Maapankki säästää rahaa - case Tampereen seutu

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm
KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2010
Maapankki säästää rahaa – case Tampereen
seutu
Vesa Lainpelto
04.06.2010
ESITYKSEN SISÄLTÖ
• Maapankin idea ja historiaa Pirkanmaalla
• Maapankin käyttö ja hyödyt
• Viimeisimmät massaselvitykset ja ohjelman valmius
tällä hetkellä
• Milko Tietäväisen puheenvuoro
Maapankin tarkoitus
• Ollaan jatkuvasti tietoisia alueella syntyvistä
ylijäämämassoista, niiden määrästä ja laadusta.
Prosessi alkaa kaavavaiheessa. Massamäärien
tarkkuus paranee suunnitelmien tarkentuessa.
• Ollaan jatkuvasti tietoisia alueen massatarpeista ja
määristä, ottoalueet sekä maanvastaanottoalueet.
• Tarkoituksena on hyödyntää mahdollisimman hyvin
ylijäämämassat alueen sisällä, jotta vältetään turhat
kuljetukset läjitykseen / maankaatopaikoille.
Vastaavasti pyritään pitämään ulkoa tuotavien
massojen määrä mahdollisimman vähäisenä.
• Massalogistiikan suunnittelu paranee
• Maapankkijärjestelmä on aika- ja paikkasidonnainen
Maapankin historiaa Pirkanmaalla
Maapankin historiaa Pirkanmaalla
• Vuosina 1996-1998 tehtiin hanke ”Ylijäämämaaaineisten hyötykäytön lisääminen Pirkanmaalla”
• Hankkeen tavoitteeksi asetettiin Pirkanmaan
talousalueella syntyvien ylijäämämassojen
hyötykäytön lisääminen ja tehostaminen, maaainesten käytön suunnitelmallisuuden lisääminen sekä
kiviainesvarojen ja kuljetuskustannusten säästäminen
• Hankkeessa kartoitettiin alueen infra- ja
talonrakennuskohteiden tilanne kaivu-, täyttö- ja
ylijäämämassojen osalta sekä tarvekivilouhimoiden
sivukiven määrät.
• Samassa yhteydessä käynnistettiin maapankki
järjestelmän selvitystyö, Map-Info pohjaista
järjestelmää koekäytettiin Tampereen kaupungin
sisäisessä toiminnassa
Maapankin käyttö ja hyödyt
• Alueellisessa maapankki-järjestelmässä ylläpito tulee
olla julkisella taholla. Myös yksittäiset yritykset voivat
käyttää maapankkia omassa toiminnassaan.
• Kaavavaiheen massatalouden suunnittelu, jolloin
tehdään merkittävimmät päätökset eri alueiden
käytöstä -> Tarkoituksena säästää massoja ja rahaa
• Eri suunnitelmavaiheissa massamäärät ja laadut
tarkentuvat, näin massojen kustannuksiin on koko
ajan jonkinlainen tuntuma
• Toteutusvaiheessa järjestelmä palvelee sekä
rakentajaa että rakennuttajaa
Massojen hallinta Tampereella
Massojen hallinta Tampereella
Vuotuiset massamäärät maan vastaanottoalueille
Massojen hallinta Tampereella
•Tampereen kaupungilla on
massatyöryhmä, joka miettii
massalogistiikkaa
•Massoja on hyödynnetty
esim. Pirkkahallin
pysäköintialueen
laajennuksessa sekä Ruskon
tonttien esirakentamisessa
•Kohteilla on saavutettu
useiden satojen tuhansien
kuutioiden hyötykäyttö
Massojen hallinta Tampereella
Massojen hallinta Vuoreksen alueella
Uusi asuin- ja työpaikka-alue
Tampereen eteläosassa,
rakentamien ajoittuu vuosille
2008-n.2018
Ensimmäinen massatarkastelu
tehty vuonna 2001.
Massojen käytöstä on laadittu
yleissuunnitelma v. 2006-2008,
jota on tarkennettu v. 2010
Tarkasteluissa tehtiin
massalaskennat leikkaus-,
penger- ja rakennekerrosten
osalta
Leikkausmassojen laatu
arvioitiin maaperäkartan ja
pohjatutkimusten perusteella
Massojen hallinta Vuoreksen alueella
Massojen hallinta Vuoreksen alueella
Massojen hallinta Vuoreksen alueella
•Rakennekerroksiin tarvitaan noin 190 000 m3rtr ulkoa
tuotua kiviainesta => kustannus noin 3,5 MEur
•Ulkoa tuotavan maa-aineksen määrä täyttöihin on
noin 230 00 m3rtr => kustannus noin 3,2 MEur
Maapankki – aloitusnäkymä
Maapankki – lisää uusi kohde
Maapankki – kohteen tietojen lisäys,
materiaalit ja määrät
Maapankki – järjestelmä tällä hetkellä
• Järjestelmästä on tällä hetkellä valmiina demo-versio
• Otetaan koekäyttöön Tampereen Infratuotannon
toimesta kesällä 2010
• Järjestelmää voi käyttää myös muiden kuin maaainesten hallintaan, ”materiaalipankki”
• Rakennettavat kohteet, välivarastointialueet,
ottoalueet, ylijäämä/alijäämä logiikka
• Säästöjä saadaan kuljetuksissa kun massojen käyttö
suunnitellaan tarkemmin esim. 300 000m3 kuljetus
4km => säästö 500 000 EUR
KIITOS