1. No category

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä
Henkilöstöraportti
vuodelta 2013
Osekkin henkilöstötoimikunta 16.5.2014
Yhtymähallitus 19.5.2014
Yhtymäkokous 10.6.2014
SISÄLTÖ
KATSAUS VUOTEEN 2013 ..................................................................................................................................... 3
1
2
3
4
ORGANISAATIOMUUTOKSET JA YHTEISTOIMINTA VUONNA 2013 ................................................................ 4
1.1
ORGANISAATIOMUUTOKSET ................................................................................................................................................. 4
1.2
YHTEISTOIMINTAMENETTELYT VUONNA 2013 ....................................................................................................................... 5
1.3
YHTEISTOIMINTA
1.4
TYÖSUOJELUORGANISAATIO................................................................................................................................................ 7
1.5
HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA .................................................................................................................................................... 8
1.6
PALVELUSSUHDETYÖRYHMÄ ............................................................................................................................................... 8
................................................................................................................................................................ 7
OSEKKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN .................................................................................. 9
2.1
PALKANMAKSU SEKÄ PALKKAUS- JA PALKITSEMISPROSESSIT.................................................................................................. 9
2.2
REKRYTOINTIPROSESSI .................................................................................................................................................... 10
2.3
HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN .......................................................................................................................... 10
2.4
MATKAHALLINTA ............................................................................................................................................................... 11
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE ........................................................................................................... 12
3.1
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSSUHTEEN MUOTO ......................................................................................................... 12
3.2
OSA-AIKATYÖ .................................................................................................................................................................. 18
3.3
IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE ............................................................................................................................................. 19
3.4
HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS ............................................................................................................................................... 24
TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTI ....................................................................................................................... 25
4.1
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA KUSTANNUKSET ................................................................................................. 25
4.2
HENKILÖSTÖN SAIRAUSPOISSAOLOT .................................................................................................................................. 27
4.3
TYÖTAPATURMAT ............................................................................................................................................................. 29
4.4
VAARA- JA RISKIKARTOITUS .............................................................................................................................................. 30
4.5
TYÖNTEKIJÄN LIIKUNTA- JA KULTTUURITOIMINNAN TUKEMINEN ............................................................................................. 31
5
HENKILÖSTÖN POISSAOLOT ........................................................................................................................ 32
6
TALOUDELLISET HENKILÖSTÖRESURSSIT ..................................................................................................... 36
6.1
HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS
6.2
HENKILÖSTÖMENOT ......................................................................................................................................................... 39
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
....................................................................................................................... 36
Sivu 1/39
Taulukot:
Taulukko 1: Kuntayhtymän henkilöstötoimikunta vuosina 1.8.2012 – 31.12.2013
Taulukko 2: Kehityskeskusteluprosentit toimialoittain vuosina 2008 – 2013
Taulukko 3: Opettajien pätevyys
Taulukko 4: Henkilöstömäärä 2008 – 2013 vuoden viimeisen päivän mukaan
Taulukko 5: Henkilöstömäärä kuukausittain vuonna 2013
Taulukko 6: Henkilöstön määrä toimialoittain / yksiköittäin 31.12.2013
Taulukko 7: Kuntayhtymän henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna vuosina 2008 – 2013
Taulukko 8: Kuntayhtymän osa-aikaisen henkilöstön määrä 2010 - 2013
Taulukko 9: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna 2013
Taulukko 10: Henkilöstön keski-ikä toimialoittain ja yksiköittäin 2008 – 2013
Taulukko 11: Kuntayhtymän palveluksesta vuosina 2009 – 2013 eronneet
Taulukko 12: Työterveyspalvelujen erittely korvausluokkien KL I ja KL II mukaan kuntayhtymässä vuosilta
2010 – 2013
Taulukko 13: Työterveyshuollon kustannukset ja Kansaneläkelaitoksen maksamat kustannuskorvaukset
kuntayhtymässä vuosilta 2008 – 2013
Taulukko 14: Kuntayhtymän sairauspoissaolopäivät vuosina 2008 – 2013 syiden mukaan eriteltyinä
Taulukko 15: Kuntayhtymän henkilöstön palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot
kalenteripäivinä vuosina 2009 – 2013
Taulukko 16: Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärät vuosina 2008 – 2013
Taulukko 17: Henkilöstön poissaolot vuosina 2008 – 2013
Taulukko 18: Ammattiopiston henkilöstön poissaolot vuosina 2008 – 2013
Taulukko 19: Ammattikorkeakoulun henkilöstön poissaolot vuosina 2008 – 2013
Taulukko 20: Henkilöstön koulutuspäivät 2010 – 2013
Taulukko 21: Henkilöstön kehittämiskustannukset 2008 – 2013
Taulukko 22: Kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista 2008 - 2013
Taulukko 23: Ammattiopiston kehittämiskustannukset 2008 – 2013
Taulukko 24: Ammattikorkeakoulun kehittämiskustannukset 2008 – 2013
Taulukko 25: Kuntayhtymäpalvelujen kehittämiskustannukset 2008 – 2013
Taulukko 26: Kuntayhtymän henkilöstömenot 2008 – 2013
Taulukko 27: Henkilöstökuilujen osuus toimintamenoista 2009 - 2013
Taulukko 28: Henkilöstömenot toimialoittain 2012 – 2013
8
11
11
12
12
14
15
18
19
21
24
26
26
27
29
29
32
34
35
36
37
37
38
38
38
39
39
39
Kuvat:
Kuva 1: Osekkin ja sen toimialojen keskeiset henkilöstöprosessit
9
Kuva 2: Osekkin henkilöstömäärän kehitys suhteessa opiskelijamäärän kehitykseen 2000 – 2013
13
Kuva 3: Opiskelijoita suhteessa henkilökuntaan vuosina 2000 - 2013
13
Kuva 4: Kuntayhtymän henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna 2008 – 2013
15
Kuva 5: Ammattiopiston henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna vuosina 2009 – 2013
16
Kuva 6: Ammattikorkeakoulun henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna 2009 – 2013
17
Kuva 7: Osa-aikaisten prosenttiosuus henkilöstöstä vuosina 2008 – 2013
19
Kuva 8: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuosina 2012 ja 2013
20
Kuva 9: Henkilöstön ikäjakauma vuosina 2008 – 2013
20
Kuva 10: Henkilöstön keski-ikä toimialoittain 2008 – 2013
21
Kuva 11: Henkilöstön sukupuolijakauma 2013 (2012) Osekkissa ja toimialoilla
22
Kuva 12: Eläkeiän saavuttavat 2015 – 2025
23
Kuva 13 Lähtövaihtuvuusprosentti kuntayhtymä- ja toimialatasolla 2008 – 2013
24
Kuva 14: Kuntayhtymän sairauspoissaolopäivät toimialoittain eriteltynä vuosina 2008 – 2013 (mukaan lukien
tapaturmat)
28
Kuva 15: Henkilöstön sairauspoissaolopäivät/henkilö vuosina 2008 – 2013 toimialoittain
28
Kuva 16: Tapaturmien ja ammattitautien määrän kehitys vuosina 2008 – 2013
30
Kuva 17: Teoreettisesti lasketut poissaolopäivät henkilötyövuosina toimialoittain 2008 - 2013
33
Kuva 18: Koulutuspäivää/henkilö vuosina 2008 – 2013
37
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 2/39
Katsaus vuoteen 2013
Tämä raportti on viimeinen voimassa olevan henkilöstöstrategian mukainen henkilöstöraportti. Se noudattaa sisällöltään aiempia henkilöstöraportteja, jotta raporttien vertailtavuus säilyisi Osekkin organisaatiossa toteutetun ammattikorkeakoulutoiminnan viimeiseen toimintavuoteen saakka.
Toimintavuotta 2013 leimasi henkilöstön asemaan liittyvät toimet sekä ammattikorkeakoulun itsenäistymiseen valmistautuminen vuoden 2013 päättyessä. Loppuvuodesta 2012 kuntayhtymässä oli linjattu,
että tiettyjä henkilöstö- ja taloushallinnon toimintoja hoidetaan jatkossa Monetra Oy:n toimesta. Tätä sekä
ammattikorkeakoulutoimintaa koskevat liikkeenluovutuspäätökset tehtiin kesäkuun yhtymäkokouksessa
2013. Liikkeenluovutus Monetra Oy:lle toteutui lopulta 15 henkilöä koskevana 1.8.2013. Tulevaan ammattikorkeakoulutoiminnan yhtiöittämiseen ja kolme henkilöstöhallinnon työntekijää sekä yli puolet ITpalvelujen henkilökunnasta siirtyivät sisäisin järjestelyin Ammattikorkeakoulun työntekijöiksi jo kesällä
2013. Muutosten hallintaa varten uudistettiin rekrytointi-, täyttölupa- ja uudelleen sijoittamisen toimintamalleja. Syksystä 2012 lukien kuntayhtymässä on toiminut mm. toimialojen yhteinen täyttölupatyöryhmä.
Ammattikorkeakoulun henkilökunta, yhteensä 537 henkilöä siirtyivät liikkeenluovutuksella Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n palvelukseen 1.1.2014.
Muutos organisaatiossa johtaa helposti muihinkin muutoksiin, niin myös tässä tapauksessa. Kuntayhtymän hallinnon supistuttua, sen rakennetta myös muutettiin. Talous- ja henkilöstöpalvelut yhdistettiin yhdeksi tulosyksiköksi ja samaan yksikköön liitettiin myös hankintapalvelut. Myös hallinto- ja kehittämispalvelut yhdistettiin.
Kuntayhtymän sisäiseen toimintaan on vaikuttanut ammattikorkeakoulutoiminnan eriytymisen lisäksi
samanaikaisesti tapahtunut taloushallinnon järjestelmien uusiminen. Nämä ovat olleet toisistaan erillisiä
prosesseja, mutta organisaation muutos ja taloushallinnon järjestelmien muutos on sinänsä ollut hyvä
toteuttaa samanaikaisesti, koska kumpikin tapahtuma johtaa tietojen vertailtavuuden katkeamiseen.
Kaikki nämä yhdelle vuodelle kasautuneet muutokset ovat olleet henkilökuntaa kuormittavia ja epävarmuutta aiheuttaneita prosesseja, mutta muutosprosessit on onnistuttu toteuttamaan suunnitellusti ja hyvässä yhteistyön hengessä. Kiitos siitä koko henkilökunnalle!
.
Anssi Ojutkangas
Talous- ja henkilöstöjohtaja
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 3/39
1 Organisaatiomuutokset ja yhteistoiminta
vuonna 2013
1.1
O RG AN IS AAT IOM UUT O K SE T
Vuosi 2013 jää historiaan Osekkin toiminnan muutosvuotena. Osekkin ylläpitämän Oulun seudun ammattikorkeakoulun toimilupa siirtyi Oamk Oy:lle 1.1.2014 alkaen ja osa Osekkin talous- ja palkkahallinnon
palveluista ja henkilökunnasta siirtyi liikkeenluovutuksella Monetra Oy:lle 1.8.2013 alkaen. Yhteistoimintalain mukaiset yt-menettelyt käytiin tammi- huhtikuun aikana. Nämä toiminnan ja organisaation muutokset olivat henkilöstöhallinnon toiminnan keskiössä vuonna 2013.
Yhtymäkokouksessa 11.6.2013 hyväksyttiin Monetran liikkeenluovutus ja henkilöstön siirtosopimus sekä
Oamkin yhtiöittämissopimus ja henkilöstön siirtosopimus. Yhtymähallituksen kokouksessa 10.6. päivitettiin henkilöstöasioihin sekä rekrytointi- ja täyttölupa-asioihin liittyen yhtymähallituksen toimivallan siirtämistä koskevaa delegointipäätöstä. Uuden delegointipäätöksen perusteella ammattikorkeakoulun ja
Osekkin henkilöstöhallinnon päätöksenteko palkkausasioiden, rekrytointi- ja täyttölupamenettelyjen osalta eriytettiin 1.7.2014 lukien.
Ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen rinnalla valmisteltiin ammattikorkeakoulun organisaatiomuutosta,
joka astui voimaan 1.7.2013 lukien. Yhtymähallitus päätti kokouksessaan 22.4.2014 ammattikorkeakoulun uudesta tulosyksikköjaosta. IT-palveluista siirtyi ammattikorkeakoulun palvelukseen ammattikorkeakoululle palveluja tuottava henkilöstö. Muutoksen myötä myös henkilöstöjohtaja ja kaksi hr-asiantuntijaa
siirtyivät jo kesän 2013 aikana Oamkiin.
Toimintojen uudelleen organisoinnin seurauksena henkilöstöpalvelujen henkilöstöstä seitsemän ja talouspalveluiden henkilöstöstä kahdeksan työntekijää siirtyivät liikkeenluovutuksella Monetra Oy:n palvelukseen 1.8.2013 alkaen hoitamaan palkanmaksuun, osto- ja myyntireskontraan sekä kirjanpitoon liittyviä
tehtäviä. Osekkin henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä jäi hoitamaan seitsemän työntekijää talous- ja
henkilöstöjohtajan johdolla. Hallintoa koskevaan organisaatiomuutokseen liittyen OSAOn hallinnon kaksi
taloushallinnon tehtävää päätettiin siirtää talous- ja henkilöstöpalveluihin.
Vastuunjako Osekkin ja Monetran välillä on varmistettu vuoden 2013 alusta alkaen käydyillä neuvotteluilla ja vastuumatriisien laadinnalla Osekkin ja Monetran välillä.
Muustosviestinnän keinoina käytettiin kokousten ja info-tilaisuuksien lisäksi muun muassa henkilöstölehti
Osekkia sekä Uusi-Osekk – verkkosivustoa, jolle koottiinn muutokseen liittyvää taustamateriaalia ja uutislistaus. Muutosviestintää johti kuntayhtymän johtaja.
Kuntayhtymäpalveluissa organisaatiomuutoksen vaikutuksia käsiteltiin jokaisen työntekijän kanssa henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa keväällä. Kehityskeskusteluissa jokaisella työntekijällä oli mahdollisuus esittää toiveensa ja huomionsa muutokseen liittyen. Yksiköiden tiimipalavereissa keskusteltiin
avoimesti muutoksesta ja sen vaikutuksista. Lisäksi järjestettiin epävirallisia palavereja työnantajan ja
henkilöstön edustajien (luottamusmiehet ja työyhteisövaltuutetut) kesken, joissa käsiteltiin mm. henkilös-
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 4/39
tön hyvinvointia ja sen varmistamista muutostilanteessa.
Organisaatiomuutoksen tapahduttua talous- ja henkilöstöpalvelujen henkilökunnan kanssa käytiin vielä
läpi vastuita kunkin osaamisen perusteella. Myös muutoksen jälkeinen kehityskeskustelukierros toteutettiin syksyllä 2013.
IT-työryhmän tehtävänä oli varautua yhtiöittämisen tuomaan muutokseen tietohallinnossa ja palvelujen
järjestämisessä. Työryhmän työskentely sisälsi erilaisia IT-palvelujen jakamiseen liittyviä toimia ja ITpalvelujen käyttösuunnitelman muutosten huomiointia yksikön jakamisen yhteydessä. Lisäksi työryhmä
huolehti IT-palvelujen talous- ja henkilöstöhallinnon hoitamisesta Osekkissa ja Oamkissa organisaatiomuutoksen jälkeen. Oamkin yhtiöittämiseen liittyvät organisatoriset ja tekniset IT-muutokset toteutettiin
onnistuneesti. IT-yhteistyö Osekkin ja Oamkin välillä jatkuu myös Oamkin yhtiöittämisen jälkeen. Osekkin
IT-palvelujen sisäinen vastuumatriisi, jossa määritellään vastuu- ja varahenkilöt eri tehtäville, päivitettiin
muutoksen jälkeen. Varahenkilöjärjestelyt on saatu pidettyä riittävinä muutoksesta johtuvasta henkilöstön
vähenemisestä huolimatta.
Ammattikorkeakoulussa yhtiöittämiseen liityvä organisaatiomuutos oli tiedottamisen ja työpaikkakokousten keskiössä koko vuoden 2013. Organisaatiomuutos ja yhtiöittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä henkilöstövaikutukset esiteltiin koko henkilöstölle yksikkökohtaisissa työpaikkakokouksissa. Muutoksia käsiteltiin avoimesti myös rehtorin koko henkilöstölle suunnatussa keskustelutilaisuudessa. Muutokset ruuhkauttivat toimintaa siten, että esimerkiksi kehityskeskusteluja ei pystytty käymään suunnitellussa laajuudessa vuoden 2013 aikana.
Vuoden 2014 alusta tapahtuneeseen ammattikorkeakoulutoiminnan loppumiseen Osekkissa valmistauduttiin myös Osekkin jatkavan organisaation osalta. Edelleenkin on tarpeen erottaa ylläpitoluvan omaava
kuntayhtymän hallinto varsinaista ammatillista koulutusta antavasta organisaatiosta. Osana organisaatiouudistusta kuntayhtymäpalvelujen organisaatiossa vähennettiin johtajien määrää. Vuonna 2012 eläkkeelle jääneen hallintojohtajan tehtävää ei täytetty, vaan tehtävät jaettiin muille johtajille yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti. Ammattikorkeakoulun tehtäviin siirtyneen henkilöstöjohtajan tehtävät sekä
eläkkeelle jääneen teknisen johtajan tehtävät kokonaisuudessaan jaettiin muille johtajille. Yhtymähallitus
muutti talousjohtajan nimikkeen talous- ja henkilöstöjohtajan nimikkeeksi ja kehitysjohtajan nimikkeen
kehitys- ja hallintojohtajan nimikkeeksi 1.7.2013 alkaen. Näistä muutoksista johtuen hallinnossa tehtiin
vastaavia tehtäväalueiden yhdistämisiä. Yhtymähallitus muutti 21.5.2013 Kuntayhtymäpalvelujen (KYP)
toimialan ’Yhteiset palvelut’ (YP) –tulosalueeksi 1.1.2014 alkaen. Tulosalueella on viisi yksikköä: Johtajan toimisto, Hallinto- ja kehittämispalvelut, Talous- ja henkilöstöpalvelut, IT-palvelut ja Kiinteistöpalvelut.
1.2
Y HT EIST OIM INT AM EN ET T ELYT VUO N NA 2013
Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen, organisaatiomuutokseen ja liikkeenluovutukseen
liittyen käytiin yhteistoimintamenettely kaikilla kuntayhtymän toimialoilla (Oamk, OSAO, KYP). Organisaatiomuutokset käsiteltiin yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa edustuksellisesti henkilöstötoimikunnissa, työpaikkakokouksissa ja välittömästi niiden työntekijöiden kanssa kehityskeskusteluissa, joiden
palvelussuhteeseen muutoksella oli olennaista vaikutusta. Neuvottelut koskivat mm. mahdollisesti toimi-
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 5/39
alalta toiselle tai liikkeenluovutuksella toiselle työnantajalle siirtyvää henkilöstöä sekä henkilöstöä, joiden
työtehtävissä, palvelussuhteen ehdoissa tai asemassa organisaatiossa tapahtui olennaisia muutoksia.
Ammattikorkeakoulun henkilöstö
Yhteistoimintamenettelyssä käytiin läpi seuraavat asiat ammattikorkeakoulun henkilöstötoimikunnassa ja
yksiköiden työpaikkakokouksissa:
-
henkilöstön asema liikkeenluovutuksessa
-
virkasuhteiden muutos työsopimussuhteiksi (mm. työsopimusten allekirjoittaminen)
-
työsopimussuhteen erot virkasuhteeseen (erillinen taulukko)
-
palvelussuhdemuutokset (virka- ja työehtosopimusten vertailut)
Aikataulu:
-
Ammattikorkeakoulun henkilöstötoimikunta 15.2.2013
-
Ammattikorkeakoulun yksiköiden työpaikkakokoukset:
-
o
Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.3.2013
o
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 21.2.2013
o
Luonnonvara-alan yksikkö 15.4.2013
o
Kulttuurialan yksikkö12.2.2013
o
Liiketalouden yksikkö 2.4.2013
o
Kirjasto 19.2.2013
o
Tekniikan yksikkö 28.2.2013
o
Rehtorin toimisto15.2.2013
Ammattikorkeakoulun, Osekkin, KYPin ja OSAO:n yhteinen henkilöstötoimikunta 23.1.2013
o
Tilaratkaisut, ammattikorkeakoulun organisoitumisen valmistelun nykytilanne ja Monetran
liikkeenluovutus/yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen
o
Tilaratkaisut, ammattikorkeakoulun organisoitumisen valmistelun nykytilanne ja Monetran
liikkeenluovutus
-
Ammattikorkeakoulun, Osekkin, KYPin ja OSAOn yhteinen henkilöstötoimikunta 19.4.2013
o
ammattikorkeakoulun ja Monetran liikkeenluovutukset
Ammattiopisto
Ammattiopiston osalta organisaatiomuutokset vaikuttivat lähinnä ammattiopiston hallinnon järjestämiseen. Yhteistoimintamenettely käytiin edustuksellisesti OSAOn henkilöstötoimikunnassa ja välittömästi
henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa ainoastaan sellaisten työntekijöiden kanssa, joiden tehtäviin
hallinnon uudelleen organisoinnilla oli vaikutuksia.
Aikataulut:
-
Ammattiopiston henkilöstötoimikunta (yhteiskokous) 23.1.2013
o
-
Tilaratkaisut ja Monetran liikkeenluovutus/yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen
Henkilöstötoimikuntien yhteiskokous 19.4.2013
Kuntayhtymäpalvelut
Kuntayhtymäpalveluiden osalta organisaatiomuutokset vaikuttivat palveluiden järjestämiseen. Palvelurakennemuutokset käytiin läpi Osekkin ja KYPin henkilöstötoimikunnissa ja kuntayhtymäpalveluiden työpaikkakokouksessa. Palvelurakennemuutoksia koskevien linjausten selvittyä järjestettiin työpaikkakoko-
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 6/39
us yhteistoimintamenettelyn käynnistämiseksi ja henkilöstön informoimiseksi. Työpaikkakokouksen jälkeen käytiin henkilökohtaiset kehityskeskustelut.
Aikataulu:
-
KYPin työpaikkakokous 25.1.2013
-
IT -palvelujen työpaikkakokous 25.1.2013
-
Kiinteistöpalvelujen työpaikkakokous 15.1.2013
-
Osekkin, KYPin, OSAOn ja Oamkin yhteinen henkilöstötoimikunta 23.1.2013
o
-
Osekkin, KYPin, OSAOn ja Oamkin yhteinen henkilöstötoimikunta 19.4.2013
o
1.3
Tilaratkaisut ja Monetran liikkeenluovutus/yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen
Ammattikorkeakoulun ja Monetran liikkeenluovutukset
YHTEISTOIMINTA
Osekkin yhteistoimintaohjeistusta päivitettiin 10.6.2013 yhtymähallituksen päätöksellä (§ 85). Yhteistoimintaohjeistuksen päivittämisen tarve tuli ajankohtaiseksi Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen liittyen. Ammattikorkeakoulun toiminta ja henkilöstö siirtyivät liikkeenluovutuksella nykyiseltä ylläpitäjältä Oulun ammattikorkeakoulu osakeyhtiöön 1.1.2014 lukien. Yhtiöittämisen ja liikkeen luovutusten
rinnalla Oulun seudun koulutuskuntayhtymä aloitti organisaatiouudistuksen.
Organisaatiomuutoksiin valmistauduttiin laatimalla Osekkin yhteistoimintaohjeistus ja Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n yhteistoimintasopimus sovellettaviksi 1.1.2014 lukien. Yhteistoimintasopimus- ja ohjeistus
sisältävät mm. yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan organisoitumisen ja asiapiirin. Asiakirjat
valmisteltiin yhteistoiminnassa työnantajan, henkilöstöjärjestöjen ja työsuojeluorganisaation edustajien
kanssa ja käsiteltiin Osekkin henkilöstötoimikunnassa 13.5.2013.
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) työnantajana ja kuntayhtymän työntekijöitä edustavat järjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY, Oulu ry sekä Tekniikka ja Terveys KTN ry neuvottelivat uuden
Sopimuksen luottamusmiehistä. Vuoden 2014 alusta voimaan astuva sopimus allekirjoitettiin 12.8.2013
paikallisneuvottelussa.
1.4
T YÖ SUO JEL UO RG AN IS AAT IO
Osekkin yhteistoimintasopimukseen sisältyy kuvaus kuntayhtymän työsuojeluorganisaatiosta. Osekkin
henkilöstötoimikunta toimii myös työsuojelutoimikuntana. Työnantaja on nimennyt työsuojelun yhteistoimintaa varten edustajan, työsuojelupäällikön. Henkilöstön valitseman työsuojeluvaltuutetun uusi toimintakausi on 1.1.2014- 31.12.2017. Syksyllä 2013 järjestettiin työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun valintaa koskeva vaali. Työsuojeltuvaltuutetun toimialueeseen kuuluu Oulun seudun koulutuskuntayhtymä
sisältäen sekä ammattiopiston että kuntayhtymäpalvelut. Työpaikan henkilöstöä suhteessa työnantajaan
ja muihin tahoihin työyhteisöä koskevissa asioissa edustaa työyhteisövaltuutettu (työsuojeluasiamies),
jonka valitsee tehtäväänsä vaaleilla työpaikan henkilöstö kerrallaan nelivuotiskausiksi.
Paikallinen sopimus työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä allekirjoitettiin 14.10.2013. Sopimuksessa on
otettu huomioon työsuojeluvaltuutettua koskevan kiinteän vapautuksen määrän laskennassa KT:n ja
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 7/39
työntekijäjärjestöjen 24.11.2011 päiväyksellä allekirjoitettuun sopimukseen sisältyvät työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytyksiin liittyvät sopimusmuutokset. Uudessa sopimuksessa Osekkin työsuojeluvaltuutetun aikaresurssia lisättiin aikaisemmasta 30 tunnista 40,25 tuntiin viikossa. Osekkissa työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö jakautuu yhdelle varsinaiselle, kokoaikaiselle työsuojeluvaltuutetulle ja yhdelle varavaltuutetulle.
1.5
HENKILÖSTÖTOIMIKUNT A
Kuntayhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen henkilöstötoimikunta, jossa työnantajan lisäksi ovat edustettuina kaikki henkilöstöjärjestöt. Henkilöstötoimikunta toimii myös
yhtymän työsuojelutoimikuntana ja tasa-arvotoimikuntana.
Taulukko 1: Kuntayhtymän henkilöstötoimikunta vuosina 1.8.2012 – 31.12.2013
Varsinainen jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Työntekijöiden edustajat
Harju Teija (Oamk)
Kekkonen Alpo (Oamk)
Karhunen Jouko (Oamk)
Isopoussu-Koponen Lea (Oamk)
Nissilä Sirkka-Liisa (KYP)
Finnilä Niko (OSAO)
Vitikka Veikko (OSAO)
Paananen Ulla Kristiina (Oamk)
Hokajärvi Raili, työsuojeluvaltuutettu (Oamk)
Arola Ritva (Oamk)
Pasma Tuovi, työsuojeluvaltuutettu (OSAO, KYP)
Karjalainen Sirpa (OSAO, KYP)
Työnantajan edustajat
Paloniemi Jarmo, kuntayhtymän johtaja, pj.
Niemelä-Pentti Saija (OSAO)
Paaso Jouko (Oamk)
Lankila Annukka (KYP, 1.7. alk. Oamk)
Ojutkangas Anssi (KYP)
Rasinkangas Mauri (KYP) 30.9.2013 saakka
Heikkinen Petri (KYP) 1.10.2013 alkaen
1.6
Mäntynen Eeva-Maija (KYP)
Pirilä Vesa (OSAO)
Kimari Risto (Oamk)
Remes Timo (KYP)
Huotari Olli-Pekka (KYP)
Ulén Sanna (OSAO)
P AL VEL U SSU H D ET YÖ R Y HM Ä
Osekkin 1.1.2014 voimaan astuneessa yhteistoimintaohjeessa on määritelty osana yhteistoimintaa palvelussuhdeasioiden kehittämistyöryhmä, jonka tehtäviin kuuluvat:

virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanojen koordinointi ja valmistelu, johon sisältyy tehtävien
vaativuuden arvioinnit, henkilökohtaisten työsuoritusten arvioinnit, mahdollisesti ryhmäpalkitsemisjärjestelmän ja tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto ja kehittäminen,

yhteneväisen palkkapolitiikan toteuttaminen ja palkkausjärjestelmien kehittäminen,

muiden palvelussuhdeasioiden kehittäminen ja ohjeistaminen,

kouluttaminen ja tiedottaminen,

palkkausjärjestelmien valvonta, arviointi ja kehittäminen.
Kesäkuuhun 2013 saakka vastaavia valmistelevia tehtäviä hoiti palkkauksenkehittämistyöryhmä. Kuntayhtymän johtajan päätöksellä perustettiin palvelussuhdetyöryhmä, jonka kokoonpanoon kuuluvat mm.
kaikki pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet sekä toimialojen ja henkilöstöhallinnon edustus. Kuntayhtymän johtaja toimii ryhmän puheenjohtajana ja henkilöstösihteeri sihteerinä.
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 8/39
2 Osekkin henkilöstöstrategian toteuttam inen
Kuntayhtymän henkilöstöstrategiassa on linjattu, että kuntayhtymän henkilöstöasioiden kehittäminen
perustuu prosessijohtamiseen ja työkaariajatteluun. Vuonna 2013 toiminnassa organisaatiouudistuksen
ohella keskityttiin palkanmaksu- sekä palkkaus- ja palkitsemisprosessin toimivuuteen, henkilöstön työhyvinvointiin, rekrytointiprosessiin sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
Kuva 1: Osekkin ja sen toimialojen keskeiset henkilöstöprosessit
2.1
P AL K AN M AK SU SEK Ä P AL K K AU S- J A P AL K IT SEM ISPRO SES SIT
Vuonna 2013 palkanmaksuprosessin kehittäminen jatkui palkkalaskelman sähköistämisellä. Ensimmäisen kerran verkkopalkka oli käytettävissä 31.1.2013 palkanmaksun yhteydessä. Verkkopalkka on palvelu, jossa palkansaaja saa palkkalaskelmansa sähköisesti verkkopankkiinsa.
Oulun seudun koulutuskuntayhtymästä siirtyi 1.8.2013 lukien talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät hoidettavaksi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen, Monetra Osakeyhtiöön, seuraavilta osin:
palkanlaskenta, eläkeasiamiehen palvelut, ostolasku- ja ostoreskontrapalvelut, myyntilasku- ja myyntireskontrapalvelut, kirjanpitopalvelut ja maksuliikennepalvelut. Myös henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmien pääkäyttäjyydet siirtyivät Monetraan.
Monetra Oy:n palvelukseen siirtyi liikkeenluovutuksen yhteydessä yhteensä 15 työntekijää. Muutokseen
liittyvät ohjaus- ja projektiryhmät työskentelivät läpi vuoden tavoitteena hallitun muutoksen läpivieminen.
Samanaikaisesti käynnissä ollut taloushallinnon ohjelmistojen uudistaminen toi muutosprosessille lisähaasteen.
Palkanmaksuun liittyen työstettiin vastuumatriisia ja rajapintataulukkoa aina vuoden 2013 loppuun saakka. Palkanmaksuprosessiin liittyvät aikataulut, vaiheet, toimijat ja toimenpiteet kirjattiin ja vastuutettiin.
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 9/39
Vastuumatriisissa kuvataan Monetra Oy:llä tehtävä peruspalvelu sekä mahdolliset erilliskustanteiset lisäpalvelut. Palkkamateriaalin lähettäminen ja yhteydenpito palkanlaskentaan toimivat suojattuja yhteyksiä
pitkin. Palkanmaksupäivät säilyivät ennallaan. Ammattikorkeakoulun osalta valmisteltiin yhtiöittämiseen
liittyen palkkarakenteen muuttamista uuden sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaiseksi.
Henkilöstöhallintoon kuuluvia muita tehtäviä jäi Osekkiin hoitamaan neljä työntekijää. Kuntayhtymäpalveluista siirtyi kesän 2013 aikana henkilöstöjohtaja ja kolme työntekijää Oamkin hallinto- ja henkilöstöpalveluihin. Virka- ja työehtosopimuksiin liittyvä tulkinta ja neuvontatyö säilyivät työnantajalla.
2.2
REKRYTOINTIPROSESSI
Yhtymätasoisen rekrytointi-, täyttölupa- ja uudelleen sijoittamistarkastelun varmistamiseksi perustettiin
erillinen työryhmä, joka aloitti työnsä syyskuussa 2012. Ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen vuoksi täyttölupatyöryhmä jakautui kahteen erilliseen työryhmään 1.8.2013. Osekkin täyttölupatyöryhmä käsitteli
1.1. - 31.12.2013 167 täyttölupaa, joista 60 koski toistaiseksi voimassa olevan tehtävää ja 107 määräaikaista tehtävää. Ammattikorkeakoulun täyttölupatyöryhmä käsitteli 1.8.-31.12.2013 118 täyttölupaa, joista 46 oli toistaiseksi voimassa olevaa tehtävää ja 72 määräaikaista tehtävää. Osekkissa on toteutunut
vuoden aikana neljä uudelleensijoitusta.
2.3
H E N K I L Ö ST Ö N O S AAM I S E N K E H I T T ÄM I N E N
Henkilöstön osaamisen kehittämiseen on panostettu vuosina 2010 – 2013 ottamalla käyttöön osaamisen
johtamisen toimintamalliin sisältyviä käytäntöjä. Opetushenkilöstön osaamisprofiileja on kuvannettu yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa opetushallituksen rahoittamassa Osaava Verso –
hankkeessa, jossa on mukana Oulun seudun ammattiopiston eri yksiköiden opetushenkilöstöä. Tähän
mennessä on määritelty seuraavien alojen osaamisprofiilit:
-
2010-2011: Osaava verso 1: hotelli-, ravintola- ja cateringala, liiketalousala, sosiaali- ja terveysala
sekä tieto- ja liikennetekniikka-ala.
2010-2011: Määriteltiin koko Osekkin henkilöstöltä edellytettävät kaikille yhteisen osaamisen alueet
2011-2012: Osaava verso 2: kone- ja metalliala, prosessiteollisuusala, käsi- ja taideteollisuusala,
autoala, elintarvikeala
2012-2013: Osaava verso 3: logistiikka-ala, maatalousala, metsätalousala, rakennusala, sähkö- ja
automaatioala, matkailuala
2013-2014: Osaava verso 4: puutarhatalousala, kauneudenhoitoala, hiusala, laboratorioala, suunnitteluassistentti, lääkeala, pintakäsittelyala
Henkilöstökoulutuksen tavoitteet määräytyvät ensisijassa työyhteisön tarpeista siten, että ammattiosaamisensa kehittämisestä on vastuussa henkilö itse. Säännölliset kehityskeskustelut ovat perustana työntekijän ja työyhteisön kehittämiselle. Niissä selvitetään koulutustarpeita, sovitaan koulutuksen sisällöstä
ja muodoista sekä koulutuksen toteuttamisen pelisäännöistä.
Henkilökohtaiset kehityskeskustelut perustuvat edelliselle vuodelle sovittuihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin sekä kuntayhtymän/toimialan strategiaan ja sekä toimialan kärkihankkeisiin ja painopistealueisiin,
jotka täsmentyvät yksikkökohtaisiksi tavoitteiksi.
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 10/39
Henkilökohtaisten kehityskeskustelujen tavoitteena on:

arvioida tavoitteiden toteutumista ja antaa molemmin puolin palautetta kuluneen vuoden toiminnasta,

keskustella ja sopia henkilökohtaisista tavoitteista ja resursseista,

päivittää tarpeen mukaan tehtävänkuvaus,

keskustella ja sopia osaamisen kehittämisen toimenpiteistä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä,

keskustella ja antaa molemmin puolin palautetta yhteistyön toimivuudesta ja sen kehittämisestä sekä
arvoista ja

arvioida henkilökohtaista ja työyhteisön työhyvinvointia.
Taulukko 2: Kehityskeskusteluprosentit toimialoittain vuosina 2008 – 2013
toteuma tavoite
2008
Ammattiopisto
89,4 %
Ammattikorkeakoulu
96,0 %
Kuntayhtymäpalvelut
76,9 %
2009
2010
2011
91,3 % 90,1 %
98,0 % 98,0 %
100,0 % 100,0 %
2012
2013
2013
97,2 % 100,0 %
88,1 % 100,0 %
84,6 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %
92,1 %
91,8 %
94,5 %
94,5 %
Oulunseudun ammattiopiston opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus parani, mutta tavoitteeseen ei
vielä päästy.
Taulukko 3: Opettajien pätevyys
2008
Ammattiopisto
muodollinen kelpoisuus
2.4
81,1 %
2009
2010
2011
2012
84,1 %
83,4 %
85,9 %
87,7 %
toteuma tavoite
2013
2013
90,9 %
91,7 %
M AT K AH AL L INT A
M2-matkahallintajärjestelmä on käytössä koko kuntayhtymässä. Ohjelmassa hoidetaan kuntayhtymän
henkilöstön matkasuunnitelmien hyväksyntä sekä matkalaskujen, kilometrikorvausten ja kuluveloitusten
maksatus. Ohjelmalla hoidetaan myös ulkoisten koulutuspäivätietojen kerääminen. Suomen matkatoimistosta tilatut matkatoimistotapahtumat siirtyvät liittymän kautta ohjelmaan, jossa ne kohdistetaan ja tiliöidään oikealle matkalle.
1.8.2013 Monetra Oy on hoitanut liittymät muihin ohjelmiin/ohjelmista sekä koulutuspäivätietojen siirrot.
Vuoden 2014 alusta myös maksatus ja kirjanpitoon siirto tehdään Monetralla. Suurin osa toiminnoista jäi
Osekkin hoidettavaksi, koska oma ohjelma oli räätälöity kuntayhtymän tarpeisiin sopivaksi. Oamk Oy
käyttää samaa ohjelmaa, molemmilla organisaatioilla on oma pääkäyttäjä. Oamk Oy:n kanssa laaditaan
palvelusopimus ohjelman käytöstä.
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 11/39
3 Henkilöstön määrä ja rakenne
3.1
H EN K IL Ö ST ÖN M ÄÄR Ä J A P AL V EL U SSU HT EEN M UOT O
Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kokonaishenkilöstömäärä oli 31.12.2013 yhteensä 1 831 henkilöä.
Edelliseen vuoteen verrattuna kokonaishenkilöstömäärä väheni 121 henkilöllä (-6,2 %). Kun kokonaishenkilöstömäärästä vähennetään virkavapaalla olevat henkilöt (virkavapauden perusteena ovat toisen
vakanssin hoitaminen kuntayhtymässä tai toisen työnantajan palveluksessa, vanhempainloma / äitiysloma, hoitovapaa, opintovapaa ja vuorotteluvapaa), saadaan todelliseksi henkilöstömääräksi 1 713 henkilöä, mikä on hieman alle asetetun tavoitteen (0,5 %).
Taulukko 4: Henkilöstömäärä 2008 – 2013 vuoden viimeisen päivän mukaan
Todellinen henkilöstömäärä
31.12.
2008
ammattiopisto
742
ammattikorkeakoulu
785
kuntayhtymäpalvelut
92
2009
861
839
92
2010
941
841
83
2011
928
777
144
2012
903
753
163
2013 ta2013
891
890
721
810
101
161
OSEKK
1792
1865
1849
1819
1713
1619
1861
Henkilöstömäärä yksiköittäin löytyy taulukosta 6. Henkilöstöraportin henkilöstön lukumäärää koskevat
tiedot on kerätty vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan.
Henkilöstön määrä vaihtelee kuukausittain johtuen sijaisten, tuntiopettajien, avoimen viranhoitajien, oppilasharjoittelijoiden, projektityöntekijöiden ja muiden määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien vaihtuvuudesta.
Taulukko 5: Henkilöstömäärä kuukausittain vuonna 2013
2013 Tammi Helmi Maalis Huhti
Ammattiopisto
909
920
919
913
Ammattikorkeakoulu
802
748
790
800
Kuntayhtymäpalvelut 160
158
159
160
OSEKK
1871
1826
1868
1873
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Touko
900
741
160
1801
Kesä
845
709
161
1715
Heinä
830
653
158
1641
Sivu 12/39
Elo
897
743
102
1742
Syys
898
765
101
1764
Loka
916
796
101
1813
Marras Joulu
916
891
794
722
100
101
1810
1714
keskiarvo
896
755
135
1787
31.12. Ta2013
2013
891
891
721
810
101
161
1 713 1 862
Kuva 2: Osekkin henkilöstömäärän kehitys suhteessa opiskelijamäärän kehitykseen 2000 – 2013
Opiskelijamäärä: Osekkin valtionosuusrahoituksen perustana oleva opiskelijamäärä (opetushallinnon tilastointipäivien 20.1. ja 20.9. aritmeettinen keskiarvo) vuosina 2001 – 2013; ammattikorkeakoulun osalta huomioitu läsnä olevat
opiskelijat.
Osekkin valtionosuusrahoituksen perustana oleva opiskelijamäärä on kasvanut kuntayhtymän perustamisvuodesta lukien, mutta kasvu taittui vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön aloituspaikkaleikkausten myötä. Vuosien 2000 - 2013 välillä Osekkin kokonaisopiskelijamäärä kasvoi 44 %.
Henkilöstömäärä suhteessa opiskelijamäärään on kuitenkin pysynyt ennallaan aina vuodesta 2000 lukien. Henkilöstömäärään lasketaan kokonaishenkilöstömäärä.
Kuva 3: Opiskelijoita suhteessa henkilökuntaan vuosina 2000 - 2013
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 13/39
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
500
Opetushenkilsötön osuus
835
Vakituisten osuus
0
0
20
43
27
90
148
42
37
149
107
179
70
33
765
12
3
2
4
1
13
4
5
44
136
39
35
145
106
166
66
28
721
76 %
44 %
49 %
68 %
77 %
76 %
36 %
82 %
68 %
4%
59 %
74 %
88 %
92 %
75 %
65 %
0%
62 %
48
25
120
78
97
109
132
20
64
123
45
33
67
961
8
6
6
4
7
6
8
1
7
7
2
1
7
70
40
53 %
19
42 %
114
75 %
74
74 %
90
89 %
103
62 %
124
81 %
19
74 %
57
68 %
116
76 %
43
58 %
32
75 %
60
60 %
891 71,8 %
3%
5%
56 %
88 %
81 %
76 %
84 %
79 %
61 %
73 %
72 %
50 %
78 %
69 %
1
1
27
50
28
105
10
1831
Työllistetyt
1
1
11
8
5
26
19
4
10
15
9
4
18
131
1
1
1
38
28
9
8
6
3
23
22
5
104
3
3
9
0
6
0
0
1
4
3
0
3
29
15
10
13
2
5
6
4
1
7
9
6
4
3
85
0
0
7
6
1
14
216
67
203
Sivu 14/39
1
1
3
27
6
0
Määräaikainen tukipalveluhenkilöstö
52
51
74
49
90
12
26
72
21
13
30
491
28
14
39
8
13
21
19
3
20
23
6
12
13
219
344
Sivutoimiset tuntiopettajat
2
11
7
14
15
16
20
0
85
Todellinen henkilöstömäärä 31.12.2013
Kaikki yhteensä
113
7
1
13
7
20
2
28
191
virkavapaalla yhteensä
KUNTAYHTYMÄPALVELUT
Yhtymäpalvelut
Kiinteistöpalvelut
IT-palvelut
Yhteensä
3
13
18
89
76
119
26
Kokonaishenkilöstömäärä 31.12.2013
OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO
Hallintoyksikkö
Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö
Haukiputaan yksikkö
Kaukovainion yksikkö/liiketalous
Kaukovainion yksikkö/tekniikka
Kempeleen yksikkö
Kontinkankaan yksikkö
Limingan yksikkö
Muhoksen yksikkö
Myllytullin yksikkö
Pikisaaren yksikkö
Pudasjärven yksikkö
Taivalkosken yksikkö
Yhteensä
2. Määräaikainen opetushenkilöstö
OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU
Rehtorin toimisto
Opettajakorkeakoulu
Luonnonvara-alan yksikkö
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Liiketalouden yksikkö
Tekniikan yksikkö
Kulttuurialan yksikkö
Kirjastoyksikkö
Yhteensä
Vakituinen tukipalveluhenkilöstö
KOKONAISHENKILÖSTÖMÄÄRÄ
31.12.2013
1. Vakituinen opetushenkilöstö
Taulukko 6: Henkilöstön määrä toimialoittain / yksiköittäin 31.12.2013
1
3
2
1
0
0
0
6
1
4
26
49
26
101
73 %
86 %
96 %
85 %
0%
118
1713
71 %
62 %
1
2
Palvelussuhteen muoto:
Pääasiallinen palvelussuhde kuntayhtymässä on vakituinen virka- tai työsuhde. Vakituisten viranhaltijoiden/työntekijöiden osuus kasvoi edelleen ollen 72,9 % henkilöstömäärästä (+3,6 %). Vakituisen henkilöstön määrä oli 1 335 henkilöä (2012: 1 360 henkilöä). Määräaikaisia oli 496 henkilöä eli 27,1 % henkilöstöstä (2012: 30,7%).
Kuntayhtymän henkilökunnasta 61,1 % kuului opetushenkilöstöön (2012: 61,0 %). Opetushenkilöstöstä
74,7 % oli vakituisessa virkasuhteessa (2012: 70 %).
Palvelussuhteen mukaan eriteltynä suhteellisesti ja määrällisesti eniten väheni sivutoimisten opettajien
määrä. Myös määräaikaista opetushenkilöstöä palkattiin edellisiin vuosiin verrattuna vähemmän.
Taulukko 7: Kuntayhtymän henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna vuosina 2008 – 2013
Kokonaishenkilöstön
PALVELUSSUHTEEN LAATU
Vakituinen opetushenkilöstö
Vakituinen tukipalveluhenkilöstö
Määräaikainen opetushenkilöstö
Sivutoimiset tuntiopettajat
Määräaikainen tukipalveluhenkilöstö
Työllistetyt
2008
675
431
282
106
193
2
2009
763
484
257
128
213
0
2010
790
508
280
141
235
1
2011
832
528
255
118
213
6
2012
834
518
249
107
236
8
muutos
2013
%
835
0,1 %
500 -3,5 %
216 -13,3 %
67 -37,4 %
203 -14,0 %
10 25,0 %
YHTEENSÄ
1689
1845
1955
1952
1952
1831
Kuva 4: Kuntayhtymän henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna 2008 – 2013
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 15/39
-6,2 %
Ammattiopisto:
Ammattiopiston kokonaishenkilöstömäärä oli 961, vähennystä edellisestä vuodesta -1,4 %. Kun kokonaismäärästä vähennetään virkavapaalla olevat henkilöt (70 henkilöä), saadaan todelliseksi henkilöstömääräksi 891, mikä on noin 3 % suurempi vuonna 2012 ja asetetun henkilöstömäärätavoitteen mukainen
(890).
Henkilöstömäärä kasvoi Kempeleen yksikössä (+7,3 %, 7 henkilöä) ja Haukiputaan yksikössä (+5,6 %, 6
henkilöä). Suhteellisesti eniten henkilöstömäärä väheni Kontinkankaan yksiköissä (-7,5 %, 10 henkilöä),
Kontinkankaan yksikkö on edelleen henkilöstömäärältään suurin yksikkö (124 henkilöä) ja pienimpiä ovat
Limingan yksikkö ja Aiukuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö (19 henkilöä). Hallintoyksikössä työskenteli 4,5
% ammattiopiston henkilöstömäärästä (vuonna 2012: 4,9 %).
Ammattiopistossa vakituisen henkilöstön osuus nousi edellisesti vuodesta ollen 73,9 % henkilökunnasta
(2012: 72 %). Opetushenkilöstön osuus 67,7 % laski hieman (2012: 69 %). Vakituisen opetushenkilöstön
osuus koko henkilöstöstä kasvoi edelleen ollen 51,1 % (2012: 49,4 %). Opetushenkilöstöstä vakituisessa
virkasuhteessa toimi 75,4 % (2012: 73 %). Määräaikaisen opetushenkilöstön osuus väheni 13%. Yksikkökohtaisesti tarkasteltuna eniten vakituisia palvelussuhteita oli Kaukovainion tekniikan yksikössä (80 %)
ja Kontinkankaan yksikössä (81 %), vähiten Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikössä (42 %).
Kuva 5: Ammattiopiston henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna vuosina 2009 – 2013
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 16/39
Ammattikorkeakoulu:
Ammattikorkeakoulun henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden lopussa 765 henkilöä (-4,9 % edellisvuodesta). Kun kokonaishenkilöstömäärästä vähennetään virkavapaalla olevat henkilöt (44), saadaan todelliseksi henkilöstömääräksi 721, mikä on noin 3 % pienempi kuin edellisvuona ja lähes 11 % pienempi
kuin asetettu henkilöstömäärätavoite (820). Suhteellisesti ja määrällisesti eniten henkilöstömäärä kasvoi
Rehtorin toimistossa (+89 %, 64 henkilöä) organisaatiomuutosten johdosta. Suhteellisesti eniten henkilöstömäärä väheni Tekniikan yksikössä (-28 %, 65 henkilöä). Henkilöstömäärältään suurin yksikkö oli
edelleen Tekniikan yksikkö (166 henkilöä), jossa työskenteli noin viidennes ammattikorkeakoulun henkilöstöstä. Henkilöstömäärältään pienin yksikkö oli Luonnonvara-alan yksikkö (35 henkilöä) ja Ammatillinen
opettajakorkeakoulu (39 henkilöä). Rehtorin toimistossa työskenteli 19 % toimialan henkilöstömäärästä
(vuonna 2012: 10 %).
Ammattikorkeakoulussa vakituisen henkilöstön osuus oli 68 % (2012: 63 %). Opetushenkilöstön osuus
laski hieman edellisestä vuodesta ollen 62 % henkilöstöstä (2012: 65 %). Vakituisen opetushenkilöstön
osuus oli 45,1 % (2012: 43,3 %). Opetushenkilöstöstä vakituisessa virkasuhteessa toimi 72,5 % (2012:
66,3 %). Suhteellisesti eniten kasvoi vakituisen tukipalveluhenkilöstön määrä (-30,7%). Suhteellisesti
eniten laski sivutoimisen opetushenkilöstön määrä. Yksikkökohtaisesti tarkasteltuna eniten vakituisia
palvelussuhteita oli Liiketalouden yksikössä (77 %), Rehtorin toimistossa (76%) ja Tekniikan yksikössä
(76%), vähiten Kulttuurialan yksikössä (36 %).
Kuva 6: Ammattikorkeakoulun henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna 2009 – 2013
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 17/39
Kuntayhtymäpalvelut:
Kuntayhtymäpalvelujen kokonaishenkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa 105 henkilöä, joista yhtymäpalveluissa työskenteli 27, kiinteistöpalveluissa 50 ja IT-palveluissa 28. Kun kokonaishenkilöstömäärästä
vähennetään virkavapaalla olevat henkilöt, saadaan todelliseksi henkilöstömääräksi 101. Henkilöstömäärä laski edellisestä vuodesta 39 % organisaatiomuutoksista johtuen. Henkilöstö- ja talouspalveluista siirtyi 1 henkilöä Monetra Oy:lle liikkeenluovutuksessa ja 3 henkilöä siirtyi Oamkin Rehtorin toimistoon. ITpalveluista siirtyi 28 henkilöä Oamkiin. Vuoden 2013 lopussa kuntayhtymäpalveluissa työskenteli 6 %
yhtymän henkilöstömäärästä (2012: 9 %). Kuntayhtymäpalveluissa vakituisen henkilöstön osuus hieman
nousi edellisestä vuodesta ollen 86 % (2012: 84 %). Yhtymäpalvelujen henkilöstöstä 73 % oli vakituisessa palvelussuhteessa (2012: 74 %), kiinteistöpalveluissa 86 % (2012: 86 %) ja IT-palveluissa 96 %
(2012: 91%).
3.2
O S A- AIK AT Y Ö
Kuntayhtymän henkilöstön palvelussuhteet ovat pääosin kokoaikaisia. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa työskenteli 171 henkilöä eli 9,3 % kuntayhtymän henkilöstöstä (2012: 6,9 %). Osa-aikaisten työntekijöiden määrä lisääntyi hieman edellisistä vuosista. Yleisin osa-aikaisuuden peruste on osa-aikaeläke, 4
% kuntayhtymän henkilöstöstä oli osa-aikaeläkkeellä. . Osa-aikaisen henkilöstön määrä on kunta-alan
keskiarvoa alhaisempi. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilastojen mukaan kunta-alan henkilöstöstä
16,8% toimi osa-aikaisessa työsuhteessa vuonna 2013.
Taulukko 8: Kuntayhtymän osa-aikaisen henkilöstön määrä 2010 - 2013
Osa-aikaisuuden syy
Osa-aikaeläke
Osatyökyvyttömyyseläke
Osa-aikalisä
Opiskelu
Osittainen hoitovapaa
Työntekijän oma pyyntö
Työnantajan määräämä
Osa-aikainen sairausloma
Yhteensä
OSEKK
2010 2011
64
60
17
18
1
1
1
1
15
19
18
19
12
4
2
12
130
134
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
2012
64
22
1
2
16
36
14
13
168
2013
77
25
2
25
20
11
11
171
OSAO
2010
37
11
1
7
3
3
62
Sivu 18/39
2011
36
13
1
2012
46
15
1
2013
54
17
Oamk
2010
24
5
2011
22
4
2012
16
4
2013
21
5
8
5
2
5
70
9
15
7
3
96
13
8
7
7
106
1
6
15
9
2
62
1
7
14
2
4
54
4
21
7
6
58
7
12
4
4
53
Kuva 7: Osa-aikaisten prosenttiosuus henkilöstöstä vuosina 2008 – 2013
3.3
IK Ä- J A SU K U PU OL IR AK EN N E
Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta. Henkilöstön keski-ikä pysyi edellisten vuosien tasolla
(taulukko 8). Suurin ikäryhmä oli 50 - 54 -vuotiaat, joihin kuului 16,8 % kuntayhtymän työntekijöistä. Seuraavaksi suurimmat ikäryhmät olivat 45 - 49 -vuotiaat (16,7 %) ja 55 - 59 -vuotiaat (15,7 %). 60 prosenttia
henkilöstöstä oli yli 45-vuotiaita, miehistä 61,5 % (2012: 52 %) ja naisista 59,2 (2012: 57,8 %). Kuntayhtymän palveluksessa olevista 4,4 % oli alle 30 -vuotiaita, 42 % oli yli 50-vuotiaita ja 11 % oli täyttänyt 60
vuotta. Kuntayhtymäpalveluiden ikä- ja sukupuolijakaumasta ei esitetä yksikkökohtaista erittelyä yksiköiden pienen henkilöstömäärän vuoksi.
Taulukko 9: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna 2013
2013
Ikä
15-19
20-24
25-29
30-34
35-39
40-44
45-49
50-54
55-59
60-64
65Yhteensä
2013
2013
2011
2010
2009
Miehet
1
6
21
64
108
108
127
137
132
91
4
799
Miehet
43,6 %
44,3 %
43,6 %
44,7 %
43,7 %
Osekk
Naiset
0
21
31
86
153
130
178
170
155
104
4
1032
Naiset
56,4 %
55,7 %
56,4 %
55,3 %
56,3 %
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Yht.
1
27
52
150
261
238
305
307
287
195
8
1831
Miehet
0
2
9
36
44
49
82
82
66
57
1
428
Miehet
44,5 %
44,3 %
43,1 %
45,0 %
45,4 %
OSAO
Naiset
0
12
11
38
83
57
98
95
84
54
1
533
Naiset
55,5 %
55,7 %
56,9 %
55,0 %
54,6 %
Sivu 19/39
Yht.
0
14
20
74
127
106
180
177
150
111
2
961
Miehet
1
4
10
22
53
50
34
47
54
33
2
310
Miehet
40,5 %
41,3 %
42,7 %
45,8 %
43,6 %
Oamk
Naiset
0
9
18
44
65
71
73
67
62
43
3
455
Naiset
59,5 %
58,7 %
57,3 %
54,2 %
56,4 %
Yht.
1
13
28
66
118
121
107
114
116
76
5
765
Kuva 8: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuosina 2012 ja 2013
Kuva 9: Henkilöstön ikäjakauma vuosina 2008 – 2013
Toimialoista nuorin henkilöstö oli edelleenkin ammattikorkeakoulussa, jossa keski-ikä oli 45,5 vuotta.
Kuntayhtymäpalveluissa ja ammattiopistossa keski-ikä oli sama 46,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä toimialoittain ja yksiköittäin esitetään taulukossa 10.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilastossa vuodelta 2012 kunta-alan henkilöstön keski-ikä oli 45,6 vuotta, opetusalalla 45,4 ja KVTES 45,5 vuotta
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 20/39
Kuva 10: Henkilöstön keski-ikä toimialoittain 2008 – 2013
Taulukko 10: Henkilöstön keski-ikä toimialoittain ja yksiköittäin 2008 – 2013
2008
2009
2010
2011
2012
2013
AMMATTIOPISTO
Hallintopalvelut
Aikuis- ja työpaikkakoulutuspalvelut
Haukiputaan yksikkö
Kaukovainion yksikkö, liiketalous
Kaukovainion yksikkö, tekniikka
Kempeleen yksikkö
Kontinkankaan yksikkö
Limingan yksikkö
Muhoksen yksikkö
Myllytullin yksikkö
Pikisaaren yksikkö
Pudasjärven yksikkö
Taivalkosken yksikkö
45,1
40,0
44,7
47,1
44,1
48,3
45,7
48,7
38,1
45,0
46,8
48,1
45,5
40,5
46,2
46,9
44,3
47,7
46,1
48,7
38,1
46,9
46,7
46,1
42,8
50,9
45,8
39,9
47,7
46,9
44,0
47,5
46,3
48,8
41,3
47,6
46,5
44,7
42,7
51,6
45,8
41,2
47,3
47,9
44,6
46,4
46,5
49,6
39,3
47,1
47,0
46,6
41,4
50,7
46,5
41,5
47,0
49,1
45,4
46,9
46,9
49,9
41,2
47,5
46,2
46,3
45,2
51,3
46,7
42,5
45,4
48,3
45,4
48,1
47,8
50,6
41,0
46,6
46,8
46,5
45,8
52,2
AMMATTIKORKEAKOULU
43,3
43,6
43,7
44,4
44,6
45,5
Rehtorin toimisto
36,1
37,4
37,3
38,6
38,9
43,3
Opettajakorkeakoulu
Luonnonvara-alan yksikkö
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Liiketalouden yksikkö
Tekniikan yksikkö
Kulttuurialan yksikkö
Kirjastoyksikkö
49,6
45,4
48,0
43,7
44,6
38,3
39,9
50,5
45,9
47,4
43,4
44,7
39,3
40,3
49,2
45,4
48,1
43,0
45,4
40,6
40,9
46,5
45,4
48,4
45,8
46,3
42,2
42,3
46,7
45,3
48,0
45,8
47,3
42,0
42,9
47,8
46,2
48,7
47,5
47,9
41,7
44,9
KUNTAYHTYMÄPALVELUT
Yhtymäpalvelut
Kiinteistöpalvelut
IT-palvelut
47,9
43,5
52,3
47,2
43,7
50,7
48,6
46,2
51,0
45,8
48,1
49,9
39,3
45,9
48,9
48,2
40,6
46,7
47,9
49,5
42,8
KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ
45,4
45,4
46,0
45,3
45,7
46,3
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 21/39
Sukupuolijakauma:
Kuntayhtymän sukupuolirakenne on edelleen suhteellisen tasa-arvoinen. Naisten osuus henkilöstä oli
56,4 % ja miesten 43,6 % (2012: naisia 55,7 % ja miehiä 44,3 %).
Kuntayhtymän sukupuolijakauma on tasapuolisempi kuin kunta-alalla yleensä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilastojen mukaan neljä viidesosaa kunta-alan henkilöstöstä oli naisia.
Osekk
Kuntayhtymäpalvelut
Ammattiopisto
Ammattikorkeakoulu
Kuva 11: Henkilöstön sukupuolijakauma 2013 (2012) Osekkissa ja toimialoilla
Eläköityminen:
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 22/39
Kuva 12: Eläkeiän saavuttavat 2015 – 2025
Seuraavan viiden vuoden aikana kuntayhtymässä (OSAO + KYP) jää eläkkeelle noin 122 työntekijää ja
ammattikorkeakoulussa noin 81 henkilöä. Ammattiopistossa eläkkeelle jää 11,8 %, ammattikorkeakoulussa 10,6 % ja kuntayhtymäpalveluissa 8,7 % vuoteen 2019 mennessä. Seuraavan kymmenen vuoden
aikana kuntayhtymästä eläkkeelle jää yhteensä noin 290 työntekijää, 27% henkilöstöstä.
Kuntayhtymällä ei ole ollut ongelmia henkilöstön saatavuudessa eläköityneen henkilöstön tilalle. Lähivuosien henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon ikääntyvä ja eläkkeelle siirtyvä osa henkilöstöstä.
Kuntayhtymässä eläköityy vuosittain noin 20 – 40 henkilöä.
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 23/39
3.4
H EN K IL Ö ST ÖN VAI HT U VU U S
Kuntayhtymästä erosi vuoden 2013 aikana yhteensä 69 henkilöä, joista eläkkeelle eri syistä jäi 29 henkilöä ja irtisanoutui 39 henkilöä. Lähtövaihtuvuusprosentti laski edellisestä vuodesta ollen 3,8 %. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64,3 vuotta, kaikki eläkelajit huomioiden eläkkeelle siirtyneiden keskiikä oli 60,6 vuotta.
Taulukko 11: Kuntayhtymän palveluksesta vuosina 2009 – 2013 eronneet
Osekk
Eron syy
Irtisanoutuminen
Irtisanottu
Vanhuuseläke
Varhennettu vanhuuseläke
Työkyvyttömyyseläke
Kuollut
Yhteensä
OSAO
2009 2010 2011 2012 2013
28
35
37
45
39
5
1
1
3
0
27
23
28
34
23
0
0
0
0
5
3
1
5
6
1
1
1
1
1
1
64
61
72
89
69
Oamk
2009 2010 2011 2012 2013 2009 2010 2011 2012 2013
9
15
16
25
16
18
20
18
13
14
3
1
1
1
11
13
11
18
14
13
8
14
14
8
4
1
3
3
3
1
1
1
1
1
1
1
26
28
31
48
35
33
30
33
27
24
Lähtövaihtuvuusprosentti 3,8 % 3,1 % 3,7 % 4,6 % 3,8 % 2,9 % 2,8 % 3,2 % 4,9 % 3,6 % 3,8 % 3,4 % 4,0 % 3,4 % 3,1 %
Ammattiopiston palveluksesta erosi 35 henkilöä. Eläkkeelle siirtyi 18 henkilöä, omasta pyynnöstä erosi
16 henkilöä. Lähtövaihtuvuusprosentti laski edellisestä vuodesta ollen 3,6 %. Ammattikorkeakoulun palveluksesta erosi 24 henkilöä. Eläkkeelle siirtyi 9 henkilöä, omasta pyynnöstä erosi 14 henkilöä. Lähtövaihtuvuusprosentti laski hieman edellisestä vuodesta ollen 3,1 %. Kuntayhtymäpalveluiden palveluksesta erosi 10 henkilöä, heistä eläkkeelle jäi 1 henkilö. Kuntayhtymäpalveluista siirtyi Oamkiin ja Monetra
Oy:lle liikkeenluovutuksella 45 henkilöä. Kuntayhtymäpalveluiden lähtövaihtuvuusprosentti nousi edellisestä vuodesta ollen 9,5 % (2012: 8,1 %).
Kuva 13 Lähtövaihtuvuusprosentti kuntayhtymä- ja toimialatasolla 2008 – 2013
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 24/39
4 Työyhteisön hyvinvointi
4.1
T YÖT ER VEY SH UOL L ON J ÄR JEST ÄM INEN J A K U ST AN N U K SET
Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä työterveyshuoltopalvelut tuottaa Suomen Terveystalo Oy. Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen työterveyshuollon ja työterveyspainotteisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon tarvittavine laboratorio- ja röntgentutkimuksineen. Kuntayhtymässä painotetaan ennaltaehkäisevää työterveyshuoltopalvelua.
Työterveyshuollon toiminta perustuu palvelusopimukseen. Toimintaa ohjaa kuntayhtymätasoinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma päivitettiin syksyllä 2013 vuodelle 2014. Kuntayhtymätasoisen työterveyshuollon toimintasuunnitelman lisäksi yksiköissä laaditaan yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat vuosittain yhdessä työterveyden kanssa. Työpaikkaselvitykset ja muu yhteistyö on
toteutettu yksiköissä kunkin yksikön työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti.
Työterveyshuollon tavoitteena on yhdessä kuntayhtymän kanssa pyrkiä vastaamaan työterveyshaasteisiin toimialan painotukset huomioiden. Työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto edistävät yhdessä työn
ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä ja työkykyä työuran eri vaiheissa
sekä työyhteisöjen toimintaa erityisesti muutostilanteissa.
Vuonna 2013 kuntayhtymässä laadittiin työterveyshuollon palvelujen järjestämisen ja koordinoinnin vastuumatriisi. Osekkissa otettiin myös käyttöön Työterveys Extranet -verkkopalvelu, joka toimii yhteisenä
tiedotus- ja yhteydenpitokanavana työterveyshuollon asiakasvastaavien ja asiakasorganisaation välillä.
Palvelussa ylläpidetään muun muassa työterveyshuoltopalveluihin oikeutettujen henkilöiden työsuhdetietoja, tallennetaan muualta kirjoitettuja sairauslomatodistuksia sekä voidaan ajaa erilaisia raportteja.
Taulukossa 12 näkyy työterveyspalvelujen toteumaerittely koko kuntayhtymässä vuosilta 2010–2013
ennaltaehkäisevän työterveyspalvelujen (korvausluokka I) ja sairaanhoitopalvelujen (korvausluokka II)
mukaan. Ennaltaehkäisevän työterveyspalvelujen määrä on vuonna 2013 huomattavasti kasvanut vuoteen 2012 verrattuna. Muun muassa terveystarkastukset ja tutkimukset ovat kasvaneet 47 %. Tietojen
anto, neuvonta ja ohjaus ovat kasvaneet jopa 270 %. Sairaanhoitopalvelujen määrässä on joiltain osin
vuonna 2013 tapahtunut vähennystä vuoteen 2012 verrattuna. Muun muassa vastaanottokäynnit ovat
vähentyneet 13 %. Laboratoriotutkimukset ovat puolestaan vähentyneet 19 %.
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 25/39
Taulukko 12: Työterveyspalvelujen erittely korvausluokkien KL I ja KL II mukaan kuntayhtymässä vuosilta 2010 – 2013
Työterveyspalvelut KL I
Terveystarkastukset ja tutkimukset (kpl)
Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (h)
Työpaikkaselvitykset (h)
Erikoislääkärikonsultaatiot (kpl, työkykyarvioinnissa)
Muut asiantuntija (kpl)
2010
1 289
256
1 893
7
1
2011
1 674
187
2 411
34
12
2012
1 318
81
1 889
30
3
2013
1 939
300
1 057
141
18
Sairaanhoitopalvelut KL II
Vastaanottokäynnit (kpl)
Laboratoriotutkimukset (kpl)
Kuvantaminen (kpl)
Erikoislääkärikonsultaatiot (kpl)
2010
7 007
6 234
773
432
2011
7 533
6 557
976
447
2012
4 662
7 796
950
461
2013
4 035
6 309
674
525
Taulukossa 13 näkyy koulutuskuntayhtymän työterveyshuollon kustannukset, joista työnantajalla on oikeus hakea Kansaneläkelaitokselta kustannusten korvausta. Kustannuksiin sisältyy työterveyshuoltopalvelujen lisäksi myös henkilöstön ensiapukoulutukset ja ensiaputarvikkeet. Työterveyshuollon Kelakustannuskorvaukseen oikeutetut kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat 657 euroa/henkilö (2012:
669 euroa/henkilö). Kustannukset/henkilö saadaan, kun kustannukset jaetaan työterveyshuollon palveluihin oikeutettujen työntekijöiden lukumäärällä.
Taulukko 13: Työterveyshuollon kustannukset ja Kansaneläkelaitoksen maksamat kustannuskorvaukset
kuntayhtymässä vuosilta 2008 – 2013
Työterveyshuollon kustannukset euroina
2008
2009
2010
2011
693 570
770 201
959 724
1 299 369
442
454
543
712
669
657
Kelan maksama korvaus
308 427
340 305
363 814
385 904
397 532
-
Kustannukset Kelan kustannuskorvauksen jälkeen
385 144
429 896
595 910
913 466
833 046
-
245
254
337
501
453
-
Työterveyshuollon kokonaiskustannukset 1)
Kok onaisk ustannuk set/henk ilö
Kustannukset/henkilö
2012
2013
1 230 578 1 186 547
1) Kokonaiskustannukset eivät sisällä ei Kela-korvattavia työterveyspalvelujen kustannuksia (esim. korvausluokka 0)
Kansaneläkelaitos korvaa työterveyshuollosta aiheutuvia tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain mukaan tietyin edellytyksin. Kansaneläkelaitos korvaa hyväksytyistä kustannuksista 60 %
korvausluokassa I ja 50 % korvausluokassa II. Korvausluokassa I on korvauksen määrässä otettu huomioon, että työnantaja on työterveyshuollon kanssa yhteisesti sopinut työkyvyn hallinnan, seurannan ja
varhaisen tuen hallintatavoista. Jos näistä ei olisi sovittu, korvaus olisi vain 50 %.
Kansaneläkelaitos maksoi vuodelta 2012 työterveyshuollon kustannusten korvausta yhteensä 397 532
euroa (2011: 385 904 euroa). Tilikauden 2013 työterveyshuollon kustannuksista tehdään korvaushakemus Kansaneläkelaitokselle kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli kesäkuun 2014
loppuun mennessä. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemus käsitellään Osekkin henkilöstötoimikunnassa ennen hakemuksen lähettämistä.
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 26/39
4.2
H EN K IL Ö ST ÖN SAI R AU SP O ISS AO L O T
Sairauspoissaolopäiviä vuonna 2013 oli yhteensä 15 939 päivää (2012: 18 142 päivää). Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna yli 12 %. Oman ilmoituksen perusteella
sairauslomia tilastoitiin vuonna 2013 yhteensä 1 835 päivää (2012: 2 012 pv). Myös oma ilmoitus sairauslomapäivien määrä väheni hieman vuoteen 2012 verrattuna.
Sairauslomatilasto sisältää myös erilaisista tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät, joiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2013 aikana tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli
yhteensä 1 009 päivää (2012: 833 tapaturmista johtunutta poissaolopäivää). Näistä 42 % oli vapaa-ajan
tapaturmasta johtuvia sairauslomapäiviä. Sairauslomapäivät on tilastoitu kalenteripäivinä.
Taulukko 14: Kuntayhtymän sairauspoissaolopäivät vuosina 2008 – 2013 syiden mukaan eriteltyinä
Vuonna 2013 ammattiopiston sairauspoissaolopäiviä oli 9 242 päivää (2012: 9 976), ammattikorkeakoulun 5 010 päivää (2012: 4 870) ja kuntayhtymäpalvelujen 1 687 päivää (2012: 3 296). Sairauslomien
määrä kasvoi vain ammattikorkeakoululla (2,9 %), ammattiopistolla vähennystä oli 7,4 % ja kuntayhtymäpalveluissa 48,8 %.
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 27/39
Kuva 14: Kuntayhtymän sairauspoissaolopäivät toimialoittain eriteltynä vuosina 2008 – 2013 (mukaan
lukien tapaturmat)
Vertailukelpoisempi tarkasteluluku saadaan vertaamalla sairauspoissaolopäivien määrää henkilöä kohden. Jakajana käytetään todellista henkilöstömäärää, jolloin henkilöstömäärään ei lasketa virkavapaalla
olevia. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli keskimäärin 9,3 päivää henkilöä kohden vuonna 2013
(2012: 10,0 päivää). Toimialoittain tarkasteltuna eniten sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohden oli kuntayhtymäpalveluissa 16,7 päivää (2012: 20,2 päivää). Sairauspoissaolopäiviä arvioitaessa on osaltaan
otettava huomioon opetushenkilöstön ja tukipalveluhenkilöstön virka- ja työehtosopimusten erityispiirteet.
Kuva 15: Henkilöstön sairauspoissaolopäivät/henkilö vuosina 2008 – 2013 toimialoittain
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 28/39
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan työntekijällä on yleisesti ottaen saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta ja sen
jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta. Osapalkalliset ja palkattomat sairauslomat kuvantavat pitkiä sairauslomia. Kuntayhtymässä osapalkallisia ja palkattomia sairauspoissaoloja oli 25,4 % kaikista sairauspoissaoloista.
Taulukko 15: Kuntayhtymän henkilöstön palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot kalenteripäivinä vuosina 2009 – 2013
Palkallinen
Osapalkallinen
Palkaton
Yhteensä
4.3
2009
11 835
1 568
837
14 240
2010
12 745
2 577
1 385
16 707
2011
13 176
2 339
1 469
16 984
2012
13 505
3 373
1 264
18 142
2013
11 884
2 428
1 627
15 939
T YÖT AP AT U RM AT
Työtapaturmien määrä vuonna 2013 laski 8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Työtapaturmista 30 % (20
kpl) tapahtui työmatkalla. Työmatkatapaturmien suurimmat sattumistavat olivat kaatuminen, liukastuminen ja kompastuminen. Työmatkatapaturman sattuessa on kuljettu jalan, polkupyörällä tai polkupyörää
taluttaen. Työpaikalla sattuneet tapaturmat (44 kpl) ovat tapahtuneet pääasiassa oman oppilaitoksen
hallinnoimalla alueella. Tapaturmien syynä on enimmäkseen ollut henkilön putoaminen, hyppääminen,
kaatuminen tai liukastuminen. Välittömänä aiheuttajana ovat olleet telineet, tasot ja pinnat (45 %), aineet,
tarvikkeet ja varusteet (24 %), työkalut, koneet ja laitteistot (10 %) sekä muut ja ei luetteloidut (21 %).
Vahinkotapahtumat tilastoidaan tarkasti. Tapaturmien syyt pyritään aina selvittämään ja mahdollisuuksien mukaan poistamaan yhteistyössä toimijoiden kanssa.
Taulukko 16: Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärät vuosina 2008 – 2013
Ammattitauti
Työtapaturma työssä, työpaikalla
Työtapaturma työmatkalla
Yhteensä
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
2008
2
38
27
67
2009
3
37
10
50
Sivu 29/39
2010
4
42
25
71
2011
1
47
32
80
2012
1
42
29
72
2013
2
44
20
66
100
80
80
71
72
67
66
50
60
40
20
0
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kuva 16: Tapaturmien ja ammattitautien määrän kehitys vuosina 2008 – 2013
Työmatkatapaturmista aiheutui keskimäärin 2,1 sairauspäivää yhtä tapaturmaa kohden. Työpaikalla sattuneesta työtapaturmista aiheutui yhtä tapaturmaa kohden keskimäärin 2,7 sairauspäivää. Vakuutusyhtiön maksamat korvaukset laskivat vuoteen 2012 verrattuna. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä sai vakuutusyhtiöltä tapaturmavakuutuskorvauksia vuonna 2013 yhteensä 45 666 euroa (2012: 81 484 euroa).
Keskimäärin korvausta maksettiin noin 692 euroa/vahinko.
Kuntayhtymän
verkkosivuille
rakennetulla
HUPS-nappi-toiminnolla
ilmoitetaan
läheltä
piti-
vaaratilanteesta, järjestelmissä tai verkostoissa tapahtuneista häiriöistä tai muista vaaratekijöistä, joista
on saattanut olla vaaraa henkilöstölle ja opiskelijoille. Ilmoituksessa annetut tiedot menevät sähköpostina
yksikön johtajalle, turvallisuusvastaavalle ja työyhteisövaltuutetulle. Läheltä piti –tilanteet käsitellään yksiköiden henkilöstötoimikunnissa.
HUPS-nappia painettiin vuonna 2013 yhteensä 106 kertaa (2012: 83 kertaa). Edelliseen vuoteen verrattuna ilmoitusten määrä kasvoi lähes 28 %. OSAOssa tuli 88 ja Oamkissa 18 ilmoitusta. KYPissä ilmoituksia ei tullut lainkaan.
4.4
VAAR A- J A RISKIKART OITUS
Osekkissa on aloitettu uuden vaara- ja riskikartoitukseen liittyvän toimintamallin kehittäminen ja toteuttaminen. Kehittämistyön tavoitteena on tukea organisaation perustehtävän toteutumista sekä luoda mahdollisimman hyvät edellytykset laadukkaan ja tuottavan työn tekemiselle. Selvittämällä työpaikan vaaratekijät ja arvioimalla riskit varmistetaan turvallinen työympäristö ja terveelliset työolot. Vaara- ja riskikartoituksen tavoitteena on löytää entistä tarkemmat tiedot vaaroista ja riskeistä yksikkötasolla. Perustana
vaara- ja riskikartoitukselle on Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallinen malli, jota kehitetään Osekkin
tarpeita vastaavaksi. Kartoituksen ensimmäinen osa toteutettiin joulukuussa 2013 ja kaksi muuta kyselyä
tehdään vuonna 2014.
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 30/39
4.5
T YÖ NT EKIJ ÄN L IIKU NT A- J A K U LT T U UR IT O IM IN N AN T UK EM IN EN
Liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukeminen on kuntayhtymän tarjoama työsuhde-etu, jonka tavoitteena on
parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä innostaen henkilökuntaa huolehtimaan omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Tavoitteena on tuottaa henkilökunnalle tasavertaiset ja monipuoliset
mahdollisuudet osallistua liikunta- ja kulttuuritoimintaan. Kuntayhtymä tukee työntekijöiden omaehtoista
liikunta- ja kulttuuritoimintaa kalenterivuodessa 250 eurolla yhtä täyttä henkilötyövuotta kohden. Tuki on
henkilökohtainen, ja se suhteutetaan palvelussuhteen keston sekä osa-aikaisuuden mukaan.
Vuonna 2013 liikunta- ja kulttuuritoimintaa tuettiin tarjoamalla muun muassa henkilökunnalle liikunta- ja
kulttuuriseteleitä. Ammattikorkeakoulu tuki henkilöstöä yhteensä 159 942 eurolla, 209,07 €/hlö (2012:
172 569 eurolla), ammattiopisto 227 217 eurolla, 236,43 €/hlö (2012: 209 453 eurolla) ja kuntayhtymäpalvelut 42 981 eurolla, 266,96 €/hlö (2012: 38 299 eurolla). Luvut pitävät sisällään myös toimialoilla
järjestetyn työhyvinvointia tukevan tyhy-toiminnan.
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 31/39
5 Henkilöstön poissaolot
Vuonna 2013 henkilöstön poissaolopäiviä oli 114 108 kalenteripäivää (2012: 113 729 pv). Poissaolojen
kokonaismäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla (+ 0,3 %). Eniten poissaolopäiviä aiheutui erilaisista
vuosilomista (39 718 pv), toisen vakanssin hoidoista (29 938 pv), sairauslomista (15 939 pv) ja perhevapaista (11 828 pv).
Taulukko 17: Henkilöstön poissaolot vuosina 2008 – 2013
Syy
Vuosiloma
Säästövapaa
Sairausloma
2008
2009
Osekk
2010
2011
28 941 33 154 35 077
412
215
37 518
m uut o s
2012
2013
38 664
39 479
e d. v uo s i
2%
211
274
262
239
-9 %
12 125 11 311 13 530
13 785
15 294
13 092
-14 %
8
3
3
0%
1 468
1 918
1 917
1 849
2 012
1 835
-9 %
Vapaa-ajan tapaturma
281
718
771
771
404
422
4%
Työtapaturma
159
259
268
314
304
542
78 %
Työmatkatapaturma
154
28
219
255
120
41
-66 %
Liikennevahinko
0
0
2
0
3
4
33 %
Ammattitauti
0
6
0
2
2
0
-100 %
Sairausloma, 1. päivä palkaton
Oma ilmoitus -sairausloma
427
254
523
338
486
361
-26 %
Määräaikainen kuntoutustuki
1 628
618
916
1 539
1 108
1 694
53 %
Äitiysloma
2 745
2 833
2 526
3 490
2 210
3 481
58 %
Vanhempainloma
3 416
3 599
2 781
3 452
4 058
3 234
-20 %
Hoitovapaa
2 674
3 269
3 702
2 937
3 963
3 737
-6 %
Isyysloma
403
450
632
839
580
695
20 %
Tilapäinen hoitovapaa
543
566
712
719
579
623
8%
Opintovapaa (palkaton)
2 690
2 484
2 699
2 677
2 930
3 484
19 %
Muut opinnot (palkaton)
1 289
229
233
109
88
111
26 %
Kuntoutusloma
Muut opinnot (palkallinen)
Omaehtoinen koulutus
Oppisopimuskoulutus
Vuorotteluvapaa
Opettajien työelämään tutustuminen (palkallinen)
Opettajien työelämään tutustuminen (palkaton)
Pakottavat perhesyyt
0
0
0
0
0
0
236
312
458
659
641
696
0
0
0
0
0
0
3 755
2 743
2 450
4 539
6 155
5 937
-4 %
395
570
1 095
1 314
1 157
824
-29 %
0
0
0
0
0
0
24
91
67
56
23
40
74 %
17
7
18
157 %
2 776
4 024
2 429
3 033
3 741
2 939
-21 %
Perheenjäsenen/omaisen hoito
Yksityisasiat
177
Asevelvollisuuden suorittaminen
Reservin kertausharjoitus
Toisen vakanssin hoito
Toisen vakanssin hoito toiselle työnantajalle
Lomautus
9%
80
73
43
115
19
26
17 455 16 495 16 032
37 %
20 663
25 725
27 225
6%
3 700
3 989
4 153
3 327
2 945
2 713
-8 %
0
0
0
0
0
0
26
38
17
35
31
43
39 %
Muut virkavapaudet ja työlomat (palkallinen)
137
173
319
182
110
242
120 %
Muut virkavapaudet ja työlomat (palkaton)
366
283
334
148
82
145
77 %
0
18
7
5
23
6
-74 %
88 305 90 720 94 123 104 969 113 729 114 108
0%
Luottamusmies- ja työsuojelukoulutus
Luvaton poissaolo
Yhteensä
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 32/39
Suurimpien poissaolosyyryhmien osuudet kaikista poissaoloista pysyivät hyvin samankaltaisina aikaisimpiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2013 vuosilomien osuus kaikista poissaoloista oli 35 % (2012: 34 %),
toisen vakanssin hoitojen osuus 26 % (2012: 25 %). sairauslomien osuus 13 % (2012: 16 %) ja perhevapaiden osuus 11 % (2012: 10 %). Vuorotteluvapaiden osuus kaikista poissaoloista oli 5 % (2012: 5 %).
Vaikka kokonaispoissaolomäärä pysyi hyvin edellisen vuoden kaltaisena, huomionarvoista on, että sairauspoissaolojen kokonaismäärä ja sairauspoissaolojen osuus kaikista poissaoloista on vähentynyt vuoteen 2012 verrattuna.
Varsinaisia poissaolopäiviä (ei sisällä vuosilomia, toisen vakanssin hoitoa varten kuntayhtymässä myönnettyjä virkavapaita eikä opettajien työelämään tutustumista) oli yhteensä 46 580 päivää (2012: 48 183
pv). Kun nämä päivät muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, saadaan 185,6 henkilötyövuotta.
Luku on 4,8 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2012.
Kuva 17: Teoreettisesti lasketut poissaolopäivät henkilötyövuosina toimialoittain 2008 - 2013
Kuntayhtymäpalveluissa poissaolopäiviä oli kaikkiaan 12 419 kalenteripäivää (2012: 14 664 pv), joista
vuosilomien osuus oli 52 % ja toisen vakanssin hoitojen osuus 14 %. Sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä
1 687 päivää (2012: 3 296 pv), mikä oli 13 % kaikista poissaoloista. Perhevapaiden osuus poissaoloista
oli 7 %. Varsinaisia poissaolopäiviä oli yhteensä 4 595 päivää (2012: 6 054 pv). Kun nämä päivät muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, saadaan 18,3 poissaolojen vuoksi menetettyä henkilötyövuotta
vuoden 2013 aikana. Tämä on 5,6 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna (2012: 23,9 htv).
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 33/39
Ammattiopistossa poissaolopäiviä oli kaikkiaan 62 593 kalenteripäivää (2012: 60 683 pv), joista vuosilomien osuus oli 33 % ja toisen vakanssin hoitojen osuus 26 %. Sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 9
242 kalenteripäivää (2012: 9 976 pv), mikä oli 15 % kaikista poissaoloista. Perhevapaiden osuus poissaoloista oli 10 %. Varsinaisia poissaolopäiviä ammattiopistossa oli 25 454 päivää (2012: 24 942 päivää).
Kun nämä päivät muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, saadaan 101,4 poissaolojen vuoksi menetettyä henkilötyövuotta vuoden 2013 aikana. Tämä on 2,8 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä
vuonna (2012: 98,6 htv).
Taulukko 18: Ammattiopiston henkilöstön poissaolot vuosina 2008 – 2013
OSAO
Syy
Vuosiloma
Säästövapaa
Sairausloma
m uut o s
2008
2009
2010
2011
14 719
18 153
19 364
19 910
254
93
94
132
159
135
-15 %
6 844
6 513
7 537
7 261
8 528
7 367
-14 %
3
0
Sairausloma, 1. päivä palkaton
2012 2013 e d. v uo s i
20 822 20 893
0%
Oma ilmoitus sairausloma
714
929
856
900
948
931
-2 %
Vapaa-ajan tapaturma
269
710
635
624
258
406
57 %
Työtapaturma
101
198
251
260
187
528
182 %
Työmatkatapaturma
136
5
44
242
50
6
-88 %
1
0
3
4
33 %
Liikennevahinko
Ammattitauti
6
2
-100 %
Kuntoutus
251
185
376
172
302
237
-22 %
Määräaikainen kuntoutustuki
702
366
702
1 235
366
915
150 %
Äitiysloma
866
1 430
840
1 011
1 069
1 571
47 %
Vanhempainloma
859
1 755
631
1 781
1 917
1 217
-37 %
Hoitovapaa
481
756
1 563
1 833
1 531
2 024
32 %
Isyysloma
203
198
390
310
336
436
30 %
Tilapäinen hoitovapaa
324
226
298
306
277
344
24 %
Opintovapaa (palkaton)
1 142
841
1 150
840
1 862
2 135
15 %
Muut opinnot (palkaton)
697
48
72
88
81
107
32 %
384
-5 %
Muut opinnot (palkallinen)
Omaehtoinen koulutus
0
50
105
235
336
Oppisopimuskoulutus
Vuorotteluvapaa
Opettajien työelämään tutustuminen (palkallinen)
0
1 955
1 386
1 352
2 692
3 621
3 945
9%
395
570
1 095
1 314
1 157
824
-29 %
Opettajien työelämään tutustuminen (palkaton)
Pakottavat perhesyyt
0
5
76
44
Perheenjäsenen/omaisen hoito
Yksityisasiat
405
1 019
1 515
1 336
26
10
27
170 %
16
5
9
80 %
1 861
1 986
1 842
-7 %
5
7
40 %
Asevelvollisuuden suorittaminen
Reservin kertausharjoitus
51
25
31
55
Toisen vakanssin hoito
6 485
6 238
7 709
9 850
Toisen vakanssin hoito toiselle työnantajalle
1 654
1 841
2 064
1 984
880
8
11
6
9
Lomautus
Luottamusmies- ja työsuojelukoulutus
13 762 15 422
12 %
603
-31 %
14
16
14 %
0
Muut virkavapaudet ja työlomat (palkallinen)
69
88
241
107
72
122
69 %
Muut virkavapaudet ja työlomat (palkaton)
12
161
275
111
68
134
97 %
18
4
5
0
2
44 446
49 196
55 274
Luvaton poissaolo
Yhteensä
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
40 265
Sivu 34/39
60 683 62 593
3%
Ammattikorkeakoulussa poissaolopäiviä oli kaikkiaan 39 096 kalenteripäivää (2012: 38 382 kpv), joista
vuosilomien osuus oli 31 % ja toisen vakanssin hoitojen osuus 32 %. Sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä
5 010 kalenteripäivää (2012: 4 870 kpv), mikä oli 13 % kaikista poissaoloista. Perhevapaiden osuus
poissaoloista oli 14 %. Varsinaisia poissaolopäiviä oli yhteensä 16 531 päivää (2012: 17 187 pv). Kun
nämä päivät muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, saadaan 65,9 poissaolojen vuoksi menetettyä
henkilötyövuotta vuoden 2013 aikana. Tämä on 2,1 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna
(2012: 67,9 htv).
Taulukko 19: Ammattikorkeakoulun henkilöstön poissaolot vuosina 2008 – 2013
Oamk
Syy
Vuosiloma
Säästövapaa
Sairausloma
2009
2010
10 776 11 358
2008
12 010
2011
2012
2013 e d. v uo s i
11 517 11 010 12 131
10 %
117
79
38
100
52
65
4 360
3 983
4 721
4 107
3 943
4 366
11 %
4
3
2
-33 %
629
Sairausloma. 1. päivä palkaton
Oma ilmoitus sairausloma
m uut o s
25 %
608
832
910
602
711
7
8
124
72
62
Työtapaturma
48
43
17
18
94
Työmatkatapaturma
18
22
23
2
57
13
-77 %
Vapaa-ajan tapaturma
Liikennevahinko
-12 %
-100 %
-100 %
1
Ammattitauti
2
Kuntoutus
131
25
92
138
154
90
-42 %
Määräaikainen kuntoutustuki
397
252
123
151
366
93
-75 %
Äitiysloma
1 603
1 364
1 469
2 205
1 093
1 565
43 %
Vanhempainloma
2 009
1 844
2 093
1 600
1 805
1 599
-11 %
Hoitovapaa
1 657
1 890
2 049
1 104
2 089
1 566
-25 %
Isyysloma
176
196
242
258
157
221
41 %
Tilapäinen hoitovapaa
171
241
324
256
225
222
-1 %
Opintovapaa (palkaton)
1 548
1 643
1 549
1 472
855
1 166
36 %
Muut opinnot (palkaton)
592
181
161
21
5
4
-20 %
132
150
215
246
159
244
53 %
1 534
1 357
1 052
1 165
1 931
1 674
-13 %
19
14
23
14
4
5
25 %
Muut opinnot (palkallinen)
Omaehtoinen koulutus
Oppisopimuskoulutus
Vuorotteluvapaa
Opettajien työelämään tutustuminen (palkallinen)
Opettajien työelämään tutustuminen (palkaton)
Pakottavat perhesyyt
Perheenjäsenen/omaisen hoito
Yksityisasiat
1
1 624
2 017
1 006
1 096
1
1 282
Asevelvollisuuden suorittaminen
Reservin kertausharjoitus
900
-30 %
177
16
38
6
12
-14 %
10 534
9 634
7 381
9 446 10 185 10 434
2%
1 708
2 148
2 089
1 343
2 065
Luottamusmies- ja työsuojelukoulutus
18
27
11
23
15
21
40 %
Muut virkavapaudet ja työlomat (palkallinen)
45
81
75
61
32
107
234 %
354
122
59
37
14
11
-21 %
37 088 38 382 39 096
2%
Toisen vakanssin hoito
Toisen vakanssin hoito toiselle työnantajalle
27
14
1 778
-14 %
Lomautus
Muut virkavapaudet ja työlomat (palkaton)
Luvaton poissaolo
Yhteensä
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
3
40 202 39 549
37 866
Sivu 35/39
6 Taloudelliset henkilöstöresurssit
6.1
H EN K IL Ö ST ÖN K EHIT T ÄM IN EN JA K O U L UT U S
Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2013 yhteensä 9 419 päivää, mikä vastaa keskimäärin 5,5
koulutuspäivää henkilöä kohden (2012: 7 päivää / henkilö). Henkilöstökoulutuksesta oli sisäistä koulutusta 56 % (2012: 59 %). Opetushenkilöstön koulutuspäiviä oli yhteensä 6 465 päivää, 69 % Osekkin koulutuksesta (2012: 70 %). Sekä opetushenkilöstön että tukipalveluhenkilöstön koulutuspäivien määrä laski
edellisestä vuodesta -26 %. Varsinkin sisäisten koulutuspäivien huomattava väheneminen edellisestä
vuodesta (-30%) herättää epäilyksen, ettei kaikkia koulutuspäivätietoja ole toimitettu tilastoitavaksi palkanlaskentaan.
Taulukko 20: Henkilöstön koulutuspäivät 2010 – 2013
2010
Osekk
2011
2012
OSAO
Oamk
KYP
2013 2010 2011 2012 2013 2010 2011 2012 2013 2010 2011 2012 2013
SISÄINEN KOULUTUS
opetushenkilöstö
tukipalveluhenkilöstö
yhteensä
4877
2346
7223
4849
2196
7045
5388
2159
7547
3779 4045 3711 4512 3376 831 1136 876
1501 1339 1016 1192 1019 670 769 555
5280 5384 4727 5704 4395 1501 1905 1431
ULKOINEN KOULUTUS
opetushenkilöstö
tukipalveluhenkilöstö
yhteensä
2056
1276
3332
2089
1040
3129
2075
1316
3391
1558 1333 1271 1131 891 723 805 944 655
13
12
1070 498 319 462 369 597 482 535 480 181 239 319 221
2628 1831 1590 1593 1260 1320 1287 1479 1135 181 252 319 233
458
620
259
411
670
1095
1314
1157
OMAEHTOINEN KOULUTUS
opetushenkilöstö
tukipalveluhenkilöstö
yhteensä
Opettajien työelämään tutustuminen
YHTEENSÄ
12108 12108 12765
koulutuspäivä/henkilö
6,5
6,5
7,0
304
383
687
243
160
403
278
106
384
824 1095 1314 1157
824
235
336
215
207
14
176
190
398
1
2
5
285 337 411 412 197
683 338 413 412 202
26
209
235
8
77
2
75
77
68
68
9419 8545 7967 8857 6863 3036 3399 3100 2053 527 742 808 503
5,5
9,1
8,6
9,8
7,7
3,6
4,4
4,1
2,9
6,3
5,2
5,0
5,0
Ammattiopistossa henkilöstökoulutuspäivien määrä oli 6 863 päivää, mikä tekee 7,7 päivää henkeä
kohti (2012: 9,8 päivää/henkilö). 64 % koulutuksesta oli sisäistä koulutusta. Opetushenkilöstön koulutuspäivät muodostivat 78 % ammattiopiston henkilöstökoulutuksesta. Opetushenkilöstön koulutuspäiviä oli
yhteensä 5 369, joista sisäistä koulutusta 3 376 päivää, ulkoista koulutusta 891 päivää ja työelämään
tutustumista 824 päivää. Opetushenkilöstön koulutuspäivät vähenivät -24 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tukipalveluhenkilöstön koulutuspäiviä oli yhteensä 1 388, vähennystä edellisestä vuodesta -16%.
Ammattikorkeakoulussa henkilöstön koulutuspäivien kokonaismäärä oli 2 053 päivää, mikä tekee 2,9
päivää henkeä kohti (2012: 4,1 päivää/henkilö). Kolmannes (33%) koulutuksesta oli sisäistä koulutusta.
Opetushenkilöstön koulutuspäivät muodostivat 53 % ammattikorkeakoulun henkilöstökoulutuksesta.
Opetushenkilöstön koulutuspäiviä oli yhteensä 1 079, joista sisäistä 398 ja ulkoista 655 päivää. Opetushenkilöstön koulutuspäivät vähenivät - 41% edellisestä vuodesta. Tukipalveluhenkilöstön koulutuspäiviä
oli yhtensä 765, - 30 % vähemmän kuin edellisenä vuotena.
Kuntayhtymäpalveluissa koulutuspäiviä oli keskimäärin 5 päivää henkilöä kohden, yhteensä 503 päivää (2012: 5 päivää/henkilö). Eniten väheni tukipalveluhenkilöstön sisäiseen koulutukseen osallistuminen
(-52%).
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 36/39
Lisäksi sisäisiä koulutuksia seurataan tunteina. Yli neljän tunnin koulutukset tilastoidaan päivän pituisina
koulutuksina ja alle neljä tuntia kestävät koulutukset ilmoitetaan tunteina. Henkilöstökoulutuspäivien lisäksi henkilöstökoulutustuntien yhteismäärä vuonna 2013 oli 6 837 tuntia. Toimialoittain tarkasteltuna
ammattiopiston osuus tunneista on 5 181 tuntia, ammattikorkeakoulun 1 354 tuntia ja kuntayhtymäpalvelujen 302 tuntia.
Kuva 18: Koulutuspäivää/henkilö vuosina 2008 – 2013
Henkilöstön kehittämiseen käytettiin kuntayhtymässä vuonna 2013 yhteensä 3 589 649 euroa (2012:
4 167 116 euroa), joista koulutukseen käytetyt kulut (osallistumismaksut, matkakustannukset yms.) olivat
803 537 euroa ja henkilöstökoulutuksen palkkakustannukset 1 375 010 euroa. Omaehtoiseen koulutukseen voidaan henkilölle myöntää palkallista virka-/työvapaata enintään kuusi työpäivää vuodessa edellyttäen, että koulutuksesta tai opinnoista on olennaista hyötyä hakijan työtehtävien hoitamiselle tai opinnot
edistävät yksikön työtehtävien suorittamista. Tällaisen omaehtoisen koulutuksen kustannukset vuonna
2013 olivat 86 629 euroa.
Taulukko 21: Henkilöstön kehittämiskustannukset 2008 – 2013
HENKILÖSTÖN
KEHITTÄMISKUSTANNUKSET
Koulutuskustannukset
Koulutuksen palkkakustannukset
2008
902 300
1 060 016
2009
1 014 971
1 590 424
2010
1 040 480
1 678 851
2011
986 671
1 767 605
2012
955 109
1 835 575
2013
803 537
1 375 010
sisäisen koulutuksen palkkakustannukset
398 280
958 673
993 341
1 032 375
1 073 475
754 942
ulkoisen koulutuksen palkkakustannukset
550 129
518 334
487 291
477 488
521 377
415 049
omaehtoisen koulutuksen palkkakustannukset
73 478
36 708
52 829
79 501
81 920
86 629
Opettajien työelämään tutustumisen palkkakustannukset
38 129
76 709
145 390
178 241
158 803
118 389
1 200 216
3 162 533
1 298 021
3 903 416
1 321 122
4 040 453
1 377 315
4 131 590
1 376 432
4 167 116
1 411 102
3 589 649
-5,6 %
23,4 %
3,5 %
2,3 %
0,9 %
-13,9 %
Ammattitaidon ylläpidon kustannukset
Osekk
muutos edelliseen vuoteen
Kuntayhtymätasolla kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista oli 4 %. Kehittämiskustannusten
osuus henkilöstömenoista laski vuoteen 2012 (4,6 %) verrattuna.
Taulukko 22: Kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista 2008 - 2013
Ammattiopisto
Ammattikorkeakoulu
Kuntayhtymäpalvelut
OSEKK
2008
3,1
5,1
2,9
4,0
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
2009
4,1
4,9
3,4
4,4
2010
4,2
4,6
4,5
4,4
2011
3,8
4,7
3,6
4,0
Sivu 37/39
2012
4,1
5,4
3,0
4,6
2013
3,2
4,9
3,0
4,0
Ta2013
3,5
5,0
3,0
Ammattiopiston kehittämiskustannukset olivat yhteensä 1 438 171 euroa vuonna 2013. Ammattiopistossa kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista oli 3,2 %. Ammattiopiston henkilöstön kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista jäi hieman alle TTS-tavoitteen (3,5%).
Taulukko 23: Ammattiopiston kehittämiskustannukset 2008 – 2013
HENKILÖSTÖN
KEHITTÄMISKUSTANNUKSET
Koulutuskustannukset
Koulutuksen palkkakustannukset
2008
402 736
630 379
2009
581 022
976 117
OSAO
2010
605 377
1 150 185
2011
545 905
1 116 266
2012
528 041
1 280 202
2013
456 426
981 745
sisäisen koulutuksen palkkakustannukset
307 135
633 131
721 378
666 872
841 193
626 486
ulkoisen koulutuksen palkkakustannukset
225 175
254 297
254 861
230 857
230 280
188 978
omaehtoisen koulutuksen kustannukset
59 940
11 980
28 556
40 296
49 926
47 893
opettajien työelämään tutustumisen palkkakustannukset
38 129
76 709
145 390
178 241
158 803
118 389
1 033 116
1 557 139
1 755 562
1 662 170
1 808 243
1 438 171
-5,5 %
50,7 %
12,7 %
-5,3 %
8,8 %
-20,5 %
OSAO
muutos edelliseen vuoteen
Ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittämiskustannukset olivat 1 964 163 euroa vuonna 2013. Ammattikorkeakoulussa kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista oli 4,9 % TTS-tavoitteen mukaisesti.
Taulukko 24: Ammattikorkeakoulun kehittämiskustannukset 2008 – 2013
HENKILÖSTÖN
KEHITTÄMISKUSTANNUKSET
Koulutuskustannukset
Koulutuksen palkkakustannukset
2 008
427 939
383 617
2009
355 735
516 401
Oamk
2010
296 240
461 310
2011
283 794
553 719
2012
287 578
458 780
2013
227 504
325 557
sisäisen koulutuksen palkkakustannukset
69 709
255 520
231 362
313 479
193 068
102 327
ulkoisen koulutuksen palkkakustannukset
304 700
243 087
206 852
211 348
242 031
191 647
9 208
17 794
23 096
28 892
23 681
31 583
1 200 216
2 011 772
1 298 021
2 170 157
1 321 122
2 078 672
1 377 315
2 214 828
1 376 432
2 122 790
1 411 102
1 964 163
-4,1 %
7,9 %
-4,2 %
6,6 %
-4,2 %
-7,5 %
omaehtoisen koulutuksen kustannukset
Ammattitaidon ylläpidon kustannukset
Oamk
muutos edelliseen vuoteen
Kuntayhtymäpalvelujen henkilöstön kehittämiskustannukset olivat 187 315 euroa vuonna 2013. Kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista oli 3,0 % TTS-tavoitteen mukaisesti.
Taulukko 25: Kuntayhtymäpalvelujen kehittämiskustannukset 2008 – 2013
HENKILÖSTÖN
KEHITTÄMISKUSTANNUKSET
Koulutuskustannukset
Koulutuksen palkkakustannukset
KYP
2 008
71 625
46 020
2009
78 214
97 906
2010
138 863
67 356
2011
156 972
97 620
2012
139 490
96 593
2013
119 607
67 708
sisäisen koulutuksen palkkakustannukset
21 436
70 022
40 601
52 024
39 214
26 130
ulkoisen koulutuksen palkkakustannukset
20 254
20 950
25 578
35 283
49 066
34 425
4 330
6 934
1 177
10 313
8 313
7 154
117 645
176 120
206 219
254 592
236 083
187 315
-25,6 %
49,7 %
17,1 %
23,5 %
-7,3 %
-20,7 %
omaehtoisen koulutuksen kustannukset
KYP
muutos edelliseen vuoteen
Toimialojen kehittämiskustannukset eivät ole suoraan verrannollisia keskenään. Henkilöstön kehittämiskustannukset sisältävät kaikilla toimialoilla koulutuksen palkkakustannukset koulutuspäivien ajalta, koulutusmenot (osanottomaksut, matkakustannukset ym.) ja omaehtoisen koulutuksen palkkakustannukset.
Ammattiopistossa kehittämiskustannuksiin lasketaan lisäksi henkilöstön työelämään tutustumisajan palkkakustannukset sekä ammattikorkeakoulun kehittämiskustannuksiin opetushenkilöstön työaikasuunnitelmaan sisältyvän ammattitaidon ylläpidon laskennalliset kustannukset.
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 38/39
6.2
HENKILÖSTÖMENOT
Kuntayhtymän henkilöstömenot olivat vuonna 2013 yhteensä 90,6 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot
pysyivät edellisen vuoden tasolla ja toteutuivat talousarvion mukaisesti. Henkilöstömenojen tarkempi
jakautuminen on esitetty taulukossa 24.
Taulukko 26: Kuntayhtymän henkilöstömenot 2008 – 2013
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä
2008
Palkat ja palkkiot
57 491 917 €
Henkilöstökorvaukset ja muut
korjauserät
526 373 €
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut
9 939 854 €
Muut henkilöstösivukulut
3 735 439 €
Palkat ja palkkiot sivukuluineen
70 640 837 €
Käyttöom. aktivoidut henkilöstökulut
546 €
Osekkin henkilöstömenot yhteensä
70 641 383 €
2009
65 340 568 €
-
2010
70 542 972 €
551 900 € -
2011
74 167 336 €
645 540 € -
2012
74 976 239 €
706 684 € -
Toteutuma
2013
74 401 915 €
789 885 € -
759 329 €
muutos
%
-0,8 %
-3,9 %
11 242 710 € 11 963 115 € 13 134 870 € 13 117 122 €
4 323 032 €
3 528 641 €
4 135 638 €
4 096 500 €
80 354 409 € 85 389 188 € 90 731 160 € 91 399 975 €
0
0
0
0
13 244 839 €
3 713 501 €
90 600 926
0
1,0 %
-9,3 %
-0,9 %
80 354 409 €
90 600 926 €
-0,9 %
85 389 188 €
90 731 160 €
91 399 975 €
Taulukko 27: Henkilöstökuilujen osuus toimintamenoista 2009 - 2013
Henkilöstökulujen osuus toimintamenoista
2009
2010
2011
2012
2013
67 %
66 %
67,5 %
68,5 %
68,3 %
Ammattiopiston henkilöstömenot olivat yhteensä 44 331 222 euroa. Henkilöstömenot olivat henkilöstöbudjetin mukaiset (45 523 563 euroa, toteutumisprosentti 97%).
Ammattikorkeakoulun henkilöstömenot olivat yhteensä 40 075 099 euroa. Henkilöstömenot olivat henkilöstöbudjetin mukaiset (39 227 769, toteutumisprosentti 102%).
Kuntayhtymäpalveluiden henkilöstömenot olivat yhteensä 6 194 606 euroa. Organisaatiomuutosten
vuoksi henkilöstömenot laskivat edellisestä vuodesta (-20 %) ja jäivät alle budjetin (7 176 530 euroa,
toteumaprosentti 86%)
Taulukko 28: Henkilöstömenot toimialoittain 2012 – 2013
OSAO
HENKILÖSTÖMENOT €
2012
Palkat ja palkkiot
36 584 739
Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät
-423 588
Henkilösivukulut
Eläkekulut
6 499 866
Muut henkilösivukulut
1 946 340
Palkat ja palkkiot sivukuluineen
44 607 357
Käyttöomaisuuteen aktivoidut henkilöstökulut
0
Henkilöstökulut yhteensä
44 607 357
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
muutos
%
-0,6 %
-8,4 %
Oamk
2012
31 998 083
-237 613
2013
32 884 461
-233 124
6 523 710
1 819 799
44 331 222
0
0,4 %
-6,5 %
-0,6 %
5 501 113
1 758 218
39 019 801
0
44 331 222
-0,6 %
39 019 801
2013
36 375 634
-387 921
Sivu 39/39
muutos
%
2,8 %
-1,9 %
KYP
2012
6 393 417
-128 684
2013
5 141 820
-138 284
muutos
%
-19,6 %
7,5 %
5 785 714
1 638 047
40 075 099
0
5,2 %
-6,8 %
2,7 %
1 116 142
391 942
7 772 816
0
935 415
255 655
6 194 606
0
-16,2 %
-34,8 %
-20,3 %
40 075 099
2,7 %
7 772 816
6 194 606
-20,3 %
OSEKK: Henkilöstöraportti 2013
Sivu 40/39