Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa? - Hjelt

Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa?
Harri Sintonen
Terveystaloustieteen professori (emeritus)
Helsingin yliopisto/Hjelt-instituutti/Kansanterveystieteen osasto
Terveystaloustiede
• Taloustieteen ajattelutavan, teorioiden ja
tutkimusmenetelmien soveltamista terveyden
alueelle
sekä
• tälle alueelle soveltuvan taloudellisen teorian
ja metodiikan kehittämistä
© Harri Sintonen 2014
Terveystaloustiede:
Perusoletus ja -tavoite
•
•
Terveydenhuollon voimavarat rajalliset (niukat)
Terveydenhuollon ensisijainen ja perimmäinen tehtävä on
TUOTTAA TERVEYTTÄ
näillä voimavaroilla.
•
Terveystaloustieteen tavoitteena saada terveydenhuolto
mahdollisimman
- tehokkaaksi ja
- oikeudenmukaiseksi
terveyden tuotannossa
© Harri Sintonen 2014
Terveystaloustiede tutkii erityisesti …
•
•
•
miten terveystarpeisiin nähden niukat terveydenhuollon
voimavarat kohdennetaan (miten asiat ovat) ja miten ne
tulisi kohdentaa ja käyttää niin, että niistä saatava
terveyshyöty olisi mahdollisimman suuri (miten asioiden
tulisi olla)
eli mittaa ja arvottaa
terveyden säilyttämiseksi sekä sairauden
ehkäisemiseksi, lievittämiseksi ja parantamiseksi
tarkoitettujen vaihtoehtoisten toimenpiteiden/
menetelmien kustannus- ja terveysvaikutuksia sekä
vertaa näiden vaikutusten suhdetta eli tehokkuutta
© Harri Sintonen 2014
Terveystaloustiede suosittaa…
•
valittavaksi ja käytettäväksi annetuilla,
terveystarpeisiin nähden rajallisilla voimavaroilla
eniten terveyttä tuottavia ratkaisuja (= terveyden
maksimointi- eli tehokkuuspyrkimys),
jotka
•
tyydyttävät myös halutut oikeudenmukaisuusnäkökohdat eli tavoitteet jakautumisen suhteen
(= oikeudenmukaisuuspyrkimys)
© Harri Sintonen 2014
Terveystaloustiede avustaa…
• välttämättömien ja väistämättömien valintojen
tekemistä ja prioriteettien asettamista
tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden
suuntaan
© Harri Sintonen 2014
Valintaongelmia terveydenhuollossa
•
Voimavarat rajallisia, uusia menetelmiä tulee koko ajan
=> on koko ajan tehtävä valintoja ja päätöksiä siitä,
- mitä menetelmiä (seulovia, ehkäiseviä, diagnostisia,
hoitavia, kuntouttavia) käytetään ja otetaan käyttöön,
mistä luovutaan
- millaisilla voimavarayhdistelmillä toimitaan (esim.
henkilöstömitoitus ja –mix),
- mihin kohdejoukkoon menetelmiä kohdistetaan
(indikaatio/laajuus),
- missä tarjotaan (esim. polikliinisesti vai vuodeos:lla) ja
- milloin tarjotaan (= vaihtoehtoiset ajoitusratkaisut,
esim. milloin hoito aloitetaan ja lopetetaan)
© Harri Sintonen 2014
TEHOKKUUSPYRKIMYS
• käytettävissä olevilla voimavaroilla pyritään
saamaan aikaan mahdollisimman suuri
terveyden lisäys (vaikuttavuus), tai
• annettu kiinteä terveystavoite pyritään
saavuttamaan mahdollisimman pienin
voimavaroin.
© Harri Sintonen 2014
Tehokkuus ja eettisyys
•
Eettisessä mielessä tehokkuuspyrkimys ei ole
huolestuttavaa, vaan tämän pyrkimyksen puute, sillä
•
tehottomuuden vuoksi ihmiset jäävät turhaan hoitoa vaille
ja/tai saavat huonompaa hoitoa kuin mikä olisi
mahdollista, ja siksi
tehottomuus ja epärationaalisuus terveydenhuollossa
maksetaan ylimääräisenä kuolemana ja sairautena (=
•
vaihtoehtoiskustannus)
•
Tehokkuuspyrkimyksestä pitäisi poiketa vain yhteisesti
hyväksyttyjen oikeudenmukaisuuskriteerien
(arvovalintojen) perusteella
© Harri Sintonen 2014
Miksi taloustiedettä terveydenhuoltoon?
•
•
•
•
•
•
Terveydenhuollon menojen voimakas kasvu
(Suomessa 1960-2012 menot kasvaneet reaalisesti
yli 9-kertaisiksi; vuonna 2012 menot 17.5 miljardia
euroa (3229 €/as.); BKT-osuus 3.9 %:sta 9.1 %:iin
Julkisen rahoituksen osuuden voimakas kasvu
(58 % v. 1960, 75.2 % v. 2012)
Voimavarojen lisäyksen vähenevä rajatuote
Terveyden ja terveydenhuollon erityispiirteet
Lama 1990-luvun alussa => tehostamisen tarve; lama
2011- ????=> tehostamisen tarve????
Taloustiede keskittyy voimavarojen järkiperäiseen
kohdentamiseen rajallisten voimavarojen vallitessa
© Harri Sintonen 2014
Terveydenhuoltomenot vuosina 1995–2012 vuoden 2012
hinnoin, milj. euroa
Terveydenhuoltomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen
Pohjoismaissa, EU(15)- ja OECD-maissa 1995–2011, %
Terveydenhuoltomenojen
rakenne vuonna 2012 %
Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011
13
Terveydenhuoltomenojen rahoitus vuosina 1995–2012 %
Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011
Terveydenhuollon bkt osuus (%) 2011
OECD keskimäärin
Viro
Turkki
Meksiko
Puola
Korea
Tsekin tasav.
Chile
Israel
Slovakian tasav.
Unkari
Luxemburg
Slovenia
Irlanti
Australia
Islanti
Suomi
Kreikka
Italia
Espanja
Norja
Britannia, UK
Ruotsi
Japani
Portugali
Uusi-Seelanti 1)
Belgia 1)
Itävalta
Sveitsi
Tanska
Kanada
Saksa
Ranska
Alankomaat
USA
Series1
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
14,0
16,0
18,0
20,0
Terveyden kysynnän taloudellinen malli
(Grossmanin malli)
- poistot
Terveyden
Arvo=>
QALYt
Kulutushyödyke
Terveys
Vapaa-ajan
toiminnot
Vapaa-ajan
Arvo=>
QALYt
Työ
Työpanoksen
arvo=>
Tuottavuus
Investointihyödyke
+ investointi
© Harri Sintonen 2014
?
PANOKSET (I)
(Voimavarat x
niiden arvo) =
Terveydenhuollon
menot (kust:t)
TUOTANTOPROSESSI
Voimavarojen
yhdistely
TUOTOS (O)
Suoritteet
Palvelut
Menetelmät
VAIKUTTAVUUS (E)
Terveydentilan
muutos
Tuottavuus = O / I
Taloudellisuus = Kust. / O
Tehokkuus = E / I
VAIKUTTAVUUS (effectiveness) = toiminnalla aikaansaatu muutos ihmisten
terveydentilassa RUTIINIOLOSUHTEISSA
TEHO (efficacy) = muutos terveydentilassa IHANNEOLOSUHTEISSA
TEHOKKUUS (efficiency) = kustannus-vaikuttavuus
TUOTTAVUUS (productivity) = tekninen tehokkuus
TALOUDELLISUUS = tuotoksen yksikkökustannus
© Harri Sintonen 2014
Terveydenhuollon tuotos
Kaksi peruslinjaa 1/2
1) Tuotoksella pyritään kuvaamaan terveydenhuollon
hyvinvointivaikutuksia
• "Kuinka paljon terveydenhuolto lisää
kansalaisten hyvinvointia, so. terveyttä"
2) Tuotoksella pyritään kuvaamaan tuotettujen
palvelujen määrän muutoksia
• "Kuinka paljon kansalaiset hyötyvät
terveydenhuollon toiminnasta palveluina ?"
© Harri Sintonen 2014
Terveydenhuollon tuotos
Kaksi peruslinjaa 2/2
•
Palvelu -lähestymistavan (2.) kiinnostuksen
kohteena on terveydenhuollon tuottavuus
•
Hyvinvointi (terveys) -lähestymistavan (1.)
kiinnostuksen kohteena on terveydenhuollon
tehokkuus
© Harri Sintonen 2014
Tuotos terveydenhuollon
tuottavuustarkastelussa
Kiinnostuksen kohteena palvelutuotanto
Välituotos = Hoitojakso, hoitopäivä,
käynti, tutkimus
Tuotos
= Episodi, hoitoketju,
hoidettu potilas
Vaikuttavuus = Terveyteen liittyvän
elämänlaadun (QALY)
muutos
© Harri Sintonen 2014
Tuotos terveydenhuollon tehokkuustarkastelussa
Kiinnostuksen kohteena toiminnan
vaikutus terveyteen
Välituotos
=
Tuotos
=
Vaikuttavuus =
© Harri Sintonen 2014
Hoitojakso, hoitopäivä, käynti,
tutkimus
Episodi, hoitoketju, hoidettu
potilas
Esim. terveyteen liittyvän
elämänlaadun (QALY) muutos
Horisontaalinen oikeudenmukaisuusindeksi
21 OECD-maassa - kaikki lääkärikäynnit
0,125
0,100
0,075
0,050
0,025
0,000
-0,025
-0,050
-0,075
-0,100
IRL
NLD
SUI ITA
CAN
NOR FRA SWE PRT
BEL
ESP HUN DNK GRC
DEU AUT
US Finland
Lähde: van Doorslaer et al 2006
Taloudellinen arviointi
• Terveystaloustieteen alue, missä tutkitaan
•
terveydenhuollon menetelmien tehokkuutta
Menetelmien tuottamia terveysvaikutuksia
punnitaan niiden saavuttamisen vaatimia
uhrauksia vasten
© Harri Sintonen 2014
Miksi taloudellinen arviointi on tärkeää?
•
Kun voimavaroja käytetään tietyllä tavalla, pitäisi
vastata kahteen kysymykseen:
1) Mitä saavutetaan = vastine/arvo voimavaroille/rahoille
nykyisessä käytössä = saavutetut terveysvaikutukset
2) Mitä menetetään = vastine/arvo voimavaroille/ rahoille
parhaassa vaihtoehtoisessa käytössä =
vaihtoehtoiskustannus = menetetyt terveysvaikutukset
•
Miten tämä vastine/arvo pitäisi määrittää ja arvioida?
© Harri Sintonen 2014
Taloudellisen arvioinnin menetelmät
•
•
1.
2.
3.
4.
Kustannukset lasketaan kaikissa samalla tavalla
Erotteleva tekijä terveydellisten vaikutusten
mittaustapa
Kustannusten minimointianalyysi
Kustannus-vaikuttavuusanalyysi (cost effectiveness)
Kustannus-utiliteettianalyysi (cost utility)
Kustannus-hyötyanalyysi (cost benefit)
© Harri Sintonen 2014
Kustannusten minimointianalyysi
Cost minimisation analysis
• Voidaan käyttää, kun tiedetään, että
•
•
vertailtavat hoitomuodot tuottavat saman
terveydellisen lopputuloksen
Etsitään vaihtoehto, jolla samaan
lopputulokseen päästään pienimmin
kustannuksin
Harvoin käyttökelpoinen, koska eri
hoitomuotojen vaikuttavuus on harvoin täysin
sama
© Harri Sintonen 2014
Kustannus-vaikuttavuusanalyysi
Cost-effectiveness analysis
•
•
•
•
Terveysvaikutukset mitataan yksinkertaisilla
luonnollisilla yksiköillä kuten lisäelinvuosilla,
vältetyillä sairaustapauksilla, kivuttomilla päivillä jne. tai
muilla objektiivisilla (fysikaalisilla, kemiallisilla tms.)
parametreilla kuten muutoksella kolesterolitasossa,
verenpaineessa, luuntiheydessä jne.
Antavat usein terveydentilan ja hyvinvoinnin
muutoksista liian kapean ja yhteismitattoman kuvan
Ei sovellu, kun vertailtavien hoitojen päävaikutukset
eroavat toisistaan tai kun vertailtavilla hoidoilla on
erilaiset sivuvaikutusprofiilit
© Harri Sintonen 2014
Kustannus-utiliteettianalyysi
Cost-utility analysis
•
•
•
Vaikuttavuutta mitataan muutoksella
laatupainotetuissa elinvuosissa (Quality-Adjusted
Life Years = QALYs gained)
Mahdollistaa parhaiten tuloksiltaan erilaisten
hoitomuotojen vertailun
Geneeriset yhden indeksiluvun elämänlaatumittarit (esim.
15D, 16D, 17D) mahdollistavat eri hoitomuotojen
tuottamien terveyshyötyjen vertailun samassa
sairaudessa tai jopa eri taudeissa yhteismitallisesti
© Harri Sintonen 2014
Kustannus-hyötyanalyysi
Cost-benefit analysis
•
•
•
•
Sekä kustannukset että terveyshyödyt mitataan/
arvotetaan rahassa
Onko saavutettu rahamääräinen hyöty suurempi
kuin sairauden hoitoon uhrattu rahallinen panos?
Terveyshyötyjen muuttaminen rahamääräisiksi
kiistanalaista tai jopa mahdotonta
Kustannus-hyötyanalyysin soveltamisessa siten
vaikeuksia
© Harri Sintonen 2014
Voimavarojen käytön identifiointi
•
Kustannukset lasketaan kaikissa lähestymistavoissa
samalla tavalla identifioimalla, mittaamalla ja
arvottamalla voimavarojen käyttö
•
Kustannuksia laskettaessa pitäisi ottaa huomioon
kaikki hoitoprosessiin liittyvä voimavarojen käyttö =>
kustannukset riippumatta siitä, kuka ne viimekädessä
maksaa = yhteiskunnallinen näkökulma
•
Tulonsiirtoja (sv-korvaukset, sairauspäivärahat,
työkyvyttömyyseläkkeet sekä välilliset ja välittömät
verot, ml. ALV) ei sisällytetä kustannuksiin
© Harri Sintonen 2014
Terveyteen liittyvän elämänlaadun
geneeriset mittarit
Yhteismitallinen vaikuttavuus
•
Perusoletus: Terveydenhuollolla 2 keskeistä tavoitetta:
•
1) pitää ihmisiä hengissä mahdollisimman pitkään ja
2) parantaa heidän elämänlaatuaan hengissä olon
aikana
=> => =>
Vaikuttavuus tulisi mitata muutoksena
• elämän pituudessa ja/tai
• elämänlaadussa eli
• muutoksena laatupainotetuissa elinvuosissa eli
QALYissa (Quality-Adjusted Life Years gained)
© Harri Sintonen 2014
Laatupainotetut (lisä)elinvuodet [QALYs gained)]
© Harri Sintonen 2014
Taloudelliseen arviointiin (KUA) soveltuvan
elämänlaatumittarin valintakriteerit
•
•
Jotta voitaisiin maksimoida terveydenhuollon
vaikuttavuus rajallisilla voimavaroilla, elämänlaatua
pitäisi mitata yhteismitallisesti, ’yhteisellä valuutalla’, ts.,
geneerisellä mittarilla, joka
- mahdollistaa vertailut eri sairauksien ja terveysongelmien välillä,
- yhdistää profiili- ja yhden indeksiluvun mittarin edut
- tuottaa elämänlaatulukemia, jotka soveltuvat QALYlaskelmiin
© Harri Sintonen 2014
Taloudelliseen arviointiin (KUA) soveltuvan
elämänlaadun mittarin komponentit
• Muodostuvat kahdesta osasta:
1) Standardoidusta terveydentilojen kuvailujärjestelmästä (mitattavista terveyden dimensiosta ja
niiden tasoista) = kyselylomakkeesta, jonka potilas
täyttää
2) Kuvailujärjestelmän määrittämien terveydentilojen
arvotusjärjestelmästä (osoittaa, miten huonoja tai
hyviä tilat ovat suhteessa toinen toisiinsa)
•
Mittarit eroavat toisistaan molempien suhteen
© Harri Sintonen 2014
Taloudelliseen arviointiin soveltuvan
elämänlaatumittarin valintakriteerit
Terveydentilan kuvailujärjestelmän ominaisuudet
• Käytettävyys ja yleinen sovellettavuus (hyväksyttävyys)
• Luotettavuus (mittausten toistettavuus mahdollisimman vähäisin satunnaisvirhein = test-retest
reliability)
• Validiteetti (miten uskottavia ovat mittarin lukemien
perusteella tehtävät päätelmät eri tilanteissa)
© Harri Sintonen 2014
Taloudelliseen arviointiin soveltuvan
elämänlaatumittarin valintakriteerit
Terveydentilan kuvailujärjestelmän ominaisuudet
• Herkkyys (sensitivity)
-Erottelukyky (discriminatory power) = mittarin
kyky löytää eroja terveydentilassa yksilöiden ja
ryhmien välillä poikkileikkaustilanteessa
-Muutosvaste (responsiveness to change) =
mittarin kyky löytää muutoksia yksilöiden tai
ryhmien terveydentilassa yli ajan
© Harri Sintonen 2014
Taloudelliseen arviointiin soveltuvan
elämänlaatumittarin valintakriteerit
Terveydentilan arvotusjärjestelmän ominaisuudet
• Luotettavuus
- arvotusten toistettavuus ja vakaus ryhmätasolla
• Validiteetti
- Arvotusjärjestelmälle ei ole ”kultastandardia” (miten
arvoja mitataan ja keneltä)
- Ollakseen valideja QALY-laskelmiin, arvojen pitäisi
heijastaa mahdollisismman hyvin elämän laadun ja
pituuden vaihtokurssia
© Harri Sintonen 2014
Vaihtoehtoisia elämänlaatumittareita
taloudelliseen arviointiin
• EQ-5D (EuroQol)
• SF-6D (johdettu Rand-36/SF-36:sta)
• HUI 3 (Health Utilities Index Mark III)
• AQoL (Assessment of Quality of Life)
• 15D
© Harri Sintonen 2014
15D-terveydentilojen kuvailujärjestelmä:
Mitattavat dimensiot
•
•
•
•
•
•
•
Hengitys
Henkinen toiminta
Kommunikointi
Näkö
Liikuntakyky
Tavanomaiset toiminnot
Kuulo
© Harri Sintonen 2014
•
•
•
•
•
•
•
•
Syöminen
Eritystoiminta
Nukkuminen
Ahdistuneisuus
Vaivat ja oireet
Sukupuolielämä
Masentuneisuus
Energisyys
15D-terveydentilojen luokittelu-järjestelmä:
Dimensioiden tasot
•
Kukin dimensio on jaettu 5 ordinaaliseen
(järjestysasteikolliseen) tasoon, joiden avulla
erotetaan enemmän tai vähemmän kutakin
mitattavaa ominaisuutta
© Harri Sintonen 2014
TERVEYTEEN LIITTYVÄN ELÄMÄNLAADUN KYSELYLOMAKE (15D©)
Ohje: Lukekaa ensin läpi huolellisesti kunkin kysymyksen kaikki vastausvaihtoehdot.
Merkitkää sitten rasti (x) sen vaihtoehdon kohdalle, joka parhaiten kuvaa nykyistä
terveydentilaanne. Menetelkää näin kaikkien kysymysten 1-15 kohdalla. Kustakin
kysymyksestä rastitetaan siis yksi vaihtoehto.
KYSYMYS 1. Liikuntakyky
1( )
Pystyn kävelemään normaalisti (vaikeuksitta) sisällä, ulkona ja portaissa.
2( )
Pystyn kävelemään vaikeuksitta sisällä, mutta ulkona ja/tai portaissa on pieniä
vaikeuksia.
3( )
Pystyn kävelemään ilman apua sisällä (apuvälinein tai ilman), mutta ulkona ja/tai
portaissa melkoisin vaikeuksin tai toisen avustamana.
4( )
Pystyn kävelemään sisälläkin vain toisen avustamana.
5( )
Olen täysin liikuntakyvytön ja vuoteenoma.
KYSYMYS 2. Näkö
1( )
2( )
3( )
4( )
5( )
Näen normaalisti eli näen lukea lehteä ja TV:n tekstejä vaikeuksitta (silmälaseilla tai
ilman).
Näen lukea lehteä ja/tai TV:n tekstejä pienin vaikeuksin (silmälaseilla tai ilman).
Näen lukea lehteä ja/tai TV:n tekstejä huomattavin vaikeuksin (silmälaseilla tai ilman).
En näe lukea lehteä enkä TV:n tekstejä ilman silmälaseja tai niiden kanssa, mutta näen
kulkea ilman opasta.
En näe kulkea oppaatta eli olen lähes tai täysin sokea.
Terveydentilojen kuvailujärjestelmä: Profiili
•
Mitattava yksilö valitsee kultakin dimensiolta tason, joka
parhaiten kuvaa hänen nykyistä terveydentilaansa =>
•
Yksilön profiili: osoittaa hänen tilaansa kullakin
mitattavista dimensioista
•
Ryhmän profiili: osoittaa ryhmän keskimääräistä tilaa
kullakin mitattavista dimensioista
•
Profiililla voidaan verrata yksilön tai ryhmän
terveydentiloja eri aikoina ja nähdä, millä ulottuvuuksilla
muutoksia on tapahtunut, mihin suuntaan ja miten
paljon
© Harri Sintonen 2014
15D score before treatment = 0.828
Hip replacement
15D score 3 months after treatment =
1
0.878
before
3 months
after
0.9
0.8
0.7
0.6
© Harri Sintonen 2014
SE
X
L
VI
TA
DI
ST
R
R
EP
D
IN
PA
L
EN
TA
M
CT
U
A
IM
EL
O
M
M
T
EA
P
SL
EE
C
B
RE
A
TH
R
E
SE
HE
A
M
O
VE
0.5
Virtsainkontinenssipotilaiden 15D-profiili ja -lukema ennenjälkeen hoidon sekä ikävakioidun naisväestön vastaavat
1
15D score
Before 0.836
After 0.891
Popul 0.914
0,9
Level value
0,8
0,7
Before
After
0,6
Popul
0,5
0,4
He
a
Br r
ea
th
Sl
ee
p
Ea
Sp t
ee
ch
El
im
Ua
M ct
en
ta
Di l
sc
o
De
pr
Di
st
r
Vi
ta
l
Se
x
e
Se
M
ov
e
0,3
© Harri Sintonen 2014
15D:n terveydentilojen arvotusjärjestelmä
•
•
Perustuu moniulotteiseen utiliteettiteoriaan
Kokonaislukema (indeksi) yli dimensioiden lasketaan
3-vaiheisen additiivisen arvotusalgoritmin avulla:
vH
•
I j ( x)[w j ( x j )]
missä
• Ij(xj) = keskimääräinen suhteellinen tärkeyspaino,
jonka ihmiset antavat dimension j (j = 1, 2,..,15) eri
tasoille
• wj(xj) = keskimääräinen arvo, jonka ihmiset antavat
dimension j eri tasoille
© Harri Sintonen 2014
15D-terveydentilojen arvotusjärjestelmä
•
Tuottaa kullekin terveydentilalle/profiilille arvon eli
lukeman 0-1-asteikolla (1= ei ongelmia millään
dimensiolla, 0=kuollut) suomalaisen väestön kokemana
•
Lukema osoittaa tilan elämänlaadullista hyvyyttä ja
•
heijastaa ”vaihtokurssia” elämän pituuden ja laadun
välillä väestön kokemana
•
Käytännössä/kliinisesti tärkeä muutos/ero
kokonaislukemassa (MCIC): ± 0.015
© Harri Sintonen 2014
Keskim. 15D-lukemia eri potilas- ja
väestöryhmissä
Sairaus/diagnoosi/ryhmä
15D-lukema Väestön 15D-lukema
Erotus
Kipupotilaat
0.715
0.911
-0.196
Tetraplegia
0.744
0.912
-0.168
Skitsofrenia
0.790
0.934
-0.144
MS-tauti
0.801
0.933
-0.132
Paraplegia
0.812
0.912
-0.100
Afasia
0.768
0.864
-0.096
Arteroskleroosi
0.780
0.867
-0.087
Nivelreuma
0.813
0.881
-0.068
Astma
0.859
0.917
-0.058
Kuulovamma
0.860
0.878
-0.018
80-86-v. Helsinki
0.812
80-86-v. Tallinna
0.767
© Harri Sintonen 2014
Hoitojen elämänlaatuvaikutuksia
Sairaus/hoito
15D-lukema
ennen hoitoa
15D-lukema
hoidon jälkeen
Erotus
Ohitusleikkaus (Kuopio)
0.752
0.858 (6 kk)
.106
Ohitusleikkaus (HUS)
0.829
0.873 (6 kk)
.044
Ohitusleikkaus (Vaasa)
0.827
0.860 (6 kk)
.033
Lannerangan kipuleikkaus
0.790
0.850 (3 kk)
.060
Syömishäiriöt
0.809
0.858 (6 kk)
.049
Kaularangan kipuleikkaus
0.810
0.850 (3 kk)
.040
Lonkkaproteesileikkaus (HUS)
0.810
0.870 (6 kk)
.060
Lonkkaproteesileikkaus (P-Häme)
0.828
0.878 (3 kk)
.050
Polviproteesileikkaus
0.810
0.830 (6 kk)
.020
Kaihileikkaus
0.820
0.830 (6 kk)
.010
Eturauhassyöpä (Joensuu)
0.834
0.774 (4 kk)
-.060
0.692 (12 kk)
-.142
0.891 (13 kk)
.055
Eturauhassyöpä (Joensuu)
Inkontinenssin hoito
© Harri Sintonen 2014
0.836
15D:n ominaisuudet tiivistetysti
•
geneerinen
•
luotettava (korkea toistettavuus)
•
validi [kattava sisällöltään; 15D kattaa miltei yksiyhteen WHO:n määrittelemät tärkeimmät terveyden
ulottuvuudet (WHO Disc. Paper 45) ja yli 80 % WHO:n
uuden ICF:n ulottuvuuksista]; EQ-5D 20 %
•
herkkä
- hyvä erottelukyky (löytää erot terveydentilassa)
- hyvä muutosvaste (löytää muutokset terv.tilassa)
© Harri Sintonen 2014
15D:n ominaisuudet tiivistetysti
•
helppokäyttöinen (itsetäytettävä)
•
Voidaan käyttää sekä profiilina (paljastaa ongelmat
ja niiden vakavuuden => diagnostinen apuväline) että
yhden indeksiluvun mittarina
•
”Normaaliväestön” referenssiarvot saatavilla
•
oikea ”vaihtokurssi” elämän laadun ja pituuden välillä
=> soveltuu QALYjen ja niiden muutosten
mittaamiseen
•
Kaikkien tärkeiden ominaisuuksien suhteen 15D on
parempi tai ainakin yhtä hyvä kuin muut vastaavan
tyyppiset mittarit
© Harri Sintonen 2014
Versiot
•
•
•
•
15D ikäryhmille 16+ v.
• Yksityiskohtainen kuvaus ja ominaisuudet, ks.
• Sintonen H, NCHPE Working Papers 41 and 42, best available
as .pdf-files on website http://chpe.buseco.monash.edu.au
• Sintonen H. The 15D instrument of health related quality of life:
Properties and applications. Ann Med 2001; 33: 328-336.
• www.15D-instrument.net (näyttää myös sovellukset)
16D ikäryhmälle 12-15 v.
17D ikäryhmälle 8-11 v. (myös alle 8 v.)
• Ks. Apajasalo et al. Qual Life Res 1996; 5: 205-211 ja 1996; 5:
532-538
Tiedustelut/Kaikkien versioiden käyttöluvat: websiten
www.15D-instrument.net kautta
© Harri Sintonen 2014
Versiot
•
saatavilla 15D:n sähköinen versio Corame Oy:ltä
- lomake täytetään internetissä (tai paperilla tai tabletilla)
- laskee potilaan 15D-lukeman ja piirtää profiilin
automaattisesti ruudulle
- voidaan ottaa ruudulle vertailuun vastaavan ikäisen
”normaaliväestön” edustajan profiili ja lukema
- data voidaan tallentaa erilaisiin formaatteihin
jatkoanalyyseja varten
•
Vastaavanlainen versio tulossa Logicalta
© Harri Sintonen 2014
15D-tietojen käyttömahdollisuudet 1
•
•
Yksittäisellä potilaalla vastauksia
kysymyksiin:
Millaisiin terveysongelmiin potilas tarvitsee hoitoa?
=> 15D-profiili ja –lukema ennen hoitoa vs.
samanlaisen henkilön 15D-profiili ja –lukema
koko väestössä
- Miten potilas on hyötynyt hoidosta?
=> 15D-profiili ja –lukema ennen hoitoa vs. hoidon
jälkeen vs. samanlaisen henkilön 15D-profiili ja –
lukema koko väestössä
© Harri Sintonen 2014
© Harri Sintonen 2014
Kipuklinikalle ensimmäistä kertaa saapuvien ja heidän kanssaan
ikävakioidun väestön keskimääräiset 15D-profiilit ja -lukemat
1
15D-lukema
Väestö .910
Kipu
.715
0,9
0,8
T aso arvo
0,7
0,6
Kipu
Väestö
0,5
0,4
0,3
0,2
0,1
X
SE
TA
L
VI
R
DI
ST
R
EP
D
O
IS
C
D
TA
EN
M
Dimensiot
© Harri Sintonen 2014
L
T
AC
U
IM
EL
CH
EE
EA
P
EE
T
SP
B
SL
RE
A
TH
AR
E
SE
HE
M
O
VE
0
15D-tietojen käyttömahdollisuudet 1
(jatk)
- Miten potilas todennäköisesti hyötyy erilaisista
hoidoista?
Kun on kertynyt riittävästi tietoa potilaiden
ominaisuuksista ja tilasta ennen hoitoa ja erilaisten
hoitojen jälkeen, voidaan analysoida, millaiset potilaat
hyötyvät erilaisista hoidoista, millaiset eivät
=>
Kun tiedetään potilaan tila ja ominaisuudet ennen
hoitoa, voidaan laatia ennustemalleja siitä, miten
hän eri hoidoista hyötyisi. Näin lääkäri voi löytää
potilasta todennäköisesti eniten hyödyttävän
hoitomuodon
© Harri Sintonen 2014
6 kk:n kustannusten ja elämänlaatumuutosten
suhde sydänleikatuilla potilailla
© Harri Sintonen 2014
Sydänpotilaiden 15D-lukemien muutosten
jakauma
© Harri Sintonen 2014
15D-tietojen käyttömahdollisuudet 2
•
Hoitopaikan sisällä vastauksia
kysymyksiin:
•
Mikä on sairauden X hoidon Y vaikuttavuus
(saavutettu elämän laadun muutos tai lisäQALY) ja
kustannukset huomioon ottaen, tehokkuus
(kustannus per saavutettu elämän laadun muutos
tai lisäQALY)?
•
Mikä sairauden X vaihtoehtoisista hoitomuodoista
on vaikuttavin ja tehokkain ?
© Harri Sintonen 2014
15D-tietojen käyttömahdollisuudet 2
(jatk)
•
•
•
•
Hoitopaikan sisällä vastauksia kysymyksiin:
Mikä on suhteellinen vaikuttavuus ja
suhteellinen tehokkuus eri sairauksien
hoidossa?
Millaiset potilaat hyötyvät hoidosta, millaiset
eivät?
Kenen antamasta hoidosta on eniten hyötyä?
© Harri Sintonen 2014
0
© Harri Sintonen 2014
Uniapnea
Laskimokirurgia
Bulimia
Rintareduktio
Kohdun poisto
CABG
PCI
Kaihi
Polven tekonivel
Lonkan tekonivel
Lannerankaleik.
Kaularankaleik.
QALYn hinta (€)
Cost per QALY gained produced by various
interventions (QALYs discounted at 5%)
50000
40000
30000
20000
10000
Jonotusajan vaikutus kaularanka- (cervical) ja
lannerankaleikkauksien kustannusutiliteettiin
5000
Whole material
Cost/QALY (euro)
4000
Waiting time <
60 days
Waiting time >
60 days
3000
2000
1000
0
Cervical interventions
© Harri Sintonen 2014
Lumbar interventions
15D-tietojen käyttömahdollisuudet 3
• Hoitopaikkojen
välillä:
•
Ovatko sairauden
hoitoindikaatiot
samat eri
hoitopaikoissa? Onko
tiettyyn hoitoon
tulevien potilaiden
elämänlaatu
samanlainen eri
hoitopaikoissa?
© Harri Sintonen 2014
Sairaus/hoito
ennen
hoitoa
Ohitusleikkaus (Kuopio)
0.752
Ohitusleikkaus (HUS)
0.829
Ohitusleikkaus (Vaasa)
0.827
Pallolaajennus (Kuopio)
0.730
Pallolaajennus (HUS)
0.820
Lonkkaproteesileikkaus
(HUS)
0.810
Lonkkaproteesileikkaus (PHäme)
0.828
15D-tietojen käyttömahdollisuudet 3
(jatk.)
• Hoitopaikkojen
•
välillä:
Mikä on sairauden
X hoidon
vaikuttavuus ja
tehokkuus eri
hoitopaikoissa?
© Harri Sintonen 2014
Sairaus/hoito
ennen
hoitoa
Vaikutta
vuus
Ohitusleikkaus (Kuopio)
0.752
.106
Ohitusleikkaus (HUS)
0.829
.044
Ohitusleikkaus (Vaasa)
0.827
.033
Pallolaajennus (Kuopio)
0.730
.094
Pallolaajennus (HUS)
0.820
.031
Lonkkaproteesileikkaus
(HUS)
0.810
.060
Lonkkaproteesileikkaus
(P-Häme)
0.828
.050
15D-tietojen käyttömahdollisuudet 4
• Väestön terveyden ja sen jakautumisen
seuranta väestötutkimuksilla
- Terveyteen liittyvä elämänlaatu eri ikäryhmissä ja
sukupuolilla (1992, 1996, 2000, 2004, 2011)
- Elämänlaadun muutokset ajan yli (1992, 1996, 2000,
2004, 2011)
- Tietoon ikä- ja sukupuolispesifistä elämänlaadusta
yhdistetään tieto vastaavasta kuolleisuudesta =>
odotettavissa olevat laatupainotetut elinvuodet (QALYt)
eri iässä sukupuolen mukaan
- Terveyteen liittyvän elämänlaadun jakautuminen
alueittain, tulojen yms. tekijöiden mukaan
© Harri Sintonen 2014
Odotettavissa olevat elinvuodet ja QALYt 15vuoden iässä 1992 ja 1996
Naiset
Miehet
Ero
Odotettavissa olevat elinvuodet 1992
64.5
57.6
7.2
Odotettavissa olevat elinvuodet 1996
65.8
58.8
7.0
Muutos odot. olev. elinvuosissa 1992-96
+1.0
+1.2
Odotettavissa olevat QALYt 1992
58.9
52.1
6.8
Odotettavissa olevat QALYt 1996
60.3
54.6
5.7
Muutos odot. olev. QALYissa 1992-96
+1.4
+2.5
© Harri Sintonen 2014
15D-mittarin käyttö
•
•
•
•
Käytetty/käytetään sadoissa hankkeissa/
terveysongelmissa Suomessa ja kansainvälisesti
(ks. www.15D-instrument.net)
FinOHTA suosittelee arviointiprojekteihin, joihin se
antaa jonkinlaista tukea
Erinomainen väestödata Terveys2000 ja T2011tutkimuksista
Stakes => THL suorittaa v. 2004 alkaen joka toinen
vuosi noin 2800 henkilön väestöotoksen
paneeliseurannan 15D:llä + kullakin kerralla jonkin
erityisryhmän mittauksen
© Harri Sintonen 2014
15D-mittarin käyttö
•
HUS:ssa tehty vuodesta 2002 alkaen mittaus ennenjälkeen hoidon noin 16000 potilaalle noin 50 eriloisalalla/
diagnoosiryhmässä + kustannustiedot => hoitojen
kustannus-vaikuttavuus
•
Mm. Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Pohjois-Savon
keskussairaalapiireissä 15D:n sähköinen versio otettu
laajaan rutiinikäyttöön
•
15D:lle varattu ”slot” valtakunnallisen standardoidun
elektroniseen sairauskertomukseen arkistoon
© Harri Sintonen 2014