1. No category

Treekantti
2011
Ninnin
v el i s a i s a
kastees
n i m e n lias
Ridg e E e n
Väänän
en
edät, ken
Mistäs ti atri meni
K
n
kanssa se
a elämä
n? Seura
naimisii ua kätevästi
lk
kiertoku
sasta.
nan Kan
Satakun
ista
ökohta
Henkil
Mistäs tiedät?
2
Sisällysluettelo
Pääkirjoitus
Kommodorin mietteet
Sihteerin väylä
Toimintasuunnitelma 2011
Toimintakertomus 2010
Katsastusasiaa
Uudet laivurit
Saaristomerenkulkuopin tutkinto
Vastaukset saaristotenttiin
Tähtitieteellinen navigointi
Ajankohtaista
12. Saarileiri Tynnyrikarissa
Merimaikka
Märket ja Sälskär lomareissulla
Matkakilpailun säännöt
Navigointikisat 2010
Kilpailutulokset 2010
Venerekisteri 2010
Kultaranta II
Majamestarin juttu
Tynnyrikarin kuulumisia
Toisenlainen vesillelasku
SK lehtijuttu:
Kolme sukupolvea laivureita
Jäsentarvikkeet
Yhteystiedot 2011
Taskumuistio
4
6
8
9
10
14
16
18
20
21
22
23
26
27
28
29
32
30
33
36
37
38
Auto-Kirmola
Eräpori
Euromaster
Hacklin
Kivikylä
Kuntsi A. veneen nosto
Marina Merilokki
Osakevene
Pori Energia
Porin Mainostuotanto
Porin P&T kone
Porin Traktoriosa
Porin Vene- ja Moottorikorjaamo
Raskone Oy
Reposaaren venesäilytys
Rinta-Joupin autoliike
Sammutin huolto Salli
Satakunnan Kansa
Teboil Yyteri
Turva
Ulvilan Ajo-opisto
Ulvilan kaihdin
Venepori
58
7
26
5
21
49
46
59
5
31
47
58
26
47
37
31
11
2
7
60
46
21
6
39
40
41
42
3
Pääkirjoitus
TEKSTI: TIIA NIEMI, KUVA: SIMO VALLI
Joulukuun 2010 tenttivalvojia: Antti-Jussi Neva, Hannu Grönholm, Tiia Niemi, Jarmo
Koski, Ari-Pekka Koski, Vesa Virtanen, Mauno Vuorinen, Sakari Nylund ja Marjo Koski
Taas on seuramme vuosijulkaisu saatu
kansiin ja painosta ulos. Pitelet siis käsissäsi uuni tuoretta julkaisua. Treekantti
toimitettiin tänä vuonna uudistuneella
kokoonpanolla. Allekirjoittanut keräsi
materiaalia, mutta hallitus kokosi lehden
talkoilla. Kiitokset koko hallitukselle!
Mukavia lukuhetkiä Treekantin parissa!
Treekantin toimikunnan puolesta,
Tiia Niemi
Treekantti
Porin Navigaatioseuran vuosijulkaisu
Vastaava päätoimittaja: Tiia Niemi
Aineisto: [email protected]
Etukannen kuva: Timo Lokki
Laivurikuvat:
Vesa Virtanen ja Marjo Koski
4
Taitto ja paino: Ulvilan Painotuote
ISSN: 1235-7022
Painosmäärä: 1000 kpl
Virtaa puhtaasti
Sammuta
ellet katsele!
Tee vuoden ekoteko
ja sammuta turhat
viihdelaitteet.
5
Kommodorin mietteet
TEKSTI: TIIA NIEMI, KUVA: TONI NIEMI
Kesä 2010 kului nopeasti. Meillä riitti
puuhaa mökkiprojektissa, sekä esikoisen
ensimmäistä kesää viettäen. Keleistä ei
monikaan voi valittaa. Helteisempää kesää ei ole Suomessa pitkään aikaan ollut.
Seuramme koulutti taas viime vuonna
noin 100 uutta laivuria. Onneksi olkoon
uusille laivureille ja tervetuloa seuramme
toimintaan mukaan! Saaristolaivurikurssin
n
suorittaminenhan on ainoa keino päästä
seuramme jäseneksi.
Myös avomerilaivureita on viime vuosina koulutettu paljon. Jo toisena vuonna
peräkkäin Marjo vetää kurssia Porin Kansalaisopistolla.
Seuramme tukikohtaan ollaan hankkimassa sähköliittymää. Tämän projektin
kulusta voit lukea toisaalta tässä lehdessä
ja vuoden aikana ilmoittelemme projektin
kulusta nettisivuillamme.
6
Kommodori Tiia Niemi
Viime kesä oli ensimmäinen seuran uudelle Terhi Sailille. Veneen kuvia löytyy
tämän lehden kannesta. Veneen säilytyspaikkana on Tynnyrikari ja on kaikkien
seuramme jäsenten käytettävissä. Ei sovi
tietenkään unohtaa koulutusvenettämme,
Merimaikkaa, joka on myös jäsentemme
vuokrattavana. Ehtona vuokraukselle on
koulutusajoon osallistuminen. Näin voimme varmistaa kaikkien tuntevan veneen
ominaisuudet.
Kun luette toimintasuunnitelmaa tarkkaan, niin perinteisten tapahtumien rinnalle on otettu taas tauon jälkeen mukaan
navigointi-ilta. Tarkoituksena on toivomusten mukaisesti käydä läpi navigoinnin
perusteita. Kerrata kursseilla opittua ja
harjoitella vaikka sen eksymätaulukon
tekemistä käytännössä.
Nuorisoleiri järjestetään tänäkin kesänä. Timo Lokki vastaa nykyään leirinjärjestelyistä. Annetaan näissä järjestelyissä
kaikki tukemme Timolle ja menestyneitä
leirejä jatkossakin.
Hyvää veneilykautta 2011,
Tiia Niemi
7
Sihteerin väylä
Jäsenmaksut
Tänäkin vuonna olet saanut jäsenpostituksen yhteydessä jäsenmaksulaskun,
jolla jäsenmaksu 28 € tulee suorittaa. Kun
maksat laskusi, muista ilmoittaa laskun
alaosassa oleva viitenumerosi.
Liittymismaksu
Liittymismaksu seuran ulkopuoliselta
laivurikurssin suorittaneelta on 60 €, liittymismaksua ei peritä silloin, kun henkilö
liittyy seuraan oman seuransa laivurikurssin suorittamalla. Säilyttääkseen jäsenyytensä, tulee jäsenen maksaa jäsenmaksunsa vuosittain.
Osoitteenmuutokset
Koska jäsenmaksun yhteydessä ei voi
ilmoittaa osoitteenmuutoksista, tulee
jäsenen itse huolehtia muutosilmoituksesta, mieluiten kirjallisesti jäsensihteerille:
Antti-Jussi Neva os. Topparintie 6, 28800
Pori, email: antti_jussineva@hotmail.
com. Näin turvaamme häiriöttömän tiedonkulun jatkossakin.
tyksenä on osallistuminen koulutuspurjehdukseen (n. 4 tuntia kestävä kurssi), jonka
tarkoituksena on perehdyttää kuljettamaan
ko. venettä. Jos aiot osallistua koulutuspurjehdukseen ks. toimintasuunnitelma.
Merimaikan vuokrausasioissa ota yhteyttä venemestariin. Muista, lisäksi, että
osallistumalla talkoisiin saat alennusta
käyttömaksusta.
Tynnyrikari
Seuran tukikohta on jäsenten käytössä.
Majan avaimia on saatavana 30 € hintaan
merkkipisteestä (VENEPORI).
Avain on henkilökohtainen, eikä sitä
siis voi luovuttaa toiselle henkilölle.
Luopuessaan seuran jäsenyydestä tulee
jäsenen luovuttaa avain takaisin.
Diplomien jako
Diplomien jaosta ilmoitetaan diplominsaajille henkilökohtaisesti. Mikäli et voi
saapua diplomia noutamaan, on se myöhemmin mahdollista saada seuran merkkipisteestä (VENEPORI).
Merimaikka
Seuran jäsenten on mahdollista saada koulutusvenettä käyttöönsä. Käytön edelly-
8
Jäsen: ostaessasi seuratarvikkeita Veneporista, käytä käteistä maksutapaa.
Toimintasuunnitelma 2011
Porin Navigaatioseura ry
00.01
Merenkulun kurssit: saaristo- ja
rannikkokurssit alkavat, avomerikurssi jatkuu
12.02 Retki Helsingin venenäyttelyyn
XX.03 Valtakunnallinen karttakilpailu
19.03 Opettajaseminaari, Porvoo
20.03 Liittokokous, Porvoo
24.03 Sääntömääräinen kevätkokous
14.04 Diplomien jako ja kerhoilta, Lipunnosto, matkakilpailu alkaa
15.04 Merenkulun tentit: saaristo,
rannikko ja avomeri
11.05 Katsastusilta keskustassa,
Taavi silta klo 18.15-19
21.05 Talkoot Tynnyrikarissa,
kesäkauden avajaiset
21.05 Katsastuspäivä Tynnyrikarissa,
klo 13 -14
23.05 Katsastusilta I Reposaaressa
klo 17-18
23.05 Koulutusajo klo 18- n.21
06.06 Katsastusilta II Reposaaressa
klo 17-18
06.06 Navigointi-ilta Reposaaressa,
klo 18-21
11.06 Retkipäivä ja yhteispurjehdus
24.06 Juhannus Tynnyrikarissa
30.6.-2.7 Nuorisoleiri Tynnyrikarissa
20.08 Päiväkilpailu, kaikki apuvälineet
sallittuja
27.08 Venetsialaiset sekä lauluilta
Tynnyrikarissa
.09
03.09
08.09
10.09
11.09
24.09
10.11
01.11
XX.12
* * *
* * *
* * *
* * *
* * *
* * *
* * *
Laivurikurssit alkavat:
saaristo, rannikko
Yönavigointikilpailu,
Pori - Tampere
Diplomien jako
Syystalkoot ja illanvietto
Lipunlasku Tynnyrikarissa
klo 12.00, matkakilpailu päättyy
Päivänavigointikilpailu
Tampere - Pori
Sääntömääräinen syyskokous
Karttanavigointikilpailu:
SM-karsinta ja seuran kilpailu
Laivuritentti: saaristo, rannikko
Järjestetään virkistystoimintaa
purjehduskauden ulkopuolella
Osallistutaan seuraotteluun Tampereen Navigaatioseuraa vastaan
Julkaistaan seuran lehti Treekantti
Osallistutaan Porin seudun veneilyjärjestöjen yhteistoimintaan
Käytännön veneilytaitoja opetetaan veneretkien yhteydessä ja
koulutusajoissa ja nuorisoleirillä
Ollaan yhteistyössä muiden
paikallisten veneily-yhdistysten
kanssa
Ex cursioita
9
Merimaikan koulutusajo toukokuussa 2010. Osallistujat: Jussi Tarri, Jani Rautiainen,
Samuli Vanhatalo, Jouni Vanhatalo, Ismo Aalto, Asko Tiilikainen ja Veli Vuorela. Kouluttajina: Hannu Grönholm, Vesa Hakanpää ja Marjo Koski
Toimintakertomus 2010
Yleistä
Kokoukset
Porin Navigaatioseura ry. edistää ja kehittää Suomen Navigaatioliiton jäsenyhdistyksenä harrastajaveneilijöiden navigointitaitoa sekä hyvää veneilykulttuuria.
Porin Navigaatioseuran hallituksessa oli
v. 2010 kommodori Tiia Niemi, varakommodori Simo Valli, rahastonhoitaja
ja sihteeri Jarmo Koski sekä jäsenet Vesa
Hakanpää, Sakari Koivuniemi, Antti-Jussi
Neva ja Reijo Wallin. Vuosi 2010 oli seuran 44. toimintavuosi. Seuran jäsenmäärä
vuoden 2010 lopussa oli noin 400.
Yhdistyksen kevätkokous pidettiin maaliskuussa Urheilutalolla. Kokouksessa
jaettiin karttakilpailun palkinto. Syyskokous pidettiin Nuorisotalolla marraskuussa. Kokouksessa jaettiin vuoden kippari,
navigaattori, vene sekä yönavigointikilpailun palkinnot. Seuran hallitus kokoontui 11 kertaa vuoden aikana.
10
Jäsentilaisuudet
Vuoden 2010 aikana järjestettiin jäsenille
erilaisia tilaisuuksia. Navigointikilpailut
käytiin maalla ja merellä. Yhteispurjehdus
kesäkuussa suuntautui Tynnyrikariin. Virkistys- ja talkootoimintaa oli seuran majalla Tynnyrikarissa pitkin kesää. Perinteinen nuorisoleiri kesäkuussa keräsi saareen
toistakymmentä veneilystä innostunutta
lasta ja nuorta.
Koulutus
Seura koulutti kymmeniä uusia meriteiden säännöistä kiinnostuneita saaristo-,
rannikkolaivureita. Keväällä pidettiin
saaristo- ja rannikkolaivurikurssit Porissa
työväenopistolla, opettajana Simo Valli
(saaristo ja rannikko) ja Antti-Jussi Neva
(saaristo). Syksyllä pidettiin saaristolaivurikurssit Porissa Työväenopistolla,
opettajana Simo Valli ja Antti-Jussi Neva,
sekä Ulvilassa, opettajana Simo Valli.
Avomerilaivurikurssi alkoi myös syksyllä
ja jatkuu vielä tulevan kevään. Kurssin
opetuksesta vastaa Marjo Koski. Käytännön veneilyyn perehdyttiin kesäkuussa
Merimaikalla.
UUDET SAMMUTTIMET
TARKASTUKSET
HUOLLOT
NESTEKAASUA
Julkaisutoiminta
Seura julkaisi keväällä 2010 Treekantti
vuosijulkaisun, joka lähetettiin kaikille
jäsenille. Seuran toiminnasta tiedotettiin
Satakunnan Kansan yhdistyspalstalla.
Ajankohtaiset tiedot löytyvät seuran internetsivuilta. Tiedotteet saa halutessaan
omaan sähköpostiosoitteeseen.
Muu toiminta
Katsastettuja veneitä oli 46 kpl, katsastajina Hannu Grönholm, Vesa Hakanpää,
Marjo Koski sekä Juha Koskinen. Helmikuussa järjestettiin retki Helsingin venemessuille. Mukaan lähti linja-autollinen
veneilystä innostuneita. Päiväkilpailuun
osallistui kolme venekuntaa. Yökilpailussa kamppailu käytiin kahden veneen
kesken. Matkakilpailuun osallistui vain
yksi venekunta. Seuraottelun voitti Porin
Navigaatioseura. Vuoden veneeksi valittiin Merimaikka, vuoden kippariksi Reijo
Wallin ja vuoden navigaattoriksi Tiia
Vuorinen. Tynnyrikariin hankittiin Terhi
Sail purjevene.
Laite- ja Sammutinhuolto Salli Ky
Krannintie 1
050-5335728/Harri
040-5570864/Kyösti
Turvallisempi huominen!
11
Katsastusasiaa
TEKSTI: HANNU GRÖNHOLM, KUVA: TIINA GRÖNHOLM
Tammikuista kunnon talvea eletään pitkästä aikaa, venenäyttely lähestyy jolloin
sanotaan veneilykauden alkavan.
Liiton vuotuiset tiedotteet eivät koskaan tule niin, että ne ehtisivät saman
vuoden Treekanttiin joten laitetaan ne
seuran nettisivuille kunhan tulevat.
Veneliikenneasetusta on muutettu / tarkennettu 15.05.2006; vesikulkuneuvoissa
tietyin edellytyksin vaadittavaa käsisammutinta on tarkastettava (enintään)
vuoden välein. Sammuttimen tulee olla
vähintään 8A 68B. 1.5.2008 asti hyväksytään EN 3 mukainen, teholuokaltaan
vähintään 13A 55B tai vanhempaan ABtai ABE- luokkaan kuuluva, vähintään
2 kiloa sammutetta sisältävä sammutin.
Sammuttimen tarkistus samana keväänä kuin on katsastus. Tarkistusleimaa
oltava jäljellä kuluvan vuoden loppuun
asti.
Venerekisteristä näkyy kaikkien peruskatsastusvuosi, joten sovitellaan katsastukset vaikka arki-illoiksi niin ei mene
keväiset kunnostusviikonloput katsastuksien merkeissä.
Muutokset tiedoissa suoraan myös
Hannulle niin, tulevat liittoon ilmoitetuiksi.
12
Peruskatsastus eli runkokatsastus
tehdään joka viides vuosi, tai kun vene
katsastetaan ensimmäisen kerran seuran venerekisteriin tai onnettomuuden
Hannu ja Vivian Tynnyrikarin viiriä
laskemassa.
jälkeen. Peruskatsastus tehdään maissa ja
tarvittaessa jatketaan vedessä. Jos ostat
veneen muualta, ota selvää paikkakunnan
katsastajasta ja pyydä häntä katsomaan
vaikka vain runko, niin on helpompi
katsastaa loput omassa seurassa. Kaikki Navigaatio- ja Suomen Purjehdus ja
Veneilyliiton katsastajat voivat katsastaa
ristiin. Vuosikatsastus tehdään vedessä
katsastuspäivänä.
Muista ottaa tarvittavat paperit mukaan
katsastustapahtumaan!
Katsastusmaksut
vuodelle 2011
runkokatsastus kaikki luokat 35€
vuosikatsastus kaikki luokat 20€
tilauskatsastus kaikki luokat 35€
Katsastuspäivät
ja paikat 2011
11.05 Katsastusilta keskustassa,
Taavi silta klo 1815 -19
21.05 Katsastuspäivä Tynnyrikarissa,
klo13 -14
23.05 Katsastusilta I Reposaaressa
klo 17-18
06.06 Katsastusilta II Reposaaressa
klo 17-18
Katsastajien yhteystiedot saat Treekantista
ja nettisivulta.
Hyvää veneilykesää toivottaen
Hannu, Marjo, Juha ja Vesa
VESIKULKUNEUVOREKISTERI
Uusi laki vesikulkuneuvorekisteristä tuli voimaan 1. lokakuuta
2007. Ennen rekisteröimättömät
veneet on rekisteröitävä vuoden
2008 lokakuun alkuun mennessä.
Rekisteröitävän vesikulkuneuvon omistajan on ennen vesikulkuneuvon käyttöönottoa tehtävä vesikulkuneuvosta rekisteri-ilmoitus
maistraattiin. Rekisteri-ilmoituksen voi jättää mille tahansa maistraatille tai sen palveluyksikölle.
Kaikki vähintään 5,5 metriä pitkät purje- tai moottoriveneet tulee
rekisteröidä. Myös moottoriteholtaan vähintään 15 kilowatin eli yli
20 hevosvoiman veneet on merkittävä vesikulkuneuvorekisteriin.
Rekisteröintivelvollisuus koskee
myös muita koneellisia vesikulkuneuvoja, mm. vesiskoottereita
sekä valtion ja kuntien omistamia
vesikulkuneuvoja.
Rekisteröidyn veneen kuljettajan tulee olla viisitoista vuotta
täyttänyt.
13
Uudet laivurit
Saaristo 11.12.2009 Pori (Simo Valli)
Juha Sillanpää
Siru Lehtimaa
Mikko Lilja
Aleksi Elovaara
Asko Tiilikainen
Salme Ahtiainen
Simo Harkila
Ilpo Karlsson
Esa Perttula
Juha Piispanen
Miikka Joutsenvirta
Kari Kaski
14
Petri Pihlajamaa
Jari Saarinen
Jari Toiviainen
Janne Stenroos
Pertti Nordqvist
Juha Raitanen
Jani Rautiainen
Jussi Tarri
Aulis Laaksonen
Tommi Salmi
Juha Tiainen
Tarja Nylund-Toiviainen
Kalle Hoffren
Jari Turpeinen
Veli Vuorela
Marja-Riitta Naskali
Erkki Ahola
Harri Nordqvist
Teemu Saarinen
Anna Malm
Tuuli-Anna Nuikkinen
Liisa Peltomäki
Anna-Maija Puusa
Mikko Mäkinen
Jukka Vasanen
Saaristo 11.12.2009 Pori (Antti-Jussi Neva)
Olli Mattila
Matti Mäkinen
Aki Saarinen
Kaija Virtanen
Pentti Longi
Timo Nykänen
Pasi Sjöblom
Juha Salonen
Pekka Piirinen
Toni Jokela
Aulis Kesti
Henri Nykänen
Tuomas Virtanen
Harri Sarri
Jarmo Viitala
Jori Viitala
Rannikko
11.12.2009
(Tiia Niemi)
Anssi Kiiski
Hannele Vuorinen
Jari Stenroos
Jere Kuusinen
Ari Vuorinen
15
Saaristo 23.4.2010 (Simo Valli)
Sami Hernesniemi
Niko Kuntsi
Heikki Mäkelä
Timo Maanavilja
Pasi Alenius
Sauli Ihalainen
Henrik Eriksson
Satu Heinonen
Jukka Vestervik
Juha Nikkanen
Eeva-Liisa Kallinen-Alenius
Jarmo Aalto
Arja Kuohuva
Kalle Laine
Ilkka Varjonen
Rannikko 23.4.2010 (Simo Valli)
Jukka Vasanen
Juha Sillanpää
Juhani Tuominen
Jari Saarinen
16
Otto Arponen
Asko Tiilikainen
Ilpo Karlsson
Liisa Peltomäki
Pekka Tammi
Jani Rautiainen
Esa Syvänne
Saaristo 23.4.2010 (Antti-Jussi Neva)
Saija-Mari Stenros
Jarno Rosnell
Jukka Tuominen
Jouni Nevala
Markus Grönholm
Jani Mäkelä
Ritva Välimäki
Leinonen Eero
Veli-Matti Välimäki
Avomerilaivurit 23.4.2010 (Marjo Koski)
Jouni Vanhatalo
Mikael Illman
Juha Sahi
Janne Santanen
Jukka Jokisuo
Jarkko Heinonen
Timo Meri
Leif Laine
Mika Castren
Anita Lanki
17
Saaristomerenkulkuopin tutkinto
10.12.2010
Oikeasta vastauksesta annettava pistemäärä on ilmoitettu kunkin tehtävän kohdalla.
Maksimipistemäärä on 30. Hyväksytty tutkinto edellyttää vähintään 15 pistettä. ( Käytä
omaa Garta Marinaa !) Ennen kuin aloitat, lue tämä johdanto: Tutkinnossa käytetty vene on 13 metriä pitkä moottorivene. Veneen syväys on 1,5 m ja korkeus 3,4 m.
Veneen varustukseen kuuluu pääkompassi jonka eksymätaulukko on ohessa ja kiinteä
varakompassi. Sää on tyyni ja näkyvyys hyvä. Säätiedotuksissa merenkulkijoille ilmoitettiin, että vedenkorkeus on -50cm. Tehtävissä merikartan eranto on 7° I . Käytä oman
oppikirjasi eksymätaulukkoa, tentissä on sama!
1.
Sijaintisi on 63°51,50’P; 25°36,00’I. Tästä ohjaat KS=009°. Mikä on laskettu
paikkasi 39 min ajon jälkeen, kun nopeutesi on 9 solmua?
3p
2 a.
Määrität sijaintisi käyttämällä käsisuuntimakompassia. Kompassisuuntima
Viiran merimajakkaan on 085° ja Norruddin merimajakkaan on 179°. Ilmoita
veneen sijainti suuntimishetkellä!
2p
Onko paikanmääritys luotettava? Perustele vastaus!
1p
b.
3 a.
b.
4 a.
b.
c.
18
Ohjaat tarkasti pitkin 4,5 m väylää kohti Skogbölen linjaa. Varakompassisi
näyttää 174°. Mikä on varakompassin eksymä tällä suunnalla?
2p
Norrbådanin pohjoisrannalla on tunnusmajakka. Kuvaile minkä näköinen se
voisi olla.
Paikasta, joka on 0,6 meripeninkulmaa 4,5 m väylän alkupisteestä (63°57,35’P;
25°44,93’l) käännyt kohti Mervinniemen länsipuolella olevaa 1,2 m venereittiä.
Miten varmistat, ilman teknisiä apuvälineitä, että olet kääntöpisteessä? (Vastaus
karttapiirroksena.)
1p
Miten varmistat, ilman teknisiä apuvälineitä, turvallisen kulun Trehålsgrundetin
pohjoispuolitse kohti 1,2 m venereittiä?(Vastaus karttapiirroksena.)
1p
Onko sinun mielestä turvallista ajaa Viiran ja Mervinniemen välistä itään? Perustele!
1p
5 a.
b.
6 a.
b.
7 a.
b.
c.
8 a.
b.
c.
Olet Mervinniemen koillispuolella 5,2 m väylällä menossa kaakkoon. Viiran
merimajakan ollessa suoraan sivulla oikealla käynnistät sekuntikellon. Ajettuasi 12 min 15 sek on punainen valopoiju suoraan sivulla vasemmalla. Mikä on
nopeutesi?
Ajat edelleen 5,2m väylää kaakkoon. Ilta on hämärtynyt ja näet etuoikealla vilkkuvan vihreän valon. Montako vilkkua on jaksossa ja mikä on jakson pituus?
Ohjaat Mervinniemen koillispuolella olevaa 5,2 m
väylää pitkin kaakkoon. Mikä on KS ?
Mikä on viereisen alueen minimisyvyys tänään, kun
veden korkeus on -50cm?
Mitä tarkoitetaan Sisäisillä kulkuvesillä ?
Mitä Meriteiden säännöissä säädetään purjealusten
toiminnasta reittijakojärjestelmässä?
Auringon laskettua lähestyt alusta, joka näyttää ohessa kuvattuja valoja. Mikä alus on kyseessä?
Minkälainen on länsiviitan karttamerkki?
Miten menettelet, kun näet viereisen vesiliikennemerkkiyhdistelmän?
Alus, joka on lähdössä laiturista, antaa kolme lyhyttä
äänimerkkiä. Mitä se tarkoittaa?
9 a.
b.
c.
Mikä on kaikuluotain?
Millainen on turvavesimerkin väritys ja heijastintunnus?
Miten sektoriloiston valaisusektorit ilmoitetaan loistoluettelossa?
10.
Merkitse rastilla oikea vaihtoehto: Oikein -Väärin
• Purjealuksen on väistettävä kalastusta harjoittavaa alusta
• Käsisammuttimen tarkastus on tehtävä kahden vuoden välein
• Sillan alituskorkeuden määräytymisessä ei huomioida aallokon vaikutusta
19
Vastaukset saaristotenttiin
10.12.2010
OPETTAJA: SIMO VALLI
Saaristokursseille (2 kpl) ilmoittautui n. 70 oppilasta. N. 50 kävi 2/3 osaa kurssista läpi
eli osallistui väh. 20 oppitunnille ja 35 osallistui tenttiin. Tentti oli erikoinen, sisälsi paljon ”knoppeja” ja tenttivastauksista päätellen kieliasussakin eli kysymysten laadinnassa
on edelleen parantamista.
1.
Paikka Lat 63˚57´P, Lon 25˚39,4´I. Tehtävä oli helppo
2. a.
b.
Lat 63˚57,1´P, Lon 25˚40,7´I.
Ei ole, magneettinen häiriöalue! Toiseksi vaikein tehtävä 8 huomasi magn. alueen.
3. a.
Eks = -5˚. b. valoton, pienempi kuin majakka, omaperäinen ja hyvin näkyvä.
2/3 osa sai täydet pisteet.
4.
a ja b ns. maisemanavigointia.
1 sijoittaja oli 4,5 m:n linja, 2 joko Norrudd-Norrbådan tai Trehålsgrundetin ja
Mervinniemen pohjoispäät.
esim. Viiran pohjoispuolella oleva vihreä lateraalipoiju ja Vähäkiven kaakkoispää linjaan ja ajaa sitä, muitakin oli.
Ei ole, vene vaatii vettä 1.5 m, veden syvyys nyt -50 cm, välissä vettä normaalivedellä mm. 1,2 m. Tehtävä oli vaikea, 8 sai täydet pisteet.
a.
b.
c.
5. a.
b.
nopeus 7,0 solmua.
Jaksossa on 2 vilkkua ja jakson pituus 4 sek.
6. a.
KS = 121˚ b. minimisyvyys n. 20 cm, (oli vaikeasti kysytty)
7. a.
Suomen kulkukelpoiset järvet, joet, kanavat ja sisäisestä aluemeren rajasta merelle päin 2.0 mpk. b. yl. ei saa estää liikennekaistaa käyttävien kulkua, jos joutuu pakosta ylittämään, tee se poikkisuunnassa kaistan kulkusuuntaan nähden.
Luotsialus. 4 sai täydet pisteet!
c.
8. a.
b.
c.
kelta-musta kelta, musta kaksoiskartio kärjet vastakkain.
nop. 9km/h tai 4,4 kn.
peruutan. Vastattiin hyvin 26 sai 3 p Kiitoksia!
9. a.
b.
c.
Veden syvyyden mittalaite.
punavalkoinen koko pituudelta, 180˚ heijastin ylh. valk. alh. punainen
asteina kohden sektoriloistoa.
10. a.
oikein - väärin – väärin. Uskoisin, että kyseessä oli veneen sammutin.
20
ILOA SILMÄLLE
WmPIOEMLXMQIXˆQEVOMMWMXˆTMQIRR]WZIVLSXˆT]WX]PEQIPPMX
OEMOOMEYVMRKSRWYSNEXYSXXIIX
¯WEQEWXETEMOEWXE
21
Lyhyt kertaus
tähtitieellisestä navigoinnista
TEKSTI: MARJO KOSKI, KUVA: MARJO KOSKI
”Navigaatio” tulee latinalaisesta sanasta navis eli laiva. Navigointi on aluksen
paikan ja kulkusuunnan määrittämistä
eri menetelmillä. Siihen sisältyvät mm.
aluksen sijainnin määritys, sopivan kulkusuunnan asettaminen ja aluksen turvallisen kulun takaaminen.
Yksi varhaisimpia ja tänäkin päivänä
käytössä oleva navigointimenetelmä on
ristisuuntima. Käytettäessä ristisuuntimaa
otetaan suuntima kahteen eri kohteeseen
ja lasketaan niiden leikkauspiste. Rannikolla pystytään navigoimaan maamerkkien avulla. Havainnoimalla maamerkkejä
voidaan määrittää aluksen sen hetkinen
sijainti ja kartan avulla määrittää oikea
kurssi, joka pidetään kompassin avulla.
Astronominen navigointi tarkoittaa
aluksen paikan määrittämistä taivaankappaleiden avulla. Tähtitieteellisessä paikanmäärityksessä tulevat kysymykseen
aurinko, kuu, valovoimaisimmat planeetat
eli Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus sekä 57
yleisesti valittua kiintotähteä. Taivaankappale kiertää tiettyä reittiä tietyllä nopeudella. Tämän reitin ja nopeuden ovat tähtitieteilijät ja matemaatikot pystyneet ratkaisemaan. Taivaankappaleiden etäisyydellä
ei ole merkitystä. Tärkeää on ainoastaan
22
suunta, jossa ne näkyvät. Taivaankappaleet
ajatellaan projisoiduksi äärettömän suurelle
pallopinnalle ja pallon keskipisteessä sijaitsee maa. Tästä järjestelmästä käytetään
nimitystä taivaanpallo.
Jotta voitiin taulukoida taivaankappaleiden sijainti taivaanpallolla, tähtitieteilijät ottivat käyttöön maapallolla olevat
koordinaatistot myös taivaanpallolle. Taivaan ekvaattori ja navat vastaavat maan
ekvaattoria ja napoja. Pituus ja leveyspiirit ovat samat kuin taivaan rektaskensio
(navigoinnissa käytetään HA= tuntikulmaa) ja deklinaatio. Jokaisen havaintomme hetkellä taivaanpallolle piirtyy meidän
paikkamme kautta kulkeva luotiviiva ja
sitä kohtisuoraan leikkaavan horisonttitaso. Kumpikin leikkaa maan keskipisteen.
Paikan määritykseen tarvitaan taivaankappaleen korkeutta horisontista mittaava
sekstantti, UT-aikaa määrittävä kronometri ja paikannushetkellä ajan tasalla oleva
merenkulun almanakka, The Nautical
Almanac. Koska kiertotähtiä on paljon ja
etäisyytensä vuoksi ne kulkevat vakiosuhteessa toisiinsa nähden, ei ole ollut järkevää taulukoida jokaista erikseen, vaan
on otettu käyttöön jokaiselle yhteinen
kiintopiste, kevättasauspiste eli Ariespiste.
Marjo opastamassa avomerinavigoinnin kurssilaisia sekstantin käytön saloihin.
Aurinko, kuu ja planeetat ovat lähempänä maata ja niillä on oma kulkureittinsä,
joten ne on taulukoitu erikseen.
Paikanmääritys tapahtuu siten, että
tarkka aika merkitään ylös samalla hetkellä kun sekstantilla mitataan taivaankappaleen korkeus horisontista. Tämä toistetaan
yhdelle tai useammalle taivaankappaleelle, jotka ovat mielellään eri puolilla
tähtitaivasta. Merenkulun almanakasta
saadaan tieto siitä, mikä on taivaankappaleen etäisyys ekvaattorista ja suunta
Greenwichin meridiaaniin eli Greenwichin tuntikulma, GHA. GHA:sta saadaan kronometrin näyttämän ajan avulla
aikaeron kautta laskettua paikallinen tuntikulma (LHA). Saaduista arvoista lasketaan tähden tosisuuntima sekä tosikorkeus
sijaintimme suhteen. Pallotrigonometrian kaavojen avulla saamme tulokseksi
sijoittajan. Kun näitä sijoittajia saadaan
vähintään kaksi, voidaan päätellä aluksen
sijainneen niiden leikkauspisteessä mittaushetkellä. Sekstantin maksimitarkkuus
on 0,1 kulmaminuuttia, joka vastaa yhtä
kaapelinmittaa (185 m). Avomerellä se
katsotaan riittäväksi tarkkuudeksi.
Havaintojen välillä aluksen sijaintia
voidaan seurata merkintälaskulla, joka
perustuu tunnetun nopeuden ja suunnan
kirjanpitoon. Sen avulla arvioidaan, missä
pitäisi olla. Virhelähteet, kuten virta ja
sorto, sekä epävarmuus oikeasta paikasta
lisääntyvät kuitenkin ajan kuluessa. Siksi
havaittu paikka pitää tarkistaa säännöllisin
väliajoin.
23
Ajankohtaista
KUVA: VESA HAKANPÄÄ
E10-bensiinin käyttö venemoottoreissa
TEKSTI: WWW.VENEILY.FI
95-oktaanisen bensiinin etanolipitoisuus
on vuoden 2011 alusta 10 prosenttia.
Tämä vaikuttaa bensiinin käytettävyyteen
myös venemoottoreissa. Lisätietoa E10bensiinistä ja sen soveltuvuudesta venemoottoreihin löytyy www.e10bensiini.fi
– sivustolta. Vesiskoottereihin tiedot ovat
sivustolla kohdassa ”soveltuvuus muihin
kulkuneuvoihin”. Moottorin oktaanilukuvaatimus on aina ensisijainen jatkossakin:
jos vaatimus on enemmän kuin 95, ei 95
E 10 sovellu käyttöön.
Kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja
TEKSTI: WWW.TRAFI.FI/MERENKULKU
Kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan saamisen edellytyksenä on:
• vähintään 18 vuoden ikä
• henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin saamisen edellytyksenä
oleva lääkärintodistus; sekä
24
4
• että henkilö täyttää Yhdistyneiden
kansakuntien Euroopan talouskomission vesiliikennetyöryhmän päätöslauselman no. 40 tutkintovaatimukset
kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan saamiseksi.
Kansainvälinen huvivenetodistus
TEKSTI: WWW.VENEILY.FI
Kansainvälisten huvivenetodistusten
myöntäminen on lopetettu vuoden 2010
alusta. Mikäli on tarvetta osoittaa rekisteröinti Suomen ulkopuolella, voi maistraa-
tista tilata vesikulkuneuvorekisterin rekisteriotteen englanninkielisenä. Se sisältää
kaikki rekisteriin merkityt ko. vesikulkuneuvoa koskevat tiedot.
Vesikulkuneuvorekisterin kuulutusmenettely käynnissä
TEKSTI: WWW.TRAFI.FI/MERENKULKU
Vesikulkuneuvorekisterin kuulutusmenettely on käynnistynyt 5.11.2010 virallisessa lehdessä julkaistulla kuulutuksella.
Kuulutusmenettely päättyy 5.5.2011. Tänä
aikana rekisteritietojen tarkistaminen on
vielä mahdollista. Kuulutusmenettelyn
päätyttyä tarkistamattomat vesikulkuneuvot poistetaan rekisteristä.
Laki vesikulkuneuvorekisteristä tuli
voimaan 1.10.2007. Lain mukaan ennen
kyseistä ajankohtaa rekisteröityjen veneiden rekisteritiedot oli saatettava uuden lain
mukaisiksi kolmen vuoden kuluessa lain
voimaantulosta eli 1.10.2010 mennessä.
Lisätietoja kuulutusmenettelystä: www.
maistraatti.fi
Veneajokortti tullee
TEKSTI: TIIA NIEMI
Veneajokorttityöryhmä on saanut loppuraportin valmiiksi viime vuoden aikana.
Edelleen on silti epäselvää millä aikataululla muutos tullaan toteuttamaan ja miten
suoritukset tullaan ottamaan vastaan.
Tarpeen odotetaan olevan niin suuri
että sellaista koulutusjärjestelmää ei valmiina ole, joka pystyy massan aluksi käsittelemään. Tästä johtuen voimme olettaa
että jonkinlainen siirtymäaika ajonkortin
hankkimiseen tulee.
Navigaatioliitto jäsenseuroineen järjestää navigointikoulutusta ympäri Suomea.
Lisäksi Purjehdus- ja veneilyliitolla on
omaa koulutustaan. Laajuus tulee olemaan
sitä luokkaa että saaristolaivurikurssin sisältö tulee täysin kattamaan veneajokortin
vaatimat edellytykset. Saaristokurssi on
jo nyt laajempi kuin mitä veneajokortin
vaatimuksiin on kaavailtu.
Tämä asia on siis edelleen auki. Todennäköisesti veneajokortti tulee Suomeen pakolliseksi lähivuosina. Tarkkaa
aikataulua ei tiedetä. Se on varmaa että
saaristolaivurin papereilla veneajokortin
saa suoraan. Näin seuramme jäsenillä ei
ole huolta veneajokortin saamisesta. Tällä
on myös varmasti vaikutusta kurssilaisten
määrään jo nyt ja tulevaisuudessa.
25
AMMATTINA RENKAAT
Paanakedonkatu 12
28100 Pori
(02) 631 2200
26
13. Saarileiri Tynnyrikarissa 2010
TEKSTI: HEINI JA KAISLA LOKKI, KUVAT: TIMO LOKKI
Torstai 1.7.
Perjantai 2.7
Torstai oli aurinkoinen ja lämmin, 11 leiriläistä ja 4 ohjaajaa lähti kohti Tynnyrikaria. Saareen päästyämme purimme varusteet veneistä (Merimaikasta ja Busterista),
ja pystytimme teltat. Kuten tavallista,
tytöille pystytettiin puolijoukkueteltta ja
pojille kolme vaellustelttaa. Loppupäivä
meni syödessä, mahtavien apuohjaajien
värkkäämää tehtävärataa selvittäessä, seuran uuden Terhi-sailin kokeilussa - toimi
muuten hyvin, saunoessa, uidessa sekä
loppujen lopuksi nukkuessa.
Perjantaiaamu alkoi myöskin lämpimissä,
mutta jokseenkin väsyneissä merkeissä
ruokakellon kutsuessa meidät aamupalalle. Aamupalan jälkeen pakkasimme
aurinkorasvat ja uikkarit veneisiin, päämääränämme Enskerin saari. Matkalle
lähdettiin auringon paisteessa, mutta kuinkas sitten kävikään? Äkillisen merisumun
johdosta jouduimme ankkuroimaan veneemme hetkeksi ja odottamaan parempia
ilmoja. Enskeriin kuitenkin päästiin, ja
siellä meitä odotti yhteistyö- ja ongelmanLeiriläiset retkellä Iso-Enskerissä.
27
Tynnyrikarissa tavataan!
14. Saarileiri 30.6.-2.7.2011 Tynnyrikarissa
HUOM! UUSI AJANKOHTA!
Peruskouluikäiset tytöt ja pojat mukaan
tutustumaan veneilyyn ja luontoon.
Ilmoittautumiset 15.5. mennessä Lokin Timolle.
Hinta 30 eur, sisarukset 25 eur (sis. ruoka ja vakuutus)
Ilmoittaudu nopeasti!
Timo: 044 500 4142
sposti: [email protected]
28
ratkonta aiheinen rasti, made by
Timo L. Enskerissä myös teimme
ruokamme itse tavalliseen tapaan
trangioilla ja kävimme kävelyretkellä pirunpellolla.
Takaisin Tynnyrikariin päästyämme oli vuorossa solmutaulun teon lisäksi tavallisia
ilta-askareita; syömistä, uimista
ja grillausta.
Yhteistyö ja ongelmanratkaisu harjoitus menossa
Lauantai 3.7
Aamu valkeni taas kerran mukavissa merkeissä, vaikkakin hieman viileämmissä
lämpötiloissa. Aamupalan jälkeen oli telttojen purkua ja omien tavaroiden pakkailua. Kun tavarat olivat järjestyksessä, oli
apuohjaajien suunnitteleman ensiapurastin
vuoro. Aiheena oli meripelastusta ystä-
vällisesti vapaaehtoiseksi ilmoittautuneen
Juhan kanssa. Harjoittelimme pelastusrenkaan ja muiden pelastusköysien heittoa.
Lopuksi kertasimme muuta ensiapua.
Kaiken tämän jälkeen veneiden keulat
näyttivät taas kohti Reposaarta, ja totesimme hymyillen ”Taas oli kiva leiri”. :-)
Ensiapu koulutusta
29
Merimaikka
TEKSTI: SAKARI KOIVUNIEMI, KUVAT: SIMO VALLI, TIIA NIEMI
Seuran vene Merimaikka on kesäkaudella
jäsenistön vuokrattavissa retkiveneilyyn.
Edellytys on osallistuminen koulutuspurjehdukseen sekä riittävä kokemus ja taito
tämän veneen käsittelyssä. Varauksen tehnyt on sitoutunut ottamaan veneen käyttöönsä määräpäivänä. Jos tulee peruutuksia, hänen tulee siitä huolimatta maksaa
vuokransa varausajalta.
KÄYTTÖMAKSU on heinäkuussa 26
euroa ja muina aikoina 21 euroa alkavalta
vuorokaudelta. Seuran talkoisiin osallistuneet laivurit saavat käyttömaksusta
y
50 %
30
alennuksen. Yksi vuorokausialennus/talkookerta.
KULUT: Moottoripolttoaine korvataan
tankkaamalla vene ennen kotisatamaan
kiinnittymistä. Muut, kuten lämmitys- ja
keittiöpolttoaineet, puhdistusaineet, wc- ja
talouspaperit ym. käyttötarvikkeet voidaan korvata rahalla tai jättämällä vastaava määrä veneeseen.
VHF-PUHELUT yleiseen puhelinverkkoon.
KORVAUSMAKSU mahdollisesta
sta
vahingosta: Vuokraajan on vastat-tava kaikesta vahingosta, mikä ei
mene vakuutuksen piiriin. Kirjoit-takaa tarkka erittely maksun muo-dostumisesta tositteeseen.
MERIMAIKKA on veneilypiireissä yleisesti tunnettu koulutusvene. Siksi veneen käyttäjällä on
miestaerityisen suuri vastuu hyvän merimiestavan ja veneilysääntöjen noudattamisesta.
ket. Katso myös seuran nettisivuilta kohdat Merimaikka ja Koulutus.
Pidä vene siistinä ja tavarat järjestyksessä
niin matkan aikana kuin jättäessäsi sen
Reposaaren kotilaituriin. Näin toimien
meillä kaikilla on antoisammat veneret-
Veneen luovutuksen ja laskutuksen hoitaa
venemestari Sakari Koivuniemi os. Karpalokuja 6, 28220 Pori,
puh. 044 712 7802
Hyväntuulentie 2, 28200 PORI | p. 02-630 4700
31
Märket (60º 18,2´N 19º 08,2´E) ja
Sälskär (60º 24,7´N 19º 35,8´E)
lomareissulla
TEKSTI JA KUVAT: KAIJA VIRTANEN JA VESA HAKANPÄÄ
Harvemman Ahvenanmaata kiertävän
veneilijän tulee kesälomamatkallaan poikettua Märketin tai Sälskärin majakkasaarille. Viiden merellä vietetyn lomaviikon
aikana meillä oli mahdollisuus tutustua
kumpaankin. Märketin hieno, mutta rapistunut majakka sijaitsee yksinäisellä kalliosaarella keskellä ulappaa. Sälskär seisoo
niin ikään yksin tuulen piiskaaman saaren
korkeimmalla kohdalla. Kuitenkin niin
erilaisia tunnelmaltaan ja ehdottomasti
näkemisen arvoisia kumpikin, suosittelemme.
Ahvenanmaalle suuntaavan lomamatkan yhtenä tavoitteena meillä oli nimenomaan Märketillä käyminen. Polte tähän
lisääntyi entisestään Maarianhaminassa,
josta keräsimme kimpsumme ja lähdimme kohti Eckeröä. Jäimme seuraamaan
säätä Käringsundetin (60˚ 14,021´N 19˚
32,501´E) tunnelmalliseen ja täpötäyteen
vierasvenesatamaan. Siellä pari yötä kuluikin mukavasti ruotsalaisten purjeveneiden välissä sopivia tuulia odotellessa.
Käringsundetista on neljäntoista mailin
merimatka Märketille. Nopeammalla ve32
neellä voi huolettomammin selän ylittää,
mutta veneemme kuuden solmun matkavauhdilla Märketille piti varata kaksi ja
puoli tuntia ajoaikaa, lisäksi tuulen yltyessä veneen kiinnityspaikaksi ajattelemamme poiju ei ole niitä houkuttelevimpia,
joten saman päivän aikana oli tarkoitus
palata takaisin. Tuulten yltyessä ei matkaa
siis kannata suunnitella.
Parin päivän odottelun jälkeen heinäkuun pilvinen, lämmin päivä ja kuuden metrin lounaistuuli mahdollistivat
odotetun matkan. Merimatkan jälkeen
kiinnityimme keulasta Märketin majakkasaaren eteläpuolella olevaan poijuun (60˚
17,945´N 19˚ 07,963´E). Tuuli tuntui tässä vaiheessa yltyvän ja vene keikkui niin,
että mielessä kävi välillä, miten mahtaa
käydä, jos haka irtoaa…
Pakkasimme kahvit eväsreppuun,
nythän oli harvinainen tilaisuus juoda
kupposet kahden valtakunnan rajalla.
Saareen pääsimme rantautumaan omalla
kumiveneellä, saarella olevien vapaaehtoistyöntekijöiden neuvoessa oikean
lähestymisreitin. Mikäli omaa venettä ei
rantautumiseen venekunnalla ole, saarella
työskentelevät vapaaehtoiset noutavat kävijät pyynnöstä poijulta tai toinen sopiva
veneen kiinnittymispaikka majakkasaarelle on pohjoispuolen kallio kylkikiinnityksellä.
Satuimme saamaan Märketillä oppaaksemme Jaken, joka olikin erittäin asiantunteva Suomen Majakkaseuran vapaaehtoistyöntekijä. Mies vietti kolmatta kesää
saarella majakan kunnostustöissä ja oli
samalla perehtynyt sen historian eri vaiheisiin, joten tutustumiskierros oli erittäin
antoisa. Vuonna 1885 rakennettu Märketin majakka oli ollut 30 vuotta tyhjillään
ennen Suomen Majakkaseuran kunnostustöitä. Valitettavasti tänä aikana itse majak-
karakennus oli päässyt erittäin huonoon
kuntoon. Paikat olivat nyt muutaman vuoden kunnostustöistä huolimatta edelleen
vielä kovin rempallaan ja sisätiloissa haisi
kostea home. Aikanaan saarelta viimeisenä vuonna 1976 lähteneet olivat sulkeneet
paikat jälkeensä tiiviisti niin, että kosteus
ja home olivat päässeet vuosien työhön.
Tutustuminen majakan eri kerroksiin
osoitti, että luksus oli siitä tällä hetkellä kaukana. Vapaaehtoistyöntekijöiden
voimin ei kesän aikana suuria muutoksia
ehditty tekemään ja työ näyttikin loputtomalta. Parhaimmassa kunnossa olivat
aikanaan saarelle sähköä tuottaneet dieselit. Vaikka majakkarakennus oli edelleen
surkeassa kunnossa, oli erittäin antoisaa
Märket
33
päästä tutustumaan sen moniin huoneisiin. Kiipesimme ylös saakka merimaisemaa ihailemaan. Nyt ei hylkeitä saaren
rannalla näkynyt, vaikka usein kuulemma
kallioilla viihtyvätkin.
Märketin majakka on rakennettu Ahvenanmeren pienelle, karulle kalliosaarelle,
joten korjaustöiden lisäksi ei saari paljoa
vapaaehtoisille tai satunnaiselle matkailijalle tarjoa. Ainoa ihmisryhmä, joille autioitunut majakkasaari on aina ollut erityinen, ovat radioamatöörit, joille saari lienee
paras paikka maan päällä. Märket on heille
ollut epämääräisen rajansa vuoksi ei-kenenkään-maata jja jjokainen radioamatööri
haluaisi kutsun tästä harvinaisesta maasta.
Tämä näkyikin saaren rakennuksen katolla
olevien radioantennien määrästä.
Majakkaan ympäristöineen sai tutustua
omaan tahtiinsa samalla kun vapaaehtoistyöntekijät ahkeroivat kunnostustöissään.
Aikamme nurkkia tutkittuamme päätimme
juoda kahvit kahden valtakunnan rajalla.
Toinen istui Ruotsissa ja toinen Suomessa,
skool. Märketin majakkahan on rakennettu
alun perin valtakunnanrajan väärälle puolelle ja tämän vuoksi saarella on nykyään
Z-mallinen valtakunnanraja, jolloin majakka kuuluu Suomen puolelle ja vastaava
määrä saaresta kuuluu Ruotsille.
Sälskär
34
3
Käymme varmasti Märketillä aikanaan
uudelleen. On mielenkiintoista nähdä,
miten majakan loputtomalta tuntuva kunnostustyö on edennyt. Vaikuttava paikka
kaikessa karuudessaan.
Märketiltä lähtiessämme päätimme
kiertää vielä virallisesti Ruotsin kautta
Suomeen, eli kiersimme saaren ja kävimme siis lomalla oikein ulkomailla saakka.
Kaikuluotain näytti välillä 3-4 metriä ja
siinä samassa 70 metriä, luulimme jo sen
menneen sekaisin, kovin oli pystysuoraa
syvyyttä vähän väliä ja huippuja lähelle
pintaa. Saaren ympäristössä on kuitenkin
Itämeren syvimpiä kohtia, joten pakko
nuo vaihtelevat lukemat oli uskoa. No,
Ruotsin puolella oltaessa ja kaikuluotaimen näyttäessä reilun 70 metriä, kapteeni
itse päätti pompata mereen. Siis uimalla
Ruotsin kuninkaallisista vesistä takaisin ankeaan Suomeen. Oli niin polleeta
aikansa, ettei saanut pidelläkään, kun
kuninkaallisissa vesissä oli saanut itseään
liottaa.
Märketiltä matkasimme 21 mailia
luoteis-Ahvenanmaalle vielä illansuussa.
Vietimme yön rauhallisessa poukamassa
ja päivän majakkavierailusta innostuneina
suunnittelimme käyntiä vielä alle kymmenen mailin päässä sijaitsevalle Sälskärin
majakalle, jostakin syystä ei sinnekään
kovin moni matkallaan poikkea. Kauaa
ei tarvinnut asian kanssa miettiä, saari oli
lähellä, eikä kiirettä ollut minnekään.
Matkalla Sälskärin saarelle tuuli yltyi
ja onneksemme saaren pohjoispuolella
oleva poiju, 60˚ 24,858´N 19˚ 35,971´E
oli tuulensuojaisin paikka. Nyt ei tällä
tuulella tarvinnut odottaa muita tulijoita,
joten poijulle ei ollut ruuhkaakaan. Hyvällä kelillä rantaan päässee myös pieneen
lähestymislaituriin kiinnittyen.
Sälskärin majakkasaari osoittautui
kauniiksi kalliosaareksi, jossa on myös
vehreyttä. Hyväkuntoinen majakkarakennus seisoo saaren korkeimmalla kohdalla
ypöyksin. Harmi, että nyt ei saarella ollut
muita kävijöitä, olisimme halunneet päästä
myös majakkarakennuksen sisälle. Vanha
majakanvartijan mökki saaren toisella reunalla oli myös yllättävän hyväkuntoinen.
Mökissä oli satunnaiselle matkailijalle alkeellinen yöpymismahdollisuus ja saaren
historiaan pääsi tutustumaan mökin seinällä olevien esittelytekstien perusteella.
Sälskärin saari oli hyvin valokuvauksellinen ja itsekin saimme onnistuneita
otoksia saaresta ja sen rakennuksista ympäristöineen. Saarella oli osittain säilyneinä myös kivistä kasatut suolatuvat. Nyt
pääskysten poikaset olivat valloittaneet
suolatupien katonrajat kodikseen ja istuivat hirsien reunoilla ritirinnan. Auringonpaisteessa saaren kallioranta houkutteli
uimaan ja kiireettömään oloon. Tänne
todella voisi tulla toisenkin kerran ja jäädä
jopa muutamaksi päiväksi...
35
Matkakilpailun säännöt
1. Kilpailu alkaa seuran lipunnostopäivänä ja päättyy lipunlaskuun
purjehduskauden lopulla, nämä
päivät mukaan lukien. Kilpailuun
voi osallistua seuran jäsen, jonka
vene on katsastettu ja rekisteröity
Porin Navigaatioseuran venerekisteriin.
2. Matkakilpailupisteisiin oikeuttavat
tapahtumat on oltava merkittyinä
lokikirjaan.
3. Lokikirjan kopio on toimitettava
kolmen viikon kuluessa lipunlaskusta lukien kilpailupäällikölle.
Oheen on liitettävä yhteenveto
pistelaskusta tarvittaessa selvennyksin varustettuina. Kilpailulautakunta voi vähentää kilpailijan
pisteitä, mutta ei voi lisätä pisteitä
muissa kuin selvissä laskuvirhetapauksissa.
4. Pisteytys: 1 NM = 1 piste. Matkat
yli 20 mailin etäisyydellä Kallon
majakasta laskettuina oikeuttavat
saamaan 2 pistettä maililta koko
matkan ajalta. Mikäli veneen kotisatama on joku muu, kuin Reposaari, Pori tai Ulvila lasketaan em.
20 mailin matka tästä satamasta.
36
Alle 5 mailin matkoja ei lasketa
matkaveneilyksi, elleivät ne ole
osa pidempää matkapurjehdusta.
Satamapisteet:
Käynnistä vierassatamassa saa
20 pistettä. Samaan pistemäärään
oikeuttavat myös käynnit pursiseurojen, ja leirintäalueiden satamissa,
sekä pistäytymis- ja palvelusatamissa. Yksittäinen kohde voi tuoda
pisteitä vain kerran kaudessa.
Yöpyminen luonnonsatamassa
oikeuttaa 20 pisteeseen. Paikka on
ilmaistava koordinaateilla lokikirjaan. Samasta paikasta voi saada
pisteet vain kerran kaudessa.
5. Kiertopalkinto annetaan kilpailijalle omaksi palkinnon luovuttajan
ohjeiden mukaisesti. Mikäli jonain
vuonna ei kilpailua järjestetä, on
kiertopalkinto palautettava seuralle
seuraavassa syyskokouksessa.
Muut palkinnot kilpailija saa heti
omakseen.
6. Nämä säännöt, 1.1.2004, kumoavat kaikki aiemmat matkakilpailusäännöt.
VENEHALLI REPOSAARESSA
- Säilytystilaa isommallekin veneelle
- Varmista paikkasi ajoissa
Lisäksi:
- 150 ulkosäilytyspaikkaa
- Aidattu alue
- Vesi ja sähkö
www.reposaarenvenesailytys.fi
Yhteystiedot: p. 050 4000665
s-posti: [email protected]
37
Navigointikilpailut 2010
TEKSTI: TIIA NIEMI, KUVA: SIMO VALLI, VIRMO SUONPÄÄ
Viime kesänä osallistuin seuramme
järjestämiin päivä- ja yönavigointikilpailuihin, sekä Tampereen olut-makkarakisoihin. Seuraavassa on kerrottu
tarkemmin viime vuoden kilpailujen
kulusta.
Päiväkilpailu oli hyvin perinteinen. Me
kaaduimme siihen meille tyypillisimpään
virheeseen isäni kanssa, eli myöhästyimme
hieman lähdössä. Milloin tämä mahdetaan
oppia? Kilpailu meni muuten hyvin ja loppupisteissä olimme kakkossijalla.
Päivänavigointikisat 21.8.
Yönavigointikisat 7.9.
Päiväkilpailuihin osallistui oman seuran väkeä kolmen venekunnan verran.
Uusiakin nimiä kilpailuissa nähtiin ja
toivottavasti myös tänä vuonna uudet laivurit uskaltautuvat kokeilemaan taitojaan
käytännössä.
Yönavigointiin osallistuimme Merimaikalla. Joukkueen kipparina oli Reijo
Wallin, navigaattorina minä ja tähystäjänä
Mauno Vuorinen. Kisat aloitettiin maalajeilla ja kirjallisilla tehtävillä. Maalajeina
oli heittoliinan heitto kohteeseen. Heittoliinan heitossa meillä oli onneksi miehiä
Vuoden 2010
navigointikilpailujen
palkitut: Tiia
Niemi, Mauno
Vuorinen, Kaija
Virtanen, Vesa
Hakanpää,
Reijo Wallin ja
Vesa Virtanen
38
joukkueessa, koska en
tahdo saada heitettyä
liinaa tarpeeksi pitkälle..
at
Kirjalliset tehtävät olivat
saariston oppimäärään
nperustuvia, mutta ei tainnut silti täysiä pisteitä
tulla.
Pimeän tuloa odotellessa käytiin vielä
syömässä ja ilta 11
jälkeen päästiin lähteTampereen kilpailu alkaa: Marko Valo luovuttamassa
mään reitille. Kilpailukilpailupapereita Tiia Niemelle.
reitti sijoittui Reposaaren
edustalle, aallonmurtajien
laisten valvojana tamperelaisten veneessä.
turvalliselle puolelle. Tänä
Reittiselostus saatiin puolisen tuntia
vuonna lähtö osui kohdalleen ja koko
ennen lähtöaikaa. Reitin piirtäminen karreitti onnistuttiin ajamaan lähes virheettötalle oli ensimmäistä kertaa ongelmatonta.
mästi. Sää oli mitä mainioin. TamperelaisSektoreita oli paljon mukana, mutta kun
ten reitinajo ei onnistunut yhtä hyvin tänä
tarkkaan luki niin saimme oikean reitin
vuonna. Ajelivat vahingossa vakiosuunpiirrettyä karttaan. Reitti ajettiin hyvin
taa, lounaan sijaan.
suunnitellun mukaisesti ja ajat täsmäsiPorilaiset voittivat selkeästi ja hyvillä
vät. Virhepisteitä saimme reitinajosta vain
mielin lähdettiin valmistumaan Tampevähän. Taisi ainakin minulla tulla paljon
reen osakilpailuun.
enemmän virhepisteitä teoriapuolesta. Jos
jotain parannettavaa miettii ensi vuoteen,
Olut-makkara kisat
niin pieni saaristokurssin teorian kertaus
Tampereella 2.10.
ennen kilpailuita olisi paikallaan. TampeTampereen kilpailuun lähdettiin Porista
relaiset menivät tänä vuonna itse lankaan
heti aamulla. Porilaisten joukkueessa oli
tehtävän annossa ja ajelivat vääriä linjoja
mukana Reijo Wallin, Jari Stenroos, Tiia
pitkin.
Niemi ja Toni Niemi. Osallistuimme kiLopputuloksissa voitimme siis molemsaan Tampereen seuran veneellä Navikmat osakilpailut tällä kertaa ja myös kiersella. Tamperelaisilla oli yksi joukkuetta
topalkinto saatiin Poriin. Hyvä me! Tänä
meitä vastassa. Mauno Vuorinen oli porivuonna sitten uusitaan voitto.
39
Venerekisteri 2010
No
130
35
231
197
238
241
185
120
177
133
189
162
174
239
221
148
199
222
151
153
192
161
233
219
152
159
170
31
183
42
225
40
Omistaja
Arvonen Timo
Grönholm Hannu
Grönroos Jukka
Hakanpää Vesa
Halmela Ari
Heiniluoma Paula
Huhta Jari
Hänninen Tapani
Knuutila Sinikka
Koski Ari-Pekka
Koski Jarmo
Koskinen Juha
Kujansivu Pertti
Kuohuva Arja
Kuohuva Arja
Lehtonen Jarmo
Lehtonen Pasi
Leino Heimo
Lepistö Antti
Leppänen Vesa
Mäki Kari
Mäkinen Raimo
Neva Antti
Neva Antti-Jussi
Nieminen Sami
Norlund Rainer
Nylund Sakari
Paananen Oiva
Penttilä Jouko
Perho Mika
Pns
Ranta Raimo
R-Nro
X-7921
T-54805
T-34016
T-1556
A-53785
A-24522
T-50733
T-50121
T-26113
T-34770
T-35000
T-37414
T-40653
X-12811
Venenimi
Ess Kat
Hunting Greek
Veera
Sipi II
Sirena
Sindi
Tuju
Amanita
Sini-Chelie
Albertina
Fifi II
Katariina III
Delfin
Arja III
T-44922
T-51470
T-43519
V-24309
T-20889
T-46821
T-50706
X-8409
T-27554
T-44503
R-50956
M-27187
T-39335
T-22116
S-18307
S-17321
T-20123
Aada
Tuipai
Aurora
Happy Cat
M/Y Seabird
Madelein
Elysee
Walpuri
Iines
Lady In Red
Eira
Marico
Miira
Sini
Mimar
Merimaikka
Regulus
Tyyppi
Lk Peruskv
Kirri 27S
3
2013
Bayliner 2556 FB 3
2014
Uppouma
3
2012
Albatross 32
3
2012
Moottorivene
3
2014
Flipper 760
3
2014
Matkavene
3
2011
Uppoumarunk
3
2014
Nordsteel 34
3
2014
Bella 9000 Sunmar 3
2013
Yamarin 7400 Big Game 3 2013
Marino Barracura 2
2015
Nimbus 280 Coupe 3
2014
Bayliner 3055 Avanti 3
2015
Four Winns 245
3
2015
Bella 8001
3
2012
Albatross 29
2
2012
Tristan 870
3
2011
Bayliner 245
3
2015
Albatross 870
3
2014
Flipper 717
3
2013
Barlit 30
3
2014
Matkavene
3
2012
Uppouma
3
2013
Monterey 228
3
2011
Uppouma
3
2011
Barlit 30
3
2013
KS 1030
3
2013
Fiskari 25
3
2015
Guy 22
3
2014
Ms/Y Vigsund 27 Golumbi 3 2015
Argus 28 FB
3
2012
104
191
46
229
166
194
228
218
82
Rantanen Samuli
Saarinen Mauri
Salonen Matti
Sjöholm Jarmo
Tammi Harri
Tamminen Juha
Vaihinen Heikki
Virtanen Vesa
Välimäki Tapani
T-29045
T-41936
T-23521
T-32066
T-50140
T-52116
T-42525
T-43437
T-27496
M/Y Ilona
Esteri
Jaanukka
Filperi
Aurora
Ulriikka
Irene
Malla
Hai
Kulkuri 30 Cabin
Matkavene
Kirri 21 Cabin
Flipper 620 C
Tristan 301
Pollux 660
Suvi Duo 4900
Asteriina
Kirri 27
3
3
3
3
3
3
4
3
3
2011
2015
2015
2012
2014
2014
2012
2011
2012
Kilpailutulokset 2010
Päivänavigointikilpailu 21.8.2010
Sij. Vene
Pisteet
Päällikkö
1. Sipi II
255 vp
Vesa Hakanpää
2. Merimaikka II
305 vp
Mauno Vuorinen
3. Merimaikka I
347 vp
Reijo Wallin
Kilpailussa olivat kaikki laitteet sallittuja.
Navigaattori
Kaija Virtanen
Tiia Niemi
Vesa Virtanen
Yönavigointikilpailu 7.9.2010
Sij. Vene
1. Merimaikka II
2. Merimaikka I
Pisteet
81 vp
960 vp
Päällikkö
Reijo Wallin
Matti Mäkelä
Navigaattori
Tiia Niemi, Pori
Petri Mesto, Tampere
Kiertopalkinnot
Vuoden vene
Vuoden navigaattori
Karttakilpailun voitto
Seuraottelu
Merimaikka
Tiia Niemi
JuhaniWallin
PNS-TNS, Pori Voitti
41
Kultaranta II
TEKSTI: SIMO VALLI, KUVA: SIMO VALLI
Suomen tasavallan presidenteillä on aina
ollut jonkinlainen edustusvene käytössään.
Venettä on käytetty Naantalin vesillä presidentin kesäasunnon vieraiden ja perheen
kuljetuksiin ja pääasiassa lyhyisiin retkiin
Naantalin lähivesillä. Ensimmäinen vene
on ollut puinen avovene. Toinen Kultaranta II oli jo upea kaunotar ja palveli pitkään
presidenttejä ja kulki loppuvuotensa Luvian vesillä. Nykyisen presidentin aikana on
valmistunut uusin nykyaikainen edustusvene, senkin yksi kuljettaja on kotoisin
Luvialta, Juha Hermonen.
Presidenttien mahdollisuus veneilyyn
on myös vaihdellut riippuen aikakaudesta,
säistä ja omasta ja perheen kiinnostuksesta. Koivisto mm. purjehti pienveneillä ja
taisi purjelautaillakin, Kekkonen lisäksi
kalasteli, kuljetti vieraitaan vielä jäänmurtajilla ja oli vesillä kuin kotonaan.
42
Kultaranta II valmistui Porvoon Laivaveistämö/Borgå Båtvarvista 31.5.29.
Veneen suunnitteli Gösta Kyntzell. Veneen
pituus oli 30 jalkaa (9.15m) ja leveys 6
jalkaa (1,83m), runko teräskaarilla tehtiin
Hondurasin mahongista samoin kansi, köli
oli tammea. V-pohja sivuilta oli pyöristetty, suunniteltu nopeus max. 16 solmua ja
kulkusyvyys kuormattuna n. 0,7m. Veneessä oli kahden hengen miehistölle tuulilasilla varustettu avo-ohjaamo ja kuudelle
matkustajalle puoliksi katettu kajuutta.
Moottorina oli Scripps F-6, 100 hv sähkökäynnistyksellä ja paketti painoi 340 kg.
( Kone vaihdettiin jossain vaiheessa Ford
V8:iin. Alvar Aallon vene oli varustettu
saman merkkisellä koneella 1950 -luvulla
hv 96 ). Polttoainesäiliöitä oli kaksi a`180 l
toinen edessä ja toinen veneen takaosassa.
Ja tietysti ”kaikki käytetty tarvikkeisto oli
parasta saatavaa ainesta”.
Koeajossa Kultaranta II saavutti 21 solmun nopeuden ja osoittautui hyvin käyttäytyväksi ja oli hienosti viimeistelty. Vene palveli Naantalin vesillä, jossa ihmiset
sitä tarkasti seurasivat yli 40 vuotta. Vene
palveli presidenttejä Relander, Svinhufvud, Kallio, Paasikivi ja Kekkonen. Sodan
ajan vene oli venevajassa, Ryti ei veneilyä
ehtinyt ajatella, Kalliokaan ei veneillä ehtinyt. Vuodet kuluttivat venettä, tekniikka
tuli vanhanaikaiseksi ja ”kakkosen” aika
päättyi Kultarannassa 1971.
Vene päätyi nyt merivoimien varastoon
ja huutokaupassa 1975 veneen osti Luvialta kotoisin oleva komm. Kalle Wester
(ent. Rantanen). Soitin Kallelle Luvialle, jossa hän nykyisin asuu. Hän kertoi
veneilleensä sillä 7 vuotta Luvian vesillä
ilman suurempia murheita. Siellä minäkin
Maijalla seilailin, mutta en muista ”kaunotarta” nähneeni… sen kyllä muistaisi!
Muutettuaan Norjaan 1982 Wester myi
veneen ja sen osti Sanoma Oy Helsingistä, Aatos Erkko päätti palauttaa ”kaunottaren” alkuperäiseen kuntoon. Toimittajat
pantiin hommiin, kaikki venettä koskevat
viralliset paperit etsittiin ja tutkittiin ja
kaikki veneen kanssa toimineet henkilöt
haastateltiin.
Entisöinnin suunnitteli Merimuseon
johtaja Ch Ericsson ja työn toteutumisesta
huolehti FM Risto Halme. Vene palasi nyt
entisöitäväksi lähes syntysijoilleen Porvoon lähelle Kråköseen Nils Anderssonin
Veneveistämölle. Entisöity Kultaranta
II oli myös nähtävänä venenäyttelyssä
Helsingissä. Sieltä se siirtyi merimuseon
haltuun. Hylkysaaressa vene on kaikkien
nähtävillä kesäaikaan.
Kultaranta II Naantalin edustalla
43
Majamestarin juttu
TEKSTI: SAKARI NYLUND, KUVA:VESA HAKANPÄÄ
Mennyt veneilykausi oli
Tynnyrikarissa tavanomainen.
en.
Siitä kertovat myös käyttäjämäärät, jotka ovat suunnil-leen samat kuin edellisenäkin
in
vuonna.
Tai ehkä ne kertovat sen,
että merkkauksen tavakseen
n
ottaneet, ovat säilyttäneet
tapansa. Edelleen olen sitä
mieltä, että todellisuudessa
kävijöitä on enemmän.
Tarkkaavaiset lukijat
huomasivat että juttu alkoi
täsmälleen samoilla sanoillaa
kuin viime vuonnakin. No,
ok. Kopioin suoraan vanhasta. Mutta se ei poista sitää tosiasiaa että
asia oli juuri täsmälleen sama kuluneenakin kesänä. Se tuntuu ihmeelliseltä, sillä
saaressa on nähty uusia veneitä ja uusia
kasvoja. Se on erittäin hienoa, mutta onko
sitten vanhojen kävijöiden määrä vähentynyt samassa suhteessa. Tuntuisi aika
ihmeelliseltä. Edelleen olen sitä mieltä
että satama ja saunakirjojen täyttö ei ole
sataprosenttista. Ehkä on kävijöitä, jotka
eivät koskaan täytä kirjoja ja sitten sellaisia, joihin itsekin kuulun, joilta se pakkaa
helposti unohtumaan.No, ei pidä ottaa tätä
44
moitteena
moitteena. Kyllä Tynnyrikarissa saa käydä
ilman kirjankin täyttämistä. Satamakirjan
täyttö on vain toivomus, ei velvoite eikä
edellytys käynnille.
Viimevuotiset puutalkoot sujuivat varsin erilaisella tavalla kuin mihin on totuttu, mutta varsin sutjakkaasti. Puut tuotiin
Anttooran rantaan traktorilla ja niputettiin
siinä liinoilla ja nostettiin ruoppaajaan
sen kauhalla. Siitä ne kulkivat ruoppaajan mukana uudelle laiturille jonne ne
nostettiin odottamaan suojaan kuljetusta. Lopullinen sijoitus suoritettiin sitten
kevättalkoissa. Äärettömän kätevää ja
nopeaa. Siitä saamme kiittää Vesa Virtasta
joka järjesti ”peukalokyydin” ohi ajavaan
ruoppaajaan. Jotain vastaavaa tarvitsemme myös alkaneenakin vuonna sillä talvi
on ollut kova ja luntakin on tullut samassa
suhteessa. Se taas estää tehokkaasti jääkuljetukset.
Syyskokous valtuutti hallituksen tilaamaan Tynnyrikarin maasähkön. Tilaus
on suoritettu ja suunnittelijat tutkivat eri
mahdollisuuksia syöttökaapelin tuomiseksi saareen. Kenenkään ei nyt pidä kuvitella että kun jäät keväällä ovat lähteneet
ja saareen mennään, niin siellä odottaa
valmis maasähkö. Hyvä jos elokuun pi-
meneviin iltoihin saadaan jo valtakunnan
verkosta valaistusta. Sähkö ei tietenkään
tule ilmaiseksi. Ei liitynnän, eikä itse
energian suhteen. Sen takia tullaan asettamaan jonkintasoinen sähkönkäyttömaksu
jolla saadaan suorat kustannukset, ja mahdollisesti vielä pikkuhiljaa myös hankinta
ja uudisasennuskulut, maksuun. Ehdotuksia ja suunnitelmia on tehty ulomman
etelälaiturin laajentamiseksi.
Kunhan sähköprojekti saadaan läpi,
niin seuraavana suurena tavoitteena olisi
tuon laiturin laajennus, sillä suuret ja
syvällä kulkevat veneet ovat lisääntyneet
ja pohjoistuulilla tuo laituri on käynyt jo
ahtaaksi. Projektia tuskin tulevana kesänä
Santunranta, Reposaari, puh. (02) 638 4046
www.marinamerilokki.fi • [email protected]
45
saadaan käyntiin, mutta kaikki ideat ovat
tervetulleita.
Tässä kohdassa pitää kiittää kaikkia
työpanoksensa saaren viihtyvyyden parantamiseksi antaneita. Se pätee edelleen
tässäkin majamestarin jutussa. On helppoa olla majamestari kun on niin hieno
porukka, että kaikki hommat hoituvat jo
46
ennen kuin itse edes ehtii ajatella mitä, ja
miten, pitäisi tehdä.
Minulta on pyydetty tämän jutun yhteyteen karttaa siitä, miten saareen saavutaan. Sitä ei todellakaan ole ollut muutamaan vuoteen Treekantissa. Netistä se
kyllä löytyy osioista Tynnyrikari/Lähestyminen. Parhaan kartan saisi navigointioh-
jelmasta jonne itse on ajanut jäljen lähestyessään saarta. Sellaisen julkaiseminen
vaatisi kuitenkin oikeuksien ostamisen
karttapohjan haltijalta. Siksi laitetaan mukaan vain itse piirtämäni kartan osan, joka
suurempana löytyy myös nettisivuilta.
Kartalla pääsee ulommalle etelälaiturille.
Se on hyvä ensimmäisen käynnin etappi.
Saapuminen ulommalle etelälaiturille
on kaikkein helpointa. Kartassa merkityltä väylältä poiketaan Puolivälinkarien
kohdalta pohjoiseen jossa näkyvät Kruukholmassa olevat linjataulut. Tätä linjaa ei
ole piirretty merikarttoihin. Linjaa ajetaan
niin pitkään kunnes ollaan Koppelon
eteläkärjen kohdalla, josta suunnataan
koillisen suuntaan kohti Porin Veneilijöi-
den etelälaituria jonka takaa Tynnyrikarin
etelälaituri jo näkyykin. Vettä on riittävästi. Suhteellinen sanonta, mutta varovasti
edeten ja kaikua tarkkaillen huomaa että
näin on. Tästä eteenpäin pohjoispuolen
laitureille pyydetään luotsi saaresta, jos
siellä on joku paikalla. Jos veneen syväys
on metrin luokkaa voi eteläkuveloon ajaa
varovasti grillikatoksen katolla olevia pieniä linjatauluja TIUKASTI noudattaen.
Älkää epäröikö kysyä! Kaikki saaressa
useimmin vierailleet opastavat mielellään uusia tulokkaita oikeiden ajolinjojen
löytämisessä. Tarvittaessa tullaan vaikka
vastaan jos asia sovitaan etukäteen.
Tervetuloa!
103*/15,0/&0:
Tampereentie 3
28130 Pori
Puh. (02) 632 4470
Raskone Oy • Palokunnantie 3, 28360 Pori • Puh. 010 2320 340
47
Sähköt Tynnyrikariin
TEKSTI: TIIA NIEMI, KUVA: VESA HAKANPÄÄ
Viime vuonna selvitettiin sähköliittymän
hankintaa Tynnyrikariin ja syyskokous
antoi siunauksensa asialle.
Joulukuun ensimmäinen päivä kävimme Kosken Jarmon kanssa Pori Energiassa tekemässä liittymissopimuksen. Samalla myös liittymis- ja aluemaksun tulivat
maksettavaksemme. Tammikuun alussa
maksettiin nämä maksut ja sähköliittymän
suunnittelu pääsi käyntiin.
Pääsulake koko on 3*25A, eli tuollainen tyypillinen koko mitä kesämökeille
laitetaan.
48
Sähkön käytöstä sovittiin hallituksen
ensimmäisessä kokouksessa seuraavaa.
Sähkön käyttömaksut katetaan kausi- ja
päivämaksuilla. Hinnat vuodelle 2011
ovat seuraavat:
Kausimaksu 2011: 30€
Vuorokausimaksu 24h: 3€
Kausimaksut maksetaan etukäteen seuran tilille ja selite kenttään tulee merkitä
tieto kenen sähkömaksusta on kyse. Vuorokausimaksut maksetaan Tynnyrikarissa
käteisellä saunamaksujen tapaan.
Tynnyrikarin vuokrasopimus
TEKSTI: TIIA NIEMI
Tynnyrikarin uusi vuokrasopimus allekirjoitettiin viime vuonna. Teknisen
lautakunnan ehdotuksella ja kaupungin
hallituksen hyväksynnällä Tynnyrikarin
vuokrasopimus tulee nousemaan portaittain 950 euroon. Uusi vuokrasopimus on
voimassa 31.12.2030 asti.
Tekninen lautakunta ehdotti että: ”Porin Veneilijät ry:lle on Tynnerikarin saaren
vierestä vuonna 2004 vuokrattu Huhtakari-niminen saari. Huhtakarin alueen
vuosivuokra on laskettu noudattamalla
Reposaaren huvilatonttien vuokran määrän laskemisen yhteydessä vahvistettua
laskukaavaa. Huhtakarin ja Tynnyrikarin
alueiden käyttötarkoitusten samankaltai-
suuden vuoksi vuokraehtoja tulisi käsitellä samoin periaattein”
Vuosivuokran laskentaan käytetty
kaava on 500 euroa + (5000 m2 – 2000
m2)*0,15 euroa/m2. Tästä saadaan vuokraksi tuo 950 euroa. Vuokran suuruus on
sidottu elinkustannusindeksiin (lokakuu
1951=100). Perusindeksinä käytetään
vuoden 2009 keski-indeksilukua, joka on
1730. Tarkistusindeksi on aina edellisen
vuoden keski-indeksi luku.
Siirtymäkauden aikana vuokra tulee
nousemaan portaittain. 2010 perittiin
20 % vuokrasta, vuonna 2011 40 % ja niin
edelleen, kunnes täysi vuokrasumma on
saavutettu.
VENEIDEN LASKUT JA NOSTOT
TRAKTORITRAILERILLA
A. KUNTSI
puh. 02 - 639 4095, 0400 - 755 331
Myös pesut ylös nostettaessa
49
Toisenlainen vesillelasku
TEKSTI: VESA HAKANPÄÄ, KUVA: VESA HAKANPÄÄ
Poikkeuksellisen kylmä talvi hellitti vihdoin otteensa ja myöhässä oleva kevät sai
jatkaa etenemistään. Tänä vuonna kevät
oli pariin aikaisempaan vuoteen verrattuna vajaan kuukauden myöhässä. Veneen
kevätaskareet tehtiinkin harvinaisen
kylmissä olosuhteissa, välillä piti näppejä
lämmitellä että vaha- ja pesurätit pysyivät
hyppysissä. Vahaus ja maalauspäivät olivatkin alhaisen lämpötilan vuoksi kovin
kortilla. Samalla venettä laitettiin kevätkuntoon myös sisältä, eniten ongelmaa
tuotti Wallas-keitin. Joku kummallinen
häiriö siinä otti koville, kun ei suostunut
useamman korjaus- ja huoltokerrankaan
jälkeen toimimaan… Onneksi vesillä pärjätään jonkin aikaa ilman keitintä, jotenka
Wallaksen ehtisi purkamaan vielä moneen
kertaan vesilläkin.
Vihdoinkin kevät oli sitten niin pitkällä että Kolpan selältä jääpeite suli ja
oli mahdollista saada vene Reposaareen.
Siispä soitto Tommille ja vene Kokkeliin. Matka alkoi autolla perässä ajellen,
kun Tommi vei Sipi II:n trailerilla kohti
Kokemäenjokea. Pieniä ongelmia ilmeni
jo Hyveläntien liittymässä, traktorin sammuessa keskelle risteystä. Pidettiin pieni
miettimistauko, että minkähän takia traktorista hävisivät totaalisesti kaikki sähköt.
50
Todettiin, että nykyään ilmeisesti uudet
traktoritkin ovat sähköjen suhteen melkoisia tietokoneita. Eipä siinä silti kauan
mennyt kun traktorin sähköt suvaitsivat
palata ja matka pääsi jatkumaan.
Itse vesillelasku sujui kommelluksitta. Vene käyntiin trailerilla, kurkistus
konehuoneeseen ja toteaminen että kaikki
oli kunnossa. Matka sai alkaa kohti Reposaarta … mutta eipä kaikki ollutkaan
kunnossa. Kun pääsin Kirjuriluodon sillan
alitse, niin öljynpaine valo syttyi ja summeri alkoi soida. Sammutin Perkinssin ja
kurkistin konetilaan, jolloin totesin öljyjen
olevan pilssissä. Pienen miettimisen jälkeen annoin virran alkaa kuljettaa venettä
laskupaikan kohdalle ja ankkuroin veneen
keskelle jokea. Nyt sain mahdollisuuden
tutkia mistä öljy oli vuotanut.
Avasin konetilan luukut, käynnistin
koneen ja eikös öljynsuodattimen juuresta
tullut öljy pihalle oikein norona. Kone
saman tien seis ja katsoin olisiko öljynsuodatin jäänyt löysään. Ei ollut, mutta
kuinka ollakaan, syksyllä öljynvaihdon
yhteydessä oli jäänyt vanhasta suodattimesta uurteen pohjalle tiiviste, joten
siellähän oli nyt kaksi tiivistettä, jotka
eivät tietenkään toimineet toivotulla tavalla. Siinä ehti kyllä käydä kaikenlaista
Sipi II
Kirjurinluodon
edustalla
suurempaa murhetta
rhetta ajatuksissa kun vene
lipui laskupaikan kohdalle. Toisaalta harmitti, kun öljyvuoto oli vain tuollainen,
mutta ajattelin että olipa hyvä ettei ollut
talven aikana sattunut mitään vakavampaa, esim. lauhdutinongelmaa.
Soitto Kaijalle että täällä joella on
pikku ongelma. Selvitin, että tarvittaisiin kotoa öljykannu ja varaosaliikkeestä
suodatin ja lisää öljyä. Tämän jälkeen ongelmaksi tuli se, miten saataisiin rannasta
tavarat veneeseen, vene oli liian kaukana
rannasta, eikä heittoliina ylettynyt riittävän pitkälle. Siinä samalla huomasin, että
joku oli ollut kokeilemassa HT-venettään
ja aikoi nostaa sen juuri trailerille. Huusin
kaverille, että jos hänellä ei olisi kova
kiire, niin voisiko tuoda tavarat rannalta minulle ja sehän onnistui. Sain uuden
suodattimen paikalleen, öljyt koneeseen ja
tarkistin että kaikki oli kunnossa.
Matka Reposaareen pääsi vihdoin alkamaan. Ilma oli ihan mukava ja fiilikset
korkealla, kuten ne ovat muutenkin aina
keväällä, kun veneen saa veteen veneilykauden alkaessa. Ei ollut joella vielä ruuhkaa. Ketään ei näkynyt jokisuistossakaan
vielä mökeillään kevätaskareissa.
Vastapäätä Enäjärven venerantaa katsoin takahyttiin, kurkistin myös veneen
etupäähän ja ihmettelin, että mikä siellä
lattialla kiiltelee, kunnes sitten tajusin että
siellähän on vettä lattialla. Saman tien
vauhti pois ja katsoin tarkemmin… totta
se oli, vettä oli lattialla jo niin paljon että
kajuutan mattokin kellui. En tiennyt mistä
vesi oli kotoisin, mikä vuotaa ja kuinka
suuri vuoto on. Nopea tilannearvio ja päätin ajaa veneen sävikköön pois väylältä,
niin että köli makasi pohjassa. Ajattelin
että ei ainakaan pääse kokonaan uppoamaan, jos en saa vuotoa tukittua. Sammutin koneen ja avasin konetilan kannen,
jouduin toteamaan, että siellä se Perkins
oli uimassa, eli vettä oli jo konetilassakin
koneen puoliväliin saakka. Samalla kun
51
yritin katsella ja päätellä mistä vesi tuli,
avasin takaboksin kannen ja siellä oli sama juttu, boksi täynnä vettä.
Kuulin vesipumppujen käyvän, sammutin ne, siis käyttö- ja makeavesipumput. Soitin meripelastukseen ja kerroin,
että vene vuotaa enkä tiedä, mistä vesi tulee veneeseen. Heille oli tärkeää selvittää
avun tarve ja onko ihmishenkiä vaarassa.
Kerroin olevani yksin ja tarvitsin lähinnä
tehokkaamman pumpun paikalle, ettei
vene pääsisi kokonaan uppoamaan. Jäin
odottamaan meripelastuksen soittoa, kun
he ensin selvittäisivät, mistä saataisiin
paikalle tehokas pumppu.
Apua odottaessa aloitin jo veden kantamisen ämpärillä takaboksista yli laidan.
Vettä tyhjentäessä mietin samalla, miksi
pumput olivat käyneet???? Kun takaboksin vedenpinta laski, käynnistin vesipumput uudelleen ja vedenpinta alkoi jälleen
kohota. Tajusin heti, että minähän pumppuan itse vettä veneeseen. Ei ollut paljon
vaihtoehtoja ja tarkistinkin ensimmäisenä
lämminvesivaraajasta ylipaineventtiilin
kunnon, olisiko se jumissa talven jäljiltä.
Kun väänsin venttiiliä, siitä kuului heti
naks. Tajusin, että sehän oli jäänyt minulta
itseltäni auki -asentoon, mihin olin sen
syksyllä jättänyt, ettei pakkanen tekisi
tuhojaan. Arvatkaa harmittiko.
Ongelma oli ratkennut ja soitin meripelastukseen, että homma on hallinnassa.
Sieltä oli kuitenkin jo hälytetty Pihlavan
52
palokunta Busterin kanssa tuomaan tehokkaampaa pumppua. Ei kulunut kauaa, kun
kaksi palomiestä saapui paikalle. He kiinnittyivät vierelle ja kerroin heille mitä oli
tapahtunut ja että tilanne oli hallinnassa.
Eipä heidän pumpustaan olisi apua ollut
tässä tapauksessa, koska imuletkun päässä
oli niin suuri muhvi ettei se olisi mihinkään mahtunutkaan.
Konetilassa oli jo ennestään joella tapahtuneen seurauksena kymmenen litraa
öljyä. Tämä haittasi tyhjennystä, mutta
onneksi öljy ja vesi eivät sekaannu, joten
sain tyhjennettyä jokeen pelkkää vettä
niin paljon, että pääsin jatkamaan matkaa
Reposaareen. Jossain vaiheessa olin jo
soittanut Virtasen Vesalle, joka oli tulossa
Reposaareen vastaan, että aikatauluun oli
tullut ”pikku” viivytyksiä ja nyt lisäksi
tarvittaisiin kannuja pilssin tyhjentämiseen öljyvesiseoksesta.
Tällä kertaa vesillelasku ja paatin siirto
Reposaareen muuttui siis kokopäivätyöksi, mutta toivotaan että näistä virheistä
jäi myös jotain lukijoidenkin mieleen.
Itse ainakin uskon muistavani tarkistaa
nämä kohdat seuraavissa keväthuolloissa.
Kyllä tämä vesillelasku teetti sen verran
lisäaskaretta, ettei sitä nyt joka kevät viitsi
samaa kokea. Ai niin, se Wallas… kevään
aikana, edelleen useamman turhan korjausyrityksen jälkeen, vikakin sitten viimein löytyi… jatkossa emme yritä käyttää
sitä vedellä…
Jäsentarvikkeet
MAKSUKSI VAIN KÄTEINEN RAHA
PERÄLIPPU, pieni 44x70 . . . . . . . . . . . . . . . 32 €
PERÄLIPPU, keskikok. 55x90 . . . . . . . . . . . 40 €
PERÄLIPPU, iso 107x65 . . . . . . . . . . . . . . . 43 €
LAIVURIVIIRI, tarkista pätevyys . . . . . . . . . . 20 €
SEURAVIIRI/VENEEN OMIST. VIIRI . . . . . . 25 €
TÄHTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . · 2 €
JÄSENMERKKI, pinssi liiton. . . . . . . . . . . . . .11 €
HIHAMERKKI, seuran . . . . . . . . . . . . . . . . . .11 €
PUKUMERKKI, pinssi pätevyyden mukaan . 14 €
SIVIILIPUSEROMERKKI, pinssi. . . . . . . . . . 14 €
KOKARDI, kankainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 €
RINTAMERKKI, kankainen . . . . . . . . . . . . . . 14 €
TYNNYRIKARIN AVAIN . . . . . . . . . . . . . . . . 30 €
SEURAN LIPPALAKKI . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 €
SEURAN T-PAITA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 €
SEURAN PIKEEPAITA . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 €
Viireistä nimet listalle, kenelle myyty
ja pätevyyden tarkistus.
Jäsentarvikemyynti
VENEPORI OY
Karjarannantie 35, PORI
Puh. 02-6336 336
53
Navigare necesse est! Teuvo,
Vesa ja Tuomas
Virtanen ovat
aina valmiina
vesille. Lehtikuvan on
ottanut Rasmus
Forsnell
54
Satakunnan Kansa 12.7.2010
55
Yhteystiedot 2011
Hallitus
Kommodori
Varakommodori
Sihteeri
Rahastonhoitaja
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Varajäsen
Varajäsen
Opettajat
Tiia Niemi
044-7012332
Hannu Grönholm
044-5548309
Antti-Jussi Neva
040-7052268
Kaija Virtanen
040-8423519
Simo Valli
040-5387398
Vesa Hakanpää
0500-516952
Ari-Pekka Koski
040-5297638
Reijo Wallin
050-4411528
Vesa Virtanen
0400-721706
Pori, Ulvila;
saaristo, rannikko
Pori, avomeri
Simo Valli
Antti-Jussi Neva
Tiia Niemi
Marjo Koski
Muut toimihenkilöt
Kilpailupäällikkö
Veneilykoulutus
Simo Valli
Vesa Hakanpää
Marjo Koski
Koulutusmateriaali Simo Valli
Treekantti
Tiia Niemi
Majamestari
Sakari Nylund
050-3132 273
Venemestari
Sakari Koivuniemi
044-7127 802
Hallitus 2011. Ylärivi vas. Vesa Hakanpää, Ari-Pekka Koski, Antti-Jussi
Neva, Vesa virtanen, Reijo Wallin. Alarivi vas. Kaija Virtanen, Hannu
Grönholm, Tiia Niemi ja Simo Valli.
56
Taskumuistio
- leikkaa talteen!
Venekatsastajat
Hannu Grönholm
044-554 8309
Marjo Koski
040-557 8497
Vesa Hakanpää
0500-516 952
Juha Koskinen
0500-590 290
Toiminnantarkastus Marja Markkula
Timo Ruoko
Toimikunnat
Jäsenasiat
Antti-Jussi Neva
Hallituksen työvaliok. Tiia Niemi
Hannu Grönholm
Kaija Virtanen
Antti-Jussi Neva
Kilpailutoimikunta S. Valli (pj)
T. Niemi
V. Hakanpää
T. Hänninen
R. Wallin
H. Grönholm
Majatoimikunta
S. Nylund (pj)
K. Nylund
A. Lepistö
A-P. Koski
V. Hakanpää
V. Virtanen
Ohjelmatoimikunta
Kootaan tarpeen
mukaan
Katsastustoimikunta H. Grönholm (pj)
V. Hakanpää
M. Koski
J. Koskinen
Nuorisotoimikunta
Timo Lokki (pj)
J. Heljakka
R. Wallin
Porin Navigaatioseura ry
2011
24.03
14.04
Sääntömääräinen kevätkokous
Diplomien jako ja kerhoilta, Lipunnosto, matkakilpailu alkaa
15.04 Merenkulun tentit
11.05 Katsastus / keskusta, klo 18.1519
21.05 Talkoot Tynnyrikarissa
21.05 Katsastuspäivä T-kari, klo 13-14
23.05 Katsastusilta R-saari klo 17-18
23.05 Koulutusajo klo 18- n.21
06.06 Katsastusilta R-saari klo 17-18
06.06 Navigointi-ilta R-saari, klo 18-21
11.06 Retkipäivä ja yhteispurjehdus
24.06 Juhannus Tynnyrikarissa
30.6.-2.7 Nuorisoleiri Tynnyrikarissa
20.08 Päiväkilpailu
27.08 Venetsialaiset sekä lauluilta
Tynnyrikarissa
.09 Laivurikurssit alkavat:
saaristo, rannikko
03.09 Yönavigointikilpailu
08.09 Diplomien jako
10.09 Syystalkoot ja illanvietto
11.09 Lipunlasku Tynnyrikarissa
klo 12.00, matkakilpailu päättyy
24.09 Päivänavigointikilpailu
Tampere - Pori
10.11 Sääntömääräinen syyskokous
01.11 Karttanavigointikilpailu:
SM-karsinta ja seuran kilpailu
57
Hallitus
Kommodori
Varakommodori
Sihteeri
Rahastonhoitaja
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Varajäsen
Varajäsen
Tiia Niemi
044-7012332
Hannu Grönholm
044-5548309
Antti-Jussi Neva
040-7052268
Kaija Virtanen
040-8423519
Simo Valli
040-5387398
Vesa Hakanpää
0500-516952
Ari-Pekka Koski
040-5297638
Reijo Wallin
050-4411528
Vesa Virtanen
0400-721706
Muita yhteystietoja
Kilpailupäällikkö
Veneilykoulutus
Simo Valli
Vesa Hakanpää
Marjo Koski
Koulutusmateriaali Simo Valli
Treekantti
Tiia Niemi
Majamestari
Sakari Nylund
050-3132 273
Venemestari
Sakari Koivuniemi
044-7127 802
Venekatsastajat
Hannu Grönholm
044-554 8309
Marjo Koski
040-557 8497
Vesa Hakanpää
0500-516 952
Juha Koskinen
0500-590 290
58
PORIN TRAKTORIOSA KY
,BSUBOPOUJF103*tXXXUSBLUPSJPTBm
4JNPt+BOJt1VI
*40+0&/
,0/&)"--*/
FEVTUVT1PSJO
UBMPVTBMVFFMMB
Huomioithan,
että usein venemoottoreihin
sopii samoja varaosia kuin traktoreihin.
Hinta tosin on huomattavasti
venevaraosaa edullisempi!
Kysy lisää!
Puh. 044 200 6016
tai 0500 531 086
59
www.turva.fi
27 m/s
Elämä voi tuoda ihmisen eteen pieniä,
suuria tai keskikokoisia asioita.
Yhtä kaikki, kun vakuutus on oikean
kokoinen, sitä tietää olevansa Turvassa.
Kysy lisää yhteyspäällikkö Pekka Mäkelältä,
puh. (02) 620 4502, 050 366 2043 tai
vakuutusedustaja Helena Luotoselta
puh. 040 546 1893.
Vakuutuksia mittojen mukaan.