1. No category

Ympäristölautakunta
§ 67
28.08.2014
YMPÄRISTÖLUPA ELÄINSUOJALLE: HENRIK AIRIO
61/11/01/2014
YMPLTK § 67
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee olemassa olevan toiminnan jatkamista nykyisenlaisena.
Luvan hakija
Henrik Airio
Askalantie 46
21530 PAIMIO
Y-tunnus: 1340260-7
Toiminta ja sen sijainti
Eläinsuoja (navetta) sijaitsee Paimion kaupungin Askalan kylässä
Nummentalo-nimisellä tilalla RN:o 8:3, osoitteessa Askalantie 46,
Paimio.
Asian vireilletulo
Ympäristölupahakemus on tullut vireille 22.11.2013.
Luvan hakemisen peruste
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan (eläinsuoja, joka on
tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle) toiminta
on ympäristöluvanvaraista.
Lupaviranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan kyseisen laitoksen ympäristölupa-asia kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi.
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne
Toiminnalla ei ole aiempia ympäristölainsäädännön mukaisia lupia.
Toiminta velvoitettiin hakemaan ympäristölupaa ympäristönsuojelulain voimaanpanolain nojalla vuoden 2013 loppuun mennessä (Peimarin ympäristönsuojelulautakunta 27.11.2007 § 125).
Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta.
Tila sijaitsee Paimionjokilaaksossa taajaman välittömässä läheisyydessä alueella, jolla ei ole voimassa yksityiskohtaista kaavaa. (Tila
rajoittuu Vistan osayleiskaava-alueeseen). Turun kaupunkiseudun
maakuntakaavassa eläinsuojarakennukset sijaitsevat A-merkinnällä
varustetulla alueella (taajamatoimintojen alue). Lisäksi tila sijaitsee
kultturiympäristön ja maiseman kannalta tärkeällä alueella.
Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö
Eläintila sijaitsee taajama-asutuksen tuntumassa noin runsaan kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat eläinsuojarakennuksista noin 45 ja
70 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Eteläpuolella lähin häiriintyvä
kohde on vanhainkoti, joka sijaitsee kylmäpihatosta noin 145 metriä
kaakkoon ja vanhasta navetttarakennuksesta noin 135 metriä etelään.
Paimionjokilaakson Natura 2000 -alueeseen (FI020010) kylmäpihatosta on matkaa noin 300 metriä länteen, lantala sijaitsee hieman lähempänä.
Tila sijaitsee Paimionjoen valuma-alueen Paimion alueella (27.011).
Paimionjokeen kylmäpihatosta on matkaa noin 380 metriä, lantala
sijaitsee hieman lähempänä. Tilan pellot rajoittuvat tilan länsipuolella
Paimionjokeen, itäpuolella pellot rajoittuvat osittain Liikojaan, joka
laskee Paimionjokeen.
Eläinsuoja ja lantala sekä lannan levityspellot eivät sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. Lähimmälle luokitellulle pohjavesialueelle
(Preitilä-Haanpää 02 577 02) on matkaa noin runsaat kolme kilometriä tilakeskuksesta kaakon suuntaan.
Alueen ilmanlaadusta ei ole tarkempaa tietoa. Myöskään kiinteistön
maaperän laadusta ei ole tutkittuja tietoja.
Laitoksen toiminta
Yleiskuvaus toiminnasta
Hakemuksen mukaan tilalla tuotetaan luomumaitoa 30 lehmän yksikössä. Toiminnalla on pitkät perinteet nykyisellä sijaintipaikallaan,
jolla tila on toiminut jo 12 sukupolven ajan. Lehmät ovat kylmäpihatossa, ja ne laiduntavat noin viisi kuukautta vuodessa. Vasikat pidetään vanhassa navettarakennuksessa, joka on lämmin. Kuivikkeeseen imeytetty virtsa ja lanta varastoidaan kuivalantaloissa. Lantaa
mahtuu niihin yhteensä 1250 m3, joka vastaa noin kahden vuoden
aikana eläinsuojista kertyvää lantamäärää. Maitohuoneen jätevedet
menevät välikaivon ja kolmen saostuskaivon kautta maastoon, mutta tarkoitus on johtaa ne jatkossa virtsasäiliöön ja edelleen pelloille
levitettäväksi.
Toiminnan kapasiteetti
Kylmäpihatossa on tilat 48 lehmälle. Lisäksi vanhassa navettarakennuksessa on tilaa pienille vasikoille. Hakemuksen mukaan eläinsuojassa on tällä hetkellä 35 lypsylehmää, 10 hiehoa ja 10 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa.
Tuotannon kapasiteetti on noin 200 000 litraa maitoa vuodessa.
Lannan käsittely ja varastointi
Kylmäpihaton lannankäsittely hoidetaan kuivikelantamenetelmällä.
Kuivikkeena käytetään olkea. Lanta ja kuivikkeeseen imeytynyt virtsa varastoidaan betonista rakennetussa kuivalantalassa. Vanhan
navetan kuivitusjärjestelmä on täyskuivikepohja, joka tyhjennetään
12 kertaa vuodessa navetan yhteydessä sijaitsevaan lantalaan. Lanta levitetään kasvukaudella pelloille tarkkuuslevittimellä joko viljan
kylvön yhteydessä tai nurmelle ensimmäisen sadon jälkeen.
Hakemuksen mukaan lantaloiden yhteispinta-ala on 500 m², reunojen korkeus 180 cm ja ajoluiskan korkeus 50 cm. Rakenteet on tehty
betonista, samoin kuormauslaatta. Lantaloiden yhteistilavuus on 900
m³. Lantalat ovat kattamattomia.
Tilalla on myös katettu virtsasäiliö, 340 m3, mutta sitä ei nykyisellään
käytetä virtsan varastointiin, koska virtsa imeytetään kuivikkeisiin.
Laidunnus ja jaloittelutarhat
Lehmät laiduntavat 5 kuukautta vuodessa. Eläimet valitsevat itse,
ovatko ne öisin ulkona vai pihatossa. Laidunala on 6 ha. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Lehmät käyvät juomassa pihatossa, hiehoilla ja
vasikoilla on juoma-astiat laitumella. Laitumella on yksi kiertävä ruokintapaikka, jota käytetään 60 vrk kesässä.
Säilörehun varastointi
Säilörehua pyöröpaalataan esikuivattuna noin 360 tonnia vuodessa.
Puristenestettä ei synny.
Lannan hyödyntäminen ja levitys pelloille
Lannan levitykseen on käytettävissä 38 ha peltoa, josta omaa 36.5
ha ja vuokrapeltoa 1.5 ha. Pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.
Lannan levitysajankohdat ovat viikot 17-19 ja 24-26.
Polttoaine- ja öljysäiliöt sekä kemikaalit
Tilalla on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2700 litraa. Säiliö on sijoitettu betonilaatalle ja se on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella.
Maitohuoneen pesuaineiden lisäksi tilalla ei käytetä eikä varastoida
muita kemikaaleja (esim. torjunta-aineita rikkakasveille ja tuhohyönteisille).
Vedenhankinta
Tila on liittynyt kunnalliseen vesijohtoverkostoon.
Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta
Lanta levitetään tarkkuuslevittimellä (Jeantil 10-6).
Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen
Jätevedet sekä päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään
Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvedet, joita syntyy noin 55
m³ vuodessa, johdetaan välikaivon ja kolmen saostuskaivon kautta
imeytymään maastoon. Suunnitelmana on johtaa maitohuoneen pesuvedet virtsasäiliöön ja levittää pelloille. Eläinsuojista ei synny
wc-vesiä.
Melu, liikenne ja muu kuormitus
Hakemuksen mukaan maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja eläinkuljetuksia on noin kerran kuussa.
Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen
Jätteitä hakemuksen mukaan syntyy seuraavasti:
Kuolleet eläimet (noin 1 kpl/v) toimitetaan raatokeräilyn kautta käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Ongelmajätteet (nyk. vaaralliset jätteet) toimitetaan alueelliselle jäteyhtiölle. Metalliromu viedään Stena
Oy:lle. Sekajätteen vie jätteenkuljetusyritys alueellisen jäteyhtiön jätekeskukseen.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Hakemuksessa ei ole erikseen esitetty toiminnan ja sen vaikutusten
tarkkailua. Toiminnanharjoittaja tarkkailee ja valvoo eläinten, laitteiden ja tilojen kuntoa ja toimivuutta päivittäin työskennellessään
eläinsuojassa ja toimintaan liittyvissä muissa tiloissa.
Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Hakijan mukaan polttoainesäiliö on tarkastettu paloviranomaisen toimesta joitakin vuosia sitten.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupahakemuksesta on kuulutettu Paimion kaupungin virallisella ilmoitustaululla 9.5.-9.6.2014, jona aikana hakemusasiakirjat
ovat olleet nähtävillä kaupungin palvelupisteessä. Hakemuksen vireilletulosta on ilmoitettu Kunnallislehdessä 9.5.2014 sekä kaupungin www-sivuilla. Asianosaisille on ilmoitettu asiasta 8.5.2014 lähetetyllä kirjeellä ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi.
Tarkastukset ja lupahakemuksen täydennykset
Lupahakemukseen liittyen on tehty tarkastus 13.5.2014. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on lupahakemusasiakirjojen liitteenä.
Lausunnot
Hakemuksesta pyydettiin terveydensuojeluviranomaisen lausunto.
Liedon kunnan ympäristöterveydenhuollon 23.5.2014 päivätyssä
lausunnossa todetaan seuraavaa: "Eläinsuojan ilmanvaihto tulee toteuttaa niin, että ilmanvaihdosta ei tule hajuhaittaa alueen lähiasutukselle. Viranomainen esittää lausuntonaan lisäksi sen, että tilalla
olevat polttonestesäiliöt on varustettava suoja-altaalla ja katoksella.
Lausunto on annettu vain terveydensuojelulain ja -asetuksen vaatimusten mukaan."
Lupahakemuksesta on keskusteltu myös kunnan kaavoituksesta
vastaavan viranhaltijan kanssa eikä hän katsonut aiheelliseksi antaa
hakemuksesta erillistä lausuntoa.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei tullut sen nähtävilläoloaikana yhtään muistutusta.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Lausunto on toimitettu 15.8.2014 sähköpostitse luvanhakijalle mahdollisen vastineen antamista varten. Luvan hakija ei katsonut aiheelliseksi antaa vastinetta lausunnosta.
Lupahakemusasiakirjat ovat luettavissa esityslistan oheismateriaalina.
Kaavoitusinsinöörin ehdotus:
RATKAISU
Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen luvan Henrik Airion olemassa olevan eläinsuojan (lypsykarjanavetta) toimintaa varten hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle (48
lypsylehmää) Paimion kaupungin Askalan kylään Nummentalo-nimiselle tilalle RN:o 8:3.
Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti, ellei
näissä lupamääräyksissä toisin määrätä (YSA 19 §).
Ympäristöterveydenhuollon lausunnossa esitettyjä vaatimuksia on
otettu huomioon lupamääräyksessä 10 ja sen perusteluissa ilmenevällä tavalla.
Lupamääräykset:
Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely
1.
Lannan, virtsan sekä pesu- ja muiden jätevesien varastointitilojen on oltava vesitiiviitä. Sulamisvesien valuminen lannan varastointitiloihin on estettävä.
Lannan varastointitilaa tulee olla niin paljon, että siihen voidaan
varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta
samana laidunkautena eläinten laidunnuksen aikana laitumelle
jäävää lantaa. Jos lantalaa ei kateta siten, että sadeveden pääsy lantalaan estyy, on lantalan tilavuuteen lisättävä 0.1 m³ pinta-alan neliömetriä kohti. Hakemuksessa esitetty lantalatilavuus
on riittävä luvan mukaiselle eläinmäärälle ja siinä on huomioitu
sadevedet ja laidunnus.
.
Eläinsuojan, lantalan ja virtsasäiliöiden rakenteiden tulee estää
lannan, virtsan ja muiden jätevesien pääseminen pinta- ja pohjavesiin ja muualle ympäristöön.
Maitohuoneen pesuvedet ja muut eläinsuojan pesuvedet tulee
hakemuksen mukaisesti johtaa virtsasäiliöön.
2.
Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä lantavarastojen kunto ja tiiveys on tarkastettava ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi.
Lannan kuormaaminen kuljetusvälineeseen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantaa tyhjennysten ja kuljetusten aikana pääse valumaan ympäristöön. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa.
Lannan hyödyntäminen
3.
Lanta, virtsa ja navetan pesuvedet on hyödynnettävä pelloilla
lannoitteena. Lisäksi niitä voidaan toimittaa hyödynnettäväksi
ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla
tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa
peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. Hakemuksessa esitetty
määrä levityspeltoa on riittävä määrä tämän luvan mukaiselle
eläinmäärälle.
Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus
tulee olla tehtynä ennen levitystä. Tutkimus ei saa olla viittä
vuotta vanhempi.
Toiminnanharjoittajan on teetettävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä
viiden vuoden välein.
4.
Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia
valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyvyystekijät,
taajama-asutuksen välitön läheisyys ja naapureille aiheutuva
hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä
juhlapäivinä ja naapuruston juhlatilaisuuksien aikana.
5.
Lantaa ei saa levittää luokitellulle pohjavesialueelle. Talousvesikaivojen ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille on jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Erityisesti on huomioitava vesistön, Paimionjoen, läheisyys suoja-alueiden Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvan kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on
kielletty.
6.
Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä ja kuljetusta koskevista lupamääräyksistä.
Laiduntaminen
7.
Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen ja että pohjaveden
pilaantumisvaaraa ei synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa
ylittää laitumena käytettävän alueen maaperän ja kasvillisuuden
kestävyyttä. Eläinten kulkutiet laitumelle ja juottopaikan ja ruokintapaikkojen ympäristö tulee pitää siistinä ja tarvittaessa salaojittaa ja sorastaa ympäristön liettymisen ja maaperän eroosion
ehkäisemiseksi. Lanta tulee tarvittaessa kerätä pois näiltä
alueilta.
Jätteet ja kemikaalit
8.
Kuolleet tuotantoeläimet on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi sellaiseen laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa tai muu vastaava päätös vastaanottaa ja käsitellä eläinjätettä. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi järjestettävä kunnan terveydensuojeluviranomaisen
hyväksymällä tavalla.
9.
Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet, kuten esim. jäteöljy,
akut ja loisteputket, tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet kuten esim. paalimuovi ja metallijäte, tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on lisäksi noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä.
10. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava
ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan
haittaa ympäristölle.
Polttonestesäiliöt tulee varustaa voimassa olevien polttonestesäiliöitä koskevien säädösten mukaisesti. Säiliön läheisyydessä
on oltava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen
imeyttämistä varten. Polttonestesäiliöiden tiiveys ja kunto tulee
tarkastaa riittävän usein.
Toiminnassa käytettävien kemikaalien ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin tuotteen käyttöturvallisuusohjeita.
11. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa
torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.
Raportointi
12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa tule olla ainakin seuraavat asiat:
- tiedot eläinmääristä
- tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista
- jäljennökset uudistetuista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista
- tiedot kuolleitten eläinten määrista ja niiden toimituspaikoista
- tiedot jätelajeista ja -määristä ja niiden toimituspaikoista
- tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista
tai muista poikkeuksellisista tilanteista
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
13. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta on tehtävä
ilmoitus myös alueelliselle pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava aina saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjumisessa tarvittavaa materiaalia ja välineitä.
Muut määräykset
14. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja on varauduttava eläintilan
oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.
15. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoi-
tettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon
loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet
toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai luvan omaavalle
vastaanottajalle.
16. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma vesiensuojelua, maaperän suojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä.
Ratkaisun ja lupamääräysten perustelut
Lupaharkinnan perusteet:
Kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa ja tässä päätöksessä
esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa
ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 §)
Luvan myöntämisen edellytykset:
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei
aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista
tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä
luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä
kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Toiminnassa täytetään jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä.
Pitkään toiminut maitotila sijaitsee vähitellen laajentuneen taajama-asutuksen tuntumassa Paimionjokilaaksossa. Asutuksen läheisyys ja sijainti Paimionjoen ranta-alueella asettavat omat vaatimuksensa toiminnalle haju- ym. ympäristöhaittojen ehkäisemisessä ja
vesiensuojelun suhteen. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei kuitenkaan voida katsoa
aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä kohtuutonta
rasitusta tai haittaa lähellä sijaitsevalla naapurustolle. Eläinsuoja ei
sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lupamääräyksin pyritään ehkäisemään ympäristön sekä pohja- ja pintavesien pilaantumisvaaraa.
(YSL 6 §, 42 §, NaapL 17 §) erityisesti huomioiden Paimionjoen vesistön pilaantumisvaaran ehkäisy.
Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mukaisesti.
Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai
muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien
yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen
mukaisesti. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevan eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät
ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 46 §)
Lupamääräysten perustelut (numerot viittaavat ao. määräykseen):
1. Lantavarastojen, virtsan ja jätevesien varastointitilojen tulee olla
vesitiiviitä suorien valumien estämiseksi. (YSL 43 §) Lantaloiden
kattaminen tulee ajankohtaiseksi, jos lannan varastoinnista aiheutuu
kohtuutonta hajuhaittaa naapurustolle. Lantalan kattaminen olisi
suositeltavaa myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tilan lannan varastoinnista ei ole tullut valituksia viranomaiselle.
Lannan varastointitilavuudesta määrätään maataloudesta peräisin
olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000). (YSL 43 §, YSL 45 §)
Maitohuoneen pesuvedet ja muut eläinsuojan pesuvedet tulee käsitellä ns. hajajätevesiasetuksen mukaisesti (209/2011). Pelkät saostuskaivot eivät ole enää riittävä käsittelymenetelmä. Määräys koskien pesuvesien johtamista hakijan esityksen mukaisesti virtsasäiliöön on annettu, ettei toiminnasta syntyvistä jätevesistä aiheudu ympäristön tai pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa. (YSL 43 §, 45
§). Tässä on huomioitu erityisesti Paimionjoen läheisyys ja pilaantumisvaaran ehkäiseminen.
2. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjennyksellä ja
puhdistuksella varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen
suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa
mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (YSL 43 §, 45 §)
Lannan kuormaamisesta ja kuljetuksesta ei saa aiheutua ympäristön
eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumista. Eläinsuojaan johtava eläinten kulkuväylä tulee olla puhdistettavissa lannasta, jotta voidaan estää sen liettyminen. Lantaloiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty
lannan kuljetuksissa, on siistittävä mahdollisten lantavuotojen jäljiltä,
jotta ei aiheuteta ympäristölle ja asukkaille viihtyvyys- tai terveyshaittaa. (YSL 43 §, YSL 45 §, NaapL 17 §)
Lupamääräys koskien maitohuoneen pesuvesiä ja muita eläinsuojan
pesuvesiä on annettu, ettei toiminnassa syntyvistä jätevesistä aiheudu ympäristön tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Navetan pesuvedet voidaan johtaa virtsasäiliöön. (YSL 43 §, 45 §)
3-6. Lannan hyödyntämistä koskevat määräykset on annettu mm.,
että vältetään peltojen ylilannoitusta ja ehkäistään ravinteiden huuhtoutumista vesistöön. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä viljelykasvien keskimääräiseen
fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi,
maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravintosisältö on tunnettava, jotta lannan vastaanottaja voi ottaa huomioon
lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmassaan ja siten ehkäistä vesien pilaantumista. (YSL 43 §, 45 §, YSA 4 §)
Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta on lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti.
Lannan levityksestä naapurustolle aiheutuvaa haju- ja viihtyvyyshaittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä mm. yleisinä juhlapyhinä
ja vastaavina ajankohtina. Asutuksen huomiointi hakijan tapauksessa on erityisen tärkeää, koska eläinsuoja lantaloineen ja osa levityspelloista sijaitsevat taajaman välittömässä läheisyydessä. (YSL 43
§, 45 §, NaapL 17 §)
Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla selvillä lupamääräyksistä.Tällä pyritään varmistamaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (YSL 43 §)
7. Määräys laidunalueiden, kulkureittien ja juotto- ja ruokintapaikkojen hoidosta on annettu laidunnuksesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämiseksi. Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Tiivispohjaiselta alueelta sille
kertyneen lannan poistaminen on mahdollista ja siten voidaan vähentää valumavesien ravinnepitoisuutta. (YSL 7 §, 43 §, 45 §)
8-9. Eläinjätteen käsittelemisestä säädetään Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen
eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöissä (1774/2002)
eli ns. sivutuoteasetuksessa. (YSL 43 §, 45 §, JäteL 13-15 §)
Jätelain roskaamiskiellon mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä,
hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä
päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman
rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai uuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa.
Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä, varastoinnilla ja toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn ehkäistään ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.
10. Polttonestesäiliöt tulisi varustaa ylitäytönestimillä ja lapon estolla. Säiliöt olisi suositeltavaa kattaa ja sijoittaa tiiviille allastetulle alustalle. Edellä mainitut toimenpiteet pienetävät öljyvahingon riskiä ja
siten ehkäisevät maaperän sekä pohja- ja pintavesien pilaantumisen
vaaraa.
Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelypaikkaan ehkäisee niiden haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia. Jätelaissa määrätään myös jätteiden hyödyntämisestä ja jätteen haltijan velvollisuuksista jätteen käsittelyn järjestämiseksi, mikä on otettu
näissä lupamääräyksissä huomioon.
(YSL 43 §, 45 §, JäteL 5-6 §, 8 §, 12-13 §, 15-17 §, 72 §)
11. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen
viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteille mahdollisesti aiheutuvien
haittojen vähentämiseksi. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, 45 §)
12. Toiminnan raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan
järjestämiseksi. Kirjanpidon avulla varmistetaan mm., että käytössä
olevan lannan levitysala on aina riittävä suhteessa syntyvään lannan
määrään. (YSL 46 §, YSA 30 §, JäteL 118-122 §)
13.Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle vahinko- ja häiriötilanteissa, joita voivat olla esim. öljysäiliön rikkoontuminen tai muu päästö ympäristöön. (YSL 43 §, 76 §, JäteL
122 §)
14. Lupamääräys velvoittaa toiminnanharjoittajan ottamaan uutta
käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan toiminnasta aiheutuvia päästöjä olennaisesti vähentää ilman
kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 4 §, 5 §, 43 §, YSA 319 §, 30 §)
15-16. Toiminnan olennainen muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on uuden luvan haltijan ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. (YSL 28 §, 43 §, 81 §, 90
§, YSA 30 §)
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään
1.10.2024.
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo
myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta
poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai luvan tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 §, YSA 19 §).
Päätöksen täytäntöönpano
Tämä lupapäätös on lainvoimainen 4.10.2014, jos päätökseen ei
haeta muutosta.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2 §, 4-5 §, 7 §, 23 §, 28 §, 31 §,
37-38 §, 41-43 §, 45-46 §, 52-56 §, 62 §, 76 §, 81 §, 83 §, 90 §, 96
§, 97 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 7 §, 9 -10 §, 17-19 §,
51-52 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Jätelaki (646/2011) 5-6 §, 8 §, 12 -13 §, 15 -17 §, 29 §, 72 §,
118-122 §
Jäteasetus (179/2012) 4 §, 7-12 §
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien
vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Paimion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (hyv. ym-
päristönsuojelu- ja maaseutulautakunta 29.06.2012)
Paimion kaupungin jätehuoltomääräykset (hyv. Peimarin ympäristönsuojelulautakunta 30.5.2006)
Paimion
kaupungin
ympäristönsuojelumääräykset
(voimaan
1.1.2013 alkaen)
Lisäksi on otettu huomioon ympäristöministeriön antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (Ympäristöhallinnon ohjeita
1/2010), valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011)
ja Euroopan parlamentin ja neuvoston antama asetus muiden kuin
ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002).
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Luvan hakija on esittänyt lupamaksun kohtuullistamista. Luvan käsittelymaksu on 1305 euroa.
Ympäristöluvan käsittelymaksu on määrätty 10 prosenttia Paimion
ympäristönsuojelu- ja maaseutulautakunnan 29.6.2012 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaista maksua, 1450
euroa, alemmaksi (maksutaulukon kohta Eläinsuojat), koska asian
käsittelyn vaatima työmäärä ei ole vastannut uudelta toiminnalta
vaadittavan luvan käsittelyä.
Lupapäätöksestä tiedottaminen
Päätös annetaan julkipanon jälkeen 3.9.2014.
Ote päätöksestä:
Henrik Airio
Jäljennös päätöksestä (sähköisesti):
Paimion kaupunginhallitus
Paimion tekninen lautakunta
Paimion Vesihuolto Oy
Liedon kunta/ympäristöterveydenhuolto
Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä:
Asianosaiset, joille hakemuksesta on erikseen annettu tieto
Tästä päätöksestä ilmoitetaan Paimion kaupungin ilmoitustaululla
(Vistantie 18) ja Kunnallislehdessä. Asiakirjat valitusosoituksineen
pidetään nähtävillä kuulutusaikana Paimion kaupunginviraston palvelupisteessä (Vistantie 18).
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä tätä päivää lukuunottamatta.
Lisätietoja antaa valmistelija Sinikka Koponen-Laiho, p. 02-474 5290
Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.