulla, Pertunmaan Ahvenniemellä. Ahvenniemi sijaitsee nykyisen
Pertunmaan kk:n koillispuolella Peruveden rannalla, Hintikkalan pohjoispuolella. Toisaalta myös
Tillalassa asui Ahvenaisia (Ahvenniemeltä muuttaneita ?), mutta Eevan vanhempia ei saatu
selville, eikä Eevan ja Tuomaan vihkitietoja löydetty Mäntyharjun eikä ymp. kuntien kirkonkirjoista.
Myöskään Eevan patronyymiä ei tiedetä, joka oleellisesti vaikeuttaa Eevan isän selvittämistä.
Tillalassa asui joka tapauksessa Risto Ahvenainen sekä Eerik Ahvenainen, jotka molemmat
voisivat olla Eevan isiä. Tillalassa mainittiin myös Heikki Yrjönpoika Ulmasen puoliso Anna
Ahvenainen, s. 1753 sekä v. 1762 syntynyt Maria Ahvenainen, jotka molemmat voisivat olla Eevan
sisaria ?. Joka tapauksessa Eeva mainittiin Mäntyharjun kirkonkirjoissa torppari Tuomas Ahtiaisen
puolisona Pertunmaan Tillalassa ja Eevan syntymävuodeksi oli rippikirjassa merkitty v. 1762 (s. 74
RK 1776-1792 k. 74). Eeva kuoli ilmeisesti v. 1809 Tillalassa (epäselvä merkintä rippikirjassa).
Lapset:
- Eeva Tuomaantytär, s. 15.2.1787 Pertunmaa, Tillala
- Anna Tuomaantytär, s. 24.7.1789 Pertunmaa, Tillala
- Helena Tuomaantytär, s. 25.2.1792 Pertunmaa, Tillala
- Otto Tuomaanpoika, s. 7.4.1794 Pertunmaa, Tillala
- Anna Tuomaantytär, s. 8.4.1797 Pertunmaa, Tillala
Taulu 31 Mäntyharjun Nurmaan Leitsa suku
Yleistä: Sukuhaaran kantatila Leitsa sijaitsee Mäntyharjulla pienessä Nurmaan kylässä, joka
sijaitsee Mäntyharjun nykyisen kirkonkylän lounaispuolella Iitti (Jaala) –Mäntyharju tien n:o 4164
varrella lähellä Iitin rajaa, Nurmaanjärven pohjoisosassa. Leitsan tila sijaitsee Nurmaan kylän
pohjoisosassa n. 0,5 km Voikosken tien risteyksen pohjoispuolella, ”Nurmaan takamailla”. Leitsan
naapuri Samppala sijaitsee Leitsan tilan luoteispuolella Rautjärven rannalla. Keskiajan eräkaudella
(1300 -1500-luvun alku) Nurmaan kylän tienoilla sijaitsi Vanajan (Hämeenlinnan) Mäskälän kylän
eräalueita; tiedetään mm. että Mäntyharjun Nurmaan seudulla oli v. 1469 muuan eräsija, joka
vahvistettiin Asikkalan käräjillä v. 1469 kuuluvaksi Salli Heikille Mäskälästä, viite; s. 14 ja 47 AH.
Mäntyharjun Nurmaan kylä ja sen 3 tilaa (n:o 1 Mattila, n:o 2 Honkala ja n:o 3 Heikkilä) kuuluivat
1500-luvulla hallinnollisesti Hollolan Uskilan neljänneskuntaan ja kirkollisesti Iitin kirkkoherrakuntaan, kun taas Nurmaan takamaan talot n:o 4 Leitsa (Leissa) ja n:o 5 Samppala kuuluivat
Artjärven uudisasutusneljänneskuntaan ja saivat todennäköisesti asukkaansa sieltä päin,
tarkemmin alun perin ilmeisesti Hollolan Leitsamaasta, joka kuuluu nykyään Orimattilaan.
Hallinnollisesti Nurmaan Leitsa siirrettiin kuuluvaksi Artjärven sijaan Uudenkylän hallintopitäjään
v. 1634 kihlakuntajaon uudistuksen myötä, viite; s. 115 MH-I ja s. 59-63 HoPH I-II.
Maakirjojen alussa Hollolan (Orimattilan) Leitsamaassa oli v. 1539 kaikkiaan 3 tilaa, joissa
koukkuluettelon mukaan oli seuraavat isännät:
- Olavi Johanneksenpoika (Oluf Jönsson), v. 1539 -1548, Leitsamaan tila
- Paavali Olavinpoika (Poll Olsson), v. 1539 -1548, Jursalan tila
- Lasse Pietarinpoika (Lars Peersson), v. 1539-, Leitsan (Härrä el. Leisa) tila
Vuonna 1544 Leitsamaahan laskettiin kuuluvaksi myös Tuomas Olavinpojan (Tomas Olsson) tila,
joka kirjattiin Suonsulun Knaappilan tilan nimellä.
Vuoden 1580 manttaaliluettelon mukaan Hollolan (Orimattilan) Leisamaassa oli 3 tilaa; Uotilan tila,
Jursalan tila sekä Leitsan (Härrä el. Leisa) tila. Orimattilassa on yhä Leitsamaa niminen talo ja
Artjärvellä Sampo (Samppala) niminen talo. Orimattilan Leitsa tai nykyinen Leitsamaa sijaitsee
Orimattila –Villähde tien n:o 1691 varrella Heinämaan kylän luoteis-länsipuolella.
41
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Uudisasukkaat eivät tulleet Mäntyharjun Leitsaan suoraan Hollolasta (Hollolan Orimattilan
Leitsamaasta) vaan he saapuivat sen eräasutusalueelta jatkamalla matkaansa pohjoiseen, viite;
s. 28 MH-I. Mäntyharjun Nurmaan Leitsan on oletettu saaneen ensimmäiset asukkaansa jo 1400luvun loppupuoliskolla, viite; s. 31 MH-I.
Maakirjan alussa v. 1539 Nurmaan takamailla tiedetään olleen 2 taloa; Leitsa ja Samppala, viite;
s. 28 MH-I. Artjärven maakirjojen mukaan v. 1580 Mäntyharjun Nurmaalla oli 2 taloa, joissa asui
koukkuluettelon mukaan seuraavat isännät:
- Pietari Olavinpoika (Per Olufssen), v. 1580 -1586 ja v. 1589 -1591, sekä Heikki Martinpoika
(Hinder Mårtensson), v. 1587 -1588 ja 1592 -1599. Vuosina 1581 -1595 tila mainittiin
autioksi, eli veronmaksukyvyttömäksi.
- Martti Heikinpoika (Morthen Hindersson), v. 1580 -1581-, sekä Esko Martinpoika (Eskel
Morthensson), v. 1585 -1599-, ilmeisesti edellisen isännän poika. Eskon ilmeinen veli
Heikki Martinpoika isännöi samaan aikaan naapuritilalla. Esko Martinpojan ilmeinen poika
Martti Eskonpoika (Mårten Eskelsson) oli isäntänä Nurmaan Leitsan kantatilalla 1620luvulla, koska tila kirjattiin v. 1624 manttaaliluettelossa isännäksi mainitun Martti
Eskonpojan tilana vielä 1700-luvun alkuun asti.
Mäntyharjulla oli 1600-luvulla kaikkiaan 52 jakokuntaa, jolla järjestelmällä maat ja kalavedet
pyrittiin jakamaan kylien ja talojen kesken. Jakokunta n:o 48, eli Leitsan jakokunta käsitti Nurmaan
kylän takamaatalot Leitsan ja Samppalan, viite; s. 182 MH-I.
Alla esitetty Leitsan tilalta periytyvä sukupuu on rakennettu hieman hatarien tietojen pohjalta:
Taulu 31.1
(XIV) Eerik Leitsa (Eric Leisa)
Eerik tiedetään vain poikiensa patronyymin perusteella. Asui mahdollisesti Nurmaan Leitsan tilalla
1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alkupuolella, kuoli ennen v. 1634.
Taulu 31.2
(XIV) Aune Jaakopintytär (Agnis Jacobsdotter)
Aune mainittiin v. 1634 henkikirjassa Yrjö Eerikinpojan äitinä Nurmaan Leitsassa.
Lapset:
- Yrjö Eerikinpoika, s. n. v. 1600 Mäntyharju, Nurmaa. Tauluun 31.3.
- Henrik Eerikinpoika, mainittiin v. 1634 -1635 henkikirjoissa Yrjö Eerikinpojan veljenä
Nurmaalla.
- Matti Eerikinpoika, mainittiin v. 1634 -1638 henkikirjoissa Yrjö Eerikinpojan veljenä.
- Markus Eerikinpoika, mainittiin v. 1634 -1638 henkikirjoissa Yrjö Eerikinpojan veljenä.
Puoliso; Elina Ristontytär.
- Lasse Eerikinpoika, mainittiin v. 1635 -1638 henkikirjoissa Nurmaalla tilan jaossa
syntyneellä uudistilalla, maakirjoissa vielä v. 1651. Puoliso; Kerttu Paavalintytär.
Taulu 31.3
(XIII) Yrjö Eerikinpoika (Jören Ericsson)
Syntyi n. v. 1590 talollisen poikana Mäntyharjun Nurmaalla. Mainittiin v. 1634 -1638 henkikirjoissa
isäntänä Artjärven uudisasutusneljänneskunnan Mäntyharjun kappelin Nurmaan (Leitsassa ?),
tilalla, joka maakirjoissa oli nimitetty Martti Eskonpojan tilaksi. Yrjö joutui suuriin vaikeuksiin 1600luvun alun pahojen katovuosien ja toisaalta sotaväkiottojen sekä raskaan verotuksen myötä,
lähinnä 30-vuotisen sodan seurauksena, joten tila köyhtyi pahasti ja Yrjön tila autioitui sekä joutui
kruunun haltuun. Yrjö kuoli v. 1638 jälkeen Nurmaalla.
Taulu 31.4
(XIII) Marketta Eerikintytär (Margeta Erichsdotter)
Marketta mainittiin v. 1634 -1638 henkikirjoissa emäntänä ja Yrjö Eerikinpojan puolisona
Nurmaalla.
42
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Lapset:
- Anna Yrjöntytär, puoliso; Jaakoppi Antinpoika, joka mainittiin v. 1634 henkikirjoissa Yrjö
Eerikinpojan vävynä Nurmaalla ja uudistilan isäntänä v. 1638 henkikirjoissa. Anna mainittiin
v. 1637 -1638 henkikirjoissa Jaakoppi Antinpojan puolisona.
- Jaakoppi Yrjönpoika, s. n. v. 1619 Mäntyharju, Nurmaa. Tauluun 31.5.
Taulu 31.5
(XII) Jaakoppi Yrjönpoika (Jacob Jörensson)
Syntyi n. v. 1616 ilmeisesti Mäntyharjun Nurmaalla, ollen mahdollisesti tilan edellisen isännän Yrjö
Eerikinpojan poika. Koska Jaakopin tila Leitsa, kuten myös naapuri Samppala, olivat siirtyneet
kruunun haltuun, niin tilat joutuivat läänitetyksi ja molempien tilojen omistajaksi kirjattiin v. 1654
maakirjoissa rouva Margaretha Elisabeth von Wulffert. Näin Jaakoppi toimi lampuotina Leitsan
rälssitilalla. Kyseinen läänitys peruutettiin v. 1666 ja Jaakopin tila palautui uudelleen kruunun
haltuun, viite; s. 165 ja 172 MH-I. Jaakoppi mainittiin v. 1640 -1672 manttaaliluetteloissa ja vielä
v. 1676 verokirjassa Nurmaan Leitsan autiotilalla. Jaakoppi kuoli v. 1676 jälkeen Nurmaalla.
Taulu 31.6
(XII) N.N. Jaakopin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Yrjö Jaakopinpoika, s. n. v. 1648 Mäntyharju, Nurmaa. Tauluun 31.7.
- Maisa Jaakopintytär, puoliso; Perttu Laurinpoika, mainittiin puolisonsa Maisan kanssa
v. 1666 -1671 henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa.
Taulu 31.7
(XI) Yrjö Jaakopinpoika (Jören Jacobsson)
Syntyi n. v. 1636 tiettävästi Mäntyharjun Nurmaalla, ollen ilmeisesti Jaakoppi Yrjönpojan poika
Leitsan tilalta. Yrjö mainittiin v. 1675 -1678 henkikirjoissa isäntänä Nurmaan Leitsan kantatilalla,
joka otettiin v. 1676 verolle pitkän autioitumisjakson jälkeen. Yrjö mainittiin vielä v. 1694
henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa ilman vaimoa. Yrjö kuoli v. 1694 jälkeen Nurmaalla,
mahdollisesti v. 1695 -1697 suurten nälkävuosien aikana.
Taulu 31.8
(XI) Maisa N.N. (Margaretha N.N-dotter)
Mainittiin v. 1675 henkikirjassa Yrjö Jaakopinpojan puolisona ja Nurmaan Leitsan kantatilan
emäntänä.
Lapset:
- Simo Yrjönpoika, s. n. v. 1656 Mäntyharju, Nurmaa. Tauluun 31.9.
- Kerttu Yrjöntytär, puoliso; Risto Heikinpoika, mainittiin v. 1687 -1693 henkikirjoissa isäntänä
Nurmaan Leitsassa vaimonsa Kertun kanssa.
- Riitta Yrjöntytär, puoliso; Sipi Heikinpoika, mainittiin v. 1691 -1694 henkikirjoissa jaetun
Leitsan tilan isäntänä vaimonsa Riitan kanssa.
- Perttu Yrjönpoika, mainittiin v. 1694 henkikirjassa Yrjö Jaakopinpojan poikana yhdessä
vaimonsa Liisan kanssa Nurmaan Leitsassa.
Taulu 31.9
(X) Simo Yrjönpoika Leitsa (Simon Jörensson)
Syntyi n. v. 1656 talollisen poikana Mäntyharjun Nurmaan Leitsassa. Simo mainittiin v. 1676 -1678
henkikirjoissa Yrjö Jaakopinpojan poikana Nurmaan Leitsassa yhdessä vaimonsa Marian kanssa.
Simo oli sitten talollisena ja isäntänä kotitilallaan v. -1687- henkikirjan mukaan. Vuoden 1694
manttaaliluettelossa (maakirjassa) Nurmaan Leitsan tilan omistajaksi mainittiin Simo Yrjönpoika.
Simo mainittiin vielä v. 1703 kirkon kymmenysluettelossa Leitsassa, eli Simo kuoli v. 1703 jälkeen
Leitsassa.
43
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 31.10
(X) Maria N.N. (Maria N.N-dotter)
Maria mainittiin v. 1676 -1678 henkikirjoissa Simo Yrjönpojan puolisona ja v. -1687- henkikirjassa
Nurmaan Leitsan tilan emäntänä.
Lapset:
- Esko Simonpoika Leitsa, s. n. v. 1678 Mäntyharju, Nurmaa. Esko mainittiin v. 1705 -1708
manttaaliluettelossa Nurmaan Leitsan tilan omistajaksi ja v. -1707 -1712- henkikirjoissa
hänet oli merkitty tilan isännäksi. Esko eli ilmeisesti poikamiehenä, vanhana poikana
Leitsassa, koska hänellä ei mainittu puolisoa eikä lapsia. Esko oli köyhtynyt pahasti suurten
nälkävuosien aikana ja sen jälkeen, ja Eskolta oli ilmeisesti jääneet verot useana vuonna
maksamatta, jota verovelkaa vastaan hän joutui sotilaaksi, sillä kerrotaan että ”Nurmaan
Leitsan isäntä Esko Simonpoika oli laiskuutensa ja kunnottomuutensa vuoksi joutunut
vaikeuksiin ja määrättiin sotilaaksi”, viite; s. 223 MH-I. Vielä huonommin kävi Leitsan
naapurilla Samppalassa ja Nurmaan Mattilan tilalla, joiden asukkaat menehtyivät Suurten
nälkävuosien aikana, sillä kerrotaan; ”Nurmaa, Mattila ja Samppala, köyhyyden vuoksi
luopuneet tiloistaan ja kuolleet vaimoineen ja lapsineen nälkään maantiellä”, viite; s. 214
MH-I.
- Antti Simonpoika Leitsa, s. n. v. 1682 Mäntyharju, Nurmaa. Tauluun 31.11.
Taulu 31.11
(IX) Antti Simonpoika Leitsa (Anders Simonsson)
Syntyi n. v. 1682 tiettävästi talollisen poikana Mäntyharjun Nurmaan Leitsassa. Antti mainittiin
v. -1707 -1712- henkikirjoissa Esko Simonpojan veljenä Nurmaan Leitsassa yhdessä vaimonsa
Marketan kanssa. Antti toimi ilmeisesti veljensä Eskon tavoin sotilaana Ison vihan aikaan
Nurmaalla ja oli mahdollisesti sama Antti, joka mainittiin v. -1725 -1727- henkikirjoissa torpparina
Nurmaan Leitsassa, joten Antti kuoli tiettävästi v. 1727 jälkeen, ennen v. 1733 Nurmaalla, koska
Antin nimeä ei löydy Mäntyharjun ensimmäisestä säilyneestä rippikirjasta (RK 1733 -1738).
Olisikohan Antti ollut veljensä Eskon tavoin ”laiskansorttinen” ja joutui siten Isonvihan aikaan
ruotuväkeen, jossa olisi saanut sotilasnimekseen Polakka (tai Puolakka) ?. Tämä asia on päätelty
lähinnä siitä, että Antin ilmeisellä tyttärellä Marialla mainittiin Leitsa nimen ohella ”sukunimenä”
Polakka. Tälle hypoteesille ei löydetty vajavaisista lähteistä mitään varmistusta.
Leitsan tilan isäntänä toimi Isonvihan jälkeen Antin ilmeinen serkku Sipi Sipinpoika Leitsa
vaimonsa Valpuri Paljakaisen kanssa v. -1725 -1747. Leitsan tila oli mahdollisesti kokenut
Isonvihan aikana hävitystä venäläisten toimesta, koska Leitsan tila sai Isonvihan jälkeen 10 v.
vapauden veronmaksuistaan päästäkseen jaloilleen, viite; s. 227 MH-I.
Taulu 31.12
(IX) Marketta N.N. (Margetha N.N-dotter)
Marketta mainittiin v. -1707 -1712- henkikirjoissa Antti Simonpojan puolisona Nurmaan Leitsassa.
Lapset:
- Maria Antintytär Leitsa, s. n. v. 1703 Mäntyharju, Nurmaa, Leitsa. Tauluun 22.2.
- Simo Antinpoika Leitsa, s. n. v. 1706 Mäntyharju, Nurmaa, Leitsa. Mainittiin torpparina
Nurmaalla, puoliso; Maria Torniainen.
Taulu 32 Joutsan Mieskonmäki sukuhaara
Yleistä: Professori Väinö Voionmaa on teoksessaan; Muinaishistoriallinen Häme, päätellyt että
Joutsan koillisosassa sijaitseva Mieskonmäen kylä olisi saanut nimensä muinaisen Mäskälän
pitäjän mukaan väännöksenä, eli nykyisen Hämeenlinnan (Vanajan) Mäskälä -kylän nimen
mukaan ja siten ehkä varhaisimman asutuksensa. Samoin Mieskonmäen Kälän osalta Voionmaa
on päätellyt että Sääksmäen Huittulassa keskiaikana tunnetun Kälää -talon mukaan myös
Mieskonmäen Kälä olisi saanut nimensä, viite; s. 47 SPH I-II sekä s. 160 Sääksmäen historia I.
44
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Kälän ja sen rajoista Savoa vastaan varhaisin merkintä löytyy vuodelta 1443 ja Mieskonmäen
osalta vuodelta 1446. Kälän metsäalueet ja kalavedet mainittiin kuuluvan v. 1443 Lammin
Porkkalan kartanon herralle ja Hollolan kihlakunnan tuomarille ritari Olavi Niilonpoika Tavast’lle,
joka voitti käräjillä v. 1443/ 1444 riidan Hartolan Björn Koskipäätä vastaan, joka tuomittiin sakkoihin
ja korvauksiin Kälän metsämaalla ja kalavesillä aiheuttamansa vahingon takia, eli Björn Koskipää
oli pitänyt alueita ominaan, viite; s. 64 -65 SPH I-II. Tätä ennen Kälän maat ja kalavedet kuuluivat
ritari Olavin Tavast’n sedälle piispa Maunu II Tavast’lle, joka osti v. 1440 tienoilla hämäläisiltä ja
savolaisilta talonpojilta maita Savon ja Hämeen rajoilta. Professori Voionmaan mukaan Kälän (ja
siis Mieskonmäen) alue oli ennen Tavast -suvulle joutumistaan kuulunut Vanajan, siis SydänHämeen seutujen mahtimiehille. Myöhemmin koko Kälän aluetta nimitettiin Mieskonmäen rälssiksi,
ns. vanhaksi rälssiksi. Vanhalla rälssillä tarkoitetaan aateliston vanhoja perintötiloja (perustettu
ennen v. 1600), jollaisia Suur-Sysmän alueella oli vain tämä yksi. Rälssitiloista ei tarvinnut maksaa
kruunulle veroa, viite: s. 24 Mieskonmäkeläistä perinnettä – Mieskonmäen kyläyhdistyksen
kyläkirja.
Kylän nimestä Mieskonmäki on esitetty myös toisenlaisia näkemyksiä, kuin mitä yllä on mainittu.
Erään hypoteesin mukaan Mieskonmäki -nimen antajana voisi olla joku Miesko -niminen mies.
Tunnettu tämänniminen historian henkilö oli Puolan hallitsijana v. 960 -992 toiminut Mieszko I, jolla
oli yhteyksiä myös Pohjoismaihin, sillä hänen tyttärensä avioituivat Tanskan ja Ruotsin hallitsija
sukuihin. Mieszko I:n jälkeläisiä oli vielä mm. v. 1210 -1211 hallitsijana mainittu Mieszko IV.
Samoin jälkeläisiin kuuluu Sigismund III Vaasa, joka oli Ruotsin kuninkaana v. 1593 -1599 ja
Puolan kuninkaana v. 1587 -1632, jonka puolelle Suomen aatelisto asettui ennen Nuijasotaa
(v. 1596 -1597) Ruotsin Kaarle Herttuan (myöh. Kaarle IX) valtaa vastaan (viite: s. 237 NN).
Toisaalta tuntuu aika kaukaiselta hakea selitystä Puolan hallitsijasta 900- tai 1200-luvulta kylän
nimeen, joten ehkä Voionmaan tulkinta nimen juontumisesta Mäskälä -kylän nimestä ja Mieskonmäen ensimmäisistä asukkaista Vanajan seudulta, tuntuisi luontevammalta (kirjoittajan arvio).
Mieskonmäen kylä jakaantuu viiteen osaan, jotka ovat: varsinainen Mieskonmäki, eli Kälän kylä,
Kortesalmi, Pajumäki, Vallaspelto sekä Pylsynkylä, viite: s. 9 Mieskonmäkeläistä perinnettä–
Mieskonmäen kyläyhdistyksen kyläkirja.
Joutsan Mieskonmäen ja Kälän alue oli vielä 1400-luvulla vailla pysyvää taloasutusta. Syyksi
epäillään rajaseutujen tavallisia kiroja: nautinta- ja omistusoikeusriitoja, joita yritettiin ratkaista
ryöstäen, polttaen ja murhaten. Mieskonmäen ja Kälän alue joutui 1500-luvun puolella Ille, Finne ja
Fincke -suvuille. Vakituinen asutus syntyi samoihin aikoihin. Asukkaiden arvellaan olleen
hämäläistä alkuperää. Maakirjoihin/ 1500-luvun ensimmäisiin verokirjoihin, ei ole merkitty
Mieskonmäen rälssin ensimmäisiä talonpoikia, koska rälssin asukkaat eivät maksaneet veroa
kruunulle vaan rälssin omistaneelle aateliselle. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan rouva
Mettan rälssitilojen lampuodit olivat Antti Laurinpoika (Jousniemi), Heikki Pekanpoika
(Mieskonmäki) ja Paavo Paavonpoika (Liukkonen). Metta -rouva oli Märta Stenintytär Ille, joka oli
Gustaf Gödikenpoika Fincken (s. n. 1510, k. 1566) puoliso. Metan vanhemmat olivat Sten
Jaakobinpoika Ille ja Anna Knuutintytär Kurki. Stenin vanhemmat olivat Jaakob Pietarinpoika Ille
ja Metta Olavintytär Tavast. Vuonna 1571 Mieskonmäen omistajana mainittu Metta -rouva oli siis
v. 1443 Mieskonmäen omistukseensa saaneen ritari Olavi Niilonpoika Tavastin jälkeläinen, viite:
s. 85 -89 JK. Gustaf Gödikenpoika Fincke toimi urallaan Olavinlinnan päällikkönä ja Hollolan
kihlakunnan tuomarina sekä koko Suomen (kuningas Kustaa Vaasan asettamana) käskynhaltijana
v. 1561-1563. Gustaf Fincke oli kuningas Kustaa Vaasan toimeksiannosta vahvasti edistämässä
erämaiden asuttamista ja joutui näissä asioissa hankauksiin nimenomaan hämäläisten talonpoikien
kanssa. Gustaf Fincke asui Lammilla Porkkalan kartanossa, Olavinlinnassa sekä sitten
kotikartanossaan Kemiössä Turun lähellä, jossa hän kuoli v. 1566, viite: s. 129 -130 Frälset och
dess rusttjänst i Finland på 1500-talet (Henrik Impola, 2011).
Heikki Pekanpojan jälkeen seuraavan kerran Mieskonmäen asukkaana mainittiin v. 1608 -1634
Heikki Maunonpoika. Etunimestään päätellen hän saattoi olla Heikki Pekanpojan pojanpoika. Vuonna
1631 oli merkitty rouva Margareta Fincke’n omistamaan Mieskonmäen rälssiin Heikki Maunonpoika,
Pekka Heikinpoika, Paavo Maunonpoika, Mauno Paavonpoika, Erkki Maunonpoika ja Risto
Erkinpoika. Veljekset Heikki, Paavo ja Erkki olivat Mieskonmäen myöhempien asukkaiden
kantaisiä. 1600-luvun puolivälissä useiden Mieskonmäen asukkaiden on merkitty harjoittaneen
kalastajan ammattia. Nämä kalastajat asuivat Kälänkoskella. Mieskonmäen rälssin omisti 1700-luvun
45
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
alussa Gyllenstiernan suku. Rälssin suuruudeksi maakirjoissa mainittiin 2/3 manttaalia (1 -2 taloa).
Rälssin nimenä käytettiin tuolloin ”Kälänkoski ja Oksala”. Isonjaon aikaan Kälän rälssitalo jaettiin
kahtia, jolloin syntyivät Pekkala ja Oksala. Talot olivat jo syntyneet aiemmin, joten Isojaossa
pikemminkin voimassa ollut talojako vahvistettiin. Henkikirjoissa mainittiin 1710-luvulla kahden talon
nimet: Eskola ja Oksala. Oksalan taloa kutsuttiin myös nimellä Oksajalka. Koska kantatalon nimenä
oli Oksala, voitaneen esittää oletus, että suvun esi-isät olisivat tulleet Mieskonmäkeen lampuodeiksi
Pälkäneen Oksalan kylästä (?). Mieskonmäessä mainittiin myös Pekkala -niminen talo 1730-luvulta
alkaen. Myös torppia alkoi syntyä 1700-luvun alussa. Esimerkiksi v. 1706 henkikirjassa mainittiin
Mieskonmäessä torppari Pulliainen.
Kangasniemen Äkryntaipaleen kylässä esiintyi Mieskolainen -nimi korkonimenä/sukunimenä 1700
-luvun alusta alkaen. Kangasniemen v. 1829 tuomiokirjan mukaan selviteltiin erään Äkryntaipaleen
tilan veroluontoa, jolloin todistajaksi kutsuttu vanha mies kertoi 80 -vuotiaan isoäitinsä maininneen
hänen ollessaan lapsi, että talo oli jäänyt autioksi ”Venäjän kanssa käydyn pitkän sodan aikaan” ja
että silloinen isäntäväki, Mieskolaiset, olivat tulleet autiotaloon ”Gustaf Adolfin seurakunnasta” eli
Hartolasta, johon Mieskonmäki niminen kylä tuolloin kuului. Mieskonmäki kuuluu nykyään
Joutsaan. Todennäköisesti Kangasniemen Mieskolaiset olivat lähtöisin sieltä. Sukunimi
Mieskolainen on näin ollen muodostunut Mieskonmäen kylän nimen mukaan. Viite; Sukuselvitys
Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka) ja s. 459-464 Sukupuuni (Tommy Koukka).
Mieskonmäen kylällä on oma kyläseura: www.mieskonmaki.com.
Taulu 32.1
(XIII) Heikki Pekanpoika (tai Pietarinpoika) Mieskonmäki (Henrich Persson Meskåmäki)
Syntyi n. v. 1530 ehkä Suur-Sysmän Hartolassa, vaikkakin Heikin sukujuuret löytynevät
Pälkäneeltä, tai Hämeenlinnan/ Vanajan Mäskälästä (?). Lampuotina Suur-Sysmän (sittemmin
Hartolan ja Joutsan) Mieskonmäessä v. -1566 -1571-. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan
Mieskonmäen Heikki Pekanpoika oli rouva Mettan lampuoti. Vuosien 1566 -1569 verokirjoissa
Mieskonmäessä mainittiin Heikki. Nähtävästi hän oli sama mies, Heikki Pekanpoika, joka v. 1571
hopeaveroluettelossa mainittiin Mieskonmäessä ja jonka omaisuudeksi e.m. hopeaveroluettelossa
oli kirjattu 16 markkaa. Hänellä oli 3 hevosta, joiden arvo oli 30 markkaa, 3 lehmää, 3 lammasta, 1
pukki, 2 sikaa ja nuorta karjaa 4 eläintä. Hän maksoi hopeaveroa 7 markkaa 7 äyriä 19 1/5
deninkiä. Viite: s. 459 -460 Sukupuuni ja s. 5 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka).
Taulu 32.2
(XIII) N.N. Heikin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Heikki Heikinpoika Mieskonmäki
- Mauno Heikinpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1560 Suur-Sysmä, Hartola. Tauluun 32.3.
- Paavali Heikinpoika Mieskonmäki
Taulu 32.3
(XII) Mauno Heikinpoika Mieskonmäki (Måns Henriksson Meskåmäki)
Syntyi n. v. 1560 lampuodin poikana Suur-Sysmän Hartolassa, Joutsan Mieskonmäessä. Itse
asiassa Mauno mainittiin asiakirjoissa vain poikiensa patronyymeissä. Hän asui mahdollisesti
Hartolan Mieskonmäen kylässä, jossa myös hänen poikansa asuivat. Jos Mauno oli kotoisin
Mieskonmäen kylästä, hänen isänsä lienee ollut kylässä v. 1571 mainittu Heikki Pekanpoika.
Viite: s. 462 Sukupuuni ja s. 5 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka).
Taulu 32.4
(XII) N.N. Maunon puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Heikki Maunonpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1580 Sysmä, Joutsa. Tauluun 32.5.
- Paavali Maunonpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1585 Sysmä, Joutsa. Mainittiin v. 1631
Mieskonmäessä sekä v. 1634 henkikirjassa yhdessä vaimonsa kanssa Mieskonmäessä ja
46
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
-
v.1635 leskimieheksi Mieskonmäessä, yhdessä poikiensa Maunon ja Heikin sekä näiden
puolisoiden kanssa, jakaantuneella Mieskonmäen rälssitilalla. Paavalin pojan pojan poika
kalastaja Mieskonmäen Kälänkoskelta Heikki Heikinpoika (s. 1650 Mieskonmäki, k. 1722
Kangasniemi), sittemmin nimellä Heikki Mieskolainen, muutti Isonvihan aikaan perheineen
ja jälkeläisineen Kangasniemelle, jossa Mieskolaisen suku vaikutti lähinnä Äkryntaipaleella.
Heikki Heikinpoika Mieskolaisen jälkeläisistä löytyy mm. kirjoittajan sisarenpoika ja
kummipoika Mika Seppänen, joka isänsä Pertti Seppäsen kautta omaa laajat sukujuuret
Kangasniemeltä ja myös Joutsan Mieskonmäestä, viite; sukukirja: Meeri Seppäsen
sukukirja (Seppo Tamminen) sivut 10-13, 26-27, 63 ja 93-97. Samoin Paavalin jälkeläisistä
löytyy Tauno Kohvakka (s. 1910 Kangasniemellä, k. 1975 Lahdessa) joka avioitui v. 1936
kirjoittajan isoisän siskon Impi Tammisen (s. 1907 Sysmä, k. 2000 Lahti) kanssa, viite;
sukukirja: Tauno Kohvakan sukupuu (Seppo Tamminen) sivut 11-15.
Eerik Maunonpoika, s. n. v. 1590 Sysmä, Joutsa. Eerik mainittiin Mieskonmäessä v. 1631
verokirjassa. Vuosien 1634 ja 1635 henkikirjoissa Eerik Maunonpoika mainittiin vaimonsa
sekä poikansa Riston ja tämän vaimon kanssa Mieskonmäessä. Vuonna 1636 Eerik
Maunonpoika mainittiin renkinä lampuodin Pekka Heikinpojan isännöimällä rälssitilalla
Mieskonmäessä, eli vanhemman veljensä Heikin pojan Pekka Heikinpojan isännöimällä
tilalla. Eerik Maunonpoika mainittiin Mieskonmäessä myös v. 1639 henkikirjassa viljellen
ilmeisesti jakaantuneen rälssitilan toista puoliskoa. Eerikin jälkeläisistä löytyy mm.
kirjoittajan isä Pauli, jonka äidin isän suku tulee Joutsan Mieskonmäestä, viite; s. 29
Havuhuupon sukukirja (Seppo Tamminen). Eerik Maunonpojan jälkeläisistä osa muutti
myös Kangasniemelle.
Matti Maunonpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1595 Sysmä, Joutsa. Vuoden 1634 henkikirjan
mukaan Mieskonmäessä asui itsellinen (husman) Matti Maunonpoika vaimonsa kanssa.
Matti mainittiin sokeaksi (blind).
Taulu 32.5
(XI) Heikki Maunonpoika Mieskonmäki (Hendrich Mångsson)
Syntyi n. v. 1580 lampuodin poikana Hartolan (Joutsan) Mieskonmäessä. Heikki mainittiin
ensimmäisen kerran v. 1608 verokirjassa lampuotina Mieskonmäessä Savonlinnan linnaläänin
(Olavinlinnassa) käskynhaltijan Gödik Gustafinpoika Fincke’n (s. 1546 Lammi, Porkkala, k. 1617
Ulvila, Sunniemen kartano) rälssitilalla, joka oli alistettu Lammin Porkkalan kartanolle, siis Gödik
Fincke’n kotikartanolle. Gödikin kuoleman jälkeen Mieskonmäen rälssitila oli rouva Margaretha
Fincke’n hallussa. Rälssitilojen omistajista voitaneen todeta että nämä eivät välttämättä koko
elinikänään käyneet kaikilla omistamillaan rälssitiloilla, näin voitaneen olettaa ainakin hyvin
syrjäisen Mieskonmäen rälssitilan osalta, eli rälssitilan talonpoika sai varsin vapaasti hoitaa
tilaansa, aivan kuten itsenäiset talonpojat.
Heikki toimi Mieskonmäen rälssitilan lampuotina v. 1608-1634, vaikkakin hänen poikansa Pietari oli
merkitty isännäksi v. 1631 verokirjoissa. Ilmeisesti Heikki käytännössä luovutti tuohon aikaan tilan
pidon pojalleen. Heikki mainittiin vaimonsa kanssa vielä v. 1634 henkikirjoissa Mieskonmäessä ja
maakirjassa vielä v. 1639. Heikki kuoli v. 1639 jälkeen Mieskonmäessä. Viite: s. 462 Sukupuuni ja
s. 5 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka).
Taulu 32.6
(XI) N.N. Heikin puolison nimeä ei tiedetä. Mainittiin Heikki Maunonpojan puolisona ilman nimeä
(m.s.h) v. 1634 henkikirjassa.
Lapset:
- Pietari Heikinpoika, s. n. v. 1600 Joutsa, Mieskonmäki. Tauluun 32.7.
- Heikki Heikinpoika, s. n. v. 1605 Joutsa, Mieskonmäki. Heikki mainittiin v. 1634
henkikirjassa Heikki Maunonpojan poikana Mieskonmäessä vaimonsa kanssa. Heikki
mainittiin v. 1634 henkikirjassa rammaksi (ofärdig). Vuodesta 1635 alkaen Heikki mainittiin
Pietari Heikinpojan veljenä, ja vielä v. 1656. Puoliso; Kaarina Johanneksentytär, mainittiin
v. 1634-1647 henkikirjoissa, koko nimellään v. 1636 henkikirjassa.
47
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 32.7
(X) Pietari Heikinpoika (Peer Hindersson)
Syntyi n. v. 1600 lampuodin poikana Joutsan Mieskonmäessä. Pietari (tai Pekka) mainittiin
ensimmäistä kertaa v. 1631 verokirjassa isäntänä Mieskonmäessä. Henkikirjojen mukaan Pietari
toimi lampuotina Lammin Porkkalan kartanon alaisella, Margaretha Fincke’n rälssitilalla
Mieskonmäessä v. -1634-1656-. Vuoden 1653 henkikirjassa Pietari Heikinpojan tilalla mainittiin
itsellisenä Tahvo Savolainen (Staffan Safvolain). Pietari Heikinpoika kuoli v. 1656 jälkeen
Mieskonmäessä, viite; s. 5 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka).
Taulu 32.8
(X) Kristiina Niilontytär (Christina Nilsdotter)
Syntyi n. v. 1603 mahdollisesti Suur-Sysmän Joutsassa, ehkä Tolvasniemessä (?) tai Leivonmäen
Havumäessä (tai mahdoll. naapurikylissä Kangasniemen tai Hirvensalmen puolella ?) asiaa ei
tiedetä tarkemmin. Manttaaliluetteloita/ maakirjoja tarkasteltaessa ehkä lähin Niilo niminen isävaihtoehto Kristiinalle löytyy Mieskonmäen pohjoisesta naapurikylästä Leivonmäen Havumäestä,
jossa Kristiina voisi olla Niilo Laurinpoika Perttulan tytär (?). Niilo Laurinpoika Perttula toimi
Havumäen Perttulan isäntänä v. 1600-1617. Niilo Laurinpoika Perttulan isä oli Lauri Mikonpoika
Perttula, joka on kirjoittajan isän Pauli Tammisen äidin äidin esi-isiä Leivonmäeltä, viite; s. 120
Havuhuupon sukukirja (Seppo Tamminen) ja s. 570-571 Sukupuuni (Tommy Koukka). Lauri
Mikonpoika Perttulan isän isä oli Heikki Mikonpoika, joka isännöi Havumäkeä v. 1544-1572, ollen
Leivonmäen Havumäen ensimmäinen asukas ja ilmeinen legendaarinen Havuhuuppo, viite; s. 4648 Leivonmäen kirja ja s. 35-36 SPH I-II sekä s. 569-570 Sukupuuni (Tommy Koukka) ja s. 118
Havuhuupon sukukirja (Seppo Tamminen). Havuhuuppo Heikki Mikonpojan isä oli ilmeisesti Mikko
Pietarinpoika Rapala (s. 1480), joka mainittiin maakirjan alussa v. 1539 Sysmän Rapalan (myöh.
kartano) jaetun 2.tilan isäntänä. Rapalalla oli eräsijoja Leivonmäen kylän tienoilla, kuin myös
Havumäessä.
Mikko Pietarinpoika Rapalan isän isä oli ilmeisesti Olavi Rapala, joka mainittiin 1430-luvulla
lautamiehenä Sysmässä, kuoli n. v. 1455 Rapalassa. On arveltu että Olavi Rapala tai hänen esiisänsä olisivat tulleet Sääksmäen Rapolasta Sysmään, viite; s. 40, 45 ja 64 SPH I-II ja s. 672-673
Sukupuuni (Tommy Koukka) sekä s. 116 Havuhuupon sukukirja (Seppo Tamminen). Olavi Rapala
periytyy mahdollisesti Sääksmäen Rapolan Kuningas de Rapalum’sta, joka joutui 24 muun
sääksmäkeläisen heimopäällikön ja talonpojan kanssa paavi Benedictus XII kirkonkirouksen
kohteeksi v. 1340 jätettyään toistuvasti papinverot maksamatta. Tämä hämäläisten pitkäaikainen
niskoittelu katollista kirkkoa ja kristinuskoa kohtaan juontui n. 90 v. aiemmin tavasta, jolla Birjer
Jaarli teki Ruotsista käsin ristiretkensä (= kävi valloitussotaa) Suomeen, liittäen Suomen Ruotsin
alaisuuteen ja samalla yrittäen käännyttää kristinuskoon erityisesti niskoittelevia hämäläisiä, joille
nimenomaan katolisen kirkon opit ja tavat tuntuivat menevän huonosti läpi, viite; s. 171 ja 173
Hämeen historia I-osa, ja s. 66, 70, 76 -80, 102-105 ja 151 Sääksmäen historia (Eino Jutikkala),
samoin s. 8-12 Rapola-tutkimuksia 1, Valkeakosken Rapola, talonpoikaiskylästä herraskartanoksi
(G. Haggren), myös s. 40, 45 ja 64, 82, 85 SPH I-II, sekä s. 672-673 Sukupuuni (Tommy Koukka),
sekä s. 110-115 Havuhuupon sukukirja (Seppo Tamminen). Netistä löytyy myös paljon tietoa
Sääksmäen Rapolasta; mm. wikipedia’sta ja kuvia sekä tekstiä esim.:
www.elisanet.fi/harri.frestadius/muisaaksmaki.htm, samoin Sysmän Rapalasta. Sysmän Rapalasta
periytyy Hartolan eräs merkittävin aatelissuku Tandefelt-suku, kts. s. 264-270 HK ja esim:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tandefelt.
Mieskonmäen eteläpuolelta löytyy myös Joutsan Tolvasniemestä Kristiinalle sopiva isäehdokas
(suunnilleen saman matkan päässä Mieskonmäestä kuin Leivonmäen Havumäki); Niilo
Mikonpoika Hasa, joka toimi Tolvasniemen Hasan tilan isäntänä v. 1589-1635. Niilo Mikonpoika
Hasan isän isä oli Lauri Antinpoika, joka toimi Tolvasniemen Lakkola –Hasa kantatilan isäntänä
v. -1539-1549. On arveltu että Lauri Antinpoika olisi tullut Tuuloksen Lakkolan kylästä asuttamaan
kaukaisia erämaita Päijänteen toiselle puolen Joutsaan, viite; s. 75-76 Sukupuuni (Tommy
Koukka). Toisaalta myös Hattulan Tenholan Lakkosten isäntä Olavi Antinpoika, joka oli Lakkolan
tilan isäntänä v. -1539-1544 voisi vaihtoehtoisesti olla Joutsan Tolvasniemen Lauri Antinpojan veli
tai sukulainen (?). Tiedetään että Hattulan kylillä oli eräkaudella eräomistuksia mm. nykyisellä
Joutsan alueella. Huom. Tenholan kylän naapurissa on Lepaan kartano, jolla oli laajoja
48
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
eräomistuksia ja läänityksiä Itä-Hämeessä, sekä kytkökset Tavast-sukuun. Kirjoittajan puoliso
Seija periytyy Hattulan Tenholan Lakkolan isännästä Olavi Antinpojasta. Tätä Hattulan Tenholan
kylän Lakkolasta lähtöisin olevaa Laakkosten sukuhaaraa on tutkittu varsin seikkaperäisesti, viite:
Laakkosten sukuseuran kotisivut: http://laakkoset.org, ja myös sukututkija Esko Karisalmen
kotisivut: http://kotisivu.lumonetti.fi/ek755/suku.htm.
Kristiina Niilontytär avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1621 miniäksi Mieskonmäen rälssitilalle, jossa
hänet mainittiin Pietari Heikinpojan puolisoksi koko nimellään v. 1636 henkikirjan mukaan. Kristiina
toimi Mieskonmäen lampuotitilan emäntänä v. 1634-1656. Kristiina mainittiin vielä v. 1669
henkikirjassa Heikki Pietarinpojan äitinä Mieskonmäessä. Kristiina kuoli v. 1669 jälkeen
Mieskonmäessä.
Lapset:
- N.N. Pietarintytär, s. n. v. 1622 Joutsa, Mieskonmäki, mainittiin v. 1638 henkikirjassa
nimettömänä Pietari Heikinpojan tyttärenä.
- Heikki Pietarinpoika, s. n. v. 1630 Joutsa, Mieskonmäki. Tauluun 32.9.
- Pietari Pietarinpoika. Mainittiin Pietari Heikinpojan poikana Mieskonmäessä v. 1653-1656 ja
Heikki Pietarinpojan veljenä 1662-1671. Vuoden 1668 henkikirjaan Pietari oli merkitty
itselliseksi. Puoliso 1. Riitta v. 1657-1662, elossa vielä v. 1663. Puoliso 2. Maisa v. 1668,
elossa vielä v. 1671.
- Kaarina Pietarintytär. Mainittiin v. 1656 henkikirjassa Pietari Heikinpojan tyttärenä
Mieskonmäessä.
- Kristiina Pietarintytär. Mainittiin v. 1656 henkikirjassa Pietari Heikinpojan tyttärenä
Mieskonmäessä.
- Martti Pietarinpoika. Mainittiin Heikki Pietarinpojan veljenä v. 1662-1663 henkikirjoissa
Mieskonmäessä.
- Eerik Pietarinpoika. Mainittiin Heikki Pietarinpojan veljenä Mieskonmäessä v. 1664-1671
henkikirjoissa. Mikkelissä haudattiin 8.5.1698 eräs 60-vuotias Eerik Mieskolainen. Puoliso
v. 1664 Aune, elossa vielä v. 1671.
Taulu 32.9
(IX) Heikki Pietarinpoika (Hendrich Peersson)
Syntyi n. v. 1630 lampuodin poikana Joutsan Mieskonmäessä. Heikki mainittiin Pietari Heikinpojan
poikana v. 1653-1656 henkikirjoissa Mieskonmäessä. Sysmän henkikirjojen mukaan Heikki toimi
lampuotina v. -1662-1689- Mieskonmäen rälssitilalla, joka Heikin isännyyden aikana mainittiin
kenttämarsalkka ja kreivi Gustaf Horn’n ja tämän vaimon (II-vaimon Sigrid Bielke’n) rälssitilaksi.
Vuoden 1669 henkikirjassa Heikki oli merkitty talolliseksi (bonde). Vuoden 1680 henkikirjassa
Heikin tilalla mainittiin nihtinä Risto niminen sotilas ja v. 1687 henkikirjassa Yrjö niminen sotilas.
Heikki kuoli v. 1689 jälkeen Mieskonmäessä. Viite; s. 5 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy
Koukka).
Taulu 32.10
(IX) Riitta N.N. (Brita N.N-dotter)
Syntyi n. v. 1635 mahdollisesti Joutsassa. Riitta avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1654 Heikki
Pietarinpojan puolisoksi ja miniäksi Mieskonmäen rälssitilalla. Riitta mainittiin v. 1655 henkikirjassa.
Riitta kuoli ilmeisesti ensimmäisen lapsensa synnytykseen, tai sen jälkeen v. 1655.
Lapsi:
- Heikki Heikinpoika, s. n. v. 1655 Joutsa, Mieskonmäki. Tauluun 32.11.
Kristiina N.N. (Christina N.N-dotter), mainittiin v. 1656 henkikirjassa Heikki Pietarinpojan IIpuolisona Mieskonmäessä. Kristiina kuoli v. 1657-1661 välillä Mieskonmäessä. Ei tiedossa lapsia.
Maria N.N. (Maria N.N-dotter), mainittiin v. 1662-1663 henkikirjoissa Heikki Pietarinpojan IIIpuolisona ja emäntänä Mieskonmäen rälssitilalla. Maria kuoli v. 1664 Mieskonmäessä.
Ei tiedossa lapsia.
49
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Riitta N.N. (Brita N.N-dotter), mainittiin v. 1664-1687 henkikirjoissa Heikki Pietarinpojan puolisoksi
ja Mieskonmäen lampuotitilan emännäksi. Riitta kuoli v. 1687 jälkeen Mieskonmäessä.
Lapsi:
- Lauri Heikinpoika, s. n. v. 1667 Joutsa, Mieskonmäki. Mainittiin v. 1687 henkikirjassa Heikki
Pietarinpojan poikana sekä Heikki Heikinpojan veljenä v. 1691-1694 Mieskonmäessä.
Taulu 32.11
(VIII) Heikki Heikinpoika Pekkala (Hendrich Hendrichsson)
Syntyi n. v. 1655 lampuodin poikana Joutsan Mieskonmäessä. Heikki mainittiin v. 1680-1687
henkikirjoissa Heikki Pietarinpojan poikana Mieskonmäessä. Heikki toimi henkikirjojen mukaan
isänsä jälkeen Mieskonmäen rälssitilan lampuotina v. -1691-1694, maakirjan mukaan oli tilan
isäntänä vielä v. 1705. Heikin jälkeen tilan isännäksi tuli Heikin sukulaismies Eskolan tilalta Risto
Heikinpoika, joka oli talollisena ja isäntänä pahasti köyhtyneellä Mieskonmäki n:o 1 Eskolan tilalla
v. 1705 -1725, hallussaan myös Pekkala. Sysmän taloluettelon mukaan Mieskonmäki n:o 1, eli
Pekkala/Eskola, oli 1720 -luvulla 2/3 manttaalin 2 talouden tila ja ruodun 104 osakas. Tila oli
tuolloin kreivi ja valtaneuvos Kaarle Gyllenstjernan rälssitilana, eli tila maksoi veronsa k.o. kreiville
(jos oli millä maksaa ?). Viite: s. 715 SPH I -II. Risto Heikinpojan jälkeen Pekkalan tilan isäntänä oli
Heikki Ristonpoika v. 1727-1756 ja tämän jälkeen Risto Ristonpoika Pekkala v. 1756-1760. Risto
Ristonpoika on kirjoittajan isän Pauli Tammisen äidin isän esi-isiä, viite; s. 32 Havuhuupon
sukukirja (Seppo Tamminen). Risto Ristonpojan veli Heikki Ristonpoika Pekkala (isäntänä v. 17601769) sai surmansa 2.12.1769, kun Mieskonmäen oma sotilas Risto Skog murhasi hänet. Heikki
haudattiin 6.4.1770 ja tämän jälkeen murhasta syytetty sotilas Risto Skog teloitettiin seuraavana
päivänä 7.4.1770.
Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s.125 RK 1727-1736 k. 106) Heikki Heikinpoika mainittiin
Pekkalan tilalla ylinnä ja kerrottiin Heikin kuolleen. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan
mukaan Heikki Heikinpoika kuoli 80 v. ikäisenä v. 1731 Mieskonmäessä ja haudattiin 12.12.1731
Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Heikin ilmoitetussa kuoliniässä saattoi olla hieman liioittelua.
Viite; s. 5-6 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka).
Kaarina N.N (Karin N.N-dotter)
Syntyi n. v. 1660 mahdollisesti Joutsassa. Kaarina mainittiin v. 1680-1694 henkikirjassa Heikki
Heikinpojan puolisoksi Mieskonmäen rälssitilalla. Kaarina kuoli v. 1694 jälkeen, mahdollisesti
suurten nälkävuosien 1695-1697 aikana Mieskonmäessä. Ei tiedossa lapsia.
Taulu 32.12
(VIII) Sofia N.N. (Sophia N.N-dotter)
Syntyi n. v. 1675 mahdollisesti Joutsassa. Sofia mainittiin v. -1707-1708 henkikirjoissa
Mieskonmäen Pekkalassa. Sofia kuoli v. 1708 jälkeen Mieskonmäessä.
Lapsi:
- Lastikka Heikintytär, s. n. v. 1705 Joutsa, Mieskonmäki. Tauluun 32.14.
Taulu 32.13
(VII) Antti Juhonpoika Miesko (Anders Johansson Miesko)
Syntyi v. 1699 mahdollisesti Joutsan Mieskonmäessä, asiaa ei tunneta tarkemmin. Antin isä voisi
olla Mieskonmäessä Isonvihan aikaan mainittu sotilas Juho Miesko (Johan Miesko), mutta asialle
ei löydetty varmennusta. Voidaan olettaa että Juho Miesko olisi syntyjään Mieskonmäestä (?),
mutta koska hänen patronyymiä ei tiedetä, eikä Juhon nimeä löydy henkikirjoista, niin Juhon
sukujuuret ja mahdollinen periytyminen Mieskonmäen suvusta jää olettamusten varaan.
Hypoteettisesti voitaneen esittää ja päätellä että Juho Miesko voisi kuulua Mieskonmäen
Kälänkosken kalastajasukuhaaraan, mutta tätä ei saatu varmistettua. Juho Miesko kuoli ilmeisesti
ennen v. 1727, koska häntä ei mainittu Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa.
50
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Yleisesti sotilasnimet annettiin sen kylän tai talon mukaan mistä sotilas oli lähtöisin tai sen ruodun
mukaan, joka ruotusotilaan värväsi. Juho Miesko oli Isonvihan aikana v. 1718-1719 mukana
kenraali Kaarle Armfeltin onnettomalla sotaretkellä Norjan tuntureilla kapteeni Hannu Boijen
komppaniassa, kun Uudenvuodenpäivänä 1.1.1719 puhkesi kova myrsky ja ankaran pakkasen
myötä lähes puolet Armfeltin sotajoukoista paleltui tunturiin, mutta Juho Miesko selvisi, vaikkakin
hän oli menettänyt pajunetin, hattunsa ja hansikkaat tuntureilla, viite; s. 385-386 SPH I-II sekä
Hämeen läänin jalkaväkirykmentin pääkatselmusluettelo v. 1719 (rulla ES2268HJR412 k. 221).
Antti Juhonpoika joutui Isonvihan aikaan jo 17 v. ikäisenä v. 1716 ruotuväkeen ja Antti mainittiin
Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 125 RK 1727-1736 k. 106) sotilaana nimellä Antti
Miesko (Anders Mesko) Joutsan Mieskonmäessä. Rippikirjassa kerrottiin että Antti Miesko osaa
lukea. Hämeen läänin jalkaväkirykmentin katselmusluettelon v. 1727 (rulla 55007HJR416 k. 57)
Sysmän komppanian ruodun 104 (Mieskonmäki ja Kälänkoski) sotilaana oli Antti Miesko (Anders
Mesko), iältään 28 vuotta ja ollut palveluksessa jo 11 v. ajan. Rykmentin pääkatselmuksessa
seuraavana v. 1728 Antti todettiin olevan aviossa (rulla ES2268HJR412 k. 621). Sotilasasiakirjojen
mukaan Antti Miesko oli komennettuna Friedrikshamn’iin eli Haminaan. Antti Miesko mainittiin
rykmentin katselmuksessa vielä v. 1750 ruodun 104 sotilaana, vaikka Antti oli tuolloin jo 50 v.
ikäinen ja palvellut 33 v. ajan sotilaana (rulla 55007HJR416 k. 1070). Antti vapautettiin tiettävästi
25.4.1750 sotapalveluksesta ja Antin tilalle Mieskonmäen ruotuun n:o 104 tuli sotilas Risto Miesko
(Christer Mesko), joka kuoli jo 21 v. ikäisenä v. 1756 ja tämän jälkeen ruotusotamieheksi pestattiin
Risto Skog (Christer Skog), joka kuoli (teloitettiin) 40 v. ikäisenä 7.4.1770 Mieskonmäessä.
Antti Miesko muutti perheineen v. 1758 tienoilla pois Mieskonmäestä torppariksi Uimaniemen
Pastilan Heikkilän torppaan (joka sijaitsee Suontee järven itärannalla). Tuolloin hänet merkittiin
kirkonkirjoihin (s. 126 RK 1754-1766 k. 86) patronyyminimellään Antti Juhonpoika (Anders
Johansson), ilman sotilasnimeä. Kirkonkirjoissa oli merkintä siitä että torppa sijaitsi Mustataipaleen,
eli Suonteen Pynnölän mailla. Antin muutto Mieskonmäestä herättää epäilyä siitä, että hän voisi
kuulua Uimaniemen Pastilan sukuun, mahdollisesti siihen haaraan joka asutti Suonteen Pynnölää.
Antti saattoi kuulua mahdollisesti äitinsä kautta tähän sukuun (?). Hartolan seuraavassa
rippikirjassa (s. 132 RK 1767-1773 k. 56) Antti Juhonpoika mainittiin entiseksi sotilaaksi
Mustataipaleen eli Suonteen Pynnölässä (joka sijaitsee Suontee järven länsipuolella PertunmaaJoutsa tien varrella Valkealammen rannalla), samoin seuraavassa rippikirjassa (s. 17 RK 17801790 k. 22) hänet mainittiin edelleen Pynnölässä vanhaksi itselliseksi nimellä Antti Miesko ja
kerrottiin Antin kuolleen v. 1778. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Uimaniemen
Pastilan Valkjärvellä kuoli entinen sotilas Antti Miesko 82 v. ikäisenä 3.5.1778, missä kuoliniässä
oli ilmeisesti hieman liioittelua.
Taulu 32.14
(VII) Lastikka Heikintytär (Scholastica Hendrichsdotter)
Syntyi n. v. 1705 tiettävästi lampuodin tyttärenä Joutsan Mieskonmäessä. Hartolan ensimmäisessä
rippikirjassa (s. 125 RK 1727-1736 k. 106) Mieskonmäen Pekkalassa mainittiin Heikki Heikinpojan
tytär Lastikka ja hieman epäselvän rippikirjamerkinnän mukaan hänet naitettiin sotilaan puolisoksi
(?). Rippikirjan samalla sivulla alempana mainittiin sotilaan Antti Mieskon puolisona Lastikka. Antti
ja Lastikka naitettiin, tai he avioituivat tiettävästi v. 1727 -1728 tienoilla Mieskonmäessä. Hartolan
seuraavassa rippikirjassa (s. 129 RK 1736-1747 k. 130) sotilaan Antti Mieskon puolison Lastikan
patronyymiksi mainittiin Heikintytär.
On mahdollista että Lastikka ja hänen miehensä, sotilaana toiminut Antti Miesko, olivat molemmat
Mieskonmäestä lähtöisin (?). Lastikka toimi avioitumisensa jälkeen Mieskonmäen sotilastorpan
emäntänä, kuin myös Uimaniemellä Pastilan Heikkilän Valkjärven torpan emäntänä. Hartolan
kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan torpparin leski Lastikka Heikintytär kuoli 83 v. ikäisenä
8.2.1782 Uimaniemen Pastilassa, jossa kuoliniässä saattoi olla hieman liioittelua.
Lapset:
- Antti Antinpoika, s. n. v. 1728 Joutsa, Mieskonmäki. Antti toimi nuorena miehenä isänsä
tavoin sotilaana, sittemmin torpparina Uimaniemen Pastilan Heikkilässä sekä Mieskonmäen
Vallaspellossa. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Antti kuoli 67 v. ikäisenä
12.8.1794 Joutsan Vallaspellossa (kuuluu Mieskonmäen kylään). Puoliso; 15.12.1754
51
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
-
Helka Pertintytär, s. 1730 Joutsa, Mieskonmäki, Pylsy, k. 1805 Joutsa, Mieskonmäki,
Vallaspelto.
Heikki Antinpoika, s. 1731, kast. 17.6.1731 Joutsa, Mieskonmäki, torpparina Uimaniemen
Pastilan Heikkilässä, k. 20.12.1775 Joutsa, Pastila. Puoliso; 16.12.1770 Reetta
Pietarintytär, s. 2.1.1743 Joutsa, Pärnämäki, k. 5.5.1787 Joutsa, Uimaniemi, Pastila.
Sipi Antinpoika, s. 22.1.1734 Joutsa, Mieskonmäki, k. 1734 Joutsa, Mieskonmäki
Maria Antintytär, s. 20.1.1737 Joutsa, Mieskonmäki, k. 10.8.1742 Joutsa, Mieskonmäki
Helka Antintytär, s. 2.4.1747 Joutsa, Mieskonmäki. Tauluun 29.6.
II.4 ANNA VESASEN ISÄN ESIPOLVITAULUT
Adolf (”Tolppi”) Pohjolan sukujuuret
Yleistä: Kirjoittajan äidin äidin Anna Vesasen (ent. Nurminen, os. Vesanen) isän, Hartolan, tai
nykyisen Joutsan Heinikan kylän Pohjolan tilalta kotoisin olevan Adolf Pohjolan sukujuuret
löytyvät lähinnä Hartolan pohjoisosien kylistä, mutta myös Hartolan Pohjolan kylästä sekä laajat
sukujuuret Joutsasta ja Luhangasta. Yksi merkittävä sukuhaara tulee Kirkkolan kartanon Mäkelän
ratsutilalta. Tämä selvitys paljasti sen että kirjoittajan äidin isä Vilho Nurminen ja puolisonsa Anna
tulevat kaukaisiksi sukulaisiksi Hartolan Pohjolan kylän Björnilän (Pörilän) tilalta. Toisaalta tämän
sukuselvityksen mukaan myös kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen omaa yhteiset
sukujuuret kirjoittajan äidin äidin Anna Vesasen kanssa Hartolan Putkijärven Pynnölästä sekä
Joutsan kylän kantatilalta maakirjan alusta v. 1539 alkaen.
Tekstissä mainitut viittaukset:
- AH = Asikkalan historia (Yrjö Blomstedt)
- EK-P = Elämää Kulta-Pappisissa (Joutsan Pappisen kyläyhdistys ry)
- HK = Hartolan kirja (Erkki Markkanen)
- JK = Joutsan kirja (Matti Musikka)
- KaoTse = Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (Birgitta StjernvallJärvi)
- KeI-H = Kartanoelämää Itä-Hämeessä (Birgitta Stjernvall-Järvi)
- LK = Luhangan kirja (Keijo K. Kulha)
- NN = Nuijamiehestä Nuijasotaan (Toivo Jalli)
- SPH I-II = Sysmän pitäjän historia I-II osa (E.W.Juvelius)
- TEP = Taskussa eilinen päivä, historiaa ja tarinoita Hartolasta Putkijärven, Vuorenkylän,
Haran ja Heinikan kyliltä.
Tekstistä löytyy myös viittauksia kirjoittajan laatimiin sukukirjoihin: Nurmisen suku kuningaskunta
Hartolasta, Havuhuupon sukukirja eli joutsalainen Mäkinen-Wasenius suku sekä; Joutsalainen
Wasenius suku.
Selvitys perustuu lähinnä kirkonkirjoihin sekä v. 1727 vanhemmat tiedot SAY:n (Suomen
asutuksen yleisluettelon) maakirjojen (+muiden verokirjojen) sekä henkikirjojen tietoihin.
Luhangasta kirkonkirjoja on käytettävissä vasta v. 1767 alkaen (historiakirjat) ja rippikirjat v. 1772
alkaen kun taas Hartolasta rippikirjoja löytyy v. 1727 lähtien.
Sukutaulujen numerointi on jatkumoa sukukirjaan: Nurmisen suku kuningaskunta Hartolasta.
Taulu 33.A Luhangan Ryyttylä - Joutsan Heinikan Pohjola sukuhaara
Yleistä: Sukuhaaran tunnetut sukujuuret löytyvät lähinnä Luhangasta, jossa sukuhaaran tiedossa
oleva kaukaisin tunnettu kantaisä Jaakko Eskelinpoika toimi 1600-luvulla talollisena ja isäntänä
Suur-Sysmän Luhangan (Sydänmaan) kylän Ryyttylässä (tilan nimi esiintyi myös muodossa;
Ryttylä). Sydänmaa sijaitsee Tammijärven kylästä etelään n. 5 km Tammijärveltä nykyisen
maantien n:o 16641 varrella. Luhangan kirkonkylä sijaitsee Sydänmaan kylän länsipuolella
52
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Päijänteeseen kuuluvan syvän lahdekkeen, Tammiselän vastarannalla. Ryyttylä sijaitsee n. 500 m
ennen Kesäniemen kurssikeskukseen johtavaa tienristeystä Sydänmaan kylässä, tien 16641
itäpuolella. Jaakko Eskelinpojan jälkeläinen Yrjö Aataminpoika muutti v. 1794 Luhangan
Sydänmaalta Hartolan Heinikkaan, joka liitettiin v. 1919 Joutsaan. Heinikka sijaitsee varsin lähellä
Luhangan Sydänmaata, sen länsi-kaakkoispuolella.
Itse asiassa Ryyttylä (ja nykyinen Sydänmaan kylän alue) kuului Luhangan kylään 1700-luvulle
asti. Ryyttylä oli yksi vanhimmista Suur-Sysmään kuuluneen Luhangan kylän taloista, viite; s. 21 23 LK. Luhanka niminen kylä esiintyi kirjallisissa lähteissä ensi kerran v. 1462 tuomiokirjassa, kun
Sysmän talvikäräjillä mainittiin lautamiehenä Heino Luhangasta, viite; s. 14 LK.
Myös Sysmän Soiniemessä on Ryyttylän (Ryttylä, Ryyttilä) nimellä tunnettu tila, jonka isännät
tunnetaan v. 1552 alkaen ja on todennäköistä että Soiniemen ja Luhangan Ryyttylän tiloilla on
yhteisiä sukujuuria, huomioiden sen, että Luhanka kuului kiinteästi Suur-Sysmään v. 1767 asti,
jolloin se erosi omaksi kappeliseurakunnakseen ja omaksi pitäjäksi v. 1864.
Maakirjan alussa v. 1539 Luhangan kylässä mainittiin 8 tilaa; joiden isännät olivat;
 Pauli Heikinpoika (Paul Hindersson)
 Antti Ollinpoika (Anders Olsson)
 Dominus (Dominieus)
 Reko Ollinpoika (Gres Olsson)
 Lasse Martinpoika (Lars Morthenson)
 Heikki Ollinpoika (Henrich Olsson)
 Olavi Hannunpoika (Oluff Hansson)
 Sylvesteri (Silffuester)
Luhanka on saanut varhaisimmat pysyvät asukkaansa lähinnä Hämeestä, ainakin Sysmästä sekä
ilmeisesti myös Sääksmäeltä ja Hauholta, joiden kylillä ja taloilla oli laajoja eräomistuksia SuurSysmän alueella eräkaudella 1300-luvulta 1500-luvun alkupuoleen asti. Tähän viittaa monet
yhtenevät paikan nimet mm. Sääksmäellä ja Suur-Sysmässä mukaan lukien Luhanka. Sysmän
osalta tiedetään mm. se että Sysmän Liikolan kylästä asutettiin ainakin osittain Luhangan
Tammijärven kylää ja Tammilahden aluetta. Sydän-Hämeen alueelta myös Hauhon pitäjän taloilla
tiedetään olleen eräomistuksia Tammijärven alueella, samoin Sysmän Rapalalla, ilmeisesti
perintönä Sääksmäen Rapoilan erämaista Luhangassa, viite; s. 9 -13 ja s. 20 -21 LK.
Varhaisimmat maininnat Luhangasta löytyy Sysmän tuomiokirjoista; v. 1462 tuomiokirjassa
mainittiin lautamies Heino Luhangasta Sysmän talvikäräjillä v. 1462. Jämsän käräjillä v. 1469 sai
Eerikki Luhangasta vahvistuksen erääseen maaomaisuuteensa. Sysmän kesäkäräjillä v. 1470 ja
1490 mainittiin Antti niminen lautamies Luhangasta. Sysmän syyskäräjillä v. 1485 mainittiin
rajantarkastusmiehinä Antti ja Pietari sekä Pietari Heikinpoika, kaikki Luhangasta, viite; s. 14 ja 19
LK sekä s. 67 SPH I-II.
Luhangan historiassa voimakkaasti vaikuttanut suku oli Reid’n suku, aateloituna Reeth. David Reid
sai v. 1613 läänityksenä Luhangasta tilan, tai itse asiassa lähes koko Luhangan kylän, jota hänen
poikansa ratsumestari Alexander Reid (s. 1605, k. 1668) hallitsi saaden vielä Kristiina
kuningattarelta v. 1649 yht. 10 lahjoitustilaa haltuunsa, perustaen säteriratsutilan Luhankaan.
Ratsumestari Alexander Reid’n jälkeläiset vaikuttivat vahvasti Luhangan asioihin v. 1812 asti.
Aleksanterin pojan pojan poika kornetti Alexander Magnus Reid (s. 1720, k. 1773) sai 1760-luvulla
korotettua sukunsa aatelisarvoon ja näin sukunimeksi tuli Reeth. Itse asiassa hän osoitti
kiistattomasti polveutuvansa kapteeni Hans Johansson Reid’sta (Porin rykmentin upseerista), joka
aateloitiin jo v. 1653 Reeth nimellä, viite; s. 24 -25, 28 ja s. 30 -39 LK. Ryyttylä oli Luhanka n:o 4
tila, joka v. 1875 maakirjassa mainittiin 1/3 manttaalin vero- eli perintötilaksi (Skatte hemman).
Ryyttylän tilan varhaisempi historia ja isännät:

Dominus (Dominieus), mainittiin Ryyttylän emätilan isäntänä maakirjan alussa v. 1539.
Dominuksen tila oli v. 1539 veroltaan ¼ koukun ja 4 jousen tila, eli tila oli koukkuluvun
perusteella tuolloin jo verraten vanha, sillä alunperin 1 koukku merkitsi yleisimmin yhtä tilaa,
eli koukkuluku murtolukuna kertoi mm. siitä että kantatilaa oli jo jaettu useamman kerran.
Jousiluku 4 merkitsi että tilalla asui 4 aseikäistä (n. 15 -60 v.) miestä, jotka kykenivät
käsittelemään asetta, eli jousta. Dominus saattoi olla Luhangassa 1400-luvulla mainittujen
53
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
lautamiesten jälkeläisiä ja/tai Dominuksen esi-isät tulivat ehkä Sääksmäeltä asuttamaan
eräsijojaan. Dominus nimeä on tulkittu samaksi kuin Dionius (?). Toisaalta on esitetty
näkemys että Dominus voisi olla kirjurin väännös muinaissuomalaisesta nimestä
Tomuhousu, (Petri Kallio), vrt. taulu 36.

Dominus Dominuksenpoika (Dominieus Dominieusson), ilmeisesti edellisen poika,
mainittiin Ryyttylän emätilan omistajana ja isäntänä v. -1543 -1573. Vuonna 1543 tilan
veroluvut olivat ¼ koukkua ja 3 jousta. Vuoteen 1571 mennessä tilan veroluvut putosivat
hieman; 5/24 koukkua ja 2 jousta. Myös Tammijärvellä mainittiin tilan omistajana Dominus
Dominuksenpoika v. 1570 -1572 maakirjassa 1/12 koukun ja 1 jousen tilalla, joka oli
lohkottu Lasse Henrikinpojan tilasta v. 1571, joka toimi Tammijärven kantatilan isäntänä v.
1560 -1568. Kyseessä ehkä sama Dominus, joka omisti 2 tilaa ?. Tammijärven Lasse
Henrikinpojan tilasta oli lohkottu jo v. 1564 tila Eskeli Dominuksenpojalle, joka viljeli
Tammijärven Käärmeniemessä sijaitsevaa tilaansa v. 1564 -1583. Tätä tilaa viljeli sitten
v. 1584 -1639 Matti Eskelinpoika.

Sipi Dominuksenpoika (Sigfred Dominieusson), ilmeisesti edellisen poika, mainittiin
Ryyttylän emätilan omistajana ja isäntänä v. 1574 -1607, jonka jälkeen tilan pitoa jatkoi
tämän ilmeinen poika Yrjö Sipinpoika. Sipin tila joutui Venäjänsodan, siis Pitkän vihan
nimellä tunnetun sodan (1570 -1595) ja sisällissodan; Nuijasodan (1596 -1597) myötä
suuriin vaikeuksiin, sillä tila mainittiin v. 1595 kylmäksi maaksi (kold johrd), tilalla asuttiin,
mutta sitä ei jaksettu viljellä. Vuonna 1597 Sipin tila todettiin autioksi (öde), eli
veronmaksukyvyttömäksi ja jälleen v. 1599 kylmäksi maaksi. Vuonna 1607 Sipin tilan
todettiin olleen 10 v. ajan autiona ja Yrjö Sipinpojan isännyyden aikana v. 1610 tila otettiin
uudelleen verolle, eli tila alkoi hieman toipumaan. Sipin tilaa jaettiin ensimmäisen kerran
v. 1583, jolloin siitä lohkottiin tila Dominus Pietarinpojalle ja toisen kerran v. 1592, jolloin
lohkottiin tila Sipi Jaakonpojalle, jota tilaa kutsuttiin myöhemmin Ryyttylän tilaksi.
Tammijärvellä mainittiin v. 1592 -1620 erään uudistilan isäntänä Matti Dominuksenpoika
ja tällä ilmeinen veli Tuomas Dominuksenpoika.

Sipi Jaakonpoika (Sigfred Jacobsson), mainittiin uudistilan, eli Ryyttylän tilan omistajaksi
ja isännäksi v. 1592 -1624. Sipi Jaakonpoika oli ilmeisesti Ryyttylän emätilan omistajan
veljen poika tai ehkä paremminkin vävy (?). On mahdollista että Sipi olisi tullut vävyksi
Sysmän Soiniemen Ryyttylästä ja rakentanut uudistilan. Soiniemen Ryyttylän isäntänä ja
omistajana toimi maakirjan mukaan v. 1560 -1581 Vilppu Pietarinpoika (Philipus Persson)
ja v. 1568 verokirjan mukaan Vilppu viljeli tilaa yhdessä Jaakko Sipinpojan kanssa. Tämän
ilmeinen poika oli Matti Jaakonpoika, jolle lohkottiin oma tila Soiniemen Ryyttylästä v. 1585
ja voitaneen ajatella, josko Matin nuorempi veli Sipi olisi muuttanut Luhangan kylään ja näin
uudistila olisi saanut saman nimen Ryyttylä, perintönä Soiniemeltä (?). Eli Sipi Jaakonpojan
isä olisi tämän päättelyn mukaan Soiniemen Ryyttylän Jaakko Sipinpoika (?).
Sipi Jaakonpojan tila todettiin v. 1592 veroltaan 1/12 koukun ja 1/8 manttaalin ja 1 jousen
tilaksi sekä seuravana v. 1593 hieman suuremmaksi 1/8 koukun ja 1/8 manttaalin sekä 1
jousen tilaksi. Sipi ja hänen tilansa selvisi Nuijasodan yli joutumatta kruunun haltuun. Mutta
helpolla se ei onnistunut, sillä tiedetään v. 1598 veronkeruun yhteydessä Luhangan Sipi
Jaakonpojan ja Tammijärven Sipi Martinpojan sekä Matti Eskelinpojan niskoitelleen
veronmaksuistaan, viite; s. 20 LK.
Vuonna 1600 Sipiä verotettiin 1/8 koukun ja 1 jousen mukaan, mutta saman vuonna
hänellä mainittiin myös omistuksessaan eräs 1/24 koukun autiotila. Seuraavana v. 1601
Sipin tila todettiin autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi. Samoin v. 1605 Sipin tila
todettiin autioksi (öde) ilmeisesti 1600-luvun alun katovuosien myötä, mutta v. 1606 ja 1607
hänet todettiin täyden veron maksajaksi (beh.). Vuonna 1607 Sipin tilaa verotettiin 1 ½
äyrin ja ¼ manttaalin mukaan, mutta v. 1615 jo 3 äyrin ja ¼ manttaalin mukaan. Sipin tila
todettiin v. 1617 uudelleen tilapäisesti autioksi (öde), mutta seuraavana v. 1608 häntä
verotettiin 3 äyrin ja ¼ manttaallin mukaan. Vuonna 1624 Sipin tila oli veroltaan 1½ äyrin ja
¼ manttaalin tila.
54
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa

Perttu Sipinpoika (Bertil Sigfredsson), ilmeisesti edellisen poika. Perttu Sipinpoika
mainittiin maakirjan ja muiden verokirjojen mukaan Ryyttylän tilan omistajaksi ja isännäksi
v. 1625 -1640. Pertun tila todettiin v. 1629 -1630 autioksi (öde) ilmeisesti sotarasitusten
(30-vuotinen sota) myötä. Pertun ilmeinen veli Yrjö Sipinpoika mainittiin erään 1½ äyrin 1/3
manttaalin uudistilan isännäksi v. 1625. Vuonna 1640 Pertun tila todettiin 1½ äyrin ja ½
manttaalin tilaksi.
Taulu 33.A.1
Jaakko Eskelinpoika (Jacob Eskilsson)
Syntyi n. v. 1610 ilmeisesti Luhangassa (?). Jaakko Eskelinpoika mainittiin Sysmän henkikirjoissa
talollisena Luhangan Ryyttylän tilalla v. 1635 -1664. Sitä ei tiedetä ”varmasti” oliko Jaakko jossain
sukulaisuussuhteessa Ryyttylän tilan edellisen omistajan Perttu Sipinpojan kanssa, tai tätä
edeltävien isäntien kanssa. On mahdollista että hän olisi edellisen omistajan Perttu Sipinpojan
veljen poika, tai vävy (?). Toisaalta hän voisi olla Eskeli Dominuksenpojan jälkeläisiä Ryyttylän
emätilalta Luhangasta (?), joka saattaisi olla Ryyttylän tilan isännän (v. 1584 -1607) Sipi
Dominuksenpojan nuorempi veli (?). Toisaalta Jaakko Eskelinpoika voisi olla Sysmän Liikolassa
isäntänä maakirjojen mukaan v. 1600 -1610 toimineen Eskeli Niilonpojan poika (?). Verokirjassa
kerrottiin Liikolan Eskeli Niilonpojan tilan autioituneen pahasti v. 1605 -1607 ja todettiin Eskelin
olleen rutiköyhä (utfattig) ja kuolleen v. 1607. Eskelin jälkeen tilan pitoa jatkoi v. 1611 alkaen Reko
Simonpoika. Voitaneen spekuloida josko Jaakko Eskelinpoika olisi tullut Liikolasta vävyksi
Luhangan Ryyttylään, mikä merkitsisi että Jaakko olisi ollut 2 kertaa avioissa, sillä v. 1635 alkaen
vaimoksi mainittu Vappu Matintytär ei patronyyminsä vuoksi oikein sovi Ryyttylän tilan tyttäreksi
(?), sopii paremminkin Tammijärveltä kotoisin olevaksi. Näin ollen voitaneen olettaa ja päätellä että
Jaakko Eskelinpoika periytyisi mahdollisesti Ryyttylän emätilalta Luhangassa v. 1539 mainitusta
talollisesta Dominuksesta, eli Tomuhoususta (?). Mutta nämä ovat lähinnä arvailujen varassa !.
Jaakko Eskelinpojan tila Ryyttylä toimi Alexander Reid’n Luhangan säteriratsutilan (kartanon)
augmenttina, eli osallistui säterin ratsumiehen ylläpitoon. Vuosina 1637 ja 1644 Jaakon tila todettiin
autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi. Vuoden 1644 henkikirjassa tilalla ei mainittu Jaakkoa
lainkaan, ainoastaan tilan emäntä Vappu Matintytär. Jaakon tilalla mainittiin v. 1634 -1638
huonemiehenä (itsellisenä) Sipi Antinpoika vaimonsa Anna Antintyttären kanssa.
Vuodesta 1653 alkaen Ryyttylä oli merkitty ratsumestari Alexander Reid’n rälssitilaksi. Jaakko
Eskelinpoika kuoli v. 1664 jälkeen, ehkä v. 1670 tienoilla Luhangan Ryyttylässä.
Taulu 33.A.2
Vappu Matintytär (Walborg Mattsdotter)
Syntyi n. v. 1610 mahdollisesti Luhangan Tammijärvellä (?). Vapun isäksi sopisi Matti Kukkonen
(taulu 36) tai Matti Dominuksenpoika tai Matti Eskelinpoika Luhangan Tammijärveltä (?). Vappu
Matintytär mainittiin v. 1635 -1664 henkikirjoissa Jaakko Eskelinpojan puolisona ja Ryyttylän tilan
emäntänä Luhangan Sydänmaalla. Vappu kuoli v. 1664 jälkeen Sydänmaalla.
Lapset:
- Lauri Jaakonpoika, s. n. v. 1635 Luhanka, Sydänmaa. Tauluun 33.A.3.
- Perttu Jaakonpoika, mainittiin v. 1653 henkikirjassa Sydänmaan Ryyttylässä Lauri
Jaakopinpojan veljenä yhdessä vaimonsa Aunen (Agneta) kanssa. Aune mainittiin v. 1654
henkikirjassa sotilaan puolisoksi.
- Jaakko Jaakonpoika, mainittiin v. 1655 -1656 henkikirjoissa Ryyttylässä Jaakon poikana.
Puoliso oli ilmeisesti Liisa Martintytär.
- Yrjö Jaakonpoika, mainittiin v. 1664 henkikirjassa Ryyttylässä Jaakko Eskelinpojan poikana
vaimonaan Marketta.
Taulu 33.A.3
Lauri Jaakonpoika (Lars Jacobsson)
Syntyi n. v. 1635 talollisen poikana Luhangan Sydänmaan Ryyttylässa. Lauri mainittiin v. 1653
sotilaaksi ja v. 1655 -1664 henkikirjoissa hänet mainittiin Jaakko Eskelinpojan pojaksi Ryyttylän
55
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
tilalla. Laurin myöhempiä vaiheita v. 1664 jälkeen ei tunneta. Ryyttylässä mainittiin v. 1671
henkikirjassa isännäksi ehkä Laurin sukulainen (vävy ?) Mikko Kurki vaimonsa Sofian kanssa (! ?).
Mahdollisesti sama Mikko, joka v. 1656 henkikirjassa mainittiin sotilaan pojaksi Ryyttylässä.
Vuoden 1675 -1678 henkikirjoissa tilan isäntänä toimi Mikko Mikonpoika vaimonsa Vapun kanssa.
Taulu 33.A.4
Kerttu N.N. (Gertrud N.N-dotter)
Mainittiin v. 1655 -1664 henkikirjoissa Lauri Jaakonpojan puolisona Sydänmaan Ryyttylässä.
Lapset:
- Pertti Laurinpoika, s. n. v. 1658 Luhanka, Sydänmaa. Tauluun 33.A.5.
- Maria Laurintytär, mainittiin v. 1678 henkikirjassa Pertti Laurinpojan siskona Ryyttylässä.
- Sipi Laurinpoika, mainittiin v. 1687 henkikirjassa Ryyttylässä isännän Pertti Laurinpojan
veljenä vaimonaan Liisa.
Taulu 33.A.5
Pertti Laurinpoika Ryyttylä (Bertill Larsson Ryttylä el. Ryttilä)
Syntyi n. v. 1658 ilmeisesti talollisen poikana Luhangan Sydänmaan Ryyttylässä. Pertti mainittiin
v. -1678 -1682- henkikirjoissa Ryyttylässä. Pertti Laurinpoika toimi talollisena ja isäntänä
Ryyttylässä v. 1678 -1704. Suuret nälkä-, kulkutauti- ja kuolonvuodet 1695 -1697 köyhdyttivät
Pertin pahasti, niinpä Sysmän v. 1704 verorästiluettelo kertoo että Luhangan Pertti Laurinpoika oli
rutiköyhä, eikä voi maksaa mitään, viite; s. 720 SPH I-II. Pertti Laurinpoika kuoli v. 1704 jälkeen
Ryyttylässä.
Riitta N.N. (Brita N.N-dotter)
Mainittiin v. 1680 -1682- henkikirjoissa Pertti Laurinpojan puolisona Sydänmaan Ryyttylässä. Riitta
kuoli ilmeisesti v. 1686 -1687 tienoilla, koska v. 1687 Pertillä ei mainittu vaimoa.
Lapset:
- Riitta Pertintytär, mainittiin v. 1693 henkikirjassa Pertti Laurinpojan tyttärenä Ryyttylässä.
- Heikki Pertinpoika, mainittiin v. 1694 henkikirjassa Pertti Laurinpojan poikana Ryyttylässä
Taulu 33.A.6
Sofia N.N. (Sophia N.N-dotter)
Mainittiin v. -1693 -1694- henkikirjoissa Pertti Laurinpojan puolisona Sydänmaan Ryyttylässä.
Lapset:
- Luukas Pertinpoika, s. n. v. 1688 Luhanka, Sydänmaa. Tauluun 33.A.7.
Taulu 33.A.7
Luukas Pertinpoika Ryyttylä (Lucas Bertilsson Ryttylä)
Syntyi n. v. 1688 tiettävästi talollisen poikana Luhangan Sydänmaan Ryyttylässä. Luukas mainittiin
v. 1707 -1735 henkikirjoissa Ryyttylässä. Luukas Pertinpoika toimi talollisena ja Ryyttylän tilan
isäntänä Isonvihan aikaan ja senkin jälkeen v. 1712 -1735. Ryyttylän tilan isännäksi mainittiin Matti
Eskelinpoika v. 1707 -1708. Vuoden 1712 kirkon kymmenysverojen maksajana Ryyttylässä
mainittiin Lukas Ryttylä. Sysmän taloluettelon (1720-luvulla) mukaan Luhangan Ryyttylän tila oli
1/3 manttaalin 1 talouden tila, joka toimi Ylisen Hollolan komppanian ratsutilan n:o 105 Luhangan
säterin augmenttina, eli aputilana, osallistuen säterin ratsumiehen ja ratsukon ylläpitoon. Samalla
Ryyttylä oli ruodun n:o 48 osakas, viite; s. 709 SPH I-II. Luukas kuoli v. 1736 jälkeen Sydänmaalla.
Taulu 33.A.8
Maria N.N. (Maria N.N-dotter)
Mainittiin v. 1708 -1735 henkikirjoissa Luukas Pertinpojan puolisona Ryyttylässä. Maria mainittiin
vielä v. 1736 henkikirjassa Henrik Luukaksenpojan äitinä Ryyttylässä.
56
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Lapset:
- Katariina Luukaksentytär, s. n. v. 1709 Luhanka, Sydänmaa, k. 2.5.1770 Sydänmaa
- Henrik Luukaksenpoika, s. n. v. 1711 Luhanka, Sydänmaa. Tauluun 33.A.9.
- Markus Luukaksenpoika, s. n. v. 1713 Luhanka, Sydänmaa. Mainittiin v. 1734 henkikirjassa
Luukaksen poikana Ryyttylässä.
- Helena Luukaksentytär, s. n. v. 1715 Luhanka, Sydänmaa, k. 19.12.1788 Luhanka,
Tammijärvi.
- Elias Luukaksenpoika, s. v. 1716 Luhanka, Sydänmaa. Mainittiin v. 1736 -1749
henkikirjoissa Ryyttylässä, k. 6.8.1790 Luhanka, Tammijärvi. Puoliso; Katariina Ristontytär.
- Liisa Luukaksentytär, s. 1718 Luhanka, Sydänmaa, mainittiin v. 1741 henkikirjassa
Ryyttylässä, k. 18.1.1783 Luhanka, Mustalahti
- Eerik Luukaksenpoika, s. 1720 Luhanka, Sydänmaa. Mainittiin v. 1742 henkikirjassa
Ryyttylässä.
Taulu 33.A.9
Henrik Luukaksenpoika Ryyttylä (Hendrich Lukasson Ryttylä)
Syntyi n. v. 1711 talollisen poikana Luhangan Sydänmaan Ryyttylässä. Luhangan rippikirjassa
Henrikin synt.ajaksi oli merkitty v. 1700. Henrik mainittiin v. 1731 henkikirjassa Luukas Pertinpojan
pojaksi Sydänmaan Ryyttylässä. Sysmän henkikirjojen mukaan Henrik Luukaksenpoika toimi
talollisena kotitilallaan Ryyttylässä isänsä jälkeen v. 1736 -1756, jonka jälkeen tilan pito oli Henrikin
perheen ja väen hoidossa (Henrich Lucassons folk) v. 1761 asti. Vuonna 1761 Luhangan säterin
omistaja kornetti Alexander Magnus Reeth (ent. Reid) osti Ryyttylän tilan, samalla myös Hakasen
ja Anttilan tilat sekä v. 1770 vielä Tommolan tilan laajentaen näin jo muutenkin laajaa
säteriratsutilaansa. Ryyttylän tilasta lohkottiin v. 1765 maita papin virkatalolle, viite; s. 34 ja 44 LK.
Ryyttylän tilan toista puoliskoa viljeli Risto Henrikinpoika vaimonsa Kaisan kanssa v. 1731 -1740 ja
tämän jälkeen vävy Eerik Sipinpoika v. 1742 -1743, sitten poika Kustaa Ristonpoika v. 1744.
Riston veli Aatami Henrikinpoika mainittiin tilalla v. 1736 ja hän toimi Ryyttylän toisen puoliskon
isäntänä v. 1740 ja v. 1745 -1763. Vuonna 1764 Aatami Henrikinpoika (s. 1712, k. 1788) ja
vaimonsa Maria Jaakopintytär mainittiin lampuodiksi Ryyttylässä. Ryyttylän tilan asukkaiksi
(lampuodiksi) tuli v. 1766 Pertti Aataminpoika (s. 1741) ja vaimonsa Helena Matintytär (s. 1741).
Vuoden 1772 -1792 rippikirjassa mainittiin Luhanka n:o 5 Ryyttylän tilalla Aatami Henrikinpoika
vaimonsa Maria Jaakopintyttären kanssa sekä pojat Pertti Aataminpoika ja Aatami Aataminpoika
vaimoineen ja perheineen.
Henrik Luukaksenpoika mainittiin vaimonsa Heta Ristontyttären kanssa Luhangan ensimmäisissä
säilyneissä rippikirjoissa Ryyttylässä (sen torpassa ?) v. 1772 -1777 (RK 1772 -1792 k. 34) sekä
sen jälkeen Ryyttylän Taikinajärven torpassa v. 1781 -1782 (RK 1772 -1792 k. 93).
Taikinajärvi sijaitsee Sydänmaan kylän länsipuolella n. 1½ km päässä Ryyttylästä Kesäniemen
nykyisen kurssikeskuksen suuntaan.
Luhangan kartanon omistaja kornetti Alexander Magnus Reeth oli pahasti riidoissa monissa
asioissa niin palvelusväkensä kuin erityisesti talonpoikien ja seurakuntalaisten kanssa, mm. kirkon
rakentamisessa ja papin valinnassa sekä papin palkkaamisasiassa. Näiden sekä omien asioidensa
vuoksi hän teki pitkän matkan Tukholmaan kuninkaan juttusille. Palattuaan sieltä hieman yllättäen,
niin Alexanderin palvelusväki murhasi hänet 6.2.1773 kotikartanossaan Luhangassa.
Henrik Luukaksenpoika kuoli punatautiin (rödsot) 30.5.1783 Sydänmaan Ryyttylässä.
Henrikin kuoleman jälkeen pidettiin perunkirjoitus 10.2.1784 Luhangassa, jossa uskottuina miehinä
toimivat lautamies Juho Juhonpoika ja Simo Yrjönpoika molemmat Luhangasta. Perukirjaan
kirjattiin Henrikin omaisuus, lähinnä rauta- ja puutyökalut sekä karja ja vaatteet. Henrikin
omaisuuden luetteloinnin oli tehnyt vaimo Heta Ristontytär. Perukirjassa mainittiin lapset: Aatami,
Juho, Henrik, Paavali, Mikko ja Matti Henrikinpoika sekä Vappu, Marja ja Helena (Leena)
Henrikintytär. Perunkirjoituksen suoritti Luhangan kartanosta (säteristä) luutnantti Axel von Becker
(joka on Tanskasta lähtöisin olevan aatelissuvun Suomeen muuttaneen sukuhaaran jäsen. Axel’n veljen
Abraham Gideon von Becker’n jälkeläisiä on mm. presidentti ”Ukko Pekka” Svinhufvud).
57
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 33.A.10
Heta Ristontytär (Hebla Christersdotter)
Syntyi v. 1716 mahdollisesti lampuodin tyttärenä Luhangassa. Ilmeinen isä taulussa 33.B.11.
Hetan vanhemmiksi pääteltiin Luhangan kartanon Klemettilän lampuoti Risto Mikonpoika ja
vaimonsa Kaarina. Tammijärven Ruotsulassa asui Henrik Simonpoika puolisonaan Heta
Ristontytär (s. 1713 Luhanka, Tammijärvi, Ruotsula, k. 27.3.1763 Luhanka, Tammijärvi, Ruotsula),
jonka vanhemmat olivat ilmeisesti Ruotsulan Risto Laurinpoika ja vaimonsa Heta. Näiden kahden
Heta Ristontyttären osalta oli epävarmuutta kumpi avioitui Luhangan Ryyttylään Henrik
Luukaksenpojan puolisoksi ja päädyttiin siihen että todennäköisemmin oli kyseessä Heta
Ristontytär Luhangan Klemettilästä. Heta Ristontytär avioitui ilmeisesti v. 1734/ 1735 tienoilla
Luhangan Ryyttylään, koska hänet mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1735 alkaen Henrik
Luukaksenpojan puolisona Ryyttylässä. Ryyttylän tilan emäntä. Rippikirjassa Hetan syntymäajaksi
oli merkitty v. 1710. Luhangan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Heta Ristontytär kuoli 78 v.
ikäisenä kirkonvaivaisena 9.2.1794 Ryyttylässä.
Lapset:
- Aatami Henrikinpoika, s. 1735 Luhanka, Sydänmaa, Ryyttylä. Tauluun 33.A.11.
- Vappu Henrikintytär, s. n. 1737 Luhanka, Sydänmaa, Ryyttylä. Mainittiin v. 1759
henkikirjassa Henrik Luukaksenpojan tyttäreksi Ryyttylässä.
- Henrik Henrikinpoika, s. 1740, Luhanka, Sydänmaa, Ryyttylä. Puoliso; 8.12.1771 Eeva
Matintytär, s. 30.9.1749 Joutsa, Pappinen. Eevan isä Matti Paavonpoika oli Pappisen
Muikkuparran tilan poika ja äiti Sofia Simontytär Haukihännän tilan tytär. Sofian isä
taulussa 34.3. Henrik Henrikinpoika muutti vävyksi Joutsan Pappisiin, Haukihännän tilalle,
jossa hän toimi vävynä sekä talollisena ja tilan isäntänä. Henrikin ja Eevan poika Antti
Henrikinpoika (s. 1778) toimi vaimonsa Anna Yrjöntyttären kanssa talollisena ja isäntänä
Haukihännän jaon myötä nimetyllä Sydänmaan uudistilalla, joka sijaitsee tiettävästi
samalla paikalla kuin vanha Haukihäntä. Sydänmaan nimi viety lienee Luhangan
Sydänmaalta ”tuliaisena” Joutsan Pappisiin. Antti Henrikinpojan ja Annan jälkeläiset
jatkoivat viljelijöinä Pappisen Sydänmaan tilalla.
- Juho Henrikinpoika, s. 1746 Luhanka, Ryyttylä, puoliso; Sofia Yrjöntytär, s. 1747.
- Maria Henrikintytär, s. 1747 Luhanka, Sydänmaa, Ryyttylä, puoliso; 1.1.1769 Samuel
Martinpoika Hartolan Vuorenkylästä.
- Paavali Henrikinpoika, s. 1750 Luhanka, Sydänmaa, Ryyttylä, k. 15.1.1795 Sydänmaa,
Ryyttylä, puoliso; 17.12.1775 Maria Yrjöntytär, Joutsan Tammilahden Hannusmäestä.
- Mikko Henrikinpoika, s. n. 1753 Luhanka, Sydänmaa, Ryyttylä, k. 1785 Sydänmaa, Ryyttylä
- Helena Henrikintytär, s. n. 1759 Luhanka, Sydänmaa, Ryyttylä, k. punatautiin 28.4.1785
Latianmaalla, puoliso; 26.12.1783 Yrjö Yrjönpoika Latianmaalta.
Taulu 33.A.11
Aatami Henrikinpoika (Adam Henricsson el. Hindersson)
Syntyi v. 1735 tiettävästi talollisen poikana Luhangan Sydänmaan Ryyttylässä. Sysmän
henkikirjoissa Aatami Henrikinpoika mainittiin Sydänmaan Ryyttylässä v. 1757 -1760 Henrik
Luukaksenpojan poikana. Aatami avioitui ensimmäisen kerran v. 1761, jolloin hänet mainittiin
vihkitietojen mukaan lampuodiksi Luhangassa. Sysmän henkikirjojen mukaan Aatami
Henrikinpoika toimi v. 1762 -1763 Luhangan säteriratsutilan Alexander Reid’n lampuotina Ryyttylän
tilalla. Vuoden 1762 henkikirjassa Aatamilla mainittiin vaimo, mutta v. 1763 henkikirjassa Aatamilla
ei mainittu vaimoa, kun taas v. 1764 henkikirjassa mainittiin vaimo (ilmeisesti 2. vaimo). Aatami
avioitui toisen kerran v. 1763 joulukuussa ja vihkitiedoissa kerrottiin Aatami Henrikinpojan olevan
lampuoti ja leskimies (LBd. änkl.) Luhangasta. Vuoden 1764 henkikirjassa Aatami mainittiin
torppariksi Ryyttylässä. Tämän jälkeen hän muutti Luhanka n:o 3 (Tammijärven) Salmelan
torppaan Haapaniemeen, jossa Aatami työskenteli torpparina v. 1765 -1778. Oletettavasti Aatamin
luopumiseen Ryyttylästä ja siellä lampuodin ja torpparin tehtävistä johtui tilan joutumisesta v. 1761
kornetti Alexander Reeth’n haltuun, joka tunnettiin omavaltaisena ja talonpoikien kanssa
riiteleväksi kartanonherraksi, jonka hänen palvelusväkensä sitten murhasivat 6.2.1773 Luhangan
kartanossa. Seuraavaksi Aatami Henrikinpoika mainittiin torpparina Luhanka n:o 1 Rekolan
58
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Latianmaan torpassa v. 1779 -1787-. Latianmaalla asui myös Aatamin sisko Helena perheineen,
joka vahvistaa päättelyä siitä että Aatami oli Henrik Luukaksenpojan poika. Myös Henrik
Luukaksenpojan perunkirjamerkinnät ja maininnat pojastaan Aatami Henrikinpojasta, tukevat
päättelyä Aatamin vanhemmista. Aatami asui viimeiset elinvuotensa v. 1790 -1792 Luhanka n:o 3
Salmelan torpassa (Tammijärven) Läskilässä (Fläskilä), jossa hän kuoli 56 v. ikäisenä 13.1.1792.
Tammijärven Salmelan torppa Haapaniemessä sijaitsee Tammijärven pohjoispuolella
Hauhanjärven rannalla ja Latianmaan torppa sijaitsee Tammijärveltä n. 3 km etelään Sydänmaan
suuntaan, sekä Läskilän torppa puolestaan n. 1 km Latianmaalta Tammijärven suuntaan. Läskilä
mainittiin myöhemmin Luhanka n:o 4 Säterin torpaksi.
Sofia Tuomaksentytär (Sophia Thomasdotter)
Syntyi v. 1739 Hartolan Putkijärvellä. Sofia avioitui tai hänet naitettiin 27.12.1761 lampuoti Aatami
Henrikinpojan puolisoksi Luhankaan. Sofia kuoli 24 v. ikäisenä ilmeisesti lapsivuoteeseen 3.1.1763
Luhangan Ryyttylässä.
Ei tiedossa lapsia.
Taulu 33.A.12
Maria Simontytär (Maria Simonsdotter)
Syntyi 21.4.1745 talollisen tyttärenä Joutsassa, Pappisen Haukihännän tilalla. Isä taulussa 34.3.
Maria avioitui tai hänet naitettiin 18 v. ikäisenä 15.12.1763 Aatami Henrikinpojan puolisoksi
Luhankaan. Vihkitiedoissa kerrottiin Marian olevan piika Pappisista. Rippikirjassa kerrottiin
Pappisen Haukihännän tilan Simo Tuomaanpojan tyttären Marian muuttaneen Luhankaan.
Luhangan rippikirjoissa Marian syntymäajaksi oli merkitty v. 1742. Luhangan Salmelan ja
Latianmaan torpan emäntä. Marian kuoleman ajankohtaa ei ole saatu selville, joka tapauksessa
hän eli vielä v. 1813 Luhangan Salmelan Läskilässä, joten Maria kuoli v. 1813 jälkeen.
Lapset:
- Tuomas Aataminpoika, s. 20.2.1765 Luhanka, Tammijärvi. Torpparina Latianmaalla ja
Fläskilässä. Puoliso v. 1787 Maria Sipintytär Rautajoelta, muuttivat v. 1814 Jyväskylään.
- Antti Aataminpoika, s. 22.1.1767 Luhanka, Tammijärvi, Salmela. Muutti v. 1792
Korpilahdelle.
- Sofia Aatamintytär, s. 9.5.1770 Luhanka, Tammijärvi, Salmela, k. punatautiin 3.6.1770
Tammijärvi, Salmela.
- Yrjö Aataminpoika, s. 27.2.1772 Luhanka, Tammijärvi, Salmela. Tauluun 33.A.13.
- Maria Aatamintytär, s. 25.6.1773 Luhanka, Tammijärvi, Salmela
- Eeva Aatamintytär, s. 24.2.1776 Luhanka, Tammijärvi, Salmela. Puoliso; 21.1.1791 renki
Yrjö Juhonpoika Latianmaan Läskilästä.
- Aatami Aataminpoika, s. 12.5.1778 Luhanka, Tammijärvi, Salmela
- Helena Aatamintytär, s. 22.12.1779 Luhanka, Latianmaa, k. 1.12.1818 Säterin Kökkölän
torpassa. Puoliso; 15.2.1801 räätäli Matti Simberg (s. 1758) Hartolasta, k. 1817 Luhanka.
- Paavali Aataminpoika, s. 27.12.1781 Luhanka, Latianmaa.
- Esteri Aatamintytär, s. 10.3.1784 Luhanka, Latianmaa, k. 1.3.1785 Latianmaa.
Taulu 33.A.13
Yrjö Aataminpoika Pohjola (Georg Adamsson)
Syntyi 27.2.1772 torpparin poikana Luhangan Tammijärven Salmelassa. Asui lapsuuttaan
Latianmaalla ja Läskilässä. Yrjö muutti v. 1794 Luhangasta rengiksi Hartolan Heinikan Anttilan
lampuotitilalle, jossa hän avioitui tiettävästi v. 1795 tilan tyttären Anna Liisan kanssa. Yrjö mainittiin
Hartolan rippikirjoissa sitten lampuodin vävynä Heinikan Anttilassa. Yrjö rakensi vaimonsa
kuoleman jälkeen 1820-luvulla torpan tai paremminkin uudistalon, Pohjola nimen saaneen talon
Heinikan kylään. Pohjola oli ¼ manttaalin tila, joka kuului Kirkkola n:o 3:n Ulmalan tiluksiin ja toimi
Kirkkola n:o 3:n lampuotitilana, viite; s. 181 TEP. Yrjö kuoli 66 v. ikäisenä 8.5.1838 Heinikan
Pohjolassa.
59
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 33.A.14
Anna Liisa Tuomaantytär (Anna Lisa el. Elisabeth Thomasdotter)
Syntyi tiettävästi 1.12.1771 lampuodin tyttärenä Hartolan Heinikan Anttilassa. Isä taulussa 35.A.7.
Anna Liisan syntymäaikana esiintyi rippikirjoissa v. 1776. Anna Liisa avioitui tai hänet naitettiin
Anttilaan rengiksi tulleen Yrjö Aataminpojan kanssa tiettävästi v. 1795. Vihkitietoja ei löydy
Hartolan kirkonkirjoista. Heinikan Pohjolan tilan emäntä. Anna Liisa kuoli 46 v. ikäisenä
lapsivuoteeseen (barns börd) 3.1.1817 Heinikan Pohjolassa.
Lapset:
- Aatami Yrjönpoika, s. 9.12.1796 Hartola, Heinikka, Pohjola. Tauluun 33.A.15.
- Maria Yrjöntytär, s. 27.2.1801 Hartola, Heinikka, Pohjola. Muutti v. 1823 Jyväskylään.
- Olavi Yrjönpoika, s. 1804 Hartola, Heinikka, Pohjola, k. 9.5.1809 Heinikka, Pohjola
- Vilhelmi Yrjönpoika, s. 1808 Hartola, Heinikka, Pohjola. Puoliso; Katariina Olavintytär, s.
12.7.1815.
- Eeva Yrjöntytär, s. 1812 Hartola, Heinikka, Pohjola
- Tuomas Yrjönpoika, s. 14.11.1813 Hartola, Heinikka, Pohjola
- N.N.Yrjöntytär, kuolleena syntynyt tyttö 1.1.1817
Maija Liisa Aatamintytär (Maja Lisa Adamsdotter)
Syntyi 1792 lampuodin tyttärenä Hartolan Heinikan Mattilassa. Maija Liisa naitettiin 4.12.1817
Heinikan Pohjolaan leskeksi jääneen Yrjö Aataminpojan puolisoksi. Heinikan Pohjolan tilan
emäntä. Maija Liisa muutti miehensä kuoleman jälkeen v. 1839 Luhankaan.
Lapset:
- Juho Yrjönpoika, s. 2.6.1818 Hartola, Heinikka, Pohjola, k. 4.8.1818 Heinikka, Pohjola
- Susanna Yrjöntytär, s. 10.1.1821 Hartola, Heinikka, Pohjola
- Eerik Yrjönpoika, s. 8.8.1823 Hartola, Heinikka, Pohjola, k. 23.5.1832 Heinikka, Pohjola
Taulu 33.A.15
Aatami Yrjönpoika Pohjola (Adam Jöransson)
Syntyi 9.12.1796 lampuodin poikana Hartolan Kirkkolassa, Heinikan Pohjolassa. Aatami toimi
isänsä Yrjön jälkeen lampuotina (mainittiin myös torppariksi) kotitilallaan Heinikan Pohjolassa, viite;
s. 181 TEP. Pohjola oli Kirkkola n:o 3 eli Ulmalan ¼ manttaalin lampuotitila. Ulmala jaettiin ¾
Kirkkola n:o 4 Sipilälle, eli Fredricgårdille ja ¼ Kirkkola n:o 5 Mäkelälle, eli Kirkkolan kartanolle.
Aatami kuoli 56 v. ikäisenä sydänkohtaukseen (slag) 15.12.1852 Heinikan Pohjolassa.
Taulu 33.A.16
Rosina Ollintytär (Eufrosyne el. Euphrosyne Olofsdotter)
Syntyi v. 1795 torpparin tyttärenä Joutsan Tammimäen Ritarissa (Riddari). Isä taulussa 39.A.3.
Rosina avioitui tai hänet naitettiin 28 v. ikäisenä v. 1823 Aatami Yrjönpojan puolisoksi Hartolan
Heinikan Pohjolaan (gif till Heinicka 1823), viite; s. 165 RK 1824 -1834 k. 171 Tammimäki, Ritari.
Rosina toimi lampuotitilan emäntänä Heinikan Pohjolassa, vastaten tilasta miehensä kuoleman
v. 1852 jälkeen, viite; s. 181 TEP. Rosina kuoli 72 v. ikäisenä 9.3.1867 Heinikan Pohjolassa.
Lapset:
- Helena Aatamintytär, s. 15.9.1824 Hartola, Heinikka, Pohjola. Puoliso; 12.11.1847 Heinikan
renki Robert Hagendahl.
- Joonas Aataminpoika, s. 20.1.1827 Hartola, Heinikka, Pohjola. Tauluun 33.A.17.
- Esteri Aatamintytär, s. 16.4.1831 Hartola, Heinikka, Pohjola. Puoliso; 26.12.1850 renki
Heikki Heikinpoika Hartolan Pohjolan kylästä.
- Maria Aatamintytär, s. 9.1.1834 Hartola, Heinikka, Pohjola, kuoli naimattomana
lapsivuoteeseen 15.12.1858 kotonaan Heinikassa.
- Ulriikka Aatamintytär, s. 16.12.1836 Hartola, Heinikka, Pohjola. Puoliso; Aatami
Annanpoika.
60
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 33.A.17
Joonas Aataminpoika Pohjola (Jonas Adamsson)
Syntyi 20.1.1827 lampuodin poikana Hartolan Kirkkolassa, Heinikan Pohjolassa. Joonaksen
syntymäaikana esiintyi rippikirjoissa myös pvm. 20.7.1827. Isänsä Aatamin kuoleman v. 1852
jälkeen Joonas viljeli Pohjolan tilaa, joka oli v. 1867 asti äitinsä nimissä. Äitinsä kuoleman v. 1867
jälkeen Joonas työskenteli lampuotina v. 1867 alkaen kotitilallaan Heinikan Pohjolassa, joka oli
Hartolan Kirkkolan kylän n:o 3 Ulmalan lampuotitiloja, viite; s. 180 -181 TEP. Joonaksen
isännyyden alkuvaihe oli koettelemusten aikaa 1866 -1868 kato- nälkä- ja kulkutautivuosien
johdosta. Joonaksen vanhin poika Jeremias menehtyi nälkävuonna 1867. Jouduttuaan luopumaan
tilan pidosta v. 1883 Joonas mainittiin kestiksi Pohjolassa, kun tilaa hoiti lampuodiksi v. 1883 tullut
Adolf Kustaanpoika Segerholm. Joonas mainittiin v. 1890 -1892 kestiksi Putkijärven Purnuvuorella
ja v. 1892 -1899 Putkijärven Rajalahdella. Hartolan v. 1901/1902 henkikirjan mukaan Kirkkola n:o
8:ssa asui löysä Jona Pohjola (synt. 1827) vaimonsa Loviisan (synt. 1845) ja kahden lapsensa
kanssa, josta heidät oli merkitty muuttaneeksi. Joonas Pohjola asui sitten tiettävästi Kirkkola n:o 1
Eerolassa, jossa hänen vaimonsa Loviisa kuoli v. 1902. Edelleen Hartolan v. 1902 henkikirjan
mukaan Kirkkola n:o 1 Hakalassa asui mäkitupalainen Joonas Oksanen perheensä kanssa, sekä
veli Adolf Pohjola että heidän isänsä Joonas (s. 1827), samoin v. 1908 henkirjassa. Vuoden
1910/1911 henkikirjassa Hartola n:o 1 kk:n Kaisalassa talollisen Joonas Oksasen (s. 1868)
perheessä asui isä Joonas (s. 1827). Joonas Pohjolan etunimi esiintyi kirkonkirjoissa myös
muodossa Juonas. Joonaksesta kerrotaan että hän käveli 1900-luvun alkupuolella Hartolasta
Helsinkiin, sinne muuttaneiden lastensa luokse. Tästä on säilynyt myös valokuvia nykyaikaan asti,
otettu ehkä n. v. 1905 tienoilla Helsingissä. Joonas kuoli 85 v. ikäisenä 22.7.1912 Hartolan
kirkonkylän Kaisalassa.
Taulu 33.A.18
Loviisa Vilpuntytär (Lovia Filipsdotter)
Syntyi 22.3.1845 itsellisen tyttärenä Hartolan Vuorenkylän Purnuvuorella. Isä taulussa 41.9.
Loviisan syntymäaikana esiintyi rippikirjoissa myös pvm. 22.11.1845. Loviisa oli 13 v. ikäinen kun
hänen isänsä kuoli. Loviisa pääsi ripille v. 1861. Hän työskenteli tämän jälkeen piikana Putkijärven
Kultavuori/ Ruusulassa, josta hän muutti v. 1862 piiaksi Hara n:o 1 Rääpön tilalle, josta palasi v.
1864 takaisin Putkivuoren Kultavuoreen (Ruusulaan). Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan
mukaan piika Loviisa Vilpuntytär Putkijärven Ruusulasta avioitui tai hänet naitettiin 20 v. ikäisenä
joulupäivänä 25.12.1865 lampuoti Joonas Aataminpojan puolisoksi Kirkkola n:o 3 (Heinikan)
Pohjolaan. Vihkipappina toimi kirkkoherra Johan Filip Danielsson. Pohjolan tilan emäntä. Loviisa
kuoli hieman vajaan 57 v. ikäisenä keuhkotautiin 26.1.1902 Hartolan Kirkkola n:o 1 Eerolassa.
Lapset:
- Jeremias Joonaanpoika, s. 9.11.1866 Hartola, Heinikka, Pohjola, k. 15.4.1867 Pohjola
- Joonas Joonaanpoika Oksanen, s. 16.3.1868 Hartola, Heinikka, Pohjola, viljeli Hartolan
kirkonkylän Kaisalan tilaa, joka sijaitsi Murakan kylän pohj.puolella, k. 1.11.1940 Hartola.
Puoliso: Iida Maria Antintytär, s. 7.1.1874 Hartola, Putkijärvi, Porola, k. 22.11.1940 Hartola.
Lapset: Edith, s. 1897, Roosa s. 1899, Einar s. 1902, Jaakko s. 1906, Sulo s. 1910, Aaron
s. 1912. Tämä sukuhaara otti käyttöön sukunimen Oksanen.
- Alviina Joonaantytär Pohjola, s. 26.8.1870 Heinikka, Pohjola, k. 26.11.1949 Helsinki.
Alviinalla oli 2 poikaa; Toivo ja Väinö Pohjola.
- Maria Loviisa Joonaantytär, s. 11.2.1872 Hartola, Heinikka, Pohjola, k. 21.10.1911 Hartola
- Jeremias Joonaanpoika Pohjola, s. 9.9.1874 Hartola, Heinikka, Pohjola, oli nahkurin
oppilaana Luhangassa, josta muutti v. 1900 Helsinkiin, jossa mainittiin metallityömieheksi ja
myöhemmin rautatieläiseksi, v. 1928 henkikirjassa mainittiin tallimieheksi (VR:n
veturitallilla). Puoliso: Hilda os. Nenonen, s. 12.12.1878 Pieksamäki, k. 3.4.1937 Helsinki.
Lapset: Taimi Tellervo s. 1907 Hki ja Martti Jeremias s. 1908 Hki. Jeremias Joonaanpoika
Pohjola kuoli 29.11.1954 Helsingissä.
- Adolf Joonaanpoika Pohjola, s. 29.3.1876 Hartola, Heinikka, Pohjola. Tauluun 22.13.C.
- Loviisa Joonaantytär, s. 15.6.1878 Hartola, Heinikka, Pohjola. Puoliso v. 1904 Hartolassa
Taavetti Sipinpoika Sipi. Loviisalla oli ainakin 5 lasta.
61
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
-
Lyydia Joonaantytär, s. 12.2.1882 Hartola, Heinikka, Pohjola, k. 23.3.1882 Pohjola
Elina Joonaantytär, s. 12.2.1882 Hartola, Heinikka, Pohjola, k. 23.3.1882 Pohjola
Otto Joonaanpoika Pohjola, s. 27.12.1885 Hartola, Heinikka, Pohjola, muutti v. 1902
Helsinkiin, jossa mainittiin metallimieheksi ja viilaajaksi sekä v. 1922 koneenkäyttäjäksi.
Otto Pohjola opiskeli v. 1911 -1913 Helsingin Teollisuuskoulussa. Puoliso: Maria Alvina os.
Ericsson, s. 3.5.1884 Hki, k. 5.10.1950 Hki. Lapset: Sulo Ilmari s. 1907 Hki ja Elsa Emilia s.
1908 Hki. Otto Pohjola kuoli 36 v. ikäisenä syöpään 12.2.1922 Helsingissä.
Ida Karolina Joonaantytär Pohjola, s. 27.12.1885 Hartola, Heinikka, Pohjola, muutti v. 1902
Orimattilaan, josta ennen v. 1907 Helsinkiin, jossa hänet mainittiin kauppa-apulaiseksi ja
myymäläapulaiseksi.
Taulu 33.B Luhangan Klemettilä sukuhaara
Yleistä: Sukuhaaran juuret tunnetaan aivan maakirjan alusta eli v. 1539 alkaen silloisen SuurSysmän Luhangan kylästä, nykyisen Luhangan kirkonkylän seudulta. Nykyään Klemettilä sijaitsee
Luhangan nykyisen kirkonkylän pohjois-koillisosassa lähellä Tammijärven kylää. Klemettilän tila
sekä naapurit Sipilä ja Jaakkola joutuivat läänitetyksi Reid suvulle ja näistä tiloista muodostettiin
Luhangan säteriratsutila (kartano). Säteri tarkoitti säätyläisen tai aatelisen asuttamaa kartanoa ja
rälssi tarkoitti taas aatelisten omistamaa tilaa, joka saattoi sijaita kaukanakin omistajan säteristä.
Myös Klemettilä mainittiin aluksi Reid suvun rälssinä, mutta säterin laajentumisen myötä 1600luvun loppupuolelta alkaen Klemettilä oli osa säteriä, sen lampuotitilana. Läänityskaudella osa
läänitetyistä taloista toimi itsenäisenä tilana, mutta maksoi veronsa läänityksen omistajalle, joka
yleensä oli säätyläinen/ aatelinen henkilö, osa tiloista joutui taas aatelisten haltuun, eli olivat
rälssitiloja, joita viljeli lampuoti. Yleisesti ottaen läänityskaudella 1500/1600-luvuilla talonpoikien
asema oli todella heikko, puhutaan ”maaorjuuden” ajanjaksosta, jolloin talonpojat olivat yleisesti
aatelisten mielivallan uhreina.
Taulu 33.B.1
Lasse Martinpoika (Lars Morthenson)
Syntyi n. v. 1516 mahdollisesti Luhangassa (?). Lasse voisi olla v. 1462 tuomiokirjoissa mainitun
lautamies Heino Luhangan jälkeläisiä (?). Koukkuluettelon (maakirjan) mukaan Lasse toimi
Sipilä/Jaakkola/Klemettilän emätilan omistajana ja isäntänä v. 1539 -1576, kts. taulu 33.A. Tämä
emätila mainittiin v. 1539 veroltaan ¼ koukun ja 1 jousen tilaksi, eli koukkuluvun perusteella tila oli
verrattain vanha. Lassen jälkeen tilan isäntänä toimi poika Eerik Lassenpoika. Lasse Martinpoika
kuoli v. 1576 jälkeen Luhangassa.
Taulu 33.B.2
N.N. Lassen puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Eerik Lassenpoika, mainittiin Sipilä/Jaakkola emätilan isäntänä v. 1577 -1599. Tämä
Eerikin tila joutui Nuijasodan (1596 -1597) ja 1600-luvun alkupuolen katovuosien myötä
suuriin vaikeuksiin ja tila mainittiin v. 1607 olleen autiona 10 v. ajan ja tila joutui kruunun
haltuun. Tila oli Antti Lassenpojan hallussa v. 1609 sekä sitten Antin pojan Yrjö Antinpojan
hallussa v. 1610 -1623.
- Antti Lassenpoika, s. n. v. 1560 Luhanka. Tauluun 33.B.3.
Taulu 33.B.3
Antti Lassenpoika (Anders Larsson)
Syntyi n. v. 1560 talollisen poikana Luhangassa. Antti Lassenpojalle lohkottiin kotitilastaan oma
tila, jolle hän rakensi v. 1585 uudisrakennuksen; Klemettilän tilan kantatalon, jonka isäntänä hänet
mainittiin v. 1585 -1620. Antti Lassenpoika mainittiin vielä v. 1623 kirkon kymmenysverojen
maksajana Luhangassa. Antin hallussa mainittiin olleen v. 1600 autioksi mainittu 1/12 tila, hänen
ilmeinen kotitilansa, joka oli v. 1609 verokirjassa merkitty uudelleen hänen hallussaan olevaksi,
62
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
jonne hän asetti poikansa Yrjön v. 1610 hoitamaan tilaa. Antti Lassenpoika mainittiin v. 1604
kykenemättömäksi (oförm) maksamaan verojaan, oman tilansa, eli Klemettilän kantatilan osalta.
Antin tila todettiin v. 1605 -1606 autioksi (öde), mutta Antti selvisi ahdingostaan, menettämättä
tilaansa kruunulle ja tila todettiin v. 1607 veroltaan 3 äyrin ja 1/3 manttaalin vero- eli perintötilaksi.
Antti Lassenpoika kuoli v. 1623 jälkeen Luhangassa.
Taulu 33.B.4
N.N. Antin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Yrjö Antinpoika, mainittiin v. 1610 -1623 Sipilä/Jaakkola kantatilan isäntänä. Tämän jälkeen
tila läänitettiin v. 1624 Evert Hornin rykmentin leirijärjestyksen valvojalle (rumormästare)
ratsumies David Reid’lle. Itse asiassa David Reid oli saanut tämän autiona olleen tilan
haltuunsa jo v. 1613 Jaakko de la Gardien kirjeen johdosta, mutta vasta v. 1624 tämä
läänitys vahvistettiin, viite; s. 30 -31 LK. Täten Yrjö Antinpoika toimi tilan lampuotina v. 1624
-1637 aikana. Tämän jälkeen tilan lampuotina jatkoi Yrjön poika Matti Yrjönpoika v. 1638 1652. Tila tunnettiin maakirjoissa Matti Yrjönpojan tilana, joka tila jakaantui 1600-luvun
loppupuolella Sipiläksi ja Jaakkolaksi, joista muodostettiin Luhangan säteriratsutila, johon
vielä liitettiin Klemettilän tila.
- Mikko Antinpoika, s. n. v. 1588 Luhanka. Tauluun 33.B.5.
Taulu 33.B.5
Mikko Antinpoika (Michel Andersson)
Syntyi n. v. 1588 talollisen poikana Luhangassa. Mikko mainittiin Klemettilän kantatilan isäntänä
isänsä jälkeen v. 1624 -1636. Mainittiin vielä v. 1638 henkikirjassa Klemettilässä. Mikon tilalla
todettiin v. 1629 verokirjassa ilmeinen vävy Perttu Tuomaanpoika. Mikon tila todettiin v. 1636
autioksi (öde) 30-vuotisen sodan raskaiden verorasitusten sekä katovuosien myötä. Mikko kuoli v.
1638 jälkeen Luhangassa.
Taulu 33.B.6
Vappu Mikontytär (Walborg Michelsdotter)
Vappu mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1634 -1638 Mikko Antinpojan puolisona ja Klemettilän
kantatilan emäntänä.
Lapset:
- N.N-Mikontytär. Puoliso; Perttu Tuomaanpoika, mainittiin v. 1629 Klemettilän kantatilalla.
- Klemetti Mikonpoika, s. n. v. 1615 Luhanka. Tauluun 33.B.7.
- Lasse Mikonpoika, mainittiin v. 1634 -1635 henkikirjoissa Klemettilän kantatilalla.
Taulu 33.B.7
Klemetti Mikonpoika (Clemet Michelsson)
Syntyi n. v. 1615 talollisen poikana Klemettilän kantatilalla. Klemetti Mikonpoika mainittiin v. 1634
henkikirjassa Mikko Antinpojan poikana Klemettilän kantatilalla. Klemetti toimi isänsä jälkeen tilan
pitkäaikaisena isäntänä ja lampuotina v. 1637 -1678. Klemetin etunimen mukaan tilaa alettiin
kutsumaan Klemettiläksi, ilmeisesti Klemetti rakensi uudistilan (tulipalossa tuhoutuneen tilalle ?).
Tila todettiin v. 1641 3 äyrin ja 2/3 manttaalin tilaksi sekä v. 1645 oli autioksi (öde), jolloin tila joutui
läänitetyksi ratsumestari Alexander Reid’lle, johon tämä sai kuninkaan vahvistuksen v. 1649, viite;
s. 31 LK. Näin Klemetti toimi kotitilansa (rälssitilan) lampuotina v. 1645 -1678. Luhangan kylän talot
Sipilä, Jaakkola ja Klemettilä muodostivat Luhangan säteriratsutilan, johon myöhempinä vuosina
liitettiin myös muita taloja. Klemetti Mikonpoika kuoli v. 1682 jälkeen Luhangassa.
Taulu 33.B.8
Vappu Heikintytär (Walborg Hendersdotter)
Syntyi n. v. 1618 mahdollisesti Luhangassa. Vappu avioitui tai hänet naitettiin v. 1635 Klemetti
Mikonpojan puolisoksi Klemettilän tilalle. Vappu mainittiin v. 1635 -1656- henkikirjoissa Klemettilän
63
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
tilan emäntänä. Vappu kuoli ilmeisesti v. 1661, tai viimeistään v. 1662, koska Klemetti mainittiin
tuolloin ilman vaimoa.
Lapset:
- Luukas Klemetinpoika, mainittiin v. 1662 -1671 henkikirjoissa Klemetti Mikonpojan poikana
vaimonaan Riitta, joka mainittiin v. 1662 -1665.
- Mikko Klemetinpoika, s. n. v. 1648 Luhanka. Tauluun 33.B.9.
- Jaakko Klemetinpoika, mainittiin v. 1675 -1691 henkikirjoissa Klemetin poikana ja v. 1680
alkaen tilan isännän Mikko Klemetinpojan veljenä. Puoliso; Kerttu mainittiin v. 1675 -1694
henkikirjoissa.
- Risto Klemetinpoika, mainittiin v. 1676 henkikirjassa Klemetti Mikonpojan poikana ja v.
1678 henkikirjassa nihtinä, eli sotilaana.
Marketta eli Maisa (Margaretha el. Maisa N.N-dotter)
Mainittiin v. 1663 -1682 henkikirjoissa Klemetti Mikonpojan 2. puolisona ja Klemettilän lampuotitilan
emäntänä. Ei tiedossa lapsia.
Taulu 33.B.9
Mikko Klemetinpoika (Michel Clemetsson)
Syntyi n. v. 1648 lampuodin poikana Luhangan kylän Klemettilässä. Mikko mainittiin v. 1668 alkaen
Klemetti Mikonpojan poikana Klemetin tilalla. Mikko toimi isänsä jälkeen lampuotina ja isäntänä
Klemettilä rusthollissa v. 1680 -1693. Mikko kuoli v. 1693 jälkeen Luhangassa, ehkä nälkävuosien
1695 -1697 aikana.
Taulu 33.B.10
Kerttu N.N. (Gertrud N.N-dotter)
Syntyi n. v. 1650 mahdollisesti Luhangassa. Kerttu avioitui tai hänet naitettiin v. 1668/1669 tienoilla
Mikko Klemetinpojan puolisoksi. Kerttu mainittiin v. 1669 -1678 henkikirjoissa emäntänä
Klemettilän lampuotitilalla. Kerttu kuoli v. 1678 jälkeen, ehkä n. v. 1680 Luhangassa.
Lapset:
- Lasse Mikonpoika, mainittiin v. 1694 henkikirjassa lampuotina ja isäntänä Klemettilässä.
Lassella ei mainittu puolisoa.
- Risto Mikonpoika, s. n. v. 1672 Luhanka. Tauluun 33.B.11.
- Sipi Mikonpoika, mainittiin v. 1707 -1712 henkikirjoissa Risto Mikonpojan veljenä
Klemettilän lampuoti-rusthollissa (Luhangan säterissä eli kartanossa).
- Klemetti Mikonpoika, mainittiin v. 1707 -1712 henkikirjoissa Risto Mikonpojan veljenä
Klemettilässä.
Maria N.N. (Maria N.N-dotter)
Maria mainittiin v. 1682 -1694 henkikirjoissa Mikko Klemetinpojan 2. puolisona ja Klemettilän
lampuotitilan emäntänä. Ei tiedossa lapsia.
Taulu 33.B.11
Risto Mikonpoika (Christer Michelsson)
Syntyi n. v. 1672 lampuodin poikana Luhangan kylän Klemettilässä, eli Luhangan säterin lampuotirusthollissa. Risto Mikonpoika toimi lampuotina veljensä Lassen jälkeen kotitilallaan Klemettilässä
v. -1707 -1725. Vuoden 1725 henkikirjassa mainittiin myös Riston veljen vaimo Anna sekä vävy
Nuutti Heikinpoika. Risto Mikonpoika mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa
(s. 69 RK 1727 -1736 k. 52) itsellisenä Luhangan Tammijärvellä. E.m. rippikirjassa Risto mainittiin
sokeaksi (blind). Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Luhangan Sipilä, Jaakkola ja Klemettilä
olivat Ylisen Hollolan komppanian ratsutila n:o 104, joka oli 1 manttaalin 2 talouden tila, viite; s.
709 SPH I-II. Sipilä ja Jaakkola olivat tuolloin yhdistettynä 1 talouden tilana sekä Klemettilä omana
lampuotitilana. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan vanha kerjäläinen (Gl. tiggare)
64
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Risto Mikonpoika kuoli 80 v. ikäisenä 20.5.1737 Luhangan Tammijärvellä, jossa ilmoitetussa
kuoliniässä oli varmaan liioittelua, kuolinikä voisi olla ehkä n. 65 vuotta.
Taulu 33.B.12
Kaarina Eerikintytär (Carin Erichsdotter)
Syntyi n. v. 1680 mahdollisesti Luhangassa, asiaa ei tunneta tarkemmin. Kaarina voisi olla
Luhangan säterin lampuodin Eerik Pertunpojan ja vaimonsa Kertun tytär, tai Rekolan tilan Eerik
Eerikinpojan ja vaimonsa Dorden tytär tai Salmelan Eerik Pertunpojan ja vaimonsa Kaarinan tytär,
joten isävaihtoehtoja on monia pelkästään Luhangan kylässä. Kaarina Eerikintytär mainittiin
v. 1707 -1725 henkikirjoissa Risto Mikonpojan puolisona Luhangan Klemettilässä, lähellä
Tammijärveä sekä rippikirjassa Tammijärvellä. Miehensä kuoleman jälkeen Kaarina Eerikintytär
mainittiin vielä v. 1746 Tammijärvellä, josta hän muutti jonnekin, mikä ei selvinnyt rippikirjan
perusteella, eikä Kaarinan kuolemasta löydetty tietoja. Joka tapauksessa hän kuoli v. 1746 jälkeen.
Lapset:
- Maria Ristontytär, s. v. 1715 Luhanka, k. 2.2.1775 Luhanka, Vanhakylä. Puoliso; Nuutti
Heikinpoika, s. 1700, k. 21.3.1776 Luhanka, Vanhakylä.
- Heta Ristontytär, s. v. 1716 Luhanka. Tauluun 33.A.10.
- Mikko Ristonpoika, mainittiin lampuotina Klemettilässä v. 1731 -1739. Puoliso; Maria
mainittiin v. 1737 -1739 henkikirjoissa.
Taulu 34 Joutsan Pappisen Haukihäntä sukuhaara
Yleistä: Joutsan kylä Pappinen kuului 1600/1700-luvuilla Suur-Sysmän Tammilahden kylään, ollen
Hartolan perustamisen v. 1784 jälkeen osa Hartolaa. Joutsa oli v. 1784 jälkeen Hartolan
kappeliseurakuntana ja v. 1860 alkaen itsenäisenä kuntana. Talon ja kylän nimen varhainen muoto
oli Pappi tai Pappis (Pappis el. Haukihändä). Kylän nimenä esiintyi Pappis by, eli Pappinen. Pappi,
Pappinen nimen alkuperää ei kylän nimenä tunneta, toki pappi on uskonnollisen yhteisön
hengellinen johtaja ja tarkoittaa myös isää, toisaalta tiedetään että pappi on tarkoittanut myös
riihenlämmittäjää, viite; s. 15 Joutsan Kotiseutulehti 2012. Talon nimestä Haukihäntä ei ole
myöskään tietoa sen alkuperästä. Tammilahden kylän Pappi tai Pappinen eli Haukihäntä (myös;
Haukikuono ?) nimi tuli käyttöön 1700-luvun alussa maa- ja henkikirjoihin, sitten myös
kirkonkirjoihin Isonvihan jälkeen. Pappisen Haukihännän tila lohkottiin ilmeisesti v. 1595 Pappisen
emätilasta, jonka toista puoliskoa, tilaa kutsuttiin myöhemmin Muikkuparraksi. Samoin tästä
lohkottiin jo v. 1585 tila, josta myöhemmin käytettiin nimeä Hara, eli pienen Haran kylän kantatila.
Näiden tilojen kantatila saattoi Puttolan tila, jossa isäntänä tunnettiin maakirjan alkuaikoina Olli
Puttola, taulu 46.1. Maakirjan ja Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Tammilahti n:o 2 Pappi
(Pappisen) eli Haukihännän tila oli 1/6 manttaalin 1 talouden vero- eli perintötila, joka oli Sysmän
komppanian 5. ja 6. korpraalin vapaatila ja ruodun n:o 41 osakas, viite; s. 707 SPH I-II ja s. 77 JK.
Haukihännän tilalla mainittiin myös torppa; Vaihela. Haukihännän tila jakaantui ensin jo 1700-luvun
loppupuolella ja Isonjaon myötä 1800-luvun alussa siten että Haukihännästä muodostui 4 tilaa;
Ryyttinen, Simola, Harju ja Sydänmaa. Harju mainittiin myöhemmin Simolan torppana.
Myöhemmin 1800-luvun loppupuolella Haukihännän jaossa syntyneet tilat olivat nimellä Ryyttinen,
Simola (jolla torpat; Niemelä ja Harju) sekä Sydänmaa. Haukihäntä tilan nimenä hävisi käytöstä
1890-luvulla. Oletettavasti Haukihännän emätila sijaitsi paikalla joka tunnetaan nykyään
Sydänmaan tilana, joka sijaitsee Pappisen kylän länsiosassa Tammiharjussa lähellä Luhangan
rajaa, Joutsa –Luhanka tien n:o 610 pohjoispuolella, viite; s. 11 ja s. 73 EK-P. Sydänmaan
yhteydessä mainittiin että se oli Puustellina. Ryyttinen sijaitsi tai sijaitsee yhä Pappisen kylän
keskustassa Muikkuparran (Mäentalon) tilan eteläpuolella. Toisaalta Kuninkaan kartaston v. 1790
mukaan Pappisen 2 tilaa Haukihäntä ja Muikkuparta olisivat olleet lähinaapureita paikalla, jossa
nykyään on Muikkuparran Mäentalon tila. Haukihäntä ehkä Muikkuparran eteläpuolella nykyisen
Ryyttisen tilan paikkeilla !?. Kansakoululaitoksen perustamisen jälkeen Pappisen koulu toimi
Ryyttisessä v. 1895 -1899 kunnes uusi koulurakennus valmistui, viite; s. 25 -27 EK-P.
65
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Sydänmaan tilan etelä-lounaispuolella sijaitsee e.m. Harjun ja Niemelän talot, jotka torppien
vapautumisen jälkeen itsenäistyivät omiksi pientiloikseen. Niemelän tilaa asuttaa nykyään Markku
Järvenpää (s. 1961 Joutsa), jonka isän isän isä linjan kaukaisin tunnettu esi-isä oli Asikkalan Kalkkisten
kartanon Iisakkilan torppari Mikko Eerikinpoika Hanjärvi (s. 1746, k. 1808), kuten myös kirjoittajan suorassa
isän isän isä linjassa !. Pappisen kylällä on oma kyläyhdistys; www.pappinen.com.
Pappisen Haukihännän varhaisempi historia ja isännät:
 Heikki Ollinpoika (Henrik Olsson), s. n. v. 1540 Joutsa (?). Heikki Ollinpoika toimi
uudistilallisena Tammilahden Pappisessa, tiettävästi Pappisen Haukihännän &
Muikkuparran yhteisellä emätilalla, jonka isäntänä hänet mainittiin v. 1564 -1578.
Heikin isä voisi olla Olli Puttola, taulu 46.1 ja veli Hannu Ollinpoika, Hannuksen tilan
isäntä, taulu 40.1. Toisaalta Heikki voisi olla lähtöisin Hartolan Kirkkolasta, jossa tiedetään
isäntänä Olli Heikinpoika v. 1539 -1552. Tilan pitoa jatkoi sitten v. 1553 alkaen Jussi
Ollinpoika, mainittiin myös Olli Ollinpoika ja Lauri Ollinpoika, sekä Heikki Ollinpoika, joka
viljeli tilan jaossa syntynyttä 1/6 koukun ja 1 jousen tilaa v. 1545 -1562, jonka jälkeen tilalla
ei mainittu ketään !. Tila todettiin v. 1561 veroltaan 1/6 koukun ja 3 jousen tilaksi !.
Voitaneen ajatella josko Heikki Ollinpoika olisi siirtynyt uudisviljelijäksi takamaille
Tammilahden Pappisiin (?), tässä tapauksessa Heikki Ollinpoika olisi syntynyt jo n. v. 1523
-1525 tienoilla !.
Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Tammilahden Heikki Ollinpojan varallisuus oli;
rahaa 6 mk, 1 hevonen, arvo 10 mk, (ei lehmiä), 5 lammasta, 4 vuohta ja/ tai pukkia, 4
sikaa, nuorta karjaa 3 kpl, joista perittiin hopeaveroa yht. 3 äyriä ja 19 1/5 deninkiä, viite; s.
63 JK. Tämä ylimääräinen hopeavero kerättiin v. 1571 koko Ruotsin valtakunnassa Älfsborgin
(Göteborg) linnan lunastamiseksi takaisin tanskalaisilta, jotka olivat sodassa valloittaneet k.o. linnan .
Heikki Ollinpojan tila oli v. 1564 veroltaan 1/12 koukun ja 1 jousen tila, eli vaikka tila oli
uudistila, niin se oli lohkottu vanhemmasta tilasta, ilmeisesti Puttosesta (?), joka selittää
osaltaan koukkuluvun pienuutta. Ennen kuin tilaa jaettiin, niin v. 1582 tila mainittiin 1/6
koukun ja 3 jousen tilaksi. Vuonna 1585 ensimmäisen jaon myötä koukkuluku sekä
jousimäärä putosi; 1/12 ja 1 jousi. Seuraavaa jakoa ennen v. 1593 tila todettiin 1/12
koukun, ½ manttaalin ja 2 jousen tilaksi, kun taas v. 1595 jaon myötä verotusarvo putosi;
1/24 koukkua, ½ manttaalia ja 1 jousi. Heikki Ollinpoika kuoli v. 1578 jälkeen, ehkä n. v.
1590 tienoilla Joutsan Pappisessa.
Ilmeiset lapset:
Matti Heikinpoika (Matz Hindersson), Pappisen Muikkuparran tilan isäntä v. 1579 1622.
N.N-Heikintytär, puoliso; Heikki Pietarinpoika (Henric Persson). E.m. emätilasta
lohkotun Haran tilan isäntä v. 1585 -1588. Sen jälkeen isäntänä toimi Heikki
Heikinpoika.
Heikki Heikinpoika (Henrik Hindersson), Haran tilan isäntä v. 1589 -1639.
Perttu Heikinpoika (Bertil Hindersson), Haukihännän isäntä.

Perttu Heikinpoika (Bertil Hindersson), s. n. v. 1572 Joutsa, Pappinen. Perttu Heikinpoika
mainittiin maakirjoissa (koukku-/manttaaliluetteloissa) tiettävästi Pappisen Haukihännän &
Muikkuparran emätilasta v. 1595 lohkotun uudistilan, Pappisen eli Haukihännän tilan
pitkäaikaisena isäntänä, maakirjan mukaan v. 1595 -1639. Pertun tila todettiin v. 1595
veroltaan saman suuruiseksi kuin Muikkuparran tila oli, eli 1/24 koukun, ½ manttaalin ja 1
jousen tilaksi. Ennen lohkomista emätila oli v. 1593 oli 1/12 koukun ja ½ manttaalin ja 2
jousen tila. Vuonna 1639 Pertun tila oli veroltaan ½ äyrin ja 1/6 manttaalin tila. Pertun tila
mainittiin 1600-luvun alun katovuosien myötä autioksi (öde) v. 1603 ja v. 1604 Perttu
todettiin kykenemättömäksi (oförm) maksamaan verojaan. Vuonna 1615 todettiin Perttu
karanneeksi (förymder) tilaltaan ilmeisesti verojen/verovelkojen myötä, tai pakoillessaan
joutumista sotapalvelukseen (?). Tähän saattoi vaikuttaa v. 1614 suoritettu ylimääräinen
veronkanto koko Ruotsin valtakunnassa Älfsborgin linnan (nyk Göteborg) lunastamiseksi
tanskalaisilta. Tämä vero oli tiettävästi suurimpia mitä Suomessa on koskaan kannettu ja kannettiin
vielä toistamiseen, sillä v. 1571 kannettu ylimääräinen hopeavero perittiin samasta syystä !. Itä-
66
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Hämeessä tämän veronkannon suoritti v. 1614 Koskipään kartanon herra ratsumestari Sipi
Henrikinpoika, viite; s. 16 KeI-H. Vuoden 1634 henkikirjassa todettiin Perttu karanneeksi
tilaltaan Uudellemaalle (förymde till Nyland), ilmeisesti verovelkojen vuoksi (?). Monet
talonpojat joutuivat suuriin vaikeuksiin 1630-luvulla katovuosien ja tiloille kohdistuvien
suurten sotarasitusten (30-vuotinen sota) myötä (kohtuuttomien verojen ja sotaväkiottojen
vuoksi). Perttu Heikinpoika kuoli v. 1639 jälkeen Pappisessa.

Matti Pertunpoika (Matz Bertilsson), s. n. v. 1597 Joutsa, Pappinen. Ilmeisesti edellisen
poika. Matti mainittiin jo v. 1631 verokirjassa talolliseksi (bonde) Haukihännän tilalla.
Henkikirjojen mukaan Matti Pertunpoika toimi talollisena ja isäntänä Haukihinnan tilalla v.
1634 -1649. Puoliso: Inkeri Niilontytär, mainittiin v. 1634 -1646. Matilla ja Inkerillä
mainittiin tytär Marketta jo v. 1634 sekä nimeltä mainitsematon tytär v. 1644 sekä poika ja
tällä vaimo v. 1649. Matin tila todettiin autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi v. 1644,
1646 ja 1651. Matti Pertunpoika kuoli v. 1649 jälkeen Pappisessa.

Jaakko Matinpoika (Jacob Matzson), s. n. v. 1630 Joutsa, Pappinen. Tiettävästi edellisen
poika. Jaakko mainittiin nimellä v. 1650 alkaen Haukihännän tilalla, jonka isäntänä hän
toimi v. 1650 -1678. Puoliso: Marketta (Margeta el. Maisa) mainittiin v. 1653 -1680.
Jaakolla mainittiin veli Eskeli (?) v. 1653 -1656 vaimonsa Marketan kanssa. Tilalla
mainittiin itsellinen Matti Matinpoika vaimonsa Helkan kanssa v. 1653 -1656. Jaakolla
mainittiin v. 1663 -1665 Vappu niminen tytär, joka avioitui v. 1678 Sipi nimisen vävyn
kanssa, joka mainittiin v. 1668 -1670 Haukihännän tilalla. Jaakolla mainittiin Maisa niminen
tytär v. 1662 -1671 henkikirjoissa, sekä poika Matti ja tällä vaimo Sofia v. 1678 -1682
henkikirjoissa, samoin Riitta niminen tytär v. 1678. Jaakko Matinpoika kuoli ilmeisesti v.
1679, koska vaimonsa Marketta mainittiin v. 1680 leskeksi.

Eerikki Matinpoika (Erich Matzson), s. n. v. 1633 Joutsa, Pappinen. Tiettävästi edellisen
veli. Mahdollisesti sama kuin Jaakko Matinpojan veljeksi v. 1653 -1656 nimetty Eskeli, joka
voisi olla kirjaus tai tulkintavirhe (?). Eerikki Matinpojalla mainittiin vaimo; Marketta v. 1682
henkikirjassa. Eerikin mahdollinen toinen vaimo oli ilmeisesti Kaarina Eskelintytär (?).
Eerikki Matinpoika mainittiin henkikirjoissa vain v. 1682 Haukihännän tilalla, jonka
omistajana ja isäntänä hänet mainittiin maakirjoissa v. 1682 -1691 ja v. 1694. Eerikki kuoli
ilmeisesti suurten kato- ja nälkävuosien 1695 -1697 aikana Pappisessa. Sysmän v. 1704
verorästiluettelon mukaan Pappisen eli Haukikuonon (Haukihännän) isännät Jaakko
Matinpoika ja Eerikki Matinpoika olivat kuolleet suuressa köyhyydessä, eivätkä olleet
mitään jälkeensä jättäneet, viite; s. 717 SPH I-II.

Juho Tuomaanpoika (Johan Thomasson), mainittiin v. 1687 -1694 henkikirjoissa
Haukihännän tilalla yhdessä puolisonsa Dorden (Dårde) kanssa. Maakirjan mukaan Juho
Tuomaanpoika toimi Haukihännän isäntänä v. 1692 -1693 sekä 1695 -1704. Tilalla
mainittiin v. 1693 -1694 Juholla veli Eerik sekä rengit Yrjö v. 1693 ja Tuomas v. 1694 (ehkä
veljekset), kuin myös Jaakko niminen nihti, eli sotilas v. 1687 -1693.
Taulu 34.1
Tuomas Pietarinpoika Pappinen eli Haukihäntä (Thomas Persson Pappis el. Haukihändä)
Syntyi n. v. 1675 ehkä Suur-Sysmän (Luhangan) Tammijärvellä (?). Oletettu isä taulussa 36.3.
Lähinnä henkikirjojen perusteella voitaneen päätellä että Tuomas voisi olla lähtöisin Luhangan
Tammijärven Tomuhousun tilalta, tullen Joutsan puolelle naapurikylään Tammilahden Pappiseen
(?). Tomuhousun isännällä Henrik Pietarinpojalla mainittiin v. 1680 -1691 henkikirjoissa veli
Pietari Pietarinpoika, sekä Henrikin ilmeinen poika Tuomas (ilman vaimoa), sekä toinen poika
Yrjö v. 1680 -1694, jolla mainittiin vaimo Sofia v. 1693 -1694 henkikirjoissa. Ehkä Tuomas
Pietarinpoika tuli Tammijärveltä ensin rengiksi Pappisen Haukihäntään v. 1693 tienoilla ja avioitui
sitten tilan tyttären kanssa (?). Henkikirjoissa mainittiin v. 1694 Pappisen Haukihännän silloisella
isännällä Juho Tuomaanpojalla Tuomas niminen renki. Haukihännän tilalla v. 1693 mainittu Yrjö
niminen renki saattoi olla Tuomaksen veli (?).
67
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Päättely siitä että Tuomas Pietarinpoika periytyisi Tammijärven Tomuhousun tilalta, sisältää vielä
epävarmuuksia ja vaatii vielä lisäselvittelyä. Haasteelliseksi asian tekee 1695 -1697 suurten nälkävuosien ja
sitä seuranneiden Pohjan sodan ja Isonvihan aika, jolloin väestöluetteloita ylläpidettiin heikosti. Tammijärven
Tomuhousu/ Liukkosen tilalta tunnetaan useampiakin sopivia Pietari nimisiä isäehdokkaita. Muualta
lähiseuduilta ja kylistä ei ole löydetty ”sopivia” Pietari isäkandidaatteja.
Tuomas Pietarinpoika mainittiin maakirjoissa ja Sysmän henkikirjoissa isäntänä Tammilahden
Pappisen Haukihännän (Tammilax, Pappis el. Haukihändä) tilalla v. 1705 -1712- vaimonsa Riitan
kanssa. Tilalla mainittiin v. 1707 -1712 poikana Eskeli (Eskil) jolla vaimo Maria v. 1711 -1712.
Tuskin tämä Eskeli oli Tuomaksen ja Riitan poika, ehkä paremminkin sama kuin Tomuhousun
tilalla v. 1691 -1694 mainittu veli Eskeli ? !. Haukihännän tilalla mainittiin itsellisenä Sipi ja tällä
vaimo Maria. Vuoden 1705 maakirjassa tilan omistajaksi oli merkitty Tuomas Pietarinpoika
Pappinen (Thomas Peerson Pappis). Vuonna 1712 tilan kymmenysverojen maksajaksi oli merkitty
Tuomas Haukihäntä (Thomas Haukihändä). Haukihännän tilalla v. 1722 -1723 isännäksi mainittu
Yrjö Pietarinpoika Pappinen (Jöran Pährsson Pappis) lienee ollut Tuomaksen veli ja ilmeisesti
sama Yrjö Pietarinpoika, joka mainittiin v. 1680 -1694 Tammijärven Tomuhousun tilalla (?), Yrjön
vaimona Tomuhousussa mainittiin v. 1693 -1694 Sofia. Yrjön vaimona mainittiin Pappisen
Haukihännässä Sofia Matintytär (Sophia Mattsdotter), joka mainittiin v. 1725 henkikirjassa Niilo
Yrjönpojan äidiksi Haukihännän tilalla.
Niilo Yrjönpojan kohdalla oli v. 1727 henkikirjassa merkintä siitä että tämä oli ollut karkumatkalla ja
hänet otettiin sotilaaksi (”förrymbt och gifvit sig till soldat”), ilmeisesti verovelkojen vuoksi.
Yrjö Pietarinpoika ja vaimonsa Sofia Matintytär mainittiin vielä Hartolan ensimmäisessä
säilyneessä rippikirjassa (s. 70 RK 1727 -1736 k. 53) Tammilahden Pappisen Haukihännässä ja
kerrottiin heidän kuolleen. Tilalla mainittiin itsellisinä Kaarina Eskelintytär (Carin Eskilsdotter) ja
Maria Severintytär (Maria Söfringsdotter).
Tuomas Pietarinpoika kuoli ilmeisesti v. 1715 -1722 välisenä aikana Pappisessa, siis Isonvihan
aikaan.
Taulu 34.2
Riitta Eerikintytär (Brita Erichsdotter)
Syntyi n. v. 1680 tiettävästi Joutsan Pappisessa (?). Riitan isä voisi olla edellä mainittu Eerikki
Matinpoika, joka toimi Haukihännän tilan isäntänä v. 1682 -1694 (?). Riitta mainittiin v. 1707 -1712
henkikirjoissa Tuomas Pietarinpojan puolisona ja emäntänä Pappisen Haukihännän tilalla. Riitta
Eerikintytär mainittiin Hartolan ensimmäisissä säilyneissä rippikirjoissa vanhana äitinä
Haukihännän tilalla. Riitan äidiksi (äitipuoleksi ?) mainittu Kaarina Eskelintytär kuoli 85 v. ikäisenä
v. 1736 Haukihännän tilalla. Riitta Eerikintytär kuoli 73 v. ikäisenä 1.5.1753 Pappisessa.
Lapset:
- Simo Tuomaanpoika, s. n. v. 1698 Joutsa, Pappinen. Tauluun 34.3.
- Olavi Tuomaanpoika, s. n. v. 1702 Joutsa, Pappinen. Mainittiin Simon yhtiömiehenä ja
itselliseksi Haukihännän tilalla, torpparina Pappisen Vaiheman torpassa, k. 4.10.1756
Vaihema. Puoliso; Kaarina Henrikintytär.
- Sipi Tuomaanpoika, s. n. v. 1707 Joutsa, Pappinen. Puoliso, Doro Eliaksentytär.
Taulu 34.3
Simo Tuomaanpoika Haukihäntä (Simon Thomasson Haukihändä)
Syntyi n. v. 1698 talollisen poikana Joutsan Pappisissa. Simon isä oli ilmeisesti Tuomas
Pietarinpoika Haukihännän tilalta. Simo toimi itsekin Haukihännän tilan isäntänä v. 1728 -1748,
yhtiömiehenään veljensä Olavi Tuomaanpoika. Myös vävy Matti Paavonpoika Muikkuparrasta toimi
Olavin jälkeen Simon yhtiömiehenä. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Simo
Tuomaanpojan äidin äiti Kaarina Eskelintytär kuoli 85 v. ikäisenä v. 1736 ja haudattiin 1.2.1736
Hartolan kirkkoon. Kaarina mainittiin olleen kerjäläisenä ennen kuolemaansa. Simo Tuomaanpoika
kuoli 71 v. ikäisenä 9.4.1769 Pappisessa.
N.N. (N.N-dotter)
Simon oletetun ensimmäisen puolison nimeä ei tiedetä.
68
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Lapset:
- Perttu Simonpoika (Bertell Simonsson), s. 1716 Joutsa, Pappinen. Talollisena ja isäntänä
Haukihännän jaetulla tilalla v. 1755 -1764, sen ohella lautamies (nämdeman). Perttu kuoli
48 v. ikäisenä 24.6.1764 Joutsan Pappisen Haukihännässä ja haudattiin 1.7.1764 Hartolan
kirkkoon. Puoliso 15.12.1754 Kristiina Kallentytär, s. 1728 Leivonmäki. Kristiina avioitui
miehensä kuoleman jälkeen 2. kerran Pappisen rengin Yrjö Yrjönpojan (s. 1741) kanssa.
Kristiina Kallentytär kuoli 10.4.1790 Joutsa, Pappinen, haudattu 18.4.1790 Leivonmäelle.
Pertun ja Kristiinan poika Risto Pertunpoika, s. 1.4.1764 Pappinen, avioitui 27.1.1783
Muikkuparran tilan tyttären Leena Tuomaantyttären (s. 20.5.1764) kanssa, jonka isä
taulussa 54.9. Risto Pertunpojan ja Leena Tuomaantyttären poika Mikko Ristonpoika (s.
1788) rakensi 1820-luvulla uudistilan Haukihännän Harjun tilan, jota hän ja hänen
jälkeläisensä sitten viljelivät. Harju mainittiin 1870-luvulta lähtien Tammilahti n:o 2
(Haukihännän) torppana. Riston ja Leenan toinen poika Antti Ristonpoika (s. 1786) ja
vaimonsa Liisa Henrikintytär (s. 1788) viljelivät Haukihännän jaossa syntynyttä Simolan
tilaa, jossa jatkoi sitten heidän tyttärensä Maria Antintytär (s. 1810) miehensä Antti
Antinpojan (s. 1812) kanssa.
Taulu 34.4
Kaarina Tahvontytär (Carin Staphansdotter)
Syntyi n. v. 1713 mahdollisesti Hartolan Kirkkolassa (?). Kaarinan isä Tahvo tai Tapani (Staphan)
tiedetään vain lastensa patronyymin perusteella. Kaarina Tahvontyttären äiti oli Kaarina
Pertuntytär (Carin Berendtsdotter), s. 1689, k. 16.2.1752 Hartola, Kirkkola, joka mainittiin Hartolan
ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 33 RK 1727 -1736 k. 23) poikansa Mikko Tahvonpojan
taloudessa Kirkkolassa. Seuraavassa rippikirjassa (s. 72 RK 1736 -1747 k. 73) Kaarina Pertuntytär
mainittiin Pappisen Haukihännässä tyttärensä Kaarinan perheen taloudessa ja Simo Tuomaanpojan anoppina. Kun tyttärensä Kaarina Tahvontytär kuoli v. 1747 Pappisessa, niin Kaarina
Pertuntytär palasi takaisin Kirkkolaan. Tämän enempää Kaarina Tahvontyttären vanhemmista ei
tiedetä, sillä heitä ei löydy 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun vajavaisista henkikirjoista. Kaarina
Tahvontyttären veli Perttu Tahvonpoika muutti v. 1733 Uudellemaalle (till Nyland). Kaarina
Tahvontytär mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1729 alkaen Simo Tuomaanpojan puolisona
Pappisten Haukihännässä, eli Kaarina naitettiin jo n. 16 v. ikäisenä emännäksi Haukihäntään.
Hartolan rippikirjoissa Kaarina mainittiin myös v. 1729 alkaen Simo Tuomaanpojan puolisoksi.
Kaarina Tahvontytär kuoli jo 34 v. ikäisenä mahdollisesti lapsivuoteeseen 3.9.1747 Pappisessa.
Lapset:
- Sofia Simontytär, s. 1731, kastettu 6.6.1731 Joutsa, Pappinen, k, 1751 Pappinen. Puoliso;
29.1.1749 Matti Paavonpoika, s. 1726 Pappinen, Muikkuparta, jonka isä taulussa 54.7.
Matti toimi appiukkonsa Simon yhtiömiehenä, mutta Sofian kuoleman jälkeen avioiduttuaan
1.5.1752 uudemman kerran Marketta Heikintyttären kanssa Matti Paavonpoika toimi
torpparina Tammilahden Lavian torpassa. Sofian ja Matin tytär Eeva Matintytär, s.
30.9.1749 avioitui 8.12.1771 Henrik Henrikinpojan, s. 1740 Luhanka, Ryyttylä, kanssa.
Henrikin isä taulussa 33.A.9. Henrik Henrikinpoika ja Eeva Matintytär toimivat talollisena
Haukihännän tilalla.
- Vappu Simontytär, s. 31.2.1734 Joutsa, Pappinen. Puoliso; 12.12.1756 reservin sotilas Yrjö
Heikinpoika, s. 1728 Tammijärvi, k. 1793 Pappinen.
- Yrjö Simonpoika, s. 23.4.1736 Joutsa, Pappinen. Puoliso; 9.12.1759 Vappu Juhontytär
Putkijärveltä. Yrjö Simonpoika toimi talollisena ja isäntänä kotitilallaan Haukihännässä. Yrjö
kuoli v. 1797 Pappisessa.
- Marketta Simontytär, s. v. 1740 Joutsa, Pappinen, k. 1754 Joutsa, Pappinen.
- Juho Simonpoika, s. 23.6.1742 Joutsa, Pappinen
- Maria Simontytär, s. 21.4.1745 Joutsa, Pappinen. Tauluun 33.A.12.
69
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Maalin Pertuntytär (Malin el. Magdalena Bertilsdotter)
Syntyi n. v. 1724 Tammilahden Hannusmäessä. Maalin avioitui tai hänet naitettiin 1.5.1752
leskimies Simo Tuomaanpojan puolisoksi Pappisten Haukihäntään, jossa Maalin kuoli jo 34 v.
ikäisenä 28.12.1758.
Lapset:
- Marja Simontytär, s. 18.5.1752 Joutsa, Pappinen
- Anna Simontytär, s. 1754 Joutsa, Pappinen
Suku jatkoi tilan pitoa Haukihännässä seuraavasti:
Sofia Simontyttären (s. 1731) tytär Eeva Matintytär (s. 1749), joka avioitui v. 1771 Luhangan
Sydänmaan Ryyttylän tilan pojan Henrik Henrikinpojan kanssa saivat mm. lapset: Joonas (s. 1775)
ja Antti (s. 1778), jotka jatkoivat tilan pitoa seuraavasti:
 Joonas Henrikinpoika (s. 1775) ja vaimonsa Liisa Yrjöntytär (s. 1770) viljelivät
Haukihännän jaossa syntynyttä Ryyttisen tilaa, jossa jatkoi heidän tyttärensä Maria
Joonaantytär (s. 1795) miehensä, taloon vävyksi tulleen Matti Henrikinpojan (s. 1787)
kanssa. Olisikohan nimi Ryyttinen juontunut Luhangan Ryyttylästä, tullut Joonaksen isän
mukana (?), jota Luhangassakin mainittiin joissain lähteissä myös nimellä Ryyttilä !.
 Antti Henrikinpoika (s. 1778) ja vaimonsa Anna Yrjöntytär (s. 1780) mainittiin 1800-luvun
alussa kirkonkirjoissa uudistilallisiksi, kun rakensivat Sydänmaan tilana tunnetun
Haukihännän jaossa syntyneen tilan. Tästä on päätelty että vanha Haukihäntä sijaitsi
suunnilleen sillä paikalla missä nykyinen Sydänmaa sijaitsee. Talon nimeksi tullut
Sydänmaa nimi tuli varmaan Antin isän mukana ”tuliaisina” Luhangan Sydänmaan kylän
mukaan (?). Sydänmaan tilaa viljeli sitten Antin ja Annan poika Kustaa Antinpoika (s.
1802) vaimonsa Leena Eerikintyttären (s. 1818) kanssa sekä heidän jälkeensä poika
Aukusti Kustaanpoika (s. 1840) vaimonsa Vilhelmiina Adolfintyttären (s. 1840) kanssa.
Tämän jälkeen heidän poikansa Aukusti Aukustinpoika Salonen (s. 1864) vaimonsa
Hilma Maria Antintyttären (s. 1875) kanssa viljelivät Sydänmaan tilaa.
Tämän jälkeen suku vaihtui Sydänmaalla, kun Oskaris ja Eriikka Mäkinen tulivat
viljelemään tilaa. Nykyään Sydänmaan tilaa viljelee e.m. jälkeläinen Markku Mäkinen, viite;
s. 73 EK-P.
Taulu 35.A Joutsan Heinikan Anttila sukuhaara
Yleistä: Hartolan Kirkkolan Heinikassa sijainneen Anttilan tilan historia alkaa ilmeisesti 1750luvulta, sillä v. 1750 tienoilla Pärnämäestä muuttanut Antti Rasmuksenpoika perheineen rakensi
uudistilan, joka nimettiin hänen etunimensä mukaisesti Anttilaksi. Heinikan Anttila on mainittu
kuuluneeksi Hartolan Kirkkola n:o 4 Sipilän ratsutilan (myöhemmin Fredricsgård ja Tollinmäen
kartano) laajoihin maaomistuksiin ja siten Anttila oli Sipilä rusthollin lampuotitila (?), viite; s. 170 171 ja 188 TEP. Kuitenkin maakirjojen ja henkikirjojen mukaan Heinikan Anttila oli Kirkkola n:o 3
Ulmalan lampuotitila, joskin Ulmala jakaantui ¾ Kirkkolan n:o 4 Sipilä rusthollille ja ¼ Kirkkola n:o 5
Mäkelä rusthollille. Heinikan Anttila, kuten koko Heinikan pieni kylä siirrettiin senaatin päätöksellä
1.1.1919 Joutsaan, viite; 206 TEP. Anttilan tila toimi Heinikan kylän postitoimistona. Anttilan tilan
tarina päättyi tulipaloon 25.6.1956, jonka myötä asukkaat (Juho Antinpoika Anttilan perhe) muutti
muualle myyden maa-alueet naapureille, viite; s. 170 -171, 188 -190 ja 206 TEP.
Taulu 35.A.1
Rasmus N.N. (Erasmus N.N-son)
Syntynyt ehkä n. v. 1660 mahdollisesti Hirvensalmella (tai Joutsassa ?). Rasmus tai Erasmus
tiedetään vain poikiensa patronyymin perusteella. Rasmus (tai Erasmus) kuoli ennen v. 1727
mahdollisesti Joutsassa.
70
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 35.A.2
Riitta Eerikintytär (Britra Erichsdotter)
Syntyi n. v. 1660 (tai 1659 ?) mahdollisesti Joutsassa, ehkä Pärnämäessä (?). Riitta voisi olla
Pärnämäen Hossolan Eerik Mikonpoika Hossolan tytär (?). Eerikin pojan Pietari Eerikinpoika
Hossolan (s. n. v. 1661, k. v. 1712 jälkeen) jälkeläisiä on mm. kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os.
Mäkinen. Riitta Eerikintytär mainittiin Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa (s. 128 RK 1727 -1736
k. 109, ja s. 136 RK 1736 -1747 k. 137) poikansa itsellisen ja torpparin Matti Rasmuksenpojan
äidiksi Joutsan Pärnämäessä. Riitta Eerikintytär kuoli 87 v. ikäisenä 16.10.1746 Pärnämäessä.
Ilmoitetussa kuoliniässä voi olla hieman liioittelua.
Lapset:
- Matti Rasmuksenpoika, s. n. v. 1690 mahdollisesti Joutsassa (?). Torppari ja itsellisenä
Pärnämäessä sekä torpparina Heinikan Sorvarissa. Lampuotina rakentamassaan
uudistilalla Heinikan Mattilassa, k. 11.6.1770 Hartola, Heinikka, Mattila. Tilan nimi
muodostui rakentajansa Matin mukaan Mattilaksi. Puoliso: Maria Olavintytär (Maria
Olofsdotter), s. n. v. 1700, k. 19.9.1768 Hartola, Heinikka. Mattilan tilalla jatkoi lampuotina
Aatami Matinpoika, s. 1721, k. 3.12.1789, jonka 1. vaimo (vih. 14.2.1748) Riitta Mikontytär,
s. 1726, k. 12.2.1766 Heinikassa. Aatami avioitui leskimiehenä 2. kerran 11.12.1766 Sofia
Kaapontyttären (s. 15.9.1742) kanssa, jonka isä taulussa 49.5. Aatami Matinpojan ja Riitta
Mikontyttären poika Matti Aataminpoika (s. 21.10.1756) avioitui Putkijärven Kinkkulan
tyttären Marja Aatamintyttären (s. 7.7.1760) kanssa, jonka isä taulussa 49.7.
- Antti Rasmuksenpoika, s. n. v. 1697 mahdoll. Joutsassa (?). Tauluun 35.A.3.
Taulu 35.A.3
Antti Rasmuksenpoika (Anders Erasmison)
Syntyi n. v. 1697 mahdollisesti Joutsassa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Antti Rasmuksenpoika
mainittiin Hartolan rippikirjassa (s. 136 RK 1736 -1747 k. 137) perheensä kanssa torpparina
Pärnämäen Mällössä, jossa asui myös Antin vanhempi veli Matti torpparina, samoin veljesten äiti
Riitta Eerikintytär. Antti muutti v. 1743 Pärnämäestä torppariksi Mieskonmäen Pylsyyn, josta v.
1750 Hartolan Heinikkaan, jossa hän toimi torpparina Lampilassa. Täältä käsin Antti rakensi
poikansa Olavin kanssa uudistilan Anttilan, joka nimettiin hänen etunimensä mukaisesti. Antti
mainittiin Kirkkola n:o 4:n lampuodiksi Heinikan Anttilassa, vaikkakin hänen poikansa Olavi hoiti
käytännössä tilan työt. Antin veli Matti muutti samoihin aikoihin Pärnämäestä Heinikkaan ja siellä
Sorvarin torppaan, josta käsin Matti rakensi oman uudistilan Anttilan naapuriin, joka puolestaan
nimettiin Mattilaksi, viite; s. 188 -189 TEP. Lampuoti Antti Rasmuksenpoika kuoli 90 v. ikäisenä
29.5.1787 Heinikassa.
Taulu 35.A.4
Vappu Olavintytär (Walborg Olofsdotter)
Syntyi n. v. 1706 mahdollisesti Pärnämäessä (?). Vappu avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1722 (tai
1723 ?) Antti Erasmuksenpojan puolisoksi. Vapun ilmeinen vanhempi sisko Maria Olavintytär
avioitui Antin vanhemman veljen Matin kanssa. On päätelty että jos Antin ja Matin äiti Riitta
Eerikintytär ei syntynyt Pärnämäessä, niin nämä siskokset Vappu ja Maria voisivat olla lähtöisin
Pärnämäestä (?). Heinikan Anttilan tilan emäntä. Vappu kuoli 74 v. ikäisenä 8.12.1780 Heinikassa.
Lapset:
- Olavi Antinpoika, s. v. 1724 Joutsa, Pärnämäki (?). Tauluun 35.A.5.
- Vappu Antintytär, s. n. v. 1728 Joutsa, Pärnämäki (?). Puoliso 1.12.1745 sotilas Yrjö
Friskop Pärnämäestä.
- Maria Antintytär, s. 1730, kast. 27.7.1730 Joutsa, Pärnämäki, k. 7.9.1740 Pärnämäki, Mällö
- Martti Antinpoika, s. 1733, kast. 16.12.1733 Pärnämäki, k. 10.9.1740 Pärnämäki, Mällö
- Kristiina Antintytär, s. 24.1.1737 Joutsa, Pärnämäki, k. 14.5.1759 Hartola, Putkijärvi,
Pynnölä. Puoliso: 7.12.1757 Risto Yrjönpoika, s. 1736 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä,
taulussa 45.19.
- Anna Antintytär, s. 1740 Joutsa, Pärnämäki
71
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 35.A.5
Olavi Antinpoika Anttila (Olof Andersson)
Syntyi n. v. 1724, mahdollisesti Joutsan Pärnämäessä (?). Olavi asui lapsuuttaan ja nuoruuttaan
Pärnämäessä ja Mieskonmäen Pylsyssä. Torppari Olavi Antinpoika Pylsystä avioitui v. 1745
Pekkasesta lähtöisin olevan Vappu Sipintyttären kanssa ja he muuttivat v. 1750 Hartolan
Heinikkaan, jossa Olavi toimi aluksi torpparina Lampilassa, sekä n. v. 1753/1754 alkaen hän toimi
lampuotina Anttilan uudistilalla, isänsä kunnon jo heikennyttyä. Olavin kunto mahdollisesti myös
heikkeni 1770-luvun alussa sillä henkikirjoissa oli merkitty v. 1772 alkaen tilanpito Olavi Antinpojan
perheelle ja väelle (Olof Andersson’s folk) Olavi Antinpoika kuoli 80 v. ikäisenä 15.5.1804 Heinikan
Anttilassa.
Taulu 35.A.6
Vappu Sipintytär (Walborg Sigfredsdotter)
Syntyi v. 1727 talollisen tyttärenä Joutsan Pekkasessa, Sauvalan tilalla. Isä taulussa 37.3.
Vappu avioitui tai hänet naitettiin 18 v. ikäisenä 15.12.1745 Olavi Antinpojan puolisoksi Joutsan
Pylsyyn, vihkitiedoissa kerrottiin Vapun olevan piika Pekkasesta. Vappu mainittiin Pekkasen
Sauvalassa myös rippikirjassa (s. 40 RK 1736 -1747 k. 41) ja kerrottiin Vapun avioituneen.
Hartolan Heinikan Anttilan tilan emäntä. Vappu kuoli 70 v. ikäisenä 1.12.1797 Heinikassa.
Lapset:
- Tuomas Olavinpoika, s. 1.12.1748 Joutsa, Mieskonmäki, Pylsy. Tauluun 35.A.7.
- Aatami Olavinpoika, s. 25.12.1751 Hartola, Heinikka
- Eeva Olavintytär, s. 14.11.1757 Hartola, Heinikka. Puoliso; 29.11.1778 Juho Paavalinpoika,
s. 4.6.1760 Heinikka. Juhon isä taulussa 35.B.3.
- Marja Olavintytär, s. 27.2.1761 Hartola, Heinikka
Taulu 35.A.7
Tuomas Olavinpoika Anttila (Thomas Olofsson)
Syntyi 1.12.1748 torpparin poikana Joutsan Mieskonmäen Pylsyssä. Tuomas oli n. 2 v. ikäinen,
kun hän muutti perheensä mukana Mieskonmäestä Hartolan Heinikkaan. Tuomas toimi isänsä
jälkeen lampuotina kotitilallaan Heinikan Anttilassa. Vuoden 1820 maakirjan mukaan Kirkkola n:o 3
lampuotina toimi Tuomas Olavinpoika. Vuoden 1815 henkikirjan mukaan Kirkkola n:o 3 (Ulmalan)
Anttilan ¼ manttaalin tilalla toimi lampuotina Tuomas Olavinpoika, mainittiin myös vävy Yrjö
vaimonsa kanssa ja Yrjön lapset sekä poikapuolen Juhon perhe. Hainikan kylä siirrettiin 1.1.1919
Joutsaan. Tuomas kuoli 78 v. ikäisenä 19.3.1826 Heinikassa.
Taulu 35.A.8
Maria Paavalintytär (Maria Påhlsdotter)
Syntyi 23.2.1743 tiettävästi torpparin tyttärenä Hartolan Heinikassa. Isä taulussa 35.B.3.
Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Marja Paavalintytär Heinikasta avioitui tai
hänet naitettiin saman kylän pojan Tuomas Olavinpojan kanssa 15.12.1764, jolloin Maria oli 21 v.
ja Tuomas vasta 16 v. ikäinen. Marian veli Juho avioitui Tuomaksen siskon Eevan kanssa. Maria
Paavalintytär toimi Heinikan Anttilan tilan emäntä. Lampuodin vaimo Maria Paavalintytär kuoli 47 v.
ikäisenä keuhkopussintulehdukseen (pleyrosie) 19.11.1790 Heinikassa.
Lapset:
- Olavi Tuomaanpoika, s. 20.3.1766 Hartola, Heinikka.
- Maria Tuomaantytär, s. 23.6.1767 Hartola, Heinikka. Puoliso: 11.12.1785 Juho
Aataminpoika (s. 14.1.1764) Putkijärven Kinkkulasta, jonka isä taulussa 49.7.
- Tuomas Tuomaanpoika, s. 6.6.1769 Hartola, Heinikka, k. 5.7.1793 Hartola, Heinikka.
- Anna Liisa Tuomaantytär, s. 1.12.1771 Hartola, Heinikka. Tauluun 33.A.14.
- Eeva Tuomaantytär, s. 10.7.1773 Hartola, Heinikka.
- Aatami Tuomaanpoika, s. 9.3.1779 Hartola, Heinikka.
72
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Maria Lassentytär (Maria Larsdotter)
Syntyi ilmeisesti 9.4.1764 talollisen tyttärenä Hartolan Harassa (?). Hartolan kuulutettujen ja
vihittyjen kirjan mukaan sotilaan leski Maria Lassentytär Harasta avioitui 14.8.1791 Heinikkaan
lampuodin ja leskimiehen Tuomas Olavinpojan kanssa. Heinikan Anttilan tilan emäntä. Maria kuoli
isorokkoon (koppor) 39 v. ikäisenä 27.5.1803 Heinikassa. Ei tiedossa lapsia.
Taulu 35.B Joutsan Heinikan Lampila sukuhaara
Taulu 35.B.1
Mikko Henrikinpoika (Michel Henricsson)
Syntyi v. 1679 mahdollisesti Joutsassa, tai Hartolassa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Mikko
mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 75 RK 1727 -1736 k. 58)
Tammilahdella Tammimäen Vartiamäen torpassa (Leivonmäen puolella) vaimonsa & lastensa ja
näiden perheiden kanssa. Tämän vuoksi heräsi epäily, josko Mikko voisi olla Tammimäen
Hannuksen Henrik Simonpojan (taulussa 40.7) poika, mutta tälle päättelylle ei löydetty vahvistusta
ja koska monia muitakin sopivia isäehdokkaita löytyy lähistöltä, niin Mikon vanhemmat jäänevät
arvailujen varaan 1600-luvun lopun vajavaisten asiakirjojen vuoksi. Mikko Henrikinpoika mainittiin
seuraavassa rippikirjassa lampuotina Hartolan Kirkkolan Fortilan Heinikassa, tiettävästi tilalla, jota
myöhemmin kutsuttiin Lampilaksi. Lampila nimi juontuu lampuoti sanasta, viite; s. 190 -193 TEP.
Mikko kuoli 60 v. ikäisenä 17.3.1739 Heinikassa ja haudattiin 1.4.1739 Hartolan kirkkoon, sen
lattian alle.
Taulu 35.B.2
Riitta Eskelintytär (Brita Eskelsdotter)
Syntyi n. v. 1680 ilmeisesti Hartolassa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Heinikan Lampilan
lampuotitilan emäntä. Riitan isä oli Eskeli ja äiti ilmeisesti Liisa Eskelintytär, joka mainittiin
Hartolan rippikirjoissa Matti Mikonpojan äidin äitinä Heinikassa, jossa tämä kuoli 95 v. (?) ikäisenä
8.2.1750. Riitta muutti miehensä Mikon kuoleman jälkeen v. 1752 Luhangan Tammijärvelle
poikansa Matin perheen kanssa. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan torppari Matti
Mikonpojan äiti Riitta Eskelintytär kuoli 81 v. ikäisenä 16.5.1753 Tammijärven Lujalahdella,
ilmoitetussa kuoliniässä saattoi olla liioittelua, Riitta kuoli ehkä mieluummin 73 v. ikäisenä (?).
Lapset:
- Heikki Mikonpoika, s. n. v. 1712 Joutsa, Tammilahti, puoliso; 16.12.1733 Anna Eerikintytär
Luhangan Tammijärveltä. Heikki muutti v. 1741 torppariksi Tammijärven Lujalahteen.
- Matti Mikonpoika, s. v. 1721 Joutsa, Tammilahti, k. 28.11.1774 Luhanka, Tammijärvi,
Lujalahti, puoliso; 1.3.1744 Anna Yrjöntytär, s. 1721 Hartola, k. 19.2.1794 Luhanka,
Tammijärvi, Lujalahti. Matti muutti v. 1752 perheineen torppariksi Tammijärven Lujalahteen.
- Vappu Mikontytär, s. 1721 Joutsa, Tammilahti. Tauluun 35.B.4.
Taulu 35.B.3
Paavali Yrjönpoika (Påhl Jörensson)
Syntyi v. 1710 mahdollisesti Hartolan Putkijärvellä (?). Paavalin isää Yrjöä ei onnistuttu
jäljittämään Putkijärveltä, eikä sen lähikylistäkään. Avioituessaan v. 1735 Paavali mainittiin
vihkitietojen mukaan olevan Putkijärveltä. Paavali Yrjönpoika mainittiin avioitumisensa jälkeen
rippikirjan (s. 59 RK 1736 -1747 k. 60) mukaan itsellisenä Putkijärvellä, vaimonsa ja lastensa
kanssa v. 1740 asti. Myös Paavalin äiti Maria Paavalintytär mainittiin rippikirjoissa. Samoin sisko
Maria Yrjöntytär, joka muutti v.1740 Uudellemaalle, sekä siskot Kaarina ja Anna Yrjöntytär. Paavali
muutti v. 1740 perheineen Heinikkaan, jossa hänet mainittiin Mikko Henrikinpojan vävyksi. Paavali
toimi sitten v. 1748 alkaen lampuotina Heinikan Lampilassa. Mainittiin myös torppariksi. Paavali
kuoli 65 v. ikäisenä 12.7.1775 Heinikassa.
73
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 35.B.4
Vappu Mikontytär (Walborg Michelsdotter)
Syntyi v. 1720 tiettävästi Joutsan Tammilahdella, Tammimäen Vartiamäen torpassa. Asui
sittemmin lampuodin tyttärenä Hartolan Kirkkolan Fortilan Heinikassa, sen Lampilan tilalla. Vappu
avioitui tai hänet naitettiin jo n. 15 v. ikäisenä 30.11.1735 Paavali Yrjönpojan puolisoksi. Emäntänä
kotitilallaan Heinikan Lampilassa. Vappu kuoli 54 v. ikäisenä 1.6.1774 Heinikassa.
Lapset:
- Marja Paavalintytär, s. 1737 Hartola, Putkijärvi, k. 1.5.1737 Hartola, Putkijärvi.
- Riitta Paavalintytär, s. 19.8.1738 Hartola, Putkijärvi, Vuorenkylä. Puoliso; 29.12.1754 Eerik
Henrikinpoika Heinikasta.
- Risto Paavalinpoika, s. 1.5.1741 Hartola, Kirkkola, Heinikka, k. 21.10.1753 Heinikka.
- Maria Paavalintytär, s. 23.2.1743 Hartola, Kirkkola, Heinikka. Tauluun 35.A.8.
- Eeva Paavalintytär, s. 13.1.1745 Hartola, Kirkkola, Heinikka, k. 7.6.1745 Heinikka.
- Vappu Paavalintytär, s. 26.4.1746 Hartola, Kirkkola, Heinikka
- Marketta Paavalintytär, s. 1.4.1748 Hartola, Kirkkola, Heinikka
- Anna Paavalintytär, s. 15.12.1749 Hartola, Kirkkola, Heinikka
- Tuomas Paavalinpoika, s. 11.12.1752 Hartola, Kirkkola, Heinikka, k. 4.11.1753 Heinikka.
- Juliaana Paavalintytär, s. 18.12.1754 Hartola, Kirkkola, Heinikka, k. 1.1.1760 Heinikka.
- Eerik Paavalinpoika, s. 24.1.1757 Hartola, Kirkkola, Heinikka, k. 1757 Heinikka ja haud.
6.2.1757 Hartola.
- Sofia Paavalintytär, s. 27.1.1758 Hartola, Kirkkola, Heinikka, k. 3.2.1758 Heinikka.
- Juho Paavalinpoika, s. 4.6.1760 Hartola, Kirkkola, Heinikka. Lampuotina Heinikassa.
Puoliso; 29.11.1778 Eeva Olavintytär, s. 14.11.1757 Heinikka. Eevan isä taulussa 35.A.5.
- Kristiina Paavalintytär, s. 1.7.1763 Hartola, Kirkkola, Heinikka, k. 5.10.1764 Heinikka.
Taulu 36 Luhangan Tammijärven Tomuhousu sukuhaara
Yleistä: Sukuhaaran juuret ulottuvat 1600-luvun alkupuolelle Suur-Sysmän (Luhangan)
Tammijärven Tomuhousu/ Liukkosen/ Mönkölän yhteiselle emätilalle, jonka isännät tunnetaan
v. 1564 alkaen. Sukuhaaran varhaisin tiedossa oleva kantaisä oli Pietari Johanneksenpoika, joka
hallitsi sukuhaaran emätilaa Tammijärven Käärmelahdella v. 1636 -1650.
Tammijärven kylä sijaitsee Luhangan nykyisen kirkonkylän koillispuolella Tammijärvi nimisen
järven eteläpuolella. Tammijärvi liittyy taas sen pohjoispuolella olevaan Hauhanjärveen. Tammijärvi
laskee vetensä Tammijokea pitkin ja Tammikosken kautta Päijänteeseen, sen lahdekkeeseen, jota
kutsutaan Tammiseläksi. Tammiselän pohjukassa sijaitsee pieni Tammilahden kylä Tammijoen ja
Tammikosken ympärillä. Huom. Joutsan puolella Tammijärven itäpuolella sijaitsee myös
Tammilahden kylä.
Luhanka ja Tammijärvi kuuluivat uuden ajan alussa (v. 1539 jälkeen) Suur-Sysmän
Vesineljänneskuntaan, joskin Tammijärvellä mainittiin vasta v. 1565 yht. 2 kantatilaa, joista Lasse
Henrikinpojan tila mainittiin v. 1561 alkaen ja Eskeli Dominuksenpojan tila Tammijärven
Käärmeniemessä v. 1564 alkaen. Tammijärven kylä sai ilmeisesti varhaisimman asutuksensa
Sysmästä käsin, mm. Rapalasta ja Liikolan kylästä, joilla oli takamaita Tammijärvenmaalla.
Toisaalta Sysmää asutettiin eräkaudella Sääksmäeltä käsin, joten varhaisimpia sukujuuria voi
löytyä jopa Sääksmäeltä asti. Myös Kanta-Hämeen Hauhon pitäjän kylillä ja taloilla tiedetään
olleen erämaita Tammijärvellä, viite; s. 11 -21 LK.
Luhangan Tammijärven osalta kirkonkirjoja on käytettävissä v. 1727 alkaen, koska kylä laskettiin
tuolloin Joutsaan kuuluvaksi ja siten sukuhaaran vaiheita pystyy seuraamaan Hartolan rippikirjoista
v. 1727 alkaen ja Luhangan rippikirjoista v. 1772 lähtien. Jäljempänä esitetty sukujuuripolku
perustuu kuitenkin lähinnä SAY:n maa- ja henkikirjojen (+muiden verokirjojen) tietoihin.
Lahdessa asuva sukututkija Leo Pelkonen on tutkinut tätä sukuhaaraa, koska omaa sukujuuret
Tammijärven Mönkölästä. Samoin sukututkija Petri Kallio on tutkinut tätä haaraa, koska hän
periytyy Luikkosen sukuhaarasta. Petri Kallio on esittänyt nimestä Tomuhousu, että se olisi
ilmeinen vanha ”muinaissuomalainen” nimi.
74
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Tammijärven Käärmelahden Tomuhousu/ Liukkosen & Mönkölän yhteisen emätilan tunnetut
isännät;

Eskeli Dominuksenpoika tai Eskil Dominus (Eskil Dominieus), talollinen ja Tammijärven
Käärmeniemen kantatilan isäntä v. 1564 -1583, viite; s. 22 -23 LK. Mahdollisesti taulussa
33 mainitun Luhangan Ryyttylän isännän Dominus Dominuksenpojan poika (?). Eskelin
tila Tammijärven Käärmeniemessä oli 1/12 koukun ja 1 jousen tila, kuten myös
Tammijärven kylän ensimmäisen tilan; Lasse Henrikinpojan tila, jonka isäntänä Lasse
mainittiin v. 1561 -1568. Lasse Henrikinpoika asui v. 1546 -1551 Luhangan kylän
kantatilasta (Pietari Henrikinpojan tilasta) erotetulla tilalla, mutta rakensi ilmeisesti
uudistilan Tammijärvelle v. 1561. Tammijärvelle rakennettiin v. 1571 kolmas tila, kun
Käärmeniemeen ilmaantui isännäksi Dominus Dominuksenpoika, joka oli tämän
uudistilan isäntänä v. 1571 -1572. Tämän jälkeen isäntänä toimi Martti Johanneksenpoika
v. 1573 -1599. Tämä tila oli myöhemmin Ruotsulana (Ruohtula) tunnetun tilan kantatila.
Ruotsula (Ruohtula) sijaitsee nykyään Tammijärven kylän länsiosassa. Eskeli
Dominuksenpojan jälkeen tilan isäntänä toimi tämän ilmeinen poika Matti Eskelinpoika
v. 1584 -1619. Matti Eskelinpojan tila oli v. 1589 veroltaan 1/12 koukun ¾ manttaalin ja 2
jousen tila, mutta v. 1592 tilan jaon jälkeen 1/24 koukun ja ¼ manttaalin ja 1 jousen tila.
Matti Eskelinpoika ja Sipi Martinpoika, molemmat Tammijärveltä, niskoittelivat Nuijasodan
jälkeen v. 1598 veronmaksuista, viite; s. 20 LK.
Tammijärvellä toimi isäntänä (v. 1592 -1599) myös Matti Dominuksenpoika, jonka tila
lohkottiin v. 1592 Martti Johanneksenpojan tilasta. Petri Kallio on esittänyt päättelynä että
nimi Dominus (patronyymi; Dominiusson), olisi kirjurin väännös muinaissuomalaisesta
nimestä Tomuhousu (patronyymi; Tomuhousunpoika).

Matti Nuutinpoika Kukkonen (Mattz Cnutsson Kuckoin), mahdollisesti edellisen isännän
vävy (?). Matti voisi olla (harvinaisena esiintyneen) sukunimen perusteella lähtöisin
Joutsan Ruorasmäen Kukko tilalta, jossa hänen isänsä voisi olla Nuutti Paavalinpoika
(?), joka oli tiettävästi Kukon tilan vävyn Vahvaselän Paavali Martinpojan poika. Joten Matti
Nuutinpojan isän äidin isä voisi olla (?) Eerik Laurinpoika, joka löytyy taulusta 3.1.
Ruorasmäki kuuluu nykyään Pertunmaahan. Ruorasmäki esiintyi asiakirjoissa myös Kukko
nimisenä kylänä, kylän kantatilan Kukon mukaan. Matti Nuutinpoika toimi Matti
Eskelinpojan tilasta v. 1592 lohkotun Tammijärven Käärmelahden Tomuhousun &
Liukkosen (Liukoisen) kantatilan pitkäaikaisena isäntänä v. 1592 -1634. Matti Kukkosen tila
oli v. 1592 veroltaan samansuuruinen kuin Matti Eskelinpojan emätila, siis 1/24 koukun ja
¼ manttaalin ja 1 jousen tila. Matti Kukkosen tila oli v. 1630 vauraampi 1 äyrin ja ½
manttaalin tila. Tila oli Matin isännyyden aikana vaikeuksissa 1600-luvun alun katovuosien
myötä, joten tila todettiin v. 1603 ja 1605 -1606 autioksi (öde), mutta otettiin uudelleen
verolle v. 1607. Matin patronyymi Nuutinpoika mainittiin ainoastaan v. 1626 verokirjassa,
muuten nimellä Matti Kukkonen. Vuoden 1634 henkikirjassa Matti mainittiin ikälopuksi
(utgl) ja halvaantuneeksi (förlamat). Vuoden 1631 verokirjassa Matti Kukkosen tilalla
mainittiin tämän pojan poika Yrjö Laurinpoika (Jöran Larsson).
Taulu 36.1
Pietari Johanneksenpoika (Petter Jönsson el. Johansson)
Syntyi n. v. 1600 mahdollisesti Suur-Sysmässä (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Pietarin etunimi
esiintyi asiakirjoissa monessa muodossa, mm.: Per, Peer, Pehr, Pähr ja Petter. Pietari
Johanneksenpoika voisi olla Sysmän Liikolasta Johannes Matinpojan (Jöns Matzson) poika (?).
Johannes Matinpoika toimi Liikolassa isäntänä v. 1585 -1623 tilalla, joka autioitui pahasti 1600luvun alussa. Toisaalta voitaneen päätellä että Pietari Johanneksenpojalla olisi ollut savolaiset
juuret (Petri Kallio), joka päättely perustuu lähinnä tilalla myöhemmin tavattavaan tilan nimeen
(+”sukunimeen”) Liukkonen. Edelleen voitaneen päätellä että jos edellinen isäntä Matti Kukkonen
tuli Joutsan Ruorasmäestä ja omaisi e.m. tavalla sukujuuret Hirvensalmen Vahvaselästä, joka k.o.
aikaan kuului Suur-Sysmään, ja kun tiedetään että Hirvensalmen puolella on asunut runsaasti
75
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Liukkosia, niin josko Matti Kukkonen olisi vaikuttanut ehkä ”sukulaisensa” Pietari Johanneksenpojan tuloon isännäksi Tammijärvelle (?).
Pietari Johanneksenpoika toimi Tammijärven Tomuhousun kantatilan isäntänä Tammijärven
Käärmelahdella v. 1636 -1650. Pietarin tila läänitettiin v. 1645 Jürgen Otto Maidell’n rälssitilaksi.
Tilalla mainittiin v. 1638 henkikirjassa Henrik Pietarinpoika. Tilalla mainittiin v. 1644 -1649
henkikirjoissa nimetön poika ja tämän vaimo. Pietari Johanneksenpoika kuoli v. 1650 jälkeen
Tammijärvellä. Tomuhousun & Liukkosen kantatila mainittiin maakirjoissa Pietari
Johanneksenpojan nimellä 1700-luvulle asti.
Taulu 36.2
Marketta Pietarintytär (Margeta Peersdotter)
Syntyi n. v. 1600 mahdollisesti Luhangassa, tai Joutsassa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin.
On myös mahdollista että Marketta olisi Tomuhousu/Liukkosen kantatilaa aiemmin omistaneiden
isäntien sukulainen (?) ja siten v. 1638 tilalla mainittu Henrik Pietarinpoika voisi olla Marketan veli
(?). Marketta mainittiin v. 1636 -1649 henkikirjoissa Pietari Johanneksenpojan puolisoksi ja
Tomuhousun kantatilan emännäksi. Marketta kuoli v. 1650 jälkeen Tammijärvellä.
Lapset:
- Inkeri Pietarintytär, mainittiin v. 1636 henkikirjassa Pietari Johanneksenpojan tyttäreksi.
- Juho Pietarinpoika, mainittiin v. 1650 henkikirjassa Pietari Johanneksenpojan pojaksi. Juho
Pietarinpoika toimi Tomuhousu/Liukkosen kantatilan isäntänä v. 1651 -1656-. Juho
mainittiin v. 1655 sotilaaksi. Juholla mainittiin vaimo Valpuri v. 1653 -1656 henkikirjoissa.
- Henrik Pietarinpoika, mainittiin v. 1654 -1655 henkikirjoissa Juho Pietarinpojan veljeksi
Tomuhousun kantatilalla. Henrik toimi Tomuhousun tilan isäntänä v. -1662 -1682-. Henrik
Pietarinpoika mainittiin vielä v. 1694 maakirjassa Tomuhousu & Liukkosen kantatilalla.
Henrikin vaimo Kerttu mainittiin v. 1654 -1676 henkikirjoissa. Henrikin ja Kertun poika
Pietari Henrikinpoika toimi vaimonsa Liisan (mainittiin v. 1666 -1682) ja Marketan (mainittiin
v. 1687 -1694) kanssa tilan isäntänä v. -1687 -1694-, maakirjojen mukaan v. 1709 asti.
Pietari Henrikinpojan isännöimä tila oli tiettävästi Liukkosen tila. Tämän ilmeinen poika
Pietari Pietarinpoika (s. n. v. 1656, k. 3.7.1741) mainittiin Liukkosen tilan isännäksi v. 1707 1710. Pietarilla mainittiin veli Yrjö Pietarinpoika vaimonsa Liisan kanssa v. 1707 -1712
henkikirjoissa Liukkosen tilalla, jota he isännöivät v. 1711 -1712-. Isonvihan jälkeen
Liukkosen tilaa Tammijärven Käärmelahdella isännöi Antti Pietarinpoika (s. n. v. 1691, k.
27.4.1763) vaimonsa Anna Matintyttären kanssa v. -1722 -1736.
- Pietari Pietarinpoika, s. n. v. 1640 Luhanka, Tammilahti. Tauluun 36.3.
- Martti Pietarinpoika, mainittiin v. 1654 -1656 henkikirjoissa Juho Pietarinpojan veljeksi
Tomuhousun kantatilalla.
Taulu 36.3
Pietari Pietarinpoika (Peer Peersson)
Syntyi n. v. 1635 tiettävästi talollisen poikana Luhangan Tammijärvellä. Pietari toimi nuorempana
ilmeisesti sotilaana, koska hänet mainittiin harvoin Tomuhousun & Liukkosen kanta- tai emätilalla.
Vuosien 1671 ja 1675 henkikirjoissa Pietari mainittiin Henrik Pietarinpojan veljeksi Tammijärvellä
vaimonaan Anna. Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Tammijärven tilat Tomuhousu ja
Liukkonen olivat yhteensä ½ manttaalin tila, jossa vain 1 talous. Tomuhousu ja Liukkonen olivat
Ylisen Hollolan komppanian tarkastuskirjurin hevostaloja ja ruodun 36 osakkaita, viite; s. 709 SPH
I-II. Pietari Pietarinpoika kuoli v. 1680 jälkeen Tammijärvellä.
Taulu 36.4
Anna Simontytär (Anna Simonsdotter)
Anna Simontytär mainittiin v. 1653 henkikirjassa Tammijärven Touhousu/Liukkosen tilalla.
Ilmeisesti sama Anna, joka mainittiin v. 1654 henkikirjoista alkaen Henrik Pietarinpojan veljen
vaimoksi Tomuhousun emätilalla. Vuosien 1671 ja 1675 henkikirjoissa Anna oli merkitty Pietari
Pietarinpojan puolisoksi Tomuhousun tilalla. Anna mainittiin vielä v. 1680 Henrik Pietarinpojan
veljen vaimoksi Tammijärvellä.
76
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Lapset:
- Vappu Pietarintytär, mainittiin v. 1676 -1680 henkikirjoissa Pietari Pietarinpojan tyttäreksi
Toumuhousu/Liukkosen kantatilalla.
- Pietari Pietarinpoika, mainittiin Annan poikana v. 1680 henkikirjassa Tammijärven
Tomuhousu/Liukkosen tilalla, kuin myös veljensä Yrjön kanssa v. 1680 -1682henkikirjoissa. Pietari mainittiin v. 1680 jakaantuneen emätilan Tomuhousun puoliskon
isäntänä v. 1680 -1694, vaimo Vappu mainittiin v. 1691 -1694 henkikirjoissa. Sysmän v.
1704 verorästiluettelon mukaan Tomuhousun entinen isäntä ja nykyisen veli Pietari
Pietarinpoika oli hylännyt talonsa ja poistunut paikkakunnalta, joten rästiä ei saada, viite; s.
720 SPH I-II.
- Yrjö Pietarinpoika, mainittiin v. 1680 -1694 henkikirjoissa Pietari Pietarinpojan veljenä
Tomuhousun tilalla. Yrjön vaimo Sofia mainittiin v. 1693 -1694 henkikirjoissa samalla tilalla.
Yrjö Pietarinpojan ohella tilalla mainittiin Yrjö niminen nihti, eli sotilas v. 1687 -1694
henkikirjoissa. Mahdollisesti sama Yrjö Pietarinpoika, joka vaimonsa Sofia Matintyttären
kanssa isännöivät Pappisen Haukihäntää 1700-luvun alkupuolella (?). Yrjö Pietarinpoika ja
Sofia Matintytär mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa Haukihännässä ja kerrottiin
heidän kuolleen, kuolivat ennen v. 1731.
- Eskeli Pietarinpoika, mainittiin v. 1691 -1694 henkikirjoissa Pietari Pietarinpojan veljenä
Tomuhousun tilalla.
- Jaakoppi Pietarinpoika, mahdollisesti Pietarin ja Annan poika, joka mainittiin v. 1693 -1694
henkikirjoissa Pietari Henrikinpojan renkinä Liukkosen tilalla sekä sitten Tomuhousun tilan
isäntänä v. 1707 -1712 nimellä Jaakoppi Tomuhousu vaimonsa Elina (Elin) Matintyttären
kanssa. Jaakoppi ja Elina mainittiin Isonvihan jälkeen rippikirjoissa itsellisenä Tammijärven
Mäkelän tilalla nimellä Jaakoppi Liukkonen ja nimi Tomuhousu poistui käytöstä.
Tomuhousua ei enää mainittu Isonvihan jälkeen tilana, ainoastaan Liukkonen jäi jäljelle.
Jaakoppi Pietarinpoika ja Elina mainittiin rippikirjoissa asuneen n. v. 1730 alkaen Pappisen
Muikkuparran tilalla, josta siirtyivät viimeistään v. 1743 takaisin itsellisiksi Tammijärvelle,
josta v. 1755 tienoilla Luhankaan.
- Tuomas Pietarinpoika, s. n. v. 1675 Luhanka, Tammijärvi (?). Tauluun 34.1.
Taulu 37 Joutsan Pekkasen Sauvala sukuhaara
Yleistä: Joutsan Pekkanen ja sen Sauvalan tila kuului 1700-luvun loppupuolelle asti Hartolan
Ruskealan kylään. Sauvalan tilan omistajat ja isännät tunnetaan v. 1543 alkaen:
 Jaakoppi Antinpoika (Jöns Andersson), mainittiin v. 1543 -1572. Tila lohkottiin ilmeisesti
Pietari Jaakopinpojan (Peer Jönsson) tilasta, joka isännöi kantatilaa v. 1539 -1546.
 Reko Jaakopinpoika (Grels Jönsson el Jacobsson), mainittiin v. 1573 -1588.
 Klemetti Pietarinpoika (Clemet Persson), mainittiin v. 1589
 Sakarias Pietarinpoika (Zacharias Persson), mainittiin v. 1592 -1607, jolloin v. 1607 tilan
mainittiin olleen 10 v. ajan autiona (öde 10 åhr) !
 Mikko Pietarinpoika (Michel Persson el. Pehrsson), mainittiin v. 1609 -1639, jolloin tila oli
suurimman osan autiona (öde), joten tila joutui verovelkojen vuoksi kruunun haltuun ja
lopulta läänitetyksi, joten tilalla ei mainittu maa- eikä henkikirjoissa ketään vakituista
viljelijää ennen 1600/1700 luvun vaihdetta. Tilalle oli merkitty asukkaita hyvin harvassa
henkikirjassa, lähinnä tilalla mainittiin joitain itsellisiä ja sotilaiden puolisoita. Tila mainittiin
maakirjoissa Mikko Pietarinpojan tilana 1700-luvun alkupuolelle asti.
Sauvalan seuraavat isännät ja asukkaat:
 Antti Eerikinpoika (Anders Ersson), mainittiin v. 1684 -1696.
 Martti Jaakonpoika (Mårten Jacobsson), mainittiin v. 1694 henkikirjassa
 Juho Martinpoika (Johan Mårtensson), mainittiin v. 1698 maakirjassa
 Paavali Eerikinpoika (Påhl Ersson), mainittiin v. 1702 -1712
77
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Sauvala oli 1/6 manttaalin ja 1 talouden tila, joka oli
Ylisen Hollolan komppanian ratsutilan n:o 120 Sysmän Otamon augmentti, eli aputila, joka
osallistui ratsutilan ratsumiehen ja ratsukon ylläpitoon, samalla tila oli ruodun n:o 54 osakas, eli
osallistui ruotusotamiehen ylöspitoon, viite; s. 711 SPH I-II. Sysmän v. 1704 verorästiluettelon
mukaan Sauvalan tilalla asuneet Antti Eerikinpoika ja Martti Jaakonpoika perheineen olivat kuolleet
nälkään suurina kuolonvuosina (1695 -1697) syötyään kaiken omaisuutensa, viite; s. 722 SPH I-II.
Maakirjan mukaan Sauvalan tila oli v. 1702 -1712 Paavali Eerikinpojan hallussa, joka mainittiin
myös v. 1707 -1708 henkikirjoissa Sauvalassa yhdessä vaimonsa Kaarinan kanssa. Paavali
Eerikinpoika oli ilmeisesti nälkävuosina 1695 -1697 kuolleen Antti Eerikinpojan nuorempi veli (?).
Sauvala todettiin vielä v. 1712 verokirjassa autioksi (öde).
Taulu 37.1
Yrjö Yrjönpoika (Jören Jörensson)
Syntyi ehkä n. v. 1672 ilmeisesti Suur-Sysmän Joutsassa, ehkä Pekkasessa (?), asiaa ei tunneta
tarkemmin. Mahdollisesti sama Yrjö, joka mainittiin pelkällä etunimellä nihtinä, eli sotilaana Joutsan
Pekkasessa Sipi Simonpojan isännöimällä tilalla v. 1687 -1694. Yrjön vaimoksi oli merkitty v. 1694
henkikirjassa Kaarina (Karin). Yrjö Yrjönpojan vanhempia ei löydetty varmuudella henki- ja
verokirjoista, vaihtoehtoja oli lukuisia. Yrjö Yrjönpoika voisi olla esim. Ruskealan Brusilasta tai
Marttilasta. Toisaalta Yrjö voisi olla esim. Joutsan kylän Tokeron sekä Hulikan tiloilla mainitun
sotilaan ja itsellisen Yrjö Yrjönpojan (kuoli v. 1677/ 1678 tienoilla) ja tämän vaimon Kertun poika (?)
tai ehkä Joutsan Pekkasessa sekä Joutsan kylän Hulikassa, Kemppilässä ja Huttulassa mainitun
myllärin Martti Eskelinpojan ja tämän vaimon Vapun pojan Yrjö Martinpojan ja tämän vaimon Liisan
poika (?). Yrjö Martinpoika mainittiin v. 1668 -1676 (kuoli v. 1677 tai 1678) ja vaimo Liisa v. 1671 1678, jolloin tämä mainittiin v. 1678 leskeksi. On myös mahdollista että Yrjö olisi sotilaan poika
Joutsan Pekkasesta (?), huom.: Sauvalassa mainittiin 1650 -1670 lukujen henkikirjoissa useita
sotilaiden ja itsellisten puolisoita ilman että mainittiin miesten nimiä !
Yrjö Yrjönpoika mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 41 RK 1727 -1736 k. 31)
Ruskealan Pekkasessa Sauvalan tilan isännän Sipi Yrjönpojan isänä. Yrjö kuoli ennen v. 1731
Pekkasessa.
Taulu 37.2
Kaarina N.N. (Carin N.N-dotter)
Syntyi n. v. 1675 mahdollisesti Joutsassa (?). Mahdollisesti sama Kaarina, joka mainittiin v. 1694
henkikirjassa sotilaan vaimona Joutsan Pekkasessa. Kaarina mainittiin kuten miehensäkin
Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa Yrjö Yrjönpojan vaimona Pekkasen Sauvalassa. Kaarinan
patronyymiä ei tiedetä, mutta voitaneen arvailla, josko hän olisi Sauvalan tilan tytär (?), joka olisi
selvinnyt hengissä suurista nälkävuosista 1695 -1697. Kaarina kuoli ilmeisesti ennen v. 1731
Pekkasessa.
Lapset:
- Sipi Yrjönpoika, s. 1699 Joutsa (?). Tauluun 37.3.
- Sofia Yrjöntytär, mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa ja kerrottiin Sofian
avioituneen.
Taulu 37.3
Sipi Yrjönpoika Sauvala (Sigfred Jörensson)
Syntyi v. 1699 ilmeisesti Suur-Sysmän Joutsassa, ehkä Pekkasessa (?), asiaa ei ole saatu
tarkemmin selville. Sipi Yrjönpoika mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 41 RK 1727 1736 k. 31) isäntänä Joutsan Pekkasessa Sauvalan tilalla. Sysmän henkikirjojen mukaan Sipi
Yrjönpoika isännöi Sauvalan tilaa v. 1728 -1742. Sitä ei ole saatu varmuudella selville mistä Sipi
tuli vanhempineen Sauvalaan, ellei äitinsä ollut Sauvalan tilan tytär (?). Henkikirjojen mukaan
ennen Sipiä tilalla asui v. -1725 -1727 kapteeni Jacob Bruun. Kartanon isäntä (Gårdvrd) Sipi
Yrjönpoika kuoli 43 v. ikäisenä 26.6.1742 Pekkasen Sauvalassa ja haudattiin 27.6.1742 Hartolan
kirkkoon.
78
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 37.4
Riitta Simontytär (Brita Simonsdotter)
Syntyi ehkä n. v. 1700 mahdollisesti Joutsassa. Riitta mainittiin Hartolan ensimmäisissä
rippikirjoissa Sipi Yrjönpojan puolisona ja Pekkasen Sauvalan tilan emäntänä. Riitan kuolemasta ei
löydy tietoja Hartolan kirkonkirjoista. Rippikirjassa (s. 40 RK 1736 -1747 k. 41) on heikko merkintä
että Riitta olisi kuollut (död), ehkä samana v. 1742 kuin miehensäkin (?).
Lapset:
- Pietari Sipinpoika Sauvala, s. n. v. 1720 Joutsa, Pekkanen (?), k. 5.12.1798 Pekkanen.
Sauvalan tilan isäntä v. 1742 -1798. Puoliso: 12.12.1742 Marketta Henrikintytär, s. n. v.
1720, k. 7.4.1785 Pekkanen.
- Maria Sipintytär, s. n. v. 1725 Pekkanen
- Vappu Sipintytär, s. n. v. 1727 Pekkanen, Sauvala (?). Tauluun 35.A.6.
- Yrjö Sipinpoika, s. n. v. 1729 Pekkanen, Sauvala
- Sofia Sipintytär, s. 1733, kast. 23.3.1733 Pekkanen, Sauvala
- Riitta Sipintytär, s. 1733, kast. 23.3.1733 Pekkanen, Sauvala, k. 17.4.1739 Sauvala.
- Kristiina Sipintytär, s. 2.5.1736 Pekkanen, Sauvala
Taulu 38 Hartolan Pohjolan Pörilä B -sukuhaara
Yleistä: Hartolan Pohjolan kylän Björnilän (Pörilän) tilan historiaa on selvitetty kirjassa; Nurmisen
suku kuningaskunta Hartolasta, taulu 12.
Taulu 38.1
Perttu Matinpoika Pörilä (Bertill Mattsson)
Syntyi n. v. 1661 talollisen poikana Hartolan Pohjolassa. Isä taulussa 12.3.
Perttu mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1693 -1694 ilmeisen 1. vaimonsa Maisan kanssa Matti
Matinpojan poikana Pohjolan Purhalassa. Perttu Matinpoika mainittiin vaimonsa Maisan kanssa
v. 1707 -1712- henkikirjoissa talollisena ja isäntänä Pohjolan Pörilän (Björnilän) tilalla. Pertun
yhtiömiehenä toimi Pörilän viljelyksessä nuorempi veli Joonas (taulu 12.5). Maakirjan mukaan
Pörilän tilan omistus oli siirtynyt Perttu Matinpojan haltuun Suurten nälkävuosien v. 1695 -1697
jälkeen v. 1698. Perttu Matinpoika mainittiin ilmeisen toisen vaimonsa Riitta Heikintyttären kanssa
Pohjolan kylän Pörilän tilalla talollisena ja päätilan vanhana isäntänä v. 1727 -1735 ja v. 1736 1747 rippikirjoissa. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Perttu olisi ollut kuollessaan
1.1.1751 peräti 100 v. ikäinen, jossa on varmaan jonkun verran liioittelua !. Perttu haudattiin yhtä
aikaa vaimonsa Riitan kanssa 6.1.1751 Hartolan vanhaan kirkkoon, sen lattian alle. Pertun jälkeen
Pörilän päätilan isännyyttä jatkoi Pertun poika Markus vaimonsa Riitta Yrjöntyttären kanssa.
Maisa N.N. (Maisa el. Margaretha N.N-dotter)
Syntyi n. v. 1670 ehkä Hartolassa. Maisa avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1690 Perttu Matinpojan
puolisoksi. Pohjolan Pörilän (Björnilän) tilan emäntä. Maisa kuoli ehkä n. v. 1718 Pohjolassa.
Lapset:
- Markus Pertunpoika Pörilä, s. 1692 Hartola, Pohjola, k. 22.6.1750 Hartola, Pohjola. Pörilän
tilan isäntä v. -1723 -1734. Puoliso: Riitta Yrjöntytär, s. 1698 Hartola, k. 22.3.1748 Hartola,
Pohjola. Pörilän tilan pitoa jatkoivat Markuksen jälkeen poika Olavi v. 1735 -1743 ja tämän
jälkeen poika Sipi v. 1746 alkaen.
- Yrjö Pertunpoika Ruoskala, s. 1694 Hartola, Pohjola, k. 6.9.1761 Hartola, Kalho, Ruoskala.
Yrjö muutti v. 1733 vävyksi ja isännäksi Kalhon Ruoskalaan (Nokkalaan). Puoliso: Maria
Yrjöntytär Kalhon Ruoskalasta.
- Maria Pertuntytär, s. 1700 Hartola, Pohjola, k. 7.3.1766 Joutsa, Tammimäki, Ritari
79
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 38.2
Riitta Heikintytär (Brita Henricsdotter)
Syntyi n. v. 1690 ilmeisesti Hartolassa, asiaa ei ole saatu tarkemmin selville. Riitta mainittiin
Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa Perttu Matinpojan puolisoksi ja Pohjolan Pörilän (Björnilän)
tilan emännäksi. Riitta kuoli n. 60 v. ikäisenä 2.1.1751 Pohjolassa päivä miehensä kuoleman
jälkeen ja haudattiin 6.1.1751 Hartolan kirkkoon yhdessä miehensä kanssa.
Lapset:
- Anna Pertuntytär, s. 1729 Hartola, Pohjola. Tauluun 39.A.2.
- Heikki Pertunpoika, s. 9.6.1732 Hartola, Pohjola, k. 12.6.1775 Joutsa, Tammimäki. Puoliso:
26.1.1755 Liisa Matintytär. Heikki Pertunpoika seurasi siskoaan Annaa Tammimäen
Ritariin, jossa hän toimi aluksi sisarensa perheen renkinä ja myöhemmin torpparina.
Taulu 39.A Joutsan Tammimäen (Hannusmäen) Ritari sukuhaara
Yleistä: Sukuhaaran juuret ulottuvat v. 1749 Joutsan Tammimäkeen, joka laskettiin tuolloin
kuuluvaksi Tammilahden kylään. Tammimäki esiintyi myös Hannunmäki, tai Hannusmäki nimellä
sen kantatilan Hannuksen ja varhaisimman isännän Hannun mukaan, viite; taulu 40. Ritarin tai
Ritarinvuoren (Riddare el. Riddarsberg) torppa esiintyi Hannuksen, tai Hannusmäen torppana,
toisaalta tiedetään että myös Hartolan Kirkkolalla oli Ritari niminen torppa Tammimäellä. Ritarin
torppa Tammimäen Hannuksessa esiintyi rippikirjoissa v. 1737 alkaen, jolloin sitä isännöi Juho
Mikonpoika vaimonsa Elina Pertuntyttären kanssa. Vuodesta 1749 alkaen mainittiin Ritarin toinen
torppa; Eskeli Paavalinpojan torppa.
Taulu 39.A.1
Eskeli Paavalinpoika Ritari (Eskil Pålsson Riddarberg)
Syntyi v. 1713 ilmeisesti torpparin poikana Hartolan Vehkasalossa. Eskelin isä taulussa 21.1.
Eskeli toimi torpparina Hannuksen (Hannusmäen) Ritarissa (Riddare el. Riddarsberg torp) v. 1749
alkaen, viite; RK 1748 -1754 k. 66 Hartola, Hannusmäki, joka kuului Tammilahden kylään. Sysmän
henkikirjoissa Eskeli oli merkitty v. 1749 -1759 torppariksi Ritarin torpassa, jonka jälkeen v. 1775
asti torpan hoito oli merkitty Eskelin vaimon ja perheen & palvelusväen haltuun, eli Eskeli oli
ilmeisesti varsin pitkään sairaana, tai muuten kykenemätön. Myös Eskelin veli Heikki oli merkitty
vaimoineen v. 1755 -1760 henkikirjoissa Ritariin. Eskelin nimenä oli henkikirjoissa Eskil
Riddarberg. Eskelin osalta ei löydetty ”täyttä varmuutta” vanhemmista. Tutkittiin kaikki Hartolan
kirkonkirjat ennen v. 1748 ja ainoastaan Vehkasalosta löydettiin Eskeli Paavalinpoika, joka
mainittiin vielä v. 1736 -1747 rippikirjassa (s. 237 RK 1736 -1747 k. 250) Vehkasalossa, itse
asiassa vielä v. 1747, mutta seuraavassa rippikirjassa Vehkasalossa häntä ei enää mainittu. Eskeli
Paavalinpojan muuttotietoa Tammimäen Ritariin ei löydy rippikirjoista. Koska muutakaan Eskeli
Paavalinpoikaa ei löydetty rippikirjoista, niin lähtökohtaisesti voitaneen päätellä että Tammimäen
Ritarissa v. 1748 lähtien torppariksi mainittu Eskeli Paavalinpoika oli lähtöisin Vehkasalosta.
Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan torpan isäntä Eskeli Paavalinpoika kuoli 62 v.
ikäisenä 6.11.1775 Tammimäen Ritarinvuorella (Riddarbergs).
Taulu 39.A.2
Anna Pertuntytär (Anna Bertilsdotter)
Syntyi v. 1729 talollisen tyttärenä Hartolan Pohjolan Pörilässä. Isä taulussa 38.1.
Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Anna Pertuntytär Pohjolasta avioitui tai
hänet naitettiin 20.11.1748 Eskeli Paavalinpojan puolisoksi Hannusmäen Ritariin. Samoin Hartolan
rippikirjassa (s. 225 RK 1748 -1754 k. 226) kerrottiin Pohjolan Björnilän (Pörilän) tilan tyttären
avioituneen Eskeli Paavalinpojan puolisoksi Ritariin. Ritarin torpan emäntä. Ritarin ensimmäisen
torpan emäntä Elina Pertuntytär voisi olla Annan vanhempi sisko (?), mutta tähän ei löydetty
varmistusta. Torpparin leski Anna Pertuntytär kuoli 69 v. ikäisenä 19.3.1798 Tammimäen Ritarissa
(joka kuului k.o. aikaan Leivonmäkeen).
80
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Lapset:
- Marja Eskelintytär, s. 28.2.1750, Joutsa, Hannusmäki, Ritari. Puoliso: 16.12.1770 talollinen
Simo Laurinpoika Hartolan Kuivajärveltä.
- Olli Eskelinpoika, s. 22.7.1751 Joutsa, Hannusmäki, Ritari. Tauluun 39.A.3.
- Anna Eskelintytär, s. 19.1.1755 Joutsa, Hannusmäki, Ritari. Puoliso 26.12.1777 Matti
Eerikinpoika Joutsan (Leivonmäen) Havumäestä.
- Kaarina Eskelintytär, s. 28.5.1761 Joutsa, Hannusmäki, Ritari
- Paavali Eskelinpoika, s. 20.8.1765 Joutsa, Hannusmäki, Ritari
Taulu 39.A.3
Olli Eskelinpoika Ritari (Olof Eskilsson Riddarberg)
Syntyi 22.7.1751 torpparin poikana Joutsan (Leivonmäen) Tammimäen Ritarissa. Olli työskenteli
isänsä jälkeen torpparina kotitorpassaan (Kirkkolan) Tammimäen Ritarissa. Olli Eskelinpoika kuoli
51 v. ikäisenä v. 1802 kotonaan Tammimäen Ritarissa.
Taulu 39.A.4
Maria Aadamintytär (Maria Adamsdotter)
Syntyi tiettävästi 12.4.1751 torpparin tyttärenä Hannusmäen Harjussa. Isä taulussa 39.B.3.
Maria avioitui tai hänet naitettiin 20 v. ikäisenä 8.12.1771 Olli Eskelinpojan puolisoksi ja emännäksi
Tammimäen Ritariin. Vihkitiedoissa kerrottiin Marian olevan piika Hannusmäestä ja Ollin torpparin
Kirkkolan Ritarinvuorelta. Maria kuoli 74 v. ikäisenä 31.5.1825 Tammimäen Ritarissa.
Lapset:
- Olavi Ollinpoika, s. 7.3.1774 Joutsa, Hannusmäki, Ritari, torpparina Ritarissa, k. 1834
Tammimäen Ritarissa. Puoliso; 1803 Maria Samuelintytär (s. 1785) Puttolasta, vanhemmat;
Samuel Tuomaanpoika ja Maria Tuomaantytär.
- Antti Ollinpoika, s. 3.11.1776 Joutsa, Hannusmäki, Ritari, muutti v. 1809 rengiksi Puttolaan.
- Maria Ollintytär, s. 21.3.1779 Joutsa, Hannusmäki, Ritari, k. 24.8.1794 Tammimäki.
- Eeva Ollintytär, s. 11.1.1781 Joutsa, Hannusmäki, Ritari, k. 1781 Tammimäki
- Anna Ollintytär, s. 1.4.1785 Joutsa, Tammimäki, Ritari
- Eeva Ollintytär, s. 8.3.1788 Joutsa, Tammimäki, Ritari, k. 27.11.1790 Tammimäki.
- Katariina Ollintytär, s. 8.3.1788 (kaksosena) Joutsa, Tammimäki, Ritari, k. 13.3.1791
Tammimäki.
- Helena Ollintytär, s. 25.2.1791 Joutsa, Tammimäki, Ritari, k. 6.4.1791 Tammimäki
- Rosina Ollintytär, s. 1795 Joutsa, Tammimäki, Ritari. Tauluun 33.A.16.
- Juho Ollinpoika, s. 1797 Joutsa, Tammimäki, Ritari, asui itsellisenä Tammimäessä. Puoliso;
1826 Kristiina Heikintytär (s. 1805).
- Niko (Nikodemus) Ollinpoika, s. 1802, k. 1803 Joutsa, Tammimäki, Ritari
Taulu 39.B Joutsan Tammimäen (Hannusmäen) Harju sukuhaara
Yleistä: Tammilahden kylään kuulunut Harjun torppa Tammimäessä esiintyi Hartolan rippikirjoissa
v. 1746 alkaen. Harjun torppa mainittiin tuolloin kuuluvaksi Hannusmäen kylään (Hannusmäki by).
Torpan rakensi ilmeisesti Juho Kristerinpoika. Harjun ja Ritarin torpat sijaitsivat ilmeisesti
naapureina Tammimäessä.
Taulu 39.B.1
Aatami N.N. (Adam N.N-son)
Syntyi n. v. 1685 mahdollisesti Joutsassa. Aatami tiedetään vain lastensa patronyymin perusteella.
Aatami kuoli ehkä v. 1719 jälkeen, viimeistään v. 1723, ilmeisesti Joutsan Tammilahdella.
Taulu 39.B.2
Maria Matintytär (Maria Mattsdotter)
Syntyi n. 1688 mahdollisesti Joutsassa. Maria Matintytär mainittiin 2. miehensä Juho Kristerinpojan
81
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
kanssa Tammilahden Autiomatin torpan yhteydessä v. 1727 jälkeen (viite; s. 72 RK 1727 -1736 k.
55). Autiomatin torppaa piti Matti Matinpoika (taulussa 48.3), joka voisi olla Marian veli (?).
Seuraavaksi Maria perheineen mainittiin torppareina Hannusmäen Harju torpassa. Maria
Matintyttären 2. mies Juho Kristerinpoika (Johan Christersson), s. 1690, k. 3.2.1766 Tammimäki,
Harju. Maria Matintytär kuoli 75 v. ikäisenä 20.7.1763 Tammimäen Harjulassa ja haudattiin
24.7.1763 Hartolan kirkkoon.
Lapset:
- Aatami Aataminpoika, s. n. v. 1719 Joutsa. Tauluun 39.B.3.
Juho Kristerinpojan ja Maria Matintyttären lapset:
- Kaarina Juhontytär, s. n. 1725 Joutsa
- Juho Juhonpoika, s. n. 1729 Joutsa
- Anna Juhontytär, s. 1731 ja kast. 5.3.1731 Joutsa, Hannusmäki
Taulu 39.B.3
Aatami Aataminpoika Harju (Adam Adamsson)
Syntyi n. v. 1719 tiettävästi Joutsassa, mahdollisesti Tammilahdella (?). Aatami mainittiin Hartolan
rippikirjoissa poikapuolena Hannusmäen Harju torpassa, jossa hän toimi torpparina isäpuolensa
Juho Kristerinpojan jälkeen. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan torpan isäntä (Trp
Värd) Aatami Aataminpoika kuoli 57 v. ikäisenä 27.10.1776 Tammimäen Harju torpassa.
Taulu 39.B.4
Kaarina Yrjöntytär (Carin Jörensdotter)
Syntyi n. v. 1725 talollisen tyttärenä Joutsan Tammilahden Hannuksessa. Isä taulussa 40.11.
Kaarina vietti lapsuuttaan Leivonmäen Wartiamäen torpassa. Hartolan rippikirjassa (s. 64 RK 1748
-1754 k. 67) kerrottiin Tammilahden Wartiamäen torpan tyttären Kaarina Yrjöntyttären avioituneen
naapuriin Hannusmäen Harjun torppaan (gitf vide p. 63). Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan
mukaan Kaarina Yrjöntytär Wartiamäestä avioitui tai hänet naitettiin 27.12.1749 Hannukseen
torpparin Aatami Aataminpojan puolisoksi. Hannuksen Harjun torpan emäntä. Kaarina kuoli 63 v.
ikäisenä 22.4.1788 Hannusmäessä.
Lapset:
- Maria Aatamintytär, s. 12.4.1751 Joutsa, Hannusmäki, Harju. Tauluun 39.A.4.
- Aatami Aataminpoika, s. 27.12.1753 Joutsa, Hannusmäki, Harju. Puoliso: Eeva Simontytär.
- Eeva Aatamintytär, s. 24.2.1756 Joutsa, Hannusmäki, Harju
- Vappu Aatamintytär, s. 25.4.1758 Joutsa, Hannusmäki, Harju
- Antti Aataminpoika, s. 31.10.1761 Joutsa, Hannusmäki, Harju
- Kaarina Aatamintytär, s. 19.9.1764 Joutsa, Hannusmäki, Harju
- Anna Aatamintytär, s. 17.9.1768 Joutsa, Hannusmäki, Harju
Taulu 40 Joutsan Tammimäen Hannus sukuhaara
Yleistä: Sukuhaaran kantatilan Hannuksen (Hannus tai Hannusmäki) historia alkaa 1560-luvulta,
jolloin Hannus oli Suur-Sysmän Tammilahden kylän kantatiloja ja sijaitsi Tammimäessä, jota
joskus kutsuttiin myös Tammivuoreksi. Nykyisin Tammimäen alue kuuluu Joutsaan ja tila Hannus
on hävinnyt asiakirjoista, kuin myös Hannusmäki kylän nimenä. Tammilahti mainittiin ensimmäisen
kerran asiakirjoissa v. 1484, jolloin Sysmän kesäkäräjillä määriteltiin tarkkaan Tammilahti niminen
kaskialue, jonka sai Koskipäästä muuan Knuutti, viite; s. 53 JK ja s. 70 SPH I-II, sekä s. 17 EK-P.
Tammilahden alueella tiedetään olleen Sääksmäen pitäjän kylien ja talojen erämaa-alueita jo
varhain eräkaudella 1300 -1500 luvuilla, mutta myös Sysmän ja Hartolan kylät ja talot omistivat
eräpalstoja alueella. M.m. Sysmän Rapalalla tiedetään olleen takamaita Tammilahdessa ja
Hartolan Kirkkolalla Tammivuorella, kuin myös Tammilahdella, jossa myös Putkijärven kylällä oli
takamaita, viite; s. 89 ja 91 SPH I-I sekä s. 54 JK. Sysmän v. 1552 erämaaluettelon mukaan
82
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Eerikki Laurinpoika Kirkkolasta omisti ”miehen erämaan” Tammivuorelta, jonne hän asetti Vilppu
Antinpojan uudisasukkaaksi, tämä palsta on sijoitettavissa nykyisen Tammimäen alueelle, viite; s.
54 -55 JK ja s. 62 HK sekä s. 85 SPH I-II. Toisaalta tiedetään että ainakin 1 Tammilahden talo on
perustettu ja asutettu Joutsan kylästä käsin, viite; s. 82 SPH I-II.
Suur-Sysmän alueella oli 1500-luvulta alkaen 2 Tammilahtea; Koskipään neljänneskuntaan
kuuluva Tammilahti, jossa v. 1565 mainittiin 7 tilaa ja tämä Tammilahti kuuluu nykyään Joutsaan.
Sysmän Suurkylän neljänneskuntaan kuului myös Tammilahti, jossa v. 1575 mainittiin 1 tila, joka
sijaitsi ja sijaitsee yhä Luhangassa Tammijärven kylän länsipuolella, viite; s. 76 -77 SPH I-II.
Hannus tai Hannusmäki oli maakirjoissa Tammilahti n:o 5 tila, joka Sysmän 1720-luvun
taloluettelon mukaan oli 1/3 manttaalin 2 talouden tila, joka oli Sysmän komppanian luutnantin
vapaatalo ja ruodun n:o 90 osakas, viite; s. 707 SPH I-II. Varhaisimmissa kirkonkirjoissa Hannus
oli Hannusmäen kylän (Hannusmäki by) kantatila. Nämä e.m. 2 Hannuksen (Hannusmäen)
jakaantunutta tilaa olivat ilmeisesti Hotila ja Jaakkola, joista syntyi myöhemmin tilojen jaon myötä
Ilomäki ja Mustikkamäki nimiset talot. 1870-luvulla Tammilahti n:o 5 käsitti 3 tilaa; Hannus
(Jaakkola), Mustikkamäki ja Rantala (ent. Hotila ?). 1890-luvulla Hannus nimi hävisi kirkonkirjoista
jolloin mainittiin edelleen 3 tilaa; Jaakkola, Mustikkamäki ja Rantala. Jaakkola mainittiin 1800-luvun
lopun maakirjoissa Tammimäki n:o 5 tilana, joka oli 1/12 manttaalin vero- eli perintötila. Jaakkolalla
mainittiin 2 mäkitupaa; Sikohaka ja Selänaho (joka sijaitsee Tammimäen pohjoisjuurella).
Kirkonkirjojen perusteella voitaneen päätellä Hannuksen emätilan sijainneen vanhan Jaakkolan
talon tienoilla Tammimäen huipun länsipuolella, viite; s. 70 EK-P. Jaakkolan pohjoispuolella
sijaitsee vanha Mustikkamäki. Nykyään Tammimäen alue katsotaan kuuluvaksi Pappisen kylään.
Taulu 40.1
Hannu Ollinpoika (Hans Olsson)
Syntyi n. v. 1540 mahdollisesti Suur-Sysmän Hartolassa, nykyisen Joutsan alueella. Sysmän
koukkuluettelossa/ maakirjassa Hannu mainittiin v. 1561 -1612 pitkäaikaisena isäntänä
Tammilahden Hannuksen (Hannusmäen) kantatilalla, tai tilan veronmaksajana. Hannun isä voisi
olla Putkijärvellä v. -1539 -1559 talolliseksi kirjattu Olavi Hannunpoika (Oluff Hanson) ?, mutta
tämä on vain eräs oletus !. Hannu voisi ilmeisemmin olla taulussa 46.1 mainitun Olli Puttolan
(Puttonen) poika (?). Joka tapauksessa Hannu Ollinpoika oli yksi niistä yhdeksästä uudistilallisesta,
jotka 1560/ 1570-luvuilla rakensivat uudistalot Tammilahteen. Näistä 9 uudistilallisesta 4 oli
patronyymiltään Ollinpoikia, eli mahdollisesti veljeksiä (?). Hannu Ollinpojan nimi esiintyi
veroluetteloissa monessa muodossa, mm. Hanns Ollffson, Hans Oluffson, Hans Olson, Hans
Olsson.
Hannuksen (Hannusmäen) tila sai ilmeisesti nimensä Hannun etunimen mukaisesti. Hannu
Ollinpojan tila oli merkitty v. 1561 veroltaan 1/12 koukun ja 1 jousen tilaksi, eli tilalla oli vain 1
aikuinen mies. Vuonna 1567 tila oli 1/6 koukun ja 2 jousen tila. Kun tila jakaantui v. 1569 niin
uudistilaa (1/12 koukkua ja 1 jousi) viljeli Hannun ilmeinen veli Olli Ollinpoika ja Hannun hallussa
olevan emätilan verotusarvo muuttui samalla 1/12 koukun ja 1 jousen tilaksi. Vuonna 1582 Hannun
tila mainittiin veroltaan 1/6 koukun ja 4 jousen tilaksi, eli tilalla asui tuolloin 4 aikuista (15 -60 v)
aseikäistä miestä. Hannun tilaan oli yhdistettynä 1580-luvun alkuvuosina Matti Ollinpojan ja Pietari
Martinpojan tilat. Hannun tila joutui Nuijasodan (1596 -1597) myötä vaikeuksiin, joten tila oli
merkitty v. 1598 autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi. Hannun tila todettiin v. 1601 veroltaan
1/12 koukun ja 1/8 manttaalin sekä 1 jousen tilaksi. Tilan vaikeudet jatkuivat vielä 1600-luvun
alkuvuosien hallakesien ja katovuosien myötä, joten tila mainittiin v. 1603 ja 1605 -1607 autioksi
(öde) ja omistaja rutiköyhäksi (utfattig). Tila otettiin kuitenkin v. 1607 jälkeen uudelleen verolle.
Hannu Ollinpoika mainittiin v. 1607 -1609 Tammilahdella kirkon kymmenysverojen maksajana.
Hannu Ollinpoika kuoli v. 1612 tai pian sen jälkeen Tammilahden Hannuksessa.
Taulu 40.2
N.N. (N.N-dotter)
Hannun puolison (tai puolisoiden) nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Jaakoppi Hannunpoika, s. n. v. 1580 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Tauluun 40.3.
83
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 40.3
Jaakoppi Hannunpoika (Jacob Hansson)
Syntyi n. v. 1580 talollisen poikana Tammilahden Hannuksessa. Jaakoppi mainittiin kirkon
kymmenysverojen maksajana v. 1611 -1615 sekä v. 1623 -1639 Tammilahdella sekä maakirjoissa
Hannuksen tilan maaverojen maksajana v. 1614, 1615, 1617 sekä v. 1630 -1644. Verokirjoissa
tilalla mainittiin v. 1620 -1625 (virheellisesti ?) Jaakoppi Henrikinpoika ja v. 1628 -1629 Jaakoppi
Johanneksenpoika (?). Sysmän henkikirjoissa Jaakoppi Hannunpoika mainittiin v. 1634 -1646 tilan
isäntänä. Jaakopin isännyyden aikana tila mainittiin v. 1614 autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi, jolloin v. 1614 kerättiin koko Suomen historian raskain vero; Älfsborgin lunnasverot, viite;
s. 16 KeI-H. Vuoden 1634 henkikirjassa tilalla mainittiin Jaakopin ja tämän puolison ohella pojat
Simo ja Hannu sekä nihdin (sotilaan) vaimo Marketta. Jaakoppi Hannunpoika kuoli v. 1646 jälkeen
Tammilahdella.
Taulu 40.4
Dorde Mikontytär (Dorothea Michelsdotter)
Dorde mainittiin v. 1634 -1646 henkikirjoissa Jaakoppi Hannunpojan puolisoksi ja Hannuksen tilan
emännäksi (koko nimellään v. 1636 henkikirjassa).
Lapset:
- Eerik Jaakopinpoika, mainittiin v. 1631 verokirjassa Hannuksen tilalla.
- Simo Jaakopinpoika, s. n. v. 1610 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Tauluun 40.5.
- Hannu Jaakopinpoika, mainittiin v. 1634 henkikirjassa ja uudelleen v. 1653 -1656
henkikirjoissa yhdessä puolisonsa Riitan kanssa Tammilahden Hannuksessa.
- Antti Jaakopinpoika, mainittiin puolisonsa Riitan kanssa v. 1653 Hannuksen tilalla
- Riitta Jaakopintytär, mainittiin v. 1653 -1656 Hannuksen tilalla
- Mikko Jaakopinpoika, toimi sotilaana, mainittiin yhdessä vaimonsa Kertun kanssa v. 1653
Hannuksen tilalla.
Taulu 40.5
Simo Jaakopinpoika Hannus (Simon Jacobsson)
Syntyi n. v. 1610 talollisen poikana Tammilahden Hannuksessa. Simo mainittiin v. 1634 -1646
henkikirjoissa Jaakoppi Hannunpojan pojaksi Hannuksen tilalla. Simo toimi isänsä jälkeen
Hannuksen tilan isäntänä v. 1645 -1665. Simo Jaakopinpoika kuoli v. 1665 jälkeen Tammilahdella.
Taulu 40.6
Dorde Mikontytär (Dorothea Michelsdotter)
Sysmän henkikirjojen mukaan Simo Jaakopinpojan puoliso oli saman niminen kuin Simon äiti !.
Dorde mainittiin v. 1636 alkaen Simon puolisoksi Hannuksen tilalla sekä v. 1644 -1665 tilan
emännäksi.
Lapset:
- Dorde Simontytär, mainittiin v. 1653 -1654 Hannuksen tilalla.
- Henrik Simonpoika, s. n. v. 1640 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Tauluun 40.7.
- Antti Simonpoika, sotilas, mainittiin vaimonsa Dorden kanssa v. 1668 -1682 Hannuksen
tilalla. Dorde mainittiin tilalla sotilaan puolisona v. 1694 asti.
- Matti Simonpoika, mainittiin v. 1669 -1682 ja v. 1687 vaimonsa Sofian kanssa Hannuksen
tilalla.
- Yrjö Simonpoika, mainittiin v. 1687 -1694 yhdessä vaimonsa Riitan kanssa Hannuksessa.
Taulu 40.7
Henrik Simonpoika Hannus (Hendrich Simonsson)
Syntyi n. v. 1640 talollisen poikana Tammilahden Hannuksessa. Henrik mainittiin Sysmän
henkikirjoissa v. 1662 alkaen Simo Jaakopinpojan poikana Hannuksen tilalla. Henkikirjojen
mukaan Henrik toimi isänsä jälkeen Hannuksen tilan isäntänä v. 1666 -1691-. Maakirjoissa Henrik
84
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Simonpoika mainittiin v. 1696 asti tilan manttaaliveron maksajana. Henrik kuoli mahdollisesti
suurena nälkävuonna 1697 Hannuksen tilalla.
Taulu 40.8
Dorde N.N. (Dorothea N.N-dotter)
Dorde mainittiin v. 1662 alkaen Henrik Simonpojan puolisoksi Hannuksen tilalla, sekä tilan
emännäksi v. 1666 -1682-. Valittiinkohan puolisot etunimen mukaan, kun 3:ssa sukupolvessa isännillä oli
Dorde niminen vaimo ?. Vuosien 1687 -1691 henkikirjoissa Henrik Simonpojalla ei mainittu puolisoa.
Lapset:
- Yrjö Henrikinpoika, mainittiin v. 1678 -1682 Henrik Simonpojan poikana Hannuksen tilalla.
- Markus Henrikinpoika, mainittiin v. 1680 -1682 Henrik Simonpojan poikana Hannuksen
tilalla
- Samuel Henrikinpoika, s. n. v. 1665 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Tauluun 40.9.
- Olavi Henrikinpoika Hannus, s. 1672 Joutsa, Tammilahti, Hannus, k. 1733 Tammilahti,
Hannus. Hannuksen jaetun tilan isäntä. Puoliso: Sofia Pietarintytär, s. 1681, k. 5.8.1748
Tammilahti. Olavin ja Sofian poika Jaakoppi Olavinpoika jatkoi isänsä jälkeen tilan pitoa
vaimonsa Maria Ristontyttären kanssa Hannuksen tilan toisella puoliskolla.
Taulu 40.9
Samuel Henrikinpoika Hannus (Samuel Hendrichsson)
Syntyi n. v. 1665 talollisen poikana Tammilahden Hannuksessa. Samuel mainittiin henkikirjoissa
v. 1687 alkaen Henrik Simonpojan poikana Hannuksen tilalla. Samuelilla mainittiin vaimo Anna jo
v. 1687 alkaen. Samuel toimi isänsä jälkeen v. 1693 alkaen Hannuksen tilan isäntänä. Samuelin
veli Olavi asui perheineen myös Hannuksen tilalla. Isonvihan jälkeen tila oli merkitty 1720-luvulla
jaetuksi. Hannuksen tilaa viljeli vanhat isännät Samuel Henrikinpoika ja toista puoliskoa Olavi
Henrikinpoika. Molemmat veljekset mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa
(s. 71 RK 1727 -1736 k. 54). Samuel mainittiin vielä seuraavassakin rippikirjassa (s. 74 RK 1736 1747 k. 75) ja kerrottiin hänen kuolleen. Samuel Henrikinpoika kuoli tiettävästi v. 1736
Tammilahdella.
Taulu 40.10
Anna Sipintytär (Anna Sigfredsdotter)
Syntyi n. v. 1667 mahdollisesti Joutsassa (?). Anna mainittiin v. 1687 henkikirjoista alkaen Samuel
Henrikinpojan puolisona Tammilahden Hannuksessa. Hannuksen tilan emäntä. Anna mainittiin
vielä Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa ja kerrottiin hänen kuolleen. Anna kuoli ehkä n. v. 1729
Tammilahdella, joka tapauksessa ennen v. 1731.
Lapset:
- Liisa Samuelintytär, s. n. v. 1687 Joutsa, Tammilahti, Hannus, k. 29.3.1743 Tammilahti,
Hannus. Puoliso: sotilas Perttu Yrjönpoika Kempe, s. n. v. 1683, k. 8.4.1743 Tammilahti,
Hannus.
- Matti Samuelinpoika Hannus, s. n. v. 1689 Joutsa, Tammilahti, Hannus, k. 2.6.1760 Joutsa,
Tammilahti, Hannus, Hotila. Puoliso: Kaisa Henrikintytär, s. 1684, k. 17.2.1754 Tammilahti.
Talollinen Tammilahden Hannuksessa, tilan isäntä v. 1728 -1733. Matin ja Kaisan jälkeen
tilan pitoa Hannuksessa (sen toisella puoliskolla) jatkoi vävy Henrik Pertunpoika vaimonsa
Eeva Matintyttären kanssa.
- Yrjö Samuelinpoika, s. n. v. 1689 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Tauluun 40.11.
- Juho Samuelinpoika, s. 1698 Joutsa, Tammilahti, Hannus, k. 1732 Joutsa, Tammilahti,
Hannus.
Riitta Niilontytär (Brita Nilsdotter)
Mainittiin Samuel Henrikinpojan toisena puolisona Tammilahden Hannuksessa (s. 74 RK 1736 1747 k. 75).
85
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 40.11
Yrjö Samuelinpoika (Jören Samuelsson)
Syntyi n. v. 1689 talollisen poikana Joutsan Tammilahden Hannuksessa. Yrjö mainittiin Hartolan
ensimmäisessä rippikirjassa (s. 71 RK 1727 -1736 k. 54) Samuel Henrikinpojan poikana
Tammilahden Hannuksessa vaimonsa Riitan kanssa. Sysmän henkikirjojen mukaan Yrjö
Samuelinpoika toimi isäntänä jaetulla Hannuksen tilalla v. -1725 -1727. Tilan pito siirtyi sitten
tämän veljelle Matti Samuelinpojalle. Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa kerrottiin Yrjön ja Riitan
muuttaneen Hannuksesta v. 1732 perheineen Tammilahden Wartiamäen torppaan Leivonmäen
puolelle, Tammimäen pohjoispuolelle. Yrjö Samuelinpoika kuoli 55 v. ikäisenä torpparina
23.12.1744 Leivonmäen Vartiamäen torpassa.
Taulu 40.12
Riitta Rekontytär (Brita Grelsdotter)
Syntyi v. 1690 mahdollisesti Joutsan Pappisen Muikkuparrassa (?), isä ehkä taulussa 54.5.
Riitta voisi olla Pappisen Muikkuparran Reko Matinpojan (s. 1669, k. 8.6.1742) tytär (?), mutta
tälle päättelylle ei löydetty vahvistusta 1700-luvun alun vajavaisista asiakirjoista. Lähtökohtaisesti
voitaneen kuitenkin olettaa hänen olleen Pappisen Muikkuparran tilan tytär, sillä muut selvitetyt
vaihtoehdot tuntuvat epätodennäköisemmiltä. Riitta mainittiin henkikirjoissa v. -1725 alkaen Yrjö
Samuelinpojan puolisoksi Tammilahden Hannuksessa, eli melkein Muikkuparran naapurissa. Myös
Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa Riitta Rekontytär oli merkitty Yrjö Samuelinpojan puolisoksi ja
Hannuksen tilan emännäksi. Wartiamäen torpan emäntä v. 1732 alkaen. Miehensä kuoleman
v. 1744 jälkeen Riitta asui tyttärensä Annan taloudessa Heikkilän Simolassa ja poikansa Sipin
perheen taloudessa Heikkilän Simolan torpassa, jossa hän myös kuoli 71 v. ikäisenä 2.2.1761.
Lapset:
- Anna Yrjöntytär, s. n. 1718 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Puoliso: 15.12.1745 Henrik
Yrjönpoika Heikkilän Simolasta.
- Sipi Yrjönpoika, s. n. 1722 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Puoliso: 21.12.1746 Maria
Henrikintytär Heikkilästä. Sipi toimi isänsä jälkeen torpparina Wartiamäen torpassa.
- Kaarina Yrjöntytär, s. 1725 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Tauluun 39.B.4.
- Aatami Yrjönpoika, s. n. 1728 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Puoliso: Riitta Henrikintytär
Heikkilästä.
- Vappu Yrjöntytär, s. 1731, kast. 6.6.1731 Joutsa, Tammilahti, Hannus
Taulu 41 Hartolan Vuorenkylän Purnuvuori sukuhaara
Yleistä: Sukuhaaran asuttama Purnuvuoren torppa Hartolan Vuorenkylässä oli alkujaan
Putkijärven säterin eli kartanon torppa, jossa on asuttu ainakin 1740-luvulta alkaen, viite; s. 46 -47
TEP. Torppa sijaitsi Purnuvuoren juurella, nykyisten laskettelurinteiden lounaispuolella, ilmeisesti
suunnilleen samalla paikalla, joka nykyään tunnetaan Ala-Vilppulana.
Taulu 41.1
Vilppu Tuomaanpoika (Philip Thomasson)
Syntyi ehkä n. v. 1680 tienoilla, mahdollisesti Hartolassa (?). Vilppu mainittiin Hartolan
ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 62 RK 1727 -1736 k. 51) itsellisenä Hartolan
Putkijärvellä sekä seuraavassa rippikirjassa (s. 58 RK 1736 -1747 k. 59) torpparina Putkijärvellä,
mahdollisesti Purnuvuorella. E.m. rippikirjassa kerrottiin että Vilppu muutti perheineen v. 1740
tiettävästi Korpilahdelle, ilmeisesti Putkilahden kylään (?), jonne myös tytär Maria naitettiin.
Ainoastaan pojan Antin perhe jäi Putkijärvelle. Korpilahdelta ei ole tuolta ajalta säilynyt
kirkonkirjoja, joten Vilpun ja perheensä vaiheita v. 1740 jälkeen ei ole saatu selville.
86
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 41.2
Anna Ristontytär (Anna Christersdotter)
Syntyi ehkä n. v. 1680 tienoilla, mahdollisesti Hartolassa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Anna
Ristontytär mainittiin Hartolan Putkijärvellä Vilppu Tuomaanpojan vaimona Hartolan ensimmäisissä
rippikirjoissa.
Lapset:
- Antti Vilpunpoika, s. n. v. 1700 Hartola, Putkijärvi (?). Tauluun 41.3.
- Jaakko Vilpunpoika, s. n. v. 1707 Hartola, Putkijärvi ?
- Riitta Vilpuntytär, s. n. v. 1712 Hartola, Putkijärvi ?
- Maria Vilpuntytär, s. n. v. 1718 Hartola, Putkijärvi ?. Puoliso: 19.9.1740 Antti Jaakonpoika
Korpilahden Putkilahden Kopisevasta.
- Perttu Vilpunpoika, s. n. v. 1720 Hartola, Putkijärvi ?
Taulu 41.3
Antti Vilpunpoika Purnuvuori (Anders Philipsson)
Syntyi n. v. 1700 mahdollisesti Hartolan Putkijärvellä (?). Antti mainittiin Hartolan ensimmäisessä
säilyneessä rippikirjassa (s. 62 RK 1727 -1736 k. 51) Vilppu Tuomaanpojan poikana Hartolan
Putkijärvellä. Antti Vilpunpoika toimi isänsä jälkeen torpparina Putkijärven Purnuvuoren torpassa,
jota kutsuttiin myös Antin torpaksi. Antti maksoi v. 1749 henkirahaa, mutta v. 1771 todettiin, että
Antti Purnun väki oli rutiköyhää. Hengissä silti säilyttiin, vaikka kruunu ei aina saanutkaan omiaan,
viite; s. 47 TEP. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Antti kuoli 86 v. ikäisenä
5.3.1786 Purnuvuorella. Ilmoitetussa kuoliniässä saattoi olla hieman liioittelua (?).
Taulu 41.4
Maria Simontytär (Maria Simonsdotter)
Syntyi n. v. 1718 ilmeisesti Hartolassa (?). Hartolan rippikirjojen perusteella Maria avioitui n.
v. 1739 Antti Vilpunpojan puolisoksi Putkijärvelle. Marian osalta ei saatu selville mistä hän tuli
Purnuvuorelle, koska vihkitietoja ei löydy. Purnuvuoren torpan emäntä. Hartolan kuolleitten ja
haudattujen kirjan mukaan Maria olisi kuollut jo 28 v. ikäisenä lapsivuoteeseen 10.1.1757, missä
ilmoitetussa kuoliniässä oli varmaan n. 10 v. virhe, eli todennäköisempi kuolinikä voisi olla 38 v.
Lapset:
- Kaarina Antintytär, s. 1740 Hartola, Putkijärvi, k. 20.6.1740 Hartola, Putkijärvi (6 kk:n
ikäisenä)
- Mikko Antinpoika, s. 28.9.1741 Hartola, Putkijärvi, torpparina Putkijärven Heinävuorella.
Puoliso: 21.12.1766 Maria Sipintytär, s. 1744.
- Johannes Antinpoika, s. 22.5.1743 Hartola, Putkijärvi
- Eerik Antinpoika, s. 22.4.1745 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 41.5.
- Yrjö Antinpoika, s. 17.3.1748 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori, kuoli ilmeisesti ennen v. 1766
- Olavi Antinpoika, s. 26.7.1751, k. 26.7.1751 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori
- Eskeli Antinpoika, s. 1.7.1755 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori
- Sofia Antintytär, s. 5.1.1757 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori
Marja Henrikintytär (Marja Henricsdotter)
Syntyi v. 1735 Hartolassa, mahdollisesti Kirkkolassa. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan
mukaan piika Marja Henrikintytär Kirkkolasta avioitui tai hänet naitettiin 29.5.1757 Putkijärvelle
torpparin ja leskimies Antti Vilpunpojan puolisoksi. Purnuvuoren torpan emäntä. Marja kuoli 59 v.
ikäisenä 30.3.1795 Purnuvuorella.
Lapset:
- Tuomas Antinpoika, s. 4.12.1758 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori. Torpparina Purnuvuorella.
Puoliso: 16.12.1781 Anna Yrjöntytär, s. 1766.
- Jaakoppi Antinpoika, s. 1.7.1760 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori
- Yrjö Antinpoika, s. 20.6.1766 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori. Muutti Helsinkiin.
87
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
Matias Antinpoika, s. 16.2.1772 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori
Taulu 41.5
Eerik Antinpoika Purnuvuori (Eric Andersson)
Syntyi 22.5.1745 syntyi torpparin poikana Hartolan Putkijärven Purnuvuorella. Isänsä kuoleman
v. 1786 jälkeen Eerik toimi torpparina kotitorpassaan Purnuvuorella. Torppari Eerik Antinpoika kuoli
74 v. ikäisenä 8.4.1820 Purnuvuorella.
Taulu 41.6
Anna Eskelintytär (Anna Eskilsdotter)
Syntyi 19.1.1755 torpparin tyttärenä Hartolan Kirkkolan Sääksniemen torpassa. Isä taulussa 42.3.
Anna jäi orvoksi 8 v. ikäisenä vanhempiensa kuoltua Kirkkolan Melkkalassa (Sääksniemessä).
Anna asui Melkkalassa veljiensä Eskelin ja Aatamin taloudessa Melkkalassa. Rippikirjassa (s. 60
RK 1780 -1790 k. 69) kerrottiin Annan avioituneen Putkijärven Purnuvuoreen. Anna avioitui tai
hänet naitettiin 22 v. ikäisenä 21.12.1777 Eerik Antinpojan puolisoksi Putkijärven Purnuvuoreen,
vihkitiedoissa kerrottiin Annan olevan piika Melkkalasta. Putkijärven Vuorenkylän (Vuoren)
Purnuvuoren torpan emäntä. Anna kuoli 71 v. ikäisenä 4.7.1826 Purnuvuorella.
Lapset:
- Eerik Eerikinpoika, s. 15.4.1779 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori, k. 4.7.1809 Purnuvuori.
- Maria Eerikintytär, s. 7.3.1781 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori. Avioitui v. 1808 Luhankaan
torppari ja leskimies Aatami Yrjönpojan puolisoksi.
- Liisa Eerikintytär, s. 5.8.1785 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori. Avioitui 16.12.1810
Luhankaan torpparin pojan Mikko Matinpojan kanssa.
- Juho Eerikinpoika, s. 17.5.1790 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori. Tauluun 41.7.
Taulu 41.7
Juho Eerikinpoika Purnuvuori (Johan Ersson)
Syntyi 17.5.1790 torpparin poikana Hartolan Putkijärven Purnuvuorella. Juho toimi isänsä jälkeen
isäntänä kotitorpassaan Vuorenkylän Purnuvuoren torpassa. Juho kuoli 43 v. ikäisenä ankaraan
kuumeeseen/ poltetautiin (hetsig feber) 10.6.1833 Purnuvuorella.
Taulu 41.8
Sohvi Yrjöntytär (Sophia Georgsdotter)
Syntyi 11.3.1794 torpparin tyttärenä Hartolan Hirvipohjassa. Isä taulussa 43.11.
Sohvi avioitui tai hänet naitettiin 17 v. ikäisenä 1.11.1811 Putkijärven Purnuvuoreen Juho
Eerikinpojan puolisoksi. Vuorenkylän Purnuvuoren torpan emäntä. Sohvi kuoli jo 39 v. ikäisenä
sydänkohtaukseen 16.3.1833 Purnuvuorella.
Lapset:
- Anna Sofia Juhontytär, s. 7.12.1813 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori, k. 20.12.1832
Purnuvuori.
- Vilppu Juhonpoika, s. 18.12.1815 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori. Tauluun 41.9.
- Juho Juhonpoika, s. 30.11.1819 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori
- Maija Liisa Juhontytär, s. 23.6.1822 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori
- Eeva Stiina Juhontytär, s. 17.4.1824 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori
- Aatami Juhonpoika, s. 11.6.1831 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori
Taulu 41.9
Vilppu Juhonpoika Purnuvuori (Filip Johansson)
Syntyi 18.12.1815 torpparin poikana Hartolan Putkijärven Purnuvuorella. Vilppu sisaruksineen jäi
varsin nuorena orvoiksi kun molemmat vanhemmat kuolivat v. 1833 Vilpun ollessa 18 v. ikäinen,
joten hän joutui varhain kantamaan vastuuta kotitorppansa ylläpidosta sekä nuoremmista
sisaruksistaan. Vilppu toimi torpparina Vuorenkylän Purnuvuorella v. 1845 asti, jonka jälkeen hänet
mainittiin itsellisenä Putkijärvellä. Purnuvuorella asuessaan kirkonkirjoihin oli Vilpulle merkitty
88
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
lisänimi Purnuvuori sukunimen tapaisesti. Vilpun torppaa kutsuttiin myöhemmin nimellä AlaVilppula, viite: 46 TEP. Ala-Vilppula sijaitsee Purnuvuoren lounaispuolella. Viimeiset elinvuotensa
Vilppu mainittiin kirkonvaivaiseksi (kyrkofattig) eli kirkon elätiksi Putkijärven Tillalassa.
Kirkonvaivainen Vilppu Juhonpoika kuoli jo 42 v. ikäisenä 9.2.1858 Tillalassa.
Taulu 41.10
Eeva Loviisa Henrikintytär (Ewa Lovisa Henricsdotter)
Syntyi 29.3.1819 lampuodin vävyn tyttärenä Hartolan Putkijärvellä. Isä taulussa 47.9.
Eeva Loviisa asui lapsuuttaan Putkijärven Kinkkulassa sekä Vuorenkylän Kultavuoressa. Hartolan
kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan torpan tytär Eeva Loviisa Henrikintytär Vuorenkylän
Kultavuoresta avioitui tai hänet naitettiin 18 v. ikäisenä 11.11.1837 Vuorenkylän Purnuvuoreen
torpparin pojan Vilppu Juhonpojan puolisoksi. Purnuvuoren torpan emäntä. Miehensä Vilpun
kuoleman jälkeen Eeva Loviisa asui Putkijärven Tillalassa sekä v. 1866 alkaen tyttärensä perheen
taloudessa Heinikan Pohjolassa, jossa Eeva Loviisa kuoli 66 v. ikäisenä 7.1.1886.
Lapset:
- Benjami Vilpunpoika, s. 14.2.1839 Hartola, Vuorenkylä, Purnuvuori, k. 15.12.1844
Purnuvuori
- Henrik Vilpunpoika, s. 8.9.1840 Hartola, Vuorenkylä, Purnuvuori
- Juho Vilpunpoika, s. 1843 Hartola, Vuorenkylä, Purnuvuori, k. 1.7.1847 Vuorenkylä, Tillala
- Loviisa Vilpuntytär, s. 22.3.1845 Hartola, Vuorenkylä, Purnuvuori. Tauluun 33.A.18.
- Albertiina Vilpuntytär, s. 15.7.1847 Hartola, Vuorenkylä, Tillala
Taulu 42 Hartolan Leppäkosken Hirviniemen Melkkala sukuhaara
Yleistä: Melkkala torpparisukuhaaran hallitsema Melkkalan torppa sijaitsee Hartolan Leppäkosken
kylän luoteispuolella pienen Hangastaipaleen kylän alueella Sääksjärven rannalla nykyisessä
Hirviniemessä, lähellä Sysmän rajaa. Melkkalan torppa tunnettiin 1700-luvulla myös nimellä
Sääksniemi. Melkkala mainittiin 1700-luvun lopulla kuuluvaksi Leppäkosken kylään. Hirviniemi
(Sääksniemi) oli aikoinaan niemi, nykyään kannas Hirvijärven ja Sääksjärven välissä.
Melkkalan torppa kuului 1700-luvulla Kirkkolan Sipilä rusthollille, siis myöhemmälle Fredriksgårdin,
eli Tollinmäen kartanolle.
Taulu 42.1
Henrik Laurinpoika (Hendrich Larsson)
Syntyi n. v. 1672 ilmeisesti Hartolassa. Henrik mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s.
30 RK 1727 -1736 k. 20) lampuotina Hartolan Kirkkolan rusthollissa Sipilässä, josta myöhemmin
muodostettiin Fredriksgårdin kartano eli Tollinmäki. Henrik Laurinpojan aiempia vaiheita ei saatu
selvitettyä, eli sitä mistä hän tuli lampuodiksi Kirkkolan Sipilään. Henkikirjoista ei löydetty apua.
E.m. rippikirjassa kerrottiin Henrikin kuolleen, ehkä n. v. 1727 (?).
Taulu 42.2
Maria Matintytär (Maria Mattsdotter)
Syntyi ehkä n. v. 1676 ilmeisesti Hartolassa. Maria mainittiin lampuoti Henrik Laurinpojan
puolisona Kirkkolan Sipilässä. Miehensä kuoleman jälkeen Maria asui poikansa Eskelin perheen
taloudessa Kirkkolan Melkkalassa. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan torppari Eskeli
Henrikinpojan äiti kuoli 83 v. ikäisenä 11.6.1749 Kirkkolan Melkkalassa. Ilmoitetussa kuoliniässä
saattoi olla n. 10 v. verran liioittelua (?).
Lapset:
- Eskeli Henrikinpoika, s. n. v. 1701 Hartola, Kirkkola. Tauluun 42.3.
- Kristeri Henrikinpoika, s. n. v. 1710 Hartola, Kirkkola. Puoliso 9.12.1744 Sohvi Eliaksentytär
Dansk.
- Perttu Henrikinpoika, s. n. v. 1717 Hartola, Kirkkola, k. 1731 Hartola, Kirkkola.
89
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 42.3
Eskeli Henrikinpoika (Eskil Henricsson)
Syntyi n. v. 1701 ilmeisesti Hartolassa, mahdollisesti Kirkkolassa (?). Hartolan ensimmäisessä
säilyneessä rippikirjassa Eskeli mainittiin Henrik Laurinpojan pojaksi Kirkkolan Sipilän rusthollissa,
Eskelillä mainittiin myös vaimo Kerttu Salomonintytär. Eskeli siirtyi v. 1735/ 1736 tienoilla
torppariksi Kirkkolan Sääksniemeen, eli Melkkalan torppaan. Eskeli kuoli 61 v. ikäisenä 3.2.1763
Kirkkolan Melkkalan torpassa.
Taulu 42.4
Kerttu Salomonintytär (Gertrud Salomonsdotter)
Syntyi v. 1710 mahdollisesti Hartolassa (?). Kerttu voisi olla Hartolan Kankaanpään Iskolan
lampuodin Samuel Kristerinpojan tytär (?), mutta tähän ei löydetty varmistusta. Kertun
jäljittämistä hankaloittaa vihkitietojen puuttuminen, eli niitä ei löydy Hartolan kirkonkirjoista.
Rippikirjan perusteella Kerttu avioitui tai hänet naitettiin v. 1732 tienoilla Eskeli Henrikinpojan
puolisoksi Kirkkolan Sipilän rustholliin. Kirkkolan Melkkalan torpan emäntä. Kerttu kuoli 52 v.
ikäisenä 20.12.1762 Melkkalan torpassa.
Lapset:
- Matti Eskelinpoika, s. 1733 Hartola, Kirkkola (?), k. 24.6.1773 Hartola, Ulmala. Puoliso:
8.12.1754 Anna Juhontytär Ulmalasta.
- Juho Eskelinpoika, s. 1734 Hartola, Kirkkola (?), k. 22.5.1737 Kirkkola, Melkkala
- Marja Eskelintytär, s. 17.5.1736 Hartola, Kirkkola, Melkkala, k. 22.5.1768 Kirkkola, Melkkala
(hukkui).
- Yrjö Eskelinpoika, s. 20.4.1738 Hartola, Kirkkola, Melkkala, k. 22.5.1768 Kirkkola, Melkkala
(hukkui siskonsa kanssa Sääksjärveen). Puoliso: 6.12.1761 Riitta Olavintytär
Leppäkoskelta.
- Kristeri Eskelinpoika, s. 24.2.1741 Hartola, Kirkkola, Melkkala, k. 10.4.1770 Kirkkola,
Melkkala
- Eskeli Eskelinpoika Melkkala, s. 19.5.1745 Hartola, Kirkkola, Melkkala, k. 18.1.1797
Kirkkola, Melkkala. Puoliso: 20.12.1767 Maria Matintytär Hirvipohjasta.
- Aatami Eskelinpoika Melkkala, s. 5.8.1748 Hartola, Kirkkola, Melkkala, k. 1.3.1814
Leppäkoski, Melkkala. Puoliso: 19.12.1773 Marja Kustaantytär, s. 29.12.1751 Kirkkola,
Hirvipohja. Marjan isä taulussa 43.9.
- Riitta Eskelintytär, s. 12.9.1751 Hartola, Kirkkola, Melkkala. Puoliso: 17.12.1769 Yrjö
Juhonpoika Kirkkolan Kauhtueenpohjasta.
- Anna Eskelintytär, s. 19.1.1755 Hartola, Kirkkola, Sääksniemi. Tauluun 41.6.
Taulu 43 Hartolan Kirkkolan ratsutalonpoika sukuhaara
Yleistä: Sukuhaaran tunnettu alkukoti lienee Hartolan Kirkkolan kartanolla, tai paremminkin sen
emätilalla Mäkelä (ent. Fortila) rusthollissa. Kirkkolan kartanon historiasta löytyy hieman ristiriitaisia
tietoja eri lähteistä, mm. Sysmän historia kirjat (I-II osa ja III-osa) ja Birgitta Stjernvall-Järven
teokset (esim. väitöskirja), versus kirkonkirjat sekä maa- ja henkikirjat. Jäljempänä esitetty
tiivistelmä pohjautuu lähinnä Birgitta Sjernvall-Järven teoksiin, sekä päätelmiin kirkonkirjoista ja
SAY:n (Suomen asutuksen yleisluettelo) tietoihin. Perusteluna; koska e.m. FT Birgitta SjernvallJärvi itse periytyy Kirkkolan kartanoa omistaneesta Tandefelt suvusta. Tuntuu hieman siltä että
Kirkkolan historia ei ole ollut historioitsijoillekaan helppo tulkita !.
Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Kirkkolan ratsutila Fortila oli 1 1/3 manttaalin 4 talouden
tila, joka oli Ylisen Hollolan komppanian ratsutila n:o 99, viite; s. 711 SPH I-II. Myöhemmin Fortila
nimi hävisi asiakirjoista ja ratsutilan nimeksi mainittiin Mäkelä, joka oli Kirkkolan kartanon emätila.
Mäkelän ratsutilan entiseksi nimeksi Birgitta Stiernvall-Järvi mainitsee Torttila (= Fortila ?), viite; s.
36 KaoTse. Hartolassa esiintyi myös toinen Fortila, tai Fuurtti, joka sijaitsi Hartolan kirkolta
Pertunmaalle johtavan tien varressa, joka oli Koskipään kartanon torppia, ja jonka nimi juontui
90
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
torppaa v. 1649 -1656 hallinneesta Hendrich Fürth’sta (tai Forth’sta), jota sukututkija Petri Kallio on
arvellut Saksasta lähtöisin olleeksi, ehkä Koskipään Henrik Sipinpoika Silfverbögelin mukanaan tuomaa
entistä sotilasta (?), viite; taulu 14 Nurmisen sukukirja. Nykyään Fuurtin kylä kuuluu Pertunmaahan.
Hartolan Leppäkosken kylän luoteispuolella sijaitsee Vuurtinmäki, jonka osalta ei ole tietoa miten
se liittyy Fortila -Fuurtti nimiin.
Kirkkola rusthollin (Fortilan) 4 tilan tilaryppääseen kuului henkikirjojen ja kirkonkirjojen mukaan
myös Vähä-Tiukka rustholli. Tiukka rustholli mainittiin naapurin Sipilä rusthollin (myöh. Tollinmäen
kartano) yhteydessä. Nimi Fortila hävisi maa- ja henkikirjoista sekä kirkonkirjoista 1740-luvulla,
viimestään v. 1750. Vuoden 1740 henkikirjassa mainittiin Kirkkolan Tiukka rustholli eli Ritari
(Tiucka rsth el. Riddars). Kirkkolalla oli maita nykyisen Joutsan puolella Tammimäellä, jossa
mainittiin myös Ritarin tai Ritarinvuoren torppa (Riddars el. Riddarsberg torp). Tuo e.m. Ritarin
torppa sijaitsi (Joutsan) Tammilahden kylässä, nykyään Pappisessa. Fortila mainittiin vielä v. 1750
henkikirjassa Pietilän tilan alaisuudessa (Fortila under Pietilä hemman) !?. Pietilän tila oli taas
Kirkkolan Mäkelä ratsutilan (kartanon) augmentti, eli aputila, joka osallistui ratsumiehen ylöspitoon.
Samaan aikaan kun Fortila nimi hävisi asiakirjoista, niin Kirkkola mainittiin Mäkelä rusthollina.
Tiukka mainittiin ainakin vielä 1930-luvun henkikirjoissa Kirkkola n:o 5 (Mäkelä) kuuluvana tilana.
Tiukka nimi esiintyy yhä Tiukansaaren nimessä, joka sijaitsee Rautaveden länsi-rannalla Kirkkolan
kartanon luoteispuolella.
Ratsutilaa ylläpitävät talonpojat olivat talonpoikaista ”yläluokkaa”, sillä vain suurimmilla ja
varakkailla tiloilla oli mahdollisuutta pitää ja kustantaa ratsukkoa ja ratsumiestä (yhtä tai
useampaa) sotatantereelle.
Kirkkolan ratsutilan omistus siirtyi v. 1684 aatelisille ja ratsutila oli runsaan 100 v. ajan Tandefelt
suvun hallussa. Ratsutilan nimenä oli 1740-luvulta alkaen Mäkelä. Kartanon statuksen ratsutila sai
kun kapteeni Jacob Henrik Tandefelt rakennutti ilmeisesti 1770-luvulla ensimmäisen (pienehkön)
kartanorakennuksen. Tästä n. 50 v. kuluttua luutnantti Adolf Magnus Gestrin, saatuaan kartanon
(ratsutilan) haltuunsa v. 1823, rakennutti kokonaan uuden (nykyisen) kartanorakennuksen 1820luvulla. Adolf Magnus Gestrin’in vanhemmat olivat maamittari Henrik Jacob Gestrin ja Benedikta
Sofia Tandefelt, viite; s. 33, 35 -36, 78, 86-87, 89, 93 -94, 123, 152, 155 ja 220 -221 KaoTse, sekä
s. 108 -113 KeI-H.
Kirkkola rusthollin tunnetut varhaisimmat omistajat:
 Hintzika Kirkola, lautamies, mainittiin v. 1443
 Olavi Niilonpoika, lautamies, mainittiin v. 1501
 Augustinus Jussinpoika v. 1539 -1560, tilalla mainittiin v. 1539 Vilppu Jussinpoika ja
v. 1544 -1559 Tahvo Jussinpoika, ilmeisesti kaikki veljeksiä
 Pelle Pietarinpoika, ratsutilallinen v. 1560 -1594 (Taulu 27.1)
 Sipi Pietarinpoika, ratsutilallinen v. 1595 -1600 (Taulu 27.3)
 Kaarina Söyringintytär edellisen leski v. 1601 -1612 (Taulu 27.4). Tila todettiin v. 1601
autioksi (öde) eli veronmaksukyvyttömäksi, samoin v. 1606 maakirjassa todettiin tilan olleen
6 v. ajan autiona ja otettiin uudelleen verolle v. 1607.
 Söyrinki Heikinpoika, ratsutilallinen v. 1614 -1623, ilmeisesti edellisen vävy (Taulu 27.5)
 Hannu Olavinpoika Ottenberg (Hans Ottenberg), ratsumies v. 1624 -1631 ja 1633 -1640.
Puoliso: Anna Laurintytär.
 Esko Tuomaanpoika, ratsumies v. 1641 -1642
 Erkki Matinpoika Nahkiainen, ratsumies v. 1644 -1654
 Sipi Erkinpoika, edellisen poika, ratsumies v. 1655 -1670
 Sipi Heikinpoika, ratsumies, ehkä vävy ?, omistajana v. 1675 -1679. Puoliso: Marketta.
 Simo Sipinpoika, edellisen poika, omistajana v. 1680 -1683. Simo jatkoi v. 1684 -1694
lampuotina Kirkkolassa.
 Ingeborg Grönfelt, eli Koskipään kartanon majuri Henrik Sipinpoika Silfverbögelin leski
v. 1684 -1696 Johan Arvidsson Tandefelt, majuri, edellisen vävy, omistajana v. -1698 -1712
 Margaretha Henriksdotter Silverbögel, Johan Tandefeltin puoliso v. 1712 -1728
 Adam Wilhelm Tandefelt, kapteeni, edellisten poika, v. 1729 -1742
Viite; s. 34 -35 sekä 58 HK, s. 65 SPH I-II ja s. 220 -221 KaoTse sekä s. 108 -113 KeI-H.
91
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Myös taulu 27 Nurmisen sukukirja I. Lähteenä myös Sysmän maa- ja henkikirjat (SAY).
Taulu 43.1
Erkki Matinpoika Nahkiainen (Erich Mattsson Nachkiainen)
Syntyi ehkä n. v. 1605 mahdollisesti Hartolassa (?). Erkki Matinpojalla mainittu sukunimi ja sen
käyttö voisi viitata savolaisiin sukujuuriin (?). Toisaalta sotilaille annettiin jo k.o. aikaan monesti
lisänimet sukunimien tapaan. Erkin sukunimi esiintyi monessa muodossa henkikirjoissa, mm.;
Nachkoinen, Nachkininen, Nachkinen ja Nachkiainen. Erkki Matinpoika mainittiin ratsumieheksi ja
hän sai haltuunsa v. 1644 Kirkkolan ratsutilan ilmeisesti palkkiona sotapalveluksista. Erkki
Matinpoika palveli ratsumiehenä tiettävästi Koskipään kartanon herran majuri Henrik Sipinpoika
Silfverbögelin lipullisessa 30-vuotisen sodan aikana, eversti Torsten Stålhansken hakkapeliittajoukoissa, viite; s. 294 HK. Ratsumies Erkki Matinpoika Nahkiainen mainittiin v. 1644 -1654
Kirkkolan ratsutilan omistajana. Vuoden 1654 -1656 henkikirjoissa Erkin tilalla mainittiin
huonemiehenä (husman) Olavi Pietarinpoika Savolainen (Olof Persson Safvolainen) vaimonsa
Siigridin (Sigrid el. Sigre) kanssa sekä itsellisenä Lauri Tiukka (Lars Tiuckainen) vaimonsa Helkan
(Helga) kanssa. Erkki Matinpoika Nahkiainen kuoli v. 1654 jälkeen Kirkkolassa.
Taulu 43.2
Vappu N.N. (Walborg N.N-dotter)
Ratsumies Erkki Nahkiaisella mainittiin Hartolan Kirkkolassa vaimo v. 1644 henkikirjasta alkaen ja
v. 1650 henkikirjassa vaimon nimeksi mainittiin Vappu. Vappu kuoli ilmeisesti ennen v. 1654
Kirkkolassa, koska tuolloin Erkillä mainittiin Marketta niminen vaimo.
Lapset:
- Sipi Erkinpoika (Sigfred Ersson), mainittiin v. 1653 henkikirjasta alkaen ratsumies Erkki
Matinpojan pojaksi Kirkkolassa. Ratsumies ja Kirkkolan ratsutilan omistaja ja isäntä isänsä
Erkin jälkeen v. 1655 -1670. Sipi mainittiin v. 1670 itselliseksi Kirkkolassa. Puoliso: Riitta
Laurintytär (Brita Larsdotter), mainittiin v. 1653 -1670 henkikirjoissa Sipi Erkinpojan
puolisoksi Kirkkolassa. Riitta voisi olla Kirkkolassa v. 1654 -1655 henkikirjoissa mainitun
Lauri Tiukan (Lars Tiuckainen) ja tämän vaimon Helkan (Helga) tytär (?).
- Antti Erkinpoika (Anders Ersson), mainittiin v. 1653 henkikirjoista alkaen ratsumies Erkki
Matinpojan pojaksi Kirkkolassa ja Sipi Erkinpojan veljeksi. Antti Erkinpoika mainittiin v. 1656
itselliseksi Kirkkolassa. Puoliso: Vappu mainittiin v. 1653 -1656 Antin puolisoksi.
- Lauri Erkinpoika (Lars Ersson), s. n. v. 1633 Hartola, Kirkkola. Tauluun 43.3.
- Marketta Erkintytär (Margaretha Ersdotter), mainittiin v. 1653 henkikirjassa Kirkkolassa
Marketta N.N. (Margaretha N.N-dotter)
Marketta mainittiin Erkki Nahkiaisen toiseksi vaimoksi v. 1654 henkikirjassa Hartolan Kirkkolan
ratsutilalla.
Taulu 43.3
Lauri Erkinpoika (Lars Ersson)
Syntyi n. v. 1633 mahdollisesti Hartolassa, asiaa ei tunneta tarkemmin. Lauri mainittiin v. 1653 1654 henkikirjoissa ratsumies Erkki Nahkiaisen pojaksi Hartolan Kirkkolassa. Tuolloin jo v. 1653
Laurilla mainittiin vaimo Vappu. Lauri Erkinpoika mainittiin v. 1655 -1670 henkikirjoissa Kirkkolan
omistajan ja isännän Sipi Erkinpojan veljeksi Kirkkolassa. Vuonna 1671 Lauri mainittiin itselliseksi
Kirkkolassa. Vuoden 1666 -1671 henkikirjoissa Kirkkolassa mainittiin kartanon kalastajana Lauri
Yrjönpoika. Ratsumies Yrjö mainittiin v. 1669 -1676 henkikirjoissa Kirkkolassa. Lauri Erkinpoika
kuoli v. 1676 jälkeen, ehkä n. v. 1680 tienoilla Kirkkolassa.
Taulu 43.4
Vappu Matintytär (Walborg Mattsdotter)
Vappu mainittiin v. 1653 -1671 henkikirjoissa Lauri Erkinpojan puolisoksi Hartolan Kirkkolassa.
92
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Vuoden 1653 henkikirjassa oli poikkeuksellisesti merkitty Vapun isäksi Matti Malkinen (Matts
Malkainen). Vappu mainittiin vielä v. 1676 henkikirjassa itsellisen Lauri Erkinpojan puolisona
Kirkkolassa.
Lapset:
- Jaakko Laurinpoika (Jacob Larsson), s. n. v. 1655 Hartola, Kirkkola. Jaakko mainittiin v.
1678 henkikirjassa itsellisenä Kirkkolassa sekä v. 1680 -1682 henkikirjassa tilan poikana
sekä v. 1682 -1684 tilan silloisen isännän Simo Sipinpojan yhtiömiehenä. Jaakko
Laurinpoika mainittiin v. 1687 -1694 henkikirjoissa lampuotina Kirkkolan jaetulla ratsutilalla
(Tiukka rusthollissa ?). Puoliso: Kerttu (Gertrud) mainittiin v. 1680 -1693 henkikirjoissa
Jaakko Laurinpojan puolisona Kirkkolassa. Jaakon ja Kertun poika Antti Jaakonpoika toimi
lampuotina v. -1707 -1712- Kirkkolassa, sen Vähä-Tiukan rusthollissa puolisonsa Aunen
kanssa.
- Kustaa Laurinpoika (Gustaf Larsson), s. n. v. 1665 Hartola, Kirkkola. Tauluun 43.5.
Taulu 43.5
Kustaa Laurinpoika Tiukka (Gustaf el. Giösta Larsson Tiucka, el. Tiuka)
Syntyi n. v. 1665 tiettävästi Hartolan Kirkkolassa (?). Kustaa mainittiin Sysmän henkikirjassa
v. 1682 renkinä Hartolan Kirkkolan rusthollissa. Kirkkolassa mainittiin v. 1678 itsellisenä Kustaan
veli Jaakoppi Laurinpoika, jolla mainittiin vaimo Kerttu v. 1680 -1693. Vuoden 1694 henkikirjassa
lampuoti Jaakko Laurinpojalla mainittiin veli Kustaa (Giösta) vaimonsa Riitan kanssa. Kustaa toimi
ilmeisesti sitten sotilaana Isonvihan aikana, koska vaimonsa Riitta mainittiin v. 1711 henkikirjassa
ratsumiehen puolisoksi. Kustaa Laurinpoika joutui suurten nälkävuosien (1695 -1697) myötä
pahoihin vaikeuksiin, kuten niin moni muukin tila, niinpä Sysmän verorästiluettelo v. 1704 kertoo
että Kirkkolan Kustaa Laurinpoika omistaa vain yhden hevosen ja pystyy vain osan verorästeistään
maksamaan, viite; s. 722 SPH I-II. Kustaa Tiukka mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä
rippikirjassa (s. 31 RK 1727 -1736 k. 21) lampuotina Kirkkolan ratsutilalla (Fortilan Vähä-Tiukassa)
ja kerrottiin Kustaan kuolleen v. 1728.
Taulu 43.6
Riitta N.N. (Brita N.N-dotter)
Syntyi ehkä n. v. 1677 Hartolassa (?). Kustaa Laurinpojalla mainittiin Riitta niminen vaimo Sysmän
henkikirjoissa v. -1687 alkaen Hartolan Kirkkolassa. Ilmeisesti sama Riitta, joka mainittiin v. 1711
henkikirjassa Aatami Kustaanpojan yhteydessä ratsumiehen vaimoksi Kirkkolassa, samoin v. 1712
henkikirjassa Vähä-Tiukassa. Riitta mainittiin vielä Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa Kustaa
Laurinpojan vaimona ja kerrottiin Riitan kuolleen v. 1729.
Lapset:
- Aatami Kustaanpoika, s. 1686 Hartola, Kirkkola. Tauluun 43.7.
- Tuomas Kustaanpoika, s. 1698 Hartola, Kirkkola, k. 4.8.1778 Hartola, Kirkkola, Kivisalmi.
Torpparina Kirkkolan Mäkelän rusthollin Kivisalmessa (Leppäkoskella). Puoliso: Vappu
Sipintytär, s. n. 1705 Hartola, k. 28.9.1773 Kirkkola, Kivisalmi. Tuomaan ja Vapun jälkeläisiä
on mm. sukututkija Sirpa Kyllönen Hämeenlinnasta. Sirpa on siten sukulainen Anna Vesasen isälle
kuin myös äidille, koska Sirpa periytyy myös Joutsan Mieskonmäestä, taulu 32, eli Sirpa tulee
Mieskonmäen kautta sukulaiseksi myös kirjoittajan isän äidille .
-
Eskeli Kustaanpoika, s. 1700 Hartola, Kirkkola, k. 6.1.1766 Sysmä, Huittila (Otamo)
Lautportti. Puoliso: Kerttu Sipintytär. Eskeli mainittiin henkikirjoissa v. 1725 -1728
lampuotina Kirkkolan kartanon Vähä-Tiukka rusthollissa, sekä v. 1729 -1740 torpparina
Kirkkolan Hirvipohjassa. Eskeli muutti v. 1740 perheineen Sysmään. Henkikirjoissa Tiukka
rusthollissa mainittiin v. 1725 -1728 Eskelin veli Tuomas vaimonsa Vapun kanssa sekä
Aatamin puoliso Marketta. Tuomas ja Vappu mainittiin v. 1729 -1734 Hirvipohjassa kuin
myös Aatamin vaimo Marketta v. 1734.
93
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 43.7
Aatami Kustaanpoika (Adam Gustafsson el. Giöstasson)
Syntyi n. v. 1686 tiettävästi Hartolan Kirkkolassa. Aatami Kustaanpoika (Adam Giöstasson)
mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1707 -1712 Kirkkolan rusthollissa, sen Vähä-Tiukassa,
serkkunsa Antti Jaakonpojan toimiessa ratsutilan lampuotina. Aatami mainittiin Hartolan
ensimmäisessä rippikirjassa lampuoti Kustaa Tiukan poikana Kirkkolan Fortilassa, Vähä-Tiukassa
vaimonaan Marketta Eskelintytär. Kirkonkirjassa Aatami oli merkitty poissaolevana (abs), kuin
myös veljensä Tuomas ja Eskeli. Toisaalta ehtoollismerkintöjä löytyi Aatamilta v. 1730, 1731 ja
1733. Isonvihan jälkeisissä henkikirjoissa Aatamia ei mainittu Fortila/Vähä-Tiukassa, ainoastaan
Aatamin vaimo Marketta. Vanhempiensa kuoleman jälkeen Aatami muutti perheineen
kirkonkirjojen perusteella ilmeisesti v. 1733/ 1734 tienoilla Kirkkolan Mäkelä rusthollin torppaan
Hirvipohjaan. Toisaalta henkikirjojen mukaan Aatami olisi perheineen ja veljiensä perheiden
kanssa muuttanut jo v. 1729 Hirvipohjaan. Hirvipohjan torppa mainittiin v. 1736 -1740
henkikirjoissa autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi. Aatami kuoli 72 v. ikäisenä 2.3.1758
Hirvipohjassa.
Taulu 43.8
Marketta Eskelintytär (Margeta Eskilsdotter)
Syntyi n. v. 1690 mahdollisesti Hartolan Kirkkolassa (?). Marketta mainittiin Hartolan
ensimmäisissä rippikirjoissa Aatami Kustaanpojan puolisona, ensin Kirkkolan Fortilassa ja v. 1734
jälkeen Kirkkolan Hirvipohjassa torpan emäntänä. Marketta kuoli 83 v. ikäisenä 30.12.1773
Kirkkolan Hirvipohjassa.
Lapset:
- Matti Aataminpoika, s. 1722 Hartola, Kirkkola, k. 4.10.1809 Leppäkoski, Hirvipohja. Puoliso:
3.12.1744 Anna Henrikintytär, s. 1724 Hartola, Putkijärvi, k. 19.3.1774 Hirvipohja.
- Kustaa Aataminpoika, s. 1724 Hartola, Kirkkola, Fortila. Tauluun 43.9.
- Akseli Aataminpoika, s. 1727 Hartola, Kirkkola, Fortila. Puoliso: 6.1.1754 Anna Juhontytär,
s. 1733, k. 11.7.1755 Hirvipohja.
- Vappu Aatamintytär, s. 1730 Hartola, Kirkkola, Fortila, k. 3.1.1798 Leppäkoski. Puoliso:
13.1.1754 Lauri Juhonpoika Kankaanpään Hangastaipaleelta.
- Mikko Aataminpoika, s. 25.9.1733 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Puoliso: 23.12.1764 Regina
Yrjöntytär, s. 14.8.1745 Hartola, Kirkkola, Sipilä, isä taulussa 44.5.
- Perttu Aataminpoika, s. 9.8.1736 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja, k. 22.5.1737 Hirvipohja.
- Marketta Aatamintytär, s. 17.7.1738 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Puoliso: 6.1.1760 Juho
Aleksanterinpoika Ylemmäisten Rännilästä.
Taulu 43.9
Kustaa Aataminpoika (Gustaf Adamsson)
Syntyi v. 1724 Hartolan Kirkkolassa, Fortilan rusthollissa. Kustaa oli n. 9 v. ikäinen kun perhe
muutti Kirkkolan Hirvipohjaan Leppäkoskelle, jossa Kustaa vietti nuoruuttaan. Kustaa toimi isänsä
jälkeen torpparina Hirvipohjassa. Kustaan veli Matti viljeli Kustaan naapurissa toista torppaa.
Kustaan veli Mikko nai Kustaan vaimon Marian siskon Reginan. Kustaa Aataminpoika kuoli
rippikirjan mukaan tiettävästi n. 67 v. ikäisenä v. 1791 Hirvipohjassa.
Taulu 43.10
Maria Yrjöntytär (Maria Georgsdotter el. Jörensdotter)
Syntyi tiettävästi v. 1731 Hartolan Kirkkolan Sipilän ratsutilalla. Isä taulussa 44.5.
Maria Yrjöntytär mainittiin Hartolan rippikirjoissa (s. 25 RK 1736 -1747 k. 26 ja s. 16 RK 1748 1754 k. 19) lampuodin tyttärenä Kirkkolan Sipilän Mikkolan ratsutilalla Yrjö Jaakopinpojan
tyttärenä. E.m. rippikirjassa kerrottiin Marian avioituneen Hirvipohjaan (gift till Hirvipohja). Hartolan
kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Maria Yrjöntytär Kirkkolasta avioitui tai hänet naitettiin
9.12.1750 Kirkkolan torpparin Kustaa Adaminpojan kanssa. Maria oli avioituessaan tiettävästi 19 v.
ikäinen. Hirvipohjan torpan emäntä. Maria kuoli 78 v. ikäisenä 28.2.1809 Leppäkosken
Hirvipohjassa.
94
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Lapset:
- Marja Kustaantytär, s. 29.12.1751 Hartola, Kirkkola. Puoliso: 19.12.1773 Aatami
Eskelinpoika Melkkala, s. 5.8.1748 Hartola, Kirkkola, Melkkala, k. 1.3.1814 Leppäkoski,
Melkkala. Aatamin isä taulussa 42.3.
- Anna Kustaantytär, s. 15.2.1754 Hartola, Kirkkola. Puoliso: 20.12.1776 torppari Matti
Ristonpoika Putkijärveltä.
- Eeva Kustaantytär, s. 21.1.1756 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Puoliso: 16.12.1781 talollisen
poika Juho Simonpoika Putkijärven Pynnölästä.
- Mikko Kustaanpoika, s. 26.3.1758 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Kuoli lienee lapsena (?).
- Yrjö Kustaanpoika, s. 23.3.1760 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Tauluun 43.11.
- Jooseppi Kustaanpoika, s. 18.7.1765 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja, k. 10.8.1775 Hirvipohja
- Henrik Kustaanpoika, s. 23.3.1768 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Puoliso: Maria Yrjöntytär,
s. 1764.
Taulu 43.11
Yrjö Kustaanpoika (Georg el. Jören Gustafsson)
Syntyi 23.3.1760 torpparin poikana Hartolan Kirkkolan Hirvipohjassa Leppäkoskella. Yrjö mainittiin
Hartolan rippikirjoissa Kustaa Aataminpojan poikana Leppäkoskella Kirkkolan Hirvipohjassa. Yrjö
toimi isänsä jälkeen torpparina kotitorpassaan Hirvipohjassa. Yrjö Kustaanpoika kuoli jo 48 v.
ikäisenä mätäkuumeeseen (rötfeber) 7.3.1808 Hirvipohjassa.
Taulu 43.12
Kaisa Ristontytär (Caisa Xstersdotter el. Karin Christersdotter)
Syntyi 12.11.1761 talollisen tyttärenä Hartolan Putkijärven Pynnölässä. Isä taulussa 45.19.
Kaisa mainittiin Hartolan rippikirjassa (s. 63 RK 1780 -1790 k. 63) Risto Yrjönpojan tyttärenä
Putkijärven Pynnölässä, jossa kerrottiin Kaisan avioituneen Hirvipohjaan (gift till Hirfvipohja).
Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Kaisa Ristontytär Putkijärveltä avioitui tai
hänet naitettiin 18 v. ikäisenä 19.12.1779 Kirkkolan Hirvipohjan torpparin Yrjö Kustaanpojan
kanssa. Hirvipohjan torpan emäntä. Miehensä kuoleman jälkeen Kaisa muutti tyttärensä Kaisan
kanssa Hartolan Heinikkaan v. 1824. Kaisa kuoli 75 v. ikäisenä 11.4.1836 Heinikan Mattilassa.
Lapset:
- Maria Yrjöntytär, s. 31.12.1780 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Puoliso: 6.3.1811 renki Juho
Aataminpoika Hirvipohjasta, s. 1786.
- Eeva Yrjöntytär, s. 28.11.1783 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja, k. 17.4.1794 Hirvipohja,
kuolinsyy; tuhkarokko (mässling).
- Henrik Yrjönpoika, s. 8.1.1787 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja, k. 29.6.1794 Hirvipohja,
kuolinsyy; punatauti (rödsot).
- Risto Yrjönpoika, s. 19.3.1789 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja, k. 1794 Hirvipohja
- Sofia Yrjöntytär, s. 11.3.1794 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Tauluun 41.8.
- Liisa Yrjöntytär, s. 28.6.1797 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja, k. 8.11.1799 Hirvipohja
- Kaisa Yrjöntytär, s. 21.3.1800 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja
Taulu 44 Hartolan Kirkkolan Sipilä ratsutalonpoika sukuhaara
Yleistä: Sukuhaaran kantatila Hartolan Kirkkolan Sipilä oli ratsutila, joka myöhemmin tunnettiin
Fredriksgårdin kartanona ja sittemmin Tollinmäen kartanona. Hämeen ensimmäisessä maakirjassa
v. 1539 Hartolan Kirkkolassa mainittiin 8 tilaa, jotka kuuluivat Sysmän Koskipään
neljänneskuntaan. Kirkkolassa tiedetään olleen 1400-luvulla 2 alkutilaa, viite; s. 61 HK. Kirkkolan
Sipilä oli alkujaan talonpoikaisomistuksessa, josta tilasta muodostettiin 1600-luvun alkupuolella
rustholli eli ratsutila. Tila siirtyi v. 1607 Koskipään kartanon ratsumestari Sipi Henrikinpojan
haltuun, oltuaan sitä ennen autiotilana. Vuoden 1630 tienoilla tila oli laajentunut jo 1 1/6 manttaalin
ratsutilaksi ja tilaa viljeli Koskipään kartanon Henrik Sipinpoika Silfverbögelin (vaimonaan Ingeborg
95
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Grönfelt) ratsumiehet. Tila mainittiin 1600-luvun loppupuolella (v. 1654 jälkeen) olleen lesken
Ingeborg Grönfeltin hallussa ja sitten tämän vävyn Juhana Tandefeltin hallussa v. 1696 lähtien.
Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Kirkkolan Sipilä oli 1 1/6 manttaalin 2 talouden tila, joka
oli Ylisen Hollolan komppanian ratsutila n:o 98, viite; s. 711 SPH I-II. Toinen puoli Sipilää siirtyi v.
1750 tienoilla Hartolan kirkkoherran Mikael Heintziuksen (”Plootu-Mikkelin”) haltuun ja edelleen
tämän vävylle everstiluutnantti Fredrik Wilhelm Toll’lle, joka rakensi v. 1770 tienoilla uuden
kartanon Fredriksgårdin, joka nimettiin omistajansa etunimen mukaan, mutta tämä korvattiin
myöhemmin ”helpommin lausuttavalla” nimellä Tollinmäki. Fredrik Wilhelm Toll’in tytär Hedvig
Sofia Toll avioitui Koskipään everstiluutnantti Robert Tandefeltin kanssa, ja heidän poikansa
varatuomari Otto Tandefelt (s. 1794, k. 1853) muutti avioiduttuaan v. 1824 Ottiliana Margaretha
Ugglan kanssa Tollinmäkeen v. 1824, viite; s. 219 -220 KaoTse.
Sipilän tilan vaiheet 1600-luvun alusta ja isännät:

Eerik Eerikinpoika Keituri (Erich Kietu, el. Keitåri, el. Keitäri), mainittiin maakirjoissa tilan
isäntänä v. 1600 -1608. Tila mainittiin v. 1600 veroltaan 1/6 koukun ja 1 jousen tilaksi. Tila
todettiin v. 1601 autioksi (öde) ja v. 1604 tilaa verotettiin 1/6 koukun ja 1 manttaalin ja 0
jousen mukaan, eli tilalla ei asunut vakituisesti ketään aseikäistä mieshenkilöä. Tila todettiin
edelleen autioksi v. 1605 -1607, jolloin tila siirtyi Koskipään kartanon ratsumestari Sipi
Henrikinpojan rälssiksi.

Sipi Henrikinpoika (Sigfred Henricsson), ratsumestari Koskipään kartanosta, omisti tilaa
v. 1609 -1620-. Tila mainittiin v. 1610 veroltaan 4 äyrin ja ¼ manttaalin tilaksi, jolloin tilalla
mainittiin myös ratsumies Sipi Martinpoika, joka mainittiin vielä v. 1611 -1615, sekä v.
1616 Pärttyli Söyringinpoika (taulu 27.7). Vuonna 1620 tilan veroluvut olivat 4 äyriä ja ½
manttaalia. Huom. tilan verotuotot menivät Koskipään kartanolle, ei kruunulle. Verokirjoista
ei selvinnyt kuka tilaa viljeli Sipi Henrikinpojan omistuksen aikana.

Henrik Henrikinpoika (Hinder Hindersson), ratsumies, maakirjan mukaan tilan isäntä v. 1624 -1639. Tila oli v. 1625 edelleen 4 äyrin ja ½ manttaalin tila, mutta v. 1631 jo 7 äyrin ja
1 1/6 manttaalin tila, eli tilaa oli laajennettu, yhdistetty muita tiloja. Vuoden 1628 verokirjan
mukaan Henrik Henrikinpoika ratsasti F. Wrangell’n lipullisessa, sekä v. 1630 alkaen
Koskipään kartanon majuri Henrik Sipinpoika Silfverbögelin lipullisessa. Tila mainittiin
maakirjoissa Henrik Henrikinpojan tilana 1700-luvulle asti.

Yrjö Martinpoika (Jören Mårtensson, el. Morthensson), ratsumies.
Yrjö mainittiin Sysmän verokirjoissa v. 1631 Hartolan Koskipään kartanon herran majuri
Henrik Sipinpoika Silfverbögelin ratsumiehenä Kirkkolan Sipilän kantatilalla, ratsutilalla, jota
k.o. aikaan hallitsi ratsumies Henrik Henrikinpoika. Yrjö mainittiin Sysmän henkikirjoissa v.
1634 -1636 Kirkkolan Sipilässä. Yrjön yhtiömiehenä tilan viljelyksessä toimi v. 1634
henkikirjan mukaan Nuutti Matinpoika. Yrjö Martinpoika mainittiin vielä v. 1638 Sipilässä,
joten hän kuoli v. 1638 jälkeen.
Puoliso; N.N. (N.N-dotter), Yrjön puolison tai puolisoiden nimiä ei tiedetä. Henkikirjoissa
mainittiin vain että Yrjöllä oli vaimo v. 1634 -1635 (m.s.hu).
Lapset:
Reko Yrjönpoika, s. n. v. 1615 Hartola, mainittiin v. 1631 verokirjassa Yrjön poikana
Sipilän ratsutilalla.
Kerttu Yrjöntytär, s. n. v. 1617 Hartola. Mikko Sipinpojan ensimmäinen puoliso.
Simo Yrjönpoika, s. n. v. 1624 Hartola. Simo mainittiin 10 v. ikäiseksi v. 1634.
Lasse Yrjönpoika, s. n. v. 1624 Hartola. Lasse mainittiin 10 v. ikäiseksi v. 1634.
Kirsti Yrjöntytär, mainittiin v. 1638 henkikirjassa Sipilän ratsutilalla.
Taulu 44.1
Mikko Sipinpoika Sipilä (Michel Sigfredsson)
Syntyi n. v. 1615 mahdollisesti Hartolan Kirkkolassa (?). Mikko mainittiin v. 1634 henkikirjassa Yrjö
96
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Martinpojan renkinä Kirkkolan Sipilässä ja seuraavana v. 1635 Yrjö Martinpojan vävynä Sipilässä,
vaimonaan Kerttu Yrjöntytär. Mikko voisi olla Kirkkolassa erään 1/6 koukun ja 1 jousen tilalla
isäntänä v. 1600 -1620 mainitun Sipi Pietarinpojan poika, koska Mikko Sipinpoika mainittiin
vaimonsa kanssa samalla tilalla v. 1634 henkikirjassa sekä v. 1638 kymmenysveroluettelossa.
Mikko Sipinpoika toimi appiukkonsa jälkeen Sipilän ratsutilan pitkäaikaisena isäntänä
v. 1639 -1671. Tilalla mainittiin v. 1653 henkikirjassa Eerik Martinpoika. Samaisessa v. 1653
henkikirjassa tilan ratsumiehenä mainittiin Evert Henrikinpoika. Sipilässä mainittiin v. 1664 -1671
renki Eskeli, jolla vaimo Maisa (Margaretha). Eskeli saattoi olla myös tilan poika (?).Mikko
Sipinpoika mainittiin vielä v. 1682 kirkon kymmenysverojen maksajana Sipilässä, eli Mikko kuoli v.
1682 jälkeen Kirkkolassa.
Kerttu Yrjöntytär (Gertrud Jörensdotter)
Syntyi n. v. 1617 ratsumiehen tyttärenä ilmeisesti Hartolan Kirkkolan Sipilän kantatilalla. Kerttu
avioitui tai hänet naitettiin v. 1634 Mikko Sipinpojan puolisoksi. Kerttu mainittiin v. 1635 -1638
Mikon puolisona Sipilän tilalla. Kerttu kuoli ilmeisesti v. 1650 tienoilla, koska v. 1650 henkikirjassa
Mikolla ei mainittu vaimoa ollenkaan ja v. 1653 henkikirjassa Mikolla mainittiin vaimo Riitta, oli
ilmeisesti vaimona jo edellisenä v. 1652.
Lapset:
- Mikko Mikonpoika Sipilä, s. n. v. 1637 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Mikko mainittiin v. 1653
alkaen Mikko Sipinpojan poikana Sipilässä. Mikolla mainittiin vaimo Malin (Magdalena) v.
1662 alkaen. Mikko Mikonpoika toimi Sipilän tilan isäntänä v. -1675 -1676. Mikko kuoli
ilmeisesti v. 1677, koska vaimo Malin mainittiin leskeksi v. 1678.
- Henrik Mikonpoika, s. n. v. 1644 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Henrik mainittiin v. 1669-1680
henkikirjoissa Sipilässä Mikon poikana, vaimonaan Barbro.
- Perttu Mikonpoika, s. n. v. 1646 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Perttu mainittiin v. 1670 -1678
Sipilän tilan poikana. Pertulla mainittiin vaimo Riitta v. 1678 henkikirjassa. Riitta mainittiin v.
1680 -1682 leskeksi Sipilässä.
- Martta Mikontytär, s. n. v. 1648 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Martta mainittiin v. 1670 -1671
Mikon tyttärenä Sipilässä.
- Olavi Mikonpoika Sipilä, s. n. v. 1650 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Olavi mainittiin v. 1671 Mikon
poikana Sipilässä. Vuosien 1675 -1676 henkikirjoissa Olavi mainittiin Mikko Mikonpojan
veljenä Sipilässä. Olavi Mikonpojalla mainittiin vaimo Maria v. 1678 -1691 henkikirjoissa.
Sipilän tilan isännäksi oli v. 1680 -1691 merkitty Perttu Eskelinpoika, joka v. 1691 mainittiin
lampuodiksi jaetulla Sipilän tilalla. Perttu oli mahdollisesti tilalla v. 1664 -1671 rengiksi
mainitun Eskelin poika ja ilmeinen sukulainen. Tällä osalla lampuotina jatkoi Sipi
Martinpoika v. 1693 -1694, mainittiin vielä v. 1703. Olavi Mikonpoika toimi jaetun Sipilän
tilan isäntänä ja lampuotina v. 1691 -1703, käytännössä ehkä jo v. 1684 alkaen. Tilan
omistus siirtyi ilmeisesti v. 1684 Koskipään kartanon Henrik Sipinpoika Silfverbögelin
lesken Ingeborg Grönfeltin haltuun. Tilalla mainittiin v. 1687 -1891 ratsumies Matti ja v.
1693 -1694 ratsumies Eerik.
Taulu 44.2
Riitta N.N. (Brita N.N-dotter)
Riitta mainittiin v. 1653 alkaen (ilmeisesti v. 1652 alkaen) Mikko Sipinpojan puolisona Kirkkolan
Sipilässä. Riitta toimi Sipilän tilan emäntänä v. 1671 asti. Tämän jälkeen Riitta mainittiin tilan
isännän Mikko Mikonpojan äitinä (äitipuolena) Sipilän tilalla v. 1676 asti.
Lapset:
- Tuomas Mikonpoika, s. n. v. 1658 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Tuomas mainittiin v. 1678
henkikirjoissa Sipilässä vaimonaan Kirsti, joka mainittiin v. 1680 -1693 henkikirjoissa
leskeksi.
- Martti Mikonpoika, s. n. v. 1662 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Martti mainittiin v. 1678 -1694
henkikirjoissa. Martilla mainittiin Marketta niminen vaimo v. 1682 ja Riitta niminen vaimo v.
1687 -1694.
97
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
Jaakoppi Mikonpoika, s. n. v. 1669 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Tauluun 44.3.
Taulu 44.3
Jaakoppi Mikonpoika Sipilä (Jacob Michelsson)
Syntyi ehkä n. v. 1669 ratsutilallisen poikana Hartolan Kirkkolan Sipilässä. Jaakoppi mainittiin
v. -1691 henkikirjasta alkaen vaimonsa Hetan kanssa Sipilän tilalla, tilan isännän, lampuoti Olavi
Mikonpojan veljenä. Henkikirjojen mukaan Sipilän tilan lampuotina toimi v. 1707 -1712 Henrik
Sipilä niminen lampuoti vaimonsa Riitan kanssa, joka kuoli v. 1712. Henrikille oli v. 1710 -1712
henkikirjoihin merkitty sisar Vappu, joka mainittiin v. 1712 kerjäläiseksi. Jaakoppi Mikonpoika
mainittiin v. 1712 henkikirjassa lampuodiksi Sipilän jaetulla ratsutilalla. Tilan toisella puoliskolla
mainittiin lampuotina e.m. Henrik ilman patronyymiä. Tilasta oli v. 1712 erotettu ratsutilaksi Tiukan
tila, jolla mainittiin Risto niminen lampuoti vaimonsa Marian kanssa. Maakirjojen mukaan Sipilä oli
ratsumestari Juhana Tandefeltin sekä tämän vaimon Margaretha Silfverbögelin hallussa ja
Sipilässä mainittiin lampuodit Jaakoppi Sipilä, Henrik Sipilä ja Risto Tiucka. Hartolan
ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 29 RK 1727 -1736 k. 19) Sipilä rusthollin lampuotina
toimi Jaakoppi Mikonpoika vaimonsa Marian kanssa, joka kuoli v. 1729 Sipilässä. Henkikirjojen
mukaan Sipilä rusthollin Mikkolan tilan lampuotina toimi Jaakopin poika Antti Jaakopinpoika
vaimonsa Riitan kanssa. Rippikirjojen mukaan Sipilän jaetun tilan toisen puoliskon lampuotina toimi
Mikko Mikonpoika (s. 1674, k. 1734) vaimonsa Susanna Paavalintyttären kanssa. Mikon isä oli
tiettävästi Sipilän tilan isännäksi v. 1675 -1676 mainittu Jaakopin vanhin veli Mikko Mikonpoika.
Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Jaakoppi Mikonpoika kuoli 90 v. ikäisenä
22.7.1739 Kirkkolassa ja haudattiin 25.7.1739 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Ilmoitetusta
kuoliniästä laskien Jaakoppi olisi syntynyt jo v. 1649, mikä ei tunnu kovin uskottavalta.
Heta N.N. (Hebla N.N-dotter)
Heta mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. -1691 -1694- Jaakoppi Mikonpojan puolisona Kirkkolan
Sipilän ratsutilalla.
Lapset:
- Antti Jaakopinpoika, s. n. v. 1687 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Antti toimi lampuotina Kirkkolan
Sipilä rusthollin Mikkolan tilalla v. 1725 -1732. Puoliso: Riitta Sipintytär. Antti ja Riitta
muuttivat ilmeisesti v. 1733 tienoilla Ylimmäisiin (?).
Taulu 44.4
Maria N.N. (Maria N.N-dotter)
Maria mainittiin tiettävästi v. 1712 henkikirjassa Jaakoppi Mikonpojan puolisona Kirkkolan Sipilän
rusthollissa. Samoin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa, jossa kerrottiin Jaakoppi Mikonpojan
puolison Marian kuolleen v. 1729 Kirkkolan Sipilässä.
Lapset:
- Yrjö Jaakopinpoika, s. 1702 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Tauluun 44.5.
Taulu 44.5
Yrjö Jaakopinpoika Mikkola (Jören el Georg Michelsson)
Syntyi v. 1702 lampuodin poikana Hartolan Kirkkolan Sipilässä. Yrjö mainittiin Hartolan
ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa lampuodin Jaakoppi Mikonpojan poikana Kirkkolan
Sipilän jaetulla ratsutilalla. Yrjö Jaakopinpoika toimi sitten veljensä Antin jälkeen v. 1733 alkaen
lampuotina Kirkkolassa, Sipilä rusthollin Mikkolan tilalla. Henkikirjoissa Mikkolan tila oli merkitty
Yrjön vaimon Marketan haltuun, ehkä Yrjön sairauden vuoksi (?). Sipilä oli vielä 1720/ 1730-luvulla
Adam Wilhelm Tandefeltin ja puolisonsa Kristiina Juliana Gripenberg’n hallussa. Puolet Sipilää
siirtyi Hartolan uuden kirkkoherran Mikael Heintzius’n (”Plootu-Mikkelin”) ja puolisonsa Maria Hirn’n
haltuun, joten kirkonkirjan (s. 16 RK 1748 -1754 k. 19) mukaan Yrjö Jaakopinpoika toimi
kirkkoherran lampuotina Sipilän Mikkolassa. Lampuoti Yrjö Jaakopinpoika kuoli 53 v. ikäisenä
8.4.1755 Kirkkolan (Sipilän) Mikkolassa.
98
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 44.6
Marketta Pertuntytär (Margeta el. Margareta Bertilsdotter)
Syntyi v. 1704 ilmeisesti Hartolassa, asiaa ei saatu tarkemmin selville. Marketta Pertuntytär
mainittiin Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa Yrjö Jaakopinpojan puolisona Kirkkolan Sipilän
ratsutilalla Mikkolassa, jonka tilan emäntänä Marketta toimi. Marketta kuoli 70 v. ikäisenä 9.1.1774
Kirkkolan Lampilassa.
Lapset:
- Tuomas Yrjönpoika, s. 1727 Hartola, Kirkkola, Sipilä, k. 20.1.1743 Kirkkola
- Juho Yrjönpoika, s. 1729 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Puoliso: 6.12.1752 Riitta Antintytär
Heikkilästä. Juho Yrjönpoika toimi lampuotina Kirkkolan Mikkolassa v. 1763 asti, sitten
torpparina Kirkkolan Mäkelässä.
- Maria Yrjöntytär, s. 1731 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Tauluun 43.10.
- Riitta Yrjöntytär, s. 21.2.1734 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Puoliso: 13.1.1754 Pietari
Simonpoika Putkijärven Seppälästä.
- Eeva Yrjöntytär, s. 21.12.1736 Hartola, Kirkkola, Sipilä
- Marketta Yrjöntytär, s. 30.6.1739 Hartola, Kirkkola, Sipilä, k. 28.8.1740 Kirkkola, Mikkola
- Regina Yrjöntytär, s. 14.8.1745 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Puoliso: 23.12.1764 torppari Mikko
Aataminpoika, s. 25.9.1733 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja, Mikon isä taulussa 43.7.
Taulu 45 Hartolan Putkijärven Pynnönen sukuhaara
Yleistä: Putkijärven pieni kylä sijaitsee Hartolan kirkolta pohjois-luoteeseen Vuorenkylään
menevän tien tuntumassa. Maakirjan alussa v. 1539 Putkijärvellä oli 10 savua, eli taloa.
Putkijärven kylä sai ensimmäiset asukkaansa tiettävästi jo varhain 1300 -luvulla, ollen vanhinta
hartolalaista asutusaluetta yhdessä Hartolan, Kirkkolan ja Ruskealan kanssa. Hartolassa on
päätelty olleen 1400-luvulla 10 alkutilaa; 3 tilaa Pohjola -Kalho alueella, 4 Hartola -Ruskeala
alueella sekä 2 Kirkkolassa ja 1 Putkijärvellä, viite: s. 56 ja 61 HK ja s. 81 SPH I-II. Putkijärven kylä
kuului maakirjan alusta v. 1539 alkaen Suur-Sysmän Koskipään neljänneskuntaan, eli
veronmaksupiiriin. Putkijärvellä mainittiin v. 1539 yht. 10 taloa, viite; s. 77 SPH I-II ja s. 13 TEP.
Putkijärvi n:o 1:sta, eli Herralasta muodostettiin 1600-luvun puolivälin jälkeen Putkijärven kartano,
kun majuri Gustav Johan von Schrowe sai elinikäisen vapauden Putkijärven ja Tammilahden kylien
taloihin. Putkijärven kartano oli ns. ratsuvelvollinen säteri, mikä tarkoitti, että sen oli suoritettava
verona ratsupalvelusta kruunulle.
Putkijärvi n:o 3, eli Pynnölän tila mainittiin 1600-luvun puolivälin jälkeen majuri von Schrowen
appiukon ja Helsingin Kumpulan kartanon herran tullitarkastaja Augustin Larsson Svanströmin
rälssiksi. Augustin Svanström oli aviossa everstiluutnantti Lydik Mattsson Grönfeltin (Porvoon
Kulloon kartanon herra) tyttären Anna Grönfeltin kanssa ja Augustinilla ja Annalla oli tytär Anna
Kristina Svanström, joka taas avioitui majuri Gustaf Johan von Schrowen kanssa, joka oli sitten
appiukkonsa jälkeen Helsingin Kumpulan kartanon herra v. 1682 -1712. Anna Grönfeltin sisar
Ingeborg Grönfelt oli taas aviossa Hartolan Koskipään kartanon herran Sipi Henrikinpojan pojan
ratsumestari Henrik Sipinpoika Silfverbögelin (s. 1600, k. 1654) kanssa, joka aateloitiin v. 1639.
Putkijärven 6 tilaa, mukana myös Pynnölän tila, läänitettiin jo v. 1649 majuri Hannu Rahmille, joka
luovutti läänityksensä v. 1652 e.m. meritulli inspehtoori Augustin Svanströmille, viite: s. 189, 192 ja
196 -197 sekä 375 SPH I-II, myös s. 143 -144 KeI-H.
Putkijärvi mainittiin historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran lautamies Pietari Putkijärven
(Peer Putkijärfwi) muodossa. Tämä mainittiin rajankäyntiasioissa v. 1437 ja toisen kerran v. 1443.
Antti Putkijärvi mainittiin lautamiehenä v. 1462. Olavi Putkijärvi tuomittiin v. 1469 Jämsän käräjillä
sakkoon väärästä kantelusta maanomistusasiassa, viite: s. 31 ja 58 HK.
Pynnönen & Pynnölä nimestä: Tommy Koukka on laajassa Pynnösen sukua koskevassa
sukukirjassa esittänyt Kangasniemen Kaihlamäessä v. 1541 alkaen sijainneesta Pynnölän tilasta ja
Pynnösen suvusta, että suku tuli Kangasniemelle todennäköisesti Hämeestä, ehkä Asikkalan
Viitailan Pynnölästä tai Kangasalan Riun Pynnölän tilalta. On mahdollista että myös Hartolan
Putkijärven Pynnöläkin olisi saanut nimensä ja asukkaansa Asikkalan Viitailan Pynnölän tilan
99
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
mukaan, eli osa väestä olisi siten ”matkalla” jäänyt Hartolaan ja osa jatkanut Kangasniemelle asti
(?). Viljo Nissilä on yhdistänyt sukunimen Pynnönen Benedictuksesta versoneisiin lukuisiin
puhuttelumuotoihin, joita ovat mm. Ben, Bini, Benno, Penna, Beneke, Beneko ja Bent. Suomeen
näitä on voinut kulkeutua niin skandinaaviselta kuin saksalaiselta taholta. Esimerkiksi Riiassa on
kirjattu Hintzo Penne 1387, Tallinnassa Powel Beneke 1495 ja Lyypekissä Peter Pynne 1450.
Vanhoja nimitietoja on hämäläis-satakuntalaiselta alueelta ja Karjalan kannakselta, esim. Henrik
Pinne 1392 Yläne, Han Pynnon 1484 Hollola, Marcus Pinnan 1470 Tuulos, Lasse Pynnöinen 1564
Multia, Lau Pynnöin 1551 Vesulahti, Thomas Pynnöinen 1633 Ii, pl pijnnoin 1560 Oulujärvi, mons
bynno 1549 Viipurin pitäjä. Samaa perua ovat todennäköisesti sukunimet Pynninen, Pynnä ja
Pynnö (Mikkonen, 502.)
Yrjö Blomstedt kertoo Asikkalan historiassaan tutkimusalueensa Pynnösistä seuraavasti:
Hämeestä Asikkalan seudulta eräs Heikki Maunonpoika Pynnow muutti 1400-luvulla Tukholmaan,
jossa avioliittonsa kautta hänestä tuli talonomistaja ja porvari siellä, ja kun hän v. 1487 tienoilla
kuoli, luopuivat hänen veljensä Antti Maunonpoika ja Vitikka Maunonpoika Tukholmassa
lankeavasta perinnöstä ja jättivät sen leskelle pitäen itsellään maaomaisuuden Suomessa. Veljien
asuinpaikaksi mainittiin ”Vitharan” (Vitarla = Viitaila) kylä Hollolassa (kuuluu nykyisin Asikkalaan).
Pynnöt olivat ilmeisesti sieltä kotoisin.
Vuonna 1484 mainittiin asikkalalaiset Hannu Pynnynen ja Pekka Pynnynen katselmusmiehinä
Padasjoella. Viitailan kylän Pekka Lumian maa-asioissa mainittiin v. 1485 todistajina saman kylän
miehistä ainakin Antti Maunonpoika, Niilo Puntonen ja Hannu Pynnon. Viitaila, eli Vitarla, kuten
nimi alkuperäisesti kuului, oli keskiajalla melko suuri kylä. Sen alueisiin kuuluivat toisaalta
myöhemmin Lumialaan luetut osat lounaassa ja koillisessa, mutta myös Reivilänmaa oli Viitailan
nautinta-aluetta. Viitailalla oli keskiajalla käyty pitkä raja Lammin Vanhaakartanoa vastaan, raja
Hollolan Laitialaa vastaan, joka niin ikään käytiin keskiajalla, sekä rajat Hillilää ja Kurhilaa vastaan,
nekin jo keskiajalla käytyjä. (s. 54, 61 ja 65 AH) Hannu Pynnönen (Hanns Pynnon) mainittiin
todistajana Hollolan käräjillä 21.8.1484. Samoilla käräjillä oli lautamiehenä Vitikka Laurinpoika
(Witicka Larsson), joka etunimestään päätellen on voinut olla sukua Vitikka Maunonpojalle.
Asikkalassa 13.11.1484 pidetyillä käräjillä oli lautamiehenä Pekka Pynni (Peeter Pynni). Asikkalan
kesäkäräjillä 1456 oli lautamiehenä Olavi Pönninen (Olaf Pönöij). Lammin käräjillä 8.12.1485
mainitaan todistajana Mauno Pynni (Magnus Pynni), joka lienee ollut Viitailan Pynnösiä. Asikkalan
Pulkkilassa 13.11.1487 pidetyillä syyskäräjillä oli katselmusmiehenä Pekka Hannunpoika Viitailasta
(Peer Hannsson Wijtarla), joka on voinut olla edellä mainitun Hannu Pynnysen poika.
Pynnöjä koskevat oikeustapaukset vuosilta 1487 ja 1494 löytyvät Arkistolaitoksen
(http://www.narc.fi) Diplomatarium fennicium -tietokannasta. Koska Hollolan (Asikkalan) Pynnöt
esiintyvät asiakirjoissa nimellä Pynnow, on täysin mahdollista, että suku olisi ollut lähtöisin
Saksasta Pinnowin pitäjästä, joka mainittiin asiakirjoissa myös nimellä Pynnow. Asiakirjamerkintöjä
siitä on ainakin 1300 -luvulta alkaen. Se sijaitsee nykyisessä Mecklenburg-Etu-Pommerin
osavaltiossa Pohjois-Saksassa. Nimen Pinnow voidaan päätellä olevan slaavilaista alkuperää.
Pynnösten esi-isät ovat voineet kuulua niihin saksalaisiin kauppiaisiin, joita keskiajalla saapui
Suomeen ja jäi tänne pysyvästi asumaan. Tähän viittaa myös se, että Asikkalan Viitailasta oli
lähtöisin Tukholmassa 1400-luvulla toiminut porvari Heikki Maunonpoika Pynnow.
Asikkalan Viitailaa vanhemmat merkinnät Pynnöistä löytyvät Ylä-Satakunnan (nyk. Pirkanmaan)
Kangasalta, jossa mainittiin Pynnölä niminen paikka jo 1420-luvulla. Pälkäneen Kuulialassa
25.9.1420 pidetyillä käräjillä Sääksmäen kihlakunnantuomari Hakon Knutinpoika ja YläSatakunnan kihlakunnantuomari Pentti Lydekenpoika antoivat tuomiokirjeen rajoista ”mellan Kijrpu
by Háponems by och Rayko by första hoffwdh ran Hallilan aijtamáki och tádhan ráth vást j Pÿnnola
bro swa tádhan skal wághen skilia som gar gønom Pylkijonkorpe ther szom wäghen skal hóra til
Kijrpu by”. Tuomiokirje oli vahvistettu Kangasalan käräjillä 28.1.1442, jolloin kuninkaantuomiovaltainen Henrik Görtzhagen antoi siitä pergamenttikirjeen. Hallilan aijta máki liittynee Vehoniemen
kylän Hallilaan, mutta Pÿnnola bro ja Pylkijonkorpi ovat paikantamatta. (Suvanto, 854 -855)
Kangasalan pitäjän Riun kylässä oli Pynnölän talo, jonka isäntänä oli 1500 -luvun alussa Pekka
Pynnö (Per Pyno). Hän oli laamanninkäräjillä 25.2.1514 todistamassa Lempäälän ja Pirkkalan
maiden rajoista. Pekka Pynnö (Per Pynne) oli lautamiehenä Kangasalan laamanninkäräjillä
1.3.1519. Vuosien 1540 -1564 maakirjoissa Pynnölän talon isäntänä mainittiin Pekka Pynnä eli
Pynnäri, joka oli mahdollisesti sama tai sitten vanhemman Pekan poika. Vuoden 1551
100
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
sakkoluettelon mukaan Pekka Pynnä ei ollut suorittanut nimismiehelle kuuluneita maksuja.
Ambrosius Pekanpoika Pynnä eli Pynne mainittiin talon isäntänä isänsä jälkeen v. 1565 -1611
(Suvanto, 786).
Suomessa vanhimmat tiedot Pynnösistä ovat siis Hämeestä ja Satakunnasta (Pirkanmaalta). Jokin
yhteys Asikkalan ja Kangasalan Pynnöillä lienee ollut. Mahdollisesti Pynnöt tulivat Kangasalle
Asikkalan Viitailan kylästä tai päinvastoin. Täältä suku sitten levisi itäänpäin ehkä 1400/ 1500
-lukujen taitteessa. Mahdollisesti tähän vaikutti se, että Asikkalan kylillä, myös Viitailan kylällä oli
eräomistuksia nykyisen Heinolan, Hartolan, Joutsan ja Pertunmaan pitäjissä, viite: s. 44 -54 AH.
Toisaalta myös Kangasalan kylillä ja taloilla tiedetään olleen eräomistuksia Itä-Hämeessä.
Myös Joutsan Uimaniemellä Etelä-Suonteella oli vanha erämaapalsta Suonteen Pynnölä, eli
Mustataipaleen Pynnölä ja myöhemminkin Pynnölän nimellä tunnettu tila. Oletetaan että Hartolan
Putkijärven Pynnölän sekä Joutsan Uimaniemen Pynnölän asukkailla oli mahdollisesti yhteiset
sukujuuret, vrt. s. 52 TEP, kts. taulu 45.3. Sukututkija Petri Kallio periytyy Mustataipaleen
Pynnölästä (eli Suonteen Pynnölästä = Uimaniemen Pynnölä).
Pynnölän tilan historiaa on käsitelty kirjassa Taskussa eilinen päivä (TEP) s. 52 -56.
Taulu 45.1
(XIV) Antti Ollinpoika (Anders Ollsson)
Syntyi n. 1495 ilmeisesti Suur-Sysmän Hartolan Putkijärvellä. Mahdollisesti Antin sukujuuret
saattavat löytyvät Asikkalan Viitailan Pynnölän tilalta (?). Toisaalta Antti voi olla jossain
sukulaisuussuhteessa lautamies Pietari Putkijärveen ja/tai v. 1469 mainittuun Olavi Putkijärveen
(?). Talollisena Putkijärvellä v. -1539 -1553. Antin tila oli yksi kymmenestä Putkijärven kantatiloista,
joka maakirjan mukaan oli 1/8 koukun ja 1 jousen tila, viite; s. 13 TEP. Antin tilasta oli ilmeisesti
ennen v. 1539 lohkottu tilat Antin ilmeisille pojille Heikille ja Martille. Antti kuoli v. 1553 jälkeen
Putkijärvellä.
Taulu 45.2
(XIV) N.N. Antin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Heikki Antinpoika. Mainittiin Hämeen ensimmäisessä maakirjassa talollisena Hartolan
Putkijärvellä v. -1539 -1578. Heikki Antinpojalla oli tiettävästi vävy Henrik Pietarinpoika,
joka mainittiin tilalla v. 1566, 1576 ja v. 1579 -1580.
- Martti Antinpoika. Mainittiin talollisena v. 1539 -1577 Putkijärvellä. Vuonna 1554 ilmeisten
veljesten Martin ja Henrikin tilat oli merkitty yhdistetyksi (tilapäisesti?) yhdeksi tilaksi.
- Paavali Antinpoika, s. n. v. 1525 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 45.3.
Taulu 45.3
(XIII) Paavali Antinpoika (Påwell Andersson)
Syntyi n. v. 1525 ilmeisesti talollisen poikana Hartolan Putkijärvellä. Maakirjoissa Paavalia ei
mainittu, mutta Sysmän v. 1552 erämaaluettelon mukaan Paavali Antinpoika Putkijärveltä omisti
erämaakappaleen, ”miehen erämaan”, Etelä-Suonteelta (Joutsan Suontee -järven eteläpäässä),
jonne asetti poikansa Johannes Paavalinpojan uudisasukkaaksi, viite: s. 54 JK ja 85 SPH I-II.
Paavali kuoli ehkä v. 1565 tienoilla Putkijärvellä.
Taulu 45.4
(XIII) N.N. Paavalin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Pietari Paavalinpoika, s. n. v. 1553 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 45.5.
- Paavali Paavalinpoika. Mainittiin talollisena ja isäntänä Putkijärvellä v. 1600 -1601.
- Johannes Paavalinpoika. Mainittiin Sysmän eräluettelossa v. 1552 isänsä Paavali
Antinpojan asettamaksi uudisasukkaaksi Etelä-Suonteen eräpalstalla (Joutsan
Uimaniemessä) Suonteen Pynnölässä, eli Mustataipaleen Pynnölässä.
101
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 45.5
(XII) Pietari Paavalinpoika (Per Pålsson)
Syntyi n. v. 1553 mahdollisesti Hartolan Putkijärvellä. Pietari Paavalinpoika niminen talollinen
mainittiin maakirjoissa ensimmäisen kerran Hartolan Putkijärvellä v. 1589 -1599, jolloin hän sai v.
1589 haltuunsa erään autiotilan, joka oli merkitty v. 1599 veroltaan 1/8 koukun, ½ manttaalin ja 1
jousen tilaksi. Tila mainittiin v. 1585 -1588 autiotilaksi, eli Pietari sai siis autiotilan viljeltäväkseen.
Tila mainittiin vielä v. 1593 kruununtilaksi, eli kruunun hallussa olleeksi. Samalla tilalla oli isäntänä
v. 1600 -1601 Pietarin ilmeinen veli Paavali Paavalinpoika (myös nimellä; Paavo Paavonpoika, eli
Pål Pålsson, vrt. sivu 52 TEP), eli veljekset maksoivat veroja ”vuorotellen”. Tila mainittiin v. 1601 1602 veroltaan 1/8 koukun, ½ manttaalin ja 2 jousen tilaksi, eli tilalla oli kaksi aikuista miestä,
veljekset Paavali ja Pietari. Mutta v. 1603 tila mainittiin uudelleen 1/8 koukun ja 1 jousen tilaksi, eli
Paavali veli oli häipynyt tilalta, ehkä kuollut (?). Vuona 1607 tila todettiin 1½ äyrin ja ½ manttaalin
verotilaksi.
Pietari Paavalinpoika oli sitten talollisena ja isäntänä Putkijärvellä ainakin v. 1603 -1615 ja 1618 1619. Pietari mainittiin v. 1604 kykenemättömäksi maksamaan verojaan, eli paha kato- ja
hallavuosi 1601 ja sitä seuranneet muutamat katovuodet köyhdyttivät Pietarin.
Pietari Paavalinpojan vanhempia ja sukujuuria ei saatu varmuudella selvitettyä, sillä maakirjoissa
v. 1539 -1599 Putkijärvellä ei mainittu ketään Paavali nimistä henkilöä. Toisaalta Sysmän
erämaaluettelon mukaan Putkijärvellä mainittiin v. 1552 Paavali Antinpoika, joka omisti erämaan
Joutsan Etelä-Suonteelta. Tämä Paavali Antinpoika toki sopisi hyvin Pietari Paavalinpojan isäksi ja
oletuksena on että Paavali Antinpojalla oli Pietari Paavalinpoika niminen poika. Toinen eräomistaja
Putkijärveltä oli Olavi Pietarinpoika, viite: s.62 HK.
Pietari Paavalinpojan haltuun saamalla autiotilalla Putkijärvelle mainittiin v. 1589 Eerik Laurinpojan
nimi, ollen ilmeisesti kruununvouti, jonka haltuun tila oli joutunut. Oletettavasti tämä autiotila kuului
aiemmin v. 1566 -1580 Putkijärvellä talollisena mainitulle Henrik Pietarinpojalle. Ollen mahdollisesti
sama tila, jossa maakirjan alussa v. 1539 isäntänä oli Henrik Antinpoika. On mahdollista että
Pietari Paavalinpoika olisi ollut sotilaana 25 v. sodassa Venäjää vastaan, eli Pitkän vihan
nimelläkin tunnetussa sodassa v. 1570 -1595, koska sotilaille mieluusti annettiin autiotiloja
palkkioksi ansioistaan sotatantereella. Jos Pietari osallistui tuohon 25 v. sotaan, niin hän
oletettavasti kuului Hartolan Koskipään kartanon herran ratsumestari Sipi Henrikinpojan (joka oli
mahdollisesti Arvid Henrikinpoika Tavastin velipuoli ?, viite; s. 214 ja 219 NN) joukkoihin (viite s.
294 HK), jolle läänitettiin sota-ansioistaan valtaisat maaomaisuudet Suur-Sysmästä/ Hartolasta ja
Asikkalasta. Pietari Paavalinpoika kuoli v. 1615 jälkeen Hartolan Putkijärvellä.
Taulu 45.6
(XII) N.N. Pietarin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Mikko Pietarinpoika. Mainittiin kymmenysluettelossa talollisena Putkijärvellä v. 1616 ja
maakirjoissa v. 1617.
- Lauri Pietarinpoika, s. n. v. 1575 Hartola. Tauluun 45.7.
Taulu 45.7
(XI) Lauri Pietarinpoika (Lars Persson)
Syntyi n. v. 1575 ilmeisesti Hartolan Putkijärvellä. Lauri mainittiin maakirjassa v. 1620 talollisena ja
isäntänä Putkijärvellä, 1½ äyrin ja ½ manttaalin verotilalla, ilmeisen vanhemman veljensä Mikon
jälkeen. Lauri kuoli v. 1620 jälkeen Putkijärvellä.
Taulu 45.8
(XI) N.N. Laurin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Matti Laurinpoika Pynnönen, s. n. v. 1595 Hartola. Tauluun 45.9.
- Antti Laurinpoika Pynnönen. Mainittiin v. 1631 verokirjassa talollisen Matti Laurinpojan
veljenä Pynnölässä.
102
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
Klemetti Laurinpoika Pynnönen. Mainittiin v. 1635 henkikirjassa vaimoineen Pynnölässä.
Esko Laurinpoika (?), mahdollisesti sama Esko Laurinpoika, joka siirtyi Kinkkulan isännäksi
v. 1645 ?.
Taulu 45.9
(X) Matti Laurinpoika Pynnönen (Matz Larsson Pynnöin)
Syntyi n. v. 1595 tiettävästi Hartolan Putkijärvellä. Matti Laurinpoika mainittiin talollisena ja
isäntänä Putkijärven Pynnölässä v. 1624 -1656, eli varsin pitkä ajan. Tila kulki sitten maakirjoissa
pitkään 1700 -luvulle asti Matti Laurinpojan tilana, eli tilan nimen sijaan käytettiin maaveron
maksajan nimeä, joka kulki pitkään nimenomaan v. 1624 maaveron maksaneen henkilön nimellä,
tässä tapauksessa Matti Laurinpojan nimellä, viite: s. 52 TEP. Matti Laurinpoika omisti Putkijärvellä
puromyllyn (mainittiin v. 1633), jossa jauhatti viljansa 2 muuta Putkijärven talonpoikaa. Myllystä
perittiin veroa 1 tynnyri viljaa, mainittiin lisäksi että mylly oli ollut autiona, viite: s. 237 SPH I-II ja s.
52 TEP. Vuosi 1634 oli paha halla- ja katovuosi, jolloin Putkijärvellä mainittiin yhden talon
menettäneen koko satonsa: ”Talvi ja kevätvilja turmeltunut. Kuitenkin lainaamalla siemenviljaa kylvänyt 1
tynnyrin. Viisi henkilöä kuollut nälkään”. Viite s. 237 ja 270 SPH I-II. Matti kuoli v. 1656 jälkeen
Pynnölässä.
Taulu 45.10
(X) Helka Tuomaantytär (Helga Thomasdotter)
Syntyi n. v. 1597 mahdollisesti Hartolassa. Helkan vanhempia ei saatu selville, eikä löydetty oikein
luotettavaa tietoa mistä Helka tuli miniäksi Pynnölään. Tutkittiin maakirjat Putkijärven ja sen
lähikylien osalta ja ainoa isä ehdokas mitä löydettiin lähistöllä oli Putkijärvellä eräällä autiotilalla
1600 -luvun alussa mainittu Tuomas Matinpoika (Thomas Madzson), joka kyllä sopisi Helkan
isäksi. Henkikirjoissa Helka mainittiin Matti Laurinpojan puolisona ja emäntänä Putkijärven
Pynnölässä v. 1634 -1646. Helka kuoli v. 1646 jälkeen Pynnölässä.
Lapset:
- Esko Matinpoika Pynnönen, s. n. v. 1616 Hartola. Putkijärvi. Tauluun 45.11.
- Marketta Matintytär. Mainittiin henkikirjoissa v. 1653 ja 1656 Pynnölässä.
Riitta N.N. (Brita N.N -dotter)
Mainittiin henkikirjoissa v. 1650 Matti Laurinpojan II puolisona ja emäntänä Putkijärven
Pynnölässä. Ei tiedossa lapsia.
Taulu 45.11
(IX) Esko Matinpoika Pynnönen (Eskil Matzson Pynnöin)
Syntyi n. v. 1616 talollisen poikana Hartolan Putkijärvellä. Esko mainittiin ensimmäisen kerran v.
1634 henkikirjassa Matti Laurinpojan poikana Pynnölässä ja Eskolla oli vaimo jo v. 1653. Esko
mainittiin ratsumieheksi v. 1640 eli hän ratsasti kotitilansa puolesta ja osallistui 30-vuotiseen
sotaan Liivinmaalla ja Saksassa, oli mahdollisesti niitä kuuluisia suomalaisia hakkapeliittoja, ollen
sotilaana tiettävästi ainakin v. 1645 asti, viite myös s. 52 TEP. Hartolalaiset ratsumiehet jotka
osallistuivat 30-vuotiseen sotaan, kuuluivat Koskipään kartanon herran Henrik Sipinpoika
Silfverbögelin johtamaan lipulliseen, joka oli osana kenraali Torsten Stålhansken kuuluisasta
ratsuväestä, hakkapeliitta joukoista, viite s. 294 HK. Eskon tila joutui v. 1651 läänitetyksi majuri
Hans Rahm’lle, joka toimi Savon jalkaväkirykmentin komentajan eversti Bärnt von Gierten’n 9.
komppanian upseerina, viite: Suomen rykmentit v. 1653 (sotilasluettelo). Henkikirjoissa Esko
mainittiin ensin v. 1634 -1639 ja sitten myöhemmin v. 1653 -1655 Pynnölässä, eli suorittaessaan
ratsupalvelusta Eskoa ei mainittu tilalla. Esko kuoli v. 1655 jälkeen Pynnölässä.
Taulu 45.12
(IX) Riitta Sipintytär (Brita Sigfredsdotter)
Syntyi n. v. 1618 mahdollisesti Suur-Sysmän Luhangassa. Riitan vanhempia etsittäessä
Putkijärveltä ja lähikylistä ehkä ilmeisempänä isänä Riitalle voisi pitää Luhangan Tammijärvellä
1600 -luvun alkupuolella mainittua talollista Sipi Martinpoikaa (Sigfred Mårtensson). Riitta
103
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
mainittiin henkikirjassa nimellään v. 1636 Putkijärven Pynnölässä Esko Matinpojan puolisona, oli
sitä ilmeisesti jo v. 1634, mainittiin vielä v. 1639. Henkikirjoissa k.o. vuosi 1636 oli sikäli
poikkeuksellinen, että naisilla ilmoitettiin myös patronyyminimi, kun muuten naiset esiintyivät vain
etunimellä tai kokonaan ilman nimeä, jolloin merkintänä henkikirjoissa oli esim. Esko Matinpoika
vaimonsa kanssa (Eskil Matzson mhu). Riitta kuoli v. 1639 jälkeen Pynnölässä.
Lapset:
- Yrjö Eskonpoika Pynnönen, s. n. v. 1637 Hartola. Taulu 45.13.
- Kaarina Eskontytär. Mainittiin henkikirjoissa v. 1653 -1656 Pynnölässä.
Helka N.N. (Helga N.N -dotter)
Syntyi n. v. 1630 mahdollisesti Hartolassa. Henkikirjojen mukaan avioitui tai naitettiin v. 1653 Esko
Matinpojan II puolisoksi Pynnölään, jossa Helka mainittiin v. 1653 -1656. Helka kuoli v. 1656
jälkeen mahdollisesti Pynnölässä.
Lapset:
- Marketta Eskontytär. Mainittiin henkikirjoissa v. 1662 -1663 Yrjön siskona Pynnölässä.
- Sipi Eskonpoika Pynnönen. Mainittiin henkikirjoissa v. 1662 -1671 Yrjön veljenä
Pynnölässä. Puoliso: Aune, mainittiin v. 1662 -1666 Pynnölässä.
- Maisa Eskontytär. Mainittiin v. 1664 -1665 henkikirjoissa Pynnölässä.
- Matti Eskonpoika Pynnönen. Mainittiin henkikirjoissa v. 1669 -1671 Yrjön veljenä
Pynnölässä. Puoliso: Aune, mainittiin v. 1669 -1671 Pynnölässä.
Taulu 45.13
(VIII) Yrjö Eskonpoika Pynnönen (Jöran Eskelsson Pynnöin)
Syntyi n. v. 1637 talollisen poikana Hartolan Putkijärven Pynnölässä. Henkikirjoissa Yrjö mainittiin
ensimmäisen kerran v. 1653 Pynnölässä ja seuraavana v. 1654 Yrjö mainittiin tilan isännän Matti
Laurinpojan pojan pojaksi. Yrjö Eskonpoika oli sitten lampuotina ja isäntänä Pynnölässä
henkikirjojen mukaan v. -1662 -1682-. Maakirjoissa Yrjö mainittiin vielä v. 1689 Pynnölässä verot
maksavana talonpoikana. Pynnölä oli Putkijärven ensimmäinen rälssiksi ostettu talo. Taloon sai
majuri Hans Rahm rälssioikeuden v. 1651, mutta hän luovutti sen jo seuraavana v. 1652 meritulliinspehtoori Augustin Laurinpoika Svanströmille, joka merkittiin v. 1654 maakirjaan rälssioikeuden
omistajaksi. Näin siis Yrjö Eskonpoika maksoi veronsa Helsingin Kumpulan kartanon herralle
Augustin Svanström, viite: s. 18 ja 52 TEP. Tullitarkastaja Augustin Svanström omisti Helsingin
Kumpulan kartanon ohella myös Degerön kartanon Helsingin Laajasalossa sekä lukuisia tiloja Sipoossa,
Porvoossa ja Pernajassa. Augustinin puoliso oli Anna Grönfelt (Porvoon Kulloon kartanosta), jonka sisko
Ingeborg Grönfelt oli aviossa Hartolan Koskipään kartanon herran Henrik Sipinpoika Silfverbögelin kanssa.
Augustin Svanströmin tytär Anna Kristiina oli aviossa majuri Gustaf von Svhrowe’n kanssa, eli Putkijärven
kartanon omistajan kanssa. Kirjoittaja asui avioitumisensa v. 1970 jälkeen v. 1972 -1975 Helsingin
Laajasalossa Svanströminkujalla, joka katu oli nimetty tullitarkastaja Svanströmin mukaan.
Yrjö Eskonpoika kuoli tiettävästi v. 1689 jälkeen Pynnölässä.
Taulu 45.14
(VIII) Aune N.N. (Agneta N.N -dotter)
Syntyi n. v. 1639 mahdollisesti Hartolassa. Henkikirjoissa Aune mainittiin v. -1662 -1682 Yrjö
Eskonpojan puolisona ja emäntänä Putkijärven Pynnölässä. Aune mainittiin v. 1687 tilan isännän
Risto Yrjönpojan äidiksi Pynnölässä. Aune kuoli mahdollisesti suurena nälkäv. 1697 Pynnölässä.
Lapset:
- Risto Yrjönpoika Pynnönen, s. n. v. 1657 Hartola. Tauluun 45.15.
- Sipi Yrjönpoika Pynnönen. Mainittiin v. 1678 -1680 henkikirjoissa Yrjön poikana
Pynnölässä.
- Lauri Yrjönpoika Pynnönen, s. v. 1670 Hartola. Mainittiin v. 1687 -1694 henkikirjoissa
Pynnölässä tilan isännän Risto Yrjönpojan veljenä. Puoliso: Kaarina, mainittiin v. 1693 -
104
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
1694 henkikirjoissa Laurin vaimona Pynnölässä. Lauri kuoli 66 v. ikäisenä v. 1736
Pynnölässä ja haudattiin 26.4.1736 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle.
Simo Yrjönpoika Pynnönen. Mainittiin v. 1691 -1694 henkikirjoissa tilan isännän Risto
Yrjönpojan veljenä Pynnölässä.
Heikki Yrjönpoika Pynnönen, s. n. v. 1675 Hartola. Mainittiin henkikirjoissa talollisena
Pynnölässä v. 1725 -1727 sekä maakirjassa v. 1723. Puoliso: Anna. Heikki kuoli tiettävästi
ennen v. 1731 Pynnölässä.
Taulu 45.15
(VII) Risto Yrjönpoika Pynnönen (Christer Jöransson Pynnöinen)
Syntyi n. v. 1657 lampuodin poikana Hartolan Putkijärven Pynnölässä. Risto mainittiin
ensimmäisen kerran v. 1675 henkikirjassa Yrjö Eskonpojan poikana Pynnölässä ja tuolloin v. 1675
Ristolla oli jo vaimo Kirsti. Henkikirjojen mukaan Risto Yrjönpoika toimi lampuotina ja isäntänä
Pynnölässä v. -1687 -1694-. Riston isännyyden aikana Pynnölä siirtyi v. 1683 Augustin
Svanströmiltä tämän vävyn majuri Gustaf Johan von Schrowe’n rälssiksi, Putkijärven kartanon
ohella, viite; s. 18 ja 52 TEP. Vuosilta 1695 -1706 henkikirjoja ei ole olemassa, mutta maakirjassa
Risto Yrjönpoika mainittiin veroa maksavana talonpoikana Pynnölässä v. 1692 -1709, viite: s. 52
TEP. Riston sukunimi Pynnönen näkyi ensimmäisen kerran v. 1705 maakirjassa muodossa
Pynninen (Christer Jöransson Pynninen) ja v. 1709 maakirjassa muodossa Pynnöinen (Christer
Pynnöinen). Risto mainittiin vaimonsa Inkerin kanssa vielä Hartolan ensimmäisessä säilyneessä
rippikirjassa (s. 44 RK 1727 -1736 k. 34) jossa kerrottiin Riston kuolleen. Risto kuoli tiettävästi v.
1729 tai viimeistään v. 1730 Pynnölässä, koska Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjasta, joka
alkaa v. 1731, ei löydy tietoja Ristosta.
Taulu 45.16
(VII) Kirsti N.N. (Kirstin N.N -dotter)
Syntyi n. v. 1657 mahdollisesti Hartolassa. Avioitui tai naitettiin v. 1675 Risto Yrjönpojan puolisoksi
ja miniäksi Putkijärven Pynnölään. Henkikirjojen mukaan Kirsti oli emäntänä Pynnölässä v. -1687 1691. Kirsti kuoli ilmeisesti v. 1692 Pynnölässä, koska v. 1693 -1694 henkikirjoissa Risto
Yrjönpojalla ei mainittu vaimoa lainkaan.
Lapset:
- Eerik Ristonpoika Pynnönen, s. n. v. 1675 Hartola. Mainittiin v. 1693 -1694 henkikirjoissa
Riston poikana Putkijärven Pynnölässä sekä v. 1707 -1712 henkikirjoissa tilan isännän Yrjö
Ristonpojan veljenä Pynnölässä. Puoliso (1) Kaisa, mainittiin v. 1707 -1708, puoliso (2)
Marketta, mainittiin v. 1710 ja puoliso (3) Vappu Paavalintytär, mainittiin v. 1712. Eerik ja
Vappu mainittiin vielä v. 1736 -1747 Hartolan rippikirjassa itsellisinä Pynnölässä.
- Yrjö Ristonpoika Pynnönen, s. v. 1677 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 45.17.
- Sipi Ristonpoika Pynnönen, s. v. 1682 Hartola. Talollinen Putkijärven Pynnölässä v. 1729 1734. Sipi kuoli 31.1.1751 ja haud. 10.2.1751 Hartolan kirkkoon. Puoliso: Heta Ristontytär,
s. 1711, k. 7.12.1777 Putkijärvi, Pynnölä.
- Juho Ristonpoika Pynnönen, s. v. 1690 Hartola. Juho mainittiin v. 1725 -1729 henkikirjoissa
lampuodin poikana Putkijärven Pynnölässä. Juho Ristonpoika toimi lampuotina ja isäntänä
kotitilallaan Pynnölässä v. 1735 -1745. Kirkon kuudennusmies (taulu 13.17 Havuhuupon
sukukirja). Puoliso: Maria Tuomaantytär. s. 1710, k. 14.4.1760. Juho Ristonpoika kuoli 56 v.
ikäisenä 31.1.1746 Putkijärven Pynnölässä ja haudattiin 9.2.1746 Hartolan kirkkoon, sen
lattian alle. Juhon ja Marian poika Risto Juhonpoika Pynnönen jatkoi isänsä jälkeen
lampuotina vaimonsa Liisan kanssa Pynnölässä, kunnes muuttivat Vuorenkylään (Wuori) v.
1809, viite: s. 52 TEP. Juhon ja Marian tytär Kaarina Juhontytär (taulu 14.22 Havuhuupon
sukukirja) avioitui Joutsan Huttulaan ja tämän sukuhaaran jälkeläisiä on mm. kirjoittajan isän äiti
Aune Tamminen, os. Mäkinen, s. 1904, k. 1976 Lahti.
Inkeri Rekontytär (Ingeborg Grelsdotter)
Syntyi v. 1677 mahdollisesti Hartolassa. Risto Yrjönpojan toinen vaimo ja Pynnölän tilan emäntä.
Inkeri mainittiin v. 1707 henkikirjassa Yrjö Ristonpojan sekä Eerik Yrjönpojan äitinä (äitipuolena)
105
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Pynnölässä. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Pynnölän vanha emäntä Inkeri
Rekontytär (Gl. värdinn Ingeborg Grelsdr) kuoli 76 v. ikäisenä 26.6.1754 Pynnölässä ja haudattiin
2.7.1754 Hartolan kirkkoon.
Lapsi:
- Herman Ristonpoika Pynnönen, s. n. v. 1695 Hartola, Putkijärvi. Puoliso: 30.11.1735 Riitta
Ristontytär Hartolasta.
- Martti Ristonpoika, s. n. v. 1700 Hartola, Putkijärvi.
Taulu 45.17
(VI) Yrjö Ristonpoika Pynnönen
Syntyi n. v. 1677 lampuodin poikana Hartolan Putkijärven Pynnölässä. Sysmän henkikirjoissa Yrjö
mainittiin lampuotina ja isäntänä Putkijärven Pynnölässä v. 1707 -1712. Yrjö mainittiin v. 1712
kirkon kymmenysluettelossa Pynnölässä verot maksavana talonpoikana. Vuoden 1707 -1712
henkikirjojen mukaan tilalla asui myös Yrjön veli Eerik vaimoineen sekä äiti (äitipuoli) Inkeri. Yrjöllä
oli nuoremman veljensä Juhon tavoin luottamustehtäviä, sillä hän toimi Hartolan seurakunnassa
kirkon kuudennusmiehenä, eli veronkantomiehenä. Putkijärven Pynnölä mainittiin 1720-luvulla
Svanström suvun verotilaksi, joka oli 1 talouden 5/12 manttaalin tila ja vailla loisia, eli toisten
nurkissa asuvia ihmisiä, viite: s. 711 SPH I-II. Yrjö Ristonpoika mainittiin Hartolan ensimmäisessä
säilyneessä rippikirjassa (s. 45 RK 1727 -1736 k. 35) kuudennusmiehenä jaetulla Pynnölän tilalla.
Kuudennusmies Yrjö Ristonpoika kuoli 64 v. ikäisenä 14.10.1741 Putkijärven Pynnölässä ja
haudattiin 25.10.1741 Hartolan kirkkoon.
N.N. (N.N-dotter)
Yrjön ensimmäisen puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Henrik Yrjönpoika, s. n. v. 1700 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä, k. 1727 helmikuussa
Putkijärvellä. Puoliso: Anna Samuelintytär, s. 1702 Hartola, k. 20.7.1772 Hartola, Brusila,
joka avioitui miehensä kuoleman jälkeen Pietari Matinpojan kanssa ja muutti Hartolan
Brusilaan.
Taulu 45.18
Marketta Eerikintytär (Margeta Ericsdotter)
Syntyi v. 1690 ilmeisesti Hartolassa, mahdollisesti Putkijärvellä (?), asiaa ei tunneta tarkemmin.
Marketta avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1707 Putkijärven Pynnölään. Pynnölän tilan emäntä.
Marketta kuoli 56 v. ikäisenä 19.1.1746 Putkijärvellä ja haudattiin 26.1.1746 Hartolan kirkkoon, sen
lattian alle, miehensä viereen.
Lapset:
- Aatami Yrjönpoika, s. v. 1712 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä, k. 12.6.1763 Hartola, Putkijärvi,
Pynnölä. Kirkonkirjoissa kerrottiin että Aatami osaa lukea. Talollinen Pynnölässä. Puoliso:
1731 Maria Laurintytär, s. 1707 Hartola, Putkijärvi, Ruusula (?), k. 12.2.1780 Hartola,
Putkijärvi, Pynnölä (Ruusula/ Kultavuori). Aatamin ja Marian poika Martti Aataminpoika
jatkoi vaimonsa Annan kanssa lampuotina Pynnölässä, kunnes muuttivat v. 1798
Ruskealaan seppä Antti Nybergin tullessa Ruskealasta talolliseksi Pynnölään, viite: s. 52
TEP. Aatamin ja Marian jälkeläisiä on mm. sukututkija Tuula Kinnunen Espoosta.
- Sofia Yrjöntytär, s. n. v. 1721 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä
- Risto Yrjönpoika, s. v. 1723 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä. Tauluun 45.19.
Taulu 45.19
Risto Yrjönpoika Pynnönen (Christer Jörensson)
Syntyi ehkä n. v. 1723 (tai vasta v. 1736 ?) talollisen poikana Hartolan Putkijärven Pynnölässä.
Risto mainittiin Hartolan rippikirjassa (s. 42 RK 1736 -1747 k. 43) Yrjö Ristonpojan poikana
Putkijärven Pynnölässä. Seuraavassa rippikirjassa (s. 33 RK 1748 -1754 k. 36) Risto mainittiin
106
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Pynnölän isännän Aatami Yrjönpojan veljenä. Rippikirjassa (s. 47 RK 1754 -1766 k. 8) mainitaan
Riston ensimmäinen vaimo Kristiina, joka kuoli lapsivuoteeseen ja myös toinen vaimo Anna.
Henkikirjojen mukaan Risto toimi veljensä Aatamin jälkeen talollisena ja isäntänä Pynnölän tilalla
v. 1756 -1779. Viimeisten elinvuosiensa aikana Risto mainittiin itselliseksi Pynnölässä. Hartolan
kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan itsellinen Risto Yrjönpoika kuoli 62 v. ikäisenä 16.3.1785
Putkijärven Pynnölässä. Ristoon päättyi tämän sukuhaaran n. 300-vuotinen taival Pynnölässä.
Kristiina Antintytär (Christina Andersdotter)
Syntyi 24.1.1737 torpparin tyttärenä Joutsan Pärnämäessä. Isä taulussa 35.A.3.
Lampuodin tytär Kristiina Antintytär Hartolan Heinikan Anttilasta avioitui tai hänet naitettiin
7.12.1757 Putkijärven Pynnölään Risto Yrjönpojan puolisoksi. Kristiina kuoli n. 1½ v kuluttua 22 v.
ikäisenä lapsivuoteeseen 14.5.1759 Putkijärven Pynnölässä.
Taulu 45.20
Anna Antintytär (Anna Andersdotter)
Syntyi 19.9.1737 itsellisen tyttärenä Joutsan Puttolassa Vuoren tilalla. Isä taulussa 46.17.
Anna asui varhaisinta lapsuuttaan Puttolassa, Väihkölän (Wäihkölän) Vuoren tilalla, joka oli
merkitty myös Putkijärveen kuuluvaksi. Anna asui nuoruuttaan myös Kirkkolan Leppäkoskella,
jossa asuessaan hänet naitettiin 26.12.1760 Putkijärven Pynnölään leskeksi jääneen Risto
Yrjönpojan puolisoksi. Pynnölän tilan emäntä. Miehensä kuoleman jälkeen Anna muutti v. 1795
tienoilla Ylemmäisiin, jossa itsellisen leski Anna Antintytär kuoli 71 v. ikäisenä 28.1.1809.
Lapset:
- Kaisa Ristontytär, s. 12.11.1761 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä. Tauluun 43.12.
- Risto Ristonpoika, s. 5.9.1764 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä. Puoliso: 11.12.1785 Sofia
Ristontytär Putkijärven säterin Olkkolasta. Risto siirtyi vävyksi v. 1785 Olkkolaan.
- Liisa Ristontytär, s. 7.7.1769 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä. Puoliso: 16.12.1787 torpparin
poika Yrjö Eerikinpoika Putkijärveltä.
Taulu 46 Joutsan Puttolan Vähä-Puttola sukuhaara
Yleistä: Joutsan Puttola tunnetaan kylänä v. 1471 alkaen, kun Sysmän talvikäräjillä v. 1471
mainittiin lautamiehenä Hintsa Putto (Hinza Putta). Vuoden 1487 kevätkäräjillä mainittiin
lautamiehenä Jussi Putto sekä Kurenniemen maita käsiteltäessä v. 1490 Mikko Putto, mitkä
kaikki osoittavat sen että Joutsan Puttola oli silloin jo asuttu, viite; s. 69 SPH I-II. Puttolan kylän
seutu lienee kuulunut alun perin Hartolan Kirkkolan maihin, toisaalta Puttolan seutu ilmeni jossain
vaiheessa myös Putkijärven kylän yhteydessä. Sysmän v. 1552 erämaaluettelon mukaan Pietari
Ollinpoika Joutsjärveltä omisti ”miehen erämaan” Tammilahdelta, jonne hän asetti Lasse
Laurinpojan uudisasukkaaksi, tämä palsta on sijoitettavissa nykyisen Puttolan alueelle, viite; s. 54
-55 JK ja s. 85 SPH I-II. Puttola mainittiin koukku/manttaaliluetteloissa 1570-luvulta alkaen, kuten
myös henkikirjoissa (v. 1634 alkaen) Tammilahden kylään kuuluvaksi tilaksi (tai alueeksi).
Maakirjan mukaan Vähä-Puttola oli Tammilahden tila n:o 8 ja Iso-Puttola n:o 9.
Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Tammilahden Vähä-Puttola oli 1/3 manttaalin 2 talouden
tila, joka oli everstiluutnantti Vargkloun eläketaloja ja ruodun 44 osakas, kuten myös Iso-Puttolakin,
viite; s. 707 SPH I-II. Puttola läänitettiin v. 1651 meritulli inspehtoori Augustin Larsson
Svanströmin rälssiksi, jolta tila siirtyi sitten vävylleen majuri Gustaf Johan von Schrowen haltuun,
kuten Putkijärven säterikin. Puttolassa asui v. 1854 alkaen Johan Henrik von Schrowe vaimonsa
Charlotan sekä lastensa kanssa. Herra von Schrowen kerrotaan kasvattaneen talonsa alla susia,
viite; s. 65 -66 EK-P.
Taulu 46.1
Olli Puttola (Oluf Puttoinen)
Ilmeinen kaukaisin tiedossa oleva Joutsan Puttolan suvun kantaisä. Olli voisi olla Jussi tai Mikko
Puton poika tai vävy (?).
107
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 46.2
N.N. (N.N-dotter)
Olavin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Olli Ollinpoika, s. n. v. 1535 Suur-Sysmä, Hartola, Joutsa. Tauluun 46.3.
- Sipi Ollinpoika, mainittiin v. 1561 uudistilalliseksi
- Eskeli Ollinpoika, mainittiin v. 1561 uudistilalliseksi
- Hannu Ollinpoika, mainittiin v. 1561 uudistilalliseksi. Tauluun 40.1 (?).
- Heikki Ollinpoika, Muikkuparran kantatilan isäntä, ehkä myös Olli Puttolan poika (?).
Taulu 46.3
Olli Ollinpoika Puttola (Oluf Olsson, el. Oluff Olfsson)
Syntyi n. v. 1535 ilmeisesti Suur-Sysmän (Hartolan) Joutsassa (?). Olli mainittiin Sysmän
koukkuluetteloissa/ maakirjoissa Tammilahdella Puttolan ilmeisellä emätilalla isäntänä v. 1561 1593. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Tammilahden Olli Ollinpojan varallisuus oli 8
markkaa, 2 hevosta, joiden arvo 30 markkaa, 3 lehmää, 1 lammas, 3 pukkia/vuohia, 1 sika, nuorta
karjaa 1 kpl, joista kerätty hopeavero oli 9 3/5 deninkiä, viite; s. 63 JK. Olli Ollinpoika osti v. 1590
Hartolan, Kirkkolan ja Ruskealan isänniltä maa- ja vesiosuudet Suonteenvesi ja Nurmansalo
nimisistä alueista, myyjinä 8 e.m. kylien isäntää, joista esim. Tapani Jönsinpoika Ruskealasta
(Havuhuupon sukukirja, taulu 12.B) sai osuutenaan Ollin maksaman korvauksen 2 leiviskää
särkiä, viite; s. 198 SPH I-II.
Kantatilan Iso-Puttolan isännyyttä jatkoi Ollin jälkeen Ollin ilmeinen poika Pietari Ollinpoika
v. 1594 -1599, Eskeli Ollinpoika v. 1600 -1614, Vilppu Ollinpoika v. 1615 -1616 ja Eerik
Eskelinpoika v. 1617 -1650. Olli Ollinpoika kuoli v. 1593 jälkeen Joutsan Puttosessa.
Taulu 46.4
N.N. (N.N-dotter)
Olavin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Lauri Ollinpoika, s. n. v. 1556 Joutsa, Puttonen. Tauluun 46.5.
- Pietari Ollinpoika, jatkoi isänsä jälkeen talon pitoa Iso-Puttolan kantatilalla v. 1594 -1599
- Eskeli Ollinpoika, Iso-Puttolan tilan isäntä v. 1600 -1614
- Vilppu Ollinpoika, Iso-Puttolan tilan isäntä v. 1615 -1616
Taulu 46.5
Lauri Ollinpoika Puttola (Lars Olsson)
Syntyi n. v. 1556 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan Puttolassa. Lauri rakensi ilmeisesti v.
1577 mennessä uudistilan Vähä-Puttolan, jonka isäntänä hänet mainittiin v. 1577 -1593. Kun IsoPuttola mainittiin v. 1576 ¼ koukun ja 3 jousen tilaksi, niin seuraavana vuonna verotusarvo oli
pienentynyt 1/8 koukun ja 2 jousen suuruiseksi, kun taas uutta tilaa Vähä-Puttolaa verotettiin 1/8 ja
1 koukun perusteella. Lauri Ollinpoika kuoli v. 1594 jälkeen Vähä-Puttolassa.
Taulu 46.6
N.N. (N.N-dotter)
Laurin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Perttu Laurinpoika (Bertill Larsson), mainittiin Vähä-Puttolan tilanomistajana ja isäntänä v.
1594 -1616 ja 1618 -1620-. Pertun isännyyden aika oli tavattoman raskasta ”maaorjuuden”
aikaa, jossa 1500-luvun lopun sotarasitukset sekä 1600-luvun alun hallakesät ja katovuodet
johtivat Pertun tilan suuriin vaikeuksiin. Tila mainittiin v. 1601 -1609 autiotilaksi (öde) eli
veronmaksukyvyttömäksi. Itse asiassa v. 1610 maakirjassa mainittiin että tila olisi ollut 12 v.
108
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
ajan autiona ja oli ollut kruununtilana. Tila otettiin v. 1610 uudelleen verolle ja Perttu sai
pitää tilansa, vaikka se oli pitkään verovelkojensa vuoksi kruunun hallussa ja
määräysvallassa. Pertun tila joutui vielä vaikeuksiin v. 1618 ja v. 1620 jolloin tila todettiin
uudelleen autioksi. Perttu Laurinpoika Puttonen joutui v. 1596 maksamaan Heikki
Pietarinpoika Rapalalle korvauksena 6 tynnyriä viljaa, koska Perttu oli kylvänyt viljansa
Rapalan takamaille Tammilahdessa, viite; s. 89 SPH I-II.
Pietari Laurinpoika (Per Larsson), s. n. v. 1580 Joutsa, Vähä-Puttola. Tauluun 46.7.
Martti Laurinpoika (Mårthen Larsson), mainittiin v. 1624 verokirjassa Vähä-Puttolassa.
Taulu 46.7
Pietari Laurinpoika Vähä-Puttola (Per Larsson)
Syntyi n. v. 1580 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan Vähä-Puttolassa. Pietarin etunimi
esiintyi monessa muodossa verokirjoissa, mm. Per, Peer, Pehr, Pär ja Pähr. Pietari mainittiin
ilmeisen veljensä Pertun ohella Vähä-Puttolan tilan isäntänä v. 1617 sekä tilan kymmenysverojen
maksajana v. 1611 -1616 ja 1623 -1624. Pietari Laurinpoika kuoli v. 1624 jälkeen Vähä-Puttolassa.
Taulu 46.8
N.N. (N.N-dotter)
Pietarin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Yrjö Pietarinpoika (Jören Persson), mainittiin v. -1628 -1633 maakirjassa talollisena ja
isäntänä Vähä-Puttolassa. Yrjö mainittiin vielä v. 1636 kirkon kymmenysverojen maksajana
Vähä-Puttolassa.
- Klemetti Pietarinpoika, s. n. v. 1603 Joutsa, Vähä-Puttola. Tauluun 46.9.
- Eskeli Pietarinpoika (Eskel Persson), mainittiin v. 1636 -1638 henkikirjoissa VähäPuttolassa tilan isännän Klemetti Pietarinpojan veljenä vaimonaan Helka Mikontytär.
Taulu 46.9
Klemetti Pietarinpoika Vähä-Puttola (Clemet Persson)
Syntyi n. v. 1603 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan Vähä-Puttolassa. Klemetti Pietarinpoika
mainittiin jo v. 1624 -1625 maakirjassa talollisena ja isäntänä kotitilallaan Vähä-Puttolassa sekä
henkikirjojen mukaan tilan isäntänä v. 1634 -1656. Klemetin tila oli suurissa taloudellisissa
vaikeuksissa 30-vuotisen sodan aikana, sillä tila mainittiin verokirjoissa autioksi (öde) v. 1625,
1629 -1630, 1635 ja 1641 ilmeisten sotarasitusten myötä. Vähä-Puttola mainittiin v. 1651 alkaen
Putkijärven kartanon Augustin Larsson Svanströmin rälssitilaksi.
Klemetti mainittiin vielä v. 1663 tilan kymmenysverojen maksajana, joten Klemetti kuoli ilmeisesti
v. 1663 jälkeen Vähä-Puttolassa.
Taulu 46.10
Anna Klemetintytär (Anna Clemetsdotter)
Klemetillä mainittiin vaimo v. 1634 henkikirjoista alkaen ja v. 1636 henkikirjoissa vaimon nimenä oli
Anna Klemetintytär, tämän jälkeen Anna mainittiin vain etunimellä. Joissain henkikirjoissa ilmeisen
virheellisesti Klemetin puolison nimi oli Aune (Agnis), mm. v. 1654. Anna mainittiin vielä v. 1662 1664 henkikirjoissa tilan isännän Lauri Klemetinpojan äitinä Vähä-Puttolassa.
Lapset:
- Lauri Klemetinpoika, s. n. v. 1630 Joutsa, Vähä-Puttola. Tauluun 46.11.
- Matti Klemetinpoika, mainittiin Klemetin poikana v. 1654 -1656 henkikirjoissa sekä tilan
isännän Lauri Klemetinpojan veljenä v. 1662 -1676 vaimonaan Dorde (Dårde).
- Tahvo (Staffan) Klemetinpoika, mainittiin v. 1654 henkikirjoissa renkinä Vähä-Puttolan tilalla
ja v. 1675 -1676 henkikirjoissa tilan isännän Lauri Klemetinpojan veljenä vaimonaan Maria.
Tahvo Klemetinpoika ja vaimonsa Maria Matintytär mainittiin vielä Hartolan ensimmäisessä
säilyneessä rippikirjassa (s. 86 RK 1727 -1736 k. 67) itsellisinä Puttolassa ja kerrottiin
heidän kuolleen (ennen v. 1731).
109
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 46.11
Lauri Klemetinpoika (Lars Clemetsson)
Syntyi n. v. 1630 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan Vähä-Puttolassa. Lauri mainittiin v. 1651
alkaen Klemetti Pietarinpojan poikana Vähä-Puttolan tilalla, v. 1653 henkikirjassa Laurilla mainittiin
ensimmäistä kertaa vaimo Marketta. Lauri mainittiin v. 1656 henkikirjassa nihdiksi, eli sotilaaksi.
Lauri Klemetinpoika mainittiin v. -1662 -1682- talolliseksi (lampuodiksi) ja isännäksi Vähä-Puttolan
tilalla. Lauri kuoli v. 1682 jälkeen Vähä-Puttolassa.
Taulu 46.12
Marketta N.N. (Margeta, el. Maisa N.N-dotter)
Mainittiin v. 1653 -1675- henkikirjoissa Lauri Klemetinpojan puolisona ja Vähä-Puttolan tilan
emäntänä.
Lapset:
- Pietari Laurinpoika, s. n. v. 1653 Joutsa, Vähä-Puttola. Tauluun 46.13.
- Henrik Laurinpoika, mainittiin v. 1676 henkikirjasta alkaen Lauri Klemetinpojan poikana
Vähä-Puttolan tilalla. Vähä-Puttolan tilan isäntä v. -1687 -1704. Henrikin tilalla mainittiin
yhtiömiehenä Yrjö vaimonaan Maria v. 1691.
- Eskeli Laurinpoika, mainittiin v. 1678 henkikirjassa Lauri Klemetinpojan poikana VähäPuttolan tilalla. Eskelillä mainittiin vaimo Anna v. 1680 alkaen. Eskeli mainittiin vaimoineen
vielä v. 1687 -1694 henkikirjoissa tilan isännän Henrik Laurinpojan veljenä.
- Maria Laurintytär, mainittiin v. 1694 henkikirjassa Henrik Laurinpojan siskona VähäPuttolassa.
Sofia N.N. (Sophia N.N-dotter)
Mainittiin v. 1680 henkikirjassa Lauri Klemetinpojan 2. puolisona Vähä-Puttolassa.
Riitta N.N. (Brita N.N-dotter)
Mainittiin v. 1682 henkikirjassa Lauri Klemetinpojan 3. puolisona Vähä-Puttolassa.
Taulu 46.13
Pietari Laurinpoika (Peer Larsson)
Syntyi n. v. 1653 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan Vähä-Puttolassa. Pietari mainittiin Lauri
Klemetinpojan poikana v. 1675 -1678 henkikirjoissa Vähä-Puttolassa, mahdollisesti sama Pietari,
joka mainittiin renkinä v. 1670 Vähä-Puttolassa. Pietarin isännyyden aikana Puttola oli läänitettynä
kapteeni Gustaf Johan von Schrowe’lle. Pietari Laurinpoika kuoli ilmeisesti varsin nuorena, tai
sairastui pahasti v. 1678 jälkeen, koska häntä ei mainittu tilan isäntänä lainkaan, vaan isänsä
jälkeen tilan otti hoitoon Pietarin nuorempi veli Henrik. Pietari kuoli siten v. 1678 jälkeen, ehkä
vasta v. 1685 tienoilla (?).
Taulu 46.14
Maria N.N. (Maria N.N-dotter)
Pietarin vaimon nimeä ei mainittu v.1675 -1676 henkikirjoissa, ainoastaan oli merkintä vaimosta
(m.s.hu), mutta Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa Matti Pietarinpojan äidiksi mainittiin Maria,
joka kuoli ennen v. 1730.
Lapset:
- Matti Pietarinpoika (Matts Persson), mainittiin talollisena ja Vähä-Puttolan tilan isäntänä
v. 1705 -1723. Puoliso: Sofia (Sophia). Matti ja Sofia mainittiin vielä Hartolan
ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 84 RK 1727 -1736 k. 65). Kuolivat ilmeisesti
ennen v. 1731.
- Sipi Pietarinpoika, s. n. v. 1676 Joutsa, Tammilahti, Vähä-Puttola. Tauluun 46.15.
110
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 46.15
Sipi Pietarinpoika (Sigfred Peerson)
Syntyi n. v. 1676 tiettävästi talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan Vähä-Puttolassa. Ilmeisesti
sama Sipi joka mainittiin v. 1694 henkikirjassa Henrik Laurinpojan renkinä Vähä-Puttolassa. Sipi
Pietarinpoika mainittiin v. -1707 -1712- tilan isännän Matti Pietarinpojan veljenä Vähä-Puttolassa.
Sipi kuoli ennen v. 1727 Vähä-Puttolassa, ilmeisesti Väihkölässä.
Taulu 46.16
Helka Antintytär (Helga Andersdotter)
Syntyi ehkä n. v. 1680 ilmeisesti Joutsassa (?). Helka mainittiin v. -1707 -1712 henkikirjoissa Sipi
Pietarinpojan vaimona Vähä-Puttolassa. Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 88
RK 1727 -1736 k. 67) Helka Antintytär mainittiin veljesten Simo ja Antti Sipinpojan äitinä Puttolan
Väihkölässä. Helka kuoli ennen v. 1731 Väihkölässä.
Lapset:
- Simo Sipinpoika Wäihkölä (Simon Sigfredsson), s. v. 1699 Joutsa, Tammilahti, VähäPuttola. Vähä-Puttolan ilmeisessä jaossa syntyneen Wäihkölän tilan isäntä. ”Kartanon”
isäntä (Gårds värd) Simo Sipinpoika kuoli 23.8.1742 Joutsa, Puttola, Väihkölä. Puoliso:
Kaisa Martintytär.
- Antti Sipinpoika, s. v. 1706 Joutsa, Tammilahti, Vähä-Puttola. Tauluun 46.17.
- Lauri Sipinpoika (Lars Sigfredsson), s. n. v. 1710 Joutsa, Tammilahti, Vähä-Puttola.
Puoliso: 11.12.1748 Marja Yrjöntytär Putkijärveltä.
Taulu 46.17
Antti Sipinpoika (Anders Sigfredsson)
Syntyi tiettävästi v. 1706 talollisen veljen poikana Joutsan Tammilahden Vähä-Puttolassa.
Antti mainittiin v. 1725 henkikirjassa Vähä-Puttolassa (Väihkölässä) Simo Sipinpojan veljenä,
samoin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 88 RK 1727 -1736 k. 67). Antti muutti
Väihkölästä perheineen v. 1733 tienoilla Kirkkolan Leppäkoskelle, jossa hänet mainittiin itselliseksi.
Antin perhe palasi v. 1737 Putkijärven Väihkölän Vuoreen (Vuori), mainittiin myös Puttolan
Väihkölän Vuoreksi. Antti palasi taas uudelleen perheineen v. 1753 takaisin Leppäkoskelle, jossa
hänet oli merkitty itselliseksi. Vaimonsa Inkerin kuoleman jälkeen Antti palasi taas jälleen kerran
Puttolaan v. 1761 tienoilla. Itsellinen Antti Sipinpoika kuoli 61 v. ikäisenä 3.1.1767 Puttolassa.
Taulu 46.18
Inkeri Kallentytär (Ingeborg Carlsdotter)
Syntyi v. 1706 mahdollisesti Joutsassa (?). Inkeri mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1729 alkaen
Tammilahden Vähä-Puttolassa (Wähä-Puttoinen) Antti Sipinpojan puolisona, eli he avioituivat
ilmeisesti v. 1728/ 1729 tienoilla. Myös rippikirjassa Inkeri esiintyi v. 1729 alkaen Antin puolisona
Väihkölässä. Inkeri kuoli 47 v. ikäisenä 19.8.1753 Kirkkolan Leppäkoskella.
Lapset:
- Riitta Antintytär, s. 1731, kast. 17.9.1731 Joutsa, Puttola, Väihkölä
- Maalin Antintytär, s. 9.7.1735 Hartola, Kirkkola, Leppäkoski
- Anna Antintytär, s. 19.9.1737 Joutsa, Puttola, Wäihkölä, Wuori. Tauluun 45.20.
- Simo Antinpoika, s. 3.10.1745 Joutsa, Puttola, Väihkölä
Taulu 47 Hartolan Vuorenkylän Laurila-Tillala sukuhaara
Yleistä: Sukuhaaran tiloilla Laurila ja Tillala oli yhteinen kantatila, joka kuului aikoinaan Hartolan
Putkijärven kylään, jossa maakirjan alussa v. 1539 mainittiin 10 tilaa, jotka kuuluivat Koskipään
neljänneskuntaan, viite; s. 77 SPH I-II. Laurila ja Tillala jakaantuivat samasta kantatilasta tiettävästi
jo 1650-luvulla tilan jouduttua majuri Hans Rahm’n haltuun ja Putkijärven säteritilan rälssiksi.
111
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Laurilan tila sijaitsi ilmeisesti Putkijärvi nimisen järven eteläpäässä paikalla, jossa nykyään
tunnetaan Laurilanpelto. Tilan nimi Laurila hävisi asiakirjoista 1700-luvun lopussa. Tillala sijaitsi ja
sijaitsee yhä Hartolan Vuorenkylässä Purnuvuoren eteläpuolella Lehmijärven rannalla, viite; s. 18 19, 37 ja 42 TEP.
Laurila-Tillala kantatilan varhaisimmat isännät:
 Pekka Hannunpoika (Peer Hansson), isäntänä v. 1539 -1580. Kantatilasta lohkottiin v.
1553 tila veljelle Olli Hannunpojalle, joka toimi uudistilan isäntänä v. 1553 -1588. Vuonna
1573 kantatilalla mainittiin pojat; Sipi Pietarinpoika ja Pietari Pietarinpoika.
 Jaakoppi Hannunpoika (Jacob Hansson), edellisen veli, isäntänä v. -1585 -1601. Tila
todettiin autioksi jo v. 1585 ja oli sitä myös v. 1600 -1603.
 Henrik Hannunpoika (Hendrich Hansson), edellisen veli, isäntänä v. 1603 -1604.
 Hannu Henrikinpoika (Hans Hendersson), edellisen poika, isäntänä v. 1606 -1610. Tilan
todettiin olleen v. 1607 autiona 12 v. ajan ja tila oli verovelkojen vuoksi joutunut kruunulle ja
tila läänitettiin v. 1610 Koskipään kartanon herralle ratsumestari Sipi Henrikinpojalle, joka
sai nauttia tilan verot v. 1610 jälkeen.
 Yrjö Henrikinpoika (Jöns el. Jöran Hindersson), edellisen veli, isäntänä v. 1611 -1623.
Tilalla mainittiin v. 1617 verokirjoissa poika Henrik Yrjönpoika. Tila oli uudelleen autiona
ainakin v. 1614 ja 1616 -1617.
 Esko Yrjönpoika (Eskel Jönsson el. Jöransson), edellisen poika, tilan isäntä v. 1624 1639. Tila todettiin autioksi v. 1625 alkaen. Eskon ilmeinen veli Yrjö Yrjönpoika mainittiin
v. 1624 -1639 Putkijärvellä isäntänä eräällä toisella autioituneella tilalla (Haapaniemessä),
jonka tämä oli ostanut kruunulta, mutta menetti sen takaisin kruunulle 20 v. päästä
maksamattomien verovelkojen myötä, viite; s. 18 -19 TEP. Esko Yrjönpojan tila oli
konkreettisesti autiona ilman asukkaita v. 1644 asti, jolloin autiona ollut tila joutui majuri
Hans Rahm’n haltuun.
Tilan asukkaat ja lampuodit v. 1644 jälkeen:
 Tuomas Sipinpoika (Thomas Sigfredsson), isäntänä v. 1644 ja v. 1649 -1652 Valpuri
Sipintytär.
Tilan toisella puoliskolla mainittiin Tuomas Simonpoika (Thomas Simonsson) v. 1644 1649.
 Simo Tuomaanpoika (Simon Thomasson), isäntänä v. 1653 -1656. Vaimo; Elin, poika
Tuomas Tuomaanpoika sekä sisko Marketta.
Tilan toisella puoliskolla mainittiin v. 1653 -1656 sotilas Jaakko Tuomaanpoika (Jacob
Thomasson) vaimonsa Riitan ja poikien Hannu ja Heikki Jaakopojan kanssa. Jaakko
mainittiin myös tilan isännäksi v. 1656. henkikirjoissa oli sitten v. 1657 -1665 katkos, jolloin
tilalle ei oltu merkitty ketään !. Kuitenkin v. 1663 kymmenysverojen maksajaksi oli merkitty
Martti Jaakonpoika.
 Hannu Jaakonpoika (Hans Jacobsson), isäntänä v. 1666 -1669 vaimonsa Riitan ja pojan
Nuutin kanssa.
Tilan toisen puoliskon isäntä; Martti Jaakonpoika (Mårten Jacobsson) v. 1666 vaimonsa ja
poikansa Jaakon kanssa. Martti Jaakonpoika mainittiin vielä v. 1682 asti kirkon
kymmenysverojen maksajana.
 Nuutti Hannunpoika (Knut Hansson), isäntänä v. 1670 vaimonsa Marian kanssa.
 Sipi Eerikinpoika (Sigfred Ericsson), isäntänä v. 1671 -1682 vaimonsa Annan kanssa.
Poika Henrik Sipinpoika ja vaimo Kerttu mainittiin v. 1676 -1678 sekä poika Simo
Sipinpoika vaimonsa Riitan kanssa v. 1682.
Tämän jälkeen tilalla ei mainittu asukkaita lainkaan v. 1683 -1706 !.
Taulu 47.1
Lauri Niilonpoika Laurila (Lars Nilsson)
Syntyi ehkä n. v. 1666 mahdollisesti Hartolan Putkijärvellä (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Lauri
voisi olla Putkijärven Sipilässä (myöh. Kinkkula) v. 1666 mainitun isännän Niilo Henrikinpojan ja
tämän vaimon Helkan poika (?), mutta näistä ei ole löydetty muita merkintöjä Putkijärveltä, viite;
112
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
taulu 49. Lauri Niilonpoika mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1707 -1712 majuri Schrowe’n
lampuotina Putkijärven Laurilassa, jonka maat olivat siirtyneet v. 1649 Putkijärven kartanolle, viite:
s. 18 ja 37 TEP. Tilan toisella puoliskolla Tillalassa mainittiin lampuotina Tuomas Antinpoika
vaimonsa Annan kanssa v. 1707 -1708 sekä tämän jälkeen veli Henrik Antinpoika vaimonsa Riitan
kanssa v. 1710 -1712. Tillalassa mainittiin v. 1712 myös veli Risto Antinpoika vaimonsa Riitan
kanssa. Lauri Niilonpoika kuoli ennen v. 1727 Putkijärvellä.
Taulu 47.2
Marketta N.N. (Margaretha N.N-dotter)
Syntyi ehkä n. v. 1669 ilmeisesti Hartolassa (?). Marketta mainittiin v. 1707 -1712 henkikirjoissa
Lauri Niilonpojan puolisona Putkijärven Laurilassa. Marketta kuoli ennen v. 1727 Putkijärvellä.
Lapset:
- Simo Laurinpoika Laurila, s. n. v. 1689 Hartola, Putkijärvi (?). Simo mainittiin Sysmän
henkikirjoissa Lauri Niilonpojan poikana v. 1708 -1712 Putkijärven Laurilassa. Lampuotina
Laurilassa v. -1725 -1733. Itsellinen v. 1734. Simo kuoli v. 1734/ 1735 tienoilla, koska
vaimonsa Vappu mainittiin leskeksi v. 1735 Laurilassa. Puoliso: Vappu Matintytär.
- Tuomas Laurinpoika, s. 1691 Hartola, Putkijärvi (?). Tauluun 47.3.
- Kaisa Laurintytär, s. 1698 Hartola, Putkijärvi, k. 28.3.1742 Putkijärvi, Tillala. Puoliso: Simo
Pertunpoika Tillala, s. 1682, k. 23.5.1742 Putkijärvi Tillala. Simon veli Risto Pertunpoika
mainittiin lampuotina Tillalassa vaimonsa Riitan kanssa v. -1725 -1734, viite: s. 42 TEP.
- Juho Laurinpoika, s. n. v. 1710 Hartola, Putkijärvi, k. 25.12.1778 Hartola, Putkijärvi.
Puoliso: 10.2.1734 Maria Ristontytär Putkijärveltä.
- Maria Laurintytär, s. n. v. 1703 Hartola, Putkijärvi. Mainittiin rippikirjassa Simo Laurinpojan
siskoksi Putkijärven Laurilassa.
Taulu 47.3
Tuomas Laurinpoika Tillala (Thomas Larsson)
Syntyi v. 1691 mahdollisesti Putkijärven Laurilassa (?). Tuomas mainittiin Hartolan ensimmäisessä
rippikirjassa (s. 54 RK 1727 -1736 k. 43) Putkijärven Laurilassa tilan lampuodin Simo Laurinpojan
veljenä. Simo mainittiin v. 1732 alkaen itsellisenä Putkijärven Tillalassa sekä v. 1747/ 1748 alkaen
lampuotina Tillalassa. Tillalassa aiemmin asunut Seppälän suku muutti tuolloin pois, viite: s. 42
TEP. Lampuoti Tuomas Laurinpoika kuoli 72 v. ikäisenä 29.8.1763 Putkijärven Tillalassa ja
haudattiin 4.9.1763 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle.
Taulu 47.4
Marja Pertuntytär (Marja Bertilsdotter)
Syntyi v. 1689 ilmeisesti Hartolassa, mahdollisesti Putkijärven Tillalassa (?). Putkijärven Tillalassa
lampuoteina mainitut Simo ja Risto Pertunpoika voisivat olla Marjan veljiä (?). Marja mainittiin
Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa Tuomas Laurinpojan puolisona Putkijärven
Laurilassa ja v. 1748 alkaen Maria toimi Tillalan lampuotitilan emäntänä. Marja Pertuntytär kuoli 71
v. ikäisenä 4.4.1760 Putkijärven Tillalassa.
Lapset:
- Antti Tuomaanpoika, s. v. 1718 Hartola, Putkijärvi, Laurila. Tauluun 47.5.
- Kaarina Tuomaantytär, s. 1720 Hartola, Putkijärvi, Laurila. Puoliso: 18.12.1737 Eerik
Yrjönpoika Putkijärveltä.
- Maria Tuomaantytär, s. 1727 Hartola, Putkijärvi, Laurila
- Sofia Tuomaantytär, s. 1729 Hartola, Putkijärvi, Laurila. Puoliso: 27.12.1761 lampuoti
Aatami Henrikinpoika Luhangasta.
- Lauri Tuomaanpoika, s. 9.8.1733 Hartola, Putkijärvi, Tillala. Puoliso: 18.12.1757 Sofia
Matintytär Putkijärveltä.
113
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 47.5
Antti Tuomaanpoika Tillala (Anders Thomasson)
Syntyi v. 1718 tiettävästi Hartolan Putkijärven Laurilassa. Antti mainittiin Hartolan ensimmäisessä
säilyneessä rippikirjassa (s. 54 RK 1727 -1736 k. 43) Putkijärven Laurilassa Tuomas Laurinpojan
poikana. Vuodesta 1732 alkaen Antti asui Putkijärven Tillalassa, jossa hän toimi isänsä jälkeen
lampuotina. Antti Tuomaanpoika kuoli 74 v. ikäisenä 21.12.1793 Putkijärven Tillalassa.
Taulu 47.6
Sofia Laurintytär (Sophia Larsdotter)
Syntyi v. 1724 Hartolassa, asiaa ei saatu tarkemmin selvitettyä. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen
kirjan mukaan piika Sofia Laurintytär Hartolasta avioitui tai hänet naitettiin 21 v. ikäisenä 15.2.1745
Putkijärven Tillalaan lampuoti Antti Tuomaanpojan puolisoksi. Hartolan kylän Hotilassa mainittiin
1740-luvulla Sofia Laurintytär, mutta rippikirjassa ei ollut mitään vihkimerkintää, eikä muutenkaan
Sofian vanhempia onnistuttu jäljittämään. Tillalan lampuotitilan emäntä. Sofia kuoli 65 v. ikäisenä
30.1.1789 Putkijärven Tillalassa.
Lapset:
- Aatami Antinpoika, s. 14.11.1746 Hartola, Putkijärvi, Tillala. Tauluun 47.7.
- Anna Antintytär, s. 28.1.1748 Hartola, Putkijärvi, Tillala
- Kaarina Antintytär, s. 13.11.1751 Hartola, Putkijärvi, Tillala
- Sofia Antintytär, s. 3.11.1757 Hartola, Putkijärvi, Tillala
Taulu 47.7
Aatami Antinpoika Tillala (Adam Andersson)
Syntyi 14.11.1746 Hartolan Putkijärven Tilllalassa. Aatami mainittiin Hartolan rippikirjoissa Antti
Tuomaanpojan poikana Tillalassa. Aatami työskenteli isänsä tavoin lampuotina Putkijärven
Tillalassa. Aatamin kuoleman ajankohdasta ei ole löydetty tietoja, mutta rippikirjojen perusteella
voisi päätellä että hän kuoli v. 1784 jälkeen, viimeistään v. 1790 Putkijärvellä.
Taulu 47.8
Anna Antintytär (Anna Andersdotter)
Syntyi tiettävästi 28.9.1748 Joutsan Hannusmäen Mattilassa. Isä taulussa 48.5.
Anna mainittiin torpparin Antti Matinpojan tyttärenä Tammilahden Hannusmäen Mattilassa.
Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Anna Antintytär Hannusmäestä avioitui tai
hänet naitettiin 20 v. ikäisenä 29.11.1769 talollisen Aatami Antinpojan puolisoksi Putkijärven
Tillalaan. Tillalan lampuotitilan emäntä. Anna mainittiin leskeksi v. 1791. Lampuodin leski Anna
Antintytär kuoli 78 v. ikäisenä 19.2.1827 Putkijärven Tillalassa.
Lapset:
- Aatami Aataminpoika, s. 8.3.1770 Hartola, Putkijärvi, Tillala. Lampuotina Tillalassa.
Puoliso: 13.12.1789 Liisa Ristontytär Putkijärven Pynnölästä. Aatamin ja Liisan tytär Helena
avioitui 23.1.1831 Putkijärven kartanon Carl Magnus von Schrowe’n kanssa.
- Juho Aataminpoika, s. 18.12.1771 Hartola, Putkijärvi, Tillala
- Antti Aataminpoika, s. 29.9.1773 Hartola, Putkijärvi, Tillala
- Yrjö Aataminpoika, s. 26.4.1775 Hartola, Putkijärvi, Tillala
- Henrik Aataminpoika, s. 1777 Hartola, Putkijärvi, Tillala. Tauluun 47.9.
Taulu 47.9
Henrik Aataminpoika Kultavuori (Hendrich Adamsson)
Syntyi tiettävästi v. 1777 lampuodin poikana Putkijärven Tillalassa. Henrikin tarkempaa
syntymäaikaa ei löydy Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjasta, mutta rippikirjoissa Henrik
mainittiin Aatami Antinpojan nuorimpana lapsena ja syntymäajaksi oli merkitty v. 1777, mutta myös
v. 1779 esiintyi myöhemmissä rippikirjoissa. Henrik avioitui v. 1800 ja muutti vävyksi Putkijärven
Kinkkulan tilalle. Henrik muutti perheineen Kinkkulasta (Skinku) v. 1825 lampuodiksi Rusilan
puustelliin (Brusi boställe). Vuodesta 1826 alkaen Henrik oli merkitty perheineen Vuorenkylän
114
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
(Wuori) Kultavuoreen (Kuldavuori el. Rusula), eli Rääpön Ruusulaan, jossa Henrik mainittiin sekä
lampuodiksi että myös torppariksi. Kultavuoren talo Vuorenkylässä sijaitsi lähellä Kinkkulaa;
Kinkkulan ja Purnuvuoren välissä tien 6134 länsipuolella paikalla, joka tunnetaan nykyään
Kultavuoren peltona. Ruusula sijaitsee nykyään Kultavuoresta hieman etelään Purnuvuoren
kaakkoispuolella Tillalan tilan pohjoispuolella lähellä Madevesi lampea. Torppari Henrik
Aataminpoika kuoli 56 v. ikäisenä hermokuumeeseen/ lavantautiin (nerffeber) 21.7.1833
Vuorenkylän Kultavuoressa.
Taulu 47.10
Anna Aatamintytär (Anna Adamsdotter)
Syntyi jouluaattona 24.12.1779 Hartolan Putkijärven Kinkkulassa. Isä taulussa 49.9.
Talollisen tytär Anna Aatamintytär Putkijärveltä avioitui tai hänet naitettiin 21 v. ikäisenä
21.12.1800 myös Putkijärveltä olevan talollisen pojan Henrik Aataminpojan kanssa. Putkijärven
Kultavuoren lampuotitilan ja torpan emäntä. Anna kuoli 56 v. ikäisenä korkeaan kuumeeseen
(feber) 19.6.1836 Vuorenkylän Kultavuoressa.
Lapset:
- Freedrik Henrikinpoika, s. 1802 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula. Puoliso: 28.9.1839 Liisa
Aatamintytär, Vuorenkylän Räiskälästä.
- Juho Henrikinpoika, s. 12.2.1803 Hartola, Vuorenkylä . Puoliso: 2.12.1838 Anna Maija
Aatamintytär Hangastaipaleelta.
- Kustaa Henrikinpoika, s. 1806 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula. Muutti v. 1829 Joutsaan.
- Vilppu Henrikinpoika, s. 1810 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula, k. 1846 Hartola, Koskipää
- Anna Henrikintytär, s. 1813 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula
- Henrik Henrikinpoika, s. 29.3.1814 Hartola, Vuorenkylä. Puoliso: 9.10.1836 Alpertiina
Eliaantytär Putkijärveltä.
- Maria Henrikintytär, s. 8.3.1817 Hartola, Vuorenkylä
- Eeva Loviisa Henrikintytär, s. 29.3.1819 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula. Tauluun 41.10.
Taulu 48 Joutsan Tammilahden Mattila sukuhaara
Yleistä: Sukuhaaran tunnetut sukujuuret löytyvät Joutsan suuren Tammimäen rinteiltä, kuten myös
tauluissa 39 A ja B sekä taulussa 40 mainituilla sukuhaaroilla. Sukuhaaran torppina mainittiin
Autiomatin ja Mattilan torpat, jotka nimet esiintyvät myös nykyajan kartoissa; Autio niminen torppa
sijaitsee Tammimäen länsirinteellä ja Mattila etelärinteellä, viite; www.kansalaisen.karttapaikka.fi.
Taulu 48.1
Matti Mattila (Matts Mattila)
Syntyi ehkä n. v. 1655 ilmeisesti Joutsassa. Mattia ei ole löydetty henkikirjoista, eikä kirkonkirjoista.
Hänet tiedetään ainoastaan lastensa patronyymin sekä puolison perusteella. Matti kuoli ennen v.
1727 mahdollisesti Joutsan Tammilahden Mattilassa (?).
Taulu 48.2
Sofia Yrjöntytär (Sophia Jöransdotter)
Syntyi n. v. 1660 ilmeisesti Joutsassa (?). Sofia mainittiin kirkonkirjoissa Tammilahden Hannuksen
itsellisissä (s. 74 RK 1727 -1736 k. 57) Matti Matinpojan äitinä. Hartolan kuolleitten ja haudattujen
kirjan mukaan Matti Matinpojan äiti Sofia Yrjöntytär kuoli 82 v. ikäisenä 21.8.1742 Hannusmäen
Mattilassa ja haudattiin 29.8.1742 Hartolan kirkkoon.
Lapset:
- Matti Matinpoika, s. 1682 Suur-Sysmä, Joutsa. Tauluun 48.3.
- Yrjö Matinpoika, s. n. 1685 Suur-Sysmä, Joutsa. Puoliso: Dordi Eskelintytär.
115
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 48.3
Matti Matinpoika Mattila (Matts Matzson)
Syntyi v. 1682 ilmeisesti Suur-Sysmän Joutsassa. Matti Matinpoika mainittiin Hartolan rippikirjoissa
itsellisenä Tammilahden Hannusmäessä sekä torpparina Autiomatin, eli Mattilan torpassa.
Autiomatissa mainittu Maria Matintytär (taulussa 39.B.2) saattoi olla Matin sisko (?).
Matti Matinpoika ja veljensä Yrjö naivat ilmeisesti sisarukset. Torppari Matti Matinpoika kuoli 71 v.
ikäisenä 19.3.1753 Hannusmäessä ja haudattiin 1.4.1753 Hartolan kirkkoon.
Taulu 48.4
Kaarina Eskelintytär (Carin Eskilsdotter)
Syntyi v. 1684 ilmeisesti Suur-Sysmän Joutsassa (?). Kaarina mainittiin Hartolan rippikirjoissa Matti
Matinpojan puolisona ja Mattilan torpan emäntänä Joutsan Tammilahden (Hannuksen) Mattilan
torpassa. Kaarinan ilmeinen sisko Dordi naitettiin Kaarinan miehen Matin veljelle Yrjölle (?).
Kaarina Eskelintytär kuoli 63 v. ikäisenä 15.12.1747 Tammilahden Mattilassa.
Lapset:
- Antti Matinpoika, s. 1710 Joutsa, Tammilahti, Hannusmäki. Tauluun 48.5.
- Joonas Matinpoika Mattila, s. 1714 Joutsa, Tammilahti, Hannusmäki, k. 14.6.1778
Tammimäki, Mattila. Puoliso: 6.12.1747 Kaisa Eerikintytär, s. 1717, k. 24.8.1777
Tammimäki, Mattila
- Matti Matinpoika, s. 1723 Joutsa, Tammilahti, Hannusmäki, k. 16.4.1737 Hannus
- Olavi Matinpoika, s. n. 1725 Joutsa, Tammilahti, Hannusmäki. Puoliso: Maalin Laurintytär
Ruskealasta.
- Anna Matintytär, s. n. v. 1727 Joutsa, Tammilahti, Hannusmäki. Puoliso: 4.12.1748 Juho
Henrikinpoika Leivonmäen Vartiamäestä.
Taulu 48.5
Antti Matinpoika Mattila (Anders Mattsson)
Syntyi n. v. 1710 ilmeisesti Suur-Sysmän Tammilahden Hannusmäessä. Antti mainittiin Hartolan
rippikirjoissa Matti Matinpojan pojaksi Joutsan Tammilahden Hannuksen Mattilan torpassa. Antti
toimi isänsä jälkeen torpparina kotitorpassaan Mattilassa. Antti Matinpoika kuoli n. 78 v. ikäisenä
4.4.1788 Tammilahden Mattilassa.
Taulu 48.6
Kaarina Eerikintytär (Carin Erichsdotter)
Syntyi n. v. 1710 ilmeisesti Joutsassa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Kaarina mainittiin Hartolan
ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 72 RK 1727 -1736 k. 55) Tammilahden Autiomatin
torpassa Antti Matinpojan puolisona, rippikirjasta päätellen n. v. 1732 alkaen. Antin ja Kaarinan
vihkitietoja ei löydy Hartolan kirkonkirjoista. Tammilahden (Hannuksen) Mattilan torpan emäntä.
Kaarina kuoli 64 v. ikäisenä 2.7.1774 Tammilahden Mattilassa.
Lapset:
- Kristiina Antintytär, s. 29.9.1735 Hannusmäki, kuoli ilmeisesti v. 1750 tai pian sen jälkeen.
- Maria Antintytär, s. 30.1.1743 Hannus, Mattila, k. 5.2.1743 Hannus
- Matti Antinpoika, s. 1744, k. 20.2.1744 Hannus, Mattila
- Eeva Antintytär, s. 28.12.1745 Hannus, Mattila. Puoliso: 21.12.1766 Kalle Heikinpoika
Ikolasta.
- Anna Antintytär, s. 28.9.1748 Hannus, Mattila. Tauluun 47.8.
Taulu 49 Hartolan Vuorenkylän Kinkkula sukuhaara
Yleistä: Alkujaan Hartolan Putkijärven kylään kuulunut Kinkkula sijaitsee nykyisessä
Vuorenkylässä Purnuvuoren pohjoispuolella Kinkkulanmäen kupeeessa. Tila mainittiin 1700-luvun
116
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
alun maakirjoissa Sipilä nimellä ja Kinkkula esiintyi Sipilän tilan torppana, mutta Isonvihan jälkeen
Sipilä nimi hävisi asiakirjoista ja tilan nimi oli Kinkkula.
Kinkkulan tilan historia alkaa v. 1539 jolloin Sipilä-Kinkkulan ilmeiselle kantatilalle oli merkitty
isännäksi Olli Heikinpoika. Ollin suku hallitsi tilaa sukutilana 1600-luvun puolelle, mutta 1600luvun alun katovuodet sekä sota- ja sotaväkirasitukset (mm. 30-vuotinen sota) aiheuttivat sen että
tila joutui suuriin vaikeuksiin, tila autioitui, väkeä kuoli nälkään ja metsä valtasi pellot. Tämän
seurauksena tila joutui kruunun haltuun. Kruunu antoi sitten tilan uudelle talonpojalle (ilmeisesti
edelliseen sukuun kuulumattoman) Esko Laurinpojan hoitoon v. 1645, viite; s. 106 TEP. Kinkkulan
tilan historiasta löytyy laajemmin tietoa kyläkirjasta; s.106 -118 TEP.
Kinkkulan (Sipilän) tilan varhaisimmat isännät Hämeen maakirjan ja henkikirjojen mukaan:
 Olli Heikinpoika (Oluff Hindersson), isäntänä v. 1539 -1555, jolloin v. 1539 tila oli 1/8
koukun ja 1 jousen suuruinen (verotusperusteet)
 Sipi Ollinpoika (Sigfred Olsson), v. 1556 -1593, tila mainittiin v. 1579 veroltaan 1/3 jousen
ja 2 koukun tilaksi.
 Heikki Sipinpoika (Hendrich Sigfredsson), v. 1594 -1623, tila mainittiin v. 1607 olleen 12 v.
ajan autiona (öde) ja veronmaksukyvytön, joten tila joutui kruunun haltuun. Otettiin
uudelleen verolle v. 1610. Vuonna 1620 tila oli uudelleen autiona.
 Simo Sipinpoika Simon Sigfredsson), v. 1624 -1639, maakirjassa omistajana v. 1644 asti.
Henkirjoissa jaksoilla v. 1634 -1638 ja v. 1640 -1644 tilalle ei oltu merkitty asukasta.
 Esko Laurinpoika (Eskil Larsson), saattoi tulla Pynnölästä, isä ehkä taulussa 45.7 (?),
isäntänä henkikirjojen mukaan v. 1645 -1666. Maakirjoissa tila ilmeni Eskon nimellä 1700luvulle asti. Puoliso: Marketta. Tilalla mainittiin v. 1654 -1656 myös veli Heikki Laurinpoika
vaimonsa Elinan kanssa. Samoin ”huonemiehenä”, itsellisenä Heikki Martinpoika vaimonsa
Helka Ristontyttären kanssa. Tila todettiin v. 1654 Hans Rahm’n rälssitilaksi. Vuonna 1665
Eskolla mainittiin poika (ei nimeä) jolla vaimo Kaisa, joka mainittiin seuraavana v. 1666
leskeksi.
 Niilo Henrikinpoika (Nils Hindersson), mainittiin tilan isäntänä v. 1666 vaimonsa Helkan
kanssa. Tila todettiin tuolloin autioksi, eikä v. 1667 -1674 henkikirjoihin tilalle oltu merkitty
ketään asukasta !.
 Sipi Eerikinpoika (Sigfrid Ersson), mainittiin v. 1675 ja 1687 henkikirjoissa vaimonsa
Annan kanssa asukkaaksi tilalla, jota varmaan Sipin etunimen mukaan kutsuttiin Sipiläksi.
Maakirjassa Sipi mainittiin v. 1696 asti tilan omistajana. Puoliso: Anna. Sipillä mainittiin
pojat; Eerik, Mikko ja Paavali.
Sipin torpparina toimi v. 1675 -1687 Olli Tuomaanpoika (Oluf Thomasson) vaimonsa
Valpurin kanssa. Torpassa asui myös Ollin veli Jaakko Tuomaanpoika vaimonsa Susannan
kanssa. Ollin ja Valpurin poika Tuomas Ollinpoika jatkoi torpparina tällä ilmeisesti
Kinkkulaksi kutsutussa torpassa v. 1691 -1694 serkkunsa Tuomas Jaakonpojan kanssa.
Torpassa mainittiin Olavi (Olof) nihtinä eli sotilaana v. 1687 -1694.
 Eerik Sipinpoika (Erich Sigfredsson), mainittiin v. 1691 -1708 henkikirjoissa vaimonsa
Annan kanssa isäntänä Sipilän tilalla. Eerikin veli Sipi mainittiin vaimonsa Kaisan kanssa v.
1707 Sipilässä.
 Matti Eerikinpoika Sipilä (Matts Erichsson), mainittiin v. 1710 -1712 henkikirjoissa
isäntänä Sipilässä yhdessä äitinsä Annan kanssa.
Taulu 49.1
Risto Kinkkula (Christer Skinku)
Risto mainittiin ilman patronyymiä renkinä v. 1707 -1708 Putkijärven Sipilässä sekä v. 1712
verokirjassa isäntänä Putkijärven Sipilän jaetulla tilalla Kinkkulassa nimellä Risto Kinkku (Christer
Skinku), kun jaetun tilan Sipilää omisti Matti Eerikinpoika Sipilä. Ristosta ei muuta tiedetä. Sitä ei
myöskään tiedetä oliko Risto missään sukulaisuussuhteessa Sipilää hallinneeseen Sipi
Eerikinpojan suvun kanssa. Voitaneen tietenkin spekuloida olisiko Risto tullut vävyksi Sipilään (?).
Ehkä on ilmeisempää että Risto oli sukulainen Kinkkulan torppaa asuttaneen Olli Tuomaanpojan
kanssa (?).
117
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 49.2
N.N. (N.N-dotter)
Riston puolison nimeä ei tiedetä. Voisi ehkä olla Kerttu (Gertrud), joka mainittiin v. 1707 -1712
renkivoudin vaimoksi Sipilässä (?).
Lapset:
- Maria Ristontytär, s. 1667 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 49.4.
Taulu 49.3
Yrjö Juhonpoika Kinkkula (Jören Johansson Skinku)
Syntyi ehkä n. v. 1665 mahdollisesti Hartolan Putkijärvellä (?). Yrjö Juhonpoika mainittiin Sysmän
henkikirjassa v. 1712 torpparina Putkijärven Sipilässä, sen Kinkkulan torpassa, oli ilmeisesti tullut
taloon vävyksi (?). Yrjöstä ei tiedetä tarkemmin mistä hän tuli Sipilän Kinkkulan torppaan.
Henkikirjojen perusteella voitaneen arvailla, josko Yrjö olisi Putkijärven säterissä (kartanossa)
lampuotina toimineen Juho Ristonpojan ja tämän vaimon Marketan poika ?. Yrjö asui tiettävästi
jo v. 1707 Sipilän tilan Kinkkula torpassa, viite; s. 106 TEP. Yrjö mainittiin vielä v. 1725
henkikirjassa talollisena Kinkkulassa ja tilan isäntänä. Eversti Wargklos nautti Isonvihan jälkeen
Kinkkulan verotuotot eläkkeenään.
Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 56 RK 1727 -1736 k. 45) kerrottiin Yrjö
Juhonpojan kuolleen v. 1726.
Taulu 49.4
Maria Ristontytär (Maria Christersdotter)
Syntyi n. v. 1667 mahdollisesti Putkijärven Sipilässä (?), ilmeisesti Risto Kinkkulan tytär. Maria
mainittiin v. 1712 ja 1725 henkikirjoissa Yrjö Juhonpojan puolisona Putkijärven Kinkkulassa, kuin
myös Hartolan e.m. rippikirjassa. Kinkkulan tilan emäntä. Maria Ristontytär kuoli 76 v. ikäisenä
6.5.1743 Putkijärvellä. Ilmoitetussa kuoliniässä saattoi olla jonkin verran liioittelua.
Lapset:
- Valpuri Yrjöntytär, s. n. 1698 Hartola, Putkijärvi. Puoliso: Risto Matinpoika, vävynä
Kinkkulassa.
- Kaapo Yrjönpoika, s. 1701 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 49.5.
- Eerik Yrjönpoika, s. 1706 Hartola, Putkijärvi, torpparina Putkijärvellä, k. 12.6.1756
Putkijärvi. Puoliso: 18.12.1737 Kaisa Tuomaantytär.
- Olavi (Uoti) Yrjönpoika, s. n. 1710 Hartola, Putkijärvi, itsellinen Putkijärvellä, k. 1786
Putkijärvi. Puoliso: 29.11.1747 Liisa Eskelintytär Salmelasta, k. 1788 Putkijärvi.
- Maria Yrjöntytär, s. n. 1715 Hartola, Putkijärvi, avioitui Pynnölään, puoliso ilmeisesti Lauri
Sipinpoika Pynnölästä.
- Anna Yrjöntytär, s. n. 1718 Hartola, Putkijärvi. Avioitui ilmeisesti Sysmään.
Taulu 49.5
Kaapo Yrjönpoika Kinkkula (Gabriel Jörensson Skinku)
Syntyi n. v. 1701 ilmeisesti Hartolan Putkijärven Sipilä/ Kinkkulassa (?). Kaapo mainittiin Hartolan
ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa Yrjö Juhonpojan poikana Putkijärven Kinkkulassa.
Sysmän henkikirjojen mukaan Kaapo Yrjönpoika toimi talollisena ja Kinkkulan tilan isäntänä
v. 1727 -1752 ja tämän jälkeen Kaapon väki (folk), eli perhe ja palvelusväki v. 1771 asti Kaapon
ollessa ilmeisen sairas ja heikkokuntoinen. Kinkkulassa mainittiin sotilas Yrjö Lund, eli tila ylläpiti
ruotusotamiestä, viite: s. 106 -107 TEP. Vuodesta 1747 alkaen tilalla mainittiin ruotusotamies Antti
Sakariaanpoika, jolla vaimo Maria Yrjöntytär. Kaapo Yrjönpojan kuoleman ajankohtaa ei tiedetä,
mutta joka tapauksessa hän kuoli viimeistään v. 1770 tienoilla Kinkkulassa.
Taulu 49.6
Anna Simontytär (Anna Simonsdotter)
Syntyi n. v. 1701 mahdollisesti Hartolan Putkijärven Kaksolassa (?). Kaksolassa mainittiin 1700118
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
luvun alkupuolella 2 Simoa; Simo Klemetinpoika ja vävy Simo Matinpoika, joten asiaa ei saatu
varmuudella selvitettyä. Henkikirjoissa Anna mainittiin Kaapo Yrjönpojan puolisona v. 1727 alkaen
Putkijärven Kinkkulassa, joten he avioituivat viimeistään v. 1726. Samoin rippikirjoissa Anna
mainittiin v. 1727 alkavassa rippikirjassa Kaapon puolisona Kinkkulassa. Kinkkulan tilan emäntä.
Lapset:
- Riitta Kaapontytär, s. 1726 Hartola, Putkijärvi, k. 22.5.1768 Putkijärvi (hukkui järveen).
Puoliso: 8.12.1751 Antti Yrjönpoika Putkijärven Olkkolasta.
- Risto Kaaponpoika, s. 1731, kast. 12.9.1731 Hartola, Putkijärvi, k. 1731 lokakuussa 1 kk 15
pv ikäisenä Putkijärvellä.
- Aatami Kaaponpoika, s. 2.3.1733 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 49.7.
- Anna Kaapontytär, s. 1735 Hartola, Putkijärvi, k. 13.7.1741 Hartola, Putkijärvi
- Vappu Kaapontytär, s. 3.5.1737 Hartola, Putkijärvi, kuoli ilmeisesti v. 1737 aikana
Putkijärvellä (?).
- Eerik Kaaponpoika, s. 13.3.1740 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula, kuoli tiettävästi 14.7.1740
Putkijärven Kinkkulassa.
- Sofia Kaapontytär, s. 15.9.1742 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula. Puoliso: 11.12.1766 leskimies
ja lampuoti Aatami Matinpoika Heinikan Mattilasta. Aatamin isän isä taulussa 35.A.1.
- Sipi Kaaponpoika, s. 10.2.1745 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula, talollinen ja isäntänä Kinkkulan
jaetulla tilalla v. 1779 -1796, k. 1796 Putkijärvi, Kinkkula. Puoliso: Sofia Matintytär, s. 1750.
Sipin tila tunnettiin myöhemmin Koiraharju nimellä, viite; s. 107 TEP.
- Liisa Kaapontytär, s. 13.5.1748 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula, kuoli lienee v. 1748 aikana
Putkijärvellä.
Taulu 49.7
Aatami Kaaponpoika Kinkkula (Adam Gabrielsson Skinku)
Syntyi 2.3.1733 talollisen poikana Putkijärven Kinkkulassa. Aatami toimi isänsä jälkeen talollisena
ja isäntänä kotitilallaan Kinkkulassa, viite; s. 106 -107 TEP, ottaen tilan hoidon vastuulleen v. 1752
jälkeen. Aatami Kaaponpoika kuoli tiettävästi (rippikirjan mukaan) v. 1798 Kinkkulassa, siis n. 65 v.
ikäisenä.
Taulu 49.8
Maria Heikintytär (Maria Henricsdotter)
Syntyi tiettävästi 26.7.1733 talollisen tyttärenä Hartolan Pohjolan Purhalassa. Isä taulussa 50.5.
Maria avioitui tai hänet naitettiin 19 v. ikäisenä 6.12.1752 Putkijärvelle Aatami Kaaponpojan
puolisoksi, vihkitiedoissa mainittiin Maria Heikintyttären olevan piika Pohjolan kylästä. Putkijärven
Kinkkulan tilan emäntä. Maria Heikintytär kuoli samoin kuin miehensä Aatami 65 v. ikäisenä
v. 1798 Kinkkulassa.
Lapset:
- Aatami Aataminpoika, s. 8.11.1753 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 49.9.
- Heikki Aataminpoika, s. 26.12.1755 Hartola, Putkijärvi. Puoliso: 13.12.1778 Sofia Antintytär
Putkijärveltä.
- Eeva Aatamintytär, s. 28.9.1758 Hartola, Putkijärvi, k. 9.8.1777 Putkijärvi.
- Marja Aatamintytär, s. 7.7.1760 Hartola, Putkijärvi. Puoliso: 12.12.1779 Matti Aadaminpoika
(s. 21.10.1756) Heinikan Mattilasta, jonka isän isän isä löytyy taulusta 35.A.1.
- Juho Aataminpoika, s. 14.1.1764 Hartola, Putkijärvi. Kinkkulan jaossa syntyneen YläKinkkulan tilan isäntä, viite; s. 107 -108 TEP. Puoliso: 11.12.1785 Maria Tuomaantytär (s.
23.6.1767) Heinikan Anttilasta, jonka isä taulussa 35.A.7.
Taulu 49.9
Aatami Aataminpoika Kinkkula (Adam Adamsson Skinku)
Syntyi 8.11.1753 talollisen poikana Putkijärven Kinkkulassa. Aatami oli vanhempiensa vanhin lapsi
ja hän toimi isänsä jälkeen talollisena ja isäntänä kotitilallaan Kinkkulassa n. v. 1783 -1803.
119
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Isonjaon yhteydessä Kinkkula jaettiin ja Aatamille jäi 1/3 tilasta, eli Ala-Kinkkula, viite; s. 107 -108
TEP. Aatami kuoli 67 v. ikäisenä 20.12.1820 Vuorenkylän Ala-Kinkkulassa.
Taulu 49.10
Katriina Yrjöntytär (Cathrina el. Carin Jörensdotter)
Syntyi 26.2.1756 Joutsan Vähä-Tokeron Perttulassa. Isä taulussa 51.19.
Talollisen tytär Joutsan Vähä-Tokeron Perttulasta. Hartolan rippikirjassa (s. 92 RK 1767 -1773 k.
16) kerrottiin Perttulan tilan tyttären Kaarina Yrjöntyttären avioituneen Putkijärvelle. Hartolan
kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Kaarina Yrjöntytär Joutsasta avioitui tai hänet
naitettiin 16 v. ikäisenä 26.12.1772 Putkijärvelle talollisen Aatami Aataminpojan puolisoksi.
Kinkkulan tilan emäntä. Kaarina kuoli Hartolan rippikirjan (s. 83 RK 1780 -1790 k. 92) mukaan
v. 1789 Putkijärven Kinkkulassa, eli Kaarina oli kuollessaan vasta 33 v. ikäinen.
Lapset:
- Henrik Aataminpoika, s. 19.1.1775 Putkijärvi, Kinkkula, kuoli ilmeisesti v. 1782 Putkijärvellä
(?).
- Eeva Aatamintytär, s. 14.11.1777 Putkijärvi, Kinkkula. Puoliso: 11.12.1796 Heikki
Ristonpoika, renkinä Kinkkulassa.
- Anna Aatamintytär, s. 24.12.1779 Putkijärvi, Kinkkula. Tauluun 47.10.
- Marja Aatamintytär, s. 20.5.1782 Putkijärvi, Kinkkula. Puoliso: 8.12.1811 Aatami
Simonpoika Heinikasta.
- Olavi Aataminpoika, s. 18.8.1785 Putkijärvi, Kinkkula, k. 22.5.1796 Putkijärvi
Eeva Juhontytär (Ewa Johansdotter)
Syntyi tiettävästi 25.9.1768 torpparin tyttärenä Hartolan Heinikassa. Hartolan kuulutettujen ja
vihittyjen kirjan mukaan piika Eeva Juhontytär Heinikasta avioitui tai hänet naitettiin joulupäivänä
25.12.1789 Putkijärvelle talollisen Aatami Aataminpojan puolisoksi. Rippikirjoissa Eevan
syntymäaikana ilmeni v. 1754. Kinkkulan tilan emäntä. Eeva Juhontytär kuoli rippikirjan mukaan
22.12.1836 Vuorenkylän Ala-Kinkkulassa, eli 68 v. ikäisenä.
Lapset:
- Juho Aataminpoika, s. 5.6.1791 Putkijärvi, Kinkkula
- Aatami Aataminpoika Kinkkula, s. 7.8.1796 Putkijärvi, Kinkkula. Talollinen ja isäntänä
kotitilallaan Ala-Kinkkulassa, viite; s. 108 TEP. Puoliso: Luhangassa 4.6.1820 torpparin
tytär Anna Loviisa Eerikintytär, s. 1802, Luhangan Korventauksesta. Aatamin ja Anna
Loviisan poika Aatami Aataminpoika (s. 26.3.1821) ja vaimonsa Vilhelmiina Aatamintytär
jatkoivat talollisena Kinkkulassa. Aatami Aataminpoika Kinkkulan kuoleman jälkeen pidettiin
perunkirjoitus 5.2.1857 josta suomennos s. 113 -114 TEP.
- Anna-Liisa Aatamintytär, s. 19.6.1799 Putkijärvi, Kinkkula
- Liisa Aatamintytär, s. 16.8.1809 Putkijärvi, Vuorenkylä, Kinkkula, k. 9.11.1809 Putkijärvi.
Taulu 50 Hartolan Pohjolan kartanon Purhala sukuhaara
Yleistä: Purhalan (tai Purhasen) tila Hartolan Pohjolan kylässä oli yksi niistä kolmesta tilasta
(Purhala & Markuksela ja Puhari), joista Pohjolan kartano muodostettiin. Pohjolan kartanon ja sen
Purhalan & Markukselan tilojen yhteistä historiaa on selvitetty taulussa 12.
Purhalan & Markukselan tiloilla on yhteinen emätila, jonka vaiheita voidaan seurata Hämeen
ensimmäisestä maakirjasta v. 1539 alkaen.
Purhala/ Markukselan kantatilan varhaisimmat isännät:
 Jaakoppi Johanneksenpoika (Jacob Jonsson el. Jönsson), Purhala/ Markukselan
yhteisen emätilan isäntä v. 1539 -1563. Jaakopin ilmeinen veli oli Pietari
Johanneksenpoika, joka toimi isäntänä Pohjolan kylässä v. 1539 -1543, jonka jälkeen tilan
pitoa jatkoi ilmeinen veli Henrik Johanneksenpoika. Tästä tilasta lohkottiin v. 1559 tila
ilmeiselle kolmannelle veljelle Johannes Johanneksenpojalle, joka viljeli taulussa 12
120
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa




mainittua Björnilän (Pörilän) kantatilaa. Pohjolassa mainittiin v. 1539 -1552 isäntänä
Johannes Pietarinpoika, jonka jälkeen tilan pitoa jatkoi Martti Johanneksenpoika v. 1553
alkaen. Ensimmäisessä maakirjassa mainittiin Pohjolan kylässä v. 1539 yhteensä 7 tilaa,
joista 3 tilaa viljeli patronyymiltään Johanneksenpoika. On mahdollista että nämä kaikki 7
tilaa ja näiden asukkaat olivat sukulaisia toisilleen.
Niilo Jaakopinpoika (Nils el. Nisius el. Nionius Jacobsson), edellisen ilmeinen poika,
mainittiin Purhalan & Markukselan kantatilan pitkäaikaisena isäntänä v. 1564 -1610. Niilon
tila mainittiin v. 1564 veroltaan 1/8 koukun ja 1 jousen tilaksi, eli Niilon osuus kylän veroista
oli 1/8. Vuonna 1592 tilan veroluvut olivat 5/24 jousta ¼ manttaalia ja 1 jousi. Niilon tila
mainittiin Nuijasodasta v. 1597 alkaen autioksi (öde), eli on mahdollista että Niilo olisi
osallistunut Nuijasotaan ja saanut surmansa Padasjoen Nyystölässä, vaikka tila kulki Niilo
Jaakopinpojan tilana v. 1610 asti (?). Vuoden 1585 maakirjassa tilalla mainittiin Niilon
ilmeinen poika Johannes Jaakopinpoika. Vuoden 1608 maakirjassa todettiin tilan olleen 11
v. ajan autiona ja tila oli joutunut kruunun haltuun.
Niilo Jaakopinpojan tila joutui v. 1612 alkaen Koskipään kartanon herran ratsumestari Sipi
Henrikinpojan haltuun, kuten myös 4 muuta tilaa Pohjolan kylästä.
Eskeli Johanneksenpoika (Eskil Jönsson, el. Johansson), toimi Koskipään kartanon
herran majuri Henrik Sipinpoika Silfverbögelin omistaman Purhala/ Markukselan
rälssitilan talonpoikana v. 1624 -1648. Puoliso; Riitta Heikintytär (Brita Hendrehsdotter)
mainittiin nimellä v. 1636 henkikirjassa. Tila mainittiin Eskeli Johanneksenpojan nimellä
kulkevaksi tilaksi 1700-luvun alkupuolelle asti. Eskelillä mainittiin pojat: Markus ja Envald.
Envald Eskelinpoika (Envald Eskilsson), mainittiin Eskelin poikana v. 1634 henkikirjasta
alkaen. Puoliso: Riitta (Brita). Kantatila jakaantui v. 1649, jolloin Envaldista tuli isäntä
Purhalan tilalle. Envald toimi isäntänä Purhalassa v. 1653 asti, jonka jälkeen henkikirjoissa
oli lähes 20 v. tauko ennen kuin tilalla mainittiin asukkaita. Envaldin veli Markus
Eskelinpoika sai viljeltäväksi v. 1649 alkaen Markukselan nimellä kulkevan tilan, jonka
isäntänä hänet mainittiin v. 1649 -1664. Markukselan isännäksi mainittiin v. 1665 tämän
poika Jaakoppi Markuksenpoika ja sitten poika Martti Markuksenpoika v. 1666 -1675 sekä
uudelleen v. 1676 -1678 Jaakoppi Markuksenpoika, jonka poika Perttu Jaakopinpoika toimi
Markukselan tilan isäntänä v. 1680 -1703, jonka jälkeen Lauri Pertunpoika v. -1707 -1712-.
Sukututkija Petri Kallio periytyy Markukselan isännästä Markus Eskelinpojasta.
Matti Martinpoika (Madz Mårtensson), mainittiin Purhalan tilan isännäksi v. 1662 -1671.
Kts. taulu 12.1.
Taulu 50.1
Lauri Matinpoika (Lars Mattsson)
Syntyi n. v. 1651 talollisen poikana Hartolan Pohjolan kylässä. Isä taulussa 12.1.
Lauri mainittiin v. 1675 henkikirjoista alkaen Matti Martinpojan pojaksi ja Purhalan tilan isäntänä
v. 1675 -1691 toimineen Matti Matinpojan veljeksi (taulu 12.3). Lauri Matinpoika toimi Purhalan
ratsutilan lampuotina v. 1693 -1703. Pohjolan kartano ja sen mukana Purhala oli tuolloin Johan
Tandefeltin ja vaimonsa Margaretha Silfverbögelin hallussa. Laurin vanhimman veljen Matti
Matinpojan pojat Perttu ja Joonas Matinpoika isännöivät lampuoteina Björnilän (Pörilän) tilaa
Pohjolan kylässä. Lauri Matinpoika mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s.
201 RK 1727 -1736 k. 178) Pohjolan Purhalassa ja kerrottiin hänen kuolleen. Hartolan kuolleitten
ja haudattujen kirjan mukaan Lauri Matinpoika kuoli 90 v. ikäisenä v. 1731 Pohjolan Purhalassa.
Ilmoitetussa kuoliniässä saattoi olla n. 10 v. verran liioittelua (?). Laurin jälkeen Purhalassa toimi
lampuotina Laurin veljen poika Yrjö Matinpoika v. 1707 -1708 vaimonaan Marketta.
Taulu 50.2
Vappu N.N. (Walborg N.N-dotter)
Vappu mainittiin v. -1678 -1694 henkikirjoissa Lauri Matinpojan puolisoksi ja v. 1693 alkaen
Purhalan ratsutilan emännäksi. Vapun kuoleman ajankohtaa ei tunneta, voi olla että hän kuoli
suurten nälkävuosien 1695 -1697 aikana Pohjolan kylässä.
121
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Lapset:
- Simo Laurinpoika, s. n. v. 1675 Hartola, Pohjola. Purhalan tilan isäntä v. 1710 -1725.
Puoliso: Riitta.
- Marketta Laurintytär, s. n. v. 1677 Hartola, Pohjola. Tauluun 50.4.
- Henrik Laurinpoika, mainittiin v. 1707 -1708 henkikirjoissa Purhalassa.
- Antti Laurinpoika, mainittiin v. 1707 -1712 henkikirjoissa Purhalassa, vaimo; Maria mainittiin
v. 1710 -1712 henkikirjoissa.
Marketta N.N. (Margaretha N.N-dotter)
Lauri Matinpojan ilmeinen 2. puoliso, joka mainittiin v. 1710 -1712 henkikirjoissa Simo Laurinpojan
äidiksi (äitipuoleksi) Purhalassa.
Taulu 50.3
Henrik Sipinpoika Purhala (Hendrich Sigfredsson)
Syntyi ehkä n. v. 1673 mahdollisesti Hartolan Pohjolassa, asiaa ei tiedetä varmuudella tarkemmin.
Henrik voisi olla Sipi Ristonpojan ja tämän puolison Marketan poika Pohjolan Hujalasta, mutta
tähän ei löydetty varmennusta vajavaisista 1600-luvun lopun henkikirjoista. Hujalan Sipi
Ristonpojalla todettiin vaimo Marketta v. 1668 alkaen. Sipi Ristonpoika toimi Hujalan tilan isäntänä
v. 1687 -1696 sitten tämän poika Risto Sipinpoika Hujala.
Mahdollisesti sama Henrik joka mainittiin v. 1710 -1712 henkikirjoissa vävynä Purhalassa ja sama
Henrik Purhainen, joka v. 1712 verokirjassa mainittiin Purhalan ratsutilan osalta kymmenysverojen
maksajaksi ja Purhalan jaetun tilan haltijaksi (lampuotina) vaimonaan Marketta. Toista puoliskoa
isännöi Simo Purhainen, eli Simo Laurinpoika, Henrikin ilmeinen lankomies. Pohjolan kartanon ja
sen Purhalan ratsutilan omistajana oli v. 1712 Johan Arvidinpoika Tandefelt, joka kuoli samaisena
v. 1712 vankeudessa Siperian Verchoturjassa. Johan Tandefeltin puoliso oli Koskipään kartanon
tytär Margaretha Henrikintytär Silfverbögel.
Henrik Sipinpoika mainittiin ilmeisen toisen vaimonsa Vappu Simontyttären kanssa Hartolan
ensimmäisissä säilyneissä rippikirjoissa (s. 201 RK 1727 -1736 k. 178 ja s. 222 RK 1736 -1747 k.
229) Pohjolan Purhalassa. Pohjolan kylän Purhalaa koskevat rippikirjat v. 1748 -1779 ovat tuhoutuneet.
Henrikin kuolemasta ei ole löydetty mitään tietoja, hän kuoli ehkä v. 1748 tienoilla Pohjolassa (?).
Taulu 50.4
Marketta Laurintytär (Margeta Larsdotter)
Syntyi n. v. 1677 ilmeisesti Pohjolan Purhalassa. Henrik Sipinpojan ilmeinen ensimmäinen puoliso.
Vuoden 1710 -1712 henkikirjoissa Purhalan vävyllä Henrikillä mainittiin puoliso Marketta, joka oli
ilmeisesti Purhalan isäntänä v. 1693 -1703 toimineen Lauri Matinpojan tytär.
Lapset:
- Henrik Henrikinpoika, s. 1695 Hartola, Pohjola. Tauluun 50.5.
- Sipi Henrikinpoika, s. n. v. 1705 Hartola, Pohjola. Puoliso: 24.12.1738 Maria Tuomaantytär,
s. 1718, k. 7.2.1740 Pohjola. Sipin 2. vaimo (vihitty 30.11.1740) Maria Matintytär.
Vappu Simontytär (Walborg Simonsdotter)
Vappu mainittiin Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa Henrik Sipinpojan puolisona Pohjolan kylän
Purhalan tilalla. Vappu voisi olla Purhalan Simo Laurinpojan tytär (?). Myöskään Vapun
kuolemasta ei ole löydetty tietoja, kuoli ehkä myös v. 1748 tienoilla tai sen jälkeen.
Taulu 50.5
Henrik Henrikinpoika Purhala (Hendrich Hindersson)
Syntyi v. 1695 ilmeisesti Pohjolan Purhalassa. Henrik mainittiin Sysmän henkikirjoissa lampuotina
Pohjolan Purhalassa v. -1725 -1742, jonka jälkeen tilan hoito oli Henrikin vaimon Marian nimissä
v. 1752 asti. Tilalla mainittiin v. 1735 -1740 myös Henrikin veli Sipi Henrikinpoika, jolla mainittiin
vaimo Maria v. 1739 -1740. Pohjolan kartanon lampuoti Henrik Henrikinpoika kuoli 68 v. ikäisenä
3.6.1763 Pohjolan Purhalassa ja haudattiin 5.6.1763 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle.
122
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 50.6
Maria Sipintytär (Maria Sigfredsdotter)
Syntyi v. 1700 ilmeisesti Hartolassa, ehkä Pohjolan kylässä, asiaa ei tunneta tarkemmin. Maria
mainittiin v. 1725 -1742 henkikirjoissa Henrikin puolisona ja emäntänä Pohjolan Purhalassa, sekä
v. 1752 asti tilan hoitajana. Maria Sipintytär kuoli 68 v. ikäisenä 22.5.1768 kun hän hukkui
Rautaveteen (drunk. i Rautavesi) ja haudattiin 29.5.1768 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle.
Lapset:
- Henrik Henrikinpoika Purhala, s. n. 1727 Hartola, Pohjola, työskenteli lampuotina
Purhalassa. Puoliso: 26.11.1749 Vappu Ristontytär, Joutsan Perttulasta. Vapun isä
taulussa 51.17.
- Anna Henrikintytär, s. 1730, kast. 30.11.1730 Hartola, Pohjola, k. 4.5.1737 Pohjola
- Maria Henrikintytär, s. 26.3.1733 Hartola, Pohjola. Tauluun 49.8.
- Sofia Henrikintytär, s. 4.1.1738 Hartola, Pohjola, k. 5.9.1739 Hartola, Pohjola
- Olavi Henrikinpoika, s. 25.7.1740 Hartola, Pohjola
- Eeva Henrikintytär, s. 16.5.1745 Hartola, Pohjola
Taulu 51 Joutsan kylän Hulikka -Perttula sukuhaara
Yleistä: Sukuhaaran juuret ulottuvat Joutsan (tai Jousan) kylän ensimmäiseen tunnettuun
kantatilaan maakirjan alusta v. 1539 alkaen. Joutsan kylässä 1700-luvun alussa mainitut 4 tilaa;
Kemppilä, Huttula, Tokero ja Hulikka ovat tiettävästi syntyneet tämän yhden kantatilan jaon
myötä. Joutsan nykyisen kirkonkylän seutu tunnetaan ilmeisesti vanhimpana asuttuna kylänä
Laitjärven ja Tolvasniemen ohella nykyisen Joutsan alueella ja ilmeisesti maakirjan alussa v. 1539
Jousaan tai Joutsaan merkitty alkutila oli asutettu jo 1400-luvulla, kun pääosin Joutsan nykyisen
pitäjän pysyvä asutus vakiintui 1500-luvun alkuvuosina ja -kymmeninä, viite: s. 56, 58 -59 JK sekä
s. 81 SPH I-II. Sukututkija Petri Kallio on selvitellyt laajasti Joutsan kylän talojen Kemppilän,
Huttulan, Tokeron ja Hulikan isäntä- ja talohistoriaa sekä eri sukuhaaroja.
Hulikka mainittiin v. 1875 maakirjassa Joutsan kylän talo n:o 4, joka oli 7/12 manttaalin vero- eli
perintötila.
Taulu 51.1
(XV) Vilppu Johanneksenpoika, tai Jopenpoika (Philipus Jopson)
Syntyi n. v. 1490 mahdollisesti Suur-Sysmän Jousassa (Joutsassa). Hämeen ensimmäisessä
maakirjassa v. 1539 Vilppu mainittiin Suur-Sysmän Hartolassa Jousan, tai Joutsan kylässä
(nykyisessä kirkonkylässä) talollisena ja isäntänä. Vilpun isä oli patronyymin perusteella Johannes
tai Jope tai ehkä Jaakko (?), joka ehkä antoi nimen koko kylälle ja myöhemmälle pitäjälle
muunnoksena Johanneksen etunimestä; Jopen tai ”Jousan” kylä, kuten sitä alun perin kutsuttiin
ilman t-kirjainta (?).
Vilpun tila oli maakirjan alussa v. 1539 ainoa talo Jousan kylässä, siis kylän emä- tai kantatila. Tila
luettiin Sysmän Koskipään neljänneskuntaan kuuluvaksi. Vuonna 1539 tila mainittiin 1/12 koukun 2
jousen tilaksi, eli tila oli jo verrattain vanha (!!) ja tilalla oli 2 miespuolista aseikäistä miestä, viite: s.
56, 58 -59 JK sekä s. 77 SPH I-II. Kun tila jaettiin v. 1543 niin Vilpun tilan jousiluku putosi yhteen ja
isäntänä oli tuolloin Vilpun poika Lasse. Vilppu kuoli v. 1539 jälkeen Joutsassa.
Kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen periytyy myös Vilppu Johanneksenpojasta ja
Joutsan Huttulan tilalta, viite: taulu 14 Havuhuupon sukukirja (Seppo Tamminen). Sukututkija Petri
Kallio periytyy ainakin kymmmentä eri reittiä Vilppu Johanneksenpojasta.
Taulu 51.2
(XV) N.N. Vilpun puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Lasse Vilpunpoika, s. n. v. 1520 Hartola, Joutsa. Tauluun 51.3.
123
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
Heikki Vilpunpoika. Mainittiin jakaantuneen Jousan kantatilan 2. talossa talollisena ja
isäntänä v. 1544 -1550.
Martti Vilpunpoika. Mainittiin talollisena ja isäntänä Jousan jakaantuneella kantatilalla
veljensä Heikin jälkeen v. 1551.
Simo Vilpunpoika. Mainittiin v. 1582 -1584 talollisena uudistilalla Joutsassa.
Taulu 51.3
(XIV) Lasse Vilpunpoika (Lars Philipusson)
Syntyi n. v. 1520 mahdollisesti Suur-Sysmään kuuluneella Hartolan Joutsan kylässä. Talollisena ja
isäntänä Jousan, tai Joutsan kylän kantatilalla v. 1543 -1581. Maakirjassa Lassen (tai Laurin) tila
oli merkitty v. 1559 veroltaan 1/6 koukun ja 3 jousen tilaksi, eli tilalla oli 3 aseikäistä miestä.
Lasselle oli merkitty v. 1543 myös uudistilan isännäksi, jota tilaa, siis kantatilasta lohkaistua tilaa
isännöi v. 1544 alkaen Heikki Vilpunpoika ja tämän jälkeen Martti Vilpunpoika. Vuoden 1560
maakirjassa Joutsan kylässä oli vain 1 veroa maksava talonpoika; Lasse Vilpunpoika. Vuosien
1561 -1579 maakirjoissa Lassen tila merkittiin verokirjoihin Tammilahteen, vaikka fyysisesti tila oli
edelleen Jousan tai Joutsan kylässä. Tuolloin v. 1579 tila oli merkitty veroltaan 1/3 koukun ja 2
jousen tilaksi. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Tammilahden Lauri (Lasse) Vilpunpojan
varallisuus oli metallia 3 leiviskää (= 25,5 kg), peräti 6 hevosta, hevosten arvo 60 markkaa, 10
lehmää, 13 lammasta, 3 pukkia/vuohia, 10 sikaa, 11 nuorta karjaa, hopeavero yht. 24 ½ markkaa.
Lasse Vilpunpojan tila oli yksi suurimmista koko Suur-Sysmässä ja 30 suurimman joukossa koko
Hämeessä, viite; s. 63 -65 JK. Lasse Vilpunpoika kuoli v. 1581 jälkeen Joutsassa.
Taulu 51.4
(XIV) N.N. Lassen puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Simo Lassenpoika, s. n. v. 1542 Hartola, Joutsa. Tauluun 51.5.
- Olavi Lassenpoika, s. n. v. 1545 Suur-Sysmä, Hartola, Joutsa. Tauluun 52.1.
- Klemetti Lassenpoika, s. n. v. 1548 Hartola, Joutsa. Tauluun 53.1.
Taulu 51.5
Simo Lassenpoika (Simon Larsson)
Syntyi n. v. 1542 talollisen poikana Suur-Sysmän Hartolassa Joutsan kylässä. Simo Lassenpoika
mainittiin isänsä Lassen jälkeen talollisena ja isäntänä Joutsan kylän kantatilalla v. -1582-. Sitten
Simo siirtyi v. 1585 viljelemään tilan jaossa syntynyttä uudistilaa, jossa hänet mainittiin v. 1585 1614 talollisena ja isäntänä. Simon veli Olavi Lassenpoika jatkoi kantatilan isäntänä. Kantatilan
jakaannuttua v. 1585 kolmeen osaan, niin Olavi Lassenpojan hallitsema kantatila oli v. 1586
verokirjan mukaan pienentynyt 1/12 koukun ja 1 jousen tilaksi, kun taas Simo Lassenpojan
ilmeinen uudistila oli suurempi 1/8 koukun ja 1 jousen tila. Samat veroluvut 1/8 koukkua ja 1 jousi
ilmoitettiin myös Klemetti Lassenpojan uudistilalle. Simon tila mainittiin v. 1600 -1601 veroltaan 1/6
jousen ja 1 koukun tilaksi, sillä Simolla oli hallussaan tuolloin 1/12 koukun autiotila, joka ilmeisesti
yhdistettiin Simon omaan tilaan, sillä v. 1603 hänen verolukunsa oli 1/8 koukkua ja 1 jousi.
Katovuodet 1600-luvun alussa aiheuttivat sen että Simo oli v. 1603 kykenemätön (oförmögen)
maksamaan (kaikkia) verojaan ja v. 1604 verokirjassa Simon tila kerrottiin olleen yhdistettynä
tilapäisesti veljensä Olavi Lassenpojan tilaan. Simon tila mainittiin v. 1605 -1607 autioksi (öde),
mutta v. 1608 tilaa verotettiin 1½ äyrin ja ½ manttaalin tilana, eli Simon tila oli varsin iso.
Simo Lassenpoika (Laurinpoika) kuului sysmäläiseen tarkastuslautakuntaan Sten Fincken
asettamassa ryhmässä Savon ja Hämeen välisessä rajojen tarkastuksessa v. 1595, viite: s. 156
SPH I-II. Simo Lassenpoika kuoli v. 1614 jälkeen Joutsassa.
Taulu 51.6
N.N. (N.N-dotter)
Simon puolison nimeä ei tiedetä.
124
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Lapset:
- Johannes Simonpoika, s. n. v. 1570 Hartola, Joutsa. Tauluun 51.7.
Taulu 51.7
Johannes Simonpoika Hulikka (Jöns Simonsson)
Syntyi ehkä n. v. 1570 talollisen poikana Suur-Sysmän (Hartolan) Joutsan kylässä. Johanneksesta
ei tiedetä juuri mitään, ainoastaan v. 1615 verokirjassa hänet mainittiin isänsä jälkeen tilalla, jonka
isännäksi siirtyi v. 1616 poika Johannes Johanneksenpoika. Voitaneen päätellä että isä Johannes
saattoi olla sairas ja ehkä kuoli varsin pian v. 1615 jälkeen.
Taulu 51.8
N.N. (N.N-dotter)
Johanneksen puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Johannes Johanneksenpoika, s. n. v. 1592 Hartola, Joutsa. Tauluun 51.9.
Taulu 51.9
Johannes Johanneksenpoika Hulikka (Jöns Jönsson)
Syntyi n. v. 1592 talollisen poikana Suur-Sysmän (Hartolan) Joutsan kylässä. Sysmän maakirjojen
mukaan Johannes Johanneksenpoika toimi tilanomistajana v. 1616 -1644. Sysmän henkikirjoissa
Johannes Johanneksenpoika mainittiin v. 1634 -1639 tilan isännäksi, tosin jo v. 1634 hänet
mainittiin raajarikoksi ja vaivaiseksi (ofärdig). Johanneksen tilalla mainittiin 3 nihdin eli sotilaan
puolisoa; Kerttu Nuutintytär, Vappu Sipintytär ja Vappu Laurintytär. Samoin huonemiehenä Martti
Pietarinpoika vaimoineen sekä irtolaismies (lösdrifvare) Perttu Antinpoika ja Marketta Eskelintytär.
Myös mylläri Eskeli Sipinpoika vaimoineen mainittiin Johanneksen tilan yhteydessä.
Johannes Johanneksenpoika kuoli v. 1644 jälkeen Joutsassa.
Taulu 51.10
N.N. (N.N-dotter)
Johanneksen puolison nimeä ei tiedetä. Vuoden 1635 -1638 henkikirjoissa kerrottiin että
Johanneksella on vaimo, mutta nimeä ei mainittu.
Lapset:
- Simo Johanneksenpoika, s. n. v. 1614 Hartola, Joutsa. Tauluun 51.11.
- Barbro Johanneksentytär, s. n. v. 1617 Hartola, Joutsa. mainittiin v. 1634 -1635
henkikirjoissa Johannes Johanneksenpojan tyttärenä Hulikan tilalla.
- Perttu Johanneksenpoika, mainittiin v. 1653 -1654 vaimonsa Kertun kanssa Hulikan tilalla.
Taulu 51.11
Simo Johanneksenpoika Hulikka (Simon Jönsson)
Syntyi n. v. 1614 talollisen poikana Suur-Sysmän (Hartolan) Joutsan kylässä. Simo mainittiin v.
1634 henkikirjasta alkaen Johannes Johanneksenpojan pojaksi Joutsan Hulikan tilalla. Vuodesta
1645 alkaen Simo toimi Hulikan tilan omistajana ja isäntänä. Henkikirjojen laatimisessa oli v. 1640
-1643 katkos, jolta vuosilta ei ole merkintöjä, mutta maakirjan mukaan Simo omisti tilan v. 1645
alkaen, tai ainakin maksoi tilan maaverot. Maakirjoissa tila kulki aina 1700-luvulle asti Simo
Johanneksenpojan tilana. Henkikirjojen mukaan Simo toimi tilan isäntänä v. 1656 asti. Vuoden
1663 kymmenysverojen maksajana Hulikan tilalla mainittiin Simo Johanneksenpoika ja tämän
poika Juho Simonpoika, samoin v. 1676. Simo Johanneksenpoika kuoli v. 1676 jälkeen Joutsan
Hulikan tilalla.
Taulu 51.12
Vappu Laurintytär (Walborg Larsdotter)
Vappu mainittiin v. 1634 henkikirjasta alkaen Simo Johanneksenpojan puolisoksi, v. 1636
henkikirjassa koko nimellään. Henkikirjoissa Vappu mainittiin v. 1656 asti Simon puolisona.
125
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Lapset:
- Barbro Simontytär, s. n. v. 1635 Hartola, Joutsa. Puoliso: v. 1655 alkaen Lauri
Jaakopinpoika, joka toimi talollisena ja isäntänä Hulikassa v. -1662 -1665-. Barbro mainittiin
v. 1668 henkikirjassa leskeksi.
- Juho Simonpoika, s. n. v. 1643 Hartola, Joutsa. Tauluun 51.13.
- Jaakoppi Simonpoika, s. n. v. 1647 Hartola, Joutsa. Jaakoppi mainittiin v. 1675 -1679
maakirjoissa Hulikan tilan omistajana.
- Tuomas Simonpoika, s. n. v. 1652 Hartola, Joutsa. Puoliso: Maria. Tuomas toimi talollisena
ja isäntänä v. 1678 -1693 Hulikan tilalla. Tuomas mainittiin v. 1680 nihdiksi, eli sotilaaksi.
Taulu 51.13
Juho Simonpoika Hulikka (Johan Simonsson)
Syntyi n. v. 1643 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan kylän Hulikassa. Sysmän henkikirjoissa
Juho mainittiin Hulikan tilalla v. 1664 alkaen Simo Juhonpojan poikana, tuolloin v. 1664 Juholla oli
jo vaimo Riitta. Myöhemmin (v. 1675 alkaen) vaimon nimi oli Liisa. Juho Simonpoika mainittiin jo v.
1663 tilan kymmenysverojen maksajana. Henkikirjojen mukaan Juho Simonpoika toimi talollisena
ja isäntänä Hulikassa v. -1668 -1676-. Juho kuoli v. 1676 jälkeen Joutsan Hulikassa.
Riitta N.N. (Brita N.N-dotter)
Mainittiin v. -1664 -1665- henkikirjoissa Juho Simonpojan puolisona Joutsan Hulikassa.
Taulu 51.14
Liisa N.N. (Lisa el. Elisabeth N.N-dotter)
Mainittiin v. -1668 -1676- henkikirjoissa Juho Simonpojan puolisona Joutsan kylän Hulikan tilalla.
Lapset:
- Perttu Juhonpoika, s. n. v. 1668 Hartola, Joutsa. Tauluun 51.15.
Taulu 51.15
Perttu Juhonpoika Perttula (Bertill Johansson)
Syntyi n. v. 1668 ilmeisesti talollisen poikana Joutsan kylän Iso-Hulikassa. Perttu mainittiin Sysmän
henkikirjoissa v. 1687 alkaen Hulikan tilan poikana. Perttu Juhonpoika mainittiin Sysmän
maakirjoissa jaetun Hulikan tilan (Iso-Hulikan) isännäksi v. 1687 -1719. Tila jakaantui ilmeisesti v.
1688 Iso- ja Vähä-Hulikan tiloiksi. Vähä-Hulikan isännäksi oli merkitty Pertun ilmeinen setä
Tuomas Simonpoika, sitten tämän poika Eerik Tuomaanpoika. Hulikan tilalla mainittiin v. 1707 1708 henkikirjoissa 2 torppaa, joissa torppareina Sipi ja Matti. Henkikirjoissa Perttu Juhonpoika
mainittiin talolliseksi v. 1707 -1712- Iso-Hulikassa. Hulikan tilan jaossa syntynyt Perttulan tila sai
ilmeisesti nimensä Perttu Juhonpojan etunimen mukaan. Perttu kuoli v. 1719 jälkeen Iso-Hulikan
Perttulassa.
Taulu 51.16
Vappu N.N. (Walborg N.N-dotter)
Syntyi n. v. 1670 mahdollisesti Joutsassa (?). Vappu mainittiin henkikirjoissa Perttu Juhonpojan
puolisoksi v. -1691 -1694 Joutsan kylän Iso-Hulikassa. Vappu kuoli mahdollisesti suurten
kuolonvuosien 1695 -1697 aikana Joutsan Iso.Hulikassa.
Lapset:
- Reko Pertunpoika, s. n. 1689 Joutsa, Hulikka. mainittiin v. 1707 -1712 henkikirjoissa Pertun
poikana Iso-Hulikassa.
- Risto Pertunpoika, s. 1692 Joutsa, Hulikka. Tauluun 51.17.
Maalin Yrjöntytär ? (Malin el. Magdalena Jörensdotter ?)
Syntyi n. v. 1678 ilmeisesti Joutsassa. Maalin mainittiin pelkällä etunimellään v. 1707 -1708
henkikirjoissa Perttu Juhonpojan puolisona Joutsan kylän Iso-Hulikassa. Maalinin patronyymi on
126
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
epävarma, mutta hän voisi olla sama vanha leskinainen Maalin Yrjöntytär, joka kuoli 70 v. ikäisenä
10.1.1748 Joutsan kylässä (?).
Taulu 51.17
Risto Pertunpoika Perttula (Christer Bertilsson)
Syntyi v. 1692 ilmeisesti talollisen poikana Joutsan Iso-Hulikassa. Sysmän henkikirjoissa Risto
mainittiin v. 1725 -1746 talollisena Joutsan kylän Vähä-Hulikassa, kuten myös Hartolan
ensimmäisissä rippikirjoissa. Rippikirjoissa Risto Pertunpoika oli merkitty Olavi Uotinpojan ja
Vappu Matintyttären vävyksi. Risto toimi isänsä jälkeen Hulikan jaossa syntyneen Perttulan tilan
isäntä. Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Joutsan Hulikka oli 1/3 manttaalin 3 talouden tila,
eli tila oli kolmessa osassa, mikä vahvistettiin myöhemmin v. 1757 sekä Isojaon yhteydessä, jolloin
rakennuksia jouduttiin siirtämään. Hulikka oli Ylisen Hollolan komppanian ratsutilan n:o 107
Sysmän Käenmäen augmentti, eli tilan veroista kustannettiin ratsutilan hevosen ja ratsumiehen
ylöspitoa. Samalla Hulikka oli sotilasruodun n:o 99 osakas, eli ylläpiti ruotusotamiestä, viite; s. 711
SPH I-II. Risto Pertunpoika kuoli 62 v. ikäisenä 2.10.1754 Joutsan kylän Perttulassa.
Taulu 51.18
Vappu Olavintytär (Walborg Olofsdotter)
Syntyi v. 1692 tiettävästi talollisen tyttärenä Joutsan kylän Tokerossa. Isä taulussa 52.7.
Vappu mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. -1725 -1749 Risto Pertunpojan puolisona Joutsan kylän
Vähä-Hulikassa sekä Perttulan tilalla. Hartolan ensimmäisissä säilyneissä rippikirjoissa Joutsan
Vähä-Hulikassa mainittiin Olavi Uotinpojalla ja vaimollaan Vappu Matintyttärellä vävy Risto
Pertunpoika ja tämän vaimo Vappu Olavintytär. Vappu kuoli 68 v. ikäisenä 28.12.1760 Joutsan
kylän Perttulassa.
Lapset:
- Yrjö Ristonpoika, s. 1721 Joutsa, Iso-Hulikka. Tauluun 51.19.
- Maria Ristontytär, s. n. 1725 Joutsa, Iso-Hulikka. Puoliso: 2.12.1744 Vilppu Jaakopinpoika
Joutsan myllyltä.
- Vappu Ristontytär, s. n. v. 1729 Joutsa, Iso-Hulikka. Puoliso: 26.11.1749 Henrik
Henrikinpoika Pohjolan kylän Purhalasta, Henrikin isä taulussa 50.5.
Taulu 51.19
Yrjö Ristonpoika Perttula (Jören Christersson)
Syntyi v. 1721 tiettävästi Joutsan Iso-Hulikassa. Yrjö mainittiin rippikirjassa (s. 89 RK 1748 -1754 k.
92) Risto Pertunpojan poikana Joutsan kylän Vähä-Hulikassa. Henkikirjojen mukaan Yrjö toimi
isänsä jälkeen talollisena ja isäntänä Vähä-Hulikan Perttulan tilalla v. 1747 -1767. Yrjö Ristonpoika
kuoli 46 v. ikäisenä 30.4.1767 Joutsan kylän Perttulassa (Bertula) ja haudattiin 3.5.1767 Hartolan
kirkkoon, sen lattian alle.
Taulu 51.20
Riitta Mikontytär (Brita Michelsdotter)
Syntyi tiettävästi v. 1726 (1719 ?) talollisen tyttärenä Joutsan Kemppilässä. Isä taulussa 53.11.
Riitta mainittiin Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa Joutsan kylän Kemppilän Mikko Sipinpojan
tyttäreksi, ja kerrottiin hänen avioituneen Perttulaan. Riitta avioitui tai hänet naitettiin ilmeisesti n.
16 v. ikäisenä 19.12.1742 Yrjö Ristonpojan puolisoksi Joutsan kylän Hulikan Perttulaan. Sysmän
henkikirjoissa Riitta mainittiin v. 1744 -1767 emäntänä Vähä-Hulikan Perttulassa. Riitan syntymäaikana esiintyi Hartolan myöhemmissä rippikirjoissa v. 1726. Riitta mainittiin henkikirjoissa leskeksi
v. 1768 alkaen. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Riitta kuoli 70 v. ikäisenä
27.3.1789 Joutsan kk:n Perttulassa, jossa ilmoitetussa kuoliniässä oli ilmeisesti hieman liioittelua,
kuoli ehkä paremminkin 63 v. ikäisenä ?.
Lapset:
- Helka Yrjöntytär, s. 14.4.1744 Joutsa, Perttula, k. 7.8.1744 Joutsa, Perttula
127
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
-
-
Maria Yrjöntytär, s. 27.5.1745 Joutsa, Perttula, k. 1813 Joutsa. Puoliso: 15.3.1761 Simo
Yrjönpoika, s. 7.10.1736 Joutsa Vähä-Tokero, k. keuhkotautiin 26.2.1796 Joutsa. Marian ja
Simon jälkeläisiä on mm. sukututkija Petri Kallio.
Johanna Yrjöntytär, s. 1748 Joutsa, Perttula, k. 20.6.1748 Joutsa, Perttula
Anna Yrjöntytär, s. 23.6.1749 Joutsa, Perttula. Puoliso: 27.12.1767 Pietari Eskelinpoika
Hartolan Harasta
Pietari Yrjönpoika Perttula, s. 12.4.1752 Joutsa, Perttula, talollinen ja isäntänä Perttulassa,
k. 1791 Joutsa, Perttula. Puoliso: 9.12.1770 Maria Henrikintytär, s. 12.2.1754 Hartola,
Nokka, k. 10.1.1789 Joutsa, Perttula.
Yrjö Yrjönpoika, s. 3.4.1754 Joutsa, Perttula. Puoliso: 15.12.1776 Sofia Pertuntytär
Venäjänlahdelta.
Katriina Yrjöntytär, s. 26.2.1756 Joutsa, Perttula. Tauluun 49.10.
Risto Yrjönpoika, s. 1.5.1758 Joutsa, Perttula, k. 17.7.1759 Joutsa, Perttula
Taulu 52 Joutsan kylän Tokero (Vähä-Tokero) sukuhaara
Yleistä: Joutsan kylän Tokero nimisen tilan juuret ulottuvat maakirjan alkuun, eli tilan vaiheita
voidaan seurata v. 1539 alkaen, Joutsan kylän ensimmäisestä Vilppu Johanneksenpojan hallussa
olleesta emätilasta lähtien, kts. taulu 51.
Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Joutsan Tokero oli 1/3 manttaalin ja 2 talouden tila, joka
oli Hämeen jalkaväkirykmentin Sääksmäen komppanian ratsumestarin etuisuustalo ja ruodun n:o
100 osakas, viite; s. 711 SPH I-II. Vuoden 1875 maakirjan mukaan Joutsa n:o 2 Tokeron tila oli 1/3
manttaallin tila, joka jakaantui 114/216 manttaalin vero- eli perintötilaksi ja 29/216 manttaalin
kruununtilaksi.
Taulu 52.1
Olavi Lassenpoika (Oluf Larsson)
Syntyi n. v. 1545 talollisen poikana Suur-Sysmän Hartolan Joutsan kylässä. Isä taulussa 51.3.
Olavi Lassenpoika mainittiin maakirjoissa veljensä Simon jälkeen viljelemässä Joutsan kylän
kantatilaa v. 1584 -1610. Vuoden 1600 verokirjassa Olavin tila oli määritelty 1/12 koukun ja 1
jousen tilaksi. Olavilla oli hallussaan myös 1/24 koukun autiotila (öde), joka ilmeisesti yhdistettiin
Olavin omaan tilaan, koska v. 1604 Olavin tila oli ¼ koukun suuruinen ja seuraavina vuosina ¼
manttaalin tila. Olavi joutui 1600-luvun alun katovuosien myötä vaikeuksiin, joten v. 1603 hänet
todettiin kykenemättömäksi (oförmögen) maksamaan verojaan. Olavin tila todettiin v. 1605 -1607
autioksi (öde), mutta seuraavana v. 1608 se otettiin uudelleen verolle. Olavi Lassenpoika kuoli v.
1610 jälkeen Joutsassa.
Taulu 52.2
N.N. (N.N-dotter)
Olavin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Henrik Olavinpoika, mainittiin v. 1611 -1615 kymmenysveroluettelossa kymmenysverojen
maksajana Tokeron kantatilalla. Henrikin tila mainittiin v. 1615 verokirjassa alistetuksi
Sysmän Rapalan kartanolle. Henrikin poika saattoi olla se Henrik Henrikinpoika, joka
mainittiin v. 1617 -1620 tilan isännäksi.
- N.N. Olavintytär. Ilmeinen puoliso: Henrik Pietarinpoika, joka mainittiin v. 1612 -1615 tilan
isännäksi. Toisaalta ei ole täysin pois suljettu vaihtoehto että Henrik Pietarinpoika olisi
Huttulan tilalta käsin hallinnut myös Tokeron tilaa v. 1612 -1615. Henrik Pietarinpoika toimi
isäntänä Huttulan tilalla v. 1624 -1663.
- Jaakoppi Olavinpoika, s. n. v. 1600 Hartola, Joutsa. Tauluun 52.3.
128
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 52.3
Jaakoppi Olavinpoika Tokero (Jacob Olsson)
Syntyi ilmeisesti n. v. 1600 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan kylässä. Verokirjoissa
Jaakoppi mainittiin v. 1623 -1650 talolliseksi ja isännäksi Tokeron kantatilalla Joutsassa. Vuoden
1624 verokirjassa Jaakopin tila oli 1½ äyrin ja 1/3 manttaalin tila. Vuonna 1635 tila todettiin autioksi
(öde) katovuosien ja sotaväkirasitusten (= 30-vuotisen sodan myötä), samoin v. 1646.
Ensimmäisissä henkikirjoissa v. 1634 alkaen Jaakopin tilalla todettiin Jaakopin ja vaimonsa ohella
tytär Kirsti ja piika Helka Laurintytär sekä itsellismies (husman) Lauri Martinpoika vaimoineen,
samoin nihdin eli sotilaan vaimo Kaarina Paavalintytär. Jaakoppi Olavinpoika kuoli v. 1650 jälkeen
Joutsassa.
Taulu 52.4
Riitta Laurintytär (Brita Larsdotter)
Mainittiin v. 1634 -1649 henkikirjoissa Jaakoppi Olavinpojan puolisoksi ja Tokeron kantatilan
emännäksi.
Lapset:
- Kirsti Jaakopintytär, mainittiin v. 1634 -1637 henkikirjoissa Jaakoppi Olavinpojan tyttäreksi
Joutsan Tokeron kantatilalla. Kirsti Jaakopintytär mainittiin vielä v. 1665 -1666 Tokerossa.
- Vappu Jaakopintytär, mainittiin v. 1653 -1656 henkikirjoissa
- Olavi Jaakopinpoika, s. n. v. 1631 Suur-Sysmä, Joutsa. Olavi mainittiin ilmeisen isänsä
Jaakoppi Olavinpojan jälkeen talollisena ja isäntänä Joutsan kylän Tokerossa v. 1651 1680. Puoliso: Kaisa, mainittiin v. 1653 -1682. Vuoden 1651 maakirjassa todettiin Olavi
Jaakopinpojan tilan varustaneen Sysmän Rapalan kartanon Arvid Henrikinpoika Tandefeltin
ratsukkoa, eli tilan verot, ainakin osaksi, toimitettiin Rapalaan.
- Marketta Jaakopintytär, mainittiin v. 1653 -1656 henkikirjoissa.
- Uoti Jaakopinpoika, s. n. v. 1636 Suur-Sysmä, Joutsa. Tauluun 52.5.
- Risto Jaakopinpoika, mainittiin v. 1664 henkikirjassa itsellisenä Tokeron tilalla.
Taulu 52.5
Uoti Jaakopinpoika Tokero (Oti el. Olof Jacobsson)
Syntyi n. v. 1636 tiettävästi talollisen poikana Joutsan kylän Tokerossa. Uoti mainittiin v. 1653
alkaen Tokeron tilan isännän Olavi Jaakopinpojan veljeksi. Uoti toimi vanhemman veljensä Olavin
jälkeen talollisena ja isäntänä Tokeron tilalla v. -1682 -1687. Henkikirjoissa oli sekoitettu Uotin ja
Olavin nimet, joten monissa henkikirjoissa tilalle oli merkitty 2 Olavi Jaakopinpoikaa. Tilalla toimi
myös Uoti (Oti) niminen renki vaimonsa Marketan kanssa. Uoti Jaakopinpoika mainittiin vielä v.
1694 maakirjassa Tokeron tilalla, eli Uoti kuoli ilmeisesti Suurten nälkävuosien 1695 -1697 aikana
Tokeron tilalla. Etunimen Uoti valintaa ja käyttöä perusteli sukututkija Petri Kallio.
Taulu 52.6
Anna N.N. (Anna N.N-dotter)
Mainittiin v. 1662 -1687 henkikirjoissa Uoti Jaakopinpojan puolisona Joutsan kylän Tokerossa ja
tilan emäntänä.
Lapset:
- Risto Uotinpoika, mainittiin v. 1680 -1694 henkikirjoissa, puoliso; Johanna mainittiin pelkällä
etunimellään v. 1682 -1693 henkikirjoissa. Risto Uotinpoika mainittiin vielä v. 1704
maakirjassa jaetun Tokeron tilan Iso-Tokeron omistajana. Riston puoliso Johanna mainittiin
Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa nimellä Johanna Klauntytär, puolisonaan Reko
Simonpoika, jolla mainittiin poikapuoli Antti Ristonpoika. Iso-Tokeron tilalla jatkoi sitten
isäntänä Risto Uotinpojan ja Johanna Klauntyttären poika Antti Ristonpoika. Tällä mainittiin
veli Perttu Ristonpoika vaimonsa Kaarinan kanssa. Isonvihan jälkeen Iso-Tokeron tila oli
henkikirjojen mukaan Juho ja Antti Ristonpojan hallussa.
- Jaakoppi Uotinpoika, s. n. v. 1660 Joutsa, Tokero, k. 22.3.1743 Joutsa, Tokero. Puoliso:
Anna Eerikintytär, s. n. v. 1663, k. 17.12.1743 Joutsa, Tokero. Jaakoppi Uotinpoika
129
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
-
mainittiin v. 1687 -1694 henkikirjoissa Risto Uotinpojan veljenä Tokeron tilalla Anna
vaimonsa kanssa sekä myös Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa. Maakirjan mukaan
Vähä-Tokeron tila oli Jaakopin hallussa v. 1698 -1704-. Tämän jälkeen Vähä-Tokeron tila
oli v. -1719 -1747 Lauri Jaakopinpojan hallussa. Tilalla mainittiin myös Laurin veli Yrjö
Jaakopinpoika.
Olavi Uotinpoika, s. n. v. 1657 Hartola, Joutsa. Tauluun 52.7.
Matti Uotinpoika, mainittiin v. 1694 henkikirjassa Tokeron tilalla.
Heikki Uotinpoika (Olavinpoika ?), mainittiin v. 1707 -1708 itsellisenä Vähä-Tokerossa
vaimonsa Vapun kanssa. Heikki voisi toisaalta olla Olavi Jaakopinpojan poika (?).
Taulu 52.7
Olavi Uotinpoika (Olof Olofsson)
Syntyi n. v. 1657 ilmeisesti talollisen poikana Joutsan Tokerossa. Sysmän henkikirjoissa Olavi
mainittiin v. 1694 Tokeron tilalla isännän Risto Uotinpojan veljenä. Olavi Uotinpoika mainittiin
talollisena ja isäntänä v. 1707 -1712 Joutsan Vähä-Tokerossa. Iso-Tokeron isäntänä toimi samaan
aikaan Olavin vanhemman veljen Riston poika Antti Ristonpoika.
Sysmän taloluettelon mukaan Joutsan kylän Tokero oli 1/3 manttaalin 2 talouden tila, joka oli
Sääksmäen komppanian ratsumestarin etuisuustalo ja ruodun 100 osakas, viite; s. 711 SPH I-II.
Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 104 RK 1727 -1736 k. 85) Olavi Uotinpoika
(rippikirjoissa patronyyminä; Olavinpoika) mainittiin Joutsan Vähä-Hulikassa perheensä ja vävyn
perheen kanssa. Seuraavassa rippikirjassa (s. 104 RK 1736 -1747 k. 105) Vähä-Hulikan
Perttulassa ja edelleen rippikirjassa (s. 89 RK 1748 -1754 k. 92) Vähä-Tokeron (?) Perttulassa,
jossa kerrottiin Olavin kuolleen. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan ”kartanon” isäntä
(Gårds Wärd) Olavi Uotinpoika (Olavinpoika ?) kuoli 91 v. ikäisenä 16.9.1748 Joutsan Perttulassa
ja haudattiin 25.9.1748 Hartolan kirkkoon.
Taulu 52.8
Vappu Matintytär (Walborg Mattsdotter)
Syntyi v. 1671 ilmeisesti Joutsassa (?). Vappu mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1707 -1712Olavi Uotinpojan puolisona Joutsan kylän Vähä-Tokerossa sekä sittemmin Vähä-Hulikan
Perttulassa ja myös Vähä-Tokeron Perttulassa. Vappu Matintytär kuoli 87 v. ikäisenä 23.3.1758
Joutsan Perttulassa.
Lapset:
- Sofia Olavintytär, s. n. v. 1690 Joutsa, Vähä-Tokero. Puoliso; Jaakoppi Sipinpoika, jonka
isä taulussa 53.9.
- Vappu Olavintytär, s. v. 1692 Joutsa, Vähä-Tokero. Tauluun 51.18.
- Simo Olavinpoika, s. v. 1696 Joutsa, Vähä-Tokero, k. 1737 Joutsa, Hulikka, haud. 8.8.1737
Hartolan kirkkoon. Puoliso: Inkeri Sipintytär, s. 1697 Joutsa, k. 17.4.1737 Joutsa.
- Sipi Olavinpoika, mainittiin v. 1727 -1736 rippikirjassa Vähä-Tokerossa. Ilmeisesti sama
Sipi Olavinpoika, joka mainittiin v. 1736 jälkeen itsellisenä Hartolan Selänkylässä vaimonsa
Marketta Ristontyttären kanssa.
Taulu 53 Joutsan kylän Kemppilä sukuhaara
Yleistä: Sukuhaaran tunnetut juuret ulottuvat maakirjan alkuun, eli v. 1539 alkaen tiedetään suvun
esi-isät Joutsan kylän silloiselta ainoalta kantatilalta, kts. taulu 51. Kemppilä oli Joutsa n:o 1 tila,
joka v. 1875 maakirjan mukaan oli 1/3 manttaalin vero- eli perintötila.
Taulu 53.1
(XIII) Klemetti Lassenpoika (Clemet Larsson)
Syntyi n. v. 1548 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan kylässä. Isä taulussa 51.3.
130
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Klemetti sai perintönä Joutsan kylän kantatilan jaossa syntyneen 3. tilan, jossa hän toimi talollisena
ja isäntänä v. 1585 -1591. Klemetin tila mainittiin v. 1586 1/8 koukun ja 1 jousen tilaksi, mutta
seuraavana v. 1587 jousiluku oli noussut 2:een.
Klemetti kuoli v. 1591 jälkeen Joutsassa, mahdollisesti Nuijasodan aikaan v. 1596 -1597.
Nuijasodan nimellä kulkevassa talonpoikaiskapinassa talonpojat nousivat kapinaan aatelisten
mielivaltaa vastaan, näin myös Hämeessä, jossa Suur-Sysmän talonpojillakin vahva vuosien
varrella kertynyt viha aatelisten vallankäyttöä vastaan purkautui mm. siten että he polttivat ensin
Hartolan Koskipään sekä Sysmän Rapalan kartanot ja etenivät tammikuun alussa 1597
Pulkkilanharjun kautta Asikkalan kk:lle ja sieltä Kurhila/ Vähimaan (Nuijamäen) kahakan jälkeen
Padasjoen Nyystölään, jossa veristen ja kiivaiden taisteluiden jälkeen kaikki antautuneet 400
talonpoikaa teurastettiin 14.1.1597 säälimöttömästi ja julmasti. Suomen käskynhaltija marski Klaus
Fleming määräsi vielä lisäkostoksi ”koko Sysmän hävitettäväksi”.
Taulu 53.2
(XIII) N.N. Klemetin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
Pietari Klemetinpoika Huttula, s. n. v. 1570 Suur-Sysmä, Joutsa. Talollinen ja isäntänä
kotitilallaan isänsä jälkeen v. 1592 -1623, joka tila tunnetaan myöhemmin Huttulan tilana.
Maakirjoissa Pietari mainittiin v. 1604 kykenemättömäksi (oförm), eli oli ilmeisesti niin
köyhtynyt Nuijasodan sekä 1600 -luvun alun pahojen katovuosien myötä, että ei pystynyt
maksamaan verojaan. Vuonna 1620 Huttula mainittiin 1½ äyrin ja 1/3 manttaalin verotilaksi
ja ratsumestarin palkkatilaksi, etuisuudeksi, eli tila osallistui Hartolan Ruskealan ratsutilan
ratsumestarin ylläpitoon. Pietari Klemetinpoika oli yhtenä jäsenenä 13 sysmäläisen
talonpojan muodostamassa tarkastuslautakunnassa, joka asetettiin v. 1595 tarkastamaan
Hämeen ja Savon välisiä rajoja Sten Fincken vetämässä ryhmässä. Savon puolelta oli
toinen samanlainen 13 henkilön ryhmä Didrik Fincken johdolla k.o. tarkastuslautakunnassa,
viite: s. 156 SPH I-II. Pietari kuoli v. 1623 jälkeen Joutsassa. Kirjoittajan isän äiti Aune
Tamminen, os. Mäkinen periytyy Pietari Klemetinpojasta ja omaa siten sukujuuret Joutsan
kantatilalta ja sen jaossa syntyneeltä Huttulan tilalta. Viite: Havuhuupon sukukirja (Seppo
Tamminen), taulu 14 s. 79 -86 sekä Wasenius suku (Seppo Tamminen) s. 40 -47.
-
Olavi Klemetinpoika Kemppilä, s. n. v. 1572 Suur-Sysmä, Joutsa. Tauluun 53.3.
Antti Klemetinpoika. Mainittiin tilan kolmannella osalla talollisena ja isäntänä v. 1600 -1603,
sitten tila siirtyi Pietari Klemetinpojan haltuun.
Lauri Klemetinpoika, mainittiin v. 1615 verokirjassa kymmenysverojen maksajana Joutsan
kylässä.
Taulu 53.3
Olavi Klemetinpoika Kemppilä (Olof Clemetsson)
Syntyi n. v. 1572 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan kylässä. Olavi mainittiin jakaantuneen
tilan toisella puoliskolla talollisena ja isäntänä v. 1600 -1603, tilalla joka tunnetaan myöhemmin
Kemppilän tilana. Olavin tila mainittiin v. 1600 veroltaan 1/24 koukun ja 1 jousen tilaksi, mutta jo
v. 1603 tila oli merkitty autiotilaksi (öde) ja tila siirtyi ilmeisesti Olavin vanhemman veljen Pietarin
haltuun v. 1604. Pietari Klemetinpojan tilalla mainittiin v. 1606 verokirjassa 3 muuta henkilöä, eli
ilmeisesti Pietarin veljet; Olavi, Lauri ja Antti (?). Olavi Klemetinpoika kuoli oletettavasti v. 1606
jälkeen Joutsassa.
Taulu 53.4
N.N. Olavin puolison nimeä ei tiedetä.
Lapset:
- Klemetti Olavinpoika, s. n. v. 1593 Joutsa. Tauluun 53.5.
131
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 53.5
Klemetti Olavinpoika Kemppilä (Clemet Ollsson)
Syntyi ehkä n. v. 1592 tienoilla talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan kylässä. Klemetti mainittiin
Huttulan tilasta lohkotun Kemppilän tilan isäntänä v. 1624 -1633, maakirjan mukaan v. 1644 asti.
Klemetin tila todettiin v. 1630 veroltaan ¾ äyrin ja 1/6 manttaalin tilaksi. Klemetti kuoli ilmeisesti v.
1633/ 1634 tienoilla, koska henkikirjojen mukaan tilan isännän Tahvo Klemetinpojan äiti Aune
Matintytär mainittiin v. 1634 leskeksi.
Taulu 53.6
Aune Matintytär (Agneta Matzdotter)
Mainittiin v. 1634 -1635 henkikirjoissa Tahvo Klemetinpojan äidiksi ja leskeksi Kemppilän tilalla.
Lapset:
- Tahvo Klemetinpoika, s. n. v. 1613 Joutsa. Tauluun 53.7.
- Lasse Klemetinpoika, mainittiin v. 1634 -1656 henkikirjoissa Tahvo Klemetinpojan veljeksi
Kemppilän tilalla. Lasse mainittiin sotilaaksi v. 1656. Puoliso; Kristiina.
Taulu 53.7
Tahvo Klemetinpoika (Staffan el. Staphan Clemetsson)
Syntyi n. v. 1613 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan kylässä. Tahvo mainittiin v. 1631
sotilaaksi. Tahvo Klemetinpoika toimi isänsä jälkeen talollisena ja Kemppilän tilan isäntänä v. 1634
-1663. Tahvo mainittiin v. 1647 Skarpin komppanian majoittajaksi. Kemppilän tila tunnettiin
maakirjoissa Tahvo Klemetinpojan tilana 1700-luvun alkupuolelle asti. Tahvo kuoli v. 1663 jälkeen
Joutsassa.
Taulu 53.8
Vappu Pietarintytär (Walborg Peersdotter)
Tahvolla mainittiin vaimo v. 1634 henkikirjoista alkaen ja v. 1636 henkikirjan mukaan Tahvon
puolison nimi oli Vappu Pietarintytär, sen jälkeen Vappu mainittiin pelkällä etunimellä v. 1656 asti.
Vappu mainittiin vielä v. 1663 -1665 henkikirjoissa tilan isännän Yrjö Tahvonpojan äidiksi.
Lapset:
- Yrjö Tahvonpoika, s. n. v. 1643 Joutsa. Yrjö toimi isänsä jälkeen talollisena ja Kemppilän
tilan isäntänä v. 1663 -1680, mainittiin itsellisenä v. 1682 henkikirjassa Kemppilässä.
Puoliso; Maisa mainittiin v. 1663 -1665 henkikirjoissa ja 2. puoliso Vappu v. 1668 -1682
henkikirjoissa. Vappu mainittiin vielä v. 1687 henkikirjassa Sipi Tahvonpojan veljen
vaimoksi.
- Sipi Tahvonpoika, s. n. v. 1655 Joutsa. Tauluun 53.9.
- Elina Tahvontytär, mainittiin v. 1664 -1665 henkikirjoissa Yrjö Tahvonpojan sisarena
Kemppilässä.
- Eerik Tahvonpoika, mainittiin v. 1678 -1694 henkikirjoissa Yrjö ja Sipi Tahvonpojan veljeksi
Kemppilän tilalla. Puoliso; Maria mainittiin v. 1682 -1694 henkikirjoissa.
- Maisa Tahvontytär, mainittiin v. 1682 henkikirjassa Sipi Tahvonpojan sisarena Kemppilässä
Taulu 53.9
Sipi Tahvonpoika Kemppilä (Sigfred Staffansson)
Syntyi ehkä n. v. 1655 talollisen poikana Joutsan Kemppilässä. Sipi mainittiin Yrjö Tahvonpojan
veljenä v. 1675 -1680 henkikirjoissa Kemppilässä. Sipi Tahvonpoika toimi henkikirjojen mukaan
veljensä Yrjön jälkeen talollisena ja Kemppilän tilan isäntänä v. 1682 -1694, maakirjojen mukaan
v. 1704 asti. Sipi Tahvonpoika kuoli Hartolan ensimmäisen rippikirjan mukaan lokakuussa 1729
Kemppilässä.
Taulu 53.10
Kristiina N.N. (Kirstin el. Christin N.N-dotter)
Mainittiin v. 1676 -1691 henkikirjoissa Sipi Tahvonpojan puolisoksi Kemppilän tilalla.
132
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Lapset:
- Mikko Sipinpoika, s. 1678 Joutsa, Kemppilä. Tauluun 53.11.
- Jaakoppi Sipinpoika Hulikka, s. 1680 Joutsa, Kemppilä, mainittiin Sysmän henkikirjoissa v.
1707 -1712- sekä Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa Mikko Sipinpojan veljenä
Kemppilässä. Henkikirjoissa Jaakoppi mainittiin seuraavaksi tilan isännän Reko Mikonpojan
isän veljenä v. 1729 asti. Siirtyi sitten talolliseksi Hulikkaan, k. 17.12.1744 Joutsa, Hulikka.
Puoliso; Sofia Olavintytär, s. 1690 Joutsa, Tokero, k. 24.3.1755 Joutsa, Hulikka. Sofian
ilmeinen isä taulussa 52.7.
Taulu 53.11
Mikko Sipinpoika Kemppilä (Michel Sigfredsson Kämpilä)
Syntyi tiettävästi v. 1678 talollisen poikana Joutsan Kemppilässä. Mikko toimi isänsä jälkeen
talollisena ja Kemppilän tilan isäntänä v. 1705 -1719. Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan
Joutsan Kemppilä oli 1/6 manttaalin ja 1 talouden tila, joka oli Hämeen jalkaväkirykmentin
Sääksmäen komppanian ratsumestarin etuisuustalo ja ruodun 100 osakas, viite; s. 711 SPH I-II.
Mikko mainittiin Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa Kemppilässä ja kerrottiin hänen kuolleen.
Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan kartanon isäntä Mikko Sipinpoika kuoli 61 v.
ikäisenä v. 1739 Joutsan Kemppilässä ja haudattiin 11.5.1739 Hartolan kirkkoon, sen
kuorikäytävään.
Taulu 53.12
Marketta Yrjöntytär (Margeta Jöransdotter)
Syntyi v. 1682 ilmeisesti Joutsassa, asiaa ei tunneta tarkemmin. Marketta mainittiin etunimellään
v. 1707 -1712 henkikirjoissa Mikko Sipinpojan puolisona Joutsan Kemppilässä, samoin Hartolan
ensimmäisissä rippikirjoissa koko nimellään. Marketta kuoli 66 v. ikäisenä 6.3.1748 Joutsassa ja
haudattiin 20.3.1748 Hartolan kirkkoon.
Lapset:
- Reko Mikonpoika Kemppilä, s. n. 1700 Joutsa, Kemppilän tilan isäntä v. -1722 -1746,
k. 29.3.1775 Joutsa, Kemppilä. Puoliso; Kerttu Yrjöntytär, s. 1703 Joutsa, k. 10.4.1770
Joutsa, Kemppilä. Vuoden 1747 jälkeen tilan pitoa Kemppilässä jatkoi heidän poikansa
Mikko Rekonpoika.
- Helka Mikontytär, s. 1718 Joutsa, Kemppilä, k. 15.8.1787 Joutsa, Heikkilä, puoliso v. 1735
Yrjö Martinpoika Joutsan Heikkilästä, k. 25.8.1750 Joutsa.
- Riitta Mikontytär, s. 1726 Joutsa, Kemppilä. Tauluun 51.20.
Taulu 54 Joutsan Pappisen Muikkuparta sukuhaara
Yleistä: Tilan historiasta löytyy tietoja taulusta 34.1. Pappisen Muikkuparran tilan varhaisimmat
isännät:

Heikki Ollinpoika (Henrik Olsson), s. n. v. 1540 Joutsa (?). Heikki Ollinpoika toimi
uudistilallisena Tammilahden Pappisessa, tiettävästi Pappisen Haukihännän &
Muikkuparran yhteisellä emätilalla, jonka isäntänä hänet mainittiin v. 1564 -1578.
Heikin isä voisi olla Olli Puttola, taulu 46.1 ja veli Hannu Ollinpoika, Hannuksen tilan
isäntä, taulu 40.1. Toisaalta Heikki voisi olla lähtöisin Hartolan Kirkkolasta, jossa tiedetään
isäntänä Olli Heikinpoika v. 1539 -1552. Tilan pitoa jatkoi sitten v. 1553 alkaen Jussi
Ollinpoika, mainittiin myös Olli Ollinpoika ja Lauri Ollinpoika, sekä Heikki Ollinpoika, joka
viljeli tilan jaossa syntynyttä 1/6 koukun ja 1 jousen tilaa v. 1545 -1562, jonka jälkeen tilalla
ei mainittu ketään !. Tila todettiin v. 1561 veroltaan 1/6 koukun ja 3 jousen tilaksi !.
Voitaneen ajatella josko Heikki Ollinpoika olisi siirtynyt uudisviljelijäksi takamaille
Tammilahden Pappisiin (?), tässä tapauksessa Heikki Ollinpoika olisi syntynyt jo n. v. 1523
-1525 tienoilla !.
133
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Tammilahden Heikki Ollinpojan varallisuus oli;
rahaa 6 mk, 1 hevonen, arvo 10 mk, (ei lehmiä), 5 lammasta, 4 vuohta ja/ tai pukkia, 4
sikaa, nuorta karjaa 3 kpl, joista perittiin hopeaveroa yht. 3 äyriä ja 19 1/5 deninkiä, viite; s.
63 JK. Tämä ylimääräinen hopeavero kerättiin v. 1571 koko Ruotsin valtakunnassa Älfsborgin
(Göteborg) linnan lunastamiseksi takaisin tanskalaisilta, jotka olivat sodassa valloittaneet k.o. linnan .
Heikki Ollinpojan tila oli v. 1564 veroltaan 1/12 koukun ja 1 jousen tila, eli vaikka tila oli
uudistila, niin se oli lohkottu vanhemmasta tilasta, ilmeisesti Puttosesta (?), joka selittää
osaltaan koukkuluvun pienuutta. Ennen kuin tilaa jaettiin, niin v. 1582 tila mainittiin 1/6
koukun ja 3 jousen tilaksi. Vuonna 1585 ensimmäisen jaon myötä koukkuluku sekä
jousimäärä putosi; 1/12 ja 1 jousi. Seuraavaa jakoa ennen v. 1593 tila todettiin 1/12
koukun, ½ manttaalin ja 2 jousen tilaksi, kun taas v. 1595 jaon myötä verotusarvo putosi;
1/24 koukkua, ½ manttaalia ja 1 jousi. Heikki Ollinpoika kuoli v. 1578 jälkeen, ehkä n. v.
1590 tienoilla Joutsan Pappisessa.
Ilmeiset lapset:
Matti Heikinpoika (Matz Hindersson), Muikkuparran tilan isäntä.
N.N-Heikintytär, puoliso; Heikki Pietarinpoika (Henric Persson). E.m. emätilasta
lohkotun Haran tilan isäntä v. 1585 -1588. Sen jälkeen isäntänä toimi Heikki
Heikinpoika.
Heikki Heikinpoika (Henrik Hindersson), Haran tilan isäntä v. 1589 -1639.
Perttu Heikinpoika (Bertil Hindersson), Haukihännän isäntä.

Matti Heikinpoika (Matz Hindersson), Haukihännän ja Muikkuparran sekä Haran emätilan
isäntä v. 1579 -1622. Tästä emätilasta lohkottiin v. 1585 Haran tila ja v. 1595 Haukihännän
tila. Matin tila oli v. 1582 veroltaan 1/6 koukun ja 3 jousen tila ennen lohkomista ja v. 1585
tila oli 1/12 koukun ja 1 jousen tila, sekä v. 1593 veron perusteet oli 1/12 koukkua ja ½
manttaalia sekä 2 jousta. Vuoden 1595 jaon myötä koukkuluku ja jousimäärä putosivat 1/24
koukuksi ja ½ manttaaliksi ja 1 jouseksi. Vuonna 1601 tilaa verotettiin 1/24 koukun 1/8
manttaalin ja 1 jousen mukaan. Vuoden 1600 verokirjassa tilalla mainittiin Matin ilmeinen
poika Matti Matinpoika. Matti Heikinpojan todettiin v. 1603 -1604 kykenemättömäksi
(oförm) maksamaan verojaan 1600-luvun alun katovuosien vuoksi. Vuonna 1610 tila
mainittiin ½ äyrin ja ¼ manttaalin verotilaksi. Tila jakaantui ilmeisesti 1610-luvulla, koska v.
1621 Matti Henrikinpojan tilan toinen ½ äyrin puolisko oli ollut autiona (öde) 3 v. ajan ja sen
otti haltuunsa (ilmeinen vävy) Antti Eerikinpoika ja tila otettiin uudelleen verolle v. 1622.
Toisen puoliskon sai Matti Heikinpojan poika Antti Matinpoika, jonka ½ äyrin tilan todettiin
v. 1621 olleen autiona jo 6 v. ajan, joten tila oli sen vuoksi joutunut kruunun haltuun, mutta
se otettiin uudelleen verolle v. 1624. Tällä puoliskolla mainittiin myös (ilmeinen vävy) Antti
Tuomaanpoika v. 1623 (isäntänä v. 1623 -1624), jolla puoliskolla mainittiin v. 1625 -1629
verokirjoissa Antti Matinpoika. Tämä Antti Matinpojan & Antti Tuomaanpojan hallitsema tila
tunnettiin myöhemmin Simolan tilana.

Antti Eerikinpoika (Anders Ericsson), ilmeisesti Matti Heikinpojan vävy (?). Muikkuparran
tilan isäntä v. 1623 -1638. Antin tila todettiin v. 1630 ½ äyrin ja 1/6 manttaalin verotilaksi,
mutta seuraavana v. 1631 se todettiin autioksi (öde) ja tästä 3 v. kuluttua tila joutui kruunun
haltuun maksamattomien verojen vuoksi. Ilmeisesti 30-vuotinen sota ja 1630-luvun alun
katovuodet köyhdyttivät tilan niin että se joutui kruunulle. Tila autioitui ilmeisesti
konkreettisesti v. 1639 -1640 tienoilla, koska sen jälkeen siinä ei asuttu vakituisesti. Tila oli
annettu sitten ratsumestari Tandefeltin komppanian sotilaille majoitustilaksi, ilmeisesti v.
1665 asti, eli n. 25 v. ajaksi ! Maakirjoissa Muikkuparran tila kulki Antti Eerikinpojan tilana 1700luvulle asti, mikä oli yleinen merkintätapa nimetä tila ja nimi tuli sen mukaan kuka oli v. 1624 tilan
omistaja.
Taulu 54.1
Heikki Rekonpoika Muikkuparta (Hendrich Grelsson)
Syntyi n. v. 1630 ilmeisesti Suur-Sysmässä, ehkä Hartolassa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin.
Heikki Rekonpoika sai v. 1665 haltuunsa autiona olleen Muikkuparran tilan Tammilahden
134
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Pappisista. Heikki oli mahdollisesti ollut nuorena miehenä sotilaana (?), joille autiotiloja annettiin
mieluusti (palkkiona) viljeltäväksi, jotta kruunu saisi niistä verotuloja. Heikin vanhempia ei saatu
selvitettyä, vaihtoehtoja on useita, mm. Ruskealassa mainittiin sotilas Reko Klemetinpoika ja
talonpojat Reko Simonpoika ja Reko Jaakopinpoika.
Heikki Rekonpoika toimi talollisena ja Pappisten Muikkuparran tilan pitkäaikaisena isäntänä v.
1665 -1704. Henkikirjoissa Heikki mainittiin viimeisen kerran v. 1694 Muikkuparrassa, mutta
maakirjan mukaan Heikki Rekonpoika oli Muikkuparran omistajana v. 1704 asti. Tilalla mainittiin v.
1666 -1675 henkikirjoissa äitinä Marketta (Margeta el. Maisa), ilmeisesti Heikin äiti (?). Tilan
rengeiksi oli merkitty Simo vaimonsa Riitan kanssa ja Yrjö vaimonsa Annan kanssa. Simo oli
merkitty tulleen v. 1675 Jämsän Ihalasta. Samoin tilalla asui v. 1668 -1676 aikana itselliset Kerttu
Tuomaantytär ja Vappu Tuomaantytär. Sipi niminen renki oli merkitty v. 1691 -1694 henkikirjoissa
Muikkuparran tilalle. Heikki Rekonpoika kuoli ilmeisesti v. 1704 jälkeen Pappisissa.
Taulu 54.2
Stiina eli Kristiina N.N. (Christina el. Kirstin N.N-dotter)
Syntyi n. v. 1630 mahdollisesti Suur-Sysmässä, asiaa ei tunneta tarkemmin. Stiina voisi kuulua
Pappisen Muikkupartaa aiemmin omistaneiden sukuun (?). Stiina mainittiin v. 1665 -1693
henkikirjoissa Heikki Rekonpojan puolisoksi ja Pappisten Muikkuparran tilan emännäksi. Stiina
kuoli v. 1693 jälkeen Pappisissa.
Lapset:
- Jaakko Heikinpoika (Jacob Hindersson), mainittiin Heikin poikana v. 1687 henkikirjassa.
Jaakko mainittiin v. 1687 -1694 henkikirjoissa nihdiksi, eli sotilaaksi. Jaakolla mainittiin
Maria niminen vaimo v. 1694, mahdollisesti sama Maria, joka mainittiin v. 1708 -1710
itselliseksi Muikkuparrassa.
- Matti Heikinpoika, s. n. v. 1650 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Tauluun 54.3.
- Vappu Heikintytär, mainittiin v. 1708 -1712 Matti Heikinpojan siskoksi Muikkuparran tilalla.
Taulu 54.3
Matti Heikinpoika Muikkuparta (Matts Hindersson Muickuparta)
Syntyi n. v. 1650 talollisen poikana Suur-Symän (Joutsan) Pappisen Muikuparrassa. Matti
mainittiin v. 1693 -1694 henkikirjoissa Heikki Rekonpojan pojaksi Pappisen Muikkuparrassa. Matti
Heikinpoika toimi isänsä jälkeen Muikkuparran tilan isäntä v. 1705 -1712. Vuoden 1707
henkikirjassa mainittiin Matti heikinpojan veljen vaimo Riitta. Vuosien 1708 -1710 henkikirjoissa
tilalla mainittiin itsellisenä Maria sekä Mikko Simonpoika, samoin Matti Heikinpojan anoppi (sv mor)
Liisa. Vappu niminen sisko mainittiin v. 1708 -1712 henkikirjoissa Muikkuparrassa. Vuoden 1711
verokirjassa Muikkuparran tila oli merkitty autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi. Vuoden
1712 henkikirjassa Matti mainittiin vaimonsa Vapun kanssa itsellisiksi Muikkuparassa, jolloin tilan
pito siirtyi Reko pojalle. Matti Heikinpoika kuoli Isonvihan aikana v. 1712 jälkeen Pappisissa.
Taulu 54.4
Vappu N.N. (Walborg N.N-dotter)
Synstyi n. v. 1652 mahdollisesti Suur-Sysmän Joutsassa (?). Vappu mainittiin v. 1707 -1712
henkikirjoissa Matti Heikinpojan vaimoksi ja Pappisen Muikkuparran tilan emännäksi. Vappu kuoli
v. 1712 jälkeen Pappisissa.
Lapset:
- Reko Matinpoika, s. 1669 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Tauluun 54.5.
Taulu 54.5
Reko Matinpoika Muikkuparta (Grels Mattsson Muickuparta)
Syntyi ilmeisesti v. 1669 Joutsan Pappisen Muikkuparrassa. Reko mainittiin henkikirjoissa v. 1712
alkaen Muikkuparran tilalla, Rekoa ei mainittu Matin pojaksi, mutta lähtökohtaisesti oletetaan
hänen olleen Matti Heikinpojan poika. Reko Matinpoika toimi Muikkuparran tilan isäntänä v. 1712 -
135
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
1721. Kirkon kuudennusmies (sexman). Reko Matinpoika kuoli 73 v. ikäisenä 8.6.1742 Pappisessa
ja haudattiin 13.6.1742 Hartolan kirkkoon.
Taulu 54.6
Siiri Samuelintytär (Sibilla el. Sigrid Samuelsdotter)
Syntyi v. 1666 mahdollisesti Suur-Sysmän Joutsassa 1666 (?). Ilmeisesti sama kuin v. 1712
henkikirjoihin merkitty Sibilla (?). Muikkuparran tilan emäntä. Siiri kuoli 70 v. ikäisenä v. 1736 ja
haudattiin 24.6.1736 Hartolan kirkkoon.
Lapset:
- Paavo Rekonpoika, s. v. 1689 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Tauluun 54.7.
- Riitta Rekontytär, s. v. 1690 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta (?). Tauluun 40.12.
- Maria Rekontytär (Maria Grelsdotter), s. 1693 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 29.1.1748
Pappinen (Kankaanpää), Vaihema. Puoliso; Yrjö Heikinpoika.
- Anna Rekontytär (Anna Grelsdotter), s. 1695 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 14.5.1777
Pappinen, Muikkuparta.
- Reko Rekonpoika (Grels Grelsson), s. 1699 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, itsellinen
Muikkuparrassa sekä torpparina Pappisen Vaiheman torpassa. Reko kuoli 20.3.1761
Pappisessa. Puoliso; Maria Mikontytär (Maria Michelsdotter), s. 1707 Joutsa (?), k.
6.6.1777 Hartola.
- Elias Rekonpoika (Elias Grelsson), s. 1708 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 25.7.1737
Pappinen, Muikkuparta. Puoliso; Maria Paavontytär.
- Matti Rekonpoika (Matts Grelsson), s. 1713 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 8.12.1753
Hartola, Ruskeala. Puoliso; 20.12.1741 Maria Juhontytär.
Taulu 54.7
Paavo Rekonpoika Muikkuparta (Påhl Grelsson Muickuparta)
Syntyi v. 1689 talollisen poikana Joutsan Pappisen Muikkuparrassa. Paavo mainittiin v. 1712
henkikirjassa Reko Matinpojan pojaksi Muikkuparran tilalla. Muikkuparran tilan isäntä v. 1721 1742. Kirkon kuudennusmies (sexman). Paavo kuoli 72 v. ikäisenä 2.3.1761 Pappisessa ja
haudattiin 8.3.1761 Hartolan kirkkoon.
Taulu 54.8
Marja Ristontytär (Maria Christersdotter)
Syntyi v. 1681 mahdollisesti Suur-Sysmän Joutsassa (?). Marja mainittiin v. -1725 -1739
henkikirjoissa Paavo Rekonpojan puolisoksi ja Muikkuparran tilan emännäksi. Marja Ristontytär
kuoli 69 v. ikäisenä 17.11.1750 Joutsan Pappisen Muikkuparrassa ja haudattiin 2.12.1750 Hartolan
kirkkoon.
Lapset:
- Tuomas Paavonpoika, s. 1718 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Tauluun 54.9.
- Paavo Paavonpoika, s. 1724 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 1734 Pappinen,
Muikkuparta.
- Matti Paavonpoika, s. 1726 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, työskenteli appiukkonsa Simo
Tuomaanpojan yhtiömiehenä Haukihännässä ja torpparina Tammilahden Lavian torpassa,
k. 1793 Tammilahti, Lavia. Puoliso; 29.1.1749 Sofia Simontytär, s. 1731 Pappinen,
Haukihäntä, jonka isä taulussa 34.3, Sofia k. 1751 Pappinen, Haukihäntä. Matin 2.
puoliso; 1.5.1752 Marketta Heikintytär Pappisesta, k. 1784 Tammilahti, Lavia.
Taulu 54.9
Tuomas Paavonpoika Muikkuparta (Thomas Påhlsson)
Syntyi v. 1718 talollisen poikana Joutsan Pappisen Muikkuparrassa. Tuomas Paavonpoika toimi
talollisena ja isäntänä Muikkuparran tilalla isänsä jälkeen v. 1742 -1798. Kirkon kuudennusmies
(sexman) ainakin kolmannessa polvessa !. Kuudennusmies Tuomas Paavonpoika kuoli 82 v.
ikäisenä 7.12.1798 Pappisen Muikkuparrassa.
136
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 54.10
Maria Martintytär (Maria Mårtensdotter)
Syntyi v. 1722 torpparin tyttärenä Joutsan Tammilahden Hannuksessa. Marian vanhemmat;
torppari Matti Rekonpoika (s. 1692, k. 1749) ja Kaarina Simontytär (s. 1697, k. 1760) Hannusmäen
Rekolan torpasta. Maria avioitui 4.12.1737 Muikkuparran Tuomas Paavonpojan kanssa.
Muikkuparran tilan emäntä. Maria kuoli 68 v. ikäisenä 11.2.1791 Pappisen Muikkuparrassa.
Lapset:
- Tuomas Tuomaanpoika, s. 7.12.1739 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 5.12.1798
Muikkuparrassa. Puoliso; 18.12.1757 Marketta Jaakopintytär Tammilahden Rääpöstä, s.
1739, k. 29.4.1767 Muikkuparta. Tuomaksen 2. puoliso; 27.12.1767 Anna Matintytär, s.
27.4.1752 Hartola, Ruskeala, k. 5.5.1821 Pappinen, Muikkuparta. Anna emännöi
Muikkuparran tilaa v. 1798 -1800, jolloin hänen apunaan toimivat Tuomaan ja Annan poika:
Antti Tuomaanpoika (s. 20.11.1759) vaimonsa Anna Kaisa Olavintyttären kanssa, jotka
viljelivät Muikkuparran Alataloa.
- Risto Tuomaanpoika, s. 27.8.1741 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 15.5.1748
Muikkuparta.
- Matti Tuomaanpoika, s. 20.9.1744 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 16.11.1747
Muikkuparta.
- Maria Tuomaantytär, s. 14.2.1746 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Puoliso; 24.1.1768
torppari Yrjö Kristerinpoika Hannusmäestä.
- Antti Tuomaanpoika, s. 1747 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Tauluun 54.11.
- Aatami Tuomaanpoika, s. 25.10.1749 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 1792 Muikkuparta.
Puoliso; 5.6.1780 Luhangassa Maria Eerikintytär Luhangan Käärmelahdelta. Marian 2.
puoliso; 1793 Antti Olavinpoika. Maria ja Antti Olavinpoika viljelivät Mahajärven tilaa.
- Eeva Tuomaantytär, s. 16.2.1752 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Puoliso; 14.12.1768
talollinen Sipi Matinpoika Ruskealasta.
- Kristiina Tuomaantytär, s. 12.5.1754 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta
- Sofia Tuomaantytär, s. 1756 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 3.5.1761 Muikkuparta.
- Kaarina Tuomaantytär, s. 9.8.1758 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta
- Joonas Tuomaanpoika, s. 30.7.1761 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 20.8.1761
Muikkuparta.
- Lena (Helena) Tuomaantytär, s. 20.5.1764 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Puoliso;
27.1.1783 Risto Pertunpoika, s, 1.4.1764 Pappinen, Haukihäntä, jonka isän Perttu
Simonpojan isä taulussa 34.3.
Taulu 54.11
Antti Tuomaanpoika (Anders Thomasson)
Syntyi v. 1747 talollisen poikana Joutsan Pappisen Muikkuparran tilalla. Antti Tuomaanpoika kuoli
jo 31 v. ikäisenä sappitulehdukseen (brännfeber) 10.2.1780 Pappisen Muikkuparrassa.
Taulu 54.12
Kaarina Yrjöntytär (Carin Jörensdotter)
Syntyi v. 1750 Luhangan Tammijärven Käärmelahdessa. Kaarina avioitui 1.6.1771 Antti
Tuomaanpojan kanssa ja muutti Pappisen Muikkuparrran tilalle. Kaarina kuoli 17.2.1780 samoin
sappitulehdukseen Pappisen Muikkuparrassa.
Lapset:
- Juho Antinpoika, s. 18.4.1772 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 6.4.1780 Muikkuparta
- Kaarina Antintytär, s. 1.4.1775 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta
- Eeva Antintytär, s. 25.12.1776 Joutsa, Pappinen, Rääppö, k. 9.9.1777 Muikkuparta.
- Mikko Antinpoika, s. 30.8.1778 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Tauluun 54.13.
137
Sukukirja: Nurmisen suku
Seppo Tamminen
29.10.2014
Kuningaskunta Hartolasta II osa
Taulu 54.13
Mikko Antinpoika Muikkuparta (Michel Andersson)
Syntyi 30.8.1778 Joutsan Pappisen Muikkuparrassa. Talollinen ja Muikkuparran tilan isäntä v.
1800 -1815. Mikko kuoli v. 1815 Muikkuparrassa.
Taulu 54.14
Maria Joonaksentytär (Maria Jonasdotter)
Syntyi 23.4.1784 Tammilahden Rääpössä. Marian 2. puoliso; Juho Juhonpoika. Hoitivat Mikon
kuoleman jälkeen Muikkuparran Mäentalon tilaa v. 1815 -1829. Siirtyivät sitten viljelemään
Tammilahti n:o 11 Puttolan Myllypellon kruununtilaa. Maria Joonaksentytär kuoli 5.4.1846
Tammilahden Myllypellossa.
Mikon ja Marian poika Vilppu Mikonpoika (Philip Michelsson), s. 1805 jatkoi tilan pitoa vaimonsa
Lena Gustava Grönlundin (s. 1818) kanssa Muikkuparran Mäentalossa v. 1829 alkaen.
Tilan pitoa jatkoi sitten e.m. vävy Jeremias Aprahaminpoika Mäentalo (s. 1840 Joutsa) vaimonsa
Amanda Vilpuntyttären (s. 1843) kanssa.
Mäentalossa mainittiin seuraavaksi isäntänä vävy Oskar Riitaoja (s. 1873), joka vaimonsa Manta
Jeremiaantyttären (s. 1883) kanssa viljelivät tilaa.
Oskar Riitaojan jälkeläinen Heikki Riitaoja toimii nykyään Muikkuparran Mäentalon isäntänä. Heikin
vaimo Leena Riitaoja on aktiivinen kotiseutuihminen ja harrastaa sukututkimusta. Heikillä ja
Leenalla on myös loma-asuntojen vuokraustoimintaa Luhangan puolella Päijänteen rannalla, viite;
www.muikkuparta.com).
138