EKP huolissaan taseestaan

Markkinakatsaus  28. toukokuuta 2012
EKP huolissaan taseestaan
Euroopan keskuspankki on yhä huolestuneempi taseestaan ja sen erityisesti ongelmamaihin liittyvistä
riskeistä. Tämä riskien kaihtaminen on saattanut estää EKP:tä elvyttämästä tarpeeksi, ja toisaalta asettaa
kyseenalaiseksi sen, onko EKP valmis tekemään kaikkensa rajoittaakseen kriisin leviämistä, jos Kreikka tai
muu ongelmamaa lähtee eurosta. Riskejä koituu erityisesti aiemmin melko vähälle huomiolle jääneestä
EKP:n Target2-järjestelmästä, joka on euroalueen yhteinen maksu- ja selvitysjärjestelmä eli infrastruktuuri
rahapolitiikan toteuttamiselle.
Target2-järjestelmässä raha ja maksut liikkuvat
euroalueen rahoituslaitosten ja EKP:n välillä. Nyt kun
talletukset pakenevat etelästä ja kasaantuvat pohjoiseen,
on yleensä helposti tasapainottuva Target2-järjestelmä
epätasapainossa kasaten riskejä pohjoisille euromaille.
Esimerkiksi Saksan keskuspankilla on Target2järjestelmän kautta saatavia 644 miljardia euroa eli 24
prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Niin
kauan kuin euro pysyy kasassa, ovat nämä
tasapainottomuudet vain kirjanpidollisia, mutta jos
euroalue hajoaisi, saattaisivat veronmaksajat joutua
maksamaan saamatta jäävät Target2-velat.
Target2-alijäämä kuvaa pankkien välissä
stressiä ja pääoman pakoa
Ennen finanssikriisiä euroalueen pankin tarvitessa
yllättäen rahoitusta hankki pankki sitä pankkien välisiltä
markkinoilta tai emoyhtiöltään, joka sai tarvittaessa
rahaa vakuuksia vastaan EKP:stä. Vakuuksiksi kelpaavat
esimerkiksi valtioiden velkakirjat. Keskuspankki allokoi
likviditeetin
rahoitusylijäämäisiltä
pankeilta
alijäämäisille. Ennen finanssikriisiä Target2-saatavat
eivät kasvaneet suuriksi, mutta kriisin puhkeamisen
jälkeen tilanne muuttui. Finanssijärjestelmän ollessa
stressitilassa ja riskien kaihtamisen lisäännyttyä, pääoma
ei enää virtaa eteläisen euroalueen ongelmamaihin päin,
päinvastoin, talletuksia ja investointeja siirretään pois
näistä maista mm. Saksaan. Pankkien välinen
epäluottamus on myös vähentänyt lainaamista toisille
pankeille, erityisesti maiden rajojen yli. Tämä on tehnyt
monet pankit aiempaa riippuvaisemmiksi EKP:n
tarjoamasta
rahoituksesta.
Tämän
muutoksen
seurauksena erityisesti Etelä-Euroopan pankit kärsivät
kroonisesta likviditeettivajeesta, kun taas pohjoisessa on
ylijäämää. Nämä tasapainottomuudet ovat kasvaneet
ennätyslukemiin
ja
kaikilla
AAA-luokituksen
euromailla, myös Suomella, on tätä kirjanpidollista
ylijäämää.
Suurin kirjanpidollinen ylijäämä, 644
miljardia euroa on Saksalla ja yhteensä AAA-mailla
(Saksa, Suomi, Hollanti, Luxemburg) on ylijäämää 935
miljardia euroa.
Handelsbankenin korko- ja valuuttaennusteet
Keskuspankkiko ro t
10 v bo ndiko ro t
Valuutat
28.05.2012
+ 3 kk
+6 kk
+12 kk
28.05.2012
+ 3 kk
+6 kk
+12 kk
USA
0.13
0.125
0.125
0.125
1.74
2.00
2.25
2.50
EURUSD
1.26
1.27
1.25
1.15
EM U
1.00
0.50
0.50
0.50
1.38
1.70
1.85
2.00
USDJP Y
79.4
79.0
80.0
86.0
Japani
0.10
0.10
0.10
0.10
0.87
1.10
1.15
1.20
EURGB P
0.80
0.79
0.80
0.75
Ruo tsi
1.50
1.50
1.25
1.25
1.43
1.70
1.75
1.85
EURSEK
9.00
9.00
8.80
8.75
No rja
1.50
1.50
1.50
1.75
1.89
2.20
2.35
2.50
EURNOK
7.54
7.45
7.40
7.30
1.65
2.20
2.50
2.55
Suo mi
28.05.2012
Lähde: Handelsbanken Capital Markets
For full disclaimer and definitions, please refer to the end of this report.
+ 3 kk
+6 kk
+12 kk
Target2-saldot ovat pääasiassa kirjanpitoon liittyvä asia,
sillä ne nollaavat toisensa euroalueen tasolla, eivätkä
siksi näy EKP:n taseessa. EKP ei juuri voi vaikuttaa
Target2-saldojen jakautumaan maiden välillä, mutta
lisäämällä likviditeettiä järjestelmään mm. kolmen
vuoden LTRO-operaatioiden kautta, EKP vauhdittaa
Target2-tasapainottomuuksien
kasvua.
Likviditeettipulasta kärsivien maiden pankkien hakiessa
rahoitusta EKP:ltä niiden maiden kansallisten
keskuspankkien Target2-alijäämä kasvaa, samoin kuin
likviditeettiylijäämäisten kansallisten keskuspankkien
ylijäämä. Tämän vuoksi Target2-tasapainottomuudet
ovat kasvaneet nopeasti EKP:n joulukuun ja helmikuun
LTRO-operaatioiden
jälkeen.
Toisin
kuin
Yhdysvalloissa, jossa vastaavat tasapainottomuudet
nollataan
vuosittain
kultasertifikaattien
avulla,
euroalueen Target2-saldot voivat periaatteessa kasvaa
rajattomasti. Ainut este Target2-alijäämän rajattomalle
kasvulle on vakuudeksi kelpaavien arvopaperien
loppuminen
alijäämäiseltä
pankilta.
Monet
kreikkalaispankit ovat jo tässä tilanteessa.
Target2-saldot voivat kasvaa myös, jos maan
keskuspankki
kasvattaa
ELA-hätäapuohjelmasta
(Emergency Liquidity Assistance) tarjottua likviditeettiä
maansa pankeille. ELA-ohjelma on hajautettu niin, että
kansallinen keskuspankki voi hyväksyä ELA-rahoituksen
vakuudeksi esimerkiksi huonolaatuisempia lainoja kuin
EKP hyväksyy. Vastaavasti ELA-rahoituksen korko on
korkeampi. Pankit kääntyvätkin ELA-rahoituksen
puoleen, kun niiltä loppuvat EKP:n hyväksymät
vakuudet. Toisin kuin EKP, kansalliset keskuspankit
voivat
ELA-ohjelman
kautta
lainata
myös
maksukyvyttömille pankeille, jos ne odottavat luvattua
pääomittamista. ELA-ohjelma on tällä hetkellä käytössä
Irlannissa, Kreikassa, Kyproksella ja Belgiassa.
Finanssikriisin oltua vaikeimmillaan ELA:an turvautui
myös Saksa. ELA-rahoitus on lisääntynyt huomattavasti
viime viikkoina, mutta uuden ELA-rahoituksen
maantieteellinen
sijoittuminen
paljastuu
vasta
myöhemmin, kun kansallisten keskuspankkien taseet
julkaistaan.
EKP ei halua lisätä Kreikka-riskiään
Toukokuun 16. päivä EKP päätti, ettei se enää myönnä
rahoitusta neljälle kreikkalaiselle pankille, koska
keskuspankki ei pidä näitä enää vakavaraisina. Pakit
ohjattiin kääntymään rahoitustarpeissaan ELA:n puoleen.
Kaikki neljä pankki saavat siis edelleen jälleenrahoitusta,
mutta EKP:n sijaan ELA:sta, ja korkeammalla
kustannuksella. Lopettamalla rahoituksen EKP vähensi
omaa vastapuoliriskiään näihin neljään pankkiin
siirtämällä riskin Kreikan keskuspankille. Kaiken
kaikkiaan Target2 vastuut Kreikan keskuspankin osalta
eivät vähentyneet, ja lehtitietojen mukaan EKP:n
28. toukokuuta 2012
johtokunta on asettanut Kreikan
limiitiksi 100 miljardia euroa.
ELA-rahoituksen
EKP:n päätös neljän kreikkalaispankin rahoituksen
lopettamisesta tapahtui Kreikan valtion maaliskuun
obligaatioiden
vaihto-operaation
jälkeen,
mistä
kreikkalaispankeille koitui mittavat tappiot. Ennen
bondien vaihtoa kreikkalaispankeilla oli 35 miljardin
edestä Kreikan valtion obligaatioita hallussaan, vaihdon
jälkeen näitä oli 16 miljardin edestä. Troikka lupasi
kreikkalaispankeille rahoitusta 48 miljardia euroa, joka
maksetaan väliaikaisesta vakausrahastosta ERVV:stä
(engl. EFSF). Pääomitukseen tarvittavan rahoituksen
turvaamisesta huolimatta Kreikan pankkien pääomitus on
edennyt hitaasti, ja tämä saikin EKP:n eväämään
rahoituksen näille neljälle pankille. Evääminen on
väliaikaista, ja EKP ilmoittikin jatkavansa rahoitusta kun
kyseiset pankit ovat vahvistaneet pääomiaan riittävästi.
Kreikan rahoitusmarkkinoiden vakautusrahasto (HFSF)
sai jo ensimmäisen 18 miljardin pääomitusruiskeen
jaettavaksi, ja toinen 23 miljardien erä on luvassa
syyskuussa. Tilanne on haastava tuesta huolimatta, sillä
Kreikan neljä suurinta pankkia tekivät yhteensä tappiota
28 miljardia vuonna 2011.
Avasiko EKP Pandoran lippaan euron
uskottavuuden suhteen?
EKP:n kanta oli hyvin pitkään, ettei Kreikan ero ole
mahdollinen eikä keskuspankki edes suostunut julkisesti
puhumaan koko ajatuksesta. Toukokuun 19. päivän
puheessaan pääjohtaja Mario Dragi mursi kuitenkin
tabun ja mainitsi vahvasti kannattavansa Kreikan
pysymistä
jäsenenä.
Pääjohtaja
vihjaisi,
että
hypoteettisen likviditeetin jakamisen lopettaminen
Kreikalle ei olisi EKP:n päätös, vaan siitä päättäisi EU:n
neuvosto. Dragi korosti myös EKP:n ensisijaisena
tavoitteena olevan oman taseensa suojaaminen, minkä
voisi tulkita merkitsevän sitä, ettei pankki ole valmis
uhraamaan
EKP:n
tasetta
Kreikan
pankkien
likviditeettiongelmien takia.
Mitä keskuspankin Kreikkakommentit tarkoittavat
rahoitusmarkkinoiden vakaudelle? Jos Kreikka lähtisi
rahaliitosta, suhtautuisivatko sijoittajat ja suuri yleisö
euroon edelleen valuuttaunionin valuuttana vai olisi euro
sen jälkeen vain jonkinlainen kiinteän valuuttakurssin
järjestelmä? Tämä saattaa olla ensiarvoisen tärkeä
kysymys,
kun
ajatellaan,
mitä
seurauksia
sijoitusmarkkinoilla Kreikan erosta voisi olla. Olisiko
valuuttaunioni enää uskottava, jos siitä voi irrottautua?
Olisiko saksalainen euro jollaintavalla uskottavampi kuin
espanjalainen tai portugalilainen euro? Jos euron
pysyvyyteen alkaa kohdistua epäilyjä, on luonnollista
että
Etelä-Euroopassa
ajateltaisiin
valuuttariskin
palanneen takaisin, minkä seurauksena eurot kannattaisi
viedä vahvojen maiden vahvoihin pankkeihin.
2
EKP:n tase kestäisi Kreikan eron
EKP:n Kreikkavastuut ovat tällä hetkellä noin 100
miljardia euroa virallisten tilastojen mukaan. Summa on
todennäköisesti noussut vaalien jälkeen, jolloin
paikallisten lehtien mukaan pelkästään 21.–22.5. välisenä
aikana noin 2 miljardia euroa siirtyi ulos Kreikasta. Tämä
on noin prosentti Kreikan kotitalouksien ja yritysten
talletuksista.
Saksaan on lähes 5 prosenttiyksikköä. Lisäksi Saksan
korko on ennätysmatala, kun sijoittajat pitävät Saksan
obligaatioita turvasatamana eurokriisissä.
Yksi Target2-järjestelmän erityispiirre on se, että kun
likviditeetti virtaa etelästä pohjoiseen, vakuudet säilyvät
etelän kansallisten keskuspankkien hallussa. Eli jos
esimerkiksi jokin kreikkalainen pankki kaatuisi ja jättäisi
vastuunsa maksamatta EKP:lle, EKP:n pitäisi periä
vakuuksia Kreikan keskuspankista. Olisikin epäselvää,
miten Kreikan eron tapauksessa meneteltäisiin –
antaisiko
kansallinen
keskuspankki
vakuudet
keskuspankille. Toinen ongelma tässä tilanteessa olisi
vakuuksien arvo. Se saattaisi olla vain murto-osa
alkuperäisestä markkinamyllerryksen jälkeen eikä se
todennäköisesti kattaisi velkoja EKP:lle.
EKP:n
obligaatio-ohjelman
(SMP)
puitteissa
keskuspankin hallussa on kreikkalaisia valtion
obligaatioita noin 40 miljardin arvosta. Tämän lisäksi
Kreikan keskuspankilla on EKP:lle muita velkoja reilun
20 miljardin edestä. Eli kokonaisuudessaan Kreikan
erosta koituvat tappiot eurosysteemille olisivat noin 160
miljardia euroa. Nämä tappiot jaettaisiin EKP:n ja
kansallisten keskuspankkien kesken, todennäköisesti
samassa suhteessa kuin eurojärjestelmän voitotkin
jaetaan. Saksan keskuspankin tappioiksi tällä tavalla
laskettuna koituisi noin 40 miljardia euroa, mikä olisi
luonnollisesti suurin tappio kansallisten keskuspankkien
osalta.
160
miljardin
menetykset
tuhoaisivat
eurosysteemin taseen oman pääoman, joka on noin 86
miljardia euroa, mutta tappiot voitaisiin kattaa taseen
muista eristä, niin kutsutusta revaluation account veloista, jotka ovat nykyisellään noin 400 miljardin
arvoiset ja sisältävät toteutumattomia pääomavoittoja
valuutoista, kultaomistuksista ja investointivaroista. Eli
EKP voisi myydä näitä varoja ja kattaa näillä
myyntivoitoilla
Target2-järjestelmän
tappiot.
Kansallisilla keskuspankeilla tappioiden kattaminen
tapahtuisi periaatteessa samalla tavalla.
Miten tästä eteenpäin?
EKP on pysynyt odottavalla kannalla tekemiensä 3
vuoden rahoitusoperaatioiden jälkeen. Näiden kahden
LTRO-operaation
myötä
Target2-tasapainottomuus
kasvoi ennätykselliseksi. LTRO-operaatioiden kautta
saavutetut
hyödyt
ovat
myös
osoittautumassa
väliaikaisiksi, sillä riskilisät ovat jälleen kääntyneet
kasvuun ja Etelä-Euroopan maiden valtionlainojen korot
ovat uudelleen nousussa. Espanjan 10 vuoden lainan
korko on tätä kirjoitettaessa 6,22 prosenttia, korkoero
28. toukokuuta 2012
Lähde: Macrobond
Vaikka keskuspankki on pitänyt huolta pankkien
jälleenrahoituksesta ja edullista rahoitusta on euroalueen
pankkisysteemissä runsaasti, on luotonanto yrityksille ja
kotitalouksille aneemista. Keskuspankin luottotiedustelu
indikoi syyksi sen, etteivät yritykset ja kotitaloudet ole
kovinkaan halukkaita ottamaan lainaa, kenties
talousnäkymien epävarmuuden ja julkisen talouden
kiristystoimien takia. Näin on varmasti ainekin EteläEuroopassa, jossa kotimainen kysyntä (kulutus ja
investoinnit) supistuvat.
Lähde: Macrobond
3
LTRO-operaatiot ovat itse asiassa tiivistäneet pankkien ja
valtion välistä yhteyttä, erityisesti Espanjassa ja Italiassa,
joissa pankit sijoittivat merkittävän osan saamastaan
jälleenrahoituksesta valtionsa obligaatioihin ja korvasivat
osittain sen kysynnän, jotka Euroopan ulkopuoliset
korkosijoittajat jättivät täyttämättä. Pikku hiljaa
Euroopan valtionlainojen markkinoista on tullut
aikaisempaa
kansallisimpia
ja
kokonaisuutena
pirstaleistuneita. Espanjan pankit hakivat EKP:lta 210
miljardia jälleenrahoitusta ja lisäsivät sen jälkeen
Espanjan valtion obligaatio-omistuksiaan 85 miljardilla.
Italialaispankit hakivat keskuspankilta 117 miljardia
rahoitusta, jolla ostettiin 77 miljardin edestä
valtionlainoja.
LTRO-operaatioiden
kautta
kasvanut
Target2tasapainottomuus on selvästi alkanut huolestuttaa
Pohjois-Euroopan maita, erityisesti Saksaa, jossa
Target2-järjestelmä nähdään tässä tilanteessa keinoksi
rahoittaa etelän valtioita pankkien kautta. Yleisesti
pelätään, että tasapainottomuus muodostuu pysyväksi.
Siksi vastustus uutta pitkäaikaista LTRO-operaatiota
kohtaan on todennäköisesti Saksassa merkittävää
varsinkin, kun siihen liittyisi luultavasti vakuusehtojen
heikentäminen. Saksan keskuspankki onkin jo selvästi
ilmaissut huolensa EKP:n taseen laadun mahdollisesta
heikentymisestä.
Pankkien
pääomitustarpeesta
ollaan
euroalueen
jäsenmaissa varsin yksimielisiä. Kädenvääntö koskee
lähinnä sitä, mistä nämä rahat otetaan. Ylivelkaantuneet
valtiot eivät ole kykeneviä pelastamaan omia pankkejaan,
vaan tarvitsevat siihen rahoitusta yhteisistä rahastoista.
Poliitikot eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä,
voidaanko
euroalueen
väliaikaista
rahoitusvakausvälinettä
(ERVV)
tai
rahoitusvakausmekanismia (EVM) käyttää pankkien
suoraan pääomittamiseen. Saksa vastustaa tätä ja vaatii,
että rahoitus myönnetään valtioille, jotka sitten
kanavoivat sen pankeilleen. Tällä tavalla rahoitukseen
saantiin pystytään laittamaan tiukat ehdot talouskurin
ylläpitämiseksi, mistä syystä esimerkiksi Espanja ei ole
ollut halukas hakemaan tukipakettia pankkien
pääomittamiseksi. Tukipaketti toisi noin 25 prosentin
työttömyysasteen Espanjalle Troikan vaatimukset
julkisen talouden hevoskuurista.
obligaatioiden osto-ohjelmansa (SMP) ja tukea
periferiamaiden valtionlainamarkkinoita. SMP-ohjelman
käytössä olisi se etu, ettei se kasvata Target2tasapainottomuutta. Haittana EKP pitää kuitenkin sitä,
että ohjelma asettaa keskuspankin itsenäisyyden
vaakalaudalle, ja massiivisesti käytettynä se olisi EKP:n
mandaatin vastaista rikkoen ”no-bail out” -sääntöä.
Uutta LTRO-operaatiota vastaan puhuu puolestaan se,
että EKP:n pelkää sen itse asiassa lisäävän moraalikatoa.
EKP pelkää moraalikadon syntyvän sitä kautta, että
LTRO-rahoitus vähentäisi pankkien halua vahvistaa
pääomiaan. Samalla pankkien ja valtioiden yhteys
entisestään vahvistuisi, mikä tekisi pankeista entistä
herkempiä valtionlainamarkkinoiden häiriöille.
Kun euroalueen kasvunäkymät ovat kevään aikana
heikentyneet, uskomme EKP:n päätyvän perinteisiin
rahapolitiikan
keinoihin
kriisin
auttamiseksi.
Keskuspankki leikannee ohjauskorkoaan viimeistään
syksyllä. Vaikka koronleikkauksen suorat vaikutukset
ovat rajalliset, heikentää elvyttävämpi rahapolitiikka
euroa, mikä onkin ehdottoman tervetullut piristysruiske
eurosuhdanteelle. Matalammasta ohjauskorosta on myös
hyötyä maille, joiden pankit ovat ELA-rahoituksen
varassa, sillä tämän rahoituksen hinta on sidottu
ohjauskorkoon.
Yksi asia näyttää varmalta: Espanjan pankkisysteemillä
ei ole riittävästi pääomaa ja pankkien taseissa olevat
riskit kasvavat, kun kiinteistöjen hinnat Espanjassa
laskevat ja lama etenee. Onko ELA-rahoitus se tie, jota
EKP käyttää Espanjan tapauksessa siirtäen mahdollisten
rahoitusoperaatioiden riskit omasta taseestaan Espanjan
keskuspankille? Tällä politiikalla on myös omat riskinsä.
Markkinat saattavat tulkita tilanteen niin, ettei EKP ole
uskottava takaaja euromaiden pankeille ja tämä saattaa
aiheuttaa spekulaatiota siitä, mikä on seuraava vaihe
kriisissä, ja euron hajoamispelot voivat tätä kautta jopa
yltyä.
Analyytikot
Tiina Helenius, +358 10 444 2404, [email protected]
Tuulia Asplund, +358 10 444 2403, [email protected]
Päätoimittaja
Tuulia Asplund, +358 10 444 2403, [email protected]
Jotain on kuitenkin tehtävä ja pian, sillä
sijoitusmarkkinoiden levottomuus on kasvussa ja etelän
pankeissa on merkkejä talletuspaosta. EKP voi aktivoida
28. toukokuuta 2012
4
Kalenteri: 28.5.–1.6.2012
CET
Country
Indicator
US
M arket ho liday - M emo rial Day
Cons. fc
Our fc
Previous
M o n, M a y 2 8
EM U
M arket ho liday - Whit M o nday
08:00
Finland
Co nsumer co nfidence, M ay
09:30
Sweden
Retail sales, A pr
-0.1/1.3
Trade balance, A pr
4.3bn
4.8bn
11:00
Italy
T-bo nd/zero co upo n auctio n
15:00
France
T-bill auctio n
01:50
Japan
Retail trade, A pr
0.1/6.0
-1.2/10.3
8.7
10.4
0.8/2.8
0.2/4.5
T ue , M a y 2 9
07:00
09:15
Small business co nfidence, M ay
Sweden
47.6
Co nsumer co nfidence, M ay
2.50
1.4
M anufacturing co nfidence, M ay
-3
-4
-1
Eco no mic tendency survey, M ar
100.0
100.2
100.9
Ho useho ld lending, A pr
09:30
P P I, A pr
4.7
/4.9
/5.0
0.2/0.3
-0.3/0.2
10:00
No rway
LFS unemplo yment rate, M ar
11:00
Italy
T-bill auctio n
12:30
No rway
Go verno r Olsen intro ducto ry statement at parliamentary hearing
14:00
Germany
CP I prel, M ay
-0.1/2.1
HICP prel, M ay
0.0/2.2
0.1/2.2
0.18/-2.70
0.15/-3.49
15:00
US
Case/Shiller ho using market index, co mpo site 20, M ar
3.2
3.2
3.2
0.2/2.1
16:00
Co nsumer co nficence, M ay
69.5
69.2
16:30
Dallas Fed manufacturing activity, M ay
0.0
-3.4
We d, M a y 3 0
01:15
Japan
P M I manufacturing, M ay
09:30
Sweden
GDP , Q1
10:30
UK
M o rtgage appro vals, A pr
50.1k
49.9k
11:00
EM U
Co nsumer co nfidence, M ay
-19.3
-19.3
11:10
Sweden
SNDO T-bill auctio n: 2.5bn: 1054
14:00
No rway
No rges B ank expectatio ns survey, Q2
14:30
Canada
Raw materials price index, A pr
50.7
0.2/0.9
0.2/0.9
-1.1/1.1
-1.6/
Lähde: Handelsbanken Capital Markets
28. toukokuuta 2012
5
Kalenteri: 28.5.–1.6.2012
CET
Country
Indicator
01:01
UK
GfK Co nsumer co nfidence, M ay
08:00
Germany
Retail sales, A pr
Cons. fc
Our fc
Previous
T hu, M a y 3 1
09:55
10:00
No rway
-32.0
-31.0
0.2/0.3
0.8/2.3
Unemplo yment rate, M ay
6.8
Retail sales, A pr
-1.3/
Registered unemplo yment, M ay
6.8
-1.0/5.1
2.1/7.5
82.0k
82.3k
B uilding statistics, A pr
2.5k
11:00
EM U
CP I estimate, M ay
/2.5
/2.6
14:15
US
A DP emplo yment change, M ay
135k
119k
14:30
GDP , Q1
15:45
1.9/
2.2/
Initial jo bbless claims
370k
370k
Chicago P M I, M ay
57.0
56.2
F ri, J un 0 1
08:30
Sweden
P M I manufacturing, M ay
49.3
49.3
50.2
09:00
No rway
P M I manufacturing, M ay
54.0
55
53.7
09:30
Sweden
Riksbanken will publish Financial Stability Repo rt 2012:1
09:45
Italy
P M I manufacturing, M ay
43.5
44.4
09:50
France
P M I manufacturing, M ay
44.4
45.0
09:55
Germany
P M I manufacturing, M ay
45.0
10:00
EM U
P M I manufacturing, M ay
45.0
45.0
Italy
Unemplo yment rate, A pr
10:30
UK
P M I manufacturing, M ay
49.7
50.5
11:00
EM U
Unemplo yment rate, A pr
11.0
10.9
14:30
US
Change in no nfarm payro lls, M ay
150k
115k
Change in private payro lls, M ay
170k
130k
Change in manufacturing payro lls, M ay
15k
16k
Unemplo yment rate, M ay
8.1
8.1
P erso nal spending, A pr
0.3/
0.3/
P CE deflato r, A pr
0.1/
/2.1
0.2/2.0
0.2/2.0
ISM manufacturing, M ay
54.0
54.8
Co nstructio n spending, A pr
0.4/
0.1/
P CE co re deflato r, A pr
16:00
9.8
Figures are repo rted in percent mo nth o n mo nth/year o n year if no t o therwise stated
Lähde: Handelsbanken Capital Markets
28. toukokuuta 2012
6
Research Disclaimers
Handelsbanken Capital Markets, a division of Svenska Handelsbanken AB (publ) (collectively referred to herein as ‘SHB’) is responsible for the preparation of research reports. All research reports
are prepared from trade and statistical services and other information which SHB considers to be reliable. SHB has not independently verified such information and does not represent that such
information is true, accurate or complete. Accordingly, to the extent permitted by law, neither SHB, nor any of its directors, officers or employees, nor any other person, accepts any liability
whatsoever for any loss howsoever arising from any use of such research reports or its contents or otherwise arising in connection therewith.
This report has not been given to the subject company, or any other external party, prior to publication to approval the accuracy of the facts presented. The subject company has not been notified
of the recommendation, target price or estimate changes, as stated in this report, prior to publication.
In no event will SHB or any of its affiliates, their officers, directors or employees be liable to any person for any direct, indirect, special or consequential damages arising out of any use of the
information contained in the research reports, including without limitation any lost profits even if SHB is expressly advised of the possibility or likelihood of such damages.
Any opinions expressed are the opinions of employees of SHB and its affiliates and reflect their judgment at this date and are subject to change, and there can be no assurance that future events will
be consistent with any such opinions. The information in the research reports does not constitute a personal recommendation or personalized investment advice. Reliance should not be placed on
such reports or opinions expressed therein when making investment or strategic decisions.
SHB, its affiliates, their clients, officers, directors or employees own or have positions in securities mentioned in research reports. SHB and/or its affiliates provide investment banking and noninvestment banking financial services, including corporate banking services; and, securities advice to issuers of securities mentioned in research reports.
This document does not constitute or form part of any offer for sale or subscription of or solicitation of any offer to buy or subscribe for any securities nor shall it or any part of it form the basis of or
be relied on in connection with any contract or commitment whatsoever. Past performance may not be repeated and should not be seen as an indication of future performance. The value of
investments and the income from them may go down as well as up and investors may forfeit all principal originally invested. Investors are not guaranteed to make profits on investments and may
lose money. Exchange rates may cause the value of overseas investments and the income arising from them to rise or fall. This research product will be updated on a regular basis. The
distribution of this document in certain jurisdictions may be restricted by law and persons into whose possession this document comes should inform themselves about, and observe, any such
restrictions. Distribution of our research in any such other jurisdictions may constitute a violation of UK or US securities laws, or the law of any such other jurisdiction.
No part of SHB research reports may be reproduced or distributed to any other person without the prior written consent of SHB. Research reports are distributed in the UK by SHB. SHB is
authorised by the Swedish Financial Supervisory Authority (Finansinspektionen), and authorised and subject to limited regulation by the UK Financial Services Authority. Details about the extent of
our authorisation and regulation by the UK Financial Services Authority are available from us on request.
From time to time, we may offer investment banking and other services to any of the companies mentioned in our research. We may act as adviser and/or broker to any of the companies mentioned
in our research. We buy and sell the securities mentioned in our research from customers on a principal basis. Accordingly, we may at any time have a long or short position in any such securities.
We may make a market in the securities of all the companies mentioned in this report. [Further information and relevant disclosures are contained within our research reports.]
This document may be distributed in the United Kingdom only to persons who are authorised or exempted persons within the meaning of the Financial Services and Markets Act 2000 (as amended)
(or any order made thereunder) or (i) to persons who have professional experience in matters relating to investments falling within Article 19(5) of the Financial Services and Markets Act 2000
(Financial Promotion) Order 2005 (the “Order”), (ii) to high net worth entities falling within Article 49(2)(a) to (d) of the Order or (iii) to persons who are professional clients under Chapter 3 of the FSA
Conduct of Business Sourcebook (all such persons together being referred to as “Relevant Persons”).
The research reports are directed only at Relevant Persons, other persons should not act or rely on such reports or any of their contents.
UK customers should note that SHB does not participate in the UK Financial Services Compensation Scheme for investment business and accordingly UK customers will not be protected by that scheme.
SHB employees, including analysts, receive compensation that is generated by overall firm profitability.
The views contained in SHB research reports accurately reflect the personal views of the respective analysts, and no part of analysts’ compensation is directly or indirectly related to specific
recommendations or views expressed within research reports.
For specific analyst certification, please contact Robert Gärtner on tel +45 46 79 1613.
In the United Kingdom SHB is regulated by the Financial Services Authority but recipients should note that neither the UK Financial Services Compensation Scheme nor the rules of the FSA made
under the UK Financial Services and Markets Act 2000 for the protection of private customers apply to this research report.
When Distributed in the United States
Important Third-Party Research Disclosures:
Research reports are prepared by SHB for information purposes only. SHB and its employees are not subject to FINRA’s research analyst rules which are intended to prevent conflicts of interest by,
among other things, prohibiting certain compensation practices, restricting trading by analysts and restricting communications with the companies that are the subject of the research report. SHB
research reports are intended for distribution in the United States solely to “major U.S. institutional investors,” as defined in Rule 15a-6 under the Securities Exchange Act of 1934. Each major U.S.
institutional investor that receives a copy of research report by its acceptance hereof represents and agrees that it shall not distribute or provide research reports to any other person. Reports
regarding fixed-income products are prepared by SHB and distributed by SHB to major U.S. institutional investors under Rule 15a-6(a)(2). Each analyst identified in this research report certifies that
the opinions expressed herein and attributed to such analyst accurately reflect his or her individual views about the companies or securities discussed in the research report, and that no part of such
analyst’s compensation has been or will be related, directly or indirectly, to specific recommendations or views expressed in this research report. Reports regarding equity products are prepared by
SHB and distributed in the United States by Handelsbanken Markets Securities Inc. (“HMSI”) under Rule 15a-6(a)(2). Any U.S. person receiving these research reports that desires to effect
transactions in any equity product discussed within the research reports should call or write HMSI.
HMSI is a FINRA Member, telephone number +1 212 326 5153.
For company-specific disclosure texts, please consult the Handelsbanken Capital Markets website: www.handelsbanken.com/research.
Those wishing to see the disclosure text who do not have the access to the website, please contact Robert Gärtner on tel +45 46 79 1613.
Please be advised of the following important research disclosure statements:
SHB is regulated in Sweden by the Swedish Financial Supervisory Authority, in Norway by the Financial Supervisory Authority of Norway, In Finland by the Financial Supervision of Finland and in
Denmark by the Danish Financial Supervisory Authority.
SHB has recently had, currently has, or will be seeking corporate finance assignments with the subject company.
According to the Bank’s Ethical Guidelines for the Handelsbanken Group, the board and all employees of the Bank must observe high standards of ethics in carrying out their responsibilities at the
Bank, as well as other assignments. The Bank has also adopted guidelines to ensure the integrity and independence of research analysts and the research department, as well as to identify,
eliminate, avoid, deal with, or make public actual or potential conflicts of interests relating to analysts or the Bank. As part of its control of conflicts of interests, the Bank has introduced restrictions
(“Chinese walls”) in communication between the Research department and other departments of the Bank. In addition, in the Bank’s organisational structure, the Research department is kept
separate from the Corporate Finance department and other departments with similar remits. The guidelines also include regulations for how payments, bonuses and salaries may be paid out to
analysts, what marketing activities an analyst may participate in, how analysts are to handle their own securities transactions and those of closely related persons, etc. In addition, there are
restrictions in communications between analysts and the subject company. For full information on the Bank’s ethical guidelines and guidelines on conflicts of interests relating to analysts, please
see the Bank’s website www.handelsbanken.com/About the bank/Investor relations/Corporate social responsibility/Ethical guidelines or Guidelines for research.
Handelsbanken has a ZERO tolerance of bribery and corruption. This is established in the Bank’s Group Policy on Bribery and Corruption. The prohibition against bribery also includes the soliciting,
arranging or accepting bribes intended for the employee’s family, friends, associates or acquaintances.
Contact information
Capital Markets
Michael Green
Head
+46 8 701 43 56
Fixed Income, Foreign Exchange & Commodities
Per Elcar
Global co-head of Equities
+46 8 701 19 49
Carl Cederschiöld
Björn Linden
Global co-head of Equities
+44 7909528735
Jan Häggström
Head of Economic Research and
+46 8 701 10 97
Chief Economist, SHB
Head of Fixed Income, Currencies
+46 8 701 10 38
and Commodities
Håkan Larsson
Head of Currencies
Magnus Strömer
Head of Commodities
+46 8 463 45 19
+46 8 463 45 63
Patrik Castman-Langlet
Head of Derivative Sales
+46 8 463 46 24
Lars Henriksson
Head of F/X Sales
+46 8 463 45 18
Magnus Fageräng
Head of Structured Products
+46 8 701 30 72
Peter Karlsson
Head of Equity & Credit Research
+46 8 701 21 51
Tony Lindlöf
Head of Debt Capital Markets
+46 8 701 25 10
Claes Måhlén
Head
+46 8 463 45 35
Kjell Arvidsson
Head of Loans
+46 8 701 20 04
Martin Enlund
Senior Strategist FI/FX
+46 8 463 46 33
Per Jäderberg
Head of Structured Finance
+46 8 701 33 51
Johan Sahlström
Senior Credit Strategist
+46 8 463 45 37
Måns Niklasson
Head of Acquisition Finance
+46 8 701 52 84
Therese Öhlin
Senior Credit Strategist
+46 8 463 48 59
Ulf Stejmar
Head of Corporate Bonds
+46 8 701 24 16
Martin Jansson
Senior Commodity Strategist
+46 8 461 23 43
Nils Kristian Knudsen
Senior Strategist FX/FI
+47 22 82 30 10
Debt Capital Markets
Trading Strategy
Economic Research
Jan Häggström
Head of Economic Research
+46 8 701 10 97
Petter Lundvik
USA, Special Analysis
+46 8 701 33 97
Rasmus Gudum-Sessingø Danish economy
+45 467 91619
Gunnar Tersman
Eastern Europe, Emerging
+46 8 701 20 53
Thomas Haugaard
+45 467 91229
Denmark
Jes Asmussen
Sweden
Markets
Helena Trygg
Japan, United Kingdom
+46 8 701 12 84
Anders Brunstedt
Swedish Economy
+46 8 701 54 32
Eva Dorenius
Web Editor
+46 8 701 50 54
Head, Economic Research
+45 467 91203
Latin America, Emerging Markets
Finland
Tiina Helenius
Head, Economic Research
Tuulia Asplund
Finnish economy
+358 10 444 2404
+358 10 444 2403
Olli Hyytiäinen
Finnish economy
+358 10 444 2403
Norway
Knut Anton Mork
Head, Economic Research
+47 22 39 71 81
Ida Wolden Bache
Norwegian economy
+47 22 39 73 40
Nils Kristian Knudsen
Senior Strategist FX/FI
+47 22 82 30 10
Kari Due-Andresen
Norwegian economy
+47 22 39 70 07
Regional Sales
Copenhagen
Kristian Nielsen
Luleå
+45 46 79 12 69
Ove Larsson
Gothenburg
Karl-Johan Svensson
+46 31 743 31 09
Christiane Junio
Gävle
Andreas Edvardson
Helsinki
Mika Rämänen
Linköping
Fredrik Lundgren
London
Ray Spiers
Toll-free numbers
+46 90 154 719
Luxembourg
+352 274 868 244
Malmö
+46 26 172 144
Jonas Darte
+46 40 24 54 04
Oslo
+358 10 444 62 20
Petter Fjellheim
+47 22 82 30 29
Stockholm
+46 13 28 91 10
Malin Nilén
+46 8 701 27 70
Umeå
+44 207 578 86 12
From Sweden to
N.Y. & Singapore
020-58 64 46
Kenneth Båtsman
From Norway to
N.Y. & Singapore
800 40 333
From Denmark to
N.Y. & Singapore
8001 72 02
+46 90 154 581
From Finland to
N.Y. & Singapore
0800 91 11 00
Within the US
1-800 396-2758
Svenska Handelsbanken AB (publ)
Stockholm
Copenhagen
Helsinki
Oslo
London
Blasieholmstorg 11
SE-106 70 Stockholm
Tel. +46 8 701 10 00
Fax. +46 8 701 12 40
Havneholmen 29
DK-1561 Copenhagen V
Tel. +45 46 79 12 00
Fax. +45 46 79 15 52
Aleksanterinkatu 11
FI-00100 Helsinki
Tel. +358 10 444 11
Fax. +358 10 444 2578
Tjuvholmen Allé 11,
Postboks 1249 Vika
NO-0110 Oslo
Tel. +47 22 94 0700
Fax. +47 2233 6915
3 Thomas More Square
London GB-E1W 1WY
Tel. +44 207 578 8668
Fax. +44 207 578 8090
New York
Handelsbanken Markets
Securities, Inc.
875 Third Avenue, 4th Floor
New York, NY 10022-7218
Tel. +1 212 326 5153
Fax. +1 212 326 2730
FINRA, SIPC