esitysmateriaaliin. - Vantaan Seudun Sukututkijat ry

ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS
MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA
ISOJAOT YLEISESTI
YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO
ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET
HALKOMISET JA LOHKOMISET
MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT
NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
1
ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS
MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA
ISOJAOT YLEISESTI
YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO
ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET
HALKOMISET JA LOHKOMISET
MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT
NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
2
MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA
KYLÄ JA TALO
LOHKOJAKO JA SARKAJAKO
SARKAJAKO JA VAINIOPAKKO
MAAVERO JA MAAN LUONNOT
ERÄMAAT JA ASUTUSTOIMINTA
ISOJAKOON JOHTANEET SYYT
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
3
KYLÄ JA TALO
KYLÄ JA TALO – MAANOMISTUKSEN PERUSYKSIKÖT MAALLA
TALO
- Talouden ja maanomistuksen perusyksikkö
- Talolla oma tonttipaikka, pellot ja niityt
- Maavero määrättiin taloittain
- Maaveron määrä, erityisesti manttaali, määräsi talon kyläosuuden
KYLÄ
- Joukko lähekkäin olevia taloja, jotka keskenään kyläyhteydessä
- Kylän taloilla yhteinen metsä ja yhteiset kalavedet
- Kylän taloilla usein myös muita yhteisiä etuuksia
VANHA KIISTAKYSYMYS – KUMPI OLI ENSIN, KYLÄ VAI TALO?
- Nykyisen historiankäsityksen mukaan talo oli ensin
- Kylärakenne Suomen eri osissa vaihtelee
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
4
MAANOMISTUS KYLÄSSÄ
TALON YKSITYISET TILUKSET
- Tonttipaikka
- Pellot
- Niityt
TALOJEN YHTEISESSÄ NAUTINNASSA
- Kylän metsä
- Kalavedet
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
5
MIEMALA, HÄMÄLÄINEN RYHMÄKYLÄ 1693
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
6
MIEMALA, HÄMÄLÄINEN RYHMÄKYLÄ 1703
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
7
MIEMALA, HÄMÄLÄINEN RYHMÄKYLÄ 1728
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
8
ERILAISIA KYLIÄ
MAAOIKEUDELLINEN KYLÄ
- Talot, joilla yhteinen metsä
VESIOIKEUDELLINEN KYLÄ
- Talot, joilla yhteinen vesialue
REKISTERIKYLÄ
- Talot, jotka maakirjassa lueteltu samassa kylässä
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
9
HÄMÄLÄINEN RYHMÄKYLÄ JA SIIRTOKYLÄ
Vanajan Hattelmala ja Kankaantaka 1703
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
10
LOHKOJAKO JA SARKAJAKO
LOHKOJAKO
- Lienee perustunut
suoraan valtaukseen?
SARKAJAKO eli ”Aurinkojako”
- Edusti aikanaan
Eurooppalaista edistystä
- Kruunun tavoite tehostaa verotusta
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
11
SARKAJAKO
Hattulan Sattula 1695
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
12
SARKAJAKO
Sipoo
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
13
LOHKOJAKO
Kempele 1707
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
14
LOHKOJAKO
Alatornio 1686
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
15
SARKAJAKO JA VAINIOPAKKO
SARKAJAKO JA
VUOROVILJELY
=> Kylän pellot kahdessa
aidatussa lohkossa:
toinen viljelyksessä,
toinen kesantona
LOHKO SAMASSA
AITAUKSESSA
=> Kunkin talon oli ko. lohkolla
tehtävä viljelytyöt yhtä aikaa
samoilla menetelmillä
”vainiopakko”
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
16
MAAVERO JA VEROLUVUT
MAAVERO MUODOSTI KRUUNUN TÄRKEIMMÄN
TULONLÄHTEEN KESKIAJALTA 1700/1800-LUVUILLE
- Maavero ja luontaisrasitukset määrättiin kylälle
- Kylän sisällä rasitus jakaantui talojen kesken
erilaisten verolukujen suhteessa
MANTTAALI VEROLUKUNA
- ”Manna tal” eli miesluku
=> 1 manttaalin talo elätti yhden miehen perhekuntineen
- Kun talo halottiin, jakaantui myös manttaali
=> Erkaantuminen alkuperäisestä lähtökohdastaan
=> Kylän talojen keskinäiset suhteet hämärtyivät
- Kylittäisiä verollepanoja 1600-luvulta alkaen isojakoihin saakka
=> Taloille uudet manttaaliluvut suhteessa tuottoon
MAAVEROTUS PÄÄTTYI KOKONAAN 1925
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
17
MÄÄRÄJAKOISLAITOS
KAARLE XI VALTIONTALOUDEN TERVEHDYTTÄMISTOIMET
1600-LUVUN LOPPUPUOLELLA
- Iso reduktio eli läänitysten palautus Kruunulle
- Ruotusotamiesjärjestelmä
- Veropalkkalaitos
VEROPALKKALAITOS
- Talon maavero oli määrätty tietyn viran tai muun Kruunun
menoerän maksuun
FINANSSIPOLIITTISET OSITTAMISRAJOITUKSET
- Talojen halkominen ja lohkominen kiellettiin, jotta
veronmaksujärjestelmä ei menisi sekaisin
- Talot jäykistyivät muuttumattomiksi yli 200 vuoden ajaksi
(isojako tosin muutti talojen tiluksia mutta ei itse taloja)
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
18
MAAN LUONNOT
RÄLSSILUONTOISET TALOT
- Rälssisäteri
- Säteriratsutila
- Rälssitalo
Kokonaan verorasituksesta vapaa talo, jolla ei ollut manttaalia
Muuten kuten rälssisäteri, mutta oli velvollinen pitämään rakuunaa
Osallistui eräisiin yleisiin rasituksiin manttaalinsa mukaan
PERINTÖLUONTOISET TALOT
- Verorälssitalo
- Ratsutila, rustholli
- Augmenttitila
- Postitalo
- Perintötalo
Perintötalo, jonka vero oli lahjoitettu maksettavaksi aateliselle
Iso perintötalo, joka oli velvollinen pitämään rakuunaa
Aputalo, perintötalo, joka maksoi osan verosta ratsutilalle
Talo, joka oli velvollinen pitämään postia
KRUUNUNLUONTOISET TALOT
- Kuninkaankartano Vanhaa perua oleva kruununhallinnon talo
- Virkatalo, puustelli Valtion tai kirkon virkamiehelle palkkaetuna käyttöön luovutettu talo
- Kruununtalo
Yleensä entinen perintötalo, joka oli talonpojan asuttavana
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
19
ERÄMAAT JA ASUTUSTOIMINTA
KYLIEN VÄLIIN JÄI KENENKÄÄN VALLITSEMATTOMIA ERÄMAITA
- Jo keskiajalta alkaen kruunu on pyrkinyt vakuuttamaan,
että erämaat kuuluvat sille
- Tunnetuin on Kustaa Vaasan plakaatin 20.4.1542
”Kaikki asumattomat erämaat kuuluvat yksin
Jumalalle, Kruunulle ja Kuninkaalle”
- Edelleen Suomessa on voimassa vuoden 1886 metsälaki, jonka 1 §:n
mukaan maat, johon kukaan yksityinen ei voi osoittaa parempaa
oikeutta, kuuluvat kruunulle
=> Ylälapin maaoikeuskysymyksessä tämä on framilla
MIKSI KRUUNU ON HAMUNNUT ERÄMAITA
- Alkuaan voidakseen perustaa erämaihin uudistaloja
puolustus- ja verotusintressien vuoksi
- Sittemmin metsätaloudellinen arvo on korostunut
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
20
ISOJAKOON JOHTANEET SYYT
TALOUSPOLITIIKASSA MERKANTILISIMISTÄ LIBERALISIMIIN
- Jo 1700-luvun alussa merkantilistiseen talouspolitiikkaan hiipi
yksilöllisyyden ja yrittämisen vapauden ajatuksia
VAINIOPAKKO
- Katsottiin hidastavan maanviljelyksen kehitystä
METSIEN YHTEISOMISTUS
- Katsottiin johtavan metsien haaskaukseen
KANSAINVÄLISET ESIKUVAT
- Lähinnä Jakob Fagottin opintomatka Englantiin
=> Ihanteena, että kullakin talolla olisi
vain yksi iso lohko eli ”Stor skifte”
(isojaon alkuperäinen suomennos onkin lohkojako)
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
21
KYLÄ- JA TALOKOHTAISET ASIAKIRJALÄHTEET
MAAKIRJAT
- Kustaa Vaasan esityksestä säädyt vuoden 1524 Westeråsin
valtiopäiväpäätöksen 3 §:ssä oikeuttivat kuninkaan ”antaa rekisteriin
kirjoittaa kaikki kruunun verot ja ylöskanto ja kuinka monta vero-,
kruunun- ja rälssitalonpoikaa jokaisessa läänissä oli”
- Suomessa ensimmäiset maakirjat on laadittu 1539 Hämeessä
- Alkuaan maakirja oli luettelo talonpojista veroineen
- Talot saivat maakirjanumeronsa 1500/1600-lukujen vaihteessa
- Käytännössä 1630-luvulta alkaen maakirjat on laadittu
pitäjittäin, kylittäin ja taloittain, virallisesti näin vuodesta 1689 alkaen
- Maakirjoja olisi tullut laatia 10 vuoden välein,
käytännössä usein 15 – 25 välein
- Maakirjoja laadittiin useana sarjana
(mm. henkikirjoittaja, lääninkonttori, valtiovaraintoimituskunta)
- Maakirjoihin tehtiin laatimisen jälkeen lisäyksiä ja korjauksia
- Vuoden 1875 maakirja on verkossa
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=111046.KA
- Viimeinen maakirja on vuodelta 1905
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
22
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
23
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
24
KYLÄ- JA TALOKOHTAISET ASIAKIRJALÄHTEET
MAAKIRJAKARTAT
- 1630 –luvulta alkaen isojakoihin saakka kylittäin
taloudellisia ja maantieteellisiä seikkoja ja varten laadittuja
- Nimestään huolimatta eivät liity maakirjaan
- 1600 -luvun lopulta alkaen näitä karttoja käytettiin
erityisesti verollepanojen perusteena
- Löytyy verkosta
http://palvelut.virtuaaliyliopisto.fi/maakirjakartat/
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
25
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
26
ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS
MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA
ISOJAOT YLEISESTI
YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO
ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET
HALKOMISET JA LOHKOMISET
MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT
NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
27
ISOJAOT YLEISESTI
ISOJAKOLAINSÄÄDÄNTÖ
ISOJAKOJEN TOIMEENPANOJEN ETENEMINEN 1750 – 1960
ISOJAON VAIHEET ENNEN 1807 ALOITETUISSA JAOISSA
ISOJAON VAIHEET 1807 JÄLKEEN ALOITETUISSA JAOISSA
SAVON ISOJAOT
VANHAN SUOMEN ISOJAOT
RUOTUSOPIMUSPITÄJIEN ISOJAOT
YLÄLAPIN ISOJAOT JA SAAMELAISTEN MAAKYSYMYS
MITEN ISOJAKO MUOKKASI SUOMALISTA KYLÄÄ?
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
28
ISOJAKOLAINSÄÄDÄNTÖ
1749 - 1766
MAANMITTAUSOHJESÄÄNTÖ
1757 - 1775
ISOJAKOASETUS
1762 - 1775
1762 - 1775
1766 - 1775
1766 - 1775
SUOMEN ISOJAKOASETUS
AHVENANMAAN ISOJAKOASETUS
TURUN JA PORIN SEKÄ HÄMEEN JA UUDENMAAN
POHJANMAAN
1775 - 1848
SUOMEN ISOJAKOASETUS
1848 -1916
MAANMITTAUSOHJESÄÄNTÖ
1925
ERILLISLAKI YLÄLAPIN ISOJAOISTA
1898 (1950)
ERILLISLAKI KUUSAMON, KEMIJÄRVEN JA
KUOLAJÄRVEN (SALLAN) ISOJAOISTA
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
29
1920 - 1960
ISOJAKOJEN ETENEMINEN
1750 - 1960
1759 – 1830
- Pohjanmaa
- Oulun läänin länsiosat
- Turun ja Porin lääni, Ahvenanmaa
- Uudenmaan ja Hämeen lääni
1830 - 1920
1900 1960
1800 – 1870
- Viipurin lääni
- Kuopion lääni
1800 - 1870
1830 – 1920
- Kainuu
- Lapin läänin eteläosa
1759 - 1830
1900 – 1962
- Kuusamo, Kemijärvi, Salla, Ylä-Lappi
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
30
ISOJAON VAIHEET ENNEN 1807
KARTOITUS JA VEROLLEPANO
KYLÄN PIIRIRAJAN MÄÄRÄÄMINEN JA LIIKAMAAN EROTTAMINEN
PELTOJAKO JA SEN VAHVISTAMINEN
NIITTYJAKO JA SEN VAHVISTAMINEN
METSÄJAKO JA SEN VAHVISTAMINEN
RAJOJEN MAASTOONMERKINTÄ
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
31
ISOJAON VAIHEET VUODESTA 1807 ALKAEN
KARTOITUS JA KYLÄN PIIRIRAJAN MÄÄRÄÄMINEN
VEROLLEPANO JA LIIKAMAAN EROTTAMINEN
ISOJAKO JA SEN VAHVISTAMINEN
RAJOJEN MAASTOONMERKINTÄ
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
32
SAVON ISOJAOT
ASUTUKSEN MUODOSTUMINEN SAVOSSA
- Kaskikulttuuri säilyi huomattavasti muuta maata kauemmin
- Kaskeamisen seurauksena kylien metsät olivat hajallaan
jopa useiden pitäjien alueilla
TILUSVAIHTOJÄRJESTELYT
- Ennen isojakoja tilusvaihtojärjestelyillä kylän metsiä vaihdeltiin
siten, että yhden kylän metsää koottiin yhteen ja luotiin edellytykset
isojaoille
- Tilusvaihtojärjestelyt eivät koskeneet vesialueita vaan vesien
omistus jäi vanhan metsäomistuksen mukaiseksi eli hajalleen
ISOJAOT PÄÄSIVÄT KÄYNTIIN VASTA
TILUSVAIHTOJÄRJESTELYIDEN JÄLKEEN
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
33
VANHAN SUOMEN ISOJAOT
VANHA SUOMI
- Venäjälle menetetyt alueet
Uudenkaupungin rauhassa (1721)
ja Turun rauhassa (1743)
- Vanhassa Suomessa omaksuttiin
venäläinen läänitysjärjestelmä
eli lahjoitusmaajärjestelmä
- Vanha Suomi palautettiin osaksi
Suomen Suuriruhtinaskuntaa
Haminan rauhan (1809) jälkeen 1811
LAHJOITUSMAAKYSYMYKSEN RATKAISU
- Suomen valtio osti lahjoitusmaat donataareilta 1870-luvulle mennessä
- Valtio myi lahjoitusmaat talonpojille perintötaloiksi edulliseen hintaan
ISOJAOT KÄYNNISTYIVÄT VASTA LAHJOITUSMAAKYSYMYKSEN
TULTUA KYLÄKOHTAISESTI RATKAISTUA
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
34
RUOTUSOPIMUSPITÄJIEN ISOJAOT
RUOTUSOPIMUS
- Kainuun ja Koillismaan (Kuusamo, Kemijärvi, Salla) pitäjien talonpojat
tekivät 1700-luvun lopulla Kruunan kanssa ruotusotilaita
säädettyä määrää enemmän ”rajavartiostona”
- Vastineeksi Kruunu lupasi säästää nämä pitäjän uusilta
verollepanoilta ja isojaoilta
RUOTUSOPIMUSTEN PURKAMINEN
- Kainuussa sopimukset purettiin jo 1800-luvun puoliväliin mennessä
ja isojaot käynnistyivät normaalisti liikamaan erottamisineen
- Koillismaalla sopimuksen purettiin vasta 1800/1900-lukujen
vaihteessa, ehdolla, että metsää annetaan manttaalia kohden
huomattavasti aiemmin säädettyä enemmän
=> Koillismaan kuntiin perustettiin laajat yhteismetsät
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
35
YLÄLAPIN ISOJAOT
YLÄLAPPI ELI ENONTEKIÖ, INARI, UTSJOKI
SAAMELAISASUTUS
- 1700-luvulla vielä vanha lapinkyläjärjestelmä
eli siitakunnat (kylän vastineet) ja kotakunnat (talon vastineet)
- Lapinkylät maksoivat veroa,
Kaisa Korpijaakko: lapinkylä on omistusyksikkö kuten kylä
- Vanha asutus siirtyi porojen perässä 1800-luvulla ruotsiin ja norjaan
- Tilalle uutta saamelaisasutusta
UUDISASUTUS
- Kruunu tulkitsi erämaaksi
- Kruunu perusti 1800-luvun loppu- ja 1900-luvun alussa uudistaloja
- Uudistalot saivat metsänsä isojaoissa
- Ylälapin isojaoissa ei erotettu liikamaata, mutta jakamaton metsä
katsottiin jääneen valtiolle erämaana
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
36
MITEN ISOJAKO MUOKKASI SUOMALISTA KYLÄÄ?
RYHMÄKYLÄT HAJOSIVAT
TALONPOJAN ITSENÄISYYS KOROSTUI
METSIEN YKSITYISOMISTUS LOI POHJAA METSÄTEOLLISUUDELLE
YHTEISÖLLISYYDEN VÄHENEMINEN?
MAANMITTARIN KANNALTA ISOJAKO LOI PERUSTAN NYKYISELLE
KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄLLE!
VESIALUEET JÄIVÄT ISOJAKOJEN ULKOPUOLELLE
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
37
ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS
MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA
ISOJAOT YLEISESTI
YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO
ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET
HALKOMISET JA LOHKOMISET
MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT
NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
38
YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO
VEROLLEPANO
JAKOKUNNAN PIIRIRAJAN MÄÄRÄÄMINEN
LIIKAMAAN EROTTAMINEN
YLEISET JA YHTEISET TARPEET
PELTOJAKO
NIITTYJAKO
METSÄJAKO
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
39
VEROLLEPANO
VEROLLEPANO OLI
VARSINAISTA ISOJAKOA
EDELTÄNYT TOIMENPIDE
- Kartta jakokunnan
pelloista ja niityistä,
jota yleensä käytettiin
isojaon pelto- ja
niittyjakojen karttana
- Taloittain laskelma
uudesta manttaalista
- Kylälle annettava tilusala
manttaalia kohti
- Maaherran päätös
lääninkonttorin asiakirja
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
40
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
41
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
42
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
43
JAKOKUNNAN PIIRIRAJAN MÄÄRÄÄMINEN
JAKOKUNTA
- Isojaon kohteena oleva alue
- Yleensä maa- tai vesioikeudellinen kylä
JAKOKUNNAN PIIRIRAJA
- Raja naapurikyliä tai erämaata vastaan
- Vanhojen tuomioiden, rajamerkkien ja nautinnan perusteella
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
44
LIIKAMAAN EROTTAMINEN
TYNNYRINALALUKU VEROLLEPANOSSA
ELI TALOILLE TULI ANTAA
- Pohjanmaalla 600 – 1200 ta/manttaali (Isojakoasetus 1775)
- Samoin muualla 600 – 1200 ta/manttaali (Kunink. selitys 1776)
- Kuopion läänissä 600 – 1700 ta/manttaali (Kunink. kirje 1783)
- Yleisestikin 100 – 300 ta/manttaali säädettyä enempi (kunink.kirje 1786)
- Karjalassa kylän rajat nautinnan mukaan (kunink. Kirje 1804)
- Viipurin lääni 2000 ta/manttaali (Keisarillinen päätös 1826)
- Kainuu ja Pudasjärvi 3000 ta/manttaali (Keisarillinen julistus 1841)
- Koillismaan ruotusopimuspitäjissä 1800 – 2500 ha/manttaali
(= 3646 – 5064 ta/manttaali, asetus 1898)
- Ylä-Lapissa liikamaata ei erotettu lainkaan
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
45
LIIKAMAAN EROTTAMINEN
ESIMERKKIKYLÄ
- talo 1, manttaali 1/2
- talo 2, manttaali 3/8
- talo 3, manttaali 3/8
- talo 4, manttaali 1/3
- talo 5, manttaali 1/3
- talo 6, manttaali 1/4
- talo 7, manttaali 1/6
- talo 8, manttaali 1/6
yhteensä 2½ manttaalia
1000 ta
Verollepanossa määrätty
tynnyrinalaluku 400 ta/manttaali
=> Kylälle jaetaan isojaossa
2,5 x 400 ta = 1000 ta
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Överloppsjord
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
46
YLEISET JA YHTEISET TARPEET
ISOJAOSSA EROTETTIIN PÄÄLTÄPÄIN ENSIKSI
ALUEITA YLEISIIN TARPEISIIN, ESIMERKIKSI:
- Yleiset tiet
- Kirkkojen ja hautausmaiden alueet
- Sotaväen harjoituskentät
TÄMÄN JÄLKEEN EROTETTIIN PÄÄLTÄPÄIN
KYLÄN YHTEISIÄ TARPEITA VARTEN ALUEITA,
ESIMERKIKSI
- Kylän sisäiset tiet
- Satamapaikat
- Kalastuskentät
- Pellavanliotuspaikat
- Erilaisten maa-ainesten ottopaikat
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
47
PELTOJAKO
ISOJAON ENSIMMÄINEN VARSINAINEN JAKOVAIHE OLI
PELTOJEN JAKAMINEN
- Jaossa käytettiin yleensä verollepanokarttoja
- Jakamista varten pellot jyvitettiin (gradering)
=> karttaselitys (chartabeskrifning)
- Peltojen jakoperusteena oli nautinta eli kunkin talon tuli saada peltoa
se tilusmäärä, joka sillä pinta-alan ja jyvityksen mukaan oli
nautinnassaan
=> nautintaselitelmä
- Jako suunniteltiin ja piirrettiin kartoille ja laadittiin asiakirja
=> jakokirja (delninginstrument)
- Peltojaossa määrättiin talojen siirroista uusille, peltojen lähellä
oleville tonttipaikoille. Näitä ”ulosmuuttoja” tapahtui myös
vapaaehtoisesti
- Peltojako vahvistettiin maanjako-oikeudessa tai
kihlakunnan oikeudessa
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
48
KOSKI TL, SORVAN KYLÄN PELTOJAKO 1784
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
49
JYVITYS
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
50
KARTTASELITYS
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
51
JAKOKIRJA
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
52
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
53
NIITTYJAKO
ISOJAON TOINEN VARSINAINEN JAKOVAIHE OLI
NIITTYJEN JAKAMINEN
- Jaossa käytettiin yleensä verollepanokarttoja
- Jakamista varten niityt jyvitettiin (gradering)
=> karttaselitys (chartabeskrifning)
- Niittyjen jakoperusteena oli nautinta eli kunkin talon tuli saada
niittyä se tilusmäärä, joka sillä pinta-alan ja jyvityksen mukaan oli
nautinnassaan
=> nautintaselitelmä
- Jako suunniteltiin ja piirrettiin kartoille ja laadittiin asiakirja
=> jakokirja (delninginstrument)
- Niittyjako vahvistettiin maanjako-oikeudessa tai
kihlakunnan oikeudessa
Niittyjako on voitu tehdä peltojaon yhteydessä,
Joskus myös vasta metsäjaon yhteydessä
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
54
NIITTYJAKO
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
55
METSÄJAKO
ISOJAON KOLMAS JA VIIMEINEN VARSINAINEN JAKOVAIHE OLI
NIITTYJEN JAKAMINEN
- Jakamista varten metsät jyvitettiin (gradering)
=> karttaselitys (chartabeskrifning)
- Metsien jakoperusteena oli manttaali
- Jako suunniteltiin ja piirrettiin kartoille ja laadittiin asiakirja
=> jakokirja (delninginstrument)
- Metsäjako vahvistettiin maanjako-oikeudessa tai
kihlakunnan oikeudessa
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
56
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
57
ISOJAKOASIAKIRJOJEN MITTOJA
PITUUS
1 jalka (fot)
0,2967 metriä
1 kyynerä (aln)
2 jalkaa
1 tuuma
1/12 jalkaa
PINTA-ALA
1 tynnyrinala
14000 neliökyynerää
0,49364 hehtaaria eli 4936,4 m2
1 kapanala
1/32 tynnyrinalaa vuoteen 1848 saakka
1/30 tynnyrinalaa vuodesta 1849 alkaen
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
58
ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS
MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA
ISOJAOT YLEISESTI
YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO
ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET
HALKOMISET JA LOHKOMISET
MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT
NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
59
ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET
ISOJAON PYSYVYYS
- Vuoden 1734 lakiin perustuen katsottiin, että isojakoa ei
saa muuttaa
- 1848 maanmittausohjesääntö mahdollisti isojakoon puuttumisen
ISOJAKOTULOS ON JÄÄNYT EPÄTYYDYTTÄVÄKSI
=> Kylässä voitiin tehdä isojaon järjestely
ISOJAKORAJAT JÄÄNEET PYYKITTÄMÄTTÄ TAI EPÄSELVIKSI
=> Kylässä voitiin tehdä isojaon täydennys
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
60
RAJA PYYKKIVÄLILLÄ 118 - 119
- Kulkee murtoviivana kahden ”viisarin” kautta
- Kulkee todennäköisesti myös kahden
karttaan merkitsemättömän ”viitan” kautta
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
61
TALOJEN N:o 15 ja N:o 49 VÄLINEN
RAJA 118 – 119 ON 3040 JALKAA (902 m)
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
62
SIIKAJOEN ISOJAON JÄRJESTELYN
RAJAPYYKKI
NUMERO
3796
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
63
ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS
MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA
ISOJAOT YLEISESTI
YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO
ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET
HALKOMISET JA LOHKOMISET
MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT
NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
64
HALKOMINEN JA LOHKOMINEN
FINANSSIPOLIITTISTEN OSITTAMISRAJOITUSTEN PURKAMINEN
HALKOMINEN
LOHKOMINEN
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
65
OSITTAMISRAJOITUSTEN PURKAMINEN
FINANSSIPOLIITTISET OSITTAMISRAJOITUKSET
- Turvasivat Kaarle XI:n määräjakoislaitoksen toiminnan
1600 – 1800 –luvuilla
=> Taloja ei saanut osittaa eli taloa ei saanut jakaa eli halkoa eikä
talosta saanut luovuttaa määräaloja eli lohkoa
- 1734 lain veronalaisen maan vähentämiskielto vahvisti
osittamisrajoitusten laillisen statuksen
OSITTAMISRAJOITUKSET PURETTIIN ASTEITTAIN
- Halkomisasetus 1747
- Lohkomisasetus 1864
- Lohkomisasetus 1883
- Lohkomisasetus 1886
- Osittamisasetus 1895
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
66
OSITTAMISRAJOITUSTEN PURKAMINEN
OSITTAMISRAJOITUSTEN PURKAMISEN SEURAUKSIA
- Osittaminen säädettiin maanmittarien virkatyöksi
- Kun osittamisen seurauksena taloista muodostui uusia tiloja,
tuli tarve uudenlaiselle rekisterijärjestelmälle
MAAREKISTERI
- Osittamisasetus 1895 määräsi lääneittäin pidettäväksi maarekisteriä
- Maarekisteriin tuli merkitä talot ja niistä osittamalla muodostetut tilat
sekä eräät muut kiinteistöt
- Maarekisterin rinnalla alettiin 1930-1950 –luvuilla pitää rekisterikarttaa
KIINTEISTÖREKISTERI
- Maarekisteri siirrettiin tietokantaan 1970 – 1990 -luvuilla
- Rekisterijärjestelmän piiriin koko valtakunnan alue
- 1.7.1985 alkaen tietokantaan siirretty aineisto on kiinteistörekisteri
- Kiinteistörekisteri sisältää myös sijaintitiedon, joka on
tulostettavissa kartaksi (kiinteistörekisterikartta)
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
67
HALKOMINEN
HALKOMINEN ON KIINTEISTÖN (TALON TAI TILAN)
JAKAMINEN YHTEISOMISTAJIEN KESKEN
- Jakoperusteena siis kunkin yhteisomistajan omistama määräosa
- Poikkeuksellisesti jakoperusteena voi olla nautinta
HALKOMISASIAKIRJAT
- Toimituspöytäkirja
- Toimituskartta
- Nautintaselitelmä kertoo, mikä oli tilanne ennen halkomista
- Jakokirja kertoo halkomisen lopputuloksen
- Erillinen rajankäyntiselitelmä ennen vuotta 1917 tehdyissä
REKISTERINUMERON MUUTTUMINEN
- Halottu tila lakkasi, uudet tilat saivat uuden rekisterinumeron
Esimerkiksi talo N:o 1 halottiin kolmen veljeksen kesken,
muodostui uudet tilat RN:o 1:1, 1:2 ja 1:3
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
68
LOHKOMINEN
KIINTEISTÖSTÄ (TALOSTA TAI TILASTA)
LUOVUTETUN MÄÄRÄALAN EROTTAMINEN JA
UUDEKSI KIINTEISTÖKSI MUODOSTAMINEN
- Perusteena luovutuskirja
LOHKOMISASIAKIRJAT
- Toimituspöytäkirja
- Toimituskartta
- Lohkomiskirja kertoo lohkomisen lopputuloksen
REKISTERINUMERON MUUTTUMINEN
- Ennen vuotta 2001 emätila lakkasi ja lohko- ja kantatilat
saivat uuden rekisterinumeron
- Vuodesta 2001 alkaen emätilan rekisterinumero on jäänyt kantatilalle
Esimerkiksi (emä)tilasta RN:o 1:2 myyty määräala on lohkottu,
määräalasta muodostui (lohko)tila RN:o 1:4
emätilasta jäljelle jääneestä tilasta muodostui (kanta)tila RN:o 1:5
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
69
ISOJAKO
TOHMAJÄRVEN PITÄJÄN
USKALJÄRVEN KYLÄ
TALOT N:ot 1 - 11
KARTTA
VUODELTA
1811
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
70
ISOJAOSSA TALO N:O 5 (Isojakolittera F)
SAI 4 PALSTAA (yksi palsta ei tässä näy)
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
71
HALKOMINEN
USKLJÄRVEN KYLÄN
TALO N:o 5
HALOTTU OSIIN
RN:ot 5:1 JA 5:2
Toimitusnro 3168
Kartta vuodelta 1874
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
72
LOHKOMINEN
USKALJÄRVEN KYLÄN TILAN RN:o 5:1 LOHKOMINEN TNro 11812
MUODOSTETTU
LOHKOTILAT RN:ot 5:3, 5:4, 5:5 JA KANTATILA RN:o 5:6
KARTTA VUODELTA 1909
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
73
HALKOMINEN 1910-LUVULLA
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
74
HALKOMINEN 1910-LUVULLA
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
75
HALKOMINEN 1910-LUVULLA
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
76
HALKOMINEN 1910-LUVULLA
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
77
HALKOMINEN 1920-LUVULLA
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
78
HALKOMINEN 2010-LUVULLA
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
79
LOHKOMINEN 1920 -LUVULTA
K
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
80
LOHKOMINEN 2010-LUVULLA
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
81
PALSTATILA
VUOSINA 1863 – 1924
VOITIIN MUODOSTAA
PALSTATILOJA
- Palstatilan ”murtaminen”
vastasi lohkomista muuten
mutta palstatila ei saanut
omaa manttaalia ja oli
verotuksellisesti
epäitsenäinen
- Kantatila maksoi maaveron
Kruunulle palstatilan puolesta
- Palstatila maksoi kantatilalle
palkintoveroa
PALSTATILAN TODELLINEN
OLEMUS OLI KUNNALLISPOLITIIKASSA!
- Palstatilat muuttuivat tavallisiksi tiloiksi 1925 ja saivat manttaalinsa
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
82
ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS
MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA
ISOJAOT YLEISESTI
YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO
ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET
HALKOMISET JA LOHKOMISET
MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT
NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
83
MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT
1918 ALKAEN TORPPARIVAPAUTUS (Lex Haataja)
1920 – 1930 –LUKUJEN ASUTUSTOIMINTA (Lex Kallio, asutuslaki)
1940 PIKA-ASUTUSLAKI
1945 MAANHANKINTALAKI
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
84
TORPPARIVAPAUTUS
VUOKRA-ALUEIDEN LUNASTAMISLAIT 1918 – 1936
- Laki vuokra-alueiden lunastamisesta 1918
- Laki kirkollisiin virkataloihin kuuluvain torppa- ja mäkitupa-alueiden
lunastamisesta 1921
- Laki valtion virkataloihin kuuluvain vuokra-alueiden lunastamisesta
1922
- Laki valtion metsämailla olevien vuokra-alueiden lunastamisesta
1922
- Laki kalastustorppain lunastamisesta 1924
- Laki tehdastiloihin kuuluvien viljelmien lunastamisesta 1924
- Laki valtion omistamilla vero- ja rälssiluontoisilla mailla
olevien vuokra-alueiden lunastamisesta 1929
- Laki tiheissä asutusryhmissä olevien vuokra-alueiden
lunastamisesta 1936
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
85
TORPPARIVAPAUTUS
YKSITTÄINEN VUOKRA-ALUE TAVALLISELLA PERINTÖTILALLA
- Torpparin hakemus lunastamisesta kunnan vuokralautakunnalle
- Vuokralautakunnan lunastamispäätös
- Vuokra-alueen lohkominen lunastamispäätöksen mukaisesti
MUUT VUOKRA-ALUEET
- Vuokra-alueiden järjestelytoimitus
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
86
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
87
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
88
1945 MAANHANKINTALAKI
SIIRTOVÄEN JA RINTAMAMIESTEN ASUTTAMINEN
MENETTELY
- Kuntaan asetetut maanlunastuslautakunnat hankkivat
valtiolle maata asutustoimintaa varten vapaaehtoisilla kaupoilla
ja pakkolunastamalla
- Laativat asutussuunnitelman
- Tekivät arvioimistoimituksen
- ASO myi asutussuunnitelman mukaiset määräalat asutettaville
arvioimistoimituksessa määritetyllä hinnalla
- Määräalat lohkottiin tiloiksi
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
89
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
90
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
91
ISOJAKO JA SUOMALAINEN MAANOMISTUS
MAANOMISTUS KYLÄSSÄ ENNEN ISOJAKOA
ISOJAOT YLEISESTI
YKSITTÄISEN ISOJAON TOIMEENPANO
ISOJAON JÄRJESTELYT JA TÄYDENTÄMISET
HALKOMISET JA LOHKOMISET
MYÖHEMMÄT MAAREFORMIT
NYKYINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ
Vantaan sukututkijat ry:n koulutuspäivä
Vantaa, taidekeskus Lumo, 13.4.2013
Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos
Vantaan käräjäoikeus
92