1. No category

4/
4/2013
/20
013
Pian työehtosopimusneuvottelujen vuoro
Puolustusvoimissa
myllertää
Luottamusmies kannustaa
nuoria yhteydenottoon
10
32
13.6. numero 4/2013
43
Kansi: Kimmo Brandt
Luottamus työnantajaan tallella . . . . . . . . . . . . . . . 10
Työelämän kehittämisessä Suomen malli. . . . . . . . 14
Esa Lonka ei vartioi palkka-ankkuria . . . . . . . . . . . 16
Vietä kesä pyöräillen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Vaasan energiayrityksiin uusia työpaikkoja . . . . . . . 20
Luottamusmies nuorten äänitorvena . . . . . . . . . . . 22
Hyvinvointia työpaikoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Eduskuntaa teollisuusryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Uusi, vanha nimi käyttöön. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
Reipas yhdistys juhli 60 vuottaan . . . . . . . . . . . . . 32
Työn tuottavuus on heikentynyt. . . . . . . . . . . . . . . 34
Sivistys ja viihde samaan pakettiin. . . . . . . . . . . . . 36
Kenttäkierrokselta eväitä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
Mittasuhdeviivain mukana matkassa . . . . . . . . . . . 43
Vakiot
Bittikattaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Oikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Nappaa vinkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
Ajankohtaista jäsenrekisteristä . . . . . . . . . . . . . . . 42
Helkama Velox valmistaa
Jopoja jälleen Suomessa.
2
Arja Järvilehto/Fotopar
Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Jari Rauhamäki päätoimittaja
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden
ja muiden tekniikan ammattilaisten
järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
Julkaisija
Uusi Insinööriliitto UIL ry
Osoite
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Puhelinvaihde 0201 801 801
www.uil.fi
Syksy tulvii kysymyksiä
onien talouden mittarien perusteella tarvetta ja tilausta keskitetylle työmarkkinaratkaisulle olisi edelleen olemassa, mutta sellaisen syntyminen
näyttää epätodennäköiseltä. Jo sovun löytäminen on työmarkkinoilla tällä
kertaa poikkeuksellisen hankalaa; kuluvan vuoden aikana on solmittu kolme sopimusta, kaikki valtakunnansovittelijan toimiston kautta.
Keskitetyn sopimisen kovimmat kannattajat löytynevät maan hallituksen suunnalta. Keskitetty työmarkkinaratkaisu toisi talouteen vakautta ja ennustettavuutta.
Jos toisessa vaakakupissa on liittokierros kuukausia päällä olevine neuvotteluineen,
kenties jopa työtaisteluja, on helppo ymmärtää hallituksen kiinnostus keskitettyä
ratkaisua kohtaan. Työmarkkinasovun löytyminen olisi myös sulka laskevan kansansuosion kanssa kipuilevan hallituksen hattuun.
Palkansaajapuolella on koko ajan korostettu, että työmarkkinasovun löytyminen ei ole kiinni mallista. Keskitetty sopiminen tai liittokierros sopii yhtä hyvin,
tärkeintä on sopimuksen sisältö. Suurimmat jarrumiehet keskitetylle ratkaisulle
ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa ja siellä etenkin teknologiateollisuudessa.
Näyttää siltä, että Teknologiateollisuus ry on varatoimitusjohtaja Risto Alangon
johdolla kerta kaikkiaan päättänyt muuttaa suomalaista sopimuskulttuuria palkansaajien kannalta huonompaan suuntaan.
Tilanne vaikuttaa hieman samanlaiselta kuin Metsäteollisuus ry:n vuoden
2005 työsulun alla. Tuolloin metsäteollisuus oli jo pitkään suhtautunut nyreästi
keskitettyyn sopimiseen, mikä johti liittokierrokseen, välien kiristymiseen osapuolten välillä ja työtaistelutoimiin. Metsäteollisuuden perimmäiset motiivit jäivät hämäräksi, mutta episodin lopputuloksena Suomesta katosi metsäteollisuuden
tuotantoa ja tuhansia työpaikkoja.
Teknologiateollisuuden perimmäinen tavoite on sopia palkoista aikaisempaa
enemmän työpaikoilla, paikallisesti käytävien neuvottelujen perusteella. Tämä tarkoittaa luopumista yleiskorotuksista, mikä tarkoittaa, että osa työntekijöistä saa korotuksen, osa jää ilman. Teknologiateollisuuden asenteesta johtuen keskitettyä ratkaisua ei silti ole syytä yliarvostaa; sopimusmallista riippumatta neuvottelijoilla on
edessään tiukka syksy.
M
Päätoimittaja
Jari Rauhamäki 0201 801 847
Toimituspäällikkö
Ilona Mäenpää 0201 801 826
Toimittaja
Kirsi Tamminen 0201 801 819
Verkkotiedottaja
Minna Virolainen 0201 801 827
Taitto
Kaaripiste Oy
Ilmestymispäivät 2013
19.8., 26.9., 31.10., 12.12.
Tarkastettu levikki
67 947 kpl (14.1.2013)
Painos 72 000
Osoitteenmuutokset
puh. 020 693 877
Painopaikka
Oy Scanweb Ab
Verkkolehti ja näköislehtiarkisto
www.insinoori-lehti.fi
Ilmoitushinnat
Aukeama 4-väri 5 500 €
Sivu
4-väri 3 000 €
1/2 sivu 4-väri 2 200 €
1/4 sivu 4-väri 1 600 €
Tilaushinta 50 €/vuosikerta
Ilmoitukset ja tilaukset
Kirsi Tamminen 0201 801 819
ISSN-L 1796-8178
ISSN 1796-8178 (Painettu)
ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)
3
Shutterstock
Isäkuukauden tulokset puntarissa
Kymmenessä vuodessa isille maksettujen vanhempainpäivärahapäivien osuus
on kasvanut viidestä prosentista yhdeksään prosenttiin. Edelleen kaikista korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä
91 prosenttia maksetaan äideille.
Isien pitämien vapaiden määrä on
kasvanut. Vuonna 2002 isät olivat vapaalla keskimäärin 16 päivää ja vuonna
4000
2012 keskimäärin 24 päivää.
Kymmenen vuoden aikana isäkuukautta on uudistettu useaan kertaan.
Vuoden 2003 alusta lähtien isät saivat
12 bonusisyysrahapäivää, jos he pitivät
vanhempainrahakaudesta viimeiset 12
päivää äidin sijaan. Vuonna 2007 isäkuukausi määriteltiin sairausvakuutuslaissa. Uutta oli se, että vapaan ajankoh-
dan saattoi valita vapaammin. Vuonna
2010 isäkuukausi piteni 36 arkipäivään.
Tämän vuoden alussa isäkuukausi
poistui. Uuden lain mukaan isä saa
isyysrahaa enimmillään 54 arkipäivää.
Isyysrahapäivät eivät enää vähennä vanhempainrahapäiviä kuten isäkuukaudessa. Isyysvapaata voi pitää siihen asti,
kun lapsi täyttää kaksi vuotta.
Bruttokansantuotteen kehitys euroaikana eri maissa
N Euroalue N Saksa N Suomi N Ruotsi N Tanska
Indeksi 2000 = 100
135
130
YTN:n 8Tuntia.fi -kampanja keräsi
yli neljä tuhatta Facebook-tykkäystä.
Suomen neljänneksi tykätyin ammattijärjestön ylläpitämä FB-sivu luotiin
kuukaudessa.
125
120
115
110
105
100
95
Liity parveen
rveen
www.twitter.com/insinoorilehti
90
1999 Q1
2001 Q1
2003 Q1
2005 Q1
2007 Q1
2009 Q1
2011 Q1
Lähde: Eurostat
4
Koonnut Kirsi Tamminen
Mikko Ovaska
Kaivoksessakin voi tehdä
siistiä sisätyötä
Palkitut Janne Kallio (vas.), Riku Pulli ja Hannu Mäkelä.
Tämän vuoden Suomalaisen Insinöörityöpalkinnon sai
kaivosautomaatiossa uusia uria uurtanut työryhmä, johon
kuuluvat insinööri Janne Kallio, diplomi-insinööri Riku
Pulli ja tekniikan tohtori Hannu Mäkelä.
Voittajakolmikko on kehittänyt yhdessä Sandvikin
kaivosautomaatiotiimin kanssa AutoMine -kaivosautomaatiojärjestelmän. Sen ansiosta kaivostyö muuttuu turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja tehokkaammaksi,
kun tarve ihmistyöhön kaivosonkaloissa vähenee merkittävästi.
Automaation ansiosta käyttöhenkilöstö voi valvoa ja
ohjailla maan pinnalla sijaitsevasta valvontahuoneesta
useita kuormaajia ja dumppereita, jotka hoitavat raskaat
kuljetustyöt satojen metrien syvyydessä ilman kuljettajaa.
Koneiden työtä ja liikennettä ohjaileva valvontajärjestelmä siirtää lastarit ja dumpperit sujuvasti kuormauspaikoilta purkupaikoille ja takaisin.
Palkinnon jakoivat Tekniikan akateemiset TEK ja
Tekniska Föreningen i Finland TFiF.
Korkea koulutus suojaa työttömyydeltä
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston
mukaan vuoden 2011 lopussa 18–64
-vuotiaita työllisiä oli 2,3 miljoonaa.
Työllisistä miehistä työttömäksi jäi vuoden aikana 4,4 prosenttia ja naisista 3,1
prosenttia.
Sekä koko väestön että työllisten
työttömyysriski vaihteli koulutusasteen
mukaan. Vuoden 2012 lopussa työttömäksi jääneiltä työllisiltä perusasteen
jälkeinen koulutus puuttui 23 prosentilta.
Sekä koko 18–64-vuotiaassa väestössä että samanikäisessä työllisessä väestössä keskiasteen koulutuksen hankkineiden osuus oli sama, 47 prosenttia.
Vähintään alimman korkeakoulututkinnon hankkineiden osuus työllisistä
oli 39 prosenttia. Ryhmän osuus koko
18–64-vuotiaasta väestöstä oli 6,8 prosenttiyksikköä pienempi. Työttömäksi
jääneiden työllisten joukossa korkea-asteen tutkinnon hankkineiden osuus oli
24 prosenttia.
Työt ja osaaminen lähtevät itään
Nokia ulkoisti alkuvuodesta intialaisyhtiö Tata Consultancy Services TCS:lle
560 henkilöä, joiden joukossa on myös
insinöörejä eli UIL:n jäseniä. He ehtivät
olla seitsemän viikkoa töissä Tatalla,
kun talossa aloitettiin yt-neuvottelut.
Neuvottelujen tarkoituksena oli vähentää väkeä ja niiden piirissä oli valtaosa Nokialta ulkoistetusta henkilöstöstä. Irtisanomisuhan alla olevien määrä
on tarkentunut 290 henkilöön.
– Samanaikaisesti meneillään on
erityisasiantuntijarumba, paheksuu
UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko.
Intialaisia it-alan ihmisiä käy alle
kolmen kuukauden asiantuntijaviisumilla TCS:n Helsingin konttorissa. Vierailijoiden tehtävänä on osaamisen ja tietotaidon haltuunotto sekä siirtäminen.
– Ei riitä, että entiset nokialaiset
menettävät työpaikkansa, vaan myös
Suomi menettää osaamista ja työpaikkoja halvemman työvoiman Intiaan.
Selvitys
työeläkeyhtiöiden
puskurirahastosta
valmistui
Työeläkevakuuttajat Tela on selvittänyt
työeläkemaksuista kertyneiden puskurivarojen eli tasoitusmäärän suuruutta ja
riittävyyttä. Tasoitusmäärä on työeläkeyhtiökohtainen lakisääteinen puskurirahasto, jolla kukin yhtiö varautuu vanhuuseläkkeiden kestojen ja työkyvyttömyyseläketapausten määrien vaihteluun
sekä maksutappioihin.
Tasoitusmäärän tarpeen on selvityksessä arvioitu olevan 2,6–4,7 prosenttia vakuutettujen palkoista. Kun puskuri pysyy rajojen sisällä, työeläkeyhtiöt
pystyvät riittävästi varautumaan eläketapausten määrien vaihteluun.
Varojen määrää on arvioitu suhteessa työeläkeyhtiöiden kannettavaksi jäävään arvioituun vakuutusriskiin, eli arvioituihin tulevaisuuden vanhuuseläkkeiden kestoihin, työkyvyttömyyseläketapausten määriin ja maksutappioihin.
Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat työeläkemaksun tasosta.
5
järjestöjohtajan palsta
Mikko Wikstedt järjestöjohtaja
Työtä kaikille,
kiitos!
Pääministeri Jyrki Katainen toivoo keskustelua siitä, miten
Suomi voi välttää Tukholman lähiömellakoiden kaltaiset tapahtumat. Yleismaailmallisen viisauden mukaan ikäviä asioita
tapahtuu, jos nuorilla miehellä ei ole töitä. Joku ryhtyy rakentamaan pommia, toiset polttamaan autoja. Viranomaisten
heitteleminen kivillä on ilmiön esiaste.
Suomalaiset kääntyvät herkemmin sisäänpäin. Olemme
masennukseen taipuvaisia, ennemmin sairastumme vakavasti
tai päädymme jopa itsemurhaan kuin ryhdymme kivittämään
poliisiautoja. Suomessa sähkövika on edelleen yleisin autopalon syy. Yritetään siis löytää nuorille töitä, kiitos!
Politiikassa reilu meininki ja hyvä fiilis kaikkoavat samaa
tahtia äänestäjien kanssa. Nyt on tehtävä työllisyyttä lisääviä,
investointeja edistäviä ratkaisuja, ei kannustaa voittojen kotiuttamiseen. Häkämies–Katainen -akseli on toiminut liiankin
hyvin. Taustalla häärii teknologiateollisuuden Risto Alanko
terrorisoiden kokonaisvaltaisesti suomalaisen työelämän rakenteita.
Työnantajien on arvostettava työntekijöitä, eikä pitää välttämättömänä pahana ja kohtuuttomana kustannuksena, josta
on päästävä eroon mahdollisimman helposti. Kun arvostusta
ei ole, yhä useampi ajattelee hypätä pois oravanpyörästä.
On aika tehdä yhdessä töitä paremman ilmapiirin eteen.
Suurin osa työnantajistakin muistaa, mikä merkitys hyvällä ja
kannustavalla työympäristöllä on tehokkuuteen ja innovatiivisuuteen. Vaihtotase ei korjaannu eikä vienti lähde kasvuun
ilman kovaa työtä. Työhön tarvitaan tekijöitä eikä tyhjän
puhujia.
Eri maiden malleja sovitellaan Suomeen. Vertailua voi tehdä, vaikka harvoin ne sellaisenaan sopivat. Oppisopimuskoulutus toimii meillä huonosti. Päättäjillä ei tunnu olevan suurta kiinnostusta sen kehittämiseen, vaikka nuorten työttömyys
on Euroopassa alhaisinta vahvan oppisopimusjärjestelmän
maissa.
Norjan Tromssassa työnhakukurssin ohjaaja soittaa kurssin
jälkeen kurssilaiselle neljän kuukauden ajan joka ikinen perjantai ja varmistaa, että hän hakee töitä tai käy töissä. Siinä on
meille esimerkkiä.
6
T&k-tuet vaikuttavat eniten
nuorissa yrityksissä
Tekesin teettämässä tutkimuksessa tarkastellaan julkisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) rahoituksen tuottavuusvaikutuksia. Tekesin asiakkaiden
tuottavuuskehitys on aluksi hitaampaa kuin vertailuryhmällä, mutta ohittaa verrokkien kehityksen 4–5
vuoden kuluttua rahoituksesta.
T&k-investointien vaikutukset näkyvät vasta
myöhemmin, kun innovaatioita saadaan markkinoille. Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitusta saaneiden yritysten tuottavuus oli parantunut eniten, mikä osoittaa, että tarkkaan valitun yritysjoukon liiketoiminnan kehittämisen rahoitus tutkimus- ja kehitystyön rinnalla tuottaa hyviä tuloksia.
Suuri osa Tekesin rahoituksen vaikutuksista syntyy välillisinä vaikutuksina, kun tulokset, osaaminen
ja osaajat siirtyvät organisaatiosta toiseen.
Tutkimus oli osa Tekesin toiminnan vaikutusten
säännöllistä arviointia.
ILOn aiheena väestömuutokset
ja vihreät työpaikat
Kansainvälisen työjärjestön ILOn kansainvälinen
työkonferenssi pidettiin kesäkuun alkupuolella. Tänä
vuonna työkonferenssissa käydään yleiskeskustelut
väestömuutoksista ja vihreistä työpaikoista.
Asialistalla oli myös työntekijöiden ja työnantajien
välinen yhteistoiminta eli sosiaalidialogi.
Yhdistyneiden kansakuntien YK:n erityisjärjestö
ILO on ainoa kansainvälinen järjestö, joka on keskittynyt työelämän kehittämiseen. Se on myös ainoa
kolmikantainen kansainvälinen järjestö: ILOn päätöksenteossa ovat mukana hallitukset, työntekijät ja
työnantajat.
ILOn jäseninä on 185 valtiota.
Lehtikuvat/Sari Gustafsson
Lukitse mökki asianmukaisesti
Suomessa tehtiin viime vuonna noin 1500
murtoa vapaa-ajan asuntoihin. Mökit
kannattaa suojata asianmukaisella lukituksella. Suojeluohjeissa edellytetään
kunkin rakennuksen osalta riittävää lukitusta. Riittävänä pidetään, että ovissa on
takalukittavat käyttölukot ja lukkoja
myös käytetään asianmukaisesti.
Lukitusta voi parantaa hankkimalla
oveen turvalukon. Lisäksi on syytä huomioida, missä mökin avainta säilytetään.
– Iso osa murroista tehdään mökin
omilla avaimilla, sillä ne ovat usein liian
helposti saatavilla vaikkapa maton alla,
sanoo Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela.
Vakuutusyhtiöiden hyväksymä hälytysjärjestelmä alentaa kotivakuutuksen
maksua. If suosittelee asiakkailleen asiantuntijaliikkeen käyttöä laitteiston hankinnassa ja suunnittelussa.
Työsuojeluvaalit
tulossa
9%
4%
51 %
N
Vietän koko loman yhtenä jaksona
N
Jaan loman kahteen tai useampaan
pätkään
N
Työnantaja määrää loman
jaksottamisesta
N
Minulla ei ole kesälomaa
36 %
Lomakausi on pian kiihkeimmillään
Suuri osa suomalaisista jää kesälomalle juhannukselta tai viimeistään heinäkuun alussa. Osa on jo
pitänyt lomansa, ja elokuullekin
riittää lomailijoita.
UIL:n toukokuun uutiskirjeessä kysyttiin, miten lukijat jaksottavat kesälomansa. Yli puolet vastaa-
jista viettää koko lomaansa yhdessä
jaksossa. 1 844 vastaajasta 36 prosenttia jakaa lomansa useampiin
jaksoihin. Osalla ei ole lomaa lainkaan, esimerkiksi sen takia, että on
äskettäin aloittanut uudessa työpaikassa.
Yksityissektorin sekä kunta-alan työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit
marras-joulukuussa, kun nykyisten
työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden toimikausi päättyy.
Työturvallisuuskeskuksen rekisterin mukaan toimikausi päättyy tänä vuonna kaikkiaan 7 131 työpaikalla.
Tulevien työsuojeluhenkilöiden
toimikausi on yksityisellä sektorilla
kaksi ja kunta-alalla valittavan työsuojeluhenkilöstön kausi on neljä
vuotta.
Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt
yleensä toistaiseksi. Työnantaja toimii itse työsuojelupäällikkönä, ellei
hän ole tehnyt nimitystä.
7
() "$
"&(&* $
//
),/!-,))
!!*
)!$%"%$
!),(
(!")
’ ‘–
–‹ ‘ 
""
# )(
("( '!$
**(
Ž‡ 
—• ’ƒ
Ž˜ ‡Ž
‹ ‡–
Ł  ‡–
– Ł
‹‡ ™
–ƒ ˜ƒ
‡ ƒ ––
”¡ †
¡¡ ‹–
‘ •ƒ
ƒ
Š‡ Ž‹ ‡–
ƒŒ ƒ
ƒ– ¡Ž› ’—
•‡ •‹
‡„ Ł ƒŽ˜
"#.!'!! Ł‹ ƒ…
2
///
, " ,(
$( '
"
// /,
1%"
%.3'
31 , , 4
", ($ ('
"
.
"* (
*+)"*
&+-' %01
+'$
*($ %)
+ ((
*%# %$
((
! "
-* "!#
!$$ ,' ) )
+)
-""
$
**( $%$
0 ))*
%%"'
$"" +,
("$',(% "' .1
) )%!%$
%%"$
&%')
""
&
"+" $ +$))
›„ ”‹
†‹ ƒ
—‘ Ž‡ ƒŁ
Ľ– ƒŽ
’‘ •–‹ 
'$
%
! #$.""
)
!%$) -'!-)
!)$(
Ł Ł ¡Š Û
,-
/",,"'
#
#
(!#, *
#
ƒ– ‹‹ ˜‹
‡–‹ ••ƒ Ŧ
#(,"&&
&"'"
,%, "'
")(" %!"($
()
!%(,()#
),/ )+#$$
)'!!$ !"* &-+-
"""
""""
'),(
+'!!% $
**)
*!
!*+)
— Ł
-
‹• –—
ŧ ˜
•ĩ 
— —”’ ƒ
--
'(
¡‹ 
$
)%"
"""
&" ()
$(
+'!%()%
- $
%$! )
-!/&%(
!*%"
-
- puheenjohtajan palsta kesäkuu 2013
Pertti Porokari
Työsuhteen ehdot
vaativat puolustamista
os maailma olisi ideaalinen, emme tarvitsisi sopimustoimintaa, pelkkä lainsäädäntö riittäisi tai jopa ilman sitäkin tulisimme toimeen. Mutta kun
tilanne ei näin ole, tarvitsemme työntekijää suojaavaa
työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja työpaikalla
sovittuja paikallisia sopimuksia eli pelisääntöjä työelämälle.
Monista laissa säädetyistä asioista sovitaan myös
työehtosopimuksissa. Lähes kaikissa työehtosopimuksissamme lukee muun muassa niin, että ylityökorvausten osalta noudatetaan työaikalakia. Tämä saattaa kuulostaa turhalta kirjaukselta, mutta se saatiin ensimmäisen kerran sopimuksiimme vuonna 2005 teknologiateollisuuden alalle aidon lakkovalmiuden seurauksena.
Vasta silloin yritykset alkoivat laajemmin maksaa ylityökorvauksia myös ylemmille toimihenkilöille, vaikka
olemme olleet työaikalain piirissä koko ajan.
Työnantajapuolen otteet ovat koventuneet ja työntekijöiden kohtelu työpaikoilla huonontunut huimaa
vauhtia. Työnantajat ovat viestittäneet pitkin vuotta, että heillä on haluja heikentää entisestään työehtosopimuksia kaikilta henkilöstöryhmiltä. Työsuhteen ehdot
eivät siis ole kiveen hakattuja ja vaativat jatkuvasti vahtimista ja puolustamista kattavalla järjestäytymisellä.
Nuoret tarvitsevat korostuneesti liittojen apua, sillä viime aikoina nimenomaan nuoria on käytetty ja käytetään räikeästi työmarkkinoilla hyväksi sekä halutaan
romuttaa heidän työsuhteensa ehdot.
J
Työnantajien kovuutta kuvaa myös se, että teknologiateollisuuden yrityksiä on opastettu tekemään epämääräisiä paikallisia sopimuksia, joissa tärkeintä on
työrauhasta sopiminen. Toisin sanoen työnantajat haluavat sopia nyt sopimuksia, joilla napsitaan yrityksiä
työrauhan piiriin syksyn neuvotteluista.
Tämä on aivan uutta politiikkaa ja rapauttaa koko
sopimusyhteiskunnan, joka on ollut yksi kilpailukykymme peruspilareita. Äärimmilleen vietynä yrityksen
henkilöt ovat silloin omillaan vailla kollektiivista edunvalvontaa. Kyse on siis varsin suuresta asiasta ja taantumisesta vuosikymmenten taa. Siksi on tärkeätä, että
kaikista erillissopimusyrityksistä tiedotetaan heti omalle liitolle.
Kun työmarkkinat ovat näin vaarallisella tolalla
palkansaajan kannalta ja Elinkeinoelämän keskusliitto
EK:n moukarointi ei näytä hellittämisen merkkejä,
vaan päinvastoin, ainoa keino pärjätä on yhdistää eri
palkansaajien voimat yhteiseksi rintamaksi. Valmistelut liittotasolla ovat jo käynnissä. Erityisen tärkeää on,
että eri henkilöstöryhmät keskustelevat työpaikoilla
keskenään ja valmistautuvat näin syksyyn huolella yhdessä.
Useimmilla on edessään hyvin ansaittu kesäloma.
Keskittykää lomaanne, unohtakaa täysin työpaikan kiireet ja paineet. Olette sen uurastuksellanne ansainneet.
9
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuvat: Petri Blomqvist
Tikkakosken varuskunta-alueelta
alkoi Tomi Kauppisen työura.
10
Insinööri Tomi Kauppinen on yksi noin 14 000 Puolustusvoimien
työntekijästä. Yt-elimen jäsenenä hän on hieman muita paremmin
perillä organisaation uudistusprosessista.
Luottamus
työnantajaan
on tallella
11
Jokaiselle on tarjolla tukea
– Olen valmis jatkamaan henkilöstön edustajana ja etenemään sillä tiellä, Tomi Kauppinen
sanoo.
uolustusvoimat julkisti suunnitellun uudistuksensa viime vuoden
helmikuussa. Silloin puhuttiin kuuden joukko-osaston lakkauttamisesta,
neljän joukko-osaston yhdistämisestä ja
noin 2 100 henkilön vähentämisestä.
Muutoksen kohteena oleviksi määriteltiin
viime syksynä 2012 noin 900 henkilöä;
tällä hetkellä arvio on noin 750, joista 250
siirtyy eläkkeelle. Irtisanomisuhan alla
on 500 henkilöä.
Ilmavoimien materiaalilaitoksella Tikkakoskella työskentelevä Tomi Kauppinen oli toki kuullut huhuja, että Puolustusvoimien uudistus kenties on tulossa.
Mutta muutokset avautuivat vasta viime
vuoden alussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa; tämä oli ihan eri luokan kysymys.
– Koko Puolustusvoimille oli yhtä aikaa tiedotustilaisuus, josta seurasi hämmennystä. Tiedon määrä oli aivan riittämätön.
Kauppinen arvioi, että edes johto ei
tiennyt tarkalleen, mitä tuleman pitää.
Tiedottaminen on sen jälkeen parantunut.
– Meillä laitoksen johto on pitänyt infotilaisuuksia uusista asioista parin kuukauden välein.
Viime keväänä tiedossa oli vain suurpiirteisiä lukuja. Syksyllä luvut tarkentui-
P
12
vat, kun henkilöstölle tiedotettiin suunnitelluista tehtävistä.
Ilmavoimien materiaalihankinnassa
työskentelee noin 500 henkilöä. Muutama
kymmenenvoi jäädä ilman työpaikkaa.
– Loppujen lopuksi irtisanottavien
joukko ei ole suuri, sillä määrää on saatu
pienennyttyä eri menettelyillä, Kauppinen sanoo.
Kun muutosprosessi alkoi, Puolustusvoimissa perustettiin tukihenkilöverkosto,
jonka jäsenet koulutettiin erikseen tehtävään. Joka toimipisteessä on verkoston jäsen, ja henkilöstöä on kannustettu kääntymään heidän puoleensa. Muutoksen
kohteena olevat on jaettu kahteen ryhmään. Jos työntekijä saavuttaa eläkeoikeuden tai eroamisiän vuoden 2015 aikana, hän siirtyy ylivahvuuteen. Hänellä ei
varsinaisessa uudessa kokoonpanossa ole
tehtävää, mutta hän tekee erikseen määriteltyjä tehtäviä eläkkeelle siirtymiseen
saakka.
Jos työntekijöillä on työvuosia enemmän jäljellä, häneen kohdistuu muutosuhka. Jos joukko-osasto, jossa hän työskentelee, lakkaa vuoden 2013 tai 2014 lopussa, hänet irtisanotaan puoli vuotta
aiemmin. Irtisanomisuhan alla olevat
ovat hakijoina etusijalla kaikissa avoimissa tehtävissä.
Ensimmäiset irtisanomiset ovat tässä
kuussa. Kauppinen ei näe uudistusta uhkana, vaan mahdollisuutena. Jo nyt tehtäväkentässä on tapahtunut myllerrystä,
ja lisää myllertää seuraavan puolentoista
vuoden aikana.
– Vaikka ihmisille on kerrottu tuleva
tehtävä, niin varmasti kaikki eivät vaihda paikkakuntaa työn perässä. Silloin vapautuu hyviä tehtäviä irtisanomisuhan
alaisille.
Kasarmilta työuralle
Tomi Kauppista on aina kiehtonut ilmailu, mutta lentäjäksi ei ollut asiaa näköky-
vyn takia. Armeija-aikana Ilmasotakoulussa hän päätti hakea Jyväskylän ammattikorkeakoulun ilmailupainotteiseen kansainvälisen logistiikan koulutusohjelmaan.
Jo ensimmäisen opintovuoden jälkeisen kesän hän oli harjoittelussa Ilmavoimissa. Sen jälkeen erimittaiset määräaikaisuudet jatkuivat opiskelujen ohessa.
Alusta asti työhön liittyi SAP-toiminnanohjausjärjestelmä.
– Kesä kesältä työt muuttuivat vaativammiksi. Halusin jäädä ja olin kuullut, että mielenkiintoinen virka on avautumassa.
Kauppinen on työskennellyt suunnitteluinsinöörinä vuodesta 2008 alkaen.
Hän vastaa Ilmavoimien TVJ-alalla kunnossapitojärjestelmien käyttöönotosta,
käytöstä ja käytön kouluttamisesta.
– Tällä hetkellä SAP-toiminnanohjausjärjestelmä työllistää paljon. Siinä toimin kunnossapidon sovellusvastuuhenkilönä materiaalilaitoksen osalta.
Jäsenten suuna ja korvana
Kauppinen toimii aktiivisesti henkilöstönedustajana. Hän on ollut Ilmavoimien
materiaalilaitoksella yhteistoiminta- eli
yt-elimen jäsenenä vuodesta 2009 sekä
Maanpuolustus insinöörien MPI:n johtokunnassa 1,5 vuotta.
– Ennen kokouksia keskustelen jäsenten kanssa ja niissä pidän heidän asioidensa puolta.
Osallistumalla yt-elimen toimintaan
hän on saanut kokonaiskuvaa päätöksenteko- ja uudistusprosessista.
– Yt-elin on yksi johtamisen työkalu,
vaikka monesti sitä pidetään vain johdon
tiedotuskanavana. Siellä pitää tehdä myös
päätöksiä, ja johdon pitäisi käyttää sitä
enemmän päätöksentekoon.
Puhelinuudistukseen liittyvä matkapuhelinten jako olisi voitu Kauppisen
mielestä toteuttaa yt-elimen kautta. Sen
sijaan päätökset puhelinmallien jaosta
tehtiin jo ylemmällä tasolla. Jakoa ei tehty kaikilta osin tarpeen mukaan, vaan perinteisen mallin mukaan: mitä korkeammalla on hierarkiassa, sitä monipuolisemman puhelimen sai.
– Osalla johtajista on älypuhelimet ja
datapaketit turhaan. Osalla paljon reissaavista projektihenkilöistä on peruspuhelimet, joilla ei pääse Puolustusvoimien
sähköpostiin eikä pysty hakemaan netistä tarvittavaa tietoa.
Välillä luottamusmiehen tontilla
Puolustusvoimissa on käytössä luottamusmiesjärjestelmä pääluottamusmiehineen.
Yt-elimen jäsenenä Kauppiselta kysytään
paljon esimerkiksi tulevista sijoituspaikoista
tai henkilöstökokoonpanoista.
– Vastaan kysymyksiin, jos pystyn,
muuten ohjaan luottamusmiehelle.
Ilmavoimien materiaalilaitoksen tilaratkaisut ovat vielä auki, mutta muuttoja
on tulossa. Kauppinen arvioi, että ratkaisut on tehtävä viimeistään, kun henkilökohtaiset yt-neuvottelut alkavat.
– Silloin jokaiselle kerrotaan uusi tehtävä, vahvistettu tehtävän vaativuusluokka ja virkapaikka. Jokaisen kanssa on käytävä ainakin yksi neuvottelu, koska työnantajan nimi muuttuu. Keskusteluun voi
ottaa mukaan luottamusmiehen.
Kauppisen uusi osastoinsinööri tehtävä on vuonna 2015 perustettavan Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen Kolmannessa logistiikkarykmentissä. Tehtävän sisältö pysyy samana. N
13
Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki
Oma maa on
mansikka työelämän
kehittämisessäkin
Puheenjohtaja Pertti Porokari sanoo jyrkästi ”kiitos ei” Saksan,
Tanskan tai Ruotsin mallin tuputtajille. Suomalaista työelämää
on kehitettävä suomalaisista lähtökohdista.
uden Insinööriliiton toimiston
kulmahuoneessa istuu toukokuun
lopussa helpottunut puheenjohtaja. Rovaniemellä pidetty edustajakokous
sujui jouhevasti, ja mikä tärkeintä, edustajakokous halusi yksimielisesti pudottaa
liiton nimestä etuliitteen pois.
– Yksi aikakausi päättyy ja toinen alkaa, kun liitto palaa vuodenvaihteessa
taas Insinööriliitoksi. Kuulostaa pieneltä
asialta, mutta tiedän, mikä merkitys nimen palauttamisella on monille, etenkin
hieman vanhemmille jäsenille, Pertti
Porokari sanoo.
Edustajakokous on ohi, mutta lähestyvistä kesälomista huolimatta useissa
ammattiliitoissa katseet on käännetty jo
syksyyn ja edessä olevaan neuvottelukierrokseen. Eurot, sentit ja prosentit ovat
neuvotteluissa tärkeitä, mutta Porokarin
mukaan pelkästään ne eivät ratkaise Suomen tulevaisuutta.
– Suoraan sanottuna olen aika huolestunut. Meille tuputetaan Saksan mallia,
joka ei tarjoa viidennekselle saksalaisia
palkansaajia toimeentulon mahdollisuuksia. Puhumme kilpailukyvystä ja tuijotamme vain yksikkötyökustannuksia,
kun meidän pitäisi miettiä laajasti, mistä
suomalainen kilpailukyky syntyy.
– Kun isoja virheitä tehneet yritykset ja
elinkeinoelämä valittavat surkeuttaan, valtiovalta palkitsee sen veronalennuksin uskoen, että näin syntyy uusia työpaikkoja,
innovaatioita ja hyvin maailmalla kaupaksi käyviä tuotteita, Porokari ihmettelee.
U
Suomalainen malli kelpaa
Porokari muistuttaa vanhasta neuvosta,
että hieman huonoa asentoa voi korjata,
14
aina ei ole pakko tehdä alusta saakka uutta. Suomalaisen työelämän perusta on
kunnossa, samoin kilpailukyky, kunhan
muiden maiden mallien ihannoinnin innostuksessa ei rapauteta omia vahvuuksiamme.
– Kilpailukyvyn kannalta tällaisia
ovat muun muassa hyvä koulutustaso sekä työelämään liittyvät turvaverkot ja
joustavuudet, jotka ovat muun muassa
antaneet mahdollisuuden vaihtaa turvallisesti työpaikkaa sekä liikkua työ- ja perhe-elämän välillä, Porokari sanoo.
Hänen mukaansa suurimmat työelämän huolenaiheet liittyvät työhyvinvointiin, ammattitaidon arvostamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä työssä jaksamiseen. Hyvässä ja tulosta tekevässä yrityksessä jokainen työntekijä on ja kokee
olevansa avainhenkilö.
– Kaikki on kiinni asenteesta. Jos ilmapiiri on kannustava, työn kuormitus oikein
mitoitettu, työntekijöiden ammattitaidon
ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan
koko ketjussa, uusia tuotteita syntyy, tehokkuus kasvaa ja yritys voi menestyä.
– Nämä ovat menestyksen avaimet, ei
se, että yrityksen henkilökunnan määrä ja
samalla jaksaminen viritetään äärimmilleen, Porokari huomauttaa.
Yhteistyö on voimaa
Porokari uskoo yli keskusjärjestörajojen
tapahtuvan palkansaajayhteistyön voimaan. Teollisuuden palkansaajat TP:n rekisteröityminen ja YTN:n, Metalliliiton
ja Pron yhteistyö viime neuvottelukierroksella ovat hänen mukaansa esimerkkejä siitä, mitä ay-liike juuri nyt tarvitsee.
– Meillä on paljon yhteisiä ongelmia,
joita on syytä ratkoa yhdessä riippumatta
siitä, minkä keskusjärjestön alla kukin on,
hän toteaa.
Syksyn neuvottelukierroksella palkansaajia yhdistää vaatimus yhtenäisen
ansiokehityksen takaavasta yleiskorotuksesta. Palkkaratkaisussa yleiskorotuksella
on oltava merkittävä painoarvo ja perälauta on vähimmäistavoite, josta ei tingitä.
– Jokainen palkansaaja ansaitsee palkankorotuksen, Porokari kiteyttää.
Reilut pelisäännöt nuorille
Porokarin äänensävy tiukkenee, kun tulee puhe nuorisotyöttömyydestä, nuorten
Pertti Porokarin katse on jo syksyn työmarkkinakierroksessa.
syrjäytymisestä ja nuorisotakuusta. Hänen mielestään moni nuorten puolestapuhuja on liikkeellä ketunhäntä kainalossa.
– Nuoret on saatava kiinni työelämään, mutta reiluin pelisäännöin. Puheet
nuorten palkka-alesta ja koeaikojen pidentämisestä ja niin edelleen ovat isolta
osin vain yrityksiä tehdä nuorista yritysten käyttöön halpa ja helppo työvoimareservi.
Porokarin mielestä työuran alun työsuhteen ehtoja ei ole varaa heikentää nykyisistä.
– Ne ovat monella alalla jo nyt varsin
alhaiset. Myös nuorilla on oikeus säälli-
seen työelämään, mahdollisuus tulla työllään toimeen.
Oppisopimuskoulutus on mahdollisuus
Hyvä koulutus parantaa nuorten työelämävalmiuksia, mutta kaikille koulunpenkki ei kuitenkaan sovi. Monen nuoren
kohdalla peruskoulun päästötodistus jää
viimeiseksi todisteeksi loppuun saatetuista opinnoista.
Porokarin mielestä oppisopimuskoulutusta kehittämällä nämä nuoret voisivat
oppia ammatin ja löytää itselleen paikan
työelämästä. Hän uskoo, että etenkin kädentaitoa vaativissa ammateissa oppisopi-
muskoulutus on hyvä vaihtoehto perinteiselle kouluopetukselle.
– Meillä oppisopimuskoulutuksen perinnettä ei ole samassa laajuudessa kuin
esimerkiksi joissain Keski-Euroopan
maissa. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudet onkin syytä tutkia.
– Jokainen pysyvästi työelämän ulkopuolelle syrjäytyvä nuori tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Oppisopimusjärjestelmän on kuitenkin oltava sellainen, joka aidosti tarjoaa nuorelle mahdollisuuden pysyvään työpaikkaan, Porokari
painottaa. N
15
Teksti: Mika Peltonen/UP Kuvat: Kimmo Brandt
Palkka-ankkurin vahdiksi
Esa Lonka ei suostu
Valtakunnansovittelija odottaa työteliästä työmarkkinasyksyä.
altakunnansovittelija Esa Lonka
ennustaa syksyksi vaikeita ja riitaisia neuvotteluja.
– Tämän hetken tietojen perusteella
ei ihan helpolta näytä. Ennusmerkit ovat
vähän sen oloisia, että täällä alkaa asiakkaita kulkea.
Lonka sovitteli toukokuussa Journalistiliitolle ja Viestinnän Keskusliitolle
työehtosopimuksen, joka toi toimittajille
0,7 prosentin yleiskorotuksen. Hänen
mukaansa se ei kuitenkaan ole pohja tuleville neuvotteluille
– Se oli ihan oma ratkaisunsa eikä siinä otettu kantaa tulevaan neuvottelukierrokseen. Tuleva korotustaso on työmarkkinaosapuolten omissa käsissä. Paljon ratkaisee se, mitä tehdään nyt ennen kierroksen varsinaista alkamista. Sen jälkeen
V
kaikki on mahdollista.
Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii
palkkoihin nollaratkaisua ja palkansaajapuoli yleiskorotuksia kaikille.
– Osapuolilla täytyy olla ymmärrystä
ja yhteistä tahtoa, että ratkaisu löydetään,
Lonka sanoo
Pystyisitkö myymään palkansaajille
nollaratkaisun?
– Ei sovittelija mikään fakiiri ole. Sitä
on mahdoton tehdä sillä tavalla.
Pelkkä työnantajan tavoite ei riitä
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko haluaa Helsingin
Sanomien mukaan, että valtakunnansovittelija vahtisi vientiteollisuudessa
synnytettävää palkka-ankkuria.
Palkka-ankkuriajatus on kopioitu
Ruotsissa, jossa muiden alojen palkankorotukset eivät saa ylittää teollisuuden
korotuksia.
Lonka ei suostu vahtimaan palkkaankkuria.
– Se on ollut vain työnantajapuolen
tavoite. Työriitalaissa ei missään sanota,
että yhden osapuolen näkemys voisi olla
yli muiden osapuolten näkemysten.
Kanta-asiakaskortteja Bulevardille
Liittokierroksella monet neuvottelut
päättyvät valtakunnansovittelijan toimistolle. Longan mukaan tämä johtuu
siitä, että osapuolilla ei ole yhteistä linjaa;
yhteisessä pöydässä ei ole saavutettu käsitystä siitä, miten kierrokselle mennään.
– Sen seurauksena jokainen ikään
kuin käperyy sisäänsä ja katsoo vain
omia tavoitteitaan ja oman alansa tilannetta ja tekee omat johtopäätöksensä tältä pohjalta.
Osa liitoista käy sovittelijan toimistolla muita useammin.
– Joku on ehdottanut, että niille pitäisi jakaa kanta-asiakaskortteja.
Omat neuvottelut ensin loppuun
– Kun tänne tullaan, niin kyllä minä haluan, että osapuolet tietävät tarkkaan, mistä ollaan
eri mieltä ja mistä yhtä mieltä, Esa Lonka sanoo.
16
Liittokierrokset ovat Longan mukaan
johtaneet viime aikoina käytännössä siihen, että eteenpäin on menty nousevin
huudoin.
Lonka opastaa Bulevardille pyrkiviä
liittoja niin, että omat neuvottelut pitää
käydä ensin loppuun saakka.
– Kun tänne tullaan, niin kyllä minä
haluan, että osapuolet tietävät tarkkaan,
mistä ollaan eri mieltä ja mistä yhtä mieltä. Pitää tietää myös vastapuolen näkemykset omiin esityksiin, jotka eivät ole
pöydässä menneet läpi. Pitää olla ymmärrystä siitä, miksi tänne tullaan.
Valtakunnansovittelija Esa Longalle on
ehdotettu, että usein hänen toimistollaan
laukkaaville liitoille voisi jakaa kantaasiakaskortit.
Joskus on käynyt niinkin, että Bulevardille tullaan pitkien vaatimuslistojen
ja paksujen paperinippujen kanssa ja pyydetään sovittelijaa rakentamaan niistä
sopimus.
– Tällaiset tapaukset lähtevät purkautumaan sitä kautta, että pakotan osapuolet neuvottelemaan.
Heitätkö sinä tällaiset neuvottelijat
ulos?
– Näin on tehtävä, koska ei toisten
puolesta voi sitä perustyötä tehdä.
Helpoimmin ratkaistavia riitoja ovat
Longan mukaan sellaiset, joissa osapuolten näkemykset ovat jäsentyneet niin, että syntyy käsitys, miten asia voisi mennä
eteenpäin.
Työtuomioistuimen kautta Bulevardille
Valtakunnansovittelija toimistolle pyritään joskus, vaikka työehtosopimukset
ovat vielä voimassa.
– Työriitalaissa on sanottu, että täällä
ei voida käsitellä asioita, jotka kuuluvat
työtuomioistuimen toimivaltaan.
Kiistojen takana saattaa silloin kuitenkin olla asioita, jotka eivät työtuomioistuimessa ratkea.
– Voi tulla tuomio, että on menetelty
lainvastaisesti ja siitä tulee seuraamuksia.
Varsinaisen häiriön syy jää kuitenkin
usein hoitamatta.
Silloin osapuolet saattavat haluta, että
sovittelija voisi auttaa heitä riidan ratkaisussa.
– Olen joskus suostunut näihin. Silloin se on vapaaehtoista työmarkkinoiden
tukemista ja auttamista, joka luontevasti
kuuluu työhöni. N
Uusi valtakunnansovittelija
nimitetään 13.
kesäkuuta. Nykyinen sovittelija Esa Lonka on hakenut tehtävään. Lue verkkolehdestä,
kuka sovittelee ensi kierroksella.
www.insinoori-lehti.fi
17
Hannu Takala
asiamies, Uusi Insinööriliitto
Tessin mukaan
eväällä vietettiin sananvapaudenpäivää. On hienoa, että saa sanoa, mitä haluaa. Pitää vaan
muistaa, että kaikilla on vastuunsa sanomisistaan ja kirjoittamastaan tekstistä.
Jos jotain neuvotellaan ja siitä sovitaan, ensin suullisesti ja sitten kirjallisesti, siitä on pidettävä kiinni. Pitää kantaa vastuuta siitä, mihin on sitouduttu. Näin ei
käynyt raamisopimuksessa sovitun koulutusmahdollisuuden kanssa. Järjestelmä piti ottaa käyttöön vuoden
2013 alussa, mutta jo neuvotellusta asiasta piti neuvotella useita kuukausia.
Kuinkas se ruotsalainen sanookaan? ”Tårta på tårta.”. Ei mennyt niin kuin Latelassa, jossa pojat pitivät
sanansa ja saavuttivat tavoitteensa sovitussa ajassa, toinen toistaan auttaen.
Työpaikoilla kuulee usein sanottavan, että mennään tessin mukaan. Hyvä niin. Sitähän on molempien sopijaosapuolien noudatettava. Mutta ”tessi” ei
ole pelkästään palkoista sopimista. Se pitää muistaa.
Se sisältää paljon asiaa työsuhteesta, -ajasta, lomasta ja
niin edelleen.
Kaikki ovat hyviä ja tarpeellisia kirjauksia, jotka
helpottavat asioiden käsittelyä työpaikoilla. Vaan
puuttuu sieltä vielä asioita, joita nyt haluamme asettaa
tavoitteiksi seuraavalle neuvottelukierrokselle. Siitä
tullee tiukka kierros. Luvassa ei ole paljoa, ja jos jotain
onkin, se on nollalinjaa.
Neuvottelujen tarkoitushan on saada aikaan molempia osapuolia tyydyttävä sopimus – sopimus työsuhteen ehdoista. Jos joudutaan tukeutumaan valtakunnansovittelijan apuun sopimukseen pääsyssä, neu-
K
18
votteluissa ollaan epäonnistuttu. Tavoitteet eivät ehkä
ole epärealistisia, mutta niitä ei ole saatu myytyä vastapuolelle. Tuohon vaiheeseen päätyminen on raskas
prosessi niin neuvottelijoille kuin taustaryhmillekin.
Neuvotteluissa auttaa meidän ylempien toimihenkilöiden yhteistyö. Kun kaikki ovat mukana, niin onnistumme ja pääsemme perille.
Tampereella aikoinaan bussilinja 16 meni nykyiseen Hervantaan Lukonmäen kautta. Sota-aikana joutuivat matkustajat työntämään puukaasunysseä tuossa pahassa mäessä, että päästiin eteenpäin. Se oli yhteistyötä. Siitä lienee tullut myös sanonta helvetin kuusitoista.
No, mehän emme ole tavoittelemassa mitään sellaista, joka jäisi kirosanoina elämään keskuuteemme.
Tavoitteemme on totta kai kaikkia osapuolia tyydyttävä työehtosopimus, joka takaa meille palkansaajille
ansaitsemamme elintason ja oikeudenmukaisen kohtelun.
Kevään sanottiin olevan pari kolme viikkoa myöhässä tänä vuonna. Koivut ja muut lehtipuut olivat hiirenkorvilla toukokuussa. Niin on myös Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden voimassaoleva
työehtosopimuskin luettu hiirenkorville. Hiirenkorvat ne vaan kuuluvat kevääseen.
Toivottavasti syksyllä, kun koivusta putoavat lehdet, ei tuosta työehtosopimuksesta ala lehdet putoilla,
vaikka tämän suuntaisia toiveita kuultiin YTN Summit -seminaarissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n
suunnalta. Pidetään huolta siitä, että lehdet säilyvät ja
tekstit paranevat.
Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää
Vietä kesä pyöräillen
Pyörä alle ja menoksi! Yhdistä kesääsi liikunta, raitis ulkoilma – ja suomalainen polkupyörä.
eitsemänkymmentäluvun suosikkipyörä Jopo on palannut markkinoille entistä värikkäämpänä. Nuoriso on jo repinyt vanhat pyöräaarteet kellareista ja Helkama Velox valmistaa tilalle uusia – vieläpä Suomessa.
Yritys viihtyi valmistuksensa kanssaTaiwanin saaren polkupyöräparatiisissa
muutaman vuoden 2000-luvun lopussa.
Vuonna 2010 laskelmat näyttivät kuitenkin siltä, että tuotanto voidaan siirtää taiwanilaiselta alihankkijalta kokonaan
Suomeen.
Helkama Velox myy lähes 50 000 polkupyörää vuodessa.
– Liiketoimintamme on ensisijaisesti
Suomessa, mutta tähtäämme myös vientiin, toimitusjohtaja Jari Elamo sanoo.
Vaikka tuotantokustannukset olivat
Taiwanissa halvempia kuin Suomessa,
rahti-, huolinta- ja vakuutusmaksut nostivat tuotteen hintaa.
– Tuotantosuunnitelman muokkaaminen on joustavampaa omissa tiloissa, joissa
voimme muutamassa päivässä tai viikossa
muuttaa tuotantosuunnitelmaa värien
osalta tarpeen mukaan, Elamo selittää.
Investointi Hangon tehtaan tuotantoon säilyttää työpaikkoja paikkakunnalla. Se on jo luonut mahdollisuuksia myös
uusille alihankkijoille. 60-vuotias tehdas
työllistää kuutisenkymmentä henkilöä,
joista parikymmentä on toimihenkilöitä.
S
Kotimaisuusaste korkea
Hangon tehtaalla valmistettavien Jopojen
ja muiden Helkaman polkupyörien kotimaisuusaste on korkea, jopa yli 70 prosenttia. Joidenkin runkojen raaka-aine teräs tulee läheiseltä Ruukin tehtaalta.
Komponenteista suuri osa joudutaan kuitenkin tuomaan ulkomailta.
Siirtämällä pyörien valmistuksen takaisin Suomeen Helkama tavoittelee laadun ja tehokkuuden lisäksi toimitusvarmuutta sekä logistisia etuja.
– Täällä olemme lähellä suomalaisia
asiakkaita ja pystymme paremmin vas-
Jari Elamo esittelee uutuutta – sähköpyörää.
taamaan heidän toiveisiinsa, Elamo painottaa.
Ainot, Kulkurit, Jopot ja muut legendaariset Helkama-pyörät kuuluvat edelleen erityisesti suomalaisten käyttäjien arkeen. Vuonna 1965 ensimmäisen kerran
markkinoille tullut Jopo elää nyt voimakasta retrokautta. Uusittu design ja värimaailma tekevät mallista entistä houkuttelevamman.
Suomalaisten pyörien värimaailma
muuttuu vähitellen harmaasta ja mustasta kohti iloisempaa väripalettia, joka sisältää muun muassa fuksianpunaista ja turkoosia.
Malleissa on huomioitu laaja käyttäjäkunta. Tarjolla on toistasataa erilaista nimikettä aina 3–5-vuotiaiden apupyörillä
varustetuista polkupyöristä varttuneiden
tukeviin malleihin sekä uusimpiin sähkökäyttöisiin pyöriin.
Ympäristöystävällistä liikuntaa
Uusinta uutta pyöräteknologiassa edustavat sähköavusteiset polkupyörät, jotka
ovat jo mullistaneet liikennekulttuurin
Japanissa ja Keski-Euroopassa. Helkama
laskee niiden suosion pikkuhiljaa kasvavan myös meillä.
Sähköpyörällä voi sujutella jopa 100
kilometrin matkan yhdellä akun latauksella. Avustettu nopeus saa nousta 25 kilometriin tunnissa. Sähköpyörällä sujuu
pitempikin matka tehokkaasti ilman
melua.
– Hiilidioksidipäästöt ovat nolla, liikkuminen taajamissa nopeata, pysäköinti
helppoa ja käyttöaika pitkä, Elamo luettelee.
Runkojen valmistuksessa syntyvä metalliromu kierrätetään. Rungot maalataan ympäristöystävällisellä pulverimaalaustekniikalla, jolloin käytetty väri voidaan kierrättää uudelleen käyttöön. Maalausprosessista ei synny päästöjä veteen,
ilmaan tai maastoon.
Jokaisella pyörällä on laatutakuu.
Pyörät kootaan yksilöllisesti valmiiksi
tuotteiksi. Laadun takeeksi jokaiseen
pyörään liitetään sen kokoajan tiedot. N
19
Pekka Haapanen uskoo, että Vaasan alueella toimiviin energia-alan yrityksiin syntyy vuoteen 2020 mennessä 10 000 uutta työpaikkaa.
Vaasan energiayrityksiin
paljon uusia työpaikkoja
Vaasan alueen energiayrityksiin uskotaan syntyvän lähitulevaisuudessa rutkasti uusia tekniikan työpaikkoja. Kaupungin osuus
Suomen energiateknologiaviennistä on jo nyt kolmannes.
Teksti: Jari Hakala Kuvat: Johannes Tervo
aasan seudun energiateknologian
yrityksissä riittää imua. Kasvunäkymät ovat hyvät ja uusia visioita
tulevaisuuden suhteen piisaa. Lähitulevaisuudessa on selviä tarpeita uuden, tekniikan koulutuksen hankkineen työvoi-
V
20
man palkkaamiseksi. Jo nyt kaupungissa
tekee energia-alalla työtään enemmän ihmisiä kuin missään muualla Suomessa tai
edes muissa Pohjoismaissa.
10 000 ihmistä työllistävän, 140:n
energia-alan yrityksen ryppääseen on vii-
me vuosien aikana tullut yhä enemmän
uusiutuvan energian tuotantoon panostaneita yrityksiä. Alalla työtä tekevistä reilu
kolmannes on eri alojen insinöörejä.
Esimerkiksi perinteisesti vahva energiaosaaja Wärtsilä on lisännyt myös biokaasulla toimivien Dual Fuel -moottoreiden valmistuskapasiteettia ja astunut
näin vahvemmin bioenergiasektorille.
Alueen yritysten kanssa tiivistä yhteis- ja
kehitystyötä tekevän Vasekin toimitusjohtaja Pekka Haapanen maalailee työhuoneessaan näkymiä kaupungin ener-
giakeskittymän seuraavien vuosien näkymistä. Vasekin ennusteiden mukaan seudulle syntyy vuoteen 2020 mennessä
10 000 uutta energia-alan työpaikkaa.
Ainakaan vaasalaisessa tuuli- sekä aurinkovoimateknologian yrityksessä The
Switchissä ennustetta ei pidetä liian optimistisena.
– Tähän on mahdollisuuksia. Riippuen siitä, miten uusiutuvaan energiaan
suhtautuminen Suomessa muuttuu, The
Switchin kehityspäällikkö Mathias Martin uskoo.
Yrityksen tarpeet uusille insinööreille
ovat mekaniikka-, sähkö- ja tuotantopuolella.
Toisen tuulivoimateknologiaan panostaneen vaasalaisyrityksen Merventon
teknologiajohtajan Patrik Holmin mukaan arvioiden toteutumisessa riittää
haastetta.
– Epärealistinen se ei kuitenkaan ole,
Holm arvioi.
Haapasen mielestä alueen energiayrityksiin on odotettavissa lähitulevaisuudessa enemmän kasvua kuin muualle
Suomeen.
– Kriittinen massa, yritysten monipuolisuus ja määrä imevät lisää ihmisiä.
Merventossa kovaa kasvua
– Uusiutuvia energiantuotantomenetelmiä tarvitaan, sillä alueella on suuri potentiaali työllistää ihmisiä, Holm sanoo.
Merventon toimitusjohtajan Jarmo
Saarasen näkemykset yrityksen tulevaisuudesta ja uusille insinööreille avautuvista työnäkymistä ovat myönteiset.
– Yritys työllistää onnistuessaan 6 000
henkeä koko verkostossa kymmenen vuoden päästä ja tästä voi merkittävä osa olla
Vaasassa. Edustamme hyvin teknistä
alaa, siksi tarve suuntautuu suureksi osaksi insinööreihin, Saaranen kertoo.
– Kaupungissa on monta uutta kasvuyritystä, jotka tarvitsevat suuren määrän
insinöörejä, Saaranen jatkaa.
Holmin mukaan lähitulevaisuudessa
tarvitaan insinöörejä alan koko kirjolta.
– Tarvitsemme ihmisiä tuotekehitykseen, valmistukseen, logistiikkaan, hankintaan, projektiorganisaatioon, pystytykseen, huoltoon ja niin edelleen eli koko
prosessiin ja elinkaareen, Holm kertoo.
Martin näkee Vaasan energiaklusterin
vahvuuden suurimmaksi syyksi sen, että
energiayritykset saavat synergiaetua ja tukea toinen toisistaan. Taajuusmuuttajia
valmistavan ja nykyään myös aurinko-
Henna Åby ja Patrik Holm katsovat luottavaisesti tulevaisuuteen. Mervento voi
parhaimmillaan työllistää 6 000 uutta työntekijää, heistä valtaosan Vaasaan.
energian parissa toimivan Vaconin Suomen henkilöstöjohtajan Henna Åbyn
mielestä pohjalaisuuteen on aina kuulunut yrittäjähenkisyys ja peräänantamattomuus.
– Kaupungissa yrittämiselle on hyvät
edellytykset.
Saarasen mukaan alueelle syntyneet
yritykset tekevät jatkuvaa kehitystä ja uusia innovaatioita, jotka luovat myönteisen
kehityksen kierteen.
Osaajia ei aina saa
Suurimpana syynä Vaasan energiasektorin lähitulevaisuuden kasvuun Vasekin
Pekka Haapanen pitää sitä, että alueen
yrityksillä on oikeat avaimet ilmastonmuutokseen reagoimiseen.
– Vuonna 2020 energiasta pitää säästää 20 prosenttia ja 20 prosenttia pitää olla uusiutuvalla energialla tuotettua.
Haapasen mielestä energiayritykset
tarvitsevat enemmän tekniikasta ymmärtävää työvoimaa myös talous- ja markkinointipuolelle.
– Jos on markkinointiosaamista ja
teknistä koulutusta yhdessä, on kovat valmiudet viedä asioita eteenpäin.
Mathias Martin on asiasta samaa
mieltä.
– Meillä on jo nyt hyvin vahvaa teknistä taustaa omaavia myynnissä ja asiakasrajapinnassa.
Haapasen mukaan Vaasan alueen
energiayrityksissä on tälläkin hetkellä paljon vapaita työpaikkoja, joista ei pidetä
ääntä. Osaavan työvoiman saamisessa on
joskus omat ongelmansa.
– Uhkana on se, että jos osaavan työvoiman saanti on hankalaa, tehdäänkö
investointipäätös muualle. Suomalaisten
kärkiyritysten ratkaisevaa investointipäätöstä ei tehdä Vaasassa tai Suomessa.
Rekrytointipulmien suurin syy on siinä, että Pohjanmaan työllisyystilanne on
maan kärkiluokkaa ja vapaata työvoimaa
ei omasta kaupungista aina löydy.
– Tiettyjen erikoisosaajien saaminen
on aina hankalaa, eikä ainoastaan meille,
Vaconin Henna Åby kertoo. N
21
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuva: Kimmo Brandt
Luottamusmies
nuorten äänitorvena
– Nuorilla on mielessä lähinnä toimeentulo eli raha, millä elää, arvioi Digian varapääluottamusmies
Tuomas Hara ikätoveriensa toiveita seuraavalle työehtosopimuskierrokselle.
hjelmistokehittäjä Tuomas Hara
työskentelee tietotekniikan palvelualalla. Hänen mukaansa alalla
on kohtuullisen hyvä työehtosopimus
moneen muuhun alaan verrattuna.
– Nuoret eivät oikein osaa ajatella, mitä siinä pitää parantaa.
Oma-aloitteisesti toiveita parannuksiin ei juuri tule. Kun Hara on kysynyt,
pitäisikö esimerkiksi matka-ajan korvauksista sopia täsmällisemmin, hänelle on
vastattu, että olisihan se ihan kiva.
Hän on kehottanut omalla työpaikallaan kääntymään luottamusmiehen puoleen, mutta työehdoista keskustellaan ennen kaikkea kahvipöydässä luottamusmiehen aloitteesta.
Palkoista ja palkankorotuksista on
puhetta. Haran mielestä on reilua, että
kaikille jaetaan sama euromääräinen korotus, jolloin tuloerot eivät kasva.
Rahan lisäksi nuoret saattavat purnata, kun kiireisestä työtilanteesta seuraa
stressiä. Alalla on paljon stressiä aiheuttavia tekijöitä. Esimerkiksi yrityksessä voi
olla pulaa osaamisesta, ja työt kasaantuvat pienelle ryhmälle. Vaarana on muun
muassa loppuun palaminen.
– Stressin pitäisi olla merkki työnantajalle siitä, että töitä on järjesteltävä uu-
O
22
delleen. Jos tekijöitä ei ole riittävästi, se on
toki hankalaa. Joskus väkeä on liian vähän, koska työnantaja tarjoaa liian pientä
palkkaa kilpailijoihin verrattuna.
Palkkakehitystä työpaikan vaihdolla
Haran mukaan käytännössä on huomattu, että parhaiten saa nostettua palkkaa,
jos on sellaiset taidot, joilla saa helposti
uuden työpaikan.
- Kynnys mennä pyytämään lisää liksaa voi olla korkea, on helpompi vain
vaihtaa firmaa.
Nopeamman palkkakehityksen lisäksi mielenkiintoiset tehtävät houkuttavat
vaihtamaan työpaikkaa. Vaikka alalla on
työttömyyttä, nuoret eivät oleta itse sitä
kohtaavansa.
Digialla on ollut yt-neuvotteluja, viimeksi viime syksynä. Haran mukaan
niissä on ollut vähän nuoria tulilinjalla,
joten he eivät ole olleet huolissaan. Nuoret eivät osaa mieltää, että he voisivat saada potkut, vaan heillä on varaa valita itse
työpaikka.
– Nuoret ovat usein niissä tehtävissä,
joille on tarvetta. He osaavat tuoreita
asioita, joita asiakkaat haluavat ostaa.
– Enenevissä määrin nuoret haluavat
lisää vapaa-aikaa, Hara arvioi oman tut-
tava- ja työkaveripiirinsä pohjilta. Heistä
suurin osa työskentelee tietotekniikkaalalla.
Katkokset uralla kuten vuorotteluvapaajaksot eivät ole luottamusmiehen mielestä ongelmallisia. Palkataanhan vuorottelusijaisiksi työttömiä, ja pitkät lomat
auttavat ihmisiä jaksamaan pidempiä työuria. Toisaalta tuttavapiirin nuoret eivät
ajattele, kuinka pitkään pitää töitä tehdä;
ajatus eläköitymisestä tuntuu kaukaiselta.
Luottamusmieskurssien kuopus
Tuomas Hara on ollut aktiivi opintojen
alkutaipaleelta saakka, yhteyshenkilöstä
opiskelijayhdistyksen hallitukseen. Ulospäin suuntautuneet insinööriopiskelijat
houkuttelivat joukkoonsa.
Valmistumisen jälkeen hän oli vuoden verran ainoastaan töissä, mutta silloin
tuntui jotain puuttuvan, ja hän päätyi äänestyksen jälkeen Helsingin Insinöörien
hallitukseen. Varapääluottamusmiehenä
Hara on toista vuotta. Kun häntä pyydettiin tehtävään, ajankäyttö pohditutti hetken. Päätös mukaan menosta oli kuitenkin helppo.
– Luottamusmieheksi lähtö tuntui
luontevalta; tämä on minun juttuni. N
23
Teksti: Satu Tähkäpää, työsuhdelakimies
Piirros: Markku Haapaniemi
Neuvotteluja voi vauhdittaa
painostustoimilla
Viime vuosina on totuttu siihen, että myös ylemmät toimihenkilöt
ovat valmiita painostustoimiin etujensa puolustamiseksi.
akot ja muut työtaistelut on aiemmin
mielletty toimihenkilö- tai työntekijäpuolen neuvotteluvalteiksi ja toimenpiteiksi. Kun Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n neuvottelijat kerta toisensa jälkeen törmäävät neuvotteluissa työnantajaliittojen edustajien sanaan EI, vitsit alkavat olla vähissä. Näin voi käydä, kun
neuvotteluissa esimerkiksi ehdotetaan, että työnantajat ryhtyisivät noudattamaan
voimassa olevaa työaikalakia myös ylempiin toimihenkilöihin.
Lakossa sekä ylityö- ja matkustuskiellossa on kyse ennen muuta siitä, miten
hyvin pystytään yhdistämään voimat yhteisten tavoitteiden puolesta. Tyydytäänkö siihen, mitä työnantaja tarjoaa vai ollaanko valmiita yhteisillä ponnistuksilla
tukemaan yhteisten vaatimusten saavuttamista.
Työntekijöiden työtaisteluoikeus kuuluu länsimaisen demokratian perusoikeuksiin. Lakkopäätöksen ja ilmoituksen
lakon alkamisesta tekee neuvottelujärjestö YTN tai tietotekniikan palvelualan
osalta osin Uusi Insinööriliitto. Työnantaja ei voi vaatia, että lakkoon osallistumisesta pitää ilmoittaa esimerkiksi esimiehelle, laki ei edellytä henkilökohtaisia ilmoituksia.
L
24
Työrauhavelvoite on voimassa niin
kauan, kun työehtosopimukset ovat
voimassa. Jos työehtosopimusneuvottelut kuitenkin kariutuvat ja lakko alkaa, työntekijän tulee poistua työpaikalta ja jättää työt sinne. Lakon ajalta
ei makseta palkkaa, vaan siltä ajalta
haetaan lakkoavustusta omasta liitosta.
Ylityökielto ja vapaa-aikana
matkustamisen kielto
Neuvotteluiden ajauduttua umpikujaan
usein ensimmäisenä painostuskeinona
käytetään ylityö- ja matkustuskieltoa.
Kun ylityö- ja matkustuskiellot ovat
voimassa, ylitöitä ei tehdä eikä liukumasaldoja ei kasvateta. Töitä tehdään normaalisti päivittäin ja viikoittain työsopimuksessa mainittu määrä, esimerkiksi
7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Työpäivä voidaan ajoittaa yrityksen
liukuvan työaikajärjestelmän mukaisesti. Työpäivä on siis vain säännöllisen
työajan mittainen, valtaosalla 7,5 tuntia
päivässä.
Vapaa-aikana matkustamisen kiellon
aikana ylemmät toimihenkilöt eivät matkusta työasioissa vapaa-aikanaan. Työasioissa matkustaminen ajoitetaan vain
säännölliseen työaikaan. Matkalle lähde-
tään aikaisintaan silloin, kun liukuva työaika alkaa ja matkalta palataan lähdöstä
laskien viimeistään normaalin päivittäisen työajan päättyessä.
Vapaa-aikana matkustaminen on
ylemmän toimihenkilön omaa aikaa.
Työnantajan työnjohto eli direktiovalta ei
ulotu vapaa-ajalle.
Laillinen lakko
Laillisen lakon edellytyksenä on, että
noudatetaan työlainsäädännössä ja mahdollisesti työehtosopimuksessa mainittu-
ja menettely- ja ennakkoilmoitusmääräyksiä. Kun ilmoitus- ja menettelytapoja
noudatetaan, lakko on laillinen.
Valtakunnansovittelijalle ja työnantajaliitolle on annettava kirjallisesti lakkovaroitus ennen mahdollisen työnseisauksen alkamista. Varoitus on jätettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kaavailtua
työnseisausta.
Koska työtaistelun aikana työntekijät
eivät tee työtä, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa tältä ajalta. Työtaistelun organisoineet järjestöt voivat
kuitenkin maksaa jäsenilleen lakkoavustusta.
Lakkoavustus on saajalleen verovapaata tuloa enintään 16 euron suuruisena
päivässä. Sitä ylimenevältä osalta maksetaan veroa.
Työtaistelulla ei ole vaikutusta työsuhteen irtisanomisaikaan ja -perusteeseen. Työntekijä voi myös lakon aikana
erityistä perustetta ilmoittamatta irtisanoa työsopimuksensa sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattaen.
Lakko ei ole työnantajalle työsopi-
muslain mukainen peruste irtisanoa työntekijän työsuhdetta.
Lakkoon osallistuminen ei ylipäätänsä ole peruste kohdella siihen osallistuneita työntekijöitä eriarvoisesti verrattuna
esimerkiksi lakon ulkopuolelle jääneisiin.
Työsopimuslain syrjintäkielto ja tasapuolisen kohtelun velvoite sitoo työnantajaa myös lakkotilanteissa. Työntekijän
käyttäytyminen lakkotilanteessa ei ole
peruste soveltaa hänen työsuhteeseensa
muusta henkilöstöstä poikkeavia työsuhteen ehtoja. N
25
Teksti ja kuva: Ulla-Mari Pasala
Suomen Yrittäjien Tuomas Telkkä painottaa alueellisen yhteistyön tärkeyttä.
Opiskelija on työpaikalla töissä
kavan opiskelijoiden Opiskelija vai
työvoimaa -seminaari julkaisi listan hyvistä harjoittelukäytänteistä.
Sen mukaan harjoittelun pitää olla ohjattua ja osaamista kehittävää sekä työtehtävien ja tavoitteiden määriteltyjä. Harjoittelusta pitää maksaa vähintään työssäoloehdon täyttävää tai työehtosopimuksen mukaista palkkaa, harjoittelija ei saa
korvata vakituista henkilökuntaa, hän tekee kirjallisen harjoittelu- tai työsopimuksen ja hänen kanssaan sovitaan palautteenannosta.
Akavan opiskelijoiden viime vuonna
tekemän harjoittelubarometrin mukaan
harjoittelun tärkeimpiä tehtäviä ovat
oman alan kokemuksen kartoittaminen,
uusien verkostojen ja kontaktien luominen sekä osaamista ja opintotaustaa vas-
A
26
taavat työtehtävät.
Barometrin mukaan harjoittelupaikka hankitaan yleensä itse. Peräti 34 prosenttia vastaajista ei tiennyt, onko omassa koulussa nimettyä harjoitteluvastaavaa.
Yhteistyötä yrittäjien kanssa
Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen
asiamies Tuomas Telkkä kertoi Suomen
yrittäjien viime vuonna yhdessä AMKtutka -verkoston kanssa tekemästä kyselytutkimuksen pk-yrityksille. Siinä selvitettiin
yrittäjien kokemuksia yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa, yhteistyön
hyötyjä sekä arvioita ammattikorkeakoulujen alueellisesta vaikuttavuudesta.
Yritysten mielestä onnistunut yhteistyö on tärkeää niin opiskelijoiden osaamisen kehittymiselle ja valmistuneiden työl-
listymiselle kuin alueellisen työelämän
kehittymiselle.
Yrittäjien tyytyväisyys yhteistyöhön
kasvaa yrityksen koon kasvaessa.
Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia
pk-yrittäjistä arvio amk-opiskelijoiden
ammatilliset valmiudet ja osaamisen riittäviksi. Yrittäjän toivovat koulutusta kehitettävän siihen suuntaan, että yrittäjyys
viedään opintoihin eikä vain yrityshautomoihin tai vastaaviin projekteihin.
Tiukassa taloudellisessa tilanteessa
yrittäjien kynnys työntekijöiden palkkaamiseen on korkea. Yrittäjät muistuttavat,
että palkanmaksukykyyn liittyy aina työpanos ja siitä saatava lisäarvo. Kun nämä
seikat ovat kohdallaan, on todennäköistä,
että yhteistyö jatkuu harjoittelu- tai kesätöitä pidemmällekin. N
Otsikko: Opiskelija on työpaikal
alla
al
la tööiiss
issssä
Ulla-Mari Pasala
Mika-Matti Ojala
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Kesä on täynnä
mahdollisuuksia
ksi lukuvuosi jälleen takanapäin ja kesätyöt ovat jo tovin olleet täydessä vauhdissa. Taakse jäi pitkä ja kylmä talvi. Kireä
tilanne työmarkkinoilla johti taas siihen,
että monet eivät saaneet kesätöitä. Onneksi
työt eivät ole ainoa vaihtoehto hyödyntää
kesä.
Ammattikorkeakouluissa kesäopinnot
ovat kehittyneet paljon viime vuosina. Tänäkin kesänä tuhannet opiskelijat suorittavat kesällä koulun tarjoamia kesäkursseja,
mikä on yksi tapa jopa nopeutta valmistumista.
Opiskelu kesällä on monin tavoin erilaista kuin talvella. Kesäkurssit suoritetaan
pääosin etänä ja itsenäisesti annetussa ajassa. Tällöin ei voi mennä luennoille valmiiksi katettuun pöytään, vaan on opittava itsenäisesti etsimään tietoa ja sovellettava sitä
annettuun tehtävään. Ajankäyttö pitää tietenkin organisoida itse.
Kesä on myös loistava mahdollisuus
matkailuun. Työmarkkinoilla arvostetaan
kokemusta itsenäisestä matkailusta, erityisesti Euroopan ulkopuolella. Entisestään
globalisoituvassa maailmassa insinööriltä
vaaditaan yhä enemmän ja parempaa kielija kulttuuriosaamista. Omatoiminen matkailu on näiden ominaisuuksien kehittämiseen mitä loistavin keino.
Kesä on täynnä mahdollisuuksia. Itseään on mahdollista kehittää monella tapaa. Tärkeimpänä asiana kesässä pidän ehdottomasti lepäämistä. Ei ole sellaista ihmistä, joka jaksaa painaa täysillä kierroksilla välillä sammuttamatta konetta. Ihminen tarvitsee lepoa ja mahdollisuutta unohtaa töiden ja koulun tuomat velvollisuudet hetkeksi. Ilman lomailua saattaa palaa loppuun.
Myös IOL:n hallitus lepää kesällä. Tämä ei kuitenkaan estä teitä olemasta yhteydessä hallitukseen, mikäli asiaa on.
Y
Työehtosopimus koskee
kaikkia alalla työskenteleviä
yöehtosopimus on palkansaajajärjestön ja työnantajajärjestön
välinen määräaikainen sopimus siitä, millaisilla ehdoilla ja pelisäännöillä töitä tehdään. Sovittavia asioita ovat esimerkiksi
palkkakysymykset, ylityökorvaukset, työaika, loma-ajan ja sairasajan palkka.
Yksityisellä sektorilla sopimukset ovat työehtosopimuksia, julkisella sektorilla solmitaan virka- ja työehtosopimuksia.
Työsopimuslain mukaan työnantajan on noudatettava vähintään
valtakunnallisen, asianomaisen alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimuksen yleissitovuuden perusteella
myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava sopimuksen
määräyksiä. Työehtosopimukset ovat pakottavia, eikä työsopimuksissa
voida sopia niitä huonommista ehdoista työntekijän kannalta.
T
Opiskelijat ja työehtosopimukset
Nykyisissä työehtosopimuksissa ei juurikaan oteta opiskelijoita huomioon erityisryhmänä. Tätä ei kuitenkaan tarvitse nähdä kielteisenä
asiana.
– Työehtosopimuksia joko noudatetaan tai ei, eikä vain poimita
opiskelijoille joitain valittuja kohtia. Opiskelijat ovat työpaikalla samanlaisessa asemassa kuin muutkin työntekijät ja heitä pitää kohdella samojen pelisääntöjen mukaan, sanoo UIL:n työsuhde- ja neuvotteluyksikön johtaja Ismo Kokko.
Periaate pitää olla, että samasta työstä maksetaan sama palkka.
Tästä syystä malli, jossa opiskelijoille maksetaan muita työntekijöitä
pienempää palkkaa, ei saa tukea Kokolta.
– Työehtosopimuksissa opiskelijoita parhaiten palveleva määräys
on sellainen, joka mahdollistaisi joustavan työskentelyn. Käytännössä opiskelija voisi opiskelujensa lomassa työskennellä joustavasti ja
yhtä aikaa saada opintonsa suoritettua.
Kesätöissä ja harjoitteluissa opiskelijoihin todennäköisesti sovelletaan jotain työehtosopimusta.
– Jos työsopimuksessa on merkintä sovellettavasta työehtosopimuksesta, pyydä se nähtäväksi ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Näin tiedät oikeutesi ja velvollisuutesi työpaikallasi, Kokko muistuttaa. N (U-MP)
27
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää
Hyvinvointia työpaikoille
Työssähyvinvointi lisääntyy, kun esimiestyö hoituu ja hankalat asiat otetaan ajoissa puheeksi.
orealiksessa Välitä – ota puheeksi
-koulutus on suunnattu esimiehille. Tavoitteena on antaa heille valmiuksia ottaa hankalat asiat puheeksi riittävän ajoissa.
Varhaisen puuttumisen tärkeys on
noussut selvästä tarpeesta. Se tuli esille
ilmapiirikyselyissä, työpaikkaselvityksissä sekä yksittäisissä haasteellisissa tilanteissa.
– Ennaltaehkäisevä ote on parempi
vaihtoehto kuin pitkittynyt ongelman
ratkominen. Siinä esimiestyö on ratkaisevassa asemassa, työsuojelupäällikkö, insinööri Tarja Olander tietää.
B
Borealiksen Kilpilahden tuotantolaitoksen henkilöstömäärä on noin 900
työntekijää, joista noin 100 on esimiesasemassa. Runsaat 60 esimiestä on jo käynyt
läpi pari kertaa vuodessa järjestettävän
koulutuksen.
– Johtaminen linkittyy kokonaiskuvaan ja liittyy olennaisesti työhyvinvointiin, sanoo HR-asiantuntija Tiina Paulamäki.
Borealiksella työhyvinvoinnin viisi tärkeintä aluetta ovat työyhteisö, työ, osaaminen, terveys ja johtaminen. Jokaisella osaalueella mietitään vuosittain toimenpiteitä
ja tämän vuoden teema on terveys ja uni.
Osaatko keskustella ja kuunnella
Borealiksella varhaista puuttumista on
harjoiteltu muun muassa pienten lavastettujen näytelmien muodossa. Kun ”Heikki-insinöörillä” on ongelma, hänen kanssaan pitäisi keskustella. Miten keskustelu
ja kuuntelu aloitetaan, se ei insinöörivaltaisessa työyhteisössä ole maailman helpoin asia. Avuksi jotkut ovat kaivanneet
jopa ohjemanuaalia.
– Ongelmansa kanssa pitää päästä
tunnetasolle, muuten ei toimintatapoja
onnistu muuttamaan, Olander tietää.
Päätoimisena työsuojelupäällikkönä
hän on ollut monenlaisessa mukana. Yrityksessä on pitkät perinteet ennakoivassa
työterveyshuollossa.
– Meiltä saa apua alkoholiongelmiin,
tupakanpoltosta luopumiseen, stressin
käsittelyyn, huonoihin ravintotottumuksiin ja univaikeuksiin, Olander luettelee.
Nikotiinilaastarit, personal trainerit,
jopa unikoulu tuovat apua työntekijöiden
arkipäivään. Hyvä hoitoonohjausjärjestelmä antaa lisätukea.
Nykyhetkessä paljon matkustavien,
kiireisten borealislaisten uusi ongelma on
liikkumattomuus ja ylipaino. Jopa kolmasosalle se on terveysriski ja suuri haaste.
Borealiksen esimiehille kohdennettu
Varhaisen puuttumisen koulutus on osoittautunut niin onnistuneeksi, että sitä on
toivottu kaikille henkilöstöryhmille.
Työhyvinvointi syntyy
yhdessä tekemällä
Orionilla tavoitteena oli määritellä työhyvinvointi sekä kehittää sille uusia mittareita, Leena
Katila-Keso kertoo.
28
Orionilla työhyvinvoinnin tunne syntyy
siitä, että työntekijä voi työskennellä osaamistaan vastaavissa työtehtävissä ja kokea
tekevänsä palkitsevaa, innostavaa ja mer-
Tarja Olander (oik.) ja Tiina Paulamäki uskovat ennaltaehkäisyn voimaan.
kityksellistä työtä. Työyhteisön ja -ympäristön pitää olla hyvin johdettu, turvallinen ja tasa-arvoinen.
– Hyvinvoiva orionilainen kokee, että
on kiva tulla töihin, työt sujuvat ja työkaverit ovat mukavia, Leena Katila-Keso
kiteyttää. Hän toimii yrityksessä vastaavana työterveyslääkärinä.
Tuloksellisuuden näkökulmasta kaikki
työhyvinvoinnin osa-alueet ovat tärkeitä.
Keskeisiä ovat johtaminen, mahdollisuus
vaikuttaa omaan työhönsä ja osaaminen.
– Ne vaikuttavat ehkä eniten siihen,
että voimme tehdä laadukasta ja tehokasta työtä, mikä taas vaikuttaa tuloksellisuuteen.
Uusia mittareita
Orionilla toteutettavan henkilöstötutkimuksen tuloksista määritelty työhyvinvointi-indeksi muodostuu kysymyksistä,
jotka kartoittavat muun muassa osaamista, työssä jaksamista sekä työn- ja vapaaajan tasapainoa.
Mahdollisesti muitakin työhyvinvointiin liittyviä indeksejä – esimerkiksi
esimiestyön indeksi ja osaamisen kehittämisen indeksi – voidaan muodostaa.
Uudet mittarit tulevat perinteisten pahoinvointimittarien oheen. Perinteisestihän työpaikoilla on mitattu sairauspoissaoloja, työtapaturmia, ennenaikaisia eläköitymisiä ja vaihtuvuutta.
– Ne eivät korvaa perinteisiä mittareita, vaan niiden tavoitteena on jo varhaisessa vaiheessa tunnistaa työkyvyn riskejä, jolloin niihin voidaan myös helpommin vaikuttaa, Katila-Keso sanoo.
Mittaamisen haasteena hänen mukaansa on se, mitataanko oikeita asioita
oikeilla menetelmillä. Ja ymmärretäänkö
tulokset oikein.
– Erilaisten tempausten ja toimenpiteiden vaikuttavuutta on vaikea mitata.
Useimmin voimme sanoa vain jotain mitattavan asian suunnasta. N
Kemianteollisuuden
yhteinen hanke
Kemianteollisuuden työmarkkinajärjestöjen yhteiseen työhyvinvointihankkeeseen Hyvää huomenta – Hyvää
huomista osallistui 35 hanketta. Tänä
vuonna hanke jatkuu ja keskittyy varhaisen välittämisen mallien käyttöönoton edistämiseen alan yrityksissä.
Yhteistyöhankkeessa ovat mukana
Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Kemianteollisuus, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto sekä Ammattiliitto Pro.
29
Eduskunta sai oman teollisuusryhmänsä
duskunnan teollisuusryhmän tavoite on suomalaisen teollisuuspoliittisen keskustelun terävöittäminen.
Hankkeen puuhamiehenä on toiminut ensimmäisen kauden satakuntalainen
kansanedustaja Jari Myllykoski. Hänen
mukaansa idea eduskunnan omasta teollisuuspoliittisesta verkostosta syntyi tilaisuudessa, jonka kokoonpano oli sopiva
sekoitus palkansaajien ja työnantajien
edustajia sekä suomalaisen teollisuuden
kanssa muuten vaan tekemisissä olevia
ihmisiä.
Teollisuusryhmän perustava kokous
oli toukokuussa. Tavoitteena oli löytää
ryhmän hallitukseen edustus jokaisesta
eduskuntaryhmästä.
– Aivan kaikista ryhmistä ei heti löytynyt edustusta, mutta lista täydentynee
lähettämämme kyselyn perusteella,
Myllykoski sanoo.
Shutterstock
E
Teollisuuspoliittinen
keskustelu niukkaa
Myllykosken mielestä eduskunnassa käydään aivan liian vähän teollisuuspoliittista
keskustelua. Hän muistuttaa, että Suomesta on viimeisten vuosien aikana hävinnyt
kymmeniä tuhansia teollisia työpaikkoja.
– Tilanne on hälyttävä. Vain teollinen
työ voi pitää hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet pitkässä juoksussa pystyssä. Aika
turha meidän on täällä murehtia vanhuspalvelulain tai jonkun muun vastaavan
kohtalosta, jos teollista perustaa ei kyetä
vahvistamaan, Myllykoski murehtii.
Parin vuosikymmenen aikana Suomessa metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä kokonaiset tehdaspaikkakunnat ovat näivettyneet, Nokia nosti it-alan
ja kännykkäbisneksen kukoistukseen.
– Kännykköjen valmistus ja paljon
muuta on siirtynyt pois maasta. Ongelma
on se, että emme ole osanneet kehittää
uutta, korvaavaa tuotantoa kadonneen tilalle, Myllykoski sanoo.
Verkostojen verkosto
Myllykosken ajatus on, että eduskunnan teollisuusryhmä toimii eräänlaisena verkostojen verkostona tehden yritysvierailuja ja järjestäen tapaamisia eri yhteistyötahojen
kanssa. Omat seminaarit ja teollisuuspolitiikkaan liittyvät avaukset ovat mahdollisia.
– Ay-liike on minun viiteryhmäni ja
tuon sen kokemuksen ja näkemyksen mukanani. Toisilla on muita viiteryhmiä ja
verkostoja, mikä on kokonaisuuden kannalta hyvä. Pääasia on monipuolinen keskustelu ja se, että levitämme syntyneitä
ajatuksia ja ideoita ympärillemme, omiin
verkostoihimme. Eduskunnassahan ihmiset ovat hyviä verkostoitumaan. N
Teksti: Jari Rauhamäki
Tietoyhteiskunta edellyttää
nopeita viestintäyhteyksiä
opeiden viestintäyhteyksien tehokas hyödyntäminen on keskeistä
yhteiskunnan kehittymisen kannalta ja yrityksille arvokas liiketoiminnan
edellytys. Ne parantavat myös tietointensiivisillä aloilla työskentelevien insinöörien ammatin harjoittamisen mahdollisuuksia.
Liikenne- ja viestintäviraston lausunnolla ollut Tietoyhteiskuntakaari tavoittelee EU-lainsäädännöstä tulevien viiden
direktiivin sisällyttämistä suomalaiseen
lainsäädäntöön ja yhden lain piiriin.
Uusi Insinööriliitto kiinnittää antamassaan lausunnossa huomiota kriisissä
olevaan ict-alaan.
– Nyt vaikutusarvioinnissa vain sivutaan alan työllisyysvaikutuksia taloudellisten ja yritysvaikutusten sekä yhteiskunnallisten vaikutusten arviointien yhteydessä, sanoo elinkeinoasioiden päällikkö
N
30
Heidi Husari.
Hänen mielestään sitä on täydennettävä kattavalla työllisyysvaikutusten arvioinnilla.
Ict-toimialan yritykset toimivat jo nyt
kansainvälisillä markkinoilla. Internetpalveluiden kehittymisen myötä kilpailu
laajenee entistä enemmän kansainväliseksi. Tasapuolinen kilpailu edellyttää, että
lainsäädäntö on yhdenvertainen kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kesken.
UIL:n mielestä Ict 2015-työryhmän
ehdotukset on otettava tietoyhteiskuntakaaren jatkovalmistelussa paremmin
huomioon.
– Pikaisia toimenpiteitä vaativat muun
muassa yhtenäisen kansallisen it-palveluarkkitehtuurin rakentaminen sekä tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelman
luominen ict-alalle kymmeneksi vuodeksi eteenpäin, Husari painottaa. N (IM)
Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Jari Rauhamäki
Oikealla istuvat liiton hallituksen jäsenet seurasivat, kun edustajakokouksen puheenjohtajat ja sihteeristö vetivät kokousta.
Uusi, vanha nimi käyttöön
Rovaniemen edustajakokouksen
kiinnostavin asia oli UIL:n
sääntöjen ykköspykälän muuttaminen. Se tarkoittaa liiton nimen
vaihtamista Insinööriliitoksi
vuoden vaihteessa.
uheenjohtaja Pertti Porokari pohti
avauspuheenvuorossaan, olisiko aika pitää järjestäytymiskampanja.
Viime vuoden jäsenkehitys oli maltillinen; jokainen liittoyhteisön osallinen voi
omalta osaltaan parantaa jäsenkehitystä.
Porokari esitteli hallituksen esitystä
sääntömuutoksesta. Edustajakokous päätti yksimielisesti sääntöjen muuttamisen.
Kokous valtuutti hallituksen ryhtymään
nimenmuutoksen aiheuttamiin toimiin.
Edustajakokouksen puheenjohtajina
toimivat Arto Isomäki ja Markku Uusitalo. Katsauksessaan Isomäki totesi, että
liiton talous on hoidettu mallikkaasti.
Hänen mielestään reilun puolentoista
vuoden keskusliittoon kuulunut Tietotekniikan palveluala on sopeutunut hyvin
muiden joukkoon.
Kevätkokouksessa merkittiin tiedoksi
vuoden 2012 vuosikertomus sekä todettiin tilintarkastuskertomus ja vahvistettiin
tilinpäätös vuodelta 2012. Kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle.
Liiton hallitusta täydennettiin IOL:n
P
uudella varajäsenellä. Tehtävään valittiin
Janne Juujärvi.
Neuvotteluihin yhteistyöllä
Neuvottelujohtaja Ismo Kokko kertoi
puheenvuorossaan syksyn neuvotteluihin valmistautumisesta. Yhteistyötä tehdään yli keskusjärjestöjen kolmen henkilöstöryhmän kesken; mukana ovat neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt
YTN, Metalliliitto ja Pro.
Kolmikko on tehnyt yhteisiä tavoitteita ja rakentaa yhteistä painostusvalmiutta.
Syksyllä päättyvät YTN:n neljän alan
eli Ict:n, suunnittelun, teknologiateollisuuden ja tietotekniikkapalvelujen sopimukset. Alat tekevät yhteistyötä keskenään esimerkiksi yhteisessä tavoiteasetannassa ja neuvottelujen koordinoinnissa.
– Lopuilla meille tärkeillä aloilla sopimukset päättyvät pääosin vuoden 2014
puolella, Kokko sanoi.
Hänen mukaansa tulevalla kierroksella riskiä tuo muun muassa se, että akavalaiset neuvottelujärjestöt ovat sisäisesti
hajanaisia ja niiden työtaisteluvalmius on
heikko.
Jäsenetulehti tarjoaa tietoa nopeasti
Järjestöjohtaja Mikko Wikstedt esitteli
keväällä tehtyä, 3T-jäsenetulehden lukijatutkimusta. Lukijoista 80 prosenttia on
tyytyväisiä lehteen, viidennes ei.
3T-lehteä pidetään ajankohtaisena,
asiantuntevana, teknisenä ja helppolukuisena lehtenä. Kolme neljästä vastaajasta
kokee, että lehti antaa oleellisen tiedon
nopeasti.
Valtaosa vastaajista on tyytyväisiä
lehden sisällön tasapainoon. Osa toivoo
lisää energia-alaa, suunnittelu- ja konsultointialaa sekä rakentamista sivuavia
juttuja.
Liiton asiakaspalvelu aloitti keväällä.
Palvelupäällikkö Jemina Fabritius esitteli kokoukselle, miten toiminta on käynnistynyt. Yhteydenotoista lähes neljä viidestä hoidettiin asiakaspalvelussa ensimmäisen täyden toimintakuukauden eli
huhtikuun aikana. Puheluita vastaanotettiin 1 300 kappaletta ja sähköposteja
1 600. Keskimääräinen vastausaika puheluihin oli 10 sekuntia ja sähköposteihin
alle yhden arkipäivän.
Koulutusasiamies Jani Huhtamella
esitti liiton koulutustoiminnan jaottelun.
Toiminta jakautuu järjestökoulutukseen,
henkilökohtaiseen edunvalvontakoulutukseen sekä ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja urapalveluihin.
Koulutussuunnitelmia sekä ensi syksylle että ensi vuodelle tehdään parhaillaan. Loppuvuodesta ilmestyy ensi vuoden liiton koulutuskalenteri ja elokuun
uutiskirjeessä on lisätietoa syksyn koulutuksista. N
31
Yli 170 juhlijaa osallistui Lapin Insinöörien 60-vuotisillalliselle. Tarjolla oli muun muassa paikallisia pikkupaloja päreeltä tarjoiltuna sekä
innostavia puheita.
Reipas yhdistys juhli kuutta
vuosikymmentään
Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Kaisa Siren
ovaniemen kesäisessä illassa
vietettiin Lapin Insinöörien
60-vuotisjuhlia. Juhliin saapui niin lappilaisia insinöörejä puolisoineen kuin liiton edustajakokousväkeä.
Yhdistys perustettiin keskellä
Lapin jälleenrakentamisen kiihkeätä kautta vuonna 1953. Kymmenen
hengen porukasta on kasvanut noin
600 insinöörin yhdistys.
Upeasti järjestetty juhla kirvoitti vierailta kiitosta ja nosti tunnelman loistokkaaksi. Etukäteen sovitut ja spontaanisti pidetyt puheet
koskettivat tunteita; naurun lisäksi
salissa havaittiin liikutuksen kyyneliä. Juhlista lähtijöiden oli hyvä todeta: lappilaiset tarjosivat parastaan. N
R
32
Insinööri Kari Ylipekkala on ollut yli 30 vuotta Lapin Insinöörien jäsen. Hänen mielestään
hienoa yhdistystä kannattaa juhlia. Samaa mieltä oli Liisa-vaimo.
Helsingin Insinöörien puheenjohtaja Arto
Isomäki kiitti Lapin Insinöörejä hyvästä
yhteistyöstä, jota ei haittaa edes
yhdistysten pitkä välimatka.
Liiton johtajisto onnitteli juhlivaa yhdistystä. Oikealta Lapin Insinöörien varapuheenjohtaja
Reima Mäkinen ja puheenjohtaja Kimmo Hannukainen. Keskellä Pertti Porokari, Pekka
Liimatainen, Raimo Sillanpää, Hannu Saarikangas ja Mikko Wikstedt.
Pohjois-Karjalan Insinöörien puheenjohtaja
Suvi Kerttula toivotti tsemppiä lappilaisille,
jotka asuvat samalla tavalla äärialueella
kuin pohjoiskarjalalaiset.
Keski-Suomen Insinöörien varapuheenjohtaja Timo Härmälä toi tervehdyksen vireälle
pikkuveliyhdistykselle. Oma yhdistys vietti
kuusikymppisiä vuonna 2006.
Juhlasaliin saapuivat liiton edustajakokouksen puheenjohtaja Markku Uusitalo (oik.) sekä
hallituksen jäsenet Risto Heino ja Mika Paukkeri.
33
Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää
13.7. Rock-brunssi
Pohjois-Karjalan Insinöörit ja UIL
järjestävät yhteisen Rock-brunssin
lauantaina 13.7. Inssien toimistolla,
Keskuskuja 1 A, Joensuu. Ruokaa,
juomaa ja juttuseuraa on tarjolla
aamuyhdestätoista yhteen asti.
Tilaisuus on avoin kaikille
UIL-yhteisön jäsenille aveceineen.
Ilmoittautumiset:
YYYWKNƂTQEMDTWPUUK
19.7.
Jazz-brunssi
Satakunnan Insinöörit ja UIL järjestävät
yhteisen Jazz-brunssin perjantaina 19.7.
liiton aluetoimistolla,Isolinnankatu 24 A,
Pori. Ruokaa, juomaa ja juttuseuraa on
tarjolla aamukymmenestä yhteen asti.
Tilaisuus on avoin kaikille UIL-yhteisön
jäsenille aveceineen. Ilmoittautumiset:
UCVK"UCVCMWPPCPKPUKPQQTKVƂ
Väitteet siitä, että hintakilpailukyky on huono,
koska palkat ovat liian korkeat ja vienti ei vedä,
eivät Aalto-yliopiston taloustieteen professorin
Matti Pohjolan mukaan pidä paikkaansa.
Kilpailukykyongelma johtuu hänen mukaansa
tavaraviennin romahtamisesta.
eollisuuden osuus Suomen kansantaloudesta on vähentynyt ja palvelujen osuus kasvanut. Tehdasteollisuuden
kannattavuus on kuitenkin kansainvälisesti vertaillen
hyvä. Yritysten kilpailukykyisyyden lasku ei johdu palkoista
vaan työn tuottavuuden heikkenemisestä.
– Tämä reaalisen kilpailukyvyn ongelma on vaikeampi
ratkaista kuin hintakilpailukyvyn ongelma. Se on erityisesti
osaamisongelma ja jopa johtamishaaste, Matti Pohjola sanoo.
Työn tuottavuuden kasvun pysähtyminen on hänen mukaansa rakenneongelma: kasvu on meillä ollut vain muutaman toimialan varassa.
– Kun metsäteollisuus pienentyy ja Nokia häviää, se on
suuri haaste ja kilpailukykyongelma, Pohjola sanoo.
Suomi on elänyt paperintuotannosta pitkään. Nyt tämä
yksinkertainen resepti tuottavuuden tuojana on romahtanut.
Nokian häviäminen markkinoilta on saanut sähkö- ja elektroniikkateollisuuden bkt-osuuden puolittumaan.
– Suomi on euroaluetta syvemmässä taantumassa eikä siitä toivuta nopeasti, Pohjola ennustaa.
Hänen mukaansa menossa olevaa valtavaa talouden muutosta on vaikea hahmottaa. Liikkeenjohto toimii vanhan maailman mittareiden mukaan ja nykyistä toimintamallia kyseenalaistetaan hyvin vähän. Kauppakeskuksia rakennetaan, vaikka asiakkaat liikkuvat yhä enemmän verkossa.
Työn tuottavuus on kasvanut hitaasti yksityisellä palvelualalla. Toisaalta Suomi on menestynyt palvelujen, erityisesti
liike-elämän, rakentamisen ja tietotekniikkapalvelujen viejänä, mikä on Pohjolan mukaan uusi havainto.
T
Työväen
musiikki-
26-27.7 tapahtuma
2
HAMK-alueen insinööriyhdistykset
ja UIL ovat mukana Valkeakosken
työväen musiikkitapahtumassa
26.-27.7. Poikkea juttusilla ja
osallistu Karavaanikisaan.
Jäsenkortti kannattaa olla mukana!
10-11.8
Työn tuottavuus
on heikentynyt
Suomessa
Elomessut
HAMK-alueen insinööriyhdistykset ja
UIL ovat mukana Hämeenlinnan
Elomessuilla 10.-11.8. Poikkea juttusilla
ja osallistu Karavaanikisaan. Jäsenkortti
kannattaa olla mukana!
Lisätietoa tapahtumista
YYYWKNƂVCRCJVWOCV
YYYHCEGDQQMEQO7WUK+PUKPQQTKNKKVVQ
Osaamispohja laajemmaksi
Ongelmamme ei Pohjolan mukaan ole hintakilpailukyvyssä
vaan ideoiden ja osaamisen puutteessa.
– Meillä on kymmenen toimialaa, joilla olemme hyviä
maailmanlaajuisestikin.
34
Swansea Business School (SBS) will start the 16th University of
Wales MBA programme cohort in September 2013 in Hämeenlinna, Finland.
Swansea Business School (SBS) has delivered its University of
Wales MBA for over a decade in Finland. The MBA degree is an internationally respected general management qualification, which
enhances the skills and competences of experienced managers,
but also provides a launch into a management career for more
recent graduates.
Course delivery is by qualified tutors who have both business experience and a subject based specialism. All research conducted at SBS is
designed to underpin learning and professional development. The Programme will be coordinated by HAMK University of Applied Sciences,
Hämeenlinna.
For more information: www.hamk.fi/mba, tel. (03) 646 2566,
mob 040 757 8774, Teija Wiberg.
Tietotekniikka lisää kaikkien tuottavuutta, siitä professori Matti
Pohjola on varma.
Ne ovat Euroopan komission viime vuonna tekemän selvityksen mukaan paperi, puu, tietotekniikkapalvelut, metallien jalostus, rakentaminen, öljynjalostus, liike-elämän palvelut, koneet ja laitteet, sähkölaitteet ja muut kulkuneuvot.
Suomen edut ovat kuitenkin kapean osaamisen varassa.
Ruotsilla on 12 ja Saksalla 17 vahvaa toimialaa ja huomattavasti laajemmat osaamispohjat.
Tietotekniikasta on tullut kansantalouden uusi vahvuus.
Julkinen valta on tietotekniikan käyttäjänä ja tuottajana merkittävä toimija ja voisi vaikuttaa suoraan alan kehitykseen.
– Nykyiset toimintamallit on kyseenalaistettava ja osaamiseen on satsattava laajalla rintamalla, Pohjola painottaa.
Opetussisällöt digitaalisiksi
Huippuosaamisen kasvattamisen sijaan koko väestön osaamisen kasvattaminen on Pohjolan mielestä tärkeää, lähtien peruskouluista, ammattikouluista ja ammattikorkeakouluista.
Peruskoulujen ja lukioiden opetussisällöt on saatava digitaalisiksi.
– Tietotekniikan yhdistäminen keskimääräiseen osaamiseen saattaa olla se ratkaiseva asia, joka tuo meille kilpailukyvyn takaisin. Perusinsinöörin osaaminen yhdistettynä tietotekniikkaan ja prosesseihin on kova juttu. N
Professori Matti Pohjola puhui Uuden Insinööriliiton
yrittäjävaliokunnan teematilaisuudessa toukokuussa.
Happy Lobsterin äyriäisvati
on tehty jaettavaksi koko
porukan kesken.
35
Käyttäjille on jäänyt joystickeistä tuntomuistoja. Näyttelyvieraat ovat tarttumalla laitteisiin muistaneet, minkälaista laitetta he ovat
käyttäneet, vaikka katsomalla niitä ei oma laite muistu mieleen.
Sivistys ja viihde samassa
talossa
Museossa voi kokea suomalaisen tekniikan historiaa vuosisatojen
takaa ja digitaalisten pelien nostalgiaa omilta nuoruusvuosilta.
Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Annika Rauhala
esäloma on nurkan takana, kun neljäsluokkalainen Roni Lempinen
heijastaa valoa seinälle itse rakentamallaan prisman kaltaisella esineellä.
Puistolan peruskoulun oppilas viettää
koulupäivää muiden luokkakaveriensa
kanssa Tekniikan museossa.
Kiehtovat koneet -oppimispolulla on
tutustuttu museon näyttelyyn, mikä on
mukavaa vaihtelua kevään viimeisiin
koulupäiviin.
– Kivointa päivässä on ollut ruokahetki ja työpajassa askartelu, Roni Lempinen
kertoo.
Lukuvuoden aikana museoon tutustuvat koululuokkien lisäksi yritysvieraat
esimerkiksi virkistyspäivissä. Kesälomalla vanhemmat tutustuvat lastensa kanssa
perusnäyttelyyn sivistystarkoituksella.
K
Commondore 64 oli käyttäjilleen
varsinainen sukellus digitaaliseen
kulttuuriin.
36
Roni Lempinen rakensi valoa heijastavan laitteen museon työpajassa.
Ajopelit olivat suosittuja viime vuosisadalla. Sega Rally -peli
voi kokeilla näyttelyssä.
Helsingin Viikissä sijaitseva museo on
osa suomalaisen teollistumisen historiaa
1800-luvulta. Museoalueella on vanha
vesilaitos.
Tarinoita tekniikoista
Raamisaha oli käypää tavaraa vielä
1800-luvun lopulla, vaikka tekniikka oli
500 vuotta vanha.
Perusnäyttelyssä komea raamisaha kertoo
omaa tarinaa suomalaisen sahateollisuuden synnystä 1860-luvulla. Euroopassa
syntynyt vesisahatekniikka tuli Suomeen
jo 1500-luvulla, mutta tehokkaalle sahalla ei ollut vielä tarvetta, sillä kotitarpeiksi
riitti käsin sahaus.
Vasta kun yhteiskunta oli kehittynyt
niin, että kauppa ja markkinat valtasivat
alaa ja työvoima eriytyi, sukeutui käyttöä
vesivoimalla toimivalle raamisahalle.
– Insinöörikävijät kertovat, että he tietävät koulutuksensa kautta, miten eri tekniikat toimivat, sanoo palvelutuottaja
Riina Linna.
– Museovierailu antaa uusia näkökulmia, mikä merkitys tekniikalla on ympäröivään yhteiskuntaan, hän jatkaa.
Vanhassa tekniikassa pystyy myös näkemään, mitä koneessa on. Nykyisin koneilla on tekniikan peittävä metallikuori.
Pelejä ennen Angry Birds -aikaa
Tämän vuoden erikoisnäyttely on sähköisen pelaamisen historiaa esittelevä Pongista pleikkaan. Digitaalisen pelaamisen aikajana alkaa 1970-luvulta, jolloin pelattiin erilaisia pelihallikoneita.
– Silloin suosittuja olivat urheilu-, taito-, pulma-, räiskintä- ja ajopelikonegenret, Linna luettelee.
Alkujaan kabineteissa pelattu Tetrispeli levisi kotitietokoneisiin 1980-luvulla.
Varsinaisen potin räjäytti kuitenkin
Commondore 64 -peli. Pelaaminen vaati
ainakin jonkin verran komentokielen
osaamista, jotta sen sai edes päälle. Suomessa Commondore 64 oli suosituin
muihin maihin verrattuna ja väkilukuun
suhteutettuna.
Museon näyttelyssä on mahdollisuus
kokeilla eräitä nostalgisia pelejä. N
Tekniikan museo on avoinna kesäkaudella
tiistaista sunnuntaisin kello 11–17.
Lisätietoja: www.tekniikanmuseo.fi
37
Teksti: Jari Rauhamäki, Kirsi Tamminen Kuva: Timo Ruoko
Kenttäkierroksel
syksyn neuvottel
JÄSENTAPAHTUMA
Hämeen ja Keski-Suomen piiri
INSINÖÖRIEN
ÖÖ
JOUKKUEKISAILUT
Syksyn neuvottelutilanne tavoitteineen sekä
ylempien toimihenkilöiden ylityöt ja vapaaajalla matkustaminen olivat esillä neuvottelujärjestö YTN:n teknologiateollisuuden kenttäkierroksella.
La 24.8.2013 Valkeakoski
Insinöörien
joukkuepiirinmestaruudesta
kisaillaan
elokuussa Valkeakoskella. Joukkueet kohtaavat Apian
urheilukentän upeissa puitteissa suorittaen seitsemän
leikkimielisen joukkuelajin kokonaisuuden. Kisailupaikan
huoltopiste takaa, että huippuvire säilyy koko iltapäivän.
Jälkipelit pelataan hotelli Waltikan saunalla. Illan
päätteeksi hotellilla nautitaan päivällinen ja palkitaan
päivän onnistujat. Tervetuloa!
/kisailut
Ilmoittaudu oman
yhdistyksesi joukkueeseen
www.vlkins.fi
/tapahtumat
Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit ry, Forssan Seudun Insinöörit ry, Lahden Seudun
Insinöörit ry, Valkeakosken Insinöörit ry, Tampereen Insinöörit ry, Keski-Suomen
Insinöörit ry, Hämeenlinnan Insinöörit ry
Insinöörien SM - suunnistuskilpailut lauantaina 7.9.2013 Vuokatissa
Kainuun Insinöörit ry järjestää perinteiset 12. Insinöörien
SM-suunnistuskilpailut lauantaina 7.9.2013 Sotkamon Vuokatissa.
Kilpailuihin voivat osallistua kaikki insinöörit ( ins. ja DI ) ja
opiskelijat ( ins.opiskelijat ja teekkarit ) ja kaikki UIL:n kuuluvat.
Kilpailujen aikana on mahdollisuus osallistua ohjattuun vaellukseen
Vuokatin komeissa vaaramaisemissa
Kilpailupaikka: Vuokatti, jossa kokoontuminen uimahallin
parkkipaikalle.
Aikataulu:
r Lauantaina 7.9.2013 klo
r 11.00 kilpailujen avaus. Klo 11.30 ensimmäinen lähtijä.
r Palkintojen jako: Välittömästi kilpailujen päätyttyä tai
viimeistään klo 15.00.
Sarjat:
r D 21 ja 35
r H 21, 35, 45, 55 ja 60
r Kuntosarja (hallitusten jäsenet yms.)
r
Kartta: 1:10 000 tai 1:15 000 suunnistuskartta
Ilmoittautuminen: 1.9. mennessä maksamalla osallistumismaksu
10 euroa yhdistyksen tilille 800014-79373962 tai ilmoittautumalla
sähköpostitse ja maksamalla maksun paikanpäällä.
Osallistumismaksu sisältää saunomisen ja uimisen uimahallissa,
sekä kahvit kahviossa.
Tiedustelut:
r Risto Meriläinen 040 0912 723, [email protected]
r Sami Karjalainen 040 520 4381, [email protected]
38
jankohtainen työmarkkinatilanne on luonnollisesti kenttäkierroksen punainen lanka. Kun keskitetyn ratkaisun syntyminen näyttää yhä epätodennäköisemmältä, kenttäkierroksella oli mahdollisuus vaihtaa
ajatuksia niin toimialakohtaisista kuin henkilöryhmäkohtaisista tavoitteista mahdollisesti edessä olevalle liittokierrokselle.
Euroista, senteistä tai prosenteista ei vielä puhuttu.
Liikkeelle lähdetään siitä, että syksyn ratkaisu pitää sisällään sopimuksen muodosta riippumatta yleiskorotuksen,
paikallisen erän ja perälaudan. Palkkausjärjestelmien kehittäminen, ammattitaidon ylläpito ja työssä jaksaminen
ovat laadullisten asioiden kärkipäässä.
Työnantajapuoli on koettanut murtaa palkansaajapuolen edunvalvontaa kevään aikana. Se on tarjonnut työpaikkakohtaisia sopimuksia palkankorotuksista.
YTN, Pro ja Metalliliitto ovat aloittaneet työehtosopimuskierroksen yhteisen valmistelun.
– Liitot pyrkivät yhdessä estämään työnantajan aikeet,
sanoo teknologiateollisuuden vastaava asiamies Hannu
Takala.
– Työnantaja yrittää ostaa syksyksi työrauhan yksittäisissä yrityksissä ja työpaikoilla.
Takala muistuttaa, että ilman yhteistä rintamaa ei ole
joukkovoimaa.
– Koska on yhteiset tavoitteet ja sama neuvottelutulos
saadaan kaikille, mukaan ei kaivata vapaa-matkustajia.
On äärimmäisen itsekästä suostua tarjouksiin.
A
Työaika-asiat esillä
Työhön käytettävä aika, ylityöt, vapaa-aikana tapahtuva
matkustaminen ja muut työaikaan liittyvät asiat nousivat
korostetusti esiin tapaamisissa.
Työhön käytettävän ajan seuranta ja mahdollisimman
täysimääräinen korvaaminen ovat lähtökohtana neuvotteluille. Työaikajoustot, palkattomat vapaat ja lyhyempi työaika sopivat, kunhan ne ovat mahdollisuus eikä pakko.
ta eväitä
uihin
Vaasassa yleisöä kiinnosti ajankohtaiset asiat.
Teknologiateollisuuden kenttäkierros jatkuu syksyllä.
– Paikallisen sopimustoiminnan kehittäminen esimerkiksi
työajoista sopii meille, kunhan ne vastaavat meidän tavoitteitamme, Takala toteaa.
Työaikaa seurattava
Takala muistuttaa, että työantajalla on lakisääteinen velvollisuus seurata työaikoja. Toisin kuin monet kuvittelevat, työaikalaki koskee kaikkia paitsi aivan ylintä johtoa.
– Työaikalaki lieneekin ehkä Suomen rikotuin laki, Takala huomauttaa.
Arvioiden mukaan keskivertotyöntekijä voi menettää työuransa aikana jopa 160 000 euroa kirjaamattomien ylitöiden
takia. Korvaamattomilla ylitöillä on vaikutusta myös eläkkeisiin ja omaan työhyvinvointiin.
– Paras tapa on huolehtia työaikakirjanpidosta. Näin välttää erimielisyyksien syntymisen ja sinulla on jonkinlainen käsitys omista työtunneistasi, Takala sanoo.
Vapaa-ajalla tehtävä matkustaminen on edelleen ylempien
toimihenkilöiden murhe. Kun työaikalaissa ei ole määräyksiä
vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamisesta, korvauksesta sopiminen jää työehtosopimusten ja yritysten matkustusohjesääntöjen varaan. N
ikkelin Insinöörien kysymys suuntautuu
Merenkurkun Insinööreille (MEKI). Puheenjohtaja Jukka-Pekka Aaltonen kysyy,
millaisia uusia ideoita Merenkurkun Insinööreillä on jäsenten aktivoimiseksi.
– Meillä kuten muillakin yhdistyksillä on
iso huoli jäsenten aktivoimisesta, samoin jäsenhankinnasta ja -pidosta. Yhdistysten kova ydin
on työmarkkinaedunvalvonta, joka menee kaiken edelle. Lisäksi tarvitaan muutakin kuten
viihdettä, sanoo Merenkurkun Insinöörien
varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää.
– Härnäämme porukkaa liikkeelle. Insinöörit arvostavat ekstraa, Sillanpää kertoo.
– MEKI tarjoaa jäsenilleen osan Pohjanmaalla sijaitsevan Power park -huvipuiston sisäänpääsyhinnasta. Päivä sovitaan keväällä
etukäteen eikä silloin kukaan voi ennustaa kyseisen päivän säätä. Jos jäsen osallistuu vuosikokoukseen tai vastaavaan tilaisuuteen, hän saa
lisänä valinnan mahdollisuuden: voi itse valita
päivän, jolloin vierailee huvipuistossa. Sama
periaate koskee teatterissa käyntiä. Pakottamalla ei saa ketään mukaan, mutta valinnanvapaus
saa aikaan myönteistä värinää.
– Toimimme yhteistyössä myös kodinkoneyrityksen kanssa. Se järjestää jäsenille oman illan, jossa se hoitaa tarjoilun ja myy joitain tuotteita tavallista edullisemmin.
Sillanpää ei valitse eri tapahtumista parasta, vaan sanoo jokaisen olevan arvokas.
– Joku arvostaa 3D-elokuvaa, toinen luontoretkeä ja kolmas valinnan mahdollisuutta.
Korsusaunassa saunojat kylpevät ovat onnellisia ja osa viihtyy teatterissa parhaiten.
Sillanpää on myös Uuden Insinööriliiton
varapuheenjohtaja. Hänen mielestään tilaisuuksien järjestäjien pitää lähestyä jäseniä
myönteisellä ja joustavalla asenteella sekä laittaa itsensä likoon kutsujina.
Nappaa vinkki -sarja päättyy.
M
Teksti: Kirsi Tamminen
39
Bulls
1. Kuinka monta vuotta Insinööriliitto
täyttää vuonna 2019?
KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet
kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa tulee olla luku
1–9. Rivin numeroiden summan tulee
vastata lukua mustassa ruudussa rivin
yläpuolella tai siitä vasemmalle.
Sama luku esiintyy vain yhden kerran
jokaisessa summassa. Parittomat luvut
ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.
Ratkaisu on verkkolehdessä:
www.insinoori-lehti.fi
Yrittäjyys uravaihtoehtona!
Koulutusta yrittäjyyttä suunnittelevalle
Oletko harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä? Oletko siirtymässä palkansaajasta
yrittäjäksi? Oletko yrittäjä, mutta mietit vielä miten parhaiten toteutat ideasi?
perjantaina 13.9.2013 klo 14
Rake-sali (Erottajankatu 4 C, Helsinki)
Koulutus on suunnattu Akavan liittojen jäsenille, asiantuntijoille, jotka
pohtivat yrittäjyyttä osana uraansa ja ovat yrittäjyyden alkutaipaleella.
Ilmoittaudu viimeistään perjantaina
QUQKVVGGUUCYYYCMCXCſ[TKVVCLCMQWNWVWU
Seminaariin mahtuu 70 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.
2. Paljonko painaa virallisesti suurin
Suomessa löydetty kultahippu?
3. Missä kaupungissa toimii maailman
pohjoisin metrojärjestelmä?
4. Minä vuonna Suomi osallistui ensimmäisen kerran Eurovision laulukilpailuihin, kuka oli esiintyjä ja mikä oli kappale?
5. Piikit ja käpertyminen palloksi ovat
siilien tärkein puolustuskeino, mutta niillä on myös toinen käyttäytymistapa, jota
ne käyttävät jouduttuaan pelottavaan tilanteeseen tai puolustautuakseen, mikä?
6. Kuinka moneen piiriin Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistykset jakautuvat?
7. Millä nimellä kutsutaan Twitterin sinistä lintulogoa?
8. Jääkiekon MM-kisojen maailmanmestaruuden on voittanut kymmenen
eri maata. Mitkä?
9. Millä alueilla työnhakijoiden työnhakuvalmiuksien parantamiseen tähtäävät
OTTY-projektit toimivat?
10. Miten maapallon ikä voidaan mitata?
Oikeat vastaukset ovat verkkolehdessä:
www.insinoori-lehti.fi
40
41
ajankohtaista jäsenrekisteristä
Oletko oikeutettu alennukseen jäsenmaksustasi?
uistathan, että jäsenmaksusta voi saada alennusta muun muassa työttömyyden, perhevapaiden, erityisen pienten
tulojen tai ulkomailla oleskelun vuoksi, jos
ajanjaksoa kertyy yhteensä vähintään viisi
kuukautta kalenterivuoden aikana.
Tarkemmat tiedot alennuksen ehdoista ja perusteista sekä lomake alennuksen hakemista varten ovat osoitteessa
www.uil.fi/alennusohjeet.
Alennusta pitää hakea heti, kun alennukseen oikeuttavan ajanjakson pystyy
tositteella osoittamaan. Monen kohdalla
aika täyttyi toukokuun lopussa.
M
Opiskelija – valmistuitko?
Onnittelut kaikille valmistuneille ja pian
valmistuville insinööriopiskelijoille. Ilmoitathan myös liittoon valmistumisestasi, jotta tietosi pysyvät ajan tasalla.
Valmistumisen jälkeen jäsenyytesi
siirtyy Insinööriopiskelijaliitosta toiseen
Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöön.
Myönnämme sinulle automaattisesti
alennuksen jäsenmaksustasi valmistumisvuonna ja sitä seuraavana vuonna.
Pidä tietosi ajan tasalla
Mikäli yhteystietosi muuttuvat, kun esimerkiksi vaihdat työpaikkaa tai sähköpostiosoitteesi vaihtuu, ilmoitta asiasta
asiakaspalveluumme.
Helpoiten ilmoitat muutokset jäsensivujen muutoslomakkeella. Voit tehdä sen
Uusi Insinööriliitto UIL
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
toimisto avoinna arkisin klo 9–16
myös sähköpostitse [email protected].
Viestissä pitää olla mukana jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Työpaikkatietoja ilmoittaessasi kerro työpaikkasi nimi
ja yhteystiedot, työsuhteen aloitusajankohta ja tehtävänimikkeesi. N
Asiakaspalvelu 0201 801 801
asiakaspalvelu@uil.fi
t
t
avoinna arkisin klo 9–16
www.uil.fi
Toiminnan johto
Viestintä
Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö
Jäsenjärjestöt
puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja
Pekka Liimatainen, 040 052 4191
varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500
varapuheenjohtaja
Raimo Sillanpää, 040 050 334 1191
johdon assistentti
Teija Hyvärinen, 0201 801 811
viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847
toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826
toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819
verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827
johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840
assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851
Uudella Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi
valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa
jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen
nettisivuille www.uil.fi/jarjestot.
Alueasiamiehet
Etelä-Suomi
alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Järjestö- ja kenttäyksikkö
järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872
assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823
Häme ja Keski-Suomi
alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845
Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä
Asiakaspalvelu, 0201 801 801
palvelupäällikkö Jemina Fabritius
Elina Das Bhowmik, 0201 801 844
Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803
Tapio Soltin, 0201 801 855
Mikko Sormunen, 0201 801 778
Juha Särkkä, 0201 801 843
Hannu Takala, 0201 801 809
Länsi-Suomi
kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori
Työsuhdeneuvonta
Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö,
Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt
Pohjois-Suomi
alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859
Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu
Jäsentietopalvelu
Koulutus- ja tutkimusyksikkö
jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862
kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837
johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820
Jäsensihteerit
Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky
urahallinta-asiantuntija,
Seija Utriainen 0201 801 821
asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871
Asiamiehet
Urapalvelut
Taloushallinto
talouspäällikkö Paula Mauno, 0201 801 860
talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866
pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867
talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
Tietohallinto
asiamies Juha Manu, 0201 801 830
asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875
projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832
kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 020 1801 873
assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834
tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija
Aleksi Eteläharju, 0201 801 818
it-harjoittelija Nora Hjort, 040 869 8908
42
Asiamiehet
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836
Microkatu 1, 70210 Kuopio
Järjestötoiminta
koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835
asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824
asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865
toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868
edunvalvontapäällikkö
Jouko Malinen, 0201 801 817
elinkeinoasioiden päällikkö
Heidi Husari, 0201 801 839
projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 848
asiakasyhteyshenkilö
Anssi Oksanen, 0201 801 838
tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829
Nuorjäsentoiminta
Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä
asiakaspalvelun kautta, 0201 801 801
Johtava lakimies Kati Hallikainen
assistentti Paula Tapani-Alidemaj
Työsuhdelakimiehet
Maria Jauhiainen, Eeva Salmi, Tiina Savikko,
Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari
Työsuhdeneuvoja
Matti Andström
Jäsentietojen päivitys netissä:
www.uil.fi/muutos
Uusi Insinööri -lehden
toimitusneuvosto
Mika Paukkeri
toimitusneuvoston puheenjohtaja
Lounais-Suomen Insinöörit
Milla Pennanen
Tietoalan toimihenkilöt
Reima Pentikäinen
Insinööriopiskelijaliitto
Joonas Halmeenmäki
Insinööriopiskelijaliitto
Jani-Petri Semi
Valkeakosken Insinöörit
Tiina Vanhanarkaus
Lapin Insinöörit
Jari Vihervirta
Porin Insinöörit
kesäkuun luuppi
Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Jyrki Luukkonen
Mittasuhdeviivaimen pään kuva
kulkee aina mukana
Tatuointi käsivarressa muistuttaa
nuorta suunnittelijaa suuresta
saavutuksesta eli insinööriksi
valmistumisesta.
lioppilas Sanna Kivelä-Saunamäellä oli useita alavaihtoehtoja ja
hakuja hän suuntasi useille ammattikorkeakoululinjoille. Viimeisellä hakukerralla insinöörikoulutus oli ensimmäisenä vaihtoehtona.
– Tärkein tekijä lopulta insinöörikoulutuksen valitsemiseen oli, että isäni on
insinööri ja vaarini sekä tätini olivat rakennusalalla, mikä innoitti hakemaan
juuri rakennuspuolen koulutukseen.
Kahden opintovuoden jälkeen hän
suuntautui yhdyskuntatekniikkaan. Nyt
hän työskentelee geosuunnittelijana
A-Insinöörit Suunnittelussa Tampereella.
– Odotan joka päivä sitä, kuinka kollega, erittäin kokenut suunnittelija opettaa uusia asioita. Tulevaisuudessa haluan
olla samanlainen oman alani asiantuntija,
joka voi auttaa omalla osaamisellaan esimerkiksi kehittämään maanrakennusalalla ympäristöystävällisiä ratkaisuja.
Hänen valmistumisensa venyi eikä
tutkintotodistuksen saaminen ollutkaan
aivan itsestään selvää. Tatuoinnin ottamista hän oli miettinyt jo vuosia, mutta
loppuelämän kestävää aihetta ei löytynyt
helposti.
– Kun vihdoin koitti todistuksen hakupäivä, pulpahti idea tatuoinnista. Sinä
päivänä vakuutuin, että insinööriys ei lähde minusta koskaan ja siinä on minun tatuointini.
Y
Kollegoille tuttu kuvio
Sanna Kivelä-Saunamäen käsivartta koristaa mittasuhdeviivaimen pää, joka osoittaa
insinööriyttä. Ainakaan toistaiseksi hän ei
ole hankkinut insinöörisormusta tai lakkia. Myöskään muita tatuointeja hänellä
ei ole.
Lähinnä vain muut insinöörit tunnistavat liiton logossakin olevan kuvion. Ta-
Insinööriys merkitsee Sanna Kivelä-Saunamäelle asiantuntijuutta ja taitavuutta omalla
alalla. Siitä on merkki käsivarressa.
tuoidun naisen mielestä on hauskaa, että
ihmiset kyselevät kuvan aihetta. Ehdotuksia on tullut heittotähdestä alkaen.
Kommentteja on tullut kuitenkin vähän. Osa vanhemmista ihmistä kauhistelee tatuointeja ylipäätään. Parhaan kommentin on lausunut oma sisko.
– Hänen mielestään monilla on tatuointeja, jotka näyttävät irrallisilta ja sopimattomilta näiden henkilöiden tyyliin, kun
taas minun tatuointini on juuri minun
näköinen ja sopii tyyliini.
Alkuun tatuointi-ideaan kuului myös
tekstiä: mä en o sun kaveri, jos sä et o insinööri.
– Kuulostaa edelleen hauskalta, mutta en ole vakuuttunut, että haluan hakkauttaa sen ihooni loppuelämäksi. Sen
voisi t-paitaan sloganiksi heittääkin, Kivelä-Saunamäki hymähtää. N
43
Jäsenkortti on myös matkavakuutustodistus
Liiton jäsenyyteesi kuuluva matkavakuutus sisältää
sekä matkustaja- että matkatavaravakuutuksen.
Voimassa oleva jäsenkortti toimii matkavakuutustodistuksena. Tarvittaessa erillisen matkavakuutustodistukUGPXQKVKNCVC+ƂPCUKCMCURCNXGNWUVCCTMKUKPMGNNQs
RWJGNKOKVUGVCK+ƂPPGVVKUKXWKNVCYYYKHƂ
Hyödynnä monipuoliset jäsenedut
-GUÀTGKUUWLCUWWPPKVGNNGUUCMCPPCVVCCVCTMKUVCCNCKXC[JVKÒKFGPLCJQVGNNKMGVLWLGPLÀUGPVCTLQWMUGVUGMÀOWKUVCC
LÀUGPGVWJKPVCKUGVXWQMTCOÒMKV.KUÀVKGVQCQPNKKVQP
PGVVKUKXWKNNCYYYWKNƂGFWV
4GMKUVGTÒKV[OÀNNÀLÀUGPGFWVƂRCNXGNWWPUCCVNKUÀMUK
MÀ[VVÒÒUKTWPUCCPLQWMQPCMCXCNCKUKNNG[JVGKUKÀXCNVCMWPPCNNKUKCLCRCKMCNNKUKCGVWLCUGMÀVCTLQWMUKC
Tankkaa edullisemmin Teboililta
7+.PLÀUGPMQTVKNNCUCCV6GDQKNJWQNVCOQKNVCLCCWVQOCCVVKCUGOKNVCRQNVVQCKPGKUVCCNGPPWUVCMCMUKUGPVVKÀ
litralta. Huoltoasemilla on jäsenille myös muita tuote- ja
RCNXGNWGVWLC
Uutisia ja artikkeleita verkossa
5GWTCCXC7WUK+PUKPÒÒTKNGJVKKNOGUV[[6WQTGKVC
uutisia, artikkeleita ja kentän kuulumisia voit lukea käVGXÀUVKMQMQMGUÀPCLCPXGTMQUUCYYYKPUKPQQTKNGJVKƂ
8KKMQNNCXGTMMQNGJFGUUÀLWNMCKUVCCP-GUÀXKUCKNWLQJQP
QUCNNKUVWOCNNCXQKVXQKVVCCRCNMKPPQP
Leppoisaa kesää!