Valokuvaus aloittelijoille Perustekniikka Salamoiden kuvaaminen Valokuvaesimerkkejä Laitteistokatsaus Perustekniikka eli: kuinka lakkasin käyttämästä automaattia ja opin rakastamaan käsisäätöjä © 2012 Teemu Mäntynen CC BY-SA 3.0 www.varmuusvarasto.fi Automaati on tymä Ei tiedä mitä kuvataan Pyrkii keskiharmaaseen Muuttaa mitä? Valokuvan ulottuvuudet ● Tekninen ● Taiteellinen Manuaaliset perussäädöt ● Herkkyys ● Valotusaika ● Aukko ● Polttoväli ● Muut säädöt ● Valkotasapaino ● Värikylläisyys, terävöitys yms. yms. Herkkyys ● Myös ”valoherkkyys” ● Engl. ”sensitivity”, ”film speed” ● ASA/DIN, nyt ISO ● 50, 100, 200, 400, 800, 1600 ... ● Natiiviherkkyys Valotusaika ● Myös ”suljinaika” ● Engl. ”exposure time”, ”shutter speed” ● Sekunnin murto-osat: 1/2, 1/4, 1/8, 1/15, 1/30, 1/60, 1/125, 1/250, 1/500, 1/1000 … ● Sekunnit: … 8/1, 4/1, 2/1, 1 ● Bulb (tai Time) Wikipedia/Nevit Dilmen Aukko ● Myös ”valotusaukko” ● Engl. ”aperture” Wikipedia/Mohylek Polttoväli ● Engl. ”focal length” ● Kiinteä tai zoom ● ● Laajakulma-, normaalitai teleobjektiivi Perspektiivi ● Laaja korostaa ● Tele litistää Wikipedia/PD Wikipedia/Jcbrooks Syväterävyys ● ● ● ● ● ● Hyväksyttävä terävyys 1/3 edessä, 2/3 takana Hyperfokaalietäisyys Bokeh Pieni kenno, suuri syväterävyysalue Diffraktio Wikipedia/PiccoloNamek Muita säätöjä ● Valkotasapaino ● Terävöitys ● Värikylläisyys jne. jne. Wikipedia/Daniel Christensen Wikipedia/Nevit Dilmen Kamera ● ● Halutut ominaisuudet ● Käsitarkennus / autofokuksen lukitus ● Valotuksen käsisäädöt ● Bulb tai ainakin pitkät valotusajat ● Lyhyt laukaisuviive Kivoja ois ● Lanka- tai muu kaukolaukaisin ● Sääsuojaus kamerassa ja lisäsuojaus ● Hyvä optinen etsin – – LCD:n kirkkaus hallaa pimeänäölle Tarkkuus käsitarkennuksessa? Pokkarin rajoitukset ● Kiinteä optiikka, pitkä lyhin polttoväli, valovoima ● Pitkä laukaisuviive ● Käsisäätöjen puute ● Bulb ja pitkät valotusajat ● Kaukolaukaisimen puute ● Pieni kenno, runsas kohina ● Peilittömät: Etsin? Käsitarkennus lienee? Järjestelmäkamera ● ● ● ● ”Peilikamera” ”Yksisilmäinen peiliheijastuskamera” Engl. SLR (Single Lens Reflex) Halvoissakin kaikki kaivatut ominaisuudet. Jopa laajakulmainen kittilinssi Etsimen koko/kirkkaus, sääsuojaus? Wikimedia commons/Cburnett Kenno Wikipedia/KymFarnik ● Megapikselit ● ● ”Täysikokoinen” ● ● Hyvä ja paha Polttovälikerroin Dynamiikka-alue ● Ihmissilmä 10-14/24 aukkoa ● Negafilmi jopa 12, dia 8-9 ● Digi 11-14.3 ● HDR Wikipedia/Moxfery Etsin ● ● ● Engl. ”viewfinder” Suuri, kirkas ja terävä optinen etsin on rautaa Pro-tip: ● Oikea silmä! ● Otsa kiinni kameraan Nikon Linssi ● Zoom vs. kiinteä ● Polttoväli ● Sisäinen tarkennus ja zoom ● ● Pyöriikö etulinssi tai muuttuuko pituus? Hyvä valovoima ● Kallis, raskas Wikipedia/Ralf Roletschek Mitta-asteikot ● Tarkennusetäisyys ● Syväterävyysalue ● AF-linsseissä tiiviit ● Taulukot, appsit ● ● Syväterävyyden esikatselu Oman linssin ääretön! Wikipedia/MarkSweep (PD) Vastavalosuoja ● Suojaa sivusta tulevan valon heijastumilta ● Mekaaninen suoja ● Sadesuoja Wikipedia/Przemyslaw "Blueshade" Idzkiewicz Suodattimet ● Linssinsuojukset ● ● UV ja Skylight 1A tai 1B Gradienttisuodin (murto-/puolivärisuodin) (graduated neutral density filter, grad. ND) ● Wikipedia/BenFrantzDale Harmaasuodit (neutral density filter, ND) ● Polarisaatiosuodin Wikipedia/Robert Emperley Polarisaatiosuodin ● Pyörö-/lineaaripolarisaatiosuodin ● Vähentää heijastuksia, utuisuutta ● Lisää värikylläisyyttä, taivaan yms. kontrastia ● Kahden aukon himmennys ● Överit, maksimi 90º auringosta Wikipedia/PiccoloNamek Histogrammi ● Pystyakseli: määrä ● Vaaka-akseli: kirkkaus ● Yhdistelmä tai osaväri ● Puhkipalamisen ilmaisin Wikipedia/BenFrantzDale Wikipedia/Phillipsacp RAW vs JPEG ● ● JPEG säästää tilaa, mutta hävittää kuvainformaatiota RAW on häviötön, kaikki kennon kuvainformaatio ● 8 bit/väri vs 12-14 bit/väri ● Muokkaaminen ei tuhoa informaatiota ● RAW vaatii erikoisohjelmiston katsomiseen ja muokkaamiseen Jalusta ● Kolmijalka ● Yksijalka ● ● Muut: hernepussi, superclamp, imukuppi, ikkunatuki Pää: Kuulapää, video Horisontti suoraan ● Vesivaaka ● Etsimen viivat ● Kuvankäsittely Valokuvaus aloittelijoille Perustekniikka Salamoiden kuvaaminen Valokuvaesimerkkejä Laitteistokatsaus Perustekniikka Kuvaamisen tekniikkaa, ei taidetta/luovuutta Salamoiden kuvaaminen Kuvaamiseen vaikuttavaa tietoa ukkosesta ja salamoista sekä kuvaustekniikkaa Valokuvaesimerkkejä Hyviä ja huonoja kuvia, joista voi oppia jotain Laitteistokatsaus Hiukan jo perustekniikassa. Jatketaan jos ehditään Perustekniikka eli: kuinka lakkasin käyttämästä automaattia ja opin rakastamaan käsisäätöjä © 2012 Teemu Mäntynen CC BY-SA 3.0 www.varmuusvarasto.fi Automaatti voi tuntua turvalliselta. Kokonaisuus ja yksityiskohdat vaatii toisiaan. Esitelmän pyrkimys tarjota kokonaiskuva, joka helpottaa yksityiskohtiin tarttumista Kuvankäsittelyä vaatisi oman esitelmänsä Kaikki kuvankäsittely ei ole pahasta. Kamerasta suoraan tuleva kuva ei ole enempää ”luomu”. Pyrkimys realismiin vai epärealismiin? Automaati on tymä Ei tiedä mitä kuvataan Pyrkii keskiharmaaseen Muuttaa mitä? Automaatti ei voi tietää, mitä oikeasti kuvataan. •Pyrkii keskiharmaaseen. • Vaalea kohde – alivalotus • Tumma kohde - ylivalotus •Mitä suuretta automaatti muuttaa?!!! • Kuvaa voi vaalentaa ja tummentaa eri keinoin • Program-moodit vain sekoittaa • Aperture ja shutter priority • Valokuvan ulottuvuudet ● Tekninen ● Taiteellinen Tarkuuus, valotus, värintoisto jne. Tekniikka pitää osata, jotta voi keskittyä ”taiteeseen”. Dokumentoivassakin kuvaamisessa voi ja pitää olla esteettisiä arvoja enemmin tai myöhemmin. Nälkä kasvaa syödessä, tai aiempi ei enää tyydytä. Manuaaliset perussäädöt ● Herkkyys ● Valotusaika ● Aukko ● Polttoväli ● Muut säädöt ● Valkotasapaino ● Värikylläisyys, terävöitys yms. yms. Ks. erilliset diat. Herkkyys ● Myös ”valoherkkyys” ● Engl. ”sensitivity”, ”film speed” ● ASA/DIN, nyt ISO ● 50, 100, 200, 400, 800, 1600 ... ● Natiiviherkkyys Kyky reagoida valoon. Herkkä reagoi enemmän, eli tarvitsee samaan reaktioon vähemmän valoa, kuin epäherkkä. ASA (American Standard Association) = 100, 200, 400 DIN (Deutsches Institut für Normung) = 21º, 24º, 27º ISO (International Organization for Standardization) on yhdistelmä = 100/21º, 200/24º, 400/27º Natiiviherkkyydellä vähiten vahvistusta kennon signaaliin. ”Pienin ISO luku, jota ei tarvitse kaivaa erikseen jostain valikosta” Valotusaika ● Myös ”suljinaika” ● Engl. ”exposure time”, ”shutter speed” ● Sekunnin murto-osat: 1/2, 1/4, 1/8, 1/15, 1/30, 1/60, 1/125, 1/250, 1/500, 1/1000 … ● Sekunnit: … 8/1, 4/1, 2/1, 1 ● Bulb (tai Time) Wikipedia/Nevit Dilmen Pitkäänkö kennolle päästetään valoa. Pitkä aika = enemmän valoa. Suljin = mekaaninen, sähköinen, molemmat. Verho Sekunnin murto-osat tai sekunnit. Bulb = pidetään pohjassa Time = Painetaan laukaisinta uudelleen X = salamasynkka = lyhin aika, jolloin koko kenno paljaana yhtä aikaa. Verho vs. Sähköinen. Aukko ● Myös ”valotusaukko” ● Engl. ”aperture” Wikipedia/Mohylek Aukko on objektiivin himmentimen säätelemä reikä, josta valo kulkee Aukon koko ilmoitetaan suhteessa objektiivin polttoväliin f, esim. f/2. Pieni aukkoluku = suuri reikä = hyvä valonkeräyskyky Aukko vaikuttaa syväterävyyteen, lisää polttovälissä Himmennetty aukko parantaa piirtoa, valontasaisuutta yms. Himmentimet lehdet, määrä, muoto Polttoväli ● Engl. ”focal length” ● Kiinteä tai zoom ● ● Laajakulma-, normaalitai teleobjektiivi Perspektiivi ● Laaja korostaa ● Tele litistää Wikipedia/PD Wikipedia/Jcbrooks Pitkä polttoväli, iso luku, kapea kulma, ”kuva kaukaa”, tele-objektiivi Pieni polttoväli, pieni luku, laaja kulma, ”kuva läheltä”, laajakulmaobjektiivi Normaali = ~ 50 mm kinolla (43 mm) = kuva-alan lävistäjän pituus Pieni kuva-ala, pieni luku normaaliobjektiivilla Kuva-alat vaihtelee, siksi vertailukohtana käytetään kino-kokoa. Kiinteä polttoväli, vaihtuva on zoom. Zoomaus ei ole vain jalkojen korvike. Pitkä litistää perspektiiviä, lyhyt korostaa. Syväterävyysalue (polttoväli, aukko) laaja/suppea Tarkoituksellinen tehokeino Syväterävyys ● ● ● ● ● ● Hyväksyttävä terävyys 1/3 edessä, 2/3 takana Hyperfokaalietäisyys Bokeh Pieni kenno, suuri syväterävyysalue Diffraktio Wikipedia/PiccoloNamek Aukko + polttoväli (+ kennon koko) Esteettinen tehokeino keskittää katse terävään osaan Maisema usein laajasti syväterävä Lyhyt polttoväli, aukko f 8, tarkennus 5 m = kaikki terävää 3 m - ääretön Muita säätöjä ● Valkotasapaino ● Terävöitys ● Värikylläisyys jne. jne. Wikipedia/Daniel Christensen Wikipedia/Nevit Dilmen Valkotasapaino merkittävä kaikelle värintoistolle Terävöittämisellä luodaan keinotekoista tunnetta, ei todellista terävyyttä epätarkkaan kuvaan Uudet teknologiat: laskennallinen terävöitys, kamera joka kuvaa koko matkalta tarkan kuvan. Värikylläisyys, valoisuus, kontrasti yms. Osa määräytyy kuvatessa, osaa voi sorkkia kuvankäsittelyssä Huom RAW ja JPEG, joista myöhemmin Kamera ● ● Halutut ominaisuudet ● Käsitarkennus / autofokuksen lukitus ● Valotuksen käsisäädöt ● Bulb tai ainakin pitkät valotusajat ● Lyhyt laukaisuviive Kivoja ois ● Lanka- tai muu kaukolaukaisin ● Sääsuojaus kamerassa ja lisäsuojaus ● Hyvä optinen etsin – – LCD:n kirkkaus hallaa pimeänäölle Tarkkuus käsitarkennuksessa? Käsitarkennus, koska kuvataan olosuhteissa, joissa AF ei toimi luotettavasti (pimeä, tasainen pilviverho) Käsisäädöistä puhuttiin edellä. Bulb = voi keskeyttää kun haluaa Lyhyt laukaisuviive = päiväsalamat. Lankalaukaisin = vähemmän tärinää Sääsuojaus Optinen etsin tarkennukseen ja rajaukseen Pokkarin rajoitukset ● Kiinteä optiikka, pitkä lyhin polttoväli, valovoima ● Pitkä laukaisuviive ● Käsisäätöjen puute ● Bulb ja pitkät valotusajat ● Kaukolaukaisimen puute ● Pieni kenno, runsas kohina ● Peilittömät: Etsin? Käsitarkennus lienee? Naimisissa yhden objektiivin kanssa. Yksi ei tee kaikkea hyvin. Vaihteleva kumilankalaukaisu. Tärähtävä nappilaukaisu. Ei lainkaan pitkiä valotusaikoja. Ehkä tahallaan kohinan takia. Pieni kenno on halpa. Optiikka sille on halvempi. Järjestelmäkamera ● ● ● ● ”Peilikamera” ”Yksisilmäinen peiliheijastuskamera” Engl. SLR (Single Lens Reflex) Halvoissakin kaikki kaivatut ominaisuudet. Jopa laajakulmainen kittilinssi Etsimen koko/kirkkaus, sääsuojaus? 1 Objektiivin linssit (ja himmennin) 2 Peili 3 Suljin 4 Kenno 5 tähyslasi 6 kondensorilinssi 7 pentaprisma (tai halvempi pentapeili) 8 etsin Wikimedia commons/Cburnett Kenno Wikipedia/KymFarnik ● Megapikselit ● ● ”Täysikokoinen” ● ● Hyvä ja paha Polttovälikerroin Dynamiikka-alue ● Ihmissilmä 10-14/24 aukkoa ● Negafilmi jopa 12, dia 8-9 ● Digi 11-14.3 ● HDR Wikipedia/Moxfery Dynamiikkaan vielä histogrammissa Etsin ● ● ● Engl. ”viewfinder” Suuri, kirkas ja terävä optinen etsin on rautaa Pro-tip: ● Oikea silmä! ● Otsa kiinni kameraan Nikon Linssi ● Zoom vs. kiinteä ● Polttoväli ● Sisäinen tarkennus ja zoom ● ● Pyöriikö etulinssi tai muuttuuko pituus? Hyvä valovoima ● Kallis, raskas Wikipedia/Ralf Roletschek Mitta-asteikot ● Tarkennusetäisyys ● Syväterävyysalue ● AF-linsseissä tiiviit ● Taulukot, appsit ● ● Syväterävyyden esikatselu Oman linssin ääretön! Wikipedia/MarkSweep (PD) Vastavalosuoja ● Suojaa sivusta tulevan valon heijastumilta ● Mekaaninen suoja ● Sadesuoja Wikipedia/Przemyslaw "Blueshade" Idzkiewicz Suodattimet ● Linssinsuojukset ● ● UV ja Skylight 1A tai 1B Gradienttisuodin (murto-/puolivärisuodin) (graduated neutral density filter, grad. ND) ● Wikipedia/BenFrantzDale Harmaasuodit (neutral density filter, ND) ● Polarisaatiosuodin Wikipedia/Robert Emperley Gradienttisuodatin Maan ja taivaan kirkkauseron hallinta, jos valon voimakkuuden ero on suurempi, kuin mitä kenno kykenee mittaamaan Kuvankäsittelyssä voidaan hiukan imitoida, mutta dynamiikka-alueen hallintaan kuvankäsittely ei auta Harmaasuodin rajoittaa valoa = sallii pidentää valotusaikaa. Kameran nopein ei kyllin nopea. Pienin aukko liian suuri tai vältetään diffraktiota. Laajakulma ja vinjetointi, slim-suodatin Polarisaatiosuodin ● Pyörö-/lineaaripolarisaatiosuodin ● Vähentää heijastuksia, utuisuutta ● Lisää värikylläisyyttä, taivaan yms. kontrastia ● Kahden aukon himmennys ● Överit, maksimi 90º auringosta Wikipedia/PiccoloNamek Suodattaa epämetallisista kohteista heijastunutta valoa Yleensä pyöröpolarisaatio, koska lineaaripolarisaatiosuodin voi vaikuttaa valotuksen mittaukseen ja etenkin autofokukseen Lisää värikylläisyyttä Vähentää utuisuutta Heijastukset kasvillisuudesta, vedestä yms. Lisää pilvien kontrastia Villit vaikutukset joihinkin optisiin ilmiöihin Syventää taivaan sinisyyttä Suurin vaikutus 90 astetta auringosta Laajakulmalinssillä näkyy tummennuksen ero Helppo käyttää liikaa -> taivas epäluonnollisen tumma Histogrammi ● Pystyakseli: määrä ● Vaaka-akseli: kirkkaus ● Yhdistelmä tai osaväri ● Puhkipalamisen ilmaisin Wikipedia/BenFrantzDale Wikipedia/Phillipsacp Yhdistelmähistogrammi ja värikanavakohtainen histogrammi Tummat vasemmalla, kirkkaat oikealla Piikki päässä on yli- tai alivalotus Piikki molemmissa, dynamiikka ei riitä Puhkipalamisen ilmaisin Vilkuttaa niissä kohdissa kuvaa, jotka on ylivalottunut Valotetaan oikealle RAW vs JPEG ● ● JPEG säästää tilaa, mutta hävittää kuvainformaatiota RAW on häviötön, kaikki kennon kuvainformaatio ● 8 bit/väri vs 12-14 bit/väri ● Muokkaaminen ei tuhoa informaatiota ● RAW vaatii erikoisohjelmiston katsomiseen ja muokkaamiseen Jpeg on häviöllinen, eli yksityiskohtia hävitetään tallennustilan säästämiseksi RAW on häviötön, eli tiedostossa on kaikki se info, jota kameran kenno mittasi valotuksen aikana 8 b/väri vs. 12-14 b/väri 8 b riittää esittämiseen, mutta kuvankäsittelyssä suuremmasta bittimäärästä voi kaivaa esiin enemmän yksityiskohtia RAW kuvia voi muokata infoa pysyvästi tuhoamatta. Alkuperäiseen kennon dataan ei kajota, vaan muokkaukset on ikään kuin reseptejä, joilla esitysmuotoa kuvaillaan. Esim. taivas, jossa on laajoja tasaisia väripintoja, näyttää helposti laikukkaalta/pikselöityvältä, jos sen sävyjä yrittää säätää 8 b kuvan pohjalta RAW kuvien käsittely vaatii erikoisohjelman Jalusta ● Kolmijalka ● Yksijalka ● ● Muut: hernepussi, superclamp, imukuppi, ikkunatuki Pää: Kuulapää, video Horisontti suoraan ● Vesivaaka ● Etsimen viivat ● Kuvankäsittely