Ympäristölautakunta § 30 27.03.2014 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS: KIMMO MÄÄTTÄNEN 32/11/01/2014 YMPLTK § 30 Asia Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee olemassa olevan toiminnan jatkamista nykyisenlaisena. Luvan hakija Kimmo Määttänen Kerkolankaari 3 21530 PAIMIO Y-tunnus: 1305227-2 Toiminta ja sen sijainti Eläinsuoja (navetta) sijaitsee Paimion kaupungin Kerkolan kylässä Kerkola-nimisellä tilalla RN:o 3:28, osoitteessa Kerkolankaari 3, Paimio. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille 18.12.2013. Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan (eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle) toiminta on ympäristöluvanvaraista. Lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan kyseisen laitoksen ympäristölupa-asia kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminnalla ei ole aiempia ympäristölainsäädännön mukaisia lupia. Toiminta velvoitettiin hakemaan ympäristölupaa ympäristönsuojelulain voimaanpanolain nojalla vuoden 2013 loppuun mennessä (Peimarin ympäristönsuojelulautakunta 27.11.2007 § 124). Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna 2014 alkavalle so- pimuskaudelle. Tila sijaitsee taajaman välittömässä läheisyydessä alueella, jolla ei ole voimassa yksityiskohtaista kaavaa. Vistan osa-yleiskaavassa vuodelta 1994 tila sijaitsee MU-merkinnällä (maa- ja metsätalousvaltainen alue, ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja) varustetulla alueella. Vistan osayleiskaavamuutoksessa vuodelta 2012 (ei ole vielä lainvoimainen) tila sijaitsee M1-merkinnällä (maa- ja metsätalousvaltainen alue, yhdyskuntarakenteen laajentuessa ja maa- ja metsätalouden mahdollisesti väistyessä tulee alueen käyttö uudelleen tarkasteltavaksi) varustetulla alueella. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläintila sijaitsee Paimionjokilaaksossa Valkojantien ja Kravinkujan välisellä peltoalueella taajaman tuntumassa. Tila rajautuu etelässä taajama-asutukseen. Eläinsuojasta itään lähimpään asutukseen on matkaa noin 250 metriä ja koilliseen noin 450 metriä. Terveyskeskukseen on matkaa koilliseen noin 650 metriä. Paimionjokeen eläinsuojasta länteen on matkaa noin 1050 metriä. Tilan itäpuolella noin 90 metrin etäisyydellä eläinsuojasta kulkee valtaoja, joka lopulta laskee Paimionjokeen (Varsoja). Paimionlahden Natura 2000 -alueeseen (FI0200103) eläinsuojasta on etäisyyttä noin 3.4 kilometriä. Eläinsuoja ja lantala sekä lannan levityspellot eivät sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. Lähimmälle luokitellulle pohjavesialueelle (Saari-Nummensuo 02 577 01) on matkaa noin runsaat 620 metriä tilakeskuksesta kaakon suuntaan. Alueen ilmanlaadusta ei ole tarkempaa tietoa. Myöskään kiinteistön maaperän laadusta ei ole tutkittuja tietoja. Laitoksen toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Kyseessä on lypsykarjanavetta. Toiminnalla on pitkät perinteet nykyisellä sijaintipaikallaan. Nykyinen navetta on rakennettu vuonna 1995, ja sitä on laajennettu vuonna 1998. Navetta toimii kuivalantajärjestelmällä, virtsa kerätään erikseen. Kuivalantala ja virtsasäiliöt ovat toistaiseksi kattamattomia, mutta kuivalantalassa on rakennusvaiheessa varauduttu sen kattamiseen esim. pressulla. Maitohuoneen pesuvedet käsitellään pienpuhdistamossa ennen ojaan johtamista. Toiminnan kapasiteetti Hakemuksen mukaan navetassa on tällä hetkellä 51 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 20 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa. Tuotannon kapasiteetti on noin 490 000 litraa maitoa vuodessa. Lannan käsittely ja varastointi Kuivikelantamenetelmällä on 89 eläintä (kuivikelanta varastoidaan lantalaan, virtsa johdetaan virtsasäiliöön) ja kuivikepohjalla 12 kpl (virtsa imeytetään kuivikkeisiin, kuivikepohja tyhjennetään lantalaan). Kuivikemateriaalina käytetään olkea ja turvetta. Hakemuksen mukaan lantalan pinta-ala on 930 m², reunojen korkeus 120 cm ja ajoluiskan korkeus 60 cm. Lantalan rakenteet on tehty betonista. Kuormauslaattaa ei ole. Lantalan tilavuus on 1209 m ³. Virtsa kerätään erikseen kahteen virtsasäiliöön, joiden yhteistilavuus on 554 m³. Säiliöt ovat kattamattomia, ja niiden rakenteet on tehty betonista. Laidunnus ja jaloittelutarhat Lehmät laiduntavat 5 kuukautta siten, että ne ovat yöt sisällä. Hiehot (tiineet) laiduntavat 5 kuukautta yötä päivää. Laidunala on 6,54 ha. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Laitumella eläimillä on kaksi juoma-allasta. Laitumella on yksi pysyvä ruokintapaikka, jonka etäisyys valtaojaan on 300 metriä. Lisäksi on yksi kiertävä ruokintapaikka, jota käytetään 70 vrk kesässä, kerralla 2 vrk. Säilörehun varastointi Säilörehua varastoidaan esikuivattuna säilörehutorniin 663 m³. Mahdollinen puristeneste pumpataan uppopumpulla virtsasäiliöön. Lisäksi säilörehua pyöröpaalataan esikuivattuna noin 120 tonnia vuodessa. Lannan hyödyntäminen ja levitys pelloille Lannan levitykseen on käytettävissä 250 ha peltoa, josta omaa 60 ha ja vuokrapeltoa 190 ha. Hakemuksen mukaan pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lannan levitysajankohdat ovat viikot 18-20 (jolloin levitetään 60 % lannasta) ja viikot 37-42 (40 % lannasta). Polttoaine- ja öljysäiliöt sekä kemikaalit Tilalla on kaksi polttoöljysäiliötä, tilavuuksiltaan 4000 ja 2600 litraa. Säiliöt sijaitsevat betonilaatalla. Tilalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 600 litraa, jotka säilytetään korjaamohallissa, jossa ei ole viemäriä. Lannoitteet (kerrallaan enintään120 tonnia), varastoidaan konehallissa, jossa on betonilattia. Kasvinsuojeluaineet (kerrallaan 100 l) varastoidaan sisätiloissa. Pesuaineet (120 l) ja desinfiointiaineet (5 l) säilytetään navetan toimistotiloissa, samoin rehun säilöntäaineet (50 l). Vedenhankinta Eläinten juomavesi otetaan omasta kaivosta. Maitohuoneen pesuvesi tulee kunnan vesijohtoverkosta. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Kuivalantajärjestelmästä syntyvän kuivalannan käyttö lannoitteena edesauttaa peltomaan rakenteen säilymistä hyvänä ja ehkäisee maan tiivistymistä. Turpeen käyttö kuivikkeena ehkäisee hajuhaittoja. Puolet peltoalasta pidetään kasvipeitteisenä, mikä ehkäisee ravinteiden valumista vesistöön. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Jätevedet sekä päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Hakemuksen mukaan maitohuoneen jätevedet, joita syntyy noin 600 m³ vuodessa, johdetaan kahden saostuskaivon kautta vuonna 2005 valmistuneeseen biologis-kemialliseen pienpuhdistamoon. Eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan virtsasäiliöön. WC-vedet johdetaan pienpuhdistamoon. Pienpuhdistamosta puhdistetut jätevedet johdetaan ojaan ja edelleen Varsojaan, joka laskee Paimionjokeen. Melu, liikenne ja muu kuormitus Hakemuksen mukaan maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehukuljetuksia tapahtuu noin kaksi kertaa kuukaudessa. Kuivalantaa ajetaan keväällä ja syksyllä ja virtsa kesällä pelloille. Teurastamon välitysauto käy noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Kaikki liikenne tapahtuu Valkojantien liittymän kautta. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteitä hakemuksen mukaan syntyy seuraavasti: Kuolleet eläimet (noin 4 kpl/v) toimitetaan käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja levitetään pelloille. Jäteöljyä syntyy noin 300 l/v ja se toimitetaan vaarallisen jätteen keräykseen. Akut ja loisteputket toimitetaan alueelliselle jäteyhtiölle. Metalliromu (0,5 t/v) viedään Stena Oy:lle tai muulle vastaavalle romuliikkeelle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa ei ole erikseen esitetty toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailua. Toiminnanharjoittaja tarkkailee ja valvoo eläinten, laittei- den ja tilojen kuntoa ja toimivuutta päivittäin työskennellessään eläinsuojassa ja toimintaan liittyvissä muissa tiloissa. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Hakemuksen mukaan nykyiselle toiminnalle on laadittu palo- ja pelastussuunnitelma vuonna 2011. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksesta on kuulutettu Paimion kaupungin virallisella ilmoitustaululla 31.1.-3.3.2014, jona aikana hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungin palvelupisteessä. Hakemuksen vireilletulosta on ilmoitettu Kunnallislehdessä 31.1.2014 ja kaupungin www-sivuilla. Asianosaisille on ilmoitettu asiasta 30.1.2014 lähetetyllä kirjeellä ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Tarkastukset ja lupahakemuksen täydennykset Lupahakemukseen liittyen on tehty tarkastus 8.1.2014. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on lupahakemusasiakirjojen liitteenä. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Liedon kunnan ympäristöterveydenhuollon 13.3.2014 päivätyssä lausunnossa todetaan seuraavaa: "Eläinsuojan ilmanvaihto tulee toteuttaa niin, että ilmanvaihdosta ei tule hajuhaittaa alueen lähiasutukselle. Viranomainen toteaa myös sen, että lantalat tulee varustaa kiinteällä katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Viranomainen esittää lausuntonaan lisäksi sen, että tilalla olevat polttonestesäiliöt on varustettava suoja-altaalla ja katoksella. Lausunto on annettu vain terveydensuojelulain ja -asetuksen vaatimusten mukaan." Lupahakemuksesta on neuvoteltu myös kunnan kaavoituksesta vastaavan viranhaltijan kanssa eikä hän katsonut aiheelliseksi antaa hakemuksesta erillistä lausuntoa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei tullut sen nähtävilläoloaikana yhtään muistutusta. Hakijan kuuleminen ja vastine Lausunto on toimitettu 14.3.2014 sähköpostitse luvanhakijalle mahdollisen vastineen antamista varten. Luvan hakija ei katsonut aiheelliseksi antaa vastinetta lausunnosta. Lupahakemusasiakirjat ovat luettavissa esityslistan oheismateriaalina. Kaavoitusinsinöörin ehdotus: RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen luvan Kimmo Määttäsen olemassa olevan eläinsuojan (lypsykarjanavetta) toimintaa varten hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle (51 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 20 kpl alle 6 kuukauden ikäistä nuorkarjaa) Paimion kaupungin Kerkolan kylään Kerkola-nimiselle kiinteistölle RN:o 3:28. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti, ellei näissä lupamääräyksissä toisin määrätä (YSA 19 §). Ympäristöterveydenhuollon lausunnossa esitettyjä vaatimuksia on otettu huomioon lupamääräyksen 1 perusteluissa sekä lupamääräyksessä 10 ja sen perusteluissa ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset: Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Lannan, virtsan sekä pesu- ja muiden jätevesien varastointitilojen on oltava vesitiiviitä. Sulamisvesien valuminen lannan varastointitiloihin on estettävä. Lannan varastointitilaa tulee olla niin paljon, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen aikana laitumelle jäävää lantaa. Jos lantalaa ei kateta siten, että sadeveden pääsy lantalaan estyy, on lantalan tilavuuteen lisättävä 0.1 m³ pinta-alan neliömetriä kohti. Hakemuksessa esitetty lantalatilavuus on riittävä luvan mukaiselle eläinmäärälle ja siinä on huomioitu sadevedet ja laidunnus. . Eläinsuojan, lantalan ja virtsasäiliöiden rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja muiden jätevesien pääseminen pinta- ja pohjavesiin ja muualle ympäristöön. 2. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä lantavarastojen kunto ja tiiveys on tarkastettava ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Lannan kuormaaminen kuljetusvälineeseen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantaa tyhjennysten ja kuljetusten aikana pääse valumaan ympäristöön. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Lannan hyödyntäminen 3. Lanta, virtsa ja navetan pesuvedet on hyödynnettävä pelloilla lannoitteena. Lisäksi niitä voidaan toimittaa hyödynnettäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. Hakemuksessa esitetty määrä levityspeltoa on riittävä määrä tämän luvan mukaiselle eläinmäärälle. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus tulee olla tehtynä ennen levitystä. Tutkimus ei saa olla viittä vuotta vanhempi. Toiminnanharjoittajan on teetettävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä viiden vuoden välein. 4. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyvyystekijät, taajama-asutuksen välitön läheisyys ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja naapuruston juhlatilaisuuksien aikana. 5. Lantaa ei saa levittää luokitellulle pohjavesialueelle. Talousvesikaivojen ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille on jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvan kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 6. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä ja kuljetusta koskevista lupamääräyksistä. Laiduntaminen 7. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen ja että pohjaveden pilaantumisvaaraa ei synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytettävän alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinten kulkutiet laitumelle ja juottopaikan ja ruokintapaikkojen ympäristö tulee pitää siistinä ja tarvittaessa salaojittaa ja sorastaa ympäristön liettymisen ja maaperän eroosion ehkäisemiseksi. Lanta tulee tarvittaessa kerätä pois näiltä alueilta. Jätteet ja kemikaalit 8. Kuolleet tuotantoeläimet on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi sellaiseen laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa tai muu vastaava päätös vastaanottaa ja käsitellä eläinjätettä. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi järjestettävä kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. 9. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet, kuten esim. jäteöljy, akut ja loisteputket, tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet kuten esim. paalimuovi ja metallijäte, tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on lisäksi noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. 10. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöt tulee varustaa voimassa olevien polttonestesäiliöitä koskevien säädösten mukaisesti. Säiliön läheisyydessä on oltava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttonestesäiliöiden tiiveys ja kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Toiminnassa käytettävien kemikaalien ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin tuotteen käyttöturvallisuusohjeita. 11. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Raportointi 12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa tule olla ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista - jäljennökset uudistetuista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määrista ja niiden toimituspaikoista - tiedot jätelajeista ja -määristä ja niiden toimituspaikoista - tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 13. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta on tehtävä ilmoitus myös alueelliselle pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava aina saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjumisessa tarvittavaa materiaalia ja välineitä. Muut määräykset 14. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja on varauduttava eläintilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 15. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai luvan omaavalle vastaanottajalle. 16. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma vesiensuojelua, maaperän suojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Ratkaisun ja lupamääräysten perustelut Lupaharkinnan perusteet: Kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 §) Luvan myöntämisen edellytykset: Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Toiminnassa täytetään jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Pitkään toiminut eläinsuoja on jäänyt vähitellen laajentuneen taajama-asutuksen tuntumaan. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei kuitenkaan voida katsoa aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä kohtuutonta rasitusta tai haittaa naapurustolle. Eläinsuoja ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja Paimionjokeen on matkaa runsas kilometri. Lupamääräyksin pyritään ehkäisemään ympäristön sekä pohja- ja pintavesien pilaantumisvaaraa . (YSL 6 §, 42 §, NaapL 17 §) Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Eläinten ikäjakau- makohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevan eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 46 §) Lupamääräysten perustelut (numerot viittaavat ao. määräykseen): 1. Lantavarastojen, virtsan ja jätevesien varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä suorien valumien estämiseksi. (YSL 43 §) Toiminnanharjoittaja on varautunut lantalan kattamiseen rakennusvaiheessa, ja kattaminen tulee ajankohtaiseksi, jos lannan varastoinnista aiheutuu kohtuutonta hajuhaittaa naapurustolle. Lantalan kattaminen olisi suositeltavaa myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Turpeen käyttö kuivikkeena ehkäisee hajuhaittojen syntymistä, eikä tilan lannan varastoinnista ole tullut valituksia viranomaiselle. Lannan varastointitilavuudesta määrätään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000). (YSL 43 §, YSL 45 §) 2. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjennyksellä ja puhdistuksella varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (YSL 43 §, 45 §) Lannan kuormaamisesta ja kuljetuksesta ei saa aiheutua ympäristön eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumista. Eläinsuojaan johtava eläinten kulkuväylä tulee olla puhdistettavissa lannasta, jotta voidaan estää sen liettyminen. Lantaloiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetuksissa, on siistittävä mahdollisten lantavuotojen jäljiltä, jotta ei aiheuteta ympäristölle ja asukkaille viihtyvyys- tai terveyshaittaa. (YSL 43 §, YSL 45 §, NaapL 17 §) Lupamääräys koskien maitohuoneen pesuvesiä ja muita eläinsuojan pesuvesiä on annettu, ettei toiminnassa syntyvistä jätevesistä aiheudu ympäristön tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Navetan pesuvedet voidaan johtaa virtsasäiliöön. (YSL 43 §, 45 §) 3-6. Lannan hyödyntämistä koskevat määräykset on annettu mm., että vältetään peltojen ylilannoitusta ja ehkäistään ravinteiden huuhtoutumista vesistöön. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä viljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravintosisältö on tunnettava, jotta lannan vastaanottaja voi ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmassaan ja siten ehkäistä vesien pilaantumista. (YSL 43 §, 45 §, YSA 4 §) Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta on lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan levityksestä naapurustolle aiheutuvaa haju- ja viihtyvyyshaittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä mm. yleisinä juhlapyhinä ja vastaavina ajankohtina. Asutuksen huomiointi hakijan tapauksessa on erityisen tärkeää, koska eläinsuoja lantaloineen ja osa levityspelloista sijaitsevat taajaman välittömässä läheisyydessä. (YSL 43 §, 45 §, NaapL 17 §) Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla selvillä lupamääräyksistä.Tällä pyritään varmistamaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (YSL 43 §) 7. Määräys laidunalueiden, kulkureittien ja juotto- ja ruokintapaikkojen hoidosta on annettu laidunnuksesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämiseksi. Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Tiivispohjaiselta alueelta sille kertyneen lannan poistaminen on mahdollista ja siten voidaan vähentää valumavesien ravinnepitoisuutta. (YSL 7 §, 43 §, 45 §) 8-9. Eläinjätteen käsittelemisestä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöissä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. (YSL 43 §, 45 §, JäteL 13-15 §) Jätelain roskaamiskiellon mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai uuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä, varastoinnilla ja toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn ehkäistään ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. 10. Polttonestesäiliöt tulisi varustaa ylitäytönestimillä ja lapon estolla. Säiliöt olisi suositeltavaa kattaa ja sijoittaa tiiviille allastetulle alustalle. Edellä mainitut toimenpiteet ehkäisevät öljyvahingon riskiä ja siten maaperän sekä pohja- ja pintavesien pilaantumisen vaaraa. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelypaikkaan ehkäisee niiden haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia. Jätelaissa määrätään myös jätteiden hyödyntämisestä ja jätteen haltijan velvollisuuksista jätteen käsittelyn järjestämiseksi, mikä on otettu näissä lupamääräyksissä huomioon. (YSL 43 §, 45 §, JäteL 5-6 §, 8 §, 12-13 §, 15-17 §, 72 §) 11. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteille mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, 45 §) 12. Toiminnan raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Kirjanpidon avulla varmistetaan mm., että käytössä olevan lannan levitysala on aina riittävä suhteessa syntyvään lannan määrään. (YSL 46 §, YSA 30 §, JäteL 118-122 §) 13.Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle vahinko- ja häiriötilanteissa, joita voivat olla esim. öljysäiliön rikkoontuminen tai muu päästö ympäristöön. (YSL 43 §, 76 §, JäteL 122 §) 14. Lupamääräys velvoittaa toiminnanharjoittajan ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan toiminnasta aiheutuvia päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 4 §, 5 §, 43 §, YSA 319 §, 30 §) 15-16. Toiminnan olennainen muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on uuden luvan haltijan ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. (YSL 28 §, 43 §, 81 §, 90 §, YSA 30 §) Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 1.5.2024. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai luvan tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 §, YSA 19 §). Päätöksen täytäntöönpano Tämä lupapäätös on lainvoimainen 3.5.2014, jos päätökseen ei haeta muutosta. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2 §, 4-5 §, 7 §, 23 §, 28 §, 31 §, 37-38 §, 41-43 §, 45-46 §, 52-56 §, 62 §, 76 §, 81 §, 83 §, 90 §, 96 §, 97 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 7 §, 9 -10 §, 17-19 §, 51-52 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § Jätelaki (646/2011) 5-6 §, 8 §, 12 -13 §, 15 -17 §, 29 §, 72 §, 118-122 § Jäteasetus (179/2012) 4 §, 7-12 § Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Paimion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (hyv. ympäristönsuojelu- ja maaseutulautakunta 29.06.2012) Paimion kaupungin jätehuoltomääräykset (hyv. Peimarin ympäristönsuojelulautakunta 30.5.2006) Paimion kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (voimaan 1.1.2013 alkaen) Lisäksi on otettu huomioon ympäristöministeriön antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010), valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston antama asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Luvan hakija on esittänyt lupamaksun kohtuullistamista. Luvan käsittelymaksu on 1305 euroa. Ympäristöluvan käsittelymaksu on määrätty 10 prosenttia Paimion ympäristönsuojelu- ja maaseutulautakunnan 29.6.2012 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaista maksua, 1450 euroa, alemmaksi (maksutaulukon kohta Eläinsuojat), koska asian käsittelyn vaatima työmäärä ei ole vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. Lupapäätöksestä tiedottaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen 2.4.2014. Ote päätöksestä: Kimmo Määttänen Jäljennös päätöksestä (sähköisesti): Paimion kaupunginhallitus Paimion tekninen lautakunta Paimion Vesihuolto Oy Liedon kunta/ympäristöterveydenhuolto Varsinais-Suomen pelastuslaitos Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä: Asianosaiset, joille hakemuksesta on erikseen annettu tieto Tästä päätöksestä ilmoitetaan Paimion kaupungin ilmoitustaululla (Vistantie 18) ja Kunnallislehdessä. Asiakirjat valitusosoituksineen pidetään nähtävillä kuulutusaikana Paimion kaupunginviraston palvelupisteessä (Vistantie 18). Muutoksenhaku Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä tätä päivää lukuunottamatta. Lisätietoja antaa valmistelija Sinikka Koponen-Laiho, p. 02-474 5290 Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.