1. No category

Ympäristölautakunta
§ 75
20.08.2015
Ympäristölupa eläinsuojalle, Väisänen Mikko, Sonkajärvi
348/11.01.00/2015
Ymplk 20.08.2015 § 75
Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta,
puh. 0400 144 453
1. ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta eläinsuojan ympäristöluvasta.
Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Sonkajärven kunnan Sukevan kylässä, tilalla Niemi (762-425-7-72).
2. HAKIJA
Mikko Väisänen
Niementie 67
74340 SUKEVA
Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin 0400 656470)
Liike- ja yhteisötunnus (Väisänen Mikko): 1631318-3
Tilatunnus: 762109394
3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 20 lypsylehmälle, 10 hieholle,
5 6-12 kk ikäiselle vasikalle ja 5 alle 6 kk ikäiselle vasikalle.
Eläinsuoja sijaitsee Sonkajärvellä Sukevan kylässä, Niemi -nimisellä
tilalla RN:o 7:72 (762-425-7-72). Eläinsuojan karttakoordinaatit P:
7082521 ja I: 519971 (ETRS-TM35FIN).
Tilan omistaa hakija.
4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Eläinsuojalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tilalla harjoitetaan
maidontuotantoa. Tilaa ei ole merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.
Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 mukaan eläinsuoja, joka
on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen.
Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 10) a) kohdan mukaan kunnan
ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ympäristölupahakemuksen, joka on tarkoitettu vähintään 50 ja alle 150 lypsylehmälle. Sonkajärven kunnassa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta.
5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille 26.5.2015. Hakemusta on
täydennetty 28.5.2015.
6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Eläinsuojalla ei ole aiempaa ympäristölupaa eikä kohdetta ole merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.
Tilakeskuksen nykyinen eläinsuoja ja maanalainen lietesäiliöt (200
m3) on rakennettu vuonna 1972. Tilakeskus sijoittuu haja-asutusalueelle. Tilalla on harjoitettu maataloutta kymmeniä vuosia. Nykyinen
isompi (1050 m3) lietesäiliö on rakennettu vuonna 1991.
Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä 67,92 ha,
josta vuokrapeltoa on 13,19 ha. Nykyisten vuokrapeltojen sopimukset ovat hakemuksen liitteenä.
Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä sopimuskaudella 2014–2020. Tilan pellot ovat luomutuotannossa.
Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Sukevan
osayleiskaava (Sonkajärven kunnanvaltuusto 26.2.2001 30 §). Osayleiskaavassa tilakeskuksen sijainti on merkitty AM-merkinnällä
(Maatilojen talouskeskus). Ympäristö on merkitty MT-merkinnällä
(maa- ja metsätalousalue).
7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Tilakeskus sijoittuu haja-asutusalueelle maatalousvaltaiselle alueelle
Sukevan kyläkeskuksen länsipuolelle ja Sukevanjärven eteläosassa
olevalle niemelle. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla
pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole arvokkaita luonto- tai maisemakohteita.
Tilakeskus sijaitsee Vuoksen (04) päävesistössä Sonkajärven reitin
(04.58) valuma-alueella (Sukevanjärven alue 04.584). Osa (noin 17
ha) tilan pelloista rajoittuu vesistöön (Sukevanjärvi) ja niiden rantaan
on jätetty suojakaista. Lähimpään vesistöön (Sukevanjärvi) eläinsuojasta on matkaa noin 115 metriä.
Lähin pohjavesialue (Järvenpää) sijaitsee noin 8 km päässä pohjois-luoteessa tilakeskuksesta.
Lähin vakituisesti asuttu kiinteistö sijaitsee tilakeskuksesta noin 330
m kaakkoon (Honkaniemi 762-425-7-73). Seuraavat lähimmät vakituisesti asutut kiinteistöt sijaitsevat noin 400 m etäisyydessä Tenetinjoen toisella puolella luoteessa (Hatula 762-425-5-104) ja noin
450 m etäisyydessä kaakossa (Kinttula 762-425-3-63 ja Kiviharju
762-425-3-65).
Lähin erityisen häiriintyvä kohde on Sukevan koulu (762-425-3-15),
joka sijaitsee kaakossa noin 560 m päässä tilakeskuksesta. Toiseksi
lähin erityisen häiriintyvä kohde on Sonkajärven kunnan ylläpitämä
Komulan yleinen uimaranta (Komula II 762-425-1-270), joka sijaitsee
idässä noin 600 metrin päässä tilakeskuksesta.
8. TOIMINTA
8.1 Yleiskuvaus toiminnasta
Tilan tavoitteena on muuttaa pelloilla kasvatettu karkearehu sekä rehuvilja kustannustehokkaasti maidoksi, joka myydään eteenpäin jalostajalle. Tilalta myydään myös eläimiä välitykseen sekä teuraaksi.
Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 20 lypsylehmälle, 10 hieholle,
5 6-12 kk ikäiselle vasikalle ja 5 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Tilalle
rakennetaan uusi eläinsuoja entisen jatkoksi, jolloin tuleva eläinmäärä on yhteensä 67 lypsylehmää, 22 hiehoa, 11 6-12 kk ikäistä vasikkaa ja 12 alle 6 kk ikäistä vasikkaa. Nykyisen eläinsuojan sisällä
tiloja muutetaan uuden eläinsuojan rakentamisen yhteydessä siten,
että parsipaikoille tulee hiehojen ja kasvavien (yht. 33 kpl) tilat. Heinälato puretaan maitohuoneen, konehuoneen ja vasikkakarsinan (12
vasikkaa) tieltä. Ne rajautuvat nykyiseen eläinsuojaan.
Jatkossa tullaan tuottamaan maitoa noin 748 000 litraa ja naudanlihaa noin 8 000 kg vuodessa.
Lypsylehmät, hiehot ja yli 4 kk ikäiset vasikat ovat lietelantajärjestelmässä. Alle 4 kk ikäiset vasikat ovat kuivikepohjalla.
Tilalla on käytössä lietelannan varastointitilavuutta tällä hetkellä yhteensä 1 250 m3. Tilalle rakennetaan uusi lietelantasäiliö, jonka tilavuus on 2 500 m3. Lietekuilujen tilavuudet eivät vielä ole tiedossa.
Laajennuksen jälkeen lietteen varastointilavuutta on yhteensä 3 750
m3. Lisäksi tilalle rakennetaan 54 m3 kuivalantala pienten vasikoiden kuivalannan varastointia varten. Syntyvä virtsa johdetaan lietesäiliöön.
Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on
281,5 ey. Tuleva eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna
on 869,4 ey.
Hakija esittää laajentavansa toimintaa nykyisestä. Eläinpaikkojen nykyinen määrä ja tuleva eläinmäärä on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat
Lypsylehmät
Hiehot
Vasikat 6-12 kk
Vasikat alle 6 kk
Yhteensä
Nykyiset eläinpaikat
20
10
5
5
40
Tulevat eläinpaikat
67
22
11
12
112
Tilan eläinten laidunnus tapahtuu sen mukaan, miten peltopinta-alaa
on käytettävissä. Tällä hetkellä sekä lehmät, että nuorkarja laiduntaa
ja laidunnusaika on keskimäärin toukokuun lopusta syyskuun
puoliväliin. Laitumet sijaitsevat tilakeskuksen välittömässä ympäristössä ja osa laitumista rajoittuu vesistöön, mutta eläimet eivät pääse
veteen. Alkuun lehmät ovat yöt sisällä ja elokuussa öiden kylmetessä ne myös otetaan yöksi sisälle. Keskikesän ajan ne ovat ulkona
myös yöt. Nuorkarja on myös yöt ulkona. Eläimille johdetaan laitumille vettä paineellisena kaivosta ja laitumella on kiertävä juottopaikka.
Tilalla on Tenetinjoen varressa perinnebiotooppi, jota laiduntaa
nuorkarja. Siellä eläimet pääsevät veteen saakka. Perinnebiotoopin
laitumen pinta-ala on 4,49 ha ja muiden laitumien pinta-ala on 7,8
ha. Yhteensä laidunalaa on noin 12,3 ha.
Tilan pelloista 17,26 ha rajoittuvat Sukevanjärveen tai Tenetinjokeen.
8.2. Käytettävät raaka-aineet
Esikuivattua säilörehua tehdään laakasiiloon 900 tonnia ja pyöröpaalataan noin 100 tonnia vuodessa. Laakasiilosta puristeneste johdetaan omiin kaivoihin ja sieltä lietesäiliöön. Puristeneste käytetään
lannoitteena pelloilla. Tilalla on jatkossa tarkoitus siirtyä energiatehokkaampaan menetelmään, kun se on mahdollista. Nykyisen eläinsuojan päädyssä on välivarasto, johon säilörehu tuodaan ja jossa
paalit avataan. Sieltä on viemäriyhteys lietesäiliöön. Uuteen eläinsuojaan tulee myös välivarasto, jossa on viemäriyhteys lietesäiliöön
ja jonne säilörehu tuodaan ja paalit avataan.
Nykyisistä säilörehusiilojen puristenestekaivoista neste pumpataan
lietesäiliöön kelluvan uppopumpun avulla. Uusissa siiloissa ja kaivoissa on ajateltu toimittavan samoin. Säilörehun valmistuksessa
käytetään muurahaishappoa (siilot) ja biologisia säilöntäaineita
(paalit).
Eläinten ruokinnassa käytetään rehua noin 200 tonnia vuodessa.
Talouskeskuksen vesi tulee Sonkajärven kunnan vesi- ja viemärilaitokselta. Veden kulutus on noin 3 000 m³ vuodessa. Tilalla on myös
vanha kaivo, josta voidaan ottaa vettä vedenjakelukatkon aikana.
Tilakeskuksessa on käytössä 3 000 l 1-vaippainen polttoainesäiliö.
Säiliö on tarkastettu viimeksi 29.10.2013. Säiliössä on käsipumppu
ja oletettavasti siinä laponesto. Säiliö sijaitsee keväällä 2015 rakennetussa katoksessa suoja-altaassa (5 m3). Säiliön tankkaus- ja täyttöpaikkaa ei ole tiivistetty. Imeytysaineena on käytettävissä turvetta.
Polttoainetta käytetään vuodessa noin 5 000 litraa.
Muita öljytuotteita (sis. voiteluaineet) käytetään noin 300 litraa vuodessa. Öljytuotteet ja jäteöljyt säilytetään korjaamotiloissa betonilattialla, jossa ei ole viemäröintiä.
Jos tilalla tullaan käyttämään tulevaisuudessa torjunta-aineita, ne
varastoidaan (arvio mahdollisesta käytöstä 0,015 t) lukittavassa tilassa. Samoin tarvittaessa käytettävät kasvinsuojeluaineet säilytetään lukitussa kaapissa. Erilaisia maaleja sekä korjaamokäytössä
tarvittavia kemikaaleja säilytetään korjaamotiloissa noin 10 litraa.
Pesuaineet (noin 200 litraa) säilytetään eläinsuojan konehuoneessa.
Eläinten lääkkeitä säilytetään asianmukaisesti eläinsuojassa niille
tarkoitetussa lukitussa lääkekaapissa. Rehunsäilöntäaineet (noin 4
000 litraa) varastoidaan konehallissa 1 000 litran kontissa betonilattialla. Tilassa ei ole viemäröintiä. Lannoitteita voidaan tulevaisuudessa käyttää vuodessa noin 40 tonnia ja ne varastoidaan asianmukaisesti.
8.3 Lannan käsittely
Lietelanta
Lypsylehmät (67 kpl), hiehot (22 kpl) sekä osa kasvavista (11 kpl yli
4 kk) ovat lietelannalla. Lietelantaa syntyy vuodessa yhteensä 1 975
m3.
Tilalla on käytössä lietelannan varastointitilavuutta tällä hetkellä 1
250 m3. Säiliö on tehty betonielementeistä. Lietesäiliö on aidattu.
Lietekuilut toimivat valutuksella ja säiliöt täytetään alhaalta. Vanhan
eläinsuojan yhteydessä oleva 200 m3 lietesäiliön osa on katettu,
muut ovat kattamattomia. Kummankaan säiliön edustalla ei ole kuormauslaattaa.
Tilalle rakennetaan myös uusi lietelantasäiliö, jonka tilavuus on yhteensä 2 500 m3. Lietekuilujen tilavuudet eivät vielä ole tiedossa.
Lietesäiliö rakennetaan betonielementeistä tai kumialtaasta. Lietekuilu toimii valutuksella ja säiliö täytetään alhaalta. Säiliö on kattamaton. Lietesäiliö aidataan ja sen edustalle rakennetaan asetuksen
mukainen kuormauslaatta.
Maitohuoneen jätevedet 200 m3 ja eläinsuojan muut pesuvedet 350
m³ vuodessa johdetaan lietesäiliöön. Laakasiilosta syntyvä rehun
puristeneste johdetaan myös lietesäiliöön. Samoin kuivikepohjasta
suotautuva virtsa (13 m3) johdetaan lietesäiliöön.
Sadevettä syntyy vuodessa noin 386 m3.
Laajennuksen jälkeen lietteen varastointilavuutta on yhteensä 3 750
m3. Tämä on riittävä 12 kk varastointiin.
Eläinsuojaan tulee wc, jossa syntyvät jätevedet johdetaan 3 m3:n
umpisäiliöön.
Kuivikepohja
Alle 4 kk ikäiset vasikat (12 kpl) ovat täyskuivikepohjalla. Vuodessa
kuivalantaa syntyy noin 37 m3 ja virtsaa 13 m3.
Täyskuivikepohjasta lanta tyhjennetään uuteen kuivalantalaan ja
syntynyt virtsa johdetaan lietesäiliöön. Kuivikkeena käytetään turvetta, kutterinpurua ja/tai pehkua. Kuivikepohja tyhjennetään 6 -12 kertaa kuivalantalaan. Kuivikepohjan pinta-ala on 42 m2 ja paksuus
noin max. 10 cm, jolloin tilavuus on noin 4,2 m3. Kuivikepohjan rakenne on betonia.
Tilalle rakennetaan uusi 54 m3:n kuivalantala, joka katetaan. Lantalan pinta-ala on 36 m3 ja reunojen korkeudeksi tulee 150 cm. Ajoluiskan korkeus on 50 cm. Lantalan eteen tulee kuormauslaatta. Kuivalantala katetaan.
Kuivalantalaan viedään myös pilaantuneet rehut (noin 20 m3 vuodessa).
Kuivalannan varastointilavuus (4,2 m3 ja 54 m3, yhteensä 57 m3) on
riittävä syntyvän kuivalannan sekä pilaantuneiden rehujen varastointiin 12 kuukaudeksi.
Taulukko 2. Lannankäsittely
Lietelanta
Sadevedet
Pesuvedet
Kuivalanta
Virtsa
Pilaantuneet rehut
Yhteensä
Muodostuva määrä m³/vuosi
1 975
386
550
37
13
20
2 981
Lannan varastointilavuutta on käytettävissä laajennuksen jälkeen 3
807 m³. Tilavuus on riittävä laskennallisesti 12 kk:n varastointiin.
Lantavarastot tyhjennetään kokonaan vuosittain.
Lannan levitys
Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan
omilla pelloilla (54,73 ha) ja vuokrapelloilla (13,19 ha). Yhteensä
lannan levitykseen on peltoa käytössä 67,92 ha. Eläinsuojan maksimieläinmäärän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan
noin 61,36 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin
ja se on esitetty Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa 29.6.2009. Hakijalla on käytössään riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen.
Lietelannan levitys tapahtuu pintalevityksenä. Lanta levitetään viikoilla 18-26/29-32/36-37/40-42. Puolet lannasta levitetään keväällä
viikoilla 18-26 20 % levitetään kesällä viikoilla 29-32 ja 15 % sekä
viikoilla 36-37 ja 40-42. Tilalla on lietelannan levitykseen käytettävissä letkulevitin ja tarvittaessa käytetään myös urakoitsijaa levitykseen
(multaus). Kuivalannan levitys tapahtuu lainattavalla levitysvaunulla.
Tilan pelloista 17,26 ha rajoittuvat Sukevanjärveen tai Tenetinjokeen. Tilan vesistöön rajoittuvilla peltolohkoilla on suojakaistat ja tila
on tehnyt ympäristösitoumuksen. Tilan peltoviljely on luomutuotannossa.
8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi
Jätteitä muodostuu asuinrakennuksessa, rehujen ja lannoitteiden varastoinnissa, karjarakennuksessa, torjunta-aineiden käytössä sekä
koneiden ja laitteiden huollossa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 3.
Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely.
Jäte
Yhdyskuntajäte
Muovijäte
Paperi ja pahvit
Hukkamaito
Kuolleet eläimet
Metalli
Pilaantunut rehu
Jäteöljyt
Lääkkeet
Kasvinsuojeluaineet
Muodostuva määrä vuosittain
1,5 t
1,5 t
0,15 t
1,0 t
2t
0,25 t
10 t
0,6 t
0,005 t
0,005 t
- Yhdyskuntajäte varastoidaan 660 l jäteastiassa, jonka tyhjentää
säännöllisesti Sovi Oy
- Muovijäte varastoidaan suursäkissä ja toimitetaan Ylä-Savon jätehuolto Oy:lle
- Puut, paperit ja pahvit toimitetaan Ylä-Savon jätehuolto Oy:lle
- Hukkamaito menee lietesäiliöön ja levitetään peltoon
- Kuolleet eläimet välivarastoidaan tiiviillä alustalla muovilla peitettynä ja toimitetaan Honkajoki Oy:n raadonkeräilyyn.
- Metalliromu toimitetaan Ylä-Savon jätehuolto Oy:lle
- Pilaantunut rehu varastoidaan kuivalantalassa ja levitetään pellolle
lannoitteeksi
- Jäteöljyt, lääkkeet ja kasvinsuojeluaineet vaaralliset jätteet toimitetaan Ylä-Savon jätehuolto Oy:lle vaarallisten jätteiden keräykseen.
Jäteöljy varastoidaan 200 litran tynnyrissä.
9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy
Hakijan mukaan toiminnassa ei muodostu sellaisia päästöjä, jotka
valuisivat suoraan pintavesiin. Karjarakennus ja lietevarastot sekä
muut varastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tule suoria valumia vesistöön.
Tilalla lanta käytetään pelloilla lannoitteena ns. nitraattiasetuksen,
viljelysuunnitelman ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Tällöin lannasta ei aiheudu niin suuria päästöjä pintavesiin, että niillä olisi vaikutusta pintaveden laatuun. Vesistön rannalla on ympäristötukiehtojen mukainen suojakaista. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltopinta-alaa, joten lanta voidaan käyttää viljelysuunnitelman
mukaisesti lannoitteena.
Hakijan mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, koska tila ei sijaitse pohjavesialueella ja toiminnasta ei aiheudu
päästöjä maaperään. Karjarakennus ja lietevarastot sekä muut varastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tule valumia ympäristöön. Normaalitilanteessa päästöjä maaperään ei tule.
Karjarakennuksesta, lantalasta, lannan käsittelystä, levityksestä ja
kuljetuksesta tulee vähäisessä määrin hajupäästöjä. Hakemuksessa
on arvioitu, että vähäisiä hajupäästöjä leviää noin 150 m etäisyydelle
em. toimintojen sijainnista. Arvio on tehty hakijan aistivaraiseen havaintoon perustuen. Lietesäiliö täyttyy altapäin ja lietteen pintaan
muodostuva kuivakerros (kuori) vähentää hajuhaittoja. Liete levitetään pelloille ns. nitraattiasetuksen mukaan. Lietevarastojen kattaminen ei ole tilalla taloudellisesti järkevää.
Vähäistä hajupäästöä lukuun ottamatta muita merkittäviä päästöjä ilmaan ei aiheudu. Hakija on arvioinut hajupäästön olevan paikallinen, eikä siitä aiheutuvan kohtuutonta haittaa ympärillä asuville.
Melua syntyy tilalla pääosin liikenteestä. Hakemuksessa on arvioitu,
että päivittäisiä liikenteen käyntejä tilalla on yksi päivässä ja maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Teuraseläimiä kuljettava eläinkuljetusauto käy tilalla kerran kuukaudessa, rehukuljetuksia tulee rekalla
noin kerran kahdessa kuukaudessa ja jätehuolto käy kerran viikossa. Suurimmat liikennekuormitukset lähialueen tiestölle muodostuvat
sesonkitöistä: lannan levityksen aikainen liikenne on arvioitu olevan
vuodessa noin 300 ajoa, jotka tekee urakoitsijan kuorma-auto.
Rehunteon aikaan traktoriliikennettä on arvioitu olevan noin 300
ajoa vuodessa. Miltei päivittäistä on myös pienimuotoinen henkilöautoliikenne (kuten tarkastukset, eläinlääkäri, siementäjä, lomittajat ja
oma liikenne). Suurin kuormitus tilakeskukselta kohdistuu yksityistielle. Teiden kuntoa pyritään vaalimaan oikea-aikaisella työnteolla.
Hakijan arvion mukaan tilalla muodostuvasta melusta ei ole haittaa
ympäristölle.
Lietelantaa sekoitetaan potkurisekoittimella levitysten yhteydessä ja
siitä aiheutuva hajuhaitta on hetkellinen.
Eläinsuojassa on painovoimainen ilmanvaihto.
9.2 Vaikutukset ympäristöön
Hakijan mukaan tilalla noudatetaan alueella vallitsevia, hyvän maun
mukaisia viljely- ja karjanpitotapoja.
Yritys toimii jo maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Näin ollen tilan toiminnan muutos ei muuta alueen yleisilmettä mitenkään merkittävästi. Uuden lypsykarjanavetan myötä tilan peltoviljely muuttuu vähemmän tuuli- ja eroosioherkäksi, sillä tilan peltoviljely muuttuu nykyisestä tilanteesta entistä vahvemmin karkearehun tuotantoon. Tila
on sitoutunut jo nyt erilaisiin toimenpiteisiin vesistöjen vaalimiseksi
tukisopimuksien kautta.
Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tiiviitä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä.
Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristöön
10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA
Hakijan mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttäminen on
tilan toiminnalle hyödyllistä. Tilan etu olisi saada esimerkiksi ravinteiden levitys sekä energiatehokkuus mahdollisimman hyväksi uuden tekniikan avulla, sillä liikuteltavat massat, kuten liete tai karkearehu aiheuttavat suuria energia- ja pääomakustannuksia tilan toiminnassa. Tilan uuden tuotantorakennuksen ylösajo-vaiheessa on kuitenkin vaarallista investoida suuria pääomia uusiin koneisiin tai
energiaratkaisuihin, mutta siihen silti pyritään mahdollisuuksien mukaan.
11. TOIMINNAN TARKKAILU
Karjarakennuksen, varastorakennuksen, rehuvaraston, lantaloiden
sekä polttoainesäiliöiden rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti kerran vuodessa ja tarkkailusta pidetään kirjaa. Tarkkailusta pidettävään kirjanpitoon merkitään tarkastuspäivämäärä, tarkastuksen suorittaja, havaitut puutteet ja tarvittavat korjaustoimet. Lantavarastot
tarkastetaan tyhjennyksen yhteydessä kerran vuodessa.
Käyttötarkkailun raportointi tehdään ympäristölautakunnalle pyydettäessä. Ympäristöviranomaiselle raportoidaan merkittävistä muutoksista, esimerkiksi peltolohkojen muuttumisesta ja ilmoitettujen toimenpiteiden valmistumisesta.
Toiminnasta ei hakijan mukaan synny sellaisia päästöjä, joita olisi
tarkkailtava. Toiminnan vaikutusten tarkkailua hoidetaan samalla
kuin tehdään käyttötarkkailua. Polttoainesäiliötä käytetään usein ja
se tarkastetaan käytön yhteydessä ja ryhdytään tarvittaessa tarvittaviin toimenpiteisiin. Viranomaisten suorittamat tarkastukset tehdään
rakennusten palotarkastusten yhteydessä. Tuotantotiloja tarkkaillaan
päivittäin karjantarkkailun yhteydessä. Havaittu huoltotarve toteutetaan välittömästi.
12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET
Pahimmat riskit tilan toiminnalle ovat vakavat tarttuvat taudit sekä
vakavat normaalin toiminnan keskeyttävät onnettomuudet kuten tulipalo, vedensaannin katkeaminen tai yrittäjän sairastuminen. Lisäksi
riskejä muodostuu tuotantotilojen, lantavarastojen tai polttoainesäiliöiden vuodoista.
Tilalle on laadittu pelastussuunnitelma ja yrittäjät ovat verkostoituneet. Tilanteen vaatiessa otetaan yhteyttä pelastuslaitokseen, eläinlääkäriin tai viranomaisiin.
Rehuvarastojen vuodoissa ei synny valumia, koska varastoidaan
vain kuivaa rehua. Säilörehu tehdään siiloon esikuivattuna, jolloin
puristenestettä ei juuri tule. Tuleva neste johdetaan tiiviiseen lietesäiliöön.
Tila ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sellaisen läheisyydessä. Vesistöön on matkaa yli 100 metriä, joten vesistöön liittyvä riski on hakijan mukaan epätodennäköinen.
Polttoainesäiliön vuotoa varten eläinsuojassa on turvetta mahdollisen vuodon imeyttämiseksi. 1-vaippaiselle polttoainesäiliölle on keväällä 2015 rakennettu katos ja betoninen suoja-allas (5 m3).
Uusi lietesäiliö rakennetaan vesitiiviistä betonista avonaisena. Olemassa olevien ja uuden säiliöiden rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti ja vuodon ilmetessä se korjataan välittömästi. Lantaloiden tyhjentäminen on rikkoontumisen sattuessa ensisijainen toimenpide.
Karjarakennuksen paloon on varauduttu vaahtosammuttimilla ja palovaroittimilla. Eläinsuojissa on omat rakennuskohtaiset virtakytkimet. Tilalla on traktorikäyttöinen varavirtalähde. Uuteen eläinsuojaan tulee todennäköisesti letkukelat. Työntekijöiden perehdytys auttaa riskien torjunnassa.
Eläintauteja ehkäistään toimimalla ennaltaehkäisevästi, vierailuja rajoitetaan ja vierailijoilta vaaditaan suojavaatetus. Hygieniasta huolehditaan.
Eläinten massakuolemassa ja tulipalossa palaneiden ruhojen käsittelyssä noudatetaan ympäristöviranomaisen ohjeita.
Vesikatkoksen varalta tilalla on mahdollisuus ottaa vettä vanhasta
kaivosta eläinten juomavedeksi.
Lantavarastojen vuotoja ehkäistään tarkistamalla säiliöt vuosittain
tyhjennyksen yhteydessä.
Ympäristöviranomaiselle tehdään ilmoitus, jos vuotoja pääsee maaperään tai vesistöön.
HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET
- Sijaintikartta 1:40 000
- Sukevan osayleiskaavaote ja kaavamerkinnät
- Kiinteistörekisteri-ote
- Luettelo naapureista
- Asemapiirros
- Pääpiirustukset eläinsuojista ja lantaloista
- Peltojen vuokrasopimukset
- Peltokartat 1:5000
13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Sonkajärven kunnan ilmoitustaululla 11.6 - 10.7.2015. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Miilu – lehdessä 10.6.2015. Kuulutuksesta on lisäksi annettu
tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.
13.2 Tarkastus
Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt hakemuksen johdosta tarkastuksella 14.7.2015. Tarkastukseen osallistuivat Mikko Väisänen ja
ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin.
13.3 Lausunnot
Hakemuksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 § kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen 10.6.2015 saapunut lausunto:
”Ympäristölupahakemuksen perusteella eläinsuoja ei sijoitu pohjavesialueelle. Meluhaitat on hakemuksessa arvioitu vähäisiksi ja aiheutuvan pääasiassa ajoneuvoliikenteestä tilalla. Itse tuotantorakennuksesta ei arvioida aiheutuvan meluhaittaa. Rakennettava lietesäiliö
on avonainen. Kuorettumisen johdosta aiheutuvat hajuhaitat arvioidaan olevan ajoittaisia ja rajoittuvan lähialueelle.
Suhteellisen lähellä tuotantorakennusta ja peltoja sijaitsee Sonkajärven kunnan ylläpitämä Komulan yleinen uimaranta. Komula on toinen kunnan ylläpitämästä kahdesta uimarannasta. Uimaranta on terveysvalvonnan säännöllisen valvonnan piirissä ja rannalta otetaan
vuosittain kolme vesinäytettä uimakauden aikana. Näytteenoton
perusteella uimaveden mikrobiologinen laatu on ollut hyvä, eivätkä
uimavedelle asetetut raja-arvot ole ylittyneet. Lupahakemuksen
tietojen perusteella ei ole nähtävissä, että uimavedelle aiheutuisi
toiminnasta riskejä.
Ympäristöterveysvalvonnalla ei ole ympäristölupahakemuksesta
huomautettavaa."
13.4 Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
13.5 Vastine
Hakijaa kuultiin kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunnon
johdosta. Hakija ei antanut vastinetta.
Valmistelijan päätösehdotus:
14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Mikko
Väisäselle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan
eläinsuojan toimintaan Sonkajärven kunnassa tilalla Niemi
(762-425-7-72). Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan lupahakemuksessa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupapäätöksessä annettuja lupamääräyksiä.
15. LUPAMÄÄRÄYKSET
Yleiset määräykset
15.1. Eläinsuojaan saa yhteensä sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmäärät: 67 lypsylehmää, 22 hiehoa, 11 6-12 kk ikäistä
vasikkaa ja 12 alle 6 kk ikäistä vasikkaa (noin 869 eläinyksikköä).
Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai
muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edellä mainittujen
eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia.
Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun
mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella
kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen
perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän
puitteissa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 52 §)
Lannan varastointi ja käsittely
15.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän varastointiin.
Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilaisuudessa on otettava huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät
sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää laidunkauden
tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan varastointitilavuudet
riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riittävän suurilla lantavarastoilla
varmistetaan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä viljelyn että
ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Hakijan
käytössä on riittävästi lannan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi, kun
suunnitellut uudet liete- ja kuivalantala rakennetaan.(YSL 7-8,
16–17, 52 §, VNA 1250/2014 5 §)
15.3. Eläinsuojien rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee ylläpitää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat
nesteet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lietealtaat
ja kuivalantala on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan
tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä.
Tilan lietealtaiden ja kuivalantalan edustoille on muutostöiden yhteydessä tehtävä kuormauslaatta.
Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kuljetus asiamukaisin laittein sekä määräys kuivalantalan ja liete lantalan rakenteista estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosittaisilla
tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot
havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Valtioneuvoston
asetuksen 1250/2014 7 §:n 5 momentissa säädettyä kuormausalustan tiivispohjaisuuden vaatimusta sovelletaan asetuksen 15 § mukaan 1.1.2016 alkaen. (YSL 7-8, 16–17, 52 §, NaapL 17–18 §, JäteL
13 §, VNA 1250/2014 5, 7 §)
Lannan käyttö
15.4. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla.
Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan
ravinnesisältöön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa
peltoa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mukaiselle eläinmäärällä vähintään 61,36 ha. Lannan levitysajankohtaa
valittaessa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naa-
purustolle aiheutuva hajuhaitta.
Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille
on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 -100 m levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla.
Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun
muassa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa
myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa (12–24 kk) kohden, yksi ha 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden
ja yksi ha 11 alle 6 kk ikäistä vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan
määrittelyn perustana on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä
ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antama
ohje 29.6.2009. Hakijalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja
lannan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on
tarpeen mahdollisesti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi.
Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mukaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja
maalajista riippuen vähintään 30 - 100 metrin levyinen suojavyöhyke
käsittelemättä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen 29.6.2009 mukaan
eläinten laiduntamisessa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää
tapauskohtaisesti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nitraattiasetuksen suosittelemat 30–100 metriä. (YSL 6-8, 14, 16–17, 52, 58, 62 §,
NaapL 17–18 §, JäteL 13 §, VNA 1250/2014 10 §)
Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely
15.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai
maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan
haittaa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta
pyöröpaaleista mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maaperään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen.
Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tiivispohjaisella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön
eikä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on
otettava huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä lämpimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläinjät-
teeseen.
Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien
pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset.
Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsittelystä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläinjätteiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16–17, 52 §, JäteL 12
ja 13 §, NaapL 17 §, VNA 1250/2014 7 §, Sonkajärven kunnan jätehuoltomääräykset 2005)
15.6. Polttonestesäiliö tulee olla sijoitettuna tiivispohjaiselle alustalle
sekä koneiden tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset
säiliön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla varustettuna laponestolla, tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliön kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa
huollettava. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta
polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen.
Polttonestesäiliön sijoitus- ja tankkauspaikka tulee saattaa tämän
määräyksen mukaiseksi 30.9.2016 mennessä.
Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen
kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus
pienentää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää
öljyvuotoriskiä. (YSL 16–17, 52 §)
Jätehuolto
15.7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa
jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai
niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa
vaarallisen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Sonkajärven kunnan jätehuoltomääräyksiä.
Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen ta-
voite, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 §:n mukaiset yleiset velvollisuudet noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 §:n mukaiset
selvilläolovelvollisuudet sekä jätelain 13 §:n mukaiset jätehuollon
huolehtimisvelvollisuudet. Jätelain 6 §:n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat
jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puujäte)
voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Poltettava
puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pintakäsitellyssä
puussa. (YSL 52, 58 §, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17 §, Sonkajärven kunnan jätehuoltomääräykset 2005)
Paras käyttökelpoinen tekniikka
15.8. Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan
käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin
soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.
Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja
sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä.
(YSL 6-8, 52 §, YSA 15 § )
Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi
15.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huolloista ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet.
Öljynerotuskaivon tarkastuksista ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja
tyhjennysten ajankohdat.
Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat:
- Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä
- Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat
- Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat
- Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet
Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saatavilla. Tarvittavat tiedot on pyynnöstä raportoitava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava kunnan ympäristölupaviranomaiselle. Myös toiminnan lopet-
tamisesta on ilmoitettava.
Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole sitoutunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Ilmoitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa.
Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja rakenteiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi.
Määräykset kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen
lupamääräysten valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170 §, JäteL 12,
118–122 § )
16. RATKAISUN PERUSTELUT
16.1 Lupaharkinnan perusteet
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja
noudatetaan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain
ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
16.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut
Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa kotieläintalouden harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen
kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan
levitykseen käytettävät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta
tärkeälle pohjavesialueelle. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet
asutukseen ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle.
Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan
laatu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa,
maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän
muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua
kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa.
17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN
Muistutuksia ei jätetty.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuodut
seikat on huomioitu lupamääräyksissä ja luvan myöntämisen yleisissä perusteluissa.
18. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 29, 87 §)
19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 §)
20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen (1.9.2015).
Tämä päätös on lainvoimainen 2.10.2015, jos päätökseen ei haeta
muutosta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.
21. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-8, 14, 16–17, 27, 29, 44,
52, 58, 62, 70–71, 85, 87, 94, 170, liite 1 §
Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2, 15 §
Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 118 - 122 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 §
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin
olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014)
Lisäksi on otettu huomioon Sonkajärven kunnanympäristönsuojelumääräykset 2012, Sonkajärven kunnan jätehuoltomääräykset 2005,
maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, 7.1.2001) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009.
Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.
22. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Koska hakemus on tullut vireille 26.5.2015, luvan saajalta peritään
eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä 1 500 euroa
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen 26.11.2013 § 214
hyväksymän taksan mukaisesti. Kuulutuskustannukset peritään
todellisten kulujen perusteella.
23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
23.1 Päätös
Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätös on toimitettava hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä
valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Päätös toimitetaan seuraaville:
- Mikko Väisänen
- Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat–vastuualue
- Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja
kulttuuri –vastuualue
- Sonkajärven kunnanhallitus
- Sonkajärven kunnan rakennusvalvontaviranomainen
- Ympäristönsuojelun tehtäväalue/Iisalmen toimipiste
23.2. Tieto päätöksestä
Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen
asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:
- Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta
23.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä
Päätös julkaistaan Sonkajärven kunnan ilmoitustaululla. Kuulutus julkaistaan Miilu –lehdessä.
24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ
Päätös annetaan julkipanon jälkeen.
Julkipanopäivä on 31.8.2015
Päätöksen antopäivä on 1.9.2015
25. MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Lupapäätös annetaan Sonkajärven kunnan ilmoitus-
taululle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano),
jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (1.10.2015 mennessä). Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristöjohtajan päätösehdotus:
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Mikko
Väisäselle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan
eläinsuojan toimintaan Sonkajärven kunnassa tilalla Niemi
(762-425-7-72) valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.
Päätös:
Päätösehdotus hyväksyttiin.