NURMIJÄRVEN SÄHKÖ
NURMIJÄRVEN SÄHKÖ Vuosikatsaus 2010 2 Toimitusjohtajan katsaus Vuoden 2010 aikana valtioneuvosto ja eduskunta tekivät merkittävät periaatepäätökset uusiutuvan energian lisäämisestä ja rakennettavista ydinvoimaloista. Uusiutuvan energian lisäämiseksi energiapakettiin sisältyy myös mittava tukipaketti, jolla edistetään sekä biovoimaloiden että tuulivoimaloiden nopeaa rakentamista ja käyttöönottoa. Eduskunta antoi Fennovoimalle ja Teollisuuden Voimalle myönteisen periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta. Fennovoimalle myönnetty lupa on merkittävä päätös Nurmijärven Sähkölle sähkön hankinnan omavaraisuuden lisäämiseksi tulevina vuosina. Tuulivoimaa koskevat tukipäätökset edistävät toteutuessaan myös tuulivoimaloiden lisärakentamista. Nurmijärven Sähkö on tehnyt päätöksen hankkia tuulivoimaosuuksia Suomen Voiman tuulivoimahankkeista, joista ensimmäisenä rakentuu Haminan Mäkelänkankaan tuulivoimapuisto. Vuonna 2010 Nurmijärven Sähkö jatkoi päästöttömän kotimaisen metsäenergian hyödyntämistä. Kaukolämmön tuotantolaitokset toimivat erinomaisesti ja lämmön tuotannosta 92 prosenttia tuotettiin kotimaisilla biopolttoaineilla. Sähköverkoston investoinnit painottuivat kaava-alueiden jakeluverkkojen saneeraukseen ja uudisrakentamiseen sekä sähkön käyttövarmuuden parantamiseen. Sähkönjakelun laadun parantamiseksi jatkettiin jakelualueen johtokatujen raivausta helikopterilla. Tällä toimenpiteellä on pystytty merkittävästi pienentämään keskeytysmääriä. Investoinneista huolimatta sähkön siirtohinta asiakkaillemme oli selkeästi alle valtakunnallisen keskitason. Sähkön käyttö toimialueellamme oli 443 miljoonaa kilowattituntia. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 6 prosenttia. Lämmön myynti lisääntyi 5 prosenttia ja ylitti ensimmäisen kerran 100 miljoonaa kilowattituntia. Konsernin liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 6 prosenttia ja oli noin 31 miljoonaa euroa. Liikevoitto kasvoi 6 prosenttia ja oli 3,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 aikana sähkön tukkuhinnat vaihtelivat erittäin paljon ja pörssisähkön keskihinta nousi edellisestä vuodesta 53 prosenttia. Tämän seurauksena sähkön hankintakustannukset nousivat ennakkoon arvioitua suuremmiksi ja sähkönmyynnin tulos jäi tappiolliseksi. Konsernin rakenneuudistus toteutettiin vuoden 2010 tilikauden päätyttyä. Sähkönsiirtoliiketoiminta eriytettiin omaan tytäryhtiöön ja tytäryhtiössä aiemmin toiminut sähkönmyyntiliiketoiminta sulautettiin takaisin emoyhtiöön. Toteutetuilla toiminnoilla selkeytetään konsernin rakennetta, parannetaan siirtoliiketoiminnan läpinäkyvyyttä ja luodaan paremmat edellytykset konsernin tuleville voimalaitoshankkeiden rahoitusjärjestelyille. Nurmijärven Sähkö ylitti taloudelliset tavoitteet, biotuotannolle asetetut tuotantotavoitteet sekä asiakkailleen toimitetun energian toimitusvarmuus- ja laatutavoitteet. Arvio tulevasta kehityksestä Energiatehokkuuden parantuminen ja energiansäästö pienentävät yksittäisten asiakkaiden energiankäyttöä, mutta energian kokonaiskäytön ennustetaan lisääntyvän verkkoihin liitettävien uusien kiinteistöjen energiankäytön johdosta. Alkuvuonna raakaöljyn hinta on voimakkaasti noussut. Hinnannousu vaikuttaa Nurmijärvellä erityisesti lähilämmön hintaan ja hieman myös kaukolämmön hintaan. Kaukolämmön hinta pysynee 3 kuitenkin vakaana, sillä kaukolämmöstä suurin osa tuotetaan kotimaisilla polttoaineilla. Sähkön siirtohinnat pysynevät koko vuoden nykyisellä tasolla. Sähkön hankintahinnat ovat alkuvuonna olleet merkittävästi korkeammalla tasolla kuin sähkön kuluttajahinnat, joiden ennustetaan nousevan kevään 2011 aikana. Sähkön myyntihinnat ovat markkinahintaisia ja niiden hintakehitys seuraa viiveellä sähkön tukkumarkkinahintoja. Nurmijärven Sähkön tavoitteena on hankkia lisää tuulivoimaosuuksia ja myöhemmin rakentaa oma sähköä ja kaukolämpöä tuottava voimalaitos sähkön omavaraisuuden parantamiseksi. Konsernin liikevaihto kasvaa ja taloudellisen tuloksen ennakoidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Kiitän asiakkaitamme, henkilöstöä, omistajia ja yhteistyökumppaneita erinomaisesta yhteistyöstä. Heikki Koivisto toimitusjohtaja Hallitus vuonna 2010. Edessä vasemmalta oikealle Jorma Niinistö (pj) ja Elli Aatela. Takana Terho Hirviniemi, Heikki Koivisto, Kirsti Handolin, Timo Harju (henkilöstön edustaja) ja Petri Kalmi. 4 Nurmijärven Sähkö Nurmijärven Sähkön toiminta-ajatuksena on tuottaa asiakkailleen energiaa ja palveluja ympäristövastuullisesti ja kustannustehokkaasti. Yhtiön visiossa pidetään tärkeänä sähköisten palvelujen hyödyntämistä ja energiatehokkuutta. Visiona on myös lisätä sähkön hankinnan omavaraisuutta painottaen uusiutuvia ja vähäpäästöisiä energialähteitä. Paikallinen Yksi Nurmijärven Sähkön arvoista on paikallisuus. Yhtiö osallistuu paikallisiin tapahtumiin, käyttää paikallisia palveluita ja tukee paikallista toimintaa. Nurmijärven kunta omistaa yhtiön kokonaisuudessaan ja päätäntävalta on näin ollen paikallisella tasolla. Tutkimusten mukaan myös yhtiön asiakkaat kokevat paikallisuuden heille tärkeäksi arvoksi. Yhtiö järjestää asiakkailleen vuosittain perinteisen Valoa ja Voimaa –tapahtuman sekä on lisäksi mukana erilaisissa tempauksissa ja tapahtumissa. Mahdollisuuksien mukaan yhtiö käyttää hankinnoissaan paikallisia yrityksiä ja suosii oman alueen tuotteita. Myös paikallisten yritysjärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä. Paikallisen toiminnan tukemista tehdään esimerkiksi koululaisten parissa. Nurmijärven Sähkö on mukana vuosittaisessa Energiaa Uudellamaalla –tapahtumassa, jossa yläasteikäiset nuoret vierailevat energiantuotantolaitoksissa tai energiayhtiöissä ja he pää- sevät tätä kautta tutustumaan energia-alaan. Lisäksi yhtiö on lahjoittanut energiansäästöön liittyvää oppimateriaalia ala-asteen oppilaille sekä opettajille. Palveleva Nurmijärven Sähkölle on tärkeää olla asiakasta aidosti palveleva yhtiö. Asiakaspalvelussa yhtiön asiakas kohtaa oikean ihmisen, joka perehtyy asiakkaan kysymyksiin niin puhelimitse, paikan päällä toimistolla kuin sähköistenkin kanavien, sähköpostin ja kotisivujen kautta. Lokakuussa 2010 Adato Energia Oy ja Innolink Research Oy toteuttivat 23 energiayhtiölle yhteisen palvelututkimuksen. Vastauksia kyselyyn saatiin kokonaisuudessaan 4655 kappaletta. Yhtiöille laskettiin palveluindeksi, joka koostui yhtiön toiminnallisesta onnistumisesta suhteessa oman asiakaskunnan odotuksiin, asiakasuskollisuudesta sekä yritysimago-osuudesta. Kaikkien yhtiöiden palveluindeksin keskiarvo oli 5 88.35 ja Nurmijärven Sähkön indeksi oli 90.14. Kyselylomake lähetettiin Nurmijärven Sähkön osalta 400 asiakastalouteen. Asiakkaat kokivat Nurmijärven Sähkön toimintavarmaksi ja tehokkaaksi yhtiöksi. Lokakuussa 2010 toteutettiin myös kuuden Voimatoriyhtiön yhteinen asiakaspalvelun laatua mittaava tutkimus. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla puhelimitse yhtiöiden asiakaspalveluun soittaneita asiakkaita. Mukana oli 32 asiakaspalvelijaa ja haastatteluja tehtiin kaikkiaan 324 kappaletta. Tässäkin tutkimuksessa Nurmijärven Sähkö Oy sijoittui kaikilla osaalueilla keskiarvon paremmalle puolelle. Nurmijärven Sähkön kouluarvosana toteutuneesta asiakaspalvelusta oli 9.24. Ympäristövastuullinen Kestävä kehitys ja ympäristönäkökulmat on huomioitu yhtiön energiantuotannossa, jakelussa ja palveluissa. Yhtiö on panostanut etenkin bioenergian käytön lisäämiseen kaukolämmön tuotannossaan. Energia-agentit ovat juuri saaneet todistuksensa. Kotimainen ydinvoima on hiilidioksipäästötön ja ympäristöystävällinen sähköntuotannon muoto. Nurmijärven Sähkö on mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa ja se vähentää yhtiön riippuvuutta markkinahintaan ostettavasta sähköstä. Asiakkaille tämä näkyy kustannussäästönä ja hintavakautena. Merkittävä askel Nurmijärven Sähkön omavaraisuuden lisääntymisessä otettiin 1.7.2010 kun eduskunta hyväksyi hallituksen periaatepäätöksen Fennovoiman ydinvoimahankkeesta äänin 121-71. Verkostoituminen Toimintavuonna 2010 yhtiössä jatkettiin laskutuksen sähköistämistä. Kuluttaja-asiakkaille suunnattu e-lasku ja yritysasiakkaille tarkoitettu verkkolasku lisäsivät suosiotaan yhtiön asiakkaiden keskuudessa. Vuoden 2010 lopussa sähkönmyynnin ja -siirron laskuista lähes 10 prosenttia ja lämpölaskuista yli 25 prosenttia lähetettiin sähköisessä muodossa. Sähköinen lasku on ympäristöystävällinen vaihtoehto perinteisen paperilaskun rinnalle ja se myös helpottaa laskun maksamista, koska laskun tietoja ei tarvitse enää syöttää maksutilanteessa käsin koneelle vaan ne siirtyvät maksujärjestelmään automaattisesti. Nurmijärven Sähkö on mukana myös valtakunnallisessa energiapalveluiden toimenpideohjelmassa, joka tähtää energiatehokkuuden edistämiseen vuosina 2008-2016. Tavoitteena on saavuttaa säästöä energiankulutuksessa yhtiön omassa päivittäisessä toiminnassa sekä mahdollistaa asiakkaille energiatehokkaammat energiapalvelut. Nurmijärven Sähkö on osakkaana erilaisissa kumppanuusyhtiöissä ja pyrkii verkottumisella parantamaan asiakashintojen kilpailukykyisyyttä kustannustehokkuuden ja keskittämisen kautta. Voimalaitososuuksia omistetaan ja hallitaan sekä tulevaisuudessa hankitaan yhteistyössä Etelä-Suomen Voima Oy:n ja Suomen Voima Oy:n kanssa. Lisäksi Etelä-Suomen Voiman toimesta hoidetaan Nurmijärven Sähkön tasehallinta ja päivittäinen sähkön Spotkauppa. Energiameklarit Oy:n ja EM Finance Oy:n osakkuus auttavat sähkökaupan riskienhallinnassa ja markkinakatsausten tuottamisessa. Taloushallinnon tietojärjestelmien ylläpidossa tehdään yhteistyötä Suomen Voimatieto Oy:n kanssa. Voimatori Oy:n osakkuuden kautta saadaan apua asiakaspalvelun kehittämiseen, markkinointiviestintään sekä asiakaslehden tuottamiseen. Tripower Oy on yhteistyöyritys, jossa kehitetään monenlaisia hankkeita ja kokonaisuuksia, joissa suuruudesta on joko taloudellista tai muuta etua. Nykyisiä hankkeita ovat mm. asiakastietojärjestelmän hankinta ja yhteistyö puhelinjärjestelmien hankinnassa. Tripower Oy:n osakkaina ovat Nurmijärven Sähkö Oy, Keravan Energia Oy, Porvoon Energia Oy ja Mäntsälän Sähkö Oy. 6 Organisaatio Hallitus pj. Jorma Niinistö Toimitusjohtaja Heikki Koivisto Nurmijärven Sähkönmyynti Oy Nurmijärven Sähkö Oy Hallinto Teemu Naatula Verkosto Osmo Karvonen Lämpö Alpo Sund Voimatori-yhtiöiden yhteinen koulutustilaisuus Kiljavalla. Sähkö Antti Sarjamo 7 Henkilöstö Yhtiön palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa 33 henkilöä. Näistä Nurmijärven Sähkö Oy:n palveluksessa oli 27 henkilöä ja Nurmijärven Sähkönmyynti Oy:n palveluksessa 6 henkilöä. Kaikki työsuhteet olivat vakituisia. Kaksi henkilöä oli osa-aikaeläkkeellä. Henkilöstöstä 6 oli työntekijöitä, teknisiä toimihenkilöitä oli 11 ja muita toimihenkilöitä 16. Eläkkeelle vuoden 2010 aikana jäivät varastotyöntekijät Lauri Leinonen ja Risto Rönkkö. Henkilöstön vaihtuvuus yhtiössä oli erittäin pientä. Yhtiössä aloitti vuonna 2010 yksi uusi henkilö. Edellisen vuoden tapaan keskimääräinen Nurmijärven Sähkön työntekijä oli noin 49-vuotias ja työskennellyt yhtiössä 18 vuotta. Pekka Koponen kättelemässä eläkkeelle siirtyvää Lauri Leinosta, taustalla Risto Rönkkö. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstö kävi vuoden 2010 aikana monissa eri koulutuksissa. Koulutuksia ja kursseja käytiin mm. seuraavilta osa-alueilta: asiakaspalvelu, atk:n toimisto-ohjelmat, viestintä, englannin kieli, paikallinen sopiminen, kirjanpito, ostoreskontra, ensiapu, tulityö, sähkönlaatumittaukset, energiatehokkuus, tuulivoima, sähkötyöturvallisuus, kaukolämpöverkon rakentaminen. Henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastuksia tuettiin liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Henkilöstöllä oli myös mahdollisuus käyttää yhtiön tiloissa olevaa kuntosalia. Henkilöstö Naiset 12 Miehet 21 Toimihenkilöt 27 Työntekijät 6 Ikäjakauma Alle 30-vuotiaita 2 Virkistystoimikunta 30 - 39 -vuotiaita 4 40 - 49 -vuotiaita 11 Vuonna 2010 virkistystoimikuntaan kuuluivat Kristiina Kiiveri, Lauri Laine, Teemu Naatula, Tarja Rikman ja Mari Viljava. Huhtikuussa osallistuttiin yrityskeilakisaan, kesäkuussa seilattiin illallisristeilyllä Helsingin edustalla ja joulukuussa järjestettiin pikkujoulut. 50 - 59 -vuotiaita 7 Yli 60-vuotiaita 9 Työsuojelu ja työterveyshuolto Alle 5 vuotta 6 5 - 9 vuotta 2 10 - 14 vuotta 4 15 - 19 vuotta 1 20 - 24 vuotta 14 Yli 25 vuotta 6 Työsuojelutoimikuntaan vuosina 2010–2011 kuuluvat työnantajan edustajana työsuojelupäällikkö Alpo Sund ja työntekijöiden edustajina työsuojeluvaltuutettu Mari Viljava sekä varavaltuutetut Pekka Koponen ja Tero Uusikari. Työsuojelutoimikunnan kausi on yhtiössä kaksivuotinen. Lokakuussa 2010 toteutettiin henkilökunnalle sisäilmakysely, jonka tuloksena toimitalon ilmastointia huollettiin ja parannettiin. Työterveyshuolto on järjestetty Nurmijärven kunnan työterveyshuollon kautta. Palvelusvuodet 8 Myynti ja markkinointi Nurmijärven Sähkönmyynti Oy on Nurmijärven Sähkö Oy:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö. Kulunut vuosi oli yhtiön neljäs toimintavuosi. Yhtiön tehtävänä on hoitaa sähkön hankinta- ja myyntitoiminta sekä koko konsernin asiakaspalvelu, laskutus ja markkinointi. Yleistä Myyntiyhtiön liikevaihto oli noin 14,4 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 47 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta. Sähköä myytiin asiakkaille noin 240 miljoonaa kilowattituntia. Sähkönmyynnin tilikauden tulos oli noin 0,7 miljoonaa euroa tappiollinen. Tappio johtui tukkumarkkinahinnan voimakkaasta noususta ja samaan aikaan lisääntyneestä kulutuksesta erityisesti talvikauden aikana. talvikaudella sähkö oli erityisen kallista. Helmikuun ja joulukuun pörssisähkön keskihinta oli yli 90 €/MWh. Kokonaisuutena vuosi 2010 oli hyvin haastava riskienhallinnan näkökulmasta, koska pörssihinnat heilahtelivat voimakkaasti ja vuoden aikana nähtiin useita päivittäisiä hintapiikkejä, jotka aiheuttivat useiden satojen tuhansien eurojen lisäkustannuksen normaaliin hankintahintaan verrattuna. Kuluneen vuoden aikana jatkettiin sähköisen verkkolaskun ja e-laskun markkinointia asiakkaille. Yhtiön graafinen ilme ja internet kotisivut sekä logo uudistettiin kuluneen vuoden aikana. Uudet kotisivut otettiin käyttöön 1.7.2010 alkaen ja uusi logo 1.1.2011. Markkinatilanne Sähkön hankinta Nurmijärven Sähkönmyynti hankki lähes kaiken myymänsä sähkön sähköpörssistä. Suomen alueen koko vuoden keskimääräinen pörssihinta nousi edelliseen vuoteen verrattuna noin 53 prosenttia. Pörssisähkön koko vuoden keskihinta oli noin 57 €/MWh, mutta Sähkökaupassa kaikilla asiakkailla on jo kauan ollut mahdollisuus valita sähkönmyyjänsä täysin vapaasti. Ulkopuoliset myyjät olivat aktiivisia toimialueellamme ja erityisesti suora puhelinmarkkinointi asiakkaille lisääntyi. Syksyllä toteutettiin oman alueen siirtoasiakkaille laaja kampanja, jolla saatiin useita satoja asiakkaita takaisin omaan myyntiin. Kuluneen vuoden aikana asiakasvaihtoja tapahtui jonkun verran, mutta markkinaosuus oman alueen sähkönmyynnissä säilyi hyvänä ja myyntiasiakkaiden kokonaismäärä lisääntyi vuoden aikana lähes kahdellasadalla asiakkaalla. Kanta-asiakkaat ja hinnoittelu Suurin osa asiakkaista osti edelleen sähkönsä kantaasiakassopimuksella. Kanta-asiakkaiden kanssa solmittiin sekä toistaiseksi voimassa olevia että määräaikaisia yhden tai kahden vuoden sähkönmyyntisopimuksia. Sähkön myyntihinnat säilytettiin ennallaan koko vuoden ajan. Valoa ja Voimaa -tapahtuma sai runsaasti asiakkaita liikkeelle. Varasimme kanta-asiakkaille oman näytöksen Taaborilta näytelmään ”Kaikkien aikojen Pertsa ja Kilu”. Paikalla oli lisäksi satakunta yritysasiakastamme. Kaikkiaan Taaborilla oli lähes tuhat katsojaa. 9 Markkinointi ja asiakastapahtumat Lokakuussa järjestettiin toimitalollamme Valoa ja Voimaa -päivä, jonka pääteemana oli energiatehokkuus ja energian järkevä käyttö. Tapahtumaan osallistui runsaat 500 asiakasta. Olimme myös edelleen mukana järjestämässä Energiaa Uudellamaalla tapahtumaa, johon osallistui alueemme kouluista yhteensä noin 750 kahdeksasluokkalaista kuudesta eri koulusta. Ala-asteen kouluihin hankimme energiansäästöön liittyvää oppimateriaalia sekä oppilaille että opettajille. Asiakaslehti jaettiin kaikille asiakkaille kolme kertaa vuoden aikana. Toimimme isäntänä perinteisen ”Voimatorstain” järjestelyissä Kiljavan Opistolla elokuussa. Tapahtumaan osallistui satakunta Voimatori-yhtiöiden työntekijää. Perinteiset joulutervehdysrahat lahjoitettiin paikalliseen Joulupuu-projektiin, jossa varat käytettiin kokonaisuudessaan vähävaraisten perheiden lasten joululahjoihin. asioita sähkömarkkinoilla toimittaessa tulevat olemaan onnistunut sähkönhankinnan suojaus ja toimiva riskienhallinta. Nurmijärven Sähkönmyynti Oy sulautui konsernin emoyhtiöön Nurmijärven Sähkö Oy 1.1.2011 alkaen. Sähkön alkuperä Fossiiliset energialähteet ja turve 39 % Uusiutuvat energialähteet 41 % Ydinvoima 20 % Sähkön käytön jakautuminen kuluttajaryhmittäin 2010 Tulevaisuuden näkymät Sähkön tukkumarkkinahinnat ja sitä kautta myös asiakashinnat ovat vaihdelleet ja tulevat vaihtelemaan jatkossa entistä enemmän. Kilpailu asiakkaista tulee olemaan jatkossa entistä tiukempaa ja myyntikatteet säilynevät jatkossakin pieninä. Ensiarvoisen tärkeitä Energiansäästö kiinnosti asiakkaita Valoa ja Voimaa -tapahtumassa. Asuminen 56 % Palvelut 18 % Teollisuus ja rakentaminen 19 % Maatalous 3 % Verkostohäviöt 4 % 10 Verkosto Verkostoyksikkö vastaa sähkön siirtämisestä asiakkailleen yhtiön toimialueella ja ylläpitää ja kehittää sähköverkkoa sähkönkäyttäjien tarpeiden mukaisesti. Verkostotoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 35 prosenttia. Toimintaa ohjaavat kustannustehokkuus ja jatkuvan kehittämisen periaate ympäristönäkökohdat huomioiden. Yleistä Nurmijärven Sähkö Oy:n toimialueella sähkön käyttö häviöineen oli 443 miljoonaa kilowattituntia. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli noin kuusi prosenttia. Verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 10,2 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 3,6 miljoonaa euroa. Toteutunut tulos oli talousarviota parempi. Sähkön siirtohinnat nousivat 1.3.2010. Hinnanmuutoksen vaikutus siirtomaksuihin oli keskimäärin 7 prosenttia sisältäen sähkön siirron, siirron perusmaksun ja sähköverot. Hinnanmuutoksen vaikutus koko sähkölaskun loppusummaan oli keskimäärin 2-3 prosenttia. saneeraukseen sekä haja-asetusalueiden sähkön käyttövarmuuden parantamiseen. Sähköverkoston kokonaisinvestoinnit olivat 3,5 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit kohdistuvat Mutaanmäen sähköaseman johtolähtöjen uusintaan, kirkonkylässä olevan Pekon asuinalueen sähkönjakeluverkon perusparantamiseen, Jokelan Pertun alueella olevan jakeluverkon uusintaan ja Nukarilla olevan Hämeentie – Kuoppamäentie jakeluverkon uusintaan. Uusia sähköliittymäsopimuksia tehtiin 270 kpl, jossa oli 84 kpl lisäystä edellisvuoteen nähden. Hinnankorotus johtui yleisistä verkonrakennus- ja kunnossapitokustannusten noususta sekä lisääntyneistä investoinneista sähköverkostoon ja etäluettaviin sähkömittareihin. Viranomaisvalvonnan mukaan siirtohinnat olisivat voineet olla kymmenkunta prosenttia käytettyjä korkeammat. Nurmijärven Sähkö Oy jatkoi kumppanuuksien kehittämistä eri toimijoiden kanssa sähköverkkojen rakentamisessa, niiden kunnossapidossa ja materiaalilogistiikassa. Investoinnit ja liittymät Sähkönjakelun laadun parantamiseksi jatkettiin helikopteriraivausta jakelualueella kesän ja syksyn aikana. Tällä toimenpiteellä on pystytty pienentämään keskeytysmääriä. Sähköverkoston investoinnit painottuivat jakeluverkon uudisrakentamiseen, kaava-alueiden jakeluverkkojen Sähkönjakelun laatu ja verkon käyttö 11 Pahin myrsky koettiin Astan päivän iltana 9.8, jolloin pahimmillaan oli 3428 asiakasta ilman sähköä. Sähkönjakeluhäiriöitä oli edellisvuoteen nähden enemmän ja ne olivat keskimääräiseltä kestoltaan aikaisempia lyhyempiä. Keskimääräinen vuosittainen keskeytysaika asiakkailla oli noin 2 tuntia ja keskeytysmäärä 2,2 kpl. Etäluettavat kWh-mittarit Maaliskuun 2009 alussa tuli voimaan valtioneuvoston asetus (66/2009) sähkönmittauksen selvityksestä ja mittaamisesta (mittausasetus), jonka mukaan kaikki yli 3x63A käyttöpaikat ja tuotantokohteet tulee siirtää tuntimittauksen piiriin viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä. Nurmijärvellä nämä kohteet valmistuivat vuoden 2009 lopussa. Tavoitteena on, että jatkossa siirrytään myös alle 3x63A käyttöpaikoissa lähes kokonaisuudessaan tunneittain tapahtuvaan mittaukseen ja asetus velvoittaakin, että 80 prosenttia kaikista verkonhaltijan käyttöpaikoista tulee saattaa tuntimittauksen piiriin vuoden 2013 loppuun mennessä. Nurmijärven Sähkön tavoitteena on asentaa kaikkiin mahdollisiin mittauskohteisiin reaaliaikainen kaukoluettava mittari vuoden 2012 loppuun mennessä. Nurmijärven Sähkö Oy kilpailutti yhdessä Mäntsälän Sähkö Oy:n kanssa palveluntarjoajat. Kokonaispalvelutoimittajaksi valittiin TeliaSonera Oyj. Etäluenta mahdollistaa asiakkaiden sähkönkulutuksen reaaliaikaisen luennan ja palveluohjaukset. Tulevaisuuden näkymät Nurmijärven Sähkön verkosto-osasto yhtiöitetään Nurmijärven Sähköverkko Oy:ksi 1.1.2011 alkaen. Sähkön siirtohinnat on tarkoitus säilyttää ennallaan vuonna 2011. Avaintietoja Sähkönkäyttöpaikkoja kpl 22358 Sähköasemat kpl 8 Päämuuntajat kpl 9 Jakelumuuntajat kpl 959 110 kV verkko km 25,3 20 kV verkko km 665 0,4 kV verkko km 1540 Käyttöpaikkojen määrä kpl 23 000 22 000 21 000 20 000 19 000 18 000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 vuosi Sähköverkoston investoinnit painottuvat edelleenkin kaava-alueiden jakeluverkkojen saneeraukseen ja uudisrakentamiseen sekä sähkön laadun ja käyttövarmuuden parantamiseen haja-asutusalueella. Suurimpina verkonrakennuskohteina tulevat olemaan Altian Rajamäen teollisuusalueen uuden jakeluverkon rakentaminen ja Nurmijärven kirkonkylässä olevan Laidunalueen laajennuksen uudisrakentaminen ja Klaukkalassa olevan Syrjälänmäen asuntoalueen verkoston uusinta. Helmikuussa 2011 aloitetaan 1300 etäluettavan sähkömittarin pilottiasennushanke Röykässä. Tämän jälkeen alkaa massa-asennusvaihe Klaukkalasta. Sähkönjakelun keskeytykset h/asiakas 8 7 6 5 4 3 2 1 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 vuosi 12 Lämpö Markkinatilanne Lämmön hinta nousi vuoden alusta ja pysyi loppuvuoden samana. Vuosi oli kuusi prosenttia normaalivuotta kylmempi. Uusia asiakkaita kaukolämpöön liittyi kahdeksantoista, joista neljä oli kuluttaja-asiakkaita. Tuloskehitys Lämpöä myytiin yhteensä noin 107 miljoonaa kilowattituntia. Lämmön myynti kasvoi edellisvuoden tasosta viisi prosenttia asiakasmäärän kasvun ja kylmän vuoden myötä. Asiakkaiden energiatehokkuustoimien ansiosta kylmän vuoden vaikutus ei suoraan siirtynyt myynnin lisäykseksi. Päästöoikeuksien myynnistä saatiin lisätuloja. Tuotanto Kaukolämmöstä 92 prosenttia tuotettiin puupolttoaineita käyttävillä kaukolämpökeskuksilla Kirkonkylässä ja Rajamäellä sekä puuta ja turvetta käyttävällä kauKlaukkalan kaukolämpökeskus. kolämpökeskuksella Klaukkalassa. Klaukkalan jätevedenpuhdistamon biokaasua polttavalla kattilalla tuotettiin lämpöä 642 megawattituntia, joka riittää runsaan kolmenkymmenen omakotitalon lämmitykseen vuodessa. Loppuosa kaukolämmöstä tuotettiin vähärikkisellä raskaalla polttoöljyllä. Puupolttoaineita poltettiin kiinteänpolttoaineen kattiloissa reilut 112 000 irtokuutiometriä. Lähilämmöstä tuotettiin 61 prosenttia kevyellä polttoöljyllä ja loput 39 prosenttia puuhakkeella Perttulan lämpöyrittäjien toimesta ja puupelletillä Harjulan pellettialuelämpölaitoksella. Investoinnit Kaukolämpöverkkoa laajennettiin rakentamalla uutta runkolinjaa ja uusia talohaaroja yhteensä 3,9 kilometriä. Suurin yksittäinen verkostotyö oli Mäntysalon alueen liittäminen kaukolämpöön. 13 Lähiajan näkymät Maakaasun runkoputken rakentaminen Nurmijärven läpi on siirtynyt vuodelle 2011. Maakaasun paikallisjakelua ei aloiteta Nurmijärven Sähkö Oy:n toimesta Nurmijärvellä tässä vaiheessa. Kirkonkylän raskasöljylämpökeskuksen omakäyttölämmitykset saneerattiin kesällä ja samalla tarkastettiin öljysäiliöt. Kaukolämmön hintaa korotettiin hieman vuoden alusta. Kotimaisten polttoaineiden hinnat pysynevät ennallaan ja hyvälaatuista rankapuuta on hyvin tarjolla. Öljyjen hinnat ovat lähteneet rajuun nousuun, joka jatkuessaan johtaa lämmön hintojen korottamiseen kesken vuotta. Verkoston rakentaminen jatkunee viimevuotisella tasolla. Suurimmat verkonrakennustyömaat ovat tulevana kesänä Rajamäellä. Lämmön myynti GWh 2001 - 2010 20 40 60 80 100 Rajamäen kaukolämpökeskus. 120 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 kaukolämpö lähilämpö Asiakkaiden määrä kpl 2001 - 2010 50 100 150 200 250 300 350 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Avaintietoja Lämpöasiakkaita kpl 366 Asukkaita lämmössä hlö 10650 Sopimusteho MW 63 Lämmön myynti GWh 107 % 92 km 53 Kotimaisen energian osuus Kaukolämpöjohtoa 14 Tilinpäätös TULOSLASKELMA TEUR Nurmijärven Sähkö Oy KONSERNI EMOYHTIÖ 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 30 664 29 067 17 621 15 882 819 1 007 1 091 1 300 -21 580 -20 724 -8 651 -7 850 Henkilöstökulut -2 014 -2 050 -1 660 -1 706 Poistot ja arvonalennukset -2 461 -2 290 -2 461 -2 288 Liiketoiminnan muut kulut -1 744 -1 505 -1 574 -1 346 Liikevoitto 3 684 3 505 4 367 3 992 Rahoitustuotot 1 196 1 695 1 198 1 697 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 4 880 5 200 5 566 5 689 0 0 -1 999 -2 368 -1 259 -926 -917 -437 3 621 4 274 2 649 2 884 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tulot Materiaalit ja palvelut Tilinpäätössiirrot (poistoero) Tuloverot Tilikauden voitto TASE VASTAAVAA KONSERNI EMOYHTIÖ 31.12.2010 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2009 72 101 72 100 42 381 40 435 42 381 40 435 1 350 1 227 1 421 1 414 351 424 351 424 8 232 6 615 8 387 6 433 18 086 17 028 18 086 17 028 1 848 2 714 1 372 1 758 72 322 68 544 72 071 67 593 31.12.2010 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2009 1 009 1 009 1 009 1 009 Vararahasto 10 877 10 877 10 877 10 877 Edellisten tilikausien voitto 21 535 18 941 7 250 6 046 3 621 4 274 2 649 2 884 0 0 21 104 19 104 5 487 4 967 0 0 Pitkäaikainen 19 952 18 941 19 952 18 941 Lyhytaikainen 9 841 9 536 9 231 8 732 72 322 68 544 72 071 67 593 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Yhteensä VASTATTAVAA Oma Pääoma Osakepääoma Muut rahastot Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä Kertynyt poistoero Vieras pääoma Laskennallinen verovelka Yhteensä 15 Nurmijärven Sähkönmyynti Oy TULOSLASKELMA TEUR Liikevaihto 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 14 370 14 433 134 128 -14 233 -14 101 -354 -344 Poistot ja arvonalennukset 0 -1 Liiketoiminnan muut kulut -599 -601 Liikevoitto -683 -488 -3 -2 -686 -489 0 0 178 127 -507 -362 31.12.2010 31.12.2009 1 103 987 4 002 3 386 476 956 5 582 5 330 31.12.2010 31.12.2009 32 32 1 142 1 142 147 509 -507 -362 Lyhytaikainen 4 767 4 008 Yhteensä 5 582 5 330 Liiketoiminnan muut tulot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Rahoitustuotot Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot (poistoero) Tuloverot Tilikauden voitto TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Saamiset Rahat ja pankkisaamiset Yhteensä VASTATTAVAA Oma Pääoma Osakepääoma Muut rahastot SVOP-rahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Vieras pääoma 16 Kauppanummentie 1 01900 Nurmijärvi Puh. (09) 878 071 www.nurmijarvensahko.fi Paikallinen - Palveleva - Ympäristövastuullinen
© Copyright 2024