ympäristölupahakemus - Kuittilan osakaskunta
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A KUITTILAN OSAKASKUNTA KUITTILANKOSKEN KALATIE Hakemussuunnitelma vesilain mukaista lupahakemusta varten P21941 ENNAKKOKOPIO 16.12.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16.12.2013 P21941 Hakemussuunnitelma ENNAKKOKOPIO 16.12.2013 Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ ................................................................................................................... 1 2 KOHTEEN KUVAUS ........................................................................................................... 2 3 4 5 2.1 Sijainti ................................................................................................................... 2 2.2 Maa- ja vesialueiden omistussuhteet .......................................................................... 2 2.3 Kaavoitus ja maankäyttö .......................................................................................... 2 2.4 Nykyiset rakenteet ................................................................................................... 3 2.5 Natura 2000 -verkoston alueet, luonnonsuojelu- ja pohjavesialueet ............................... 5 VESISTÖSELOSTUS .......................................................................................................... 6 3.1 Vesistön ja valuma-alueen kuvaus ............................................................................. 6 3.2 Hydrologiset tiedot................................................................................................... 7 3.3 Vesistön tila ............................................................................................................ 8 3.4 Pohjaolosuhteet ....................................................................................................... 8 3.5 Kalasto ................................................................................................................... 8 3.6 Kasvillisuus ja eläimistö ............................................................................................ 8 HANKESUUNNITELMA ....................................................................................................... 9 4.1 Pohjapato ............................................................................................................... 9 4.2 Kalatien luonnonmukainen osuus ............................................................................. 11 4.3 Muutokset nykyisissä rakenteissa ............................................................................ 12 4.4 Toteuttamisaikataulu ja kustannusarvio .................................................................... 13 4.5 Osallistuminen ja tiedottaminen .............................................................................. 13 HANKKEEN VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN .................................................. 13 5.1 Ympäristö ja vedenlaatu ......................................................................................... 13 5.2 Vedenkorkeudet ja virtaamat .................................................................................. 13 5.3 Uitto ja vesiliikenne................................................................................................ 13 5.4 Patoturvallisuus ..................................................................................................... 14 5.5 Kalasto ja kalastus ................................................................................................. 14 5.6 Virkistyskäyttö ...................................................................................................... 14 5.7 Nykyiset rantarakenteet ja laitteet ........................................................................... 14 5.8 Vesienhoitosuunnitelma .......................................................................................... 14 5.9 Luonnoltaan arvokkaat lähialueet ............................................................................ 15 5.10 Muut vaikutukset ................................................................................................... 15 5.11 Hankkeen ja sen vaikutusten tarkkailu ..................................................................... 15 6 HANKKEESTA SAATAVA HYÖTY ........................................................................................ 15 7 OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET....................................................................................... 15 Liitteet Liite 1.1 Liite 1.2 Liite 2.1 Liite 2.2 Liite 3.1 Liite 3.2 1908 Pääpiirustus; pohja, piir. nro -320, rakennesuunnitelma, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pituusleikkaus B-B; piir. nro -321, rakennesuunnitelma, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maa- ja vesialueiden omistussuhteet Yhteisen vesialueen osakaskunnan osakasluettelo, kiinteistörekisteriote 13.12.2013 Hämeen läänin virkaatekevän Maaherran päätös pvm. 27.8.1920, N.o 3262 Usp. 79/88. 19 Hämeenlinnan virkaatoimittavan Kuvernöörin päätös pvm. 23.10.1911, No 1829 K. 12/27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Helsinki / M. Stening 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO Satamat ja vesiväylät 1 (16) P21941 KUITTILAN OSAKASKUNTA KUITTILANKOSKEN KALATIE VESILAIN MUKAINEN HAKEMUSSUUNNITELMA 1 TIIVISTELMÄ Kuittilankosken kalatien rakentaminen on osa hanketta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa kalan kulku Haapajärven ja Renkajärven välillä. Renkajoessa on nykyisellään yhteensä 7 patoa, joista neljä on jo kunnostettu aikaisemmin tai ollaan kunnostamassa lähiaikoina. Tässä hankkeessa on Kuittilankosken lisäksi tarkoitus rakentaa kalatiet myös Vahteristonkoskeen ja Hiittankoskeen, joiden osalta haetaan vesilain mukaista lupaa erikseen. Suunniteltu kalatie koostuu pohjapadosta ja luonnonmukaisesta osuudesta. Pohjapato rakennetaan nykyisen betonirakenteisen padon ylävirran puolelle ja luonnonmukainen osuus nykyisen padon alavirran puolelle. Jatkossa Kuittilankosken padon yläpuolisen vesistön vedenkorkeudet määräytyvät pohjapadon harjan korkeuden perusteella. Pohjapato on suunniteltu siten, että vesistön keskivedenkorkeus pysyy ennallaan ja pohjapato on kokonaisuudessaan keskivedenpinnan alapuolella. Pohjapadolla, kivikynnyksillä ja niiden välisillä altailla saadaan koskeen riittävän loiva porrastus, joka mahdollistaa kalojen nousun nykyisen padon juoksutusaukkojen kautta. Kalatien altaiden pohjille toteutetaan kutusoraikkoja kosken poikastuotannon lisäämiseksi. Nykyinen pato on tarkoitus säilyttää. Padon nykyinen puinen kansirakenne puretaan. Kävelysiltana toimiva puinen kansirakenne korvataan noin 25 m päähän padosta alavirtaan toteutettavalla puisella kävelysillalla. Säännöstelyyn käytettävät setit poistetaan käytöstä. Kalatiehen ja nykyisen padon kunnostukseen liittyvät rakennustyöt on lähtökohtaisesti tarkoitus toteuttaa vuosina 2014 ja 2015. Hankkeella on merkittävä alueen kalataloudellista arvoa edistävä vaikutus ja sillä on siten positiivisia vaikutuksia sekä Renkajoen että Renkajärven ekologiseen tilaan. Hanke vähentää myös nykyisen padon hoitotarvetta ja hanke nostaa välillisesti myös koko vesistöalueen rantakiinteistöjen arvoa. Hankkeella ei ole vesistön ja sen ympäristön kannalta vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu korvattavia haittoja. negatiivisia Kuittilankosken padon omistava Kuittilan osakaskunta hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa Kuittilankosken kalatien toteuttamiseen liittyvien toimenpiteiden suorittamiselle. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO 2 KOHTEEN KUVAUS 2.1 Sijainti HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie 2 (16) P21941 Kuittilankoski sijaitsee Renkajoen varrella noin 15 km Hämeenlinnan keskustasta lounaaseen. Rengon taajaman keskusta sijaitsee kohteesta noin 1 km kaakkoon. Renkajoki koostuu useasta toisiinsa yhteydessä olevasta lammesta, joiden välillä on kapeita joki- ja koskiosuuksia. Kuittilankoski ympäristöineen on nykyisellään osa Hämeenlinnan kaupunkia. Kuittilankosken yläpäässä on patorakenne, jonka yläjuoksun puolella on Ylijärvi. Kuittilankosken alajuoksun päädyssä on Alijärvi. Kuittilankoski Kuva 1. Kuittilankosken padon sijainti (Maanmittauslaitos 2013). 2.2 Maa- ja vesialueiden omistussuhteet Toimenpidealue sijoittuu yhteiselle vesi-alueelle. Vesialuetta ympäröivät rannat ovat osakaskunnan sekä yksityisten omistuksessa. Maa- ja vesialueiden omistus on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 2.1. 2.3 Kaavoitus ja maankäyttö Kuittilankoski sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella. Alueelle on laadittu vanhan rakennuslain mukaan vahvistettu yleiskaava, jossa padon luoteispohjoispuolinen ympäristö on määritelty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU, Kuva 2). Padon kaakkois-eteläpuolinen alue on virkistysaluetta (V). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie 3 (16) P21941 Kuittilankoski Kuva 2. Ote alueen yleiskaavasta (Hämeenlinnan kaupunki). Kuittilankoski sijaitsee pvm. 28.9.2006 vahvistetun Hämeen maakuntakaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (MU). Alueen läheltä kulkee ulkoilureitti. Alueen lähellä on kyläalue tai kylämäisen asutuksen alue (AT). Kuittilankoski Kuva 3. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta (Hämeen liitto). 2.4 Nykyiset rakenteet Teräsbetonirakenteinen pato sijaitsee Ylijärven kaakkoispäädyssä. Pato sijaitsee yhteisellä vesialueella ja se tukeutuu päädyistään hakijan (osakaskunnan) omistamaan maa-alueeseen. Kuittilankosken nykyinen pato on rakennettu 1920-luvun alkupuolella. Kuittilankosken leveys on mittaustavasta riippuen noin 11-18 m ja patorakenteen kokonaispituus on yhteensä melkein 30 m. Nykyinen pato on laillistettu Hämeen läänin virkaatekevän Maaherran pvm. 27.8.1920 antamalla päätöksellä N.o 3262 Usp. 79/88. 19 (ks. liite 3.1). Päätös korvasi aikaisemman puoli metriä matalamman padon rakentamista koskevan Hämeenlinnan virkaatoimittavan Kuvernöörin pvm. 23.10.1911 antaman päätöksen No 1829 K. 12/27 1908 (ks. liite 3.2). Vuonna 1920 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie 4 (16) P21941 myönnetyn luvan hakijoina toimivat maanvilelijät Kustaa Palavainen, Erik Pyylä ja Vihtori Lemola. Nykyisen padon rakentamisen yhteydessä on purettu paikalla aikaisemmin sijainnut patorakenne.1 Kuittilankoskessa sijaitsi aikaisemman padon yhteydessä pärehöylä, joka purettiin nykyisen padon rakentamisen yhteydessä. Nykyisen padon yhteydessä on lisäksi ollut mylly ruuhineen. Myllyn sammaloituneet teräsbetoniset perustukset sijaitsevat noin 20 m padosta alavirtaan Kuittilankosken eteläisellä rannalla ja osin myös koskessa. Paikalla sijainnut uittoruuhi ja uittopollari on purettu uittosäännön kumoamisen yhteydessä. Padossa on nykyisellään kolme varsinaista juoksutusaukkoa, joista kaksi sijaitsee padon keskivaiheilla ja yksi padon pohjoispäädyssä. Juoksutusaukkojen välisiä osuuksia on betonirakenteiden kunnosta päätellen ilmeisesti korotettu myöhemmin, mahdollisesti 1960-luvun loppupuolella ja/tai 1980-luvun puolivälissä. Kuittilan padon juoksutus- ja tulva-aukkojen nimet on esitetty jo kumotun uittosäännön laatimisen yhteydessä (ks. Kuva 4)2. Nk. saharuuhen juoksutusaukko Vasen tulva-aukko (ilmeisesti korotettu) Entisen uittoruuhen aukko Entisen pärehöylän aukko (ilmeisesti korotettu) Oikea tulva-aukko (ilmeisesti korotettu) Entisen myllyruuhen aukko Kuva 4. Kuittilankosken nykyinen teräsbetonirakenteinen pato Ylijärveltä padon eteläpuolelta kuvattuna. Nykyisin käytössä olevat juoksutusaukot ovat kuvan mukaiset nk. saharuuhen aukko, entisen uittoruuhen aukko ja entisen myllyruuhen aukko (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, pvm. 11.8.2013). Käytössä olevat juoksutusaukot ovat nk. saharuuhen aukko, uittoruuhen aukko ja myllyruuhen aukko. Saharuuhen aukko on noin 2,65 m leveä kynnyskorkeudella N2000 +105,80 m, uittoruuhen aukko on noin 1,6 m leveä kynnyskorkeudella N2000 +105,90 m ja myllyruuhen aukko on noin 2,6 m leveä kynnyskorkeudella N2000 +105,70 m. Juoksutusaukoissa on nykyisellään puurakenteiset patoluukut. 1 Hämeenlinnan virkaatoimittavan Kuvernöörin päätös No 1829 K. 12/27 1908, pvm. 23.10.1911, ks. liite 3.2 Vanajanvesistön sivuväylien kuntoonpanosuunnitelma ja uittosääntö, vahvistettu pvm. 30.7.1947, Uittosääntöjä Hämmeen lääni N:o 61 2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie 5 (16) P21941 Kuva 5. Kuittilankosken padon ns. uittoruuhen aukon patoluukku. Nk. saharuuhen ja myllyruuhen juoksutusaukkojen patoluukut ovat rakenteiltaan vastaavat (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, pvm. 11.8.2013). Padon teräsbetonirakenteiden päälle on tehty puukantinen kävelytaso (Kuva 6). Huonokuntoinen puinen kansirakenne toimii nykyisellään kävelysiltana. Kuva 6. Padon teräsbetonirakenteiden päällä on puurakenteinen kansitaso. Kuvassa oikealla ns. uittoruuhen juoksutusaukko ja vasemmalla ns. myllyruuhen juoksutusaukko (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, pvm. 11.8.2013). 2.5 Natura 2000 -verkoston alueet, luonnonsuojelu- ja pohjavesialueet Toimenpidealueen luonnonsuojelualueita välittömässä tai Natura läheisyydessä 2000 -verkoston ei sijaitse alueita. Lähin FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie 6 (16) P21941 luonnonsuojelualue on noin 1,6 km toimenpidealueen pohjoispuolella Kolun tilan lähellä sijaitseva luonnonsuojelualue. Toimenpidealue sijaitsee luonnonsuojeluohjelma-alueella. Toimenpidealue sijaitsee kokonaisuudessaan Rengon I-luokan pohjavesialueella (Kuva 7). Renkajoessa ei ole koskiensuojelualueita tai arvokkaita kallioalueita. Onkilammin ja Tunturilammin Natura 2000verkoston alue SeitsemänlamminsuonKorpilamminsuon Natura 2000-verkoston alue Korkeilan Naturaja luonnonsuojelualue Rengon Iluokan pohjavesialue Luonnonsuojelualue Luonnonsuojeluohjelma-alue Luonnonsuojelualue Kuittilankoski Kuva 7. Renkajoen pohjoisosan ympäristössä sijaitsevat Natura 2000-verkoston alueet, luonnonsuojelualueet ja pohjavesialueet (OIVA ympäristöja paikkatietopalvelu, valtion ympäristöhallinnon virastot, pvm. 1.10.2013). 3 VESISTÖSELOSTUS 3.1 Vesistön ja valuma-alueen kuvaus Renkajoki saa alkunsa Renkajärvestä (N2000 +122,2), josta se virtaa Onkilammen (N2000 +122,1), Tunturilammen (N2000 +121,6), Tuomiston (N2000 +118,5), Vahteriston, Tammilammen, Myllyjärven (N2000 +106,1), Ylijärven, Alijärven (N2000 +103,5) kautta Haapajärveen (N2000 +81,2)3. Renkajoen uoma on hyvin vaihteleva ja mutkitteleva. Joen uoman leveys vaihtelee kapeimmillaan muutamasta metristä useisiin kymmeniin metreihin. Lampien kohdalla vesistön leveys on jopa satoja metrejä. Haapajärvestä vesi laskee edelleen Hyvikkälänjokea pitkin Kernaalanjärveen (N2000 +79,7), josta vesi laskee Hiidenjokea pitkin Vanajaveteen ja edelleen Pyhäjärven, Kuloveden, Rautaveden ja Liekoveden kautta Kokemäenjokeen. Kokemäenjoki purkaa Porin kohdalla Selkämereen. Kuittilankoskelta on Renkajoen uomaa ja lampiverkostoa pitkin Renkajärvelle matkaa yhteensä noin 10,5 km. Valuma-alueen laajuus on Kuittilankosken kohdalla arviolta noin 90 km2 (Kuva 8, sivu 7). Pääosa valuma-alueesta on metsä- ja suoaluetta, mutta myös peltoalueita esiintyy etenkin Rengon taajaman läheisillä rannoilla ja Renkajärven Vuohiniemen ympäristössä. Renkajärven eteläpuolella on turvetuotantoalue, jonka kokonaislaajuus on noin 1,35 km2. 3 Esitetyt järvien ja lampien vedenpintojen korkeuslukemat ovat peräisin peruskartasta, johon korkeudet on merkitty N60 – tasossa. Korkeudet on muunnettu N2000 – järjestelmään lisäämällä lukuihin niihin 27,4 cm (≈ 0,3 m). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie 7 (16) P21941 Kuittilankosken padon yläjuoksun puolella sijaitseva Ylijärvi-MyllyjärviMatokoski on noin 3 km pitkä Renkajoen osa, jonka leveys vaihtelee 10 metristä yli 300 metriin. Kuittilankoski Kuva 8. Renkajoen valuma-alueen rajaus (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, valtion ympäristöhallinnon virastot, pvm. 1.10.2013). Padon alajuoksun puolinen koskiosuus on noin 33 m pitkä. Kuittilankoski purkaa Alijärveen, jonka vedenpinta on noin 2,5 m Ylijärveä alempana. Pudotuskorkeus on padon välittömässä läheisyydessä noin 1,5 m. 3.2 Hydrologiset tiedot Renkajoen virtaamista ei ole saatavilla mittaustietoa. Renkajoen virtaamia on arvioitu laskennallisesti Teuronjoen vertailuvirtaama-aseman (Q3501880) mittaustietojen ja valuma-alueiden pinta-alojen suhteen perusteella. Laskennallisesti arvioidut Renkajoen virtaamat ovat Kuittilan kohdalla seuraavat:4 HQ MHQ MQ MNQ NQ = = = = = 6,24 2,59 0,76 0,16 0,02 m3/s m3/s m3/s m3/s m3/s Virtaamat ovat tyypillisesti pienimmillään syksyn-talven suurimmillaan keväällä lumien sulamisen aikana. aikana ja Ylijärven edellä mainittuja virtaamia vastaavat vedenkorkeuden laskennalliset ääri- ja keskiarvot ovat seuraavat: HW MHW MW MNW NW 4 = N2000 = = = = +106,43 +106,27 +106,15 +106,09 +106,02 Mitoitusvirtaamalaskelmat, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, v. 13.8.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie 8 (16) P21941 Alueen järville muodostuu jääpeite arviolta keskimäärin noin 8.12 ja jääpeite lähtee arviolta noin 26.4.5 3.3 Vesistön tila Renkajoen on luokiteltu keskisuureksi kangasmaiden joeksi ja sen ekologinen tila on hyvä (Kuva 96). Renkajärven tila olisi ilman vaellusesteitä luokiteltu erinomaiseksi. Renkajoen on arvioitu olevan yksi pahiten esteellisyydestä kärsivistä joista Hämeen alueella. Renkajoki hydrologismorfologinen muuttuneisuus (HyMo) on luokiteltu alimpaan luokkaan eli huonoksi7. Renkajoki Kuva 9. Renkajoen ekologinen tila (ote vesienhoitosuunnitelmasta, ks. alaviite 6). 3.4 Pohjaolosuhteet Toimenpidealueella ei ole tehty pohjatutkimuksia. Kosken ympäristössä on paljon erikokoisia kiviä. Maaperästä tai kallion tasoista ei ole tietoa. 3.5 Kalasto Renkajoessa on alueelle tavanomainen kalasto. Koekalastuksissa on tavattu taimenen lisääntymisalueita, mutta taimen ei nykyisten patojen takia pääse vaeltamaan ja kasvamaan suureksi. Luonnonvaraisten taimenien lisäksi Renkajokeen on istutettu 3-vuotisia 30–35 cm pitkiä taimenia. Kuittilankoskessa noin 15 m matkalta padon alapuolelta tehdyissä koekalastuksissa saatiin Särkeä, Kivisimppua, Salakkaa ja Madetta. Kuittilankoskessa on nykyisellään kutusoraikkoja, mutta koekalastusraportin mukaan ko. sorakoiden lukumäärää voisi lisätä. Alijärven suistossa suoritetussa koekalastuksessa tavattiin kivisimppua, madetta, särkeä ja kivennuoliaista. Koekalastusraportissa on todettu että Alijärven suistosta saattaa tavoittaa myös taimenta.8 Kuittilankoski on rauhoitettu kalastuksen osalta (ks. kohta 5.5). 3.6 Kasvillisuus ja eläimistö Kuittilankosken padon ympäristössä on tiheähköä rantakasvillisuutta. Rantaalueita dominoivat koivu ja haapa. Kosken ympäristössä kasvaa myös mm. pihlajaa, saniaisia ja sammalia. Rengon alueella esiintyy joitain uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia kasvilajeja. Renkajoen nykyisten patojen ympäristössä ei tiettävästi esiinny uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia kasvitai eläinlajeja.9 5 Keskiarvo Näsijärven ja Tuusulanjärven jäätymis- ja jäänlähdön ajankohdista vuosina 1991–2010, Hydrologinen vuosikirja 8/2012 2006-2010, Suomen ympäristökeskus 2012 6 Kokemäen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, KokemäenjoenSaaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue, 2009 7 Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015, Hämeen ELY-keskus, pvm. 31.5.2010 8 Lankisch, N.: Renkajoen koekalastukset, Hämeen maaseutuelinkeinopiiri, Kalatalouden vastuualue, 1996 9 Jutila, H., Harju, H.: Rengon luonto-opas, ympäristöosaston julkaisuja 26 2004 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO 4 HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie 9 (16) P21941 HANKESUUNNITELMA Kuittilankosken nykyisen patorakenteen yhteyteen on tarkoitus rakentaa kalatie, joka koostuu pohjapadosta ja kalatien luonnonmukaisesta osuudesta. Pohjapadon ja kalatien luonnonmukaisen osuuden rakentamisella sekä nykyisen padon säännöstelysettien poistamisella saadaan aikaiseksi kalojen nousun mahdollistava riittävän loiva kosken porrastus. Kalatien kokonaispituus pohjapadon ja alimman kivikynnyksen välillä on noin 35 m ja kokonaispudotuskorkeus on noin 2,5 m. Kalatiestä on laadittu rakennesuunnitelma10, joka perustuu viimeaikaisimpiin kalateiden suunnittelua koskeviin ohjeistuksiin. 4.1 Pohjapato Pohjapato on tarkoitus toteuttaa Ylijärveen Kuittilankosken nykyisen padon yläjuoksun puolelle. Pohjapato muodostaa kaaren, jonka reunojen harjan tasot ovat noin tasossa N2000 +106,10 m. Virtausaukkojen edustalle esitetyt alivirtausuomien kynnysten tasot ovat N2000 +105,95 m ja N2000 +106,05 m. Pato on kokonaan keskivedenpinnan alapuolella. Pohjapadon tiivistesydänosa toteutetaan kerroksittain tiivistettävästä moreenista. Moreenisydämen päälle levitetään suodatinkangas ja verhous tehdään luonnonkivistä. Pohjapato Kuva 10. Pohjapadon suunnitellut korkotasot ja sijainti suhteessa nykyiseen patorakenteeseen (otteet rakennesuunnitelmapiirustuksista nro -320 ja -321, ks. liite 1). 10 Renkajoen kalateiden suunnittelu, Hiittankoski, rakennesuunnitelma, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie 10 (16) P21941 Pohjapadon mitoituslaskelmat on tehty Suomen ympäristökeskuksen kehittämällä PATO-ohjelmalla, joka laskee suorista osista koostuvan patokynnyksen purkautumisen. Purkautumista käsitellään vapaana ylisyöksynä, johon tarvittaessa voidaan ottaa mukaan alaveden padottava vaikutus. Purkautuminen vaakasuoralle kynnyksen osalle on laskettu Polenin kaavalla: Q = 2 3 µ b 2 g H0 3 2 ja vinolle kynnyksen osalle kaavalla: ( Q = 4 15 µ tan α 2 g H1 2 − H2 5 5 2 ) , missä µ = purkautumiskerroin (laskelmissa käytetty arvo 0,5) b = vaakasuoran osan kynnyksen leveys (m) g = maan vetovoiman kiihtyvyys H = painekorkeus (m) Q = virtaama (m3/s) Kaavojen tekijät on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 11). H2 H0 H1 α b Kuva 11. Esitys purkautumiskaavoissa esiintyvistä termeistä. Alaveden padottava vaikutus on otettu huomioon kertoimella K: n H K = 1 − a H y 0.385 , missä Hy = yläveden painekorkeus (m) Ha = alaveden painekorkeus (m) n = painekorkeuden eksponentti virtaamaa laskettaessa Kaavan tekijät on esitetty alla olevassa kuvassa. Hy Ha Kuva 12. Alavesi vaikuttaa purkautumiseen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie 11 (16) P21941 Laskelmien virtaamina on käytetty kohdassa 3.2 esitettyjä Renkajoen arvioituja virtaamia. Laskennalliset vedenkorkeudet ovat pohjapadon harjan kohdalla seuraavat (Taulukko 1). Taulukko 1. PATO-ohjelmalla lasketut vedenkorkeudet pohjapadon kohdalla. Tuleva vedenkorkeus N2000 + [m] Vesisyvyys harjan alimmalla kohdalla [cm] Virtaamatilanne Virtaama [m3/s] NQ 0,02 106,02 7 MNQ 0,16 106,09 14 MQ 0,76 106,16 21 MHQ 2,59 106,27 32 HQ1/20 4,92 106,38 43 HQ 6,24 106,43 48 Kuittilankosken pohjapadon laskennallinen purkautumiskäyrä on esitetty kuvassa 13. Kuva 13. Ylijärven vedenkorkeudesta laskennallinen purkautumiskäyrä. riippuva Kuittilankosken pohjapadon Nykyisen teräsbetonisen padon kohdalla vedenpinta laskee pohjapadon rakentamisen ja settien purkamisen seurauksena. 4.2 hieman Kalatien luonnonmukainen osuus Kalatien luonnonmukainen osuus toteutetaan nykyisen patorakenteen alapuolelle. Luonnonmukainen osuus muodostuu kivikynnyksistä ja niiden välisistä altaista (Kuva 14). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie 12 (16) P21941 Kivikynnyksiä Kuva 14. Kalatie koostuu nykyisen padon alapuolisista moreenitäytöistä sekä kivikynnyksistä (otteet rakennesuunnitelmapiirustuksista nro -320 ja -321, ks. liite 1). Altaiden pituudet ovat noin 2-5 metriä ja leveydet 2-10 metriä. Altaiden välisten kivikynnysten korkeusero on noin 15–20 cm ja jokaisessa kivikynnyksessä on noin 0,6 m leveä alivirtaama-aukko. Kivikynnyksiä on 11 kpl. Kivikynnyksillä on moreenisydän, jonka päälle levitetään suodatinkangas. Kynnykset verhoillaan erikokoisilla luonnonkivillä. Verhoukseen pyritään käyttämään kohteessa valmiiksi olevia luonnonkiviä. Kivet juntataan toisiinsa esim. kaivinkoneen kauhalla. Suurimmat kivet ankkuroidaan toisiinsa harjaterästapeilla. Lopuksi verhoukseen jääneet raot täytetään soralla tai moreenilla vesihuuhdonnalla. Alin suunnitelman mukainen kivikynnys sijaitsee Alijärven rantaviivan kohdalla noin 33 m alavirtaan nykyisestä padosta. Kalatien altaiden pohjille asennetaan luonnonkivien lomaan kutusoraikkoja sorasta (#16 - 32 mm, tmin = 200 mm). Suurimpiin altaisiin asennetaan muutamia yksittäisiä suuria luonnonkiviä tmin = 800 mm. 4.3 Muutokset nykyisissä rakenteissa Nykyinen puurakenteinen kansi puretaan. Korvaava puurakenteinen kävelysilta toteutetaan myöhemmin myllyn perustusten ja Alijärven väliin. Sillan ohjeellinen sijainti on esitetty liitteissä 1 ja 2. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie Patoluukkujen urat helpottamiseksi. 4.4 säilytetään 13 (16) P21941 mahdollisten huoltotoimenpiteiden Toteuttamisaikataulu ja kustannusarvio Kalatien toteutus ajoittuu lähtökohtaisesti vuosille 2014 ja 2015. Kalatien alustava toteutuskustannus on arviolta noin 55 000 € (ALV 0 %). 4.5 Osallistuminen ja tiedottaminen Hanke on esitelty yleisölle pvm. 25.10.2013 Kuittilankosken padolla järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Hämeen ELY-keskuksen ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n edustajat esittelivät hankkeen ja vastasivat yleisön kysymyksiin. Tilaisuus järjestettiin Hämeen ELY-keskuksen ja Kuittilan osakaskunnan toimesta. Kuittilankosken eteläpuolella olevan kiinteistön omistaja esitti pohjapadon sijoittamista nykyisen teräsbetonipadon alajuoksun puolelle. Museoviraston kannanotossa pvm. 7.11.2013 pohjapato aiheuttaisi alavirran puolelle sijoitettuna liikaa muutoksia maisemassa. 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN 5.1 Ympäristö ja vedenlaatu Hankkeella ei ole nykytilaan verrattuna vedenlaatua heikentävää vaikutusta. Hankkeella ei ole ennalta arvattavissa olevia vaikutuksia alueen pohjaveden tilaan tai laatuun. 5.2 Vedenkorkeudet ja virtaamat Hankkeesta ei aiheudu muutoksia Ylijärven tai keskivedenkorkeuksiin eikä se vaikuta Renkajoen virtaamiin. Alijärven Hankkeen seurauksena Kuittilankoski loivenee nykyisen padon läheisyydessä. Kivikynnysten rakentamisen myötä vedenkorkeus laskee portaittain nykyisen padon alajuoksun puolisella osuudella. Kuittilankosken aikaisemmin voimassa olleen mutta nykyisellään kumotun uittosäännön mukaisten padotusvedenkorkeuksien järjestely on kuulunut vesilaitospadon omistajalle.11 Uittosäännön mukaisen säännöstelyn keskivedenkorkeutta voidaan pitää nykyisenä padon yläpuolisen järven vakiintuneena keskivedenkorkeutena (ks. kohta 5.3). Kalatien ja pohjapadon rakentamisen myötä patojen säännöstelyyn käytetyt setit poistetaan käytöstä, mutta settiurat on tarkoitus säilyttää jatkossakin mahdollisia kunnossapitotöitä varten. 5.3 Uitto ja vesiliikenne Renkajoessa on aikaisemmin harjoitettu uittoa. Vesistössä on aikaisemmin ollut voimassa Keisarillisen Suomen Senaatin pvm. 10.2.1905 antama metsätuotteiden lauttausta koskeva päätös. Lauttaussääntö korvattiin pvm. 30.7.1947 vahvistetulla Vanajanvesistön sivuväylien kuntoonpanosuunnitelmalla ja uittosäännöllä, jossa on selostettu myös Renkajoen säännöstelyä sekä osin patojen ja niihin liittyvien laitteiden alkuperää. Vanajanvesistön sivuväylien kuntoonpanosuunnitelma ja uittosääntö on kumottu Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä pvm. 2.10.1980. Päätöksessä määritettiin uittoruuhen omistajalle oikeus poistaa uittoruuhi 11 Vanajanvesistön sivuväylien kuntoonpanosuunnitelma ja uittosääntö, vahvistettu pvm. 30.7.1947, Uittosääntöjä Hämmeen lääni N:o 61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie 14 (16) P21941 omalla kustannuksellaan sekä velvoite uittokourun asianmukaisesta hoitamisesta siinä tapauksessa, että omistaja haluaa säilyttää uittokourun. Kuittilankoskessa sijainnut uittoruuhi on poistettu uittosäännön kumoamisen yhteydessä. Päätöksessä ei ole suoraan otettu kantaa säännöstelyyn tai sen mahdolliseen purkamiseen. Päätöksessä on kuitenkin todettu uittolaitteiden purkamisen osalta että ”…työt tulee suorittaa siten, että vedenkorkeudet eivät muutu haitallisesti ja että vältettävissä olevaa vahinkoa ja haittaa ei muutenkaan synny”. Renkajoessa ei matalien koskiosuuksien vuoksi ole vesiliikennettä sen eri lampien välillä. Renkajoessa on uittokourujen myötä edelleen edellytykset harjoittaa pienimuotoista uittoa. Hankkeella ei ole vaikutuksia uiton ja vesiliikenteen osalta. 5.4 Patoturvallisuus Pohjapato on suunniteltu nykyisen säilytettävän padon yläjuoksun puolelle. Pohjapadon vaurioituessa nykyinen patorakenne toimisi edelleen esteenä veden liialliselle purkautumiselle. Padon yläpuolisen altaan (Ylijärvi) pintaala on yhteensä noin 32 ha. Padon alapuolisen jokiuoman ympäristössä ei ole lähellä vedenpintaa olevaa asutusta tai mökkejä. Hanke ei aiheuta vaaraa padon alajuoksun puolisille silloille. Kuittilankosken pato ei ole luokiteltu patoturvallisuuslain (11 §) mukaiseen luokkaan. Pohjapadon sortumatilanteenkaan ei katsota aiheuttavan vahingonvaaraa nykytilanteeseen verrattuna. 5.5 Kalasto ja kalastus Hankkeen pääasiallinen tarkoitus on mahdollistaa kalan nousu Haapajärven ja Renkajärven välillä. Hankkeen seurauksena mm. taimen pääsee vaeltamaan ja siten kasvamaan nykyistä suuremmaksi. Hankkeen kalaston kannalta myönteisten vaikutusten arvioidaan ulottuvan laajalle alueelle Renkajoessa ja sen lähistön järvissä. Renkajoessa harjoitettava kalastus on lähinnä pienimuotoista virkistyskalastusta. Renkajoen ylä- ja keskiosan virtapaikat on ELYkeskuksen toimesta määritetty lohi- ja siikapitoisiksi, mikä tarkoittaa että koskissa ei saa kalastaa jokamiehenoikeuden tai läänikohtaisella viehekalastusmaksun perusteella, vaan asia on osakaskunnan ja padon omistajan päätettävissä. 5.6 Virkistyskäyttö Hankkeella ei ole alueiden virkistyskäyttöä heikentäviä vaikutuksia. 5.7 Nykyiset rantarakenteet ja laitteet Hankkeella ei ole muita kuin kohdassa 4 esitettyjä vaikutuksia nykyisiin rantarakenteisiin ja laitteisiin. 5.8 Vesienhoitosuunnitelma Valtioneuvosto on 10.12.2009 yleisistunnossa hyväksynyt vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004, muutos 272/2011) edellyttämät alueelliset vesienhoitosuunnitelmat. Hakemussuunnitelman käsittämä alue kuuluu Kokemäenjoen–Selkämeren-Saaristomeren vesienhoitoalueeseen (VHA 3). Hankealue sijaitsee Renkajoen pohjavesialueella. Hakemussuunnitelmassa esitetyillä vaikutuksia vedenlaatuun toimenpiteillä ei arvioida eivätkä toimenpiteet olevan ole FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie 15 (16) P21941 vesienhoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden vastaisia (vesilain 3 luvun 6 § 2 momentti). 5.9 Luonnoltaan arvokkaat lähialueet Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin, Natura 2000-verkston alueisiin tai muihin luonnoltaan arvokkaisiin alueisiin. 5.10 Muut vaikutukset Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä muulle maankäytön järjestämiselle. Hankkeesta ei voida ennakoida aiheutuvan luonnonsuojelulain (1096/1996) vastaisia seurauksia. 5.11 Hankkeen ja sen vaikutusten tarkkailu Rakennustoimenpiteiden aikaisia vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan silmämääräisesti töiden aikana. Toimenpiteet eivät hakijan näkemyksen mukaan edellytä vesilain 3 luvun 11 §:n 2 momentin mukaista tarkkailusuunnitelmaa. Jos työn aikana todetaan ennalta arvaamattomia vaikutuksia vesiympäristön tilaan, niin ne pyritään selvittämään vesi- tai kalatalousviranomaisen kanssa erikseen sovittavan ohjelman mukaisesti. 6 HANKKEESTA SAATAVA HYÖTY Kuittilankosken kalatien rakentaminen on osa kokonaisuutta, jossa on tarkoitus rakentaa yhteensä 3 kalatietä. Vahteristonkoskelle ja Hiittankoskelle toteutettavista kalateistä on laadittu erilliset hakemussuunnitelmat. Hankkeella on merkittävä alueen kalastoa edistävä vaikutus ja sillä on siten positiivisia vaikutuksia sekä Renkajoen että Renkajärven ekologiseen tilaan. Hanke vaikuttaa välillisesti positiivisesti ranta-alueiden kiinteistöjen arvoon. Kalatien rakentamisesta saatavaa hyötyä on vesilain 3 luvun 6 § 1 mom. mukaisesti verrattu siitä aiheutuviin haittoihin seuraavassa luettelossa esitetyn mukaisesti: Hankkeen hyöty- / haittavertailu: Hyödyt: + Hanke mahdollistaa kalan nousun Haapajärven ja Renkajärven välillä. Hankkeella on positiivinen vaikutus vesistön ekologiseen tilaan. + Hankkeesta saadaan välillisesti arvonnousun muodossa. hyötyä esim. rantakiinteistöjen + Hanke vähentää nykyisen padon hoitotarvetta Haitat: - Näkökannasta riippuen pohjapatoa voidaan alivesitilanteessa pitää lievänä maiseman esteettisyyteen vaikuttavana tekijänä. 7 OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET Hakija hakee vesilain mukaista lupaa yleisen tarpeen vaatimalle hankkeelle, josta koituu merkittävää hyötyä niin yksityisille kuin yleisille tahoille. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia vallitsevaan vedenkorkeus- ja virtaamatilanteeseen. Hanke ei aiheuta nykytilaan verrattuna haitallisia vaikutuksia alueen vesiympäristöön tai sen käyttöön. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, eikä aiheuta vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteisiin tai vesiluontoon ja sen toimintaan eikä huononna paik- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Satamat ja vesiväylät 16.12.2013 ENNAKKOKOPIO HAKEMUSSUUNNITELMA Kuittilan osakaskunta Kuittilankosken kalatie kakunnan asutus- ja elinkeino-oloja. Hankkeella vaikutuksia sekä vesistön että sen käytön kannalta. 16 (16) P21941 on vain myönteisiä Hankkeen mukaiset rakennelmat sijoittuvat yhteiselle vesialueelle. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia maa- ja vesialueiden omistajille tai muille vesiympäristöön liittyvien etujen tai oikeuksien haltijoille. Toimenpiteet sijoittuvat yleiskaavan mukaiselle vesialueelle ja ympäröivät maa-alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta sekä virkistysaluetta. Toimenpiteet sijoittuvat asemakaava-alueen ulkopuolelle. Hanke ei ole ristiriidassa alueen kaavoitustilanteen kanssa tai vaikeuta kaavan laatimista (VL 3:5). Hanke ei ole luonnonsuojelulain, jätelain, maankäyttö- ja rakennuslain, patoturvallisuuslain tai muinaismuistolain vastainen eikä ole ristiriidassa vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden kanssa (vesilain 1 luvun 2 §). Hankkeeseen liittyvät toimenpiteet eivät hakijan näkemyksen mukaan aiheuta korvattavaa vahinkoa kenellekään. Hakijan näkemyksen mukaan 3 luvun 4 §:n 1 momentin mukaiset luvan myöntämisen yleiset edellytykset ovat voimassa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Markku Vähäkäkelä suunnittelupäällikkö, ins. (AMK) Mikael Stening suunnitteluinsinööri, dipl.ins.
© Copyright 2024