ympäristölupahakemus - Kuittilan osakaskunta

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A
KUITTILAN OSAKASKUNTA
KUITTILANKOSKEN KALATIE
Hakemussuunnitelma vesilain mukaista lupahakemusta varten
P21941
ENNAKKOKOPIO 16.12.2013
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
16.12.2013
P21941
Hakemussuunnitelma
ENNAKKOKOPIO 16.12.2013
Sisällysluettelo
1
TIIVISTELMÄ ................................................................................................................... 1
2
KOHTEEN KUVAUS ........................................................................................................... 2
3
4
5
2.1
Sijainti ................................................................................................................... 2
2.2
Maa- ja vesialueiden omistussuhteet .......................................................................... 2
2.3
Kaavoitus ja maankäyttö .......................................................................................... 2
2.4
Nykyiset rakenteet ................................................................................................... 3
2.5
Natura 2000 -verkoston alueet, luonnonsuojelu- ja pohjavesialueet ............................... 5
VESISTÖSELOSTUS .......................................................................................................... 6
3.1
Vesistön ja valuma-alueen kuvaus ............................................................................. 6
3.2
Hydrologiset tiedot................................................................................................... 7
3.3
Vesistön tila ............................................................................................................ 8
3.4
Pohjaolosuhteet ....................................................................................................... 8
3.5
Kalasto ................................................................................................................... 8
3.6
Kasvillisuus ja eläimistö ............................................................................................ 8
HANKESUUNNITELMA ....................................................................................................... 9
4.1
Pohjapato ............................................................................................................... 9
4.2
Kalatien luonnonmukainen osuus ............................................................................. 11
4.3
Muutokset nykyisissä rakenteissa ............................................................................ 12
4.4
Toteuttamisaikataulu ja kustannusarvio .................................................................... 13
4.5
Osallistuminen ja tiedottaminen .............................................................................. 13
HANKKEEN VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN .................................................. 13
5.1
Ympäristö ja vedenlaatu ......................................................................................... 13
5.2
Vedenkorkeudet ja virtaamat .................................................................................. 13
5.3
Uitto ja vesiliikenne................................................................................................ 13
5.4
Patoturvallisuus ..................................................................................................... 14
5.5
Kalasto ja kalastus ................................................................................................. 14
5.6
Virkistyskäyttö ...................................................................................................... 14
5.7
Nykyiset rantarakenteet ja laitteet ........................................................................... 14
5.8
Vesienhoitosuunnitelma .......................................................................................... 14
5.9
Luonnoltaan arvokkaat lähialueet ............................................................................ 15
5.10 Muut vaikutukset ................................................................................................... 15
5.11 Hankkeen ja sen vaikutusten tarkkailu ..................................................................... 15
6
HANKKEESTA SAATAVA HYÖTY ........................................................................................ 15
7
OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET....................................................................................... 15
Liitteet
Liite 1.1
Liite 1.2
Liite 2.1
Liite 2.2
Liite 3.1
Liite 3.2
1908
Pääpiirustus; pohja, piir. nro -320, rakennesuunnitelma, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pituusleikkaus B-B; piir. nro -321, rakennesuunnitelma, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Maa- ja vesialueiden omistussuhteet
Yhteisen vesialueen osakaskunnan osakasluettelo, kiinteistörekisteriote 13.12.2013
Hämeen läänin virkaatekevän Maaherran päätös pvm. 27.8.1920, N.o 3262 Usp. 79/88. 19
Hämeenlinnan virkaatoimittavan Kuvernöörin päätös pvm. 23.10.1911, No 1829 K. 12/27
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Helsinki / M. Stening
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
Satamat ja vesiväylät
1 (16)
P21941
KUITTILAN OSAKASKUNTA
KUITTILANKOSKEN KALATIE
VESILAIN MUKAINEN HAKEMUSSUUNNITELMA
1
TIIVISTELMÄ
Kuittilankosken kalatien rakentaminen on osa hanketta, jonka tarkoituksena
on mahdollistaa kalan kulku Haapajärven ja Renkajärven välillä.
Renkajoessa on nykyisellään yhteensä 7 patoa, joista neljä on jo
kunnostettu aikaisemmin tai ollaan kunnostamassa lähiaikoina. Tässä
hankkeessa on Kuittilankosken lisäksi tarkoitus rakentaa kalatiet myös
Vahteristonkoskeen ja Hiittankoskeen, joiden osalta haetaan vesilain
mukaista lupaa erikseen.
Suunniteltu kalatie koostuu pohjapadosta ja luonnonmukaisesta osuudesta.
Pohjapato rakennetaan nykyisen betonirakenteisen padon ylävirran puolelle
ja luonnonmukainen osuus nykyisen padon alavirran puolelle. Jatkossa
Kuittilankosken padon yläpuolisen vesistön vedenkorkeudet määräytyvät
pohjapadon harjan korkeuden perusteella. Pohjapato on suunniteltu siten,
että vesistön keskivedenkorkeus pysyy ennallaan ja pohjapato on
kokonaisuudessaan keskivedenpinnan alapuolella.
Pohjapadolla, kivikynnyksillä ja niiden välisillä altailla saadaan koskeen
riittävän loiva porrastus, joka mahdollistaa kalojen nousun nykyisen padon
juoksutusaukkojen
kautta.
Kalatien
altaiden
pohjille
toteutetaan
kutusoraikkoja kosken poikastuotannon lisäämiseksi.
Nykyinen pato on tarkoitus säilyttää. Padon nykyinen puinen kansirakenne
puretaan. Kävelysiltana toimiva puinen kansirakenne korvataan noin 25 m
päähän
padosta
alavirtaan
toteutettavalla
puisella
kävelysillalla.
Säännöstelyyn käytettävät setit poistetaan käytöstä.
Kalatiehen ja nykyisen padon kunnostukseen liittyvät rakennustyöt on
lähtökohtaisesti tarkoitus toteuttaa vuosina 2014 ja 2015.
Hankkeella on merkittävä alueen kalataloudellista arvoa edistävä vaikutus ja
sillä on siten positiivisia vaikutuksia sekä Renkajoen että Renkajärven
ekologiseen tilaan. Hanke vähentää myös nykyisen padon hoitotarvetta ja
hanke nostaa välillisesti myös koko vesistöalueen rantakiinteistöjen arvoa.
Hankkeella ei ole vesistön ja sen ympäristön kannalta
vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu korvattavia haittoja.
negatiivisia
Kuittilankosken padon omistava Kuittilan osakaskunta hakee Etelä-Suomen
aluehallintovirastolta lupaa Kuittilankosken kalatien toteuttamiseen liittyvien
toimenpiteiden suorittamiselle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
2
KOHTEEN KUVAUS
2.1
Sijainti
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
2 (16)
P21941
Kuittilankoski sijaitsee Renkajoen varrella noin 15 km Hämeenlinnan
keskustasta lounaaseen. Rengon taajaman keskusta sijaitsee kohteesta noin
1 km kaakkoon. Renkajoki koostuu useasta toisiinsa yhteydessä olevasta
lammesta, joiden välillä on kapeita joki- ja koskiosuuksia.
Kuittilankoski ympäristöineen on nykyisellään osa Hämeenlinnan kaupunkia.
Kuittilankosken yläpäässä on patorakenne, jonka yläjuoksun puolella on
Ylijärvi. Kuittilankosken alajuoksun päädyssä on Alijärvi.
Kuittilankoski
Kuva 1. Kuittilankosken padon sijainti (Maanmittauslaitos 2013).
2.2
Maa- ja vesialueiden omistussuhteet
Toimenpidealue sijoittuu yhteiselle vesi-alueelle. Vesialuetta ympäröivät
rannat ovat osakaskunnan sekä yksityisten omistuksessa. Maa- ja
vesialueiden omistus on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 2.1.
2.3
Kaavoitus ja maankäyttö
Kuittilankoski sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella. Alueelle on laadittu
vanhan rakennuslain mukaan vahvistettu yleiskaava, jossa padon luoteispohjoispuolinen ympäristö on määritelty maa- ja metsätalousvaltaiseksi
alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU, Kuva 2). Padon
kaakkois-eteläpuolinen alue on virkistysaluetta (V).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
3 (16)
P21941
Kuittilankoski
Kuva 2. Ote alueen yleiskaavasta (Hämeenlinnan kaupunki).
Kuittilankoski
sijaitsee
pvm.
28.9.2006
vahvistetun
Hämeen
maakuntakaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (MU).
Alueen läheltä kulkee ulkoilureitti. Alueen lähellä on kyläalue tai kylämäisen
asutuksen alue (AT).
Kuittilankoski
Kuva 3. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta (Hämeen liitto).
2.4
Nykyiset rakenteet
Teräsbetonirakenteinen pato sijaitsee Ylijärven kaakkoispäädyssä. Pato
sijaitsee yhteisellä vesialueella ja se tukeutuu päädyistään hakijan
(osakaskunnan) omistamaan maa-alueeseen.
Kuittilankosken nykyinen pato on rakennettu 1920-luvun alkupuolella.
Kuittilankosken leveys on mittaustavasta riippuen noin 11-18 m ja
patorakenteen kokonaispituus on yhteensä melkein 30 m.
Nykyinen pato on laillistettu Hämeen läänin virkaatekevän Maaherran pvm.
27.8.1920 antamalla päätöksellä N.o 3262 Usp. 79/88. 19 (ks. liite 3.1).
Päätös korvasi aikaisemman puoli metriä matalamman padon rakentamista
koskevan Hämeenlinnan virkaatoimittavan Kuvernöörin pvm. 23.10.1911
antaman päätöksen No 1829 K. 12/27 1908 (ks. liite 3.2). Vuonna 1920
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
4 (16)
P21941
myönnetyn luvan hakijoina toimivat maanvilelijät Kustaa Palavainen, Erik
Pyylä ja Vihtori Lemola.
Nykyisen padon rakentamisen yhteydessä on purettu paikalla aikaisemmin
sijainnut patorakenne.1 Kuittilankoskessa sijaitsi aikaisemman padon
yhteydessä pärehöylä, joka purettiin nykyisen padon rakentamisen
yhteydessä. Nykyisen padon yhteydessä on lisäksi ollut mylly ruuhineen.
Myllyn sammaloituneet teräsbetoniset perustukset sijaitsevat noin 20 m
padosta alavirtaan Kuittilankosken eteläisellä rannalla ja osin myös
koskessa. Paikalla sijainnut uittoruuhi ja uittopollari on purettu uittosäännön
kumoamisen yhteydessä.
Padossa on nykyisellään kolme varsinaista juoksutusaukkoa, joista kaksi
sijaitsee
padon
keskivaiheilla
ja
yksi
padon
pohjoispäädyssä.
Juoksutusaukkojen välisiä osuuksia on betonirakenteiden kunnosta päätellen
ilmeisesti korotettu myöhemmin, mahdollisesti 1960-luvun loppupuolella
ja/tai 1980-luvun puolivälissä. Kuittilan padon juoksutus- ja tulva-aukkojen
nimet on esitetty jo kumotun uittosäännön laatimisen yhteydessä (ks. Kuva
4)2.
Nk. saharuuhen juoksutusaukko
Vasen tulva-aukko
(ilmeisesti korotettu)
Entisen uittoruuhen aukko
Entisen pärehöylän aukko
(ilmeisesti korotettu)
Oikea tulva-aukko
(ilmeisesti korotettu)
Entisen myllyruuhen aukko
Kuva 4. Kuittilankosken nykyinen teräsbetonirakenteinen pato Ylijärveltä padon
eteläpuolelta kuvattuna. Nykyisin käytössä olevat juoksutusaukot ovat kuvan
mukaiset nk. saharuuhen aukko, entisen uittoruuhen aukko ja entisen myllyruuhen
aukko (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, pvm. 11.8.2013).
Käytössä olevat juoksutusaukot ovat nk. saharuuhen aukko, uittoruuhen
aukko ja myllyruuhen aukko. Saharuuhen aukko on noin 2,65 m leveä
kynnyskorkeudella N2000 +105,80 m, uittoruuhen aukko on noin 1,6 m leveä
kynnyskorkeudella N2000 +105,90 m ja myllyruuhen aukko on noin 2,6 m
leveä kynnyskorkeudella N2000 +105,70 m. Juoksutusaukoissa on
nykyisellään puurakenteiset patoluukut.
1
Hämeenlinnan virkaatoimittavan Kuvernöörin päätös No 1829 K. 12/27 1908, pvm. 23.10.1911, ks. liite 3.2
Vanajanvesistön sivuväylien kuntoonpanosuunnitelma ja uittosääntö, vahvistettu pvm. 30.7.1947, Uittosääntöjä
Hämmeen lääni N:o 61
2
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
5 (16)
P21941
Kuva 5. Kuittilankosken padon ns. uittoruuhen aukon patoluukku. Nk. saharuuhen ja
myllyruuhen juoksutusaukkojen patoluukut ovat rakenteiltaan vastaavat (FCG
Suunnittelu ja tekniikka Oy, pvm. 11.8.2013).
Padon teräsbetonirakenteiden päälle on tehty puukantinen kävelytaso (Kuva
6). Huonokuntoinen puinen kansirakenne toimii nykyisellään kävelysiltana.
Kuva 6. Padon teräsbetonirakenteiden päällä on puurakenteinen kansitaso. Kuvassa
oikealla ns. uittoruuhen juoksutusaukko ja vasemmalla ns. myllyruuhen
juoksutusaukko (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, pvm. 11.8.2013).
2.5
Natura 2000 -verkoston alueet, luonnonsuojelu- ja pohjavesialueet
Toimenpidealueen
luonnonsuojelualueita
välittömässä
tai
Natura
läheisyydessä
2000 -verkoston
ei
sijaitse
alueita. Lähin
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
6 (16)
P21941
luonnonsuojelualue on noin 1,6 km toimenpidealueen pohjoispuolella Kolun
tilan lähellä sijaitseva luonnonsuojelualue. Toimenpidealue sijaitsee
luonnonsuojeluohjelma-alueella.
Toimenpidealue
sijaitsee
kokonaisuudessaan
Rengon
I-luokan
pohjavesialueella (Kuva 7). Renkajoessa ei ole koskiensuojelualueita tai
arvokkaita kallioalueita.
Onkilammin ja Tunturilammin Natura 2000verkoston alue
SeitsemänlamminsuonKorpilamminsuon Natura
2000-verkoston alue
Korkeilan Naturaja luonnonsuojelualue
Rengon Iluokan pohjavesialue
Luonnonsuojelualue
Luonnonsuojeluohjelma-alue
Luonnonsuojelualue
Kuittilankoski
Kuva 7. Renkajoen pohjoisosan ympäristössä sijaitsevat Natura 2000-verkoston
alueet,
luonnonsuojelualueet
ja
pohjavesialueet
(OIVA
ympäristöja
paikkatietopalvelu, valtion ympäristöhallinnon virastot, pvm. 1.10.2013).
3
VESISTÖSELOSTUS
3.1
Vesistön ja valuma-alueen kuvaus
Renkajoki saa alkunsa Renkajärvestä (N2000 +122,2), josta se virtaa
Onkilammen (N2000 +122,1), Tunturilammen (N2000 +121,6), Tuomiston
(N2000 +118,5), Vahteriston, Tammilammen, Myllyjärven (N2000 +106,1),
Ylijärven, Alijärven (N2000 +103,5) kautta Haapajärveen (N2000 +81,2)3.
Renkajoen uoma on hyvin vaihteleva ja mutkitteleva. Joen uoman leveys
vaihtelee kapeimmillaan muutamasta metristä useisiin kymmeniin metreihin.
Lampien kohdalla vesistön leveys on jopa satoja metrejä.
Haapajärvestä vesi laskee edelleen Hyvikkälänjokea pitkin Kernaalanjärveen
(N2000 +79,7), josta vesi laskee Hiidenjokea pitkin Vanajaveteen ja edelleen
Pyhäjärven, Kuloveden, Rautaveden ja Liekoveden kautta Kokemäenjokeen.
Kokemäenjoki purkaa Porin kohdalla Selkämereen.
Kuittilankoskelta
on
Renkajoen
uomaa
ja
lampiverkostoa
pitkin
Renkajärvelle matkaa yhteensä noin 10,5 km. Valuma-alueen laajuus on
Kuittilankosken kohdalla arviolta noin 90 km2 (Kuva 8, sivu 7). Pääosa
valuma-alueesta on metsä- ja suoaluetta, mutta myös peltoalueita esiintyy
etenkin Rengon taajaman läheisillä rannoilla ja Renkajärven Vuohiniemen
ympäristössä. Renkajärven eteläpuolella on turvetuotantoalue, jonka
kokonaislaajuus on noin 1,35 km2.
3
Esitetyt järvien ja lampien vedenpintojen korkeuslukemat ovat peräisin peruskartasta, johon korkeudet on merkitty N60 –
tasossa. Korkeudet on muunnettu N2000 – järjestelmään lisäämällä lukuihin niihin 27,4 cm (≈ 0,3 m).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
7 (16)
P21941
Kuittilankosken padon yläjuoksun puolella sijaitseva Ylijärvi-MyllyjärviMatokoski on noin 3 km pitkä Renkajoen osa, jonka leveys vaihtelee 10
metristä yli 300 metriin.
Kuittilankoski
Kuva 8. Renkajoen valuma-alueen rajaus (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu,
valtion ympäristöhallinnon virastot, pvm. 1.10.2013).
Padon alajuoksun puolinen koskiosuus on noin 33 m pitkä. Kuittilankoski
purkaa Alijärveen, jonka vedenpinta on noin 2,5 m Ylijärveä alempana.
Pudotuskorkeus on padon välittömässä läheisyydessä noin 1,5 m.
3.2
Hydrologiset tiedot
Renkajoen virtaamista ei ole saatavilla mittaustietoa. Renkajoen virtaamia
on arvioitu laskennallisesti Teuronjoen vertailuvirtaama-aseman (Q3501880)
mittaustietojen ja valuma-alueiden pinta-alojen suhteen perusteella.
Laskennallisesti arvioidut Renkajoen virtaamat ovat Kuittilan kohdalla
seuraavat:4
HQ
MHQ
MQ
MNQ
NQ
=
=
=
=
=
6,24
2,59
0,76
0,16
0,02
m3/s
m3/s
m3/s
m3/s
m3/s
Virtaamat ovat tyypillisesti pienimmillään syksyn-talven
suurimmillaan keväällä lumien sulamisen aikana.
aikana
ja
Ylijärven edellä mainittuja virtaamia vastaavat vedenkorkeuden laskennalliset ääri- ja keskiarvot ovat seuraavat:
HW
MHW
MW
MNW
NW
4
= N2000
=
=
=
=
+106,43
+106,27
+106,15
+106,09
+106,02
Mitoitusvirtaamalaskelmat, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, v. 13.8.2013
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
8 (16)
P21941
Alueen järville muodostuu jääpeite arviolta keskimäärin noin 8.12 ja jääpeite
lähtee arviolta noin 26.4.5
3.3
Vesistön tila
Renkajoen on luokiteltu keskisuureksi kangasmaiden joeksi ja sen
ekologinen tila on hyvä (Kuva 96). Renkajärven tila olisi ilman vaellusesteitä
luokiteltu erinomaiseksi. Renkajoen on arvioitu olevan yksi pahiten
esteellisyydestä kärsivistä joista Hämeen alueella. Renkajoki hydrologismorfologinen muuttuneisuus (HyMo) on luokiteltu alimpaan luokkaan eli
huonoksi7.
Renkajoki
Kuva 9. Renkajoen ekologinen tila (ote vesienhoitosuunnitelmasta, ks. alaviite 6).
3.4
Pohjaolosuhteet
Toimenpidealueella ei ole tehty pohjatutkimuksia. Kosken ympäristössä on
paljon erikokoisia kiviä. Maaperästä tai kallion tasoista ei ole tietoa.
3.5
Kalasto
Renkajoessa on alueelle tavanomainen kalasto. Koekalastuksissa on tavattu
taimenen lisääntymisalueita, mutta taimen ei nykyisten patojen takia pääse
vaeltamaan ja kasvamaan suureksi. Luonnonvaraisten taimenien lisäksi
Renkajokeen on istutettu 3-vuotisia 30–35 cm pitkiä taimenia.
Kuittilankoskessa noin 15 m matkalta padon alapuolelta tehdyissä
koekalastuksissa saatiin Särkeä, Kivisimppua, Salakkaa ja Madetta.
Kuittilankoskessa on nykyisellään kutusoraikkoja, mutta koekalastusraportin
mukaan ko. sorakoiden lukumäärää voisi lisätä. Alijärven suistossa
suoritetussa koekalastuksessa tavattiin kivisimppua, madetta, särkeä ja
kivennuoliaista. Koekalastusraportissa on todettu että Alijärven suistosta
saattaa tavoittaa myös taimenta.8 Kuittilankoski on rauhoitettu kalastuksen
osalta (ks. kohta 5.5).
3.6
Kasvillisuus ja eläimistö
Kuittilankosken padon ympäristössä on tiheähköä rantakasvillisuutta. Rantaalueita dominoivat koivu ja haapa. Kosken ympäristössä kasvaa myös mm.
pihlajaa, saniaisia ja sammalia. Rengon alueella esiintyy joitain uhanalaisia
tai erittäin uhanalaisia kasvilajeja. Renkajoen nykyisten patojen
ympäristössä ei tiettävästi esiinny uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia kasvitai eläinlajeja.9
5
Keskiarvo Näsijärven ja Tuusulanjärven jäätymis- ja jäänlähdön ajankohdista vuosina 1991–2010, Hydrologinen vuosikirja
8/2012 2006-2010, Suomen ympäristökeskus 2012
6
Kokemäen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, KokemäenjoenSaaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue, 2009
7
Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015, Hämeen ELY-keskus, pvm. 31.5.2010
8
Lankisch, N.: Renkajoen koekalastukset, Hämeen maaseutuelinkeinopiiri, Kalatalouden vastuualue, 1996
9
Jutila, H., Harju, H.: Rengon luonto-opas, ympäristöosaston julkaisuja 26 2004
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
4
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
9 (16)
P21941
HANKESUUNNITELMA
Kuittilankosken nykyisen patorakenteen yhteyteen on tarkoitus rakentaa
kalatie, joka koostuu pohjapadosta ja kalatien luonnonmukaisesta osuudesta.
Pohjapadon ja kalatien luonnonmukaisen osuuden rakentamisella sekä
nykyisen padon säännöstelysettien poistamisella saadaan aikaiseksi kalojen
nousun
mahdollistava
riittävän
loiva
kosken
porrastus.
Kalatien
kokonaispituus pohjapadon ja alimman kivikynnyksen välillä on noin 35 m ja
kokonaispudotuskorkeus on noin 2,5 m.
Kalatiestä on laadittu rakennesuunnitelma10, joka perustuu viimeaikaisimpiin
kalateiden suunnittelua koskeviin ohjeistuksiin.
4.1
Pohjapato
Pohjapato on tarkoitus toteuttaa Ylijärveen Kuittilankosken nykyisen padon
yläjuoksun puolelle. Pohjapato muodostaa kaaren, jonka reunojen harjan
tasot ovat noin tasossa N2000 +106,10 m. Virtausaukkojen edustalle esitetyt
alivirtausuomien kynnysten tasot ovat N2000 +105,95 m ja N2000 +106,05 m.
Pato on kokonaan keskivedenpinnan alapuolella. Pohjapadon tiivistesydänosa
toteutetaan kerroksittain tiivistettävästä moreenista. Moreenisydämen päälle
levitetään suodatinkangas ja verhous tehdään luonnonkivistä.
Pohjapato
Kuva 10. Pohjapadon suunnitellut korkotasot ja sijainti suhteessa nykyiseen
patorakenteeseen (otteet rakennesuunnitelmapiirustuksista nro -320 ja -321, ks. liite
1).
10
Renkajoen kalateiden suunnittelu, Hiittankoski, rakennesuunnitelma, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2013
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
10 (16)
P21941
Pohjapadon mitoituslaskelmat on tehty Suomen ympäristökeskuksen
kehittämällä PATO-ohjelmalla, joka laskee suorista osista koostuvan
patokynnyksen
purkautumisen.
Purkautumista
käsitellään
vapaana
ylisyöksynä, johon tarvittaessa voidaan ottaa mukaan alaveden padottava
vaikutus.
Purkautuminen vaakasuoralle kynnyksen osalle on laskettu Polenin kaavalla:
Q = 2 3 µ b 2 g H0
3
2
ja vinolle kynnyksen osalle kaavalla:
(
Q = 4 15 µ tan α 2 g H1 2 − H2
5
5
2
)
, missä
µ = purkautumiskerroin (laskelmissa käytetty arvo 0,5)
b = vaakasuoran osan kynnyksen leveys (m)
g = maan vetovoiman kiihtyvyys
H = painekorkeus (m)
Q = virtaama (m3/s)
Kaavojen tekijät on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 11).
H2
H0
H1
α
b
Kuva 11. Esitys purkautumiskaavoissa esiintyvistä termeistä.
Alaveden padottava vaikutus on otettu huomioon kertoimella K:
n
 H
 
K = 1 −  a H  
y
 

0.385
, missä
Hy = yläveden painekorkeus (m)
Ha = alaveden painekorkeus (m)
n = painekorkeuden eksponentti virtaamaa laskettaessa
Kaavan tekijät on esitetty alla olevassa kuvassa.
Hy
Ha
Kuva 12. Alavesi vaikuttaa purkautumiseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
11 (16)
P21941
Laskelmien virtaamina on käytetty kohdassa 3.2 esitettyjä Renkajoen
arvioituja virtaamia. Laskennalliset vedenkorkeudet ovat pohjapadon harjan
kohdalla seuraavat (Taulukko 1).
Taulukko 1. PATO-ohjelmalla lasketut vedenkorkeudet pohjapadon kohdalla.
Tuleva vedenkorkeus
N2000 + [m]
Vesisyvyys harjan
alimmalla kohdalla [cm]
Virtaamatilanne
Virtaama
[m3/s]
NQ
0,02
106,02
7
MNQ
0,16
106,09
14
MQ
0,76
106,16
21
MHQ
2,59
106,27
32
HQ1/20
4,92
106,38
43
HQ
6,24
106,43
48
Kuittilankosken pohjapadon laskennallinen purkautumiskäyrä on esitetty
kuvassa 13.
Kuva 13. Ylijärven vedenkorkeudesta
laskennallinen purkautumiskäyrä.
riippuva
Kuittilankosken
pohjapadon
Nykyisen teräsbetonisen padon kohdalla vedenpinta laskee
pohjapadon rakentamisen ja settien purkamisen seurauksena.
4.2
hieman
Kalatien luonnonmukainen osuus
Kalatien luonnonmukainen osuus toteutetaan nykyisen patorakenteen
alapuolelle. Luonnonmukainen osuus muodostuu kivikynnyksistä ja niiden
välisistä altaista (Kuva 14).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
12 (16)
P21941
Kivikynnyksiä
Kuva 14. Kalatie koostuu nykyisen padon alapuolisista moreenitäytöistä sekä
kivikynnyksistä (otteet rakennesuunnitelmapiirustuksista nro -320 ja -321, ks. liite
1).
Altaiden pituudet ovat noin 2-5 metriä ja leveydet 2-10 metriä. Altaiden
välisten kivikynnysten korkeusero on noin 15–20 cm ja jokaisessa
kivikynnyksessä on noin 0,6 m leveä alivirtaama-aukko. Kivikynnyksiä on 11
kpl.
Kivikynnyksillä
on
moreenisydän,
jonka
päälle
levitetään
suodatinkangas.
Kynnykset
verhoillaan
erikokoisilla
luonnonkivillä.
Verhoukseen pyritään käyttämään kohteessa valmiiksi olevia luonnonkiviä.
Kivet juntataan toisiinsa esim. kaivinkoneen kauhalla. Suurimmat kivet
ankkuroidaan toisiinsa harjaterästapeilla. Lopuksi verhoukseen jääneet raot
täytetään soralla tai moreenilla vesihuuhdonnalla. Alin suunnitelman
mukainen kivikynnys sijaitsee Alijärven rantaviivan kohdalla noin 33 m
alavirtaan nykyisestä padosta.
Kalatien altaiden pohjille asennetaan luonnonkivien lomaan kutusoraikkoja
sorasta (#16 - 32 mm, tmin = 200 mm). Suurimpiin altaisiin asennetaan
muutamia yksittäisiä suuria luonnonkiviä tmin = 800 mm.
4.3
Muutokset nykyisissä rakenteissa
Nykyinen puurakenteinen kansi puretaan. Korvaava puurakenteinen
kävelysilta toteutetaan myöhemmin myllyn perustusten ja Alijärven väliin.
Sillan ohjeellinen sijainti on esitetty liitteissä 1 ja 2.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
Patoluukkujen
urat
helpottamiseksi.
4.4
säilytetään
13 (16)
P21941
mahdollisten
huoltotoimenpiteiden
Toteuttamisaikataulu ja kustannusarvio
Kalatien toteutus ajoittuu lähtökohtaisesti vuosille 2014 ja 2015. Kalatien
alustava toteutuskustannus on arviolta noin 55 000 € (ALV 0 %).
4.5
Osallistuminen ja tiedottaminen
Hanke on esitelty yleisölle pvm. 25.10.2013 Kuittilankosken padolla
järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Hämeen ELY-keskuksen ja FCG Suunnittelu
ja tekniikka Oy:n edustajat esittelivät hankkeen ja vastasivat yleisön
kysymyksiin. Tilaisuus järjestettiin Hämeen ELY-keskuksen ja Kuittilan
osakaskunnan toimesta.
Kuittilankosken eteläpuolella olevan kiinteistön omistaja esitti pohjapadon
sijoittamista nykyisen teräsbetonipadon alajuoksun puolelle. Museoviraston
kannanotossa pvm. 7.11.2013 pohjapato aiheuttaisi alavirran puolelle
sijoitettuna liikaa muutoksia maisemassa.
5
HANKKEEN VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN
5.1
Ympäristö ja vedenlaatu
Hankkeella ei ole nykytilaan verrattuna vedenlaatua heikentävää vaikutusta.
Hankkeella ei ole ennalta arvattavissa olevia vaikutuksia alueen pohjaveden
tilaan tai laatuun.
5.2
Vedenkorkeudet ja virtaamat
Hankkeesta
ei
aiheudu
muutoksia
Ylijärven
tai
keskivedenkorkeuksiin eikä se vaikuta Renkajoen virtaamiin.
Alijärven
Hankkeen
seurauksena
Kuittilankoski
loivenee
nykyisen
padon
läheisyydessä. Kivikynnysten rakentamisen myötä vedenkorkeus laskee
portaittain nykyisen padon alajuoksun puolisella osuudella.
Kuittilankosken aikaisemmin voimassa olleen mutta nykyisellään kumotun
uittosäännön mukaisten padotusvedenkorkeuksien järjestely on kuulunut
vesilaitospadon
omistajalle.11
Uittosäännön
mukaisen
säännöstelyn
keskivedenkorkeutta voidaan pitää nykyisenä padon yläpuolisen järven
vakiintuneena keskivedenkorkeutena (ks. kohta 5.3). Kalatien ja pohjapadon
rakentamisen myötä patojen säännöstelyyn käytetyt setit poistetaan
käytöstä, mutta settiurat on tarkoitus säilyttää jatkossakin mahdollisia
kunnossapitotöitä varten.
5.3
Uitto ja vesiliikenne
Renkajoessa on aikaisemmin harjoitettu uittoa. Vesistössä on aikaisemmin
ollut voimassa Keisarillisen Suomen Senaatin pvm. 10.2.1905 antama
metsätuotteiden lauttausta koskeva päätös. Lauttaussääntö korvattiin pvm.
30.7.1947
vahvistetulla
Vanajanvesistön
sivuväylien
kuntoonpanosuunnitelmalla ja uittosäännöllä, jossa on selostettu myös
Renkajoen säännöstelyä sekä osin patojen ja niihin liittyvien laitteiden
alkuperää.
Vanajanvesistön sivuväylien kuntoonpanosuunnitelma ja uittosääntö on
kumottu Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä pvm. 2.10.1980.
Päätöksessä määritettiin uittoruuhen omistajalle oikeus poistaa uittoruuhi
11
Vanajanvesistön sivuväylien kuntoonpanosuunnitelma ja uittosääntö, vahvistettu pvm. 30.7.1947, Uittosääntöjä
Hämmeen lääni N:o 61
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
14 (16)
P21941
omalla kustannuksellaan sekä velvoite uittokourun asianmukaisesta
hoitamisesta siinä tapauksessa, että omistaja haluaa säilyttää uittokourun.
Kuittilankoskessa sijainnut uittoruuhi on poistettu uittosäännön kumoamisen
yhteydessä. Päätöksessä ei ole suoraan otettu kantaa säännöstelyyn tai sen
mahdolliseen purkamiseen. Päätöksessä on kuitenkin todettu uittolaitteiden
purkamisen osalta että ”…työt tulee suorittaa siten, että vedenkorkeudet
eivät muutu haitallisesti ja että vältettävissä olevaa vahinkoa ja haittaa ei
muutenkaan synny”.
Renkajoessa ei matalien koskiosuuksien vuoksi ole vesiliikennettä sen eri
lampien välillä. Renkajoessa on uittokourujen myötä edelleen edellytykset
harjoittaa pienimuotoista uittoa. Hankkeella ei ole vaikutuksia uiton ja
vesiliikenteen osalta.
5.4
Patoturvallisuus
Pohjapato on suunniteltu nykyisen säilytettävän padon yläjuoksun puolelle.
Pohjapadon vaurioituessa nykyinen patorakenne toimisi edelleen esteenä
veden liialliselle purkautumiselle. Padon yläpuolisen altaan (Ylijärvi) pintaala on yhteensä noin 32 ha. Padon alapuolisen jokiuoman ympäristössä ei
ole lähellä vedenpintaa olevaa asutusta tai mökkejä. Hanke ei aiheuta
vaaraa padon alajuoksun puolisille silloille.
Kuittilankosken pato ei ole luokiteltu patoturvallisuuslain (11 §) mukaiseen
luokkaan. Pohjapadon sortumatilanteenkaan ei katsota aiheuttavan
vahingonvaaraa nykytilanteeseen verrattuna.
5.5
Kalasto ja kalastus
Hankkeen pääasiallinen tarkoitus on mahdollistaa kalan nousu Haapajärven
ja Renkajärven välillä. Hankkeen seurauksena mm. taimen pääsee
vaeltamaan ja siten kasvamaan nykyistä suuremmaksi. Hankkeen kalaston
kannalta myönteisten vaikutusten arvioidaan ulottuvan laajalle alueelle
Renkajoessa ja sen lähistön järvissä.
Renkajoessa
harjoitettava
kalastus
on
lähinnä
pienimuotoista
virkistyskalastusta. Renkajoen ylä- ja keskiosan virtapaikat on ELYkeskuksen toimesta määritetty lohi- ja siikapitoisiksi, mikä tarkoittaa että
koskissa ei saa kalastaa jokamiehenoikeuden tai läänikohtaisella
viehekalastusmaksun perusteella, vaan asia on osakaskunnan ja padon
omistajan päätettävissä.
5.6
Virkistyskäyttö
Hankkeella ei ole alueiden virkistyskäyttöä heikentäviä vaikutuksia.
5.7
Nykyiset rantarakenteet ja laitteet
Hankkeella ei ole muita kuin kohdassa 4 esitettyjä vaikutuksia nykyisiin
rantarakenteisiin ja laitteisiin.
5.8
Vesienhoitosuunnitelma
Valtioneuvosto on 10.12.2009 yleisistunnossa hyväksynyt vesienhoidon ja
merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004, muutos 272/2011)
edellyttämät alueelliset vesienhoitosuunnitelmat. Hakemussuunnitelman käsittämä
alue
kuuluu
Kokemäenjoen–Selkämeren-Saaristomeren
vesienhoitoalueeseen
(VHA
3).
Hankealue
sijaitsee
Renkajoen
pohjavesialueella.
Hakemussuunnitelmassa esitetyillä
vaikutuksia
vedenlaatuun
toimenpiteillä ei arvioida
eivätkä
toimenpiteet
olevan
ole
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
15 (16)
P21941
vesienhoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden vastaisia (vesilain 3
luvun 6 § 2 momentti).
5.9
Luonnoltaan arvokkaat lähialueet
Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin, Natura 2000-verkston
alueisiin tai muihin luonnoltaan arvokkaisiin alueisiin.
5.10
Muut vaikutukset
Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä muulle maankäytön järjestämiselle.
Hankkeesta ei voida ennakoida aiheutuvan luonnonsuojelulain (1096/1996)
vastaisia seurauksia.
5.11
Hankkeen ja sen vaikutusten tarkkailu
Rakennustoimenpiteiden
aikaisia
vaikutuksia
vesistöön
tarkkaillaan
silmämääräisesti töiden aikana. Toimenpiteet eivät hakijan näkemyksen
mukaan edellytä vesilain 3 luvun 11 §:n 2 momentin mukaista
tarkkailusuunnitelmaa. Jos työn aikana todetaan ennalta arvaamattomia
vaikutuksia vesiympäristön tilaan, niin ne pyritään selvittämään vesi- tai kalatalousviranomaisen kanssa erikseen sovittavan ohjelman mukaisesti.
6
HANKKEESTA SAATAVA HYÖTY
Kuittilankosken kalatien rakentaminen on osa kokonaisuutta, jossa on
tarkoitus rakentaa yhteensä 3 kalatietä. Vahteristonkoskelle ja Hiittankoskelle
toteutettavista kalateistä on laadittu erilliset hakemussuunnitelmat.
Hankkeella on merkittävä alueen kalastoa edistävä vaikutus ja sillä on siten
positiivisia vaikutuksia sekä Renkajoen että Renkajärven ekologiseen tilaan.
Hanke vaikuttaa välillisesti positiivisesti ranta-alueiden kiinteistöjen arvoon.
Kalatien rakentamisesta saatavaa hyötyä on vesilain 3 luvun 6 § 1 mom.
mukaisesti verrattu siitä aiheutuviin haittoihin seuraavassa luettelossa
esitetyn mukaisesti:
Hankkeen hyöty- / haittavertailu:
Hyödyt:
+ Hanke mahdollistaa kalan nousun Haapajärven ja Renkajärven välillä.
Hankkeella on positiivinen vaikutus vesistön ekologiseen tilaan.
+ Hankkeesta saadaan välillisesti
arvonnousun muodossa.
hyötyä
esim.
rantakiinteistöjen
+ Hanke vähentää nykyisen padon hoitotarvetta
Haitat:
- Näkökannasta riippuen pohjapatoa voidaan alivesitilanteessa pitää
lievänä maiseman esteettisyyteen vaikuttavana tekijänä.
7
OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET
Hakija hakee vesilain mukaista lupaa yleisen tarpeen vaatimalle hankkeelle,
josta koituu merkittävää hyötyä niin yksityisille kuin yleisille tahoille.
Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia vallitsevaan vedenkorkeus- ja
virtaamatilanteeseen. Hanke ei aiheuta nykytilaan verrattuna haitallisia
vaikutuksia alueen vesiympäristöön tai sen käyttöön. Hanke ei vaaranna
yleistä terveydentilaa, eikä aiheuta vahingollisia muutoksia ympäristön
luonnonsuhteisiin tai vesiluontoon ja sen toimintaan eikä huononna paik-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Satamat ja vesiväylät
16.12.2013 ENNAKKOKOPIO
HAKEMUSSUUNNITELMA
Kuittilan osakaskunta
Kuittilankosken kalatie
kakunnan asutus- ja elinkeino-oloja. Hankkeella
vaikutuksia sekä vesistön että sen käytön kannalta.
16 (16)
P21941
on
vain
myönteisiä
Hankkeen mukaiset rakennelmat sijoittuvat yhteiselle vesialueelle.
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia maa- ja vesialueiden omistajille tai
muille vesiympäristöön liittyvien etujen tai oikeuksien haltijoille.
Toimenpiteet sijoittuvat yleiskaavan mukaiselle vesialueelle ja ympäröivät
maa-alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta sekä virkistysaluetta.
Toimenpiteet sijoittuvat asemakaava-alueen ulkopuolelle. Hanke ei ole
ristiriidassa alueen kaavoitustilanteen kanssa tai vaikeuta kaavan laatimista
(VL 3:5).
Hanke ei ole luonnonsuojelulain, jätelain, maankäyttö- ja rakennuslain,
patoturvallisuuslain tai muinaismuistolain vastainen eikä ole ristiriidassa vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden kanssa (vesilain 1 luvun 2
§).
Hankkeeseen liittyvät toimenpiteet eivät hakijan näkemyksen mukaan
aiheuta korvattavaa vahinkoa kenellekään. Hakijan näkemyksen mukaan 3
luvun 4 §:n 1 momentin mukaiset luvan myöntämisen yleiset edellytykset
ovat voimassa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Markku Vähäkäkelä
suunnittelupäällikkö, ins. (AMK)
Mikael Stening
suunnitteluinsinööri, dipl.ins.