1 2 SISÄLLYS 1. HÄMEENLINNAN SEUDUN KANSALAISOPISTON KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO ........... 3 2. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN PERIAATTEET......................................... 3 2.1. Opiston tehtävä ............................................................................................................................................ 4 2.2. Strategiset linjaukset .................................................................................................................................... 4 2.3. Toimintaympäristö ....................................................................................................................................... 5 2.4. Toiminnan rahoitus – taloudelliset lähtökohdat ........................................................................................... 6 2.5. Riskien hallinta ............................................................................................................................................. 7 3. TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 – 2018 ............................................................................. 8 3.1. Vaikuttavuus ja palvelukyky ......................................................................................................................... 8 3.2. Prosessit, rakenteet ja toimintatavat ............................................................................................................ 9 3.3. Talouden ja resurssien hallinta ....................................................................................................................10 3.4. Henkilöstö ja uudistuminen .........................................................................................................................11 3.5. TTS-mittarit ja tavoitetasot ..........................................................................................................................12 4. TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 – 2016 ................................. 13 4.1. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 – 2016 ....................................................................................13 4.4. Tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa ..................................................................................................................14 5. TTS – SEURANTA............................................................................................................................................. 14 3 1. HÄMEENLINNAN SEUDUN KANSALAISOPISTON KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymän jäsenkuntia ovat vuoden 2009 alusta kuntaliitoksen jälkeen Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta vapaan sivistystyön periaatteiden mukaista koulutusta sekä alansa muuta koulutustoimintaa ja siihen läheisesti liittyvää palvelu- ja kehittämistoimintaa. Kuntayhtymän ylintä päätäntävaltaa käyttää kuntayhtymän hallitus, jossa on Hämeenlinnalla 4 jäsentä, Janakkalalla 2 ja Hattulalla 1 jäsen. Tarkastuslautakunnassa on kolme jäsentä Hämeenlinnasta ja yksi jäsen muista kunnista. Kuntayhtymätason strateginen päätöksentekijä on kuntayhtymähallitus. Tämä omistajia edustava luottamushenkilöelin määrittelee kuntayhtymän toiminnan suuntaviivat, kokonaismäärärahat ja keskeiset tavoitteet. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Koulutuksen operatiivisesta toiminnasta vastaa Vanajaveden Opisto, joka on maamme vanhin alueopisto. Se lukeutuu maan kymmenen suurimman kansalaisopiston joukkoon ja on toinen kuntayhtymän ylläpidossa olevista kansalaisopistoista Suomessa. Vuonna 2012 opistossa pidettiin 42 803 oppituntia ja 23 960 kurssilaista opiskeli yli 1500 kurssilla noin 100 toimipisteessä kolmen kunnan alueella. Toiminta-alueen yhteenlaskettu väkiluku oli 94 183 (31.12.2012). Opiston toimintaa säätelevät laki ja asetus vapaasta sivistystyöstä (1998). Vanajaveden Opiston henkilöstörakenne sekä toiminnoittain järjestetyt prosessit tukevat kuntayhtymän tehtävän ja opiston ydintoimintojen suorittamista. Opetustoiminnan järjestämisestä ja organisoinnista huolehtivat rehtoreiden lisäksi eri ainealueiden päätoimiset opettajat sekä tuntiopettajat. Tukipalvelutoiminnoista vastaavat toimistopäällikkö, opistosihteerit, it-tukihenkilö sekä vahtimestari. Osa palkka- ja taloushallinnon tukitoimista ostetaan ostopalveluna. Myös siivouspalvelut ostetaan. Opiston johtoryhmän tehtävänä on kansalaisopiston toimintojen yhteensovittaminen ja koordinointi sekä strateginen ja taloudellinen suunnittelu. 2. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN PERIAATTEET Toiminta- ja taloussuunnitelman 2014 – 2016 valmistelussa on huomioitu toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 - 2015, tilinpäätös sekä tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2012 sekä toimintaa ohjaavat hallitusohjelma ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU 2011 – 2016). Lisäksi laadintaa ohjaavat kuntayhtymän 4 omistajakuntien lausunnot sekä kuntalaki (365/1995) ja laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998). 2.1. Opiston tehtävä Vapaan sivistystyön lain mukaan toiminnan tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Kansalaisopistojen tulee edistää myös kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. 2.2. Strategiset linjaukset Opiston strategia 2014 - 2018 toimii strategisena kehyksenä toiminnan ja talouden suunnittelulle ja arvioinnille. Strategiaa tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja siihen voidaan tehdä muutoksia, jos olosuhteet ja tilanteet sitä edellyttävät. Ylläpitämisluvan mukainen koulutustehtävä Vanajaveden Opisto järjestää koulutusta, jonka tavoitteena edistää opiskelijoiden omaehtoista kehittymistä, elinikäistä oppimista, opiskelutaitoja sekä ja kansalaisvalmiuksia sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Koulutuksen painopistealueita ovat kielet, taide- ja taitoaineet, yhteiskunnalliset sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät aineet. Ylläpitämisluvan mukainen pääasiallinen koulutustarjonta Vieraat kielet, musiikki, terveyttä ja hyvinvointia edistävät aineet, taide-, taito- ja ilmaisuaineet, tietotekniikka, yhteiskunnalliset aineet, työelämätaidot sekä maahanmuuttajakoulutus Yhteiset arvot Sivistyksellinen tasa-arvo Osaaminen Taloudellisuus Avoimuus Visio 2017 VOPista elinvoimaa ja osaamista! VOP on vetovoimainen ja vahva oppimiskeskus lähellä ihmistä. 5 Vanajaveden Opiston kriittiset menestystekijät 2.3. Toimintaympäristö Kehittämissuunnitelma on laadittu viiden vuoden tähtäimellä, jona aikana toimintaympäristössä tullee tapahtumaan muutoksia, jotka vaikuttavat opiston toimintaan. Paikalliset, kansalliset ja yleismaailmalliset ilmiöt vaikuttavat ihmisten koulutustarpeisiin ja niillä on vaikutusta myös oppilaitoksen koulutustarjontaan. Keskeisimpiä tunnistettavia ilmiöitä ovat väestön ikääntyminen, maahanmuutto, sosiaalinen media, globalisaatio, ilmaston muutos ja kestävän kehityksen arvot, jatkuva osaamisen kehittäminen, persoonallisuuden ja ihmisen hyvinvointitekijöiden korostuminen sekä etenevä eriarvoistuminen. Väestörakenne Suomen väestö vanhenee nopeammin kuin yhdessäkään muussa EU-maassa. Tulevat eläkeläiset ovat keskimäärin entistä ostovoimaisempia ja aktiivisempia - elämys- ja muita vapaa-ajan palveluita tarvitaan tulevaisuudessa enemmän. 6 Opiston toiminta-alueella väkiluku on kasvanut jonkin verran vuosittain. Viime vuonna alueelle muuttovoitto oli maahanmuuton ansiota. On arvioitu että Suomessa asuvien vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvava. Kansalaisopistolla on tämän väestöryhmän kotouttamisessa tärkeä rooli: paitsi tietojen ja taitojen opiskelupaikkana opisto voi toimia tärkeänä sosiaalisen kotouttamisen väylänä. Hämeenlinnan seutu houkuttelee rauhallisena asumisalueena esim. pääkaupunkiseudulta lapsiperheitä, joiden vanhemmat käyvät muualla töissä. Lisäksi seudulle muuttaa työhön hyvin koulutettuja henkilöitä, joiden viihtymiseen myös hyvin toimiva kansalaisopisto voi vaikuttaa. Kilpailu ja yhteistyö koulutuksen alueella Hämeenlinnan seudulla on runsaasti aikuiskoulutuksen tarjoajia, jotka toisaalta kilpailevat koulutuksen alueella ja toisaalta ovat yhteistyökumppaneita. Kilpailua on sekä ammatillisen täydennyskoulutuksen että yleissivistävän aikuiskoulutuksen markkinoista. Lisäksi alueella toimii monia oppilaitoksia, joiden kotipaikka on seudun ulkopuolella. Vapaan sivistystyönkin alueella on useita toimijoita: kansalaisopiston lisäksi mm. kesäyliopisto, opintokeskukset ja monet järjestöt. Verkostoitumalla oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa opisto on pyrkinyt vähentämään päällekkäistä toimintaa. Yhteistyö kehittyy parhaiten erilaisten yhteisprojektien kautta. Opiston sijoittuminen maantieteellisesti, alueellisesti ja toiminnallisesti Opiston maantieteellinen sijainti on erinomainen: yhteydet joka suunnalle ovat hyvät ja päteviä opettajia saatavilla kohtuullisesti, joten edellytykset laadukkaaseen toimintaan koko toiminta-alueella ovat siltä osin olemassa. 2.4. Toiminnan rahoitus – taloudelliset lähtökohdat Hallituksen budjettiesityksessä eduskunnalle on kansalaisopistojen valtionosuuksiin varattu yhteensä 90.472.000 € ja valtionosuuden perusteena oleva keskimääräinen yksikköhinta on 82,60 €/oppitunti. Valtionosuuden perusteena oleva tuntimäärä Vanajaveden Opistossa on vuonna 2013 alentunut edellisestä vuodesta talouden tiukentuessa, joten valtionosuutta tultaneen saamaan pienempään tuntimäärään vuonna 2014. Rahoitus on 57 % valtionvaltionosuuden laskennallisesta perusteesta, mutta valtionosuutena saatava kokonaisrahoitus kattaa 44 % opiston valtionosuuteen oikeuttavan koulutuksen menoista. Kokonaisuutena valtionosuus muodostaa kuntayhtymän tuloista n. 38 %. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen odotetaan astuvan voimaan vuonna 2016. Uudistuksessa odotetaan yksikköhintojen yhtenäistämistä. Vanajaveden Opisto on saanut alempaa yksikköhintaa vuodesta 2009 saakka, kun Hämeenlinnan kaupungin asukastiheys putosi kuntaliitoksen vuoksi. Ministeriö voi myöntää myös harkinnanvaraisia valtionavustuksia, joilla parannetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten mahdollisuuksia hoitaa yhteiskunnan eheyttä, tasaarvoa, elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa tukevia tehtäviään. Painopisteenä on maahanmuuttajien, syrjäytymisvaarassa olevien sekä opin- 7 nollista kuntoutusta tarvitsevien väestöryhmien koulutuspalvelujen turvaaminen sekä ikärakenteen muutoksista aiheutuviin koulutustarpeisiin vastaaminen. Jäsenkuntien rahoitusosuudet perustuvat kuntien kanssa tehtäviin palvelusopimuksin, joissa määritellään kunnassa tarjottavan opetuksen tuntimäärä ja kunnan rahoitusosuus. Kuntien maksuosuudet ovat vuonna 2014 noin 15,4 % kokonaistuloista. Kurssimaksutulot ovat lähes 30 % kaikista kuntayhtymän tuloista. Laki vapaasta sivistystyöstä edellyttää, että kurssimaksujen tulee olla kohtuullisia. Kurssimaksutason korottaminen vaarantaisi sekä em. lainkohdan että koulutuksellisen tasa-arvon. Vuoden 2014 aikana kurssien hinnoitteluperusteet tarkastellaan uudelleen ja kurssimaksukertymän kasvattamista tavoitellaan suurempien opetusryhmäkokojen ja kurssilaisten määrän kasvun kautta. Tilauskoulutuksen merkitys opiston kokonaisrahoituksessa on lähes 15 %. Tilauskoulutuksen tuotot ovat osaltaan merkittävä opiston kiinteiden kustannusten rahoituslähde. 2.5. Riskien hallinta Kokonaisvaltainen riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa, jonka tarkoituksena on tukea kuntayhtymää sen perustehtävän laadukkaassa toteuttamisessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä opiskelijoiden, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilasilta riskeiltä. Riskit ovat toimintatapojen heikkouksia ja erilaisia tapahtumia, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa kuntayhtymän ja opiston perustehtävän ja tavoitteiden laadukasta toteutumista, taloudellisen aseman sekä hyvän hallintotavan toteutumista. Toteutuessaan riskit voivat myös aiheuttaa vahinkoa, menetyksiä ja resurssien tuhlausta. Ne voivat vaikuttaa negatiivisesti imagoon, opiskelijoihin, henkilöstöön tai muihin sidosryhmiin. Riskin merkitys voi olla vähäinen, kohtalainen, merkittävä ja kriittinen. Riskienhallinnan menettelyt tulee kohdistaa kohtalaisiin, merkittäviin ja kriittisiin riskeihin. Riskienhallinnan toimenpiteitä ovat riskin poistaminen, pienentäminen, pitäminen omalla vastuulla tai siirtäminen. Talous- ja toimintasuunnitelmassa riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Kunkin asetetun tavoitteen kohdalla tunnistetaan tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit. Riskienhallintaprosessiin sisältyy riskien tunnistamisen lisäksi riskien arviointi, merkitys ja todennäköisyys sekä riskienhallinnan toimenpiteistä päättäminen. Osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä arvioidaan riskin toteutumista ja riskienhallinnan tilannetta. 8 3. TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 – 2018 3.1. Vaikuttavuus ja palvelukyky Strategiakaudella on keskeistä onnistua saavuttamaan opiskelijat entisin määrin, vaikka pienentyneen rahoituksen johdosta voidaan toteuttaa pienempi tuntimäärä. Toiminnassa tulee huomioida lähipalveluperiaate samanaikaisesti järkevän toimitilasuunnittelun kanssa. Opintojen saatavuuteen kiinnitetään huomiota myös dynaamisemman hinnoittelun avulla. Vuoden 2014 valtionosuuteen oikeuttava koulutustarjonta jakaantuu seuraavasti: Ilmaisutaidot 11 600 tuntia Kuvataiteet ja käden taidot 9 600 tuntia Viestintä- ja yhteiskuntataidot 6 900 tuntia Liikunta ja hyvinvointi 6 900 tuntia VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY Kriittinen menestystekijä Opetus- ja muut palvelut - vastaavat alueen asukkaiden tarpeisiin - - - Mittari Kurssilaisten määrä Opiskelijoiden määrä Opiskelijoita % väestöstä Kurssien toteutumis% palvelevat toimin- Kuntien kurssi- ja taympäristöä tuntimäärät Tilauskoulutuksen volyymi Tavoite vuoteen 2018 13% väestöstä opiskelee Kylien kurssitarjonVOPissa nan koordinoinnin ja OPS-suunnittelun parantaminen Tarjotaan alueellaan ainutlaatuisia opiskeluja harrastusmahdollisuuksia paikkakuntien palvelutarjontaa täydentäen ottavat huomioon Toiminnan vastaa- Toiminta vastaa omistavaltakunnalliset ja vuus tavoitteisiin ja jakuntien ja valtion asetomistajakuntien ke- lausuntoihin nähden tamia tavoitteita hittämistavoitteet ovat opiskelijoiden Asiakastyytyväisyyssaatavilla kyselyn tulokset Opinto-ohjelman ja VOP-Uutisten jakelu Toimenpiteet 2014 Opiskelijoilla on ajantasainen tieto palveluista ja toiminnasta. Maksut ovat kohtuullisia ja lähipalveluja on saatavilla. Tilauskoulutuksen profilointi opiston erityisosaamisalueisiin Kuntien kanssa päällekkäisten toimintojen karsiminen, työttömien ja maahanmuuttajien opiskelun esteiden madaltaminen VOP-Uutiset ja Opinto-ohjelma jaetaan joka kotiin, uusille kuntalaisille VOPtiedotteet, kurssihinnoittelun tarkistaminen Tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit: Mikäli tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa tai hinnoittelussa ei onnistuta, vähentää se opiskelijoita samoin kuin epäonnistunut tilasuunnittelukin silloin, jos taajama-alueiden ulkopuolelta ei löydetä riittävän edullisia ja laadukkaita opetustiloja. 9 3.2. Prosessit, rakenteet ja toimintatavat Keskeistä on onnistua tuottamaan opiskelijalle katkeamaton palveluketju, joka sisältää opinnoista tiedonsaamisen, opintoihin hakeutumisen ja opiskelun vaiheet aina seuraavan lukuvuoden opiskelupäätöksen tekemiseen asti. Opiston arvo ´osaaminen´ velvoittaa hyvän laadun tekemiseen kaikessa toiminnassa. Tulevaisuudessa menestyminen pohjautuu myös kykyyn työskennellä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Olemassaolon edellytys kiristyvän talouden aikana on muutoksien ennakoimisen osaaminen sekä ratkaisujen tekeminen niiden pohjalta. PROSESSIT, RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT Kriittinen menestystekijä Mittari Opetuspalvelut ovat laadukkaita. Laatujärjestelmän käyttö Prosessit ovat sujuvia ja oikea-aikaisia - Talous- ja strategiaprosessi - Opetustoiminta - Tukiprosessit - Kehittäminen/hankkeet Prosessien aikataulujen pitävyys, kehittämishankkeiden lukumäärä Kumppanuudet ja yhteistoiminta muiden kanssa Yhteistyökumppaneiden lukumäärä palveluiden tuottamisessa Tulevaisuuden ja muutoksien ennakointi Ennakointimenetelmien käyttö Tavoite vuoteen 2018 Oppimistulokset hyviä, keskeytykset vähäisiä Opiston prosessit muodostavat opiskelijan/asiakkaan kannalta ehyen kokonaisuuden. Opistolla on monivuotisia yhteistyökumppaneita. Yhteistyön hyödyt ovat nähtävissä kumppaneiden kesken. Opisto on harjaantunut tiedolla johtamiseen Seurataan kansalaisopistojen rakenteellista kehitystä ja omaa osuutta siinä. Toimenpiteet 2014 Päivitetään prosesseja Ops-prosessin aikataulutus ja yhteistoiminnan parantaminen. Kehittämishankkeet: VOPslake, Opelix, Keke, Kotka, Toiminnallisuus kunniaan kotoutumiskoulutuksessa, Maku ja Innovaatio/tulevaisuus Verkostoituminen VOPslakessa, luentosarjat yhteistyössä yhdistysten kanssa Kehittämisseminaarien, johtotiimin ja henkilöstökokousten aiheena Tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit: Opiston rakenteita ja prosesseja ei kyetä uudistamaan riittävästi muuttuva rahoituspohja ja toimintaympäristö huomioiden – kangistutaan kerran opittuun toimintatapaan. Taloudellista ja toiminnallista hyötyä tuottavia kumppanuuksia ei löydetä tai halutut kumppanit eivät sitoudu yhteistyöhön, eivätkä noudata yhteistyön pelisääntöjä. Mah- 10 dolliset synergiaedut jäävät saamatta, ja sillä on heikentävä vaikutus taloudelliseen tilanteeseen. 3.3. Talouden ja resurssien hallinta Itsenäisen toiminnan edellytyksenä on taloudellinen tasapaino. Myös mahdollisissa muutostilanteissa vakaa talous on eduksi. Keskeisintä tulevaisuuden kannalta on osata järjestellä opetuksen vastuualueet joustavasti – kuitenkin niin, että työt tehdään ammattitaitoisesti. Tukipalveluresurssit vastaavat toimintavolyymia. TALOUDEN JA RESURSSIEN HALLINTA Kriittinen menestystekijä Talous on tasapainossa ja toiminta kustannustehokasta Opistolla on riittävä ammattitaitoinen henkilöstö Opistolla on tarkoituksenmukaisia tiloja riittävästi käytössään Mittari Tavoite vuoteen 2018 Toimenpiteet 2014 Vaos-tunnit/*) valtionosuuden laskennallinen peruste Käyttökate Keskimääräinen opetusryhmäkoko Vakituisen henkilöstön määrä/sivutoimisten määrä Talouden tasapainotuksessa on onnistuttu ilman, että ammattimaisesta toimintatavasta on luovuttu Vaos-tuntien asettaminen nykyisen rahoituspohjan tasolle Kiinteiden vuokrakustannusten alentaminen Taideopetuksen suunnittelun vastuualueen väliaikainen järjestäminen Tilavuokrat/oppitunti Toimipisteiden määrä Virka- ja henkilöstörakenne tukee neljän pääopetusalueen suunnittelua, organisointia ja toteutusta sisältäen myös tehokkaan tukipalvelun järjestämisen Henkilöstön ikärakenteen tuomiin haasteisiin on varauduttu Omassa käytössä olevissa tiloissa on korkea käyttöaste Tervakosken Säästörinteelle korvaavat tilat Tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit: Talouden tasapainotus vaikeutuu: kurssimaksutuotot (opiskelijoiden väheneminen) ja julkinen rahoitus pienenevät syvenevän talouslaman ja lisääntyvän työttömyyden johdosta. Ei ole osattu ennakoida näitä muutoksia riittävästi esim. henkilöstö- ja tilasuunnittelussa. 11 3.4. Henkilöstö ja uudistuminen Ollakseen visionsa mukainen vetovoimainen ja vahva oppimiskeskus ihmisten lähellä opiston tulee olla haluttu työpaikka henkilöstölle – sellainen, jossa työ on mielekästä, työyhteisössä on positiivinen vire ja siellä tekee mieli tehdä parhaansa sekä opiston, kuntalaisten ja itsensä hyväksi. Opiston henkilöstösuunnittelu onnistuu: oikeat ihmiset ovat tekemässä oikeita töitä. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Kriittinen menestystekijä Henkilöstö on ammattitaitoista ja taidoiltaan monipuolista. Opisto osaa innovoida ja luoda uusia tuotteita. Työyhteisö on hyvinvoiva. Mittari Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus Henkilöstön kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista, koulutuspäivien määrä Tavoite vuoteen 2018 Opisto selviytyy laadukkaasti ydintehtävänsä suorittamisesta. Uusien palveluiden ja kurssien määrä Opisto toimintapa on uutta kehittelevä ja se näkyy myös toiminnassa. Kehityskeskusteluprosentti Henkilöstö keskitSairauspoissaolot pv/ hen- tyy perustehtävän kilö suorittamiseen ja Työtyytyväisyyskyselyn työn teon esteitä on tulokset mahdollisimman vähän Toimenpiteet 2014 Osallistutaan Opelixhankkeen koulutuksiin Henkilöstö kouluttautuu suunnitelman mukaisesti. Käynnistetään ja tuetaan yhteistä ideointia koko opiston parhaaksi. Sairauspoissaolot eivät lisäänny. Työtyytyväisyys samalla tasolla kuin v. 2011. Suoritetaan työtyytyväisyyskysely. Tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit: Opiston yhteistoiminta suunnittelussa ei kehity toivotusti. Toimintaa uudistavaa ideointia ei synny – palvelutarjonta pysyy samana. Ikääntyvän henkilöstön myötä sairauspoissaolot lisääntyvät ja oikeanlaisia tukitoimia ei osata käyttää, eikä tarjota. Avainhenkilöriski toteutuu syystä tai toisesta aiheuttaen häiriöitä perustoiminnan suorittamiseen. 12 3.5. TTS-mittarit ja tavoitetasot VANAJAVEDEN OPISTO TP 2012 TA 2013 11 148 23 315 11,5 % 83,5 % 11 500 23 500 12 % 85 % 23 817 4 088 7 304 1 515 21 600 4 200 7 400 1 300 6 704 17/799 488 219 *) 5 500 550 400 000 *) *) jaettu *) jaettu käytössä *) käytössä *) *) *) *) *) *) *) 36 813 31 113 0,9 % 15,4 17,35 334 10,17 € 108 25,4 % 1% *) *) 5,6 *) 34 500 31 323 0,8 % 17,15 250 10,66 € 100 30 % 1,3 % *) *) *) TTS-MITTARIT Yhtymähallitukseen nähden sitovat mittarit ja tavoitearvot Vaikuttavuus ja palvelukyky Opiskelijamäärä Kurssilaisten määrä/VAOS Opiskelijoiden osuus väestöstä % Kurssien toteutumisaste Kuntien tuntimäärät - Hämeenlinna - Hattula - Janakkala - Yhteiset/omarahoitteiset Tilauskoulutuksen volyymi:  tuntimäärä  yhteisöasiakas/kurssilaismäärä  liikevaihto Toiminta vastaa/ei vastaa valtion ja jäsenkuntien asettamia tavoitteita Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Opinto-ohjelma/VOP-Uutiset jaettu/ ei jaettu Prosessit, rakenteet ja toimintatavat Laatujärjestelmä käytössä/ei käytössä Prosessit toimivat oikea-aikaisesti/eivät toimi Kehittämishankkeiden lukumäärä Yhteistyökumppaneiden määrä palveluiden tuottamisessa Ennakointimenetelmät käytössä/ei käytössä Talouden ja resurssien hallinta Vaos-tunnit (toteutetut) Valtionosuuden laskennallinen peruste Käyttökate Keskimääräinen opetusryhmäkoko Päätoimisen henkilöstön määrä/htv Tuntiopettajien määrä Tilavuokrat/tunti Toimipisteiden määrä Henkilöstö ja uudistuminen Tuntiopettajien muodollinen kelpoisuus % Henkilöstön kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista/ koulutuspäivien määrä Uusien palveluiden ja kurssien määrä Kehityskeskustelu % Sairauspoissaolot, tpv/ henkilö (päätoim.) Työtyytyväisyyskyselyn tulokset *) Mittari ei käytössä ko. vuonna TAVOITETASOT TA 2014 TS 2015 TS 2016 11 700 23 700 12 % 87 % 11 900 23 900 12 % 88 % 12 000 24 000 12,5 % 90 % 22 500 4 000 7 300 1 200 23 000 4 000 7 300 1 200 23 200 4 100 7 500 1 200 7 000 22/850 525 000 vastaa 7 000 25/860 535 000 vastaa 7 000 27/880 540 000 vastaa jaetaan jaetaan ohjelma jaetaan käytössä toimivat käytössä toimivat käytössä toimivat 7 lähtötaso määritellään suunnittelu 7 lisääntyy 8 lisääntyy käytössä käytössä 35 000 30 000 0,9 % 16 17 250 9,60 100 35 500 29 800 0,5 % 16,1 17,5 250 9,60 100 36 000 29 800 0,6 % 16,1 17,5 250 9,60 100 30 % 1,5 % 30 % 1,5 % 30 % 1,5 % taso määritellään ei lisäänny kysely tehdään ei lis. ei lis. 13 4. TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 – 2016 4.1. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 – 2016 VALTIONOSUUTEEN OIKEUTTAVA TOIMINTA TOIMINTATUOTOT Jäsenkuntien maksuosuudet Muut myyntituotot Maksutuotot (kurssimaksut) Valtionosuudet Muut tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TUOTOT YHTEENSÄ TA 2012 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 533 000 524 240 549 000 545 000 560 000 571 000 35 000 45 402 35 000 30 000 30 000 32 000 970 000 968 667 1 050 000 1 055 000 1 065 000 1 075 000 1 387 900 1 387 895 1 406 000 1 352 000 1 370 000 1 390 000 148 000 149 836 25 000 30 000 30 000 40 000 2 500 270 3 000 1 000 1 000 1 000 3 076 400 3 076 310 3 068 000 3 013 000 3 056 000 3 109 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut kulut KULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE -2 270 000 -2 251 751 -2 252 000 -2 261 000 -2 318 200 -2 364 564 -395 000 -401 543 -380 000 -380 000 -390 000 -392 000 -55 000 -50 134 -50 000 -50 000 -51 000 -50 000 -400 000 -396 448 -395 000 -365 000 -362 000 -361 000 -5 500 -11 899 -10 000 -10 000 -10 000 -8 000 -3 125 500 -3 111 775 -3 087 000 -3 066 000 -3 131 200 -3 175 564 -49 100 -35 465 -19 000 -53 000 -75 200 -66 564 360 000 488 219 400 000 525 000 535 000 540 000 Henkilöstökulut -210 000 -281 132 -260 000 -300 000 -305 000 -311 000 Palvelujen ostot -18 900 -67 168 -30 000 -71 000 -71 000 -72 000 -3 000 -8 141 -5 000 -8 000 -3 000 -4 500 -52 000 -64 235 -56 000 -63 000 -64 000 -65 000 TILAUSKOULUTUS TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut kulut KULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE -92 -283 900 -420 768 -351 000 -442 000 -443 000 -452 500 76 100 67 451 49 000 83 000 92 000 87 500 KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ TUOTOT KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE POISTOT TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 3 436 400 3 564 529 3 468 000 3 538 000 3 591 000 3 649 000 -3 409 400 -3 532 543 -3 438 000 -3 508 000 -3 574 200 -3 628 064 27 000 31 986 30 000 30 000 16 800 20 936 1 000 638 1 000 500 500 500 28 000 32 624 31 000 30 500 17 300 21 436 -28 000 -30 534 -31 000 -15 000 -1 000 -1 000 0 2 090 0 15 500 16 300 20 436 14 4.4. Tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa TULOSLASKELMAOSA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Valtionosuuteen oikeuttava koulutus Toimintatulot 3076310 3068000 3013000 3056000 3109000 Toimintakulut -3111775 -3087000 -3066000 -3131200 -3175564 Toimintakate -35 465 -19 000 -53 000 -75 200 -66 564 Toimintatulot 488 219 400 000 525 000 535 000 540 000 Toimintakulut -420 768 -351 000 -442 000 -443 000 -452 500 Toimintakate 67 451 49 000 83 000 92 000 87 500 Toimintatulot 3 564 529 3 468 000 3 538 000 3 591 000 3 649 000 Toimintakulut -3 532 543 -3 438 000 -3 508 000 -3 574 200 -3 628 064 Toimintakate 31 986 30 000 30 000 16 800 20 936 Tilauskoulutus Kuntayhtymä yhteensä Rahoitustulot/menot Vuosikate Poistot Tilikauden yli/alijäämä 638 1 000 500 500 500 32 624 31 000 30 500 17 300 21 436 -30 534 -31 000 -15 000 -1 000 -1 000 2 090 0 15 500 16 300 20 436 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 32 624 31 000 30 500 17 300 21 436 0 0 0 0 0 32 624 31 000 30 500 17 300 21 436 RAHOITUSOSA Varsinaisen toiminnan ja inves- TP 2012 tointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitustoiminnan nettokassavirta 5. TTS – SEURANTA Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan yhtymähallitukselle tilinpäätöksen yhteydessä sekä kolme kertaa vuodessa esitettävissä osavuosikatsauksissa.