esitysmateriaaliin. - Vantaan Seudun Sukututkijat ry
ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA ISOJAOT YLEISESTI YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET HALKOMISET JA LOHKOMISET MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 1 ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA ISOJAOT YLEISESTI YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET HALKOMISET JA LOHKOMISET MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 2 MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA KYLÄ JA TALO LOHKOJAKO JA SARKAJAKO SARKAJAKO JA VAINIOPAKKO MAAVERO JA MAAN LUONNOT ERÄMAAT JA ASUTUSTOIMINTA ISOJAKOON JOHTANEET SYYT Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 3 KYLÄ JA TALO KYLÄ JA TALO – MAANOMISTUKSEN PERUSYKSIKÖT MAALLA TALO - Talouden ja maanomistuksen perusyksikkö - Talolla oma tonttipaikka, pellot ja niityt - Maavero määrättiin taloittain - Maaveron määrä, erityisesti manttaali, määräsi talon kyläosuuden KYLÄ - Joukko lähekkäin olevia taloja, jotka keskenään kyläyhteydessä - Kylän taloilla yhteinen metsä ja yhteiset kalavedet - Kylän taloilla usein myös muita yhteisiä etuuksia VANHA KIISTAKYSYMYS – KUMPI OLI ENSIN, KYLÄ VAI TALO? - Nykyisen historiankäsityksen mukaan talo oli ensin - Kylärakenne Suomen eri osissa vaihtelee Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 4 MAANOMISTUS KYLÄSSÄ TALON YKSITYISET TILUKSET - Tonttipaikka - Pellot - Niityt TALOJEN YHTEISESSÄ NAUTINNASSA - Kylän metsä - Kalavedet Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 5 MIEMALA, HÄMÄLÄINEN RYHMÄKYLÄ 1693 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 6 MIEMALA, HÄMÄLÄINEN RYHMÄKYLÄ 1703 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 7 MIEMALA, HÄMÄLÄINEN RYHMÄKYLÄ 1728 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 8 ERILAISIA KYLIÄ MAAOIKEUDELLINEN KYLÄ - Talot, joilla yhteinen metsä VESIOIKEUDELLINEN KYLÄ - Talot, joilla yhteinen vesialue REKISTERIKYLÄ - Talot, jotka maakirjassa lueteltu samassa kylässä Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 9 HÄMÄLÄINEN RYHMÄKYLÄ JA SIIRTOKYLÄ Vanajan Hattelmala ja Kankaantaka 1703 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 10 LOHKOJAKO JA SARKAJAKO LOHKOJAKO - Lienee perustunut suoraan valtaukseen? SARKAJAKO eli ”Aurinkojako” - Edusti aikanaan Eurooppalaista edistystä - Kruunun tavoite tehostaa verotusta Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 11 SARKAJAKO Hattulan Sattula 1695 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 12 SARKAJAKO Sipoo Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 13 LOHKOJAKO Kempele 1707 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 14 LOHKOJAKO Alatornio 1686 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 15 SARKAJAKO JA VAINIOPAKKO SARKAJAKO JA VUOROVILJELY => Kylän pellot kahdessa aidatussa lohkossa: toinen viljelyksessä, toinen kesantona LOHKO SAMASSA AITAUKSESSA => Kunkin talon oli ko. lohkolla tehtävä viljelytyöt yhtä aikaa samoilla menetelmillä ”vainiopakko” Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 16 MAAVERO JA VEROLUVUT MAAVERO MUODOSTI KRUUNUN TÄRKEIMMÄN TULONLÄHTEEN KESKIAJALTA 1700/1800-LUVUILLE - Maavero ja luontaisrasitukset määrättiin kylälle - Kylän sisällä rasitus jakaantui talojen kesken erilaisten verolukujen suhteessa MANTTAALI VEROLUKUNA - ”Manna tal” eli miesluku => 1 manttaalin talo elätti yhden miehen perhekuntineen - Kun talo halottiin, jakaantui myös manttaali => Erkaantuminen alkuperäisestä lähtökohdastaan => Kylän talojen keskinäiset suhteet hämärtyivät - Kylittäisiä verollepanoja 1600-luvulta alkaen isojakoihin saakka => Taloille uudet manttaaliluvut suhteessa tuottoon MAAVEROTUS PÄÄTTYI KOKONAAN 1925 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 17 MÄÄRÄJAKOISLAITOS KAARLE XI VALTIONTALOUDEN TERVEHDYTTÄMISTOIMET 1600-LUVUN LOPPUPUOLELLA - Iso reduktio eli läänitysten palautus Kruunulle - Ruotusotamiesjärjestelmä - Veropalkkalaitos VEROPALKKALAITOS - Talon maavero oli määrätty tietyn viran tai muun Kruunun menoerän maksuun FINANSSIPOLIITTISET OSITTAMISRAJOITUKSET - Talojen halkominen ja lohkominen kiellettiin, jotta veronmaksujärjestelmä ei menisi sekaisin - Talot jäykistyivät muuttumattomiksi yli 200 vuoden ajaksi (isojako tosin muutti talojen tiluksia mutta ei itse taloja) Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 18 MAAN LUONNOT RÄLSSILUONTOISET TALOT - Rälssisäteri - Säteriratsutila - Rälssitalo Kokonaan verorasituksesta vapaa talo, jolla ei ollut manttaalia Muuten kuten rälssisäteri, mutta oli velvollinen pitämään rakuunaa Osallistui eräisiin yleisiin rasituksiin manttaalinsa mukaan PERINTÖLUONTOISET TALOT - Verorälssitalo - Ratsutila, rustholli - Augmenttitila - Postitalo - Perintötalo Perintötalo, jonka vero oli lahjoitettu maksettavaksi aateliselle Iso perintötalo, joka oli velvollinen pitämään rakuunaa Aputalo, perintötalo, joka maksoi osan verosta ratsutilalle Talo, joka oli velvollinen pitämään postia KRUUNUNLUONTOISET TALOT - Kuninkaankartano Vanhaa perua oleva kruununhallinnon talo - Virkatalo, puustelli Valtion tai kirkon virkamiehelle palkkaetuna käyttöön luovutettu talo - Kruununtalo Yleensä entinen perintötalo, joka oli talonpojan asuttavana Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 19 ERÄMAAT JA ASUTUSTOIMINTA KYLIEN VÄLIIN JÄI KENENKÄÄN VALLITSEMATTOMIA ERÄMAITA - Jo keskiajalta alkaen kruunu on pyrkinyt vakuuttamaan, että erämaat kuuluvat sille - Tunnetuin on Kustaa Vaasan plakaatin 20.4.1542 ”Kaikki asumattomat erämaat kuuluvat yksin Jumalalle, Kruunulle ja Kuninkaalle” - Edelleen Suomessa on voimassa vuoden 1886 metsälaki, jonka 1 §:n mukaan maat, johon kukaan yksityinen ei voi osoittaa parempaa oikeutta, kuuluvat kruunulle => Ylälapin maaoikeuskysymyksessä tämä on framilla MIKSI KRUUNU ON HAMUNNUT ERÄMAITA - Alkuaan voidakseen perustaa erämaihin uudistaloja puolustus- ja verotusintressien vuoksi - Sittemmin metsätaloudellinen arvo on korostunut Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 20 ISOJAKOON JOHTANEET SYYT TALOUSPOLITIIKASSA MERKANTILISIMISTÄ LIBERALISIMIIN - Jo 1700-luvun alussa merkantilistiseen talouspolitiikkaan hiipi yksilöllisyyden ja yrittämisen vapauden ajatuksia VAINIOPAKKO - Katsottiin hidastavan maanviljelyksen kehitystä METSIEN YHTEISOMISTUS - Katsottiin johtavan metsien haaskaukseen KANSAINVÄLISET ESIKUVAT - Lähinnä Jakob Fagottin opintomatka Englantiin => Ihanteena, että kullakin talolla olisi vain yksi iso lohko eli ”Stor skifte” (isojaon alkuperäinen suomennos onkin lohkojako) Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 21 KYLÄ- JA TALOKOHTAISET ASIAKIRJALÄHTEET MAAKIRJAT - Kustaa Vaasan esityksestä säädyt vuoden 1524 Westeråsin valtiopäiväpäätöksen 3 §:ssä oikeuttivat kuninkaan ”antaa rekisteriin kirjoittaa kaikki kruunun verot ja ylöskanto ja kuinka monta vero-, kruunun- ja rälssitalonpoikaa jokaisessa läänissä oli” - Suomessa ensimmäiset maakirjat on laadittu 1539 Hämeessä - Alkuaan maakirja oli luettelo talonpojista veroineen - Talot saivat maakirjanumeronsa 1500/1600-lukujen vaihteessa - Käytännössä 1630-luvulta alkaen maakirjat on laadittu pitäjittäin, kylittäin ja taloittain, virallisesti näin vuodesta 1689 alkaen - Maakirjoja olisi tullut laatia 10 vuoden välein, käytännössä usein 15 – 25 välein - Maakirjoja laadittiin useana sarjana (mm. henkikirjoittaja, lääninkonttori, valtiovaraintoimituskunta) - Maakirjoihin tehtiin laatimisen jälkeen lisäyksiä ja korjauksia - Vuoden 1875 maakirja on verkossa http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=111046.KA - Viimeinen maakirja on vuodelta 1905 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 22 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 23 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 24 KYLÄ- JA TALOKOHTAISET ASIAKIRJALÄHTEET MAAKIRJAKARTAT - 1630 –luvulta alkaen isojakoihin saakka kylittäin taloudellisia ja maantieteellisiä seikkoja ja varten laadittuja - Nimestään huolimatta eivät liity maakirjaan - 1600 -luvun lopulta alkaen näitä karttoja käytettiin erityisesti verollepanojen perusteena - Löytyy verkosta http://palvelut.virtuaaliyliopisto.fi/maakirjakartat/ Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 25 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 26 ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA ISOJAOT YLEISESTI YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET HALKOMISET JA LOHKOMISET MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 27 ISOJAOT YLEISESTI ISOJAKOLAINSÄÄDÄNTÖ ISOJAKOJEN TOIMEENPANOJEN ETENEMINEN 1750 – 1960 ISOJAON VAIHEET ENNEN 1807 ALOITETUISSA JAOISSA ISOJAON VAIHEET 1807 JÄLKEEN ALOITETUISSA JAOISSA SAVON ISOJAOT VANHAN SUOMEN ISOJAOT RUOTUSOPIMUSPITÄJIEN ISOJAOT YLÄLAPIN ISOJAOT JA SAAMELAISTEN MAAKYSYMYS MITEN ISOJAKO MUOKKASI SUOMALISTA KYLÄÄ? Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 28 ISOJAKOLAINSÄÄDÄNTÖ 1749 - 1766 MAANMITTAUSOHJESÄÄNTÖ 1757 - 1775 ISOJAKOASETUS 1762 - 1775 1762 - 1775 1766 - 1775 1766 - 1775 SUOMEN ISOJAKOASETUS AHVENANMAAN ISOJAKOASETUS TURUN JA PORIN SEKÄ HÄMEEN JA UUDENMAAN POHJANMAAN 1775 - 1848 SUOMEN ISOJAKOASETUS 1848 -1916 MAANMITTAUSOHJESÄÄNTÖ 1925 ERILLISLAKI YLÄLAPIN ISOJAOISTA 1898 (1950) ERILLISLAKI KUUSAMON, KEMIJÄRVEN JA KUOLAJÄRVEN (SALLAN) ISOJAOISTA Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 29 1920 - 1960 ISOJAKOJEN ETENEMINEN 1750 - 1960 1759 – 1830 - Pohjanmaa - Oulun läänin länsiosat - Turun ja Porin lääni, Ahvenanmaa - Uudenmaan ja Hämeen lääni 1830 - 1920 1900 1960 1800 – 1870 - Viipurin lääni - Kuopion lääni 1800 - 1870 1830 – 1920 - Kainuu - Lapin läänin eteläosa 1759 - 1830 1900 – 1962 - Kuusamo, Kemijärvi, Salla, Ylä-Lappi Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 30 ISOJAON VAIHEET ENNEN 1807 KARTOITUS JA VEROLLEPANO KYLÄN PIIRIRAJAN MÄÄRÄÄMINEN JA LIIKAMAAN EROTTAMINEN PELTOJAKO JA SEN VAHVISTAMINEN NIITTYJAKO JA SEN VAHVISTAMINEN METSÄJAKO JA SEN VAHVISTAMINEN RAJOJEN MAASTOONMERKINTÄ Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 31 ISOJAON VAIHEET VUODESTA 1807 ALKAEN KARTOITUS JA KYLÄN PIIRIRAJAN MÄÄRÄÄMINEN VEROLLEPANO JA LIIKAMAAN EROTTAMINEN ISOJAKO JA SEN VAHVISTAMINEN RAJOJEN MAASTOONMERKINTÄ Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 32 SAVON ISOJAOT ASUTUKSEN MUODOSTUMINEN SAVOSSA - Kaskikulttuuri säilyi huomattavasti muuta maata kauemmin - Kaskeamisen seurauksena kylien metsät olivat hajallaan jopa useiden pitäjien alueilla TILUSVAIHTOJÄRJESTELYT - Ennen isojakoja tilusvaihtojärjestelyillä kylän metsiä vaihdeltiin siten, että yhden kylän metsää koottiin yhteen ja luotiin edellytykset isojaoille - Tilusvaihtojärjestelyt eivät koskeneet vesialueita vaan vesien omistus jäi vanhan metsäomistuksen mukaiseksi eli hajalleen ISOJAOT PÄÄSIVÄT KÄYNTIIN VASTA TILUSVAIHTOJÄRJESTELYIDEN JÄLKEEN Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 33 VANHAN SUOMEN ISOJAOT VANHA SUOMI - Venäjälle menetetyt alueet Uudenkaupungin rauhassa (1721) ja Turun rauhassa (1743) - Vanhassa Suomessa omaksuttiin venäläinen läänitysjärjestelmä eli lahjoitusmaajärjestelmä - Vanha Suomi palautettiin osaksi Suomen Suuriruhtinaskuntaa Haminan rauhan (1809) jälkeen 1811 LAHJOITUSMAAKYSYMYKSEN RATKAISU - Suomen valtio osti lahjoitusmaat donataareilta 1870-luvulle mennessä - Valtio myi lahjoitusmaat talonpojille perintötaloiksi edulliseen hintaan ISOJAOT KÄYNNISTYIVÄT VASTA LAHJOITUSMAAKYSYMYKSEN TULTUA KYLÄKOHTAISESTI RATKAISTUA Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 34 RUOTUSOPIMUSPITÄJIEN ISOJAOT RUOTUSOPIMUS - Kainuun ja Koillismaan (Kuusamo, Kemijärvi, Salla) pitäjien talonpojat tekivät 1700-luvun lopulla Kruunan kanssa ruotusotilaita säädettyä määrää enemmän ”rajavartiostona” - Vastineeksi Kruunu lupasi säästää nämä pitäjän uusilta verollepanoilta ja isojaoilta RUOTUSOPIMUSTEN PURKAMINEN - Kainuussa sopimukset purettiin jo 1800-luvun puoliväliin mennessä ja isojaot käynnistyivät normaalisti liikamaan erottamisineen - Koillismaalla sopimuksen purettiin vasta 1800/1900-lukujen vaihteessa, ehdolla, että metsää annetaan manttaalia kohden huomattavasti aiemmin säädettyä enemmän => Koillismaan kuntiin perustettiin laajat yhteismetsät Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 35 YLÄLAPIN ISOJAOT YLÄLAPPI ELI ENONTEKIÖ, INARI, UTSJOKI SAAMELAISASUTUS - 1700-luvulla vielä vanha lapinkyläjärjestelmä eli siitakunnat (kylän vastineet) ja kotakunnat (talon vastineet) - Lapinkylät maksoivat veroa, Kaisa Korpijaakko: lapinkylä on omistusyksikkö kuten kylä - Vanha asutus siirtyi porojen perässä 1800-luvulla ruotsiin ja norjaan - Tilalle uutta saamelaisasutusta UUDISASUTUS - Kruunu tulkitsi erämaaksi - Kruunu perusti 1800-luvun loppu- ja 1900-luvun alussa uudistaloja - Uudistalot saivat metsänsä isojaoissa - Ylälapin isojaoissa ei erotettu liikamaata, mutta jakamaton metsä katsottiin jääneen valtiolle erämaana Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 36 MITEN ISOJAKO MUOKKASI SUOMALISTA KYLÄÄ? RYHMÄKYLÄT HAJOSIVAT TALONPOJAN ITSENÄISYYS KOROSTUI METSIEN YKSITYISOMISTUS LOI POHJAA METSÄTEOLLISUUDELLE YHTEISÖLLISYYDEN VÄHENEMINEN? MAANMITTARIN KANNALTA ISOJAKO LOI PERUSTAN NYKYISELLE KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄLLE! VESIALUEET JÄIVÄT ISOJAKOJEN ULKOPUOLELLE Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 37 ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA ISOJAOT YLEISESTI YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET HALKOMISET JA LOHKOMISET MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 38 YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO VEROLLEPANO JAKOKUNNAN PIIRIRAJAN MÄÄRÄÄMINEN LIIKAMAAN EROTTAMINEN YLEISET JA YHTEISET TARPEET PELTOJAKO NIITTYJAKO METSÄJAKO Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 39 VEROLLEPANO VEROLLEPANO OLI VARSINAISTA ISOJAKOA EDELTÄNYT TOIMENPIDE - Kartta jakokunnan pelloista ja niityistä, jota yleensä käytettiin isojaon pelto- ja niittyjakojen karttana - Taloittain laskelma uudesta manttaalista - Kylälle annettava tilusala manttaalia kohti - Maaherran päätös lääninkonttorin asiakirja Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 40 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 41 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 42 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 43 JAKOKUNNAN PIIRIRAJAN MÄÄRÄÄMINEN JAKOKUNTA - Isojaon kohteena oleva alue - Yleensä maa- tai vesioikeudellinen kylä JAKOKUNNAN PIIRIRAJA - Raja naapurikyliä tai erämaata vastaan - Vanhojen tuomioiden, rajamerkkien ja nautinnan perusteella Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 44 LIIKAMAAN EROTTAMINEN TYNNYRINALALUKU VEROLLEPANOSSA ELI TALOILLE TULI ANTAA - Pohjanmaalla 600 – 1200 ta/manttaali (Isojakoasetus 1775) - Samoin muualla 600 – 1200 ta/manttaali (Kunink. selitys 1776) - Kuopion läänissä 600 – 1700 ta/manttaali (Kunink. kirje 1783) - Yleisestikin 100 – 300 ta/manttaali säädettyä enempi (kunink.kirje 1786) - Karjalassa kylän rajat nautinnan mukaan (kunink. Kirje 1804) - Viipurin lääni 2000 ta/manttaali (Keisarillinen päätös 1826) - Kainuu ja Pudasjärvi 3000 ta/manttaali (Keisarillinen julistus 1841) - Koillismaan ruotusopimuspitäjissä 1800 – 2500 ha/manttaali (= 3646 – 5064 ta/manttaali, asetus 1898) - Ylä-Lapissa liikamaata ei erotettu lainkaan Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 45 LIIKAMAAN EROTTAMINEN ESIMERKKIKYLÄ - talo 1, manttaali 1/2 - talo 2, manttaali 3/8 - talo 3, manttaali 3/8 - talo 4, manttaali 1/3 - talo 5, manttaali 1/3 - talo 6, manttaali 1/4 - talo 7, manttaali 1/6 - talo 8, manttaali 1/6 yhteensä 2½ manttaalia 1000 ta Verollepanossa määrätty tynnyrinalaluku 400 ta/manttaali => Kylälle jaetaan isojaossa 2,5 x 400 ta = 1000 ta Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Överloppsjord Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 46 YLEISET JA YHTEISET TARPEET ISOJAOSSA EROTETTIIN PÄÄLTÄPÄIN ENSIKSI ALUEITA YLEISIIN TARPEISIIN, ESIMERKIKSI: - Yleiset tiet - Kirkkojen ja hautausmaiden alueet - Sotaväen harjoituskentät TÄMÄN JÄLKEEN EROTETTIIN PÄÄLTÄPÄIN KYLÄN YHTEISIÄ TARPEITA VARTEN ALUEITA, ESIMERKIKSI - Kylän sisäiset tiet - Satamapaikat - Kalastuskentät - Pellavanliotuspaikat - Erilaisten maa-ainesten ottopaikat Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 47 PELTOJAKO ISOJAON ENSIMMÄINEN VARSINAINEN JAKOVAIHE OLI PELTOJEN JAKAMINEN - Jaossa käytettiin yleensä verollepanokarttoja - Jakamista varten pellot jyvitettiin (gradering) => karttaselitys (chartabeskrifning) - Peltojen jakoperusteena oli nautinta eli kunkin talon tuli saada peltoa se tilusmäärä, joka sillä pinta-alan ja jyvityksen mukaan oli nautinnassaan => nautintaselitelmä - Jako suunniteltiin ja piirrettiin kartoille ja laadittiin asiakirja => jakokirja (delninginstrument) - Peltojaossa määrättiin talojen siirroista uusille, peltojen lähellä oleville tonttipaikoille. Näitä ”ulosmuuttoja” tapahtui myös vapaaehtoisesti - Peltojako vahvistettiin maanjako-oikeudessa tai kihlakunnan oikeudessa Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 48 KOSKI TL, SORVAN KYLÄN PELTOJAKO 1784 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 49 JYVITYS Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 50 KARTTASELITYS Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 51 JAKOKIRJA Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 52 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 53 NIITTYJAKO ISOJAON TOINEN VARSINAINEN JAKOVAIHE OLI NIITTYJEN JAKAMINEN - Jaossa käytettiin yleensä verollepanokarttoja - Jakamista varten niityt jyvitettiin (gradering) => karttaselitys (chartabeskrifning) - Niittyjen jakoperusteena oli nautinta eli kunkin talon tuli saada niittyä se tilusmäärä, joka sillä pinta-alan ja jyvityksen mukaan oli nautinnassaan => nautintaselitelmä - Jako suunniteltiin ja piirrettiin kartoille ja laadittiin asiakirja => jakokirja (delninginstrument) - Niittyjako vahvistettiin maanjako-oikeudessa tai kihlakunnan oikeudessa Niittyjako on voitu tehdä peltojaon yhteydessä, Joskus myös vasta metsäjaon yhteydessä Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 54 NIITTYJAKO Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 55 METSÄJAKO ISOJAON KOLMAS JA VIIMEINEN VARSINAINEN JAKOVAIHE OLI NIITTYJEN JAKAMINEN - Jakamista varten metsät jyvitettiin (gradering) => karttaselitys (chartabeskrifning) - Metsien jakoperusteena oli manttaali - Jako suunniteltiin ja piirrettiin kartoille ja laadittiin asiakirja => jakokirja (delninginstrument) - Metsäjako vahvistettiin maanjako-oikeudessa tai kihlakunnan oikeudessa Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 56 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 57 ISOJAKOASIAKIRJOJEN MITTOJA PITUUS 1 jalka (fot) 0,2967 metriä 1 kyynerä (aln) 2 jalkaa 1 tuuma 1/12 jalkaa PINTA-ALA 1 tynnyrinala 14000 neliökyynerää 0,49364 hehtaaria eli 4936,4 m2 1 kapanala 1/32 tynnyrinalaa vuoteen 1848 saakka 1/30 tynnyrinalaa vuodesta 1849 alkaen Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 58 ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA ISOJAOT YLEISESTI YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET HALKOMISET JA LOHKOMISET MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 59 ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET ISOJAON PYSYVYYS - Vuoden 1734 lakiin perustuen katsottiin, että isojakoa ei saa muuttaa - 1848 maanmittausohjesääntö mahdollisti isojakoon puuttumisen ISOJAKOTULOS ON JÄÄNYT EPÄTYYDYTTÄVÄKSI => Kylässä voitiin tehdä isojaon järjestely ISOJAKORAJAT JÄÄNEET PYYKITTÄMÄTTÄ TAI EPÄSELVIKSI => Kylässä voitiin tehdä isojaon täydennys Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 60 RAJA PYYKKIVÄLILLÄ 118 - 119 - Kulkee murtoviivana kahden ”viisarin” kautta - Kulkee todennäköisesti myös kahden karttaan merkitsemättömän ”viitan” kautta Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 61 TALOJEN N:o 15 ja N:o 49 VÄLINEN RAJA 118 – 119 ON 3040 JALKAA (902 m) Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 62 SIIKAJOEN ISOJAON JÄRJESTELYN RAJAPYYKKI NUMERO 3796 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 63 ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA ISOJAOT YLEISESTI YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET HALKOMISET JA LOHKOMISET MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 64 HALKOMINEN JA LOHKOMINEN FINANSSIPOLIITTISTEN OSITTAMISRAJOITUSTEN PURKAMINEN HALKOMINEN LOHKOMINEN Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 65 OSITTAMISRAJOITUSTEN PURKAMINEN FINANSSIPOLIITTISET OSITTAMISRAJOITUKSET - Turvasivat Kaarle XI:n määräjakoislaitoksen toiminnan 1600 – 1800 –luvuilla => Taloja ei saanut osittaa eli taloa ei saanut jakaa eli halkoa eikä talosta saanut luovuttaa määräaloja eli lohkoa - 1734 lain veronalaisen maan vähentämiskielto vahvisti osittamisrajoitusten laillisen statuksen OSITTAMISRAJOITUKSET PURETTIIN ASTEITTAIN - Halkomisasetus 1747 - Lohkomisasetus 1864 - Lohkomisasetus 1883 - Lohkomisasetus 1886 - Osittamisasetus 1895 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 66 OSITTAMISRAJOITUSTEN PURKAMINEN OSITTAMISRAJOITUSTEN PURKAMISEN SEURAUKSIA - Osittaminen säädettiin maanmittarien virkatyöksi - Kun osittamisen seurauksena taloista muodostui uusia tiloja, tuli tarve uudenlaiselle rekisterijärjestelmälle MAAREKISTERI - Osittamisasetus 1895 määräsi lääneittäin pidettäväksi maarekisteriä - Maarekisteriin tuli merkitä talot ja niistä osittamalla muodostetut tilat sekä eräät muut kiinteistöt - Maarekisterin rinnalla alettiin 1930-1950 –luvuilla pitää rekisterikarttaa KIINTEISTÖREKISTERI - Maarekisteri siirrettiin tietokantaan 1970 – 1990 -luvuilla - Rekisterijärjestelmän piiriin koko valtakunnan alue - 1.7.1985 alkaen tietokantaan siirretty aineisto on kiinteistörekisteri - Kiinteistörekisteri sisältää myös sijaintitiedon, joka on tulostettavissa kartaksi (kiinteistörekisterikartta) Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 67 HALKOMINEN HALKOMINEN ON KIINTEISTÖN (TALON TAI TILAN) JAKAMINEN YHTEISOMISTAJIEN KESKEN - Jakoperusteena siis kunkin yhteisomistajan omistama määräosa - Poikkeuksellisesti jakoperusteena voi olla nautinta HALKOMISASIAKIRJAT - Toimituspöytäkirja - Toimituskartta - Nautintaselitelmä kertoo, mikä oli tilanne ennen halkomista - Jakokirja kertoo halkomisen lopputuloksen - Erillinen rajankäyntiselitelmä ennen vuotta 1917 tehdyissä REKISTERINUMERON MUUTTUMINEN - Halottu tila lakkasi, uudet tilat saivat uuden rekisterinumeron Esimerkiksi talo N:o 1 halottiin kolmen veljeksen kesken, muodostui uudet tilat RN:o 1:1, 1:2 ja 1:3 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 68 LOHKOMINEN KIINTEISTÖSTÄ (TALOSTA TAI TILASTA) LUOVUTETUN MÄÄRÄALAN EROTTAMINEN JA UUDEKSI KIINTEISTÖKSI MUODOSTAMINEN - Perusteena luovutuskirja LOHKOMISASIAKIRJAT - Toimituspöytäkirja - Toimituskartta - Lohkomiskirja kertoo lohkomisen lopputuloksen REKISTERINUMERON MUUTTUMINEN - Ennen vuotta 2001 emätila lakkasi ja lohko- ja kantatilat saivat uuden rekisterinumeron - Vuodesta 2001 alkaen emätilan rekisterinumero on jäänyt kantatilalle Esimerkiksi (emä)tilasta RN:o 1:2 myyty määräala on lohkottu, määräalasta muodostui (lohko)tila RN:o 1:4 emätilasta jäljelle jääneestä tilasta muodostui (kanta)tila RN:o 1:5 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 69 ISOJAKO TOHMAJÄRVEN PITÄJÄN USKALJÄRVEN KYLÄ TALOT N:ot 1 - 11 KARTTA VUODELTA 1811 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 70 ISOJAOSSA TALO N:O 5 (Isojakolittera F) SAI 4 PALSTAA (yksi palsta ei tässä näy) Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 71 HALKOMINEN USKLJÄRVEN KYLÄN TALO N:o 5 HALOTTU OSIIN RN:ot 5:1 JA 5:2 Toimitusnro 3168 Kartta vuodelta 1874 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 72 LOHKOMINEN USKALJÄRVEN KYLÄN TILAN RN:o 5:1 LOHKOMINEN TNro 11812 MUODOSTETTU LOHKOTILAT RN:ot 5:3, 5:4, 5:5 JA KANTATILA RN:o 5:6 KARTTA VUODELTA 1909 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 73 HALKOMINEN 1910-LUVULLA Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 74 HALKOMINEN 1910-LUVULLA Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 75 HALKOMINEN 1910-LUVULLA Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 76 HALKOMINEN 1910-LUVULLA Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 77 HALKOMINEN 1920-LUVULLA Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 78 HALKOMINEN 2010-LUVULLA Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 79 LOHKOMINEN 1920 -LUVULTA K Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 80 LOHKOMINEN 2010-LUVULLA Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 81 PALSTATILA VUOSINA 1863 – 1924 VOITIIN MUODOSTAA PALSTATILOJA - Palstatilan ”murtaminen” vastasi lohkomista muuten mutta palstatila ei saanut omaa manttaalia ja oli verotuksellisesti epäitsenäinen - Kantatila maksoi maaveron Kruunulle palstatilan puolesta - Palstatila maksoi kantatilalle palkintoveroa PALSTATILAN TODELLINEN OLEMUS OLI KUNNALLISPOLITIIKASSA! - Palstatilat muuttuivat tavallisiksi tiloiksi 1925 ja saivat manttaalinsa Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 82 ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA ISOJAOT YLEISESTI YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET HALKOMISET JA LOHKOMISET MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 83 MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT 1918 ALKAEN TORPPARIVAPAUTUS (Lex Haataja) 1920 – 1930 –LUKUJEN ASUTUSTOIMINTA (Lex Kallio, asutuslaki) 1940 PIKA-ASUTUSLAKI 1945 MAANHANKINTALAKI Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 84 TORPPARIVAPAUTUS VUOKRA-ALUEIDEN LUNASTAMISLAIT 1918 – 1936 - Laki vuokra-alueiden lunastamisesta 1918 - Laki kirkollisiin virkataloihin kuuluvain torppa- ja mäkitupa-alueiden lunastamisesta 1921 - Laki valtion virkataloihin kuuluvain vuokra-alueiden lunastamisesta 1922 - Laki valtion metsämailla olevien vuokra-alueiden lunastamisesta 1922 - Laki kalastustorppain lunastamisesta 1924 - Laki tehdastiloihin kuuluvien viljelmien lunastamisesta 1924 - Laki valtion omistamilla vero- ja rälssiluontoisilla mailla olevien vuokra-alueiden lunastamisesta 1929 - Laki tiheissä asutusryhmissä olevien vuokra-alueiden lunastamisesta 1936 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 85 TORPPARIVAPAUTUS YKSITTÄINEN VUOKRA-ALUE TAVALLISELLA PERINTÖTILALLA - Torpparin hakemus lunastamisesta kunnan vuokralautakunnalle - Vuokralautakunnan lunastamispäätös - Vuokra-alueen lohkominen lunastamispäätöksen mukaisesti MUUT VUOKRA-ALUEET - Vuokra-alueiden järjestelytoimitus Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 86 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 87 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 88 1945 MAANHANKINTALAKI SIIRTOVÄEN JA RINTAMAMIESTEN ASUTTAMINEN MENETTELY - Kuntaan asetetut maanlunastuslautakunnat hankkivat valtiolle maata asutustoimintaa varten vapaaehtoisilla kaupoilla ja pakkolunastamalla - Laativat asutussuunnitelman - Tekivät arvioimistoimituksen - ASO myi asutussuunnitelman mukaiset määräalat asutettaville arvioimistoimituksessa määritetyllä hinnalla - Määräalat lohkottiin tiloiksi Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 89 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 90 Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 91 ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA ISOJAOT YLEISESTI YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET HALKOMISET JA LOHKOMISET MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013 Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus 92
© Copyright 2024