Vastaanottajan tiedot - Oulun seudun koulutuskuntayhtymä
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Henkilöstöraportti vuodelta 2014 Osekkin henkilöstötoimikunta 25.3.2015 Yhtymähallitus 30.3.2015 Yhtymäkokous 15.6.2015 KATSAUS VUOTEEN 2014 .............................................................................................................................................................. 1 1 OSEKKIN HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINNANOHJAUS JA HENKILÖSTÖPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN.................... 2 1.1 HENKILÖSTÖPROSESSIEN KEHITTÄMINEN ............................................................................................................................. 2 1.1.1 Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi ........................................................................................................................... 2 1.1.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja tasa-arvotyö ............................................................................................... 4 1.1.3 Palkkaus ja palkitseminen sekä palkanmaksu.......................................................................................................... 5 1.1.4 Matkahallinta ........................................................................................................................................................... 6 1.1.5 Henkilöstöpalveluiden järjestämät tilaisuudet ........................................................................................................... 7 1.1.6 Henkilöstöjaos ......................................................................................................................................................... 8 1.2 ORGANISAATIOMUUTOKSET JA YHTEISTOIMINTA VUONNA 2014 .............................................................................................. 8 1.2.1 Yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut Taivalkosken yksikössä .............................................................................. 8 1.2.2 OSAOn yksiköissä hallinnollisia yhdistymisiä ........................................................................................................... 9 1.2.3 Henkilöstötoimikunta ja työsuojeluorganisaatio ........................................................................................................ 9 1.2.4 Osekkin luottamusmiessopimus uudistettiin ........................................................................................................... 10 1.2.5 Palvelussuhdetyöryhmä ......................................................................................................................................... 11 1.3 1.3.1 TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTI .............................................................................................................................................. 11 Työterveyshuollon järjestäminen: työterveyshuoltopalveluiden kilpailuttaminen, palveluntuottajan valinta sekä työterveyshuollon sisältö ja sopimustaso ............................................................................................................... 11 2 1.3.2 Työterveyshuollon kustannukset ............................................................................................................................ 13 1.3.3 Muu työhyvinvoinnin varmistaminen ...................................................................................................................... 14 1.3.4 Vaara- ja riskikartoitus ja turvallisuustyön kehittäminen ......................................................................................... 15 1.3.5 Työntekijän liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukeminen.............................................................................................. 15 OSEKKIN HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KÄYTTÖ............................................................................................................. 16 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE .................................................................................................................................... 16 2.1.1 Henkilöstön määrä ja palvelussuhteen muoto ........................................................................................................ 16 2.1.2 Osa-aikatyö ........................................................................................................................................................... 21 2.1.3 Ikä- ja sukupuolirakenne ........................................................................................................................................ 22 2.1.4 Henkilöstön vaihtuvuus .......................................................................................................................................... 27 2.2 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT .............................................................................................................................................. 28 2.2.1 Henkilöstön sairauspoissaolot................................................................................................................................ 32 2.2.2 Työtapaturmat ....................................................................................................................................................... 34 2.3 TALOUDELLISET HENKILÖSTÖRESURSSIT ........................................................................................................................... 35 2.3.1 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus ..................................................................................................................... 35 2.3.2 Henkilöstömenot .................................................................................................................................................... 39 Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 0/40 Katsaus vuoteen 2014 Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja henkilöstöjohtamiseen liittyvän päätöksenteon tueksi. Henkilöstöraportin avulla arvioidaan henkilöstövoimavarojen tilaa ja kehitystä kuntayhtymässä. Lisäksi henkilöstöraportissa kerrotaan, kuinka Osekkin henkilöstötavoitteet ovat toteutuneet. Vuoden 2014 henkilöstöraportti on ensimmäinen KT:n suositusta "Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportin kehittämiseen" mukaileva henkilöstöraportti ja ensimmäinen niin sanotun ”uuden Osekkin” eli Oulun seudun ammattiopiston ja Yhteisten palvelujen henkilöstöraportti. Vuoden 2014 henkilöstökertomuksessa on kiinnitetty huomiota toiminnan kehittämisen kuvaukseen ja valikoituihin yhteismitallisiin tunnuslukuihin. Uutena tunnuslukuna on esimerkiksi henkilötyövuosimittari. KT:ssa on myös valmistunut kuntatyönantajille tarkoitettu sähköinen palvelu, johon kuntaorganisaatiot voivat tallettaa henkilöstöraportoinnin tunnuslukuja ja vertailla niitä keskenään. Tunnuslukuja voi tallentaa ensimmäinen kerran kalenterivuodelta 2014. Vertailutietopankin käyttö on vapaaehtoista. Lisäksi Osekkin henkilöstöraportti valmistuu ensimmäistä kertaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa yhtä aikaa. Organisaatiomuutokset jatkuivat vuonna 2014. Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä ammattikorkeakoulu irtosi Osekkin organisaatiosta ja aloitti toimintansa itsenäisenä organisaationa vuoden 2014 alusta lukien. Muutoksen seurauksena Osekkissa tehtiin hallintotehtävien uudelleenjärjestelyjä ja sopeutettiin toimintoja. Myös ammattiopiston yksikkörakenteen kehittämistä jatkettiin. Yksiköistä hallinnollisesti yhdistyivät 1.8.2014 alkaen Myllytullin ja Pikisaaren yksiköt. Lisäksi ammattiopiston lautakunta päätti marraskuun kokouksessaan yhdistää Kempeleen ja Limingan yksiköt hallinnollisesti 1.3.2015 alkaen. Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikön nimi muuttui Oppisopimusyksiköksi ja Taivalkosken yksikössä jouduttiin turvautumaan henkilöstön lomautuksiin. Rakenteellisten uudistusten myötä myös täyttölupaja rekrytointiohjeistusta alettiin päivittää vastaamaan paremmin henkilöstösuunnittelun ja ytmenettelyiden näkökulmaa. Vuotta leimasivat myös monet muut uudistukset. Muun muassa Osekkin strategia, hallintosääntö ja delegointiohjeet uudistettiin. Myös Osekkin toimintajärjestelmän kehittäminen, uuden intran käyttöönotto ja valmistautuminen OKM:n itsearviointiin näkyivät henkilöstökehittämisen arjessa. Tämä tarkoitti muun muassa henkilöstöohjeistusten laaja-alaista päivittämistä ja henkilöstösivujen työstämistä intraan. Myös lainsäädännön muutokset edellyttivät toimia henkilöstöhallinnolta. Henkilöstö-, tasa-arvo- ja koulutussuunnitelma laadittiin ensimmäistä kertaa ja tarvittavia toimenpiteitä koulutustietojen keräämiseksi kehitettiin. Toimintaa ja palvelukäytänteitä kehitettiin monissa yhteistyöryhmissä ja loppuvuodesta perustettiin henkilöstöjaos koordinoimaan henkilöstöasioiden kehittämistä. Myös työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin ja tehtiin strateginen valinta työterveyspainotteisesta sairaanhoidosta ja painotuksista ehkäisevään työterveyshuoltoon. Kiitokset motivoituneelle ja osaavalle henkilöstölle! Anssi Ojutkangas Talous- ja henkilöstöjohtaja Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 1/40 1 Osekkin henkilöstöhallinnon toiminnanohjaus ja henkilöstöpolitiikan toteuttaminen Kuntayhtymän henkilöstöasioiden kehittäminen perustuu prosessijohtamiseen ja työkaariajatteluun. Henkilöstöasioiden kehittämisen pääpainona vuonna 2014 oli saada henkilöstöprosessit ja -ohjeistukset vastaamaan hallinnollisia, lainsäädännöllisiä ja rakenteellisia uudistuksia. Loppuvuonna 2014 Osekkin toimintajärjestelmän kehittämiseksi perustettiin erilaisia jaoksia ja tiimejä. Jatkossa henkilöstöjaos koordinoi ja ohjaa henkilöstöasioiden kehittämistä. Oheisessa kuvassa on esitetty Osekkin henkilöstöprosessit. Kuva 1: Oulun seudun koulutuskuntayhtymän henkilöstöprosessit 1.1 1.1.1 H EN K IL Ö ST ÖPRO SESSIEN K EHIT T ÄM IN EN Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä (1136/2013), laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (1138/2013) ja laki koulutuksen korvaamisesta (1140/2013) edellyttävät, että kuntayhtymä laatii yhteistoimintaa noudattaen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Lait astuivat voimaan 1.1.2014 alkaen ja suunnitelma tuli laatia vuoden 2014 aikana. Osekkissa laadittiin yhteistoiminnassa ensin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2014 ja sittemmin henkilöstö-, tasa-arvo- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2015. Osekkin henkilöstötoimikunta käsitteli Osekkin henkilöstö- ja koulutussuunnitelman kokouksessaan 16.5.2014 ja henkilöstö-, tasa-arvo- ja koulutussuunnitelman kokouksessaan 17.10.2014. Henkilöstösuunnitelma sisältää kuntayhtymän periaatteet henkilöstösuunnitteluun, erilaisten työsuhdemuotojen käyttöön sekä työntekijöiden työkyvyn ja osaamisen ylläpitämiseen. Henkilöstösuunnitelmassa käsitellään lisäksi henkilöstön rakennetta ja määrää. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 2/40 Osekkissa henkilöstösuunnittelu on kytketty osaksi rekrytointi- ja täyttölupamenettelyjä. Täyttölupien myöntämisen lähtökohtana ovat henkilöstösuunnitteluun perustuvat henkilöstön vähentämis- ja lisäämistarpeet, henkilöstön uudelleen sijoittamisen tarpeet sekä tehtävien sijoitus- ja muutossuunnitelmat. Yhtymätasoisen rekrytointi-, täyttölupa- ja uudelleen sijoittamistarkastelun varmistamiseksi on perustettu erillinen työryhmä, joka valmistelee kaikki tukipalvelu- ja opetushenkilöstön täyttöluvat päätöksentekoa varten voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Täyttölupatyöryhmään kuuluvat talous- ja henkilöstöjohtaja Anssi Ojutkangas sekä vararehtori Saija Niemelä-Pentti. Osekkin täyttölupatyöryhmä käsitteli vuoden 2014 aikana 89 täyttölupaa (2013: 167 kpl), joista 28 koski vakituista ja 61 määräaikaista täyttöä. Suurin osa oli tukipalveluhenkilöstön täyttölupia. Työryhmä hylkäsi 5 täyttöä. Julkisessa haussa oli 48 paikkaa ja sisäisessä haussa 36 paikkaa. Julkisessa haussa olleisiin paikkoihin tuli yhteensä 970 hakemusta, joista 243 hakemusta opetushenkilöstön paikkoihin ja 727 tukipalveluhenkilöstön paikkoihin. Keskimäärin hakijoita oli 20 hakijaa/paikka. Eniten hakijoita oli KV-koordinaattorin paikkaan, johon hakijoita oli 168 henkilöä ja vähiten kahteen projektipäällikön paikkaan 2 hakemusta/ paikka. Rekrytointi-ilmoittelun kustannukset olivat 8 660 euroa. Osekkin rekrytointi- ja täyttölupaohjeistuksen päivittäminen vastaamaan paremmin henkilöstösuunnittelun ja yt-menettelyjen tarpeita aloitettiin loppuvuodesta 2014. Kuva 2: Käsitellyt täyttöluvat yksiköittäin Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 3/40 Kuva 3: Käsitellyt opetushenkilöstön ja tukipalveluhenkilöstön täyttöluvat 1.1.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja tasa-arvotyö Vuoden 2014 alusta voimaan tulleet lait (laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa sekä laki koulutuksen korvaamisesta) edellyttävät, että kuntayhtymässä laaditaan yhteistoimintaa noudattaen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Työnantaja on oikeutettu koulutuskorvaukseen enintään kolmelta koulutuspäivältä vuodessa työntekijää kohden. Edellytyksenä korvauksen saamiselle on voimassa oleva koulutussuunnitelma. Osekkin koulutussuunnitelma on hyväksytty 16.5.2104 ja siinä on määritelty koulutuksen painopistealueet. Sen jälkeen toteutunut koulutus oikeuttaa korvaukseen. Kuntayhtymä hakee koulutuskorvausta työttömyysvakuutusrahastolta. Tuki vähennetään työnantajan maksamasta lopullisesta työttömyysvakuutusmaksusta. Tukea myönnetään enintään kolmelle koulutuspäivälle/henkilö. Koulutuskorvauksen määrä on 10 prosenttia koulutuspäivän laskennallisesta palkkakustannuksesta. TVR on antanut päätöksen vuodelta 2014 ja korvaa hakemuksen mukaisesti 35.230,88 euroa. Vuoden 2014 aikana on erityisesti painotettu koulutuspäivien keräämisen tärkeyttä. Koulutuskorvausta varten on otettu raportteja sisäisestä, ulkoisesta ja omaehtoisesta koulutuksesta. Yksiköiden välillä oli huomattavia eroja, osassa koulutuspäivät jakaantuivat hyvin epätasaisesti. Tosin monissa yksiköissä on alkuvuodesta toteutettu koko henkilöstöä koskevaa koulutusta, joka ei ole luvuissa mukana. Joka tapauksessa tulorahoituksen turvaamiseksi vastuuta koulutustietojen ilmoittamisesta on edelleen syytä korostaa. Tasa-arvolain 6a§:n mukaan työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Lain mukaan suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Osekkissa päätettiin yhdistää edellä mainittujen lakien vaatimukset ja laatia yhteistoiminnassa Henkilöstö-, tasa-arvo- ja koulutussuunnitelma. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 4/40 Yhtymähallitus on hyväksynyt osaamisen kehittämisen toimintamallin vuonna 2010. Osaamisen johtamista Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä on kuvattu asiakirjassa ”Osaaminen esiin ja käyttöön”. Toimintamallissa hyödynnetään Osaava-ohjelman toteutuksessa laadittuja ammatillisen opettajan osaamisalueiden määrittelyjä ja arviointikriteerejä. Organisaatiomuutosten myllerryksissä toimintamallin jalkauttaminen ja edelleen kehittäminen oli pysähtynyt. Kuntayhtymänjohtaja nimitti tammikuussa 2014 Osekkin osaamistyöryhmän, jonka tehtävänä on vuosien 2014 – 2015 aikana päivittää Osaamisen johtamisen prosessi, määritellä Osaava-ohjelman työryhmien koulusalakohtaisten osaamisprofiilien hyväksymis- ja jalkauttamisprosessit sekä linjata osaamiskartoitusten ja -profiilien sisältövaatimukset, osaamisen kehittämisen toimintamallin jalkauttaminen sekä lain edellyttämä koulutussuunnitelman laadinta. Osaamisprosessin päivittämisellä pyritään tavoitteellisempaan ja suunnitellumpaan osaamisen johtamiseen ja kokonaisuuden hallintaan. Vuonna 2014 osaamistyöryhmän työ painottui keväällä henkilöstö- ja koulutussuunnitelman ja syksyllä henkilöstö-, tasa-arvo- ja koulutussuunnitelman laatimiseen. Osaamisen kehittämisen toimintamallin päivittäminen siirtyi vuodelle 2015. Koulutussuunnitelmassa käsitellään henkilöstön osaamistarpeiden arviointia sekä ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelmia sisältäen Osekkin henkilöstökoulutuksen painopistealueet. Koulutuskorvausta voidaan hakea vain näiden painopistealueiden mukaisesta koulutuksesta. Tasa-arvosuunnitelmaan on kirjattu kuntayhtymässä noudatettavat periaatteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä Osekkin tasa-arvotyön organisoituminen ja toimenpiteet vuodelle 2015. Kuntayhtymän henkilöstötoimikunta toimii lain edellyttämänä tasa-arvotoimikuntana. Ammattiopisto laatii ja hyväksyy vähintään kolmen vuoden välein ammattiopiston tasa-arvosuunnitelman opiskelijan näkökulmasta osana opetussuunnitelmaa (tasa-arvolaki 6b§). Osekkin tasa-arvosuunnitelmaa täydentää ”Asiallinen kohtelu työyhteisössä” -ohjeistus, jotka päivitettiin syksyllä 2014. Menettelytapaohjeet koskevat niin henkilöstöä kuin opiskelijoita. 1.1.3 Palkkaus ja palkitseminen sekä palkanmaksu Virka- ja työehtosopimuksiin (2014 – 2017) liittyvät palkantarkistukset toteutettiin 1.7.2014 alkaen. Palkkaukseen ja palkitsemiseen liittyvät ohjeet päivitettiin vuoden 2014 aikana. OVTES:n mukaisen aikuiskoulutusta koskevan osion E soveltaminen määräaikaisesti Osekkissa alkoi syksyllä. OVTES:n mukaisen työnvaativuuden arviointiin liittyvän ohjeen päivitys jatkuu vielä vuoden 2015 aikana. Projektihenkilöstöä koskeva tva-ohje päivitettiin ja se sisällytettiin osaksi KVTES:n mukaista työnvaativuuden arviointiin liittyvää ohjetta. Osekkin palkanmaksuun liittyvät palvelut on tuottanut Monetra Oy 1.8.2013 lähtien. Tehtäviin liittyvä vastuunjako Osekkin ja Monetran välillä on varmistettu vuoden 2013 alusta alkaen käydyillä neuvotteluilla ja vastuumatriisin laadinnalla. Tiivis yhteistyö Osekkin ja Monetran Oy:n välillä on jatkunut ohjausryhmän kokouksissa ja yhteistyöpalavereissa. Ohjausryhmään kuuluu palvelun tuottajan ja Osekkin johdon edustajia. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 5/40 Yhteistyöpalavereita, joihin osallistuu henkilöstöhallinnon edustajia ja Monetran asiakaspalveluvastaava sekä palveluasiantuntijoita, järjestettiin vuonna 2014 kahdeksan kertaa. Yhteistyöpalavereissa käsitellään menneisiin ja tuleviin palkanmaksukausiin, laadunseurantaan, palautteisiin ja kehittämiskohteisiin liittyviä asioita. Yhteistyöpalavereissa työskentelyn apuna käytetään toimenpidelomaketta, johon on kirjattu ne asiat, jotka vaativat selvittelyä ja vastuuhenkilöt asioiden hoitamiseksi. Lisäksi järjestettiin erillisiä työpalavereita kehittämiskohteisiin ja palkantarkistusajoihin liittyen. Vuonna 2014 kehittämiskohteina olivat mm. sähköiset lomakkeet. Työaikakorvauksiin liittyvää suorasiirtoa palkkaohjelmaan alettiin suunnittelemaan. Monetra toimittaa laatupoikkeamista koonnin kuukausittain. Laadunseurannalla on tarkoitus mm. saada esille asioita, joiden perehdyttämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Osekkin palkkalaskelmia kertyi vuonna 2014 yhteensä 13271 kappaletta. Suurin osa palkansaajista halusi tilinauhansa tiedot verkkopankkiin. Taulukko 1: Osekkin palkkalaskelmien määrä vuonna 2014 Palkansaaja Kuukausipalkkaiset Luottamustoimipalkkiot Yhteensä Verkkopankki 11 148 113 11 261 Posti 1 936 74 2 010 Yhteensä 13 084 187 13 271 Henkilöstöhallinnon määräaikaisesti arkistoitavaa materiaalia on pyritty sähköistämään paperin, arkistotilan ja paperin käsittelyyn kuluvan ajan säästämiseksi. Vuoden 2014 aikana on yhteistyössä Monetra Oy:n kanssa luovuttu suurimmasta osasta paperitulosteita. Materiaali tulostuu suoraan Aditron henkilöstöhallinnon järjestelmästä Oulun kaupungin palvelimella olevaan sähköiseen arkistoon. Osekkin arkistovastaavilla on käyttöoikeudet järjestelmään. Lakisääteisesti yli 50 vuotta säilytettävää materiaalia (palkkakortti) ei saa säilyttää pelkästään sähköisessä muodossa, vaan ne tulostetaan vuosittain Monetralla ja toimitetaan Osekkin arkistoon. 1.1.4 Matkahallinta M2-matkahallintajärjestelmässä hoidetaan kuntayhtymän henkilöstön matkasuunnitelmat sekä matkalaskujen, kilometrikorvausten ja kuluveloitusten maksatus. Ulkoisista koulutusmatkoista tehdään matkasuunnitelmat ohjelmaan. Hyväksytyiltä matkalaskuilta koulutuspäivät siirretään henkilöstöhallinnon järjestelmään. Sopimusmatkatoimistosta tilatut matkatoimistotapahtumat siirtyvät liittymän kautta ohjelmaan, jossa ne kohdistetaan ja tiliöidään oikealle matkalle. Vuonna 2014 Osekkissa tehtiin 4490 matkalaskua, kilometri- tai kuluveloitusta. Laskut tarkastetaan ja hyväksytään yksiköissä, maksatus ja kirjanpitoon siirto sekä koulutuspäivien siirrot tehdään Monetra Oy:ssa. Oamk Oy käyttää samaa ohjelmaa, ohjelman käytöstä on laadittu palvelusopimus. Molemmilla organisaatioilla on oma pääkäyttäjä. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 6/40 Vuoden 2014 aikana valmisteltiin kuntayhtymän henkilöstöä koskeva matkustusohje, joka hyväksyttiin v. 2015 alussa. 1.1.5 Henkilöstöpalveluiden järjestämät tilaisuudet Vuoden 2014 aikana koulutusta järjestettiin seuraavasti: Opojen työaikaa koskeva info 11.2.2014 OVTES 2014 – 2017 merkittävimmät sopimusmuutokset webinaari-koulutuksena 11.2.2014, kouluttajina toimivat työmarkkinalakimies Teija Metsäranta ja työmarkkina-asiamies Tuula Vaskelainen KVTES -ajankohtaispäivä webinaari-koulutuksena 13.2.2014 Koulutuskorvausta koskeva webinaari-koulutus 14.2.2014 henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa laativille 24.2.2014 M2-koulutus Pudasjärven yksikössä 11.9.2014 Kevan koulutus eläkkeistä ja työsuhdeturvasta Taivalkosken yksikön henkilöstölle 25.9.2014 TE-keskuksen info työvoimapalveluista Taivalkosken yksikön henkilöstölle - OVTES-koulutuspäivä osekkilaisille 19.11.2014 kouluttajana työmarkkina-asiamies Tuula Vaskelainen KT:stä. - loppuvuodesta 2014 ja vuodenvaihteessa 2014 - 2015 kaikkien yksiköiden työpaikkakokouksissa esiteltiin työterveyshuollon järjestämistä ja palvelusopimuksen sisältöä. HR-INFOT JA HR-YHDYSHENKILÖTAPAAMISET Toukokuussa 2014 järjestettiin hr-info (19.5.) esimiehille ja henkilöstöasioiden kanssa työskenteleville. Hr-infossa teemana oli mm. henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sekä koulutuspäivätietojen ilmoittaminen. Hr-yhdyshenkilötapaamisissa kuntayhtymän eri yksiköiden henkilöstöasioita hoitavat ja henkilöstöhallinnon henkilöstö käyvät yhdessä läpi ajankohtaisia asioita mm. palkanlaskentaan, virka- ja työehtosopimuksiin, arkistointiin, matkahallintoon, työterveyteen ja rekrytointiin liittyen. Lisäksi vuonna 2014 kahteen tapaamiseen osallistui myös monetralaisia. 17.1.2014 o Monetralla Osekkin palkka-asioita hoitavat esittäytyivät ja kertoivat palvelutoiminnastaan 17.3.2014 o Personec F henkilöstöohjelman selailemista sekä työsopimusten ja virkamääräysten laatimista koskeva perehdytys, kouluttajana palveluasiantuntija, pääkäyttäjä Sirkka Lyttinen Monetralta 15.10.2014 o Ajankohtaisia palkka- ja palvelussuhdeasioita (mm. OVTES osio E:n käyttöönotto ja vuorotteluvapaalaki) sekä laatupoikkeamien esittely, koulutustietojen kerääminen ja työterveyshuollon palveluntuottajan vaihtuminen sekä muut ajankohtaiset henkilöstöhallinnon kuulumiset Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 7/40 1.1.6 Henkilöstöjaos Osekkin toimintajärjestelmän kehittämistä varten perustettiin erilaisia jaoksia ja tiimejä. Henkilöstöjaos aloitti toimintansa loppuvuodesta 2014 määrittämällä toiminta-ajatuksensa ja tehtävänkuvansa. Henkilöstöjaos koordinoi, ohjaa ja seuraa henkilöstöhallintoon liittyvien tehtävien toteutumista sekä huolehtii niiden kehittämisestä ja toimeenpanosta. Lisäksi henkilöstöjaos tekee vuosittain toimintasuunnitelman ja toimintaraportin sekä tekee muun muassa esityksiä toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) ja käyttösuunnitelman (KS) laadintaan. Henkilöstöjaoksen alaisuudessa toimii muita henkilöstöön liittyviä alatyöryhmiä kuten palvelussuhdetyöryhmä, täyttölupatyöryhmä, osaamistyöryhmä, työterveyshuollon ohjausryhmä sekä Osekkin ja Monetran välinen henkilöstöhallinnon yhteistyöryhmä, joiden toiminnasta henkilöstöjaos vastaa. Henkilöstöjaos tekee esityksiä ja raportoi toiminnastaan kuntayhtymäjohtaja-rehtorille. Jaoksen varsinainen kehittämistoiminta alkaa vuoden 2015 puolella. Henkilöstöjaokseen kuuluvat: Anssi Ojutkangas, talous- ja hallintojohtaja, puheenjohtaja Saija Niemelä-Pentti, vararehtori Timo Remes, IT-johtaja Antti Rovamo, yksikönjohtaja Petri Heikkinen, palvelu- ja työsuojelupäällikkö Sanna Kivinen, kehityspäällikkö Raili Karttunen, suunnittelija Anne Heikkinen, henkilöstösihteeri Elina Pikkuaho-Ruonala, HR-asiantuntija, sihteeri 1.2 1.2.1 O RG AN IS AAT IOM UUT O K SE T J A Y HT EIST OIM INT A VU O N NA 201 4 Yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut Taivalkosken yksikössä OSAOn Taivalkosken yksikössä aloitettiin 4.6.2014 tuotannollisin ja taloudellisin perustein yhteistoimintaneuvottelut 11 työntekijän/viranhaltijan kanssa. Syy yt-neuvotteluihin oli, että hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintokoulutusta ei voitu kevään yhteishaussa alalle hakeneiden pienen määrän takia aloittaa. Neuvottelujen tuloksena siirrettiin kahden hotelli-, ravitsemus- ja cateringalan lehtorin virat OSAOn toisiin yksiköihin. Yhden lehtorin osalta uudelleen sijoitusta koskevat neuvottelut siirtyivät vuoden 2015 puolelle. Aktiivisista markkinointitoimenpiteistä huolimatta jouduttiin loppukesästä toteamaan, ettei syksyllä voida aloittaa myöskään toista metsäkoneenkuljettajaryhmää sekä ammattistarttiryhmiä. Syyskuun laskentapäivänä yksikön aloituspaikoista oli täytettynä 33, kun tavoite oli 100. Opiskelijamäärän laskun takia jäi suunnitellusta yksikköhintarahoituksesta Taivalkoskella toteutumatta liki 0,5 Milj. euroa. Koko yksikön henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut aloitettiin 28.8.2014 ja ne päättyivät 10.10.2014. Osekkin yhtymähallitus päätti 27.10.2014, että Taivalkosken yksikön kaikki noin 50 henkilökuntaan kuuluvaa lomautetaan 19 päivän ajaksi. Lomautukset jaksotettiin loppuvuoteen 2014 ja alkuvuoteen 2015. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 8/40 Lomautusten lisäksi yksikön henkilöstön tehtäviä järjesteltiin siten, että eläkkeelle/osa-aikaeläkkeelle jääneiden tilalle ei palkattu uusia henkilöitä, vaan tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin. Kolme ammattitutkintoa tukevien aineiden opettajan virkaa osa-aikaistettiin. Määräaikaisia työ- tai virkasuhteita (n. 15) ei enää jatkettu. Henkilöstösäästöjen lisäksi kustannustehokkuutta on haettu tiloista, kalustosta, siivouspalveluista ja ruokahuollosta. Henkilöstöjärjestelyjen vuoksi Taivalkosken yksikön n. 60 henkilön henkilöstö vähentyi n. 45 henkilöön. Yt-neuvottelujen kuluessa yksikön henkilökunnalle järjestettiin Kevan info eläketurvasta ja TE-keskuksen info työvoimapalveluista. 1.2.2 OSAOn yksiköissä hallinnollisia yhdistymisiä Ammattiopiston lautakunta päätti kokouksessaan 18.2.2014 (§ 9) Myllytullin ja Pikisaaren yksiköiden hallinnollisesta yhdistämisestä 1.8.2014 alkaen sekä 18.11.2014 (§ 69) Kempeleen ja Limingan yksiköiden hallinnollisesta yhdistymisestä 1.3.2015 alkaen. Yksiköiden henkilöstölle järjestettiin kuulemistilaisuudet yhdistymisiin liittyen seuraavasti: Pikisaaren yksikössä 4.2.2014 Myllytullin yksikössä 6.2.2014 Limingan yksikössä 5.11.2014 Kempeleen yksikössä 5.11.2014 1.2.3 Henkilöstötoimikunta ja työsuojeluorganisaatio Kuntayhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen henkilöstötoimikunta. Henkilöstötoimikuntaan kuuluu16 jäsentä ja varajäsentä, joista puolet edustavat työnantajaa ja puolet henkilöstöä. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat henkilöstötoimikunnan jäseniä. Lisäksi henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehillä on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Henkilöstötoimikunnan tehtävät on kerrottu Yhteistoiminta Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä asiakirjassa. Henkilöstötoimikunta toimii myös yhtymän työsuojelutoimikuntana ja tasaarvotoimikuntana. Osekkin henkilöstötoimikunta kokoontui vuonna 2014 viisi kertaa. Henkilöstötoimikunnassa käsiteltiin yhteistoimintamenettelyn mukaisesti kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvien asiakirjojen lisäksi mm. organisaatiomuutoksiin, OSAOn yksikköjakoon, hallinnon uudistumiseen ja Osekkin kiinteistöihin liittyviä ajankohtaisia asioita ja suunnitelmia. Henkilöstötoimikunnassa esiteltiin toisen asteen koulutuksen rakenteellinen ja rahoitusjärjestelmän uudistuminen. Lisäksi henkilöstötoimikunnassa käsiteltiin mm. työterveyshuollon palveluiden tuottajan valinta ja palvelusopimus, Osekkin henkilöstö-, koulutus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä riskit ja vaarat kyselyn toteuttaminen. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 9/40 Taulukko 2: Osekkin henkilöstötoimikunta ajalla 1.1.2014 – 31.7.2016 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Työntekijöiden edustajat Veikko Vitikka, lehtori Kari Heiskari, koulutusjohtaja Timo Mattila, lehtori Sirpa Karjalainen, lehtori Sirkka-Liisa Nissilä palvelupäällikkö Sari Juola, opintoasiainsihteeri Pirjo Tohmola, vakuutus- ja hankinta-asiantuntija Tuovi Pasma, työsuojeluvaltuutettu Petri Rukkinen, lehtori Heikki Mustonen, lehtori Johanna Vesenterä, lehtori Kari Tuomela, lehtori Niko Finnilä, projektikoordinaattori Jaana Papunen, toimistosihteeri Esa Kemppainen, kiinteistökoordinaattori Sirpa Karjalainen, 1. varavaltuutettu Työnantajan edustajat Jarmo Paloniemi, kuntayhtymäjohtaja-rehtori, pj Saija Niemelä-Pentti, vararehtori Anssi Ojutkangas, talous- ja henkilöstöjohtaja Irmeli Männistö, yksikönjohtaja Teija Tolonen, yksikönjohtaja Vesa Pirilä, yksikönjohtaja Virpi Spangar, yksikönjohtaja Petri Heikkinen, työsuojelupäällikkö Eeva-Maija Mäntynen, kehitys- ja hallintojohtaja Juha Virsiheimo, yksikönjohtaja Timo Remes, IT-johtaja Antti Rovamo, yksikönjohtaja Elisa Laakso, yksikönjohtaja Ilkka Kettunen, koulutusjohtaja Alpo Kaisto, yksikönjohtaja Ollipekka Huotari, kiinteistöjohtaja Osekkin yhteistoimintasopimukseen sisältyy kuvaus kuntayhtymän työsuojeluorganisaatiosta. Osekkin henkilöstötoimikunta toimii myös työsuojelutoimikuntana. Työnantaja on nimennyt työsuojelun yhteistoimintaa varten edustajan, työsuojelupäällikön. Henkilöstöä edustaa työsuojeluvaltuutettu. Henkilöstö valitsee vaaleilla työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Työsuojeluvaltuutetun nykyinen toimintakausi kestää 31.12.2017 asti. Työpaikan henkilöstöä suhteessa työnantajaan ja muihin tahoihin työyhteisöä koskevissa asioissa edustaa työyhteisövaltuutettu. Työpaikan henkilöstö valitsee keskuudestaan työyhteisövaltuutetun vaaleilla nelivuotiskausiksi kerrallaan. 1.2.4 Osekkin luottamusmiessopimus uudistettiin Osekkin luottamusmiessopimuksen uudistaminen tuli ajankohtaiseksi KT Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen keväällä 2014 sopiman kunta-alan pääsopimuksen uudistamismenettelyn johdosta. Samalla sovittiin pääsopijajärjestöjä koskevista muutoksista. Kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat 1.6.2014 alkaen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHO ry ja Kunta-alan unioni ry (JHL ja JYTY). Tekniikka ja Terveys KTN ry:n liittyminen Julkisalan koulutettujen JUKO:n jäseneksi 1.6.2014 lähtien aiheutti sen, että KTN:n velvoitteet ja oikeudet pääsopijajärjestönä siirtyivät JUKO:lle. KT ja pääsopijajärjestöt sopivat, että JUKO:n ja KTN:n pääluottamus- ja luottamusmiehet jatkavat JUKO:n pää- ja luottamusmiehinä valintansa yhteydessä määritellyn toimikautensa ajan, kuitenkin enintään 31.7.2015 saakka ellei paikallisesti toisin sovita. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 10/40 Osekkin luottamusmiessopimusta koskeva neuvottelut käytiin syksyllä 2014. Uuden 1.8.2015 voimaan astuvan sopimuksen mukaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:IIa on kaksi pääluottamusmiestä ja järjestön erikseen luottamusmiesresurssin rajoissa ilmoittama lukumäärä luottamusmiehiä. Toinen pääluottamusmiehistä edustaa teknisissä tehtävissä toimivia ja toinen pääluottamusmiehistä muita JUKO:n jäseniä. 1.2.5 Palvelussuhdetyöryhmä Osekkin yhteistoimintaohjeessa on määritelty osana yhteistoimintaa palvelussuhdeasioiden kehittämistyöryhmä, jonka tehtäviin kuuluvat: virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanojen koordinointi ja valmistelu, johon sisältyvät tehtävien vaativuuden arvioinnit, henkilökohtaisten työsuoritusten arvioinnit, mahdollisesti ryhmäpalkitsemisjärjestelmän ja tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto ja kehittäminen, yhteneväisen palkkapolitiikan toteuttaminen ja palkkausjärjestelmien kehittäminen, muiden palvelussuhdeasioiden kehittäminen ja ohjeistaminen, kouluttaminen ja tiedottaminen, palkkausjärjestelmien valvonta, arviointi ja kehittäminen. Palvelussuhdetyöryhmässä ovat edustettuina sekä työnantajan että pääsopijajärjestöjen edustajat. Palvelussuhdetyöryhmä kokoontui vuonna 2014 kahdeksan kertaa. Työskentelyssä painottui pienryhmätyöskentelyn avulla toteutettu henkilöstöhallinnon keskeisimpien ohjeiden päivitys. Uutena asiana työryhmän mietittävänä oli opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen E-osion (Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus) määräaikainen soveltaminen Osekkissa. Palvelussuhteisiin liittyvien esitysten lisäksi työryhmässä pohdittiin mm. työaikoihin liittyviä käytänteitä ja määräaikaisuuden perusteita. Määräaikaisuuksien perusteiden parempaan hallinnointiin tehtiin henkilöstöhallinnon järjestelmien kehittämistyötä. 1.3 TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTI Työhyvinvoinnin edistäminen on johdon, esimiesten ja kaikkien työntekijöiden yhteistyötä. Sekä työnantajalla että työntekijällä on vastuu työhyvinvoinnin kehittämisessä. Keskeisiä Osekkin työhyvinvoinnin toimijoita ovat henkilöstöhallinto, työsuojeluhenkilöstö sekä luottamusmiehet. Työkyvyn, työterveyden ja työhyvinvoinnin ylläpitämisessä kumppanina on myös työterveyshuolto. 1.3.1 Työterveyshuollon järjestäminen: työterveyshuoltopalveluiden kilpailuttaminen, palveluntuottajan valinta sekä työterveyshuollon sisältö ja sopimustaso Työterveyshuoltolain (21.12.2001/1383) mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuollon keskeisenä tavoitteena on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy. Asetus (708/2013) hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä painottaa työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon välistä tiivistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista työterveysyhteistyötä. Työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin kesällä 2014 ja yhtymähallitus teki päätöksen työterveyshuollon Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 11/40 palveluntuottajista elokuussa 2014. Työterveyshuollon palveluntuottajia ovat Caritas Lääkärit Oy (Oulun toimialue), Oulunkaaren kuntayhtymä (Pudasjärvi) sekä Suomen Terveystalo Oy (Taivalkoski). Sopimuskausi on 1.1.2015 – 31.12.2018 (+ kaksi yhden vuoden optiovuotta). Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä painotetaan ennaltaehkäisevän työterveyshuollon merkitystä. Ehkäisevään, lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät muun muassa työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla, työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset, työkykyä ylläpitävä toiminta, työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus sekä työntekijöiden kuntoutukseen ohjaaminen. Työterveyshuollon lakisääteisten tehtävien lisäksi työterveyshuoltoon voi sisältyä myös yleislääkäritasoista sairaanhoitoa, jossa huomioidaan työn ja työympäristön merkitys. Sairaanhoidon järjestäminen osana työterveyshuoltopalveluja on työnantajalle vapaaehtoista. Osekkin palvelusopimus sisältää ehkäisevän työterveyshuollon sekä työterveyspainotteisen sairaanhoidon tarvittavine laboratorio- ja röntgentutkimuksineen. Työterveyshuollossa toteutettava sairaanhoito poikkeaa painotuksiltaan muun perusterveydenhuollon sairaanhoidosta ja se tukee työterveyshuollon lakisääteistä ennaltaehkäisevää toimintaa. Työterveyspainotteinen sairaanhoito on työterveyshuollon palvelua, jossa sairauksien hoidon yhteydessä huomioidaan potilaan työ ja työolosuhteet sekä niiden mahdollinen vaikutus sairauden syntyyn ja sairaudesta toipumiseen sekä työkykyyn. Hyvin toimivan työterveyspainotteisen sairaanhoitopalvelun avulla voidaan vähentää pitkittyviä sairauslomia ja työkyvyttömyyden uhkaa. Palveluntuottajalta toivotaan kustannustehokasta panostusta ennaltaehkäisevään työhön sekä sairaanhoidon sujuvuutta. Työterveyshuollon palvelut ovat lähtökohtaisesti koko henkilöstön käytettävissä. Sairaanhoidon osalta on joitain rajoitteita pidempien palkattomien työlomien tai virkavapauksien suhteen. Palvelusopimuksia ja rajapintatarkasteluja työstettiin loppuvuosi 2014. Työterveyshuollon toiminta perustuu palvelusopimukseen ja toimintaa ohjaa kuntayhtymätasoinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Osekkin toimintasuunnitelma päivitettiin syksyllä 2013 vuodelle 2014 ja loppuvuodesta 2014. Osekk laati uuden toimintasuunnitelman uuden palveluntuottajan kanssa vuosille 2015 - 2017. Uuden suunnitelman mukaiset työterveyshuollon tavoitteet ovat seuraavat: työperäisen psykososiaalisen kuormittavuuden ennaltaehkäisy työympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä työkykyriskien tunnistaminen ja tarvittavat toimenpiteet. Toimintasuunnitelma laaditaan kolmivuotiskaudeksi ja suunnitelmaa päivitetään vuosittain. Kuntayhtymätasoisen työterveyshuollon toimintasuunnitelman lisäksi yksiköissä laaditaan yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat vuosittain yhdessä työterveyden kanssa. Työpaikkaselvitykset ja muu yhteistyö on toteutettu yksiköissä kunkin yksikön työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuollon ohjausryhmän tavoitteena on luoda yhteinen näkymä Osekkin henkilöstön työhyvin- Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 12/40 voinnin kehittämiseen pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään neljännesvuosittain ja tarvittaessa useammin, ainakin työterveyspalvelun haltuunottovaiheessa. Ohjausryhmässä seurataan, ennustetaan ja asetetaan mittareita, joilla ohjataan Osekkin työhyvinvoinnin kehittymistä, henkilöstön työkykyyn liittyviä asioita, sairauspoissaolojen kehittymistä ja toiminnan kustannus- sekä laatutasoa. Ohjausryhmässä seurataan myös hankintasopimuksen toteutumista. 1.3.2 Työterveyshuollon kustannukset Työnantaja saa korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan. Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Taulukossa 3 on esitetty työterveyspalvelujen toteumaerittely koko kuntayhtymässä vuosilta 2010–2014 ennaltaehkäisevän työterveyspalvelujen (korvausluokka I) ja sairaanhoitopalvelujen (korvausluokka II) mukaan. Ennaltaehkäisevän työterveyspalvelujen määrä on vuonna 2014 huomattavasti laskenut vuoteen 2013 verrattuna. Aiemmissa luvuissa on kuitenkin Oamkin osuudet mukana, joten suoraa verrattavuutta ei ole. Kun työterveyshuollon palvelujen käytön suhteuttaa henkilöstömäärään, huomataan, että palvelujen käyttöaste on lähes sama kuin vuonna 2013. Taulukko 3: Osekkin työterveyspalvelujen erittely korvausluokkien KL I ja KL II mukaan vuosilta 2010 – 2014 Työterveyspalvelut KL I Työpaikkaselvitykset (h) Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (h) Terveystarkastukset ja tutkimukset (kpl) Erikoislääkärikonsultaatiot (kpl, työkykyarvioinnissa) Muut asiantuntijat (kpl) 2010 1 893 256 1 289 7 1 2011 2 411 187 1 674 34 12 2012 1 889 81 1 318 30 3 2013 1 057 300 1 939 141 18 2014 791 256 574 47 6 Sairaanhoitopalvelut KL II Vastaanottokäynnit (kpl) Laboratoriotutkimukset (kpl) Kuvantaminen (kpl) Erikoislääkärikonsultaatiot (kpl) 2010 7 007 6 234 773 432 2011 7 533 6 557 976 447 2012 4 662 7 796 950 461 2013 4 035 6 309 674 525 2014 2 372 3 649 448 389 Taulukossa 4 on esitetty koulutuskuntayhtymän työterveyshuollon kustannukset, joista työnantajalla on oikeus hakea Kelalta kustannusten korvausta. Kustannuksiin sisältyvät työterveyshuoltopalvelujen lisäksi myös henkilöstön ensiapukoulutukset, ensiaputarvikkeet, näyttöpäätelasit ja muut suojavälineet. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 13/40 Taulukko 4: Osekkin työterveyshuollon kustannukset ja Kelan maksamat kustannusten korvaukset vuosilta 2010 – 2014 Työterveyshuollon kustannukset euroina 2010 2011 Työterveyshuollon kokonaiskustannukset 1) 959 724 1 299 369 Kokonaiskustannukset/henkilö 2012 2013 2014 1 230 578 1 186 547 679 370 543 712 669 654 658 Kelan maksama korvaus 363 814 385 904 397 532 399 531 - Kustannukset Kelan kustannuskorvauksen jälkeen 595 910 913 466 833 046 787 016 - 337 501 453 434 - Kustannukset/henkilö 1) Kokonaiskustannukset eivät sisällä ei-Kela-korvattavia työterveyspalvelujen kustannuksia (esim. korvausluokka 0) Kela korvaa työterveyshuollosta aiheutuvia tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain mukaan tietyin edellytyksin. Kela korvaa hyväksytyistä kustannuksista 60 % korvausluokassa I ja 50 % korvausluokassa II. Korvausluokassa I on korvauksen määrässä otettu huomioon, että työnantaja on työterveyshuollon kanssa yhteisesti sopinut työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen hallintatavoista. Jos näistä ei olisi sovittu, korvaus olisi 50 %. Kela maksoi vuodelta 2013 työterveyshuollon kustannusten korvausta yhteensä 399 531 euroa (2012: 397 532 euroa). Korvauksen määrä korvausluokassa I on 177 529 euroa ja korvausluokassa II 222 002 euroa. Tilikauden 2014 työterveyshuollon kustannuksista tehdään korvaushakemus Kelalle kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemus käsitellään Osekkin henkilöstötoimikunnassa ennen hakemuksen lähettämistä. Vuoden 2014 työterveyshuollon kokonaiskustannukset oli 679 370 euroa. Suhdeluvusta kokonaiskustannukset/henkilö nähdään, että työterveyshuollon kustannukset pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kokonaiskustannukset henkilöä kohden oli 658 euroa (2013: 654 euroa). Kustannuksista 38,7 % on ehkäisevän työterveyshuollon (KL1) kustannuksia ja 61,3 % sairaanhoidon (KL2) kustannuksia. Osekk kilpailutti työterveyshuollon palvelunsa vuonna 2014. Tarjouspyynnössä toivottiin painotuksia ehkäisevään työterveyshuoltoon, sujuvaa sairaanhoitoa sekä kustannusten jakoa suhteessa 50/50 ehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon välillä. 1.3.3 Muu työhyvinvoinnin varmistaminen Ehkäisevän ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan panostuksia lisättiin vuonna 2014. Henkilöille, joilla oli tunnistettu kuntoutustarve, mutta eivät olleet tulleet valituiksi kuntoutukseen, suunniteltiin keväällä 2014 työkykyä edistävää suunnattua yksilö- ja ryhmätoimintaa. Kymmenen hengen pilottiryhmän toiminta käynnistyi elokuussa 2014 ja jatkuu kesäkuuhun 2015. Muuta ehkäisevää toimintaa, kuten työpaikkaselvityksiä ja terveystarkastuksia, toteutettiin Osekkin ja yksiköiden omien työterveyshuollon toimintasuunnitelmien mukaisesti. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 14/40 Asiallinen kohtelu työyhteisössä -asiakirja käsiteltiin henkilöstötoimikunnassa ja kuntayhtymäjohtaja vahvisti sen joulukuussa 2014. Uudistettu päihdeohjelma käsiteltiin henkilöstötoimikunnassa joulukuussa 2014. Terveyden ja sairauden hoitoon liittyvien ohjeiden ja varhaisen tuen toimintamallin päivittäminen aloitettiin vuonna 2014. Varhaisen tuen toimintamallia kehitettiin muun muassa kehittämällä raportointia. Työolobarometri-toimintamalli (prosessikuvaus) laadittiin loppuvuodesta 2014 ja kysely toteutetaan keväällä 2015. Kyselyksi valittiin Työolobarometri (TOB). Kyselyn toteuttaa Pohjois-Savon koulutuskuntayhtymä ja vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja jokaisen yksilönsuoja turvaten. Osekkista kenelläkään ei ole oikeuksia palvelun tuottajan palvelimelle. Tulokset käsitellään kuntayhtymän johtoryhmässä ja OSAOn yksikönjohtajien kokouksessa. Tämän jälkeen tulokset esitellään henkilöstölle yksiköittäin työpaikkakokouksissa ja samassa yhteydessä päätetään 1-3 tärkeimmästä kehittämiskohteesta, jotka kirjataan käyttösuunnitelmaan. Kehittämiskohteiden toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa ja käyttösuunnitelman toteumaraportissa. 1.3.4 Vaara- ja riskikartoitus ja turvallisuustyön kehittäminen Vuoden 2014 aikana kartoitettiin organisaation turvallisuustyön nykytila ja tunnistettiin mahdolliset kehittymisalueet. Turvallisuusorganisaation vastuut selvennettiin ja kuvattiin osaksi toimintajärjestelmää. Yksikönjohtajien turvallisuuskoulutus suunniteltiin vuoden 2014 aikana ja se toteutetaan vuoden 2015 aikana. Koulutus osaltaan tukee johdon sitoutumista turvallisuustyöhön ja täten pyritään turvallisuuskulttuurin jatkuvaan kehittymiseen Osekkissa. 1.3.5 Työntekijän liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukeminen Liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukeminen on kuntayhtymän tarjoama työsuhde-etu, jonka tavoitteena on parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä innostaen henkilökuntaa huolehtimaan omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Tavoitteena on tuottaa henkilökunnalle tasavertaiset ja monipuoliset mahdollisuudet osallistua liikunta- ja kulttuuritoimintaan. Kuntayhtymä tukee työntekijöiden omaehtoista liikunta- ja kulttuuritoimintaa kalenterivuodessa 250 eurolla yhtä täyttä henkilötyövuotta kohden. Tuki on henkilökohtainen, ja se suhteutetaan palvelussuhteen keston sekä osa-aikaisuuden mukaan. Taulukko 5: Liikunta-ja kulttuuritoiminnan tukeminen sekä tyhy-toiminta toimialoittain vuosina 2010 2014 euroina Ammattiopisto Yhteiset palvelut Osekk: Henkilöstöraportti 2014 2010 2011 2012 2013 2014 232 095 215 209 209 453 227 217 230 292 28 359 36 321 38 299 42 981 34 891 Sivu 15/40 2 Osekkin henkilöstövoimavarojen käyttö Henkilöstövoimavaroja kuvaavat tunnusluvut kertovat henkilöstömäärästä, henkilöstörakenteesta, työpanoksesta ja työvoimakustannuksista. Henkilöstövoimavaroja kuvaavia tunnuslukuja käytetään muun muassa resurssien arvioinnissa, henkilöstösuunnittelussa, henkilöstötoimintojen kehittämisessä ja toiminnan johtamisessa. Osa Osekkin henkilöstöraportin tunnusluvuista tallennetaan kuntatyönantajien sähköiseen palveluun. Tunnuslukuja voi tallentaa ensimmäinen kerran kalenterivuodelta 2014 ja vertailutietopankin käyttö on vapaaehtoista. 2.1 2.1.1 H EN K IL Ö ST ÖN M ÄÄR Ä J A R AK EN N E Henkilöstön määrä ja palvelussuhteen muoto Kuntayhtymässä oli töissä vuoden 2014 lopussa yhteensä 1058 työntekijää. Kun kokonaismäärästä vähennetään virkavapaalla olijat, saadaan todellinen henkilöstömäärä, 984. Ammattiopiston ja yhteisten palvelujen henkilöstömäärät pysyivät edellisen vuoden tasolla tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä siirtyi perustettuun osakeyhtiöön liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä 537 henkilöä 1.1.2014 lukien. Taulukko 6: Kokonaishenkilöstömäärä 2010 – 2014 vuoden viimeisen päivän mukaan Kokonaishenkilöstömäärä 31.12. 2010 Ammattiopisto 983 Yhteiset palvelut 86 (Ammattikorkeakoulu) 886 2011 978 152 822 2012 975 173 804 2013 961 105 765 2014 955 103 Osekk yhteensä 1952 1952 1831 1058 1955 Taulukko 7: Todellinen henkilöstömäärä 2010 – 2014 vuoden viimeisen päivän mukaan Todellinen henkilöstömäärä 31.12. 2010 Ammattiopisto 941 Yhteiset palvelut 83 (Ammattikorkeakoulu) 841 2011 928 144 777 2012 903 163 753 2013 891 101 721 2014 887 97 ta2014 871 100 Osekk yhteensä 1849 1819 1713 984 971 1865 Henkilöstömäärä yksiköittäin esitellään taulukossa 8. Henkilöstöraportin henkilöstön lukumäärää koskevat tiedot on kerätty vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 16/40 310 Opetushenkilöstön osuus 480 Vakituisten osuus 31 22 27 45 94 IT-palvelut Kiinteistöpalvelut Yhteensä Kaikki yhteensä 1 Todellinen henkilöstömäärä 31.12.2014 YHTEISET PALVELUT Johtajan toimisto, hallinto- ja kehittämispalvelut sekä talous- ja henkilöstöpalvelut 1 2 5 Virka- ja työvapaalla yhteensä 480 1 13 1 6 1 Kokonaishenkilöstömäärä 31.12.2014 1 15 9 10 22 30 3 12 17 8 3 13 2 145 3 35 118 92 109 107 138 18 62 120 46 34 51 25 955 6 6 6 6 8 11 1 5 8 3 0 6 2 68 29 112 86 103 99 127 17 57 112 43 34 45 23 887 62 % 72 % 65 % 83 % 66 % 72 % 82 % 72 % 77 % 53 % 76 % 64 % 48 % 71 % 3% 58 % 80 % 80 % 76 % 83 % 82 % 65 % 73 % 72 % 53 % 73 % 9% 69 % 3 2 9 0 29 27 47 103 6 26 26 45 97 73 % 100 % 96 % 91 % 0% 89 3 1058 74 984 73 % 63 % 10 13 8 6 5 4 3 7 7 5 2 10 80 Työllistetyt 22 37 11 16 21 20 3 20 25 6 11 11 13 216 Määräaikainen tukipalveluhenkilöstö 2 50 51 76 52 83 12 26 69 20 15 24 Sivutoimiset tuntiopettajat 2. Määräaikainen opetushenkilöstö OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO Rehtorin toimisto Haukiputaan yksikkö Kaukovainion yksikkö/liiketalous Kaukovainion yksikkö/tekniikka Kempeleen yksikkö Kontinkankaan yksikkö Limingan yksikkö Muhoksen yksikkö Myllytullin yksikkö Pikisaaren yksikkö Pudasjärven yksikkö Taivalkosken yksikkö Oppisopimusyksikkö Yhteensä Vakituinen tukipalveluhenkilöstö HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 31.12.2014 1. Vakituinen opetushenkilöstö Taulukko 8: Henkilöstön määrä toimialoittain / yksiköittäin 31.12.2014 2 1 7 145 31 1 2 1. Vakituinen opetushenkilöstö Lehtorit, yliopettajat, vakituiset päätoimiset tuntiopettajat, opinto-ohjaajat, rehtorit, yksikön johtajat, koulutusjohtajat, koulutuspäälliköt 2. Määräaikainen opetushenkilöstö avoimen viranhoitajat + määräaikaiset päätoimiset tuntiopettajat Henkilöstön määrä vaihtelee kuukausittain johtuen sijaisten, tuntiopettajien, avoimen viranhoitajien, oppilasharjoittelijoiden, projektityöntekijöiden ja muiden määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien vaihtuvuudesta. Nimenomaan henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 17/40 Osekkin henkilötyövuosimittari on laskettu ensimmäistä kertaa ja vuonna 2014 se oli 953,70 htv. Tästä vakituisten osuus oli 690,5 htv ja määräaikaisten 263,2 htv. OSAOn käytetyt henkilötyövuodet vuonna 2014 olivat 858,6 htv ja Yhteisten palvelujen 95,1 htv Taulukko 9: Käytetyt henkilötyövuodet Osekkissa vuonna 2014 Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Osekk 690,5 263,2 953,7 OSAO 605,0 253,6 858,6 YP 85,5 9,6 95,1 Osekkin valtionosuusrahoituksen perustana oleva ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on kasvanut vuosien 2000–2014 välillä 43 prosentilla. Kasvu perustuu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja erityisesti Oulun seudun nuorten ikäluokkien kasvuun. Vuonna 2014 Osekkin kokonaisopiskelijamäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna +0,2 %. Oheisesta kuvasta kasvua on vaikea havannoida, koska aiempien vuosien tilastossa on Oamk mukana. Henkilöstömäärä suhteessa opiskelijamäärään on kuitenkin pysynyt ennallaan aina vuodesta 2000 lukien. Henkilöstömäärään lasketaan kokonaishenkilöstömäärä. Kuva 4: Osekkin henkilöstömäärän kehitys suhteessa opiskelijamäärän kehitykseen 2005 – 2014 Opiskelijamäärä: Osekkin valtionosuusrahoituksen perustana oleva opiskelijamäärä (opetushallinnon tilastointipäivien 20.1. ja 20.9. aritmeettinen keskiarvo) vuosina 2005 – 2014; aiemmin ammattikorkeakoulun osalta huomioitu läsnä olevat opiskelijat. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 18/40 Kuva 5: Opiskelijoita suhteessa henkilökuntaan vuosina 2005 - 2014 Pääasiallinen palvelussuhde kuntayhtymässä on vakituinen virka- tai työsuhde. Vakituisten viranhaltijoiden/työntekijöiden osuus pysyi edellisen vuoden tasolla (73 %, 2013: 73 %). Vakituisen henkilöstön määrä oli 790 henkilöä. Määräaikaisia oli 268 henkilöä eli 27 % henkilöstöstä (2013: 27 %). Kuntayhtymän henkilökunnasta 63 % kuului opetushenkilöstöön (2013: 61 %). Opetushenkilöstöstä 73 % oli vakituisessa virkasuhteessa (2013: 75 %). Taulukko 10: Kuntayhtymän henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna vuosina 2010 – 2014 (Oamk mukana tilastossa vuoteen 2013 asti) Kokonaishenkilöstön PALVELUSSUHTEEN LAATU Vakituinen opetushenkilöstö Vakituinen tukipalveluhenkilöstö Määräaikainen opetushenkilöstö Sivutoimiset tuntiopettajat Määräaikainen tukipalveluhenkilöstö Työllistetyt 2010 790 508 280 141 235 1 2011 832 528 255 118 213 6 2012 834 518 249 107 236 8 2013 835 500 216 67 203 10 2014 480 310 145 31 89 3 -43 % -38 % -33 % -54 % -56 % -70 % YHTEENSÄ 1955 1952 1952 1831 1058 -42 % Osekk: Henkilöstöraportti 2014 muutos Sivu 19/40 % Kuva 6: Kuntayhtymän henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna 2010 – 2014 Ammattiopiston kokonaishenkilöstömäärä oli 955, vähennystä edellisestä vuodesta -0,6 %. Kun kokonaismäärästä vähennetään virkavapaalla olevat henkilöt (68 henkilöä), saadaan todelliseksi henkilöstömääräksi 887, mikä on -0,4 % vähemmän kuin vuonna 2013, mutta on asetettua henkilöstömäärätavoitetta hieman suurempi (871). Kontinkankaan yksikkö on edelleen henkilöstömäärältään suurin yksikkö (138 henkilöä) ja pienin on Limingan yksikkö (18 henkilöä). Rehtorin toimistossa työskenteli 3,7 % ammattiopiston henkilöstömäärästä (vuonna 2013: 4,5 %). Ammattiopistossa vakituisen henkilöstön osuus laski hieman edellisestä vuodesta ollen 73 % henkilökunnasta (2013: 74 %). Opetushenkilöstön osuus 69 % nousi hieman (2013: 68 %). Vakituisen opetushenkilöstön osuus koko henkilöstöstä laski hieman ollen 50 % (2013: 51 %). Opetushenkilöstöstä vakituisessa virkasuhteessa toimi 73 % (2013: 75 %). Yksikkökohtaisesti tarkasteltuna eniten vakituisia palvelussuhteita oli Kaukovainion tekniikan yksikössä (83 %) ja Limingan yksikössä (82 %), vähiten Oppisopimusyksikössä (48 %). Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 20/40 Kuva 7: Ammattiopiston henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna vuosina 2010 – 2014 Yhteisten palvelujen kokonaishenkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa 103 henkilöä (2013: 105), joista yhtymäpalveluissa työskenteli 29 (2013: 27), kiinteistöpalveluissa 47 (2013: 50) ja IT-palveluissa 27 (2013: 28). Kun kokonaishenkilöstömäärästä vähennetään virkavapaalla olevat henkilöt, saadaan todelliseksi henkilöstömääräksi 97 (2013: 101). Henkilöstömäärä oli hyvin edellisen vuoden kaltainen, mutta oli alle asetetun tavoitteen, 100 henkilöä. Vuoden 2014 lopussa yhteisissä palveluissa työskenteli 10 % yhtymän henkilöstömäärästä (2013: 6 %). Yhteisissä palveluissa vakituisen henkilöstön osuus hieman nousi edellisestä vuodesta ollen 91 % (2013: 86 %). Yhtymäpalvelujen henkilöstöstä 76 % oli vakituisessa palvelussuhteessa (2013: 73 %), kiinteistöpalveluissa 96 % (2013: 86 %) ja IT-palveluissa 100 % (2013: 96 %). 2.1.2 Osa-aikatyö Kuntayhtymän henkilöstön palvelussuhteet ovat pääosin kokoaikaisia. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa työskenteli 83 henkilöä eli 7,8 % kuntayhtymän henkilöstöstä (2013: 9,3 %). Osa-aikaisten työntekijöiden osuus pieneni hieman edellisistä vuosista. Yleisin osa-aikaisuuden peruste oli työantajan määräys (haettaessa ja otettaessa palvelussuhteeseen) ja osa-aikaeläke. 3 % kuntayhtymän henkilöstöstä oli jollain osa-aikaeläkkeellä. Taulukko 11: Kuntayhtymän osa-aikaisen henkilöstön määrä 2010 - 2014 Osa-aikaisuuden syy Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikalisä Opiskelu Osittainen hoitovapaa Työntekijän oma pyyntö Työnantajan määräämä Osa-aikainen sairausloma Yhteensä Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Osekk 2010 64 17 1 1 15 18 12 2 130 2011 60 18 1 1 19 19 4 12 134 2012 64 22 1 2 16 36 14 13 168 2013 77 25 2014 19 13 2 25 20 11 11 171 3 12 35 1 83 Sivu 21/40 OSAO 2010 37 11 1 7 3 3 62 2011 36 13 1 2012 46 15 1 2013 54 17 2014 19 10 8 5 2 5 70 9 15 7 3 96 13 8 7 7 106 2 11 35 1 78 Kuva 8: Osa-aikaisten prosenttiosuus henkilöstöstä vuosina 2010 – 2014 2.1.3 Ikä- ja sukupuolirakenne Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 47,5 vuotta. Henkilöstön keski-ikä nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Edellisen vuoden laskennassa oli mukana Oamkin henkilöstö. Suurin ikäryhmä oli 45 - 49 -vuotiaat, joihin kuului 19,1 % kuntayhtymän työntekijöistä. Seuraavaksi suurimmat ikäryhmät olivat 50 - 54 -vuotiaat (18,5 %) ja 55 - 59 -vuotiaat (15,8 %). 66 prosenttia henkilöstöstä oli yli 45-vuotiaita, miehistä 67 % (2013: 61,5 %) ja naisista 64,2 (2013: 59,2 %). Kuntayhtymän palveluksessa olevista 4 % oli alle 30 -vuotiaita, 46 % oli yli 50-vuotiaita ja 12 % oli täyttänyt 60 vuotta. Yhteisten palveluiden ikä- ja sukupuolijakaumasta ei esitetä yksikkökohtaista erittelyä yksiköiden pienen henkilöstömäärän vuoksi. Taulukko 12: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna 2014 2014 Ikä 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65Yhteensä 2014 2013 2011 2010 2009 Miehet 1 3 11 39 44 53 87 86 70 61 4 459 Miehet 44,6 % 44,3 % 43,6 % 44,7 % 43,7 % Osekk Naiset 4 7 15 31 69 77 110 104 93 59 1 570 Naiset 55,4 % 55,7 % 56,4 % 55,3 % 56,3 % Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Yht. 5 10 26 70 113 130 197 190 163 120 5 1029 Miehet 1 3 8 35 37 44 76 79 60 56 3 402 Miehet 43,4 % 44,3 % 43,1 % 45,0 % 45,4 % OSAO Naiset 4 7 15 27 64 73 103 98 85 48 1 525 Naiset 56,6 % 55,7 % 56,9 % 55,0 % 54,6 % Sivu 22/40 Yht. 5 10 23 62 101 117 179 177 145 104 4 927 Miehet 0 0 3 4 7 9 11 7 10 5 1 57 Miehet 55,9 % 57,8 % 52,0 % 30,2 % 29,5 % YP Naiset 0 0 0 4 5 4 7 6 8 11 0 45 Naiset 44,1 % 42,2 % 48,0 % 69,8 % 69,5 % Yht. 0 0 3 8 12 13 18 13 18 16 1 102 120 110 100 80 87 104 93 86 77 70 69 60 61 59 53 40 44 39 31 20 1 4 3 7 11 15 4 1 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Miehet 65- Naiset Kuva 9: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna 2014 Taulukko 13: KT Kuntatyönantajan henkilöstöraporttia koskevan suosituksen mukainen henkilöstön ikä- rakenteen tarkastelu Ikä vuosina lukumäärä %-osuus 0 - 19 5 0,5 20 - 29 36 3,5 30 - 39 183 17,8 40 - 49 327 31,8 50 - 59 353 34,3 60 - 64 120 11,7 65 ja yli Yhteensä 5 1029 0,5 Keski-ikä 47,5 vuotta KT:n tilastossa vuodelta 2013 kunta-alan henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta, opetusalalla 45,6 ja KVTES 45,5 vuotta. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 23/40 55 45 35 OSAO YP Osekk 2009 45,5 47,2 45,3 2010 45,8 48,6 46,0 2011 45,8 45,8 45,3 2012 46,5 45,9 45,7 2013 46,7 46,7 46,3 2014 47,0 47,9 47,5 Kuva 10: Henkilöstön keski-ikä toimialoittain 2009 – 2014 Taulukko 14: Henkilöstön keski-ikä toimialoittain ja yksiköittäin 2009 – 2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 AMMATTIOPISTO Rehtorin toimisto Oppisopimusyksikkö Haukiputaan yksikkö Kaukovainion yksikkö, liiketalous Kaukovainion yksikkö, tekniikka Kempeleen yksikkö Kontinkankaan yksikkö Limingan yksikkö Muhoksen yksikkö Myllytullin yksikkö Pikisaaren yksikkö Pudasjärven yksikkö Taivalkosken yksikkö 45,5 40,5 46,2 46,9 44,3 47,7 46,1 48,7 38,1 46,9 46,7 46,1 42,8 50,9 45,8 39,9 47,7 46,9 44,0 47,5 46,3 48,8 41,3 47,6 46,5 44,7 42,7 51,6 45,8 41,2 47,3 47,9 44,6 46,4 46,5 49,6 39,3 47,1 47,0 46,6 41,4 50,7 46,5 41,5 47,0 49,1 45,4 46,9 46,9 49,9 41,2 47,5 46,2 46,3 45,2 51,3 46,7 42,5 45,4 48,3 45,4 48,1 47,8 50,6 41,0 46,6 46,8 46,5 45,8 52,2 47,0 44,1 46,8 48,6 44,5 48,3 48,4 50,7 41,0 47,4 48,3 47,5 43,3 52,4 YHTEISET PALVELUT Yhtymäpalvelut Kiinteistöpalvelut IT-palvelut 47,2 43,7 50,7 48,6 46,2 51,0 45,8 48,1 49,9 39,3 45,9 48,9 48,2 40,6 46,7 47,9 49,5 42,8 47,9 49,4 50,5 43,8 KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ 45,4 46,0 45,3 45,7 46,3 47,5 Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 24/40 Sukupuolijakauma: Kuntayhtymän sukupuolirakenne on edelleen suhteellisen tasa-arvoinen. Naisten osuus henkilöstä oli 55,4 % ja miesten 44,6 % (2013: naisia 56,4 % ja miehiä 43,6 %). Kuntayhtymän sukupuolijakauma on tasapuolisempi kuin kunta-alalla yleensä. KT Kuntatyönantajan 2013 tilaston mukaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä naisia oli 89,2 % ja miehiä 10,8 %. Opetushenkilöstöstä naisia oli 69,3 % ja miehiä 30,7 %. Teknisen sopimuksen piirissä työskenteleviä miehiä oli 79,5 ja naisia 20,5 %. Osekkissa Teknisen sopimuksen piiriin kuuluvista naisia oli 14 %. Kuva 11: Henkilöstön sukupuolijakauma Osekkissa OSAOssa 2014 (2013) 80 70 60 50 40 30 20 Miehet Naiset 2008 42,8 57,2 2009 43,7 56,3 2010 44,7 55,3 2011 43,6 56,4 2012 44,3 55,7 Kuva 12: Henkilöstön sukupuolijakauma 2008 - 2014 Osekkissa Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 25/40 2013 43,6 56,4 2014 44,6 55,4 Eläköityminen: KT Kuntatyönantajien henkilöstöraporttia koskevan suosituksen mukaisesti eläköityminen raportoidaan vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden lukumäärinä ja näiden keski-ikänä. Eläketurvakeskuksen tiedotteen (5.2.2015) mukaan eläkkeellesiirtymisikä nousi vuonna 2014 merkittävästi. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Vuonna 2013 eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9vuotiaana. Osekkissa vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli huomattavasti korkeampi. Taulukko 15: Henkilöstön siirtyminen vanhuus- ja osa-aikaeläkkeellä 2014 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeen aloittaneet Yhteensä Keski-ikä 21 64 v 7 kk 2 62 v 6 kk Seuraavan viiden vuoden aikana kuntayhtymässä (OSAO + YP) jää eläkkeelle noin 128 työntekijää. Arviolta 18 % henkilöstöstä eläköityy vuoteen 2020 mennessä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kuntayhtymästä eläkkeelle jää yhteensä noin 280 työntekijää. Kuva 13: Eläkeiän saavuttavat 2016 – 2025 Osekkilla ei ole ollut ongelmia henkilöstön saatavuudessa eläköityneen henkilöstön tilalle. Lähivuosien henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon ikääntyvä ja eläkkeelle siirtyvä osa henkilöstöstä. Kuntayhtymässä eläköityy vuosittain noin 20 – 40 henkilöä. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 26/40 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet: Taulukko 16: Työkyvyttömyyseläkkeelle 2014 siirtyneet Lukumäärä % koko henkilöstöstä Keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista 5 0,5 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä kuntoutustuelle siirtyneitä 0 0,0 1 0,1 *) 4 0,4 54 v 4 kk täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 53 v 10 kk *) Tietosuojasyistä keski-ikää ei lasketa. Jo aiemmin alkaneet kuntoutustuet mukaan laskettuna määräaikaisella kuntoutustuella olleiden keski-ikä oli 51 vuotta 9 kuukautta. 2.1.4 Henkilöstön vaihtuvuus Kuntayhtymästä erosi vuoden 2014 aikana yhteensä 42 henkilöä, joista eläkkeelle eri syistä jäi 27 henkilöä ja irtisanoutui 13 henkilöä. Lähtövaihtuvuusprosentti nousi hieman edellisestä vuodesta ollen 4 %. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64 vuotta 7 kk, kaikki eläkelajit huomioiden eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63 vuotta. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko 17: Kuntayhtymän palveluksesta vuosina 2010 – 2014 eronneet Osekk OSAO Yhteiset palvelut Eron syy 2010 2011 2012 2013 2014 Irtisanoutuminen 35 37 45 39 13 Irtisanottu 1 1 3 0 Vanhuuseläke 23 28 34 23 22 Varhennettu vanhuuseläke 0 0 0 5 1 Työkyvyttömyyseläke 1 5 6 1 4 Kuollut 1 1 1 1 2 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 15 16 25 16 12 3 1 1 1 13 11 18 14 22 2 3 4 1 3 3 4 2 1 1 2 2012 2013 7 9 2 2 1 Yhteensä 28 14 61 72 89 69 42 31 48 35 41 3 8 2014 1 3 10 1 Lähtövaihtuvuusprosentti3,1 % 3,7 % 4,6 % 3,8 % 4,0 % 2,8 % 3,2 % 4,9 % 3,6 % 4,3 % 3,5 % 5,3 % 8,1 % 9,5 % 1,0 % KT Kuntatyönantajien henkilöstöraporttia koskevan suosituksen mukainen henkilöstön vaihtuvuusprosentit saadaan suhteuttamalla päättyneet ja alkaneet palvelussuhteet vuoden 2013 viimeisen päivän vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Kokonaismäärässä ei ole mukana Oamkin henkilöstö. Taulukko 18: Kuntayhtymän vaihtuvuusprosentit vuonna 2014 Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet Vakinaiset 33 4,1 Päättyneet palvelussuhteet 42 5,3 Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 27/40 2.2 H EN K IL Ö ST ÖN PO ISS AO L OT Vuonna 2014 henkilöstön poissaolopäiviä oli 68 956 kalenteripäivää (2013: 114 108 kpv). Poissaolojen kokonaismäärä laski edellisen vuoden tasosta (-40 %), mutta vertailtavuus edellisiin vuosiin on huono, sillä Oamk on mukana aiempien vuosien tilastoissa. Jos edellisen vuoden poissaolopäivistä vähentää laskennallisesti Oamkin osuuden, vuoden 2013 poissaolot olisivat 75 012 kpv. Tähän verrattuna poissaolot olisivat laskeneet 8 prosenttia. Eniten poissaolopäiviä aiheutui vuosilomista (23 893 kpv), toisen vakanssin hoidoista (13 511 pv), erilaisista sairauslomista (12 320 kpv) ja perhevapaista (6 571 pv). Taulukko 19: Henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä vuosina 2010 – 2014 Syy 2010 2011 Osekk 2012 2013 2014 ed . vu osi m u u tos 35 077 37 518 38 664 39 479 23 778 -40 % Säästövapaa 211 274 262 239 115 -52 % Sairausloma 13 530 13 785 15 294 13 092 10 240 8 3 3 Vuosiloma Sairausloma, 1. päivä palkaton -22 % -100 % 1 917 1 849 2 012 1 835 1 041 Vapaa-ajan tapaturma 771 771 404 422 444 5% Työtapaturma 268 314 304 542 483 -11 % Työmatkatapaturma 219 255 120 41 112 3 4 Oma ilmoitus -sairausloma Liikennevahinko 2 -43 % 173 % -100 % 2 2 Kuntoutus 523 338 486 361 405 12 % Määräaikainen kuntoutustuki 916 1 539 1 108 1 694 1 511 -11 % Äitiysloma 2 526 3 490 2 210 3 481 1 033 -70 % Vanhempainloma 2 781 3 452 4 058 3 234 2 304 -29 % Hoitovapaa 3 702 2 937 3 963 3 737 2 584 -31 % Isyysloma 632 839 580 695 366 -47 % Tilapäinen hoitovapaa 712 719 579 623 284 -54 % 2 699 2 677 2 930 3 484 3 060 -12 % 233 109 88 111 76 -32 % 458 659 641 696 491 -29 % Vuorotteluvapaa 2 450 4 539 6 155 5 937 2 433 -59 % Opettajien työelämään tutustuminen (palkallinen) 1 095 1 314 1 157 824 223 -73 % 67 56 23 40 21 -48 % 17 7 18 33 83 % 3 033 3 741 2 939 2 854 Ammattitauti Opintovapaa (palkaton) Muut opinnot (palkaton) Muut opinnot (palkallinen) Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Opettajien työelämään tutustuminen (palkaton) Pakottavat perhesyyt Perheenjäsenen/omaisen hoito Yksityisasiat 2 429 177 Asevelvollisuuden suorittaminen -3 % -100 % 43 115 19 26 11 -58 % 16 032 20 663 25 725 27 225 13 511 -50 % 4 153 3 327 2 945 2 713 1 089 -60 % 364 100 % 17 35 31 43 5 -88 % Muut virkavapaudet ja työlomat (palkallinen) 319 182 110 242 63 -74 % Muut virkavapaudet ja työlomat (palkaton) 334 148 82 145 22 7 5 23 6 94 123 104 969 113 729 114 108 Reservin kertausharjoitus Toisen vakanssin hoito Toisen vakanssin hoito toiselle työnantajalle Lomautus Luottamusmies- ja työsuojelukoulutus Luvaton poissaolo Yhteensä Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 28/40 -85 % -100 % 68 956 -40 % Suurimpien poissaolosyyryhmien osuudet kaikista poissaoloista ovat pysyneet vuosia hyvin samankaltaisina. Vuonna 2014 vuosilomien ja perhevapaiden osuudet noudattivat tätä linjaa edelleen. Vuosilomien osuus kaikista poissaoloista oli 35 % (2013: 35 %) ja perhevapaiden 10 % (2013: 11 %). Toisen vakanssin hoitojen osuus laski hieman ollen 20 % kaikista poissaoloista (2013: 26 %), mutta erilaisten sairauslomien osuus nousi ollen 18 % kaikista poissaoloista (2013: 13 %). Osekkissa jouduttiin myös ensimmäistä kertaa lomauttamaan henkilöstöä (OSAO/Taivalkosken yksikkö). Lomautusten osuus oli noin 1 % kaikista poissaoloista. Varsinaisia poissaolopäiviä (ei sisällä vuosilomia, toisen vakanssin hoitoa varten kuntayhtymässä myönnettyjä virkavapaita eikä opettajien työelämään tutustumista) oli yhteensä 31 329 kalenteripäivää (2013: 46 580 kpv). Kun nämä päivät muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, saadaan 125,3 henkilötyövuotta. Luku on huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2013, mutta vertailtavuutta Osekk-tasolla ei juuri ole. Kuva 14: Teoreettisesti lasketut poissaolopäivät henkilötyövuosina 2010 – 2014 Ammattiopistossa poissaolopäiviä vuonna 2014 oli kaikkiaan 59 820 kalenteripäivää (2013: 62 593 kpv), joista vuosilomien osuus oli 35 % ja toisen vakanssin hoitojen osuus 21 %. Sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 10 678 kalenteripäivää (2013: 9 242 kpv), mikä oli 18 % kaikista poissaoloista. Perhevapaiden osuus poissaoloista oli 10 %. Varsinaisia poissaolopäiviä ammattiopistossa oli 27 678 kalenteripäivää (2013: 25 454 kpv). Kun nämä päivät muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, saadaan 110,5 poissaolojen vuoksi menetettyä henkilötyövuotta vuoden 2014 aikana. Tämä on 9,1 henkilötyövuotta Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 29/40 enemmän kuin edellisenä vuonna (2013: 101,4 htv). Taulukko 20: Ammattiopiston henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä vuosina 2010 – 2014 OSAO Syy Vuosiloma 2010 2011 m u u tos 2012 2013 2014 ed . vu osi 19 364 19 910 Säästövapaa 94 132 159 135 68 -50 % Sairausloma 7 537 7 261 8 528 7 367 8 854 20 % -7 % Sairausloma, 1. päivä palkaton 20 822 20 893 19 195 -8 % 3 Oma ilmoitus sairausloma 856 900 948 931 865 Vapaa-ajan tapaturma 635 624 258 406 428 5% Työtapaturma 251 260 187 528 432 -18 % 44 242 50 6 99 1550 % 3 4 Työmatkatapaturma Liikennevahinko 1 Ammattitauti -100 % 2 Kuntoutus 376 172 302 237 352 49 % Määräaikainen kuntoutustuki 702 1 235 366 915 789 -14 % Äitiysloma 840 1 011 1 069 1 571 1 016 -35 % Vanhempainloma 631 1 781 1 917 1 217 2 114 74 % Hoitovapaa 1 563 1 833 1 531 2 024 2 030 0% Isyysloma 390 310 336 436 366 -16 % Tilapäinen hoitovapaa 298 306 277 344 237 -31 % 1 150 840 1 862 2 135 2 758 29 % 72 88 81 107 65 -39 % 235 336 405 384 463 21 % Vuorotteluvapaa 1 352 2 692 3 621 3 945 2 433 -38 % Opettajien työelämään tutustuminen (palkallinen) 1 095 1 314 1 157 824 223 -73 % 44 26 10 27 18 -33 % 16 5 9 33 267 % 1 336 1 861 1 986 1 842 2 799 52 % 31 55 5 7 5 -29 % Toisen vakanssin hoito 7 709 9 850 13 762 15 422 12 656 -18 % Toisen vakanssin hoito toiselle työnantajalle 2 064 1 984 Opintovapaa (palkaton) Muut opinnot (palkaton) Muut opinnot (palkallinen) Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Opettajien työelämään tutustuminen (palkaton) Pakottavat perhesyyt Perheenjäsenen/omaisen hoito Yksityisasiat Asevelvollisuuden suorittaminen Reservin kertausharjoitus 880 603 Lomautus Luottamusmies- ja työsuojelukoulutus 1 089 81 % 364 6 9 14 16 3 -81 % Muut virkavapaudet ja työlomat (palkallinen) 241 107 72 122 44 -64 % Muut virkavapaudet ja työlomat (palkaton) 275 111 68 134 22 4 5 49 196 55 274 Luvaton poissaolo Yhteensä 2 60 683 62 593 59 820 -84 % -100 % -4 % Yhteisissä palveluissa poissaolopäiviä oli kaikkiaan 9 136 kalenteripäivää (2013: 12 419 kpv), joista vuosilomien osuus oli 51 % ja toisen vakanssin hoitojen osuus 9 %. Sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 1 642 kalenteripäivää (2013: 1 687 kpv), mikä oli 18 % kaikista poissaoloista. Perhevapaiden osuus poissaoloista oli 9 %. Varsinaisia poissaolopäiviä oli yhteensä 3 651 kalenteripäivää (2013: 4 595 kpv). Kun nämä päivät muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, saadaan 14,7 poissaolojen vuoksi mene- Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 30/40 tettyä henkilötyövuotta vuoden 2014 aikana. Tämä on 3,6 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna (2013: 18,3 htv). Taulukko 21: Yhteisten palveluiden henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä vuosina 2010 – 2014 YP Syy Vuosiloma m u u tos 2010 2011 2012 2013 2014 ed . vu osi 3 703 6 091 6832 6455 4 583 -29 % Säästövapaa 79 42 51 39 47 21 % Sairausloma 1272 2 417 2823 1359 1 386 Sairausloma, 1. päivä palkaton Oma ilmoitus -sairausloma Vapaa-ajan tapaturma 1 2% -100 % 151 347 353 275 176 12 75 84 16 16 0% 36 23 14 51 264 % 11 13 22 13 -41 % 56 % Työtapaturma Työmatkatapaturma 1 152 -36 % Liikennevahinko Ammattitauti Kuntoutus 55 28 30 34 53 Määräaikainen kuntoutustuki 91 153 376 686 722 5% 217 274 48 345 17 -95 % Vanhempainloma 57 71 336 418 190 -55 % Hoitovapaa 90 343 147 554 87 38 Äitiysloma Isyysloma Tilapäinen hoitovapaa 271 90 Opintovapaa (palkaton) 277 % -100 % 157 77 57 47 365 213 183 302 65 % 11 100 % 28 -59 % Muut opinnot (palkaton) 2 -18 % Muut opinnot (palkallinen) Omaehtoinen koulutus (palkallinen) 8 77 77 68 46 682 603 318 16 9 8 2 8 473 197 1778 Oppisopimuskoulutus Vuorotteluvapaa -100 % Opettajien työelämään tutustuminen (palkallinen) Opettajien työelämään tutustuminen (palkaton) Pakottavat perhesyyt Perheenjäsenen/omaisen hoito Yksityisasiat 87 76 3 -63 % -100 % 55 -72 % 7 6 -14 % 1369 855 Asevelvollisuuden suorittaminen Reservin kertausharjoitus Toisen vakanssin hoito 6 33 942 1 367 T. vak. hoito toiselle työnantajalle 332 -38 % -100 % Lomautus Luottamusmies- ja työsuojelukoulutus Muut virkavapaudet ja työlomat (palkallinen) 3 3 2 6 2 -67 % 14 6 13 19 46 % 23 4 14 664 12 419 Muut virkavapaudet ja työlomat (palkaton) Luvaton poissaolo Yhteensä Osekk: Henkilöstöraportti 2014 7 061 Sivu 31/40 12 607 -100 % 9 136 -26 % 2.2.1 Henkilöstön sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä vuonna 2014 oli yhteensä 12 320 kalenteripäivää (2013: 15 939 kpv). Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna noin 23 %, mutta edellisen vuoden tilastossa on mukana myös Oamkin sairauspoissaolot. Kun vuoden 2013 sairauspoissaoloista vähennetään laskennallisesti Oamkin osuus, jäljelle jää 10 929 sairauspoissaolopäivää. Tähän lukuun verrattuna sairauspoissaolopäivien määrä kasvoi 13 %. Oman ilmoituksen perusteella sairauslomia tilastoitiin vuonna 2014 yhteensä 1 041 päivää (2013: 1 835 kpv). Ilman Oamkia oma ilmoitus -sairauslomia oli laskennallisesti 1 206 kpv vuonna 2013. Oma ilmoitus -sairauslomapäivien määrä väheni vuoteen 2013 verrattuna 14 %. Taulukko 22: Kuntayhtymän sairauspoissaolopäivät vuosina 2010 – 2014 syiden mukaan eriteltyinä Syy Sairausloma Sairausloma, 1.pv palkaton Oma ilmoitus -sairausloma Vapaa-ajan tapaturma Työtapaturma Työmatkatapaturma Liikennevahinko Ammattitauti Yhteensä 2010 13 530 0 1 917 771 268 219 2 0 16 707 2011 13 785 8 1 849 771 314 255 0 2 16 984 Osekk 2012 15 294 3 2 012 404 304 120 3 2 18 142 2013 13 092 3 1 835 422 542 41 4 0 15 939 2014 10 240 0 1 041 444 483 112 0 0 12 320 Sairauslomatilasto sisältää myös erilaisista tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät, joiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2013 aikana tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli yhteensä 1 039 kalenteripäivää (2013: 1 009 kpv, ilman Oamkia 996 kpv). Näistä 43 % oli vapaa-ajan tapaturmasta johtuvia sairauslomapäiviä. Vuonna 2014 ammattiopiston sairauspoissaolopäiviä oli 10 678 kalenteripäivää (2013: 9 242 kpv) ja yhteisillä palveluilla 1 642 kalenteripäivää (2013: 1 687 kpv). Sairauslomien määrä kasvoi ammattiopistolla 16 %. Yhteisillä palveluilla sairauslomien kokonaismäärässä oli hienoista laskua (3 %). Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 32/40 Kuva 15: Kuntayhtymän sairauspoissaolopäivät vuosina 2010 – 2014 (mukaan lukien tapaturmat) Vertailukelpoisempi tarkasteluluku saadaan vertaamalla sairauspoissaolopäivien määrää henkilöä kohden. Jakajana käytetään todellista henkilöstömäärää, jolloin henkilöstömäärään ei lasketa työ- tai virkavapaalla olevia. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli keskimäärin 12,6 kalenteripäivää henkilöä kohden vuonna 2014 (2013: 9,3 kpv). Tulosalueittain tarkasteltuna eniten sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohden oli Yhteisissä palveluissa, 16,9 kalenteripäivää (2013: 16,7 päivää). Sairauspoissaolopäiviä arvioitaessa on osaltaan otettava huomioon opetushenkilöstön ja tukipalveluhenkilöstön virka- ja työehtosopimusten erityispiirteet. Kuva 16: Henkilöstön sairauspoissaolopäivät/henkilö vuosina 2010 – 2014 Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 33/40 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan työntekijällä on yleisesti ottaen saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta. Osapalkalliset ja palkattomat sairauslomat kuvastavat pitkiä/pitkähköjä sairauslomia. Vuonna 2014 kuntayhtymässä osapalkallisia ja palkattomia sairauspoissaoloja oli 31 % kaikista sairauspoissaolopäivistä. Taulukko 23: Kuntayhtymän henkilöstön palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot kalenteripäivinä vuosina 2010 – 2014 Palkallinen Osapalkallinen Palkaton Yhteensä 2010 12 745 2 577 1 385 16 707 2011 13 176 2 339 1 469 16 984 2012 13 505 3 373 1 264 18 142 2013 11 884 2 428 1 627 15 939 2014 8 526 2 021 1 773 12 320 2.2.2 Työtapaturmat Työtapaturmia vuonna 2014 tapahtui 40 kpl. Työtapaturmien määrä laski 16 kappaleella (-39 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Luvut eivät kuitenkaan ole kovin vertailukelpoisia, sillä vuoden 2013 tilastoissa on Oamk mukana. Työtapaturmista 13 kpl (33 %) tapahtui työmatkalla. Työpaikalla sattuneet tapaturmat (27 kpl, 67 %) ovat tapahtuneet pääasiassa oman oppilaitoksen hallinnoimalla alueella. Yhtään ammattitautia ei tilastoitu vuonna 2014. Taulukko 24: Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärät vuosina 2010 – 2014 Ammattitauti Työtapaturma työssä, työpaikalla Työtapaturma työmatkalla Yhteensä 2010 4 42 25 71 2011 1 47 32 80 2012 1 42 29 72 2013 2 44 20 66 2014 27 13 40 Tyypillisimmin tapaturmat olivat sattuneet kulkuväylillä ja alustoilla tai erilaiset aineet ja tarvikkeet olivat aiheuttaneet tapaturman. Useimmiten tapaturma oli sattunut henkilön liikkuessa tai käsitellessä esinettä ja henkilö oli kaatunut, pudonnut tai satuttanut itsensä terävään esineeseen. Suurin osa tapaturmista oli kohdistunut yläraajoihin. Eniten vauriona on tilastoitu haavoja ja venähdyksiä. Vahinkotapahtumat tilastoidaan tarkasti. Tapaturmien syyt pyritään aina selvittämään ja mahdollisuuksien mukaan poistamaan yhteistyössä toimijoiden kanssa. Tapaturmia on sattunut vuosi vuodelta vähemmän. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 34/40 Kuva 17: Tapaturmien ja ammattitautien määrän kehitys vuosina 2010 – 2014 Työmatka- ja työtapaturmista aiheutui keskimäärin 9 sairauspäivää yhtä tapaturmaa kohden. Vakuutusyhtiön maksamat korvaukset nousivat vuoteen 2013 verrattuna. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä sai vakuutusyhtiöltä tapaturmavakuutuskorvauksia vuonna 2014 yhteensä 73 865 euroa (2013: 45 666 euroa). Keskimäärin korvausta maksettiin 1 847 euroa/vahinko. Kuntayhtymän verkkosivuille rakennetulla HUPS-nappi-toiminnolla ilmoitetaan läheltä piti - vaaratilanteesta, järjestelmissä tai verkostoissa tapahtuneista häiriöistä tai muista vaaratekijöistä, joista on saattanut olla vaaraa henkilöstölle ja opiskelijoille. Ilmoituksessa annetut tiedot menevät sähköpostina yksikön johtajalle, turvallisuusvastaavalle ja työyhteisövaltuutetulle. Läheltä piti -tilanteet käsitellään yksiköiden henkilöstötoimikunnissa. Loppuvuodesta 2014 ilmoituksia tehtiin tilapäisesti sähköpostitse työsuojelupäällikölle. 2.3 2.3.1 T AL O U D ELL ISET HEN K IL Ö ST ÖR ESU R SSIT Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Henkilöstön koulutuspäivien määrä (7001 koulutuspäivää) laski hieman edellisvuodesta kun taas koulutustuntien määrä (6690 tuntia) kasvoi merkittävästi. Tämä selittyy uudella, tarkemmalla koulutuspäivätiedonkeruulla. Jos koulutustunnit muutetaan teoreettisesti koulutuspäiviksi saadaan yhteensä 7 924 koulutuspäivää, mikä on noin 2 % enemmän kun edellisvuoden teoreettinen koulutuspäiväkertymä (7 801 päivää). Henkilöstökoulutuksesta sisäistä koulutusta oli 64% (2013: 62 %). Opetushenkilöstön koulutuspäiviä oli yhteensä 4 976 päivää, 71 % Osekkin koulutuksesta (2013: 73 %). Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 35/40 Taulukko 25: Henkilöstön koulutuspäivät 2011 – 2014 Osekk 2011 2012 2013 2014 OSAO 2011 2012 2013 2014 KYP 2011 2012 2013 2014 SISÄINEN KOULUTUS opetushenkilöstö tukipalveluhenkilöstö yhteensä 3 713 1 427 5 140 4 512 1 604 6 116 3 381 1 216 4 597 3 237 1 267 4 504 3 711 1 016 4 727 4 512 1 192 5 704 3 376 1 019 4 395 3 237 985 4 222 2 411 413 412 412 5 197 202 282 282 ULKOINEN KOULUTUS opetushenkilöstö tukipalveluhenkilöstö yhteensä 1 284 558 1 842 1 131 781 1 912 903 590 1 493 1 178 600 1 778 1 271 319 1 590 1 131 462 1 593 891 369 1 260 1 178 444 1 622 13 239 252 319 319 12 221 233 0 156 156 0 0 0 245 235 480 278 174 452 338 158 496 336 243 160 403 278 106 384 338 130 468 77 2 75 77 68 68 28 28 1 314 1 157 824 223 1 314 1 157 824 223 8296 9665 7 366 7001 7967 8857 6863 6 535 742 808 503 466 koulutuspäivä/henkilö 7,7 9,1 7,4 7,1 8,6 9,8 7,7 7,4 5,2 5,0 5,0 4,8 koulutuspäiviksi muutetut koulutustunnit 596 756 435 923 521 715 394 880 76 42 42 43 8 892 10 421 7 801 7 924 8 488 9 572 7 257 7 415 818 850 545 509 7,9 8,1 9,1 10,6 8,1 8,4 5,7 5,2 5,4 5,2 OMAEHTOINEN KOULUTUS opetushenkilöstö tukipalveluhenkilöstö yhteensä Opettajien työelämään tutustuminen YHTEENSÄ KOULUTUSPÄIVÄT + -TUNNIT YHTEENSÄ KOULUTUSPÄIVINÄ teoreettinen koulutuspäivä/henkilö 8,3 9,8 Ammattiopistossa henkilöstökoulutuspäivien määrä oli 6 535 päivää, mikä tekee 7,4 päivää henkeä kohti. Noin 65 % koulutuksesta oli sisäistä koulutusta ja opetushenkilöstön koulutuspäivät muodostivat 76 % ammattiopiston henkilöstökoulutuksesta. Opetushenkilöstön koulutuspäivät vähenivät noin 8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja tukipalveluhenkilöstön koulutuspäivät puolestaan kasvoivat 4,5 %. Teoreettisesti laskettuja koulutuspäiviä oli 7 415, +2 % edellisvuodesta. Opettajien työelämään tutustumiseen käytettyjen koulutuspäivien määrä väheni huomattavasti (-74%). Opettajien työelämään tutustumista on toteutettu Oph:n hankerahoituksella menestyksellisesti, mutta valitettavasti ko. hankerahoitusta ei enää myönnetä työelämään tutustumiseen. Yhteisissä palveluissa koulutuspäiviä oli keskimäärin 5 päivää henkilöä kohden, yhteensä 466 päivää. Tukipalveluhenkilöstön sisäiseen koulutukseen osallistuminen kasvoi (+40%) ja vastaavasti ulkoiseen koulutukseen osallistuminen väheni (-33%). Teoreettisesti laskettuja koulutuspäiviä oli yhteensä 509, kasvua noin 1% verran. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 36/40 Kuva 18: Koulutuspäivää/henkilö vuosina 2010 – 2014 Henkilöstön kehittämiseen käytettiin kuntayhtymässä vuonna 2014 yhteensä 1 463 487 euroa, joista koulutukseen käytetyt kulut (osallistumismaksut, matkakustannukset yms.) olivat 440 609 euroa ja henkilöstökoulutuksen palkkakustannukset 1 022 879 euroa. Omaehtoiseen koulutukseen voidaan henkilölle myöntää palkallista virka-/työvapaata enintään kuusi työpäivää vuodessa edellyttäen, että koulutuksesta tai opinnoista on olennaista hyötyä hakijan työtehtävien hoitamiselle tai opinnot edistävät yksikön työtehtävien suorittamista. Tällaisen omaehtoisen koulutuksen kustannukset vuonna 2014 olivat 58 095 euroa. Taulukko 26: Henkilöstön kehittämiskustannukset 2010-2014 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISKUSTANNUKSET Koulutuskustannukset Koulutuksen palkkakustannukset 2010 1 040 480 1 678 851 2011 702 877 1 213 886 2012 667 531 1 376 795 2013 576 033 1 049 453 2014 440 609 1 022 880 sisäisen koulutuksen palkkakustannukset 993 341 718 896 880 407 652 616 664 730 ulkoisen koulutuksen palkkakustannukset 487 291 266 140 279 346 223 403 268 992 52 829 50 609 58 239 55 046 58 095 145 390 178 241 158 803 118 389 31 063 2 719 331 1 916 762 2 044 326 1 625 486 1 463 489 4,4 % -29,5 % 6,7 % -20,5 % -10,0 % omaehtoisen koulutuksen palkkakustannukset Opettajien työelämään tutustumisen palkkakustannukset Osekk muutos edelliseen vuoteen Aikaisemmin sisäisenä koulutuksena järjestetty Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun toteuttama opettajien täydennyskoulutus luokitellaan Oamkin irtautumisen jälkeen ulkoiseksi koulutukseksi. Tämä selittää osaltaan sen, että ulkoisen koulutuksen koulutuspäivien määrä on kasvanut lähes 20 prosenttia ja siitä huolimatta koulutuskustannukset ovat laskeneet (-24%). Alentuneet koulutuskustannukset johtuvat myös keskitetympien ulkoisten koulutustilaisuuksien järjestämisestä sekä lisääntyneestä henkilöstön verkkokoulutuksesta. Kuntayhtymätasolla kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista oli 2,9 prosenttia. Kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista laski vuoteen 2013 (3,2 %) verrattuna. Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 37/40 Taulukko 27: Kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista 2010 – 2014 Ammattiopisto Yhteiset palvelut 2010 4,2 4,5 2011 3,8 3,6 2012 4,1 3,0 2013 3,2 3,0 2014 2,9 % 2,9 % Ta2014 3,5 % 3,0 % Ammattiopiston kehittämiskustannukset olivat yhteensä 1 329 234 euroa vuonna 2014. Ammattiopistossa kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista oli 2,9 %. Eniten laski opettajien työelämään tutustumisen palkkakustannusten määrä. Ammattiopiston henkilöstön kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista jäi alle TTS-tavoitteen (3,5%). Taulukko 28: Ammattiopiston kehittämiskustannukset 2010 – 2014 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISKUSTANNUKSET Koulutuskustannukset Koulutuksen palkkakustannukset 2010 605 377 1 150 185 OSAO 2011 545 905 1 116 266 2012 528 041 1 280 202 2013 456 426 981 745 2014 367 364 961 870 sisäisen koulutuksen palkkakustannukset 721 378 666 872 841 193 626 486 628 601 ulkoisen koulutuksen palkkakustannukset 254 861 230 857 230 280 188 978 246 212 28 556 40 296 49 926 47 893 55 994 145 390 178 241 158 803 118 389 31 063 1 755 562 1 662 170 1 808 243 1 438 171 1 329 234 12,7 % -5,3 % 8,8 % -20,5 % -7,6 % omaehtoisen koulutuksen kustannukset opettajien työelämään tutustumisen palkkakustannukset OSAO muutos edelliseen vuoteen Yhteisten palvelujen henkilöstön kehittämiskustannukset olivat 134 255 euroa vuonna 2014. Kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista oli 2,8 % TTS-tavoitteen mukaisesti. Taulukko 29: Kuntayhtymäpalvelujen kehittämiskustannukset 2010 – 2014 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISKUSTANNUKSET Koulutuskustannukset Koulutuksen palkkakustannukset KYP 2010 138 863 67 356 2011 156 972 97 620 2012 139 490 96 593 2013 119 607 67 708 2014 73 245 61 010 sisäisen koulutuksen palkkakustannukset 40 601 52 024 39 214 26 130 36 129 ulkoisen koulutuksen palkkakustannukset 25 578 35 283 49 066 34 425 22 780 1 177 10 313 8 313 7 154 2 101 206 219 254 592 236 083 187 315 134 255 17,1 % 23,5 % -7,3 % -20,7 % -28,3 % omaehtoisen koulutuksen kustannukset KYP muutos edelliseen vuoteen Henkilöstön kehittämiskustannukset sisältävät koulutuksen palkkakustannukset koulutuspäivien ajalta, koulutuskustannukset (osanottomaksut, matkakustannukset ym.) ja omaehtoisen koulutuksen palkkakustannukset. Ammattiopistossa kehittämiskustannuksiin lasketaan lisäksi henkilöstön työelämään tutustumisajan palkkakustannukset. Koulutuskustannustiedot saadaan suoraan kirjanpidon kautta, joten niitä voidaan pitää luotettavina ja vertailukelpoisina edellisiin vuosiin. Koulutuksen palkkakustannusten osalta (etenkin työnantajan järjestämän, ns. sisäisen koulutuksen) on pieni epäilys, että kaikkia koulutustietoja ei ole syötetty järjestelmään ohjeistuksen mukaisesti. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut perustuvat edelliselle vuodelle sovittuihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin sekä kuntayhtymän/toimialan strategiaan ja sekä toimialan kärkihankkeisiin ja painopistealueisiin, Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 38/40 jotka täsmentyvät yksikkökohtaisiksi tavoitteiksi. Taulukko 30: Kehityskeskusteluprosentit toimialoittain vuosina 2010 – 2014 2010 90,1 % 100,0 % Ammattiopisto Yhteiset palvelut 2011 92,1 % 84,6 % 2012 91,8 % 100,0 % 2013 97,2 % 100,0 % tavoite 2014 100 % 100 % 2014 97,7 % 100,0 % Oulun seudun ammattiopiston opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus parani. Taulukko 31: Opettajien pätevyys TTS-tavoite Oulun seudun ammattiopisto Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus 2.3.2 2010 2011 2012 2013 2014 2014 83,4 % 85,9 % 87,7 % 90,9 % 92,1 % 90 % Henkilöstömenot Kuntayhtymän henkilöstömenot olivat vuonna 2014 yhteensä 50 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot pysyivät edellisen vuoden tasolla ja toteutuivat talousarvion mukaisesti. Taulukko 32: Henkilöstömenot 2010 – 2014 2010 2011 2012 2013 2014 ta 2014 To t% Ammattiopisto Yhteiset palvelut 41 700 425 4 599 484 44 093 880 6 832 780 44 607 357 7 772 816 44 331 222 6 194 606 45 287 747 4 814 691 45 676 038 4 870 234 99,1 % 98,8 % Osekk yhteensä 46 299 909 50 926 660 52 380 173 50 525 828 50 102 438 50 546 272 99,1 % Taulukko 33: Henkilöstökulujen osuus toimintamenoista 2010 – 2014 Henkilöstökulujen osuus toimintamenoista 2010 2011 2012 2013 2014 66,0 % 67,5 % 68,5 % 68,3 % 60,0 % Ammattiopiston henkilöstömenot olivat yhteensä 45 287 747 euroa. Henkilöstömenot olivat henkilöstöbudjetin mukaiset (toteutumisprosentti 99%). Yhteisten palvelujen henkilöstömenot olivat yhteensä 4 814 691 euroa (toteutumisprosentti 98,8%). Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 39/40 Osekk: Henkilöstöraportti 2014 Sivu 40/40
© Copyright 2024