Sytyn Sanomat 2011
SYTYN SANOMAT Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry:n tiedotuslehti 2011 N:o 3 TIETOA JA TUKEA! Soita 040 356 2016 Onko sinua kohdannut sairaus, vammautuminen tai oletko omainen? Tällaisessa tilanteessa vertaistuki auttaa! Ota meihin yhteyttä. Toimisto avoinna maanantaista torstaihin klo 10–14 (kesä – elokuussa sopimuksen mukaan) Rummunlyöjänkatu 7 B, 24100 Salo Puh. 0400 752 611 e-mail: [email protected] Salon seudun potilas– ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry [email protected] www.salonsyty.fi Vapaaehtoistoiminta lisää tekijänsä hyvinvointia ja antaa monenlaisia toimintamahdollisuuksia tekijälle. Ilman vapaaehtoisia perinteistä yhdistystoimintaa ei edes olisi. Pentti Laitala antamassa atk-opastusta Kamariherroille. Sivulla 4-5 lisää paikallisista vapaaehtoistoimijoista. Sivuilla 7–10 esittäytyy joukko SYTY:n jäsenyhdistyksiä, salolaisia potilas- ja vammaisyhdistyksiä. Sivut on helppo ottaa talteen myöhempää tiedontarvetta varten! Kolmivuotinen vertaistukitoiminnan kehittämisprojekti päättyi tammikuussa mielenkiintoiseen KIVA:ssa pidettyyn loppuhuipennukseen. Iltapäivän mittainen seminaari keräsi runsas satapäisen kuulijajoukon. Lisää seminaarista sivulla 3. Hiljaisuuden ääniä sivulla 13. 2 SYTYN SANOMAT Tiedotuslehti 2011 Vertaistuestako Voimaa? Sytyn kolmannen tiedotuslehden aiheena on vapaaehtoistoiminta. Noin puolet suomalaisista on jollakin tavalla tekemisissä vapaaehtoistoiminnan kanssa jossakin vaiheessa elämänkaartaan. Vapaaehtoistoiminnalle on tunnusomaista se, että sitä tehdään omaehtoisesti ja palkatta. Onnistumiset ja haasteet antavat sitä elämän suolaa, joka palkitsee tekijänsä ja saa hänet jatkamaan edelleen vapaaehtoistoiminnassa. Euroopan komissio on päättänyt, että vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi ja tavoitteekseen se on asettanut seuraavat asiat: – mahdollistaa ympäristö vapaaehtoistyölle – tukea vapaaehtoistyön organisaatioita ja vapaaehtoistyön laatua – palkita vapaaehtoistyötä – lisätä tietoutta vapaaehtoistyöstä. Näillä tavoitteilla se odottaa, että teemavuosi lisäisi vapaaehtoistyötä ja sen lisäarvoa, ja että se kirkastaa paikallistason vapaaehtoistyön ja sen merkityksen. SYTY ja sen 29 jäsenyhdistystään ovat nostaneet vapaaehtoistyöstä omaksi alueekseen vertaistukitoiminnan ja sen organisoimisen talousalueellamme niin, että kaikki jotka ovat siitä kiinnostuneita ja sitä tarvitsevat saisivat tietoa yhdestä paikasta. Miten tämä on mahdollista? Sen mahdollisti vertaistukitoiminnan kehittämishanke VERTO, jota Raha-automaatti yhdistyksen avustuksella toteutettiin kolmen vuoden aikana. Yhtenä sen tuloksena syntyi vertaistukihenkilörekisteri jossa on keskitetysti tietoa yhdistyksissä toimivista koulutetuista vertaistukihenkilöistä. Rekisteriä ylläpitää SYTY. Tämä mahdollistaa sen, että esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten on nyt helppo ohjata asiakkaitaan vertaistuen pariin, koska tietoa eri sairauksien vertaistukihenkilöistä saa SYTYstä. Monilla hoitajilla ja lääkäreillä onkin jo käytettävissään tarralappuja joista edellä mainittu yhteystieto löytyy. Tarra on helppo antaa tai laittaa mukaan asiakkaalle annettaviin papereihin ja se säilyy siinä mukana kotiin asti mahdollista myöhempää tarvetta varten. Verton loppuseminaarista jäi erityisesti mieleeni osastonhoitaja Pirjo Parviaisen puheesta toteamus siitä, kuinka helppo on nyt lisätä potilaan saaman paperinivas- kan päälle oheinen tarra, se aukaisee yhdeltä luukulta monia mahdollisuuksia sairaan tai vammautuneen ihmisen arjen helpottamiseksi. Saman kokeneiden vertaistuki helpottaa selviytymistä omien ongelmiensa kanssa ja antaa toivoa tulevaisuuden suunnitteluun. Vastaavaa käytäntöä ei tietojeni mukaan ole maassamme muualla käytössä. Kuka tahansa sairastunut tai hänen omaisensa voi ottaa meihin yhteyttä vertaistukiasiassa tai yhdistysten toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Tässä kerrottu yhteystieto löytyy etusivun oikeasta ylälaidasta OLE HYVÄ, OTA SE KÄYTTÖÖN! Heikki Virtanen SYTY ry:n puheenjohtaja RAY:n uusi strategiakausi käynnistyy RAY edistää hyvinvointia tukemalla sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa. Järjestöt ovat väylä osallistumiselle ja vaikuttamiselle; ne auttavat ihmisiä lähellä heidän arkeaan. Järjestöt ovat tärkeitä toimijoita hyvinvoinnin edistämisessä ja siihen liittyvien toimintatapojen kehittämisessä. Avustusstrategiassa RAY linjaa, mihin rahoitusta vuosina 2012–2015 suunnataan. Yksi tärkeimmistä haasteista on löytää strategiakaudella sellaisia järjestölähtöisen toiminnan keinoja, joilla tuetaan ihmisten itsenäistä suoriutumista ja elämänhallintaa, saadaan sosioekonomisten terveysja hyvinvointierojen kasvu taittumaan ja hyvinvoinnin edellytysten jakautuminen eri väestöryhmien kesken tasaisemmaksi. Päämääränä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet viime vuosina maassamme myönteiseen suuntaan. Samalla kuitenkin eriarvoisuus on syventynyt ja sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot jatkaneet kasvuaan. Yhteiskunnassa tapahtuu paljon muutoksia. Yksi keskeisimmistä muutoksen tuomista haasteista on julkisen talouden kestävyysvaje, joka vaikuttaa myös odo- tuksiin, joita kohdistuu järjestölähtöiseen toimintaan. Kansanterveyden ja -sairauksien näkökulmasta esimerkiksi mielen hyvinvoinnin uhat, päihteet ja ylipaino vaativat erityistä huomiota. Ikääntyneen väestön määrän suhteellisen osuuden kasvaminen yhteiskunnassa lisännee myös esimerkiksi muistisairauksien määrää. RAY haluaa suunnata avustusta hakevien järjestöjen huomiota ainakin kahteen tekijään, jotka ovat keskeisiä eri-ikäisten ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Ensinnäkin toivomme, että järjestöt pohtivat niitä taustatekijöitä, joiden kautta voidaan vaikuttaa mahdollisimman kattavasti terveyttä ja hyvinvointia haastaviin ongelmiin. Toiseksi toivomme, että järjestöt löytävät yhdessä kuntien kanssa keinot nivoa ihmisiä hyödyttävällä tavalla yhteen raha-automaattiavusteinen järjestötyö ja julkisen palvelujärjestelmän toiminta. Tavoitteena tuloksellinen järjestötoiminta RAY:n tavoite on, että Suomessa on tulevaisuudessakin monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä, jossa aktiivisilla, yhteistyökykyi- sillä ja aikaansa seuraavilla järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää kanssaihmistemme osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteen saavuttaminen voi edellyttää järjestöissä esimerkiksi toiminnan uudelleen suuntaamista, kokonaan uusien toimintamuotojen ottamista käyttöön ja vaikuttamista moniin muihin toimijoihin yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. Edellä kuvattu tavoitetila saavutetaan RAY:n näkemyksen mukaan vain, mikäli sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. Tavoitteena on, että järjestötoiminnan eri muotojen ja yhteiskunnal- listen tehtävien kokonaisuus ja kohderyhmien kirjo säilyy jatkossakin moniulotteisena ja rikkaana. RAY on tukenut Salon Sytyn toimintaa vuodesta 2005 lähtien. Yhdistys pyrkii aktiivisesti kehittämään järjestölähtöisen auttamistyön muotoja sekä lisäämään ihmisten osallisuutta tarjoamalla järjestöille tapaamis- ja kokoontumispaikan. Tämä toiminta on hyvä esimerkki RAY:n strategian mukaisesta toiminnasta. Sari Miettunen avustusvalmistelija Kolmas sektori yhä tarpeellisempi lisäresurssi Julkisen sektorin talous on kiristymässä kautta linjan samaan aikaan, kun väestön tarve peruspalveluihin kasvaa. Yhtälö on pahasti epätasapainossa eikä kielteinen kehitys oikene pelkästään perinteisiä keinoja käyttäen. Salon kehitys ei poikkea tästä. Väestö vanhenee, monien sairauksien esiintyvyys lisääntyy ja tarve erityyppisille palveluille kasvaa. Kaupungin strategiassa keskeiseksi menestystekijäksi on asetettu hyvin toimivat peruspalvelut, päätavoitteena terveyden ja hy- vinvoinnin sekä itsenäisen suoriutumisen edistäminen. Keinovalikoimassa kärkeen on nostettu mm. varhainen puuttuminen, toimivat prosessit sekä itsestä ja toisista vastuun ottaminen sekä yhteisöllisyyden edistäminen. Kunnan taloudellisten mahdollisuuksien rajallisuus pakottaa kohdentamaan voimavarat välttämättömimpään ja asioihin, joista saadaan nopeasti tuloksia. Ennaltaehkäisy ja yhteisöllisyyden edistäminen ovat keinoja, joiden vaikuttavuuden todentamisen aikajänne on pitkä ja tulokset monesti epävarmoja. Tässä on kolmannen sektorin paikka. Se on yhä tarpeellisempi lisäresurssi, jonka osaaminen on erityisryhmien palveluiden järjestämisen asiantuntijuudessa, oman alan käytännöntietämyksessä, viiteryhmän yhteisöllisyyden tukemisessa ja vertaistuen muotojen kehittämisessä. Hyvänä esimerkkinä uudenlaisesta tavasta ratkaista esiinnousseita palvelutilanteita on ikääntyneiden neuvontakeskustoiminta. Salo on mukana valtakunnalliseen Kaste –ohjelmaan kuuluvassa ikäihmisten palveluja Länsi-Suomessa kehittävässä Toimintakykyisenä ikääntyminen –hankkeessa vuosina 2010 – 2012. Toimintakykyisenä Ikääntyminen –hankkeen myötä on keväällä 2011 Halikkoon avautunut ikääntyneiden neuvontakeskus, jossa toiminnan tuottamiseen on kutsuttu yhteistyökumppaneita laajalla rintamalla. Neuvontakeskuksessa toimivat yhteistyössä Salon kaupungin vanhuspalvelut, use- at yhdistykset, seurakunta sekä kaupungin liikunta- ja kulttuuripalvelut. Neuvontakeskustoiminnan tueksi on perustettu yhteistyöryhmä eri yhdistysten edustajista, joiden kanssa neuvontakeskusta ja sen toimintaa on suunniteltu viime syksystä lähtien. Järjestämällä erilaista ikääntyneille suunnattua toimintaa ovat yhdistysten vapaaehtoiset tuoneet oman osaamisensa kaikille kävijöille iloksi ja hyödyksi. Tarjolla on erilaista liikuntaa, kädentaitoryhmiä ja muuta virkistävää ohjelmaa usea- na päivänä viikossa. Lisäksi neuvontakeskuksessa on koulutettu vapaaehtoisia erilaisiin lyhyempiin ja pidempiin tehtäviin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintakenttä on avautumassa yhä erilaisimmille toiminta- ja palvelumahdollisuuksille. Kolmas sektori laajoine vapaaehtoisine toimijajoukkoineen muodostaa arvokkaan verkoston ja voimavaran, jota ilman tulevista haasteista ei selvitä. Kai Saarimaa toimialajohtaja 3 SYTYN SANOMAT Tiedotuslehti 2011 Salon Syty ry:n vertaistukitoiminnan kehittämisprojekti VERTOn loppuseminaari Seminaarikuvien kuvaajat Jyrki Aaltonen ja L.E. Heineken ”Vertaistoiminta on vapaaehtoistoimintaa, joka perustuu omaan elämänkokemukseen, elämäntaitoihin ja persoonallisuuteen. Ammattilaisten tarjoamien hoitojen, tiedon ja tuen lisäksi erityisesti muiden samassa elämäntilanteessa olevien tarjoama vertaistuki auttaa arjessa selviytymisessä. Vertaistuki ei pyri korvamaan ammattityötä, vaan tukemaan sitä tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, kokemuspohjaisena.” Kuluvan vuoden alussa saatiin päätökseen yksi Sytyn suurista pitkäaikaisprojekteista, VERTO-hanke, jonka loppuseminaari pidettiin Kulttuuritalo Kivassa tammikuussa. Suureen saliin olisi mahtunut enemmänkin osanottajia, mutta kiitettävällä tavalla aiheen kiinnostavuus oli saanut väkeä liikkeelle. Salon Syty ry:n vertaistukitoiminnan kehittämisprojekti VERTOn syntysanoja ennakoi jäsenyhdistyksille teetetty kysely, jossa vahvasti esille nousi vertaistuki- ja vapaaehtoistoimijoiden kouluttamisen ja tukemisen tarve. Niinpä vuoden 2007 syksyllä hanke käynnistettiin ja RAY-rahoitteisena toteutettuna sen puitteissa on koulutettu vertaistukihenkilöitä ja vertaisryhmänohjaajia sekä järjestetty heille työnohjauksellisia ja virkistystapaamisia niin, että se on koskettanut näitten kolmen vuoden aikana noin 1500 osallistujaa. Julkisen tiedottamisen lisäksi VERTO-projektilla on ollut aktiiviset yhteydet ja yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisten, oppilaitosten ja opiskelijoitten kanssa. Yhtenä merkittävänä valtakunnallisena pilottina toteutetun vertaistukihenkilörekisterin ylläpito ja täydentäminen tulee edelleenkin säilymään tärkeänä Sytyn toiminnassa ja siihen panostetaan tulevaisuudessakin eri tasoille kohdistettujen kurssituksien puitteissa eli vaikka projekti päättyi, vertaistukitoiminta jatkaa merkityksellistä olemassaoloaan! Päätösseminaarin avaussanoissaan ohjausryhmän edustajana Ritva Jokinen kertoi lähtökohdista silloin kun kokeilevasta Sytykehankkeesta päästiin todellisten haasteitten pariin ja luomaan Saloon potilas- ja vammaisjärjestöjen jäsenistön kaipaamaa kurssitettua vertaistukitoimintaa. Yhteiskuntatieteiden tohtori Irja Mikkonen käsitteli esityksessään sairastuneen vertaistukea julkisen tuen rinnalla, valottaen eri käsitteitä ja vertaistuen mahdollisuuksia kaiken aikaa lisääntyvien sairastumisien ja vammautumisien kohteiksi joutuville. Hän mainitsi vertaistuen juurien olevan jo kaukana menneisyydessä, vaikk’ei talkooavulle tuollaista nimikettä osattu antaakaan, silti kanssaihmisiä tuettiin. Nykyaikaisessa verkottuneessa yhteiskunnassa ihanteellisinta olisi, jos diagnoosin kertova lääkäri osaisi ohjata potilaan vertaistuen pariin ja tietäisi, miten tuki käytännössä toimii. – Vaikka lääkäri sairauden tunteekin, tukihenkilöksi hänestä ei ole. Sairastunut kaipaa kokemukseen perustuvaa tietoa sairauden kanssa elämisestä, kokemuksellista asiantuntijuutta, ja sitä vertaistukihenkilö voi antaa. Samassa veneessä oleva ihminen auttaa, kun usko tulevaisuuteen on hukassa. Saman kokeneen ihmisen tarinan kuunteleminen auttaa ja tuo lohtua ja toivoa, kiteytti aiheesta väitöskirjansakin laatinut Irja Mikkonen. – Yhdelle vertaistuki voi Monika Nurmi ja Marianne Forss-Mäkinen Kukitetut projektiin osallistuneet. olla terapiaa, toiselle konkreettisempaa apua vaikka erilaisten papereiden täytössä tai tietolähde sairastuneelle tarkoitettuihin palveluihin. Yksinäiselle ihmiselle vertaistuki on toivottua seuraa ja perheelliselle usein opas arjessa selviämiseen. Oma perhe ei välttämättä ole paras tukija. Perheenjäseniä pelottaa ja he voivat tietämättään sabotoida sairastuneen parantumista esimerkiksi kieltämällä tältä turhaan monia asioita. Vertaistuen kautta saa myös kokemuspohjaista asiatietoa saatavissa olevan taloudellisen tuen, avun ja apuvälineitten saannista ja niiden hyödyntämisestä. Tohtori Mikkonen sai kuulijansa uskomaan, että vertaistuen mahdollisuuksilla ei ole rajoja eikä rajoitteita sen jakaessa tietoa, turvaa, tukea ja rohkaisua voimavaraksi kanssaihmisille. Vertaistuen näkökulmia availivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon paikallisosaston puheenjohtaja Liisa Salmenperä, kertoen miksi vertaistukea tarvitaan. Hänen esityksessään painotettiin myös vertaistukihenkilön osaamista ja jaksamista auttajana sekä kuinka yhdistyksillä ja järjestöillä on vastuu perus- ja jatkokouluttaa sekä myös virkistää tukitoiminnassa mukana olevaa jäsenistöään, että vertaistuessa säilyisi kohtaamisen ilo. Pitkäaikaissairaus ja vertaistuki rinnakkain oli omakohtaisten kokemuksiensa kautta Salon Seudun Munuais- ja Maksayhdistyksen vertaistukihenkilönä toimivan Sinikka Salomaan lähtökohtana ja hänen näkökulmanaan vertaistukeen. Useitten vuosien aikana saadut ja jaetut tilanteet ja tunnelmat korostivat vertaistuen merkitystä. Osastonhoitaja Pirjo Parviainen Salon terveyskeskuksesta kertoi kuinka Verto-projekti on toiminut terveydenhuollon ammattilaisen apuna. Tilastojen avulla hän valotti alueen yleisterveydenhuollon toimintaa ja terveyskeskuksen eri yksikköihin vuosittain kymmeniintuhansiin kohoaviin yhteydenottoihin, joiden seurauksena kasvaa myös vertaistuen tarve sairastuneitten henkilöiden määrän lisääntyessä. Yhtenä projektin lähtökohtana ollutta vertaistukitoiminnan tunnetuksi saamista viranomais- ja yhteistyötahoissa on onnistuttu toteuttamaan laajalla tiedotuskampanjalla, jonka puitteissa jaettua materiaalia ja kohtaamisiin perustuvaa informaatiota on päästy jo käytännössä toimivaksi kokeilemaan. Erilaiset potilas- ja vammaisjärjestöt ovat arvokas lisä julkiseen terveydenhoitoon, kiteytti Pirjo Parviainen esityksensä. SYTY ry:ssä projektityöntekijänä toiminut Monika Nurmi kokosi projektin päätökseksi tiiviin historiikin, jossa omansa sekä edeltäjiensä Eija-Riitan ja Mariannen sihteeriyksien aikana toteutuneet tapahtumat saivat käytännön läheisyyttä ja näkyvyyttä Irja Mikkonen ja Sakari Tapani pelkästä luettelosta esille nostettuina. Tosin jokaiselle läsnäolijalle jaetussa aineistokassissa – jossa muuten oli myös jaksamiseen tarvittavaa evästystäkin – oli selkeä loppuraportti, josta nuo tapahtumat ja toteutukset pystyy tarkistamaan jälkikäteenkin. Monika kokosi kolmen vuoden tavoitteet, aktivoinnin, kurssituksen, käytännön toimet, tiedottamisen, yhteistyön ja projektin tuotokset sekä palautteet yhdeksi selkeäksi koosteeksi, josta jäi voimakas onnistumisen tunne kaikille läsnäolleille. Siitäkin huolimatta, että harvoin kaikki menee niin kuin on suunniteltu. Tärkeää on uskoa huomi- seen… Päätössanojen ja kiittelyitten jälkeen kukitettiin esiintyjät, entiset ja nykyinen puheenjohtaja sekä ohjausryhmä. Ohjausryhmässä olivat toimineet Helena Ahonen, Pirjo Parviainen, Ritva Jokinen, Sirkka-Liisa Virpi, Päivi Vigg, Eija-Riitta Hilska, yhdistyksen puheenjohtajakausillaan Aulikki Vesa ja Eila Pethman sekä nykyinen puheenjohtaja Heikki Virtanen. Sihteerin tehtävistä vastasivat Marianne ForssMäkinen ja Monika Nurmi. Onnistuneen tilaisuuden musisoinnista vastasi Sakari Tapani johdatellen erilaisine nokkahuiluineen kuulijat todella kauas menneisyyteen. - TL 4 SYTYN SANOMAT Tiedotuslehti 2011 Ihmisiä yhdistysten taustalla SYTY perustettiin vuonna 2004, jotta vammais- ja potilasyhdistysten ääni saataisiin kuuluviin. Jäsenyhdistyksiä on 29. Rummunlyöjänkadulla sijaitsevissa tiloissa kirjattiin viime vuonna liki 400 kokoontumiskertaa ja kävijöitä oli yli 4000. SYTY on osoittautunut tarpeelliseksi. Mutta mitä me tiedämme SYTYstä ja sen eri jäsenyhdistyksissä toimivista ihmisistä? Tutustutaanpa muutamaan puuhahenkilöön. Lähes 49 vuoden työuran Postissa, sittemmin Itellassa tehnyt Pentti Laitala jäi eläkkeelle noin vuosi sitten. Oulaisista syntyisin oleva Laitala on asunut Salossa 23 vuotta, joten hän rohkenee jo sanoa olevansa salolainen. Vaikka työ vei miestä alussa eri paikkakunnille johtotehtävine ja yritysanalyysien takia, hän on kotiutunut Saloon ja tuntee juurtuneensa kaupunkiin. Työuran päättymisen jälkeen oli aikaa vetää hetki henkeä, mutta paikallaan olo ei miestä kauan miellyttänyt. Kun terveys oli hyvä, hän mietti, mitä hyödyllistä voisi tehdä eläkkeellä ollessaan. SYTYn toiminnanjohtaja Eija-Riitta Hilskan yhteydenotto osui sopivaan saumaan, ja Laitala päätti antaa oman panoksensa vapaaehtoistyöhön. Laitalan työnkuva on näinä viikkoina hahmottumassa, mutta hänen atkosaamistaan on jo ehditty hyödyntää. Takana on kolme kurssia, joissa Laitala kertoi innostuneille kuulijoille teemasta Onko tietokoneesi hidas. Laitalan rauhallinen ja paneutuva opastus sopii erinomaisen hyvin vanhemmille ihmisille, joille atk-asiat saattavat olla osin vieraita. – Monet osaavat jo hoitaa vaikkapa pankkiasiansa tietokoneella, mutta kurssilla tuli esille paljon uusia toiveita. Haluttiin opastusta sähköpostin käytöstä, tekstinkäsittelystä, taulukkolaskennasta ja kuvankäsittelys- tä, Laitala kertoo. Monilla kurssilaisilla oli omat kannettavat tietokoneet mukana, joten monien käsitys vanhempien ihmisten kädettömyydestä tietokoneasioissa ei näytä pitävän paikkaansa. Oppimishalu on suuri ja ihmiset innokkaita. Laitala uskoo, että tulevaisuudessa atk-alan kurssien tarve on melkoinen. Tietokoneiden lisäksi Laitalalle on avautumassa mahdollisesti myös Salon Kuulonhuoltoyhdistyksen sihteerin toimi. – Olen ollut aikoinaan postipiirin yhdistystoiminnassa sihteerinä, joten kokemusta on, Laitala sanoo. – Sihteeri on yhdistykselle tärkeä. Hänen toiminnastaan, puheenjohtajan ja muiden toimihenkilöiden lisäksi, riippuu se, miten yhdistyksen asiat sujuvat. Sihteerillä pitää olla oma halu viedä asioita eteenpäin. Pentti Laitala aikoo olla yhdistystoiminnassa mukana pitkään. – En lähde liikkeelle sillä ajatuksella, että kokeilen ja katson. Ihmisten luottamusta ei saa pettää. – Työ on vapaaehtoistyötä ja sitä kautta oppii tuntemaan uusia ihmisiä, Laitala sanoo. Aikojen saatossa tulleita näkemyksiä ja taitoja on nyt mukava toteuttaa yhteisön hyväksi. – Yhdistykset on perustettu ajamaan tiettyä asiaa, joten se on tietysti tärkein ohjenuora. Niiden eteenpäin vieminen on merkityksellistä. Kaikki vapaaehtoistyöntekijät tekevät hyödyllistä työtä kolmannella sektorilla. Toivon, etteivät valtio ja kunnat supistaisi yhdistyksille jaettavia tukia, ainakaan ilman riittävää harkintaa. Pitäisi selvittää, mitä vaikutuksia supistuksilla on, ennen kuin ruvetaan pistämään hanoja kiinni, Laitala sanoo. jon vanhusten yksinäisyydestä, Säilä sanoo. – Muistisairaiden kohdalla yksinäisyys vielä korostuu. Joskus tuntuu pahalta, kun menee käymään ja vanhus saattaa sanoa, ettei täällä ole viikkoon kukaan käynyt. Silti kodinhoitaja tai joku muu on saattanut käydä vanhuksen luona, mutta tämä ei muista käyntiä lainkaan. Jo työssä ollessani tunsin sympatiaa muistisairaita kohtaan. He ovat hukassa omassa elämässään. – Vapaaehtoistyöhön ei kannata lähteä mukaan, jos toiminta on kovin yksipuolista. Kaikessa työssä pitää olla vaihtelua. Tämä homma on hienovaraista ja molemminpuolista vuorovaikuttamista. Vapaaehtoistyö ei mielestäni sovi kovin itsekkäille ihmisille. He eivät taida kovin helposti halutakaan mukaan. Sihteeri on yhdistykselle tärkeä Hyrrä pyörii Salme Säilä teki työuransa Perniön kunnan kodinhoitajana. Hän ennätti eläkkeelle vuonna 2006, pari vuotta ennen kuntaliitoksen myllerrystä ja veti hetken henkeä. Pitkään Salme ei laakereilla levännyt vaan lähti Salon Reumayhdistyksen toimintaan, kun puheenjohtaja Pirjo Randell pyysi. Salon Reumayhdistys on kansanterveys-, vammaisja liikuntayhdistys, jossa on noin 500 jäsentä. Se toimii Salon seutukunnalla. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan reumasairaiden ja muiden tuki- ja liikuntaelinsairaiden elinoloihin ja palveluihin sekä tukemaan sairastuneiden elämäntilannetta. – Pyyntö tuli hyvään aikaan, olin jo ehtinyt miettiä, jäänkö vallan sohvaperunaksi, Salme Säilä sanoo. – Aluksi pelkäsin hierarkiaa, mutta pääsin nopeasti mukaan. Minä olen vähän kuin hyrrä. Täytyy olla aina pyö- rimässä, muuten ei ole hyvä olla. Vapaaehtoistyössä ei malta omia vaivoja miettiä, vaikka vähän kolottaisikin. – Vapaaehtoistyö antaa elämälle sisältöä. Almanakka on päivittäisessä käytössä. Ensin hoidetaan omat hommat, järjestetään aikaa perheelle, lapsille ja lastenlapsille. Kaiken muun ajan voi käyttää niin kuin haluaa. Salme Säilä päätyi heti monenlaisten tilaisuuksien emännäksi, jossa tehtäväs- KEVÄTMYYJÄISET 16.4.2011 klo 10-13 SYTYn tiloissa, Rummunlyöjänkatu 7 B, 3. krs. Myynnissä käsitöitä, leivonnaisia, askarteluja… Tervetuloa ! Arpajaiset Buffetti Hengitysyhdistys Lihastautiyhdistys Järj. Salon SYTY Muistiyhdistys Reumayhdistys sä hän edelleen toimii. Hän vastaa siitä, että homma pyörii, kahvia ja syötävää riittää. Kuluvan vuoden alusta Säilä on ollut mukana kerran kuussa toimivan Virike-kerhon tapaamisissa. – Kerhossa on erilaista toimintaa, voidaan askarrella, keskustellaan päivän polttavista asioista ja tehdään, mitä kukin haluaa. Toiminta on melko alkuvaiheessa ja muotoutuu sen mukaan, mitä osallistujat haluavat tehdä. Salme Säilä organisoi myös myyjäisiä. Niistä tärkeimpiä ovat Salon torilla adventin Hyvän mielen tori, SYTYn toimistolla järjestettävät pääsiäismyyjäiset ja tietysti joulumyyjäiset. – Olen viihtynyt, Salme Säilä sanoo. Tulee aina hyvä olo, kun tulee tänne. Uusia ystäviä on tullut roppakaupalla. Omasta mielestäni olen saanut enemmän kuin olen antanut. Tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa, kohtaaminen ei ole hankalaa. Ihmisen on hyvä kuulua johonkin joukkoon. Se antaa elämälle turvallisuutta ja jatkuvuutta. Säilällä on aktiviteettejä myös reumayhdistyksen ulkopuolella. Hän on mukana Siskonkamarin käsityöpiirissä Ollikan seurakuntakodissa ja ystävätoiminnassa. Kun aikaa jää, tie vie vesijumppaan ja posliinimaalaukseen. Muistisairaat – Nykyään puhutaan pal- 5 SYTYN SANOMAT Vireä kuulonhuoltoyhdistys Tiedotuslehti 2011 Sinustako vapaaehtoinen? Tutkimuksissa on todettu, että vapaaehtoistyötä tekevän onnellisuus lisääntyy ja elämän laatu paranee, hän oppii koko ajan uutta ja myös terveiden elinvuosien määrä lisääntyy. Nämä tutkimustulokset eivät ole lainkaan vähäpätöisiä ja kun muistetaan vielä se, että tehdessään vapaaehtoistyötä tuottaa myös jollekin muulle hyvää mieltä ja näin vaikuttaa huomattavasti myös hänen elämänlaatuunsa. Siis antaessaan saa ja hyvä kaksinkertaistuu! Osaatko sinä esim. laulaa, soittaa, lausua runoja, luet mielelläsi ääneen, hallitset tietokoneen, tehdä kaikkea kivaa käsilläsi, keittää hyvää kahvia, vetää retkiä, kertoa hauskoja juttuja, vai oletko hyvä kuuntelija…… listaa voisi jatkaa loputtomiin. Meillä jokaisella on siis näitä taitoja joilla voi tuottaa iloa jollekin toiselle ja näille ilontuottajille ja puuhaihmisille on kysyntää. Voit myös olla nuori tai jo kypsemmässä iässä, silläkään ei ole väliä. Yhdistyksissä löytyy tehtä- Nykyajan ihminen elää lähes jatkuvassa melussa. Liikennevirta tunkee tajuntaan, kaupoissa soi taustamusiikki ja kotona radiot ja televisio, työpaikoilla on taustamelua, kodinkoneetkin pitävät ääntä. Melu on sekä fyysinen että psyykkinen rasite. Tutkimusten mukaan joka viidennellä varusmiehellä on todettu kuulon alenema. Tulevaisuudessa saattaa kyteä oikea aikapommi, sillä kuulon alenema syntyy yleensä vasta pitkän altistuman seurauksena, eikä kuulon huononemista heti huomaa. Salossa toimii vireä yhdistys, nimeltään Salon Kuulonhuoltoyhdistys, jolla on Suur-Salon alueella noin 260 jäsentä. Huonokuuloisuus on varsin yleistä, sillä pelkästään Lounais-Suomessa toimii 17 yhdistystä, joista Salo on neljänneksi suurin. Luovutetussa Karjalassa, Räisälän pitäjässä syntynyt Terttu Lindgrén johtaa parhaillaan Salon Kuulonhuoltoyhdistystä. Hän on tuttu monille vanhoille salolaisille, sillä työuransa hän teki kaupan alalla. Lindgrén aloitti maito- ja sekatavarapuolella Osuusliike Tähkässä vuonna 1956 ja työskenteli sen jälkeen pitkään Centrumissa. Vapaaehtoistoimintaan Vuonna 1994 Terttu Lindgrénin selkä petti. Hän työskenteli vielä pari vuotta osa-aikaisesti, mutta jäi eläkkeelle 1996. Vuotta aiemmin hän oli jo tullut mukaan kuulonhuoltoyhdistyksen toimintaan, joten vapaaehtoistyötä on riittänyt kuudentoista vuoden ajan. Alun perin kipinän yhdistystoimintaan antoi aviomiehen heikentynyt kuulo. Jo toisena vuonna Lindgrén sai kontolleen jäsenkirjurin tehtävät, ja vuodesta 1999 hän on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana. – En ole kovin innokas yhdistysihminen ja joskus hämmästelen itsekin, miten pitkään olen ollut mukana, Lindgrén sanoo. – Puoliväkisin saivat minut aikoinaan ylipuhuttua puheenjohtajan tehtävään, hän nauraa. Salon kuulonhuoltoyhdistyksellä on runsaasti toimintaa. Kaksi kertaa kuukaudessa pidetään kerhotilaisuus vuoroin Salon seurakuntatalolla ja Prykin kerhohuoneistossa. – Kerhotoimintaan osallistutaan vilkkaasti. Seurakunnan tiloissa on väljyyttä ja siellä saattaa olla jopa 70 henkeä paikalla. Henki on erinomaisen hyvä. Iloisesti tullaan mukaan, ihmiset saavat uusia tuttuja ja heistä tulee vuosien kuluessa ystäviä, porukassa on aina mukavampaa kuin yksinään kotona köllötellessä. Yhdistys järjestää erittäin runsaasti tapahtumia, luentotilaisuuksia ja retkiä. Tämän kevään ensimmäinen ruokaretki tehtiin jo helmikuussa. Tie vei eduskuntaan kansanedustaja Jouko Laxellin vieraaksi. Yksin tein käytiin kuuluisassa Marttaravintolassa lounaalla ja tutustuttiin Aarikan tehtaanmyymälään. Vakiintuneen tavan mukaan huhtikuun lopulla tehdään Ruotsin-risteily. Lisäksi käydään Nuutajärven lasitehtaalla, kuullaan luento kalevalaisesta jäsenkorjauksesta, opitaan pankkiasiantuntijan johdolla korvaavien maksutapojen käyttöä, kun maksuautomaatit poistuvat käytöstä, ja tutustutaan mausteisiin. Välillä tietysti jumpataan. – Kesäaika rauhoitetaan kerhotoiminnalta, Lindgrén kertoo. – Rantapirtti-päivä sentään järjestetään. Viime vuonna käytiin jo elokuussa Turun yhdistyksen kanssa tutustumassa Seilin saareen. Mitähän sitä tänä kesänä keksisi? vää joka lähtöön; voit pitää jossain kokoontumisessa kerran vaikka runohetken ja se on siinä, tai voit lähteä mukaan johonkin pidempiaikaiseen toimintaan. Jos kiinnostuit, niin poikkea SYTYn toimistossa, soita tai laita sähköpostia ja varmasti löydämme tahon joka ilolla toivottaa sinut tervetulleeksi. Rummunlyöjänkatu 7 B, Salo p. 040 356 2016 [email protected] MICKE, MERIPELASTAJA MIKKO, VERTAISRYHMÄN JÄSEN MIHAELA, YSTÄVÄPALVELUN VAPAAEHTOINEN Yli miljoona suomalaista osallistuu joka vuosi vapaaehtoistoimintaan. Vaikka työstä ei makseta palkkaa, toiminta tarvitsee rahaa. RAY on vapaaehtoistoiminnan päärahoittaja Suomessa. Myös Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry saa tänä vuonna 100 000 euroa tukea tärkeään työhönsä. www.raytukee.fi 3003_RAY_Sytyn_sanomat_jarjestoilmo_2_172x250.indd 1 25.3.2011 15.49 6 SYTYN SANOMAT Tiedotuslehti 2011 Toiminnanjohtajan pöydän takaa Olen vuosien aikana saanut moneen kertaan vastata kysymykseen ”Mitä SYTY tekee?” tai ”Mihin tarvitaan paikallista yhdistysten yhdistystä?”. Molempiin olen yleensä vastannut ”Se yhdistää voimia”. Siitähän tässä kaikessa loppujen lopuksi on kysymys, vaikka useimmiten en noista kysymyksistä olekaan ihan noin lyhyellä vastauksella selvinnyt. Voimien yhdistämistä tapahtuu hyvin monitasoisesti ja –tahoisesti. Jo yhteiset tilat antavat monia mahdollisuuksia erilaiseen yhteistyöhön ja yhdessä tekemiseen niin yhdistysten kuin yksittäisten ihmistenkin kesken. Myös monenlaista pitkäaikaissairaiden ja vammaisten elämään liittyvää tietoa ja asiantuntemusta on kuuden toimintavuoden aikana keskittynyt saman katon alle ja se löytyy näin ollen helposti sitä tarvitsevien käyttöön. Toisaalta myös muiden on helppo olla kanssakäymisissä ja tehdä yhteistyötä kanssamme; onhan meitä monta yhdessä ja esimerkiksi me työntekijät edustamme aina koko jäsenkuntaamme. Tieto kulkee koko ajan kahteen suuntaan meiltä yhteistyötahoille ja heiltä jäsenyhdistyksille. Kaikenlainen yhteinen edun- ja oikeuksien valvonta onnistuu myös yhdessä tehden paljon paremmin ja usein tehokkaamminkin kuin jos jokainen yhdistys tekisi sitä yksin. Monesti resurssit ovat yksin tehden sen verran pienet, että puhti saattaa loppua kesken. Isolla joukolla tehdyllä työllä on vaikuttavuutta jolla voidaan saada helpommin aikaan muutoksia, on kyse sitten konkreettisista toiminnoista tai asenteista. Näin vapaaehtoistoiminnan teemavuonna voimien yhdistäminen on hyvin Salon SYTY ry:n hallitus kiittää lämpimästi lehtemme toteutuksessa mukana olleita sekä toivomme jäsenyhdistystemme väen suosivan mainostajiemme yrityksiä. Tervetuloa tutustumaan laajaan valikoimaan! fysiologinen jalkine Parempi ryhti ja kävelyasento Lisääntynyt selkälihasten toiminta Lisääntynyt vatsalihasten toiminta +Pakaralihasten toiminta MBT ... • aktivoi käyttämättömiä lihaksia • parantaa ryhtiä ja kävelyä • tuo vaihtelua ja monipuolisuutta lihastyöhön ja nivelten kuormittumiseen • voi auttaa selkä-, lonkka-, jalka- sekä jalkateräongelmissa • voi auttaa nivelten, lihasten, nivelsiteiden ja jänteiden vammojen kuntoutuksessa • vähentää polvi- ja lonkkaniveliin kohdistuvaa kuormitusta MBT aktivoi kokonaisvaltaisesti kehoa! +Takareisilihasten toiminta -Lonkka- ja polvinivelten rasitus +Säären lihasten toiminta Tällä kupongilla MBT-jalkineista ajankohtainen asia. Yhdessä tehden saadaan aikaan monta mukavaa juttua. Ainakin täällä Salossa yhteistyö- yhdistyksellä on merkittävä rooli siinä, että yhdistysten vapaaehtoistoimijoiden jaksamista tuetaan monella tapaa. Välillä lauletaan, jumpataan, perehdytään atk:n maailmaan, askarrellaan, opiskellaan, herkutellaan hyvän ruuan ääressä jne. Virkistytään ja ollaan yhdessä vakavampien ja riehakkaampien asioiden parissa. Nämä auttavat jaksamaan ja antavat taas uutta puhtia kunkin vapaaehtoisen puuhiin. Se on sitä niin tärkeää voimaantumista. Tämä tuki saattaa olla myös joillekin houkutin tai kannustin päätökselle lähteä mukaan vapaaehtoistyöhön. Tietää, ettei tarvitse selvitä yksin, vaan tietoa, tukea ja virkistystä on saatavilla. Eija-Riitta Hilska Osallistuthan PAPA - seulontaan PAPA koe on saanut nimensä sen keksijän Papanicolaun mukaan. Se kehitettiin 1950 luvulla kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden löytämiseksi. Tämä tutkimus on yksi suurimmista keksinnöistä syövän varhaisvaiheiden löytämisessä ja sen seurauksena syöpäkuolemien vähentämisessä. Suomessa esiintyi 1950 luvulla n. 550 uutta syöpätapausta vuosittain ja nykyisin vain n. 160. Vähennys on ollut siis todella suuri PAPA - seulontojen ansiosta. Kohdunkaulan syövän aiheuttaa lähes aina HPVvirus, jonka aiheuttamat solumuutokset näkyvät PAPA -kokeessa. Tällöin näitä riskipotilaita pystytään seuraamaan tarkemmin ja tarvittaessa hoitamaan syövän esiasteen aikana. Näin pystytään estämään varsinaisen syövän syntyminen. Hoitona käytetään enimmäkseen sähkösilmukkaa, jolla paikallispuudutuksessa leikataan poikkeava alue kohdunsuusta pois. Sen jälkeen seurataan PAPA kokeilla, että potilas on parantunut. Joskus vaikeammat esiasteet poistetaan leikkauksella tai tarvittaessa poistetaan koko kohtu, jolloin tauti ei pääse enää uusiutumaan. Tämä tehdään vain niille, jotka ei- FYSIOTERAPIA LYMFATERAPIA LYMFATERAPIA FYSIOTERAPIA Tukisukkajaja-hiha -hihajälleenmyyjä jälleenmyyjä Tukisukka Helsingintie7A 7ASALO SALOPuh. Puh.733 733 7868 Helsingintie 7868 -20% 1 kuponki/asiakas KUNNON MYYMÄL Ä www.mehilainen.fi/ajanvaraus puh. (02) 7741 400 Turuntie 4, Salo puh. 733 5131 ark. 9.30-18, la 9-14 www.sportia.fi vilhonkatu 8, plaza 3. krs, salo • www.mehilainen.fi Lisätietoja voi tulla kuuntelemaan Salo-Karinaan 22.09 klo 18.00 Naistentautien erikoislääkäri Pirjo Engblom vät enää tulisi hankkimaan lapsia. Solumuutosten lisäksi näytteestä voidaan nähdä estrogeeni hormonitaso ja viitteitä tulehduksista, esim. hiivasieni, bakteeri tai virus-tulehduksista. Yleisimmät sukupuolitaudit, klamydia,tippuri, kuppa ja HIV eivät näy PAPA kokeessa, joten niitä varten tarvitaan erillinen tutkimus. Kohdunkaulan syöpä kehittyy hitaasti monien vuosien aikana. Sen takia PAPA- koetta ei tarvitse ottaa vuosittain. Kunnalliset joukkotarkastukset tehdään 5 vuoden välein. Niiden aloitusiät vaihtelevat kunnittain. Ehkäisyneuvoloissa käyvät nuoret pääsevät yleensä PAPA seurantaan 1–2 vuoden välein. Jos PAPA on ollut aikaisemmin normaali, riittää ns. rutiini - PAPA otettavaksi 2,5–5 vuoden välein aina 65–70 vuoden ikään saakka. Sen jälkeen syövän riski on hyvin pieni. Hoidetun syövän esiasteen jälkeen otetaan PAPA vuosittain 5–10 vuotta vaikeusasteesta riippuen. PAPA-koe ei näytä yleensä kohdun runko-osan syöpää eikä koskaan munasar- jasyöpää.PAPA- kokeeseen kannattaa mennä, vaikka tuntisi itsensä täysin terveeksi. Varhaiset syövän esiasteet ja varhainen syöpä ovat yleensä täysin oireettomia. Maailmassa kohdunkaulan syöpä on edelleen naisten yleisin gynekologinen syöpä ja suurin syöpäkuolleisuuden aiheuttaja. Meillä PAPA seulontojen ja hyvien hoitojen avulla tilanne on todella hyvä. Muiden gynekologisten syöpien suhteen ei ole keksitty mitään vastaavaa varhaistoteamis-menetelmää, joten niiden esiintyvyyttä ei ole pystytty vähentämään. Koska meillä on niin hyvä systeemi kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden toteamiseksi, pidetään erittäin tärkeänä, että naiset osallistuvat säännöllisiin seulontakokeisiin 25–60 ikävuoden välillä. Se voi pelastaa monen vakavalta sairaudelta, joka vaatii suuret leikkaus- säde- ja solumyrkkyhoidot ja lisäksi se voi estää monen ennenaikaiselta kuolemalta. Juhani Rosti Naistentautien erikoislääkäri 7 SYTYN SANOMAT Tiedotuslehti 2011 Nivelyhdistyksestä saat tietoa ja tukea Suomen Nivelyhdistys Vertaistukiryhmä Salon nivelpiiri pyrkii edistämään nivelongelmaisten ihmisten sosiaaliturvaa, hoitoa, kuntoutusta, palveluita ja elinoloja. Yhdistys haluaa lisätä jäsentensä ja alan ammattilaisten tietoutta etenkin nivelrikosta ja tekonivelistä ja tuoda niihin liittyviä ongelmia yhteiskunnan päättäjien tietoon. Toiminnassa keskeisintä on edunvalvonta, tiedotus ja vertaistuki. Vertaistukea tarjoavat mm. paikalliset nivelpiirivertaistukiryhmät. Tahdotko keskustella nivelrikkoon, reumaan tai tekoniveliin liittyvistä asioista – tai mistä tahansa aiheesta vertaisryhmässä? Nivelyhdistyksen jäsenenä saat: • neljä Niveltieto-lehteä vuodessa • potilasoppaita ja artikkeleita – lähes sata erilaista • alennuksia kumppaneiltamme Lisäksi voit hakea kauttamme RAY:n tukemia tietopuolisia ja virkistäviä lomia sekä kysyä neuvoa maksuttomasta Nivelneuvonnasta: 0800 05252 Turun aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry:n Salon aluekerho Tervetuloa vertaisryhmään! Kuukausitapaamiset kuukauden 2. torstai klo 15–18 Salon nivelpiirin kokoontumiset Sytyn tiloissa (Rummunlyöjänk. 7 B, 3. krs) 20.4., 18.5., 21.9., 19.10., 16.11. ja 14.12. 2011 klo 17–19 SYTY:n Sali, Rummunlyöjänkatu 7B, 3.krs· • tietoa kuntoutuksesta, vammaispalveluista, sopeutumisesta ym. • vertaistukea – joukkomme kuuluu mm. liikuntaesteisiä, afaatikkoja, omaisia • mahdollisuus vaihtaa kuulumisia kahvikupin äärellä Lisätietoja: Riitta Hukkanen, p. 045 131 8806 [email protected] Palloilukerho torstaisin klo 14.30 Urheilutalo, Perniöntie 7 Erityisryhmien kuntosalivuoro Salohallissa ti 11.30–13 ja to 16–18 Ajantasaiset kokoontumistiedot: http://www.niveltieto.net/toimsalo.htm • 12.5.2011 piknik-retki Maarianhaminaan Sydämellään näkee silmiään paremmin Järjestämme sekä ohjausta, että viihteellistä toimintaa, tapaamisia, luentoja ja – se kaikkein tärkein – yhdessä tekemistä. Tule mukaan! [email protected] puh. (02) 733 1436 [email protected] Ota yhteyttä, vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin MS-kerhon pj Sisko Lupala p. 040 7534936 tai 02 7318392, [email protected] Kysy lisää Liity joukkoomme – älä jää yksin OTA REILUSTI YHTEYTTÄ, ET JÄÄ YKSIN! Tule mukaan Salon MS-kerhon toimintaan Tutustumiskäyntejä, vierailuja ja retkiä • puheenjohtaja Liisa Hammarberg, 02 736 8982, [email protected] • sihteeri Riitta Lamminen, 044 285 4210, [email protected] Suomen Nivelyhdistys ry PL 1328 00100 Helsinki p. (09) 27 123 12 www.niveltieto.net ME OLEMME SINUA VARTEN. Puheenjohtaja Sihteeri SALON AIVOHALVAUSKERHO Tämä on Salon Seudun Näkövammaiset ry:n iskulause. Oletko sinä joutumassa pimeään? Onko sinun tai läheisesi näkö heikentynyt? Tällaisessa tilanteessa tarvitset vertaistukea. Sitä sinulle tarjoaa paikallinen näkövammaisten yhdistys, Salon Seudun Näkövammaiset ry. Salon Seudun Näkövammaiset ry. on perustettu vuonna 1986 ajamaan salonseutulaisten näkövammaisten asioita. Yhdistys järjestää jäsenilleen jos jonkinlaista virkistystä teattereista kylpylämatkoihin. Teemme opintoretkiä ja olemme uteliaita kaiken uuden, näkövammaista helpottavan tekniikan kehittymisestä. Yhdistyksemme varsinaisilla jäsenillä on myös mahdollisuus kuulla Salon Seudun Sanomien pääuutiset lehden ilmestymispäivinä LA-laitteiden kautta. Tärkeintä on kuitenkin toinen toisillemme antama vertaistuki. Sitä saamme ja annamme kuukausikerhossamme jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 13.00-14.30. Kokoonnumme silloin kahvikupposten ääreen Salon SYTY ry:n toimitiloihin (Rummunlyöjänkatu 7 B, 3. krs). Kuukausikerhoon SYTY:lle pääset myös pyörätuolilla tai rollaattorilla, sillä siellä on iso hissi. Kuuman kahvin lisäksi jaamme ilomme ja surumme, puhumme ihan pimeitäkin asioita. Tule mukaan rikastuttamaan joukkoamme! Muista, että antaessaan saa! Kiinnostuitko? Mikäli haluat tietää yhdistyksestämme ja sen toiminnasta lisää tai liittyä jäseneksi, ota yhteyttä! Yhdistyksen jäsenvastaavana toimii Päivi Vigg. Hänet tavoitat numerosta 735 7317. MS-kerhon Sihteeri ja liikuntavastaava Maarit Wallenius p. 050 5966528, [email protected] Hallituksen jäsenet: Marjo Iso-Järvenpää (rahastonhoitaja) Seija Harjunpää, Virpi Torvikoski (vpj) ja Taina Wallius www.heli.fi/salonseutu Salon Hengitysyhdistys ry. on sosiaali- ja terveysalan yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Yhdistys pyrkii ennaltaehkäisemään hengityssairauksia järjestämällä valistus-, tiedotus- ja edunvalvontatoimintaa. Yhdistyksessä toimii Astma-, Uniapnea-, Helava- ja liikuntaryhmät. TOIMISTO: Avoinna joka tiistai klo 16–18. Inkerinkatu 10, 24100 Salo, p. 02 7315 374. Sähköposti: [email protected] 8 SYTYN SANOMAT Tiedotuslehti 2011 SALON REUMAYHDISTYS ry. Turun seudun Parkinson-yhdistys www.salonreumayhdistys.fi Salon Reumayhdistys ry. on kansanterveys‐, vammais ‐ ja liikuntayhdistys. Reumasairauksia ovat mm. tulehdukselliset reuma‐ ja sidekudossairaudet, nivelrikko, useat selkäsairaudet, kihti, osteoporoosi ja fibromyalgia. Yhdistyksessä kokoontuu avoin kaikille tarkoitettu kuukausikerho jossa mukana reumasairauksiin ja sairaiden elämään liittyvien asioiden asiantuntijoita. Yhdistys järjestää liikuntaa, vesiliikuntaa, kerhotoimintaa, matkoja ja tilaisuuksia yhdessäoloon sekä vertaistukeen. Yhdistys on lähelläsi, liity jäseneksi! Vuosijäsenmaksu 17 €. PUHEENJOHTAJA: Pirjo Randell p. 0400 650 476 [email protected] JÄSENASIAT: Tanja Söderström p.050 352 5473 [email protected] Salon Kuulonhuoltoyhdistys ry. Salon Kuulonhuoltoyhdistyksen vaikuttamistoiminnan tavoitteena on, että yhteiskunta on SALON SEUDUN OSTEOPOROOSIYHDISTYS RY c/o Salon Syty ry os. Rummunlyöjänkatu 7 B 24100 Salo Jäsentapaamiset, vertaistukitoiminta, luennot, OSTEO-jäsenlehti, liikuntaryhmät ja yhteistyö liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen kanssa auttavat jäseniämme pitämään oma-aloitteisesti huolta luustonsa kunnosta sekä olemaan tukena näitten ongelmien ilmetessä läheisillä. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa luustonhuollosta kiinnostunut. Olemme mukana juuri toimintansa aloittaneen Ikääntyneitten Neuvontakeskuksen toiminnassa os. Hornintie 3 Halikko. Seuraa KASTE hanke-ilmoituksia! Tervetuloa mukaan toimintaan! Yhdistyksestä lisää tietoa osoitteessa WWW.osteoporoosiliitto.fi /jäsenyhdistykset ja WWW.salonsyty.fi/jäsenet/Salon Seudun Osteoporoosiyhdistys tai puheenjohtaja Aino Männikkö p. 0400 53 1268, 02-7360068 [email protected], jäsenasiat Aila Hellen p. 045 122 4757 [email protected] Salon Kuulonhuoltoyhdistyksen vaikuttamistoiminnan tavoitteena on, että yhteiskuulovammaisille esteetön jaesteetön saavutettava. Kuulonhuoltoyhdistyksen vaikuttamistoiminta kunta on kuulovammaisille ja saavutettava. Kuulonhuoltoyhdistyksen vaikeskittyy kuulovammaisten oikeuksien ja palveluiden turvaamiseen. Tavoitteemme on kuttamistoiminta keskittyy kuulovammaisten oikeuksien ja palveluiden turvaamiseen. Tavoitteemme myösmeluvammoja. ehkäistä ennalta meluvammoja. myös ehkäistäon ennalta Käytännössä esimerkiksi siten, julkisissa liikennevälineisKäytännössäpyritään pyritään vaikuttamaan vaikuttamaan esimerkiksi siten, ettäettä julkisissa liikennevälineissä sä matkustusinformaatio on saatavissa myös visuaalisessa muodossa ja kotimaisten on saatavissa myös visuaalisessa muodossa ja kotimaisten TV TVmatkustusinformaatio ohjelmien tekstitystä lisätään. ohjelmien tekstitystä lisätään. Salon Kuulonhuoltoyhdistyksen kerhot ovat kuukauden ensimmäinen Maanantai Salon Kuulonhuoltoyhdistyksen kerhot ovat kuukauden ensimmäinenSalmenranta Maanantai seurakuntatalossa ja kolmas Maanantai Prykin kerhotilassa 2 klo 13.00. Tarkemmat ohjelmat kaupunkitiedotteessa ja Salojokilaakso lehdessä. seurakuntatalossa ja kolmasSalon Maanantai Prykin kerhotilassa klo 13.00. Tarkemmat Kerhoissa on myynnissä kuulolaitteen paristoja jäsenhintaan 6.50 € ja ei jäsenet ohjelmat Salon kaupunkitiedotteessa ja Salojokilaakso lehdessä. Kerhoissa on myynnissä 8 € sekä Kuuloliiton adresseja. Jäsenmaksu vuodelle 2011 on 17 € varsinainen kuulolaitteen jäsenhintaan 6.50 € ja ei jäsenet € sekä Kuuloliiton jäsen ja 8 € paristoja perheenjäsen. Jäsenmaksulla saat 78 kertaa vuodessaadresseja. ilmestyvän Kuuloviesti-lehden sekä 30on%15alennuksen lehdistä. 10-20 % alenJäsenmaksu vuodelle 2010 € varsinainenOtavamedian jäsen ja 7 € perheenjäsen. Jäsenmaksulla nuksen Instrumentariumin ja Nissenin tuotteista saat 7 kertaa vuodessa ilmestyvän Kuuloviesti-lehden sekä reilun alennuksen Yhtyneitten Yhteystiedot: Kuvalehtien lehdistä. Terttu Lindgren Puheenjohtaja 02-7317620 Anne Nummi Varapuheenjohtaja 0400-672 007 Yhteystiedot: Terttu Lindgren Puheenjohtaja Saara Lehto Salon Invalidit ry 02-7317620 Varapuheenjohtaja 02-7317694 SALON MUISTIYHDISTYS RY Invalidiliiton ry paikallisosastona yhdistyksen tehtävänä on järjestää fyysisesti vammaisille jäsenilleen virkistystä, koulutusta, vertaistukea ja liikuntaa. Avustaa ja auttaa jäseniään etuuksien hakemisessa. Huolehtii toimialueellaan jäsenistön edunvalvonnasta. www.alzsalo.fi Toiminnanjohtaja Anne Viirret-Rautio p. 02-731 98 72, [email protected] Yhdistyksen kokoontumistilat Muurlassa Vähä –Rytköntie 14. Yhdistyksemme kuntourheilulajeja ovat keilailu Salon keilahallissa, curlingia liikuntatoimiston järjestämällä vuorolla, vesijumppa yhdessä reumayhdistyksen kanssa. Bocciaa pelataan kesällä Leirannassa. Moision Päiväpaikka Pensalantie 3, 24800 Halikko, p. 044-031 98 72 Päiväpaikan ohjaajat: Kirsi Paju ja Johanna Vuorikoski [email protected] Istumatanssia ja tuolijumppaa järjestetään kerhoilloissa Tervetuloa yhdistyksen jäseneksi Puheenjohtaja Kirsti Lietzén P. 0500730342 Työikäisten Muistihäiriöt ja -sairaudet -projekti Projektityötekijät Marika Lindholm 044-333 78 53, Anne Viirret-Rautio 02-731 98 72 [email protected] Muistisairaus alkoholin varjossa -projekti Projektityöntekijät: Sari Nyrhinen 044-333 78 54 ja Sari Mäkinen 044-523 65 01, [email protected] Ensitieto ja tuki muistisairauden varhaisvaiheessa -projekti Projektityöntekijä Mari Luonsinen p. 040-197 92 74 [email protected] 9 SYTYN SANOMAT LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS Ry Tiedotuslehti 2011 TERVETULOA SALO-KARINAAN Helsingintie 52 Salon Seudun Sydänyhdistys ry SALON SEUDUN PAIKALLISOSASTO Tavoitteenamme on tuoda asiatietoa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sekä tietoa terveyteen liittyvistä asioista kaikille kiinnostuneille. Eri aiheiden ympärille on mahdollista aloittaa keskusteluryhmiä mm. rintasyöpä( uusi ryhmä alkaa syyskuussa),eturauhassyöpä jne kysynnän mukaan. Palveluasemalta saat tietoa syöpäjärjestöstä, paikallisosastosta, sopeutumiskurssille haku, jäsenyys, korvaukset. Toimistolle voi tulla keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista yksilötasolla ( mielellään ajanvaraus) ja tarvittaessa pyrimme hankkimaan pitempiaikaisen tukihenkilön. Kevät- ja syyskalenterimme löydät www.sspo.net. Pilates jatkuu syksyllä, varaa paikkasi jo nyt! Kesäretki 2.7 Meri-Karinan lounas ja Samppalinnassa Blondi ja syksylle on varattu jo kivoja teatterimatkoja. Pääsiäislauantaina 23.4 klo 10–15 ORKIDEAPUUTARHURIN KEVÄTPÄIVÄ SaloKarinassa. arvontaa ja kahvia. Näistä saat lisätietoja soittamalla Salo-Karinan toimistoon perj klo 10–12 puh.027281670. Muina aikoina kotiin puheenjohtaja Liisa Salmenperä [email protected] puh.044-5473380 varapuheenjohtaja Onerva Achren [email protected] puh. 044-5840579 sihteeri/Palveluasema Siru Virpi [email protected] puh.040-7412736 Sydänkerho Yhdistyksen yhteyshenkilöitä Kokoonnumme aina kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 13.00 (kesä-, heinä– ja elokuussa ei ole kerhoa). Kokoontumispaikka: Salo-Uskelan Seurakuntatalon juhlasali, Torikatu 6, Salo. Lisätietoja: Katriina Mänty 0500538577 Puh.johtaja Sihteeri Sydänkerho Sydänhoit. Sydäntuki Jäsenasiat Sydäntuki Irmeli Leino Väinö Pohjanen Katriina Mänty Ulla Sagulin-Lehtinen Ulla Sagulin-Lehtinen Risto Lehti Risto Lehti 040 514 8597 040 022 9837 050 053 8577 050 547 0242 050 053 3098 Yhdistys on perustettu 1971. Jäseniä n. 510 henkilöä. Vuosijäsenmaksu on 18 €, johon sisältyy viisi kertaa vuodessa ilmestyvä Sydän –lehti sekä osallistuminen Sydänkerhoon ja erilaisiin harrasteryhmiin. Sydäntietokurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Kurssi on tarkoitettu sepelvaltimotautidiagnoosin saaneille, sekä sydänleikkauksessa tai pallolaajennuksessa olleille. Sydänhoitajan ohjausta sydänleikkaukseen menijöille. Ohjausta antaa sydänhoitaja, terveydenhoitaja Ulla Sagulin-Lehtinen, soita 050 547 0242 ja sovi asiasta. Turun seudun lihastautiyhdistys ry Lihastauteja sairastavien ja heidän läheistensä etujärjestö Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella puh. (02) 2518550 ma-to klo 10-14 www.tsly.fi Salon lihastautikerho yhteyshenkilö Terttu Vainio puh. 02-7315269 Salon mielenterveysseura ry KRIISIKESKUS ETAPPI Rummunlyöjänkatu 7 B, Salo, (02) 7273 700 [email protected] Kriisikeskus tarjoaa keskusteluapua ja lyhytkestoista kriisiterapiaa selviytymisen tueksi yksilöille, ryhmille, perheille ja pariskunnille tai työyhteisöille. välittää avustajia liikunta- näkö- ja kehitysvammaisille Salon seudulla VÄLITYS MA-TO klo 9-12 puh. 02-2518549 SALON KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY TAVOITTEENA HYVÄ ELÄMÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten ja heidän perheidensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua aktiivisella edunvalvonnalla. Tavoitteena on hyvä elämä kehitysvammaiselle ihmiselle ja hänen perheelleen. Ajankohtaisena aiheena on tällä hetkellä kehitysvammaisen nuoren ja aikuisen mahdollisuus itsenäiseen asumiseen ja omannäköiseen elämään Salossa. VERTAISTUESSA ON VOIMAA! TERVETULOA MUKAAN TOIMINTAAMME! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ: Sihteeri Satu Anttila p. 040-7319 388 [email protected] Puheenjohtaja Kirsti Rämö p. 040-5271 168 [email protected] Jäseneksi voit liittyä Kehitysvammaisten tukiliiton sivuilla www.kvtl.fi Velkaneuvonnastamme saat apua velkatilanteen kartoittamiseen, järjestelyyn, maksuun ja neuvotteluun velkojien kanssa. Velkaneuvoja Pirjo Korpelan tavoitat numerosta (02) 7273 711 Tuettu asuminen tarjoaa palveluja nuorille mielenterveyskuntoutujille. Asumispalveluvastaava Mari Inton tavoitat numerosta (02) 7273 730 Mielenterveysseuran vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta tarjoaa monipuolisen harrastusvaihtoehdon. Kysymykset vapaaehtoistoimintaan liittyen Päivi Harbergille (02) 7273 720 SALON SEUDUN PSORIASISYHDISTYS RY Salon Seudun Psoriasisyhdistys ry on nimensä mu- kaisesti alueemme psoriaatikoille ja heidän perheilleen tarkoitettu yhdistys, jonka tarkoituksen on jakaa tietoa psoriasiksesta ja tukea jäsenistöään. Yhdistys on perustettu vuonna 1988 ja on siitä lähtien aktiivisesti toteuttanut toimintaperiaatteitaan. Jäseniä on yli 200. Vuodessa on jäsenille kerho- ja palveluiltoja, joissa on vapaan seurustelun lisäksi monenlaisia psoriasikseen liittyviä esitelmiä. Järjestämme myös yhteisiä tutustumismatkoja eri kohteisiin ja koulutusta. Jäseneksi voi liittyä ottamalla yhteyttä johonkin hallituksen jäseneen tai Psoriasisliittoon, voit myös täyttää liittymislomakkeen liiton sivuilta, tai täytä lomake joita on jaettu terveyskeskuksiin. Salon Seudun Psoriasisyhdistys lähettää kaksi kertaa vuodessa jäsenkirjeen ja Psoriasisliitto viisi kertaa vuodessa Ihon Aika lehden. Jäsenkirjeessä kerrotaan paikallisista tapahtumista ja muista jäsenille tärkeistä asioista. Tietoa toiminnastamme löytyy: Kotisivultamme osoitteessa www.salonpsoriyhdistys.com ja www.psoriasisliitto.fi Yhdistyksen yhteystiedot: Puh. 044 281 8541 sähköposti: [email protected] 10 SYTYN SANOMAT Tiedotuslehti 2011 UUR- ALON ELKÄYHDISTYS HALLITUS V. 2011 Puh.johtaja Anne Lahti puh. 045 279 2721 Sihteeri Pirkko Orrenmaa 044 363 7245 hall.jäsen Mika Bergfors 040 544 1114 hall.jäsen Aulikki Aho 050 330 2840 hall.jäsen Pentti Laine 040 524 3221 hall.jäsen Leena Aarnio 040 727 9589 hall.jäsen Vesa Saarela 040 559 6271 kipu osana elämää - et ole yksin www.suomenkipu.fi Kokoonnumme kerhoiltaan joka kuukauden 3:s torstai Paukkulakodin ruokasaliin. Kerhoilloissamme on luentoja, pelaamme bingoa sekä paljon muuta kivaa pientä ohjelmaa. Kuukauden 1.,2. ja 4. torstai jumppaamme Paukkulakodin jumppasalissa. Kerhoiltamme ja jumppamme alkavat aina kello 18.00. Järjestämme myös paljon retkiä ja teatterimatkoja sekä kaikenlaista muuta kivaa toimintaa, joten LIITY SIIS ILOISEEN JOUKKOOMME! Salon seudun keliakiayhdistys on valtakunnallinen kroonisesta kivusta kärsivien, heidän lähimmäistensä, hoitohenkilökunnan sekä kipuasian eteenpäin viemisestä kiinnostuneiden etujärjestö. Salon toimintaa Vertaistapaamiset joka kuukauden 3. torstai klo 14–16 SYTYn tiloissa (kesätauko kesä-heinäkuu) Avoimeen vertaisryhmään ja yhdistyksen toimintaan ovat tervetulleita kaikki joilla kipu on osana elämää, niin kokijat kuin läheiset. Vertaisryhmien lisäksi voidaan järjestää myös muuta toimintaa, esim. luentoja tai liikuntaryhmiä. Lisätietoja: Helena Iso-Murto, p. 050 304 3270 tai Marja-Liisa Laine, p. 040 053 4788, s-postilla: [email protected] Kipu ei ole häpeä, tervetuloa mukaan kehittämään toimintaa! SYTYn toimistosta löydät Oma yhdistys on lähelläsi ja sinua varten! Yhdistyksemme on keliaakikkojen edunvalvoja alueellamme. Haluamme lisätä keliakiatietouttasi, auttaa ja tukea sinua kaikissa keliakiaan liittyvissä asioissa. Vertaistukihenkilöltä voit kysyä neuvoa kaikessa ruokavalioon ja keliakiaan liittyvässä, kaipasitpa vinkkejä leivontaan tai vaikkapa tietoa ruokavaliokorvauksesta. Toimintapäivä Teijon Retkeilyalueella keliakiaviikolla 10.9.2011, Toiminnanjohtaja Eija-Riitta Hilska 040 075 2611 [email protected] yhdessä Turun seudun keliakiayhdistyksen kanssa. Kun kaipaat lisää tietoa yhdistyksestämme ota meihin yhteyttä: Henna Seppä-Tapio, puheenjohtaja GSM 050 546 4466 (yhdistyksen puhelin) [email protected] http://www.salo.keliakiayhdistys.fi/ Salon seudun keliakiayhdistys löytyy nyt myös Facebookista! Yhdistyssihteeri Hanna-Maija Virtanen 040 356 2016 [email protected] Hallituksen jäsenet Toimiston aukioloaikoina ma-to klo 10—14 toimistonhoitaja Sirpa Kanerva Hallituksen puheenjohtaja Heikki Virtanen Hallituksen jäsen Pirjo Virtanen Hallituksen varapuheenjohtaja Satu Anttila Rahastonhoitaja Ritva Jokinen Hallituksen jäsen Jouko Laxell Tilojemme siisteydestä huolehtii Tanja Plaskovitskaya Hallituksen jäsen Timo Poikela Hallituksen sihteeri Eija-Riitta Hilska Hallituksen varajäsen Pirjo Randell Hallituksen varajäsen Päivi Vigg 11 SYTYN SANOMAT Tiedotuslehti 2011 JÄSENYHDISTYKSET L-S SYÖPÄYHDISTYKSEN SALON SEUDUN PAIKALLISOSASTO OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA SALON SEUDUN YHDISTYS SALON INVALIDIT SALON MIELENTERVEYSSEURA SALON REUMAYHDISTYS SALON AIVOHALVAUSKERHO SALON AUTISMI- JA ASPERGERYHDISTYS SALON HENGITYSYHDISTYS SALON KEHITYSVAMMAISTEN TUKI SALON KUULONHUOLTOYHDISTYS SALON MS-KERHO SALON MUISTIYHDISTYS MT-kuntoutujien työhönvalmennus jatkuu Salossa KELA:n kustantama mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus jatkuu Salossa myös tulevina vuosina kertoo Kolmituotteesta työhönvalmentaja Sanna Hakaheimo. KELA kilpailutti valtakunnallisesti uusien standardien mukaisen kuntoutuksen ja koventuneet vaatimukset toiminnalle pudotti monet vanhat toimijat pois. Kolmituote pystyi verkostoyhteistyönsä avulla vastaamaan vaatimuksiin ja sai sopimuksen. On seudul- lisesti erityisen tärkeää, että tämä työelämään tähtäävä valmennus säilyi Salossa mielenterveyskuntoutuksen yhtenä lenkkinä. Monella muulla paikkakunnalla ei vastaavaa KELA:n kustantamaa palvelua ole saatavilla. Työhönvalmennus on avomuotoista, pitkäkestoista ja kuntoutujan edellytykset huomioivaa yksilöllisesti tuettua harjoittelua, myös merkittävästi talon ulkopuolella tapahtuvana, tavoitteena sijoittua avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Valmennukseen kuuluu myös koulutusta, pienryhmätoimintaa ja virkistystä. Kolmituote, viralliselta nimeltään Salon Seudun Työkeskus Oy, on vuodesta 1983 työllistänyt ja kuntouttanut henkilöitä, jotka eivät ole omin avuin työllistyneet avoimille työmarkkinoille osatyökykyisyyden vuoksi. Kolmituote on sairaanhoitopiirin, kuntien ja vammaisjärjestöjen omis- Usein kirkas timantti hiottu tai hiomaton. Tunne, tietoisuus salainen näkyvä, silmistä heijastuva. Ajatus on omasi ainutkertainen, henkilökohtainen, vain sinun. Ääneen lausuttuna se voi rikkoutua, SALON SEUDUN DIABETES SALON SEUDUN KELIAKIAYHDISTYS SALON KUUROT -KERHO SALON SEUDUN MUNUAIS- JA MAKSAYHDISTYS SALON SEUDUN NÄKÖVAMMAISET SALON SEUDUN OSTEOPOROOSIYHDISTYS SALON SEUDUN PARKINSON-KERHO SALON SEUDUN PSORIASISYHDISTYS SALON SEUDUN SYDÄNYHDISTYS SUOMEN KIPU RY / SALON ALUEJAOSTO SUOMEN NIVELYHDISTYS / SALON NIVELPIIRI SUUR-SALON SELKÄYHDISTYS Ajatus Mielen pohjalla vellova massako, sitäkin. tuksessa. Teollisuudenyrityksen lailla toimivassa Kolmituotteessa on ompelimo, kokoonpano-, puu- ja metalliosastot. Alihankintatyön lisäksi valmistetaan tilaustuotteita ja pienessä mittakaavassa tuotteita omaan myymälään. Tehdaskadulla sijaitsevan yrityksen tiloissa työskentelee yli 50 henkilöä, joista suurin osa normaalissa palkkatyösuhteessa. www.kolmituote.fi SALON SEUDUN ALLERGIA- JA ASTMAYHDISTYS TURUN CP-YHDITYS RY arkipäiväistyä, muuttua toiseksi. TURUN SEUDUN EPILEPSIAYHDISTYS TURUN SEUDUN LIHASTAUTIYHDISTYS Hiljaisuudessa se on omasi. Ja kuitenkin vain ajatuksia jakamalla saamme niistä tekoja, toimintoja, ne elävät. TURUN SEUDUN NIVELYHDISTYS RY KANNATUSJÄSENET Ajatuksen ajatteleminen on kiehtova ajatus. AJAN TERAPIA OY Ajattele vapaasti, olet vapaa! KIINTEISTÖ LAXELL OY SALON VANHA-APTEEKKI SALON LÄÄKINTÄLABORATORIO OY SALON METALELEKTRO OY -Leena Aarnio DESIGN HILL 12 SYTYN SANOMAT Tiedotuslehti 2011 Vuoden varrelta Ryhmänohjaajakoulutuksessa oli kuuntelun lisäksi myös toiminnallisia hetkiä. Virkistävä vesijumppa tuokio onnistuu hyvin avustajan kanssa. Klaaran Lauleloita laulettiin iltatorin yhteydessä elokuussa. Kauniina ja lämpimänä iltana laulajia oli liikkeellä runsain määrin. Iloisesta laulusta ja säestyksestä vastasivat Samuli Jokinen ja Jouni Keronen. Lauluryhmä Junkkarit toivat oman panoksensa onnistuneeseen iltaan. Perinteisissä Joulukauden avajaisissa tunnelmaa loivat mm. laulaen, soittaen ja lausuen monitaitoiset Muori ja Tonttu. Naisenergiaa Salon Seiskan esteettömällä reitillä Virkistysilloissa vapaaehtoistoimijat tapaavat toisiaan. Jutellen, nauraen ja yhdessä tehden omakin mieli virkistyy ja taas jaksaa jatkaa eteenpäin omassa yhdistyksessä. Muurlan Leirirannassa vietettiin kesäkuussa perinteistä vapaaehtoistoimijoiden virkistyspäivää. Tällä kertaa sää ei suosinut, mutta pihapeleihin osallistuttiin siitä huolimatta vilkkaasti. Ulkoleikeissä hankittu nälkä kaikkosi soppalautasten äärellä ja sen jälkeen olikin mukava rentoutua musiikillisen ohjelman parissa. 13 SYTYN SANOMAT Tiedotuslehti 2011 Helpotusta pukeutumiseen asusteita ja tekstiilejä liikuntarajoitteisille henkilöille Aloitimme 2009 vaatteiden suunnittelun. Lähtökohtana on ollut pitkäaikainen työskentely hoitoalalla erilaisten liikuntarajoitteisten henkilöiden parissa. Täältä ammennettua kokemusta olemme käyttäneet suunnittelussamme hyväksi. Olemme alusta asti käyttäneet kaavojen ja mallien tekemisissä alan ammattilaisia. Teemme tiivistä yhteistyötä alan tuntevan vaatesuunnittelijan, ompelijan sekä vaate/jalkinetehtaan kanssa. Kaiken tarkoituksena on helpottaa liikuntarajoitteisen henkilön pukeutumista/pukemista. Mikäli henkilö asuu jossakin laitoksessa, helpottaa tuotteemme myös henkilökunnan työtä tältä osin. Kaikki tuotteemme ovat laadullisesti korkeatasoisia, joten ne kestävät myös laitoskulutuksen. Vaikka valmistamme ns. erikoistuotteita, ovat ne kaikki tarkoitettuja jokapäiväiseen käyttöön. Asusteet ovat erikoisleikkauksilla, esim. osa paidoista ja takeista on takaa avattavia, osassa housuista on tilaa vaipalle jne. Jalkineemme ovat ortopedijalkineita, jotka ovat helpot laittaa jalkaan ja tuntuvat mukavilta kävellä. Tuotevalikoimamme laajenee jatkuvasti ja osaltaan siitä kuuluu kiitos asiakkaillemme sekä henkilöille joille olemme käyneet esittelemässä tuotteitamme. Heiltä olemme saaneet arvokasta tietoa ja hyviä vinkkejä uusista tuotteista jotka toisivat helpotusta arkisiin askareisiin. Kaikkia emme varmasti pysty toteuttamaan, mutta suunnitelmia uusista tuotteista on jo nyt useita ja monia niistä tulee myyntiin jo tämän vuoden puolella. Haluammekin tässä yhteydessä kiittää kaikkia vinkkien antajia. Kaikkia tuotteitamme pääsee vapaasti katsomaan nettisivuiltamme: www.iccoclothing.fi Täältä löydät tiedot yhtiöstä, tuotteista sekä yhteystiedot. Toivommekin kaikkien niiden, jotka katsovat tuotteistamme olevan hyötyä tai apua itselleen ottavan meihin yhteyttä. Olemme mielellämme avuksi. Tervetuloa Icco oy:n kotisivuille! Yritys on perustettu 2009 Yrityksen kotipaikka on Paimiossa Varsinais-Suomessa Valmistamme helposti puettavia, laadukkaita ja tyylikkäitä asusteita liikuntarajoitteisille www.iccoclothing.fi 040 7474 772 ICCO Oy, Käräjätie 307, 21530 PAIMIO, Puh. 040 7474 772 ICCO OY Hiljaisuuden ääniä On yö... Minulle niin tavanomainen yö. En tiedä monesko uneton yö on meneillään, mutta on se niin mones, etten itsekään tohdi sitä ajatella. Hieraisen silmiäni ja nousen vuoteeni reunalle istumaan. Kuuntelen... Kello seinälläin vuoroin tikittää ja naksuttaa. Kuuntelen edelleen ja huomaan kuulevani hiljaisuuden moninaisia ääniä. Pakkasen aiheuttamia naksahduksia vesijohtoputkissa... Narahduksia, kitinää ja hurinaa. Nyt öljypolttimen ääni hiljenee, pitää pienen huilimishetken jatkaakseen jälleen. Jääkaappi käynnistyy. Hiljaista piipitystäkin kuuluu, mutta ne ovat vain omat korvani, jotka soittavat näin tauotonta musiikkiaan. Jostain kuuluu kaukaista kuorsausta.. Naapurista kai. Olen kateellinen, hänhän nukkuu. Minä en. Yöllinen hiljaisuus onkin näin yllättävän äänekästä ja kirjavaa. Havahdun. Nyt saa riittää hiljaisuuden äänten kuunte- lu ja korviini räjähtää voimalla ja rytinällä rytmikäs musiikki käynnistämästäni minisoittimesta. Näistä nykyajan mp3 vekottimista. Teen musiikin tahdissa muutaman verryttelyliikkeen ja kuulen mielessäin fysioterapeuttini kannustavat sanat: ”Hyvä, hyvä, kerran vielä”. Että tällainen yö, jälleen kerran. Tuskastuttavaa ja ahdistavaa. Yksinäistäkin... Kyllä vaan, siitäkin huolimatta, että unettomia öitä valvoo kanssain ihmisiä ympäri maailman lukematon määrä. Mikä meitä oikein riivaa, miksei uni tuu!? Tiedetään kyllä lukuisia tekijöitä unettomuuden aiheuttajiksi. Stressi, kiire ja viina muun muassa. Unettomuutta aiheuttaa myöskin kivut, säryt ja lääkkeet. Kohdallani nämä viimeksi mainitut tuntuvat todennäköisemmiltä, ainakin niin uskottelen itselleni. On nimittäin tärkeätä olla sinut edes itsensä kanssa... Suljen soittimen ja juon lasillisen vettä. Hiljaisuu- den äänet palaavat. Ajatukseni harhailevat ja alan miettiä, miksei minulla ole näitä vaivoja ollessani jossain tapahtumassa, vaikkapa yhdistyksen tai kerhon järjestämässä. Vaivat vain katoavat jonnekin ohjelman ajaksi, tai ainakin siltä se minusta tuntuu. Vai enkö vain muista negatiivisia asioita... Täysin mahdollista sekin, sillä olen peruspositiivisesti ajatteleva ihminen. Se auttaa kestämään kaikenlaista. Asennetta siis tarvitaan, positiivista asennetta. Vaikka kuinka elämä potkisi, niin senkin uhalla, rautakangella vääntäen, tulisi yrittää löytää jotain positiivista. Vaikka kuinka vähän. Voisi iloita vaikka siitä, että on tänään nuorempi kuin huomenna. Ja vaikka näin on, ja erityisesti juuri silloin, kun elämisen taakka on käymässä ylivoimaiseksi, juuri silloin kunnon itku olisi paikallaan. Se helpottaa, vapauttaa ja mieltä piristääkin se voi. Mietin jälleen, siispä ajattelen, vieläpä positiivises- Jukka Hilska ti... En ole yksin hereillä. Postinkantaja jo kolistelee rapuissa, hoitajat, vartijat ja poliisit valvovat viroissaan. Ja juuri silloin, kun unohdan olevani hereillä, juuri silloin vaivun uneen... Syvään uneen. Unimaailman tapahtumat täyttävät tajuntani. Näen unta etten saa unta... Viimein herään. Hieraisen silmiäni ja nousen vuoteeni reunalle istumaan. Katson toiveikkaana kelloa. Kyllä, aamu se on, tosin hiukan aikainen, vaan ei liian. Kulaus vettä jota pyörittelen hetken suussani. Kuuntelen... Hiljaisuuden äänet ovat poissa. Nyt on toinen ääni kellossa. Kolinaa ja kilinää, aamuTV:n keskustelua, autojen pörinää, puhetta ja pulinaa, elämän ääniä. Nousen ylös, suuntaan askeleeni luokse niin tutun pulputuksen, kahvinkeittimen. Aamun nautinnollinen hetki, hiljainen hetki. Tämä se vasta on elämää... Me pärjäillään! Timo Poikela 14 SYTYN SANOMAT Tiedotuslehti 2011 Avustajakeskus välittää Avustajakeskus on välittänyt vapaaehtoisia avustajia Lounais-Suomen alueella jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Avustajakeskuksesta voi pyytää vapaaehtoista avustajaa esimerkiksi torilla käyntiin, lääkärikäynnille, elokuviin kaveriksi tai vaikkapa ihan kävelylenkille. Vapaaehtoisen avustajan voi siis pyytää avuksi toimintoihin laidasta laitaan lukuun ottamatta kodinhoidollisia tai sairaanhoidollisia töitä. Vapaaehtoista avustajaa voi hakea liikunta-, näkö-, tai kehitysvammainen henkilö tai hänen omaisensa tms. Vapaaehtoisen avustajan saa, kun soittaa Avustajakeskukseen viimeistään kolme arkipäivää ennen avustajan tarvetta. Avustajakeskuksessa ei kysytä lääkärinlausuntoja tai muita todisteita vamman tai toimintakyvyn rajoitteen laadusta, oma arvio avustajan tarpeesta riittää! Asiakkaaksi voi tulla siis myös esimerkiksi ikääntymisen myötä liikunnan rajoituksia saanut rouva tai herra. Avustajan käynnistä suositellaan maksettavan 7e kulukorvauksen. Avustajakeskus välittää avustajia myös palkallisiin töihin, esimerkiksi henkilökohtaisiksi avustajiksi, koulunkäyntiavustajiksi tai vakituisen avustajan kesälomansijaisiksi. Salossa on mahdollista saada laajaa tukea työnantajaksi ryhtymiseen Avustajakeskukselta, ja Avustajakeskus ja Salon kaupunki toimivat tiiviissä yhteistyössä palvelujen kehittämiseksi. Avustajakeskus kouluttaa, tukee ja neuvoo myös avustajia. Avustajakeskuksen kautta on mahdollisuus löytää mielekästä ja palkitsevaa sisältöä elämään vapaaehtoistoiminnasta. Avustajakeskuksen kautta voi myös löytää ansiotyön palkallisena avustajana. Tulemme mielellämme kertomaan palveluistamme lisää esimerkiksi yhdistystapaamisiin, tai voit soitella ja kysäistä lisää: Pirjo Rissanen, 044-341 2007 tai pirjo. [email protected] AVUSTAJAVÄLITYS ma-to klo 9–12 puh. 02-2518549 OHJAUS JA NEUVONTA ma-to klo 13–15 puh. 02-2518549 Avustajat ovat mukana mm. erityislasten uinneissa. Auttaminen alkaa läheltä Tervetuloa osaksi jotakin aivan erityistä! Soveltavan liikunnan päivä La 21.5. klo 10.00-14.00 Tapahtuma järjestetään Salohallissa sekä sen ympäristössä (Urheilu- ja Perhepuisto) klo 10.00-14.00. Tapahtuman avaavat klo 10.30 liikunta -ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Aimo Peltonen sekä kansanedustaja Katja Taimela, jonka jälkeen virittäydytään tunnelmaan yhteisellä alkuverryttelyllä. Voit haastaa itsesi pelaamalla sovellettua Wiitä, kokeilemalla liikkumisen apuvälineitä tai antamalla keholle kyytiä sovelletussa tanssissa. Lajeja on tarjolla laidasta laitaan aina sähkärifudiksesta puhallustikkaan. Lapset viihtyvät takuu varmasti Lasten ihmemaassa! Mukana menossa on monia soveltavaan liikuntaan perehtyneitä urheiluseuroja, paikallisia oppilaitoksia sekä alansa ammattilaisia soveltavan liikunnan saralta. Tule liikkumaan, kokemaan uusia elämyksiä ja hakemaan lisää tietotaitoa! Pimé Café sekä Salohallin kahvio palvelevat asiakkaita tapahtuman ajan! Ota mukaasi vaaleapohjaiset sisäjalkineet, sopivat liikuntavaatteet sekä seikkailumieltä! Ilmainen sisäänpääsy! Olet erityisen tervetullut! Tiedustelut: Marita Säilä, Salon liikuntapalvelut 044 7784711 Eija-Riitta Hilska, Salon Syty ry 040 0752611 Järjestäjät: Salon Liikuntapalvelut, Neurologi set vammaisjärjestöt ja Salon Syty yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa Pieni ele –keräys on alkanut. Salon Urheilutalolla lipaspöydän takana Taisto Widenius. Pieni ele -keräys oli aiemmin nimeltään Vaalikeräys. Se on perustettu vuonna 1907 ja on yhtä vanha kuin Suomen eduskunta. Pieni ele -keräys tukee lähellämme olevia. Pienikin raha keräyslippaaseen saa aikaan paljon, kun moni on mukana hyvän asian puolesta. On lukemattomia “pieniä eleitä”, joilla voimme tukea toisiamme. Mukana on 18 vammaisja terveysjärjestöä, joten pienistä puroista muodostuu suuri virta. Tuttujen järjestöjen kautta apu menee sinne, missä sitä tarvitaan. Keräyksen lahjoitukset jäävät kotimaahan. Puolet tuotosta jää vammais- ja terveystyöhön paikkakunnalle, jossa lahjoitus on tehty. Toinen puoli menee järjestöjen valtakunnalliseen työhön. Ensimmäisen kerran keräykseen voi osallistua myös puhelimitse tekstiviestillä. Salon äänestyspaikoilla edustajat ovat seuraavista yhdistyksistä: LounaisSuomen MS-yhdistys Salon MS-kerho, Perniön Seudun Reumayhdistys, Perniön ja Särkisalon Sydänyhdistys, Polioliitto, Salon Hengitysyhdistys, Salon Invalidit, Salon Kehitysvammaisten Tuki, Salon Kuulonhuoltoyhdistys, Salon Reumayhdistys, Salon Seudun Diabetes, Salon seudun Munuais- ja Maksayhdistys, Salon Seudun Psoriasisyhdistys, Salon Seudun Sydänyhdistys, Sotainvalidien Veljesliiton Salon seudun osasto. Tekstiviestilahjoitus Tee lahjoitus (5 €, 10 € tai 20 €) 1.–17.4.2011 lähettämällä tekstiviesti: Lahjoitus 5 € kirjoita: 5 ELE POSTINUMEROSI Lahjoitus 10 € kirjoita: 10 ELE POSTINUMEROSI Lahjoitus 20 € kirjoita: 20 ELEPOSTINUMEROSI Esim. 10 ELE 00560 Lähetä viesti numeroon 16301 15 SYTYN SANOMAT Tiedotuslehti 2011 VERTAISTOIMINTA – lisää työkaluja potilaan ohjaamiseen Kolmannen sektorin merkitys asiakkaan/potilaan hoidossa kasvaa. On tärkeää, että tulevat sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat tietoisia erilaisista potilasjärjestöistä sekä heidän tarjoamista vertaistuki/vertaisryhmätoiminnoista, jotta he osaavat tiedottaa potilaita ja heidän omaisiaan sekä ohjata heitä osallistumaan ryhmiin. Opiskelijat tarvitsevat koulutuksensa aika käytännön tietoa vertaistuesta. He tarvitsevat tietoa siitä, mitä vertaistuki on ja mitä sillä tarkoitetaan, tietoa vertaistuen merkityksestä ja käyttömahdollisuuksista tulevassa työelämässä sekä tuen hyödyistä ja mahdollisista haitoista sekä siitä, millaisia vertaisryhmiä ja – järjestöjä on olemassa ja mihin voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Vuoden 2010 alusta alka- en Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteen suomenkielisen ja englanninkielisen hoitotyön koulutusohjelman opiskelijat ovat osana opintojaan käyneet tutustumassa Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry:n toimintaan. Opiskelijoille on välitetty tietoa potilasjärjestöistä, vertaisryhmien olemassaolosta sekä niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi opiskelijat ovat harjoittelujaksollaan Hoito- ja palvelukeskus Sofiassa suunnitelleet ja toteuttaneet erilaisia hyvinvointitapahtumia Syty ry:n yhteistyöyhdistysten jäsenille sekä vertaistukihenkilöille. Tänä keväänä ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat osallistuvat yhdessä Syty ry:n kanssa erityisliikunnan-päivän toteuttamiseen. Meitä hoitajia on liian vähän. Myös eduskunnassa. Yhdistävä tekijä. Juhani Nummentalo. Mielenterveyshoitaja. Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Maakuntahallituksen jäsen. 183 www.numppa.net Varsinais-Suomi ”Syty ry:n infotilaisuus antoi lisää työkaluja potilaan ohjaamiseen ja valotti vähän yhdistystoimintaa” ”Sain tietoa siitä, mitkä järjestöt toimivat Salon alueella” ”Järjestö on itselle hyvä tiedon lähde eri sairauksissa” ”Nyt hoksaa ohjata potilasta järjestöön ja tietää mitä sieltä voi saada (tietoa, vertaistukea, tietoa kursseista)” Maakunnan Yhdistävät Tekijät ry Fysioterapeutit Hillevi Ajalin-Laapotti, Heidi Manninen ja Kaisa Lahtiranta Laadukasta fysioterapiaa, allasterapiaa, myös kotikäynteinä Rummunlyöjänkatu 14 B 1,24100 SALO puh. 02-733 7772, 0400 749642, email: [email protected] OPISKELIJOIDEN KOMMENTTEJA YHTEISTYÖSTÄ SYTY RY:N KANSSA PASSELI Ma-pe 9-18, la 9-15 Myllyojankatu 13, Salo puh. 0403 066 250 www.skroy.com www.passeliauto.com Avoinna: ma-pe 8-18, la 9-14 Myllyojankatu 11, Salo Myynti: puh. 0403 066 280 [email protected] www.passeliauto.com KOTONA KOKO ELÄMÄ ILOLANSALO II VALMISTUU 1.6. • palveluasumista • lyhytaikaisasumista • palveluita muillekin kuin asukkaille KYSY ASUNTOTILANTEESTA – JÄTÄ HAKEMUS! Hollantilaiset opiskelijat tutustuivat SYTYn toimintaan projektityöntekijä Monika Nurmen johdolla. Lisätiedot www.salva.fi, p. 02-7213300 /vaihde SYTYN SANOMAT Päätoimittaja Heikki Virtanen Julkaisutoimikunta: Ritva Jokinen, Eija-Riitta Hilska, Timo Poikela, Hanna-Maija Virtanen, Sirpa Kanerva Painos: Julkaisua painetaan 25 000 kpl ja se jaetaan osoitteettomana alueen talouksiin. Örninkatu 14, Salo, puh. 02-770 21 www.lehtitehdas.com Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2011 SERTIFIOITU YRITYS 16 SYTYN SANOMAT Tiedotuslehti 2011 Kaikki palvelut saman katon alta. Omista vähän, hyödy paljon. Asiakasomistajana olet yksi osuuskauppasi omistajista. Hyödyt sekä asiakkaana että omistajana. Asiakasomistaja on paitsi asiakas myös omalla sijoituksellaan yksi Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n omistajista. Eikä muita omistajia ole. Asiakasomistajille tämä tietää tuntuvia ja erityisiä etuja sekä vaikutusmahdollisuuksia. Lue lisää: www.sso.fi. Liity sinäkin SSO:n ASIAKASOMISTAJAKSI! Täyden palvelun liikuntakeskus Salon Sydämessä! op.fi pohjola.fi opkk.fi Ohjattu ryhmäliikunta Kuntosali Personal Trainer- ja Oma Ohjaaja -palvelut Kuntotestaus Yrityspalvelut Räätälöidyt yksityistunnit www.gymfitness.fi Turuntie 2, Salo Tel. 731 9898 Kukkakimppu Helsingintie 5, 24100 Salo (02) 733 3344, fax (02) 733 3534 [email protected] Hämeentie 23, SALO Puh. (02) 733 4846 • Fax (02) 733 7922 Avoinna: Arkisin 9–17 • Lauantaisin 9–13 Finnfoam Oy Satamakatu 5, 24100 Salo Puh. 02 777 300 Fax 02 777 3020 Salolaisille työtä salolaisilta! Kolmituote palvelee yksityisiä, yrityksiä ja kuntasektoria. Tilausompelimo, puuosastolta tilaustuotteita, sahauspalvelua, huonekalujen entisöintiä. Metallitöitä, kokoonpanotyöt teollisuudelle. Tehdasmyymälä avoinna 8–16 Tehdaskatu 13 Puh. 7272 950 www.kolmituote.fi Mukavasti 13, 16, 19, 41, 50, 51, 55 -paikkaisilla busseilla Suomessa ja ulkomailla. Henri Laine 0400 742 124 Tomi Laine 040 5433 413 Kimi Laine 0400 333 007 Apteekkitoimintaa vuodesta 1849 AVOINNA ARK 8-20, LA 8-18, SU 12–16 p. 777 6400
© Copyright 2024