Virtsan ja käymäläkompostin hyödyntäminen lannoitteena
Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki • Käymäläkompostin ja erotellun virtsan ravinnearvoista • Lannoituskokeet vuosina 2007, 2009 ja 2012 Perunan koeasettelua Cucci2007-projektissa Ravinnearvot • Erotellussa virtsassa typpeä noin 10 g/l, fosforia noin 1 g/l ja kaliumia noin 2 g/l, ruokavaliosta riippuen • Kuivakäymäläkompostissa huomattavasti pienemmät ravinnearvot • Kuivakäymäläkomposti on maanparannusaineena arvokasta Perunan, kaalin, sipulin ja lehtisalaatin lannoituskokeet 2007-2012 Eeva-Liisa Viskari, Marjukka Dyer, Seija Haapamäki, Samira Hamdine and Jacqueline Mwakangale Magdaléna Vanková – von Essen , Catherine Mburu TAMK Surendra Pradhan, Helvi Heinonen-Tanski, Päivi Karinen Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitos Koeasettelu perunalle ja kaalille (CUCCi2007) avomaalla Solanum tuberosum var. Nicola Brassica oleracea var. Castello Käsittelyt : • Virtsa ja kypsä kuivakäymäläkomposti sekä sellaisenaan että yhdistelmälannoitteena niin että halutusta N-lannoitetasosta puolet lisättiin kuivakäymäläkompostina ja puolet eroteltuna virtsana (1:1 TotN) • Verrokkeina käytettiin väkilannoitteella aikaansaatua haluttua typpilannoitustasoa ja täysin lannoittamatonta käsittelyä • Haluttu lannoitetaso perunalla 80 kg N/ha, kaalilla 175 kg N/ha • Lannoitustaso suunniteltiin maatalouden ja ympäristöhallinnon suositusten mukaisena Kuivakäymäläkompostin levitys perunalle 2007 Perunan lannoitusta 1/2 Lannoitteena käytetty kypsä kuivakäymäläkomposti Peruna ja kaali heinäkuussa 2007 (CUCCi2007) Cucci 2007 analyysit • Lannoitteiden, maaperän ja viljelykasvien mikrobiologinen laatu ja raskasmetallipitoisuudet analysoitiin • Maaperän ja lannoitteiden NPK –arvot analysoitiin • Kaalin ja perunan maku testattiin Kuopion yliopistossa • Käsittelyjen sato määritettiin Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee lannoitteiden raja-arvot 1) Salmonellan suhteen • 0 pmy / 25g näytettä 2) Esherichia colin suhteen • < 1000 pmy/g näytettä Näiden raja-arvojen mukaan kokeessa käytetty kuivakäymäläkomposti tai eroteltu virtsa ei aiheuta tartuntavaaraa Raskasmetallipitoisuudet Trace elements in soil Cabbage Concentration (mg/kg) 250 Potato Limit value 200 150 100 50 0 Cd Cr Cu Ni Pb Zn Trace element CUCCi2007 kaalin ja perunan viljelykokeen kuivakäymäläkompostilla ja erotellulla virtsalla lannoitetun maaperän raskasmetallipitoisuudet verrattuna viljelymaille asetuttuihin raja-arvoihin. Sipulin lannoituskoe elokuussa 2009 Sipulin lannoituskokeen koeasettelu 2009 rajatulla kasvualustalla • Suosituksen mukainen lannoitustaso 120 kg N/ha • Käsittelyt: a) virtsalannoitus 60 kg N/ha b) virtsalannoitus 240 kg N/ha, c) keinolannoite 120 kg/ha • pH:n säätö, pH 6,5 • Analyysit samoilla parametreillä kuin perunan ja kaalin lannoituskokeessa (CUCCi2007) Sipulin lannoituskokeen tulokset 2009 • Virtsalla käsiteltyjen sipulien massa oli huomattavasti suurempi kuin keinolannoitteella käsiteltyjen sipulien massa • Myös sipulin varsi kasvoi pidemmäksi virtsakäsittelyissä kuin keinolannoitekäsittelyssä Lehtisalaatin lannoituskoe 2012 • Rajatulla kasvualustalla, kasvihuoneolosuhteissa • Käsittelyt a) ilman lannoitetta b) keinolannoitekäsittely 90 kg N/ha c) käsittely erotellulla virtsalla 45 kg N/ha d) käsittely erotellulla virtsalla 180 kg N/ha e) käsittely erotellulla virtsalla 90 kg N/ha • toisena keinolannoitekäsittely, kolmantena 45 kg N/ha, neljäntenä 180 kg N/ha • viidentenä suosituksen mukainen 90 kg N/ha • analyysit kesken Lehtisalaatin lannoituskoe 2012 Lehtisalaatin lannoituskokeen koeasettelut: vasemmalta käsittely ilman lannoitetta, toisena keinolannoitekäsittely, kolmantena 45 kg N/ha, neljäntenä 180 kg N/ha, viidentenä suosituksen mukainen 90 kg N/ha. Päätelmät • Kompostoitu käymäläjäte ja eroteltu virtsa ovat tehokkaita ja turvallisia lannoitteita, kun ne käsitellään ja käytetään asianmukaisesti • Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista kompostoitua käymäläkompostia tai eroteltua virtsaa lannoitteiksi: lainsäädännön muutos tarvitaan • Mahdollisten lääkejäämien vaikutus viljelykasvien laatuun on tutkittava Lähteet • • • • • • • Chowdhury, M.H.& Islam, M.T. 2008. Study on Effect of urine as fertiliser through vegetables production in Bangladesh. Asia-Pacific Journal of Rural Development Vol XVIII: 133-142. EcoSanRes, 2005, Closing the loop on phosphorus [online]. EcoSanRes Fact Sheet 4. Available at: http://www.ecosanres.org/PDF%20files/Fact_sheets/ESR4lowres.pdf [cited 31.07.2006] Guzha, E., Nhapi, I. & Rockström, J. 2005. An assessment of the effect of human faeces and urine on maize production and water productivity Physics and Chemistry of the Earth, Parts A/B/C, Vol 30:840-845. Heinonen-Tanski, H., Wijk-Sijbesma, C. 2005. Human excreta for plant production. Bioresource Technology. 96:403-411 Heinonen-Tanski, H. Sjöblom, A., Fabritius, H. & Karinen, P. 2007. Pure human urine is a good fertiliser for cucumbers. Bioresource Technology, Vol 98:214-217. Lapid, D. 2008. Ecological Sanitation: A Hope for a Sustainable Future. Rockström, J. et al.2005. Sustainable Pathways to Attain the Millennium Development Goals: Assessing the Key Role of Water, Energy and Sanitation. Stockholm Environment Institute. Sweden. www.sei.se • Schouw, N.L. et al. Composition of human excreta – a case study from Southern Thailand. The Science of the Total Environment. 286:155-166. • Vaccari, D.A. 2009. Phosphorus Famine: The Threat to Our Food Supply. Scientific American Magazine • Vinnerås, B. et al. 2003. Thermal composting of faecal matter as treatment and possible disinfection method – laboratory-scale and pilot-scale studies. Bioresource Technology 88:47-54. • Vinnerås, B. and Jönsson, H. The performance and potential fo faecal separation and urine diversion to recycle plant nutrients in household wastewater. Bioresource Technology 84:275-282. • WHO. 2006. Guidelines for the safe use of wastewater, excreta and greywater. Volume 4: Excreta and greywater use in agriculture • Pradhan, Surendra K. 2010. Yield and quality of vegetables fertilized with human urine and wood ash. Väitöskirja. ItäSuomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta
© Copyright 2024