Skrinnari 2012 - Suomen Retkiluistelijat
skrinnari Suomen Retkiluistelijat ry 2012–2013 Finlands Långfärdsskrinnare rf Vuosijulkaisu n:o 20 l Årsskrift n:r 20 sisältö SRL 20 vuotta / FLS 20 år ............................................................................ 4 Katsaus edelliseen kauteen: Lyhyt mutta ytimekäs .................... 7 Matkaluistelija kiinnostuu vapaista jäistä .................................... 12 XVIII jääkongressi Turussa ........................................................................ 14 XVIII Iskongress i Åbo ...................................................................................... 18 Vikingarännet Ruotsi ....................................................................................... 22 Retkiluistelua Venäjällä ................................................................................... 26 Lähikuvassa: Eva-Lotta Backman-Winquist .................................... 28 Jään elämä .............................................................................................................. 30 Tervetuloa luisteluretkelle ..................................................................... 36 Välkommen på skridskotur .................................................................. 42 Retkenvetäjät kaudella 2012–2013 ................................................ 48 Kokouskutsu ................................................................................................... 52 Juhlakutsu ........................................................................................................ 55 Suomen Retkiluistelijat ry l Suomen Retkiluistelijat ry on Suomen Ladun jäsenyhdistys, joka on erikoistunut retkiluistelun edistämiseen. Seura järjestää jäsenilleen ohjattuja retkiä viikonloppuina ja lomapäivinä jäistä riippuen lähinnä loka-huhtikuussa. Lisätietoja seurasta ja sen toiminnasta sekä jäseneksi liittymisestä löytyy Internet-osoitteista www.skrinnari.fi ja www.suomenlatu.fi. Finlands Långfärdsskrinnare rf l Finlands långfärdsskrinnare rf är en medlemsförening i Suomen Latu. Föreningen har specialicerat sig på att främja långfärdsskridskoåkning. Föreningen arrangerar ledda turer på naturis främst under veckoslut och helgdagar under oktober-april. Mera information om föreningen, dess verksamhet och hur man kan ansluta sig finns på webbsidorna www.skrinnari.fi och www.suomenlatu.fi. Skrinnari-lehti Tämän numeron toimitus: Sirpa Karjalainen, Riitta Malve, Liisa Väkevä (tekstit) ja Ilkka Salmi (kuvat ja ulkoasu) Kannen kuva: Ilkka Salmi Paino: Nykypaino Oy, 2012 Painos: 2500 kpl skrinnari 3 SRL 20 vuotta ÖVERSÄTTNING HENRIK KRONHOLM kuva Eki haapomaa S uomen Retkiluistelijat ry viettää 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna. Juhlavuoden kunniaksi järjestimme kansainvälisen Skridskonät -verkoston Iskongressin. Konferenssin järjestäminen oli aikamoinen 4 ponnistus. Suurkiitos järjestelytoimikunnalle ja talkoolaisille! Järjestelyt onnistuivat hyvin, vaikka osallistujien pettymykseksi oleellinen osuus tapahtumasta eli luisteltava meri- tai järvijää puuttui. Onneksi sentään Turun ma- skrinnari torataa päästiin kiertämään. Jäsenistölle järjestämme erillisen juhlan 20 vuotemme kunniaksi Kallion kentällä Helsingissä 8.12. klo 15-18. .Juhlan järjestäminen meren tai järven jäällä olisi haastavaa. Lupaan kuitenkin, että jos olosuhteet sen sallivat, joku tai paikkakunnittain jotkut tulevan talven retkistä kutsutaan juhlaretkinä. Esim. uuden vuoden vastaanotto jäällä on hyvin mieleenpainuva. Kun Tuusulanjärvi oli sopivasti jäätynyt vuoden vaihteessa, iso joukko skrinnari kokoontui nostamaan maljan ja ihailemaan ilotulituksia. Viime kaudella ei löytynyt uuden vuoden vastaanottajaisjäitä, mutta tammikuun 1. päivä vihdoin päästiin aloittamaan luistelukausi virallisesti. Harrastuksemme keskeinen tekijä on järvien ja meren jää. Se on tuoretavaraa eli jos haluaa luistella, on mentävä, kun luisteltavaa jäätä on. Retkitarjonta on siihen nähden ollut varsin runsasta. Koska jää on luisteltavaa vain lumettomana, se usein on kohtalaisen ohut- 5 ta ja harrastukseen liittyy plutausriski. Tulokasluennoilta saimme palautetta, että toiminta tuntuu olevan sisäänpäin kääntynyttä ja kannustamisen sijaan esim. aloittelijoita ei haluta mukaan retkille. Retkenvetäjät ovat kokeneita luistelijoita ja he toimivat täysin vapaaehtoisina ilman korvausta. Kun luistelutekniikka on kohdallaan, luisteluvauhti on helposti liian nopea ihan aloittelijalle ja kullakin on oma luontainen rytminsä, joka määrittää nopeuden. Hyvin hitaiden harjoittelijaryhmien vetäjiksi on F Lyhyt mutta ytimekäs kausi 2011–2012 Teksti Lars Rikberg V iime talven kausi oli lyhyt mutta ytimekäs. Toistuvat matalapaineet lumisateineen peittivät jääkenttiä tehokkaasti. Kolmas lumitalvi peräkkäin on varma osoitus ilmastonmuutoksesta. Toisaalta Ruotsissa pystyttiin isoilla järvillä luistelemaan verrattain pitkään. Vuotuinen vaihtelu tekee jäähavainnoinnin mielenkiintoiseksi ja joskus myös erittäin haastavaksi. FLS 20 år inlands Långfärdsskrinnare rf firar sitt 20 årsjubileum i år. Jubileet till ära arrangerade vi det internationella Skridskonätet nätverkets Iskongress. Att ordna konferensen krävde en verklig kraftinsats. Ett stort tack till arrangörskomitten och talkoarbetarna! Arrangemangen lyckades väl, fast en väsentlig del av evenemanget fattades, till deltagarna stora besvikelse, nämligen åkbar havs- eller sjöis. Lyckligtvis fick vi åtminstone skrinna runt skridskomasken i Åbo. Vi ordnar en jubileumsfest för medlemmarna, våra 20 år till ära, på Berghälls konstisbana i Helsingfors 8.12 kl 15-18. Att ordna festen på havs- eller sjöis vore krävande. Jag lovar åtminstone, att om föret medger, så kommer någon eller ortsvis några turer att utnämnas till jubileumsturer. Tex. att fira tolvslaget på nyårsafton på is brukar vara minnesrikt. När Tusby träsk hade frusit lagom till nyår samlades stora skaror för att höja en skål och beundra fyrverkerierna. Förra säsongen frös det inte till i tid för att fira nyår på skridskor, men den första januari inleddes äntligen säsongen officiellt. En central del av vår hobby är sjö- och havsis. Den är en färskvara, vilket innebär att om 6 vaikeaa löytää halukkaita. Tämän vuoksi riittävä luistelutaito on hankittava radalla ja siihen on mahdollisuus mm. tekojääradoilla. Suurin osa retkenvetäjistä on ruvennut vetäjäksi voidakseen jakaa harrastuksemme helmet, mm. luistelunautinnon ja mahtavat luontoelämykset eli ehdottomasti haluamme kaikki kiinnostuneet mukaan. Skrinnari.fi sivuille tulee muutoksia syksyn aikana. Jos sinulla on ongelmia, lähetä maili; [email protected]. Tervetuloa, nähdään jäillä! man vill skrinna, så måste det ske när det finns is. Turutbutet har varit mycket stort. Eftersom is endast är åkbar så länge den är snöfri, är den ofta ganska tunn, vilket medför risk för plurr. På nybörjarföreläsningarna har vi fått respons om att verksamheten känns inåtvänd och istället för att sporra tex. nybörjare, så vill man inte ta med dem på tur. Turledarna är erfarna skridskoåkare som verkar helt ideellt utan ersättning. Då skridskotekniken är i skick, blir farten lätt för hög för en absolut nybörjare. Alla har dessutom sin egen naturliga rytm, som bestämmer farten. Det finns alltså inte många villiga dragare för så långsamma övningsturer. Därför bör man först skaffa tillräckliga färdigheter på bana. Därtill finns möjlighet bla. på konstisbanor. Största delen av turledarna har blivit ledare för att kunna dela de bästa stunderna av vår hobby, bla. åkglädjen och fantastiska naturupplevelser med andra, så givetvis vi vill ha alla intresserade med. Skrinnari.fi sidorna kommer att förändras under hösten. Om du har problem, skicka majl till [email protected]. Välkomna, vi träffas på isen! skrinnari Päijänne 28.1.2012, kuva Ilkka Salmi. u skrinnari 7 Syksy 2011 alkoi sateisena ja lämpimänä. Runsaat sateet nostivat järvien pintoja ja voimistivat virtauksia. Kun jäät lopulta tulivat oli jäätiedustelu rantojen tuntumasta todella haasteellista. "Rannat upottavaa suota", "rannat ohkaisissa jäissä". Padasjoella esimerkiksi rannat eivät kantaneet lainkaan, mutta jo n. 10 metrin päässä rannasta oli kantavaa jäätä. Omatoimikausi Padasjoella alkoi laitureita hyväksikäyttäen 26.12.2011, joka siellä on todella myöhäinen ajankohta. Kauden ensimmäiset viralliset retket järjestettiin 1.1. Tampereella ja Hyvinkäällä. Tammikuun kaksi ensimmäistä viikkoa olivat ehkä ne kaikkein parhaat. Vaikka lunta tuli tasaisesti syntyi uusia jäitä nopeaan tahtiin. Espoossa havaitsin pari poikkeavaa jäätymiskuviota. Pienet Nuuksion järvet eivät saaneetkaan ensimmäisinä kantavaa jäätä. Erityisen hidasta jäätyminen oli Nuuksion Kolmperäjärvellä (pieni lampi oikeastaan) joka oli riskirajoilla luisteltavissa 8.1.12. Huomattavasti isommilla järvillä Urjalla, Vääräjärvellä ja Kattilajärvellä oli kantavuus jo todella hyvä. Selitys lienee, että Kolmperän kahdesta "perästä" virtaa lisää vettä järveen ja yhdestä "perästä" virtaa pois ja vesi oli korkealla. Kivenlahden alue Espoossa jäätyy yleensä verrattain nopeasti ja sieltä pääsee siirtymään Kirkkonummen puolelle ja Långvikin suulle jo ennekuin Soukan Klobbenin alue on kantavassa jäässä. Tammikuussa kuitenkin kova tuuli söi jäitä laajalta alueelta ja Kivenlahden sillan eteläpuolella oli avovettä varsin pitkään. Avovesialue yhdessä tuulen aiheuttamien virtausten kanssa heikensi, pakkasista huolimatta, alueen jäät poikkeuksellisen ohuiksi. Retkellä 15.1.12 jouduimme kävellen ohittamaan Marinsataman ja siitä rantabaanoja pitkin kantavimmille jäille. Lumentulo peitti nopeasti jääkenttiä 8 alleen. Mahdollinen lumentulo ja epävarmuus matalapainealueiden lumimääristä johtivat myös rekikutsuihin, joissa jopa pyydettiin ottamaan sukset mukaan lisävarusteeksi. Nuuksiossakin kausi kesti poikkeuksellisesti vain muutaman päivän. Lauantain 7.1. kruunasi auringonlasku valtavan kokoisella "haloilmiöllä", joka yleen- sä ennustaa säätyypin vaihtumista. Näin oli myös nyt, Nuuksion jäät hautautuivat lopullisesti lumen alle. Tasaisesti satanut lumi näkyi myös tilastoissa. Viime kaudella järjestettiin vähemmän retkiä kuin edellisinä vuosina. Tästä johtuen jäitä haettiin nyt laajasti myös ulkomailta. Omatoimisesti ja yhteisesti. Viron Pärnun edustalla viikonloppuna 11.-12.6. järjestettiin 6 eri retkeä, hieno saavutus! Me henki Mahtavaa oli se talkoohenki ja jäiden hyödyntäminen niin virallisina, omatoimiretkinä kuin myös jääraportointina. Jäistä tuli nopeasti tietoa ja moni vetäjä Rauman saaristo 29.1.2012, kuva Pekka Kettunen. u skrinnari skrinnari 9 otti ylimääräisiä vuoroja, jolloin retkien määrää saatiin lisättyä. Vilkkain viikonloppu oli 15-16.1, jolloin sunnuntaina järjestettiin 8 virallista retkeä ja lukemattomia omatoimi/jäätiedusteluretkiä (olisi hyvä jos omatoimiretkistäkin raportoitaisiin useammin). Virallisia retkiä oli sekä aamu-, että iltapäivällä. Esim. Majvikenin aamupäivän retkeläisistä siirtyi suoraan Klobbenin retkelle ja pääsi suhteellisen pienellä siirtymällä koko päiväksi jäille. Kevätjäät tulivat ja menivät Myös kevätkausi oli poikkeuksellinen; maaliskuussa ja huhtikuun alussa oli pitkiä yöpakkasjaksoja. Kevätaurinko ja yöpakkaset kypsyttivät jäät luistelukelpoisiksi ja taas 10 mentiin! Viikolla 11 oli tilanne jo alkuviikosta lupaava. 17-18.3 täydellisissä kevätolosuhteissa järjestettiin yhteensä 5 virallista retkeä Aurinkolahdella ja Espoonlahdella. Järvisuomen osalta kevätjääkausi jäi lyhyeksi, sillä lumi suli varsin myöhään. Padasjoella oli vain vajaan viikon mittainen jakso jolloin pääsi kevätjäistä nauttimaan. Järvisuomen kausi jatkoi siis mukavasti Etelä-Suomen päättynyttä kautta. Padasjoella pääsi hyvin luistelemaan vielä 22.4. Kausi oli kevätjäistä huolimatta todella lyhyt: ensimmäinen virallinen retki 1.1.12 ja viimeinen virallinen 9.4! Tästä huolimatta saimme taas nauttia mahtavista retkistä, hyvästä huumorista ja mukavista muistoista luonnon helmassa, nähdään taas jäillä! n skrinnari kausi 2011–2012 numeroina l Seuran retkiä yht. Ryhmä I Ryhmä II Ryhmä III Ryhmä IV Ryhmä V l Osallistujia yht. l Osallistujia/ryhmä l Kilometrejä yht. l Km keskimäärin l Plutauksia l Tapaturmia skrinnari 2010–11 2011–12 102 2 0 34 49 8 1091 11 2936 29 5 0 73 2 0 26 30 10 686 9 1985 27 1 1 Katri Malmström Uudenkaupungin edustalla, taustalla Lyökin pooki. Kuva Rauli Rautavuori. 11 luistelutekniikan harjoittelua. Näin ajatusta mahdollisesta osallistumisesta seuraavan kauden tulokasretkelle kypsyy rauhassa. Viime kaudella kurssilaisia oli kahdeksan. Ensimmäisellä kerralla kävimme tulokasluentoaiheet läpi sovellettuna seudullemme. Kampetta oli taas esillä ja hypisteltävänä enemmän kuin laki sallii. Toisella kerralla opiskelimme luistelutekniikkaa Harjun Portin auratulla reitillä. Kurssilaisten päällimmäiset mielenkiinnon kohteet olivat tällä kertaa kunkin tarpeisiin sopivimpien luistimien/ luistelujalkineiden löytäminen, luistimien säätö, luistelutekniikan opiskelu ja turvallisuuspuolella lähinnä suojien ja sauvojen käyttö. Pintajäähän pääsimme tutustumaan maaliskuisilla reiteillä kiitettävästi. Mukavaa oli ja retkitunnelmiin pääsimme reitin varren katetulla tulipaikalla makkaraa paistellen kevään valoa ihastellen. n luistelureittejä, joilla enin osa luistelukilometreistä taitetaan. Tulokaskurssien on järkevää palvella sekä retkiluistelijoita että matkaluistelijoita. Jyrkkää raja-aitaa on turha pystyttää. Alueen ainoana vetäjänä mahdollisuuteni järjestää useita erilaisia kursseja ovat rajalliset. Kurssit pidetään kansalaisopistolla. Toissakautena kurssilaisista puolet oli omatoimiretkeilijöitä, jotka olivat retkiluistelukokemuksensa kautta jo pitkällä lajin yksityiskohdissa ja toinen puolisko oli enemmän tai vähemmän aloittelevia matkaluistelijoita. Viime kaudella porukka koostui selkeästi matkaluistelijoista, jotka ilmoittivat heti kurssin alussa haluavansa mahdollisimman paljon tietoa myös retkiluistelusta. Savonlinnan kurssien kantava idea onkin juuri se, että matkaluistelijat saattavat innostua retkiluistelusta, kun he saavat aiheesta asianmukaista tietoa ja Myötätuulta Harjun Portin radalla. Matkaluistelija kiinnostuu vapaista jäistä OAC Long Tour toimii haastavimmissakin jääolosuhteissa! Vaihda komposiittiin! Kuv assa OAC Lon g To ur E vo II ja X -Tra ce sid e Teksti ja kuva Eero Welin / retkenvetäjä T 12 äällä Järvi-Suomessa auraamattomien luonnonjäiden kausi sananmukaisesti töksähtää runsaaseen lumentuloon usein jo marras-joulukuussa. Toisaalta täältä löytyy luistelijoille hyvätasoisia ja riittävän pitkiä matka- skrinnari www.oac.fi skrinnari Mallisto kaikkiin jääolosuhteisiin! 13 nista, muutama Norjasta ja kolme Venäjältä. Iso porukka ruotsalaisia rantautuikin jo perjantaina toiveikkaina luistelujäitä etsimään. Lunta vain oli niiin paljon. Uuden Seelannin luistelua esiteltiin edellisessä Skrinnarin numerossa ja Pietarin jäistä on oma juttunsa nyt. Turvallisuutta käsiteltiin niin varusteiden (luistimet, kuivapuvut, pukeutuminen), vetäjäksi kehittymisen kuin riskien ennakoinnin ja hallinnan näkökulmasta. Osoite www.skidskonätet.net avautuu yhteisellä käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Oikean reunan alasvetovalikosta löytyy iskongress 2012 esitysten materiaali. Seuraavassa joitakin poimintoja esityksistä. Paha kaatuminenkin on usein seurausta kasautuneista riskitekijöistä, jotka voitaisiin välttää hyvällä ennakoinnilla. Vetäjän ”kova osaaminenkin” on vähemmän tärkeää kuin ymmärtää omat ja osallistujien ra- joitukset eteen tulevissa olosuhteissa. Retken onnistumiselle on tärkeää, että kaikilla on hyvä ymmärrys omista kyvyistään ja kaikenlainen retkeen liittyvä tieto välittyy ryhmässä. Vetäjältä vaaditaan paljon, mutta retkeläisten pitää muistaa perusseikat; ei luistella vetäjän ohi, ei painosteta riskeihin. Riskejä lisäävät myös väsymys, huono jää tai muuttuva sää. Varusteita ja tekniikkaa kannattaa hioa moneen keliin. Luetaan www.skrinnari.fi/Turvallisuus ja rakennetaan hyvä ryhmähenki joka retkelle. Hollantilaiset luistelevat paljon Ruotsin jäillä. Tapaus Vätternillä osoitti, miten tärkeää on tuntea paikalliset olosuhteet, hankkia tarpeellinen tieto, arvioida riskit ja toimia niiden mukaan. Ryhmän tarkoituksena oli kiertää Visingön saaren pohjoiskärki. Lämpenevä sää ja nouseva lounaistuuli kuitenkin repäisivät koko järven jää- XVIII jääkongressi Turussa teksti sirpa karjalainen haastateltuina Maarit Suomi ja Hasse Åkerberg kuvat ilkka salmi T ammikuun iskongressin valmisteluihin virittäydyttiin jo edellisessä Vesteråsin kokouksessa 2010. Siitä alkoi aiheiden ja paikan etsintä. Mitä osallistujat juuri tältä kongressilta odottavat? Turku valittiin lopulta sujuvien Ruotsin yhteyksien vuoksi ja itse kokouspaikkakin täytti moninaiset tarpeet. Vastaavat kokoukset on aiemmin järjestetty Ruotsissa ja lähinnä ruotsalaisten yhdistysten kesken. Skridskonätet hoitaa kongressin yhteydessä viralliset kokouksensa ja kehittää tietojärjestelmiä. Kiinnostavia aiheita haravoitiin pitkin 14 vuotta ja iloisesta hulinasta päätellen niitä löydettiin. Neljää esitystä vedettiin samaan aikaan eri saleissa. Kaikkiin sessioihin riitti kuulijoita ja moni yritti sukkuloida useamman välillä. Samaan aikaan pyöritettiin filmejä, näyttelyitä, vaihdettiin kuulumisia - ja yritettiin löytää luistelujäitä Turun ympäristöstä. Iskongressista muodostui mukava kansainvälinen retkiluistelijoiden ja ennen muuta vetäjien tapaaminen. Kokoukseen saapui ilahduttavan paljon, lähes 100 luistelijaa Ruotsista, 50 Suomesta, 7 Hollan- u skrinnari skrinnari 15 massan koilliseen ja ryhmä jäi railon taakse. Onneksi meripelastajien helikopteri saatiin nopeasti paikalle ja ryhmä turvaan. Koko tapausselostus löytyy www.hlsk.nl. Skrinnareilla on 70 retkenvetäjää. Jäsenmäärän kasvaessa heitä tarvitaan tietysti lisää. Jo ensi talvena voivat hohtavat peilijäät innostaa kaikki kaivamaan luistimet esiin ja retket täyttyvät pikavauhtia. SRL järjestää vetäjäkandidaateille puolentoista vuoden koulutuksen, jonka henkilökohtaiseen suunnitelmaan sisältyy johtajuutta, viestintää, ryhmädynamiikkaa, suunnistusta/ GPS-navigointia, ensiapua, meteorologiaa, jäätietoa, luistelutekniikkaa, varustetietoa, turvallisuus-, pelastus- ja hypotermiaharjoitukset sekä henkilökohtainen mentorointi. Kolmasosa suomalaisista vetäjistä on naisia ja nuoret naiset ovat myös aktiivisia luistelijoita. Mitään yhtä erityistä syytä emme tähän pystyneet antamaan ruotsalaisille, joiden retkiluistelun pelätään ukkoutuvan. Suomen ympäristökeskus kehittää suomen järvien jääraportointia osana ilmaston muutoksen seurantaa. Jäätymisestä ja jäiden lähdöstä saadaan raportti 170 järveltä. Kallaveden, Oulujärven ja Näsijärven aikasarjat ulottuvat jopa pitkälle 1800 luvulle. Jään paksuutta kairataan 50 järvellä. Skrinnari.fi sivut palvelevat luistelujäiden kyttääjiä. Viime kaudella saatiin yli 500 jääraporttia vapaaehtoisilta. Se auttaa erityisesti omatoimiluistelijoita, jotka tietysti muistavat, että vastuu on sen, joka jäälle astuu. Aivan kongressihotellin edessä virtaa Aurajoki, jonka yläjuoksulla oli samalla viikolla luistettu. Joen jäätä käytiin kahvitauoilla tökkimässä toiveikkaasti. Odotettiin ”suurta pakkasta” – jota ei tullut. Iltajuhlaa vietettiin Ravintola Koulun salissa herkullisten eväiden ja luistavan musiikin merkeissä. SRL:n kunniajäseniksi ni- mitettiin retkiluistelun hyväksi ansiokkaasti työskennelleet ja jo seuran alkutaipaleeseen vahvasti vaikuttaneet Bernt Blom, Per-Gunnar Braf, Timo Niukkanen, Ralf Simonsson, Tage Strandström ja Mikael Sundman. Illan mittaan tutustuttiin, vaihdettiin kuulumisia, suunniteltiin uusia ja muisteltiin menneitä luisteluretkiä –sitäkin jääkarhun kanssa… Aamulla oli pakko uskoa, että 100 hengen retkeä ei Turun seudun luonnonjäille saada. Onneksi on Kupittaan luistelumato ja Turku koko kulttuurin ja luontonsa tarjonnalla. Pikakoulutus vain bussiemännäksi ja –isännäksi ja hyvää palautetta saatiin. No, tietysti pienelle ruotsalaisporukalle Aurajoki keskellä kaupunkia oli niin suuri houkutus että päästiin kuin päästiinkin otsikoihin että plumpsahti. Järjestelyt kaikkiaan sujuivat mainiosti ja talkoohenki näytti voimansa. Seuraavan kongressiin järjestävät Taalainmaalaiset 16.-17.11.2013. Toivotaan hyvää kongressia ja parhaita luistelujäitä! n Skridskonätet O n ruotsin yli 60 paikallisen retkiluisteluyhdistyksen, klubin ja SRL yhteinen yhdistys. Sen tarkoitus on helpottaa jäähän ja retkiluisteluun liittyvän tiedon välitystä yhdistysten ja jäsenten välillä. Viestiä välittävät nettisivut, joilta löytyy mm. ”luisteluatlas”, retkiraportteja, kuvia, historiatietoa, uutisia, turvallisuustietoa. Sivut ovat kaikkien jäsenten käytössä ja kukin yhdistys maksaa kustannuksista jäsenmääränsä mukaan. Kaikki tieto on ruotsiksi, mutta Suomen kartat luonnollisesti suomeksi. Päätösvalta on jäsenyhdistysten nimeämillä valtuutetuilla ja itse sivujen ylläpito ja kehitys pyörivät vapaaehtoistyön varassa. n 16 skrinnari skrinnari 17 XVIII Iskongress i Åbo text sirpa karjalainen intervjuvade Maarit Suomi och Hasse Åkerberg ÖVERSÄTTNING HENRIK KRONHOLM foton ilkka salmi V i inledde förberedelserna för Iskongressen, som hölls januari 2012, redan under den förra kongressen i Vesterås 2010. Vi började med att leta efter en lämplig ort och utreda vad deltagarna förväntar sig av just den här kongressen. Valet föll slutligen på Åbo tack vare de goda förbindelserna till Sverige. Även möteslokalerna uppfyllde de flesta behov. Tidigare kongresser har hållits i Sverige, närmast mellan svenska föreningar. Skridskonätet passar på att hålla officiella möten samt utveckla sina datasystem i samband med kongressen. Intressanta ämnen vaskades fram under det förberedande årets lopp och av den muntra stämningen att döma hittades även sådana. Fyra presentationer åt gången hölls samtidigt i olika salar. Alla sessioner hade tillräkligt med åhörare och många gjorde sitt bästa för att pendla mellan salarna. Samtidigt visades videosnuttar och olika utställningar. Deltagarna hann också utbyta skvaller - samt leta efter skridskois i närheten av Åbo. Iskongressen blev en trevlig internationell träff för skridskoåkare och framförallt ledare. Kongressdeltagandet var glädjande stort. Nästan 100 skridskoåkare kom från Sverige, 50 från Finland, sju från Holland, några från Norge samt tre från Ryssland. Ett stort gäng förväntansfulla svenskar landsteg redan på fredagen för att söka efter isar. Det var bara alldeles för mycket snö. Skridskoåkning i Nya Zeeland presenterades i förra numret av Skrinnari och en artikel om st. Petersburgs isar kommer i inkommande nummer. Säkerhet behandlades ur många olika synvinklar. 18 Här kan nämnas utrustning (skridskor, torrdräkter, klädsel), att utvecklas till ledare, och att förutse och hantera risker. Presentationerna i sin helhet finns på www.skidskonätet.net. I högre sidan hittar man under rubriken skridsko.net iskongress 2012. Härnäst följer några utdrag ur presentationerna. Ett allvarligt fall är exempelvis ofta en följd av flera olika samverkande riskfaktorer, och skulle gå att undvika med god planering. Personliga färdigheter är mindre viktiga för en ledare än att känna sina och deltagarnas begränsningar i de rådande förhållandena. För att turen skall bli lyckad är det viktigt att alla vet vad de klarar av och att kommunikationen i gruppen fungerar. Det ställs höga krav på ledarna, med även deltagarna bör minnas vissa grundläggande saker; inte passera ledaren, inte uppmuntra till risktagning. Riskerna ökar också av trötthet, dålig is och föränderligt väder. Det lönar sig att fila på teknik och utrustning för många olika fören. Man kan läsa säkerhetsföreskrifterna på www.skrinnari.fi/Säkerhet och så bygger vi upp en god gruppanda för varje tur och varje deltagare. Holländare skrinnar mycket på Svenska isar. Händelserna på Vättern visar hur viktigt det är att känna till de lokala förhållandena, skaffa tillräcklig information, bedöma riskerna och agera därefter. Gruppens avsikt var runda Visingsös norra udde. De stigande temperaturerna och den tilltagande sydvästvinden gjorde att isen pressades mot nordost och gruppen avskiljdes från land av en råk. Lyckligtvis anlände sjörädd- skrinnari ningens helikopter snabbt till platsen och gruppen flögs i säkerhet. Rapporten i sin helhet finns på addressen www.hlsk.nl. Finlands långfärdsskrinnare (FLS) har 70 ledare. I takt med att medlemstalet växer behövs också självfallet fler ledare. Redan nästa vinter kan spegelblanka isar locka alla att plocka fram skridskorna och turerna fylls i snabb takt. FLS arrangerar en 1,5 år lång utbildning för ledarkandidater som innehåller ledarskap, kommunikation, gruppdynamik, orientering/ GPS-navigering, första hjälp, iskunskap, skridskoteknik, kunskap om utrustning samt säkerhets- räddnings- och hypoter- miövningar. Utbildningen framskrider enligt ett personligt skema och med hjälp av en personlig mentor. En tredjedel av de finländska ledarna är kvinnor och unga kvinnor är också aktiva skridskoåkare. Några särskilda orsaker har vi inte lyckats presentera för svenskarna vars skridskokretsar hotas av förgubbning. Finlands miljöcentral utvecklar isapporteringen för landets insjöar som en del av uppföljningen av klimatförändringen. Rapporter om isläggningen och lossningen kan fås för 170 sjöar. Tidsserierna för Kallavesi, Uleträsk och Näsijärvi sträcker sig bakåt långt in på 1800 talet. Istjockleken u skrinnari 19 mäts genom borrning på 50 sjöar. Skrinnari.fi sidorna hjälper folk som letar efter skridskoisar. Förra säsongen fick vi över 500 israpporter av frivilliga. Det här underlättar speciellt privata turer, där man dock alltid bör minnas att den som beträder isen också är ansvarig. Alldeles intill kongresshotellet flyter Aura å, där det skrinnats en bit uppströms tidigare samma vecka. Åisen pikades förväntansfullt under kaffepauserna. Det hade utlovats köldgrader, som dock inte kom. Festmiddagen hölls i restaurang Koulus festsal med läcker mat, till tonerna av spelmansmusik. Bernt Blom, Per-Gunnar 20 Braf, Timo Niukkanen, Ralf Simonsson, Tage Sandström och Mikael Sundman kallades till FLS:s hedersmedlemmar. De har förtjänstfullt verkat för långfärdsskridsko redan under föreningens tidiga år. Under kvällens gång bekantade sig deltagarna med varandra, utbytte senaste nytt, planerade nya och mindes gångna turer – vissa turer i sällskap av isbjörn. Nästa morgon var vi tvungna att inse att det inte gick att ordna tur på naturis för 100 personer i närheten av Åbo. Lyckligtvis finns Kuppis skridskomask och Åbos hela kultur- och naturutbud. Snabbskolning av bussvärdinna och värd, och responsen var skrinnari god. Dock tedde sig Aura å, i mitten av staden, alltför frestande för en mindre grupp svenskar, så vi hamnade i rubrikerna så det bara plaskade om det. Arrangemangen förflöt utmärkt och talkoandan visade sin styrka. Nästa iskongress ordnas av dalmasarna 16-17.11 2013. Vi önskar en trevlig kongress och de bästa skridskoisar. n Skridskonätet S kridskonätet är en svensk förening som fungerar som nätverk för långfärdsskridskoklubbar, där även FLS är skrinnari medlem. Dess syfte är att underlätta utbyte av information om is och långfärdsskridskoåkning mellan föreningen och dess medlemmar. Informationen förmedlas via nätsidorna , som innehåller bla. Skridskoatlas, färdrapporter, bilder, historik, nyheter och säkerhetsinformation. Sidorna är tillgängliga för alla medlemmar och varje medlemsförening betalar medlemsavgift enligt storlek. All information är på svenska, men kartorna över Finland finns naturligtvis på finska. Beslutande organ är fullmäktige, som består av representanter för medlemsföreningarna. Nätsidorna upprätthålls på frivillig basis. n 21 Vikingarännet Ruotsi H teksti Matti Inkinen elmikuun alun loistavien luisteluiden jälkeen lumi peitteli Turun saariston. Vain auratuilla radoilla pystyi luistelemaan. Luistelunälkä ei tässä vaiheessa ollut vielä täysin tyydytetty. Helmikuun luistelureissuilla Mika Scheinin kertoili kokemuksistaan Vikingarännetistä. Siitäpä Holkerin Mikan kanssa otettiin koppi. Laiva-aikataulut osuivat nappiin ja niin retki ilmoitettiin skrinnarien nettisivuilla. Kahdeksan skrinnaria lähti lauantai-iltana Turusta Tukholmaan, sunnuntai-iltana takaisin ja maanantaina töihin suoraan laivalta. Laivamatkojen hinta oli 35 €. Halvempi kuin Helsingin edestakainen junamatka. Vikingarännet järjestettiin nyt yhdennentoista kerran. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Friluftsfrämjandet, joka vastaa Suomen Latua ja Svenska Skridskoförbundet. Vikingarännet on sekoitus kilpailua, retkeilyä ja kuntoilua. Reitti kulkee Uppsalasta Tukholman Alvikiin Mälaren järvellä seuraten vanhaa viikinkien vesitietä. Sen varrella sijaitsee monia historiallisesti ja kulttuurisesti kiinnostavia paikkoja. Luonnon jäillä säännöllisesti järjestettävistä tapahtumista se on maailman suurin. Järjestäjien mukaan osallistujia oli 20 maasta. Valtaosa osallistujista oli tietenkin ruotsalaisia. Meitä suomalaisia mukana oli Juottopiste, kuva Marketta Rosenqvist. yhteensä 9. Tapahtuman luonteen ja hollantilaisten luisteluperinteen huomioon ottaen ymmärtää hyvin, että hollantilaisia oli paljon. Kaksi hollantilaista oli kärkisijoilla miesten sauvattomassa sarjassa. Tukholmassa satoi sunnuntaiaamuna vettä. Yön aikana sade oli huuhdellut lumet kaupungista. Varsin kostea alkukevään tunnelma loi pientä jännitystä siitä mihin suuntaan ilma kehittyisi päivän mittaan. Sullouduimme tilataksiin ja siirryimme Tukholman bussiterminaaliin, joka syötti jatkuvasti busseja Uppsalan Skarholmeniin. Bussimatka kesti noin tunnin. Vikinglinen lautta oli aamulla puoli tuntia myöhässä, joten liikkeelle Skarholmenilta päästiin vasta 9.10. Ilma oli jo seljennyt ja aurinkokin tuli esiin. Ilma pysyi sitkeästi plussan puolella koko päivän. 22 Suomalaisia lähtöpaikalla, kuva Marketta Rosenqvist. skrinnari skrinnari Jään laatu vaihteli koko matkan ajan. Teräsjään pinnalle jäätynyt kohvajää rikkoontui luistinten alla ja hidasti matkan tekoa huomattavasti. Olimme viimeisiä matkalle lähtijöitä. Ehkä ensimmäiset pääsivät vähän helpommalla. Varsinkin loppumatkasta isot vesilammikot kastelivat monoja ja hidastivat menoa. Ennakkoilmoittautuneita oli yli 3000 ja vielä lähtöpäivänä sai ilmoittautua. Moni oli aamulla katsonut ilmapuntaria ja matkaan lähti lopulta 2300 luistelijaa. Lehdistötiedotteessa tapahtumaa kuvattiin koko sen historian haastavimmaksi. Kilpailusarjaan osallistui 37 miestä ja12 naista. Paino tapahtumassa on siis selkeästi kuntoilun ja kansanjuhlan puolella. Ryhmämme hajaantui jo pian lähdön jälkeen. Olimme sopineet tapaamisesta Tuk- u 23 si toiselta puolen ohi. Vähän kadutti kun olin laiska enkä raijannut sauvoja mukaan mutta tulipa hyvää treeniä huonoilla jäillä vastatuuleen luisteluun. Loppua kohden jää parani mutta vesi jään pinnalla nousi ajoittain yli luistimen ja suihki vedet suoraan kengän kauluksesta sisään. Oli varsin pirtsakka olo kun sohjoista vettä tuli mono täyteen, ja kun se muutaman kilometrin päästä ehti vähän lämmetä, niin taas tuli uusi virkistys. Seuraavalla kerralla otan säärystimet mukaan ja teippaan vielä muovikassit päälle. Muutaman väsyneen luistelijan näin kaatuvan mahalleen veteen. Mäkin kaaduin muutama sata metriä ennen maalia mutta onneksi takki kastui vain kyljestä. Eniten pelkäsin vedenalaisia pitkittäisiä railoja mutta onneksi niitä ei ollut. Hyvän mielen lisäksi retkeltä jäi muistoksi maalista 20 %:n alennuksella ostettu Lundghasin EXA 40 reppu”. RETKILUISTELUVARUSTEET WELHOSTA Maalialue, kuva Mika Holkeri. holman bussiasemalla illalla. Mika ja Oula lähtivät matkaan rivakasti, Mika ilman sauvoja ja Oula sauvoilla apua lykkien. Anna lähti omaa tahtiaan 30 km Sigtunaan, ja sieltä bussilla Tukholmaan. Matti, Anne ja Marketta luistelivat rauhallisempaa tahtia katsellen maisemia pitäen matkalla kaksi kunnon evästaukoa ja saapuivat Kungsängettiin (50 km) 14.15, jonne Riitta ja Maarit olivat saapuneet puoli tuntia aikaisemmin. Erilaiset reittivaihtoehdot mahdollistavat osallistumisen oman kunnon ja tavoitteiden mukaan. Matka on myös mahdollista keskeyttää ja useista pisteistä pääsee hyvin takaisin julkisilla liikenneyhteyksillä. Ryhmästämme kaksi luisteli koko 80 km matkan. Mika oli miesten sauvattomas- 24 Vikingarännetissä oli urheilu- ja kansanjuhlan tunnelmaa. Mukana oli ”ammattilaisia” ja aloittelijoita. Täytyy ihailla niitä menijöitä jotka heikolla luistelutekniikalla jaksoivat puurtaa eteenpäin. Ensiapu oli hyvin järjestetty ja ilmatyynyalus kävi poimimassa radan reunalta uupuneita luistelijoita. Kaiken kaikkiaan kokemuksen arvoinen tapahtuma. Kiitokset vielä ryhmäläisille, jotka kunnon retkiluistelijoiden tapaan ottivat olosuhteet haasteina eivätkä esteinä. Ryhmässä mietittiin osallistumista myös ensi vuonna tapahtumaan. Luistelun lisäksi matkalla seurustelu ja after skate ruokailu Söderissä olivat mukavia ja ryhmähenkeä nostattavia. Kokemusten siivittämänä syntyi ajatus tulevalla kaudella järjestää viikonloppuretki Tukholmaan ja osallistua paikallisten järjestämille luistelurekille. Matka Turusta onnistuu hyvin normaalin viikonlopun puitteissa ja maanantaiksi ehtii vielä hyvin töihin laivalta. n LUNDHAGS BRISA BORE sa sarjassa sijalla 174/336 ajalla 05:37:43 ja Oula miesten sauvallisessa sarjassa 68/710 ajalla 04:49:29. Mika kuvaili kokemuksiaan retkiraportissa skrinnarien sivuilla seuraavasti: ”Siellä tunsi itsensä oikein supermieheksi kun sai jatkuvasti muita ohitella. Johtui varmaan siitä että pääsimme lähtemään melko myöhään ja nopeimmat olivat jo lähteneet. Mut ohitti neljä ja Oulan vain yksi luistelija. Piti olla tarkkana aina ohituksissa ettei porkasta saanut jalkaan. Eräskin luistelija kulki siellä keskellä baanaa sauvat selän takana vaakatasossa ja vielä niin että kärjet olivat molempiin suuntiin ulkona. Piti vähän aikaa kytätä takana että keskelle tuli huono jää niin pää- skrinnari - LUISTIMIA: SNS Profil, Pilot, Rottefella, Multiskate, vaelluskenkä, telemark mallit. - Useita erilaisia sauvamalleja - Zandstra teroitustelineitä -TURVAVARUSTEET, Hiko, Ursuit, PeakUK kuivapuvut tarjoushinnoin. -Teroittimet, rinkat ym. -TARJOUSPAKETIT aloittelijoille alk. 100€ n de uo ev im ! vi riä an äe ta äm n hi jä to yli s i Po Suomen ladun ja melontaseurojen jäsenille -10% normaalihintaisista tuotteista. Welhonpesä oy Kauppakuja 10, 01800 Klaukkala puh 09-8798886 e-mail: [email protected] www.welhonpesa.fi skrinnari Meiltä löydät myös Suomen kattavimman valikoiman LUMIKENKIÄ! 2 km moottoritieltä Klaukkalaan päin eli 1 km Lahnuksentien liikennevaloista Helsinkiin päin avoinna ma-pe 10-17.30 la 10-14.30 25 Retkiluistelua Venäjällä teksti sirpa karjalainen U usia jääalueita Iskongressissa edustivat Anna Hilmi, Alexey Mednikov ja Dimitry Stroganov Pietarista. He ovat tutkineet alueensa jäitä viidestä kymmeneen vuoteen ja toivottivat myös suomalaisia luistelijoita tutustumaan. Ak- Andrey Fershalov Laatokan eteläosassa, kuva Alexey Mednikov. 26 tiivisia luistelijoita Pietarissa on vasta noin 100 ja innokkaan alun jälkeen jäsenmäärä ei ole paljon kasvanut. Retkille lähdetään 5 -10 hengen ryhmissä ja tieto tietysti liikkuu puhelimella ja netissä. Nyt kun ihmiset ovat korostetun individualisteja, myöskään luistelussa ei kaivata yhteisöllisyyttä. Yhteisillekin retkille hurautetaan omilla autoilla. Parkkipaikka pitäisi siis aina olla lähellä rantaa. Seuralta ei kaivata yhteisöllisyyttä tai koulutusta – kertoivat vieraamme, jotka itse arvostavat selkeitä turvallisuusohjeita. Sääolot ovat luonnollisesti hyvin samanlaiset kuin meillä lännempänä.Lumisuus pilaa helposti hyvinkin alkaneen kauden. Entä täydenkuun luistelu Pietarin kanavilla? Ensin hieman Laatokasta, joka on Euroopan suurin makeavesiallas ja syvimmillään 230 metriä. Luistelulle kuitenkin suotuisia hetkiä on vähän. Valtaisalla altaalla tuuli kuljettaa ja rikkoo jäät helposti. Kaikki tuntevat jäälautoilla keväisin ajelehtivat pilkkijät, joiden pelastamiseen kyllästyneet viranomaiset ovat yksinkertaisesti kieltäneet jäälle astumisen. Puhtaan jään aika on hyvin lyhyt. Lisää mahdollisuuksia antaa se, että sataa ja pinta jäätyy uudelleen, mutta houkuttavuutta vähentää se, että jäälle pääsee vain harvoista paikoista, kuten n. 100 kilometriä Pietarista itään Laatokan etelärannalla. Laatokan eteläistä rantaviivaa mukailee vanha ja uusi Pietarin kanava Petrokrepostista Svir-joelle. Se olisi suojainen, mutta usein luminen, vähän tylsä ja vain osan matkaa luistelukelpoinen. Neva-joki sopii luisteluun vain äärimmäisen harvoin, sillä virtaus on niin kova. Vuoksan vesistösysteemi Kannaksella on se, josta löytyy mainioita pitkiä ja pätkiä jär- skrinnari viä kuten Lembovo tai Razliv. Sen alueen järvien ja Suomenlahden jäistä on myös pitkän ajan seurantatietoa. Pietarilaisilla on alueella luonnollisesti myös ystäviä, jotka antavat jääraportteja ja sinne suunnataan usein retkiä, mutta sielläkin harvasta paikasta jäälle pääsee tien läheltä. Mukavimmin jäälle pääsee ja siksi suosituin luistelualue on meri Pietarin edustalla. Pietarista, vaikkapa Primorskajan metroasemalta Kronstadtiin tai sen mantereeseen yhdistävälle patotielle on noin 30 kilometriä. Kronstadt on sinällään viihtyisä kohde ja nykyisellään lähes 50 000 asukkaan kaupunginosa, jolla on oma historiansa Pietarin linnoitussaarena. Entä ne romanttiset kanavat? Alexey nauraa. Vain kerran hänen 15 vuotisen luiste- luhistoriansa aikana niillä voinut luistellen seikkailla. Vesi on aika likaista ja se on liikkeessä, joten pitää olla tiukka 25 -30 asteen pakkanen ennen kuin jää on kantavaa. Dimitry sen sijaan kertoo mielellään Baikalin parhaat luistelualueet. Maalis-huhtikuulla Irkutskista 100 kilometriä koilliseen ja siinä, vot on suojaisa lahti Baijkalin ainoan saaren pohjoispuolella. Mitään kovin tarkkaan suunniteltua Pietarin luisteluretkeä on siis turhaa kuvitella. Parasta lähteä avoimin mielin tutkimaan kaunista historiallista miljoonakaupunkia ja olla onnellinen, jos bonuksena pääsee myös luistelemaan. Pietarin luistelijoiden sivu: http://nsclub.narod.ru ja sähköposti: [email protected]. n Alexey Mednikov kertoo Pietarin luistelumahdollisuuksista IsKongressissa, kuva Ilkka Salmi. skrinnari 27 ri Skrinna i profiil Eva-Lotta Backman-Winquist teksti liisa väkevä kuva ilkka salmi T änä vuonna Skrinnarin luistelijaprofiilissa seurataan Eva- Lotta BackmanWinquistin matkaa retkiluistelijaksi. Haastatattelin Eva- Lottaa juhannusviikolla, keskellä Suomen kesää. Tuolloin sattui olemaan lämmintä ja aurinkoista, ja retkiluistimet tiukasti narikassa. Pääsimme kuitenkin mukavasti talvisiin luistelutunnelmiin. Eva-Lotta on varsinainen tehopakkaus: kolmen lapsen äiti, liikunnanohjaaja ja eräopas. Hän on aina ollut innokas liikkuja ja luontoystävä. Taustalta löytyy mm. nuoruuden kilpauintiharrastus, joka antaa hyvän pohjan nykyiselle urheilulle. Retkiluisteluun Eva-Lotta tutustui veljensä Dannin kautta jo 1990-luvun lopulla. Myös eräopaskoulutuksessa sivuttiin sopivasti retkiluistelua. Varsinaisen kipinän sytytti Bernt Blom, jonka innoittamana Eva-Lotta hakeutui retkenvetäjäkoulutukseen. Jäät vievät Eva-Lotan sielun lopullisesti! Retkiluistelu on kestävyyslaji ja mahdollisuudet retkiluistelun harrastukseen ovat usein oikukkaiden säiden armoilla. Talven aikana monipuolinen muu liikunta , kuten hiihto ja laskettelu, ovat lähellä Eva- Lotan sydäntä. Kesät kuluvat meloen, joten vesi on tuttu elementti kaikkina vuodenaikoina. 28 skrinnari Ennen kauden alkua hän suosittelee lenkkeilyä ja melontaa peruskunnon ylläpitämiseksi. Punttisalilla käynti on paikallaan vuoden ympäri lihaskunnon vuoksi. Parhaita hetkiä luistellen voi kokea hyvin erilaisissa oloissa. Eva-Lotta ei nosta mitään retkeä ylitse muiden, mutta vuosi sitten tehty Hanko -Utö (103 km!) on yksi mieleenpainuvimmista matkan ja haastavien olosuhteiden vuoksi. Talvisen luonnon muovaama jäämaisema on aina yllättävä, vaihteleva, rentouttava, arjesta irroittava, mutta myös haasteita tarjoava ja itsetuntemusta opettava. -Mikään ei ole rentouttavampaa kuin luonnon ihmettely ja talvisista maisemista nauttiminen, kertoo Eva-Lotta. Unelmaretkeä hän ei osaa nimetä, vaan muokkaa retken aina olosuhteiden mukaan sopivaksi. - Retkiluistelijalle tärkeitä ominaisuuksia ovat jäänlukutaito ja intohimo jäiden tutkimiseen, omien rajojensa tunteminen ja itseensä luottaminen sekä luonnosta nauttiminen. Luontoa täytyy osata myös kunnioittaa, sillä olosuhteet voivat äkisti muuttua. Varusteiden pitää olla kunnossa ja pukeutumiseen on kiinnitettävä huomioita, jotta luisteluretkistä voi nauttia. n Jään elämä teksti Mikael Sundman T ässä seuraa pieni paketti jään fysiikkaa, sen jännittävästä synnystä haikeaan romahtamiseen asti: ole hyvä! Syksyisen jäätymisen perusedellytyksenä on, että vesimassa kokonaisuudessaan on enintään +4 asteinen. Silloin veden tilavuus on pienimmillään eli vesi on painavimmillaan. Tämä vesi siis hakeutuu pohjaan. Kesällä tämän syvällä olevan veden päällä on kerroksittain lämpimämpää vettä. No, jonakin syysiltana koko vesi on neljä astetta ja pakkanen viilentää pintaveden kerroksittain 3, 2 ja 1 asteiseksi ja pian pinnassa on + 0 asteista vettä. Nyt alkaa pakkasella dramaattinen tapahtumasarja kun + 0 vesi muuttuu – 0 asteiseksi jääksi. Hiuksenhieno erotus, mutta ero on valtava. Tässä tapahtumassa veden on luovutettava lämpömäärä, joka vastaa 80 kilokaloria, eli sama lämpö- määrä joka kääntäen kuluu yhden vesilitran lämmittämiseksi kaksikymmentäasteisesta kiehumispisteeseen. Vedellä on kolme konstia luovuttaa lämpöä itsestään. Tärkein ja tehokkain on säteily, jolloin energia salamannopeasti häviää avaruuden tummaan rajattomuuteen. Toinen luovutusmuoto on höyryyntyminen, joka on sekin tehokas luovutusmuoto. Yhden litran muuttaminen höyryksi vaatii noin 560 kilokaloria, joten koko jäätymisen tarvittava lämmönluovutus syntyy höyryttämällä yhdestä litrasta puolitoista desilitraa vettä. Kolmas, melko tehoton lämmön luovutusmuoto on lämmön johtuminen, jolloin vesi luovuttaa lämpöä sitä kylmempään ilmaan. Ilman massa on kuitenkin niin pieni, ettei tämä luovutusmuoto ole kovin nopea, eikä luistelija voi laskea juuri mitään sen varaan. Nyt tuossa syysyössä jäätyminen voi alkaa. Pintavesi on nollassa. Ensimmäinen kide syntyy jonkun epäpuhtauden varaan. (Tislattu vesi voi teoriassa olla jäätymättä kovallakin pakkasella). Ja heti sen jälkeen toinen kide kiinnittää itsenä siihen ensimmäiseen pionieeriin. Kirkkaalla säällä ja sopivassa pakkasessa ihmissilmä voi hyvin nähdä kuinka nämä veitsenterävät kideryhmät punovat ohuen verkkonsa veden pintaan. Kun jää sitten vahvenee nämä vaakakiteet jäävät muistoksi pintaan ja pystykiteet lähtevät kasvamaan kohti syvyyksiä. Normaalikiteet ovat alle sentin läpimitaltaan ja särmikkäitä. Silmä ei erota niitä kun vasta sulamisvaiheessa kun ne irtautuvat toisistaan. Tässä jäässä on lähes aina happikuplia jotka paksussa kirkkaassa teräsjäässä näyttävät tähtiparvilta. Mutapohjaisista lahdista lähtee erityisesti matalalla vedellä metaania, jotka asettuvat kuplina tai isoina maidonvärisinä läiskinä jään alapintaan. Niiden suuruus voi olla yli neliömetri. Kun piikillä lyö reiän niin kaasu pihisee ulos ja ylös. Se palaa kauniisti ilotulituksen tapaan jos sen sytyttää. Hauska efekti mutalahdella. No juu. Jäätyminen edellyttää siis pakkasta jään pinnassa. Kirkas sää on aina eduksi. Tällöin säteilyn kautta luovutettava energiamäärä on niin suuri, että 10 asteen pakkasessa jää vahvistuu 2,5 – 3,0 senttiä vuorokaudessa. Säteilyn kummallisuuksiin kuuluu myös, että jään pinnassa saattaa olla pakkasta vaikka normaali mittari näyttää useita lämpöasteita parin metrin korkeudessa. Pilvisää on jäätä janoavan luistelijan harmina. Kun säde ponnahtaa jäästä se salamannopeasti törmää pilven molekyyleihin ja pomppaa takaisin veteen ja tuo mukanaan sen energian, jonka jo vei mennessään. Lopputuloksena on se tosiasia, että jäätä pilvisäällä syntyy alle kolmanneksen verrattuna kirkkaaseen säähän. Keskitalvella voimme unohtaa auringon lämmittävän vaikutuksen, koska se osuu jäähän niin viistossa kulmassa, ettei se pääse lämmittämään kiteiden herkästi sulavia välipintoja. Tämä jäätyminen edellyttää tyyntä säätä koska tuuli estää tehokkaasti jäätymistä. Palaa muuten edellisen SKRINNARIN 2010 artikkeliin, jossa käsitellään tuuliavantoja. Jäätyvä meri savuaa Pirttisaaren edustalla helmikuun alussa 2012, kuva Ilkka Salmi. u 30 skrinnari skrinnari 31 Jos kova tuuli kovalla pakkasella on pitkään estänyt jäätymistä niin tuulen tyynnyttyä jäätä syntyy kirkkaalla säällä jopa yli 3 mm astetta kohti vuorokaudessa. Jäätyminen ei tietystikään aina tapahdu ideaalitilanteessa: kohtalaisella pakkasella, kirkkaassa tyynisäässä kun pintavesi on nollassa. Erityisesti järvialueilla aikainen kova pakkanen saattaa synnyttää jäätä, joka sitten pikkupakkasella taas sulaa. Tämä ilmiö tarkoittaa sitä, etteivät ylimmät vesimassat ole vielä järjestäytyneet vaakavyöhykkeiksi vaan heti pinnan alla on ohut 1-asteinen vesikerrostuma ja sen alla vielä ohut 2-asteinen, joka lepää paksun kolmiasteisen kerroksen päällä. Tämä lämmin vesi luovuttaa sitten lämpöä ylöspäin ja jää ohenee tai sulaa kokonaan. Ilmiötä kutsutaan pakkojäätymiseksi ja se on syvien vesien riesana. Toisena riesana on jäätyminen kovassa, alle noin - 15 asteen pakkasessa. Tällöin kaikki lämmönluovutusmuodot ovat täysillä käytössä ja höyryä syntyy rutkasti. Tämä höyry kiteytyy osin jään pintaan ja näin muodostuu joskus tavattoman kauniita kidemuodostelmia. Ne kutsutaan jääkukiksi. Usein ne muistuttavat kiirunan sulkia. Makealla jäällä ne voivat vähän haitata liukumista jos niitä on paljon. Merijäällä ne usein houkuttelevat suolaa jään pinnalle. Syntyy sorbettimaista jäätä, joka haittaa liukumista ja masentaa optimistisintakin luistelijaa. Tämä osmoosiksi kutsuttua ilmiötä voi kuvata seuraavasti: Suolaveteen syntyneiden pystykiteiden välissä on vahva suolaliuos. Se on syntynyt niin, että kiteet hylkivät suurimman osan suolasta. Tämä hyvin ohut ja hyvin suolainen neste pyrkii laimentumaan niin kuin kaikki muutkin ympäristöään vahvemmat liuokset luonnossa. Laimentumisen kannalta jäälle on yhdentekevää onko laimeampaa ympäristöä ylä- tai alapuolella. Siksi pienikin kosteus jääkukkakentällä tai lumikerroksessa imee suolaa itseensä. Kokeile joskus maistaa tätä 32 suolaliuosta sormella. Ensimmäinen lämpö huuhtoo aikanaan suolan pois. Tämä osmoosi tapahtuu vain uuden jään ja sen päällä olevan lumi- tai jääkukkakerroksen välillä. Kun jää vahvenee, laimentuminen tapahtuu vain alapuoliseen veteen. Kokemukseni on että höyryyntymistä ja ylläkuvattu suolaantuminen tapahtuu kunnes jään paksuus ylittää noin 20 mm. Miten paksun jään pitää olla luistelijan alla? Luistelijan painolla on merkitystä mutta se on hyvin pieni. Luistelutyylillä on suurempi merkitys. Mitä ohuempi jää sitä hitaammin on luisteltava ja mieluiten liukumalla molemmilla terillä samanaikaisesti kun lykkii piikillä. Hyvin kehittynyt kirkas makean veden jää kannattaa 40 millisenä. Itse en lähde luistelemaan alle 50 mm jäälle, koska on oltava pieni vara jään ohenemiselle paikoissa, joissa se on nuorempi. Tämä jää soi noin 500 hertzin taajuudella. Luistelukavereiden luistelusta lähtee ääni, joka muistuttaa keväistä teerensointia tai joka vastaa soittimien keskeistä A:ta. Kun värähtely nousee puolitoista oktaavia jää on jo vaarallisen ohutta ja vielä yksi oktaavi niin se pettää. Merellä kaikki on toisin. Merijään sisältämä vähäinen suola kiteiden välissä tekee uudesta jäästä pehmeämmän kuin makean veden jää. Ideaalioloissa jää kannattaa ollessaan 60 mm. Voimakkaassa pakkasessa ja kovassa höyryssä jäätynyt merijää tuntuu kuin aavistuksen verran kostea näkkileipä. Tällainen jää tarvitsee jopa 70 – 80 mm kannattaakseen kokeneen luistelijan. Pienikin vesisade uuden merijään päälle parantaa oleellisesti jään laatua kun pakkanen taas pureutuu sen pintaan. Kun jää on luisteltavaa, niin sitä ei uhkaa kirkaskaan aurinko. Sen säteet kohtaavat jään niin viistosti, etteivät ne kykene lämmittämään kiteiden välejä ja haurastuttamaan jäätä. Sen sijaan pitkään jatkuva lämpöasteinen sää tekee pahaa jälkeä ja haurastuttaa jään ke- u skrinnari u skrinnari Kuurankukka Sääksjärvellä tammikuun33 alussa, kuva Pekka Kettunen. väiseen kuntoon. Tällaisesta jäästä lähtee ritisevä ääni pienten hiushalkeaminen repäisyistä. Tällainen jää saattaa kestää useita luistelijoita, mutta perässä tulevat kiitävät yhä rikkonaisemman jään pinnalla ja lopulta se pettää takana tulevien alta. Sateella ei ole juurikaan heikentävää vaikutusta. Päinvastoin sade parantaa aina jään pinnan laatua. Sitä paitsi on aika hauskaa luistella tällaisen täysin mustan ja kiiltävän pinnan päällä, jolla luistelukaveria ei millään erota hänen peilikuvastaan. Vettynyt lumikerros jään pinnassa muodostaa kohvajäätä sen jäätymisen seurauksena. Kannattavuus on heikompaa eikä siitä lähde sitä tunnusomaista säveltä, joka kertoo sen vahvuudesta. Nyrkkisääntönä onkin, että kohvajäätä pitää olla 10 mm enemmän kun teräsjäätä. Kun lunta tulee uuden jään päälle syntyy tuulessa pitkänomaisia lumikinoksia. Ne toimivat lämpöeristeena ja niiden alla jäätyminen on todella hidasta. Tämä on tavallisimpia plutausasetelmia. (Älä siis luistele kinoksiin piikkaamatta. Ja vaikka nyt puhutaankin jään fysiikasta en malta olla totamatta, että jokaisen näkyvän rajan kohdalla on aina piikattava. Tästä johtuen alkukauden luistelun jälkeen oikea kyynärvarteni on usein kovin kypsä. Jää on vettä ja se käyttäytyy veden tapaan vaikka tahmeammin. Tuuli aiheuttaa jäässä aaltoilua aivan kuten avovedessä. Aaltojen korkeus on hyvin pieni ja pituus vastaavasti kovin pitkä. Kovassa tuulessa aallokko saattaa rikkoa jään tuulen puoleisessa rannassa jopa keskisuurissa järvissä (pinta yli 1 km2). Merellä aaltoilu avoveden rajalla saattaa olla huomattavaa ja hauskaakin. Se kuitenkin stressaa jääkenttää joka sitten murtuu jääreunan suuntaisiksi lautoiksi. Ellei ole kunnon pakkasta nämä lautat lähtevät seilaamaan ulkomerelle päin kun tuuli on mantereen puolelta. Vaaratilanteet syntyvät pienelläkin tuulella, joka tulee sektorista kaakkoinen – pohjoinen - luoteinen. Ruotsissa vajaan kymmenen vuoden takainen Askön onnettomuudessa sadat luistelijat lähtivät seilaamaan ja siitä seurannut yhteiskunnan pelastusoperaatio oli mittava eikä kukaan menehtynyt. Monella venäläisellä pilkkijällä on kokemusta tältä alalta eivätkä he ota opikseen. Kevätkauden loppupuolella on varminta, että luisteluretki lopetetaan jo klo 9 – 10. Yhä korkeammalle nousevan auringon säteet tukeutuvat kiteiden väliin ja sulattavat niiden hyvin ohutta väliä (joiden fysiikasta en tiedä mitään). Alimpana olevat kiteet pysyvät vielä kasassa. Mutta jo varhain ennen keskipäivää jään pinta tuntuu pettävän kun terä uppoaa kiteiden väliin ja murtaa niitä. Yöpakkanen saattaa tuoda tilapäistä helpotusta mutta se on aika petollinen helpotus. Edellisen päivän sulattamat kerrokset sulavat nyt entistä nopeammin ja sulaminen tunkeutuu yhä syvemmälle. Meriolosuhteissa ensimmäinen kova tuulia aiheuttaa suurienkin ulappojen romahduksen lyhyessä ajassa. Silloin on jäästä vain muisto ja siitä kuuluu viimeinen soitto: kiteiden hento kellomainen kilinä rantavedessä. n Ahtojääkasa Espoon edustalla maaliskuussa, kuva Ilkka Salmi. 34 skrinnari skrinnari 35 Tervetuloa luisteluretkelle! R etkiluistelu on liikkumista luonnon jäillä. Koulutettujen luisteluoppaiden järjestämillä retkillä luistelu on turvallista ja mukavaa. Suomen Retkiluistelijat/Finlands Långfärdsskrinnare on yksi maan aktiivisimmista retkeily-yhdistyksistä. Järjestämme talvikaudella jää- ja lumitilanteen salliessa eritasoisia retkiä viikonloppuisin ja usein myös keskellä viikkoa. 36 Retkien vetäjinä toimivat kokeneet luistelijat, jotka ovat saaneet retkenjohtajakoulutuksen. Seuran järjestämät retket eivät ole kaupallista toimintaa: luistelu on vetäjien harrastus ja vetäminen palkatonta harrastustoimintaa. Tämän vuoksi jokainen osallistuja on itse vastuussa retkensä onnistumisesta ja turvallisuudestaan opastetuillakin retkillä. skrinnari Seuran retkiä järjestetään yleensä etelärannikolla Loviisan ja Hangon välisellä alueella sekä Uudenmaan järviylänköalueilla (mm. Nuuksio, Lohja, Sammatti, Loppi, Karkkila). Jäätilanteen salliessa retket ulottuvat toisinaan kauemmaksikin, esimerkiksi Tampereelle, Lahteen, Kymenlaaksoon, Turkuun, Ahvenanmaalle ja Raumalle. Osassa näissä kaupungeissa toimii paikallisia jaostoja, jotka järjestävät myös paikallisia retkiä. Retkille osallistuminen on yhdistyksen jäsenille ilmaista. Tilausbussiretkillä peritään kohteen mukainen bussimaksu. Jos matkustat retkelle toisen autossa, tarjoa oma-aloitteisesti kuskille bensarahaa kulujen kattamiseksi (suositus 10 senttiä kilometriltä). skrinnari Valitse oikean tasoinen retki Retkiluistelu sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille, mutta hauskinta ja turvallisinta on, kun osallistut vain omalle taito- ja kuntotasollesi tarkoitetuille retkille. Luokituksen tarkoituksena on auttaa retkeläistä valitsemaan omalle kiinnostukselleen, kunnolleen, kestävyydelleen ja taidoilleen soveltuva retki. Retkiluokitus perustuu keskimääräiseen luistelunopeuteen retkellä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kuvaus sekä annettu suuntaa-antavia retken kokonaiskilometrejä eri luokille. Päivämatka perustuu oletukseen, että luistellaan hyvillä jäillä heikkotuulisessa säässä koko päivä, noin 6 tuntia. Lyhytkestoisemmilla retkillä tai haastavissa jää- ja sääolosuhteissa retken pituus on vastaavasti lyhyempi. Jos olet epävarma kunnostasi ja osaamisestasi, valitse varmuuden vuoksi alempi taso kuin liian vaativa. Uusikaupunki–Rihtniemi 5.2.2012, 37 kuva Eva-Lotta Backman-Winquist. Hyvä luistelutaito on perusedellytys onnistuneelle retkelle. Retkiluistelun tekniikkaa voi käydä harjoittelemassa omatoimisesti luistinradalla, esimerkiksi Helsingissä Eläintarhan kentällä tai Oulunkylän tekojäällä (retkiluistimet sallittu vain ns. pikaluisteluvuoroilla). Tuusulanjärvellä on jäätilanteen salliessa talvisin aurattu luistelurata. Muista, että harjoittelu kannattaa; mitä paremmin osaat luistella, sitä enemmän nautit retkistä. Retkistä tiedottaminen Retkitiedotuksen pääkanava on skrinnari. fi-sivusto.Lisäksi tietoja saa puhelinvastaajasta tai tilaamalla tekstiviestitiedotteet. Tiedot viikonlopun retkistä ja yleisestä jäätilanteesta kerrotaan vastaajassa per- jantai- ja/tai lauantai-iltaisin klo 19 mennessä. Tietoja tarkennetaan mahdollisesti myöhemmin illalla tai vielä retkiaamuna, esim. äkillisen lumisateen takia. Etenkin kevättalvella järjestetään aamu- ja iltaretkiä myös keskellä viikkoa, joten nettisivuja kannattaa seurata muulloinkin. Viikonlopun bussiretkistä pyritään tiedottamaan tekstiviestillä, netissä ja vastaajassa jo ennen perjantai-iltaa. Puhelinvastaajan numero on salainen ja jäsenet saavat sen tietoonsa liittyessään seuraan. Numero on salainen turvallisuussyistä: haluamme varmistaa, että retkille tulee vain perustiedot ja -taidot omaavia ja asiallisesti varustautuneita seuran jäseniä. Jos olet unohtanut numeron, ota yhteyttä sihteeriin tai katso se nettisivuilta. Seuran kotisivuilla (www.skrinnari.fi) on vain jäsenille tarkoitettu osio, jonne retkenvetäjät voivat laittaa tietoa tulevista retkistä tai jäsenistö voi ilmoittaa omatoimiretkistä. Kannattaa siis aina, kun mahdollista pitää silmällä nettiä. Aktiivinen ja retkestään innostunut vetäjä laittaa sivuille usein runsaasti sellaista informaatiota, joka ei millään mahdu tekstiviestiin. Kotisivujen retkitiedot täydentävät hyvin vastaajan tietoja. Tulevien retkien lähtöajat ja -paikat tiedotetaan viikonloppuisin myös tekstiviesteillä. Tekstiviestipalvelu on jäsenille ilmainen, mutta se pitää aktivoida nettisivuilla kerrotulla tavalla. On mahdollista tilata tekstiviestejä joko Uudenmaan tai TurunRauman alueelta, mutta vain toiselta! Ahtojääkasa Pellingin eteläpuolella, kuva Ilkka Salmi. Onnistuneen retken edellytykset Kun tulet retkelle l Pakkaa ja tarkista varusteesi jo edellisenä iltana. l Muista eväät ja riittävästi juomaa. l Valitse itsellesi sopiva retkiluokka ja varaa retkipäivälle riittävästi aikaa. l Tule ajoissa kokoontumispaikalle. l Suosi joukkoliikennettä. l Pysäköi autosi niin, ettei se haittaa muuta liikennettä. Lähtöpaikalla l Jos olet mukana ensimmäistä kertaa, ilmoittaudu retken johtajalle ja esittele itsesi. l Retkenvetäjä kokoaa kaikki yhteen ja kertoo retkisuunnitelman. l Retkenvetäjä nostaa esille erityisesti sillä retkellä huomioitavat turvallisuusseikat ja miten niihin varaudutaan. Retkellä l Älä koskaan luistele retkenvetäjän ohi. l Pidä riittävä etäisyys edellä luistelevaan. l Pysy aina näkö- ja huutoetäisyydellä ryhmästä. Älä venytä letkaa äläkä sooloile. l Pidä silmällä muita retkeläisiä. Jos joku kaatuu pahasti tai jää pettää, kiinnitä muiden huomio pilliin puhaltamalla. l Älä epäröi kertoa vetäjälle jos olet huonovointinen, huolestunut jostain tai sinulla on välineongelmia. l Ryhmästä voi poistua vain retkenvetäjän luvalla. Palattaessa takaisin l Älä kiiruhda retken vetäjän ohi edes rantaan tultaessa. lRetken päätöskokoontuminen on paras paikka palautteen antamiselle. 38 skrinnari skrinnari 39 Nopeuteen perustuva ryhmäjako Nopeusluokka Päivämatka km 5 < 30 4 30-50 Kenelle sopii Leppoisasti luisteleville, ulkoilusta nauttiville, myös aloitteleville. Vaatimuksena perusluistelutaito retkiluistimilla (väh. tunnin luistelu esim. radalla omaan tahtiin). Reipasta ulkoilua ja luonnossa liikkumista. Retkillä tarvitaan luistimien ja tasapainon hallintaa vähän huonommallakin jäällä. 3 40-60 Kokeneille ja hyväkuntoisille luistelijoille. 2 50-70 Kokeneille, hyväkuntoisille ja kestäville luistelijoille; liikuntasuoritus tärkeä osa. 1 > 70 Vauhdinhaluisille, kovakuntoisille, kilometrejä kerääville luistelijoille. Keskimääräinen luisteluvauhti jopa 20 km/h. Retkikuljetukset Lajin suosion kasvaessa rajusti seura suosii yhteisillä retkillä julkista liikennettä, tilausbussia ja kimppakyytiä. Seura järjestää jäsenilleen tilausbussiretkiä mahdollisuuksien mukaan. Yhteinen bussikuljetus säästää bensaa ja mahdollistaa nautittavat myötätuuliretket, kun kenenkään ei tarvitse palata lähtöpaikkaan autoa hakemaan. Paluumatkakin reissun jälkeen on mukava, kun ei tarvitse ajella liukkailla ja pimeillä teillä. Bussiretkelle ilmoittaudutaan netin kautta. Ilmoita osallistujan nimi, puhelinnumero ja miltä pysäkiltä tulet mukaan. Ilmoittautuminen on pakollinen! Mattimyöhäiset eivät pääse bussiin mukaan, sillä bussi tilataan lähtijöiden määrän mukaan. Retki maksetaan käteisellä bussissa. Varaa mukaan tasaraha! Pitempi bussimatka maksaa enemmän kuin lyhyt; bussiretken hinta ilmoitetaan kutsussa. Bussiretken toteutuminen edellyttää, että vähimmäismäärä osallistujia ilmoittautuu. Tarkista mahdollinen peruuntuminen 40 tai muut muutokset netistä tai puhelintiedotteesta ennen retken alkua. Bussi poimii retkeläisiä muutamalta pysäkiltä, jonne voit jättää oman auton tai tulla paikalle julkisilla. Kokemukset yhden pysäkin retkilähdöstä ovat niin myönteisiä, että vastaavia retkiä järjestetään jatkossakin. Seuraa siis tarkasti retkitiedotteita. Retkellä käyttäytyminen Suomen Retkiluistelijoiden retket suuntautuvat luonnonjäille, jolloin olemme aina luonnon armoilla. Onnistunut ja turvallinen retki edellyttää, että kaikki retkeläiset ovat oikein varustautuneita ja kunnioittavat jää- ja sääolosuhteiden vaihtelua. Muista kerrata kauden alussa Suomen retkiluistelijoiden tuvallisuusohje: www.skrinnari.fi/Turvallisuus. Nykyisin seuramme on iso ja monelle retkelle tulee paljon osallistujia. Suuren luistelijajoukon hallitseminen ja jään lukeminen on vetäjälle haastava tehtävä. Tee oma osuutesi retken onnistumiseksi ja noudata tinkimättä hyviksi havaittuja pelisääntöjä. Anna vetäjän keskittyä jään havainnointiin eikä varpusparvena pouk- skrinnari koilevan luistelijaryhmän paimentamiseen. Jokainen osallistuu retkelle omalla vastuullaan. Retken vetäjä tai Suomen Retkiluistelijat ry eivät ole vastuussa retkellä mahdollisesti sattuneista henkilö- tai tavaravahingoista. Yhdistyksen jäsenillä on seuran retkillä voimassa Suomen Ladun tapaturmavakuutus. Vakuutus kattaa vahingot noin 2500 euroon asti (lisätietoja Suomen Ladusta tai www.pohjola.fi). Maksimikorvaus ei välttämättä riitä, jos loukkaantuminen on vakava, joten osallistujille suositellaan lisäksi henkilökohtaista vapaa-ajan tapaturmavakuutusta, sekä kojevakuutusta esimerkiksi kameran vahingoittumisen varalta. n Bussiretken pysäkit ja aikataulu Pysäkkiluettelo on ohjeellinen, varmista käytettävät pysäkit retkitiedotteesta. Pakolliset varusteet seuran retkillä: l Retkiluistimet l Jäänaskalit ja pilli kaulatelineessä lJääsauva (apusauva suositeltava) l Heittoköysi lLantiovyöllä (ja mieluiten myös haarahinnalla) varustettu reppu lTäydellinen vaihtovaatekerta vesitiiviisti pakattuna l Eväät ja kuumaa juotavaa lTyökalut ja luistimen varaosia omien luistimien säätöä/korjausta varten Suositeltavia varusteita: l Polvi- ja kyynärsuojukset sekä kypärä lSolumuovinen istuinalusta tauoille l2 kpl muovipusseja kastuneiden jalkineiden vuoraamiseen Retken suuntautuessa länteen, luistelijoiden keräilypaikat ovat l Suojalasit ja/tai aurinkolasit l Porvoo: Rauhankatu, lKovalla pakkasella lämmin, kasvot ja tilausajopysäkki l Söderkulla: vakiovuoropysäkki, l Itäkeskus: Turunlinnantiellä Stoan vastapäätä oleva tilausajopysäkki l Rautatientori: Mikonkadun tilausajopysäkki l Hanasaari: liittymän rampissa oleva vakiovuoropysäkki Retken suuntautuessa itään, järjestys on päinvastainen, siten että lähtöpaikkana on Hanasaari. kaulan peittävä suojaus lLuisteltavan alueen kartta ja kompassi l Kamera l Kännykkä l Taukotakki tai -liivi l Riittävästi janojuomaa l Varaenergiaa l Sideharsoa ja laastareita lRiittävästi rahaa yllättäviäkin tilanteita varten Puhelintiedotteessa kerrotaan ensimmäisen pysähtymispaikan kellonaika. Arvioidut siirtymäajat vakiopysähdyspaikkojen välillä ovat Porvoo-Itäkeskus 25 min, Itäkeskus-Rautatien-tori 25 min ja Rautatientori-Hanasaari 15 min. skrinnari 41 Välkommen på skridskotur! översättning sverre slotte och henrik fagerholm foton ilkka salmi L ångfärdsskridskoåkning är att röra sig på naturis. Det är tryggt och trevligt att åka på tur med våra utbildade färdledare. Finlands Långfärdsskrinnare – Suomen Retkiluistelijat hör till vårt lands mest aktiva utfärdsföreningar. På vintern arrangerar vi skridskoturer på veckosluten och ibland även på vardagar då is- och snöläget tillåter. Turerna leds av erfarna långfärdsåkare som utbildat sig till färdledare. Föreningen är inte kommersiell utan fungerar på ideell basis: skridskoåkning är ledarnas hobby och att leda turer en fritidssyssla. Därför har al- la deltagare ansvar för trygghet och trevnad också på arrangerade färder. Föreningens skridskoturer hålls i allmänhet på sydkusten mellan Lovisa och Hangö samt på sjöarna i Nylands högplatå (t.ex. Noux, Lojo, Sammatti, Loppi och Högfors). Då isläget tillåter kan vi åka längre bort, t.ex. till Tammerfors, Lahtis, Kymmenedalen, Åbo, Åland och Raumo. På en del av dessa orter finns det lokalföreningar som arrangerar turer i den egna nejden. Föreningens medlemmar kan delta i turerna gratis. Då vi åker med abonnerad buss uppbärs en avgift beroende på vart vi åker. Om du samåker i någons bil rekommenderar vi att du erbjuder dig betala sk. Bensinpeng (rekommendation 10 cent/km). Välj en tur som passar dig Långfärdsskridskoåkning lämpar sig för människor i alla åldrar och i varierande fysisk form. Tryggast och trevligast är det att åka på en tur som är anpassad till din kondition och tekniska nivå. Syftet med turklassificeringen är att hjälpa dig välja en tur som lämpar sig för dig - dina intressen, din kondition, din uthållighet och din tekniska nivå. Klassificeringen baserar sig på skridskoåkningens hastiget. I tabellen invid ser du dock skridskoturernas riktgivande totallängd för Information om skridskoturer Soluppgång i början av januari vid Pyhäjärvi i Säkylä. 42 olika klasser. Dagsetappen baseras på antagandet, att vi skrinnar på goda isar i svag vind hela dagen, ca sex timmar. På halvdagsturer och i utmanande is- och väderförhållanden blir dagsetappen kortare. Om du är osäker på din kondition eller tekniska nivå, välj för säkerhets skull hellre en lättare tur än en mera krävande. Grundbulten för en lyckad skridskotur är god åkteknik. Man kan träna sin åkteknik på skridskobanor, t.ex. i Helsingfors på Djurgårdens naturisbana eller Åggelby konstisbana (långfärdsskridskor tillåtna bara under träningstiden för hastighetsåkning). På Tusby träsk finns vintertid en plogad skridskobana. Föreningen ordnar i början av säsongen ledda teknikövningar, om vilka meddelas skilt. Det lönar sig att träna - ju bättre du kan skrinna, desto mera njuter du av turerna. Föreningens telefonsvarare är den huvudsadkliga informationskanalen för skridskoturer. Dessutom kan man få information på webbsidan www.skrinnari. fi och genom att prenumerera på föreningens SMS-meddelanden. Information om veckoslutets turer och isläget i allmänhet läses in på telefonsvararen på fredag respektive lördag kväll före kl 19. Vid behov kommer tilläggsinformation senare på kvällen eller på morgonen, t.ex. vid plötsligt snöfall. På vårvintern arrangeras turer också på vardagsmornar, så det kan löna sig att ringa också under veckan. Om vi har bussturer på veckoslutet försöker vi förhandsinformera om dem i telefonsvararen och på webben redan före fredag kväll. Telefonsvararens nummer är hemligt och berättas för medlemmarna då de ansluter sig till föreningen. Numret är hemligt av säkerhetsskäl; vi vill att enbart föreningsmedlemmar med grundläggande kunskaper och färdigheter kommer med på våra turer. Om skrinnari skrinnari 43 du har glömt numret kan du ta kontakt med sekreteraren eller finna det på webbsidan. På föreningens webbsida (www.skrinnari.fi) finns en avdelning avsedd enbart för föreningens medlemmar. Färdledarna kan där berätta om kommande turer. Trots att telefonsvararen fortsättningsvis är vår primära informationskanal lönar det sig att kolla in webbsidan nu och då. En aktiv och ivrig färdledare kan ha lagt in mycken sådan info på webben som inte ryms med i telefonmeddelandet eller SMS:et. Webbsidorna kompletterar telefonsvararen. Information om skridskofärdernas startplats och –tid under veckosluten förmedlas också via SMS (textmeddelanden). SMStjänsten är gratis för medlemmarna, men man måste anmäla sig till den (se webbsidan). Man kan få meddelanden antingen för Nyland eller Åbo-Raumo-trakten, men inte för båda. Transport till och från isen Långfärdsskridskoåkning ökar hela tiden i 44 Skridskotur på kvällen i mars. popularitet. Föreninen rekommenderar att man använder sig av offentlig trafik, abonnerade bussar och samåkning i bil. I mån av möjlighet arrangerar föreningen abonnerad buss till skridskoåkningsplatsen. Gemensam busstransport sparar bensin och möjliggör njutbara medvindsturer, då man inte behöver skrinna tillbaka till startplatsen för att hämta bilen. Hemresan i buss är också bekväm, då man inte behöver köra i mörker eller på hala vägar. Busstransport kräver förhandsanmälning. Man anmäler sig genom att skicka ett SMS till ett nummer som uppges i telefonsvararen. Skriv i SMS:et deltagarnas namn, telefonnummer och på vilken hållplats man ämnar stiga på. Den som inte anmält sig i tid blir akterseglad, eftersom bussen beställs för ett visst antal deltagare. Var och en betalar kontant i bussen. Ta med dig jämna pengar! En lång bussresa kostar mera än en kort; priset beror på totalkostna- skrinnari derna och meddelas i telefonsvararen. För att en busstur skall kunna arrangeras krävs ett visst minimiantal deltagare. I telefonsvararen finns information om eventuell inhibering eller om andra förändringar. Bussen kör via några förutbestämda hållplatser, där deltagarna kan stiga på. Där kan man lämna sin bil, eller så kan man ta sig dit med offentliga transportmedel. Det gäller att lyssna noggrant på meddelandena. Vett och etikett på isen Finlands Långfärdsskrinnares utfärder går på naturis, så vi utsätter oss för naturens nycker. Det är en förutsättning för trygga och trevliga utfäder att alla deltagare är rätt utrustade och har respekt för isen, vädret och dess växlingar. I början av säsongen läs igenom SFR:s säkerhetsanvisningar: www. skrinnari.fi/Säkerhet. Vår förening är stor och vi har många deltagare på våra turer. Att leda stora grupper på isen och samtidigt läsa isen är en krävande utmaning för ledarna. Dra ditt eget strå till stacken och hjälp till genom att följa de spelregler vi lärt oss under åren. Det är frustrerande för ledaren att valla en fårskock med odisciplinerade skrinnare. Ge ledaren möjlighet att koncentrera sig på isen istället. Alla deltar i skridskoturen på sitt eget ansvar. Färdledaren eller Finlands Långfärdsskrinnare är inte ersättningsskyldiga för eventuell personskada eller skada på utrustning. På föreningens turer är medlemmarna försäkrade via Suomen Latus olycksfallsförsäkring. Försäkringen täcker skador upp till ca 2500 euro (för mera information kontakta Suomen Latu eller www.pohjola. fi). Den maximala ersättningen räcker inte nödvändigtvis till vid allvarligare tillbud. Tilläggsskydd i form av privat olycksfallsförsäkring för fritidsaktiviteter kan rekommenderas, liksom även eventuell utrustningsförsäkring för kamera el.dyl. n skrinnari Förutsättningar för en lyckad tur Då du kommer på tur l Packa och granska din utrustning redan kvällen innan l Kom ihåg matsäcken och tillräckligt med dryck l Kom i tid till samlingsplatsen l Åk gärna kollektivt l Parkera bilen så att den inte stör övrig trafik På startplatsen l Om det är din första tur, berätta det för färdledaren och presentera dig l Åkarna samlas kring färdledaren, som berättar om planerna l Om åkarna delas in i grupper enligt färdighet, välj en grupp som passar Dig På utfärden l Skrinna aldrig framför turledaren! l Håll tillräckligt avstånd till framföråkande l Håll dig inom syn- och hörhåll från gruppen. Undvik att tänja ut karavanen och att soloåka l Håll ett öga på andra åkare. Om någon faller illa eller isen brister, blås i visselpipan för att fånga de andras uppmärksamhet l Avlägsna Dig aldrig från gruppen utan att meddela färdledaren Då turen går mot sitt slut l Skynda inte förbi färdledare ens då Du närmar Dig stranden 45 KAiKKi luisteluuN RetKiAitAstA! Gruppindelning enligt åkhastighet Hastighetsklass Dagsetapp km 5 < 30 Åkare som vill njuta av uteliv, även för nybörjare. Åkaren behärskar långfärds-skrinningens grunder (åtminstone en timmes skrinning på t.ex. bana i egen takt). 4 30-50 Åkare som uppskattar hurtigt uteliv och skrinning i naturen. På turerna bör åkaren kunna behärska skridskorna och balansen även på litet sämre isar. 3 40-60 Erfarna åkare med god kondition. 2 50-70 Erfarna och uthålliga åkare med god kondition; tonvikt på turens idrottsliga karaktär . 1 > 70 Fartälskare, åkare med stenhård kondition, kilometerslukare. Den genomsnittliga skrinningshastigheten är t.o.m. 20 km/h. Lämpar sig för vem? tätä mAiNostA esittämällä sAAt luNdhAgs spiKe -NAsKAlit KAupAN päälle! luistimet VARusteet Asusteet... LUiStiMEt JA VARUStEEt Den obligatoriska utrustningen på fls/srl turer: l Långfärdsskridskor l Isdubbar med tillhörande visselpipa l Ispik + hjälpstav (helst två jämbördiga piggstavar) l Kastlina lRymlig ryggsäck försedd med midjerem och grenrem lKomplett ombytesgarderob i vattentäta påsar lDagens proviant och termosförvarad het dryck lVerktyg samt reservdelar för justering/ reparation av sina egna skridskor Rekommenderas att plocka med sig på fls/srl turer: Nordic-luistimet Nordic NNN bc-luistimet Multi-luistimet Naskalit Sauvat Salomon Profil -side Salomon Pilot -side Heittoliina Exa 40-luistelureppu lKnäskydd och armbågsskydd samt hjälm lHopvikbar sittdyna i cellplast för pauser lÅtmistone två tunna plastpåsar för skydd av torrbytta sockor i nerblött pjäxa l Störtloppsglasögon eller solglasögon lVid hård köld varmt skydd för ansikte och hals l Slidkniv och tändstickor/tändare l Karta och kompass l Kamera lMobiltelefon l Överdragsjacka eller väst för pauserna lDryck lEnergistänger, russin, torkad frukt etc. l Plåster och förbandstyg l Kontanter för oförutsedda händelser MOnOt JA SitEEt Salomon bc -side LUiStiMEt SitEEt Kevyt komposiittirunkoinen retkiluistin bc-siteet skrinnari Salomon X-Adventure 6 BC-MOnOt SitEEt Alfa Skarvet bc Gore-Tex nahkamono Monikäyttöside retkiluistimiin, metsäsuksiin ym. TAMMISTON TÄHTI 46 ejä esimeRKK mme: AstA VAliKoim skrinnari ULKOiLUn UUSi AiKA NILSAKSENPOLKU 2, 01510 VANTAA PUH. 010 397 0420 KAuppAKeSKuS FOruM KUKONTOrI, YrjöNKATU 29, 00100 HELSINKI, PUH. 010 3970410 PUHELUIdEN HINNAT 8,28 SNT/PUH. + 17,04 SNT/MIN. 47 VERKKOKAUPPA: REtK iA ittA.fi Retkenvetäjät kaudella 2012–2013 Katri Malmström Eva-Lotta Backman-Winquist Lars Rikberg Petri Koskinen Bernt Blom Jörgen Eriksson Risto Helkiö Päivi Leppänen Taina Kinnunen Nina Berglund Reino Kaario Susanna Jokinen Eki Haapomaa Simo-Pekka Reponen Gretel Hemgård Terja Kuuri-Riutta Henrik Fagerholm Seppo Noro Auli Köresaar Harri Helena Haapomaa Mirja Hämäläinen Hypén PÄÄKAUPUNKISEUTU Backman-Winquist Eva-Lotta [email protected] 040 748 8624 Berglund, Nina [email protected] 040 525 1938 Fagerholm, Henrik henrikfagerholm@ gmail.com 040 555 5562 Haapomaa, Eki eki.haapomaa@ gmail.com 050 487 6208 Blom, Bernt [email protected] 050 563 1038 Haapomaa, Helena helena.haapomaa@ gmail.com 040 747 2299 Eriksson, Jörgen jorgen.v.eriksson@ gmail.com 040 522 3222 Hakola, Jouni jounipt.hakola@ gmail.com 040 149 0002 48 Hakola, Liisa [email protected] 050 343 7336 Hollo, Harri [email protected] 040 744 0900 Kallio, Soile [email protected] 0400 424 471 Hari, Jyrki [email protected] 040 701 3949 Hypén, Harri [email protected] 050 351 2417 Helkiö, Risto [email protected] 0400 415 249 Hämäläinen, Mirja mirja.hamalainen@ fimnet.fi 050 525 2843 Karppinen, Antti antti.karppinen@ kotikone.fi 040 724 4551 Hemgård, Gretel gretel.hemgard@ hemgard.fi 040 572 7880 Hirvonen, Matti matti.hirvonen@ poljin.fi 040 419 4555 Rauli Rantavuori Pirjo Pajarinen Jokinen, Susanna susanna.jokinen@ pp5.inet.fi 040-527 8660 Kaario, Reino Kinnunen, Taina taina.kinnunen@ kolumbus.fi 0400 332 442 Koskinen, Petri petri.aj.koskinen@ gmail.com 040 565 2051 [email protected] Köresaar, Auli [email protected] 0400 824 563 Leppänen, Päivi [email protected] 040 136 1061 Malmström, Katri katrimalmstrom@ yahoo.com 050 338 7629 Mäkelä, Kaisa [email protected] 050 549 9158 skrinnari Kuuri-Riutta, Terja terjakuuririutta@ gmail.com 040 343 3414 040 773 5604 skrinnari Mikael Porthin Noro, Seppo [email protected] 0400 106 038 Olkkonen, Tero [email protected] 040 774 5717 Pajarinen, Pirjo [email protected] 050 303 9758 Porthin, Mikael mikael.porthin@ gmail.com 050 530 8496 Poutanen, Isak isak.poutanen@ stormfageln.fi 050 304 4732 Puura, Pekka pekka.puura@ Palmén, Henrik vaisala.com [email protected] 050 327 2476 040 348 5422 Rautavuori, Rauli Palmén, Virpi [email protected] virpi.palmen@ 050 357 0916 kisakallio.fi 040 502 9688 u 49 Pirjo Salminen Seppo Sihvonen Riitta Väänänen Simo Ahtola Eero Welin Roope Ruokolainen Rolf Vainio Irma Ruokolainen Kari Santamaa Jouko Vikström Pirjo Tynjälä Pertti Susi Jyri Makkonen Sverre Slotte Kari Tiitola Ilkka Salmi Ralf Simonsson Hans Åkerberg Vesa Heinonen Juha Vainikka Reponen, Simo-Pekka [email protected] 040 770 9584 Simonsson, Ralf [email protected] 0400 100 230 Vainio, Rolf [email protected] 040 595 1077 Rikberg, Lars [email protected] 0400 961 616 Sipola, Pekka [email protected] 0400 506 830 Salmi, Ilkka [email protected] 040 556 1202 Slotte, Sverre [email protected] 050 483 9532 Valtonen, Pertti pertti.valtonen@ welho.com 0400 812 123 Salminen, Pirjo ”Pipsa” [email protected] 040 589 0682 Sihvonen, Seppo seppo.sihvonen@ ovi.com 050 482 7452 50 Tiitola, Kari kari.tiitola@ kohdennus.fi 040 511 8411 Tynjälä, Pirjo [email protected] 050 530 9591 Vikström, Jouko ”Musti” [email protected] 050 301 9474 Väänänen, Riitta [email protected] 045 650 6561 Åkerberg, Hans hasse.akerberg@ netti.fi 040 588 2535 Matti Inkinen Leo Kinnunen Tarja Vainikka HANKO Lindholm, Christer [email protected] 040 742 5415 KERIMÄKI Welin, Eero [email protected] 045 269 9254 IMATRA/ LAPPEENRANTA Vainikka, Juha juha.vainikka@ pp.inet.fi 0400 857 080 LAHTI Hartman, Vesa [email protected] 040 823 4440 Vainikka, Tarja tarja.vainikka@ pp.inet.fi 050 322 0872 skrinnari Ruokolainen, Irma irma_novaky@ yahoo.com 040 824 6991 Ruokolainen, Roope roope.ruokolainen@ hotmail.com 040 824 6991 skrinnari RAUMA Heinonen, Vesa vesa.heinonen1@ gmail.com 0400 963 346 Santamaa, Kari kari.santamaa@ dnainternet.net 040 549 6213 Susi, Pertti [email protected] 050 531 5056 TAMPERE Kinnunen, Leo leo.kinnunen@ pohjois-pirkanmhy.fi 044 776 4552 Makkonen, Jyri [email protected] 0400 743 410 TURKU Hirvonen, Vesa vesa.hirvonen@ pp5.inet.fi 0400 405 430 Kronholm, Henrik jhmkronholm@ gmail.com 0400 764 401 Sundström, Åsa asa.sundstrom@ mebb.net 0400 442 296 Holkeri, Mika mika.holkeri@ kolumbus.fi 040 531 9296 Suomi, Maarit maarit.suomi@ kolumbus.fi 040 513 7504 Inkinen, Matti [email protected] 0400 665 393 VAASA Ahtola, Simo [email protected] 040 501 9251 51 Kutsu Kallelse Liity jäseneksi! Suomen Retkiluistelijat ry:n syyskokous Höstmöte for Finlands Långfärdsskrinnare rf l Suomen Retkiluistelijat ry on Suomen Ladun Aika: torstaina 22.11.2012 klo 18 Tid: torsdagen den 22.11.2012 kl 18 jäsenyhdistys. Seuran jäseneksi voit liittyä täyttämällä liittymislomakkeen, jonka löydät osoitteesta www.suomenlatu.fi/liity. l Täytettyäsi liittymislomakkeen Suomen Latu lähettää sinulle parin viikon sisällä jäsenmaksulaskun sekä nettisivujen rekisteröitymistunnuksen. Paikka: Olympiastadion, kahvilan kabinetti, Paavo Nurmentie 1, Helsinki Plats: Olympiastadion, kafé kabinett, Paavo Nurmivägen 1, Helsingfors Asialista: l Sääntömääräiset asiat, mm. henkilövaalit Agenda: l Stadgeenliga ärenden, bl.a. val av funktionärer minen tarvitsee tehdä vain kerran, jolloin itse luot oman käyttäjätunnuksen ja salasanan. Unohtuneen rekisteröitymistunnuksen saat osoitteesta sihteeri(at)skrinnari.fi. Tervetuloa! Välkommen! l Jos olet rekisteröitynyt aikaisemmin, mutta l Nettisivuille www.skrinnari.fi rekisteröity- TUNTURIHIIHTO Valikoimissa Sporten-eräsukset ja Komperdell-sauvat! altai skis ”Sliding Snowshoe” unohtanut käyttäjätunnuksesi ja/tai salasanasi, kokeile "Salasana hukassa" -toimintoa tai laita sähköpostia osoitteeseen skrinnari(at)gmail.com. l Voidaksesi osallistua opastetuille retkille si- nun tulee ensin osallistua seuran järjestämälle tulokaskurssille ja –retkelle. Tulokaskurssien ajankohdat ja ilmoittautumisohjeet löydät seuran nettisivuilta. l Jäsenmaksu sisältää kaikki seuran ja Suomen Ladun jäsenedut: maksuttomat opastetut retket, jäätiedotuksen, tekstiviestipalvelun, netin jäsensivut, Skrinnari- ja Latu ja Polku –lehdet sekä tapaturmavakuutuksen seuran retkillä ja tapahtumissa. Oletko joskus tarponut lumessa päästäksesi luistelemaan peilikirkkaalle jäälle? Mitä jos ensi kerralla menisitkin luistelupaikoille uusilla HOK lumikengillä? Altai Skis HOK, ”sliding snowshoe” eli liukulumikenkä, yhdistää suksen ja lumikengän parhaat ominaisuudet: ketteryys, absoluuttinen pito, helposti hallittava liuku ja helppo ohjautuvuus. walking skiing Metsäisessä ja mäkisessä maastossa HOKilla on helppo ja mukava edetä. HOK toimii erinomaisesti X-Trace monitoimisiteen kanssa. Kauden uutuus X-Trace Pivot tekee helppokäyttöisestä siteestä vielä entistäkin paremman hiihtää. Suomen suurin retkiluistelijan erikoisliike. Valikoimissa kaikki, mitä luistelija tarvitsee! Myös teroitus- ja vuokrauspalvelu sekä kanootit ja melontavälineet. Storörintie 2, Sipoo puh. 52 010-4236 900 SRL:n jäsenille -10% luisteluvälineistä www.bearwater.fi [email protected] skrinnari Markkinointi ja maahantuonti: www.oac.fi skrinnari Myynti: hyvinvarustetut retkeily- ja urheiluliikkeet sliding 53 20-vuotisjuhla lauantaina 8.12.2012 kello 15 -18 Brahen kentällä luistimilla reppu selässä ja naskalit kaulassa Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet www.skrinnari.fi 18.11.2012 20-års jubileum lördagen 8.12.2012 klockan 15 - 18 Berghälls konstisbana med skridskor, ryggsäck och isdubbar runt halsen Program och anmälningsinformation www.skrinnari.fi 18.11.2012 54 skrinnari skrinnari 55
© Copyright 2024