Asiakaslehti 1/2011
Porvoon Energia -yhtiöiden asiakaslehti 1/2011 Aurinko lämmittämään Porvoota? Sivu 10 Inka löysi unelmakodin Sannaisista Sivut 6–9 Myrskyn silmässä Sivut 12–15 Porvoon Energian uusi ylpeys Keskiaukeama PÄÄKIRJOITUS Vieläkin vihreämmäksi P KUVA: Eeva Kangas orvoon Energia pyrkii määrätietoisesti pienentämään ekologista jalanjälkeään. Tuorein osoitus tästä on toteutuskynnyksellä oleva suurinvestointi uuteen biopolttoaineita käyttävään voimalaitokseen Tolkkisissa. Se tekee vihreästä kaukolämpötuotannostamme vieläkin vihreämpää: biopolttoaineiden osuus tuotannosta kasvaa parikymmentä prosenttiyksikköä, noin 90 prosenttiin. Lopullinen päämäärämme on täydet 100 prosenttia. Siihen päästääksemme on löydettävä korvaavia energianlähteitä Harabackan yhteistuotantolaitoksen käyttämälle maakaasulle. Maakaasu on paitsi jonkin verran päästöjä aiheuttava fossiilinen polttoaine myös entistä kalliimpi polttoaine. Sen hinta nousi vuodenvaihteessa yli 50 prosentilla, pitkälti valtion uusien energiaveroratkaisujen seurauksena. Aurinko on täysin realistinen vaihtoehto maakaasulle. Aurinkovoimalan toteuttamisedellytyksiä tutkitaan paraikaa asiantuntijoiden kanssa. Selvitys valmistuu kesään mennessä, minkä jälkeen etenemissuunta ja -aikataulu tarkentuvat. Kaukolämmön ohella pyrimme entistä puhtaampaan energiantuotantoon myös sähköntarjonnassamme. Vihreää sähköä saamme muun muassa tuulivoimaloista, jotka osakkuusyhtiömme Suomen Voima rakentaa Haminaan. Lisäksi vesivoiman osuus sähköntuotannostamme kasvaa lähiaikoina merkittävästi Strömsbergin vesivoimalan modernisoinnin ja uusien osakkuuksien kautta. Kirpaisee, mutta vähemmän P orvoon Energia joutui muiden sähköä ja lämpöä myyvien yritysten tapaan viime vuonna tarkistamaan kuluttajahintojaan nousseiden tuotanto- ja hankintakustannusten takia. Vuodenvaihteessa valtion tekemät energiapolitiikkaan liittyvät veropäätökset toivat energiayritysten tariffeihin uuden korotuksen. Vaikka kallistuva energia kirpaisee, pääsevät Porvoon Energian asiakkaat keskimääräistä energiankuluttajaa helpommalla. Kuten toisaalla lehdessä julkaistavasta vertailusta ilmenee, on Porvoon Energian listahinnan kehitystä kuvaava käyrä jatkuvasti Suomen keskihintojen käyrää alemmalla tasolla. Tämä on osoitus kuntaomistuksessa olevan energiayhtiön hyödyllisyydestä kunnan asukkaille, kun toiminta on järkiperäistä eikä tavoitteena ole voiton maksimointi. Patrick Wackström toimitusjohtaja JULKAISIJA | Porvoon Energia -yhtiöt Mannerheiminkatu 24, PL 95 06101 Porvoo puh. (019) 661 411 faksi (019) 661 4211 www.porvoonenergia.fi PÄÄTOIMITTAJA | Nina Fransas TOIMITusneuvosto | Mikael Hämäläinen, 2 Niina Kokko, Tomas Nordström, Ari Raunio, Markus Weckström TOIMITUS & ULKOASU | peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa Nordenskiöldinkatu 23, 06100 Porvoo www.peakpress.net TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ | Seppo Iisalo TOIMITTAJA | Rolf Gabrielsson AD | Sanna Nylén KANNEN KUVA | Studio Lindell/Oscar PAINO | Painoyhtymä Oy Teollisuustie 21 06150 Porvoo www.painoyhtyma.fi PAINOSMÄÄRÄ | 32 400 kpl Sisältö Pientalon energiankulutus......................... 5 Myrskyvaroitus nostaa valmiustilan.......12Linjanrakennus- Porvoon Energia tarjoaa sähköä Asentajan mukana sähköjohtoja korjaamassa. ja yLLäpitoauto arbetsfordon för Linjebyggnad och -underhåLL kilpailukykyiseen hintaan. Uusi biovoimalaitos Tolkkisiin. .............. 15Miehistö: verkostoasentaja Bo Blomqvist (oik.) Unelmakoti löytyi Sannaisista.................. 6 verkostoasentaja Christer Pettersson Rakentaminen alkaa keväällä. Bemanning: nätmontör Bo Blomqvist (till höger) nätmontör Christer Pettersson Ylellä työskentelevät Inka Henelius ja Henri Määttä rauhoittuvat uudessa kodissaan Uutisia................................................................ 16 luonnon rauhassa. Estlink 2 rantautuu Nikuvikeniin. s.12 Mikrovoimantuotantoa Leporantaan. Porvoo hiihtolomalla. .................................... 9 Etäluettava sähkömittari kannustaa säästämään. Tekemistä koululaisille. Sähkömoottorikelkka tekee tuloaan. Strömsbergin voimalaitos uudistuu. Visio vai todellisuutta................................. 10 Aurinko lämmittämään Porvoota? Sirkusta kaikenikäisille...................................17 Suuri osa Loviisaa lämpiää kaukolämmöllä.............................................. 11 Porvoon Energian uusi linjanrakennus- ja ylläpitoauto esittelyssä......... Keskiaukeama Keskiaukeama Vinssi auton irrottamiseksi jos se juuttunut maastossa Vastaa ja voita! Kummallakin asentajalla oma lämmitetty työkalu- ja vaatekaappi Vinsch för att dra loss bilen om den kört fast i terrängen Uppvärmt verktygs- och klädskåp för vardera montören Mistä haluaisit lukea seuraavassa lehdessämme? Vastanneiden kesken arvotaan 200 € arvoinen lahjakortti Haikon kartanon kylpylään. Lähetä vastauksesi meille viimeistään 30.4.2011. Lukijakilpailu Asiakaslehden 2/2010 lukijakilpailussa kysyttiin kuinka monta vuotta Porvoon Energia täytti vuonna 2010. Oikea vastaus oli 110 vuotta. Vastauksia saimme ennätykselliset 819 kappaletta. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin 200 euron arvoinen ”joulusiivous”. Onnetar suosi tällä kertaa Anita Grönqvistiä, joka vastaanotti palkinnon vaihteenhoitaja Ninni Ukkola-Suuroselta. Kuva: Eeva Kangas Suunnittelu ja kuvankäsittely: Jukka Salminen Foto: Eeva Kangas Planering och bildhantering: Jukka Salminen Vastaukseni: Energiansäästöstä Porvoon Energian toiminnasta Paikallisista asioista Vastaanottaja maksaa postimaksun Jostakin muusta (mistä) Nimi: Osoite: Postinumero: Porvoon Energia -yhtiöt Tunnus 5006633 00003 VASTAUSLÄHETYS Puhelin: 3 Pientalon energiankulutus Tee se itse -katselmus Energiankulutus ja -hinta puhuttavat yhä enemmän varsinkin pientalossa asuvia. Tee se itse -kotikatselmuksesta saa hyviä säästövinkkejä. Teksti: Seppo Iisalo KUVITUS: Sanna Nylén Kyllä vai ei? K unnolliseen energiansäästöön pääsee vain pitkäjänteisellä toiminnalla, joka alkaa nykyisen kulutuksen tiedostamisesta. Ensimmäiseksi kannattaa kaivaa esiin talon energiankulutustiedot parin kolmen vuoden ajalta sähkölaskuista tai kysymällä sähköyhtiöltäsi. Jos asut sähkölämmitteisessä pientalossa, arvioi myös käyttämäsi tukilämmitysmuodot, esimerkiksi polttopuiden kulutus. Veden kulutuksesta 4 Sammutatko valot, jos olet huoneesta po minuuttia? is yli 10 pystyt myös päättelemään paljon energiatehokkuudesta. Veden lämmitys lohkaisee melkoisen osan energiasta. Kattava katselmus Kuka tahansa voi tehdä Tee se itse -katselmuksen Motivan uuden ”Tutki pientalosi energiankäyttö” -oppaan avulla. Kuusisivuinen opas sisältää listan kysymyksiä, joissa on eritelty energiankulutuksen eri osa-alueet, kuten viihdeelektroniikka, kylmäsäilytyslaitteet, Onko kylmäla itteesi sijoitett u erilleen liede astianpesukon stä, eesta ja lämpö patterista? Tiesitkö, että uusi kannettav a tietokone ku 10–20 prosen luttaa vain ttia siitä, mitä vastaava pöytä kone? Oletko mitannu t, onko jääkaap in sisälämpöt määrin +5°C ila keskija pakastimen –18°C? Sammutatko heti valmiin kiu kaan, jos et sa päivä? uno joka Pesetkö täysiä koneellisia ja käytätkö käytt suosittelemia öohjeen pesuohjelmia? Onko pattere iden asetusarvo pari astetta ale ilmalämpöpum mpi kuin pun? Pudotatko hu oneiden lämpö tilaa, kun olet kotoa yli vuor poissa okauden? Porvoon Energia tarjoaa sähköä kilpailukykyiseen hintaan P Taulukoissa vertailu Suomen keskihintojen ja Porvoon Energian listahinnan välillä Kerrostaloasukas, 2 000 kWh/vuosi 10,0 9,5 9,0 snt/kWh 8,5 Keskimääräiset toimitusvelvollisuushinnat Suomessa Porvoon Energian keskihinta 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 1.1.2009 1.7.2009 1.1.2010 1.7.2010 1.1.2011 1.4.2009 1.10.2009 1.4.1200 1.10.2010 4.1.2011 Sähkölämmittäjä, 18 000 kWh/vuosi Pakkanen ja verottaja lompakolla 10,0 9,5 9,0 snt/kWh 8,5 Keskimääräiset toimitusvelvollisuushinnat Suomessa Porvoon Energian keskihinta 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 1.1.2009 1.7.2009 1.1.2010 1.7.2010 1.1.2011 1.4.2009 1.10.2009 1.4.1200 1.10.2010 4.1.2011 Hinnat sisältävät myynnin perus- / kuukausimaksut veroineen. Tietolähde: Energiamarkkinavirasto sähkösauna, lamput, valaisimet ja autolämmitys, ikkunat ja ovet, ilmanvaihtojärjestelmät, käyttöveden lämmitys ja vesijärjestelmät sekä huonetilojen lämmitysjärjestelmät ja -laitteet. Kunkin kysymyksen vastausvaihtoehdot ovat Kyllä tai Ei. Mitä enemmän kyllä-vastauksia saat, sitä energiatehokkaampi asumistyylisi on. Tee se itse kotikatselmuksen voi tilata osoitteesta www.motiva.fi. Katselmus löytyy etusivulta ”Laskureita” -osion alta. orvoon Energian asiakkaat maksavat sähköstään selvästi vähemmän kuin Suomen sähkölaitosten asiakkaat keskimäärin, ilmenee Energiamarkkinaviraston tuoreesta vertailusta. Vertailu ulottuu vuoden 2009 alusta tämän vuoden alkuun. Koko tämän kahden vuoden ajanjakson Porvoon Energian keskihinta on ollut alhaisempi kuin toimitusvelvollisuushinnat keskimäärin Suomessa. Edullinen hinta koskee niin sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvia kuin kerrostaloasukkaita. Porvoon Energian asiakkaana oleva sähkölämmittäjä maksoi tämän vuoden alussa kilowattitunnista 0,73 senttiä keskimääräistä vähemmän. Vastaavasti kerrostaloasukkaan hintaetu oli 1,0 senttiä kilowattitunnilta. – Yhtiömme toimintaperiaatteena on tuottaa lämpöä ja sähköä lähinnä omakustannushintaan, joten puolueettoman Energiamarkkinaviraston vertailun tulos ei ole yllätys. Se osoittaa, että Porvoon Energian asiakkailla on kilpailukykyinen sähkönhinta. Siihen tähtäämme jatkossakin, toimitusjohtaja Patrick Wackström toteaa. Marraskuusta 2010 alkanut poikkeuksellisen kylmä kausi on nostanut erityisesti sähkölämmittäjien kuluja. Tämä näkyy myös keskimääräisten toimitusvelvollisuushintojen jyrkkänä kallistumisena. Porvoon Energian keskihinta sen sijaan pysyi alkutalvesta vakaana, kuten oheinen graafi osoittaa. Energiamarkkinaviraston selvityksen mukaan suomalaisten kotitalouskuluttajien sähkölasku oli vuoden 2011 alussa lähes viidenneksen korkeampi kuin vuoden 2010 alussa. Sähkölaskua kasvattivat ennen kaikkea lisääntyneet investoinnit, sähkön tukkumarkkinoiden muutokset sekä tämän vuoden alussa voimaan tulleet sähköverojen korotukset. Kotitalousasiakkaiden sähkölaskusta verojen osuus on nykyisin noin 30 prosenttia. Sähkölämmitteisessä pientalossa energian kokonaiskulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Lämmityssähkö Kotitaloussähkö Käyttöveden lämmitys Ilmalämpöpumppu Puun poltto Lähde: Motiva 5 e Ihminen Inka hoitaa ystävänsä hevosia Peksiä ja Pikku-Ukkoa. Omat koirat Olga ja Otto vipeltävät innoissaan pitkin pihaa. 6 ”Talo oli vielä ihanampi kuin osasimme odottaakaan.” Unelmakoti löytyi Sannnaisista Urheilutoimittajan työ on kiireistä. Ylellä työskentelevät Inka Henelius ja Henri Määttä rauhoittuvat uudessa kodissaan luonnon rauhassa. Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Studio Lindell/Oscar Talvi-illan idylliä Sannaisissa. T ie Porvoon Sannaisiin halkoo kaunista maalaisidylliä. Ei ihme, että Inka Henelius ja Henri Määttä ihastuivat Sannaisiin ensi käynnillä. Heidän uusi kotinsa on keskellä luonnon rauhaa, viimeisenä tien päässä. Ehdin ajaa harhaan, kunnes huomaan seurata paria lumessa nököttävää lantapalleroa. Nehän ovat tietenkin pariskunnan tallissa asustavien ponien, Becksin ja Omarin, eli tuttavallisemmin Peksin ja Pikku-Ukon jäljiltä. Inkan ja Henrin uusi koti on idyllinen puutalo, jota rajaa hehtaarin kokoinen maa-alue. Hepat katselevat uteliaina tulijaa aitauksessaan navetan kupeessa. Peksi haukkaa palasen puun oksasta. Seuraavaksi kohtaan Olgan ja Oton, touhukkaat jackrusselterrierit. Olga katsoo tulijaa toiveikkaana tennispallo suussaan. Juhlapäivä Porvoossa Inka ja Henri ovat asuneet unelmatalossaan Porvoossa puolisen vuotta. Pariskunta halusi kodin, jossa voi ajatella asuvansa lopun ikää. Puoliksi lumeen hautautunut satavuotias talo on todella kaunis. Kaiken lisäksi se oli remontoitu viimeisen päälle juuri ennen Inkan ja Henrin muuttoa. Ylellä urheilutoimittajana ja uutisankkurina työskentelevä Inka Henelius on juuri tullut pelaamasta sählyä. Kädenpuristus on varovainen. – Sain sählymailasta näpeilleni, hän selittää. Vasemmassa nimettömässä on uutuuttaan kiiltelevä sormus. Sen Henri pujotti Inkan sormeen ulkona pihasaunan edustalla uuden vuoden rakettien paukkeessa. Kihlapäiväksi saatiin siten 7 Ratsastus lähimetsissä rentouttaa työpäivän jälkeen. Inka Henelius Syntymäaika ja -paikka: 1979 Lappeenranta Koulutus: medianomi Ammatti: urheilutoimittaja ja uutisankkuri Yleisradiossa Aikaisemmat työpaikat: EteläSaimaa -lehti ja STT Harrastukset: koripallo, ratsastus Urheiluseurat: Catz, Pantterit/WB Poneille purtavaa! maaginen luku 1.1.11. – Minun on helppo muistaa se, Henri heittää. Inka ja Henri ovat seurustelleen pari vuotta, eikä kosinta tullut Inkalle ihan nurkan takaa. Hän aavisteli, että Henri suunnitteli jotain eksoottista kosintapaikkaa. – Vihjasin Henrille, että koska matkustan työni puolesta niin paljon, haluaisin viettää juhlapäivän täällä Porvoossa, Inka hymyilee. Korvanappisuhde Työ urheilun parissa on kiireistä mutta antoisaa. Myös Henri työskentelee Ylen urheilutoimituksessa, joten kummallakin on vaihtelevat työajat. Kun Inka raportoi urheilu-uutisia kaukomailta, Henri käsittelee uutiset Suomessa ennen lähetystä. – Meillä on korvanappisuhde, Inka ja Henri vitsailevat. Päivätyön lisäksi Henri on luonut uraa 8 jalkapalloilijana. Muuton jälkeen hän siirtyi pelaamaan HIFK:sta Porvoon FC Futuraan. Inka on työskennellyt Ylellä urheilutoimittajana ja ankkurina vuodesta 2003. Uravalinta oli hänelle selvä jo pienestä pitäen. Inka on lähtöisin Lappeenrannasta, jossa hän pelasi innokkaasti koripalloa ja rakasti kirjoittamista. – En halunnut liikkamaikaksi. Tässä työssä voin yhdistää urheilun ja toimittamisen. Hänellä on viisi sisarusta, joista yksi asuu Lapinjärvellä. Siksi muutto Espoosta idän suuntaan oli luontevaa. Edelleen Lappeenrannassa asuvat vanhemmatkin ovat nyt lähempänä. – Olin Lapinjärvellä siskon luona kylässä, kun näin ilmoituksen tästä talosta. Kotimatkalla poikkesimme katsomaan sitä ulkoa päin. Jo seuraavana päivänä tulimme kiinteistövälittäjän kanssa uudestaan. Ihan vatsassa kipristi, kun toivoin niin kovasti, että talo olisi mieleisemme myös sisältä. Se oli vielä paljon ihanampi kuin osasimme odottaakaan. Apu löytyy läheltä Valoisan keittiön lattia on saanut uuden, lämmitetyn laattapäällysteen. Tupaantuliaisten jälke en keittiössä sattui vesivahinko. – Puhaltimet kuivattivat lattiaa viisi viikkoa, joten emme vielä tiedä todellista sähkönkulutusta. Viihdymme viileässä. Makuuhuoneessakin on vain 17 astetta. Aitona maalaistyttönä Inka on tottunut lumisiin talviin. Porvoossa on myös apu lähellä. – Naapuri käy auraamassa lumet traktorillaan. Inkasta on mukavaa, että hän voi harjoitella myös ruotsin kieltä uudessa kotikylässään. Suomea ja ruotsia voi tarpeen tullen sekoitella keskenään. – Selitin lumenauraajalle, että jag tar res- Milla Vierikko ja Nicola Fransas Kokonniemessä. ”Kesällä puusto ympäröi meidät omaan rauhaamme.” Porvoo hiihtolomalla KUVA: Jori Gustafsson ten bort med lumikola, hän nauraa. Matkat Porvoosta Helsingin Pasilaan eivät toistaiseksi ole tuntuneet liian pitkiltä. Se on pieni hinta siitä, että saa asua keskellä kaunista luontoa. – Naapurit ovat ottaneet meidät hyvin vastaan. Täällä asuu paljon sukuja, jotka ovat lohkoneet itselleen isommista tiloista tontteja. Kesällä puusto ympäröi meidät omaan rauhaamme. Tekemistä koululaisille Kiireen keskeltä luonnon helmaan Kokonniemen hiihtokeskus Hiihtoladut Kun Inka lähtee aamuvuoroon, hän herää aamukolmelta ja hurauttaa Pasilaan. Matkaan hän voi lähteä suihkunraikkaana. – Ylellä sitten laitetaan meikit ja hiukset. Uutislähetykset tehdään usein salamaaikataululla. Inkaa naurattaa kollegalle sattunut lipsahdus Kultainen Venla -gaalan uutisoinnissa. – Hän sanoi, että palkinnon sai Mikki suussa -ohjelma, vaikka kyseessä oli tietenkin Tartu mikkiin. Taustatoimittaja oli kiireessä kirjoittanut väärin, eikä juontaja tietenkään ehtinyt huomata virhettä. Odotin omaa vuoroani naurua pidätellen. Yritin keskittyä tulevan juonnon ulkomaisten nimien ääntämykseen saadakseni naurukohtauksen laantumaan. Itselleni ei ole oikeastaan pahempia mokia sattunut, mitä nyt joskus nimet menevät väärin. Isot urheilutapahtumat ovat rankkaa työtä toimittajalle, mutta samalla ne ovat todella antoisia. Kisafiilis lisää sopivasti adrenaliinia vereen, jolloin pitkätkään työpäivät eivät uuvuta. Ainut miinuspuoli työssä ovat Inkan mukaan työt viikonloppuisin ja loma-aikaan. – Urheilutapahtumat ovat usein juuri silloin, kun ihmiset ovat vapaalla. Toimittaja on silloin työssä. Siksi nautin vapaa-ajasta Porvoon maaseudulla omassa rauhassa. Avoinna ma–pe 21.–25.2. klo 10.00– 21.00, la–su 26.–27.2. klo 10.00–18.00. Hiihtokoululla päivä-, ilta-, ryhmä- ja yksityisursseja sekä Wernerin hiihtokoulu. Lisätietoja: [email protected], puh. 019 524 8096 tai suoraan vuokraamosta. Latutilanne MSki-palvelusta www.mski.fi/porvoo voit tarkistaa, missä kunnossa ladut ovat. Humlan ulkoilumajan kahvio on auki la ja su klo 11–17. Maja on myös auki hiihtolomaviikolla klo 11–17 säävarauksella. HopLop Tutustutaan hiihtoon hauskasti suksilla leikitellen Hellbergin hallin maastossa: 6–9-vuotiaat ti–to klo 11.00–12.00, yli 10-vuotiaat klo 12.15–13.15. • Akilleksen hiihtokoulu 6–12 -vuotiaille Hellbergin hallilla maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 18.30. Uudet hiihtäjät tervetulleita. Ilmoittautumiset: [email protected], tekstari 050 44 33 545 tai paikanpäällä. Lisätietoja www.akilles.fi/skid. Avoinna ma–la klo 10.00–20.00, su klo 10.00–18.00. Katso lisää: www.hoplop.fi/porvoo Porvoon Verkkopalloseura Tenniskursseja päiväsaikaan Kokonniemen tennishallissa. Tiedustelut Helka Turunen, puh. 050 458 3167. Porvoon liikuntatoimi • 3-päiväinen hiihtoleiri Aurorahallissa ala-asteen oppilaille ma–ke 21.–23.2. klo 9.00–15.00, iIlmoittautumiset puh. 019 520 2448. • Lasketteluretki Messilään porvoolaisille koululaisille to 24.2. Lähtö klo 9.00, paluu noin klo 16.30. Ilmoittautumiset puh. 019 520 2448. • Liikuntamaa Kokonhallissa ala-asteikäisille ti–to 22.–24.2. Porvoon nuorisotoimi Nuorisotila Zentrassa tarjolla hiihtolomatoimintaa. • 21.–23.2. Lasten leiri Övikissä 3–5-luokkalaisille • 23.–25.2. Nuorten leiri Övikissä 6–7-luokkalaisille Ilmoittautuminen www.porvoo.fi/nuoriso. Lisätietoja: Porvoon nuorisotoimi 019 520 2462. Porvoon Uimahalli Isolla tontilla on koirillekin tilaa ulkoilla. Hiihtoa Yleisöluistelua • Tekojää ma 9.00–18.30, ti 9.00–17.00, ke 9.00–18.30, to 9.00–17.30, pe 9.00–15.00 • Jäähalli ma–pe klo 12–14 (mailojen käyttö kielletty) • Nuorisojäähalli ma–pe klo 10–12 (mailojen käyttö sallittu) Ratsastusta Hagnäsin tila, Stensböle. Maastoratsastusta hiihtolomalla ma-pe klo 13–15. Ilmoittautuminen puh. 0500 672 944. Hopean talli, Kokonniemi Päiväleiri ma-pe klo 9–16 Alkeiskurssi ma-pe klo 11–12 Alkeis-estekurssi ma-ke klo 15–16 Hevosenhoitokurssi ma-pe klo 13–14.30 Junioriratsastuskurssi ma-pe klo 10–11 Ilmoittautumiset puh. 045 1307 225. Auki normaalisti hiihtolomalla: Ma–pe klo 6.15–21.00 La–su klo 10.30–18.00 9 Aurinko lämmittämään Porvoota? Porvoon kaukolämpöverkostossa virtaa ehkä jo muutaman vuoden päästä auringolla lämmitettyä vettä. Teksti: Rolf Gabrielsson Kuva: Shutterstock A uringon hyödyntäminen energianlähteenä on noussut esille Skaftkärrin asuinalueen suunnittelun yhteydessä. Skaftkärr on Porvoon kaupungin, Porvoon Energian ja Sitran energiatehokkaaseen asumiseen tähtäävä yhteishanke. Tarkoituksena on, että alueen lämpöhuolto perustuisi kaukolämpöön. – Vaikka liikkeelle lähdettiinkin uuden asuinalueen tarpeista, mitään alueellista erillisratkaisua ei haeta. Mahdollinen aurinkolämpövoimala kytketään Porvoon Energian muuhun kaukolämpöverkkoon kasvattamaan yhtiön lämmöntuotannon kokonaiskapasiteettia, kehitysinsinööri Mikko Ruotsalainen kertoo. Aurinkovoimalaa ei myöskään välttämättä tarvitse rakentaa Skaftkärriin, ainakaan kokonaan. Ruotsalainen pitää esimerkiksi Tolkkista myös mahdollisena sijoituspaikkana. Lämmön varastointia tutkitaan Skaftkärrin alueelle on kaavailtu 6 000 asukasta. Kesällä tuotantoa riittäisi muunkin 10 Porvoon tarpeisiin. Vastaavasti Skaftkärriin pitäisi talvella syöttää kaukolämpöä muista tuotantoyksiköistä. Ruotsalaisen mukaan myös lämmön varastoinnin mahdollisuutta tutkitaan. Tästä on hyviä kokemuksia muun muassa Tanskasta, missä hankeryhmä kävi tutustumismatkalla syksyllä. – Olemme puhuneet lämpöakusta, johon ylijäävä lämminvesi voitaisiin varastoida tulevia tarpeita varten. Akku voi olla joko allas tai säiliö. Suomen vihrein lämmöntuottaja Porvoon Energia selvittää yhdessä Sitran ja konsultointi- ja suunnitte luyhtiö Pöyryn kanssa mahdollisuuk sia rakentaa aurinkovoimaan perustuv aa kaukolämmön tuotantoa. Selvitys pyritään saamaan valmiiksi ennen kesälomakautta. Hanke liittyy Porvoon Energian pitkän aikavälin tavoitteeseen luop ua maakaasusta ja päästä sataprosenttisesti uusiutuviin polttoaineisiin perustuvaan kaukolämpötuotantoon . Jo nykyisellä lähes 70 prosentin osuudella yhtiö on yksi Suomen vihreimmistä kaukolämmöntuottajist a. e Uutiset koonnut: Ulla Ora Hyviä kokemuksia Tanskasta Kuva: Marstal Fjernvarme A.M.B.A. Pienen Marstalin kaupungissa Ärön saarella EteläTanskassa hyödynnetään auringonenergiaa laajamittaisesti kaukolämpötuotannossa. Noin 30 kilometrin pituisessa kaukolämpöverkossa on 1 450 käyttäjää. Heille tuotetaan vuosittain noin 28 000 MWh lämpöä, josta 30 prosenttia on aurinkoperäistä. Toukokuun ensimmäisestä päivästä lokakuun ensimmäiseen päivään asti Marstalin koko kaukolämpötarve katetaan aurinkolämmöllä. Kaupunki rakensi ensimmäisen 0,8 hehtaarin aurinkolämmön keräilyjärjestelmän ja liitti sen kaukolämpöverkkoon 1990-luvun keskivaiheilla. Nykyisin 1,8 hehtaariin laajennettu järjestelmä on Euroopan suurin. Kaupunki arvioi säästävänsä noin 820 000 litraa lämmitysöljyä vuosittain aurinkoenergian käytöllä. Aurinkoenergian ongelmana on usein se, että lämmöntarve on pienin silloin kun aurinkokeräimet tuottavat eniten lämpöä. Marstalissa ongelma on ratkaistu terässäiliöllä ja katetuilla altailla. Varastokapasiteetti on yhteensä lähes 16 000 kuutiota. Tolkkisten jälkeen Aurinkovoimalan rakentaminen on mahdollista aloittaa parin vuoden päästä, kun Porvoon Energian suurinvestointi uuteen biovoimalaitokseen Tolkkisiin on saatu valmiiksi. – Tolkkinen on hankelistallamme ykkönen. Muut investoinnit liittyvät tavalla tai toisella siihen ja ovat siitä riippuvaisia, kehitysinsinööri Ruotsalainen korostaa. Hänestä olisi hyvä, jos aurinkovoimala voitaisiin toteuttaa yhteistyötä kotimaisen toimittajan kanssa. Mikkeliläinen Savo-Solar -yhtiö onkin ilmaissut kiinnostuksensa osallistua tähän laatuaan ensimmäiseen hankkeeseen Suomessa. Suuri osa Loviisaa lämpiää kaukolämmöllä Asuinrakennusten osuus kaukolämpöverkkoon liittyjistä kasvaa Loviisassa. Tällä hetkellä Porvoon Energialla on Loviisassa 234 kaukolämpöä ostavaa asiakasta. – Uudisrakennukset liitetään lähes automaattisesti kaukolämpöverkkoon. Vanhoissa taloissa öljykattiloiden poistamisen jälkeen kaukolämpö on luonteva vaihtoehto. Uusista kaukolämpöverkkoon liittyjistä selkeä enemmistö on pientaloja, kertoo Porvoon Energian kaukolämpöpäällikkö Ari Raunio. Hakkeen käyttö lisääntyy Noin 80 prosenttia Loviisan kaukolämmöstä tuotetaan hakkeella. Kaupungissa on yksi suuri hakelaitos, ja lisäksi kolme öljykattilalaitosta. – Pyrimme lisäämään hakkeen osuutta kaukolämmön tuottamisessa, ja seuraava askel on nykyistä isomman hakelaitoksen rakentaminen. Tässä yhteydessä selvitetään myös mahdollisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon aloittaminen Loviisassa. Valkossa kaukolämpö tuotetaan öljyllä, mutta Porvoon Energia suunnittelee kaupunginosan liittämistä hakelämmön käyttäjäksi. Se edellyttää noin kuuden kilometrin pituisen kaukolämpöputken vetämistä. Raunion mukaan työn voisi yhdistää pyörätien rakentamiseen Valkoon, jolloin saavutettaisiin synergiaetuja. Öljylämmitteisen omakotitalon muuttaminen kaukolämpöverkkoon maksaa noin 7500–8000 euroa, josta kaukolämpöjohdon vetämisen osuus on 3200 euroa. Loput kustannukset syntyvät laitehankinnoista. – Kaukolämpöön siirtyminen tulee halvemmaksi kuin vanhan öljykattilan vaihtaminen uuteen. Energiana kaukolämpö on tällä hetkellä noin 30 prosenttia edullisempaa kuin öljy. Puuveneyritys siirtyi kaukolämpöön Loviisan Valkossa sijaitseva puuveneitä huoltava ja varastoiva MYachts siirtyi kaukolämpöverkkoon vuodenvaihteessa. Yrityksellä on noin 2750 neliön tilat, jotka on aiemmin lämmitetty öljyllä. – Kaukolämpöön siirtyminen oli meille paras vaihtoehto, koska se takaa käyttövarmuuden pitkällä aikavälillä. Kaukolämpö on lisäksi ekologinen vaihtoehto, kertoo M-Yachtsin toimitusjohtaja Martin Rosenstedt. Harkinnassa oli myös meri- tai maalämmön käyttöönotto, mutta Rosenstedtin mukaan järjestelmät eivät olleet vielä tarpeeksi kehittyneitä yrityksen tarpeisiin. – Oman hakevoimalan perustaminen puolestaan olisi vaatinut ylimääräistä työtä yritykseltä, joten päädyimme kaukolämpöön myös sen helppouden vuoksi. M-Yachts pyrkii säästämään työtilojen lämmitysenergiaa lisäämällä eristyksiä. Tällä hetkellä työtilat lämmitetään noin 14 asteeseen ja säilytystilat noin 7 asteeseen. Se riittää siihen, että veneiden elektroniset laitteet ja sisustuskankaat voi jättää talveksi paikoilleen. 11 Asentajien mukana Myrskyvaroitus nostaa valmiustilan Illan ja yön ajaksi on ennustettu lumisadetta ja jopa myrskylukemiin voimistuvaa tuulta. Porvoon Sähköverkko Oy:n käyttöpäällikölle se tietää valmiudessa olemista mahdollisten sähkökatkosten varalta. Teksti: Rolf Gabrielsson Kuvat: Studio Lindell/Oscar Lumimyrskyvaroitus 23.11.2010 Porvoon Sähköverkko varautuu lumimyräkkään, jonka on ennustettu liikkuvan tiistai-illan ja -yön aikana Etelä-Suomen yli. Tiistaina maan etelä- ja keskiosan yli on ennustettu kulkevan syvä matalapaine lumisateineen sekä voimakkaine tuulineen. Suomenlahdella tuuli yltyy myrskyksi. Porvoon Sähköverkko nostaa viankorjaus- sekä vikailmoitusvalmiuttaan tulevan myrskyn johdosta. Vikailmoitusnumeromme on 020 690 144. Lisätietoja antaa käyttöpäällikkö Mikael Hämäläinen, puh. 019 661 411. Asentajapari Christer Pettersson ja Kenneth Wickström metsän siimeksessä. Mönkijän ohjaksissa Harri Mastokangas. ”Vian syynä ei välttämättä ole linjan päälle kaatunut iso puu. Pieni puunoksa riittää.” ”xxxxxxxxx” Vikahälytys menee automaattisesti teknisen päivystäjän kännykkään, joten Porvoon Energian toimitiloissa sijaitsevaan valvomoon heidän ei välttämättä tarvitse yöllä lähteä. Kuvassa käyttöpäällikkö Mikael Hämäläinen valvomon näyttöpäätteiden äärellä. T eknisessä päivystysvuorossa oleva Mikael Hämäläinen seuraa marraskuisen illan tummetessa ulkona jo ulvovaa tuulta ja lumentuloa. Kannettavalta tietokoneeltaan hän näkee, että asiakkaille sähköä virtaa edelleen normaaliin tapaan. Kokemuksesta hän kuitenkin tietää, että häiriöitä voi tulla – erityisesti rannikko- ja saaristoseuduilla, sillä tuuli käy meren puolelta. Nykytekniikan ansiosta tekninen päivystäjä hoitaa vian paikantamisen ja muut tilanteen vaatimat toimenpiteet kotoa käsin tietokoneellaan. Asentajille vikahälytys menee automaattisesti samaan aikaan kuin päivystäjälle. Asentajat heti liikkeelle Häiriöitä sähkönjakeluun ei tästä myräkästä onneksi paljon esiinny. Katkos tapahtui myrsky-yön jälkeisenä aamuna Pellingin Sundössä, ja enimmillään siitä joutui kärsimään noin 1 500 taloutta parin tunnin ajan. Asentajat lähtivät heti liikkeelle tietoisina siitä, millä sähkölinjalla vika oli. Tarkkaa vikapaikkaa ei kuitenkaan heti tiedetty, vaan sitä piti etsiä linjaa pitkin lumessa tarpoen. – Sellaista tämä on, projektivastaava Arvo Nurme kertoo kymmenien vuosien kokemuksellaan. Vaikka lumi oli tehnyt maiseman talvisen kauniiksi, ja vastaan saattaa tulla vaikka ilves – kuten Nurmelle kerran kävi – ajatukset on pidettävä keskittyneesti vianetsinnässä. – Tosi tarkkana täytyy olla, sillä vian syynä ei välttämättä ole linjan päälle kaatunut iso puu. Pieni puunoksa riittää, Nurme kertoo. 13 Kiitostakin tulee… Viime syksynä Sondbyssä mökkeilemässä ollut pariskunta teki Porvoon Energialle ilmoituksen sähkökatkoksesta, joka johtui ison pihakoivun kaatumisesta sähkölinjalle. Pariskunnan iloiseksi yllätykseksi jo reilun tunnin päästä pihalle kaartoi Porvoon Energian auto asentajineen, ja tuota pikaa sähköt olivat taas päällä. Yhtiölle lähettämässään palautteessa pariskunta ilmaisi kiitoksensa hyvästä palvelusta. ”Saamamme palvelu, koko ketju alusta loppuun jälkihoitoineen, oli niin esimerkillistä, että se sopisi mitä mainioimmin vaikka opetusvideoksi hyvästä palvelusta.” …Ranskaa myöten MIKÄ VIKA? Automatiikka hoitaa ohimenevät viat Asiakas saattaa ihmetellä, kun sähköt ovat poissa sekunnin tai muutaman minuutin – ja sitten tilanne palaa taas normaaliksi. – Kyseessä on silloin keskijänniteverkon (20 kV) jälleenkytkentä. Sen avulla pyrimme välttämään ohimenevien vikojen pitkäaikaiset sähkökatkot, Porvoon Sähköverkon käyttöpäällikkö Mikael Hämäläinen kertoo. Jälleenkytkennän yleisimpiä aiheuttajia ovat salamaniskut, oksien koskettaminen avojohtoon tuulisina päivinä, linnut sekä muut pieneläimet. Talvella oksien lumikuormat aiheuttavat jälleenkytkentöjä. Suurin osa verkon vioista häviää jo sekunnin mittaisen ns. pikajälleenkytkennän ansiosta. Jos vika ei poistu, suojausautomatiikka yrittää kytkeä sähköt kahden minuutin kuluttua ns. aikajälleen- 14 kytkennällä. – Mikäli nämä automaattiset toimenpiteet eivät auta, täytyy vika rajata ja korjata miesvoimin. Kuva: Shutterstock Loviisan Pernajan saaristossa sähköt menivät ikävästi lauantai-iltapäivänä. Asiakas teki vikailmoituksen vähän viiden jälkeen iltapäivällä. Noin tunnin kuluttua asentajat olivat saaressa. Eikä kestänyt kuin tunti, niin linja oli korjattu ja sähköt saatu taas päälle. Asiakas lähetti Ranskan-kodistaan kiitokset Porvoon Energialle palvelusta, joka hänen mukaansa toimi tehokkaasti ja erinomaisen asiantuntevasti. ”Emme olisi osanneet kuvitellakaan, että apu löytyy saaristoon näin nopeasti. Soittoon vastattiin heti, ja ilmoitus miesten tulosta oli täsmällinen. Emme odottaneet, emme tuskailleet, apu löytyi heti.” ”Olen itse asunut vuosikaudet Ranskassa. Käyn Suomessa vain lomailemassa, ja tällaisen palvelutason ansiosta Suomessa käyminen on todella mahtavaa”, hän kirjoitti. Leif Stenström ja Dan Nyqvist tutkivat Tolkkisten nykyisen lämpövoimalaitoksen valvomossa. Uuden laitoksen myötä molempien voimaloiden ohjaus- ja valvomotoiminnot keskitetään yhteen paikkaan. Biovoimalan rakentaminen alkamassa Porvoon Energian uuden biovoimalaitoksen rakentaminen alkaa keväällä. Kaupallisessa käytössä laitoksen on määrä olla vuoden 2013 alussa. Teksti: Rolf Gabrielsson Kuva: Jori Gustafsson Mönkijät ja moottorikelkat ovat tehneet liikkumisen maastossa aikaisempaa helpommaksi, joskin asentajat joutuvat edelleen liikkumaan paljon jalan. Kuvassa asentajapari Ismo ja Harri Mastokangas sekä verkkosuunnittelija Rasmus Lindqvist ja projektivastaava Arvo Nurme. Tälläkin kertaa ilmajohtojen päälle oli pudonnut oksa, joka aiheutti oikosulun joka poltti johdon poikki. Siihen sähkönjakelu oli katkennut. Mönkijä auttaa hikisessä urakassa Kun vika saatiin paikallistettua, nostettiin mönkijä kuorma-auton lavalta viemään linjan korjaukseen tarvittavat tarvikkeet. Korjaus sujui nopeasti ja sähköt saatiin taas päälle. Asentajille yksi hikinen urakka oli ohi. Mikael Hämäläinen saattoi huokaista helpotuksesta. Marraskuun myräkästä selviydyttiin pelättyä vähemmällä. Häiriöt saatiin hoidettua kahden asentajaryhmän voimin. Aina ei ole niin. – Viime elokuun myrskyn aiheuttamia sähköverkkovaurioita korjasi enimmillään kuusi omaa ryhmää ja pari ulkopuolista avustajaa, hän kertoo. U usi voimala tulee nykyisen vuonna 1979 valmistuneen Tolkkisten voimalaitoksen viereen ja se on suurin piirtein samankokoinen. Vanha laitos jää vara- ja huippuvoimalaitokseksi vuosikymmenen loppuun asti. Polttoaineena uudessa sähköä ja kaukolämpöä tuottavassa laitoksessa käytetään biomassaa – metsähaketta, puun kuorta ja sahanpurua – kuten nykyisessäkin laitoksessa. Tolkkinen kakkosen valmistumisen jälkeen Porvoon Energian tuottaman sähkön ja lämmön polttoaineena on lähes pelkästään biopolttoaineita. – Uusiutuvien polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannosta nousee nykyisestä 70 prosentista noin 90 prosenttiin, Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wackström kertoo. Eroon maakaasusta Harabackan maakaasulla toimivan lämpövoimalaitoksen käyttö jää tulevaisuudessa entistä vähemmälle. – Pidemmän aikavälin tavoitteena on päästä sadan prosentin bio- peräisten polttoaineiden osuuteen kaukolämpötuotannossamme, Wackström linjaa. Tuleva Tolkkisten biovoimalaitos edustaa alan viimeisintä osaamista ja tekniikkaa. – Uudella laitoksella tuotetaan sen verran enemmän sähköä samalla polttoainemäärällä kuin nykyisessä laitoksessa, että se näkyy tulopuolella noin miljoonan euron kasvuna. Suurin investointi Tolkkisten uusi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos on Porvoon Energian kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi. Kustannukset ovat yhteensä 46,3 miljoonaa euroa. Koneet ja laitteet maksavat noin 30 miljoonaa euroa, josta melkein puolet tulee kattilalaitoksesta. Sen toimittaa Metson ja Wärtsilän yhteisyritys MW Power. Laitoksen sähköteho tulee olemaan 12 megawattia ja lämpöteho 38 megawattia. Sähkötehon kasvaminen lisää Porvoon Energian sähkönhankinnan omavaraisuutta. 15 e Uutiset Vuonna 1919 rakennettu Strömsbergin vesivoimalaitos sai viime vuonna uuden turbiinin. Samalla uudistettiin käyttöautomatiikka ja vaihdettiin neljä pientä puista patoluukkua yhteen isoon metalliseen. Porvoon Energian käyttömestari Kaj Kulju kertoo, että noin 0,5 miljoonan euron modernisointi-investoinnin tuloksena voimalaitoksen 900 kW:n nimellisteho voidaan nyt saavuttaa.Voimalaitoksen kaikki neljä turbiinia ovat kuitenkin harvoin yhtaikaa käytössä, koska virtaama joessa ei siihen riitä. – Kevättulvien aikana virtaama voi väliaikaisesti nousta jopa 100 kuutioon sekunnissa, jolloin suuri määrä vesivoimaa joudutaan laskemaan voimalaitoksen ohi. Luoteistuuli riehui ja katkoi sähköjä Voimakas puuskittainen luoteistuuli riehui 30. tammikuuta Porvoon Energian toimialueella. Puita ja oksia kaatui sähkölinjoille aiheuttaen katkoksia eteläisessä Sarvisalossa, Jakarissa, Koskenkylässä, Vanhakylässä ja Svartbäckissä. Ensimmäinen vikahälytys annettiin klo 5.05 sunnuntaiaamuna. Suurin osa vioista saatiin korjatuksi aamupäivän kuluessa. Sähkömoottorikelkka tekee tuloaan Latauspylväs esittelyssä Porvoon Energia on asentanut sähköautojen latauspylvään toimistotalonsa pihalle Porvoossa. Enston toimittama pylväs on hankittu esittely- ja tutustumistarkoituksessa eikä se ole yleisessä käytössä. Mikrovoimantuotantoa Enston Leporantaan Enston emoyhtiö EM-Group Oy toteuttaa energiatehokkaan vapaa-ajan asumiseen tarkoitetun pilottihankkeen Emäsaloon. Hanke koostuu seitsemästä erillistalosta ja yhdestä isommasta edustukseen tarkoitetusta keskusrakennuksesta, johon tulee myös huoltotiloja. Enston teknologiajohtaja Matti Rae kertoo, että tarkoituksena on hankkia kokemuksia loma-asuntojen matalaenergiarakentamisesta. – Haluamme myös näyttää esimerkkiä siitä, miten oikeanlaisilla taloteknisillä ratkaisuilla energiankäyttöä voidaan minimoida loma-asumisessakin. Raen mukaan koerakentamishanke voi toimia pohjana mahdolliselle tulevalle teolliselle rakentamiselle. – Suunnittelun lähtökohdan muodostavat passiivitalon periaatteet, mikä tarkoittaa, että lämmitysenergian vuosikulutus saa olla korkeintaan 20 kWh per neliö. Tarvittava lämpöenergia saadaan aikaan aurinkoenergiaa sekä rakennuksen käytön aiheuttamaa lämpöä hyödyntämällä. Enstossa puhutaan aurinkosähkön mikrovoimantuotannosta. Toteutuksessa käytetään yhtiön kehittämiä taloteknisiä tuotteita. Loma-asuntojen koko on toista sataa neliömetriä. Edustus- ja huoltorakennus on 600-neliöinen. Talot rakennetaan Leporanta-alueelle, jotka paremmin tunnetaan Pirskeri-nimisenä, alunperin Nesteen virkistysalueena. Sittemmin Ensto tuli osa-omistajaksi, kunnes alue joitain vuosia sitten siirtyi EM-Groupin omistukseen. Nykyiset 10 lomarakennusta sekä ravintola/huoltorakennus on tarkoitus purkaa huonokuntoisuuden vuoksi ja koska ne eivät vastaa tämän päivän vaatimustasoa. Kuva: Pook Arkkitehtitoimisto Oy Strömsbergin voimalaitos uudistettu Sähkö on tulossa voiman lähteenä myös moottorikelkkoihin. Rovaniemen ammattikorkeakoulu kehittää sähkömoottorikelkkaa, jonka prototyyppiä on jo päästy testaamaan. Prototyyppi on sähkökäyttöiseksi muutettu tavanomainen kelkka. Myöhemmin on tarkoitus tutkia, miten akku-polttokennoyhdistelmään perustuva hybriditeknologia soveltuu moottorikelkkaan. Tulevina talvikausina sähkökelkkoja testataan muun muassa Lapin sähkönjakeluyhtiöiden huoltotehtävissä. Sähkökelkan kaupallisen tuotannon arvioidaan voivan alkaa lähivuosina. Ensto rakentaa energiatehokkaita loma-asuntoja Emäsalon Leporantaan. 16 KUVA: Eeva Kangas koonnut: Rolf Gabrielsson uuri Sirkuskoulu Brav ne www.bravuuri. t Etäluettava sähkömittari kannustaa säästämään Vuoden 2013 loppuun mennessä lähes kaikille sähkönkäyttäjille asennetaan etäluettava sähkömittari, joka kykenee rekisteröimään sähkönkäytön tunneittain. Tällöin todelliseen kulutukseen perustuva laskutus korvaa arviolaskut ja kerran vuodessa lähetettävän tasauslaskun. Kun sähkö laskutetaan todellisen kulutukseen perustuen, se mahdollistaa entistä paremman oman energiaseurannan ja kannustaa säästämään sähköä. e Sirkusta kaikenikäisille Sirkustaiteen harrastajalta ja ammattilaiselta vaaditaan monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia, kehon ja mielen hallintaa. Esiintyjälle onnistumisen tunne on valtava. teksti: Reija Kokkola KUVA: Virpi Lehtinen –O mia lajejani ovat jonglööraus ja akrobatia eri muodoissa. Tykkään myös riippuköydestä ja hulavanteista, kertoo Sirkuskoulu Bravuurin toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Maria ”Maru” Nakov. Monet porvoolaiset lapset ja aikuiset ovat viime aikoina kiinnostuneet lajista. – Se on mukava huomata, hän sanoo. Mutta millainen on hyvä sirkustaiteen oppilas? Fyysiset ominaisuudet ovat tärkeitä, kuten liikunnallisuus, musikaalisuus, notkeus ja voimakkuus. Listaa voi jatkaa myös henkisillä ominaisuuksilla: ripeys, rohkeus, pitkäjänteisyys, keskittymis- ja esiintymiskyky. Nämä taidot kehittyvät tietenkin koulutuksen varrella. – Sirkustaide on yksilölaji, sillä jokainen harjoittelee yksin. Kun taidot ovat huipussaan, voidaan esiintyä yhdessä, Maria sanoo. Kuperkeikkoja vauvan kanssa EstLink 2 rantautuu Nikuvikeniin Suomen ja Viron välisen uuden merikaapeliyhteyden suomenpuoleinen pää tulee sijaitsemaan Porvoon Svartbäckin Nikuvikenissä. Sieltä yhteys jatkuu avojohtona Anttilan sähköasemaan. Empower Oy toteuttaa hankkeen vaatiman Anttilan sähköaseman laajennuksen ja Nikuvikenin kaapelipääteaseman. Merikaapelihanke EstLink 2 kasvattaa Suomen ja Viron välistä siirtokapasiteettia 650 megawatilla 1 000 megawattiin. Yhteyden kokonaispituus on noin 170 kilometriä. Merikaapeli lasketaan merenpohjaan kesällä 2013. Markkinoiden käyttöön lisäsiirtokapasiteetti on määrä saada vuoden 2014 alussa. Maria on tällä hetkellä suloisen kahdeksankuisen Milja-tyttärensä kanssa äitiyslomalla. Lapsensa kanssa touhutessaan Maria alkoi suunnitella vauvasirkusta. Ajatus lähti liikkeelle Marian tutkiessa, mitkä seikat tuottavat vauvalle fyysistä mielihyvää. Tasapainoaistia ja fyysistä kehitystä voi alkaa tukea jo varhain. – Milja on ollut mallikappaleena. Hän on viihtynyt sirkuskoululla muutenkin hyvin. On niin paljon virikkeitä, värejä ja katsottavaa. Ihan vastasyntyneille vauvasirkus ei kuitenkaan sovi. – Noin nelikuisena voi aloittaa. Vauvan pitää kyetä kannattelemaan päätään, ja jäsenissä pitää olla jäntevyyttä. Ajatus tuntuu vähän hassulta. Vauvat trapetsilla? Trampoliinin voi jo jotenkin kuvitella. – Kaikki harjoittelu tapahtuu tietenkin vanhemman kanssa. Vauva voi istua olkapäillä, kun aikuinen keinuttelee ja tanssittelee. Kuperkeikkoja harjoitellaan myös, ja nauhojen avulla voidaan keinuttaa vauvaa pää alaspäin. Vauvasirkuksessa käytetään isoja palloja ja muita sopivia välineitä, Maria kertoo. 17 Yritys LINJANRAKENNUS- JA YLLÄPITOAUTO ARBETSFORDON FÖR LINJEBYGGNAD OCH -UNDERHÅLL Kauko-ohjaimella toimiva nosturi Maksimi-nostokorkeus 13 metriä Fjärrstyrd lyftkran Maximilyfthöjd 13 meter Miehistö: Verkostoasentaja Bo Blomqvist (oik.) Verkostoasentaja Christer Pettersson Bemanning: Nätmontör Bo Blomqvist (till höger) Nätmontör Christer Pettersson Mukana kuljetetaan yleisimpiä asennus- , kytkentä- ja kiinnitystarvikkeita Till bilens utrustning hör vanliga installations-, kopplings- och fästningstillbehör Moottorisaha ja polttomoottoriporakone Vinssi auton irrottamiseksi jos se juuttuu maastossa Vinsch för att dra loss bilen om den kört fast i terrängen Kuva: Eeva Kangas Suunnittelu ja kuvankäsittely: Jukka Salminen Foto: Eeva Kangas Planering och bildhantering: Jukka Salminen Kummallakin asentajalla oma lämmitetty työkalu- ja vaatekaappi Uppvärmt verktygs- och klädskåp för vardera montören Motorsåg och förbränningsmotordriven borrmaskin Nostoliinoja ja irrotettava vetokoukku Lyftlinor och löstagbar dragkrok
© Copyright 2024