1. No category

Vahvista
elinluovutustahtosi
BEKRÄFTA DIN DONATIONSVILJA
Kortt
ik
nb
t i plå
ätevästi
lompakkoon! Kortet behändig
n!
oke
Vahvista
elinluovutustahtosi –
kortti kätevästi lompakkoon!
Sinun tahtosi ratkaisee
Elinluovutuksia koskeva laki muuttui 1.8.2010. Uusittu laki korostaa ihmisen omaa tahtoa hänen elintensä luovuttamiseen kuoleman jälkeen
toisen ihmisen hoitoa varten.
Aiemmin omaiset tekivät elinten luovuttamista koskevan päätöksen,
ellei vainajalla ollut elinluovutuskorttia. Nyt oletetaan, että elinluovutukseen mahdollisesti sopiva vainaja on suostunut elintensä luovutukseen, ellei hänen tiedetä sitä elinaikanaan kieltäneen.
Huoltaja tai lähiomainen voi kieltää elinluovutuksen vain, jos lääkäri arvioi, että vainaja ei iän, kehitystason tai mielenterveyden häiriön vuoksi
ole elinaikanaan kyennyt muodostamaan käsitystä asiasta.
Ennen kuin elinsiirtoon ryhdytään, lääkärin pitää mahdollisuuksien mukaan selvittää, mikä vainajan tahto oli. Siksi on tärkeää, että elinluovutustahtosi on tiedossa. Jos tahtoasi ei tiedetä, sinun oletetaan suostuvan elintesi luovutukseen.
Näin voit ilmaista elinluovutustahtosi
Yhtä ainoaa virallista tai oikeaa tapaa elinluovutustahdon ilmaisemiseen ei ole. Voit esimerkiksi kirjata tahtosi erilliselle paperille tai kertoa
sen lähiomaisellesi tai muulle läheisellesi. Suullinen tieto elinluovutustahdosta on yhtä pätevä kuin kirjallinen.
Voit pyytää myös terveydenhuollon henkilöstöä kirjaamaan elinluovutustahtosi terveysaseman tai sairaalan potilastietojärjestelmiin. Huomaa, että tieto ei kuitenkaan näin välity kaikille terveysasemille.
Miksi elinsiirtoja tehdään?
Elinsiirrot ovat vaikeimpien munuais-, maksa-, sydän- ja keuhkosairauksien paras ja usein myös ainoa hoitomuoto. Suomessa tehdään vuosittain vajaat 400 elin- ja kudossiirtoa. Tällä hetkellä Suomessa elää yli
3 500 elinsiirteen saanutta potilasta. Suurin osa heistä elää varsin normaalia elämää.
Suomessa on pula elinsiirtoon sopivista elimistä. Elinsiirtoa odottaa
yli 300 ihmistä ja vuosittain noin 5-10 prosenttia elimiä odottavista
ihmisistä kuolee saamatta elinsiirtoa. Vuosittain elimiä luovuttaa noin
90 ihmistä ja kunkin luovuttajan elimillä hoidetaan jopa 5-6 potilasta.
Suomessa kaikki elinsiirtoleikkaukset on keskitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan.
Kuka sopii elinluovuttajaksi?
Vain murto-osa vainajista sopii elinluovuttajiksi. Elinluovuttajan pitää
olla aivokuollut, mikä tarkoittaa että hänen aivotoimintonsa ovat pysyvästi loppuneet. Aivokuolemaan johtaa useimmiten kallovamma tai
kallonsisäinen verenvuoto.
Tiettyjä tarttuvia tauteja (B- tai C-hepatiitti, HIV) tai syöpää sairastaneet eivät sovi elinluovuttajiksi.
Ikä ei ole este elinluovutukselle.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä toimiva elinsiirtoyksikkö
(transplantaatioyksikkö) arvioi mahdollisen elinluovuttajan sopivuuden.
Arvioinnissa käytetään muun muassa verikokeita ja tarvittaessa muita
lääketieteellisiä tutkimuksia.
Bekräfta din
donationsvilja –
kortet behändigt
i plånboken!
Din vilja är avgörande
Lagen om organdonationer ändrades 1.8.2010. Den reviderade lagen
betonar en persons egen vilja när det gäller donation av organ efter
dödsfall för vård av en annan människa.
Tidigare måste man få tillstånd till organdonation från en anhörig om
den avlidne inte hade ett donationskort. Nu antas det att en avliden
som är en lämplig givare har gett sitt samtycke till organdonation om
man inte känner till att den avlidne under sin livstid hade motsatt sig
ingreppet.
Förmyndare eller nära anhörig kan neka till organdonation bara om
en läkare bedömer att den avlidne under sin livstid inte på grund av
ålder, utvecklingsnivå eller mental störning har förmått bilda sig en
uppfattning i saken.
Innan donationen genomförs ska läkaren i mån av möjlighet reda ut
den avlidnes donationsvilja. Därför är det viktigt att det finns vetskap
om din donationsvilja. Om man inte känner till din donationsvilja antar
man att du inte motsätter dig till organdonation.
Så här kan du uttrycka din donationsvilja
Det finns inte något officiellt eller rätt sätt att uttrycka sin donationsvilja. Du kan uttrycka din donationsvilja till exempel genom att
anteckna din donationsvilja på ett papper eller genom att berätta om
det för dina anhöriga eller andra närstående. En muntlig uppgift om
organdonationsvilja är lika giltig som en skriftlig.
Du kan också be hälsovårdscentralens personal anteckna din organdonationsvilja i hälsocentralens eller sjukhusets patientdatasystem.
Observera dock att uppgifterna inte på detta sätt distribueras till alla
hälsovårdscentraler.
Varför görs organtransplantationer?
Transplantationer är den bästa och ofta också den enda vårdformen
vid svåraste njur-, lever-, hjärt- och lungsjukdomar. I Finland görs årligen knappt 400 transplantationer av organ och vävnader. I Finland
finns det närvarande över 3 500 levande patienter som fått ett transplantat. Största delen av patienterna lever ett tämligen normalt liv.
I Finland råder det brist på organ som kan transplanteras. Det står
över 300 personer i transplantationsköerna, och varje år dör cirka
5-10 procent av dessa utan att få ett transplantat. Antalet givare uppgår till cirka 90 per år, och med organ från en enda givare kan 5-6
mottagare få hjälp.
I Finland har alla transplantationer varit koncentrerade till Helsingfors
universitets centralsjukhus.
Vem passar som organdonator?
Endast en bråkdel av de avlidna är lämpliga givare. En givare måste
vara hjärndöd vilket betyder att hjärnfunktionerna oåterkalleligt har
upphört. Skallskada eller intrakraniell blödning kan leda till hjärndöd.
Människor som under sin livstid lidit av vissa infektionssjukdomar (hepatit B eller C, HIV) eller som haft en elakartad tumör (cancer) är
inte lämpliga givare.
Åldern är inte något hinder för organdonation.
Den avlidnes lämplighet som givare bedöms av transplantationsenheten inom Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt. Vid bedömningen
används bland annat blodprov och vid behov andra medicinska undersökningar.
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:5
ISSN-L 1236-2123
ISSN 1236-2123 (painettu / print)
ISSN 1797-982X (verkkojulkaisu / online)
ISBN 978-952-00-3087-2 (nid. / inh.)
ISBN 978-952-00-3088-9 (PDF)
URN:ISBN:978-952-00-3088-9
http://URN:ISBN:978-952-00-3088-9
JA
Jag donerar mina organ och vävnader
till transplantation efter min död.
Datum:
Namn:
Jag berättar också åt mina anhöriga om mitt beslut.
NEJ
Jag donerar inte mina organ och vävnader
till transplantation efter min död.
Datum:
Namn:
Jag berättar också åt mina anhöriga om mitt beslut.
Anteckna din vilja angående
organdonation på kortet
och bär det med dig.
Berätta även om det åt dina anhöriga
eller andra närstående.
KYLLÄ
Luovutan elimeni ja kudokseni
elinsiirtoon kuolemani jälkeen.
Päivämäärä:
Nimi:
Kerron päätöksestä myös läheisilleni.
EI
En luovuta elimiäni tai kudoksiani
elinsiirtoon kuolemani jälkeen.
Päivämäärä:
Nimi:
Kerron päätöksestä myös läheisilleni.
Kirjaa korttiin kantasi
elinluovutukseen ja
pidä korttia mukanasi.
Kerro siitä myös lähiomaisellesi tai muulle läheisellesi.
Lisätietoja:
www.stm.fi/elinluovutustahto
Ytterligare uppgifter:
www.stm.fi/sv/donationsvilja
Layout: Proinno Design Oy / Tryckning: Universitetstryckeriet, Helsingfors 2010
Social- och hälsovårdsministeriet
PB 33, 00023 Statsrådet
Besökadress: Sjötullsgatan 8, 00170 Helsingfors
Telefon: (09) 160 01
Fax: (09) 160 74126
E-post: [email protected]
Ulkoasu: Proinno Design Oy / Paino: Yliopistopaino, Helsinki 2010
Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33, 00023 Valtioneuvosto
Käyntiosoite: Meritullinkatu 8, 00170 Helsinki
Vaihde: (09) 160 01
Faksi: (09) 160 74126
Sähköposti: [email protected]