1. No category

5/
5/2013
/20
013
Telakat elävät tilauksista
Opiskelua tiimiyrittäjänä
Järjestötyö houkuttelee
opiskelijoita
14 22
43
Kansi: Mari Männistö
19.8. numero 5/2013
Telakka elää uusista tilauksista . . . . . . . . . . . . . . . 10
Opiskelua osuuskuntayrityksessä . . . . . . . . . . . . . 14
Länsimetron työmaalla Espoossa. . . . . . . . . . . . . . 18
Pilkkitapahtuma houkuttelee järjestötyöhön . . . . . . 22
Matikkaa aina tarvitaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Työharjoittelu ulkomailla avartaa näkemyksiä . . . . . 26
3D-tulostus tulossa vauhdilla. . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutunut . . . 30
Osa-aikaisellakin on oikeuksia . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Nuorjäsentoiminta käynnistyy . . . . . . . . . . . . . . . . 34
Eläkkeelle lähdetään yhä myöhemmin . . . . . . . . . . 38
Kesätapahtumissa asiaa ja viihdettä . . . . . . . . . . . 41
Vakiot
Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Bittikattaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Oikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
Ajankohtaista asiakaspalvelusta. . . . . . . . . . . . . . . 42
Markku Uusitalo on tuotantojohtajana
STX Finlandin Rauman telakalla.
2
10
Jari Rauhamäki päätoimittaja
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden
ja muiden tekniikan ammattilaisten
järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
Julkaisija
Uusi Insinööriliitto UIL ry
Parempi hyvällä
kuin pahalla
okainen urheilua vähänkin tosissaan harrastanut tietää, mikä on kunnon kannustuksen merkitys. Jääkiekossa hyvä kotiyleisö rinnastetaan kuudenteen
kenttäpelaajaan, juoksuradalla tai kilpaladulla urheilijat ovat kertoneet villisti melskaavan yleisön antaneen väsymyksen hetkellä lihaksiin lisää voimaa ja niin
edelleen. Luonnollisesti yleisön välinpitämätön asennoituminen, vihellyskonsertti tai vaikka valmennusjohdon haukut harvoin parantavat urheilijan sen hetkistä
tai tulevaa suoritusta.
Samat lainalaisuudet pätevät muuhun elämään. Ihmisiä on syytä kannustaa, ei
potkia, eteenpäin. Samoin kuin urheilussa myös arkielämässä kannustava asenne
on erityisen tärkeää kokemattomille ja nuorille urheilijoille sekä heille, joilla on ollut urallaan vastoinkäymisiä loukkaantumisten tai muun syyn takia. Todella kovat
kaverit pärjäävät vähemmälläkin kehumisella ja paijaamisella.
Kesän aikana on taas kerran toistuvasti esitetty, että yhteiskunnan kahta ryhmää,
nuoria ja työttömiä, on syytä ajaa eteenpäin pikemminkin kepillä kuin porkkanalla.
Vaatimukset sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta ja sitomisesta koulutuksen suorittamiseen ovat esimerkkejä siitä, miten yli 200 000 työtä vailla olevasta työnhakijasta
ja elämänsä ensimmäisiä tärkeitä valintoja tekevistä nuorista yritetään leipoa yhtä ja
samaa harmaata massaa riippumatta siitä, miten he ovat joutuneet työttömiksi tai
jääneet ilman opiskelupaikkaa.
Työttömyys on harvoin ihmisen tietoinen valinta ja sen taustalla on eri syitä.
Työttömien joukossa on erittäin paljon ammattitaitoista, korkeasti koulutettua
väkeä. Tiedossa myös on, että tänäkin kesänä tuhannet tosissaan opiskelemaan
halunneet ja opiskelupaikan eteen töitä tehneet nuoret ovat pettyneinä joutuneet
toteamaan, että omaan toiveammattiin valmistuminen ja työuran aloittaminen lykkääntyy eteenpäin.
Työstä ja opiskelusta saa eniten irti silloin, kun se on mielekästä ja kannustavaa.
Ei Suomi selviä tulevista haasteista sillä, että ajamme päteviä ja osaavia työntekijöitä tekemään mitä tahansa tai koulutamme nuoria ammatteihin, jotka ei heitä motivoi. Valitettavasti se tuntuu olevan joidenkin yhteiskunnallisten keskustelijoiden
lääke talouden ongelmiin.
J
Osoite
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Puhelinvaihde 0201 801 801
www.uil.fi
Päätoimittaja
Jari Rauhamäki 0201 801 847
Toimituspäällikkö
Ilona Mäenpää 0201 801 826
Toimittaja
Kirsi Tamminen 0201 801 819
Verkkotiedottaja
Minna Virolainen 0201 801 827
Taitto
Kaaripiste Oy
Ilmestymispäivät 2013
26.9., 31.10., 12.12.
Tarkastettu levikki
67 947 kpl (14.1.2013)
Painos 72 000
Osoitteenmuutokset
puh. 020 693 877
Painopaikka
Oy Scanweb Ab
Verkkolehti ja näköislehtiarkisto
www.insinoori-lehti.fi
Ilmoitushinnat
Aukeama 4-väri 5 500 €
Sivu
4-väri 3 000 €
1/2 sivu 4-väri 2 200 €
1/4 sivu 4-väri 1 600 €
Tilaushinta 50 €/vuosikerta
Ilmoitukset ja tilaukset
Kirsi Tamminen 0201 801 819
ISSN-L 1796-8178
ISSN 1796-8178 (Painettu)
ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)
3
Piirros: Markku Haapaniemi
Suomalaisia Erasmus-opiskelijoita on jo miltei 70 000
Yli kolme miljoonaa opiskelijaa on saanut Erasmus-apurahaa vuodesta 1987
lähtien. Viime lukuvuonna 250 000
Erasmus-opiskelijaa suoritti osan korkeakouluopinnoistaan tai työharjoittelunsa ulkomailla. Ohjelman kolme suosituinta kohdemaata ovat Espanja,
Ranska ja Saksa.
Suomi on osallistunut Erasmus-ohjelmaan vuodesta 1992 lähtien. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön
keskus CIMOn tilastoista ilmenee, että
vuosina 1992–2012 yhteensä 64 856
suomalaista opiskelijaa on saanut Erasmus-apurahaa opiskeluun ulkomailla.
Suomalaisten Erasmus-opiskelijoiden suosikkimaa on vuosia ollut Saksa.
Seuraavaksi suosituimmat kohdemaat
ovat Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja
Alankomaat.
EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma sekä nuoriso- ja urheiluohjelmat yh-
19,4 %
Yrityssaneerauksien määrä kasvoi alkuvuoden
aikana 19,4 prosenttia edellisvuodesta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-kesäkuussa 2013 pantiin vireille 295 yrityssaneerausta, mikä on 48 yrityssaneerausta enemmän
kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.
Henkilökunnan määrä kaikissa yrityssaneeraukseen haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan
3 109, mikä on 719 henkilöä enemmän kuin
vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.
Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten vireille pannut yrityssaneeraukset lisääntyivät
kuljetuksen ja varastoinnin aloilla.
4
distyvät ensi vuoden alussa. Uusi Erasmus+ -ohjelma tavoittelee neljää miljoonaa nuorta seuraavien seitsemän vuoden aikana.
Euroopan tasolla ohjelmasta vastaavan EU-komissaari Androulla Vassillioun mukaan Erasmus on nykyisten
talousvaikeuksien ja korkean nuorisotyöttömyyden aikana tärkeämpi kuin
koskaan.
Vastavalmistuneiden insinöörien
asema organisaatiossa
Lähde: Vuonna 2012 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus
1
12
10
N Esimies-/johtotehtävät
17
NAsiantuntijatehtävät
%
NToimihenkilötehtävät
NTyöntekijätehtävät
NYrittäjä/ammatinharjoittaja
60
Koonnut Kirsi Tamminen
Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää
Suomella haasteita palkkatasa-arvon toteuttamisessa
Suomella on suuria haasteita toteuttaa hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa asettama tavoite
kaventaa naisten ja miesten palkkaero enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.
Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä Samapalkka-seminaarissa kesällä puhunut EU-komission tasa-arvo-osaston johtaja Aurel Ciobanu-Dordea esitti haastavia
lukuja.
– EU:n tasa-arvopaperin mukaan Suomessa ero on suurempi kuin muissa EU-maissa, missä on päästy 16,2 prosenttiin palkkaeroissa, Ciobanu-Dordea selvitti.
Tilanne Suomessa vaatiikin hänen mukaansa ponnisteluja, sillä meillä palkkaero oli
viime vuonna 18,2 prosenttia.
Samapalkkaisuutta voidaan parhaiten
edistää palkka- ja sopimuspolitiikalla, tasaarvosuunnitelmilla, kannustamalla sukupuolirooleja rikkoviin koulutus- ja uravalintoihin
sekä tukemalla naisten urakehitystä.
Aurel Ciobanu-Dordea puhui Samapalkka-seminaarissa.
Lisää radiotaajuuksia Wi-Fi-verkoille
Euroopan komission tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että Wi-Fi-internet
-yhteyksien käyttö lisääntyy huimaa
vauhtia. Suuntaus todennäköisesti jatkuu. Viime vuonna 71 prosenttia EU:n
kaikesta langattomasta dataliikenteestä
älypuhelimiin ja tabletteihin välitettiin
Wi-Fin kautta.
Selvityksessä suositetaan, että kaikkialla EU:ssa asetetaan lisätaajuuksia
saaville tukemaan kasvavaa kysyntää.
Mobiilin käytön kannalta olennaisten 3G- ja 4G-verkkojen ylläpitoon tarvittavien radiotaajuuksien käyttöluvat
ovat nykyisin kalliita. Kuluttajat joutuvat maksamaan huomattavia hintoja
3G/4G/-verkkojen käytöstä esimerkiksi
ulkomailla.
Lisäksi verkot ovat jo nykyisellään
ruuhkaisia monissa osissa Eurooppaa,
koska niiden käyttöön ei ole osoitettu
tarpeeksi taajuuksia.
Ammattikorkeakouluille uudet toimiluvat 2014
Valtioneuvosto myöntää ammattikorkeakouluille uudet toimiluvat, joissa
määritellään muun muassa kunkin ammattikorkeakoulun antamat tutkinnot.
Uusien lupien myöntämisessä korostuvat koulutustarpeen lisäksi toiminnan
laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat.
Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävää koskevaa sääntelyä uudistetaan. Toimiluvissa määrätään siitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä ku-
kin ammattikorkeakoulu antaa. Valtioneuvosto voi toimiluvassa lisäksi myöntää oikeuden järjestää ammatillista
opettajankoulutusta.
Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille
myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteet uudistetaan. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimusja kehittämistoiminnan perusteella.
Velka Kelalle
veronpalautuksesta
Kela voi pyytää ulosottoviranomaista
ulosmittaamaan asiakkaan veronpalautuksen ensi syksynä. Asiakas voi välttää
veronpalautuksen ulosmittauksen, jos
hän maksaa koko velkansa Kelalle elokuun loppuun mennessä.
Kela on perinyt velkoja veronpalautuksista ulosottoteitse vuodesta 2007.
Tämä koskee etuuksien takaisinperinnästä syntyneitä velkoja, esimerkiksi liikaa maksettua opintotukea, työttömyysturvaa tai asumistukea. Veronpalautusten perintä koskee myös elatusapuvelan
perintää.
Veronpalautukset voidaan ulosmitata myös niiltä asiakkailta, jotka ovat
maksaneet velkaansa sovitun osamaksusuunnitelman mukaisesti.
Etuuksien liikamaksujen perintä on
Kelan lakisääteinen velvollisuus. Vuoden 2012 lopussa Kelalla oli takaisinperittävänä liikaa maksettuja etuuksia
noin 119 miljoonaa euroa.
5
neuvottelujohtajan palsta
Ismo Kokko neuvottelujohtaja
Osaamisesta on
syytä pitää kiinni
Uusi Insinööriliitto kiinnitti kevään Nokian henkilöstövähennysten yhteydessä huomiota problematiikkaan, joka liittyy erityisasiantuntijan statuksella Suomeen saapuviin työntekijöihin.
Suomeen näyttää rantautuneen ilmiö, jossa esimerkiksi Intiasta tulee Suomeen erityisasiantuntijan oleskeluluvalla henkilö, jonka tarkoitus on omaksua suomalaista osaamista ja viime
kädessä siirtää ennen Suomessa tehty työ maan rajojen ulkopuolelle. Tämä on mahdollista meidän nykyisen järjestelmän
sisältämän porsaanreiän johdosta.
Nykyisen säännöksen mukaan Suomeen voi tulla työskentelemään eritysasiantuntijan oleskeluluvalla, jonka kriteerit eivät välttämättä vastaa erityisasiantuntijan mukaisia vaatimuksia. Kriteereihin kuuluvat muun muassa korkeakoulututkinto
ja noin 3 000 euron palkka. Näistäkin voidaan tarpeen mukaan joustaa.
Erityisasiantuntijastatuksella näyttää olevan helppo tulla
työskentelemään maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi Suomeen ilman, että on suomalaisen työnantajan palveluksessa.
Jos tämä tilanne johtaa yritysten vakituisten työntekijöiden irtisanomiseen, Uuden Insinööriliiton on mahdotonta hyväksyä
menettelyä.
Näkemyksemme mukaan myös erityisasiantuntijoiden
lupamenettelyssä pitää olla työvoimapoliittista tarveharkintaa.
Lupia ei ole syytä myöntää ihan näin heppoisin perustein aloille, joilla Suomessa irtisanotaan työntekijöitä. Lupia ei varsinkaan saa myöntää yrityksiin, joissa samanaikaisesti irtisanotaan tai lomautetaan vanhoja työntekijöitä.
Toisaalta meidän yritystemme pitäisi investoida tuotekehitykseen ja henkilöstön osaamiseen, eikä vauhdittaa lyhytnäköistä irtisanomispolitiikkaa. Lainsäädäntömme on tuettava
täällä syntyneen osaamisen ja työn säilymistä, ei ainakaan helpotettava sen siirtymistä muualle antamalla suuryritysten kikkailla esimerkiksi oleskeluluvilla.
Painotan, että tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä. Emme voi eristäytyä tai laittaa rajoja kiinni, Suomen on oltava
avoin maailman eri kolkista tulevista työntekijöille, mutta reiluin pelisäännöin. Sitä voisi kutsua siksi kuuluisaksi talvisodan
hengeksi.
6
Ammatilliseen kuntoutukseen ajoissa
Julkisella sektorilla yli 80 prosenttia palasi töihin
ajoissa aloitetun ammatillisen kuntoutuksen turvin.
Mitä aikaisemmin työkyvyttömyyden uhkaama
työntekijä hakeutuu ammatilliseen kuntoutukseen,
sitä varmemmin hän palaa työelämään.
Kun julkisen sektorin työntekijät aloittivat ammatillisen kuntoutuksen vasta siinä vaiheessa, kun he saivat määräaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyseläkettä, vain noin 60 prosenttia palasi työelämään.
Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää työntekijän työkykyä silloin, kun
sairaus heikentää työssä jaksamista tai aiheuttaa uhan
työkyvyttömyydestä.
Ammatillisen kuntoutuksen tulokset ovat viime
vuosina pysyneet hyvinä, mutta haasteena ovat edelleen
pitkään työelämästä poissaolleet työntekijät.
Keva hoitaa koko julkisen sektorin ammatillista kuntoutusta. Asiakasmäärät ovat nousseet tasaisesti noin 10
prosentin vuosivauhtia.
Kesätyöntekijä murtaa
totutut kaavat työpaikoilla
Kesä- ja kausityöntekijöiden sekä vieraskielisen työvoiman mukana työpaikoille tulee uusia ideoita, toimintatapoja ja näkökulmia, jotka piristävät työpaikan
totuttua arkea ja auttavat kehittämään työpaikan toimintaa.
Tiedot käyvät ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja
Työterveyslaitoksen tekemästä Työsuojelupaneelista.
Suurimpana haasteena pidettiin perehdyttämistä.
Vastaajat kokivat, ettei perehdytykseen ole riittävästi
aikaa ja että perehdytys sitoo liikaa vakituista henkilökuntaa.
Ongelmia saattavat aiheuttaa myös kesätyöntekijöiden puutteelliset taidot ja sitoutumattomuus. Työturvallisuusasioiden nopea oppiminen on haasteellista kesätyöntekijöille.
Vieraskielisen työvoiman arvioitiin parantavan
palvelua ja koko työyhteisön kielitaitoa. Suurimpina
vieraskielisen työvoiman käyttöön liittyvinä haasteina pidettiin väärinymmärryksiä ja muita kommunikaatio-ongelmia.
Kuva: Jiri Halttunen
PHT kokeilee uudenlaisia
aktiivilomia
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys
PHT tarjoaa syksyllä sekä tuki- ja liikunta-elinoireisille että rakennusalalla
työskenteleville suunnattuja hyvinvointijaksoja.
TULE-teemaiset hyvinvointijaksot
ovat sisällöltään tuki- ja liikuntaelinten
oireista kärsiville suunnattuja jaksoja.
Niitä järjestetään kolme. Oma Remppa - hyvinvointijakso on rakennusalalla työskenteleville suunnattu jakso.
Omavastuuhinta jaksolle on edullinen eli 10 euroa vuorokaudessa. Hinta sisältää majoituksen yhden hengen
huoneessa täysihoidolla sekä ryhmille
erityisesti suunnitellun ohjelman.
Jaksolle osallistujat sitoutuvat antamaan palautetta jaksosta ja sen toteutuksesta hiukan normaalia asiakaspalautetta
tarkemmin. Kuhunkin ryhmään valitaan
16 henkilöä. Hakuajat päättyvät 11.–21.
syyskuuta.
Lue lisää liiton nettisivuilta osoitteessa www.uil.fi/phtlomat.
Matematiikka kuuluu insinöörin arkeen
%
Palkansaajakeskusjärjestöjen Akavan, SAK:n
ja STTK:n Kesäduunari-infoon on tullut tänä kesänä satoja yhteydenottoja. Toukokuun
alussa avautuneen palvelun kysyntä on ollut
viime vuoden tasolla.
Eniten kysymyksiä infoon on tullut palkoista. Kesän alussa nuoria kiinnosti palkan
oikea määrä, kun taas heinäkuussa ongelmia
ovat aiheuttaneet palkkasaatavat eli maksamatta jääneet palkan osat.
Kesäduunarineuvoja Anna-Sofia Kivi
kertoo, että monen nuoren peruspalkkaan
sisällytetään sunnuntai-, ylityö- ja muut korvaukset. Näin ei tule toimia, vaan lisät on
maksettava erikseen.
– Osa nuorista on myös sairastuttuaan jäänyt ilman sairausajan palkkaa, vaikka heillä
olisi ollut siihen oikeus. Työnantaja on vain ilmoittanut, ettei aio maksaa, Kivi ihmettelee.
Kiven mukaan nuoret eivät usein tunne
työoikeudellista sääntelyä: ehdot muotoutuvat lain, työehtosopimuksen ja työsopimuksen mukaan. Kesätyöpaikalla ei välttämättä
ole kokeneita työkavereita, joilta neuvoa
voisi kysyä.
Työpaikkatiedot
ajan tasalle
Syksyllä käynnistyvät työehtosopi-
29
En käytä juuri lainkaan
Palkoista eniten kysymyksiä
musneuvottelut. Uusi Insinööriliitto
kertoo neuvottelujen kulusta myös
sähköpostitse lähetettävissä uutiskirjeissään. Eri aloilla työskentelevil-
Käytän ja perustaidot
riittävät hyvin
55
le lähetetään kohdennettuja viestejä.
Osoitteet kerätään jäsenrekisteristä työpaikkatietojen perusteella.
Varmista, että sekä sähköpostiosoit-
Ammattitaitoni
perustuu hyviin
matematiikan taitoihin
teesi että matkapuhelinnumerosi ovat
16
ajan tasalla. Omat tiedot voi korjata
osoitteessa www.uil.fi/muutos. Loma-
Insinööriopintoihin kuuluu olennaisesti matematiikan opiskelu. Silloin
luodaan pohja ammattitaitoon kuuluville taidoille. Useimmat käyttävät
sitä joka päivä työssään.
UIL kysyi heinäkuun uutiskirjeessä, minkä verran lukijat käyttävät
matematiikkaa työssään. Yli puolet
1327 vastaajasta kokee, että perustaidot ovat riittäviä. Perustaitojen määrittely oli vastaajan oma näkemys. Se,
mikä toiselle on vaativaa matematiikkaa, saattaa jollekin olla perustaitoja.
Lähes kolmannes oli sitä mieltä,
etteivät tarvitse töissä juuri lainkaan
matematiikkaa.
ke on jäsensivuilla, joten tarvitset kirjautumiseen jäsennumerosi. Muutoksien päivittyminen kestää pari päivää.
Voit ilmoittaa muutoksista myös
sähköpostilla osoitteeseen asiakaspalvelu@uil.fi. Mainitse viestissä jäsennumero tai syntymäaika.
7
www.rakennuslehti.fi
TIETÄÄ SIITÄ ENSIMMÄISENÄ.
Copyright: Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy
3D-mallinnus: Cadvance Oy / Erkki Rousku
Ilmestyy 40 kertaa vuodessa
Rakennuslehti on laaja-alaisin ja luetuin asiantuntijamedia,
joka kertoo ensimmäisenä kaiken olennaisen rakennus-
Kaikki mitä pitää tietää
ja kiinteistöalasta sekä tavoittaa kaikki alan keskeisimmät
päättäjät ja asiantuntijat.
Tilaa: www.rakennuslehti.fi/tilaa
R A K E N TA M I N E N
KIINTEISTÖT
TA L O T E K N I I K K A
INFRA
puheenjohtajan palsta elokuu 2013
Pertti Porokari
Työntekijöiden, työttömien ja
nuorten syyllistämisen on loputtava
uomen talous on monitahoisessa tilassa. Toisaalta on olemassa yrityksiä, joilla ei mene aivan niin
hyvin kuin edellisenä vuonna, mutta sitten on
yrityksiä, joiden tulos on edellisvuotta parempi. Henkilöstön vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluja on
suunnilleen yhtä paljon tai aavistuksen vähemmän
kuin viime vuonna. Yt-neuvotteluiden perusteella aika
näyttää lähes yhtä pahalta kuin 1990-luvun alun lama.
Poikkeuksena on se, että silloin yritykset tekivät tappiota. Nyt yritykset tekevät pääsääntöisesti toinen toistaan
huimempia voittotuloksia. Tuloksia lisäksi parannellaan entisestään väkeä vähentämällä. Lainsäädäntö on
tältä osin siis puutteellinen.
1990-luvun alun laman aikana henkilöstön palkat
jäädytettiin moniksi vuosiksi ja joillain aloilla, kuten
konsultti- ja suunnittelualalla sovittiin jopa palkkojen
alentamisesta. Se näkyy osittain vieläkin alan heikommissa palkoissa verrattuna muuhun teollisuuteen. Samanaikaisesti yritysten johto nosti kaikessa hiljaisuudessa omat palkkansa ihan uudelle tasolle. Sellaisia korvauksia ei oltu Suomessa ennen maksettu. Toimitusjohtajien huikeat palkat vastasivat kymmenien, jopa satojen työntekijöiden palkkoja. Korkeiden peruspalkkojen
S
lisäksi yritysten eliitille maksettiin huikeita bonuksia,
jotka viimeistään tappoivat kaiken pitkäjänteisen yrittämisen yrityksen eteen. Johdossa tuli vauhtisokeus,
jossa väärin laaditut kannustinjärjestelmät ohjasivat
täysin operatiivista toimintaa. Joissain yrityksissä tämä
huomattiin ajoissa ja kannustimista luovuttiin tai niitä
korjattiin. Mutta moni suomalainen menestystarina on
kuitenkin jo ehtinyt raunioitua.
Suomen taloudessa on tällä hetkellä kaksi pääongelmaa. Toinen johtuu suhdanteista ja toinen on se noin
kahdeksan miljardin alijäämä julkisessa taloudessa, mitä miljardin euron veroalennus yhteisöveroihin ei ainakaan helpota. Onneksi kuitenkin kilpailukykymme on
huippuluokkaa ja parantunut harppauksin koko
2000-luvun ohittaen kaikki kilpailijamaat. Nyt pitää
erityisesti huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista,
jotta emme menetä tätä kilpailukykyvalttiamme. Jatkuva työntekijöiden ja työttömien syyllistäminen ei auta yhtään tässä tilanteessa. Jos nykyiset tuotteet eivät
mene kaupaksi, ei yritys työllistä yhtään enempää, vaikka saisi kuinka tukea valtiolta. Vain motivoitunut, turvallisessa työsuhteessa oleva henkilöstö pystyy kehittämään uusia menestystuotteita.
9
Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki, Kirsi Tamminen
Telakka elää uusista tilauks
Suomessa toimivien STX:n kahden telakan
tulevaisuus on kuluvan vuoden aikana ollut
hämärän peitossa. Telakoilla tehdään hartiavoimin töitä uusien tilauksien saamiseksi, sillä
suomalainen laivanrakennusteollisuus pysyy
hengissä ja kehittyy vain uusien töiden avulla.
10
ista
STX Finlandin Rauman telakan tuotantojohtaja
Markku Uusitalo toivoo valtiolta uusia tilauksia
kotimaassa toimivalle telakkateollisuudelle.
11
TX:n Rauman telakan tuotantojohtaja Markku Uusitalo myöntää, että vuosi ei ole ollut hänen pitkän uransa helpompia. Tilausten puute ja
korealaisen omistajakonsernin talousvaikeudet ovat näkyneet konkreettisesti
telakalla.
– Henkilökuntaa on sanoutunut irti
suomalaisen telakkateollisuuden ympärillä olevan epävarmuuden takia, Uusitalo sanoo.
Tunnelin päässä näkyy kuitenkin valoa. STX Finland ja Scandlines allekirjoittivat heinäkuun alussa aiesopimuksen
kahden uuden lautan rakentamisesta.
Mikäli lopullinen sopimus syntyy ja hankeen rahoitus sekä vakuudet järjestyvät,
Rauman ja Turun telakoille on luvassa
töitä vuoden 2015 puolelle saakka.
– Eurooppalaisen laivanrakennusteollisuuden on oltava kaiken aikaa hereillä tilausten saamiseksi. Hinnalla emme voi
Kaukoidän kanssa kilpailla. Meidän on
etsittävä vahvuutemme muualta, kuten
uusista teknisistä innovaatioista, Uusitalo
sanoo.
S
Jotakin uutta,
jotakin vanhaa
Uusitalon mukaan suomalainen laivanrakennus on pitkään ollut erikoistunut matkustaja-autolauttojen ja risteilijöiden rakentamiseen. Hän arvioi, että vuonna
2015 voimaan tuleva rikkidirektiivipäätös
oli omiaan ajamaan varustamoja kuoreen
seuraamaan, mitä polttoainepuolella tapahtuu.
– Kyttäysvaihe on kestänyt liian pitkään. Nyt Euroopalta tarvitaan vahva
kanta vähärikkisen polttoaineen puolesta.
Uskon, että tämä johtaa siihen, että myös
kotimaiset varustamot uskaltavat tilata
nesteytetyllä maakaasulla toimivia automatkustajalaivoja.
Uusitalo uskoo LNG maakaasun olevan yksi suomalaistelakoiden valttikortti
tulevaisuudessa. Elokuun alussa vesille
laskettu ulkovartiolaiva oli ensimmäinen
Raumalla rakennettu LNG alus.
– Projektijohtaminen, asioista sopiminen ja teknisten asioiden hoito ovat
myös eurooppalaisten valtteja. Jos varustamo haluaa jotakin uutta, on sitten kyse tekniikasta tai vaikka sisustuksesta,
varustamo haluaa olla läsnä jo suunnitteluvaiheessa, valmistusvaiheesta puhumattakaan. Näin tilaaja varmistaa, että
saa mitä tilaa.Täällä se onnistuu hyvin,
hän sanoo.
12
Markku Uusitalon mukaan telakoilla halutaan tehdä myös risteilijöitä.
Uudet tilaukset parasta tukea
Uusitalon mukaan suomalaistelakoilla ei
haluta luopua automatkustajalaivojen ja
risteilijöiden rakentamisesta. Hän uskoo,
että uuden teknologian myötä suomalaiset telakat voivat osoittautua kustannustehokkaiksi myös pienempien alusten valmistuksessa.
Valtion suoran tuen avittamiin laivatilauksiin tai valtion määräysvallassa olevaan telakkateollisuuteen Uusitalo ei usko.
Hänen mielestään ne eivät ole tätä päivää.
– Sen sijaan valtion omat hankinnat
ovat tervetulleita. On käyty keskustelua
uuden aikakauden jäänmurtajasta. Valtio
voisi toimia edelläkävijänä myös uutta
teknologiaa hyödyntävien ympäristösuojelun ja tutkimusalusten tilaajana.
– Pitää muistaa, että kotimaisessa telakkateollisuudessa uudet innovaatiot
syntyvät tilausten kautta. Tilaukset pitävät myös insinööriammattikunnan työssä niin Raumalla, Turussa kuin Porissakin, Uusitalo sanoo ja muistuttaa uusien
innovaatioiden synnyttävän aina joitain
uusia insinöörityöpaikkoja.
Pienten erikoisalusten lisäksi Uusitalo
luottaa suomalaiseen osaamiseen offsho-
Merja Salmi-Lindgren arvostaa suomalaisen telakkaväen tapaa tehdä töitä.
re-toiminnassa. Arktisen osaamisen ja
offshoren suhteen STX Finland Oy on
tuntosarvet pystyssä muun muassa Venäjän ja Norjan suuntaan.
Ylpeä kotimaisesta
laivanrakennuksesta
Jäänmurtajia, risteilijöitä sekä turisteille
suunnattuja sukellusaluksia, muun
muassa nämä ovat suomalaisia huipputuotteita.
– Suomalaisen telakkateollisuuden
tulevaisuus näyttää hyvältä, sanoo Meriteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Merja
Salmi-Lindgren.
Hänen mukaansa tehtävää toki riittää, jotta Suomi säilyttää asemansa johtavana laivanrakennusmaana. Tarvitaan
jatkuvaa kehittämistä, kotimaista ja kansainvälistä verkostoitumista sekä yhteistyötä esimerkiksi norjalaisten ja saksalaisten kanssa.
Alkuvuodesta telakkateollisuudessa
kohistiin, kun iso STX-kauppa menikin
Suomen sijaan Ranskaan. Kauppa tyssäsi
viime kädessä, kun Suomen valtio ei tukenut taloudellisesti telakkka.
– Menetys harmitti, mutta eteenpäin
mennään siitä huolimatta, Salmi-Lindgren toteaa.
Hänen mielestään valtiolta kaivataan
tukea kriisitilanteissa ja rakennemuutoksissa, esimerkiksi vakuuksien takaamista.
Valtiota toivotaan myös ostajaksi.
– Valtion alukset pitäisi rakentaa Suomessa, jolloin meriteollisuuden yritykset
pystyisivät samalla kehittämään uutta
teknologiaa.
Salmi-Lindgren muistuttaa, että esimerkiksi jäänmurtajia kehitetään nimenomaan suomalaisen teknologian ja arktisen osaamisen kautta.
Osaaminen korvien välissä
Vaikka meriteollisuudessa tarvitaan kansainvälisiä verkostoja, Salmi-Lindgrenin
mielestä on mietittävä tarkkaan, mitä
kaikkea osaamista jaetaan muiden kanssa.
– Kaikkea osaamista ei pidä jakaa,
muuten voi olla vaarana, että tietoa siir-
tyy liikaa. Suomalaista insinöörityötä
arvostetaan kansainvälisesti. SalmiLindgren kertoo, että suomalaisinsinöörien ammattitaitoa pidetään monipuolisina. Aikataulussa pysyminen on Suomessa itsestäänselvyys. Lisäksi kunnioitusta saa suomalaisten rehellisyys; jos insinööri ei tiedä jotain asiaa, hän myöntää
sen reilusti.
Vaikka ala on suhdanneherkkä, vaihtuvuus on pientä. Telakkateollisuudessa
on laajalti käytössä työaikapankkijärjestelmä, joka omalta osaltaan tasaa työtilanteita. Alan insinöörit ovat kysyttyjä myös
muilla sektoreilla, ennen kaikkea projektiosaamisen kautta.
Toisaalta insinöörit ovat turhan vaatimattomia. Salmi-Lindgren kannustaa
nostamaan rohkeasti omaa brändiään.
Viimeaikaisista aluksista toiminnanjohtaja nostaa Viking Gracen hienona esimerkkinä suomalaisesta osaamisesta. Se
on kymmenien yhteistyökumppanien yhdessä tekemä, maailman ympäristöystävällisin matkustaja-alus. N
13
Harri Leppänen (etualalla), Matti Miettinen, Joni Koski, Sampo Kivistö ja Kirill Pahnev opiskelevat tietotekniikkaa perustamassaan
osuuskunnassa. Opettaja Päivi Ovaska (oik.) on tiimin sparraaja.
Opiskelija tiimiyrittäjänä
Tietotekniikkaa voi opiskella myös omassa yrityksessä. Jatkuvat asiakaskontaktit
takaavat tehokkaan oppimisen ja kartuttavat ammattitaitoa jo opiskeluaikana.
Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Kimmo Metsälä
aimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijat eli tiimiyrittäjät perustavat ensimmäisen opiskeluvuotensa lopulla osuuskuntamuotoisen yrityksen. He oppivat yhdessä lukemalla kirjoja, käymällä koulutuksissa ja
myymällä asiakkaille osaamistaan.
– Myymme sellaista, mitä emme vielä osaa. Silloin on pakko olla rohkea ja oppia nopeasti, sanoo Kirill Pahnev.
Hän on tiiminvetäjä osuuskunta Ideatechissä, jossa viisi nuorta miestä opiskelee
S
14
kolmatta vuotta tietotekniikkaa Saimaan
ammattikorkeakoulussa. Tietotekniikan
koulutusohjelma pantiin siellä remonttiin
vuonna 2007. Uusimuotoisessa oppimisympäristössä osuuskunnan perustaminen
kuuluu opintosuunnitelmaan.
– Lähdimme kehittämään työelämää
muistuttavaa ja yrittäjyyttä edistävää oppimisympäristöä tietotekniikan opiskelijoille, tietotekniikan koulutusohjelman
koulutuspäällikkö Päivi Ovaska kertoo.
Ensimmäisenä opiskeluvuotena kaik-
ki opiskelijat oppivat tietotekniikan perusasioita luentojen ja harjoitusten avulla.
Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelijat
valitsevat sitten oman oppimispolkunsa,
joko ICT yrittäjyyden, kansainvälisen tiimioppimisen ja projektioppimisen polut.
Tiimiyrittäjyys on kollektiivisen yrittäjyyden muoto, jossa yrityksen muodostaa
useammasta henkilöstä koostuva tiimi. He
ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja
ovat yhdessä vastuussa suorituksistaan.
Kaksi kertaa viikossa ja neljä tuntia ker-
Oma toimisto ja fläppitaulu ovat osuuskunta Ideatechin tärkeimmät työkalut.
rallaan tarkastellaan saavutettuja tuloksia.
– Tiimivalmentajan tehtävä on tukea
ja kyseenalaistaa tiimiä sen toiminnassa,
Ovaska kertoo.
Tulokset puhuvat jo puolestaan. Opiskelijoiden motivaatio on noussut ja keskeyttämisaste on pudonnut alle puoleen
vuoden 2008 tasosta.
Ovaskan mukaan ICT-alan ammattilaiset eivät enää voi perustaa osaamistaan
pelkästään korkeakoulussa opitulle. Heidän täytyy oppia koko ajan uutta pysyäkseen alan kärjessä. Kolme vuotta vanha
tieto alkaa olla jo liian vanhaa.
Koulutuksen haasteena onkin, kuinka opettaa oppimaan pelkän tekniikoiden
opettamisen sijaan.
Kasvuyrityksissä tulevaisuus
Suomalainen ICT ala tarvitsee kipeästi
uusia yrittäjiä.
– Pienissä kasvuryityksissä on suomalaisen alan tulevaisuus, kuten peliteolli-
suus on viime vuosina osoittanut, Ovaska
tietää.
Ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteisiin tiloihin Lappeenrannassa on raivattu
tilaa pelialan yrityshautomolle. Osuuskunnilla on siellä omat toimistonsa, joissa
opiskelijat hoitavat asiakaskontaktejaan.
– Toimistotyöskentely ja fläppitauluilla näkyvät suunnitelmat kuvaavat parhaiten toimintaamme. Siihen liittyvät vahvasti myös kokoukset, joissa suunnittelemme, pohdimme ja päätämme asioista,
opiskelijat selittävät.
Tiimi valitsee keskuudestaan johtoryhmän, johon kuuluu tiiminvetäjä, talouspäällikkö, asiakaspäällikkö ja markkinointipäällikkö. Tuotteistaminen, innovointi, brändin rakentaminen ja verkostoituminen kuuluvat opiskelun ohella
osuuskunnan tehtäviin.
enemmän asiakkaita kuin ovat ehtineet
ottaa vastaan. Palaute on ollut pelkästään
myönteisen yllättynyttä. Yritysten tietotekniikkaongelmat saavat heiltä nopeasti
kyytiä.
– Olemme näin muiden tietotekniikkayritysten kilpailijoita, opiskelijat
painottavat.
Asiakaskäynnit ovat tiimiyrittäjien
tärkein ja myös haastavin tehtävä. Niissä
tarvitaan palvelu- ja neuvottelutaitoja sekä kaupallista osaamista. Kielitaito ei sekään ole pahitteeksi.
Tällä hetkellä on toiminnassa neljä
tiimiyritystä: kolme osuuskuntaa – Icaros, Ideatech, Aedo Group – ja yksi osakeyhtiö Goodkind. Ensimmäiset tiimiyrittäjät valmistuvat tänä vuonna. Onkin
mielenkiintoista nähdä, jatkavatko he
yrittäjinä vai työllistyvätkö he johonkin
yritykseen. N
Asiakkaat tyytyväisiä
Ideatechin opiskelijayrittäjät ovat saaneet
15
Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen
Osuuskunta on vaihtoehto
osakeyhtiölle
Osuuskunnan ja osakeyhtiön voi karkeasti yritysmuotoina erotella toisistaan siten, että
osuuskunta liittyy osallisuuteen, osakeyhtiö omistamiseen. Toki toiminnat menevät päällekkäin.
un uuden yrityksen liikeideaa ja toimintaa pohditaan, yksi ratkaistava
asia on yritysmuoto. Insinööri Marjatta Haltun mielestä osakeyhtiö on hyvä työkalu, jos bisnes vaatii esimerkiksi
merkittävästi tuotekehitystä, pääomapanostusta ja ulkopuolisia rahoittajia.
Omistusjärjestelyt on oltava selkeät,
kun on menossa laajasti kansainväliseen
toimintaan mukaan.
– Jos tavoitteena ovat isot tuotot, joita
ei voi jakaa työpanoksen mukaan, osakeyhtiö on osuuskuntaa parempi ratkaisu.
Jos yritykseen laittaa enemmän omaa
työtä eikä niinkään taloudellista pääomaa, osuuskunta on hyvä vaihtoehto.
Liikkeelle voi lähteä hyvinkin pienellä rahallisella panostuksella.
– Vastuut yrityksen omaisuudesta ja
tuloksesta ovat samanlaisia; ne erotetaan
omasta taloudenpidosta samalla lailla,
Halttu sanoo.
Hän perehtyi erilaisiin yritysmuotoihin ja liikeideoihin muutama vuosi sitten,
kun oli yhtenä mukana perustamassa Oulun yritystakomoa. Takomo sai alkusykäyksen, kun joukko Nokian entisiä insinöörejä ja muita ylempiä toimihenkilöitä
pohti ja kehitti vaihtoehtoja uudelle uralleen. Toimintaan liittyi sopivasti myös
muiden alojen osaajia ja tuloksena on syntynyt nyt jo yli 70 uutta yritystä.
Halttu oli mukana Oulun kaupungin
ja sen kumppaneiden rahoittaman toimintamallin käynnistämisessä puolen
vuoden ajan. Hänen projektinaan oli erityisesti markkinointi ja mukaan otettavien ihmisten rekrytointi.
K
16
Etelästä vauhtia uralle
Halttu valmistui tietotekniikan insinööriksi kolme vuosikymmentä sitten. Tällöin Pohjois-Pohjanmaalla ei ollut alan
töitä ja lähes koko luokka suuntasi etelään
töihin.
Muutaman vuoden kestäneen pääkaupunkiseutukierroksen jälkeen paluumuuttajia houkutteli Oulussa toimintansa aloittaneet Nokian yksiköt.
Haltun ura matkapuhelinyrityksessä
oli häkellyttävän monipuolinen. Vauhdilla laajeneva yritys tarjosi mielenkiintoisia projekteja asiantuntija- ja esimiestehtävissä kotimaassa ja kansainvälisesti.
Halttu työskenteli tukiorganisaatiossa ja
ohjelmistosuunnittelussa. Hän näki koko kaaren gsm:n alkutaipaleelta lähes
Symbianin lähtöön. Viimeisinä vuosina
tieto-taitoa siirrettiin Intiaan ja Kiinaan.
– Polttopalloa oli pelattu jo muutama
kierros ja odotuksissa oli, milloin yt:t osuvat omalle kohdalle, Halttu kertoo.
Tuli tunne, että Nokia on jo nähty; tilalle oli syntynyt yritysideoita. 22 vuotta
kestänyt ura talossa päättyi tukipakettiin.
Hyvinvointialalla työsarkaa
Oman lähipiirin kautta Halttu oli tutustunut julkisen sektorin tarjoamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Niissä oli paljon
aukkopaikkoja eikä tilanne parane, kun
väki ikääntyy edelleen.
– Veroeurot eivät lisäänny vanhusten
hoidossa. Matemaatikko minussa sanoo,
että tähän yhtälöön ihmisten on pakko
laittaa yksityistä rahaa.
Nokialla Halttu kehitti paljon prosesseja, työkaluja ja menetelmiä. Kokemuksista kumpusi ajatuksia omaan yritystoi-
Osuuskuntalaki uudistuu ensi vuoden alusta
Uusi osuuskuntalaki helpottaa muun
muassa osuuskunnan perustamista ja
hallintoa sekä edistää jäsen- ja sijoittajarahoituksen hankintaa.
Sääntelyn selkeytyminen helpottaa
erityisesti pienten osuuskuntien toimintaa. Osuuskunta on jatkossa käytännössä yhtä helppo perustaa kuin osakeyhtiö,
sillä yksikin perustajajäsen riittää. Nykyisen lain mukaan osuuskunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä.
Uusi laki tarjoaa uusia vaihtoehtoja
toiminnan ja rahoituksen järjestämiseen.
Työosuuskunnasta reitti työelämään
Kun osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä eli jokaisen omistusosuus on
alle 15 prosenttia, on mahdollista työskennellä niin, ettei menetä ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Pieniäkin
työkeikkoja voi ottaa vastaan joustavasti.
Silloin kun ei ole työtä, saa työttömyyskorvausta.
Työosuuskuntien määrä kasvaa vähitellen. Tällä hetkellä niitä on Suomessa
noin 1 500.
Marjatta Halttu kuvailee projektityöskentelyä jazzpumpuksi; pitää osata soittaa monenlaisissa kokoonpanoissa.
mintaan, kuten hyvinvointi- sekä sosiaali- ja terveyssektorin organisoimiseen ja
tietojärjestelmien kehittämiseen.
Pari vuotta meni liikeideoiden kehittämisessä ja viime vuonna oli aika perustaa yrityksiä.
Halttu on yksi neljästä Osuuskunta
Lumi Arancion jäsenestä. Osuuskunnan
säännöissä on listattu laajasti, mitä se voi
tehdä. Osuuskunta on tehnyt pääosin töitä markkinointiosakeyhtiö FluentenKumppanit Oy:n kautta, osana laajoja
hoiva-alan projekteja.
Fluenten omistaa neljä yritystä, joista
yksi on Osk Lumi Arancio. Ympäri maata toimivan osakeyhtiön osakkaat ovat
Oulusta, Joensuusta ja Tampereelta.
Osuuskunta tekee hankkeita muillekin
kuin hoiva-alalle, teknisiä konsultointiprojekteja ja yrityskehitystyöpajoja.
Lisäksi Halttu omistaa puolet osakeyhtiö Oikeat Palvelut Fi Oy:stä. Se on vielä investointi- ja tuotekehitysvaiheessa.
Leipä pieninä palasina maailmalla
– Olen aina jakanut aikani moneen asiaan. Se on luontainen tapani, jolle on ollut kysyntää, Halttu perustelee yritysrypästä.
Hänen mielestä töitä tehdään nykyisin entistä enemmän eri verkostoissa. Projekteihin on koottava verkostoista sopiva
osaaminen nopeillakin aikatauluilla.
Halttu kuvailee insinöörin projek-
tielämää samanlaiseksi kuin isoissa yrityksissä, mutta nyt toimitaan avoimilla
markkinoilla. Hän kannustaa perustamaan työosuuskuntia, jotka voivat lähteä
matalalla kynnyksellä monenlaisiin
hankkeisiin mukaan. Lisäksi tarvitaan
henkilöitä, jotka pystyvät kasaamaan
projekteja ja myymään niitä. Heidän tehtävänsä on hakea töitä Ouluun muualta
Suomesta ja maailmalta.
– Verkostoista voi kasvaa isompiakin
yrityksiä, mutta tässä epävarmassa ajassa
on mietittävä, mille on kysyntää.
Marjatta Halttu kaipaa Ouluun myös
uusia kasvuyrityksiä, jotka lisäävät työpaikkojen määrää. N
17
Jyri Liukko oli kesätöissä
YIT:n länsimetrotyömaalla.
18
Teksti: Ilona Mäenpää
Kuvat: Kimmo Brandt
Kesätöissä metrotyömaalla
Sisällä kalliotunnelissa on sopivan viileää, vaikka ulkona hehkuisi helle tai sataisi rakeita.
Juuri siksi Jyri Liukko viihtyy kesätyöpaikallaan YIT:n Länsimetron työmaalla Espoossa.
a mikä on viihtyessä, kun tuntee alan
omakseen. Työnantajakin tuntuu
luottavan 25-vuotiaaseen nuoreen
mieheen, sillä heinäkuusta lähtien hän jo
lomitti työmaainsinöörejä.
Opiskelut Lappeenrannassa Saimaan
ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelmassa ovat antaneet
Liukolle varmuutta ja tuntumaa alaan.
Opinnäytetyö on tekeillä ja siihen kertyy
materiaalia työn ohessa.
Mies on innostunut louhinnasta.
Tampereella aloitetut rakennustekniikan
opinnot saivat Lappeenrantaan muuton
myötä antaa sijaa kalliotekniikkaan erikoistumiselle muutama vuosi sitten. Pimeässä tunnelissa ei pelota, kun tekniikkaan voi luottaa.
Kesätyöpaikkaan Liukon houkutteli
YIT:n rakennuspäällikkö, joka on entinen järjestöaktiivi samoilta seuduilta Lappeenrannasta. Kolmen viikon keväinen
tuuraus pidentyi ensin viikolla, sitten parilla lisää. Lopulta parin kuukauden sijaisuus nidottiin yhteen aiemmin sovitun
kesäharjoittelun ja opinnäytetyön kanssa,
johtaen lopulta yli puolen vuoden sopimukseen.
Parin vuoden aikana Liukko on työskennellyt Länsimetron työmailla lähes 16
kuukautta.
J
Asemahalli vastuulla
Liukon vastuulla YIT Rakennus Oy:n
metrotyömaalla oli kesän aikana Niittykummun asemahallin itselleluovutus ja
vahvistustöiden loppuunsaattaminen,
mihin kuului hallin pulttausta, jälki-injektointia, ruiskubetonisalaojitusta sekä
ruiskubetonikerrosten työstämistä.
– Kalliopinta viimeistellään lopulliseen tilaansa ruiskubetonoimalla 30 millimetriä kerrallaan, aina suunniteltuun
150–200 millimetrin kokonaispaksuuteen saakka. Näin varmistetaan, että kivi
pysyy varmasti paikoillaan ja tulevilla
matkustajilla on turvallista, Liukko selvittää.
Vesivaurioiden ehkäisemiseksi ruiskubetonointi salaojitetaan ja salaojien päät
vedetään tunnelin pohjalle tulevan metrisen sepelikerroksen alapuolelle saakka,
josta ne johdetaan kootusti kaivoihin ja
lopullisesti pois rakenteista.
– Tunnelirakenteelle asetettu käyttöikä on vähintään sata vuotta, joten laadun
pitää olla kohdallaan, hän täsmentää.
Myös ympäristönäkökulmat on huomioitu tiukasti työmaalla – esimerkiksi
ylimääräistä porasoijaa tai voitelu- ja polttoaineita ei saa joutua viemäreihin.
Niittykummun metrotyömaaurakkaan kuuluu 2,6 kilometriä ratatunnelia.
Ennen juhannusta siitä oli louhittu yli
1 900 metriä. Lisäksi urakkaan kuuluu
yli 400 metriä huoltotunnelia sekä aseman, ajotunnelin ja ratatunnelien kuilut.
Niittykummun asema pyritään saamaan
valmiiksi sille asetetun aikataulun mukaisesti.
Metro jatkaa länteen
Kustannusarvioltaan yli 700 miljoonaa
euroa maksavasta Länsimetrosta Espoon
kaupunki maksaa 72 prosenttia ja Helsinki 28 prosenttia. Valtio on sitoutunut
osallistumaan kaupunkien rakennuskustannuksiin 30 prosentin osuudella.
Valmistuttuaan tavoitteiden mukaan
loppuvuodesta 2015 Länsimetro kuljettaa
yli 100 000 matkustajaa päivässä. Bussiliikenne Etelä-Espoosta Länsiväylää pitkin
Helsingin keskustaan loppuu ja liityntäbussit kuljettavat matkustajat metroasemille. Metron uskotaan leikkaavan yksityisautoilun kasvun Etelä-Espoossa.
– Tämä on Euroopan suurimpia infrahankkeita tällä hetkellä, Liukko tietää.
Hänen mielestään metrolla kulkeminen on halpaa ja vaivatonta. Espoosta Itä-
Kesätöiden jälkeen alkavat opiskelut ja
järjestötyö.
Helsinkiin pääsee jatkossa vajaassa puolessa tunnissa nykyisen ruuhkissa istumisen sijaan. Lisäksi metron rakentamisella
on iso työllistävä vaikutus.
– Työnäkymät alalla ovat hyvät ja töitä infrapuolella riittää – rakkaudesta kiveen vaikka loppuun saakka, Liukko vakuuttaa naurahtaen. Hän on tyytyväinen
valitsemaansa opiskelulinjaan.
Järjestöaktiivin työ jatkuu
Jyri Liukko toimi viime vuonna Lappeenrannan Insinööriopiskelijat LapIO:n puheenjohtajana ja kulttuurivastaavana.
Nyt hän on sen haalari- ja vuosijuhlavastaava. Insinööriopiskelijaliitto IOL:n
koulutuspoliittisena vastaavana hän hoitaa tällä kaudella Tampereen, Turun,
Kotkan ja Kemin paikallisyhdistykset.
Järjestötyön myötä, omien sanojensa mukaan, hiljaisesta kuuntelijasta on tullut
sujuvasanainen puhuja ja vakuuttaja.
Liukko tunnustaa muuttuneensa suorastaan karjalaisen puheliaaksi.
– Syksyllä taas kouluun ja järjestöhommiin, nuori mies vakuuttaa. N
19
Miika Sahamies
asiantuntija, nuoret aikuiset ja työelämä, Akava
Parasta ennen 80-lukua?
okainen valistunut kuluttaja osaa välttää tuotteita, joiden parasta ennen -päivämäärä on käsillä.
Vanhentuneet ominaisuudet, pilaantuneet raaka-aineet tai muuten vain epätrendikäs ulkoasua ovat
omiaan karkottamaan potentiaaliset kuluttajat.
Ainoa keino saada vanhentuva tuote myydyksi on
aletarra. Jatkuvassa alennusmyyntikorissa lojuva tavara ei kuitenkaan riitä herättämään arvostusta tuotteen
brändiä kohtaan. Päinvastoin. Laadukkaatkin ominaisuudet näyttävät halvoilta, jos niitä ei tuoda houkuttelevasti esille.
Markkinoinnissa uskottavuutta ei tuo tv-shopin
setä, joka yleisön hurratessa kehuu silmät kirkkaina
laihdutusvyön tai tahranpoistajan ominaisuuksia. Kuluttajan täytyy kokea käytännössä, hyödyttääkö
myyntiartikkeli häntä vai ei.
Vielä vaikeampaa on myydä tuotetta, joka ei puhuttele. Tähän moni meistä törmää ammattiyhdistysliikkeen kohdalla. Ei ole yhden käden sormilla laskettavissa, kuinka monta kertaa kuulee sanottavan, ettei
ay-liikkeellä ole riittävästi ajantasaisia argumentteja
puoltamaan ostopäätöstä.
Tilanne ei kuitenkaan ole niin pessimistinen kuin
kuulopuheet voivat antaa ymmärtää. Ammattiyhdistysliikkeelle on olemassa markkinarako, joka täytyy
osata hyödyntää.
Tässä avainasemassa ovat nuoret aikuiset. He tietävät omasta kokemuksesta, millaisia vaatimuksia
J
20
työntekijöille asetetaan tai millaisia taitoja korkeakouluissa opetetaan. Miksei siis kysyttäisi kehittämistarpeita heiltä? Sen sijaan, että ammattiyhdistysliike passiivisesti seuraisi sivusta koko ajan muuttuvaa työelämää, sen pitää mennä rohkeasti vaikuttamaan muutoksen suuntaan tuorein näkökulmin.
Vanhassa roikkumisen sijaan on etsittävä rohkeita,
uusia ratkaisuja. On osattava puhutella nuorempia ikäluokkia, jotka luovivat työn, perheen ja vapaa-ajan
sokkeloissa. Tässä kombinaatiossa arvot eivät välttämättä noudattele totuttua kaavaa; viikoittainen joogatunti voi olla tärkeämpi kuin nimellinen palkankorotus tai vanhempainvapaa hyvää aikaa huolehtia lapsen
ohella omasta urakehityksestä.
Ratkaisua vailla olevia kysymyksiä nuorten aikuisten näkökulmasta ovatkin muun muassa työaikalainsäädäntö ja joustavat työnteon muodot, määräaikaisten työsuhteiden kehittämistarpeet, vanhemmuuden
kustannusten oikeudenmukainen jakaminen sekä kaikenikäisten työhyvinvoinnin lisääminen.
Jos ay-liikkeen tärkeimmät saavutukset on tehty
aikana, jolloin nykyisistä nuorista kukaan ei välttämättä edes ole syntynyt, brändin päivittämistarve lienee päivänselvä.
Ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuden ratkaisevat nuoret sukupolvet, jotka eivät tyydy kuivakkaan
leipään, vaan haluavat rahalleen vastinetta.
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuva: Shutterstock
Palkankorotukset kuuluvat kaikille
Yleiskorotus, irtisanomisten hillitseminen ja keskitetyn sopimuksen ulottaminen myös
työehtosopimuksettomille aloille. Siinä on neuvottelujärjestö Ylemmät toimihenkilöt YTN:n
kärkitavoitteet tulopoliittiselle eli tuposopimukselle, oli sopimuksen nimi mikä tahansa.
okakuussa päättyvät ensimmäiset
raamisopimuksen mukaiset työehtosopimukset. YTN:n aloilla katkolla
ovat teknologiateollisuuden, tietotekniikan palvelualan, suunnittelu- ja konsultointialan, ict-alan sekä parin pienen alan
sopimukset.
Neuvottelukierros käynnistyy syyskuussa, ellei sitä ennen sovita keskitettyyn
sopimukseen tähtäävien neuvottelujen
aloittamisesta.
Elokuu näyttää suunnan, tehdäänkö
keskitetty sopimus vai ei. Kuun viimeisellä viikolla kokoontuvat maan hallitus, oppositio ja työmarkkinajohtajat yhteiseen
seminaariin pohtimaan Suomen tilannetta. Samalla viikolla hallitus kokoontuu
budjettiriiheen.
– Suomen taloustilanne ei ole aivan
niin lohduton, mitä kansantalouden luvuilla annetaan ymmärtää. Meillä on
edelleen paljon aloja ja yrityksiä, joilla
menee hyvin, sanoo Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko.
Hänen mielestään sopimusten taso pitää mitoittaa hyvin ja huonosti menevien
alojen väliin.
L
– Sopimuksen sisältö pitää Teknologiateollisuuden näkökulmasta olla mahdollisimman ohut. Kun hintalappu putoaa tarpeeksi alhaalle, niin he voivat tarttua siihen kiinni, Kokko arvioi.
Hänen mielestään tilanne vaatii palkansaajapuolelta kylmäpäisyyttä: mihin
tahansa sopimukseen ei kannata lähteä.
– En näe mitään järkeä sopia nollapaperista, jossa ei ole palkankorotuksia kaikille eikä mitään laatuasioita.
Työpaikkoja ja ostovoimaa lisää
Neuvottelujohtajan mukaan tämänkertaisella sopimuskierroksella vaihtokauppa
tehdään työllisyyden ja palkankorotusten
välillä. Valtion pitää edistää työllisyyttä ja
työnantajan pitää sitoutua työllistämään.
Kokko muistuttaa, etteivät yritykset
työllistä yhtään enempää kuin tähänkään
asti, jos ne eivät joudu sitoutumaan työllistämistoimiin esimerkiksi sopimuksella.
– Työllisyyttä voi edistää esimerkiksi
satsaamalla tuotekehitykseen ja tutkimukseen siten, että Suomeen – etenkin
teollisuuteen ja palveluvientiin – syntyy
uusia tuotteita, joille on kysyntää.
UIL tavoittelee ostovoiman myönteistä kehitystä kaikille palkansaajille. Toisena tavoitteena on ratkaista työehtosopimusten ulkopuolella olevien asema.
YTN:n piirissä on noin 70 000 henkilöä,
jotka jäivät viime kierroksella täysin työnantajan hyväntahtoisuuden varaan esimerkiksi palkankorotusten suhteen.
Kolmantena tavoitteena on voitollisten
yritysten irtisanomisbuumin hillitseminen.
– Jos yritys tekee voittoa satoja miljoonia, niin ei käy, että se irtisanoo käytännössä milloin tahansa ja kenet tahansa.
Ismo Kokko toivoo jokaisen insinöörin panosta neuvottelukierrokselle, sillä
passiivisuus pelaa työnantajan pussiin.
– Omalla työpaikalla kannattaa olla
aktiivinen näiden asioiden suhteen. N
Työnantajilla kaksi linjaa
Kokko pitää keskitettyä ratkaisua mahdollisena. Elinkeinoelämän keskusliitto
EK:n sisällä käydään varmasti keskustelua taloustilanteesta, mutta liiton viestintä on ollut poukkoilevaa. Muu EK
näyttää olevan keskitetyn ratkaisun kannalla ja Teknologiateollisuus ry edelleen
panttaa sitä.
21
Erik-Mikael Telkki (vas.), Joonas Heikkilä, Ida Talvinen, Tero Lagerbom ja Jani Vuorio (ylhäällä vas.) ja Konsta Rosvall saavat järjestötyöstä
potkua myös opiskeluihin.
Järjestötyö luo yhteisöllisyyttä
Porilaiset insinööriopiskelijat tietävät, miten järjestötyöstä tehdään houkuttelevaa.
Pilkkitapahtumat, rastit ja yhteistyö muiden kampusten kanssa saavat opiskelijat liikkeelle
– ja järjestäytymään. Viime vuoden saldo oli yli 200 uutta jäsentä.
Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Mari Männistö
orin Insinööriopiskelijat PIO ry palkittiin vuoden paikallisyhdistyksenä tunnustukseksi ansiokkaasta ja
pitkäjänteisestä toiminnastaan. Sen saama kunnia ei ollut aiheetonta. PIOn toiminnan kulmakivet vuonna 2012 olivat
hyvät suhteet alueyhdistykseen Satakunnan Insinööreihin SATIiin, aluevastaavan aloitteellinen toiminta, tekniikan
opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen
mallikas toteuttaminen sekä kaikkinainen jäsenten aktivointi.
P
22
– Tehostimme tietoisesti markkinointia ja mainontaa viime vuonna, Porin Insinööriopiskelijoiden silloinen puheenjohtaja Tero Lagerbom myöntää.
Ja vaikutukset näkyivät välittömästi.
Helmikuussa järjestetty Pilkki-tapahtuma keräsi kolminkertaisen määrän eli
runsaat 400 innokasta osallistujaa edelliseen vuoteen verrattuna. Uusille opiskelijoille järjestettyjen kurnajaisten ja tursajaisten suosio nekin kaksinkertaistuivat.
Lagerbomin mukaan erilaiset tempa-
ukset ja ständit sekä infolehtiset ja julisteet ruokalassa ja ympäri kampusta lisäsivät tietoa PIO:n toiminnasta. Liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat saivat kutsun mukaan rientoihin ja
Facebook oli ahkerassa käytössä. Huhu
PIO:n valovoimaisuudesta kiiri ympäri
yhteistä kampusta.
Myös kansainväliset vaihto-oppilaat,
joita Porissa on vuosittain runsaat sata,
saivat kutsun rientoihin.
– He saivat meiltä haalarit jäsenetu-
hintaan, näin opiskelijakulttuuri lisäsi näkyvyyttään Porin kaupunkikuvassa, yhdistyksen kansainvälisten asioiden vastaava Ida Talvinen kertoo.
Kansainväliset tutorit järjestivät heille
lisäksi Welcome to Pori -tapahtumia.
Henkilökohtaista edunvalvontaa
Lagerbom ei malta olla kehumatta lähes
henkilökohtaisella tasolla tehtyä edunvalvontaa.
– Kiersimme jokaisen luokan kahteen
kertaan vuoden aikana ja kerroimme
opiskelijoille muun muassa työttömyyskassaan liittymisen tärkeydestä, hän selvittää.
Viime vuoden hallituksen jäsen Joonas Heikkilä painottaa, miten tärkeätä
tällainen työ on. Siitä saavat opettajatkin
lisämaustetta opetukseensa.
– On sekä aloittavien että valmistuvien
opiskelijoiden etu saada työelämästä sellaista tietoa, jota koulu ei jaa, hän sanoo.
PIO järjestää myös valmistuville keväisin kevätkiertueen sekä harjoitteluvalmennusta harjoitteluun lähteville.
Työssäkäyntitutkimus kerättiin luokka luokalta. Se antaa arvokasta tietoa Insinööriliiton tutkimusosastolle, joka pystyy vertailemaan kesän työssäkäyntikokemuksia. Jokainen 20 lomaketta kerännyt
sai palkinnoksi haalarimerkin.
Jani Vuorion ja Erik-Mikael Telkin mielestä järjestötyö on hauskaa.
paikat niin SATIn kuin IOL:nkin koulutuksissa, yhteyshenkilövastaava Erik-Mikael Telkki kertoo.
Näin muun muassa SATIn viski-iltoihin, jazz-brunssille sekä viestintäkoulutuksiin on aina löytynyt osallistujia. SATIn hallituksessa on aina opiskelijoiden
edustaja ja IOL:n hallituksessa jo monena
vuonna peräkkäin.
Yhteistyötä isojen inssien kanssa
Yhteistyö SATIn kanssa on sujunut jo
vuosien ajan jouheasti.
– Pyrimme täyttämään kaikki vapaat
Turvaverkko muualta muuttaneille
Uusille opiskelijoille PIO järjestää joka
vuosi kurnajaiset sekä tursajaiset. Yhteys-
henkilöille on tarjolla saunailtoja ja vappuna järjestetään yhteinen vapputilaisuus
sekä vappusoutu. Pikkujoulu on jo muodostunut traditioksi.
Toimistolta löytyy usein hallituksen
jäseniä tarjoamaan apua sitä tarvitseville.
– Minne muualle menisin kuin toimistolle, jos tarvitsen apua, Telkki ihmettelee.
Konsta Rosvall on samaa mieltä; toimistolla saa hyvän mielen ja usein uusia
ystäviä. Viime vuonna hallituksessa istuneen Talvisen mielestä parasta hallitustyöskentelyssä oli kavereiden kanssa touhuilu.
Joonas Heikkilän mielestä tärkeintä
on puhaltaa yhteen hiileen. Turvaverkon
avulla hän on itsenäistynyt ja saanut varmuutta sekä esiintymistaitoihin että opiskeluun. Kesällä suoritettu työharjoittelu
Itävallassa on näillä näkymin onnellisesti
takanapäin ja nuori mies kokemusta rikkaampi.
Sopivan pieni, tarpeeksi iso
Telkin mielestä Satakunnan ammattikorkeakoulu oli opiskelupaikkana myönteinen yllätys. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän kyselyn mukaan siellä saa
opetusta parhaasta päästä.
– Opetus on henkilökohtaista ja helppoa opiskelijalle. Opettajat miettivät
kanssasi, mitä kannattaa tehdä ja mitä ulkomaille lähtijän kannattaa opiskella,
Telkki kertoo. N
23
Teksti: Kirsi Tamminen
Piirros: Markku Haapaniemi
Matematiikka
kehittää ajattelua
laajasti
Alli Huovisen mielestä suomalaiset eivät arvosta
matematiikkaa riittävästi, vaikka sitä tarvitaan lähes
kaikkialla. Syynä saattaa olla tietämättömyys.
ululaisen Alli Huovisen mielestä
jokaiselle on tärkeää looginen ja
kriittinen ajattelutaito, jota matematiikan opiskelu tukee. Kiinnostus aiheeseen syntyy jo pikkulapsena, joten hän
kannustaa vanhempia ohjaamaan lapsiaan
matematiikan pariin.
Monesti julkisessa keskustelussa matematiikan eri osa-alueita vähätellään ja
kokonaan jopa kyseenalaistetaan.
– Usein sanotaan, mihin maitokaupassa tarvitaan derivaattaa. Eihän tarvitse
lehmistäkään tietää mitään, sen kun ottaa
vain maitopurkin, Huovinen sanoo.
– Kouluissa opitaan paljon asioita,
joita emme välttämättä tarvitse.
Huovinen tähdentää insinööriopiskelijoille, että kaikki oppi kannattaa ottaa
irti. Koskaan ei tiedä, mitä itse kukin tekee valmistumisensa jälkeen eikä sitä,
mistä on silloin hyötyä.
– Ennen pitkää kaikelle matematiikalle näyttää löytyvän sovelluksia.
O
Murtolukujen laventaminen hankalaa
Peruskoulun pohjalta matematiikan taidot voivat olla hatarat. Huovinen kertoo
ammattioppilaitoksen tekniikan puolen
aloittajista, joille opettajat olivat tehneet
testin taidoista. Mukana oli esimerkiksi
lasku ½ + ¾. Erään luokan talonrakennustekniikan opiskelijoista juuri kukaan
ei osannut laskea esimerkkiä.
– Murtoluvut ovat nuorille todella vaikeita, kun he ovat tottuneet käyttämään
laskimia, jossa käytetään desimaalilukuja.
24
Huovisen mielestä liiallinen laskimien
käyttö vaikeuttaa ajattelua sekä tulosten
arviointia. Myös päässä laskua pitää osata.
Tekemällä oppii
Huovinen on aina ollut kiinnostunut matematiikasta. Kansakoulussa häntä kiinnostivat päätöslaskut; sanalliset päättelytehtävät olivat hauskoja. Keskikoulussa
ensimmäisestä prosenttilaskukokeesta
tuli huono arvosana.
– Siitä sisuunnuin ja sen jälkeen laskin
prosenttilaskuja. Seuraavasta kokeesta
sain kympin. Tekemällä pääsee eteenpäin.
Huovinen lähti opiskelemaan matematiikkaa yliopistoon tarkoituksenaan
valmistua opettajaksi. Kolmantena opintovuotena professori kysyi häntä harjoitusten vetäjäksi ja sille tielle hän jäi. Eläkkeelle hän jäi Oulun yliopiston matematiikan lehtorin virasta.
Huovinen tunnetaan valtakunnan virallisena matikkatätinä; niin paljon hän
on tehnyt matematiikkaa tunnetuksi. Aiheesta kerrottuja tarinoita ja lehtijuttuja
on paljon.
– Tuttava ihmetteli, miksi aina pitää
kehittää kaikenlaisia vempaimia matematiikan sovellutuksien avulla.
Sittemmin tuttava oli menossa lonkkaleikkaukseen, jota ennen potilas tutkittiin huolella, selvitettiin muun muassa sydäntä matematiikan sovelluksilla. Tutki-
mus paljasti sydämen tukoksia, jotka vaativat viisi ohitusleikkausta.
– Hän taisteli kuukauden verran elämän ja kuoleman välillä, mutta koko ajan
matematiikan sovellusten avulla pystyttiin seuraamaan hänen tilannettaan. Kun
hän selvisi siitä, sanoin, eikö ole hyvä, että matematiikan avulla kehitetään lääketieteenkin tekniikkaa.
Ei päivää ilman matikkaa
Alli Huovisella on lukuisia esimerkkejä
matematiikan käytöstä ympäröivässä yhteiskunnassa sekä ihmisten hyvinvoinnin
parantamisessa. Silmälasien linssit ovat
kehittyneet tekniikan avulla. Geometriaan törmää kaikkialla, muun muassa
viemärien pyöreissä luukuissa, joiden ansiosta kansi ei putoa sisälle.
Sykloidi-käyrällä on tiettyjä ominaisuuksia, joita hyödynnetään rullalautarampeissa. Nikkaroija tarvitsee trigonometriaa porrasjakkaran rakentamisessa.
Huovinen arvelee, että tulevaisuuden
soveltamisaloja ovat avaruus- ja robottitekniikka. N
Perustaitojen tarve vaihtelee
Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtisen mielestä on
oleellista, että insinööriopiskelija saavuttaa opiskelussa valmiudet loogiseen ajatteluun.
– Tätä tarvitsevat kaikki insinöörit,
samoin kuin fysiikan peruslakien ymmärtämistä käytännön sovelluksissa.
Matematiikan perustaidot vaihtelevat työtehtävittäin erittäin paljon.
Osa insinööreistä sijoittuu erittäin paljon matematiikkaa vaativiin tehtäviin,
jotka sisältävät esimerkiksi lujuuslaskentaa tai sähköteknisiä mitoituksia.
– Heillä pitäisi olla matemaattisia
aineita olla paljon keskimääräistä
enemmän, Lahtinen painottaa.
Uusien insinööriopiskelijoiden taitojen lähtötasot vaihtelevat huimasti.
Toiset tulevat ammattikorkeakouluun
suoraan lukiosta. Toiset ovat opiskelleet lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa useita vuosia sitten.
– Ja sitten kaikkien pitää opiskella samassa ryhmässä.
Lahtisen mukaan matematiikan
opiskelu vaatii suuren määrän omaehtoista opiskelua ja opiskelua eli niin
sanottujen kotitehtävien tekemistä.
– Nykyisin opiskelijoilla ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää riittävästi aikaa matematiikkaan opiskeluviikon
aikana, rehtori pahoittelee.
Alli Huovisen lukuvinkkejä
matematiikasta kiinnostuneille
t Ritva Kokkola: Ansku ja Armas
ynnä matikkatäti. Lastenkirja.
t Olli Lehto: Tieteen huipulla.
Lars Ahlforsin elämä.
Perusteita insinööritieteille.
t Ian Stewart: Kirjeitä nuorelle
matemaatikolle.
t Matematiikkalehti Solmu
http://solmu.math.helsinki.fi/
25
Erasmus-opiskelijoita Heilbronnista.
Kesä työharjoittelussa Saksassa
Halu nähdä Kajaanin lisäksi muutakin maailmaa sai Jussi Sivosen lähtemään työharjoitteluun
Saksaan. Opintopisteiden lisäksi sieltä tarttui mukaan parantunut kielitaito ja rutkasti kontakteja.
Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Jackson de Oliveira
ajaanin ammattikorkeakoulussa tietotekniikkaa kolmatta vuotta opiskeleva Jussi Sivonen oli kuullut
opiskelijakaveriltaan myönteisistä kokemuksista kansainvälisessä harjoittelussa.
Mieli nähdä maailmaa sai hänet hakemaan työharjoittelupaikkaa Erasmus-ohjelman kautta.
Työharjoittelu Hochschule Heilbronnissa Saksassa alkoi helmikuun puolivälissä ja loppui heinäkuussa. Sivonen teki
työharjoittelun aikana kahdeksan tunnin
työpäiviä yliopistolla.
K
26
Harjoittelu hyväksytään sellaisenaan
opintoihin ja siitä saa 30 opintopistettä.
Lisäksi Sivonen suoritti saksan peruskurssin ja käyttöliittymien suunnittelukurssin, joista kummastakin saa viisi opintopistettä.
Avoimin mielin matkaan
Sivonen suosittelee työharjoitteluun lähtemistä muillekin. Muut kulttuurit tulevat tutuiksi, saa uusia kavereita ympäri
maailmaa ja kielitaito kehittyy.
– Lähdin avoimin mielin matkaan
ilman sen kummempia odotuksia, hän
kertaa kevään tunnelmia.
– En tiedä, auttaako tämä opiskeluissani, mutta uuden oppiminen ei koskaan
ole pahitteeksi.
Sivosen mukaan puitteet opiskelulle
olivat Saksassa hyvät. Hän aloitti harjoittelun tutustumalla ajoneuvosimulaatioohjelmaan ja mallinsi sitä varten koulun
lähettyvillä olevaa risteystä. Sen jälkeen
hän teki Matlabilla virtuaalisen laserskannerin, jolla mitataan etäisyyksiä ohikulkeviin autoihin ja suoritetaan törmäys-
Suomalaiset Niklas Mäkinen (vas.), Jussi Sivonen, Pinja Savolainen ja Erika Puumala vauhdissa Erasmus-opiskelijoiden jäähyväisjuhlissa.
Huhtikuun ensimmäiset puistokelit.
tarkistuksia. Harjoittelun ohjaaja opasti
hyvin uusiin asioihin.
Kesän aikana Sivonen sai tehtäväkseen tutustua myös oikeaan laserskanneriin ja lukea siltä tulevaa dataa, jota verrataan virtuaalisen skannerin tuloksiin.
Kansainvälisyys tavaksi
Sivosen vapaa-aika kului monipuolisten
harrastusten ja matkailun merkeissä mui-
den Erasmus-opiskelijoiden kanssa.
– Hyvällä säällä otimme puistossa aurinkoa tai pelasimme pallopelejä. Välillä
lähdimme lähikaupunkeihin Heidelbergiin ja Stuttgartiin erilaisiin tapahtumiin.
Paikalliseen yöelämään ehdimme myös
tutustua.
Matka Schwarzwaldin metsiin muiden maiden vaihto-oppilaiden kanssa
kuului kesän kohokohtiin.
– On ollut mielenkiintoista opetella
vieraan maan tavoille, puhua englantia tai
saksaa päivittäin sekä tavata uusia ihmisiä
eri puolilta maailmaa, Sivonen summaa.
Heilbronn on kansainvälinen opiskelukaupunki ja siellä on runsaasti opiskelijoita ympäri maailmaa. Kaukaisimmat
opiskelijat tulevat Hong Kongista ja Vietnamista. Lähialueilta Romaniasta, Puolasta, Unkarista, Latviasta, Liettuasta, Venäjältä ja Portugalista on runsaasti opiskelijoita. Sivosen aika on kulunut englantilaisten, irlantilaisten, ranskalaisten, saksalaisten, espanjalaisten, yhdysvaltalaisten ja
muutaman suomalaisen kanssa.
Sivonen suosittelee kansainvälistä harjoittelua jokaiselle, joka on kiinnostunut
tapaamaan uusia ihmisiä ja näkemään
uusia paikkoja. Hänen mielessään on jo
käynyt lähteä uudestaan joko opiskelemaan tai töihin ulkomaille.
– Vaihtoon lähteminen oli parhaita
päätöksiä, mitä olen tehnyt, Sivonen tunnustaa.
Syksyllä jatkuvat sekä opiskelut että
järjestötyöt Kajaanin Insinöörioppilaat
KaIO:ssa. N
27
3D-tulostin printtaa punaista esinettä.
Tulostusta kolmessa ulottuvu
Kolmiulotteinen tulostustekniikka kehittyy vauhdikkaasti.
3D-tulostus palvelee etenkin tuotekehittelijöitä.
Teksti: Juha Europaeus Kuva: Jarmo Mela / Lehtikuva
otkut uskovat kolmiulotteisen tulostustekniikan mullistavan yhteiskuntaa samalla tavoin kuin tietokoneet
tai internet. Toistaiseksi kolmiulotteinen
tulostus on vasta harvojen ulottuvilla.
Alalla puhutaan paitsi 3D-tulostuksesta myös pikamallivalmistuksesta, englanniksi rapid prototyping = RP. Sitä voi
hyödyntää laajasti eri sovelluksissa.
J
28
Yhdysvalloissa 3D-tekniikka sai julkisuutta pari vuotta sitten, kun sen avulla
valmistettu ruumiinosa pelasti pikkuvauvan hengen. Suomenkin keskussairaaloissa käytetään kolmiulotteisesti tulostettuja malleja leikkausten suunnitteluun sekä
eri tukisairauksien toipumisen edistämiseen. Myös keinonivel- ja implanttiteknologia hyödyntää 3D-tulostusta.
Kolmiulotteinen tulostus kehitettiin
alun perin teollisuuden tuotekehityksen
käyttöön. Siirtyessään 2D-piirtämisestä
3D-suunnitteluun teollisuus tarvitsi tekniikan, jolla protosarjojen ja testikappaleiden valmistus olisi tehokkaampaa.
Aikaisemmin prototyyppivalmistajat
lukivat 2D-piirustuksia ja koneistivat niiden pohjalta tarvittavat fyysiset mallit.
Kun siirryttiin kolmiulotteiseen CADsuunnitteluun, niin samalla haluttiin pois
2D-piirustuksista. Näin syntyi Rapid Prototyping, joka kehitti käyttöönsä stereolitografiaa, laser sintrausta ja useita muita
tekniikoita. Niitä kutsutaan nykyään
Ei vielä joka kotiin
Suomessa kolmiulotteisen tulostuksen osaamista on muun muassa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, jossa tutkitaan pääasiassa laseriin perustuvia tulostustekniikoita.
Yliopisto on panostanut eniten metallisten materiaalien tulostusprosessin tutkimukseen.
Erityisenä tutkimus- ja kehityskohteina ovat valmistusprosessit, uudet materiaalit ja uudet sovellukset.
Lappeenrannan LUT Laser on toistaiseksi ainoa suomalainen yliopiston
laboratorio, jolla on käytettävissään
metallisten kappaleiden 3D-tulostukseen soveltuva laite.
Itä-Suomen yliopistoon Joensuun
kampukselle rakennetaan maailman
ensimmäinen 3D-tulostuslaitteisto
optisten komponenttien tutkimuk-
udessa
termillä 3D-tulostus.
– Pikamallikoneita on suuri kirjo,
sanoo alalla lähes 20 vuotta työskennellyt Alphaformin tekninen johtaja Ari
Lehtonen.
Alphaform valmistaa pikamalleja,
protosarjoja sekä valmiita tuotteita muovista ja metallista.
Oppi käytännön kautta
3D-tekniikan idea on kolmiulotteisten
kappaleiden valmistaminen suoraan
CAD-geometrian pohjalta. Nykyiset
laitteet rakentavat mallin viipaloimalla
3D-mallin ohuiksi 2D-poikkileikkauk-
siksi ja tulostamalla nämä kerros kerrallaan toistensa päälle materiaalia lisäämällä.
Teollisuudessa kolmiulotteista tulostustekniikkaa hyödynnetään etenkin tuotekehityksessä ja enenevässä määrin myös
piensarjojen valmistuksessa.
– Mitä monimutkaisempi muoto ja
pienempi tuotantomäärä, sen todennäköisemmin 3D-tulostus tarjoaa vaihtoehdon
tuotteen valmistamiseen, sanoo Alphaformin toimitusjohtaja Dan Björklöf.
Pieni tuotantomäärä tarkoittaa enimmillään muutamaa sataa tulostuskappaletta. Kolmiulotteisesti voidaan käsitellä
esimerkiksi muovi- ja metalliesineitä.
Markkinoilla on useita erityyppisiä laitteistoja, jotka hyödyntävät muutamaa perustekniikkaa.
Kolmiulotteinen tulostustekniikka on
erinomainen apukeino koneen osien
suunnitteluun ja prototyyppien valmistamiseen. Metallien 3D-tulostuksen mahdollisuuksia on kokeiltu muun muassa ilmailu-, energia- ja autoteollisuuden sovelluksissa. Näissä merkittävämpänä etuna
voidaan pitää 3D-tulostuksen tuomaa
mahdollisuutta kappaleiden painon minimoimiseksi.
seen ja tuotekehitykseen. Lähes miljoona euroa maksavalla laitteella voidaan tulostaa esimerkiksi huippulaatuisia linssejä.
– Ammattikorkeakouluissa alkaa
myös olla jo laajalti kolmiulotteisia
tulostimia käytössä, sanoo tekniikan
tohtori Heidi Piili.
– Erityisesti tulostimia on muovimateriaaleille, mutta näissä käyttö
painottuu opetukseen, esimerkiksi
3D-tulostinten käyttöön muotoilussa.
Piili pitää kolmiulotteisten tulostimien yleistymistä selvänä. Tulostuksen tarkkuus, nopeus ja käytettävyys kehittyvät merkittävästi lähivuosina. Se tuskin toteutuu, että 3D-tulostimesta tulisi joka kodin käyttöesine. Sen sijaan erilaiset tulostuspalveluja tarjoavat yritykset yleistyvät.
Edullisimmat muovitulostuslaitteet
poikkeavat merkittävästi metalliesineiden
tulostuslaitteista. Metallien tulostus vaatii huomattavasti tarkempaa prosessin
hallintaa. Muun muassa lähtökohtana
olevan metallijauheen laatu on erittäin
tärkeä.
Muiden ydintekniikoiden osaaminen
on käytännössä työssä oppimista. Alakohtaista koulutusta ei käytännössä tarjolla ole. Laitevalmistajat kouluttavat
oman tekniikkansa osaajia.
Alalla vaaditaan tietotekniikan osaamista ja kykyä käyttää kolmiulotteisia
mallinnusohjelmistoja.
– 3D-mallinnustausta on ehdottomasti hyödyksi, sanoo Lehtonen, jonka
oma tausta on autoinsinöörin koulutus.
– On eduksi jos ymmärtää laajasti eri
valmistusmenetelmiä. Hyvän koulutuspohjan antavat muotoilu- ja tuotekehitysopinnot.
Lisäkoulutusta on mahdollista hankkia esimerkiksi konevalmistajien kautta.
Lopullisen opin saa käytännön työssä.
Alan vetovoimaa lisää se, että 3D-tulostus
kehittyy koko ajan ja uusia koneita tulee
markkinoille vuosittain. N
29
Teksti: Ilmari Uljas
Kuva: Shutterstock
Vastavalmistuneiden insinöörien
työmarkkinat kiristyneet
Vastavalmistuneiden insinöörien työllistyminen on heikentynyt viimeisen vuoden aikana,
selviää Uuden Insinööriliiton vuosittaisesta vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksesta.
uonna 2012 valmistuneista insinööreistä 62 prosenttia oli vakituisessa
työsuhteessa ja hieman useampi
kuin joka kymmenes oli työttömänä valmistumista seuraavana keväänä. Vuotta
aiemmin tehdyn tutkimuksen mukaan
valmistuneista 66 prosenttia oli työllistynyt vakituiseen työsuhteeseen ja työttömänä oli yhdeksän prosenttia.
V
Työttömien vastavalmistuneiden
määrä kasvussa
Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin vaikutukset näkyvät insinöörien työllistymisessä. Viimeisen vuoden aikana suomalainen vientiteollisuus on ollut vai-
30
keuksissa, mikä on vähentänyt vakituisten työsuhteiden määrää. Työttömäksi
jääneiden vastavalmistuneiden määrä on
kasvanut.
Työttömyysluvut ovat kuitenkin pysytelleet vuoden 2009 tason alapuolella, jolloin 16 prosenttia vastavalmistuneista oli
työttömänä valmistumista seuraavana keväänä. Myös määräaikaisten työsuhteiden osuus on kasvanut hieman.
Vastavalmistuneet kokevat
työllistymisen vaikeaksi
Liki puolet vuonna 2012 valmistuneista
piti koulutusta vastaavan työpaikan saantia melko vaikeana. Hieman yli kolman-
nes puolestaan piti koulutusta vastaavan
työpaikan saantia erittäin tai melko helppona. Vuonna 2012 valmistuneista kolme
neljästä työllistyi välittömästi, kun vuonna 2011 valmistuneista kaksi kolmesta sai
työpaikan heti valmistumisensa jälkeen.
Väylinä ensimmäiseen työpaikkaan korostuivat aiempaan tapaan harjoittelu- ja
kesätyöpaikat sekä insinöörityön toimeksiantajat.
Kun jätetään laskuista pois ne vastavalmistuneet, joilla oli työpaikka valmiina, insinöörit hakivat ensimmäistä työpaikkaansa keskimäärin 4,1 kuukautta
valmistumisen jälkeen. Se on hieman pitempi aika kuin vuotta aiemmin valmis-
62
2012
23
66
2011
21
64
2010
17
0
10
20
30
22
2 2
10
15
40
1 4
13
82
2000
12
13
76
2001
12
5
12
50
60
70
12
7
23
65
2002
1 4
6
24
61
2003
5
23
59
80
4
1 4
21
66
2004
2
12
71
2005
%
15
73
2006
1 3
16
68
2007
1 3
8
26
2008
12
9
24
52
2009
12
12
3 12
90
100
N Vakituinen työ NMääräaikainen työ NTyötön NJatkan opintoja NMuu tilanne
Valmistuneiden insinöörien työtilanne valmistumista seuraavana keväänä.
tuneilla. Silloin ensimmäistä työpaikkaa
haettiin keskimäärin 3,7 kuukautta. Työmarkkinoilla on havaittavissa pientä hiljenemistä. Vuonna 2012 valmistuneista
44 prosenttia oli saanut koulutusta vastaavan vakituisen ensityöpaikan. Määräaikaisen koulutusta vastaavan ensityöpaikan oli saanut hieman alle kolmasosa niis-
tä tutkimukseen vastanneista, joilla oli
valmistumishetkellä työpaikka valmiina.
Insinöörikoulutus vastaa odotuksia
Vastavalmistuneet insinöörit olivat tyytyväisiä koulutukseensa. Kolme neljäsosaa
insinööreistä kertoi työkokemuksensa perusteella olevansa joko melko tai erittäin
tyytyväisiä saamaansa insinöörikoulutukseen. Täysin tyytymättömiä saamaansa koulutukseen oli vain kolme prosenttia. Työn sisältö vaikutti merkittävästi
koulutuksen arvostamiseen, sillä vakituiseen koulutusta vastaavaan työsuhteeseen
päässeet arvostivat omaa koulutustaan
keskimäärin enemmän.
Lähes 80 prosenttia vastanneista koki työnsä vastaavan koulutustaan. Vain
seitsemän prosenttia koki, että kevään
2013 työpaikka ei vastannut koulutusta
lainkaan.
Määräaikaisen työsuhteen jälkeen
Määräaikaiset työsopimukset lisääntyivät
vastavalmistuneiden insinöörien keskuudessa. Vuonna 2012 valmistuneista 23
prosenttia kertoi olevansa määräaikaisessa työsuhteessa keväällä 2013. Heistä kolmannes uskoi jatkavansa samassa työpaikassa uudella työsopimuksella, joka viides
oli varma vakituisen työsopimuksen saamisesta tai uuden työn aloittamisesta jossakin muualla, ja joka kymmenes oli melko varma tulevasta työttömyydestä. Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen
on kasvava haaste.
Vastavalmistuneet sijoittuvat
asiantuntijatehtäviin
Noin kaksi kolmasosaa vastavalmistuneista insinööreistä työllistyi asiantuntijatehtäviin. Työtehtäviä tutkittaessa voitiin
havaita, että opiskelujen aikana kerrytetty oman alan työkokemus nosti vastavalmistuneen mahdollisuuksia edetä työorganisaatiossaan. Niillä, jotka olivat ehtineet hankkia enemmän työkokemusta,
oli paremmat mahdollisuudet työllistyä
heti vaativampiinkin tehtäviin. Esimerkiksi yli 34-vuotiaana valmistuneista 27
prosenttia työllistyi esimiestehtäviin valmistumisensa jälkeen. Keskimäärin vastavalmistuneista samaan asemaan pääsi
10 prosenttia työuran ensimmäisen vuoden aikana.
Tutkimustulokset on kerätty vuonna
2012 valmistuneilta insinööreiltä kyselytutkimuksena kevään 2013 aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 923 vastavalmistunutta insinööriä. N
31
Teksti: Joel Uusi-Oukari, työsuhdelakimies
Kuva: Shutterstock
Osa-aikaisen työntekijän
etuoikeus lisätyöhön
Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan osa-aikaiset työsuhteet
ovat lisääntyneet viime aikoina nopealla tahdilla.
aikka merkittävä osuus osa-aikaisissa työsuhteissa olevista työntekijöistä tekee osa-aikatyötä vastentahtoisesti, moni tekee lyhyempää työpäivää omasta tahdostaan, jotta aikaa jäisi
esimerkiksi opinnoille tai perheelle. Kokoaikaiselle työlle voi kuitenkin tulla tarve esimerkiksi opinnoista valmistumisen
V
32
kynnyksellä tai henkilökohtaisen tilanteen muuttuessa.
Osa-aikaiselle pitää tarjota
mahdollisuus lisätyöhön
Työsopimuslaissa on säädetty työnantajan erityisestä lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta osa-aikaisille työntekijöille. Jos
työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajalla on
velvollisuus tarjota näitä töitä ensisijaisesti työnantajan palveluksessa oleville osaaikatyöntekijöille.
Työnantajan on siis ensiksi selvitettävä mahdollisuudet lisätä osa-aikaisten
työntekijöiden työaikaa ennen uuden tai
uusien työntekijöiden rekrytoimista. Lisätyön tarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluvat kaikki vapaina oleviin tehtäviin sopivat osa-aikaiset työntekijät. Jos osa-aikainen työntekijä voi suoriutua lisätyöstä
työn teettämisen kannalta kohtuullisella
koulutuksella, työnantajan on annettava
tällainen koulutus.
Lisätyötä tulee tarjota sellaisille työntekijöille, jotka soveltuvat avoinna oleviin
tehtäviin. Soveltuvuuden arvioinnissa on
huomioitava työtehtävien laatu ja vaativuus sekä työntekijän työtehtävät, kokemus ja ammattitaito. Mitä läheisemmin
lisätyö muistuttaa osa-aikaisen työntekijän työsopimuksen mukaisia työtehtäviä
sitä suuremmalla todennäköisyydellä
niitä pitää tarjota.
Lisätyön tarjoaminen kattaa pienetkin mahdollisuudet tehdä sovitun osa-aikaisen työajan ylittäviä työtunteja. Kyse
voi olla yhtä hyvin lyhyellä sairaslomalla
olevan työntekijän tuuraamisesta kuin
pysyvästä lisätyövoiman tarpeesta.
Lisätyön tarjoamisvelvollisuuden
rajoitukset
Jos työsopimus on tehty työntekijän aloitteesta osa-aikaiseksi perhe- tai opintosyis-
tä tai työntekijä on muuten ilmaissut
työnantajalle, ettei hän ole lisätyöstä kiinnostunut, lisätyötä ei tarvitse tarjota. Osaaikainen työntekijä ei ole kuitenkaan tällaisessa asemassa kauempaa kuin hän haluaa, joten työntekijä voi koska vain ilmoittaa työnantajalle olevansa halukas
ottamaan vastaan hänelle soveltuvaa lisätyötä. Ilmoituksesta eteenpäin työnantajalla on velvollisuus tarjota osa-aikaiselle
työntekijälle lisätyötä aina kun sille on
tarvetta.
Työntarjoamisvelvollisuuden piiriin
kuuluvat vain sellaiset tehtävät, jotka
teetetään työsuhteessa. Mikäli tehtävät
hoidetaan esimerkiksi alihankintana
toisen yrityksen kautta, eivät ne lähtökohtaisesti kuulu lisätyön tarjoamisvelvollisuuden piiriin. Työharjoittelijan tai
tukityöllistetyn rekrytoiminen ei tarkoita lisätyövoiman tarvetta, jos työtä teetetään koulutuksellisilla perusteilla. Mikäli harjoittelija tekee osa-aikaisille
työntekijöille sopivia tehtäviä, työnantaja ei voi kuitenkaan ottaa harjoittelijaa
harjoitteluajan päätyttyä työsuhteeseen
rikkomatta lisätyön tarjoamisvelvollisuuttaan.
Laki ei ota suoraan kantaa siihen, voiko työnantaja teettää lisätöitä vuokra-
työntekijöillä. Tuomioistuinten oikeuskäytännössäkään ei ole annettu aiheeseen
liittyvää ennakkopäätöstä, joten toistaiseksi kysymys on juridisesti epäselvä.
Työn tarjoaminen
Lisätyön tarjoamisvelvollisuudelle ei ole
säädetty erityisiä muotovaatimuksia.
Keskeistä on, että mahdollisuus lisätöihin saatetaan osa-aikaista työtä tekevien
tietoon. Työnantaja voi edellyttää, että
vastaus lisätyön vastaanottamisesta annetaan tiettyyn määräaikaan mennessä.
Jos osa-aikaiset työntekijät eivät ole halukkaita ottamaan lisätyötä vastaan,
työnantaja voi palkata tehtäviin uuden
työntekijän.
Laki velvoittaa työnantajaa tarjoamaan lisätyötä myös taloudellisella tai
tuotannollisella syyllä irtisanotulle työntekijälle ja lomautetulle työntekijälle. Mikäli työnantajalla on lomautettuja työntekijöitä tai lähiaikoina irtisanottuja työntekijöitä, eri ryhmille pitää tarjota työtä
laissa säädetyssä järjestyksessä. Ensisijaisesti lisätyötä tarjotaan lomautetuille
työntekijöille, toissijaisesti osa-aikaisille
työntekijöille ja viime kädessä takaisinottovelvoitteen piirissä oleville irtisanotuille työntekijöille. N
Lomautettujen asiointi TE-toimistossa muuttui
omautettujen on pitänyt 1.7.2013 alkaen ilmoittautua itse työnhakijaksi
verkossa osoitteessa www.te-palvelut.
fi. Työnhaku ei tule enää voimaan työnantajan ilmoituksella, jos lomautus on alkanut heinäkuussa tai myöhemmin. Samalla työnantajien ei tarvitse enää ilmoittaa yksittäistä lomautettua koskevia tietoja TE-toimistolle.
Uudella menettelyllä lomautetut saavat entistä yhdenmukaisempaa ja tasapuolisempaa palvelua. Työnhaun käynnistäminen ja lomautetulle tarjottava palvelu eivät enää riipu työnantajien lomauttamien työntekijöiden määrästä ja lomautuksen toteuttamistavasta.
Jos lomautus alkoi 30.6. tai aiemmin,
L
työnhaku tuli voimaan, jos työnantaja
on tehnyt lomautettavasta työntekijästä
ryhmälomautusilmoituksen TE-toimistolle.
nuksia tai sirullista henkilökorttia, työnhaun voi aloittaa ainoastaan ottamalla
henkilökohtaisesti yhteyttä TE-toimistoon.
Työnhakijan asiointi verkossa lisääntyy
Työnantajan työmäärä vähenee
Työnhakijalle nopein tapa aloittaa työnhaku on osoitteessa www.te-palvelut.fi.
Palveluun tulee kirjautua pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhaku alkaa heti, kun työnhakija on vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot.
Toiminta työnhaun käynnistämisen
jälkeen riippuu siitä, miten pitkäksi aikaa
työnhakija on lomautettu.
Jos työnhakijalla ei ole pankkitun-
Työnantajien ei enää tarvitse toimittaa
yksittäistä lomautettua koskevia tietoja
TE-toimistolle. Kuitenkin jos työnantaja
lomauttaa vähintään kymmenen työntekijää, työnantajan tulee jatkossakin toimittaa TE-toimistolle ennakkoilmoitus.
Ilmoituksessa työnantaja antaa arvion lomautettavien työntekijöiden lukumäärästä, lomautuksen toteuttamistavasta sekä
arvion lomautuksen ajankohdasta. N
33
Teksti: Ulla-Mari Pasala
Kuva: Shutterstock
Ammattikorkeakoulut
uudistusten pyörteissä
mmattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan uudistusten tavoitteena pitää olla ammattikorkeakoulut, jotka ovat kansainvälisesti arvostettuja, autonomisia ja vastuullisia osaajien
kouluttajia. Ne ovat alueellisen kilpailukyvyn rakentajia, työelämän uudistajia
sekä innovaatioiden kehittäjiä.
Ammattikorkeakoululain uudistus
käynnistyi vuonna 2011, kun opetus- ja
A
34
kulttuuriministeriö pyysi amk:ilta esityksiä koulutustarjonnan vähentämiseksi ja
toimipisteverkon kokoamiseksi. Aloituspaikkoja vähennettiin tämän vuoden
alussa 2030, joista vajaa 800 kohdistui
tekniikan ja liikenteen alalle.
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa uuden amk-lain, joka tulee voimaan ensi
vuoden alussa.
– Siinä on kaksi merkittävää muutos-
ta. Ne ovat uudet toimiluvat ja rahoituksen määräytymisperusteiden muuttuminen, Arenen puheenjohtaja Markku Lahtinen sanoo.
Uudet toimiluvat myönnetään joko pysyvinä tai kahden vuoden määräaikaisina.
Määräaikaiset toimiluvat tulevat ilmeisesti niille, joiden tavoitteena on fuusioitua jonkin toisen amk:n kanssa, Lahtinen ennustaa.
Toimiluvissa määritellään ammattikorkeakoulujen koulutusvastuut ja niiden
mahdolliset tarkennukset, joiden mukaan
säännöllistä tutkintoon johtavaa koulutusta on velvollisuus järjestää.
– Arene on arvostellut rahoitusuudistusta, koska jatkossa rahoitus määräytyy
kokonaan tuloksellisuuden mukaan. Kriteereitä on kymmenkunta. Tärkeimmät
niistä ovat suoritettujen tutkintojen, 55
opintopistettä vuodessa suorittaneiden
opiskelijoiden, TKI-toiminnan rahoituksen, julkaisujen ja kv-vaihtojen määrä sekä työllistyminen tutkinnon jälkeen,
Lahtinen kertoo.
Osakeyhtiömalli toiminnan
tehostamiseksi
Valmistelussa on lain toinen vaihe, jonka
suurimmat kysymykset ovat ammattikorkeakoulujen muuttaminen osakeyhtiömallisiksi ja perusrahoituksen siirtyminen kokonaan valtion verotuksesta rahoitettavaksi. Arene kannattaa ylläpitomuodoksi osakeyhtiötä. N
Mika-Matti Ojala
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Tule mukaan toimintaan
nnea kaikille insinööriopintonsa nyt
aloittaville. Suomalainen insinöörikoulutus on sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettua ja laadukasta.
Tänä syksynä opintonsa aloittaa ministeriön aloituspaikkaleikkausten johdosta
entistä vähemmän opiskelijoita. Nuorten
koulutusohjelmissa aloituspaikkoja on nyt
6 644. Tämä on 781 vähemmän kuin vuonna 2011. Insinööriopiskelijaliiton mielestä
aloituspaikkoja olisi pitänyt leikata vieläkin
enemmän.
Opintojen aikana saattaa varsinkin työelämään liittyvissä asioissa eteen tulla ongelmia. Nuori opiskelija on työnantajalle
varsin helppo tapaus. Hyvin yleistä on, että
työnantaja pyrkii maksimoimaan tuottonsa nuoren työntekijän kustannuksella.
Näissä tilanteissa Insinööriopiskelijaliitto ja
Uusi Insinööriliitto ovat juuri sinua varten.
Syksy on vilkasta aikaa insinööriopiskelijakulttuurin harrastamiselle. Suurimpia
valtakunnallisia tapahtumia ovat InssiCooper, ASTin-risteily sekä Insinööriopiskelijapäivät IOP. Se järjestetäänkin nyt viimeisen
kerran syksyllä. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään Rovaniemellä 5.4.2014.
Valtakunnallisten tapahtumien lisäksi
paikallisyhdistykset järjestävät runsaasti
paikallisia tapahtumia. Lisää tietoa niistä
saat omalta paikallisyhdistykseltäsi.
Toimintaamme on helppo päästä mukaan. Monelle ensimmäinen askel on toimia paikallisyhdistyksessä yhteyshenkilönä. Silloin sinulla on mahdollisuus osallistua liiton järjestämiin valtakunnallisiin
koulutuksiin. Myös paikallisyhdistysten
hallituksiin kaivataan joka vuosi innokkaita toimijoita. Jokaiselle aktiivitoiminnasta
kiinnostuneelle varmasti riittää tekemistä.
Energistä syksyä kaikille!
O
Toimiston henkilökunta vasemmalta oikealle: Vassa Honkanen, Juha Manu,
Ulla-Mari Pasala, Ilkka Malkavaara, Jaana Kuorelahti ja Tero Rinne.
Nuorjäsentoiminnan henkilökunta esittäytyy
Neljä työntekijää hoitaa Uuden Insinööriliiton nuorjäsentoimintaa
Pasilan toimistolla. Asiamies Juha
Manu koordinoi toimintaa ja toimii Insinööriopiskelijaliiton hallituksen sihteerinä.
Asiamies Tero Rinne vastaa
nuorjäsenprojektin toteuttamisesta
sekä opiskelijoille järjestettävistä
koulutuksista ja tapahtumista.
Asiamies Ulla-Mari Pasala hoitaa viestintää ja markkinointia. Heidän työtehtäviinsä kuuluu myös liiton paikallisyhdistysten toiminnan
tukeminen, jäsenten neuvonta sekä
yhteydenpito ammattikorkeakouluihin.
Osa-aikaiset nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelehti ja Ilkka Malkavaara hoitavat liiton markkinointia ja jäsenhankintaa sekä tukevat paikallisyhdistyksiä.
Assistentti Vassa Honkanen
hoitaa opiskelijakoulutusten ilmoittautumiset ja käytännön järjestelyt,
insinöörisormustilaukset ja opiskelijastipendit.
Kaikki opiskelijatoiminnan
työntekijät tavoittaa sähköpostilla
[email protected]. N
UIL:n nuorjäsentoiminta kiertää
korkeakouluja syksyllä 2013.
Tarkista oman paikkakuntasi kierrospäivä:
www.iol.fi/kiertue
35
Nuorjäsentoiminnan koulutusja tapahtumakalenteri syksyllä
Syyskuu
13.–15.9.
InssiCooper-vaellustapahtuma
Pyhä-Luosto
26.–27.9.
ASTin-risteily
Turku
28.–29.9.
YH1 Järjestötoiminta ja kokoustekniikka
Oulu
5.–6.10.
YH1 Järjestötoiminta ja kokoustekniikka
Kouvola ja Riihimäki
12.–13.10.
Insinööriopiskelijapäivät 2013
Turku
19.10.
YH2 Työnhaku ja palkka-asiat
Helsinki ja Tampere
26.10.
YH2 Työnhaku ja palkka-asiat
Mikkeli ja Oulu
9.–10.11.
YH3 Neuvottelutaito ja työmarkkina-asiat
Oulu
16.–18.11.
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n liittokokous
Laiva
Lokakuu
iitto kouluttaa jäseniään aktiivisesti.
Syksyn käynnistää Palvelujen markkinointi PalMa -koulutus elokuussa. Siinä
kerrataan liiton jäsenetuja, -palveluita ja
toimintaa sekä harjoitellaan esiintymistä,
jäsenyyden markkinointia ja potentiaalisen jäsenen kohtaamista erilaisin harjoituksin.
YH1-koulutuksessa perehdytään Insinööriopiskelijaliiton toimintaan osana akavalaista yhteisöä ja harjoitellaan kokoustekniikan koukeroita.
YH2-koulutus keskittyy työelämäkysymyksiin aiheina työnhakeminen, työ-
L
36
Marraskuu
haastattelutilanne, työsopimusasiat ja
palkkaukseen liittyvät kysymykset.
Valmistumista lähellä oleville aktiiveille tarkoitettu YH3-koulutus vie osallistujat syvemmälle työmarkkinatoiminnan maailmaan ja antaa vinkkejä neuvottelutilanteisiin. Lisää tietoa koulutuksista
antaa asiamies Tero Rinne (tero.rinne@
uil.fi). N
Insinööriopiskelijapäivät järjestetään tänä
vuonna Turussa. Ilmoittautuminen on jo
käynnissä osoitteessa www.iop.fi ja lisätietoa tapahtumasta antaa Joonas Halmeenmäki ([email protected]).
Yhdessä
hyvään
työelämään
Syksyn suunnitelmia
piskeluarjen alettua on hyvä paneutua
kesän ajaksi vain kevyesti telakalle pantuun toimintaan. Suven aikana on tehokkaasti mietitty IOL:n hallituksen toiminnan painopisteitä ja tavoitteita.
Syksyn aikana yksi tärkeimpiä asioita on
uusien aloittaneiden opiskelijoiden keskuudessa suoritettava jäsenhankinta. Fokus ei
ole kuitenkaan pelkästään siinä. Samaan aikaan pitää tiedottaa myös järjestäytymisen
tärkeydestä ja luoda näkyvyyttä jäsenistölle. Syksyn kenttäkierros muistuttaa jäsenyyden ja violetin kortin tuomista eduista.
Tarkoituksemme on myös parantaa jo
opiskelun aikana muodostuvaa ammattiidentiteettiä sekä luoda ylpeyden ilmapiiriä
omaa alaa kohtaan. Vaikka nykyinen pääsykoemalli on vanhentunut ja opiskelijoiden
sisäänottomäärä kokenut inflaatiota, pitää
jokaisen insinööriopiskelijan kokea jo opiskelu tekniikan alalla saavutukseksi. Onhan
suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakennettu kekseliäiden insinöörien suunnittelemien tuotteiden viennin varaan.
Hallitus pitää nykyisin blogia osoitteessa teamkorso.blogspot.fi. Sitä seuraamalla
pysyt perässä tekemisistämme ja suunnitelmistamme. Lisää kyseinen sivu kirjanmerkkeihin!
O
Joonas Halmeenmäki,
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry hallituksen jäsen,
tiedotus ja viestintä
37
Teksti: Birgitta Suorsa / UP Uutispalvelu
Kuva: Shutterstock
Eläkkeelle lähtö
halutaan reilusti
myöhemmäksi
Nykyinen joustava 63–68 vuoden eläkeikä on siirtänyt
keskimääräistä vanhuuseläkkeelle lähtöä 63,5 vuoteen.
osin työkyvyttömyyseläkkeelle päädytään keskimäärin 51,9-vuotiaana, joten
kaikkien keskimääräinen eläköitymisikä
on 60,9 vuotta.
– Suosituin eläkkeellesiirtymisikä on työssä olevilla 63 vuotta, kertoo Eläketurvakeskus
ETK:n johtaja Mikko Kautto.
Jotta huoltosuhde eli työssäkäyvien suhde
eläkeläisiin ja alle 15-vuotiaisiin pysyisi kestävänä, eläköitymisiän pitäisi nousta tuostakin.
ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantalan johtama työryhmä pohtii syksyn mittaan, pitäisikö varsinaista eläkeikää korottaa vai löytyykö
pulman ratkaisemiseksi muita keinoja.
Kauton mukaan kehitys on ollut hyvä, sillä ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta palkansaajat halusivat jäädä vanhuuseläkkeelle 60
vuoden tietämissä. Eläkeikä oli tuolloin 65
vuotta.
T
Tavoitteessa vaikea pysyä
Ruotsissa esitetään eläkeiän korottamista. Ensin eläkkeelle voisi jäädä 62-vuotiaana nykyisen 61 vuoden sijaan. Sitten eläkeikää korotettaisiin portaittain siten, että vuonna 2019 täyden eläkkeen saisi 66-vuotiaana.
Suomessa tavoitteeksi on asetettu, että
kaikkien keskimääräinen eläköitymisikä olisi
62,4 vuotta vuonna 2025.
Tavoitetta on lähestytty, ja työkyvyttömyyseläkkeiden osuus on pudonnut. Tähän
ovat vaikuttaneet koulutustason nousu, työturvallisuuden parantuminen ja raskaiden töiden
vähentyminen. Kautto huomauttaa, että asenteetkin työssä jatkamiseen ovat muuttuneet.
– Suuret työnantajat ovat selvästi mieltäneet,
38
että kyse on koko yhteiskunnasta. Suurin osa
työpaikoista on kuitenkin pienissä yrityksissä,
ja niissä ajatellaan ensisijaisesti yrityksen menestymistä. Työtehtävien muuttamiseen ei ehkä ole niin paljon edellytyksiä.
Muutosvauhti on hidas.
– Eläkkeelle lähdön pitäisi tapahtua likempänä 65 vuotta, Kautto sanoo.
Naapurimaassa pohditaan, että pitkän
työuran tietyissä raskaissa ammateissa tehneet
voisivat päästä eläkkeelle nuorempina kuin
muut. Suomessakin on esitetty, että 40
vuoden työura riittäisi.
Kautto huomauttaa, että työuran
mittaamisesta voisi tulla ongelmia. Pitäisi voida verrata kokopäiväisesti ja
osapäiväisesti työskentelevien työuria.
– Laskukaavasta voisi tulla varsin
hankala, etenkin kun rekisteröintiä ei
ole kaikilta vuosilta, koska eläkejärjestelmän kattavuus on edennyt eri sektoreille vähitellen.
Elinaikakertoimen vaikutus kovenee
Työntekijä saa vuotta ennen alinta eläkeikää
laskelman, kuinka kauan hänen täytyy työskennellä, jotta eläke tulee täytenä.
Vuodesta 2010 lähtien elinaikakerroin on
nipistänyt niiden eläkkeitä, jotka haluavat
päättää työuransa juuri 63-vuotiaina. Jos jaksaa muutaman kuukauden pidempään, eläke
tulee täytenä.
Elinaikakerroin on Kauton mukaan vaikutukseltaan vielä niin vähäinen eli 2–3 prosenttia, ettei se ole sanottavasti siirtänyt eläkkeelle
lähtöä.
– Ihmiset jäävät eläkkeelle yleensä vuodenvaihteessa tai ennen kesälomia, miten se kulloinkin sopii yritysten vuosisuunnitelmiin tai
työpaikan lomasuunnitelmiin.
Elinaikakertoimen idea on, että se nostaa
automaattisesti ikää, jolloin eläkkeen saa täytenä. Vuonna 2060 elinaikakerroin leikkaa
63-vuotiaan alkavaa eläkettä 20 prosentilla.
Täyteen eläkkeeseen pitäisi jatkaa työssä
kolmisen vuotta.
Julkisuudessa ei ole mainittu, että
elinaikakertoimen antamasta iästä tehtäisiin alin eläkeikä. Sen sijaan kertoimen
väliaikaisesta koventamisesta on toisinaan vihjattu.
Rahastointi pysyy vahvana
Rantalan eläketyöryhmä pohtii eläkkeiden riittävyyttä, järjestelmän kestoa ja oikeudenmukaisuutta. Pohdittavina ovat
muun muassa lesken- ja lapseneläkkeet, osaaikaeläke, superkarttuma ja eläkemaksut.
Kautto muistuttaa, että hyvät uutiset ovat
hautautuneet huonojen talousuutisten alle.
– Eläketurvaa ajatellen on tapahtunut kolme myönteistä asiaa. Huoltosuhde ja työllisyysaste ovat parempia kuin ennakoitiin. Lisäksi sijoitukset ovat tuottaneet odotettua paremmin.
Vuoden 2011 laskelmien jälkeen ovat
tulleet uudet väestölaskelmat.
– Ne näyttävät paremmilta, eli
huoltosuhde terveemmältä. 65-vuotiaiden osuus ei nouse niin suureksi
kuin aiemmin ennakoitiin.
Viimeaikaiset irtisanomiset ja
talousahdingon pidentyminen
merkitsevät kuitenkin vähemmän
eläkkeenmaksajia. Nykyinen työllisyystilanne on silti parempi kuin
vuoden 2011 laskelmassa.
Vaikka suurten ikäluokkien eläköityminen on lisännyt eläkemenoja,
rahastoitavaksi jää varoja edelleen. Tilanne vaikeutuu, kun suuret ikäluokat tulevat korkeaan vanhusikään ja 1960-luvun
alussa syntyneet lähestyvät eläkeikää.
– Eläkejärjestelmän kestävyyttä ajatellen
täytyy muistaa, että rahastoitavat varat täytyy
sijoittaa tuottavasti, Kautto toteaa.
Sijoitusten reaalituoton pitäisi olla vähintään 3,5 prosenttia, jotta nykyjärjestelmä kestää. Tähän on ylletty myös kahtena viime
vuonna. N
39
Bulls
KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet
kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa tulee olla luku
1–9. Rivin numeroiden summan tulee
vastata lukua mustassa ruudussa rivin
yläpuolella tai siitä vasemmalle.
Sama luku esiintyy vain yhden kerran
jokaisessa summassa. Parittomat luvut
ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.
Ratkaisu on verkkolehdessä:
www.insinoori-lehti.fi
Valmistutko
insinööriksi?
Tilaa insinöörisormus
edullisesti sesonkitilauksena
1.9.–15.10.2013.
Lisätietoa osoitteesta
YYYWKNƂUQTOWU
tai puhelimitse 0201 801 834
Insinöörisormus on perinteinen,
insinöörejä yhdistävä
ammattikunnan tunnus.
Insinöörisormuksella on
jo yli 37 000 kantajaa.
1. Minkä yksikön alkuperäinen määritelmä oli yksi kymmenesmiljoonasosa
maapallon navan ja päivätasaajan
välisestä etäisyydestä?
2. Mikä Suomessa säädetty/käyttöön
otettu laki sai aikoinaan Ranskan
boikotoimaan suomalaisia tuotteita?
3. Mikä on pohjoismaiden suurin
sisämaakaupunki?
4. Kuinka monta vuotta Urho Kekkonen
toimi Suomen presidenttinä?
5. Missä kaupungissa Suomessa
sijaitsee Sveitsi?
6. Kuinka laaja on insinööriopintoihin
kuuluva pakollinen työharjoittelu
opintopisteinä?
7. Mitä yhteistä on Tampereen
Puuhiomolla ja Kanadan Ontariolla?
8. Kuinka pitkä merenkulussa on
kaapeli?
9. Millä nimellä suomalaiset tuntevat
paremmin muun muassa sanoma- ja
aikakauslehdistä tutun Sarge Orville
P. Snorkelin?
10. Blowin´ in the Wind on Bob Dylanin tunnetumpia kappaleita. Kuka
käänsi kappaleen suomeksi ja millä
nimellä?
Oikeat vastaukset ovat verkkolehdessä:
www.insinoori-lehti.fi
40
Teksti ja kuvat: Minna Virolainen
4
Kesäterveisiä kentältä
iiton Kesäkaravaani vieraili kierroksellaan
viidessä kaupungissa. Kiertue käynnistyi
Helsingin Maailma kylässä -tapahtumassa (1).
Aurinkoisessa Joensuussa nautittiin RockBrunssia, jonka voimin festarikansan oli hyvä
jatkaa Ilosaarirockiin (2). Porissa aluetoimisto
täyttyi Jazz-Brunssilla iloisista osallistujista ja
vilkkaasta puheenporinasta (3). Valkeakoskella ständi pystytettiin kahdeksi päiväksi Työväen Musiikkitapahtumaan (4). Kesän viimeisenä tapahtumana Karavaani kurvasi Hämeenlinnan Elomessuille.
Kiitokset mukana olleille jäsenjärjestöille
sekä kaikille tapahtumiin osallistuneille. N
L
2
3
1
41
asiakaspalvelun kuulumisia
Muista hyödyntää liiton palveluja
yksyllä moni vaihtaa uuteen työhön. Jos asia on sinulle ajankohtainen, voit lähettää sinulle tarjotun
työsopimuksen asiakaspalvelun asiamiesten kommentoitavaksi ennen sopimuksen
allekirjoitusta. Näin voit välttyä monilta
työsuhteen pulmatilanteilta, kun asiat on
sovittu asianmukaisesti ja selkeästi kuntoon jo ennalta.
Asiakaspalvelun kautta tavoitat myös
muut liiton asiantuntijat, kuten esimerkiksi tutkimusosastomme, joka auttaa
mielellään sopivan palkkatoiveen haarukoinnissa. Jos taas uutta työtä ei ole vielä
löytynyt, voit olla kauttamme yhteydessä
S
urapalvelutiimiimme.
Heiltä saat apua CV:n hiomiseksi
huippukuntoon tai vaikkapa kokonaisvaltaisemmankin urasuunnitelman tekoon. Asiamiehiltämme saat tukea, jos
työehtosopimuksen ehtojen tulkinnasta
on työnantajan kanssa erimielisyyttä tai
jos työpaikallasi aloitetaan yt-neuvottelut.
Jos epäilet työnantajan irtisanoneen
sinut ilman lainmukaista perustetta tai
muutoin toimivan epäasiallisesti, tavoitat
asiakaspalvelun kautta myös lakimiehemme, jotka voivat auttaa asian selvittelyssä.
Asiakaspalveluun voit ottaa muutoinkin yhteyttä kaikissa asioissa, jotka liitty-
Uusi Insinööriliitto UIL
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
toimisto avoinna arkisin klo 9–16
Toiminnan johto
Viestintä
puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja
Pekka Liimatainen, 040 052 4191
varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500
varapuheenjohtaja
Raimo Sillanpää, 040 050 334 1191
johdon assistentti
Teija Hyvärinen, 0201 801 811
viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847
toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826
toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819
verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827
Asiakaspalvelu 0201 801 801
asiakaspalvelu@uil.fi
nuorjäsenasiamiehet
Jaana Kuorelahti, 020 1801 873
Ilkka Malkavaara, 0201 801 874
assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834
Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö
Alueasiamiehet
Etelä-Suomi
alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Järjestö- ja kenttäyksikkö
järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872
assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823
vät jäsenyyteen, jäsenpalveluihin tai jäsenetuihin. Autamme mielellämme ja tarpeen mukaan ohjaamme yhteydenoton
eteenpäin muille asiantuntijoillemme.
Jos siis jokin mietityttää, älä epäröi,
vaan ota yhteyttä. N
Häme ja Keski-Suomi
alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845
Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä
johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840
assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851
edunvalvontapäällikkö
Jouko Malinen, 0201 801 817
projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 848
asiakasyhteyshenkilö
Anssi Oksanen, 0201 801 838
Järjestötoiminta
koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835
asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824
asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865
toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836
Microkatu 1, 70210 Kuopio
Asiamiehet
Elina Das Bhowmik, 0201 801 844
Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803
Tapio Soltin, 0201 801 855
Mikko Sormunen, 0201 801 778
Juha Särkkä, 0201 801 843
Hannu Takala, 0201 801 809
palvelupäällikkö Jemina Fabritius
Länsi-Suomi
kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori
Asiamiehet
Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö,
Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt
Pohjois-Suomi
alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859
Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu
Työsuhdeneuvonta
Jäsentietopalvelu
Koulutus- ja tutkimusyksikkö
jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862
kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837
johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820
Johtava lakimies Kati Hallikainen
assistentti Paula Tapani-Alidemaj
Jäsensihteerit
Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky
urahallinta-asiantuntija,
Seija Utriainen 0201 801 821
asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871
Asiakaspalvelu, 0201 801 801
Urapalvelut
Taloushallinto
talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866
pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867
talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808
42
Työsuhdelakimiehet
Maria Jauhiainen, Eeva Salmi, Tiina Savikko,
Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
Työsuhdeneuvojat
Matti Andström ja Paavo Honkanen
tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829
tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870
Jäsentietojen päivitys netissä:
www.uil.fi/muutos
Tietohallinto
tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija
Aleksi Eteläharju, 0201 801 818
it-harjoittelija Noora Hjort, 040 869 8908
Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä
asiakaspalvelun kautta, 0201 801 801
Nuorjäsentoiminta
asiamies Juha Manu, 0201 801 830
asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875
projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832
t
t
avoinna arkisin klo 9–16
www.uil.fi
Jäsenjärjestöt
Uudella Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi
valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa
jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen
nettisivuille www.uil.fi/jarjestot.
Uusi Insinööri -lehden
toimitusneuvosto
Mika Paukkeri
toimitusneuvoston puheenjohtaja
Lounais-Suomen Insinöörit
Milla Pennanen
Tietoalan toimihenkilöt
Reima Pentikäinen
Insinööriopiskelijaliitto
Joonas Halmeenmäki
Insinööriopiskelijaliitto
Jani-Petri Semi
Valkeakosken Insinöörit
Tiina Vanhanarkaus
Lapin Insinöörit
Jari Vihervirta
Porin Insinöörit
luuppi
Teksti: Ilona Mäenpää
Kuva: Anni Holopainen
Taistelumiekkojen korkea laatu kiehtoo
Japanilaisten taistelumiekkojen valmistamisen pitkä perinne
ja metalliteknisesti
korkea laatu kiehtovat
insinööri Kimmo
Silanderia. Hän on
harvoja Euroopasta
niiden kunnostamiseen löytyviä
artisaaneja.
Kimmo Silander tutkii vuonna
1539 valmistettua lyhyttä
miekkaa.
äivätyötä Elomaticin Advanced
Technologies -ryhmän ohjelmistosuunnittelijana Jyväskylässä tekevän Kimmo Silanderin mielestä japanilainen taistelumiekka kuuluu ihmiskunnan hienoimpiin metallurgisiin taidemuotoihin. Vielä nykypäivänä miekat
valmistetaan käsityönä. Niiden työstäminen vaatii vuosien harjoittelua.
Silander kiinnostui miekkojen monimuotoisuudesta ja niiden valmistamiseen vaaditusta taidosta 17-vuotiaana.
Innostuksen hän sai kamppailulajien
opettajaltaan.
– Japanilainen teräase on insinöörimäisesti kiehtova aihe, sillä jo 700-luvulla niitä valmistettiin hienovaraisesti ja
hallitusti alkeellisilla menetelmillä, aiheeseen perehtynyt Silander tietää.
Hän ihmettelee, miten niin pienessä
esineessä voi olla toista sataa näkyvää
P
ominaisuutta, kuten kristallirakenteita ja
takomakuvioita.
Silander kertoo, että satoja vuosia kestänyt sisällissota muokkasi japanilaista sivilisaatiota niin, että yhteiskunta pyöri
pitkälti sotilasluokan ympärillä. Eliittiratsuväen samuraille kunnon taisteluväline oli menestymisen tae.
Uskomusten mukaan juuri miekan
taonnalla, terän karkaisulla ja tasapainotuksella saadaan aikaan miekan legendaariset ominaisuudet. Oikein karkaistu
miekka värähtelee jousimaisesti, kun sen
lapetta lyö avokämmenellä. Ja tappaa sekunneissa osuessaan oikeaan kohtaan.
Kymmenien vuosien koulutus
Silander kunnostaa ja kiillottaa miekkoja
itse. Hän saa oppinsa kahdelta japanilaiselta opettajalta, jotka käyvät Suomessa
vierailemassa. Parhaita opettajia pidetään
elävinä kansallisaarteina. Välillä Silander
käy opissa Japanissa.
Viimeksi hän vieraili Japanissa toukokuussa käyden Kagoshimassa, Osakassa,
Fukuokassa ja Tokiossa tapaamassa
miekkakeräilijöitä. Hän kierteli miekkanäyttelyissä, joissa oli esillä muun muassa
1200-luvun lopulla taottuja miekkoja.
Miekkojen kunnostaminen vaatii
5–10 vuoden koulutuksen. 35 vuodenkaan koulutus ei ole harvinaista Japanissa, jossa mestarit luokitellaan heidän saamansa koulutuksen mukaan.
Maine on kiirinyt maailmalla ja Silander on tunnettu hyvin myös kotimaisissa
keräilijäpiireissä. Suurimmat markkinat
keräilymiekoille Japanin ulkopuolella
ovat USA:ssa ja Ranskassa. Hän on harjoitellut kymmenisen vuotta huonoilla terillä, jolloin ei ole riskiä pilata historiallisesti arvokkaita esineitä. N
43
UR
KOULUT
LAPSET
VARMUUS
OPPIMINE
PALKK
TURVALLISUUS
PERHE
KOULUTUS LAPSET
URA
YHTEISÖ
PALKKA
OPPIMINEN
ELÄKE
LOMAT
KOULUTUS
OPPIMINEN
PALKKA
JATKUVUUS
TURVALLISUUS
YHTEISÖ
PERHE
JATKUVUUS
KOULUTUS
URA
YHTEISÖ
URA
OPPIMINEN
PERHE
OPPIMINEN
PALKKA
ARKI ON TASAPAINOTTELUA työelämän tavoitteiden ja paineiden sekä yksityiselämän toiveiden ja tarpeiden välillä. Uuden Insinööriliiton jäsenenä varmistat, että saat tukea, neuvontaa ja taloudellista turvaa urasi kaikissa vaiheissa, jo opiskeluaikana ja tiukankin tilanteen tullen.
Asiallasi ovat alan suurin ja asiantuntevin edunvalvoja ja 70 000 jäsenen vaikuttava voima.
UIL tekee työtä parempien työpäivien
RWQNGUVCYYYWKNƂ