Etelä-Pohjanmaalla Nou Hätä! - Pohjanmaan Pelastusalan Liitto Ry

Valakia
• Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n jäsenlehti • 1/2012 •
Nou
H
Pietarsaaren paloasemalla
ei hätäilty
Etelä-Pohjanmaalla
opiskeltiin verkossa
Yritysturvallisuus – yritysuhrit
Palo–Fyrry 2012
kutsuu leireilemään
Päivää! Kuinka voimme auttaa?
– PoPeLi palvelee jo 60:ttä vuotta
1
Valtakunnallinen palokuntanaistyö
ja -nuorisotyö 60 vuotta
ätä!
Valakia
1/2012
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry (PoPeLi)
huolehtii hallitus- ja toimikuntatoiminnallaan
vanhan Vaasan läänin alueella pelastustoiminnan edistämisestä. Liitto edistää jäsenistönsä,
kansalaisten yhteisöjen ja laitosten valmiutta turvata ihmiset, omaisuus ja ympäristö
onnettomuuksien aiheuttamilta vaaroilta
normaali- ja poikkeusoloissa. Työtä tehdään
yhdessä SPEK Pohjanmaan kanssa.
Sisällys:
Talvileirillä touhuttiin 8
SPEK Pohjanmaa on johtava pelastusalan
kouluttaja entisen Vaasan läänin alueella. Sen
kokeneet kouluttajat vastaavat vapaaehtoisten palokuntien kurssijärjestelmän mukaisesta koulutuksesta. Se on myös omatoimisen
varautumisen asiantuntija.
Palo-Fyrry 2012 kutsuu leireilemään
9
Pietarsaaren paloasemalla ei hätäilty
10
Lisäksi liitto ja SPEK Pohjanmaa tukevat
järjestötyötä alueellaan. Olemme osaltamme
kasvattamassa tulevaisuuden pelastajia!
Puheenjohtajalta 3
Toiminnanjohtajan kynästä
4
Palokuntaanais- ja nuorisotyö 60 vuotta 5
Palokunnissa tapahtuu Kuortaneen palo- ja pelastuskerho 20 v. 6
Palkittu
Palokuntanuori sai ansiomitalin
12
Onnitellen
Pekka Peuralahti
13
Kurssin suorittaneet
14
Terveisiä kevätkokouksesta
19
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry
Historian havinaa
20
Sepänkyläntie 14–16
65100 Vaasa
Puh. 06 325 1498
Faksi 06 312 8266
[email protected]
www.popeli.fi
Päivää! Miten voimme auttaa?
22
Etelä-Pohjanmaalla opiskeltiin verkossa
24
Yritysturvallisuus – yritysuhrit
26
Puheenjohtaja: Janne Sankelo
Toiminnanjohtaja: Reijo Malkamäki
Valakia
Julkaisija: Päätoimittaja: Ulkoasu ja taitto: Painopaikka:
Kannen kuva: Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry
Reijo Malkamäki
Luminar Solar / Terhi Kannisto
Tammerprint, Tampere 2012
Reijo Malkamäki
2
Puheenjohtajalta
Kärkitavoitteena toiminnan
jatkuvuuden turvaaminen
Aloitin vuoden alussa Pohjanmaan Pelastusalan
Liiton puheenjohtajana. Aikaisemmin ala oli tullut
jossain määrin tutuksi koulutusalan tehtävistäni.
Niissä koulujen turvallisuussuunnitelmien laatiminen on osa arkea. Turvallisuusasiat ovat kautta linjan olleet aina lähellä sydäntä, joten kiinnostavaan
tehtävään oli helppo lähteä. Toiminnanjohtaja Reijo
Malkamäki on ollut perehtymisessä suureksi avuksi.
Kevään aikana toimintaympäristöön on tullut
tutustuttua syvemmin. Pelastusalan tulevaisuuden
haasteina ovat monet ympäröivää yhteiskuntaakin
askarruttavat ongelmat. Näistä yhtenä väestön
ikääntyminen, joka näkyy alalla sekä aktiivisen
henkilöstön vanhenemisena ja kuntoutustarpeen
lisääntymisenä, että uusien toimijoiden määrän
asteittaisena alenemisena.Vapaa- ja sopimuspalokuntalaisen työura jatkuu, mutta alan luonne
huomioiden se ei voi tehdä niin loputtomiin.
Pelastusalan vapaaehtoistyön arvo on merkittävä, eräiden arvioiden mukaan jopa 80 miljoonaa
euroa vuodessa.Yhteiskunnan kannalta sillä on
paljon tätä summaakin suurempi tehtävä. Jokainen
vapaapalokuntalainen ja alan harrastaja tuo oman
osansa keskuuteemme myös kansalaistaitojen,
välittämisen ja esimerkin kautta. Tätä osuutta on
mahdoton ulkoistaa. Siksi toiminnan jatkuvuuden
turvaamisen täytyy olla kärkitavoite.
Uusia toimijoita siis tarvitaan. Palokuntanuorisotoiminta on tähän erinomainen tie. Tervehenkisen ja mielenkiintoisen harrastuksen kautta oppii
tärkeitä käytännön taitoja, yhteispeliä ja vastuuta.
Kilpailut kansallisella ja kansainvälisellä tasolla
luovat mielekkäitä virikkeitä. Samalla luodaan
pohjaa myös koko pelastusalan tulevaisuudelle. Mahdollisimman monen nuoren toivoisikin
tutustuvan toimintaan. Ikäluokkien pienenemisen
lisäksi haasteena on jatkuvasti monipuolistuva
harrastemuotojen kirjo. Nuorisotoimintaamme
on pystyttävä tuomaan entistäkin näkyvämmin
esille. Kohderyhmä on tavoitettava ja on pystyttävä myös puhumaan sen kanssa samaa kieltä.
Väestön ikääntyessä kehitystä on tehtävänä
muillakin rintamilla. Ikäihmisten turvallisuudesta
on pystyttävä huolehtimaan yhä paremmin. Jo nyt
palokuolleista lähes puolet on yli 60-vuotiaita.
Asumisen turvallisuutta on siis pystyttävä edistämään, sillä yhteiskuntamme ikärakenteen muutos on väistämätön tosiasia. Haasteet eivät toki
rajoitu tähän.Valistustyötä on jatkettava myös
nuorempien ikäpolvien keskuudessa. Turvallisuus
on meidän kaikkien yhteinen asia.
Vapaa- ja sopimuspalokuntalaisten kuntoutustarpeen selvittämisellä ja toimenpiteillä alkaa
olla jo kiire, sillä nykyiset toimijat eivät nuorene.
Jätin eduskunnassa 23.5. tästä kirjallisen kysymyksen valtioneuvostolle. Kysyin siinä, mihin toimiin
aiotaan ryhtyä, että kuntoutustarve saadaan
selvitettyä ja pystyttäisiin paremmin vastaamaan
alalla toimivien ikääntymisen mukanaan tuomiin
haasteisiin. Olen vastauksen suhteen toiveikas.
Jyrki Kataisen hallitus on hallitusohjelmassaan
sitoutunut kehittämään koko maan kattavaa pelastustoimen järjestelmää, jossa olennaisena osana
ovat vapaaehtoiset ja sivutoimiseen henkilöstöön
perustuvat sopimuspalokunnat. Hallituspuolueen
kansanedustajana minulla on mahdollisuus toimia
hallituksen suuntaan pelastusalan asioissa myös
unilukkarin roolissa. Toivon tästä olevan hyötyä
liitolle.
Toivotan kaikille turvallista ja aurinkoista kesää!
Janne Sankelo
puheenjohtaja
3
Toiminnanjohtajan kynästä
Toimintavuosi paketissa
Liiton 60. toimintavuosi on tänä vuonna täyttymässä. Syntymäpäivää juhlitaan 7. syyskuuta
koko laajan kentän voimin Vaasassa pidettävässä
juhlatilaisuudessa. Vaasan kaupungintalon juhlasali päivällä ja illemmalla Ravintola Strampen
on varattu juhlimispaikoiksi. Juhlaa on ollut
tiiviisti valmistelemassa liiton hallituksen tehtävään nimeämä juhlatoimikunta Sirpa Suomalaisen
johdolla.Valakian ilmestymisen aikaan moni asia
on jo valmisteluissa pitkällä, mutta keskeneräisiä
asioitakin työlistalta varmaan löytynee. Tärkeintä
on saada juhlasta jäsenistöä kiinnosta ja sopivan
arvokas tilaisuus, josta ei puuttuisi myöskään
virikkeellistä tai virkistävää osuutta. Toivottavasti
onnistumme tässä.
Valtakuntamme sai uuden presidentin kiinnostavan ja kaksivaiheisen vaalin päätteeksi.Virkaanastumispuheessaan tasavallan presidentti Sauli
Niinistö otti yhdeksi aiheekseen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asian. Liittomme Yli Hyvä
Juttu -hankkeesta viime vuoden puolella saama
palkintohan kohdistui juuri syrjäytymisvaarassa
olevien nuorien huomioimisesta tehtyyn työhön,
joten siinäkin mielessä presidentin aihe oli meille
popelilaisille varsin tärkeä ja ajankohtainen.
Tuossa vaiheessa saatoimme puheenjohtajamme avustuksella varmuuden vuoksi hanketta
koskevaa asiatietoa presidentin kanslian tiedoksi ja pyysimme, että kanslia seuraa hankkeen
jatkorahoituksen turvaamista. Oliko tällä sitten
tekemistä sen kanssa, että Yli Hyvä Juttu sai
jatkorahoituksen THL:n projektina on toinen asia.
Joka tapauksessa palokuntanuorten harrastus on
jatkossakin vahvasti mukana huomioimassa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tulevaisuutta.
Uhkatilanteita ja väkivaltaa joudutaan yhä
useammin kohtaamaan myös pelastustyössä ja
muissa ammattiauttajien työtilanteissa. Rikollinen
ja väkivaltainen toiminta on tuonut pelastustyöhön elementin, jossa pelastaja joutuu itse uhriksi.
Rikospaikalla tapahtuva auttaminen on tuonut
työhön samalla uudenlaisen haasteen, jonka vuoksi eri viranomaistahojen yhteistoiminnan sujuvuus
korostuu. Tarvitaanko jatkossa sammutusauton tai
ensivasteryhmän turvavarusteisiin myös luotiliivit? Työturvallisuus on pelastajan työssä asia
numero yksi, joka täytyy ottaa kaikissa tilanteissa
huomioon. Riskien ja vaaratilojen tunnistaminen
edellyttää paitsi tilannetajua myös kykyä arvioida
tilanteiden synnyttämiä seuraamuksia. Tämä ei
ole aina itsestään selvää, tarvitaan koulutusta,
perehdytystä ja harjoitusta. Tulemme omassa koulutustoiminnassamme ottamaan uhkatilanteet ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaan mukaan jo
tulevan syksyn aikana ja pyrimme näin tarjoamaan
aiheeseen liittyvää osaamista kentän toimijoille.
Vapaaehtoisuuden resurssien merkitystä on
korostettu monessa yhteydessä. SPEK-ryhmään
kuuluvien vapaaehtoisten vuosittaiseksi arvoksi
rahallisesti on laskettu niinkin mittava summa
kuin 79 miljoonaa euroa. SPR:n vapaaehtoistyön
arvoksi on laskettu 36 miljoonaa, Mannerheimin
lastensuojeluliiton 12 miljoonaa ja 4H-liiton 4
miljoonaa.Vapaaehtoistyön rahallinen arvo on siis
huomattava ja korostaa järjestöjen vapaaehtoistyön merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallisesti arvostetussa järjestötoiminnassa, sen vapaaehtoisuudesta huolimatta, ilmenee
4
kuitenkin jaksamisen haasteita. Toimijat, jotka
vapaa-ajallaan sitoutuvat yhteisen hyvän eteen,
ovat monesti kunnianhimoisia ja ahkeria tekijöitä,
joille tehtäviä saattaa kasaantua useita. Jos järjestötoiminnan aktiiviset vähenevät, asettaa tämä
suuria paineita sille harvenevalle joukolle, jotka
järjestön tehtävissä puurtavat. Liittomme hallitus
on tunnistanut tämän ongelman siinä missä niin
moni muukin järjestötyötä tekevä yhdistys. Hallitus onkin asettanut toimintakalenteriinsa ajankohdan, jolloin arvioidaan toimintamme syvintä
merkitystä ja samalla mietitään keinoja toiminnan
muokkaamiseksi sellaiseksi, että se kiinnostaa
omia joukkojamme.
Nuorisotyön kohokohta omassa toimintasuunnitelmassaan on tietenkin aina kesällä
toteutettava leiri. Tänä kesänä leiri järjestetään
Vähänkyrön keskustan tuntumassa. Taitaakin olla
niin, että ainakaan hetkeen ei luonnon äärestä
ole leirinuotiota poistettu. Näkyvyyden kannalta
taajama-alueen sisäpuolelle siirtyminen onkin
varsin hieno asia. Tervetuloa kaikki tutustumaan
Palo-Fyrry 2012 -leirille!
Reijo Malkamäki
toiminnanjohtaja
Palokuntanaistyö ja -nuorisotyö
juhlivat 60-vuotista taivalta
Palokuntanaistyön ja -nuorisotyön valtakunnallista yhteistyötä juhlitaan syyskuussa
Tampereella. 60-vuotisjuhlaseminaari järjestetään 22.9.2012 Juvenes-juhlatiloissa.
Vuosi 2012 on valtakunnallisen palokuntanais- ja
nuorisotyön 60. yhteistoimintavuosi. On hyvä
huomioida, että palokuntanuorisotyöllä on
itsessään jo yli 100 vuoden historia ja palokuntanaistyölläkin 80 vuoden, mutta valtakunnallisesti
toimintaa on kehitetty siis 60 vuoden ajan. Juhlavuosi näkyy valtakunnallisessa järjestötoiminnassa
läpi vuoden ja juhlaseminaari muistaa toimijoita
sekä luo katsauksen tulevaisuuteen.
Päivä aloitetaan seminaariosuudella upeissa
Tampereen Finlaysonin tehtaiden maisemissa. Ohjelma palaa ajassa taaksepäin, pohtii tätä päivää ja
kutkuttaa nauruhermoja. Juhlan kunniaksi jaetaan
muutama huomionosoitus, jonka jälkeen nautitaan
kakkukahvit.
60-vuotiaat tunnetusti juhlivat kepeästi, iloisesti, nauttien hyvästä ruoasta ja seurasta. Näin
siis aiomme mekin tehdä.
Tarkemmat tiedot löytyvät kutsusta esimerkiksi SPEKin kotisivuilta www.spek.fi > Palokuntatoiminta > Palokuntanuorisotyö. Lisätietoja
tapahtumasta antavat SPEKissä sihteeri Eija
Holmberg-Lehto (eija.holmberg-lehto@spek.
fi) ja järjestöpäällikkö Valtteri Tervala. (valtteri.
[email protected]). Tervetuloa vuoden palokuntatapahtumaan Tampereelle!
5
Palokunnissa tapahtuu
Kuortaneen Palo- ja pelastuskerho
– 20 vuotta savunhajuista toimintaa
13.4.1992 oli Kuortaneen paloasemalle kokoontunut joukko palokuntalaisia. Paikalla oli aktiivisia
sopimuspalomiehiä sekä kunnan palopäällikkö.
Kokoontumisen tarkoituksena oli perustaa Kuortanelle palomiesyhdistys. Yhdistys perustettiinkin
ja sen nimeksi tuli melko harvinainen Kuortaneen
Palo- ja pelastuskerho ry. Perustamiskokouksesta
on tänä vuonna kulunut 20 vuotta. Ensimmäiseksi
puheenjohtajaksi valittiin Mikko Mäkinen, joka tällä
hetkellä toimii kerhon varapuheenjohtajana.
Perustavassa kokouksessa luotiin myös suuntaviivoja kerhon toiminnalle. Palomiehet olivat
varmasti ennenkin tehneet pieniä kökkätöitä
kuntalaisille liittyen yleensä ”polttamiseen”, mutta
nyt toiminnalle saatiin raamit. Kulotukset olivat
alkuvuosina kevään työllistäjä, ja niitä tehtiinkin
kymmeniä hehtaareja yhden illan aikana. Pihojen
pesut ja rallipäivystykset ovat nyt tulleet kulotuksien tilalle, muodostaen kerhon pääasiallisen
tulonlähteen. Omalla työllä tehty varainhankinta
on kuulunut aina kerhon toimintaan, ja pohjalaista
kökkähenkeä on tarvittu.
eletään, olivat kielikuvat osuvasti paikoillaan.
Juhlapuheen piti perustajajäsen, silloinen
Kuortaneen kunnan palopäällikkö Jarmo Haapanen. Tällä hetkellä Haapanen toimii Jokilaaksojen
pelastuslaitoksen vt. pelastusjohtajana. Haapanen
muisteli puheessaan aikaa Kuortaneella, kerhon
perustamista ja sen alkuaikojen toimintaa. Hän toi
esille myös palotoimen kehityksen ja muutoksen.
Kuortaneen kunnan tehokkain tietokone (RAMmuistia 486), joka hankittiin paloasemalle, oli
aikoinaan ihmetyttänyt kunnan johtoa suuresti!
Jarmo kiitteli Kuortaneen palokunnan henkilöstöä
yhteisistä vuosista, jotka olivat jääneet mieleen.
Ensimmäinen palopäällikön virkapaikka ei unohdu.
Tilaisuuden juontaja Mikko Mäkinen luotsasi
juhlaa eteenpäin ja ennen ruokailua ohjelmassa
olivat palkitsemiset. Tilaisuudessa jaettiin Suomen
Pelastusalan Keskusjärjestön sekä Pohjanmaan
Pelastusalan Liiton hopeisia ansiomitaleja. Mitalin
saivat yli kymmenen tai kaksikymmentä vuotta
aktiivisesti mukana olleet palokuntalaiset.
Positiivista palautetta
Hyvää ruokaa ja mukavaa seuraa
Juhlat saivat erittäin hyvän palautteen varsinkin
palokuntaveteraanien suista. Ruokailun aikana
valkokankaalla pyörinyt videoesitys keikkakuvista
ryyditettynä hyvällä ”tuli – liekki – palo” -aiheisella musiikilla toi muistoja mieliin. Yhteisiä hetkiä
oli mukava muistella, ja kun tällaisia tilaisuuksia
on harvassa, ovat ne todella arvokkaita. Ehkä veteraaneja pitäisi muistaa enemmänkin ja järjestää
paloasemilla kutsuja evp-miehille. Nuorempienkin
on hyvä kuunnella kokeneempia, vaikka toiminta
onkin tänä päivänä aivan toista kuin 40 vuotta sitten. Miehen pitää tietää, mistä on tultu, että tietää,
minne ollaan menossa.
Palo- ja pelastuskerho päätti juhlistaa 20. toimintavuottaan järjestämällä 21.4.2012 päiväjuhlan
toimiville jäsenilleen, perustajajäsenille sekä
evp- palokuntalaisille. Juhlaan saapui hieman yli 50
henkilöä. Juhlan ohjelma oli selvä: puheet, palkitsemiset, pötyä pöytään ja pannu kuumaksi eli syötiin
hyvin ja kakkukahveilla saatiin vatsaan sileä pinta.
Tervetulotoivotuksen antoi kerhon puheenjohtaja Erkki Yli-Nisula. Erkki alusti juhlatunnelmaa
muistelemalla kerhon perustamisaikoja sekä
leikillisesti kuvasi palomiesten luovimista pelastustoimen muutosten virroissa. Veden äärellä kun
6
Palkitsemiset
Mitalit jakoi Pohjanmaan Pelastusalan Liiton
toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön
hopeinen ansiomitali (Yli 10 vuotta
jatkuneesta ansiokkaasta palveluksesta
pelastusalalla)
Ala-Kokkila Arto
Arosarka Sami
Hakala Tapio
Holopainen Toni
Jaskari Vesa
Järvikangas Ari
Kalliolahti Pasi
Eteenpäin on mentävä
Kuortaneen Palo- ja pelastuskerho jatkaa toimintaansa noin 30 jäsenen voimin. Varainkeruuta
tehdään sopivissa määrin ilman paineita ja yhteistä
ajanvietettä järjestetään säännöllisesti. Palo- ja
pelastuskerho on 20 vuoden aikana onnistunut
perustehtävässään, tukenut palokuntalaisten
jaksamista, pitänyt yllä yhteishenkeä ja luonut
mahdollisuuden uusille jäsenille päästä mukaan
porukkaan. Tästä on hyvä jatkaa!
Lantela Olli-Matti
Mäenpää Reijo
Osala Jari
Osala Mika
Rantanen Jukka
Saari Petri
Pohjanmaan Pelastusalan Liiton hopeinen ansiomitali (Yli 20 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta palveluksesta pelastusalalla)
Holopainen Paavo
Merijärvi Kari
Mäkinen Mikko
Teksti ja kuva: Jouni Pummila, vt. palomestari, Kuortaneen paloasema, Palo- ja pelastuskerhon sihteeri
7
Viitanen Erkki
Yli-Mäenpää Yrjö
Yli-Nisula Erkki
Talvileirillä touhuttiin ja kokeiltiin erätaitoja
Liiton talvileiri järjestettiin lumisissa maisemissa Alavudella 9.–11.3. Mukana oli vajaa
kolmekymmentä nuorta.
Leirin ensimmäisenä iltana satoi vettä ja leirialueen piha oli kuin luistinrata. Siinä olikin tekemistä
pysyä pystyssä. Teltat saatiin kuitenkin pystytettyä
kelistä huolimatta ja tunnelma alkoi lämmetä,
kun telttojen kamiinat saatiin sytytettyä.Yö sujui
rauhallisesti.
Lauantaiaamun valjetessa aurinko alkoi paistaa
ja se karisti viimeisetkin unenrippeet silmistä.
Aamupäivän koulutukset lähtivät hyvin käyntiin
erilaisilla rastitehtävillä, ensiapu-, alkusammutusja muilla harjoituksilla. Aktiivisen päivän jälkeen
nuoret osallistuivat mm. lankkuhiihtoon, pilkkikisoihin ja muihin mukaviin touhuihin.
den mukaisesti. Keittiöllä oli 3 naista muonittamassa nälkäisiä ja punaposkisia nuoria ja kouluttajia. Ruoka maistui ja sitä oli riittävästi.
Lauantai-iltana paistettiin makkaroita nuotiolla
ja ohukaisia jälkiruoaksi. Iltapalan jälkeen toisena
leiriyönä uni maittoikin jo nopeammin.
Sunnuntaina aamupalan jälkeen kokoonnuttiin
kertoilemaan leirin tapahtumista, jaettiin palkintoja pilkkikisan ja tietokilpailujen voittajille sekä
kaikille muille leirinuorille lohdutuspalkinnot.
Pienellä lahjalla muistettiin myös Oulun läänin
palokuntanuorisotyötä tekeviä kahta poikaa,
jotka olivat leirillä vierailemassa ja tutustumassa
talvileiriin.
Nälkä kasvaa ulkoillessa
Nuoret saivat kokeilla erätaitojaan ja valmistaa
lounaskeittonsa itse trangioilla eräoppaan ohjei-
Teksti: Christina Aro ja Kielo Viinamäki
Kuva: Reijo Malkamäki
Oman ruoan valmistaminen trangialla oli osa leirin ohjelmaa
8
Palokuntanuorten Palo-Fyrry 2012
kutsuu leireilemään
Järjestelyt kesän palokuntanuorisoleiriä varten ovat pyörineet eteenpäin hyvällä vauhdilla jo viimesyksystä lähtien.
Leiritoimikunta on valmistellut leiriä hyvässä yhteistyössä
Vähänkyrön kunnan edustajan Reetta Hietaharjun kanssa.
Lehden mennessä painoon odotellaan viimeisiä ilmoittautumisia nuoriso-osastoista.
Toivomme, että saamme leirille ainakin saman
määrän osallistujia kuin aiempina vuosina. Tämä
tarkoittaisi noin 80–100 nuorta ja kouluttajat
ja muut vastuuhenkilöt päälle. Niin meitä kokoontuisi heinäkuun 19.–23. päivänä Vähänkyrön
yläasteen piha-alueelle mukavasti yli 100 henkilön
ryhmä aktiivisia ja osaavia leiriläisiä.
Oman haasteen nyt toteutettavaan leiriin tuo
se, että teltta-alueemme sijaitsee aivan asutuksen
keskittymässä.Yhteispeli, joustavuus ja tiedottaminen ovat tärkeitä aseita tilanteessa pärjätäksemme.
Rakennusleirillä aloitamme ke 18.7. ja sen jälkeen
kaiken pitäisikin rullata osaavissa käsissä vanhalla
rutiinilla. Tavoitteena on tehdä leiristä nuorille
tänäkin vuonna ikimuistoinen elämys.
Onnistuneen leirin taustalla ovat kaikkien toimialojen valmistelut, mutta ennen kaikkea siihen
tarvitaan jokaisen kouluttajan ja toimihenkilön
työpanos leirin aikana. Monen käyttäessä osan
kesälomastaan nuorten hyväksi, on tärkeää, että
leirin aikana tehtävät sujuvat. Sujuvuuteen voi jokainen vaikuttaa oikealla asennoitumisella, mutta
siinä auttavat myös leiritoimikunta ja eri tahojen
vastuuhenkilöt. Vierailu leirille on mahdollista
jokaisena päivänä, mutta varsinaisesti olemme
valmistautuneet vastaanottamaan vieraita lauantaina 21.7. klo 14–20.
Vähänkyrön kunnalle jo tässä vaiheessa iso
kiitos hyvästä ja mallikkaasti sujuneesta yhteistyöstä! Toimistolla leiriasioita hoitelee Karita:
[email protected], puh 06 3251498. Reijo
jo lomailee, mutta vastailee leiriä koskeviin kysymyksiin lomaltakin numerosta 040 169 0997.
Leirin johtajina toimivat Marko Saari, puh. 0400
777 542 ja Harri Sorri, puh. 050 594 6343.
Tervetuloa leirille,Vähänkyrön Pohjalaisiin
kulttuurimaisemiin!
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry
Nuorisotyötoimikunta
Tulossa on ikimuistoinen
leiri!
9
Pietarsaaren paloasemalla ei hätäilty
Nou Hätä! -aluekilpailuiden järjestämisvastuu kiertää joka vuosi, ja tänä vuonna se oli
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella.Yläkoululaiset tavoittelivat Nou Hätä! -finaalipaikkoja Pietarsaaren uudella paloasemalla 12. huhtikuuta.
mahtaneen rasvan, niin kuin pelastajat konsanaan.
Palomestari Niina Kontio Pietarsaaren paloasemalta kertoo, että kilpailujen suunnittelu aloitettiin jo hyvissä ajoin maaliskuussa. Suunnitteluun
osallistui viisi henkilöä, rastinvalvojia oli kuusi sekä
muutama muu toimitsijatehtävissä oman työvuoronsa puitteissa. Lisäksi joukkueille oli varattu 2
kuljettajaa.
Pelastuslaitokset ja palokunnat tarjosivat tänäkin
vuonna yläkouluissa ahkerasti Nou Hätä! -opetusta pitkin kevättä, ja osa kilpailijoista oli opiskellut
turvallisuusasioita myös itsenäisesti.
Joukkueet saapuivat kilpailuihin porrastetusti,
ja henkilökunnan pitämän opastuksen jälkeen
ryhmät kokoontuivat luokkiin teoriakokeeseen.
Kuten aikaisempinakin vuosina, osa tehtävärasteista suoritettiin kaupungin keskustassa. Siellä
paikalle kertynyt yleisö ja toimittajat laittoivat
myös kilpailijoiden paineensietokyvyn koetukselle.
Ulkopuolisista katselijoista ja kylmästä tihkusateesta huolimatta kaikki tarttuivat esimerkillisesti
käsisammuttimeen ja tukahduttivat liekkeihin lei-
Onnistuneet tehtävärastit
Hyvin tehty suunnittelutyö näkyi tehtävärasteilla,
jotka olivat onnistuneesti lavastettuja onnettomuus- ja vaaratilanteita. Kilpailijoiden osaamista
Kilpailijoita ohjeistivat ja heidän
osaamistaan arvioivat rastivalvojat, jotka olivat pelastusalan
ammattilaisia.
10
”Hyvä opetus-oppimistulos
näkyi yllättävän korkeina
pistemäärinä.”
arvioivat pelastusalan ammattilaiset. Harjaantuneilla silmillään rastivalvojat huomasivat nopeasti,
olivatko kilpailijat omaksuneet kevään aikana
oppimansa ja kuinka hyvin. Hyvä opetus-oppimistulos näkyi yllättävän korkeina pistemäärinä. Niina
Kontion mukaan muutaman joukkueen välinen
ero oli niin pieni, että esimerkillinen ja tehokas
toiminta käytännön tehtävärasteilla ratkaisi joukkueiden sijoituksen kilpailussa.
Hyvä kampanja
Kontion mielestä Nou Hätä on kaiken kaikkiaan
hyvä kampanja. Se sopii osaksi pelastustoimen
turvallisuusviestintää ja on saanut valtakunnallisesti huomiota. Myös kilpailujen järjestäminen on
mielenkiintoista ja palkitsevaa, kun näkee, miten
innoissaan kilpailijat ovat turvallisuusasioista.
Kontion mielestä pelastusliiton ja SPEKin
panostus kilpailuihin on tärkeää. Esimerkiksi
oppimateriaaleista, teoriakokeista ja kokeiden
arvioinnista oli paljon apua. Ensi vuonna pelastuslaitos yrittää saada entistä enemmän osallistujia
mukaan kampanjaan, muun muassa Pietarsaaresta
ja Luodosta.
Pohjanmaan aluekilpailuissa kilpaili 26 joukkuetta. Etelä-Pohjanmaalta tiensä Pelastusopistolle
selvitti Ylihärmän yläkoulu, Keski-Pohjanmaan ja
Pietarsaaren alueelta Lucina Hagmanin koulu ja
Pohjanmaalta Korsholms högstadium.
Kylmästä tihkusateesta huolimatta kilpailijat tarttuivat esimerkillisesti käsisammuttimeen ja tukahduttivat liekkeihin
leimahtaneen rasvan.
Teksti ja kuvat: Eevi-Kaisa Yrjölä, SPEK
11
Palkittu
Palokuntanuoren tarkkaavaisuus
ansiomitalin arvoinen
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen vs pelastusjohtaja Harri Setälä ja liiton toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki luovuttivat kiitospuheiden kera SPEKin ansiomitalin Aapo
Ojanperälle 21.2.2012 Ilmajoen paloasemalla.
Viime kesänä Aapo Ojanperä kehotti ennen
koulumatkan alkua ystäväänsä Aleksandra Ketolaa
kiinnittämään kypärän kaulahihnan. Ketolalla oli
yleensä tapana pitää remmiä kiinni, mutta jostain
syystä se oli nyt auki. Kuusitoistavuotiailla kaveruksilla oli tarkoitus ajaa mopoilla yhtä matkaa
kouluun.
– Aapo on aina ollut sellainen, että huomauttaa turvallisuusasioista, Ketola sanoo.
Matka oli kestänyt vain minuutin, kun Ketola
lähti ohittamaan traktoria, jossa oli raskas lietelasti perässä. Ojanperä ajoi Ketolan takana.
– Luulin, että traktori antaa minulle tilaa ohittaa, mutta se kääntyikin yllättäen ilman vilkkua.
Törmäsin skootterillani kärryyn ja traktoriin, en
oikein muista. Onnettomuuden jälkeen minulta
ei lähtenyt taju, mutta en oikein osaa kertoa
tilanteen kulkua.
Ojanperä yritti näyttää kuskille merkkiä
tapahtuneesta.
– En tiedä, huomasiko traktorikuski minut vai
tapahtuneen onnettomuuden ennemmin. Hyppäsin vain pois mopon selästä katsomaan tilannetta.
Pienen, mutta tärkeän teon vuoksi Pohjanmaan Pelastusalan Liitto palkitsi Ojanperän
SPEKin ansiomitalilla.
Merkittäväksi teon teki se, että pienenkin
turvallisuuspuutteen huomioiminen voi olla
ratkaisevaa. Painavimmaksi kriteeriksi kuitenkin
nousi ystävän turvallisuuden huomioiminen oman
turvallisuuden lisäksi. Tekoa pidettiin esimerkillisenä, sillä myös toisten turvallisuuspuutteet tulee
huomioida. Pelastuslaitoksen mukaan kypärän
kaulahihnan auki jättäminen olisi aiheuttanut
luultavasti sen, että kypärä olisi lentänyt pois ja
vammat olisivat voineet olla paljon vakavammat
verrattuna useisiin murtuneisiin kylkiluihin ja
solisluuhun.
Vt palomies Heikki Sillanpää tutustui Ojanperään kymmenen vuotta sitten palokuntatoiminnassa.
– Nyt Ojanperä on siirtynyt miesten harjoitusrinkiin, jossa toiminta on todenmukaisempaa ja
palomiesten arki tulee tutummaksi. Ojanperä on
mielestäni hyvin asiallinen ja aktiivinen nuori.
Teksti: Elina Nyström, Sanomalehti Ilkka
Kuva: Tuomo Hämäläinen, Ilmajoki-lehti
Vakavassa tilanteessa olleet mitalin saaja Aapo Ojanperä
ja onnettomuudessa ollut Aleksandra Ketola rohkenevat jo
hymyillä.
12
Onnitellen
Pekka Peuralahden pitkä ja ansiokas työ
pelastustoimen hyväksi huomioitiin
Isojoen palomieskerhon jäseniä kokoontui
6.5.2012 paloasemalleen nauttimaan kakkukahvit
yksikönjohtaja Pekka Peuralahden toimiessa juhlinnan kohteena. Syntymäpäiviään viettävää Pekkaa
haluttiin samassa yhteydessä muistaa ja pitkää
uraa pelastustoimessa kunnioittaa 50-vuoden
kultaisella palvelusvuosimerkillä.
Pekan ura käynnistyi 12-vuotiaana nuorukaisena vuonna 1956. Hän muistaa osallistuneensa jo
samana kesänä pienen navetan sammutustehtäviin.
Myöhemmin mieleen painuneita tehtäviä vuosien
varrelta ovat olleet 1620 hehtaarin suurmetsäpalo Kodesjärvellä 1959,Yhteistalon palo 1962 ja
Isojoen Sahan palo 1969. Vuoden 1980 Isojoen
kirkon uhkaavasta palosta Pekka sanoi osuvasti:
”mukana täydellä sydämellä”.
Sammutusmiehen työasu on tullut vedettyä
päälle ahkerasti monien muidenkin pelastustehtä-
Pekka Peuralahtea muistettiin
pitkästä urasta palokuntatoiminnan
parissa.
13
vien yhteydessä. Hälytyksen anto on myös muuttunut melko paljon Pekan aikana. Käsin veivattavasta palopillistä siirryttiin sähkökäyttöiseen, ja
myöhemmin puhelimien yleistyttyä hälytyssoitot
soitti öisin sairaalan yöhoitaja, kunnes AHK siirtyi
Kristiinankaupunkiin. Palopillin aikoihin Pekka
sanoi nukkuneensa vintillä kesäisin ikkuna auki,
jotta kuulisi palopillin varmemmin.
Myös kouluttajana ja viikkoharjoitusten johtamisessa on Pekka tullut hyvinkin tutuksi. Erityisesti nuorisotyöhön hän on uhrannut vapaa-aikaansa
ja ollut innoittamassa meille kaikille tärkeitä nuoria mukaan palokuntatoimintaan. Pekkaa voidaan
vielä luonnehtia Isojoen ja lähiseudun palotoimen
peruspilariksi, johon on kaverina ja työtoverina
voinut aina luottaa.
Teksti ja kuva: Marko Syväjärvi
Kurssin suorittaneet
Kurssin suorittaneet 1.11.2011–31.5.2012
Sandvik Simon
Nykarleby
Silvennoinen Ilkka
Isokyrö
Sivula Tony
Vähäkyrö
Stubb Robin
Pedersöre
Ståhl isakVörå
Sundqvist Niklas
Pedersöre
Torkko Jyri
Vaasa
Valta Minna-Maria
Vähäkyrö
Valta ToniVähäkyrö
Valtonen Aki
Veteli
Wiklund Robert
Nykarleby
Ensivaste/Första delvård
Alho André
Jeppo
Arkkukangas Reijo
Kaustinen
Bodbacka Dan
Pedersöre
Bäck Stefan
Nykarleby
Ede MatsPedersöre
Eklund Oskar
Pedersöre
Forsman Tobias
Pedersöre
Gammelgård Jonny
Vörå
Heikkilä Tero
Laihia
Herlevi Olli
Laihia
Holmkvist Benjamin
Vörå
Häggman Fredrik
Pedersöre
Isomöttönen Ville
Laihia
Jussinmäki Ari
Halsua
Jussinmäki Raine
Halsua
Järvelä Jussi
Kaustinen
Kaivolahti Jussi
Vaasa
Kargus Henrik
Vörå
Karlsson Kim
Vörå
Kerttula Rainer
Toholampi
Kiiskilä Ville
Lestijärvi
Komarov Daniel
Nykarleby
Korkeaniemi Jouni
Kaustinen
Kytölä Matti
Perho
Kytölä Olli
Perho
Kytölä Ville
Perho
Laine Esa Vähäkyrö
Latva-Nikkola Tuomas
Laihia
Lehtimäki Aki
Isokyrö
Löfqvist Simon
Pedersöre
Makkonen Jani
Kvevlax
Markko Matteus
Isokyrö
Nordström Ari
Halsua
Nymark Johan
Pedersöre
Nymark Simon
Pedersöre
Paananen Antti
Toholampi
Peltoniemi Esa
Laihia
Rantaniemi Ari
Vaasa
Rauma Ville
Kaustinen
Rintaniemi Iines
Laihia
Rosbacka Katja
Isokyrö
Rytiniemi Janne
Veteli
Saari PasiVeteli
Salmiranta Jalmari
Isokyrö
Pintapelastus/Yträddning
Ahvenlampi Lasse
Lehtimäki
Annola Timo
Lappajärvi
Hakola Antti
Ylihärmä
Hautala Jussi
Alahärmä
Jaskari Arttu
Nurmo
Järvenpää Jussi
Ähtäri
Kallio JaniKauhajoki
Kauppi Tapani
Alahärmä
Kiminki Antti-Pekka
Ähtäri
Koivisto Ilkka
Ylihärmä
Lahti Janne
Kuortane
Lamminkoski Jaakko
Jalasjärvi
Lehtimäki Mikko
Nurmo
Myllyniemi Juha
Karijoki
Oksa Jukka
Lappajärvi
Oksa Toni
Lappajärvi
Ollila Petteri
Lappajärvi
Puskala Juha
Koura
Rintaniemi Iines
Laihia
Ritari Jussi
Koura
Västinsalo Kari
Lapua
Pelastustyö/Räddningsarbete
Ala-Kujala Tanja
Peräseinäjoki
Alanko-Luopa Jussi
Kurikka
Dahlström Jonas
Munsala
Envik JaniNykarleby
Forsman Mathias
Skatila
Herrgård Ida
N. Korsholm
Hietanen Antti
Vaasa
Holkko Jaana
Alavus
Jaskari Arttu
Nurmo
14
Korpela Tapani
Ilmajoki
Kuismin Samuel
Alavus
Laikola Markus
Kuortane
Latvala Toni
Peräseinäjoki
Laukkonen Petteri
Evijärvi
Lautamäki Henna Vaasa
Lehtimäki Mikko
Nurmo
Lehtonen Ville
Vaasa
Leppilahti Ville
Ilmajoki
Loo Madelene
N. Korsholm
Loo Martina
N. Korsholm
Loppi Sami
Vähäkyrö
Lundberg Laura
Laihia
Malm Markku
Vaasa
Malmivaara Jaakko
Ylistaro
Björkqvist Leif
Korsnäs
Bränn Tony
Närpes
Bäck Richard
Korsholm
Furu Villepekka
Evijärvi
Grönholm Alexander
Närpes
Haapa-aho Ville
Alajärvi
Hakala Marko
Kauhajoki
Haukilehto Jere
Soini
Havi PriitYlistaro
Heikkilä Petteri
Alavus
Herrgård Niklas
Malax
Holkko Jaana
Alavus
Hällbacka Simon
Närpes
Ilin Jaakko
Peräseinäjoki
Keko Tommy
Korsholm
Koivusalo Jukka
Ilmajoki
Korpela Tapani
Ilmajoki
Koski Johannes
Kurikka
Kuismin Samuel
Alavus
Kulmala Jesse
Koskenkorva
Kuusela Sami
Lapua
Laikola Markus
Kuortane
Latvala Jesse
Peräseinäjoki
Leppilahti Ville
Ilmajoki
Luoma-aho Eetu
Lapua
Malmivaara Jaakko
Ylistaro
Mattila Sami
Kortesjärvi
Myllyvainio Santeri
Isojoki
Mäenpää Joonas
Ylistaro
Mäkelä Tero
Kuortane
Nordlund Jimmy
Malax
Nybacka Christoffer
Närpes
Nyyssölä Mika
Lappajärvi
Pada Kristoffer
Närpes
Jaskari Sami
Laihia
Kalijärvi Tony
Jeppo
Karlsson Kim
Oravais
Kiviranta Emmi
Vähäkyrö
Korpela Tapani
Ilmajoki
Kuismin Samuel
Alavus
Laikola Markus
Kuortane
Latvala Toni
Peräseinäjoki
Laukkonen Petteri
Evijärvi
Lautamäki Henna Vaasa
Lehtimäki Mikko
Nurmo
Lehtonen Ville
Vaasa
Leppilahti Ville
Ilmajoki
Loo Madelene
N. Korsholm
Loo Martina
N. Korsholm
Loppi Sami
Vähäkyrö
Lundberg Laura
Laihia
Malm Markku
Vaasa
Malmivaara Jaakko
Ylistaro
Nyman Jesse
Munsala
Nyyssölä Mika
Lappajärvi
Påhls Alexander
Vörå
Rantakangas Taneli
Lehtimäki
Rautiola Aleksi
Ähtäri
Rintaniemi Ines
Laihia
Saari VilleLaihia
Salimäki Ville-Matti
Kuortane
Salmiranta Jalmari
Isokyrö
Salonen Pasi
Lehtimäki
Sivula Tony
Isokyrö
Skjäl Eleonore
N. Korsholm
Ståhl IsakOravais
Södö Samuel
Esse FBK
Valli TeroYlistaro
Sammutustyö/Släckningsarbete
Ala-Kujala Tanja
Peräseinäjoki
Alanko-Luopa Jussi
Kurikka
Dahlström Jonas
Munsala
Envik JaniNykarleby
Forsman Mathias
Skatila FBK
Herrgård Ida
N. Korsholms
Hietanen Antti
Vaasa
Holkko Jaana
Alavus
Jaskari Arttu
Nurmo
Jaskari Sami
Laihia
Kalijärvi Tony
Jeppo
Karlsson Kim
Oravais
Kiviranta Emmi
Vähäkyrö
15
Kurssin suorittaneet
Peltonen Vesa-Matti
Pihlajamäki Miika
Pitkäkoski Henri
Puskala Ville
Puumala Alex
Rantakangas Taneli
Rantamäki Niklas
Rentola Eemil
Rosenback Jan-Erik
Salimäki Ville-Matti
Salmenautio Markus
Salonen Pasi
Siltaoja Mikael
Söderlund Thomas
Toivo Mikael
Turja Eemil
Valtonen Ville
Vantaa Minna
Wargh Tom
Varpula Heikki
Viirunmäki Henry
Villacorta Ruben
Järvinen Mika
Latvala Toni
Luoma Jussi-Pekka
Mäki-Haapoja Sampo
Ämmälä Jesse
Isojoki
Lehtimäki
Isojoki
Jalasjärvi
Lehtimäki
Lehtimäki
Isojoki
Nurmo
Kristinestad
Kuortane
Alajärvi
Lehtimäki
Isojoki
Korsholm
Nurmo
Alajärvi
Ylistaro
Teuva
Malax
Alavus
Soini
Jurva
Yksikönjohtaja/Enhetschef
Antila Markku
Ylistaro
Hakomäki Vesa
Lehtimäki
Hanhikoski Mikko
Evijärvi
Hemminki Mikko
Alajärvi
Ijäs Marko
Kuortane
Jaakkola Harri
Nurmo
Järvenpää Mikko
Alavus
Katajamäki Esa
Ilmajoki
Korpunen Eero
Kauhajoki
Koski-Säntti Ilkka
Kurikka
Leppilahti Timo
Alavus
Liias MikaIlmajoki
Mäkelä Ville
Ilmajoki
Rantanen Jukka
Kuortane
Riihiluoma Jyri
Karijoki
Ristiharju Juha
Isojoki
Saari Petri
Kuortane
Salo Jarkko
Nurmo
Salokas Marko
Kurikka
Turja JuhaAlajärvi
Viestiliikenne/Kommunikationstrafik
Ahvenlampi Lasse
Alalantela Jani
Haapatalo Vesa
Huhtinen Jussi
Jaskari Arttu
Keskinen Tero
Koivisto Ville
Lampi Janne
Mäki-Haapoja Sampo
Nevala Veikko
Ristiharju Vesa
Ritari Jussi
Salonen Pasi
Sam Terence
Siirilä Jukka
Syväjärvi Marko
Takkula Ilmari
Vähäkoski Marko
Lehtimäki
Lappajärvi
Ylistaro
Lappajärvi
Nurmo
Ylihärmä
Nurmo
Töysä
Ylihärmä
Peräseinäjoki
Isojoki
Koura
Lehtimäki
Koskenkorva
Vimpeli
Isojoki
Töysä
Koura
Vanhemman sammutusmiehen täydennyskurssi/Kompletteringskurs
för äldre släckningsmän
Sivula Raine
Alajärvi
Haapatalo Vesa
Ylistaro
Koivisto Ari
Nurmo
Koivisto Joni
Nurmo
Paavola Sami
Isojoki
Pukkila Tuomo
Koskenkorva
Sam Terence
Koskenkorva
Tammisto Juha
Teuva
Valli TomiYlistaro
Vaarallisten aineiden kurssi/Kurs i
farliga ämnen
Öljyvahingon torjuntakurssi / Kurs i
bekämpning av oljeskador
Alanko-Luopa Jussi
Hietaranta Mika
Jokinen Jussi
Töysä
Peräseinäjoki
Kurikka
Ylihärmä
Peräseinäjoki
Hanhikoski Mikko
Heinänen Jani
Huhtinen Jussi
Kurikka
Kauhajoki
Ylistaro
16
Evijärvi
Ähtäri
Lappajärvi
Håkans Sofia
Korsholm
Ilomäki Kira
Jalasjärvi
Ingman Anton
Nykarleby
Jaskari Sami
Laihia
Kalliokoski Aleksi
Kälviä
Kannisto Henna
Lapua
Karjalainen Roni
Ylistaro
Keko Tommy
Korsholm
Keski-Lusa Niilo
Kurikka
Kiviranta Emmi
Vähäkyrö
Koivusaari Jukka
Vaasa
Koivusalo Jukka
Koskenkorva
Korpela Tapani
Ilmajoki
Korpilahti Sami
Kurikka
Kuismin Samuel
Alavus
Lantela Olli-Matti
Kuortane
Lappi Emil
Kaarlela
Lehtonen Ville-Pekka
Vähäkyrö
Leppilahti Ville
Ilmajoki
Lillgäls Jonas
Kristinestad
Lindh Sara
Kronoby
Lindlöf Tobias
Kristinestad
Loo Madeleine
Korsholm
Loo Martina
Korsholm
Loppi Sami
Vähäkyrö
Lundberg Laura
Laihia
Lönnbäck Kim
Kronoby
Malmivaara Jaakko
Ylistaro
Myllyniemi Juha
Karijoki
Mäkelä Janne
Vaasa
Nyblom Alex
Kronoby
Nyman Jesse
Nykarleby
Nyrhilä Antti
Lapua
Ojanen Jani
Peräseinäjoki
Ojanen Lauri
Peräseinäjoki
Olkkola Ari
Toholampi
Palola Pekka
Lohtaja
Peltoniemi Joni
Kannus
Pohjoismäki Jussi
Veteli
Ragnäs Anton
Kristinestad
Rautiola Samuli
Toholampi
Riihimäki Sami
Lapua
Rosenback Johan
Kristinestad
Räsänen Mika
Vaasa
Saari VilleLaihia
Salminen Joonas
Vaasa
Skjäl Eleonore
Korsholm
Sundblad Niklas
Kaarlela
Sundqvist Jan-Erik
Vaasa
Suoraniemi Jukka
Vaasa
Ijäs Marko
Kuortane
Järvenpää Jussi
Ähtäri
Kallio JaniKauhajoki
Keski-Lusa Niilo
Kurikka
Kiminki Antti
Ähtäri
Koivisto Joni
Alavus
Koivisto Ville
Nurmo
Korpilahti Sami
Kurikka
Kuusisto Joni
Kauhajoki
Kytölä Jorma
Kauhajoki
Lehtimäki Mikko
Nurmo
Mäkelä Joni
Lapua
Mäkelä Juha-Matti
Ilmajoki
Mäki-Haapoja Sampo
Ylihärmä
Oksa Jukka
Lappajärvi
Paakkinen Jouni
Koskenkorva
Pahkakangas Timo
Evijärvi
Ritari Jussi
Koura
Suksi Ilkka
Ilmajoki
Suosalo Jani
Ähtäri
Tuori Tero
Lapua
Uurinmäki Mika
Lapua
Viinikainen Jani
Teuva
Västinsalo Kari
Lapua
Ensiapukurssi/Första hjälp
Alalauri Teppo
Annala Tomi
Backlund Robert
Bexar Mathias
Bäck Andreas
Dahlström Jonas
Doktar Niklas
Eklund Erik
Erlands Rasmus
Forsbacka Kristina
Franzen Johnny
Furu Sabina
Grannas Emil
Haga André
Hallanaro Jarkko
Halonen Juha
Hautaviita Jan
Herrgård Ida
Herrgård Niklas
Hietanen Antti
Hissa Janne
Holkko Jaana
Holmstedt Anton
Vaasa
Veteli
Nykarleby
Kronoby
Kronoby
Nykarleby
Vasa
Veteli
Kristinestad
Kronoby
Malax
Kronoby
Kristinestad
Kronoby
Kannus
Vaasa
Kristinestad
Korsholm
Malax
Vaasa
Vaasa
Alavus
Kronoby
17
Syri MikaKaarlela
Söderblom Jens
Malax
Tampio Jouni
Jalasjärvi
Thomasfolk Robert
Kristinestad
Tuori Jouni
Vaasa
Vaahteravaara Ari
Kälviä
Vantaa Minna
Teuva
Wargh Tom
Malax
West Christian
Malax
Westerdahl Alexander
Korsnäs
Vähä-Mäkilä Nico
Malax
Ylimäki Tuomas
Kaarlela
Österberg Joakim
Vörå
Österroos Jens
Korsnäs
Savusukelluskurssi/Rökdykning
Ahlvik Benny
Alatalo Arttu-Eemeli
Annola Timo
Antila Tuomas
Arosarka Pasi
Björk Filip
Ede Lukas
Erkinheimo Jussi
Haasiomäki Eino
Herlevi Tommi
Kankaanpää Iisakki
Karila Tuomo
Kinnunen Esa Pekka
Komarov Daniel
Lahdensuo Tatu
Lehto Pekka
Lehto Sakari
Leskelä Mikko
Leskelä Pentti
Luoma Juha
Luoma Sakari
Mäenpää Joonas
Mäenpää Tomi Petteri
Mäkinen Juho-Antti
Oksa Toni
Ollila Petteri
Peltonen Juho
Pollari Juha-Matti
Puronhaara Topi
Ragnäs Anton
Rantakangas Petri
Rentola Eemil
Salonen Pasi
Sivula Rene
Sjökvist Jonathan
Stenman Edward
Svahn Anders
Sydholm Kim
Toivo Mikael
Uusitalo Janne
Vistinmäki Jukka-Pekka
Ylimäki Tuomas
Ylipekka Juha Petteri
Ylitalo Teemu
Örn Richard
Östman Jonas
Psyykkinen EA ja henkinen tuki onnettomuustilanteessa/Kurs i psykisk
första hjälp
Ahlvik Andreas
Nykarleby
Ahlvik Benny
Nykarleby
Alalantela Jani Lappajärvi
Forsblom Staffan
Pedersöre
Gammelgård Jonny
Vörå
Haapala Pasi
Ylistaro
Hirvelä Heli
Ilmajoki
Hjortman Sofia
Korsholm
Holmkvist Benjamin
Vörå
Häll TomPedersöre
Keski-Lusa Niilo
Kurikka
Komarov Daniel
Nykarleby
Lampi Janne
Töysä
Latvala Jani
Peräseinäjoki
Latvala Toni
Peräseinäjoki
Lehtinen Ari
Töysä
Nappari Manja
Soini
Olli Pekka
Lappajärvi
Peltokoski Johanna
Ilmajoki
Piipponen Piia
Soini
Potila Minna
Alavus
Puskala Anssi
Jalasjärvi
Raak Magnus
Pedersöre
Sjöberg Yvonne
Korsholm
Strand Roger
Nykarleby
Stubb Mats
Pedersöre
Sundell Magnus
Vasa
Takkula Ilmari
Töysä
Uunila Kari
Kauhajoki
Väkeväinen Ville
Lappajärvi
18
Nykarleby
Vimpeli
Lappajärvi
Alajärvi
Kuortane
Korsholm
Pedersöre
Kortesjärvi
Lestijärvi
Kaarlela
Kauhava
Kortesjärvi
Kaarlela
Nykarleby
Ylihärmä
Kokkola
Kokkola
Lohtaja
Lohtaja
Nurmo
Kannus
Ylistaro
Lapua
Kaustinen
Lappajärvi
Lappajärvi
Ylihärmä
Kaustinen
Soini
Kristinestad
Alajärvi
Nurmo
Lehtimäki
Alajärvi
Närpes
Korsholm
Korsholm
Närpes
Nurmo
Kaustinen
Alahärmä
Kaarlela
Vimpeli
Kortesjärvi
Korsholm
Malax
Metsäpalon torjuntakurssi/Bekämpning av skogsbrand
Ijäs Marko
Jussila Sami
Juupaluoma Matias
Järvien Mika
Koivisto Ville
Lampi Janne
Latvala Jani
Latvala Toni
Mäkelä Anssi
Mäki-Haapoja Sampo
Nahkala Anssi
Rantakangas Taneli
Salonen Pasi
Siirilä Jukka
Sivula Raine
Takkula Ilmari
Ämmälä Jesse
Övermark Jari
Alavus
Soini
Peräseinäjoki
Töysä
Nurmo
Töysä
Peräseinäjoki
Peräseinäjoki
Vimpeli
Ylihärmä
Lappajärvi
Lehtimäki
Lehtimäki
Evijärvi
Alajärvi
Töysä
Peräseinäjoki
Evijärvi
Tuuli toi terveisensä PoPeLin kevätkokoukseen
Liiton kevätkokousta vietettiin tänä vuonna KeskiPohjanmaan alueella Pietarsaaressa. Pietarsaaren
uusi paloasema piti olla kokouspaikkana, mutta
tällä kertaa emme sinne mahtuneet. Syynä olivat
uuden aseman sisäilmaongelmat, jotka olivat johtaneet jopa joiltakin osin tilojen käyttökieltoon
asettamiseen. Niinpä kokouspaikka vaihtui Hotelli
Epoqueksi, jossa nautittiin kokoustunnelman lisäksi hyvästä ja maukkaasta buffetlounaasta.
Samalla päivälle suunniteltu etikettikurssi
kiinnosti liian pientä osallistujamäärää, jonka
vuoksi päädyttiin siirtämään käyttäytymistä opastava koulutus parempaan ajankohtaan. Kuitenkin
niin, että asiaa ehditään työstämään ennen liiton
60-vuotisjuhlia.
köönsä. Toiminnantarkastajien lausunto puolsi
vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille, johon
kokouksen oli helppoa yhtyä.
Liiton 60-vuotisjuhlien järjestelyistä ja vaiheesta annettiin samalla kokoukselle ylimääräistä
infoa ja toivottiin runsasta osallistumista juhlaan
jokaisesta kolmesta maakunnasta. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen toi liitolle huomiota Yli
Hyvä Juttu -projektin kautta. Projektin jatko siirtyi
THL:n hallintaan, mutta syrjäytymisen ehkäisyn
todettiin edelleenkin olevan tärkeä aihe, joka
pitää olla liiton toiminnassa mukana.
Reipas tuuli riesana
Kokouspäivänä vallitseva reipas tuuli heilutti kokouspaikan piha-alueellakin puita lähes katkeamispisteeseen, joten ei ihme, että tuuli vaikutti myös
ajoneuvoihin. Puheenjohtajankin auton tuulilasin
kiinnityslistat olivat lentäneet ajon aikana taivaan
tuuliin, joten pelastuslaitoksen apuja tarvittiin.
Kiitos Pietarsaaren vuorossa olevan yksikön
nopean reagoinnin ja apuvälineiden käytön saattoi
Janne taas jatkaa matkaansa kokouksen jälkeen
turvallisesti.
Sujuvaa asioiden käsittelyä
Kokousasioita käsiteltiin sujuvassa tahdissa
ensimmäistä kertaa uuden puheenjohtajan, Janne
Sankelon toimiessa nuijan kopauttajana. KeskiPohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen tervehdyksen kokoukseen toi aluepalopäällikkö Veikko Alanko. Toimintakertomuksen todettiin
kuvaavan hyvin liiton toimeliasta ja sisältörikasta
toimintakautta. Juhlavuoden kunniaksi myös
toimintakertomus oli saanut juhlavuutta ulkonä-
Teksti: Reijo Malkamäki
19
Historiaa
”Vaasan läänin palokuntien keskeinen
liitto pitää perustaa”
Eletään syksyn alkua. On sunnuntaipäivä 7. syykuuta 1952, kun 31 henkilöä 15 eri
kunnasta kokoontuu Seinäjoelle, Itikan risteyksen tuntumaan, Pohjantien varteen niin
sanottuun Kauppalantaloon. Tarkoitus on perustaa yhdistys. Tästä kokouksesta on
ilmoitettu Ilkka-lehdessä ja Vaasa-lehdessä jo elokuussa julkaistulla kutsukirjeellä.
Suomen Yleisestä Palokuntien Liitosta U. Viljanen
kopauttaa nuijaa muutaman kerran Kauppalantalon pöytään ja kokousväki hiljenee.Viljanen toivottaa kaikki läsnäolijat tervetulleiksi ja ilmoittaa
kokouksen virallisesti avatuksi. Viljanen kertaa,
miksi väki on kutsuttu paikalle. Hän on vakuuttunut siitä, että läänin palokuntien liittoa tarvitaan.
Palokuntaliittoja oli perustettu aikaisemminkin
Suomeen. Jo vuonna 1933 sai nykyisellä nimellä
Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry alkunsa ja
vain muutamaa kuukautta ennen tätä kokousta,
oli esimerkiksi Pohjois-Savoon perustettu oma
liittonsa. Liittojen tarkoituksena olisi parantaa
palokuntien henkilöstön ammattitaitoa ja tukea
palokuntien toimintaa.Viljanen kertoi mahdollisen
uuden liiton toiminnasta ja toimintaperiaatteista.
Siis eiköhän edetä asiassa ja valita kokoukselle
virallisesti puheenjohtaja ja sihteeri. Näin kokousväki päätti tehdä ja ehdotti kokouksen puheenjohtajaksi Allan Laxia, joka oli aloittanut Vaasassa
palopäällikkönä seitsemän vuotta aikaisemmin.
Sihteeriksi ehdotettiin Seinäjoelta palopäällikkö
Emil Koskelaa. Pöytäkirjantarkistajatkin löytyivät
paikanpäältä, herrat Edward Holtti ja G. Manner
Vaasasta. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
valinta. Hallitus oli nykypäivään verraten suurehko, jopa 18 jäsentä valittiin.Valituiksi tulivat Karl
Osenius ja V. J. Järvinen, molemmat Jyväskylän kaupungista. Kokousedustajien kaupunkeja ei kannata
ihmetellä. Tuon ajan kokousedustajien kuntien
edustuskirjo kertoo siitä, että vasta 1960 Vaasan
läänistä irrotettiin kuntia Keski-Suomen lääniin.
Kokousta jatkettiin ja esityksiä hallituksen
jäseniksi tuli lisää.Valituiksi tulivat Eino Koskinen
Tikkakoskelta, Viktor Toropainen Keuruulta, Heikki
Lammi Jalasjärveltä, Reino Kostioja Kurikasta,
Gunnar Manner Vaasan kaupungista, Olavi Lahtinen
Virroilta, Tapio Lehmuskoski Uuraisista, Sulo A.
Ojutkangas Kannuksesta, Karhunen Viitasaarelta,
Eemeli Koskela Seinäjoelta, Paavo Ahola Kauhavalta,
Ilmari Koskela Toholammilta, Väinö Kuivasniemi
Vaasan kaupungista, Pentti Harjula Kauhajoelta,
Sulo Ölander Kokkolan kaupungista ja Yrjö Mäkinen
Jurvasta.
Yksimielinen päätös
Aiheesta alkoi vilkas keskustelu. Kokemukset
muista liitoista ja U. Viljasen esittämät ajatukset
mahdollisen uuden liiton toimintatavoista saivat
kannatusta. Itse asiassa kokousedustajat olivat jo
ajatuksissaan valmistautuneet liiton perustamiseen, siksihän he olivat paikalle tulleet. Keskustelussa kävi ilmi, että tällainen liitto on välttämätön
ja näin päätettiin yksimielisesti perustaa Vaasan
Hallituksen valinta
Seuraavaksi oli vuorossa hallituksen jäsenten
20
Nykyinen Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry on kokenut
60 vuoden aikana muutaman
nimenmuutoksen.Vuonna
1992 entisen Vaasan läänin
väestösuojeluyhdistykset (3)
ja Vaasan läänin Palontorjuntaliitto ry yhdistyivät. Liiton
nimi muutettiin Vaasan läänin
Pelastusalan Liitto ry:ksi ja
liiton sääntöjä muutettiin niin,
että yhdistyminen oli mahdollisimman helppoa.
läänin palokuntien keskeinen liitto. Liiton nimeksi hyväksyttiin yksimielisesti Vaasan läänin
Palokuntain Liitto. Kotipaikaksi merkittiin Vaasan
kaupunki ja toimialueeksi Vaasan lääni. Millaisia
sääntöjä liitto tarvitsisi? Malliksi luettiin Suomen
Yleisen Palokuntainliiton säännöt ja todettiin, että
säännöt toimivat myös nyt perustettavan liiton
sääntöinä.
yhteisöjen jäsenmaksu, suuruudesta riippuen oli
2 000–5 000 markkaa.Yksityisiltä henkilöiltä se oli
500 markkaa.
Historiallinen kokous läheni loppuaan.
Puheenjohtaja halusi lopuksi kiittää läsnäolijoita
heidän osoittamasta harrastuksesta palosuojeluasiaa kohtaan ja toivotti menestystä nyt aloitetulle
yhdistystoiminnalle. Nuija kopahti pöytään, väki
nousi ylös ja jatkoi keskustelua, kuka kokoustilassa, kuka Kauppalan rappusilla, tupakaksi laittaen.
Jäseniä ja jäsenmaksuja
Jäseniksi päätettiin kutsua ja hyväksyä palokuntia,
palovakuutusyhdistyksiä ja muita yhteisöjä läänin
alueelta. Myös yksityishenkilöitä päätettiin ottaa
uuden liiton jäseniksi. Jäsenmaksun suuruudeksi
sovittiin 1 000 markkaa kunkin palokunnan 50:tä
jäsentä kohti ja ylimenevältä osalta 10 markkaa
jäsentä kohti. Palovakuutusyhdistysten ja muiden
Lähde:Vaasan läänin Palokuntain Liitto ry:n perustamiskokouksen pöytäkirja 7.9.1952
Teksti: Sirpa Suomalainen, liiton toiminnanjohtaja 2004–2010
21
Päivää! Miten voimme auttaa?
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry (PoPeLi) palvelee jäsenistöään jo 60:ttä vuotta!
Miten niin ”liitto palvelee”?
kitystä, mutta vallitseva käsitys on, että vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkioita eikä palkkaa sen
tekijöille. Pääasia kaikilla on kuitenkin tekemisen meininki, toisten auttaminen, opettaminen,
valistaminen jne. Tuosta tekemisestä hyötyy koko
yhteiskunta samoin kuin yksittäiset vapaaehtoistyöntekijät itse.Vapaaehtoistyö parantaa tekijän
taitoja ja laajentaa samalla sosiaalisia verkostoja.
Kaikkea ei siis voikaan mitata rahassa! Toiminnan
pitäisi kuitenkin olla mielekästä ja motivoivaa.
Jollekin sen perusta on auttamisen halu, toiselle
vastapaino työelämälle, kolmannelle yleisesti rakkaus alaan ja jollekin se tulee jo veren perintönä.
Liitosta kerrotaan usein ”liiton tehneen” sitä tai
tätä ja siksi voi joskus unohtua, mikä on pelastusalan liitto? Se ei ole pelkkä abstrakti käsite, vaan
sen toiminnan muodostavat aktiiviset yhdistyksen
jäsenet ja yhteistyökumppanit. Liitto on olemassa sen jäsenistöä varten ja yhdistyksessä tehdään sitä, mitä sen jäsenet haluavat sen tekevän.
Hallitus toki johtaa liiton toimintaa jäsenistönsä
mandaatein ja yhdistyksen toimihenkilöt tukevat
tuota toimintaa tarjoamalla toimiston apua suunnitteluun ja hallinnollisiin töihin, toimeenpanevat
ja organisoivat hallituksen päätöksiä.
Kun siis kerrotaan esimerkiksi ”liiton tekevän
koulutusta, valistusta, nuoriso- tai naistyötä”, on
hyvä muistaa, että liiton takana on joukko aktiivisia ihmisiä, jotka tekevät kattavaa järjestötyötä ja
harrastavat yhdessä yli pelastuslaitosten rajojen.
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry on tehnyt
vuonna 2007 sopimuksen Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestö SPEKin kanssa siitä, että tuota toimintaa tuetaan SPEK Pohjanmaan toimesta. SPEK
Pohjanmaan alueyksikön henkilökunta palvelee
siis liiton jäsenistöä, hallitusta ja toimikuntia, jotka
ovat edelleen liiton, eivät alueyksikön. Toimintaa
tehdään liitolle ja sen jäsenistölle.
Yhdistystoiminta murroksessa
Yhdistystoimintaa on tutkittu viime vuosina
varsin paljon. Useista tutkimustuloksista selviää,
että monilla järjestöillä on samanlaiset ongelmat.
Ihmiset eivät ole yhtä sitoutuneita ja kiinnostuneita käyttämään vapaa-aikaansa yhdistyksen
hyväksi niin kuin ennen. Monet ovat kiinnostuneempia omasta ja perheen kanssa vietettävästä
vapaa-ajasta.Yhdistyksissä tämä näkyy toiminnan
pysähtyneisyytenä ja kenties jopa väljähtyneisyytenä. Uusia toimijoita tarvittaisiin kovasti, mutta
sitoutuminen pitkäaikaiseen harrastukseen ei välttämättä jaksa kiinnostaa. Halutaan kokea erilaisia
harrastuksia ja niiden kautta erilaisia elämyksiä.
Onko meillä enää vapaaehtoistyötä?
Mikä sitten saa vuosi vuoden jälkeen ihmiset
tekemään vapaaehtoistyötä? Alueellisella ja valtakunnallisellakin tasolla on heitetty ajatusta siitä,
että palokuntatoiminnassa ei enää olisi puhdasta
vapaaehtoistyötä. Joku pelastusviranomainen on
jopa kieltänyt käyttämästä termiä perustellen
sitä sillä, että kaikesta maksetaan… Niin tai näin,
kansantaloudelliset vaikutukset ovat melkoiset.
Sanalla ”vapaaehtoistyö” on montakin mer-
Kuka keksii, mitä liitossa tehdään ja
millä eväillä?
Liiton (eli sen jäsenistön, jota edustaa hallitus ja
toimikunnat) tehtävänä on huolehtia siitä, että sen
alueella tehdään järjestötyötä, onnettomuuksien
ehkäisyä ja turvallisuusviestintää siten kun sen jäsenistö on sen suunnitellut toimintasuunnitelmassaan. Haasteena on myös tuottaa toimintaa, joka
22
oikeasti tavoittaa kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä
ja jopa niin, että saataisiin uuttakin verta riveihin.
On tärkeää, että toiminta on jäsenistön näköistä. Toimintaa ei sanella SPEKistä alueyksikkötoiminnassa mukana olevillakaan pelastusliitoilla
(Lapin, Pohjois-Suomen, Pohjanmaan ja EteläSavon pelastusliitot) vaan se lähtee aina alueen
tarpeista. Toiminnalla tulee olla myös valtakunnallista vaikuttavuutta. Saadaanhan siihen pieni osuus
myös valtion avustusta. Siksi pelastusliitot ottavat
omiin toimintasuunnitelmiinsa SPEK-ryhmän (SPEK
+ 13 pelastusliittoa) yhdessä suunnittelemia asioita.
tällöin on päätetty palata ”sorvin ääreen” ja tehdä
sitä, mitä jäsenistö oikeasti haluaa ja tarvitsee.
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n toiminnan
yksi tarkoitus on tukea myös pelastuslaitoksia,
jotka palvelevat omien alueidensa kuntalaisia
toteuttaessaan palvelutasopäätöksiä.
Työ tekijäänsä kiittää
Elävä yhdistys on elinvoimainen. Sen jäsenet
ottavat osaa erilaisiin tempauksiin ja tapahtumiin
ja mikäs sen parempaa yhteisöllisyyttä olisikaan?
Joskus yhdistystoiminnassakin on suvantovaiheita,
mutta yleensä sieltä aina noustaan entistä ehompana. Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry ei ole tässä poikkeus. Joku järjestöguru on joskus todennut, että ei ole olemassa passiivisia jäseniä, vaan
on jäseniä, joita toiminta ei kiinnosta. Jokaisen
yhdistyksen on hyvä aika ajoin katsoa peiliin ja
arvioida nykytilaa ja hahmottaa tulevaa.Yhdistyksen pitää jatkuvasti varmistua, että sen toiminta
on tärkeää, ajankohtaista ja jäsentä lähellä!
Haluan onnitella 60-vuotiasta Pohjanmaan
Pelastusalan Liittoa ja ennen kaikkea sitä lukematonta joukkoa ihmisiä, jotka ovat yhdistystä 60
vuotta pitäneet pystyssä ja palvelleet jäsenistöä
ja alueen kuntalaisia tarjoamalla viranomaisille ja
kansalaisille kolmannen sektorin tuen arvokkaaseen, kaikenpuoliseen pelastustoimintaan alueella!
”On tärkeää, että toiminta
on jäsenistön näköistä.”
Haasteena on, että yhä isompi rahoitusosuus
pitäisi löytää omarahoitteisesta toiminnasta.Yhtälö ei ole helppo: liitot joutuvat lisäämään omarahoitusosuuttaan, mutta samalla ne haluavat välttää
kilpailua esimerkiksi pelastuslaitosten ja palokuntayhdistysten kanssa. Palvelemalla jäsenistöään ne
kuitenkin palvelevat samalla myös pelastuslaitoksia ja palokuntayhdistyksiä.
Mitä sitten vuosittain suunnitellaankin tehtäväksi vaihtelee. Liiton historiaa taaksepäin tarkasteltaessa voidaan selvästi nähdä, miten asiat ovat
painottuneet eri aikakausina erilailla. Aina silloin
Teksti: Sirpa Suomalainen, liiton toiminnanjohtaja 2004–2010
Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
b) Vapaaehtoistyöhön panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen 12,5 miljoonaa euroa
Vapaaehtoispalokuntatoimintaan suunnatun rahallisen
panostuksen palkkauskulut sosiaalikuluineen (noin 27,3
miljoonaa mk vuonna 1998) perustuvat tutkimustulokseen
ja toimintatilastoon10.4.2000. Kuluihin on laskettu lisäksi
keskusjärjestön ja piirien yhteenlaskettu panostus vuonna
2009, yhteensä 3,9 miljoonaa euroa.
a) Vapaaehtoistyön tuntimäärä noin
7 290 000 tuntia
Tuntimäärään on laskettu vapaaehtoispalokuntien hälytysosastoissa tehty työ, johon sisältyy hälytystehtävät,
koulutus, varainhankinta, muut tehtävät sekä varallaolo.
Lisäksi määrään on laskettu nuoriso-osastojen ohjaajien
sekä naisosastojen hälytys-, valistus-, koulutus- ja varainhankinnan tuntimäärä.Varallaolotuntimäärä on laskettu
vapaaehtoispalokuntatoiminnan taloudellista merkitystä
koskevassa tutkimuksessa mainitulla perusteella ja määrä
on noin 20 miljoonaa tuntia vuodessa.Varallaolotunnit on
muutettu normaaleiksi työtunneiksi kertoimella 0,3
c) Keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 1,68 euroa
d) Taloudellinen volyymi 24,6 miljoonaa euroa
e) Vapaaehtoispalokuntalaisia noin 49 000
henkilöä
Lähde: Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset. Tutkijatohtori
Juhani Laasanen 2011, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
23
Etelä-Pohjanmaalla opiskeltiin verkossa
Etelä-Pohjanmaalla helmikuussa alkanut vanhemman sammutusmiehen täydennyskurssi suoritettiin lähi- ja etäopiskeluna. Oppilaat pitivät kevättalven aikana oppi- ja
harjoitustunnin omissa palokunnissaan. Opiskelun tukena käytettiin SPEKin Moodleoppimisympäristöä.
Kurssi alkoi helmikuussa Seinäjoen kansalaisopistossa. Ensimmäisellä oppitunnilla käsiteltiin
kurssin oppisisällöt sekä Moodle-oppimisympäristöön liittyvät käytännön asiat. Tämän jälkeen alkoi
oppilaiden etäopiskelujakso.
Ensimmäisenä tehtävänä oli esittäytyä muille
kurssilaisille Moodlessa ja aloittaa oppituntisuunnitelman laatiminen, jonka aiheen oppilaat saivat
itse valita. Moodleen oli myös avattu keskustelualue, jonka aiheena oli teoreettinen opettaminen.
Jokaisen oppilaan oli avattava keskustelu aiheeseen liittyen sekä vastattava vähintään kahteen
jo avattuun keskusteluun. Oppilaat keskustelivat
ahkerasti ja toivat esiin hyviä kehitysideoita.
Harjoitustuntia suunnittelemaan
Seuraava etäopiskelutehtävä oli harjoitustuntisuunnitelman laatiminen. Kurssin avauksessa oppilaita pyydettiin valitsemaan harjoitustunnilleen
saman aiheen kuin oppitunnilleen. Tavoitteena
oli, että oppitunti olisi tavallaan alustus harjoittavaa opetusta varten, ja se osoittautuikin hyväksi
ratkaisuksi. Oppilaiden oli palautettava sekä
Alajärvellä 8.3.2012
palokuntalaiset
saivat harjoitella
ajoa moottorikelkalla
ja mönkijällä.
24
”Oppilaat pitivät vanhemman
sammutusmiehen täydennyskurssia hyödyllisenä.”
oppitunti- että harjoitussuunnitelmat Moodlessa
olevaan palautuskansioon. Suunnitelmista annettiin palautetta verkossa ja niitä pyydettiin tarvittaessa täydentämään.
Suunnittelujakson jälkeen oppilaat pitivät
oppi- ja harjoitustunnin sovittuna ajankohtana
omissa palokunnissaan, jota allekirjoittanut kävi
”valvomassa”. Aiheita olivat mm. mönkijä ja
moottorikelkka, säiliöauto (vesi/vaahto), tieliikennepelastaminen, perusselvitys ja ensiapu (elvytys).
Kouluttajan näkökulmasta oli ilo nähdä, miten
hyvin oppilaiden laatimat suunnitelmat toteutuivat
käytännössä sekä sisällöllisesti että ajallisesti. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty taitaa sittenkin
pitää paikkansa.
suoritetusta kurssista.
Nykyisessä koulutusjärjestelmässä vanhemman sammutusmiehen täydennyskurssi
on nimenomaan täydennyskoulutusta ja antaa
hyvät perustiedot kouluttamiselle ja lisäresursseja palokunnan koulutukseen. Kurssi soveltuu
sivutoimisten ja vapaaehtoisten palokuntien
sammutusmiehille. Koulutuksen tavoitteena on
antaa motivoituneille ja kokeneille vanhemmille
sammutusmiehille valmennusta pelastusyksikön
kouluttamiseen.
Kehittävää myös kouluttajalle
Osallistuin eSPEK-verkko-osaajakoulutukseen
2010–2011, jolloin työstin vanhemman sammutusmiehen täydennyskurssin etäopiskeluystävälliseen muotoon. Pääsin kokeilemaan kurssia
käytännössä kuitenkin vasta tänä vuonna, kun se
otettiin mukaan Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen tämän vuoden koulutussuunnitelmaan.
Kouluttajana toimiminen verkossa oli minulle
uutta, joten se toi mukanaan omat haasteensa.
Koin sen kuitenkin kehittävänä ja mielekkäänä,
joskin oppilaiden ohjaaminen verkossa aluksi
tuntui oudolta – kaikkeen tottuu. En kuitenkaan
usko etäopiskelun, ainakaan palokuntakoulutuksen osalta, kokonaan korvaavan lähiopiskelua.
Tiettyjä osioita ja aiheita voi osittain suorittaa
verkossa, mutta harjoittava opettaminen on vielä
ja tulee olemaan palokunnan olennaisin ja tärkein
koulutusmuoto.
Hyödyllinen kurssi opetti uusia
taitoja
Kurssin päätös- ja palautetilaisuus pidettiin 7.
toukokuuta Koskenkorvan paloasemalla, johon
osallistuivat kaikki 9 kurssilaista. Tilaisuudessa
käytiin läpi oppi- ja harjoitustunnit oppilaan
näkökulmasta sekä opettajan tekemät havainnot
valokuvineen. Oppilaat pitivät vanhemman sammutusmiehen täydennyskurssia hyödyllisenä. Moni
totesi, ettei normaalisti olisi muuten tehnyt näin
yksityiskohtaista opetuksen suunnittelua.
Ajankäytön suhteen oppilaat kokivat, että
etäopiskelu vei enemmän aikaa kuin kurssin
suorittamisen tavanomaisella tavalla. Oppitunnin
pitäminenkin oli monelle uusi asia, ja kurssilaisista
moni teki myös ensimmäistä kertaa PowerPointesityksen. Kaikki saivat todistuksen osoituksena
Teksti ja kuva: Tom Lindell, koulutusohjaaja
25
Yritysturvallisuus – yritysuhrit
Rikolliset itse ja tehokas media huolehtivat siitä, että rikollisuus puhuttaa monissa eri
tilanteissa, eikä pelkästään niitä, jotka ovat asian kanssa jollakin tavalla joutuneet tekemisiin.Viime vuoden loppupuolella julkaistu teos avaa ensimmäisiä kertoja asiaa myös
yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden näkökulmasta.
Tuloksista
Rikollisuutta koskeva tutkimus on tähän asti
painottunut enemmän kokonaisrikollisuuteen,
joka kuvaa pääsääntöisesti yksityishenkilöihin
kohdistuvaa rikollisuutta. – Suuri osa rikoksista
jää piilorikollisuudeksi, siis viranomaistilastojen
ulkopuolelle, sanoo tutkimusjohtaja Janne Kivivuori
alkusanoissaan aihetta käsittelevässä tutkimusjulkaisussa (Salmi, Lehti, Keinänen 2011).
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos toteutti
2010 vähittäiskaupan ja teollisuuden toimialoille
kohdistuneen yritysuhritutkimuksen. Tutkimus
kohdistettiin vähittäiskauppaan ja teollisuuteen
sen vuoksi, että ne ovat sekä liikevaihdoltaan että
henkilöstömäärältään mitaten suurimmat toimialat.Yhteensä 3 000 toimipaikan otos muodostui
1500 kaupan ja 1500 teollisuuden toimipaikasta.
Kaupan alan yleisin rikos oli asiakkaan tekemä
varkaus, jonka kohteeksi puolet kaupan toimipaikoista oli joutunut vuoden aikana.Varkauksista
26 % arvioitiin tehdyn päihteiden vaikutuksen
alaisena. Toiseksi yleisin kyselyssä kartoitettu
rikostyyppi kaupan toimipaikoissa oli työntekijään
kohdistunut väkivalta ja uhkailu. Joka viidennessä
kaupassa oli koettu vähintään yksi tällainen teko
vuoden aikana.
Teollisuuden alalla rikollisuuden esiintyvyys
jakaantui tasaisemmin. Kärkipaikkaa piti tietojärjestelmiin kohdistunut hyökkäys kahdeksalla
prosentilla ja toiseksi tuli varkaudet kuudella
prosentilla vuoden aikana. Työntekijään oli kohdis-
Turvallisuusjohtaminen ja henkilöstön koulutus tutkimukseen osallistuneissa kaupan ja teollisuuden alan yrityksissä.
26
taisella kumppanuudella ja osaamisella olisi kaupan ja teollisuuden alan toimijoille. Turvallisuuden
parantamiseen sijoitetut eurot tuottavat yritystoiminnalle monenlaista hyvää, joka ei välttämättä
suoraan tule esille tuloslaskelmassa.
Perustarpeena turvallisuus nostetaan
Maslow’n tarvehierarkiassakin korkealle, joten
sen merkitystä ei voi työympäristössä vähätellä.
Oma aktiivisuutemme ja markkinointikykymme
ovat avainasemassa, kun tarjoamme osaamistamme tutkimuksen esille nostamien epäkohtien
korjaamiseen.Yrityskoulutuksemme sisältää laajan
kirjon eri turvallisuusaiheisia luentokokonaisuuksia, joista voimme ammentaa osaamistamme myös
kaupan ja teollisuuden alan toimijoille.
Vähentämällä toimipaikkojen läheisyydessä
olevia häiriötekijöitä, kuten alueella aikaa viettävien nuorten tai humalaisten määriä, on raportin
laatijoiden lääke rikoksien alentamiseen. Me, jotka
pohdimme lääkkeitä työksemme tiedämme toki,
että lääkkeet voivat olla hyvinkin moninaisemmat.
tunut väkivaltaa tai uhkailua neljässä prosentissa
teollisuustoimipaikoista vähintään kerran vuoden
aikana. Toisin kuin kaupan toimipaikoissa, joissa
väkivallan tekijä oli useimmiten asiakas, väkivaltatapaukset teollisuudessa olivat useimmiten
työntekijöiden välisiä.
Rikoksilta suojautuminen
Tutkimuksen perusteella lisäresursointia rikoksen torjuntaan oli toteutettu ainakin suurissa
toimipaikoissa. Rikoksilta suojautumisen osalta
kyselyssä selvitettiin 30 turvallisuuden osa-alueen
toteutumista. Osa-alueet käsittelivät turvallisuusjohtamista, henkilöstön koulutusta, vartiointia,
omaisuuden suojaamista ja turvallisuusselvityksiä
sekä tietoturvallisuutta. Turvallisuusjohtamista ja
henkilöstön turvallisuuskoulutusta vuoden aikana
toteuttaneiden toimipaikkojen osuus kuvaa tilannetta niin, että töitä olisi vielä kovasti tehtävä.
Tutkimus valottaa yli 170-sivuisella tutkimusraportillaan monipuolisesti kaupan ja teollisuuden
alan rikostilannetta maassamme. Tutkimuksen
pääpaino on ollut selvittää sosiodemografisten
piirteiden vaikutusta rikosriskiin, mutta johtopäätelmät sisältävät kuitenkin suppean esityksen
korjaavista ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä
rikollisuuden vähentämiseksi.
Lähteet:
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia No254,
Salmi, Lehti ja Keinänen, Kauppa ja teollisuus rikosten
kohteena, 2011
Tutkimuksen kontribuutio, Janne Kivivuori Yritysturvallisuusseminaari,Tikkurila 8.2.2012
Turvallisuus kuuluu perustarpeisiin
Tämän tutkimuksen asiasisällön perusteella on
helppo arvioida, minkälainen arvo liittomme kal-
Teksti: Reijo Malkamäki
Toimistolla lomaillaan seuraavasti:
• Tom Lindell:
• Reijo Malkamäki:
• Karita Stenroos:
27
Makoisaa kesää!
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry | Sepänkyläntie 14–16 | 65100 Vaasa | Puh. 06 325 1498 | [email protected]