Maapankki säästää rahaa - case Tampereen seutu
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2010 Maapankki säästää rahaa – case Tampereen seutu Vesa Lainpelto 04.06.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ • Maapankin idea ja historiaa Pirkanmaalla • Maapankin käyttö ja hyödyt • Viimeisimmät massaselvitykset ja ohjelman valmius tällä hetkellä • Milko Tietäväisen puheenvuoro Maapankin tarkoitus • Ollaan jatkuvasti tietoisia alueella syntyvistä ylijäämämassoista, niiden määrästä ja laadusta. Prosessi alkaa kaavavaiheessa. Massamäärien tarkkuus paranee suunnitelmien tarkentuessa. • Ollaan jatkuvasti tietoisia alueen massatarpeista ja määristä, ottoalueet sekä maanvastaanottoalueet. • Tarkoituksena on hyödyntää mahdollisimman hyvin ylijäämämassat alueen sisällä, jotta vältetään turhat kuljetukset läjitykseen / maankaatopaikoille. Vastaavasti pyritään pitämään ulkoa tuotavien massojen määrä mahdollisimman vähäisenä. • Massalogistiikan suunnittelu paranee • Maapankkijärjestelmä on aika- ja paikkasidonnainen Maapankin historiaa Pirkanmaalla Maapankin historiaa Pirkanmaalla • Vuosina 1996-1998 tehtiin hanke ”Ylijäämämaaaineisten hyötykäytön lisääminen Pirkanmaalla” • Hankkeen tavoitteeksi asetettiin Pirkanmaan talousalueella syntyvien ylijäämämassojen hyötykäytön lisääminen ja tehostaminen, maaainesten käytön suunnitelmallisuuden lisääminen sekä kiviainesvarojen ja kuljetuskustannusten säästäminen • Hankkeessa kartoitettiin alueen infra- ja talonrakennuskohteiden tilanne kaivu-, täyttö- ja ylijäämämassojen osalta sekä tarvekivilouhimoiden sivukiven määrät. • Samassa yhteydessä käynnistettiin maapankki järjestelmän selvitystyö, Map-Info pohjaista järjestelmää koekäytettiin Tampereen kaupungin sisäisessä toiminnassa Maapankin käyttö ja hyödyt • Alueellisessa maapankki-järjestelmässä ylläpito tulee olla julkisella taholla. Myös yksittäiset yritykset voivat käyttää maapankkia omassa toiminnassaan. • Kaavavaiheen massatalouden suunnittelu, jolloin tehdään merkittävimmät päätökset eri alueiden käytöstä -> Tarkoituksena säästää massoja ja rahaa • Eri suunnitelmavaiheissa massamäärät ja laadut tarkentuvat, näin massojen kustannuksiin on koko ajan jonkinlainen tuntuma • Toteutusvaiheessa järjestelmä palvelee sekä rakentajaa että rakennuttajaa Massojen hallinta Tampereella Massojen hallinta Tampereella Vuotuiset massamäärät maan vastaanottoalueille Massojen hallinta Tampereella •Tampereen kaupungilla on massatyöryhmä, joka miettii massalogistiikkaa •Massoja on hyödynnetty esim. Pirkkahallin pysäköintialueen laajennuksessa sekä Ruskon tonttien esirakentamisessa •Kohteilla on saavutettu useiden satojen tuhansien kuutioiden hyötykäyttö Massojen hallinta Tampereella Massojen hallinta Vuoreksen alueella Uusi asuin- ja työpaikka-alue Tampereen eteläosassa, rakentamien ajoittuu vuosille 2008-n.2018 Ensimmäinen massatarkastelu tehty vuonna 2001. Massojen käytöstä on laadittu yleissuunnitelma v. 2006-2008, jota on tarkennettu v. 2010 Tarkasteluissa tehtiin massalaskennat leikkaus-, penger- ja rakennekerrosten osalta Leikkausmassojen laatu arvioitiin maaperäkartan ja pohjatutkimusten perusteella Massojen hallinta Vuoreksen alueella Massojen hallinta Vuoreksen alueella Massojen hallinta Vuoreksen alueella •Rakennekerroksiin tarvitaan noin 190 000 m3rtr ulkoa tuotua kiviainesta => kustannus noin 3,5 MEur •Ulkoa tuotavan maa-aineksen määrä täyttöihin on noin 230 00 m3rtr => kustannus noin 3,2 MEur Maapankki – aloitusnäkymä Maapankki – lisää uusi kohde Maapankki – kohteen tietojen lisäys, materiaalit ja määrät Maapankki – järjestelmä tällä hetkellä • Järjestelmästä on tällä hetkellä valmiina demo-versio • Otetaan koekäyttöön Tampereen Infratuotannon toimesta kesällä 2010 • Järjestelmää voi käyttää myös muiden kuin maaainesten hallintaan, ”materiaalipankki” • Rakennettavat kohteet, välivarastointialueet, ottoalueet, ylijäämä/alijäämä logiikka • Säästöjä saadaan kuljetuksissa kun massojen käyttö suunnitellaan tarkemmin esim. 300 000m3 kuljetus 4km => säästö 500 000 EUR KIITOS
© Copyright 2024