Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) - maailman uhanalaisin hylje Kuva: Juha Taskinen Mie olen saimaannorppa Syntymäpaino (kg) Paino 2 kk:n iässä (kg) Kuva: Juha Taskinen 20 Aikuisen paino (kg) 50 - 90 Aikuisen pituus (cm) 130 - 140 Keski-ikä (v) 20 Äidinmaidon rasvapit. (%) 40 Verenpaine (mmHg) Kuva: Eero Korhola 4-5 120/80 Verimäärä (l) 12 Hemoglobiini (g/l verta) 250 Syö kalaa/vuosi (kg) 1 000 Uintikilometrit/vuosi 10 000 Kuva: Juha Taskinen Saimaannorpan elämää - Elää 65 – 80 % elinajastaan vedessä, siitä 80 % sukelluksissa - Voi olla sukelluksissa jopa 20 min. - Hyvä näköaisti, kuuloaisti ja hajuaisti - Herkät viiksikarvat aistivat veden värähtelyt ja matalat äänet - Utelias ja leikkisä - Pesimäaikaan talvella vaatii rauhaa - Kotipaikkauskollinen - Nuorena voi liikkua pitkiäkin matkoja, jopa 25 km/pvä - Ääntelee -  Aikuisella koputusta -  Kuutilla ulinaa Kuva: Itä-Suomen yliopisto/hyljetutkimus Kuva: Mervi Kunnasranta Saimaannorpan vuosi Pesänrakennus alkaa heti lumien kinostuttua rannoille. Joulukuu Syksyllä norppa kasvattaa rasvakerrosta talvea varten. Maaliskuu Syyskuu Kesäkuu Kesäaikaisen mökkeilyn ja retkeilyn ei ole todettu uhkaavan norppien elämää. Kuutti syntyy Nestorin päivänä 26.2. Verkkokalastus uhkaa nuoria norppia. Emo vieroittaa kuutin huhtikuussa. Karvanvaihtoaika on toukokesäkuussa. Piirrokset: Kaarina Tiainen Saimaannorpan uhanalaisuus. . . Ennen: - Metsästys ja tapporaha vuoteen 1948 - Ympäristömyrkyt 1960-70-luvuilla - Vedenpinnan vaihtelu teki suurta tuhoa pesinnälle 1980-luvulla - Norpalle vaaralliset kalanpyydykset, erityisesti tekokuituiset kalaverkot 1960-luvulta alkaen Nykyään: - Norpalle vaaralliset kalanpyydykset: verkot sekä löysä- ja leveänieluiset katiskat - Ihmisen aiheuttama häiriö varsinkin talvella - Liiallinen vedenpinnan vaihtelu talvella - Ympäristömyrkyt - Vähälumiset talvet - Pieni määrä norppia on uhka sinänsä Kuva: Kaarina Tiainen Kuva: Juha Taskinen Kuva: Kuva: Juha Juha Taskinen Taskinen … ja suojelutyö - Rauhoitettu vuonna 1955 - Kalastusrajoitukset - Suojelualueet - Liikkumisrajoituksia ja maihinnousukieltoja pesimäaikaan - Saimaan veden pinnan vakaa taso talvella - Apukinosten kolaamista - Tutkimusta ja tiedotusta - Vesiensuojelu Kuva: Kaarina Tiainen Kuva: Itä-Suomen yliopisto/hyljetutkimus Kuva: Sakari Martikainen Saimaannorpan kannan kehitys 1900-2013 ja välitavoite vuoteen 2025 Saimaannorppien määrä 1900 - 2013 ja välitavoite 2025 1200 1000 Lukumäärä 800 600 400 2025 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2000 // 1994 // 1984 1900 0 1960 200 Vuosi - Vuonna 2013 norppia n. 310 yksilöä - Äärimmäisen uhanalainen - Vuonna 1900 norppia oli noin 1000 kpl - Kanta oli pienimmillään 1980-luvulla n. 150 kpl - Tavoitteena suotuisan suojelun taso - Välitavoitteena on 400 norppaa vuoteen 2025 mennessä Kuva: Juha Taskinen Saimaannorppakanta ja norpan keskeiset elinalueet vuonna 2013 - Norppia on eniten Saimaan keskiosissa - Norppien elinalueet ovat vähentyneet - Norpat elävät hajallaan sokkeloisella Saimaalla Saimaan ja Itämeren kehitysvaiheet Baltian jääjärvi yli 10 000 v. sitten Ancylusjärvi n. 9 000 v. sitten Yoldiameri n. 10 000 v. sitten Litorinameri n. 8 000 v. sitten Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. Saimaannorppa 1984. Saimaa – Suomen suurin järvi Kuva: Mirja Sokura Suurin pituus 194 km Suurin leveys 138 km Keskisyvyys 17 m Suurin syvyys 82 m Pinta-ala 4 460 km2 Valuma-alue 61 265 km2 Valuma-alueen järvisyys 20 % Rantaviivan pituus 14 850 km Saarten lukumäärä 13 710 Korkeus merenpinnasta 76 m Vuoksen keskivirtaama 550 m3/s Kuva: Mirja Sokura Kuva: Juha Taskinen Esimerkkejä Saimaan järviluonnossa esiintyvistä kasveista ja eläimistä Hauki. Kuva: Ismo Marttinen Järviruoko. Kuva: Juha Jantunen Kalalokki. Kuva: Sanna Koljander Rantahämähäkki. Kuva: Juha Jantunen Ahven. Kuva: Ismo Marttinen Kuikka. Kuva: Juha Juuti Kalasääski. Kuva: Juha Jantunen Lumme. Kuva: Eero Korhola Ranta-alpi (kelt.) ja rantakukka (pun.). Kuva: Kaarina Tiainen Terveisiä Saimaalta! Moikka! Kuva: Eero Korhola