1. No category

6/
6/2013
/20
013
Kivääri kehittyy
jatkuvasti
Kielitaito
kannattelee
Yritysyhdistys
tukee
työpaikalla
10
26.9. numero 6/2013
Sakolla on asevalmistusta useassa polvessa . . . . . 10
Neuvottelukierros on käynnissä. . . . . . . . . . . . . . . 14
Metropolia ja UPM testaavat uudenlaista autoa . . . 16
Työn imu on arvokas kokemus . . . . . . . . . . . . . . . 18
Henkilöstöedustaja joka työpaikalle . . . . . . . . . . . . 19
Työpaikalla apu on lähellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Konsulttialan yritysyhdistys kokoaa väkeä . . . . . . . 22
Nokia kauppaa puhelinvalmistuksensa . . . . . . . . . 21
Uranostetta tarvitaan juuri nyt. . . . . . . . . . . . . . . . 26
Eläkeremontin tarve Euroopassa kasvaa . . . . . . . . 28
Vaellus syntyy yhteistyöllä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
Vakiot
Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Bittikattaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Totta & tutkittua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Oikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
Ajankohtaista jäsenrekisteristä . . . . . . . . . . . . . . . 42
20
Luottamusvaltuutettu Juha Mielikäinen
ajaa ylempien toimihenkilöiden etuja
rakennustuoteyhtiössä Lappeenrannassa.
2
16 26
Kansi: Jarmo Sipilä
Jari Rauhamäki päätoimittaja
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden
ja muiden tekniikan ammattilaisten
järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
Julkaisija
Uusi Insinööriliitto UIL ry
Osoite
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Puhelinvaihde 0201 801 801
www.uil.fi
Kannattaisi olla tosissaan
uomen väitetään olevan sopimusyhteiskunta, jossa parempaa maailmaa
rakennetaan mieluummin neuvottelemalla ja sopimalla kuin riitelemällä.
Soraääniä tietenkin kuuluu, mutta enemmistö kansalaisista luottaa edelleen
sopimisen voimaan mielessään vanha viisaus ”parempi laiha sovinto kuin lihava riita”.
Työmarkkinoilla on jälleen sopimisen aika. Keskusjärjestöt saivat elokuun lopussa vähin äänin aikaan esityksen keskitetyksi työmarkkinaratkaisuksi, joka sai
kasteessa tällä kertaa nimen työllisyys- ja kasvusopimus. Sovun sisältämät palkankorotukset ovat ultrakevyet; kahden vuoden sopimus tietää palkansaajille väistämättä ostovoiman heikentymistä noin kahdella prosentilla.
Tarjottuun sopuun pitäisi työnantajaliittojen puolella osata tarttua, mutta
ensimmäisten merkkien mukaan neuvottelut työehtosopimusten uusimisesta voivat osoittautua ennakoitua hankalimmiksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on
jo julkisestikin ehtinyt vaikertaa keskusjärjestösopimuksen kamaluutta kertoen samalla, mitä vielä palkansaajien pitäisi uhrata suomalaisen kilpailukyvyn alttarille.
Samaa kaikua on kuulunut myös vähitellen käynnistyvistä ja vauhtiin pääsevistä liittojen välisistä neuvotteluista. Työnantajaliitot ovat kantaneet neuvottelupöytiin turhaa kuormaa ikään kuin koetellakseen, kuinka pitkälle vastapuolen vieteriä
voi venyttää. Työnantajat ovat myös esittäneet työllisyys- ja kasvusopimuksesta tulkintoja, jotka eivät ole sen kirjaimen tai edes hengen mukaisia.
Työnantajaliittojen valitsema taktiikka herättää kysymyksen, oliko EK tosissaan
työllisyys- ja kasvusopimusta sopiessaan ja jos oli, oliko sillä kaikilta jäsenliitoilta
mandaatti sopia ratkaisusta. Toivon mukaan oli. Suotavaa on, että työnantajaliitot
hakevat sopimalla ja tosissaan maahan talouden vakautta ja työllisyyttä tukevaa työmarkkinaratkaisua, sillä nyt jos koskaan laihakin sovinto on riitaa parempi.
Palkansaajat ovat tuoneet oman kortensa kekoon jo keskusjärjestösopimuksessa
olemalla valmiit niukkuuden jakamiseen. Elinkeinoelämälle ja yrityksille on siis tarjolla työrauhaa lähes hävyttömän halvalla. Toivon mukaan työnantajaleiri ymmärtää tämän, järki voittaa röyhkeyden ja jatkamme sopimisen linjalla.
S
Päätoimittaja
Jari Rauhamäki 0201 801 847
Toimituspäällikkö
Ilona Mäenpää 0201 801 826
Toimittaja
Kirsi Tamminen 0201 801 819
Verkkotiedottaja
Minna Virolainen 0201 801 827
Taitto
Kaaripiste Oy
Ilmestymispäivät 2013
31.10., 12.12.
Tarkastettu levikki
67 947 kpl (14.1.2013)
Painos 72 000
Osoitteenmuutokset
puh. 020 693 877
Painopaikka
Oy Scanweb Ab
Verkkolehti ja näköislehtiarkisto
www.insinoori-lehti.fi
Ilmoitushinnat
Aukeama 4-väri 5 500 €
Sivu
4-väri 3 000 €
1/2 sivu 4-väri 2 200 €
1/4 sivu 4-väri 1 600 €
Tilaushinta 50 €/vuosikerta
Ilmoitukset ja tilaukset
Kirsi Tamminen 0201 801 819
ISSN-L 1796-8178
ISSN 1796-8178 (Painettu)
ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)
3
Piirros: Markku Haapaniemi
Työntekijöiden oikeudet varmistettava nollatyösopimuksissa
Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan lainsäädännöllä pitää vahvistaa nollatyösopimuksilla työskentelevien oikeuksia.
Nollatyösopimus tarkoittaa, että
työajan on sovittu vaihtelevan nollan ja
40 viikkotunnin välillä. Laajassa merkityksessä nollatyösopimuksella voidaan
tarkoittaa erilaisia työaikaa koskevia sopimuksia. Nollatyösopimusten määrästä ei ole tietoa, mutta niitä käytetään
lähes kaikilla aloilla.
11,7 %
Tilastokeskuksen mukaan ruoan hinta on noussut Suomessa muihin vanhoihin EU-maihin verrattuna nopeimmin.
Vuodesta 2011 kesäkuuhun 2013
ruoka on kallistunut 11, 7 prosenttia.
EU15-maiden keskiarvo samaan aikaan on reilu kuusi prosenttia ja esimerkiksi Ruotsissa vastaava kallistuminen on vain 4,6 prosenttia.
Suomen kesäkuun 1,4 prosentin
inflaatioista reilut 60 prosenttia oli
peräisin elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnan noususta.
virkamiesten mielestä joissakin tilanteissa tilapäisen työvoiman käyttö on järkevää eikä sen tarkoituksena ole kiertää
työntekijää suojaavaa lakia. Jatkossa pitäisi esimerkiksi harkita muutoksia nollatyösopimuksella työskentelevien työttömyysturvaan, sillä tällä hetkellä etuuksien maksamiselle asetettu karenssiaika
voi olla joissain tilanteissa kohtuuton.
Lisäksi on pohdittavaa, pitäisikö laissa
säätää tarkemmin työajan ja muiden työsuhteen ehtojen vakiintumisesta.
Uuden Insinööriliiton jäsenistössä
nollasopimuksia on lähinnä opiskelijoilla.
Käytännössä nollatyösopimukset
aiheuttavat epäselvyyttä siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työsopimus
luo työnantajalle ja työntekijöille. Työntekijöille sopimukset aiheuttavat esimerkiksi työvuorojen ennakoimattomuutta. Myös työnantajalle voi olla epäselvää,
miten työtä on nollatyösopimuksen mukaan työntekijälle tarjottava.
TEM:n työ- ja elinkeinoministeriön
Metalliteollisuus painoi tehdasteollisuuden
kannattavuutta alas viime vuonna
Kemia
8,4
Elintarvike
4,9
Metsä
-0,9
Metalli
-2,2
Muu teollisuus
-0,2
Koko teollisuus
0,6
-4
-2
0
2
prosenttia
4
Tehdasteollisuuden liikevaihdon muutos toimialoittain 2012.
4
6
8
10
Koonnut Kirsi Tamminen
Työpaikkaruokailu
antaa virtaa
Työpaikkaruokailu edistää työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa työikäisten ruokavaliota. Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan työpaikkaruokalassa aterioivat syövät muita
useammin tuoreita kasviksia.
Tutkimusten mukaan työpaikan johdon osoittama kiinnostus työntekijöiden
hyvinvointiin lisää työntekijöiden terveellisiä elintapoja.
Suomessa oli toissa vuonna noin
1 550 henkilöstöravintolaa. Noin kahdella kolmesta työssä käyvästä on mahdollisuus ruokailla henkilöstöravintolassa, ja noin puolet käyttää mahdollisuutta hyväkseen.
Suomalaisyrityksissä kova muutostahti
Lähes puolet suomalaisyrityksistä on uudistanut organisaatiotaan kahden viime
vuoden aikana. Tuotteita ja palveluja on
uudistanut melkein yhtä moni. Kokonaan uusia tuotteita tai palveluja on kehittänyt joka viides yritys.
Useampi kuin kaksi kolmesta työntekijästä koki muutosten vaikuttaneen
myönteisesti työn mielekkyyteen. Yli
puolet katsoi muutosten lisänneen uskoa
työsuhteen jatkuvuuteen ja vajaa kolmannes näki muutoksella myönteisiä vaikutuksia palkkaan. Suurin huolenaihe oli
työn kuormitus, joka oli lisääntynyt joka
kolmannen mielestä.
Työ tuotti mielihyvää eniten niissä
yrityksissä, jotka olivat kasvaneet tai joissa johto oli hajauttanut päätöksentekoa
alaspäin. Valtaa keskittäneissä organisaatioissa työmielihyvä oli selvästi keskimääräistä vähäisempää. Vähäisintä se oli siellä, missä oli karsittu toimintoja esimerkiksi ulkoistamalla.
Tiedot käyvät ilmi Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen toteuttamasta tutkimuksesta.
Vienti virkoaa
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen kokonaistuotannolle tänä vuonna 0,6 prosentin supistumista ja ensi vuonna 2,1 prosentin
kasvua. Viime maaliskuun ennustetta on alennettu vuoden 2013 osalta 1,2 prosenttiyksikköä ja vuoden
2014 osalta 0,3 prosenttiyksikköä.
Odotettua heikompaa kehitystä
selittää ennen kaikkea taantuman
pitkittyminen Euroopassa ja siihen
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat välillä töihin
Hallitus esittää, että työkyvyttömyyseläkkeen voisi jatkossakin jättää työnteon
vuoksi lepäämään vähintään kolmeksi
kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lepäämään jättäminen tarkoittaa
sitä, että työkyvyttömyyseläkkeen maksu
keskeytetään työssäolon ajaksi. Jos työssäkäynti loppuu, työkykyä ei arvioida uudelleen vaan työkyvyttömyyseläkkeen
maksu jatkuu.
Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään
jättämismahdollisuudella on haluttu tukea
työssäkäynnin kokeilemista ilman pelkoa
eläkkeen menettämisestä. Tavoitteena on
työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ihmisten palaaminen heille sopivaan työhön.
Lisäksi säännöksiä muutettaisiin siten, että työkyvyttömyyseläkkeen voisi
jättää uudelleen lepäämään jo kuukauden
tauon jälkeen. Tällä hetkellä jaksojen välissä työkyvyttömyyseläkkeen on oltava
maksussa vähintään kolme kuukautta.
Määräaikaisen lain on tarkoitus olla
voimassa vuoden 2016 loppuun.
liittyvä investointien jyrkkä supistuminen sekä naapurimaidemme Venäjän ja Ruotsin talouskasvun odotettua tuntuvampi hidastuminen.
Tämä rajoittaa Suomen vientiä, jonka määrä supistuu kuluvana vuonna
vajaan prosentin.
Ensi vuonna vienti yltää jo neljän prosentin kasvuun kansainvälisen talouden nousun myötä.
5
järjestöjohtajan palsta
Mikko Wikstedt järjestöjohtaja
Tarvitsemme
lisää työtä
Muiden markkinoiden tavoin työmarkkinat toimivat, kun kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Tällä hetkellä työmarkkinat
ovat häiriötilassa, mutta työttömyyttä ei poisteta työvoiman
vaan työn määrää lisäämällä.
Työttömien etuuksien leikkaaminen ei auta asiaa. Päinvastoin, se vain kurjistaa tilannetta. Työttömyyden aiheuttama
epävarmuus ja henkinen pahoinvointi näkyvät selvästi niin
kentällä kuin yhteydenotoissa liittoon.
Erityisesti nuorille on kyettävä luomaan uskoa tulevaisuuteen ja omaan tekemiseen. Viime viikkoina nuorten pahoinvointi ja yhteiskunnan välinpitämättömyys ovat olleet vahvasti
esillä lehdissä.
Mutta tukiverkot eivät synny hallintoa kehittämällä. Taas
tarvitaan tekoja. Olemme epäonnistuneet, jos itsemurhan tehneen nuoren äidin tarvitsee kertoa meille terveydenhoito- ja
sosiaalihuoltojärjestelmän lähes täydellisestä välinpitämättömyydestä.
Työurat eivät automaattisesti pitene eläkeiän alarajaa nostamalla. Ensimmäinen ehto töissä pidempään ololle on, että työmarkkinat ovat tasapainossa eli tarjolla on työtä. Työssä pitää
myös viihtyä eli tuntea itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi.
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että vuonna 2009 asetettu
välitavoite eläkkeelle siirtymisen myöhentymiselle on jo saavutettu. Tästä huolimatta eläkeiän alarajan nostoa ajetaan kuin
käärmettä pyssyyn. Miksi ei nosteta eläkeiän ylärajaa tai poisteta sitä kokonaan? Ruotsissa eläkkeelle siirtymisen alaraja on
61 vuotta. Eläkkeelle on voitava siirtyä joustavasti.
Suomi on sopimusyhteiskunta. Työmarkkinajärjestöt tekevät parhaillaan omaa osaansa neuvottelemalla työllisyys- ja
kasvusopimukseen liittyvistä työ- ja virkaehtosopimuksista.
UIL:n edustajat istuvat monissa neuvottelupöydissä ja tekevät
parhaansa, että jäsenillä olisi parempi tulevaisuus.
Jos jokin asia askarruttaa, soita asiakaspalvelukeskukseemme, niin me autamme. Erityisesti toivomme niiden olevan yhteydessä, jotka harkitsevat työsuhteen päättämistä sopimuksella.
Suomi on pudonnut maailman seitsemänneksi onnellisimmaksi maaksi. Vuosi sitten olimme kakkosia. Onnelliset ihmiset elävät muita kauemmin, ovat tuottavampia, ansaitsevat enemmän ja ovat myös parempia kansalaisia. Onnellinen
ihminen tarvitsee työtä ja kuuluu ammattiliittoon.
6
AKT ja Veturimiehet
Teollisuuden palkansaajiin
SAK:laiset Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto
AKT ja Veturimiesten liitto ovat liittyneet jäseniksi
Teollisuuden palkansaajat -järjestöön.
AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen perustelee jäsenyyttä muun muassa sillä, että työnantajapuoli on viime vuosina tiivistänyt rivejään, minkä takia
haasteeseen on vastattava.
Teollisuuden palkansaajiin kuuluu nyt yhteensä
13 ammattiliittoa kaikista eri palkansaajien keskusjärjestöistä.
TP:n puheenjohtaja on Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtajat Pertti Porokari
Uudesta Insinööriliitosta ja Antti Rinne Ammattiliitto Prosta.
TP aloitti rekisteröitynä yhdistyksenä vuoden
alussa. Teollisuusaloilla ja teollisuuden palvelualoilla
toimivien ammattiliitojen yhteistoimintaorganisaatio
perustettiin vuonna 1993.
Yhteistoiminta yrityksissä
ei ole pehmoasia
Yhteistoimintalain oikealla soveltamisella tuetaan yrityksen taloudellisen tuloksen tekoa, painottaa yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen.
Sillä on myönteisiä vaikutuksia myös henkilöstön
terveyteen ja elämänlaatuun.
Työ- ja elinkeinoministeriössä tehdyn tutkimuksen mukaan ne yritykset, jotka aktiivisesti noudattavat yt-lain henkeä, tekevät myös muita enemmän
innovaatioita.
Yt-lain noudattamisessa on kuitenkin puutteita.
TEM:in tutkimuksen mukaan jopa 45 prosenttia
henkilöstöedustajista oli sitä mieltä, että yt-lain mukaisia henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia ei ole käsitelty lainkaan, kun vastaava osuus työnantajan edustajista oli 32 prosenttia. Lain mukaan ne pitäisi tehdä
yhteistoiminnassa vuosittain.
Suurin haaste onkin, miten henkilöstösuunnitelmat
ja koulutustavoitteet saadaan yritystasolla toimimaan.
Työtapaturmien määrä laskee
Uusi Insinööriliitto on mukana Teknologia’13-messuilla 1.–3. lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa.
Kivihiilen ja maakaasun
hinnat laskivat
Sähkön- ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat
kääntyivät laskuun toisella vuosineljänneksellä. Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista Tilastokeskuksen tietojen mukaan.
Kaukolämmön hinnat kallistuivat
seitsemästä kahdeksaan prosenttia kulutusluokasta riippuen. Liikennepolttoaineissa dieselin ja bensiinin hinnat laskivat. Sähkön pienkäyttäjien hinnat ovat
nousseet alkuvuonna ja myös suurempien
sähkön kuluttajien hinnat kääntyivät
nousuun toisella vuosineljänneksellä.
25 %
40 %
8%
15 %
3%
Viime vuonna sattui 30,5 korvattua työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia
kohti, mikä tarkoittaa, että joka 20:s palkansaaja joutui työpaikkatapaturmaan.
Työpaikkatapaturmien taajuus laski noin
kaksi prosenttia edellisestä vuodesta.
Vaikka työtapaturmien kokonaismäärä laskee, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton mukaan vakavien työtapaturmien
määrä kasvaa. Esimerkiksi työväestön
ikääntyminen vaikuttaa vahinkojen vakavuuteen.
Poikkeuksellisen lumiset talvet ovat
aiheuttaneet paljon liikkumistapaturmia,
joita on sattunut erityisesti kodin ja työpaikan välisillä. Suurin osa työmatkatapaturmista sattui yli 40-vuotiaille.
Viime vuonna noin 65 prosenttia työmatkatapaturmasta sattui jalankulkijoille
ja 19 prosenttia polkupyöräilijöille.
Yleisin työmatkatapaturman sattumissyy oli kaatuminen. Noin 67 prosenttia työmatkaturmista sattui naisille.
O
O
O
O
O
ominaisuuksien perusteella
O
työnantaja valitsee
hinta kohdallaan
brändi ratkaisee
kotimaisuus on ollut tärkeä kriteeri
tähän asti aina Nokia,
mutta ei koskaan enää
Renesasin työpaikat
pelastuvat
Mobiililaitteiden kehitysyksikkö Renesas Mobile Europe ilmoitti kesällä
irtisanovansa Suomessa kaikki yli
800 työntekijäänsä. Yhtiölle on kuitenkin löytynyt ostaja, yhdysvaltalainen Broadcom, ja toiminta jatkuu.
Näin Suomi säilyttää edelleen ra-
9%
diotekniikka- ja tietoliikenneosaamista, joka on maailman huippua.
Osaaminen on noussut Nokian kän-
Ominaisuudet ratkaisevat kännykkäkaupassa
Uuden Insinööriliiton uutiskirjeen
lukijat valitsevat kännykänsä merkin ominaisuuksien perusteella.
Peräti kaksi viidestä syyskuun uutiskirjeen kyselyyn vastanneista valitsi tämän vaihtoehdon.
Hinta tai brändi eivät ole kovinkaan monelle vastaajalle ratkaiseva
tekijä. Tähän asti Nokian puhelimia käyttäneistä vain kahdeksan
prosenttia aikoo hylätä merkin.
Neljäsosa 1 665 vastaajasta ei
voi vaikuttaa matkapuhelimensa
merkkiin, vaan työnantaja ratkaisee merkkivalinnat.
nykkäliiketoiminnan kompuroinnin
myötä Suomen vahvimmaksi osaamisalueeksi mobiilialalla.
Toiminnan lopettamisen vaikutukset olisivat olleet vaikeimmat Oulussa ja Salossa, joilla työllisyystilanne ennestäänkin on hankala.
7
Nopeus on tärkeä osa sujuvaa korvauspalvelua. Annamme korvauspäätöksen suurimpaan osaan netissä tehdyistä irtaimiston vahinkoilmoituksista
saman tien. Ota nopea If Kotivakuutus verkkokaupasta 10 % edullisemmin.
6DDWVHQP\|VQXPHURVWDWDLOlKLPPlVWl,ÀVWl
puheenjohtajan palsta syyskuu 2013
Pertti Porokari
Kilpailukyky syntyy monesta asiasta
iime aikoina on puhuttu paljon kilpailukyvystä
ja etenkin sen puuttumisesta. Valtion ja työnantajien viestistä on syntynyt kuva, että Suomi on
kilpailukyvytön maa. Asenne on ollut syyttävä ja syyllistävä etenkin yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa
ja puolustuskyvyttömimmässä asemassa olevia kohtaan. Onko tilanne näin ja jos on, onko se kyseisten
ryhmien vika?
Taloustieteilijät jakautuvat karkeasti kahteen leiriin.
VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen hakee syyllisiä
nuorista, opiskelijoista, työttömistä ja kotona pieniä
lapsiaan hoitavista äideistä. Monet taloustieteiden professorit, kuten Matti Pohjola, lähestyvät asiaa laajemmalla perspektiivillä. Pohjolan mielestä esimerkiksi tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen on keskeinen talouskasvun väline.
Näissä kahdessa eri näkemyksessä piilee yksi keskeinen laman aiheuttaja. Jos ihmisiä syyllistetään kovin
heppoisin perustein, se aiheuttaa vääjäämättä jonkinasteista lamaantumista ja demotivoitumista. Kannustaminen ja tukeminen toimivat aina paremmin.
Suomi keikkuu kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa yleensä hyvin korkeilla sijoilla. Muualla Suomen kilpailukykyä arvostetaan, on vaarallista ja turhaa sitä täälläkään kyseenalaistaa. Toki meneillään olevilla työmarkkinaneuvotteluilla on vaikutusta arvioihin. Kilpailukyky paranee oitis, kun sopimuksissa on
nimet alla.
V
Suomalaisilla on erittäin korkea työmoraali ja he
ovat sitoutuneet työnantajaansa. Jatkuvat, joissakin yrityksissä jopa neljä kertaa vuodessa käytävät yt-neuvottelut nakertavat sitoutuneisuutta ja motivaatioita. Ihmiset kokevat olevansa turhia, eikä heidän hyvän tuloksen yritykselle tehtyä työpanosta arvosteta.
Vuodesta 2000 yritystemme kaikki investoinnit
ovat puolittuneet. Se ei johdu yritysten taloudellisesta
tilanteesta. Yritykset ovat pääsääntöisesti vakavaraisessa kunnossa, mutta trendiksi on tullut jakaa rahaa ulos
yrityksestä jopa siinä tilanteessa, kun tulos on heikko.
Yhtälö ei toimi, mikä alkaa myös näkyä. Tuotteet ovat
vanhentuneita, eivätkä käy kaupaksi.
Metsäteollisuus ei huomannut riittävän ajoissa kehityksen kulkua. Suomeen rakennettiin toinen toistaan
nopeampia ja leveämpiä sanomalehti- ja painopaperikoneita. Nopeasti digitalisoituva media tarvitsee kuitenkin vähemmän paperia. Konepajayhtiö Metso puolestaan tekee maailman tehokkaimpia paperikoneita, jotka ovat todellista insinööriosaamisen high techiä. Se ei
paljon auta, jos maailmaan ei mahdu enempää paperia
tuottavia laitoksia.
Yrityksissä on paljolti paniikkimieliala, mikä näkyy
juuri valtavina väen vähennyksinä. Yritykset eivät halua
ottaa edes normaalia yritysriskiä, kehittää uusia tuotteita uusille alueille. Ne jäävät mieluummin tutulle mukavuusalueelle, jolloin vaarana on yrityksen näivettyminen ja hidas kuolema.
9
Toimitusjohtaja Raimo Karjalaisen mukaan
sakolaiset ovat ylpeitä työpaikastaan,
työstään ja tuotteestaan. – Meillä on töissä
useamman polven sakolaisia, hän sanoo.
10
Sako
– aseita ja työtä
isältä pojalle
Pulttilukkoinen kivääri on ikivanha keksintö. Riihimäellä toimivalla Sakon
tehtaalla tiedetään, että kivääriä ei voi keksiä uudelleen, mutta sitä voi aina
parantaa. Jatkuvan tuotekehityksen lisäksi Sakolla vannotaan italialaisen
omistajakonsernin Berettan nimeen.
Teksti: Jari Rauhamäki Kuvat: Tuukka Ylönen
11
Beretta on investoinut Riihimäen tehtaaseen koko 2000-luvun viidestä kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta.
akon tehtaan 1920-luvulla rakennettu vanha lataamo omalta osaltaan kertoo, mitä yritykselle on reilun 90 vuoden aikana tapahtunut. Tässä rakennuksessa alueella asuvat naiset ja
miehet latasivat sodan aikana satoja miljoonia konepistoolin patruunoita rintamalle kuljetettavaksi.
Lataamon vieressä vanhassa tehtaassa
valmistettiin myöhemmin armeijalle rynnäkkökiväärejä. Sota on ohi, eikä armeijakaan enää tarvitse Suomessa valmistettuja rynnäkkökiväärejä. Nyt vanha lataamo toimii näyttelytilana ja seiniä koristavat sulassa sovussa kotimaiset kiväärit ja
italialaiset Berettan haulikot.
Suojeluskuntain Ase- ja Konepajasta on eri vaiheiden ja omistajajärjestelyjen jälkeen tullut globaali, maailman vanhimman teollisen perheyrityksen omistama metsästys- ja tarkkuusaseiden sekä
patruunoiden valmistaja.
S
12
Hyvin menee, mutta menköön
Näyttely- ja kokoustilaan saapuva toimitusjohtaja Raimo Karjalainen osoittautuu tuota pikaa leppoisaksi, rauhallisesti tarinoivaksi mieheksi. Ja mikä on insinöörin ollessa; vuonna 2000 tapahtuneen
omistajavaihdoksen jälkeen Sakon liikevaihto on yli kolminkertaistunut, investointitahti on vakaata ja tuotanto kasvaa.
Pelkästään viimeisen vuoden aikana
Sako on lisännyt työntekijämäärää noin
viidelläkymmenellä, mikä on paljon noin
250 henkilön yrityksessä.
– Meillä menee hyvin, mitä sitä kiistämään, Karjalainen myhäilee.
Aina ei ole mennyt yhtä hyvin. Tehtaan jatko oli jopa vaakalaudalla 1990-luvulla, kun rynnäkkökiväärien valmistus
loppui. Laadukkaiden metsästysaseidensa turvin Sako selvisi. Vuodesta 2000
lähtien Sakossa on kuulunut italialaisen
omistajan ääni.
– Berettalla ei ollut pulttilukkoisen kiväärin tuotantoa. Se halusi suomalaisen
Sakon, valmiin brändin, ja sai sen.
– Sako sai sitoutuneen, hyvän omistajan, joka on uusinut tehdasta ja tuotantoa
sekä investoinut tuotekehittelyyn. Kaupan myötä sekä Sakon että Berettan tuotteiden markkinointi ja jakelu tehostuivat,
Karjalainen kertoo.
Kivääri on kilpailtu vientituote
Riihimäen tehtaan tuotannosta yli 95
prosenttia menee vientiin. Noin puolet aseista löytää tiensä Pohjois-Amerikkaan, jossa ovat myös kovimmat kilpailijat. Monessa Euroopan maassa ja Australiassa Sako on markkinajohtaja vanavedessään saksalaiset ja tsekkiläiset asemerkit.
Sakon tavoitteena on olla arvostetuin
kivääribrändi maailmalla. Karjalaisen
mukaan yrityksen kilpailuvaltti on laatu,
jota tehtaalla vaalitaan ja varmistetaan
kuin silmäterää.
– Kuuntelemme asiakkaiden toiveita
mallien ja materiaalien suhteen, pyrimme kaiken aikaan parantamaan kiväärien
toimintavarmuutta, turvallisuutta ja tarkkuutta. Teemme töitä sen eteen, että tuote palautuisi laadun takia tehtaalle äärimmäisen harvoin.
Toimitusjohtajan mukaan laatu tarkoittaa käytännössä asetta, jota metsästäjä ei saa ampumalla loppumaan.
– Hyvin pidetty metsästysase siirtyykin perintönä isältä pojalle.
Riihimäeltä lähtee tarkkuuskivääreitä
myös viranomaiskäyttöön. Eri maiden armeijat ja poliisi käyttävät Sakon kiväärejä. Suomen keskimääräistä tiukempi suhtautuminen asevientiin on silloin tällöin
vienyt Sakolta tilauksen.
– Toivon, että Euroopassa olisi aseviennissä yhteinen, yhdessä sovittu linja, jota kaikki – Suomi mukaan lukien –
noudattaisivat, Karjalainen sanoo.
Sako on myös patruunoiden valmistaja. Komponentit tehdään Riihimäellä ja patruunoiden
lataus keskellä metsää Hausjärvellä sijaitsevassa lataamossa.
Koneita ja käsitöitä
Lyhyen tehdaskierroksen aikana valkenee,
mitä toimitusjohtaja tarkoitti puhuessaan
koneista, jotka kuitenkin tarvitsevat osaavaa, ammattitaitoista ihmistä.
Aseiden tuotekehittelyssä on tietokone
apuna, modernit CNC työstökoneet ja
kylmätaontakoneet rouhivat aseiden lukot, kehykset ja piiput, mutta kiväärien
viimeistelyssä näkyy edelleen suomalaisen käden jälki.
Karjalainen kertoo, että aseiden kokoonpano ja laadunvalvonta on edelleen
osittain käsityötä. Jokainen piippu esimerkiksi tarkastetaan visuaalisesti käyttäen vanhanaikaista suurennuslasia.
– Olemme yrittäneet löytää ja kehittää siihen konetta, mutta ihmissilmä on
ainakin toistaiseksi paras.
Jokaisen aseen turvallisuus ja tarkkuus varmistetaan koeammunnoilla. Kehyksen, lukon ja piipun kestävyys testataan korkeapainepatruunoilla. Tehtaalta
ei lähde yhtäkään asetta ilman, että sen
tarkkuus olisi testattu alakerran ampumaradalla.
– Meillä on työntekijöitä, joiden ammatti on ampuja. Kaverit ampuvat päivässä lähes tuhat laukausta, osa menee vielä
illalla ampumaan vapaa-ajallaan.
– Kaverit ovat tosi hyviä ampujia. Ja
tämä on nopein tapa testata aseen tarkkuus, Karjalainen vastaa kysymykseen,
miksi koeammuntaa ole automatisoitu.
Laadunvalvonnassa turvaudutaan ihmissilmän ja suurennuslasin apuun.
Kohti sadantuhannen aseen
vuosituotantoa
Kiväärien komponenttien valmistus tapahtuu normaalisti kolmessa vuorossa
ja kokoonpano yhdessä vuorossa viitenä
päivänä viikossa. Tällä hetkellä kuormitus on niin kova, että koneet pyörivät
seitsemänä päivänä viikossa. Parhaimpina päivinä kokoonpanosolussa kasataan
500 asetta.
Tehdashallissa on televisioruutu, joka
kertoo tuotannon kuluvan päivän ja koko vuoden tilanteen. Toimitusjohtaja kieltää ruudun kuvaamisen, mutta kertoo ta-
voitteena olevan, että vuonna 2013 Riihimäellä valmistettaisiin maailman metsästäjille ja ampujille satatuhatta asetta.
Silmäys numeroihin osoittaa, että tavoite voi hyvinkin toteutua. Onko Sakolla vuodenvaihteessa odotettavissa isot
juhlat, poksahtelevatko tehtaalla shampanjapullojen korkit?
– Onhan sitä myös mahdollista myös
ampua juhlan kunniaksi kunnialaukauksia kivääreillä, Karjalainen naurahtaa.
– Vakavasti puhuen, jos meillä juhlan
aihetta on, juhlimme hillitysti. Se sopii
meille paremmin, hän toteaa. N
13
Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Jari Rauhamäki
Useilla aloilla neuvottelutavoitteita on hiottu luottamusmiesseminaareissa. UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari ja asiamies Ira LaitakariSvärd keskustelivat teknologiateollisuuden seminaarissa.
Neuvottelukierros
käynnistyi vauhdilla
Lokakuun lopulla selviää, saadaanko Suomeen työllisyyttä ja kasvua tukeva keskitetty sopimus.
lokuun lopussa työmarkkinakeskusjärjestöt saivat aikaan neuvottelutuloksen keskitetystä ratkaisusta, jonka
nimeksi tuli työllisyys- ja kasvusopimus.
– Sopimuksen syntyhistoria ei ole ihan
niin lyhyt kuin julkisuudesta on saattanut
saada kuvaa, sanoo Uuden Insinööriliiton
neuvottelujohtaja Ismo Kokko.
– Sopimusta ei suinkaan neuvoteltu
E
14
yhtenä perjantaiaamuna, vaan kyllä
sitä oli pohjustettu jo elokuun aikana
pidempään.
Neuvotteluista saatujen tietojen mukaan sisältö oli valmiina odottamassa
valtion rakenneuudistuspakettia ja sieltä
kolmikantaisesti neuvoteltavia asioita.
Kokon mukaan neuvotteluja kutsuttiin
järjestelmällisesti tunnusteluiksi kah-
desta syystä. Ensinnäkin sillä pyrittiin
helpottamaan julkisuuden painetta, joka harvoin on avuksi työmarkkinaneuvotteluissa. Toiseksi se takasi osapuolille ulospääsyn, mikäli valmista ei olisi
syntynyt.
Kun maan hallitus sai rakenneuudistuspaketin valmiiksi, sen jälkeen oli nopeaa viimeistellä keskitetty ratkaisu.
Napakka sopimus liittopöytiin
Sopimus on sisällöltään varsin pelkistetty; sen keskeisin asia on palkkaratkaisu.
– Palkankorotusluvut ovat tylyt: ensimmäisenä vuotena palkkoja korotetaan 20 euroa neljä kuukautta nykyisen
sopimuksen päättymisen jälkeen, Kokko
toteaa.
– Toisena vuotena eli 12 kuukautta
edellisestä korotuksesta palkat nousevat
0,4 prosenttia. Insinööriliiton jäsenkunnassa kokonaiskustannusvaikutus on karvan verran alle yhden prosentin.
Kolmannen vuoden korotuksista neuvotellaan keskusjärjestöjen välillä kesällä
2015. Jos korotuksista ei päästä yhteisymmärrykseen, sopimus on irtisanottavissa.
Palkkaratkaisun lisäksi sovittiin työeläkemaksuista vuoden 2016 loppuun,
työeläkejärjestelmän neuvotteluaikataulusta, suosituksesta työ- ja virkaehtotasolla neuvotella muun muassa työhyvinvointiin, ikäohjelmiin, sairauspoissaoloihin ja
yrityksen tai yhteisön taloudellisiin vaikeuksiin liittyvistä asioista sekä muutamasta työryhmästä, joilla pyritään viemään vaikeita työelämän kehittämiskysymyksiä eteenpäin.
Työttömille parannuksia
Kokon mielestä selkeästi myönteistä sopimuksessa on työttömän asemaa helpottavat asiat. Lyhyiden työsuhteiden vastaanottaminen helpottuu siten, että työtön
henkilö voi ansaita 300 euroa ilman, että
se vaikuttaa työttömyysturvaan.
Keskusjärjestöt suosittelevat, että
alakohtaisesti neuvotellaan ainakin:
t UVPUUBWVVUUBKBUZÚIZWJOWPJOUJB
MJTÊÊWJTUÊUZÚBJLBKÊSKFTUFMZJTUÊ
t UZÚUFSWFZEFTUÊKBIZWJOWPJOOJTUB
TFLÊTBJSBVTQPJTTBPMPKFOWÊIFOUÊ
NJTFTUÊ
t LÊZUFUUÊWJTTÊPMFWJTUBUZÚFIUP
TPQJNVTLFJOPJTUBLVOUZÚOBOUBKB
KPVUVVQPJLLFVLTFMMJTJJOUBMPVEFMMJ
TJJOWBJLFVLTJJOTFLÊ
t JLÊPIKFMNJFOKBZLTJMÚMMJTUFO
UZÚVSBTVVOOJUFMNJFOLÊZUÚTUÊ
UZÚQBJLPJMMB
Nykyinen seitsemän päivän omavastuuaika työttömyyden alussa putoaa viiteen päivään.
Muutokset on määrä saattaa voimaan
ensi vuoden alusta lähtien.
Valtio tukee työmarkkinaratkaisua
nostamalla ensi vuoden alussa tuloveroasteikkoja 1,5 prosentin inflaatiotarkistuksilla 100 000 euron vuosituloihin saakka.
Kilometrikorvauksen ensi vuodelle aiottu
lisäkiristys perutaan. Väylämaksut puolitetaan ja tavaraliikenteen ratavero poistetaan vuosiksi 2015–2017.
Kuukausi vielä aikaa
Neuvottelut ovat käynnistyneet eri aloilla
syyskuun alkupuolelta lähtien. Jotta työllisyys- ja kasvusopimus astuu lopullisesti voimaan, sen ehtojen mukaisten työ- ja
virkaehtosopimusten on oltava valmiina.
viimeistään 25. lokakuuta.
Kattavuuden pitää olla riittävällä tasolla eli noin 90 prosenttia ja kaikkien
keskeisten alojen mukana.
– Meidän suurin haasteemme on kotiuttaa sovitut korotukset kaikille, myös
sopimuksettomien alojen, jäsenille. Lisäksi on odotettavissa, että meille esitetään eri aloilla tekstiheikennyksiä.
Kokon mukaan heikennyksistä on selkeästi kieltäydyttävä.
Kaikki YTN:n sopimusalat ovat lähdössä neuvottelemaan keskitetyn ratkaisun pohjalta. Parilla alalla työnantajapuoli vielä miettii mukaan lähtöä. SAK-lainen Rakennusliitto on ilmoittanut jät-
täytyvänsä keskitetyn sopimuksen ulkopuolelle.
Kahdenkympin kina takana
Julkisella sektorillakin neuvottelut ovat
käynnistyneet. Heti alkuun ne meinasivat tyssätä erimielisyyteen, miten 20 euron korotus jaetaan. Työmarkkinakeskusjärjestöjen tarkentavissa neuvotteluissa päädyttiin palkansaajapuolen kannalla: kaikki saavat korotuksen peruspalkkaan. Jos palkkausjärjestelmien tai erilaisten lisien takia korotus on enemmän kuin
20 euroa, se mahtuu kuitenkin sovittuun
raamiin.
YTN-aloilla työskentelee noin 70 000
ihmistä työehtosopimuksettomilla aloilla. YTN:n puheenjohtajisto on käynnistämässä neuvotteluja, jotta nämäkin ylemmät toimihenkilöt saavat samat palkankorotukset.
Jos riittävää määrää sopimuksia ei
synny, edessä on liittokierros ja jokainen
ala uuden neuvottelun edessä. Silloin raukeaa myös keskitetyssä sovitut asiat.
– Panokset liittokierroksella ovat varmasti kovemmat kuin miltä nyt näyttää,
Kokko arvioi.
Lokakuun lopussa päättyvät teknologiateollisuuden, suunnittelualan, tietotekniikan palvelualan ja ict-alan työehtosopimukset. Rahoitusalan sopimus päättyy marraskuussa. Muiden alojen sopimukset jatkuvat ensi vuoden puolelle. N
Työelämän pelisäännöt
-koulutuskiertue syksy 2013
Syksyllä ympäri maata järjestettävän
Työelämän pelisäännöt 1 -koulutuksen
teemana on työsopimus.
Työsopimus - elämäsi tärkein allekirjoitus
Tilaisuudessa perehdytään työsopimuksen sisältöön ja sopimusta solmittaessa erityistä huomiota vaativiin kohtiin. Koulutuksen
jälkeen osallistujilla on paremmat valmiudet perehtyä tarjottuihin
työsopimuksiin ja arvioida mihin sopimuksen allekirjoittamisella
käytännössä sitoutuu.
.KUÀVKGVQLCMQWNWVWUVGPUKUÀNNÒKUVÀYYYWKNƂMQWNWVWMUGV
Aikataulut ja paikkakunnat ovat koulutuskalenterissa.
15
Biomateriaalista valmistettu keskitunnelin poikkileikkaus kiinnostaa Juha Tuomolaa (vas.) Harri Santamalaa ja Ville Kilpiötä.
Metropolia ja UPM suuntaavat
autonvalmistusta uusille urille
Ammattikorkeakoulu Metropolia testaa yhdessä UPM:n kanssa biomateriaalien käytettävyyttä
autoteollisuudessa. Tavoitteena on liikennekelpoinen auto, joka toimii uusiutuvalla dieselillä.
Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Kimmo Brandt
etropolia on tehnyt konseptiautoja teollisuuden kanssa jo yli
20 vuotta. Vähäpäästöiset polttomoottorit, hybridit ja sähköautot ovat
Metropolian opetuksen arkipäivää.
– Suomessa on paljon osaamista auto- ja
konetekniikassa. Nyt menossa oleva Biofore-autokonseptin suunnittelu on aikaisempia moniulotteisempi, Metropolian projektipäällikkö Harri Santamala kertoo.
Metropolia kouluttaa suuren osan
autotekniikan osaajista Suomessa. Auto-
M
16
ja kuljetustekniikan koulutusohjelma on
saanut julkisuutta merkittävien opiskelijaprojektiensa, muun muassa ER Asähköurheiluauton, Raceabout 2000 -urheiluauton ja Formula Student -projektin
ansiosta.
Tulevaisuuden kaupunkiauton rakentamiseen tähtäävän Biofore-autoprojektin
tavoitteena on käyttää autoissa mahdollisimman paljon uusiutuvista ja kierrätettävistä materiaaleista tehtyjä osia.
Monet tyypillisesti muovista valmis-
tettavat autonosat toteutetaan lämpömuotoiltavasta puumateriaalista tai sellupohjaisesta biokomposiitista.
Biofore-projekti alkoi Tekes-hankkeena vuonna 2011 ja jatkuu ensi vuoden alkuun. Metropolian TKI-hankkeessa on
ollut mukana yli 40 opiskelijaa. Heidät
värvätään työhaastattelujen kautta.
Tulevaisuus autoalalla
Auto- ja kuljetustekniikkaa opiskeleva
Ville Kilpiö lähti Seinäjoelta insinööri-
UPM:n Juuso Konttinen uskoo biomateriaalien voittokulkuun.
– Suomalaista korkealaatuista osaamista autonvalmistuksessa pitäisi hyödyntää paremmin, hän sanoo.
Biomateriaalit haaste UPM:lle
oppiin Metropoliaan. Häntä kiinnosti sen tarjoama projektitoiminta ja tuotetekniikan vaihtoehto autoalan koulutuksessa.
– Projektiopiskelussa pääsee todella
lähelle alaa, aivan kuin olisi oikeasti töissä tehtaalla, Kilpiö sanoo.
Hän tietää, että autoteollisuudella on
kova paine löytää uusia materiaaleja ja lisätä kierrätettävyyttä. Biofore-projekti
onkin hänen mielestään opiskelujen kannalta erittäin ajankohtainen.
Teollista muotoilua pääaineenaan
opiskellut Juha Tuomola valmistui kesäkuussa teolliseksi muotoilijaksi. Hän on
mukana projektissa sen päättymiseen asti
ensi vuoden maaliskuussa.
Juha Tuomolalla on kokemusta autoprojekteista. Hän vastasi Metropolia Motorsportin Formula Student -autoprojektin kulusta ja pääsuunnittelusta kaudelle 2011. Muotoilutyö tehtiin loppuvuodesta 2010.
Uusiutuvat ja kierrätettävät materiaalit
synnyttävät kovaa vauhtia uusia markkinoita.
– Autoteollisuus on yksi hanke, jolla
kokeilemme näiden materiaalien toimivuutta, UPM:n uusista liiketoiminnoista
vastaava johtaja Juuso Konttinen kertoo.
Maailman suurimpiin metsäteollisuusyhtiöihin kuuluva UPM on ottanut
ympäristön haasteet vakavasti. Perinteisen sellun ja paperin oheen ovat jo tulleet
biopohjaiset puumateriaalit kuten muotoiltava vaneri sekä sellupohjaiset biokomposiitit. Ne sopivat muun muassa
kulutustavaroiden ja huonekalujen valmistamiseen. Myös vaneriliiketoiminta
on tiiviissä yhteistyössä autoteollisuuden
kanssa.
Uusiutuvilla materiaaleilla yritys haluaa korvata uusiutumattomia – biomateriaaleilla muovia ja uusiutuvalla dieselillä polttoaineita. Biopolttoaine on Konttisen mukaan kehityksen keihään kärki.
Puupohjaista uusiutuvaa dieseliä val-
mistava biojalostamo valmistuu ensi
vuonna Lappeenrantaan. Sen pääraakaaineena on raakamäntyöljy, jota syntyy
selluntuotannon tähteenä.
Luomallaan käsitteellä Biofore UPM
haluaa viestiä suuntautumisestaan tulevaisuuteen ja tekemistään kestävistä ratkaisuista.
– Pyrimme näkyviin tuloksiin kehittämällä biopolttoaineita, biokomposiitteja, biofibrillejä ja biokemikaaleja sekä
hiilidioksidineutraalin energian käyttöä,
Konttinen kertoo.
Lujuus, keveys ja akustiikka ovat uusien materiaalien, myös autoteollisuutta
kiinnostavia ominaisuuksia. Konttinen
uskookin, että biomateriaaleista tulee
ajan kuluessa kannattavaa liiketoimintaa.
Yritys haluaa näyttää houkuttelevalta myös opiskelijoille. Biofore-projektissa se on työstänyt yhdessä opiskelijoiden
kanssa materiaaleja. Vuorovaikutus on ollut tiivistä.
– Opiskelijat ovat olleet äärimmäisen
osaavia, he ovat nollasta rakentaneet auton, Konttinen kehuu metropolilaisia.
Hänen mielestään puu on niin hieno
materiaali, että on äärimmäisen tärkeätä,
että sitä kehitetään. N
17
Työn imu on arvokas kokemus
Tutkija Piia Seppälän mukaan työn imu tarkoittaa työhön uppoutumista,
siihen samaistumista sekä tunnetta, että saa aikaiseksi. Työstä tuntee innostusta.
Teksti: Tiina Tenkanen / UP Kuva: Rodeo
sykologian maisteri Piia Seppälä
kannustaa näkemään vaivaa työn
imun takia; silloin työntekijä tuntee olevansa tarmokas ja energinen sekä
tuntee työnsä merkitykselliseksi.
Työn imu ei aiheesta väitelleen tutkijan mielestä tarkoita työholismia eli
pakonomaista tarvetta tehdä työtä. Työn
imussakin on mahdollista tehdä työtä
pyydettyä enemmän, mutta ei pakonomaisesti. Kysymyksessä ei myöskään ole
Seppälän mukaan flow-tila, hetkittäinen
huippukokemus.
Loppuun palamisellakaan ei Seppälän
mukaan ole tekemistä työn imun kanssa.
Sen sijaan työn imua kokeva palautuu
P
18
paremmin työstään, mikä puolestaan auttaa seuraavan työpäivän myönteisiä kokemuksia.
Tutkimuksen mukaan erilaiset voimavaratekijät edistävät työn imun kokemusta. Näitä ovat esimerkiksi palautteen saaminen, työroolin selkeys, myönteinen
ilmapiiri sekä työyhteisön tuki. Seppälä
toteaa, että voimavaratekijät ovat kahdensuuntaiset. Työntekijä voi itse olla aktiivinen ja kehittää voimavaratekijöitä.
– Suomessa sosiaalisia voimavaroja ei
hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Työkulttuurissamme ei ole tapana
pyytää tukea ja kannustusta esimiehiltä
ja kollegoilta.
Myös haasteiden lisääminen, kouluttautuminen ja uusien näkökulmien etsiminen työhön voivat lisätä työntekijän
voimavaroja.
– Työn imu loiskuu ja läiskyy. Työn
imussa oleva ihminen vetää myös työympäristönsä ja puolisonsa mukaan, Seppälä
sanoo.
Esteinä työn imun kokemukselle voi
olla esimerkiksi työympäristö, joka ei tue
tai anna palautetta.
Ammatista riippumatonta iloa
Työn imu koskee kaikkia ammattialasta
ja ammattiryhmästä riippumatta.
– Siivoojat tunsivat lähes yhtä paljon
työn imua kuin johtajat, Seppälä selvittää.
Tutkimukseen osallistui runsaat 9 000
suomalaista työntekijää, terveydenhuollon ammattilaisista eritasoisiin esimiehiin,
siivoojista johtajiin.
Työn liiallinen kuormittavuus estää
työn imun syntymistä. Työhön sisältyy
haasteita ja kuormituksia. Näistä esimerkiksi aikapaineet voivat sopivassa määrin
jopa lisätä työn imua, epäselvät vaatimukset puolestaan heikentävät sitä.
Liiallisina vaatimukset saavat aikaan
työuupumuksen.
– Toisaalta haasteiden mielletään olevan myönteisessä yhteydessä työn imuun,
joten asiat eivät ole näin yksioikoisia, Seppälä täsmentää.
Kun työ ei innosta
Kuormittavien tekijöiden ja voimavarojen tasapainottaminen on keskeistä matkalla kohti työn imua. Jos työ ei tasapainotuksesta huolimatta maita, työntekijän on hyvä tarkistaa näkökulmansa
työhön.
– Esimerkiksi elintarviketehtaan työntekijä voi miettiä, pakkaako hän makkaraa vai huolehtiiko hän ruoan puhtaudesta ja turvallisuudesta. Kumpi näkökulma
tuo työhön mielekkyyttä?
Seppälä muistuttaa myös yksilöllisistä
persoonallisuuden piirteistä. Toinen vaatii erilaisia voimavaroja kuin toinen. Hän
toivoo, että työpaikoilla huomattaisiin ihmisten erilaisuus ja annettaisiin sille tilaa.
– Näin pystyttäisiin tukemaan ihmisten työn voimavaroja.
Hän toivoo työpaikoille job craftingia
eli työn yksilöllistä tuunaamista. Sen avulla työntekijä voi muokata työn sisältöä
ja rakenteellisia ominaisuuksia itselleen
sopiviksi.
Työn imu osaksi arkipäivää
Työn imussa työskentelevät kokevat kärsivänsä vähemmän psykosomaattisista oireista, kuten päänsärystä ja mahakivusta.
He arvioivat terveydentilansa paremmaksi kuin ne työntekijät, jotka eivät koe työn
imua. Sairauspoissaolot vähenevät.
– Tämä on erittäin tärkeä tieto nykyisessä työurakeskustelussa. Työn imua
edistävät tekijät pitäisi saada osaksi jokaista arkipäivää, Seppälä toteaa.
Hän haluaa antaa vastuun työ imun
toteutumisesta esimiehille, tiimeille, henkilöstöhallinnon ammattilaisille ja työterveyshuollolle. Myös työntekijä itse on
vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. N
Teksti: Hannu Takala, asiamies
Henkilöstöedustaja
joka työpaikalle
Pidetään oikeudesta kiinni ja valitaan luottamusmies.
seilla työpaikoilla valitaan tänä syksynä luottamusmies
seuraavalle kahden vuoden
toimintakaudelle. Usein jo henkilöstöä edustava luottamusmies jatkaakin toimessa, mutta joissain tapauksissa edustaja vaihtuu tai valitaan jopa ensimmäistä kertaa.
Esimerkiksi teknologiateollisuudessa ylempien toimihenkilöiden
työehtosopimuksessa on määritelty
oikeus valita työpaikalle luottamusmies. Luottamusmies edustaa kyseistä henkilöstöryhmää. Näitä ryhmiä saattaa olla useampiakin suuremmissa konserneissa ja silloin pyritään valitsemaan ryhmäkohtaisesti
luottamusmies.
Luottamusvaltuutetun voivat valita ne työntekijät, joilla ei ole työnantajaa työehtosopimuslain perusteella sitovassa työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä. Useimmiten luottamusvaltuutettu valitaan silloin, kun työntekijöiden työsuhteissa ei noudateta mitään työehtosopimusta tai kun työehtosopimuksessa ei ole luottamusmiestä koskevia määräyksiä.
Ilman luottamusmiestä toimivan
ryhmän on todella vaikea parantaa
työn tekemisen ehtoja tai edes säilyttää ne työehtosopimuksen edellyttämällä tasolla. Luottamusmiehen tehtävä on valvoa, että työehtosopimusta ja lakia noudatetaan työpaikalla.
U
la Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö ja kuntapuolella Tekniikka
ja terveys KTN.
Neuvottelujärjestö ylläpitää luottamusmiesten osaamista ja neuvottelutaitoja kouluttamalla ja verkostoimalle heitä esimerkiksi luottamusmiesseminaareissa. Koulutettu luottamusmies tuntee työehtosopimusten koukerot.
Luottamusmies on tarvittaessa
edustaja työnantajan ja työntekijän
välillä, kun tulee ongelmia. Edustettavat asiat vaihtelevat henkilökohtaisesta avustamisesta koko ryhmää
koskeviin paikallisiin sopimuksiin.
Paikallisista sopimuksista kun puhutaan tulevat ensimmäisenä mieleen paikallisesti jaettavat palkankorotuserät. Muita sovittavia asioita
ovat esimerkiksi liukumasopimukset
ja vapaa-ajalla matkustamisen korvaaminen.
Saadakseen YTN:n tuen valittavan luottamusmiehen on kuuluttava johonkin YTN:n jäsenliittoon.
Näin varmistetaan asia- ja lakimiesten tuki. Valittavalla luottamusmiehellä ei saa olla suoraa vaikutusmahdollisuutta toisen ylemmän toimihenkilön palkkaukseen tai muihin
työehtoihin. N
Neuvottelujärjestöt kouluttajina
Luottamusmies on myös linkki neuvottelujärjestön suuntaan. Akavalla on kolme neuvottelujärjestöä. Yksityisellä sektorilla toimii Ylemmät
Toimihenkilöt YTN, valtiosektoril-
YTN:n henkilöstöedustajien valintakriteerit on kerrottu valintaohjeessa osoitteessa www.ytn.fi.
> Työpaikkatoiminta.
19
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuva: Mikko Törmänen
Työpaikalla apu on lähellä
Luottamusvaltuutettu vaikuttaa ylemmille toimihenkilöille tärkeisiin
asioihin, valvoo näiden etuja ja pysyy itse ajan hermolla.
uotepäällikkö Juha Mielikäinen
työskentelee rakennusalalla, jossa
ei ole ylempien toimihenkilöiden
työehtosopimusta. Sen tähden rakennustuoteyhtiö Parocilla ei ole ylempien toimihenkilöiden luottamusmiestä, vaan luottamusvaltuutettu.
Mielikäinen on ollut yrityksen Lappeenrannan toimipisteen luottamusvaltuutettu muutamia vuosia; aiemmin hän
oli henkilöstöedustajana, sekä varana että varsinaisena. Luottamustehtäviin ei ole
usein kovaa tunkua. Mielikäinen innostui varamiehenä olosta ja kun edellinen
oli siirtynyt pois firmasta, hän ilmoitti
olevansa halukas jatkajaksi.
Parocilla on ylempien edustaja kaikilla
tehdaspaikkakunnilla ja pääkonttorissa,
ja eri paikkakunnilla olevat luotot jakavat
asioita keskenään. Lappeenrannassa edustettavia on vajaa 30. Yhtiössä on yhteistoimintakomitea, jossa Mielikäinen on
oman paikkakuntansa edustaja. Hän on
myös työvaliokunnassa, joka valmistelee
komiteassa käsiteltävät asiat.
T
Neuvonpitoa muiden kanssa
Lappeenrannassa on läheiset suhteet
kaikkien henkilöstöryhmien kesken.
– Me luotot keskustelemme paljon keskenään ja olemme olleet kaikissa tilanteissa
yhdessä, Mielikäinen kertoo.
Hänen mukaansa työnantaja informoi auliimmin työntekijöiden ja toimihenkilöiden luottamusmiehiä, sillä näillä ryhmillä on työehtosopimukset. Muuten luottamusvaltuutettu kokee olevansa
samalla viivalla luottamusmiesten kanssa.
Ylipäätään Lappeenrannan luotoilla
on toimiva puheyhteys yrityksen johtoon,
minkä Mielikäinen on kokenut hyväksi.
Luottamusvaltuutettu tukee ja avustaa yksittäisiä ihmisiä, joilla on korkea
kynnys viedä asioitaan työnantajalle, epäkohdista huolimatta.
20
– Työnantaja kuuntelee, vaikka asia
koskettaa yksittäistä henkilöä, Mielikäinen sanoo.
Ison osan luottamusvaltuutetun ajasta on viime vuosina vienyt eriasteiset ytneuvottelut, jotka ovat johtaneet lähinnä
lomautuksiin.
Lappeenrannassa tehdas lakkautetaan
Vaikeimpana kokemuksenaan luottamustoimisena Juha Mielikäinen pitää tämänvuotista yt-neuvottelukierrosta. Sen
seurauksena yhden paikkakunnan toiminnat lakkautetaan ja 250 työpaikkaa
poistuu alueelta. Työnantaja päätti sulkea Lappeenrannan toimipaikan asteittain vuoden 2016 loppuun mennessä.
Ylemmille toimihenkilöille tämä tarkoittaa sitä, että vakanssien määrä vähenee. Lappeenrannassa on vakansseja,
joista osa on koko konsernin laajuisia ja
osa maakohtaisia.
Konsernin laajuiset tehtävät siirtyvät
muille paikkakunnille joko Suomessa tai
ulkomailla, kotimaakeskeiset vakanssit
siirtyvät supistettuna muille paikkakunnille. Jos Parocilla haluaa jatkaa, paikkakunnan vaihto on edessä viimeistään reilun kolmen vuoden kuluttua.
Yt-neuvottelujen jälkeen Mielikäinen
auttaa edustettaviaan erilaisten irtisanomisiin ja työsuhteisiin liittyviin kysymysten kanssa.
Neuvotteluilla myönteisiä
vaikutuksia
Onnistuneita hetkiä luottamusvaltuutetun uralla Mielikäisen mielestä ovat neuvottelut, joissa hän on muiden luottojen
kanssa pystynyt lieventämään työnantajan alkuperin ehdottamia toimia.
– Aina jos saadaan neuvottelupöydässä helpotuksia ajateltuihin toimiin, se on
henkilöstön hyväksi.
Luottamusvaltuutetun tehtävä on an-
tanut lappeenrantalaiselle paljon; esimerkiksi työlainsäädäntö ja työsuhdeasiat
ovat tulleet tutuiksi.
– Olen ollut mukana omalta osaltani
tekemässä työtä sekä henkilöstön että yrityksen eteen.
Työhyvinvointi on lähellä Mielikäisen
sydäntä. Aiheesta on puhuttu monissa eri
luottamushenkilöiden tapaamisissa. Työhyvinvointi ei toki ole uusi asia, mutta
Mielikäinen patistaa kiinnittämään siihen jatkossa entistä enemmän huomiota.
Niin naapuriyhtiöissä kuin asiakkaillakin
tuntuu olevan kova kiire ja stressi.
– Joka puolella nuppiluku vähenee ja
työt jaetaan jäljelle jääneiden kesken eikä
juuri mistään luovuta.
Kokemuksien vaihtoa
kollegoiden kesken
Aktiivisena miehenä Mielikäinen on mukana myös YTN-kuvioissa. Hän on ollut
YTN:n rakennusalan taustaryhmässä sen
perustamisesta lähtien. Nykyisin hän toimii puheenjohtajana.
Kun taustaryhmän kokouksissa on
monen yrityksen edustajia paikalla, niissä saa laajan näkökulman myös oman yrityksen ulkopuolelle. Itse kullekin tarjoutuu hyviä vinkkejä vietäväksi omille työpaikoille.
Yksi ryhmän tavoite on saada aikaan
ylempien työehtosopimus rakennusalalle.
– Se on vaikea asia viedä eteenpäin.
Toivottavasti työnantajapuoli heräisi; on
paljon helpompi toimia puolin ja toisin,
kun asiat on selkeästi sovittu, Mielikäinen muistuttaa. N
Juha Mielikäinen on luottamusvaltuutettu, koska rakennusalalla
ei ole työehtosopimusta.
21
Konsulttialan yritysyhdistys
kokoaa usean firman väkeä
Yritysyhdistys tarjoaa yrityksen
ylemmille toimihenkilöille ja
luottamusmiehille luontevan ja
avoimen keskustelufoorumin
edunvalvonta-asioissa.
Teksti: Ilona Mäenpää
Kuva: Jarmo Sipilä
22
onsulttialan Ylemmät Toimihenkilöt KYT:n hallituksessa istuva Ville-Veikko Karhunen sanoo, että
paikallisen avun tarpeessa yritysyhdistyksen puoleen voi aina kääntyä.
Karhusen työnantaja on insinööritoimisto Rejlers Kotkassa. Toimipiste
on viimeiset viisi vuotta ollut Fortumin
Loviisan ydinvoimalassa. Siellä hän työskentelee mekaanisen suunnittelujaoksen
K
konsulttina ja erikoisasiantuntijana.
– Paperitehtaiden toimintojen hiljennettyä Kotkassa ja Haminassa riittää Loviisan ydinvoimalaitoksessa onneksi vielä
töitä ulkopaikkakuntalaisillekin, Karhunen kääntää Kotkan seudun surkean työllisyystilanteen myönteiseksi.
Vuosihuollon aikaan näin alkusyksystä työpäivät voivat ajoittain venyä aamunsarastuksesta illan kajoon ja pitempään-
henkilöiden kanssa. Siksi heillä on Karhusen mielestä usein laaja tietämys ajankohtaisista asioista sekä tarvittaessa myös
oikeat kanavat ajaa haluttuja asioita myös
paikallisesti tehokkaammin eteenpäin.
Karhunen toimii Rejlersin Itä-Suomen
konttoreiden ylempien toimihenkilöiden
luottamusmiehenä. Hän on mukana AlaKymen insinöörien hallituksessa sekä
osallistuu säännöllisesti YTN:n suunnittelualan taustaryhmän kokouksiin.
Ajankohtaisseminaareja vuosittain
Ville-Veikko Karhunen kertoo yritysyhdistystoiminnasta Merikeskus Vellamon edustalla.
kin. Rakenteilla oleva moottoritie Loviisasta Kotkan suuntaan tosin nopeuttaa
matkantekoa tulevaisuudessa.
Yry tukee luottamusmiestä
KYT ajaa ylempien toimihenkilöiden etuja suunnittelualalla, siis insinööri- ja arkkitehtitoimistossa sekä yritysten suunnitteluosastoilla.
– Se on yritysyhdistys sellaisten suunnittelu- ja konsulttifirmojen ylemmille
toimihenkilöille, joilla ei ole omaa aktiivista yritysyhdistystä omalla paikkakunnalla.
Karhusen houkutteli mukaan KYT:n
toimintaan Rejlersin edellinen luottamusmies.
– Koska meillä ei ole omaa yritysyhdistystä, niin päätin lähteä mukaan.
KYT:n Varsovassa järjestämän seminaarimatkan jälkeen muut hallituksen
jäsenet ihastuivat nuoren miehen aktiivisuuteen ja pyysivät mukaan hallituksen toimintaan. Karhusen mielestä luottamusmies voi saada yritysyhdistykseltä
paljon tukea edunvalvonnassa.
– KYT:in toiminnassa on hienoa se,
että eri yrityksistä olevat luottamusmiehet ja henkilöstöedustajat saavat erilaisia
näkökantoja ja ratkaisumalleja ongelmatilanteiden hoitoon.
Yritysyhdistysten edustajat ovat aktiivisesti mukana YTN:n toiminnassa ja
kiinteässä yhteistyössä liittojen yhteys-
KYT järjestää vuosittain kaikille jäsenilleen avoimen seminaarimatkan, jossa
käydään läpi ajankohtaisia ay-asioita sekä tarjotaan mahdollisuutta verkottua ja
tutustua kollegoihin eri puolelta Suomea.
– Nämä seminaarimatkat ovat mukavia vapaamuotoisia tilaisuuksia ja jäsenistö on ottanut ne vastaan erittäin hyvin,
Karhunen kertoo.
Tänä vuonna KYT kävi tutustumassa
uuteen Viking Graceen Tukholman risteilyllä.
Karhusen mielestä yritysyhdistysten
toiminnassa on paljon nuoremmallekin
sukupolvelle sopivaa kiinnostavaa toimintaa. Tilaisuudet eivät enää ole jäykkiä kalvosulkeisia, vaan useimmiten niissä käsitellään ajankohtaisia työsuhdeasioita sekä
kiinnostavia päivän teemoja.
– Yhteiskunnan muuttuessa ja sukupolvien vaihtuessa on tärkeää, että myös
ajatusmallit ja toimintatavat päivittyvät
vastaamaan nykyaikaa. Tästä syystä kaivataan lisää nuorta väkeä mukaan pitämään vauhtia sekä liikettä yllä.
Tämä on tärkeätä myös siksi, että pysyvän rakennemuutoksen tilassa on hyvä miettiä yhdessä, miten kohdata tulevaisuus.
– Ennen insinööri pääsi valitsemaan,
mitä työtä haluasi tehdä, nyt hän tekisi,
kun olisi mitä tehdä, Karhunen kiteyttää.
Metsäteollisuuden lisäksi Kotkan seudun suuret insinöörityönantajat Metso ja
Andritz ovat hiljentyneet, osittain lopettaneet toimintojaan ja osittain tehneet
suuria leikkauksia. Rejlers on ilmoittanut, ettei tämän vuoden aikana irtisanota yhtään henkilöä.
Nuoret elävät hektisessä työmaailmassa, jossa työnantaja ja jopa ammatti voi
vaihtua useamman kerran vuosien kuluessa. Kukaan ei enää odota kultakelloa
työnantajaltaan viisikymmenvuotislahjaksi. Pikemminkin nuoret satsaavat vapaa-aikaan ja omaan elämään. N
23
Mikko Sormunen
asiamies, Uusi Insinööriliitto UIL
Liitto särkee jään ensimmäiselle
luottamusmiehelle
siamiestyössä yksi kärkihetkistä on puhelinsoitto, jonka olen useamman kerran päässyt tekemään firman toimitusjohtajalle. Soittoa nimittäin edeltää paljon selvitystä, motivointia ja suostuttelua. Tehtävänäni on hankkia liitolle lisää luottamusmiehiä.
Moni kymmeniäkin ylempiä toimihenkilöitä tai itammattilaisia työllistävä firma on vielä ilman henkilöstönedustajaa. Luottamusmiehen valinnasta kannattaa puhua, kun yrityksen työntekijöiden määrä ylittää
kuukausipalkkioperustana työehtosopimuksessa olevan joukon. Esimerkiksi tietoalan työehtosopimuksessa määrä on viisi.
Suurin osa meidän jäsenistä kokee oman luoton
hyödylliseksi, mutta harva omatoimisesti alkaa järjestää
oman byrokratiansa vaativia valintakokouksia. Ei ainakaan jos firmassa on niin sanottu rauhan aika eli yhteistoimintalain mukaisista irtisanomisista ei neuvotella.
Pioneeritehtävän vastaanottajan löytymiseen tarvitaan jäänsärkijää; juuri tässä liitto ja me asiamiehet
tulemme avuksi. Kun liitto tapaa jäseniään ständeillä, messuilla tai tilaisuuksissa, puheeksi tulevat usein
luottamusmiesasiat. Kun jäsenet kysyvät neuvoa meidän asiakaspalvelusta, saattaa paljastua, että firmassa
ei ole luottamusmiestä.
Olen kysellyt luottamusmiehen perään sähköpostin piilokopioviestein ja hieman reippaamminkin
kymmenissä firmoissa eri puolilta Suomea. Aika monesta on lopulta löytynyt pioneeri, joka on vastannut
myöntävästi kysymykseeni:
A
24
– Jos järjestämme luottamusmiehen valintakokouksen, tuletko paikalle ja suostutko ehkä tehtävään?
Silloin on paikka työehtosopimuksen edellyttämälle puhelulle firman toimitusjohtajalle. Osa hieman nieleskelee, mutta valtaosa on ollut vilpittömän
tyytyväisiä, että henkilöstöhallinto on viimein saanut
neuvottelukumppanin ja myös ylemmät toimihenkilöt alkavat pitää huolta työsuhteistaan kollektiivisesti.
Valintaprosessi käynnistyy tästä.
Työaikana pidettäväksi sallitussa valintakokouksessa esitys- ja äänivalta on kaikilla YTN-liittojen ja
it-firmoissa lisäksi Tietoalan toimihenkilöiden jäsenillä. YTN:n ja Tietoalan paikallisesta edunvalvonnasta
UIL:n jäsenet kantavat eniten vastuuta.
UIL:llä on yli 1 400 henkilöstönedustajaa ja tietotekniikan palvelualalla, teknologiateollisuudessa ja
suunnittelualalla reilusti yli puolet luotoista on meidän
jäseniä.
Liitto hoitaa valintaprosessin mielellään maaliin
saakka. Alueasiamiehemme ovat mukana valintakokouksessa.
Luottamusmiehen ura käynnistyy peruskursseille
osallistumisesta. Niissä ei tehtävään suostumista katuneita luottamusmiehiä näy. Satoja luottamusmiehiä
asiamiesurallani tavanneena en voi muuta kuin kannustaa monesti myös urakehityksen kannalta suotuisaan pestiin.
Eli, jos firmastanne vielä luotto puuttuu – mieti,
voisitko se olla sinä!
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuvat: Minna Virolainen
Nokia kauppaa
puhelinvalmistuksensa
Suomi heräsi syyskuun alussa tiistai-aamuun,
jolloin uutisia hallitsi tieto Nokian kaupasta.
okia myy matkapuhelinvalmistuksensa Microsoftille 5,44 miljardilla eurolla. Kauppa toteutunee vuoden vaihteessa. Noin 4 700 Suomessa työskentelevää siirtyy uuden työnantajan palvelukseen.
Nokiaan jäävät verkkoyhtiö NSN
(Nokia Solutions and Networks), karttaja paikkatietopalveluihin keskittynyt Here sekä teknologian lisensointi. Suomessa niissä työskentelee vajaa 6 000 työntekijää.
Uuden Insinööriliiton asiamies Hannu Takala kertoo suhtautuneensa uutiseen kuten suuri osa suomalaisista; pala
identiteettiä puraistiin pois.
N
– Toisaalta Microsoft on niin
suuri yritys, että sillä on hetki aikaa
tehdä tappiota ja viilata matkapuhelinbisnes kuntoon.
Takala arvelee, että puhelinpuolella yrityskulttuuri muuttuu. Yrityksessä
on pitkään vaikuttanut suomalainen tapa toimia, vaikka muutaman vuoden talossa olikin kanadalainen toimitusjohtaja.
– Suurin muutos on, että puhelinpuolelle tulee amerikkalainen johto: sen tapa
toimia on toistaiseksi tuntematon, Takala sanoo.
Hänen kokemustensa mukaan amerikkalaisilla työsuhteen hoitaminen on
erilaista verrattuna suomalaisiin.
– Vuoden paras myyjä saa bonukset ja huonoin myyjä lopputilin, Takala
kärjistää.
Nokian 8110-malli
1990-luvulta.
vasta alkamassa, sillä päätökset
olivat kaupan julkistamiseen asti vain pienen piirin tiedossa, Paukkeri sanoo.
Hänen mukaansa nokialaiset pohtivat kauppaa järkevästi, vaikka tunnepuolella hieman kuohuu vanha nokialaisuus.
– Työ otetaan työnä, ja sitä tehdään
palkan eteen. Hyvien laitteiden valmistaminen jatkuu Suomessa.
Jatkossa Suomessa teknologiateollisuudessa on kaksi merkittävää työnantajaa, Microsoft ja Nokia. Nokialaiset aikovat näyttää Microsoftille ammattilaisuutensa: tieto-taidon ja osaamisen.
Paukkeri toivoo, että suomalaiset eivät hylkää nokialaistuotteita. Hyvät tuotteet ovat pohjana hyvälle kasvuuralle, ja sitä kautta Suomen työllisyys
voi parantua.
Toiveena työn pysyvyys
Nokian
Lumia-malli
2010-luvulta.
Nokian Salon ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Mika Paukkeri suhtautuu rauhallisesti tilanteeseen, kun myyntiuutista on sulateltu parisen viikkoa.
Samaa suhtautumista ovat osoittaneet
myös edustettavat.
He kyselevät erilaisia käytännön asioita
kuten työetujen säilymistä. Vastauksia luottamusmiehellä ei vielä
ole, mutta kysymyksiä
kerätään eteenpäin vietäväksi.
– Mitään konkreettisia muutoksia ei ole vielä tiedossa. Valmistelu on
Verkkopuoli toiveikkaana
– Uutinen oli hämmentävä, sillä se tuli
niin yllättäen, muistelee NSN:n luottamusmies Lasse Laurikainen syyskuun
alkua.
Hän kertoo, että henkilöstö otti uutisen vastaan suhteellisen myönteisesti. He
odottavat toiveikkaina muutoksia, joita
on tulossa, jahka kauppa aikanaan vahvistetaan.
– Emme ole toimijapuoli ollenkaan,
joten olemme lehtitietojen varassa, Laurikainen muistuttaa.
Puheet Nokian kassan vahvistumisesta antavat odottaa mobiiliverkkotoiminnalle vakaampaa pohjaa. Laurikainen arvioi. että kauppa on myös henkisesti iso
kysymys, sillä verkkopuoli ei ole jatkossa
enää puhelinpuolen varjossa.
– Muutos on mahdollisuus ja iso muutos on iso mahdollisuus. N
25
Uranosteen johtaja Outi Aavaranta kannustaa työnhakijoita verkostumaan.
Uranostetta tarvitaan juuri nyt
Teksti ja kuva: Sami Korkala
Työnhaku on taitolaji, jota on
opiskeltava ja kerrattava aika
ajoin.
killisen rakennemuutoksen kourissa olevalla Oulun seudulla toimiva työllisyysprojekti Uranoste
on edistänyt korkeakoulutettujen työnhakuvalmiuksia vuodesta 2010. Tämän
vuoden lopussa päättyvä pääosin ESR-rahoitteinen projekti on löytänyt hyviä tapoja tehostaa työnhakua.
– Vastaavalle toiminnalle on varmasti tilausta jatkossakin, Uranosteen johtaja
Outi Aavaluoto sanoo.
Ä
26
Työnhakutaitojen edistämisen lisäksi
Uranoste ja auttaa myös yrityksiä löytämään sopivia työntekijöitä.
Massiiviset ict-alan irtisanomiset Oulun seudulla ovat vahvistaneet tarvetta
työnhaun tehostamiseen.
– Kun aloitimme, työttömiä korkeakoulutettuja oli Pohjois-Pohjanmaalla
noin 1 500. Määrä kävi välillä pienempänäkin, mutta nyt työttömyysluku on
2 700, Aavaluoto vertaa.
Etenkin vastavalmistuneille AMKinsinööreille työn saaminen Oulun seudulta voi olla nyt kiven alla, sillä työnhakumarkkinoilla on paljon kokenutta työvoimaa.
– Onneksi pk-yritykset työllistävät
koko ajan enemmän.
Oululainen insinööri ei näytä lannistuneen.
– Olemme olleet paikalla esimerkiksi Nokian yt-infoissa. Ei siellä onneksi ole
ollut mitenkään toivoton tunnelma.
Uranoste on ohjannut viime aikoina alueen insinöörejä hakemaan työtä
muun muassa Etelä-Suomesta ja PohjoisNorjasta.
Ilmaista ja avointa
Uranosteen järjestämissä tilaisuuksissa
on käynyt yli tuhat eri ihmistä ja kiitosta on sadellut paljon. Projektin vaikut-
tavuutta työllistämisessä on vaikea
mitata tarkasti, mutta kaikesta päätelleen Uranoste on saavuttanut hyviä
tuloksia.
– Monet ovat varmasti myös välttäneet työttömäksi joutumisen meidän
avullamme, Aavaluoto näkee.
Uranosteen tapahtumat ovat ilmaisia ja avoimia korkeakoulututkinnon
suorittaneille, työssäkäyville ja korkeakouluopiskelijoille.
– Ilmaisuus ja avoimuus on ollut
hyvä valinta.
Nykyisin neljä ihmistä työllistävän
Uranosteen taustalla ovat myös Uusi
Insinööriliitto, Suomen Ekonomiliitto, Tekniikan Ammattilaiset ja Tradenomiliitto. Alueen korkeakoulut ja yritykset ovat myös luonnollisesti yhteistyössä Uranosteen kanssa.
– Hankeidea lähti täällä aktiivisten insinöörien aloitteesta. Onneksi
liittojen asiamiehet ovat olleet myös
aktiivisia.
Liitot ovat halunneet, että työnhakua edistävät projektit toteutetaan
maakuntavetoisesti, mikä on nähty
hyväksi myös kentällä.
Henkilöstöyritykset apuna
Kun CV ja työhakemus ovat kunnossa ja työhaastatteluun osataan valmistautua oikein, on kysymys vain osaamisen ja sen tarpeen yhteensovittamisesta.
Onnistumistarinoita löytyy useita.
– Joillakin työnhakijoilla on ollut
vaikeuksia päästä haastatteluun saakka. Kun olemme auttaneet heitä CV:n
parantelemisessa ja hakemuksen tekemisessä, he ovat saaneet lopulta valita
työpaikkansa.
Uranosteen koulutustapahtumat
alkoivat syyskuussa. Uranoste järjestää
myös rekrytointitapaamisia ja yrityskontaktipäivä sekä auttaa yrityksiä löytämään työntekijöitä CV-pankistaan.
Myös henkilöstöyritysten käyttäminen
on ollut tehokasta.
– Olemme onnistuneet uudistamaan insinöörien suhtautumista henkilöstöyrityksiin. Moni on saanut sitä
kautta vakituisen työpaikan.
Aavaluoto muistuttaa, että työtä ei
kannata hakea hissukseen.
– Työnhakijalle verkostoituminen
on erittäin tärkeää. Jos hakee työtä,
kannattaa kertoa siitä ympärilleen. N
Opas työnhakijoille
Uranoste Työnhakuopas on
näppärä apuväline työnhaussa.
– Halusimme koota keskeiset
työnhakuvinkit yksiin kansiin, kun tämän projektin viimeinen kausi pyörähti käyntiin, Uranosteen johtaja
Outi Aavaluoto sanoo.
Oppaan teemoiksi valittiin CV ja
työhaastatteluun valmistautuminen.
Mukana on myös rekrytoinnin ammattilaisen vinkit työnhakuun.
– Työnhaku elää jatkuvasti esimerkiksi sen suhteen, miten yritystä
voi lähestyä. CV ja konkreettinen tapaaminen tulevat varmasti pysymään osana työnhakua muodossa tai
toisessa.
– Sillä tavoin opas pysyy ajankohtaisena pitkään ja toivottavasti auttaa työnhakijoita koko Suomessa.
Työnhakuoppaan voi ladata pdf-tiedostona osoitteessa www.uranote.fi.
Jokainen syrjäytynyt
nuori on liikaa
unnon työn päivänä 7. lokakuuta
kampanjoidaan nuorten työllisyyden puolesta ja syrjäytymistä vastaan. Teemapäivää vietetään nyt kuudetta kertaa samanaikaisesti eri puolilla maailmaa.
Palkansaajien keskusjärjestöt Akava,
SAK, STTK sekä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK kokoontuvat Kunnon työn päivänä Helsingin Rautatientorille herättämään tietoisuutta siitä, että ihan tavallinenkin nuori on vaarassa syrjäytyä, jos töitä ei ole.
Nuorten asema työelämässä on nyt
erittäin vaikea, kun työpaikat hupenevat. Järjestöt painottavat, että työelämästä syrjäytymisen kierre on katkaistava.
Alle 25-vuotiaita työttömiä oli työ- ja
elinkeinoministeriön mukaan heinäkuussa 47 000 eli lähes 7 000 enemmän kuin
samaan aikaan edellisenä vuonna. Työttömyys on merkittävä riskitekijä syrjäytymiselle.
Järjestöjen mielestä on pidettävä huolta myös siitä, että nuoret saavat tehdä töitä samoilla ehdoilla kuin muutkin työntekijät; palkkojen ja muiden työehtojen perusteena ei voi olla ikä.
Kunnon työn päivänä kymmenet
miljoonat ammattiliittojen jäsenet eri
puolilla maailmaa kampanjoivat ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävän
palkan puolesta.
Ay-liikkeen kansainvälinen kattojärjestö ITUC on tänä vuonna nimennyt
kunnon työn päivän maailmanlaajuiseksi
teemaksi järjestäytymisen ammattiliittoihin. Teemapäivänä halutaan muistuttaa,
että maailman työvoimasta vain seitsemän prosenttia kuuluu ammattiliittoon.
Myös Suomessa korkea järjestäytymisaste
on paras tae kunnon työlle. N
K
27
Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää
Eläkeremontin tarve
Euroopassa kasvaa
Eurooppa harmaantuu ja ikääntyneiden huoltosuhde kasvaa. Samaan aikaan elinajan odote nousee.
Velkakriisin kurimuksessa kamppailevalle Euroopalle on suuri haaste hoitaa eläketurva kunnialla.
äestön vanheneminen on tosiasia
kaikissa Euroopan maissa. Suomessa se on erityisen jyrkkää. EUmaiden yhteinen ongelma on se, että todellinen eläkeikä on kaukana lakisääteisestä. Meillä eläkkeellesiirtymisiän odote
25-vuotiaalle on tänä vuonna 60,9 vuotta.
Puheet eläkeremontin tarpeesta ovat
yleistyneet Euroopassa. EU:n valkoinen
kirja eläkkeistä ehdottaa 19 toimenpidettä, joilla tulevienkin sukupolvien eläkkeet
saadaan rahoitettua. Riskiä halutaan siirtää sosiaaliturvasta enemmän kohti lisäeläkkeitä. Työnantaja- ja ammattialakohtaisten eläkkeiden lisäksi tämä tarkoittaisi myös yksilöllistä säästämistä.
Puhtaasti etuusperusteisista eläkkeistä on monissa Euroopan maissa siirrytty
maksuperusteisiin.
– Eläkkeen tasoa ei enää haluta luvata tarkasti, jolloin rahoituksen kestävyys
paranee, mutta riittävyys voi nousta ongelmaksi, erityisasiantuntija Janne Pelkonen Telasta sanoo.
Harva OECD-maa on sosiaalivakuutuseläkkeiden osalta etuusperusteinen kuten Suomi, Norja ja Saksa. Ammatillisiin
lisäeläkkeisiin ja sijoitustuottosidonnaisuuteen perustuvat eläkkeet ovat muualla yleisiä.
V
Suomessa on hyvä malli
Työeläkevakuuttajien etujärjestö Tela haluaa pitää tiukasti kiinni Suomen mallista.
– Suomi on hoitanut hyvin eläkkeensä eikä se ole ongelma, että meillä on vahva lakisääteinen eläketurva, päinvastoin, Pelkonen sanoo.
28
Väestön harmaantumisen huolenaiheet
60
53
50
45
40
30
29,5
25
24,8
20,9
20
10
0
Ikääntyneiden huoltosuhde
(65+/15–64), %
Elinajanodote (M,N)
63-vuotiaana, vuosia
N 2008 N 2030 N 2075
Tilastokeskuksen mukaan ikääntyneiden huoltosuhde huononee roimasti seuraavien
20 vuoden aikana Suomessa. Samaan aikaan elinajanodote nousee.
150 miljardin euron työeläkevaranto
on hajautetusti työeläkevakuuttajien hoidossa. Rahastot pitää Pelkosen mukaan
sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti. Niiden
realituotto on ollut vuodesta 1997 asti lähes neljä prosenttia vuositasolla. Rahastoinnin osuus on 75 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on Euroopan
mittakaavassa poikkeuksellisen korkea.
Meillä on varauduttu myös huoltosuhteen nousuun. Elinaikakertoimen
käyttöönotto oli Pelkosen mukaan merkittävä uudistus, joka pienentää merkittävästi eliniän pidentymisen vaikutusta
työeläkkeiden rahoituksessa. Ajatuksena
on: jos eletään pidempään, pitää työurankin pidentyä.
Eläkkeen korvausaste, noin 60 prosenttia työtulosta, on meillä OECD-maiden keskitasoa. Eläketurvakeskuksen
mukaan 70 prosenttia eläkeläisten tuloista tuli julkisista tulonsiirroista vuonna 2010. Viidennes muodostui pääomatuloista ja työtuloja sai alle 10 prosenttia.
Muualla asiat ovat toisin
Euroopassa eläke-etuuksia on jo leikattu ja
indekseihin on puututtu. Ranskassa eläk-
Töitä tehtävä pitempään
Akavan opiskelijoiden tänä vuonna tekemän eläkekyselyn mukaan yli puolet akavalaisista nuorista olisi valmiita
nostamaan eläkkeelle siirtymisen alaikärajaa nykyisen eläkejärjestelmän
ylläpitämiseksi.
Insinööriopiskelijaliitto IOL:n puheenjohtaja Mika-Matti Ojalan mukaan eläkejärjestelmästä käytävä keskustelu kertoo sen, että kyseessä on
hankala asia, joka on ratkaistava hyvin pian.
– Pidän oikeudenmukaisena sitä, että kun elinajanodote pitenee,
tehdään töitä myös pidempään, Ojala sanoo.
Eläkeiän alarajan mekaaninen
nosto ei hänen mielestään automaattisesti tarkoita työurien pitenemistä.
Hyväksi on käytettävä myös työurien
keskikohdat, joissa tällä hetkellä on
vuotoa. Entistä enemmän huomiota
työurien pidentämisessä pitää kiinnittää työhyvinvointiin.
– Työhyvinvointi on merkittävin
avain työurien pidentymiseen, hän
toteaa.
Sukupolvitaistelussa on kyse lähinnä siitä, että tappiot nuorten sukupolvien osalta pitää minimoida. Radikaalisti muuttuva huoltosuhde pakottaa nuoret sukupolvet hänen mielestään väkisinkin maksumiehiksi.
Janne Pelkosen mielestä EU ei saa sanella meidän eläke-etuuksiamme.
keisiin on rahastoitu etukäteen 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Siellä joudutaan Pelkosen mukaan nyt miettimään
eläke-etuuksien ja maksujen suhdetta,
kun rahat eivät tulevaisuudessa riitä.
Kreikassa puolestaan monet eläkkeet
olivat ennen talouskriisiä yli 100 prosenttia
palkasta. EU:n tukipaketin yhtenä ehtona
oli, että eläkkeitä leikattiin reilulla kädellä.
Norjassa mietitään, mihin valtavaa
500 miljardin eläkevarantoa pitäisi sijoittaa ja käyttää.
Ruotsissa lakisääteinen eläke joustaa
vuosittain, jos se on rahoituksellisesti epätasapainossa. Se jäljittelee Pelkosen mukaan maksuperusteista mallia, jossa eläkkeen tarkkaa määrää ei tiedetä.
Eräissä Itä-Euroopan maissa, kuten
Unkarissa, Slovakiassa ja Puolassa, kansalaisille pakollisia yksilöllisiä eläketilejä
on nyt sosialisoitu muihin tarkoituksiin.
Monissa maissa työmarkkinoille tulevat nuoret saavat eri eläke-etuudet kuin jo
eläkkeellä olevat, sillä ammatillisten lisäeläkkeiden kertymäsääntöjä on muutettu.
Vastuuta on siirretty työntekijöille.
Talouskuri tiukentuu
Finanssi- ja velkakriisin runtelemassa Euroopassa ihmisten mahdollisuudet säästää
omaa eläkettään ovat vähentyneet.
Komissio haluaa tiukentaa jäsenvaltioiden budjettikuria ja koordinaatiota.
Maakohtaiset suositukset ohjaavat jäsenvaltioita kohti Eurooppa 2020 -tavoitteita. Ne sisältävät suosituksia myös eläkejärjestelmiin.
– EU:lla ei pidä olla sananvaltaa meidän eläke-designiin. Suomalainen työeläke ei lisäksi kuulu EU:n sisämarkkinoil-
la kilpailtavien vakuutusmuotojen piiriin,
vaikka toimeenpano on osittain yksityistä, Pelkonen sanoo.
Paineita kuitenkin riittää. Pelkkä jäsenvaltioiden talouksien koordinaatio ei
Pelkosen mukaan riitä suunnitelmissa
EMU 2.0 -versiosta. Eurooppa-neuvoston
selvitystyö sisältää esitykset muun muassa
valtion velkojen yhteisvastuusta sekä sosiaaliturvan tuomisesta talouskoordinaation rinnalle.
– Talouskurin tiukennus on tapahtunut nopeasti ja sen rinnalle on tullut sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä, Pelkonen tietää.
Kysymys kuuluukin, kuinka pitkälle
voidaan mennä ilman perussopimusten
uusimista. Pelkosen mukaan ensi kesän
eurovaaleissa määritellään linjat syvempään ja aidompaan talousunioniin. N
29
Teksti: KTT Maria Järlström, yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto, johtamisen yksikkö
Piirros: Markku Haapaniemi
Insinöörit työuralla
Työelämän kansainvälistyminen on tuonut mukanaan
monikielisyyden työpaikoilla. Insinöörien kielitaitoa,
kielellistä yhteensopivuutta ja uraa on tutkittu tuoreessa
hankkeessa.
utkimuksen vastaajat osaavat hyvin
oman äidinkielensä lisäksi englannin kieltä. Muita kieliä osataan jonkin verran, tosin osaamisen taso ei ollut
kovin korkeaa itsearviointien perusteella.
Ruotsinkielisten kielitaito oli suomenkielisiä vahvempaa.
Tyytyväisyys omaan kielitaitoon
vaihteli ja oli keskimääräistä tasoa. Vaikka monen mielestä kielestä toiseen vaihtaminen oli kohtuullisen sujuvaa, silti
kielitaidon koettiin kaipaavan kohentamista. Moni insinööri olisi valmis opettelemaan uuden kielen, jos se hyödyttäisi
uraa.
Yksilön ja työympäristön yhteensopivuutta mitattiin tavoitteiden, arvojen ja
osaamisen yhteensopivuudella. Insinöörien näkemysten mukaan vahvin yhteensopivuus oli suhteessa työryhmään ja heikoin suhteessa organisaatioon. Yksilön
ja työn yhteensopivuus koettiin hieman
vahvempana kuin yksilön ja esimiehen
yhteensopivuus.
Kielellinen yhteensopivuus oli yleisesti ottaen erittäin hyvällä tasolla. Suomen konsernikielekseen maininneet kokivat sopivansa kielellisesti paremmin organisaatioonsa kuin ne, joiden konsernikieli oli englanti.
Kartoitimme myös aiempaa liikkuvuutta. Insinöörit näkevät hyvin myönteisesti erilaisia uramahdollisuuksia niin
yrityksen sisällä, ulkopuolella kuin ulkomailla, mikä tukee niin sanottua uutta
dynaamista ura-ajattelua.
T
30
Sisäiset uraliikkuvuusmahdollisuudet nähtiin pääasiassa
vaakasuunnassa olevina, mikä
puolestaan kuvaa jossain määrin asiantuntijauraa. Huonoimmat uraliikkuvuusmahdollisuudet koettiin ylenemisessä nykyisessä organisaatiossa.
Mahdollinen selitys liittyy joko kiinnostuksen tai tarvittavan
osaamisen puutteeseen. Suurimmalla osalla vastaajista on ollut
2–3 työnantajaa, mikä viittaa ulkoiseen eli organisaatioiden väliseen liikkuvuuteen.
Peräti 17 prosenttia vastaajista on ollut yli kolmen kuukauden työkomennuksella ulkomailla. Kielitaidon
merkitys luonnollisesti korostuu kansainvälisissä työtehtävissä.
Menestyksekäs ura tuo tyytyväisyyttä
Uramenestystä tutkimme työ- ja uratyytyväisyydellä ja sitoutumisella, jotka
korreloivat vahvasti keskenään. Vahvinta
näistä oli työtyytyväisyys. Uratyytyväisyys ja sitoutuminen olivat lähes saman
vahvuisia. Näyttää siltä, että insinöörit
ovat valinneet itselleen sopivat työtehtävät ja siten uravalinta voidaan nähdä onnistuneeksi. Suhteellisen korkea sitoutuminen viittaa myös siihen, ettei kovin
suuria lähtöaikomuksia ole nykyisestä organisaatiosta, mikä viittaa yleisesti työssä
viihtymiseen.
Uramenestystä selvitimme myös ylen-
nysten määrällä, asema- ja palkkatasolla,
jotka kaikki ovat tosin jossain määrin ikäja työkokemussidonnaisia. Suurimmalla
osalla vastaajista ei ole ollut ylennyksiä.
2–3 ylennystä oli vastanneilla tyypillisin.
Insinööritehtävät sijoittuvat pääasiassa
erilaisiin asiantuntijatehtäviin, joissa työskenteli 63 prosenttia vastaajista. Reilu neljännes työskenteli keskijohdossa, ja kolme
prosenttia vastaajista oli ylimmässä johdossa. Yhdeksällä prosentilla vastaajista tulot
ylitti 6 000 euroa kuukaudessa. Kokonaisuudessaan tulokset ovat linjassa koettujen
uraliikkuvuusmahdollisuuksien kanssa.
Kielitaito edellytys
työn hyvälle hoidolle
Vain pieni osa vastaajista koki, ettei kielitaidolla ole ollut juurikaan merkitystä
kutus – ura oli vaikuttanut kielitaitoon. Esimerkiksi henkilön kielitaito oli vahvistunut ulkomaankomennuksilla sekä konsernikielen
että usein myös paikallisen kielen osalta.
Tämä mahdollisti verkostoitumisen työryhmän sisällä ja sen ulkopuolella.
Työasiat kotiin ja
kotiasiat työhön
työuralla. Näin voi hyvinkin olla, jos
työtehtävissä selviää pelkästään omalla
äidinkielellään.
Toinen suurempi ryhmä koki, että
kielitaito on edellytys työtehtävien hyvälle hoidolle. Työtehtävät siis vaativat
kielitaitoa. Esimerkiksi dokumentointi
ja raportointi tehdään usein englanniksi.
Myös osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat kielitaitoa. Virkamiestehtävissä nousi esiin myös molempien äidinkielien hallinta.
Kolmas, kaikkein suurin vastausryhmä sisälsi esimerkkejä, joissa kielitaidolla
oli ollut selkeä vaikutus vastaajan uraan.
Ensinnäkin kielitaito oli vaikuttanut työpaikan saantiin tai siihen, että tuli valituksi organisaation palvelukseen. Kielitaidon yhteensopivuus suhteessa työn ja
organisaatioon vaatimuksiin nousi siten
vahvasti esiin.
Lisäksi eteneminen ja yleneminen työuralla, ulkomaankomennukset ja suurten
projektien johtaminen olivat esimerkkejä kielitaidon merkittävästä vaikutuksesta vastaajan uraan.
Neljäs ryhmä kokosi yhteen vastauksia siitä, miten kielitaidon puute oli aiheuttanut rajoitteita tai esteitä omalla työuralla. Heikko kielitaito oli muun muassa
rajoittanut kontakteja ja kanssakäymistä,
jättänyt ryhmän ulkopuolelle, hankaloittanut ”small talkia” sekä koulutusten ja
asiakaspalaverien vetämistä, estänyt työpaikan saannin sekä muutenkin rajoittanut urakehitystä merkittävästi.
Viimeinen ryhmä, tosin vähäinen
näki, että asialla oli myös käänteinen vai-
Tutkimustulokset osoittavat, että yksityiselämän myönteinen vaikutus työhön
koettiin vahvimmaksi. Kun siis yksityiselämässä luistaa, niin työssäkin sujuu.
Vastaavasti työn myönteinen vaikutus yksityiselämään oli myös keskimääräistä korkeampaa. Näiden tulosten valossa näyttää siltä, että insinöörien kohdalla työn ja yksityiselämän tasapaino on
keskimäärin hyvässä balanssissa ja siten
tukevat toisiaan.
Tulosten mukaan ikä vaikuttaa
työn ja yksityiselämän tasapainoon. Yli
50-vuotiaat kokivat tilastollisesti suurempaa työn myönteistä vaikutusta elämäänsä kuin alle 35-vuotiaat. Vahva osaaminen lienee yksi mahdollinen selitys.
Yli 30 matkapäivää kotimaassa matkustavat raportoivat jonkin verran enemmän työn kielteisiä vaikutuksia yksityiselämään. N
Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulun yhteistutkimushankkeessa tutkitaan kielitaitoa, kielellistä yhteensopivuutta ja uraliikkuvuutta. Niitä selvitettiin sähköisellä
kyselytutkimuksella Uuden Insinööriliiton ja Driftingenjörsförbundet i Finland DIFF:n jäsenten keskuudessa
loppuvuodesta 2012. Kyselyyn vastasi noin 300 insinööriä.
31
Teksti: IAET-kassa
Kuva: Minna Virolainen
Päättämissopimus voi vaikuttaa
työttömyysetuuksiin
Työttömyyskassoilla on lain edellyttämä, yhtenäinen linja siitä, mitkä asiat voivat
estää pitkän työuran tehneille päivärahan korotetun ansio-osan maksamisen.
yösuhteen päättymistilanteessa on
mahdollista, että työnantaja tarjoaa irtisanomisen sijaan tai sen
lisäksi sopimusta. Sopimuksen sisällöstä
riippuen sopimuksella on erilaisia vaikutuksia työttömyysetuuden saamisen ajankohtaan ja suuruuteen.
Sopimuksen tulkintatilanteissa kannattaa olla yhteydessä Uuteen Insinööriliittoon, joka tarvittaessa selvittää työttömyyskassalta, miten sopimus vaikuttaa
työttömyysetuuteen.
Työsuhteen päätyttyä henkilöllä voi
olla tietyissä tilanteissa oikeus korkeampaan päivärahaan eli korotettuun ansioosaan tai muutosturvan ansio-osaan. Ansiopäivärahaan maksettavien korotusosien saamisedellytykset tutkii aina maksaja eli työttömyyskassan jäsenten osalta
kassa.
Työttömyyskassa tutkii asiaa työnantajan antamien asiakirjojen kuten työsuhteen päättymiseen liittyvän sopimuksen
ja sen sisällön perusteella.
Pääperiaate on, että ansiopäivärahaan
oikeutetulle henkilölle maksetaan korotettua ansio-osaa pitkän työuran päätyttyä, jos sen saamiseksi säädetyt kolme
edellytystä täyttyvät. Ensinnäkin edellytetään, että työnantaja on irtisanonut
työ- tai virkasuhteen tuotannollisista tai
taloudellisista syistä. Toinen edellytys on,
T
32
että henkilö on ollut työssä vähintään 20
vuotta ennen työttömäksi jäämistään.
Kolmanneksi edellytetään, että henkilö
on ollut palkansaajakassan jäsenenä vähintään viisi vuotta.
Muutosturvan ansio-osan työvoimapoliittisista edellytyksistä päättää työ- ja
elinkeinotoimisto.
Esteitä korotetulle päivärahalle
Kun työsuhde on päättynyt omaan irtisanoutumiseen tai yhteiseen sopimukseen,
työsuhteen ei enää katsota työttömyysetuuden kannalta päättyneen tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Pitkän
työuran perusteella maksettavan korotusosan ensimmäinen edellytys ei enää täyty, joten henkilölle maksetaan normaalia ansioiden perusteella laskettua työttömyysetuutta.
Omasta työ- ja elinkeinotoimistosta
tarkistetaan, aiheutuuko irtisanoutumisesta tai sopimuksesta karenssi tai pääseekö henkilö työsuhteen päätyttyä muutosturvan piiriin. Eri toimipisteiden yhteystiedot ovat osoitteessa www.te-palvelut.fi.
Muutosturvan piiriin pääseminen
ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilö automaattisesti saisi korkeampaa päivärahaa työttömyyden ajalta. Henkilöllä on oikeus muutosturvan ansio-osaan
vain työ- ja elinkeinotoimiston kanssa
sovittujen, työllistymissuunnitelmassa
mainittujen toimenpiteiden tai palvelujen ajalta.
Asiakirjojen sanamuodot ratkaisevat
Jos työnantajan kanssa tehdyssä sopimuksessa todetaan, että sen allekirjoittamisen
jälkeen kummallakaan osapuolella ei ole
enää mitään vaatimuksia työsuhteeseen tai
sen päättymiseen liittyen taikka toisiaan
kohtaan, henkilö on tosiasiallisesti luopunut työsuhteeseen liittyvistä oikeuksistaan.
Luopuminen johtaa sosiaali- ja terveysministeriön antamien työttömyysturvalakia koskevien ohjeiden sekä vakuutusoikeuden vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan siihen, ettei henkilölle voida maksaa korotettua ansio-osaa
pitkän työuran perusteella.
Työttömyyskassoilla on asiassa yhtenäinen linja ja kassat noudattavat saamiaan ohjeita sekä vakuutusoikeuden ratkaisukäytäntöä, joten merkitystä ei ole
sillä, mihin työttömyyskassaan henkilö
kuuluu.
Sopimus välineiden palauttamisesta
Sopimuksessa oleva luopumislauseke voidaan toteuttaa monella eri tavalla ja sanamuodoilla. Myös itse asiakirja, jossa luopumislauseke on, voi olla nimeltään mikä tahansa, esimerkiksi irtisanomisilmoi-
Jos työnantaja tarjoaa työsuhteen päättymistilanteessa sopimusta, se kannattaa luetuttaa liitossa ennen allekirjoittamista.
tuksen liitteeksi tehty sopimus työvälineiden ja avainten palauttamisesta.
Työnantajan tarkoitus on kuitenkin
yleensä se, että työsuhteen päättymisasia
käsitellään sopimuksessa lopullisesti, eikä
asiaan ole tarkoitus enää palata.
Toisinaan henkilölle voidaan maksaa
niin sanottu kertakorvaus tai eropaketti sopimuksen allekirjoittamista vastaan.
Joskus luopumislauseke on sopimuksessa
tai irtisanomisen liitteenä olevassa muussa asiakirjassa ilman, että henkilölle maksetaan mitään ylimääräistä työsuhteen
päättymisen vuoksi.
Pitkän työuran perusteella maksettavan korotusosan kannalta asiassa ei kuitenkaan ole merkitystä sillä, onko työsuhteen päättymisen vuoksi maksettu
mitään ylimääräistä – ratkaisevaa on vain
sopimuksen sisältö.
Ota yhteyttä Uuteen Insinööriliittoon
Mikäli työnantaja tarjoaa työsuhteen päättymistilanteessa sopimusta, se kannattaa
luetuttaa läpi omassa ammattiliitossa.
Vaikka kyseessä olisi vain irtisanomisilmoituksen lisäksi tehdystä muistilistasta, se kannattaa lukea huolella läpi. Monesti asiakirjoissa saattaa olla edellä mainitun kaltainen luopumislauseke, vaikka itse asiakirjaa tai tilannetta ei
mielletä sopimukseksi.
Kannattaa myös huomioida, ettei
työnantaja voi luvata, minkälaisia etuuksia henkilö työsuhteen päättyessä saa.
Päätöksen työttömyysetuuden maksami-
sesta tekee jäsentensä osalta aina työttömyyskassa. Usein työnantajalla voi olla
vanhentunutta tai puutteellista tietoa, joten on tärkeää, että asiassa otetaan yhteyttä myös liittoon.
Sopimusta allekirjoittaessa kannattaa
käydä läpi useita asioita. Näitä ovat esimerkiksi työntekijän ikä, onko uusi työ
jo tiedossa, kuinka pitkä työnantajan irtisanomisaika muutoin olisi sekä palkan
tai paketin verotus.
On pohdittava myös eläkkeen kertymistä, sillä irtisanomisajan palkka kerryttää eläkettä, mutta tukipaketti puolestaan ei.
Oma ammattiliitto voi auttaa jäsentään selvittämään, kannattaako pakettia
ottaa vai ei. N
33
Teksti: Matti Andström ja Paavo Honkanen, työsuhdeneuvojia
Kuva: Shutterstock
Luottamusmiehen työsuhdeturva
Yleisen, kaikkia työntekijöitä koskevan irtisanomissuojan
lisäksi luottamusmiesasemassa oleviin työntekijöihin
kohdistuu korostettu työsuhdeturva.
rityistä turvaa koskevien sopimusmääräysten ja lakisäännösten tarkoituksena on toisaalta vahvistaa luottamusmiehen asemaa ja turvata hänen
toimintamahdollisuutensa tehtävänsä
hoitamiseen työpaikalla ja toisaalta suojata luottamusmiestä sopimattomilta painostustoimenpiteiltä.
Korostettu suoja ilmenee tehostettuina päättämisperusteina. Suoja koskee sekä taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä tehtyjä irtisanomisia että luottamusmiehestä johtuvasta syystä tapahtuvia
irtisanomisia.
Seuraavaksi esitettävien seikkojen lisäksi on tarkistettava sovellettavan työehtosopimuksen asiaa koskevat määräykset.
E
Irtisanominen taloudellisilla
ja tuotannollisilla syillä
Työsopimuslain mukaan luottamusmies
voidaan irtisanoa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain, jos luottamusmiehen
työ päättyy kokonaan eikä työnantaja voi
järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan
vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön.
Taloudellisten ja tuotannollisten irtisanomisperusteiden täyttymisen arviointi
aloitetaan tarkastelemalla työn vähentymistä; toisin sanoen on selvitettävä, onko
työ kokonaan päättynyt.
Jos työ ei ole kokonaan päättynyt,
luottamusmiestä ei voida irtisanoa. Mikäli työ on kokonaan päättynyt, lisäksi
on arvioitava irtisanomisperusteen edellyttämä työnantajan velvollisuus tarjota
muuta työtä irtisanomisen vaihtoehtona.
Irtisanomisperusteen täyttyminen arvioidaan viime kädessä koko yrityksen eli
34
koko työnantajaorganisaation puitteissa. Työnantajan pitää selvittää, voidaanko muuta työtä tarjota yrityksen toisista
tuotantoyksiköistä tai toimipisteistä.
Työsopimuslain säännös merkitsee sitä, että käytännössä luottamusmies voidaan työvoimaa vähennettäessä irtisanoa vasta viimeisenä. Työtuomioistuin ja
korkein oikeus ovat linjanneet, että luottamusmiehen työ on kokonaan päättynyt vasta silloin, kun kaikkien luottamusmiehen kanssa samaan ammattiryhmään kuuluvien työntekijöiden työ on
päättynyt.
Luottamusmies voidaan irtisanoa
vain tilanteessa, jossa työpaikalle ei irtisanomisten johdosta jää yhtään siihen
ammattiryhmään kuuluvaa henkilöä, jota luottamusmies edustaa.
Luottamusmiehen henkilöön liittyvä
työsuhteen päättäminen
Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien,
työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien
velvoitteiden vakavaa rikkomista tai
laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista,
joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään
työtehtävistään.
Työsopimuslain mukaan luottamusmiehen saa irtisanoa hänen henkilöönsä liittyvällä perusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies edustaa, antaa siihen suostumuksensa.
Työntekijöiden enemmistön suostumus on siten osa
työnantajan noudatettavaa lakisääteistä irtisanomisperustetta.
Työnantajan on saatava luottamusmiehen valinneiden työntekijöiden enemmistöltä heidän nimenomainen
suostumuksensa tietyn luottamusmiehen irtisanomiseksi, jotta suostumusedellytys täyttyisi.
Työtuomioistuimen ratkaisujen mukaan tarkoitetaan
tällöin niitä työntekijöitä, joilla olisi ollut oikeus osallistua myös luottamusmiehen valintaan. Enemmistön suostumus on oltava jo irtisanomishetkellä, eikä jälkikäteen
annettu suostumus tee irtisanomista lain mukaiseksi.
Purkaminen ankarampi keino
Jos luottamusmies on syyllistynyt niin vakavaan rikkomukseen tai laiminlyöntiin, että työnantajalla olisi työsopimuslain mukainen oikeus purkaa luottamusmiehen
työsuhde, hän voi purkamisen sijaan irtisanoa luottamusmiehen.
Tällöin hän ei tarvitse irtisanomiselle luottamusmiehen edustamien työntekijöiden enemmistön suostumusta, koska hänellä olisi mahdollisuus myös purkaa luottamusmiehen työsuhde.
Työsuhteen purkaminen tarkoittaa työsuhteen välitöntä päättämistä ilman irtisanomisaikaa, joten se on irtisanomista ankarampi työsuhteen päättämiskeino. Purkaminen edellyttää aina erityisen painavaa syytä, minkä
vuoksi peruste työsuhteen purkamiselle on irtisanomista
harvemmin käsillä. N
Uusi suunta
urakoulutuksesta
Työnhaun ja urasuunnittelun ABC
Koulutus sopii sinulle, joka haluat oppia hakemaan
kiinnostuksen kohteitasi ja taitojasi vastaavia
työpaikkoja, tunnistamaan vahvuuksiasi ja rakentamaan kiinnostavia työnhakudokumentteja.
Koulutus on tarkoitettu vasta muutaman vuoden
työmarkkinoilla olleille sekä vastavalmistuneille
insinööreille.
26.10. Turussa
23.11. Helsingissä
Ulkomaille töihin?
Oletko miettinyt ulkomaille lähtöä? Tule kuulemaan, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon ennen
päätöksentekoa ja miten voit menestyä kansainvälisessä työnhaussa.
19.10. Helsingissä
16.11. Oulussa
Työsopimuslaki
t UZÚTPQJNVTMBJOMVWVOfONPNFOUUJ
t UZÚTPQJNVTMBJOMVWVOfONPNFOUUJ
t UZÚTPQJNVTMBJOMVWVOf
Aihetta koskevaa oikeuskäytäntöä
t 5ZÚUVPNJPJTUVJOo
t 5ZÚUVPNJPJTUVJOo
t ,PSLFJOPJLFVT
Lue lisää urakoulutuksista
YYYWKNƂWTCMQWNWVWMUGV
Teksti: Eeva Inkeroinen Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n hallituksen jäsen
Kuva: Rodeo
Tervetuloa torikokoukseen
Näillä sanoilla alkoi yhtiömme kevään yhteistyöpalaveri, johon osallistui koko henkilökunta.
alaveri olisi voitu pitää työnantajan
ja luottamusmiesten kesken, mutta
sellaiset on valittu vain yhdelle henkilöstöryhmälle, joten jokainen oli paikalla turvaamassa omaa selustaansa.
Onneksi kyseessä oli lähinnä tiedotustilaisuus edellisestä vuodesta, joten suurempia neuvotteluja ei tarvittu.
Liian pienen kokoustilan kuumuudessa päädyimme jatkossa valitsemaan yhteisen henkilöstöedustajan kaikille muille työntekijöille. Halukkaat pystyivät ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi tehtävään, ja tarvittaessa heistä äänestettäisiin
sopiva henkilö kyseiseen pestiin.
Kokouksen jälkeen pohdin omia todellisia mahdollisuuksiani vaikuttaa työpaikkani asioihin. Miten suuriin asioihin
tarpeen tullen pystyisin vaikuttamaan?
Olisiko minulla irtisanomistilanteessa todella mitään sananvaltaa puolustaessani
omaa työpaikkaani?
Pystyisinkö kaikkien työkavereideni
edessä vaatimaan ylimääräisestä järjestelyerästä itselleni palkankorotusta, sillä seurauksella että joku työkavereistani
P
36
jäisi ilman. Joku, joka saattaisi tarvita sitä
enemmän kuin minä.
Arkisia ratkaisuja jatkuvasti
Aina asioiden ei kuitenkaan tarvitse olla maata kaatavia ongelmia, että niihin
voisi vaikuttaa, vaan sitä tapahtuu myös
huomattavasti pienemmässä mittakaavassa joka päivä.
Usein kyse on ihan tavallisista, arkipäiväisistä asioista: Siitä, että saan pitää
pidennetyn ruokatunnin, ja että lomatoiveeni toteutettiin kiireisestä syksystä
huolimatta. Tai siitä, että kahvin tilalla
olisi veden lisäksi jotain muuta juomaa,
niille jotka eivät juo kahvia.
Elokuun lopussa pääsin muuttamaan
isompaan työhuoneeseen. Minä pystyin
vaikuttamaan siihen, onko uusi työpisteeni ikkunaan vai ovelle päin ja millaisessa
työtuolissa jatkossa istuisin.
Vaikuttamista joka päivä
Vuodet järjestötoiminnassa ovat muuttaneet ajattelutapaani. Minä haluan vaikuttaa asioihin, ja pyrin tekemään niin joka
päivä. Joskus se tapahtuu automaattisesti,
sen kummemmin asiaa miettimättä.
Silloin kun asia ei koske erityisesti ketään, mutta kuitenkin tasapuolisesti kaikkia, on vaikuttaminen huomattavasti
hankalampaa.
Miten voin sanoa ensimmäisenä mielipiteeni kuulostamatta itsekkäältä? Olisiko kohteliasta odottaa, että joku toinen
ilmaisee mielipiteensä ensin ja mitä jos
kaikki muut odottavat sitä samaa?
Näissä tapauksissa tarvitaan samanlaista ihmistä kuin henkilöstöedustajan
odotetaan olevan. Sellaista, joka ei pelkää avata suutaan ja joka pystyy huomioimaan ja sovittamaan kaikkien mielipiteistä yhteisen ratkaisun, eikä pelkää työnantajan auktoriteettia
Ensi keväänä kokoonnumme taas koko henkilökunnalla torikokoukseen, sillä kukaan ei ilmoittautunut halukkuuttaan henkilöstöedustajaksi. Tähän hieman lohtua tuo kuitenkin se, että aamukahvilla juon tästä edes kaakaota. N
Mika-Matti Ojala
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus
Kutsu IOL:n liittokokoukseen
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n sääntömääräinen liittokokous
järjestetään 16.–18.11.2013 M/S Mariellalla reitillä HelsinkiTukholma-Helsinki.
Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat; vahvistetaan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2012, päätetään
vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2012 toimijoille, vahvistetaan vuoden 2014 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä valitaan puheenjohtajisto ja hallitus vuodelle 2014.
Lisäksi liittokokouksessa käsitellään Insinööriopiskelijaliiton
strategia, koulutuspoliittinen asiakirja ja talousohjesääntö.
Tarkemmat tiedot esityslistoineen toimitetaan paikallisyhdistyksien liittokokousedustajille viimeistään kaksi viikkoa ennen
kokousta.
Lisätietoja liittokokouksesta puheenjohtaja Mika-Matti
Ojalalta, [email protected], p. 040 072 2721 ja asiamies
Juha Manulta, [email protected], p. 040 865 9236.
Ulla-Mari Pasala
Jokasyksyinen tekniikan
opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus on käynnissä. Liitto tutkii opiskelijoiden työ- ja harjoittelupaikkatilannetta, työn
laatua ja sisältöä sekä niiden kehitystä.
Tietoja käytetään apuna neuvotteluissa työnantajien ja viranomaisten
kanssa; tavoitteena on saada harjoittelu laadullisesti ja sisällöllisesti tukemaan mahdollisimman hyvin valmistumisen jälkeistä työllistymistä.
Liiton tekemät tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet opiskeluaikaisen työkokemuksen tärkeyden valmistumisen jälkeisessä
työelämään sijoittumisessa, asematasossa ja palkkauksessa.
Työssäkäyntitutkimus järjestetään tänä syksynä 33. kerran ja
tutkimustuloksien avulla määritellään insinööriopiskelijoiden
kesätyöpalkkasuositukset ensi kesälle. Jokainen vastaus on meille tärkeä, joten vastauksia toivotaan myös niiltä, jotka viime kesänä eivät työskennelleet.
Tutkimus on tarkoitettu kaikille insinööriopiskelijoille lukuun ottamatta tänä syksynä aloittaneita.
Kysely on auki syyskuun loppuun saakka
osoitteessa www.iol.fi/kyselyt. Vastata voi
myös oheisella ruutukoodilla tai omalta paikallisyhdistykseltä saatavalla paperilomakkeella. (U-MP)
Väärät lääkkeet vääriin vaivoihin
lokuun lopulla Suomen hallitus pusersi kasaan
keinoja leikata kestävyysvajetta eikä rakenneuudistuslistalta säästyneet opiskelijatkaan. Opintotukea saa tulevaisuudessa saman verran kuin nykyisin, mutta lyhyemmässä ajassa. Myös tukikuukaudet vähenevät.
Kaikella tällä on tavoitteena saada korkeakouluopiskelijat valmistumaan entistä nopeammin ja
siirtymään täysipäiväisesti työelämän palvelukseen.
Tavoite tässä on erinomaisen hyvä, lähtökohtaisesti. Ja jos tavoitetta voidaan pitää lähtökohtaisesti
hyvänä, keinot ovat siihen täysin väärät.
Suomalainen korkeasti koulutettu toden totta
viettää aikaa koulun penkillä pidempään kuin keskimääräisesti Euroopassa. Kolikolla on kuitenkin
aina kääntöpuoli. Suomalainen korkeakoulutettu
nimittäin saa omaa alaansa vastaavia töitä valmistumisen jälkeen selvästi nopeammin kuin muualla
Euroopassa.
Kumpi siis on tärkeämpi, nopea valmistuminen
vai nopea omaa alaa vastaava työllistyminen? Vai
voiko näitä edes asettaa vastakkain?
Yhteiskunnassamme elää harhaluulo siitä, että
korkeasti koulutettujen työura – ja samalla verojen maksaminen – alkaa vasta valmistumisen jälkeen. Todellisuus kuitenkin on, että työura alkaa
viimeistään jo ensimmäisen vuoden työharjoittelusta ja kesätöistä.
Opiskeluiden aikana hankittu arvokas oman
alan työkokemus takaa insinöörille useimmiten välittömän työllistymisen omaa alaa vastaaviin töihin
valmistumisen jälkeen.
Nyt Suomen hallitus yrittää ratkaista koulutuspoliittista ongelmaa sosiaalipoliittisin keinoin. Syy
hitaaseen valmistumistahtiin ei ole opintotukijärjestelmässä. Syy on korkeakoulujen harjoittamassa
heikossa koulutuspolitiikassa.
Opintoja voi helposti nopeuttaa lisäämällä
muun muassa verkko- ja kesäopintoja. Suurin ongelma onkin siinä, että monet insinööritutkinnot
on tehty putkitutkintomalliin, jossa jokainen suorittaa samat kurssit samassa ajassa.
Olemme jokainen erilaisia ja siksi meillä pitää mahdollisuus suorittaa opintoja joustavammin
omaan elämäntilanteeseen katsoen.
E
37
Uutta väkeä liiton
Lahden Seudun Insinöörit ry:n 75-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina 12.10.2013 Lahden Seurahuoneen
Päijät-salissa klo 19.00 alkaen.
Tapahtuma on jäsentilaisuus avec, illalliskortin hinta
on 30 € / hlö ja sisältää arvokkaan ohjelman lisäksi
tervetulomaljan, illallisen ruokajuomineen sekä
kahvi / tee (avec).
Ilmoittautumiset Jarmo Järveläiselle mieluimmin
sähköpostilla [email protected] (puh. 050 5237 047)
viimeistään 1.10.2013. Illalliskortit maksetaan yhdistyksen tilille FI85 1519 3006 1044 97, viesti "75vjuhla". Ohjelma / lisätietoja seuraavassa jäsentiedotteessa.
TERVETULOA JUHLIMAAN!
Keväällä jo 1 600 jäsentä ilmoitti, ettei enää halua taskukalenteria.
Nyt on viimeinen mahdollisuutesi
peruuttaa vuoden 2014 kalenteri
Jos et halua enää paperikalenteria, voit peruuttaa sen 2.10. mennessä sähköisellä lomakkeella
QUQKVVGGUUCYYYWKNƂMCNGPVGTK
Uuteen Insinööriliittoon on palkattu uusia
määräaikaisia eri tehtäviin.
aatalous- ja metsätieteiden sekä kauppatieteiden
maisteri Jenni Larjomaa on aloittanut tutkimusasiamiehenä koulutus- ja tutkimusyksikössä.
Hän toimii Taina Tiitisen perhevapaasijaisena.
Larjomaa työskentelee UIL:n tutkimustiimissä.
Työtehtäviin kuuluu muun muassa työmarkkinatutkimuksen, vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksen
ja opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen toteutus yhdessä muun tiimin kanssa. Lisäksi hän neuvoo jäseniä
palkkausasioissa. Liittoon Larjomaa siirtyi Taloustutkimuksesta.
Nuorjäsenasiamies Ilkka Malkavaaran tehtäviä ovat
jäsenhankinta ja -palvelu, edunvalvonta sekä paikallisen toiminnan tukeminen. Osa-aikaisena koulutus- ja
tutkimusyksikössä työskentelevä Malkavaara opiskelee
neljättä vuotta ympäristöteknologiaa Lahden ammattikorkeakoulussa.
Hän on aiemmin ollut mukana paikallisen opiskelijayhdistyksen hallituksesta.
Työsuhdeneuvoja Paavo Honkanen on aloittanut
osa-aikaisena neuvotteluyksikössä. Hänen tehtäviään
on työsuhdeneuvonta esimerkiksi työsuhteen päättämisiin, lomauttamisiin ja vuosilomiin liittyvissä asioissa.
Hän selvittelee myös työ- ja johtajasopimuksiin liittyviä
ongelmia.
M
Lomakkeella tarvittavat tiedot ovat nimi, sähköpostiosoite sekä jäsennumero.
Paavo Honkanen (vas.), Ilkka Malkavaara ja Jenni Larjomaa.
38
Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit ry:n
toimistoon
syyskokous ti 8.10.2013 klo 19.00
Ravintola Harlekiinin Sky-kabinetissa
osoitteessa Kauppatori 1, Hyvinkää
Käsitellään sääntömääräiset syyskokous asiat.
Iltapalan vuoksi ilmoittautuminen
Hyrin nettisivulla www.hyri.net.
Kuopion Insinöörit ry
Syyskokouskutsu
Aika:
7RUVWDLNOR
Paikka:
+RWHOOL6DYRQLD6DPPDNNRODPPHQWLH
2SDVWXV+RWHOOL6DYRQLDQDXODVWD
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11§
mainitut asiat, sekä päätetään Tahko
mökin remontista / myynnistä.
Noora Hjort (vas.), Meri Heiskanen ja Anssi Oksanen.
3DLNDOOHRYDWWHUYHWXOOHLWDNDLNNL
.XRSLRQ,QVLQ||ULWU\QMlVHQHW
Kokouskutsu:
Varsinais-Suomen insinöörit ry (VARSI)
Sääntömääräinen syyskokous
Honkanen on neljännen vuoden opiskelija Helsingin
yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Aiemmin
hän on ollut varastotöissä.
Yo-merkonomi Anssi Oksanen ja tradenomi Meri
Heiskanen ovat aloittaneet projektitiimissä asiakasyhteyshenkilöinä. He ovat yhteyksissä puhelimitse uusiin ja
eroaviin jäseniin sekä valmistuviin opiskelijoihin. Tarkoituksena on saada jäseniltä palautetta liiton toiminnan kehittämiseksi. Heidän tehtäviinsä kuuluvat jäsenhankinta
ja -pito sekä jäsentietojen päivitys ja raportointi.
Oksanen on ollut aiemmin UIL:n jäsenrekisterissä
kesätyöntekijänä ja eri tehtävissä opiskelujen ohella. Mediatekniikan insinööriksi opiskeleva Heiskanen työskentelee osa-aikaisena.
It-harjoittelija Noora Hjort työskentelee osa-aikaisena järjestö- ja kenttäyksikössä. Hän on tietohallinnossa
mukana it- ja verkkopalveluiden ylläpidossa sekä erilaisissa atk-tukitehtävissä.
Hjort opiskelee kolmatta vuotta tietotekniikan insinöörin koulutusohjelmassa Metropolia ammattikorkeakoulussa. N
Keskiviikkona 6.11.2013 klo 18:00 Wärtsilän Turun yksikön
tiloissa (osoite: Stålarminkatu 45, Turku).
Käsitellään sääntömääräiseen syyskokoukseen liittyvät asiat.
Kokousesitelmä jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Esitelmän
aihe päivitetään nettisivulle www.lousi.fi, kun selviää.
Yhdistys tarjoaa iltapalan. Tervetuloa päättämään!
Ilmoittautumiset puheenjohtajalle:
Ari Kivikoski, puh. 040-4878992 tai sähköpostilla:
[email protected]
Seuraa Insinööri-verkkolehteä
myös Twitterissä
@insinoorilehti
Uutisia, artikkeleita
ja kentän kuulumisia
YYYKPUKPQQTKNGJVKƂ
39
Bulls
KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet
kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa tulee olla luku
1–9. Rivin numeroiden summan tulee
vastata lukua mustassa ruudussa rivin
yläpuolella tai siitä vasemmalle.
Sama luku esiintyy vain yhden kerran
jokaisessa summassa. Parittomat luvut
ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.
Ratkaisu on verkkolehdessä:
www.insinoori-lehti.fi
1. Mitä yhteistä on taiteilija Jaakko
Tepolla ja keihäänheittäjä Tero
Pitkämäellä?
2. Luettele kaikki viisi Helsingin
itäpuolella sijaitsevaa suomalaista
satamakaupunkia?
3. Milloin järjestettiin ensimmäinen
Porin jazz -festivaali?
4. Mitä tehdään Wronskin determinantilla?
5. Mitä ovat Boolen operaattorit?
Valmistutko
insinööriksi?
Tilaa insinöörisormus
edullisesti sesonkitilauksena
1.9.–15.10.2013.
Lisätietoa osoitteesta
YYYWKNƂUQTOWU
tai puhelimitse 0201 801 834
Insinöörisormus on perinteinen,
insinöörejä yhdistävä
ammattikunnan tunnus.
Insinöörisormuksella on
jo yli 37 000 kantajaa.
6. Kuka seuraavista ei ole esiintynyt
tv-sarjassa Simpsonit:
Elisabeth Taylor, Michael Jackson,
George Clooney vai Meryl Streep?
7. Mikä on parsek?
8. Luettele ne viisi valtiota, joiden
suomenkielisessä nimessä ei ole samoja kirjaimia kuin nimessä Suomi?
9. Minä vuonna järjestettiin ensimmäiset talviolympialaiset
10. Googlen nimi on johdettu luvusta
googol. Kuinka suuri tämä luku on?
Oikeat vastaukset ovat verkkolehdessä:
www.insinoori-lehti.fi
40
SUOMEN SUURIN TIEDELEHTI
TÄSSÄ OLISI EINSTEINILLAKIN
OLLUT IHMETTELEMISTÄ!
E S K O VA LTA O J A
T I E D E- L E H D E N L U K I J A ,
TÄ H T I T I E T E I L I J Ä
T I E D E- L E H T I O N
N Y T E N T I S TÄ K I N
KU T KU T TAVA M P I .
TOT E A I T S E .
TIEDE.FI
41
4
1
ajankohtaista jäsenrekisteristä
Hae alennuksesi ajoissa
äsenmaksusta on mahdollista hakea alennusta, jos olet
vailla palkkatuloa tai opiskelet päätoimisesti, oleskelet ulkomailla tai olet osa-aikaeläkkeellä. Alennusta myönnetään
tämän vuoden jäsenmaksusta hakemuksessa olevan tositteen perusteella, jos alennukseen oikeuttavaa aikaa kertyy tänä vuonna
vähintään viisi kuukautta.
Hae alennusta heti, kun sinulla on tarvittava tosite. Alennusta on haettava viimeistään vuoden loppuun mennessä – toimi
siis ajoissa.
Lisätietoa alennuksista: www.uil.fi/alennusohjeet.
J
Oletko unohtanut maksaa jäsenmaksusi?
Kun maksat jäsenmaksusi, pidät jäsenyytesi lukuisine etuineen
kunnossa. Jos olet unohtanut maksaa jäsenmaksusi, hoida asia
kuntoon pikaisesti jäsenyytesi turvaamiseksi.
Jos maksat jäsenmaksusi työnantajaperinnän kautta ja perintä päättyy tai se katkeaa tilapäisesti, ilmoita asiasta myös asiakaspalveluun. Näin saat laskun kotiisi.
Pidä tietosi ajan tasalla
Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, ilmoita
muutoksista asiakaspalveluun. Jos olet ollut opiskelijajäsen ja olet
valmistunut tai opintosi ovat keskeytyneet tai viivästyneet,
ilmoita asiakaspalveluun.
Viestissä pitää olla mukana jäsennumerosi tai syntymäaikasi.
Kun ilmoitat työpaikkatietoja, kerro työpaikkasi nimi ja yhteystiedot, työsuhteen aloitusajankohta ja tehtävänimikkeesi. N
Uusi Insinööriliitto UIL
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
toimisto avoinna arkisin klo 9–16
Toiminnan johto
Viestintä
puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja
Pekka Liimatainen, 040 052 4191
varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500
varapuheenjohtaja
Raimo Sillanpää, 040 050 334 1191
johdon assistentti
Teija Hyvärinen, 0201 801 811
viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847
toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826
toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819
verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827
Etelä-Suomi
alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Häme ja Keski-Suomi
alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845
Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä
Järjestötoiminta
koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835
asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824
asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865
toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836
Microkatu 1, 70210 Kuopio
palvelupäällikkö Jemina Fabritius
Länsi-Suomi
kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori
Asiamiehet
Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö,
Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt
Pohjois-Suomi
alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859
Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu
Jäsentietopalvelu
Koulutus- ja tutkimusyksikkö
jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862
kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837
johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820
assistentti Anne Herne, 0201 801 841
Jäsensihteerit
Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky
Urapalvelut
Asiakaspalvelu, 0201 801 801
Taloushallinto
urahallinta-asiantuntija,
Seija Utriainen 0201 801 821
asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871
talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866
talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
Tietohallinto
tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829
tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870
tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija
Aleksi Eteläharju, 0201 801 818
it-harjoittelija Noora Hjort, 040 869 8908
42
nuorjäsenasiamiehet
Jaana Kuorelahti, 020 1801 873
Ilkka Malkavaara, 0201 801 885
assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834
Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö
Alueasiamiehet
Järjestö- ja kenttäyksikkö
järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872
assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823
Asiakaspalvelu 0201 801 801
asiakaspalvelu@uil.fi
Nuorjäsentoiminta
asiamies Juha Manu, 0201 801 830
asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875
projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832
johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840
assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851
t
t
avoinna arkisin klo 9–16
www.uil.fi
Jäsenjärjestöt
Uudella Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi
valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa
jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen
nettisivuille www.uil.fi/jarjestot.
Uusi Insinööri -lehden
toimitusneuvosto
edunvalvontapäällikkö
Jouko Malinen, 0201 801 817
projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 848
Mika Paukkeri
toimitusneuvoston puheenjohtaja
Lounais-Suomen Insinöörit
Asiakasyhteyshenkilöt
Anssi Oksanen, 0201 801 838
Meri Heiskanen, 0201 801 822
Milla Pennanen
Tietoalan toimihenkilöt
Asiamiehet
Reima Pentikäinen
Insinööriopiskelijaliitto
Elina Das Bhowmik, 0201 801 844
Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803
Tapio Soltin, 0201 801 855
Mikko Sormunen, 0201 801 778
Juha Särkkä, 0201 801 843
Hannu Takala, 0201 801 809
Työsuhdeneuvonta
Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä
asiakaspalvelun kautta, 0201 801 801
Johtava lakimies Kati Hallikainen
assistentti Paula Tapani-Alidemaj
Työsuhdelakimiehet
Maria Jauhiainen, Eeva Salmi,
Tiina Savikko, Jukka Siuria
Niina Suvanto, Satu Tähkäpää,
Joel Uusi-Oukari
Työsuhdeneuvojat
Matti Andström
Paavo Honkanen
Jäsentietojen päivitys netissä:
www.uil.fi/muutos
Joonas Halmeenmäki
Insinööriopiskelijaliitto
Jani-Petri Semi
Valkeakosken Insinöörit
Tiina Vanhanarkaus
Lapin Insinöörit
Jari Vihervirta
Porin Insinöörit
syyskuun luuppi
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuva: Juho Niemelä
Vaellus syntyy yhteistyöllä
Tänä syksynä järjestettiin
kolmatta kertaa InssiCooper,
opiskelijoiden vaellusretki
Lapissa.
nsinööriopiskelijaliiton viime vuoden
puheenjohtaja Janne Juujärvi toimi aikoinaan Rovaniemen Insinööriopiskelijoiden kulttuurivastaavana. Hän sai tehtäväkseen keksiä täysin uudenlaisen tapahtuman, jota ei välttämättä voi toteuttaa muualla.
– Janne alkoi rakentaa tapahtumaa
alkoholittomuuden, ruskan ja vaeltamisen ympärille, kertoo itsekin alusta lähtien järjestelytyöryhmässä mukana ollut
Sonja Petäjämaa.
InssiCooper on kaikille opiskelijoille
suunnattu vaellustapahtuma, jossa käydään vaelluksen yhteydessä leikkimieliset
rastikisat. Tapahtuma alkaa perjantaina
Rovaniemen juna-asemalta, josta matkataan Pyhälle. Pyhältä lähdetään vaeltamaan kohti Luostoa; yksi yö vietetään
maastossa. Toinen yö vietetään mökeissä
Luostolla, jossa vaeltajia odottaa lämpimät saunat ja illallinen.
Työryhmän testikierros järjestettiin
keväällä 2011, jolloin oli mukana 11 henkilöä. Tällä hetkellä työryhmässä on 21
vapaaehtoista jäsentä.
– Tapahtuma on hyvä esimerkki siitä,
kuinka yhteistyö opiskelijoiden välillä toimii ympäri Suomen. Työryhmän jäseniä
on Rovaniemeltä Helsinkiin ja Kuopiosta
Ouluun, Petäjämaa sanoo.
I
Järjestelyt huolellisia
Rakennustekniikan insinööriksi opiskeleva Petäjämaa vastaa IOL:n kulttuuripuolesta. Aiemmin hän on ollut viestintävastaavana niin RovIOn kuin IOL:n
hallituksessa.
– Ennen InssiCooperia otan vastaan
ilmoittautumisia ja avustan muissa järjestelyissä. Tapahtuman aikana olen osa
niin sanottua mökkitiimiä eli hoidamme
majoitukset valmiiksi ja teemme keittiöllä lauantain illallisen valmiiksi.
Ennen ensimmäistä InssiCooperia järjestettiin testikierros, jotta maastoryhmä tutustui
reittiin ja osasi varautua kaikkeen tarpeelliseen itse tapahtumaa varten.
Petäjämaa määrittelee työryhmän tärkeimmäksi huolehdittavaksi asiaksi osallistujien turvallisuuden. Vaellusmatkan
varrella on useita evakuointipisteitä ja
evakuointitiimi päivystää Luoston päässä
mökillä läpi yön. Lisäksi maastossa osallistujien mukana on työryhmän ensiapuvastaava.
Iloiset ilmeet huipennus
Sonja Petäjämaalle InssiCooperin kohokohta on vaeltajien saapuminen maastosta.
– On mahtavaa nähdä ihmisten fiilik-
set, kun he ovat päässeet perille asti. Joillekin osallistujista vaelluksen suorittaminen voi olla isokin juttu.
Osallistujien tyytyväiset ilmeet ja kiitokset tuovat järjestäjille hyvän mielen; he
tuntevat, ettei tapahtumaa tehdä turhaan.
– Toinen ehdoton kohokohta on ylimääräisten haalarimerkkien polttaminen.
Jokaiselle mukana olleelle jaetaan haalarimerkki ja loput merkit poltetaan porukalla lauantai-iltana, Petäjämaa kuvaa.
Näin varmistetaan, ettei merkkejä päädy kenellekään, jolle se ei kuulu. N
43
Liiton jäsenyydessä on järkeä
Edunvalvonnalla rakennamme oikeudenmukaista
työelämää ja turvaamme tulevaisuutta.
Asiakaspalvelu
Työehtosopimuspöydissä neuvottelemme
palkastasi sekä palkansaajan oikeuksista.
0201 801 801
Luottamusmiehet, asiamiehet ja lakimiehet
ovat tukenasi työpaikan ongelmissa.
CUKCMCURCNXGNW"WKNƂ
Henkilökohtainen neuvonta tarjoaa välineitä
palkan parantamiseen ja uran hallintaan.
Turvanasi ovat kattavat vakuutukset.
Saat kiinostavaa luettavaa työstä ja elämästä.
Käytössäsi on valikoima rahanarvoisia etuja.
Paikallinen toiminta tarjoaa hyötyä ja huvia
sekä mahdollisuuden verkostoitua.
Jäsenyytesi liitossa
Työttömyyskassan jäsenyys
Jäsenmaksu
Verovähennys
Parempi työpäivä
UIL tekee työtä parempien työpäivien
RWQNGUVCYYYWKNƂ