MULTIAN KUNTA KARALANLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN MULTIAN KUNNAN SINERVÄMÄEN KYLÄSSÄ SINERVÄ-JÄRVEN KARALANLAHDEN RANTA-ALUEELLA KAAVASELOSTUS Kaavahakemus vireille kesäkuussa 2014 OAS nähtävillä Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Kunnanhallitus hyväksynyt Kunnanvaltuusto hyväksynyt 1.6.2014 SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 2/22 SISÄLLYSLUETTELO Asiakohta 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaava-alueen nimi sivu 3 3 3 3 2. 2.1 2.2 2.3 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavaluonnos Ranta-asemakaavan toteuttaminen 4 4 4 4 3. 3.1 3.11 3.12 3.13 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus 4 4 6 8 9 3.2 Suunnittelutilanne 9 4. 4.1 4.2 4.3 4.31 4.32 4.33 4.4 4.5 KAAVASUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan muuttamisen ja osittaisen kumoamisen tarve Suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kaavahankkeen tavoitteet Kaavahankkeen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 11 11 11 12 12 12 12 13 13 5. 5.1 5.11 5.12 5.2 5.3 5.31 5.32 5.4 5.41 5.42 5.43 5.5 5.6 KAAVANMUUTOKSEN JA OSITTAISEN KUMOAMISEN KUVAUS Kaavanmuutoksen rakenne Ranta-asemakaavan muutoksen mitoitus Palvelut Ympäristön laatutavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan muutoksen ja osittaisen kumoamisen vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset liikenteeseen. Ympäristön häiriötekijät Kaavamääräykset 13 13 14 14 14 14 14 14 15 15 15 15 15 15 6. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS YHTEYSHENKILÖT 16 16 LIITTEET 1a-e. Otteet asemakaavan muutoksen ja osittaisen kumoamisen kartasta 17 – 21 LIITE 2. Seurantalomake 22 SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY 1. Sivu 3/22 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Tarkoituksena on muuttaa voimassa olevaa ranta-asemakaavaa Multian kunnan Sinervä-järven Karalanlahden ranta-alueella koskien Karalan tilaa 495-405-2-34 ja samalla kumota osa voimassa olevasta tilojen Kanta-Karala 495-405-2-33 (jäljempänä 2:33) ja Karala 495-405-2-34 (jäljempänä 2:34) alueille vahvistetusta ranta-asemakaavasta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Multian kunnan Sinervämäen kylässä Sinervä-järven Karalanlahden ranta-alueella koskien tiloja 2:33 ja 2:34. Kuva1. Voimassa olevan rantakaavan muutos laaditaan punaisella rajatulle alueelle koskien tilaa 2:34. Tilojen 2:33 ja 2:34 alueelle hyväksytty, voimassa oleva ranta-asemakaava kumotaan kaikilta ruskealla rajatuilta alueilta. SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 4/22 1.3 Kaava-alueen nimi Kaava-alue on nimeltään Karalanlahden kaava-alue. Kaavan tarkoitus on selitetty kohdassa 1.1. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaavaa ovat hakeneet Kanta-Karalan tilan 2:33 ja Karalan tilan 2:34 omistajat. Kaavan laatimistyö on tilattu Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy:ltä ja kaavan pohjakartan laatiminen Äänekartta Ky:ltä. Hankkeeseen liittyen on pidetty Keski-Suomen ELY-keskuksessa työneuvottelut 15.6.2013 ja 4.1.2014 sekä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 28.5.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä Luonnos ranta-asemakaavan muuttamiseksi ja osittaiseksi kumoamiseksi on päivätty 1.6.2014. OAS:n ja Luonnosasiakirjojen nähtävillä olon ja pyydettyjen lausuntojen jälkeen laaditaan ehdotus voimassa olevan ranta-asemakaavan muuttamiseksi ja osittaiseksi kumoamiseksi. Ehdotus viedään nähtävillä olon ja lausuntokierroksen jälkeen, mahdollisesti tarkistettuna, kunnanhallituksen ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. 2.2 Kaavaluonnos Karalan tilan alueelle 2:28 (nykyinen 2:34) on vahvistettu tällä hetkellä voimassa oleva Sinervän vapaa-ajankeskuksen rantakaava 15.4.1988 (rantakaavasta käytetään jäljempänä MRL:n mukaista nimeä ”ranta-asemakaava”). Kaavassa tilan alueelle on osoitettu mm. 83 vapaa-ajan asunnon tonttia. Kaavaluonnos sisältää luonnoksen em kaavan muuttamiseksi tilan 2:34 rantaalueella niin, että luonnoksessa esitetään rannalle jo rakennetun asuinrakennuksen merkitsemistä AO-erillispientalojen korttelialueeksi ja kaksi muuta korttelia merkinnällä RM-matkailupalvelujen korttelialueiksi tarkoituksella sallia maatilamatkailua palvelevien vapaa-ajanrakennusten rakentaminen. Samalla esitetään kumottavaksi voimassa oleva ranta-asemakaava kaikilta muilta osiltaan. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteuttamisesta vastaavat kaava-alueen omistajat 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen alueen oloista Maisemaa hallitsevat korkeat mäet ja eri suuntiin virtaavat purot. Hyväkasvuiset havumetsät ja järvet ovat myös oleellinen osa maisemaa. SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 5/22 . Kuva 2. Kuvasta voi nähdä Kanta-Karalan tilan 2:33 maatilakeskuksen alueen ja Karalan tilan 2:34 laajan metsäalueen mutkittelevine teineen ulottuen Sinervä-järven rantaan. Vanha havumetsä näkyy kuvassa tummempana. Ohuet viivat ovat tilojen rajoja. Paksummalla valkoisella viivalla on rajattu kaavanmuutosalue. Kuva 3. Näkymä ranta-alueen kautta kulkevalta tieltä KantaKaralan suuntaan SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 6/22 3.11 Luonnonympäristö Keurusseudun Luonnonystävät ry/ Matti Aalto, FM on tehnyt kaava-alueelta Karalanrannan luontoselvityksen, joka on päivätty 1.10.2013, josta seuraavassa on otteita. Luontoselvityksen tarkoituksena oli löytää tutkittavalta alueelta kaikki erityiset luontokohteet, joilla voi olla merkitystä alueiden suunnitellulle jatkokäytölle. Arvokkaiden luontokohteiden selvittämiseksi kartoitettiin tutkimusalueen linnustoa, kasvilajistoa ja liito-oravia. Myös muita lajiryhmiä havainnoitiin kartoitusten ohessa. Elinympäristöistä huomioitiin mahdolliset metsälaki- ja luonnonsuojelulakikohteet, uhanalaiset luontotyypit sekä muut lajistoltaan tai muuten erikoiset kohteet. Lisäksi arvioitiin vesistöjen biologiseen tilaan ja vedenlaatuun eniten vaikuttavien alueiden maankäyttöä. Selvityksessä tutkittiin erityisesti luontoarvoja 80-100-vuotiaan MT-kuusimetsän alueella, jonka ottamisesta METSO-ohjelman kautta suojeltavaksi ELY-keskus on käynyt neuvotteluja maanomistajien kanssa. Alueelta löytyi liito-oravan papanoita useista paikoista. Nähtiin myös metsäsopulin papanoita. Viirupöllön käynnistä kertoi löytynyt oksennuspallo. Muita alueella havaittuja vanhan metsän lintuja olivat metso, palokärki, hippiäinen, töyhtötiainen ja laulurastas. Puron varressa kasvaa mm. hiirenporrasta ja rentukkaa. Muista alueen kasveista mainittakoon yövilkka ja nuokkutalvikki. Kuva 4. Luontoselvityksestä otettu kuva Vanhan metsäalueen kautta laskevasta purosta ja puronvarren rehevästä kasvillisuudesta. SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 7/22 Luontoselvityksessä on tutkittu tilan 2:34 ranta-alueita laajemminkin. Erityisenä luotokohteena on esitetty kaava-alueen ulkopuolelle jäävä vesijättömaalle kuuluva rantakorpi alueen länsiosassa. Kaava-alueen rannan kasvillisuudesta luontoarvoista todetaan mm, että alueella on varsin runsas 70–100 -vuotias mänty- ja kuusivaltainen puusto sekä tonteilla että niiden väleissä. Runsas puusto on hyvä mahdollisuuksien mukaan säilyttää niin maiseman kuin luonnon monimuotoisuudenkin takia, vaikka erityistä lajistoa ei alueella esiinnykään. Kuva 5. Luontoselvityksessä tutkittu alue. Luonnon kannalta arvokkain alue on merkitty oranssilla viivalla ja vähemmän merkittävät alueen violetilla katkoviivalla. Karttaan vihreällä rajattu luonnontilainen pienialainen metsäkortekorpi (EN) tulisi säästää luonnontilaa muuttavan toiminnan ulkopuolella. SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 8/22 3.12 Rakennettu ympäristö Kaava-alueelle rantaan on rakennettu asuinrakennus ja erillinen rantasauna. Kuva 6. Salon asuintalo ranta-alueella Kuva 7. Rantasauna Kuva 8. Sinervän rantaa kaava-alueella Ranta-alueella tilalle 2:27 on rakennettu omakotitalo ja tilalle 2:21 vapaa-ajan asunto. Karalan maatilakeskus on tilalla 2:33 rannasta n. 350 m etäisyydellä. SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 9/22 3.13 Maanomistus Voimassa olevan ranta-asemakaavan muutos koskee hakijoiden omistamaa tilaa 2:34 ja osittainen kumoaminen myös hakijoiden omistamia tiloja 2:33 ja 2:34. Kaava-alueeseen rajoittuvat alueet ovat yksityisten omistuksessa. Karalanlahden yhteisen vesialueen 495:876:1:0 omistaa Isojärven lohkokunta. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kuva 9. Ote maakuntakaavasta Vihreän viivan rajoittama alue on merkinnällä mv osoitettu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi. Seudullinen moottorikelkkailurata (hakajono) kulkee Karalanlahden länsipuolitse ja korkeajännite sähkölinja itäpuolitse. Muita merkintöjä Karalanlahden alueelle ei ole esitetty. Yleiskaava Multian vesistöjen rantayleiskaava on hyväksytty 19.1.2004. Yleiskaavaan on merkitty ranta-asemakaavan mukainen lomakylä sisältäen mm edellä mainitut 83 vapaa-ajan rakennusten rakennuspaikat tilan 2:34 alueella. Rantayleiskaavaan on sisällytetty sellaisenaan Sinervän Vapaa-ajan Keskuksen ranta-asemakaavan sisältö. SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 10/22 Kuva 10. Ote Multian vesistöjen rantayleiskaavasta Asemakaava Karalan tilan alueelle 2:28 (nykyiset tilat 2:33 ja 2:34) on vahvistettu Sinervän Vapaaajan Keskuksen ranta-asemakaava 15.4.1988. Kaavassa tilan alueelle on osoitettu mm. 83 vapaa-ajan asunnon tonttia. Kuva 11. Ote voimassa olevasta ranta-asemakaavasta. Kaavakartalle on punaisella rajattu kaavamuutoksen alue. SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 11/22 Kuva 12. Ote 1987 laaditusta Sinervän Vapaa-ajan Keskuksen ranta-asemakaavaan liittyvästä maankäytön suunnitelmasta. Punaisella rajattu kaavan muutosalue. 4. KAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan muuttamisen ja osittaisen kumoamisen tarve Karalan tilan alueelle 2:28 (nykyiset 2:33 ja 2:34) 15.4.1988 vahvistettu tällä hetkellä voimassa oleva Sinervän vapaa-ajankeskuksen ranta-asemakaava ei ole hankkeen ideoijan kuoltua toteutunut. Suunnitelmat ovat muuttuneet. Nykyiset omistajat haluavat muuttaa ranta-asemakaavaa tilan 2:34 ranta-alueella ja kumota rantaasemakaavan muilta osiltaan, koska sen toteuttamista ei ole enää pidetty reaalisena. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen Tilojen 2:33 ja 2:34 omistajat ovat panneet kaavahankkeen vireille keväällä 2013. Kaavan laatiminen on annettu Suunnittelutoimista Aluetekniikka Oy:n tehtäväksi, kaavanlaatijana dipl.ins. Mauno Vähämäki avustajanaan ins. AMK Kaisa Porre. SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 12/22 Kaavan pohjakartan on laatinut Äänekartta Ky. Hankkeeseen liittyen on pidetty Keski-Suomen ELY-keskuksessa työneuvottelut 15.6.2013 ja 4.1.2014 sekä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 28.5.2014. Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma (OAS) sekä luonnos ranta-asemakaavan muuttamiseksi ja osittaiseksi kumoamiseksi on päivätty 1.6.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Erikseen laaditun ja nähtävillä olleen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelman (OAS) mukaisesti osalliset voivat välittömästi arvioida, mitä kaava vaikuttaa heidän oloihinsa ja etuihinsa ja jättää mahdollisesti suunnitelmassa tarkoitetusta ranta-asemakaavan laatimisesta mielipiteitä, jotka heidän mielestään tulisi ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. MRL 6 §, 62 §, 63§ ja MRA 30 § mukaan osalliset voivat vaikuttaa ja osallistua kaavan suunnitteluun. Näiden lainkohtien sisältö on kerrottu Osallistumis- ja Arviointisuunnitelmassa. 4.31 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos vaikuttaa: - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat. - Kaavan vaikutusalueen asukkaat. - Kaavan vaikutusalueen työntekijät ja alueen käyttäjät. - Multian kunnan hallintokunnat - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen Ely-keskus - Keuruun Sähkö Oy - Yhteisen vesialueen 495:876:1:0 omistaja Isojärven lohkokunta Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. 4.32 Vireilletulo Vireilletulosta kuulutetaan kunnan ilmoitustaululla, internet sivuilla ja Suur-Keuruu lehdessä. 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osalliset saavat tietoa hankkeesta ja osallistumismahdollisuuksista OAS:sta. Osalliset voivat jättää kirjallisia mielipiteitään siitä, mitä kaavassa tulisi huomioida OAS:n nähtävilläolon aikana. Nyt käsillä oleva ranta-asemakaavan muuttamisen ja osittaisen kumoamisen luonnos (kartta) ja tämä selostus kertovat suunnitelmien sisällön. Luonnos ja selostus asetetaan kunnan toimesta kuulutuksella nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla on mahdollisuus jättää kirjallisia mielipiteitä nähtävilläoloaikana. SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 13/22 Saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditaan vastineet ja kaavamateriaalia tarkennetaan kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus liitemateriaaleineen asetetaan kuulutuksella nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osalliset voivat jättää ehdotuksen nähtävilläoloaikana kaavaehdotusta koskevia muistutuksia. Muistutusten ja lausuntojen käsittelyn jälkeen ehdotus esitetään kunnanhallituksen ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavahankkeen aikana kaavanlaatija on tarpeen mukaan yhteydessä sekä kaavan hakijoihin, että viranomaisiin. 4.4 Kaavahankkeen tavoitteet. Hakijoiden tavoitteena on tilan 2:34 rantaan rakennetun asuinrakennuksen osoittaminen kaavan muutoksessa AO erillispientalojen korttelialueeksi, rantasaunan rakennusoikeuden turvaaminen, kahden RM-matkailua palvelevien rakennuskortteleiden merkitseminen kaavaan ja osoittaa kaavanmuutoksen alueella muut osat aluetta maa- ja metsätalousalueiksi. Muilta osiltaan tilojen 2:33 ja 2:34 alueille vahvistettu ranta-asemakaava kumotaan. 4.5 Kaavahankkeen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Ranta-asemakaavan muuttamisen alueesta ja muutoksen sisällöstä on prosessin aikana esitetty toisistaan jonkin verran poikkeavia vaihtoehtoja. Lopullinen kaavaratkaisu on hahmottunut maanomistajien ja ELY-keskuksen kesken käytyjen alustavien kaavaneuvottelujen ja viranomaisneuvottelun kautta. Eräs keskusteluissa esillä ollut asia on ollut ELY-keskuksen esille tuoma mahdollinen METSO-hankeen mukainen suojelualue. Koska hankkeesta ja sen mahdollisesta rahoituksesta ei toistaiseksi ole varmaa tietoa, ei hankkeen mukaisia suojelualueita ole kaavan muutokseen otettu. Toisaalta kaavaluonnos on niin laadittu, että se antaa mahdollisuuden myöhemmin palata asiaan. 5. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA OSITTAISEN KUMOAMISEN KUVAUS 5.1 Kaavan muutoksen rakenne. Ranta-asemakaavan muutos on laadittu osalle Karan tilan 2:34 alueita (LIITE 1a2). Jo olemassa olevat asuinrakennuksen ja rantasaunan rakennuspaikat on otettu huomioon kaavaluonnoksessa edelleen rakennuspaikkoina. Kaava-alueen rakennuskorttelit sijoittuvat alueen kautta kulkevan yksityisen rasitetien varteen. Tien yläpuolelle olevan vanhan merkittävimpiä luontoarvoja sisältävän vanhan metsän alueelle ei ole ohjattu rakentamista vaan alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Alueelle ei ole osoitettu uusia tiesuuntia. Olemassa olevat tiet on osoitettu ajo-oikeusmerkinnällä eikä katuina. Kaavanmuutosalueen ulkopuolisilta osiltaan Sinervän Vapaa-ajan Keskuksen rantaasemakaava esitetään kumottavaksi (LIITE 1a1). SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 14/22 5.11 Ranta-asemakaavan muutoksen mitoitus Ranta-asemakaavan muutoksella alueelle osoitetaan yksi omakotitalon paikka, rantasaunan rakennuspaikka ja kaksi matkailua palvelevaa korttelialuetta, joista toiseen kortteliin voidaan rakentaa kolme erillistä vapaa-ajan päärakennusta talousrakennuksineen ja toiseen kortteliin kaksi erillistä vapaa-ajan päärakennusta talousrakennuksineen. Muut kaava-alueen osat osoitetaan maa- ja metsätalousalueiksi. Korttelialueiden alat: 1 n.3740 m2, 2 n. 6420 m2 ja kortteli 3 n.13590 m2 5.12 Palvelut Kaava-alue tukeutuu Multian keskustan palveluihin 5.2 Ympäristön laatutavoitteiden toteutuminen Kaavaluonnos säästää luonnon kannalta merkittävimmät alueet rakentamattomina. Lisäksi luontoselvitykseen nojautuen vanhan metsän kautta virtaavan puron ympäristö on osoitettu kaavamerkinnällä ”lu” alueeksi, jolla luonnonolosuhteet tulee säilyttää. Vielä rakentamattomalle rantakaistalle ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Kortteli 1; AO-erillispientalojen korttelialueelle saa rakentaa yksikerroksisen omakotitalon ja tarpeelliset talousrakennukset. Maksimirakennusoikeus on 300 k-m2. Kortteli 2; RM-matkailua palvelevalle korttelialueelle saa rakentaa kaksi vapaa-ajan päärakennusta ja tarpeelliset talousrakennukset. Päärakennuksen kellaritasoon ja ullakkotasoon saa sijoittaa rakennusoikeuteen luettavaa tilaa 1/2 ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Päärakennuksen maksimirakennusoikeus on 220 k-m2 Maksimirakennusoikeus korttelissa on 550 k-m2. Kortteli 3; RM-matkailua palvelevalle korttelialueelle saa rakentaa kolme yksikerroksista vapaa-ajan päärakennusta ja tarpeelliset talousrakennukset. Päärakennuksen kellaritasoon ja ullakkotasoon saa sijoittaa rakennusoikeuteen luettavaa kerrosalaa 1/2 ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Päärakennuksen maksimirakennusoikeus on 220 k-m2 Maksimirakennusoikeus korttelissa on 800 k-m2. 5.32 Muut alueet Muut alueet kaavanmuutosalueella osoitetaan M-alueeksi (maa- ja metsätalousalueeksi). M-alueella virtaavan puron ympäristö osoitetaan päämerkinnän M lisäksi lisämerkinnällä ”lu” alueeksi, jolla luonnonolosuhteet tulee säilyttää. Tiealueet osoitetaan kulkuoikeusalueina. SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 15/22 5.4 Kaavan muutoksen ja osittaisen kumoamisen vaikutukset 5.41 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Matkailua palvelevien vapaa-ajan asuntojen rakentaminen metsäiselle alueelle ei tuota oleellista muutosta alueen ulkoiseen maisemakuvaan. Alueilla, joilla ranta-asemakaava kumotaan, tullaan kumoamisen jälkeen soveltamaan mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä Multian kunnan rakennusjärjestyksessä on rakentamisesta haja-asutusalueilla säädetty. 5.42 Vaikutukset luontoon Ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen vähentävät huomattavasti sitä rasitusta sekä ranta-alueiden luontoon että vesistöön, jonka voimassa oleva ranta-asemakaava toteutettuna aiheuttaisi. 5.43 Vaikutukset liikenteeseen Ranta-asemakaavan muutoksen johdosta arvioitu liikennemäärä alueen kautta kulkevilla teillä on huomattavasti pienempi kuin mitä se olisi, jos alue rakennettaisiin voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti. Ajotiet pysyvät nykyisillä paikoillaan. Uusien rakennuspaikkojen rakentaminen lisää nykyisestään jonkin verran rasitusta Karalan tilaan 2:34 kohdistuvilla rasiteteillä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Ranta-asemakaavan ei voi katsoa oleellisesti lisäävän häiriötekijöitä, jollei sellaisena pidetä sitä, että liikenne jonkin verran lisääntyy ja että vapaana olevan järven rannan käyttö uimaranta-alueena lisääntyy. 5.6 Kaavamääräykset Rakennustapa: Kortteliin 2 saa rakentaa kaksi erillistä vapaa-ajan päärakennusta ja kortteliin 3 kolme erillistä päärakennusta ja niille tarpeelliset talousrakennukset, kerrosala päärakennusta kohti saa olla korkeintaan 220 k-2. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä värityksen suhteen rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Julkisivuissa ei saa käyttää kirkkaita värejä. Kortteleissa kattomuotona tulee olla harjakatto tai sen sovellus; kattokaltevuus tulee olla 1:1,5 – 1:2,5. Kasvillisuus: Rakennusten sijoittelussa tulee olemassa oleva puusto säilyttää mahdollisimman hyvin. SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 16/22 Autopaikat: Autopaikkoja tulee varata vähintään 2 autopaikkaa vapaa-ajan päärakennusta ja AOrakennuspaikkaa kohti. Vesihuollon järjestämisessä ja jätevesien johtamisessa noudatetaan Multian kunnan rakennusjärjestyksen ja rakennusvalvonnan määräyksiä ja ohjeita. 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Ranta-asemakaavan toteuttamisesta vastaavat kaavanmuutosalueen omistajat. 7. YHTEYSHENKILÖT Multian kunta Ulla Järvinen Aluearkkitehti ulla.jarvinen(at)uurainen.fi 0407515611 Tiina Löytömäki Kunnaninsinööri tiina.loytomaki(at)multia.fi 040 3016 220 Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy Mauno Vähämäki DI, kaavan laatija mjv(at)netikka.fi 0400 528 042 Kaisa Porre ins. AMK, suunnitteluinsinööri kaisa.porre(at)aluetekniikka.com 044 333 1173 SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 17/22 LIITE 1a. Ote ranta-asemakaavan muutoksen ja osittaisen kumoamisen kartasta, karttaosa 1. Kartta osoittaa voimassa olevan ranta-asemakaavan koko alueen ja sille rajatun alueen, jolla ranta-asemakaavaa muutetaan, muutos liitteenä (1a2). Rantaasemakaava kumotaan muilta osiltaan (musta rajaus rastein). SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 18/22 LIITE 1b. Ote ranta-asemakaavan muutoksen ja osittaisen kumoamisen kartasta, karttaosa 2. Kartta osoittaa ranta-asemakaavan muutoksen SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY LIITE 1c. Ote asemakaavan muutoksen kartasta, luonnos, Otsikko-osa Sivu 19/22 SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY LIITE 1d. Ote asemakaavan muutoksen kartasta, luonnos, kaavamerkinnät Sivu 20/22 SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 21/22 LIITE 1e. Ote asemakaavan muutoksen kartasta, luonnos, asemakaavamerkinnät ja -määräykset SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY LIITE 2. Seurantalomake (liitetään ehdotusvaiheessa) Sivu 22/22