Skrinnari 2012 - Suomen Retkiluistelijat

skrinnari
Suomen Retkiluistelijat ry 2012–2013
Finlands Långfärdsskrinnare rf
Vuosijulkaisu n:o 20 l Årsskrift n:r 20
sisältö
SRL 20 vuotta / FLS 20 år ............................................................................ 4
Katsaus edelliseen kauteen: Lyhyt mutta ytimekäs .................... 7
Matkaluistelija kiinnostuu vapaista jäistä .................................... 12
XVIII jääkongressi Turussa ........................................................................ 14
XVIII Iskongress i Åbo ...................................................................................... 18
Vikingarännet Ruotsi ....................................................................................... 22
Retkiluistelua Venäjällä ................................................................................... 26
Lähikuvassa: Eva-Lotta Backman-Winquist .................................... 28
Jään elämä .............................................................................................................. 30
Tervetuloa luisteluretkelle ..................................................................... 36
Välkommen på skridskotur .................................................................. 42
Retkenvetäjät kaudella 2012–2013 ................................................ 48
Kokouskutsu ................................................................................................... 52
Juhlakutsu ........................................................................................................ 55
Suomen Retkiluistelijat ry
l Suomen
Retkiluistelijat ry on Suomen Ladun jäsenyhdistys, joka on erikoistunut retkiluistelun edistämiseen. Seura järjestää jäsenilleen ohjattuja retkiä viikonloppuina ja lomapäivinä jäistä riippuen lähinnä loka-huhtikuussa.
Lisätietoja seurasta ja sen toiminnasta sekä jäseneksi liittymisestä löytyy Internet-osoitteista
www.skrinnari.fi ja www.suomenlatu.fi.
Finlands Långfärdsskrinnare rf
l Finlands
långfärdsskrinnare rf är en medlemsförening i Suomen Latu. Föreningen har
specialicerat sig på att främja långfärdsskridskoåkning. Föreningen arrangerar ledda turer på
naturis främst under veckoslut och helgdagar under oktober-april.
Mera information om föreningen, dess verksamhet och hur man kan ansluta sig finns på
webbsidorna www.skrinnari.fi och www.suomenlatu.fi.
Skrinnari-lehti
Tämän numeron toimitus:
Sirpa Karjalainen, Riitta Malve, Liisa Väkevä (tekstit) ja Ilkka Salmi (kuvat ja ulkoasu)
Kannen kuva: Ilkka Salmi
Paino: Nykypaino Oy, 2012 Painos: 2500 kpl
skrinnari
3
SRL 20 vuotta
ÖVERSÄTTNING HENRIK KRONHOLM kuva Eki haapomaa
S
uomen Retkiluistelijat ry viettää
20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna. Juhlavuoden kunniaksi järjestimme kansainvälisen Skridskonät -verkoston Iskongressin.
Konferenssin järjestäminen oli aikamoinen
4
ponnistus. Suurkiitos järjestelytoimikunnalle
ja talkoolaisille! Järjestelyt onnistuivat hyvin,
vaikka osallistujien pettymykseksi oleellinen
osuus tapahtumasta eli luisteltava meri- tai
järvijää puuttui. Onneksi sentään Turun ma-
skrinnari
torataa päästiin kiertämään.
Jäsenistölle järjestämme erillisen juhlan 20
vuotemme kunniaksi Kallion kentällä Helsingissä 8.12. klo 15-18. .Juhlan järjestäminen
meren tai järven jäällä olisi haastavaa. Lupaan kuitenkin, että jos olosuhteet sen sallivat, joku tai paikkakunnittain jotkut tulevan
talven retkistä kutsutaan juhlaretkinä. Esim.
uuden vuoden vastaanotto jäällä on hyvin
mieleenpainuva. Kun Tuusulanjärvi oli sopivasti jäätynyt vuoden vaihteessa, iso joukko
skrinnari
kokoontui nostamaan maljan ja ihailemaan
ilotulituksia. Viime kaudella ei löytynyt uuden vuoden vastaanottajaisjäitä, mutta tammikuun 1. päivä vihdoin päästiin aloittamaan
luistelukausi virallisesti.
Harrastuksemme keskeinen tekijä on järvien ja meren jää. Se on tuoretavaraa eli jos
haluaa luistella, on mentävä, kun luisteltavaa
jäätä on. Retkitarjonta on siihen nähden ollut
varsin runsasta. Koska jää on luisteltavaa vain
lumettomana, se usein on kohtalaisen ohut-
5
ta ja harrastukseen liittyy plutausriski.
Tulokasluennoilta saimme palautetta,
että toiminta tuntuu olevan sisäänpäin
kääntynyttä ja kannustamisen sijaan esim.
aloittelijoita ei haluta mukaan retkille. Retkenvetäjät ovat kokeneita luistelijoita ja he
toimivat täysin vapaaehtoisina ilman korvausta. Kun luistelutekniikka on kohdallaan,
luisteluvauhti on helposti liian nopea ihan
aloittelijalle ja kullakin on oma luontainen
rytminsä, joka määrittää nopeuden. Hyvin
hitaiden harjoittelijaryhmien vetäjiksi on
F
Lyhyt mutta ytimekäs
kausi 2011–2012
Teksti Lars Rikberg
V
iime talven kausi oli lyhyt mutta
ytimekäs. Toistuvat matalapaineet lumisateineen peittivät jääkenttiä tehokkaasti. Kolmas lumitalvi
peräkkäin on varma osoitus ilmastonmuutoksesta. Toisaalta Ruotsissa pystyttiin isoilla järvillä luistelemaan verrattain
pitkään. Vuotuinen vaihtelu tekee jäähavainnoinnin mielenkiintoiseksi ja joskus
myös erittäin haastavaksi.
FLS 20 år
inlands Långfärdsskrinnare rf firar sitt 20
årsjubileum i år. Jubileet till ära arrangerade vi det internationella Skridskonätet
nätverkets Iskongress. Att ordna konferensen
krävde en verklig kraftinsats. Ett stort tack till
arrangörskomitten och talkoarbetarna! Arrangemangen lyckades väl, fast en väsentlig del
av evenemanget fattades, till deltagarna stora
besvikelse, nämligen åkbar havs- eller sjöis.
Lyckligtvis fick vi åtminstone skrinna runt
skridskomasken i Åbo.
Vi ordnar en jubileumsfest för medlemmarna, våra 20 år till ära, på Berghälls konstisbana
i Helsingfors 8.12 kl 15-18. Att ordna festen
på havs- eller sjöis vore krävande. Jag lovar
åtminstone, att om föret medger, så kommer
någon eller ortsvis några turer att utnämnas till
jubileumsturer. Tex. att fira tolvslaget på nyårsafton på is brukar vara minnesrikt. När Tusby
träsk hade frusit lagom till nyår samlades stora
skaror för att höja en skål och beundra fyrverkerierna. Förra säsongen frös det inte till i tid
för att fira nyår på skridskor, men den första
januari inleddes äntligen säsongen officiellt.
En central del av vår hobby är sjö- och havsis. Den är en färskvara, vilket innebär att om
6
vaikeaa löytää halukkaita. Tämän vuoksi
riittävä luistelutaito on hankittava radalla ja
siihen on mahdollisuus mm. tekojääradoilla. Suurin osa retkenvetäjistä on ruvennut
vetäjäksi voidakseen jakaa harrastuksemme helmet, mm. luistelunautinnon ja mahtavat luontoelämykset eli ehdottomasti haluamme kaikki kiinnostuneet mukaan.
Skrinnari.fi sivuille tulee muutoksia syksyn
aikana. Jos sinulla on ongelmia, lähetä maili;
[email protected].
Tervetuloa, nähdään jäillä!
man vill skrinna, så måste det ske när det finns
is. Turutbutet har varit mycket stort. Eftersom
is endast är åkbar så länge den är snöfri, är den
ofta ganska tunn, vilket medför risk för plurr.
På nybörjarföreläsningarna har vi fått respons om att verksamheten känns inåtvänd
och istället för att sporra tex. nybörjare, så
vill man inte ta med dem på tur. Turledarna är erfarna skridskoåkare som verkar helt
ideellt utan ersättning. Då skridskotekniken
är i skick, blir farten lätt för hög för en absolut nybörjare. Alla har dessutom sin egen
naturliga rytm, som bestämmer farten. Det
finns alltså inte många villiga dragare för så
långsamma övningsturer. Därför bör man
först skaffa tillräckliga färdigheter på bana.
Därtill finns möjlighet bla. på konstisbanor.
Största delen av turledarna har blivit ledare
för att kunna dela de bästa stunderna av vår
hobby, bla. åkglädjen och fantastiska naturupplevelser med andra, så givetvis vi vill ha
alla intresserade med.
Skrinnari.fi sidorna kommer att förändras
under hösten. Om du har problem, skicka
majl till [email protected].
Välkomna, vi träffas på isen!
skrinnari
Päijänne 28.1.2012,
kuva Ilkka Salmi.
u
skrinnari
7
Syksy 2011 alkoi sateisena ja lämpimänä. Runsaat sateet nostivat järvien
pintoja ja voimistivat virtauksia. Kun jäät
lopulta tulivat oli jäätiedustelu rantojen
tuntumasta todella haasteellista. "Rannat
upottavaa suota", "rannat ohkaisissa jäissä". Padasjoella esimerkiksi rannat eivät
kantaneet lainkaan, mutta jo n. 10 metrin
päässä rannasta oli kantavaa jäätä. Omatoimikausi Padasjoella alkoi laitureita hyväksikäyttäen 26.12.2011, joka siellä on
todella myöhäinen ajankohta.
Kauden ensimmäiset viralliset retket järjestettiin 1.1. Tampereella ja Hyvinkäällä.
Tammikuun kaksi ensimmäistä viikkoa olivat
ehkä ne kaikkein parhaat. Vaikka lunta tuli
tasaisesti syntyi uusia jäitä nopeaan tahtiin.
Espoossa havaitsin pari poikkeavaa jäätymiskuviota. Pienet Nuuksion järvet eivät
saaneetkaan ensimmäisinä kantavaa jäätä.
Erityisen hidasta jäätyminen oli Nuuksion
Kolmperäjärvellä (pieni lampi oikeastaan)
joka oli riskirajoilla luisteltavissa 8.1.12.
Huomattavasti isommilla järvillä Urjalla,
Vääräjärvellä ja Kattilajärvellä oli kantavuus jo todella hyvä. Selitys lienee, että
Kolmperän kahdesta "perästä" virtaa lisää
vettä järveen ja yhdestä "perästä" virtaa
pois ja vesi oli korkealla.
Kivenlahden alue Espoossa jäätyy yleensä verrattain nopeasti ja sieltä pääsee siirtymään Kirkkonummen puolelle ja Långvikin suulle jo ennekuin Soukan Klobbenin
alue on kantavassa jäässä. Tammikuussa
kuitenkin kova tuuli söi jäitä laajalta alueelta ja Kivenlahden sillan eteläpuolella
oli avovettä varsin pitkään. Avovesialue
yhdessä tuulen aiheuttamien virtausten
kanssa heikensi, pakkasista huolimatta,
alueen jäät poikkeuksellisen ohuiksi. Retkellä 15.1.12 jouduimme kävellen ohittamaan Marinsataman ja siitä rantabaanoja
pitkin kantavimmille jäille.
Lumentulo peitti nopeasti jääkenttiä
8
alleen. Mahdollinen lumentulo ja epävarmuus matalapainealueiden lumimääristä
johtivat myös rekikutsuihin, joissa jopa
pyydettiin ottamaan sukset mukaan lisävarusteeksi. Nuuksiossakin kausi kesti
poikkeuksellisesti vain muutaman päivän.
Lauantain 7.1. kruunasi auringonlasku valtavan kokoisella "haloilmiöllä", joka yleen-
sä ennustaa säätyypin vaihtumista. Näin
oli myös nyt, Nuuksion jäät hautautuivat
lopullisesti lumen alle.
Tasaisesti satanut lumi näkyi myös tilastoissa. Viime kaudella järjestettiin vähemmän retkiä kuin edellisinä vuosina. Tästä
johtuen jäitä haettiin nyt laajasti myös ulkomailta. Omatoimisesti ja yhteisesti. Viron
Pärnun edustalla viikonloppuna 11.-12.6.
järjestettiin 6 eri retkeä, hieno saavutus!
Me henki
Mahtavaa oli se talkoohenki ja jäiden
hyödyntäminen niin virallisina, omatoimiretkinä kuin myös jääraportointina.
Jäistä tuli nopeasti tietoa ja moni vetäjä
Rauman saaristo 29.1.2012,
kuva Pekka Kettunen.
u
skrinnari
skrinnari
9
otti ylimääräisiä vuoroja, jolloin retkien
määrää saatiin lisättyä.
Vilkkain viikonloppu oli 15-16.1, jolloin
sunnuntaina järjestettiin 8 virallista retkeä
ja lukemattomia omatoimi/jäätiedusteluretkiä (olisi hyvä jos omatoimiretkistäkin raportoitaisiin useammin). Virallisia retkiä oli
sekä aamu-, että iltapäivällä. Esim. Majvikenin aamupäivän retkeläisistä siirtyi suoraan
Klobbenin retkelle ja pääsi suhteellisen pienellä siirtymällä koko päiväksi jäille.
Kevätjäät tulivat ja menivät
Myös kevätkausi oli poikkeuksellinen; maaliskuussa ja huhtikuun alussa oli pitkiä yöpakkasjaksoja. Kevätaurinko ja yöpakkaset
kypsyttivät jäät luistelukelpoisiksi ja taas
10 mentiin! Viikolla 11 oli tilanne jo alkuviikosta lupaava. 17-18.3 täydellisissä kevätolosuhteissa järjestettiin yhteensä 5 virallista
retkeä Aurinkolahdella ja Espoonlahdella.
Järvisuomen osalta kevätjääkausi jäi lyhyeksi, sillä lumi suli varsin myöhään. Padasjoella oli vain vajaan viikon mittainen
jakso jolloin pääsi kevätjäistä nauttimaan.
Järvisuomen kausi jatkoi siis mukavasti Etelä-Suomen päättynyttä kautta. Padasjoella
pääsi hyvin luistelemaan vielä 22.4.
Kausi oli kevätjäistä huolimatta todella
lyhyt: ensimmäinen virallinen retki 1.1.12
ja viimeinen virallinen 9.4! Tästä huolimatta saimme taas nauttia mahtavista retkistä,
hyvästä huumorista ja mukavista muistoista
luonnon helmassa, nähdään taas jäillä! n
skrinnari
kausi 2011–2012 numeroina
l Seuran retkiä yht.
Ryhmä I Ryhmä II
Ryhmä III Ryhmä IV
Ryhmä V
l Osallistujia yht.
l Osallistujia/ryhmä
l Kilometrejä yht.
l Km keskimäärin
l Plutauksia
l Tapaturmia
skrinnari
2010–11
2011–12
102
2
0
34
49
8
1091
11
2936
29
5
0
73
2
0
26
30
10
686
9
1985
27
1
1
Katri Malmström Uudenkaupungin
edustalla, taustalla Lyökin pooki.
Kuva Rauli Rautavuori.
11
luistelutekniikan harjoittelua. Näin ajatusta mahdollisesta osallistumisesta seuraavan
kauden tulokasretkelle kypsyy rauhassa.
Viime kaudella kurssilaisia oli kahdeksan. Ensimmäisellä kerralla kävimme tulokasluentoaiheet läpi sovellettuna
seudullemme. Kampetta oli taas esillä ja
hypisteltävänä enemmän kuin laki sallii.
Toisella kerralla opiskelimme luistelutekniikkaa Harjun Portin auratulla reitillä.
Kurssilaisten päällimmäiset mielenkiinnon kohteet olivat tällä kertaa kunkin
tarpeisiin sopivimpien luistimien/ luistelujalkineiden löytäminen, luistimien säätö, luistelutekniikan opiskelu ja turvallisuuspuolella lähinnä suojien ja sauvojen
käyttö. Pintajäähän pääsimme tutustumaan maaliskuisilla reiteillä kiitettävästi.
Mukavaa oli ja retkitunnelmiin pääsimme
reitin varren katetulla tulipaikalla makkaraa paistellen kevään valoa ihastellen. n
luistelureittejä, joilla enin osa luistelukilometreistä taitetaan. Tulokaskurssien on
järkevää palvella sekä retkiluistelijoita että matkaluistelijoita. Jyrkkää raja-aitaa on
turha pystyttää. Alueen ainoana vetäjänä
mahdollisuuteni järjestää useita erilaisia
kursseja ovat rajalliset.
Kurssit pidetään kansalaisopistolla.
Toissakautena kurssilaisista puolet oli
omatoimiretkeilijöitä, jotka olivat retkiluistelukokemuksensa kautta jo pitkällä
lajin yksityiskohdissa ja toinen puolisko
oli enemmän tai vähemmän aloittelevia
matkaluistelijoita. Viime kaudella porukka
koostui selkeästi matkaluistelijoista, jotka
ilmoittivat heti kurssin alussa haluavansa
mahdollisimman paljon tietoa myös retkiluistelusta. Savonlinnan kurssien kantava idea onkin juuri se, että matkaluistelijat saattavat innostua retkiluistelusta, kun
he saavat aiheesta asianmukaista tietoa ja
Myötätuulta Harjun Portin radalla.
Matkaluistelija
kiinnostuu
vapaista jäistä
OAC Long Tour
toimii haastavimmissakin jääolosuhteissa!
Vaihda
komposiittiin!
Kuv
assa
OAC
Lon
g To
ur E
vo II
ja X
-Tra
ce sid
e
Teksti ja kuva Eero Welin / retkenvetäjä
T
12 äällä Järvi-Suomessa auraamattomien luonnonjäiden kausi sananmukaisesti töksähtää runsaaseen
lumentuloon usein jo marras-joulukuussa. Toisaalta täältä löytyy luistelijoille
hyvätasoisia ja riittävän pitkiä matka-
skrinnari
www.oac.fi
skrinnari
Mallisto kaikkiin
jääolosuhteisiin!
13
nista, muutama Norjasta ja kolme Venäjältä. Iso porukka ruotsalaisia rantautuikin jo
perjantaina toiveikkaina luistelujäitä etsimään. Lunta vain oli niiin paljon.
Uuden Seelannin luistelua esiteltiin edellisessä Skrinnarin numerossa ja Pietarin jäistä
on oma juttunsa nyt. Turvallisuutta käsiteltiin
niin varusteiden (luistimet, kuivapuvut, pukeutuminen), vetäjäksi kehittymisen kuin
riskien ennakoinnin ja hallinnan näkökulmasta. Osoite www.skidskonätet.net avautuu yhteisellä käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Oikean reunan alasvetovalikosta löytyy
iskongress 2012 esitysten materiaali.
Seuraavassa joitakin poimintoja esityksistä.
Paha kaatuminenkin on usein seurausta
kasautuneista riskitekijöistä, jotka voitaisiin välttää hyvällä ennakoinnilla. Vetäjän
”kova osaaminenkin” on vähemmän tärkeää kuin ymmärtää omat ja osallistujien ra-
joitukset eteen tulevissa olosuhteissa. Retken onnistumiselle on tärkeää, että kaikilla
on hyvä ymmärrys omista kyvyistään ja
kaikenlainen retkeen liittyvä tieto välittyy
ryhmässä. Vetäjältä vaaditaan paljon, mutta
retkeläisten pitää muistaa perusseikat; ei
luistella vetäjän ohi, ei painosteta riskeihin.
Riskejä lisäävät myös väsymys, huono jää
tai muuttuva sää. Varusteita ja tekniikkaa
kannattaa hioa moneen keliin. Luetaan
www.skrinnari.fi/Turvallisuus ja rakennetaan hyvä ryhmähenki joka retkelle.
Hollantilaiset luistelevat paljon Ruotsin jäillä. Tapaus Vätternillä osoitti, miten
tärkeää on tuntea paikalliset olosuhteet,
hankkia tarpeellinen tieto, arvioida riskit ja
toimia niiden mukaan. Ryhmän tarkoituksena oli kiertää Visingön saaren pohjoiskärki. Lämpenevä sää ja nouseva lounaistuuli kuitenkin repäisivät koko järven jää-
XVIII jääkongressi Turussa
teksti sirpa karjalainen haastateltuina Maarit Suomi ja Hasse Åkerberg
kuvat ilkka salmi
T
ammikuun iskongressin valmisteluihin virittäydyttiin jo edellisessä Vesteråsin kokouksessa 2010. Siitä alkoi
aiheiden ja paikan etsintä. Mitä osallistujat
juuri tältä kongressilta odottavat? Turku
valittiin lopulta sujuvien Ruotsin yhteyksien vuoksi ja itse kokouspaikkakin täytti
moninaiset tarpeet. Vastaavat kokoukset
on aiemmin järjestetty Ruotsissa ja lähinnä
ruotsalaisten yhdistysten kesken. Skridskonätet hoitaa kongressin yhteydessä viralliset
kokouksensa ja kehittää tietojärjestelmiä.
Kiinnostavia aiheita haravoitiin pitkin
14 vuotta ja iloisesta hulinasta päätellen niitä löydettiin. Neljää esitystä vedettiin
samaan aikaan eri saleissa. Kaikkiin sessioihin riitti kuulijoita ja moni yritti sukkuloida useamman välillä. Samaan aikaan
pyöritettiin filmejä, näyttelyitä, vaihdettiin
kuulumisia - ja yritettiin löytää luistelujäitä
Turun ympäristöstä.
Iskongressista muodostui mukava kansainvälinen retkiluistelijoiden ja ennen
muuta vetäjien tapaaminen. Kokoukseen
saapui ilahduttavan paljon, lähes 100 luistelijaa Ruotsista, 50 Suomesta, 7 Hollan- u
skrinnari
skrinnari
15
massan koilliseen ja ryhmä jäi railon taakse. Onneksi meripelastajien helikopteri
saatiin nopeasti paikalle ja ryhmä turvaan.
Koko tapausselostus löytyy www.hlsk.nl.
Skrinnareilla on 70 retkenvetäjää. Jäsenmäärän kasvaessa heitä tarvitaan tietysti lisää. Jo ensi talvena voivat hohtavat peilijäät
innostaa kaikki kaivamaan luistimet esiin
ja retket täyttyvät pikavauhtia. SRL järjestää vetäjäkandidaateille puolentoista vuoden koulutuksen, jonka henkilökohtaiseen
suunnitelmaan sisältyy johtajuutta, viestintää, ryhmädynamiikkaa, suunnistusta/
GPS-navigointia, ensiapua, meteorologiaa,
jäätietoa, luistelutekniikkaa, varustetietoa,
turvallisuus-, pelastus- ja hypotermiaharjoitukset sekä henkilökohtainen mentorointi.
Kolmasosa suomalaisista vetäjistä on
naisia ja nuoret naiset ovat myös aktiivisia
luistelijoita. Mitään yhtä erityistä syytä emme tähän pystyneet antamaan ruotsalaisille,
joiden retkiluistelun pelätään ukkoutuvan.
Suomen ympäristökeskus kehittää suomen järvien jääraportointia osana ilmaston
muutoksen seurantaa. Jäätymisestä ja jäiden lähdöstä saadaan raportti 170 järveltä.
Kallaveden, Oulujärven ja Näsijärven aikasarjat ulottuvat jopa pitkälle 1800 luvulle.
Jään paksuutta kairataan 50 järvellä. Skrinnari.fi sivut palvelevat luistelujäiden kyttääjiä. Viime kaudella saatiin yli 500 jääraporttia vapaaehtoisilta. Se auttaa erityisesti
omatoimiluistelijoita, jotka tietysti muistavat, että vastuu on sen, joka jäälle astuu.
Aivan kongressihotellin edessä virtaa
Aurajoki, jonka yläjuoksulla oli samalla viikolla luistettu. Joen jäätä käytiin kahvitauoilla tökkimässä toiveikkaasti. Odotettiin
”suurta pakkasta” – jota ei tullut.
Iltajuhlaa vietettiin Ravintola Koulun salissa herkullisten eväiden ja luistavan musiikin merkeissä. SRL:n kunniajäseniksi ni-
mitettiin retkiluistelun hyväksi ansiokkaasti
työskennelleet ja jo seuran alkutaipaleeseen
vahvasti vaikuttaneet Bernt Blom, Per-Gunnar Braf, Timo Niukkanen, Ralf Simonsson,
Tage Strandström ja Mikael Sundman. Illan
mittaan tutustuttiin, vaihdettiin kuulumisia,
suunniteltiin uusia ja muisteltiin menneitä
luisteluretkiä –sitäkin jääkarhun kanssa…
Aamulla oli pakko uskoa, että 100 hengen retkeä ei Turun seudun luonnonjäille
saada. Onneksi on Kupittaan luistelumato
ja Turku koko kulttuurin ja luontonsa tarjonnalla. Pikakoulutus vain bussiemännäksi ja –isännäksi ja hyvää palautetta
saatiin. No, tietysti pienelle ruotsalaisporukalle Aurajoki keskellä kaupunkia
oli niin suuri houkutus että päästiin kuin
päästiinkin otsikoihin että plumpsahti.
Järjestelyt kaikkiaan sujuivat mainiosti ja
talkoohenki näytti voimansa. Seuraavan
kongressiin järjestävät Taalainmaalaiset
16.-17.11.2013. Toivotaan hyvää kongressia ja parhaita luistelujäitä!
n
Skridskonätet
O
n ruotsin yli 60 paikallisen retkiluisteluyhdistyksen, klubin ja SRL
yhteinen yhdistys. Sen tarkoitus on helpottaa jäähän ja retkiluisteluun liittyvän
tiedon välitystä yhdistysten ja jäsenten
välillä. Viestiä välittävät nettisivut, joilta
löytyy mm. ”luisteluatlas”, retkiraportteja,
kuvia, historiatietoa, uutisia, turvallisuustietoa. Sivut ovat kaikkien jäsenten käytössä ja kukin yhdistys maksaa kustannuksista jäsenmääränsä mukaan. Kaikki
tieto on ruotsiksi, mutta Suomen kartat
luonnollisesti suomeksi. Päätösvalta on
jäsenyhdistysten nimeämillä valtuutetuilla ja itse sivujen ylläpito ja kehitys pyörivät vapaaehtoistyön varassa.
n
16 skrinnari
skrinnari
17
XVIII Iskongress i Åbo
text sirpa karjalainen intervjuvade Maarit Suomi och Hasse Åkerberg
ÖVERSÄTTNING HENRIK KRONHOLM foton ilkka salmi
V
i inledde förberedelserna för Iskongressen, som hölls januari 2012, redan
under den förra kongressen i Vesterås 2010. Vi började med att leta efter en
lämplig ort och utreda vad deltagarna förväntar sig av just den här kongressen. Valet
föll slutligen på Åbo tack vare de goda förbindelserna till Sverige. Även möteslokalerna uppfyllde de flesta behov. Tidigare kongresser har hållits i Sverige, närmast mellan
svenska föreningar. Skridskonätet passar på
att hålla officiella möten samt utveckla sina
datasystem i samband med kongressen.
Intressanta ämnen vaskades fram under det förberedande årets lopp och av
den muntra stämningen att döma hittades även sådana. Fyra presentationer åt
gången hölls samtidigt i olika salar. Alla sessioner hade tillräkligt med åhörare
och många gjorde sitt bästa för att pendla
mellan salarna. Samtidigt visades videosnuttar och olika utställningar. Deltagarna
hann också utbyta skvaller - samt leta efter
skridskois i närheten av Åbo.
Iskongressen blev en trevlig internationell
träff för skridskoåkare och framförallt ledare. Kongressdeltagandet var glädjande stort.
Nästan 100 skridskoåkare kom från Sverige,
50 från Finland, sju från Holland, några från
Norge samt tre från Ryssland. Ett stort gäng
förväntansfulla svenskar landsteg redan på
fredagen för att söka efter isar. Det var bara
alldeles för mycket snö.
Skridskoåkning i Nya Zeeland presenterades i förra numret av Skrinnari och en
artikel om st. Petersburgs isar kommer i
inkommande nummer. Säkerhet behandlades ur många olika synvinklar.
18 Här kan nämnas utrustning (skridskor,
torrdräkter, klädsel), att utvecklas till ledare, och att förutse och hantera risker.
Presentationerna i sin helhet finns på
www.skidskonätet.net. I högre sidan hittar man under rubriken skridsko.net iskongress 2012. Härnäst följer några utdrag ur presentationerna.
Ett allvarligt fall är exempelvis ofta en
följd av flera olika samverkande riskfaktorer, och skulle gå att undvika med god
planering. Personliga färdigheter är mindre viktiga för en ledare än att känna sina
och deltagarnas begränsningar i de rådande förhållandena. För att turen skall bli
lyckad är det viktigt att alla vet vad de klarar av och att kommunikationen i gruppen
fungerar. Det ställs höga krav på ledarna,
med även deltagarna bör minnas vissa
grundläggande saker; inte passera ledaren, inte uppmuntra till risktagning. Riskerna ökar också av trötthet, dålig is och
föränderligt väder. Det lönar sig att fila på
teknik och utrustning för många olika fören. Man kan läsa säkerhetsföreskrifterna
på www.skrinnari.fi/Säkerhet och så bygger vi upp en god gruppanda för varje tur
och varje deltagare.
Holländare skrinnar mycket på Svenska
isar. Händelserna på Vättern visar hur viktigt det är att känna till de lokala förhållandena, skaffa tillräcklig information, bedöma riskerna och agera därefter. Gruppens
avsikt var runda Visingsös norra udde. De
stigande temperaturerna och den tilltagande sydvästvinden gjorde att isen pressades
mot nordost och gruppen avskiljdes från
land av en råk. Lyckligtvis anlände sjörädd-
skrinnari
ningens helikopter snabbt till platsen och
gruppen flögs i säkerhet. Rapporten i sin
helhet finns på addressen www.hlsk.nl.
Finlands långfärdsskrinnare (FLS) har
70 ledare. I takt med att medlemstalet
växer behövs också självfallet fler ledare.
Redan nästa vinter kan spegelblanka isar
locka alla att plocka fram skridskorna och
turerna fylls i snabb takt. FLS arrangerar
en 1,5 år lång utbildning för ledarkandidater som innehåller ledarskap, kommunikation, gruppdynamik, orientering/
GPS-navigering, första hjälp, iskunskap,
skridskoteknik, kunskap om utrustning
samt säkerhets- räddnings- och hypoter-
miövningar. Utbildningen framskrider enligt ett personligt skema och med hjälp av
en personlig mentor.
En tredjedel av de finländska ledarna är
kvinnor och unga kvinnor är också aktiva
skridskoåkare. Några särskilda orsaker har
vi inte lyckats presentera för svenskarna
vars skridskokretsar hotas av förgubbning.
Finlands miljöcentral utvecklar isapporteringen för landets insjöar som en del av
uppföljningen av klimatförändringen. Rapporter om isläggningen och lossningen
kan fås för 170 sjöar. Tidsserierna för Kallavesi, Uleträsk och Näsijärvi sträcker sig
bakåt långt in på 1800 talet. Istjockleken
u
skrinnari
19
mäts genom borrning på 50 sjöar. Skrinnari.fi sidorna hjälper folk som letar efter
skridskoisar. Förra säsongen fick vi över
500 israpporter av frivilliga. Det här underlättar speciellt privata turer, där man dock
alltid bör minnas att den som beträder isen
också är ansvarig.
Alldeles intill kongresshotellet flyter Aura å, där det skrinnats en bit uppströms
tidigare samma vecka. Åisen pikades förväntansfullt under kaffepauserna. Det hade utlovats köldgrader, som dock inte kom.
Festmiddagen hölls i restaurang Koulus festsal med läcker mat, till tonerna av
spelmansmusik. Bernt Blom, Per-Gunnar
20 Braf, Timo Niukkanen, Ralf Simonsson,
Tage Sandström och Mikael Sundman kallades till FLS:s hedersmedlemmar. De har
förtjänstfullt verkat för långfärdsskridsko
redan under föreningens tidiga år. Under
kvällens gång bekantade sig deltagarna
med varandra, utbytte senaste nytt, planerade nya och mindes gångna turer – vissa
turer i sällskap av isbjörn.
Nästa morgon var vi tvungna att inse att
det inte gick att ordna tur på naturis för
100 personer i närheten av Åbo. Lyckligtvis
finns Kuppis skridskomask och Åbos hela
kultur- och naturutbud. Snabbskolning av
bussvärdinna och värd, och responsen var
skrinnari
god. Dock tedde sig Aura å, i mitten av staden, alltför frestande för en mindre grupp
svenskar, så vi hamnade i rubrikerna så
det bara plaskade om det. Arrangemangen
förflöt utmärkt och talkoandan visade sin
styrka. Nästa iskongress ordnas av dalmasarna 16-17.11 2013. Vi önskar en trevlig
kongress och de bästa skridskoisar.
n
Skridskonätet
S
kridskonätet är en svensk förening
som fungerar som nätverk för långfärdsskridskoklubbar, där även FLS är
skrinnari
medlem. Dess syfte är att underlätta utbyte av information om is och långfärdsskridskoåkning mellan föreningen och dess
medlemmar. Informationen förmedlas via
nätsidorna , som innehåller bla. Skridskoatlas, färdrapporter, bilder, historik, nyheter och säkerhetsinformation. Sidorna är
tillgängliga för alla medlemmar och varje
medlemsförening betalar medlemsavgift
enligt storlek. All information är på svenska, men kartorna över Finland finns naturligtvis på finska. Beslutande organ är
fullmäktige, som består av representanter
för medlemsföreningarna. Nätsidorna upprätthålls på frivillig basis.
n
21
Vikingarännet Ruotsi
H
teksti Matti Inkinen
elmikuun alun loistavien luisteluiden jälkeen lumi peitteli Turun
saariston. Vain auratuilla radoilla
pystyi luistelemaan. Luistelunälkä ei tässä
vaiheessa ollut vielä täysin tyydytetty. Helmikuun luistelureissuilla Mika Scheinin
kertoili kokemuksistaan Vikingarännetistä.
Siitäpä Holkerin Mikan kanssa otettiin koppi. Laiva-aikataulut osuivat nappiin ja niin
retki ilmoitettiin skrinnarien nettisivuilla.
Kahdeksan skrinnaria lähti lauantai-iltana
Turusta Tukholmaan, sunnuntai-iltana takaisin ja maanantaina töihin suoraan laivalta. Laivamatkojen hinta oli 35 €. Halvempi
kuin Helsingin edestakainen junamatka.
Vikingarännet järjestettiin nyt yhdennentoista kerran. Tapahtuman järjestäjinä
toimivat Friluftsfrämjandet, joka vastaa
Suomen Latua ja Svenska Skridskoförbundet. Vikingarännet on sekoitus kilpailua,
retkeilyä ja kuntoilua. Reitti kulkee Uppsalasta Tukholman Alvikiin Mälaren järvellä
seuraten vanhaa viikinkien vesitietä. Sen
varrella sijaitsee monia historiallisesti ja
kulttuurisesti kiinnostavia paikkoja. Luonnon jäillä säännöllisesti järjestettävistä tapahtumista se on maailman suurin.
Järjestäjien mukaan osallistujia oli 20
maasta. Valtaosa osallistujista oli tietenkin
ruotsalaisia. Meitä suomalaisia mukana oli
Juottopiste, kuva Marketta Rosenqvist.
yhteensä 9. Tapahtuman luonteen ja hollantilaisten luisteluperinteen huomioon
ottaen ymmärtää hyvin, että hollantilaisia
oli paljon. Kaksi hollantilaista oli kärkisijoilla miesten sauvattomassa sarjassa.
Tukholmassa satoi sunnuntaiaamuna
vettä. Yön aikana sade oli huuhdellut lumet kaupungista. Varsin kostea alkukevään
tunnelma loi pientä jännitystä siitä mihin
suuntaan ilma kehittyisi päivän mittaan.
Sullouduimme tilataksiin ja siirryimme
Tukholman bussiterminaaliin, joka syötti
jatkuvasti busseja Uppsalan Skarholmeniin. Bussimatka kesti noin tunnin. Vikinglinen lautta oli aamulla puoli tuntia
myöhässä, joten liikkeelle Skarholmenilta
päästiin vasta 9.10. Ilma oli jo seljennyt ja
aurinkokin tuli esiin. Ilma pysyi sitkeästi
plussan puolella koko päivän.
22 Suomalaisia lähtöpaikalla,
kuva Marketta Rosenqvist.
skrinnari
skrinnari
Jään laatu vaihteli koko matkan ajan.
Teräsjään pinnalle jäätynyt kohvajää rikkoontui luistinten alla ja hidasti matkan tekoa huomattavasti. Olimme viimeisiä matkalle lähtijöitä. Ehkä ensimmäiset pääsivät
vähän helpommalla. Varsinkin loppumatkasta isot vesilammikot kastelivat monoja
ja hidastivat menoa.
Ennakkoilmoittautuneita oli yli 3000 ja
vielä lähtöpäivänä sai ilmoittautua. Moni
oli aamulla katsonut ilmapuntaria ja matkaan lähti lopulta 2300 luistelijaa. Lehdistötiedotteessa tapahtumaa kuvattiin koko
sen historian haastavimmaksi. Kilpailusarjaan osallistui 37 miestä ja12 naista. Paino
tapahtumassa on siis selkeästi kuntoilun ja
kansanjuhlan puolella.
Ryhmämme hajaantui jo pian lähdön jälkeen. Olimme sopineet tapaamisesta Tuk- u
23
si toiselta puolen ohi. Vähän kadutti kun
olin laiska enkä raijannut sauvoja mukaan
mutta tulipa hyvää treeniä huonoilla jäillä
vastatuuleen luisteluun.
Loppua kohden jää parani mutta vesi
jään pinnalla nousi ajoittain yli luistimen
ja suihki vedet suoraan kengän kauluksesta sisään. Oli varsin pirtsakka olo kun
sohjoista vettä tuli mono täyteen, ja kun
se muutaman kilometrin päästä ehti vähän
lämmetä, niin taas tuli uusi virkistys.
Seuraavalla kerralla otan säärystimet
mukaan ja teippaan vielä muovikassit
päälle. Muutaman väsyneen luistelijan
näin kaatuvan mahalleen veteen. Mäkin
kaaduin muutama sata metriä ennen maalia mutta onneksi takki kastui vain kyljestä. Eniten pelkäsin vedenalaisia pitkittäisiä
railoja mutta onneksi niitä ei ollut. Hyvän
mielen lisäksi retkeltä jäi muistoksi maalista 20 %:n alennuksella ostettu Lundghasin
EXA 40 reppu”.
RETKILUISTELUVARUSTEET WELHOSTA
Maalialue, kuva Mika Holkeri.
holman bussiasemalla illalla. Mika ja Oula lähtivät matkaan rivakasti, Mika ilman
sauvoja ja Oula sauvoilla apua lykkien. Anna lähti omaa tahtiaan 30 km Sigtunaan, ja
sieltä bussilla Tukholmaan. Matti, Anne ja
Marketta luistelivat rauhallisempaa tahtia
katsellen maisemia pitäen matkalla kaksi
kunnon evästaukoa ja saapuivat Kungsängettiin (50 km) 14.15, jonne Riitta ja Maarit
olivat saapuneet puoli tuntia aikaisemmin.
Erilaiset reittivaihtoehdot mahdollistavat
osallistumisen oman kunnon ja tavoitteiden mukaan. Matka on myös mahdollista
keskeyttää ja useista pisteistä pääsee hyvin
takaisin julkisilla liikenneyhteyksillä.
Ryhmästämme kaksi luisteli koko 80 km
matkan. Mika oli miesten sauvattomas-
24 Vikingarännetissä oli urheilu- ja kansanjuhlan tunnelmaa. Mukana oli ”ammattilaisia” ja aloittelijoita. Täytyy ihailla niitä menijöitä jotka heikolla luistelutekniikalla jaksoivat puurtaa eteenpäin. Ensiapu oli hyvin
järjestetty ja ilmatyynyalus kävi poimimassa
radan reunalta uupuneita luistelijoita.
Kaiken kaikkiaan kokemuksen arvoinen
tapahtuma. Kiitokset vielä ryhmäläisille,
jotka kunnon retkiluistelijoiden tapaan ottivat olosuhteet haasteina eivätkä esteinä.
Ryhmässä mietittiin osallistumista myös
ensi vuonna tapahtumaan. Luistelun lisäksi matkalla seurustelu ja after skate ruokailu Söderissä olivat mukavia ja ryhmähenkeä nostattavia. Kokemusten siivittämänä
syntyi ajatus tulevalla kaudella järjestää
viikonloppuretki Tukholmaan ja osallistua
paikallisten järjestämille luistelurekille.
Matka Turusta onnistuu hyvin normaalin
viikonlopun puitteissa ja maanantaiksi ehtii vielä hyvin töihin laivalta.
n
LUNDHAGS BRISA BORE
sa sarjassa sijalla 174/336 ajalla 05:37:43 ja
Oula miesten sauvallisessa sarjassa 68/710
ajalla 04:49:29.
Mika kuvaili kokemuksiaan retkiraportissa skrinnarien sivuilla seuraavasti:
”Siellä tunsi itsensä oikein supermieheksi kun sai jatkuvasti muita ohitella.
Johtui varmaan siitä että pääsimme lähtemään melko myöhään ja nopeimmat olivat jo lähteneet. Mut ohitti neljä ja Oulan
vain yksi luistelija. Piti olla tarkkana aina
ohituksissa ettei porkasta saanut jalkaan.
Eräskin luistelija kulki siellä keskellä baanaa sauvat selän takana vaakatasossa ja
vielä niin että kärjet olivat molempiin
suuntiin ulkona. Piti vähän aikaa kytätä takana että keskelle tuli huono jää niin pää-
skrinnari
- LUISTIMIA: SNS Profil, Pilot, Rottefella,
Multiskate, vaelluskenkä, telemark mallit.
- Useita erilaisia sauvamalleja
- Zandstra teroitustelineitä
-TURVAVARUSTEET, Hiko, Ursuit,
PeakUK kuivapuvut tarjoushinnoin.
-Teroittimet, rinkat ym.
-TARJOUSPAKETIT
aloittelijoille alk. 100€
n
de
uo
ev
im !
vi riä
an äe
ta äm
n
hi jä
to yli
s
i
Po
Suomen ladun ja melontaseurojen jäsenille
-10% normaalihintaisista tuotteista.
Welhonpesä oy
Kauppakuja 10, 01800 Klaukkala
puh 09-8798886
e-mail: [email protected]
www.welhonpesa.fi
skrinnari
Meiltä löydät myös Suomen
kattavimman valikoiman
LUMIKENKIÄ!
2 km moottoritieltä
Klaukkalaan päin
eli 1 km Lahnuksentien
liikennevaloista
Helsinkiin päin
avoinna ma-pe 10-17.30 la 10-14.30
25
Retkiluistelua Venäjällä
teksti sirpa karjalainen
U
usia jääalueita Iskongressissa edustivat Anna Hilmi, Alexey Mednikov
ja Dimitry Stroganov Pietarista.
He ovat tutkineet alueensa jäitä viidestä
kymmeneen vuoteen ja toivottivat myös
suomalaisia luistelijoita tutustumaan. Ak-
Andrey Fershalov
Laatokan eteläosassa,
kuva Alexey Mednikov.
26 tiivisia luistelijoita Pietarissa on vasta noin
100 ja innokkaan alun jälkeen jäsenmäärä
ei ole paljon kasvanut. Retkille lähdetään
5 -10 hengen ryhmissä ja tieto tietysti liikkuu puhelimella ja netissä. Nyt kun ihmiset
ovat korostetun individualisteja, myöskään
luistelussa ei kaivata yhteisöllisyyttä. Yhteisillekin retkille hurautetaan omilla autoilla.
Parkkipaikka pitäisi siis aina olla lähellä rantaa. Seuralta ei kaivata yhteisöllisyyttä tai
koulutusta – kertoivat vieraamme, jotka itse
arvostavat selkeitä turvallisuusohjeita.
Sääolot ovat luonnollisesti hyvin samanlaiset kuin meillä lännempänä.Lumisuus
pilaa helposti hyvinkin alkaneen kauden.
Entä täydenkuun luistelu Pietarin kanavilla?
Ensin hieman Laatokasta, joka on Euroopan suurin makeavesiallas ja syvimmillään
230 metriä. Luistelulle kuitenkin suotuisia
hetkiä on vähän. Valtaisalla altaalla tuuli kuljettaa ja rikkoo jäät helposti. Kaikki
tuntevat jäälautoilla keväisin ajelehtivat
pilkkijät, joiden pelastamiseen kyllästyneet
viranomaiset ovat yksinkertaisesti kieltäneet jäälle astumisen. Puhtaan jään aika
on hyvin lyhyt. Lisää mahdollisuuksia antaa se, että sataa ja pinta jäätyy uudelleen,
mutta houkuttavuutta vähentää se, että
jäälle pääsee vain harvoista paikoista, kuten
n. 100 kilometriä Pietarista itään Laatokan
etelärannalla. Laatokan eteläistä rantaviivaa
mukailee vanha ja uusi Pietarin kanava Petrokrepostista Svir-joelle. Se olisi suojainen,
mutta usein luminen, vähän tylsä ja vain
osan matkaa luistelukelpoinen. Neva-joki
sopii luisteluun vain äärimmäisen harvoin,
sillä virtaus on niin kova.
Vuoksan vesistösysteemi Kannaksella on
se, josta löytyy mainioita pitkiä ja pätkiä jär-
skrinnari
viä kuten Lembovo tai Razliv. Sen alueen
järvien ja Suomenlahden jäistä on myös
pitkän ajan seurantatietoa. Pietarilaisilla on
alueella luonnollisesti myös ystäviä, jotka
antavat jääraportteja ja sinne suunnataan
usein retkiä, mutta sielläkin harvasta paikasta jäälle pääsee tien läheltä.
Mukavimmin jäälle pääsee ja siksi suosituin luistelualue on meri Pietarin edustalla.
Pietarista, vaikkapa Primorskajan metroasemalta Kronstadtiin tai sen mantereeseen
yhdistävälle patotielle on noin 30 kilometriä. Kronstadt on sinällään viihtyisä kohde
ja nykyisellään lähes 50 000 asukkaan kaupunginosa, jolla on oma historiansa Pietarin
linnoitussaarena.
Entä ne romanttiset kanavat? Alexey nauraa. Vain kerran hänen 15 vuotisen luiste-
luhistoriansa aikana niillä voinut luistellen
seikkailla. Vesi on aika likaista ja se on liikkeessä, joten pitää olla tiukka 25 -30 asteen
pakkanen ennen kuin jää on kantavaa. Dimitry sen sijaan kertoo mielellään Baikalin
parhaat luistelualueet. Maalis-huhtikuulla
Irkutskista 100 kilometriä koilliseen ja siinä,
vot on suojaisa lahti Baijkalin ainoan saaren
pohjoispuolella.
Mitään kovin tarkkaan suunniteltua Pietarin luisteluretkeä on siis turhaa kuvitella.
Parasta lähteä avoimin mielin tutkimaan
kaunista historiallista miljoonakaupunkia ja
olla onnellinen, jos bonuksena pääsee myös
luistelemaan.
Pietarin luistelijoiden sivu:
http://nsclub.narod.ru ja sähköposti:
[email protected].
n
Alexey Mednikov kertoo
Pietarin luistelumahdollisuuksista
IsKongressissa, kuva Ilkka Salmi.
skrinnari
27
ri
Skrinna i
profiil
Eva-Lotta Backman-Winquist
teksti liisa väkevä kuva ilkka salmi
T
änä vuonna Skrinnarin luistelijaprofiilissa seurataan Eva- Lotta BackmanWinquistin matkaa retkiluistelijaksi.
Haastatattelin Eva- Lottaa juhannusviikolla,
keskellä Suomen kesää. Tuolloin sattui olemaan lämmintä ja aurinkoista, ja retkiluistimet tiukasti narikassa. Pääsimme kuitenkin
mukavasti talvisiin luistelutunnelmiin.
Eva-Lotta on varsinainen tehopakkaus: kolmen lapsen äiti, liikunnanohjaaja ja eräopas.
Hän on aina ollut innokas liikkuja ja luontoystävä. Taustalta löytyy mm. nuoruuden kilpauintiharrastus, joka antaa hyvän pohjan
nykyiselle urheilulle. Retkiluisteluun Eva-Lotta
tutustui veljensä Dannin kautta jo 1990-luvun
lopulla. Myös eräopaskoulutuksessa sivuttiin
sopivasti retkiluistelua. Varsinaisen kipinän sytytti Bernt Blom, jonka innoittamana Eva-Lotta hakeutui retkenvetäjäkoulutukseen. Jäät
vievät Eva-Lotan sielun lopullisesti!
Retkiluistelu on kestävyyslaji ja mahdollisuudet retkiluistelun harrastukseen ovat
usein oikukkaiden säiden armoilla. Talven aikana monipuolinen muu liikunta , kuten hiihto ja laskettelu, ovat lähellä Eva- Lotan sydäntä. Kesät kuluvat meloen, joten vesi on tuttu
elementti kaikkina vuodenaikoina.
28 skrinnari
Ennen kauden alkua hän suosittelee lenkkeilyä ja melontaa peruskunnon ylläpitämiseksi. Punttisalilla käynti on paikallaan vuoden ympäri lihaskunnon vuoksi.
Parhaita hetkiä luistellen voi kokea hyvin
erilaisissa oloissa. Eva-Lotta ei nosta mitään
retkeä ylitse muiden, mutta vuosi sitten tehty
Hanko -Utö (103 km!) on yksi mieleenpainuvimmista matkan ja haastavien olosuhteiden
vuoksi. Talvisen luonnon muovaama jäämaisema on aina yllättävä, vaihteleva, rentouttava, arjesta irroittava, mutta myös haasteita
tarjoava ja itsetuntemusta opettava.
-Mikään ei ole rentouttavampaa kuin luonnon ihmettely ja talvisista maisemista nauttiminen, kertoo Eva-Lotta. Unelmaretkeä hän ei
osaa nimetä, vaan muokkaa retken aina olosuhteiden mukaan sopivaksi.
- Retkiluistelijalle tärkeitä ominaisuuksia
ovat jäänlukutaito ja intohimo jäiden tutkimiseen, omien rajojensa tunteminen ja
itseensä luottaminen sekä luonnosta nauttiminen. Luontoa täytyy osata myös kunnioittaa, sillä olosuhteet voivat äkisti muuttua.
Varusteiden pitää olla kunnossa ja pukeutumiseen on kiinnitettävä huomioita, jotta luisteluretkistä voi nauttia.
n
Jään elämä
teksti Mikael Sundman
T
ässä seuraa pieni paketti jään fysiikkaa, sen jännittävästä synnystä haikeaan romahtamiseen asti: ole hyvä!
Syksyisen jäätymisen perusedellytyksenä
on, että vesimassa kokonaisuudessaan on
enintään +4 asteinen. Silloin veden tilavuus
on pienimmillään eli vesi on painavimmillaan. Tämä vesi siis hakeutuu pohjaan. Kesällä tämän syvällä olevan veden päällä on
kerroksittain lämpimämpää vettä. No, jonakin syysiltana koko vesi on neljä astetta
ja pakkanen viilentää pintaveden kerroksittain 3, 2 ja 1 asteiseksi ja pian pinnassa
on + 0 asteista vettä. Nyt alkaa pakkasella
dramaattinen tapahtumasarja kun + 0 vesi
muuttuu – 0 asteiseksi jääksi. Hiuksenhieno
erotus, mutta ero on valtava. Tässä tapahtumassa veden on luovutettava lämpömäärä,
joka vastaa 80 kilokaloria, eli sama lämpö-
määrä joka kääntäen kuluu yhden vesilitran
lämmittämiseksi kaksikymmentäasteisesta
kiehumispisteeseen.
Vedellä on kolme konstia luovuttaa lämpöä itsestään. Tärkein ja tehokkain on säteily,
jolloin energia salamannopeasti häviää avaruuden tummaan rajattomuuteen. Toinen
luovutusmuoto on höyryyntyminen, joka on
sekin tehokas luovutusmuoto. Yhden litran
muuttaminen höyryksi vaatii noin 560 kilokaloria, joten koko jäätymisen tarvittava lämmönluovutus syntyy höyryttämällä yhdestä
litrasta puolitoista desilitraa vettä. Kolmas,
melko tehoton lämmön luovutusmuoto on
lämmön johtuminen, jolloin vesi luovuttaa
lämpöä sitä kylmempään ilmaan. Ilman massa on kuitenkin niin pieni, ettei tämä luovutusmuoto ole kovin nopea, eikä luistelija voi
laskea juuri mitään sen varaan.
Nyt tuossa syysyössä jäätyminen voi alkaa.
Pintavesi on nollassa. Ensimmäinen kide syntyy jonkun epäpuhtauden varaan. (Tislattu
vesi voi teoriassa olla jäätymättä kovallakin
pakkasella). Ja heti sen jälkeen toinen kide
kiinnittää itsenä siihen ensimmäiseen pionieeriin. Kirkkaalla säällä ja sopivassa pakkasessa ihmissilmä voi hyvin nähdä kuinka
nämä veitsenterävät kideryhmät punovat
ohuen verkkonsa veden pintaan. Kun jää
sitten vahvenee nämä vaakakiteet jäävät
muistoksi pintaan ja pystykiteet lähtevät kasvamaan kohti syvyyksiä. Normaalikiteet ovat
alle sentin läpimitaltaan ja särmikkäitä. Silmä
ei erota niitä kun vasta sulamisvaiheessa kun
ne irtautuvat toisistaan. Tässä jäässä on lähes
aina happikuplia jotka paksussa kirkkaassa
teräsjäässä näyttävät tähtiparvilta. Mutapohjaisista lahdista lähtee erityisesti matalalla
vedellä metaania, jotka asettuvat kuplina tai
isoina maidonvärisinä läiskinä jään alapintaan. Niiden suuruus voi olla yli neliömetri.
Kun piikillä lyö reiän niin kaasu pihisee ulos
ja ylös. Se palaa kauniisti ilotulituksen tapaan
jos sen sytyttää. Hauska efekti mutalahdella.
No juu. Jäätyminen edellyttää siis pakkasta jään pinnassa. Kirkas sää on aina
eduksi. Tällöin säteilyn kautta luovutettava
energiamäärä on niin suuri, että 10 asteen
pakkasessa jää vahvistuu 2,5 – 3,0 senttiä
vuorokaudessa. Säteilyn kummallisuuksiin
kuuluu myös, että jään pinnassa saattaa olla pakkasta vaikka normaali mittari näyttää
useita lämpöasteita parin metrin korkeudessa. Pilvisää on jäätä janoavan luistelijan
harmina. Kun säde ponnahtaa jäästä se
salamannopeasti törmää pilven molekyyleihin ja pomppaa takaisin veteen ja tuo
mukanaan sen energian, jonka jo vei mennessään. Lopputuloksena on se tosiasia, että jäätä pilvisäällä syntyy alle kolmanneksen
verrattuna kirkkaaseen säähän. Keskitalvella voimme unohtaa auringon lämmittävän
vaikutuksen, koska se osuu jäähän niin viistossa kulmassa, ettei se pääse lämmittämään kiteiden herkästi sulavia välipintoja.
Tämä jäätyminen edellyttää tyyntä säätä koska tuuli estää tehokkaasti jäätymistä.
Palaa muuten edellisen SKRINNARIN 2010
artikkeliin, jossa käsitellään tuuliavantoja.
Jäätyvä meri savuaa Pirttisaaren
edustalla helmikuun alussa 2012,
kuva Ilkka Salmi.
u
30 skrinnari
skrinnari
31
Jos kova tuuli kovalla pakkasella on pitkään
estänyt jäätymistä niin tuulen tyynnyttyä
jäätä syntyy kirkkaalla säällä jopa yli 3 mm
astetta kohti vuorokaudessa. Jäätyminen
ei tietystikään aina tapahdu ideaalitilanteessa: kohtalaisella pakkasella, kirkkaassa
tyynisäässä kun pintavesi on nollassa. Erityisesti järvialueilla aikainen kova pakkanen
saattaa synnyttää jäätä, joka sitten pikkupakkasella taas sulaa. Tämä ilmiö tarkoittaa
sitä, etteivät ylimmät vesimassat ole vielä
järjestäytyneet vaakavyöhykkeiksi vaan heti
pinnan alla on ohut 1-asteinen vesikerrostuma ja sen alla vielä ohut 2-asteinen, joka lepää paksun kolmiasteisen kerroksen päällä.
Tämä lämmin vesi luovuttaa sitten lämpöä
ylöspäin ja jää ohenee tai sulaa kokonaan.
Ilmiötä kutsutaan pakkojäätymiseksi ja se
on syvien vesien riesana.
Toisena riesana on jäätyminen kovassa, alle noin - 15 asteen pakkasessa. Tällöin kaikki
lämmönluovutusmuodot ovat täysillä käytössä ja höyryä syntyy rutkasti. Tämä höyry
kiteytyy osin jään pintaan ja näin muodostuu joskus tavattoman kauniita kidemuodostelmia. Ne kutsutaan jääkukiksi. Usein ne
muistuttavat kiirunan sulkia. Makealla jäällä
ne voivat vähän haitata liukumista jos niitä
on paljon. Merijäällä ne usein houkuttelevat
suolaa jään pinnalle. Syntyy sorbettimaista
jäätä, joka haittaa liukumista ja masentaa
optimistisintakin luistelijaa. Tämä osmoosiksi kutsuttua ilmiötä voi kuvata seuraavasti: Suolaveteen syntyneiden pystykiteiden
välissä on vahva suolaliuos. Se on syntynyt
niin, että kiteet hylkivät suurimman osan
suolasta. Tämä hyvin ohut ja hyvin suolainen
neste pyrkii laimentumaan niin kuin kaikki
muutkin ympäristöään vahvemmat liuokset
luonnossa. Laimentumisen kannalta jäälle
on yhdentekevää onko laimeampaa ympäristöä ylä- tai alapuolella. Siksi pienikin kosteus jääkukkakentällä tai lumikerroksessa imee
suolaa itseensä. Kokeile joskus maistaa tätä
32 suolaliuosta sormella. Ensimmäinen lämpö
huuhtoo aikanaan suolan pois. Tämä osmoosi tapahtuu vain uuden jään ja sen päällä olevan lumi- tai jääkukkakerroksen välillä. Kun
jää vahvenee, laimentuminen tapahtuu vain
alapuoliseen veteen. Kokemukseni on että
höyryyntymistä ja ylläkuvattu suolaantuminen tapahtuu kunnes jään paksuus ylittää
noin 20 mm.
Miten paksun jään pitää olla luistelijan alla? Luistelijan painolla on merkitystä mutta
se on hyvin pieni. Luistelutyylillä on suurempi merkitys. Mitä ohuempi jää sitä hitaammin on luisteltava ja mieluiten liukumalla
molemmilla terillä samanaikaisesti kun lykkii
piikillä. Hyvin kehittynyt kirkas makean veden jää kannattaa 40 millisenä. Itse en lähde
luistelemaan alle 50 mm jäälle, koska on oltava pieni vara jään ohenemiselle paikoissa,
joissa se on nuorempi. Tämä jää soi noin 500
hertzin taajuudella. Luistelukavereiden luistelusta lähtee ääni, joka muistuttaa keväistä
teerensointia tai joka vastaa soittimien keskeistä A:ta. Kun värähtely nousee puolitoista
oktaavia jää on jo vaarallisen ohutta ja vielä
yksi oktaavi niin se pettää.
Merellä kaikki on toisin. Merijään sisältämä vähäinen suola kiteiden välissä tekee
uudesta jäästä pehmeämmän kuin makean
veden jää. Ideaalioloissa jää kannattaa ollessaan 60 mm. Voimakkaassa pakkasessa
ja kovassa höyryssä jäätynyt merijää tuntuu
kuin aavistuksen verran kostea näkkileipä.
Tällainen jää tarvitsee jopa 70 – 80 mm kannattaakseen kokeneen luistelijan. Pienikin
vesisade uuden merijään päälle parantaa
oleellisesti jään laatua kun pakkanen taas
pureutuu sen pintaan.
Kun jää on luisteltavaa, niin sitä ei uhkaa
kirkaskaan aurinko. Sen säteet kohtaavat jään
niin viistosti, etteivät ne kykene lämmittämään kiteiden välejä ja haurastuttamaan jäätä. Sen sijaan pitkään jatkuva lämpöasteinen
sää tekee pahaa jälkeä ja haurastuttaa jään ke- u
skrinnari
u
skrinnari
Kuurankukka Sääksjärvellä
tammikuun33
alussa,
kuva Pekka Kettunen.
väiseen kuntoon. Tällaisesta jäästä lähtee ritisevä ääni pienten hiushalkeaminen repäisyistä. Tällainen jää saattaa kestää useita luistelijoita, mutta perässä tulevat kiitävät yhä rikkonaisemman jään pinnalla ja lopulta se pettää
takana tulevien alta. Sateella ei ole juurikaan
heikentävää vaikutusta. Päinvastoin sade parantaa aina jään pinnan laatua. Sitä paitsi on
aika hauskaa luistella tällaisen täysin mustan
ja kiiltävän pinnan päällä, jolla luistelukaveria
ei millään erota hänen peilikuvastaan.
Vettynyt lumikerros jään pinnassa muodostaa kohvajäätä sen jäätymisen seurauksena. Kannattavuus on heikompaa eikä siitä
lähde sitä tunnusomaista säveltä, joka kertoo
sen vahvuudesta. Nyrkkisääntönä onkin, että kohvajäätä pitää olla 10 mm enemmän
kun teräsjäätä. Kun lunta tulee uuden jään
päälle syntyy tuulessa pitkänomaisia lumikinoksia. Ne toimivat lämpöeristeena ja niiden
alla jäätyminen on todella hidasta. Tämä on
tavallisimpia plutausasetelmia. (Älä siis luistele kinoksiin piikkaamatta. Ja vaikka nyt puhutaankin jään fysiikasta en malta olla totamatta, että jokaisen näkyvän rajan kohdalla
on aina piikattava. Tästä johtuen alkukauden
luistelun jälkeen oikea kyynärvarteni on
usein kovin kypsä.
Jää on vettä ja se käyttäytyy veden tapaan
vaikka tahmeammin. Tuuli aiheuttaa jäässä
aaltoilua aivan kuten avovedessä. Aaltojen
korkeus on hyvin pieni ja pituus vastaavasti
kovin pitkä. Kovassa tuulessa aallokko saattaa rikkoa jään tuulen puoleisessa rannassa
jopa keskisuurissa järvissä (pinta yli 1 km2).
Merellä aaltoilu avoveden rajalla saattaa olla huomattavaa ja hauskaakin. Se kuitenkin
stressaa jääkenttää joka sitten murtuu jääreunan suuntaisiksi lautoiksi. Ellei ole kunnon
pakkasta nämä lautat lähtevät seilaamaan
ulkomerelle päin kun tuuli on mantereen
puolelta. Vaaratilanteet syntyvät pienelläkin
tuulella, joka tulee sektorista kaakkoinen –
pohjoinen - luoteinen. Ruotsissa vajaan kymmenen vuoden takainen Askön onnettomuudessa sadat luistelijat lähtivät seilaamaan ja
siitä seurannut yhteiskunnan pelastusoperaatio oli mittava eikä kukaan menehtynyt.
Monella venäläisellä pilkkijällä on kokemusta
tältä alalta eivätkä he ota opikseen.
Kevätkauden loppupuolella on varminta,
että luisteluretki lopetetaan jo klo 9 – 10. Yhä
korkeammalle nousevan auringon säteet tukeutuvat kiteiden väliin ja sulattavat niiden
hyvin ohutta väliä (joiden fysiikasta en tiedä
mitään). Alimpana olevat kiteet pysyvät vielä
kasassa. Mutta jo varhain ennen keskipäivää
jään pinta tuntuu pettävän kun terä uppoaa
kiteiden väliin ja murtaa niitä. Yöpakkanen
saattaa tuoda tilapäistä helpotusta mutta se
on aika petollinen helpotus. Edellisen päivän
sulattamat kerrokset sulavat nyt entistä nopeammin ja sulaminen tunkeutuu yhä syvemmälle. Meriolosuhteissa ensimmäinen kova
tuulia aiheuttaa suurienkin ulappojen romahduksen lyhyessä ajassa. Silloin on jäästä vain
muisto ja siitä kuuluu viimeinen soitto: kiteiden hento kellomainen kilinä rantavedessä. n
Ahtojääkasa Espoon
edustalla maaliskuussa,
kuva Ilkka Salmi.
34 skrinnari
skrinnari
35
Tervetuloa luisteluretkelle!
R
etkiluistelu on liikkumista luonnon
jäillä. Koulutettujen luisteluoppaiden
järjestämillä retkillä luistelu on turvallista ja mukavaa.
Suomen Retkiluistelijat/Finlands Långfärdsskrinnare on yksi maan aktiivisimmista
retkeily-yhdistyksistä. Järjestämme talvikaudella jää- ja lumitilanteen salliessa eritasoisia retkiä viikonloppuisin ja usein myös
keskellä viikkoa.
36 Retkien vetäjinä toimivat kokeneet luistelijat, jotka ovat saaneet retkenjohtajakoulutuksen. Seuran järjestämät retket eivät ole
kaupallista toimintaa: luistelu on vetäjien harrastus ja vetäminen palkatonta harrastustoimintaa. Tämän vuoksi jokainen osallistuja on
itse vastuussa retkensä onnistumisesta ja turvallisuudestaan opastetuillakin retkillä.
skrinnari
Seuran retkiä järjestetään yleensä etelärannikolla Loviisan ja Hangon välisellä alueella sekä Uudenmaan järviylänköalueilla
(mm. Nuuksio, Lohja, Sammatti, Loppi, Karkkila). Jäätilanteen salliessa retket ulottuvat
toisinaan kauemmaksikin, esimerkiksi Tampereelle, Lahteen, Kymenlaaksoon, Turkuun,
Ahvenanmaalle ja Raumalle. Osassa näissä
kaupungeissa toimii paikallisia jaostoja, jotka järjestävät myös paikallisia retkiä.
Retkille osallistuminen on yhdistyksen jäsenille ilmaista. Tilausbussiretkillä
peritään kohteen mukainen bussimaksu. Jos matkustat retkelle toisen autossa, tarjoa oma-aloitteisesti kuskille bensarahaa kulujen kattamiseksi (suositus 10
senttiä kilometriltä).
skrinnari
Valitse oikean tasoinen retki
Retkiluistelu sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille, mutta hauskinta ja turvallisinta
on, kun osallistut vain omalle taito- ja kuntotasollesi tarkoitetuille retkille.
Luokituksen tarkoituksena on auttaa retkeläistä valitsemaan omalle kiinnostukselleen,
kunnolleen, kestävyydelleen ja taidoilleen
soveltuva retki.
Retkiluokitus perustuu keskimääräiseen
luistelunopeuteen retkellä. Seuraavalla sivulla
olevassa taulukossa on kuvaus sekä annettu
suuntaa-antavia retken kokonaiskilometrejä eri
luokille. Päivämatka perustuu oletukseen, että
luistellaan hyvillä jäillä heikkotuulisessa säässä
koko päivä, noin 6 tuntia. Lyhytkestoisemmilla
retkillä tai haastavissa jää- ja sääolosuhteissa
retken pituus on vastaavasti lyhyempi.
Jos olet epävarma kunnostasi ja osaamisestasi, valitse varmuuden vuoksi alempi
taso kuin liian vaativa.
Uusikaupunki–Rihtniemi 5.2.2012,
37
kuva Eva-Lotta Backman-Winquist.
Hyvä luistelutaito on perusedellytys onnistuneelle retkelle. Retkiluistelun tekniikkaa voi käydä harjoittelemassa omatoimisesti luistinradalla, esimerkiksi Helsingissä
Eläintarhan kentällä tai Oulunkylän tekojäällä (retkiluistimet sallittu vain ns. pikaluisteluvuoroilla). Tuusulanjärvellä on jäätilanteen salliessa talvisin aurattu luistelurata.
Muista, että harjoittelu kannattaa; mitä
paremmin osaat luistella, sitä enemmän
nautit retkistä.
Retkistä tiedottaminen
Retkitiedotuksen pääkanava on skrinnari.
fi-sivusto.Lisäksi tietoja saa puhelinvastaajasta tai tilaamalla tekstiviestitiedotteet.
Tiedot viikonlopun retkistä ja yleisestä
jäätilanteesta kerrotaan vastaajassa per-
jantai- ja/tai lauantai-iltaisin klo 19 mennessä. Tietoja tarkennetaan mahdollisesti
myöhemmin illalla tai vielä retkiaamuna,
esim. äkillisen lumisateen takia. Etenkin
kevättalvella järjestetään aamu- ja iltaretkiä myös keskellä viikkoa, joten nettisivuja kannattaa seurata muulloinkin.
Viikonlopun bussiretkistä pyritään tiedottamaan tekstiviestillä, netissä ja vastaajassa jo ennen perjantai-iltaa.
Puhelinvastaajan numero on salainen
ja jäsenet saavat sen tietoonsa liittyessään
seuraan. Numero on salainen turvallisuussyistä: haluamme varmistaa, että retkille
tulee vain perustiedot ja -taidot omaavia ja
asiallisesti varustautuneita seuran jäseniä.
Jos olet unohtanut numeron, ota yhteyttä
sihteeriin tai katso se nettisivuilta.
Seuran kotisivuilla (www.skrinnari.fi)
on vain jäsenille tarkoitettu osio, jonne
retkenvetäjät voivat laittaa tietoa tulevista
retkistä tai jäsenistö voi ilmoittaa omatoimiretkistä. Kannattaa siis aina, kun mahdollista pitää silmällä nettiä. Aktiivinen
ja retkestään innostunut vetäjä laittaa sivuille usein runsaasti sellaista informaatiota, joka ei millään mahdu tekstiviestiin.
Kotisivujen retkitiedot täydentävät hyvin
vastaajan tietoja.
Tulevien retkien lähtöajat ja -paikat tiedotetaan viikonloppuisin myös tekstiviesteillä. Tekstiviestipalvelu on jäsenille ilmainen, mutta se pitää aktivoida nettisivuilla
kerrotulla tavalla. On mahdollista tilata
tekstiviestejä joko Uudenmaan tai TurunRauman alueelta, mutta vain toiselta!
Ahtojääkasa Pellingin eteläpuolella,
kuva Ilkka Salmi.
Onnistuneen retken
edellytykset
Kun tulet retkelle
l Pakkaa ja tarkista varusteesi jo
edellisenä iltana.
l Muista eväät ja riittävästi juomaa.
l Valitse itsellesi sopiva retkiluokka ja
varaa retkipäivälle riittävästi aikaa.
l Tule ajoissa kokoontumispaikalle.
l Suosi joukkoliikennettä.
l Pysäköi autosi niin, ettei se haittaa
muuta liikennettä.
Lähtöpaikalla
l Jos olet mukana ensimmäistä kertaa,
ilmoittaudu retken johtajalle ja esittele
itsesi.
l Retkenvetäjä kokoaa kaikki yhteen
ja kertoo retkisuunnitelman.
l Retkenvetäjä nostaa esille erityisesti sillä
retkellä huomioitavat turvallisuusseikat ja
miten niihin varaudutaan.
Retkellä
l Älä koskaan luistele retkenvetäjän ohi.
l Pidä riittävä etäisyys edellä luistelevaan.
l Pysy aina näkö- ja huutoetäisyydellä
ryhmästä. Älä venytä letkaa äläkä sooloile.
l Pidä silmällä muita retkeläisiä. Jos joku
kaatuu pahasti tai jää pettää, kiinnitä
muiden huomio pilliin puhaltamalla.
l Älä epäröi kertoa vetäjälle jos olet
huonovointinen, huolestunut jostain
tai sinulla on välineongelmia.
l Ryhmästä voi poistua vain retkenvetäjän luvalla.
Palattaessa takaisin
l Älä kiiruhda retken vetäjän ohi edes
rantaan tultaessa.
lRetken päätöskokoontuminen on paras
paikka palautteen antamiselle.
38 skrinnari
skrinnari
39
Nopeuteen perustuva ryhmäjako
Nopeusluokka
Päivämatka
km
5
< 30
4
30-50
Kenelle sopii
Leppoisasti luisteleville, ulkoilusta nauttiville, myös aloitteleville.
Vaatimuksena perusluistelutaito retkiluistimilla
(väh. tunnin luistelu esim. radalla omaan tahtiin).
Reipasta ulkoilua ja luonnossa liikkumista. Retkillä tarvitaan luistimien
ja tasapainon hallintaa vähän huonommallakin jäällä.
3
40-60
Kokeneille ja hyväkuntoisille luistelijoille.
2
50-70
Kokeneille, hyväkuntoisille ja kestäville luistelijoille;
liikuntasuoritus tärkeä osa.
1
> 70
Vauhdinhaluisille, kovakuntoisille, kilometrejä kerääville luistelijoille.
Keskimääräinen luisteluvauhti jopa 20 km/h.
Retkikuljetukset
Lajin suosion kasvaessa rajusti seura suosii
yhteisillä retkillä julkista liikennettä, tilausbussia ja kimppakyytiä.
Seura järjestää jäsenilleen tilausbussiretkiä mahdollisuuksien mukaan. Yhteinen
bussikuljetus säästää bensaa ja mahdollistaa nautittavat myötätuuliretket, kun kenenkään ei tarvitse palata lähtöpaikkaan
autoa hakemaan. Paluumatkakin reissun
jälkeen on mukava, kun ei tarvitse ajella
liukkailla ja pimeillä teillä.
Bussiretkelle ilmoittaudutaan netin kautta. Ilmoita osallistujan nimi, puhelinnumero ja miltä pysäkiltä tulet mukaan. Ilmoittautuminen on pakollinen! Mattimyöhäiset
eivät pääse bussiin mukaan, sillä bussi tilataan lähtijöiden määrän mukaan.
Retki maksetaan käteisellä bussissa. Varaa mukaan tasaraha! Pitempi bussimatka
maksaa enemmän kuin lyhyt; bussiretken
hinta ilmoitetaan kutsussa.
Bussiretken toteutuminen edellyttää, että vähimmäismäärä osallistujia ilmoittautuu. Tarkista mahdollinen peruuntuminen
40 tai muut muutokset netistä tai puhelintiedotteesta ennen retken alkua.
Bussi poimii retkeläisiä muutamalta pysäkiltä, jonne voit jättää oman auton tai
tulla paikalle julkisilla. Kokemukset yhden
pysäkin retkilähdöstä ovat niin myönteisiä,
että vastaavia retkiä järjestetään jatkossakin. Seuraa siis tarkasti retkitiedotteita.
Retkellä käyttäytyminen
Suomen Retkiluistelijoiden retket suuntautuvat luonnonjäille, jolloin olemme aina luonnon armoilla. Onnistunut ja turvallinen retki
edellyttää, että kaikki retkeläiset ovat oikein
varustautuneita ja kunnioittavat jää- ja sääolosuhteiden vaihtelua. Muista kerrata kauden
alussa Suomen retkiluistelijoiden tuvallisuusohje: www.skrinnari.fi/Turvallisuus.
Nykyisin seuramme on iso ja monelle retkelle tulee paljon osallistujia. Suuren luistelijajoukon hallitseminen ja jään lukeminen on vetäjälle haastava tehtävä. Tee oma osuutesi retken
onnistumiseksi ja noudata tinkimättä hyviksi
havaittuja pelisääntöjä. Anna vetäjän keskittyä
jään havainnointiin eikä varpusparvena pouk-
skrinnari
koilevan luistelijaryhmän paimentamiseen.
Jokainen osallistuu retkelle omalla vastuullaan. Retken vetäjä tai Suomen Retkiluistelijat
ry eivät ole vastuussa retkellä mahdollisesti
sattuneista henkilö- tai tavaravahingoista.
Yhdistyksen jäsenillä on seuran retkillä voimassa Suomen Ladun tapaturmavakuutus.
Vakuutus kattaa vahingot noin 2500 euroon
asti (lisätietoja Suomen Ladusta tai www.pohjola.fi). Maksimikorvaus ei välttämättä riitä, jos
loukkaantuminen on vakava, joten osallistujille
suositellaan lisäksi henkilökohtaista vapaa-ajan
tapaturmavakuutusta, sekä kojevakuutusta esimerkiksi kameran vahingoittumisen varalta. n
Bussiretken pysäkit
ja aikataulu
Pysäkkiluettelo on ohjeellinen,
varmista käytettävät pysäkit
retkitiedotteesta.
Pakolliset varusteet
seuran retkillä:
l Retkiluistimet
l Jäänaskalit ja pilli kaulatelineessä
lJääsauva (apusauva suositeltava)
l Heittoköysi
lLantiovyöllä (ja mieluiten myös
haarahinnalla) varustettu reppu
lTäydellinen vaihtovaatekerta
vesitiiviisti pakattuna
l Eväät ja kuumaa juotavaa
lTyökalut ja luistimen varaosia omien
luistimien säätöä/korjausta varten
Suositeltavia varusteita:
l Polvi- ja kyynärsuojukset sekä kypärä
lSolumuovinen istuinalusta tauoille
l2 kpl muovipusseja kastuneiden
jalkineiden vuo­raamiseen
Retken suuntautuessa länteen,
luistelijoiden keräilypaikat ovat
l Suojalasit ja/tai aurinkolasit
l Porvoo: Rauhankatu,
lKovalla pakkasella lämmin, kasvot ja
tilausajopysäkki
l Söderkulla: vakiovuoropysäkki,
l Itäkeskus: Turunlinnantiellä Stoan
vastapäätä oleva tilausajopysäkki
l Rautatientori: Mikonkadun
tilausajopysäkki
l Hanasaari: liittymän rampissa
oleva vakiovuoropysäkki
Retken suuntautuessa itään, järjestys on päinvastainen, siten että
lähtöpaikkana on Hanasaari.
kaulan peittävä suojaus
lLuisteltavan alueen kartta
ja kompassi
l Kamera
l Kännykkä
l Taukotakki tai -liivi
l Riittävästi janojuomaa
l Varaenergiaa
l Sideharsoa ja laastareita
lRiittävästi rahaa yllättäviäkin
tilanteita varten
Puhelintiedotteessa kerrotaan ensimmäisen pysähty­mispaikan kellonaika.
Arvioidut siirtymäajat vakiopysähdyspaikkojen välillä ovat Porvoo-Itäkeskus
25 min, Itäkeskus-Rautatien-tori 25
min ja Rautatientori-Hanasaari 15 min.
skrinnari
41
Välkommen på skridskotur!
översättning sverre slotte och henrik fagerholm foton ilkka salmi
L
ångfärdsskridskoåkning är att röra sig på
naturis. Det är tryggt och trevligt att åka
på tur med våra utbildade färdledare.
Finlands Långfärdsskrinnare – Suomen
Retkiluistelijat hör till vårt lands mest aktiva utfärdsföreningar. På vintern arrangerar
vi skridskoturer på veckosluten och ibland
även på vardagar då is- och snöläget tillåter.
Turerna leds av erfarna långfärdsåkare
som utbildat sig till färdledare. Föreningen
är inte kommersiell utan fungerar på ideell
basis: skridskoåkning är ledarnas hobby och
att leda turer en fritidssyssla. Därför har al-
la deltagare ansvar för trygghet och trevnad
också på arrangerade färder.
Föreningens skridskoturer hålls i allmänhet på sydkusten mellan Lovisa och Hangö
samt på sjöarna i Nylands högplatå (t.ex.
Noux, Lojo, Sammatti, Loppi och Högfors).
Då isläget tillåter kan vi åka längre bort, t.ex.
till Tammerfors, Lahtis, Kymmenedalen,
Åbo, Åland och Raumo. På en del av dessa
orter finns det lokalföreningar som arrangerar turer i den egna nejden.
Föreningens medlemmar kan delta i turerna gratis. Då vi åker med abonnerad buss
uppbärs en avgift beroende på vart vi åker.
Om du samåker i någons bil rekommenderar
vi att du erbjuder dig betala sk. Bensinpeng
(rekommendation 10 cent/km).
Välj en tur som passar dig
Långfärdsskridskoåkning lämpar sig för
människor i alla åldrar och i varierande fysisk form. Tryggast och trevligast är det att
åka på en tur som är anpassad till din kondition och tekniska nivå.
Syftet med turklassificeringen är att hjälpa dig välja en tur som lämpar sig för dig
- dina intressen, din kondition, din uthållighet och din tekniska nivå.
Klassificeringen baserar sig på skridskoåkningens hastiget. I tabellen invid ser du dock
skridskoturernas riktgivande totallängd för
Information om skridskoturer
Soluppgång i början av januari
vid Pyhäjärvi i Säkylä.
42 olika klasser. Dagsetappen baseras på antagandet, att vi skrinnar på goda isar i svag
vind hela dagen, ca sex timmar. På halvdagsturer och i utmanande is- och väderförhållanden blir dagsetappen kortare.
Om du är osäker på din kondition eller
tekniska nivå, välj för säkerhets skull hellre
en lättare tur än en mera krävande.
Grundbulten för en lyckad skridskotur är
god åkteknik. Man kan träna sin åkteknik på
skridskobanor, t.ex. i Helsingfors på Djurgårdens naturisbana eller Åggelby konstisbana
(långfärdsskridskor tillåtna bara under träningstiden för hastighetsåkning). På Tusby
träsk finns vintertid en plogad skridskobana. Föreningen ordnar i början av säsongen
ledda teknikövningar, om vilka meddelas
skilt. Det lönar sig att träna - ju bättre du kan
skrinna, desto mera njuter du av turerna.
Föreningens telefonsvarare är den huvudsadkliga informationskanalen för
skridskoturer. Dessutom kan man få information på webbsidan www.skrinnari.
fi och genom att prenumerera på föreningens SMS-meddelanden.
Information om veckoslutets turer och
isläget i allmänhet läses in på telefonsvararen på fredag respektive lördag kväll före kl
19. Vid behov kommer tilläggsinformation
senare på kvällen eller på morgonen, t.ex. vid
plötsligt snöfall. På vårvintern arrangeras turer också på vardagsmornar, så det kan löna
sig att ringa också under veckan. Om vi har
bussturer på veckoslutet försöker vi förhandsinformera om dem i telefonsvararen och på
webben redan före fredag kväll.
Telefonsvararens nummer är hemligt och
berättas för medlemmarna då de ansluter
sig till föreningen. Numret är hemligt av säkerhetsskäl; vi vill att enbart föreningsmedlemmar med grundläggande kunskaper och
färdigheter kommer med på våra turer. Om
skrinnari
skrinnari
43
du har glömt numret kan du ta kontakt med
sekreteraren eller finna det på webbsidan. På
föreningens webbsida (www.skrinnari.fi) finns
en avdelning avsedd enbart för föreningens
medlemmar. Färdledarna kan där berätta om
kommande turer. Trots att telefonsvararen
fortsättningsvis är vår primära informationskanal lönar det sig att kolla in webbsidan nu
och då. En aktiv och ivrig färdledare kan ha
lagt in mycken sådan info på webben som inte
ryms med i telefonmeddelandet eller SMS:et.
Webbsidorna kompletterar telefonsvararen.
Information om skridskofärdernas startplats och –tid under veckosluten förmedlas
också via SMS (textmeddelanden). SMStjänsten är gratis för medlemmarna, men man
måste anmäla sig till den (se webbsidan). Man
kan få meddelanden antingen för Nyland
eller Åbo-Raumo-trakten, men inte för båda.
Transport till och från isen
Långfärdsskridskoåkning ökar hela tiden i
44 Skridskotur på kvällen i mars.
popularitet. Föreninen rekommenderar att
man använder sig av offentlig trafik, abonnerade bussar och samåkning i bil.
I mån av möjlighet arrangerar föreningen
abonnerad buss till skridskoåkningsplatsen. Gemensam busstransport sparar bensin och möjliggör njutbara medvindsturer,
då man inte behöver skrinna tillbaka till
startplatsen för att hämta bilen. Hemresan
i buss är också bekväm, då man inte behöver köra i mörker eller på hala vägar.
Busstransport kräver förhandsanmälning. Man anmäler sig genom att skicka
ett SMS till ett nummer som uppges i telefonsvararen. Skriv i SMS:et deltagarnas
namn, telefonnummer och på vilken hållplats man ämnar stiga på. Den som inte
anmält sig i tid blir akterseglad, eftersom
bussen beställs för ett visst antal deltagare.
Var och en betalar kontant i bussen. Ta med
dig jämna pengar! En lång bussresa kostar
mera än en kort; priset beror på totalkostna-
skrinnari
derna och meddelas i telefonsvararen.
För att en busstur skall kunna arrangeras
krävs ett visst minimiantal deltagare. I telefonsvararen finns information om eventuell
inhibering eller om andra förändringar.
Bussen kör via några förutbestämda hållplatser, där deltagarna kan stiga på. Där kan
man lämna sin bil, eller så kan man ta sig dit
med offentliga transportmedel. Det gäller att
lyssna noggrant på meddelandena.
Vett och etikett på isen
Finlands Långfärdsskrinnares utfärder går
på naturis, så vi utsätter oss för naturens
nycker. Det är en förutsättning för trygga
och trevliga utfäder att alla deltagare är rätt
utrustade och har respekt för isen, vädret
och dess växlingar. I början av säsongen läs
igenom SFR:s säkerhetsanvisningar: www.
skrinnari.fi/Säkerhet.
Vår förening är stor och vi har många deltagare på våra turer. Att leda stora grupper på
isen och samtidigt läsa isen är en krävande
utmaning för ledarna. Dra ditt eget strå till
stacken och hjälp till genom att följa de spelregler vi lärt oss under åren. Det är frustrerande för ledaren att valla en fårskock med
odisciplinerade skrinnare. Ge ledaren möjlighet att koncentrera sig på isen istället.
Alla deltar i skridskoturen på sitt eget
ansvar. Färdledaren eller Finlands Långfärdsskrinnare är inte ersättningsskyldiga
för eventuell personskada eller skada på
utrustning. På föreningens turer är medlemmarna försäkrade via Suomen Latus olycksfallsförsäkring. Försäkringen täcker skador
upp till ca 2500 euro (för mera information
kontakta Suomen Latu eller www.pohjola.
fi). Den maximala ersättningen räcker inte nödvändigtvis till vid allvarligare tillbud.
Tilläggsskydd i form av privat olycksfallsförsäkring för fritidsaktiviteter kan rekommenderas, liksom även eventuell utrustningsförsäkring för kamera el.dyl.
n
skrinnari
Förutsättningar för
en lyckad tur
Då du kommer på tur
l Packa och granska din utrustning
redan kvällen innan
l Kom ihåg matsäcken och tillräckligt
med dryck
l Kom i tid till samlingsplatsen
l Åk gärna kollektivt
l Parkera bilen så att den inte stör
övrig trafik
På startplatsen
l Om det är din första tur, berätta det för
färdledaren och presentera dig
l Åkarna samlas kring färdledaren,
som berättar om planerna
l Om åkarna delas in i grupper enligt
färdighet, välj en grupp som passar Dig
På utfärden
l Skrinna aldrig framför turledaren!
l Håll tillräckligt avstånd till
framföråkande
l Håll dig inom syn- och hörhåll från
gruppen. Undvik att tänja ut
karavanen och att soloåka
l Håll ett öga på andra åkare. Om någon
faller illa eller isen brister, blås i
visselpipan för att fånga de andras
uppmärksamhet
l Avlägsna Dig aldrig från gruppen utan
att meddela färdledaren
Då turen går
mot sitt slut
l Skynda inte förbi färdledare ens då
Du närmar Dig stranden
45
KAiKKi luisteluuN
RetKiAitAstA!
Gruppindelning enligt åkhastighet
Hastighetsklass
Dagsetapp
km
5
< 30
Åkare som vill njuta av uteliv, även för nybörjare. Åkaren behärskar
långfärds-skrinningens grunder (åtminstone en timmes skrinning
på t.ex. bana i egen takt).
4
30-50
Åkare som uppskattar hurtigt uteliv och skrinning i naturen.
På turerna bör åkaren kunna behärska skridskorna och balansen även
på litet sämre isar.
3
40-60
Erfarna åkare med god kondition.
2
50-70
Erfarna och uthålliga åkare med god kondition;
tonvikt på turens idrottsliga karaktär .
1
> 70
Fartälskare, åkare med stenhård kondition, kilometerslukare.
Den genomsnittliga skrinningshastigheten är t.o.m. 20 km/h.
Lämpar sig för vem?
tätä mAiNostA
esittämällä sAAt
luNdhAgs spiKe
-NAsKAlit
KAupAN päälle!
luistimet
VARusteet
Asusteet...
LUiStiMEt JA
VARUStEEt
Den obligatoriska
utrustningen
på fls/srl turer:
l Långfärdsskridskor
l Isdubbar med tillhörande visselpipa
l Ispik + hjälpstav
(helst två jämbördiga piggstavar)
l Kastlina
lRymlig ryggsäck försedd med
midjerem och grenrem
lKomplett ombytesgarderob i
vattentäta påsar
lDagens proviant och termosförvarad het
dryck
lVerktyg samt reservdelar för justering/
reparation av sina egna skridskor
Rekommenderas att plocka
med sig på fls/srl turer:
Nordic-luistimet
Nordic NNN bc-luistimet
Multi-luistimet
Naskalit
Sauvat
Salomon Profil -side
Salomon Pilot -side
Heittoliina
Exa 40-luistelureppu
lKnäskydd och armbågsskydd
samt hjälm
lHopvikbar sittdyna i cellplast
för pauser
lÅtmistone två tunna plastpåsar för skydd
av torrbytta sockor i nerblött pjäxa
l Störtloppsglasögon eller solglasögon
lVid hård köld varmt skydd för ansikte
och hals
l Slidkniv och tändstickor/tändare
l Karta och kompass
l Kamera
lMobiltelefon
l Överdragsjacka eller väst för pauserna
lDryck
lEnergistänger, russin, torkad frukt etc.
l Plåster och förbandstyg
l Kontanter för oförutsedda händelser
MOnOt JA SitEEt
Salomon bc -side
LUiStiMEt
SitEEt
Kevyt komposiittirunkoinen retkiluistin
bc-siteet
skrinnari
Salomon X-Adventure 6
BC-MOnOt
SitEEt
Alfa Skarvet bc Gore-Tex nahkamono
Monikäyttöside retkiluistimiin, metsäsuksiin ym.
TAMMISTON TÄHTI
46 ejä
esimeRKK mme:
AstA
VAliKoim
skrinnari
ULKOiLUn
UUSi AiKA
NILSAKSENPOLKU 2, 01510 VANTAA
PUH. 010 397 0420
KAuppAKeSKuS FOruM
KUKONTOrI, YrjöNKATU 29,
00100 HELSINKI, PUH. 010 3970410
PUHELUIdEN HINNAT 8,28 SNT/PUH. + 17,04 SNT/MIN.
47
VERKKOKAUPPA: REtK iA ittA.fi
Retkenvetäjät kaudella 2012–2013
Katri Malmström
Eva-Lotta Backman-Winquist
Lars
Rikberg
Petri Koskinen
Bernt Blom Jörgen Eriksson
Risto Helkiö
Päivi
Leppänen
Taina Kinnunen
Nina Berglund
Reino Kaario
Susanna Jokinen
Eki Haapomaa
Simo-Pekka Reponen
Gretel
Hemgård
Terja
Kuuri-Riutta
Henrik Fagerholm
Seppo Noro
Auli
Köresaar
Harri
Helena Haapomaa Mirja Hämäläinen Hypén
PÄÄKAUPUNKISEUTU
Backman-Winquist
Eva-Lotta
[email protected]
040 748 8624
Berglund, Nina
[email protected]
040 525 1938
Fagerholm, Henrik
henrikfagerholm@
gmail.com
040 555 5562
Haapomaa, Eki
eki.haapomaa@
gmail.com
050 487 6208
Blom, Bernt
[email protected]
050 563 1038
Haapomaa, Helena
helena.haapomaa@
gmail.com
040 747 2299
Eriksson, Jörgen
jorgen.v.eriksson@
gmail.com
040 522 3222
Hakola, Jouni
jounipt.hakola@
gmail.com
040 149 0002
48 Hakola, Liisa
[email protected]
050 343 7336
Hollo, Harri
[email protected]
040 744 0900
Kallio, Soile
[email protected]
0400 424 471
Hari, Jyrki
[email protected]
040 701 3949
Hypén, Harri [email protected]
050 351 2417
Helkiö, Risto
[email protected]
0400 415 249
Hämäläinen, Mirja mirja.hamalainen@
fimnet.fi
050 525 2843
Karppinen, Antti
antti.karppinen@
kotikone.fi
040 724 4551
Hemgård, Gretel
gretel.hemgard@
hemgard.fi
040 572 7880
Hirvonen, Matti
matti.hirvonen@
poljin.fi
040 419 4555
Rauli
Rantavuori
Pirjo Pajarinen
Jokinen, Susanna
susanna.jokinen@
pp5.inet.fi
040-527 8660
Kaario, Reino Kinnunen, Taina
taina.kinnunen@
kolumbus.fi
0400 332 442
Koskinen, Petri petri.aj.koskinen@
gmail.com
040 565 2051
[email protected] Köresaar, Auli
[email protected]
0400 824 563
Leppänen, Päivi
[email protected]
040 136 1061
Malmström, Katri
katrimalmstrom@
yahoo.com
050 338 7629
Mäkelä, Kaisa
[email protected]
050 549 9158
skrinnari
Kuuri-Riutta, Terja
terjakuuririutta@
gmail.com
040 343 3414
040 773 5604
skrinnari
Mikael Porthin
Noro, Seppo [email protected]
0400 106 038
Olkkonen, Tero [email protected]
040 774 5717
Pajarinen, Pirjo
[email protected]
050 303 9758
Porthin, Mikael
mikael.porthin@
gmail.com
050 530 8496
Poutanen, Isak isak.poutanen@
stormfageln.fi
050 304 4732
Puura, Pekka pekka.puura@
Palmén, Henrik
vaisala.com
[email protected] 050 327 2476
040 348 5422
Rautavuori, Rauli
Palmén, Virpi [email protected]
virpi.palmen@
050 357 0916
kisakallio.fi
040 502 9688
u
49
Pirjo Salminen
Seppo Sihvonen
Riitta
Väänänen
Simo Ahtola
Eero Welin
Roope Ruokolainen
Rolf Vainio
Irma Ruokolainen
Kari Santamaa
Jouko Vikström
Pirjo Tynjälä
Pertti Susi
Jyri Makkonen
Sverre Slotte
Kari Tiitola
Ilkka Salmi Ralf Simonsson
Hans Åkerberg
Vesa Heinonen
Juha Vainikka
Reponen, Simo-Pekka
[email protected]
040 770 9584
Simonsson, Ralf
[email protected]
0400 100 230
Vainio, Rolf
[email protected] 040 595 1077
Rikberg, Lars
[email protected]
0400 961 616
Sipola, Pekka
[email protected]
0400 506 830
Salmi, Ilkka [email protected] 040 556 1202
Slotte, Sverre [email protected]
050 483 9532
Valtonen, Pertti
pertti.valtonen@
welho.com
0400 812 123
Salminen, Pirjo ”Pipsa”
[email protected]
040 589 0682
Sihvonen, Seppo seppo.sihvonen@
ovi.com
050 482 7452
50 Tiitola, Kari
kari.tiitola@
kohdennus.fi
040 511 8411
Tynjälä, Pirjo
[email protected]
050 530 9591
Vikström, Jouko ”Musti”
[email protected]
050 301 9474
Väänänen, Riitta [email protected]
045 650 6561
Åkerberg, Hans
hasse.akerberg@
netti.fi
040 588 2535
Matti Inkinen
Leo Kinnunen
Tarja Vainikka
HANKO
Lindholm, Christer [email protected]
040 742 5415
KERIMÄKI
Welin, Eero
[email protected]
045 269 9254
IMATRA/
LAPPEENRANTA
Vainikka, Juha
juha.vainikka@
pp.inet.fi
0400 857 080
LAHTI
Hartman, Vesa
[email protected]
040 823 4440
Vainikka, Tarja
tarja.vainikka@
pp.inet.fi
050 322 0872
skrinnari
Ruokolainen, Irma irma_novaky@
yahoo.com
040 824 6991
Ruokolainen, Roope
roope.ruokolainen@
hotmail.com
040 824 6991
skrinnari
RAUMA
Heinonen, Vesa vesa.heinonen1@
gmail.com
0400 963 346
Santamaa, Kari
kari.santamaa@
dnainternet.net
040 549 6213
Susi, Pertti
[email protected]
050 531 5056
TAMPERE
Kinnunen, Leo
leo.kinnunen@
pohjois-pirkanmhy.fi
044 776 4552
Makkonen, Jyri
[email protected]
0400 743 410
TURKU
Hirvonen, Vesa vesa.hirvonen@
pp5.inet.fi
0400 405 430
Kronholm, Henrik
jhmkronholm@
gmail.com
0400 764 401
Sundström, Åsa asa.sundstrom@
mebb.net 0400 442 296
Holkeri, Mika
mika.holkeri@
kolumbus.fi
040 531 9296
Suomi, Maarit maarit.suomi@
kolumbus.fi
040 513 7504
Inkinen, Matti
[email protected]
0400 665 393
VAASA
Ahtola, Simo [email protected] 040 501 9251
51
Kutsu
Kallelse
Liity jäseneksi!
Suomen Retkiluistelijat ry:n
syyskokous
Höstmöte for Finlands
Långfärdsskrinnare rf
l Suomen Retkiluistelijat ry on Suomen Ladun
Aika:
torstaina 22.11.2012 klo 18
Tid:
torsdagen den 22.11.2012 kl 18
jäsenyhdistys. Seuran jäseneksi voit liittyä täyttämällä liittymislomakkeen, jonka löydät osoitteesta www.suomenlatu.fi/liity.
l Täytettyäsi liittymislomakkeen Suomen Latu
lähettää sinulle parin viikon sisällä jäsenmaksulaskun sekä nettisivujen rekisteröitymistunnuksen.
Paikka:
Olympiastadion, kahvilan kabinetti,
Paavo Nurmentie 1, Helsinki
Plats:
Olympiastadion, kafé kabinett,
Paavo Nurmivägen 1, Helsingfors
Asialista:
l Sääntömääräiset asiat,
mm. henkilövaalit
Agenda:
l Stadgeenliga ärenden,
bl.a. val av funktionärer
minen tarvitsee tehdä vain kerran, jolloin itse
luot oman käyttäjätunnuksen ja salasanan.
Unohtuneen rekisteröitymistunnuksen saat
osoitteesta sihteeri(at)skrinnari.fi.
Tervetuloa!
Välkommen!
l Jos olet rekisteröitynyt aikaisemmin, mutta
l Nettisivuille www.skrinnari.fi rekisteröity-
TUNTURIHIIHTO
Valikoimissa Sporten-eräsukset ja Komperdell-sauvat!
altai skis
”Sliding
Snowshoe”
unohtanut käyttäjätunnuksesi ja/tai salasanasi,
kokeile "Salasana hukassa" -toimintoa tai laita
sähköpostia osoitteeseen skrinnari(at)gmail.com.
l Voidaksesi osallistua opastetuille retkille si-
nun tulee ensin osallistua seuran järjestämälle
tulokaskurssille ja –retkelle. Tulokaskurssien
ajankohdat ja ilmoittautumisohjeet löydät
seuran nettisivuilta.
l Jäsenmaksu sisältää kaikki seuran ja Suomen
Ladun jäsenedut: maksuttomat opastetut retket, jäätiedotuksen, tekstiviestipalvelun, netin
jäsensivut, Skrinnari- ja Latu ja Polku –lehdet
sekä tapaturmavakuutuksen seuran retkillä ja
tapahtumissa.
Oletko joskus
tarponut lumessa
päästäksesi
luistelemaan
peilikirkkaalle jäälle?
Mitä jos ensi kerralla
menisitkin luistelupaikoille uusilla
HOK lumikengillä?
Altai Skis HOK,
”sliding snowshoe” eli
liukulumikenkä, yhdistää
suksen ja lumikengän
parhaat ominaisuudet:
ketteryys, absoluuttinen
pito, helposti hallittava
liuku ja helppo ohjautuvuus.
walking
skiing
Metsäisessä ja mäkisessä
maastossa HOKilla on
helppo ja mukava edetä.
HOK toimii erinomaisesti
X-Trace monitoimisiteen
kanssa. Kauden uutuus
X-Trace Pivot tekee
helppokäyttöisestä
siteestä vielä entistäkin
paremman hiihtää.
Suomen suurin retkiluistelijan erikoisliike. Valikoimissa kaikki, mitä luistelija
tarvitsee! Myös teroitus- ja vuokrauspalvelu sekä kanootit ja melontavälineet.
Storörintie 2, Sipoo
puh.
52 010-4236 900
SRL:n jäsenille -10%
luisteluvälineistä
www.bearwater.fi
[email protected]
skrinnari
Markkinointi ja maahantuonti:
www.oac.fi
skrinnari
Myynti: hyvinvarustetut
retkeily- ja urheiluliikkeet
sliding
53
20-vuotisjuhla
lauantaina 8.12.2012
kello 15 -18
Brahen kentällä
luistimilla reppu selässä ja
naskalit kaulassa
Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet
www.skrinnari.fi 18.11.2012
20-års jubileum
lördagen 8.12.2012
klockan 15 - 18
Berghälls konstisbana
med skridskor, ryggsäck och
isdubbar runt halsen
Program och anmälningsinformation
www.skrinnari.fi 18.11.2012
54 skrinnari
skrinnari
55