Paikallisjoukot tulevat

Reserviläinen
Toukokuu
AJANKOHTAISTA
4 / 2014
KESKIÖSSÄ
JÄRJESTÖT
Kersantti tulossa
miehistöarvoksi
Rauma-luokka
päivittyi
Nato-kannatus
kasvussa
Puolustusvoimat valmistelee uudistusta,
jossa ylimmäksi miehistöarvoksi tulisi
kersantti.
Peruskorjaus takaa ohjusveneille
toimintakyvyn 2020-luvulle asti.
Reserviläisliiton jäsenistä
yli 40 prosenttia kannattaa
Suomen Nato-jäsenyyttä.
Sivu 9
Sivut 14-15
Sivu 27
Sivu 5
Paikallisjoukot
tulevat
1/2014
Eroon madoista kertaheitolla
Kissoille ja koirille sisäloisten häätöön • Kerta-annos riittää
Drontal® vet. tabl. Pyranteeliembonaatti 230 mg. Pratsikvanteli 20 mg. Pakkauskoot: 2 ja 24 tabl. Käyttö: Kissojen pyörö- ja heisimatojen häätö. Ei tiineille eikä imettäville kissoille. Ei alle 6 viikon ikäisille kissanpennuille. Annostus: 1 tabl./4 kg. Drontal® comp. vet. tabl. Febanteeli 150 mg. Pyranteeliembonaatti 144 mg. Pratsikvanteli 50 mg. Pakkauskoot: 2 ja 24 tabl. Käyttö: Koirien pyörö- ja heisimatojen häätö. Ei saa käyttää tiineyden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Annostus:
1 tabl./10 kg. Drontal® comp. Forte vet. tabl. Febanteeli 525 mg. Pyranteeliembonaatti 504 mg. Pratsikvanteli 175 mg. Pakkauskoot: 2 ja 8 tabl. Käyttö: Koirien pyörö- ja
heisimatojen häätö. Ei saa käyttää tiineyden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Annostus: 1 tabl./35 kg. Droncit® vet. tabl. Pratsikvanteli 50 mg. Pakkauskoot:
2 ja 20 tabl. Käyttö: Koirien ja kissojen heisimatojen häätö. Annostus: Heisimadot: 5 mg/kg = 1/2 tabl./5 kg, 1 tabl./10 kg. Leveä heisimato eli lapamato: 40 mg/kg = 4 tabl./
5 kg, 8 tabl./10 kg. Welpan® vet. oraalisuspensio Febanteeli 15 mg. Pyranteeli 5 mg. Pakkauskoko: 50 ml oraalisuspensio. Käyttö: Koiranpentujen ja enintään vuoden ikäisten koirien pyörömatojen häätöön. Annostus: 1 ml/kg.
Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen lääkintää. Myyntiluvan haltija: Bayer HealthCare AG, Leverkusen, Saksa
Orion Oyj ORION PHARMA ELÄINLÄÄKKEET • PL 425 • 20101 TURKU • Puh. 010 4261 • www.drontal.fi
Koe sotahistoriallinen
elämys Mikkelissä
Kuva Kansallisarkisto
Porrassalmen taistelunäytös
lauantaina 14.6. klo 13.00
Porrassalmen taistelun alkuperäisellä paikalla järjestetään taistelun
225-vuotisjuhlapäivänä upea näytös. Näytökseen osallistuu
merkittävä määrä historian harrastajia tykkeineen, ratsuineen sekä
musketteineen ajankohdanmukaisiin univormuihin pukeutuneena.
Käsiohjelma 10 € • www.visitmikkeli.fi/stedingk
Järj. Savon sotilasperinneyhdistys Porrassalmi ry
Salonkien suosikki Savon sodassa
- Curt von Stedingkin arkiston aarteita
Kustaan sodan aikaisesta Savon prikaatin päälliköstä ja Ruotsin
viimeisestä sotamarsalkasta Curt von Stedingkin arkistomateriaalista koostettu näyttely Mikkelin kaupungintalolla.
Avoinna 13.6.-17.8. ti-su klo 10-17. (suljettu 20.-22.6.)
www.visitmikkeli.fi/stedingk
www.visitmikkeli.fi/stedingk
Tutustu myös Jalkaväkimuseoon Mikkelin
vanhalla kasarmialueella sekä Viestikeskus
Lokkiin Naisvuoren kallioluolastossa
Jalkaväkimuseo on avoinna kesällä päivittäin klo 10-18. Viestikeskus lokki
on avoinna touko – elokuussa päivittäin klo 10-17. Ryhmille tilauksesta
myös aukioloaikojen ulkopuolella.
www.jalkavakimuseo.fi • www.mikkeli.fi/museot
Mannerheimin jalanjäljillä
-opastettu kävelykierros
keskiviikkoisin klo 12.00
Opastetut kierrokset 2.-30.7. keskiviikkoisin.
Lähtö Mannerheimin salonkivaunulta.
Hinta 10 € / henkilö. Liput ostettava
ennakkoon Mikkelin matkailuneuvonnasta.
www.visitmikkeli/viikko-ohjelma
Lisää Suomen sotahistorian tärkeimpiä käyntikohteita löydät osoitteesta
044 794 5669 • matkailu@mikkeli.fi
SISÄLTÖ
Reserviläinen 4/2014
3
Haastavia tehtäviä tarjolla
reserviläisille
Paikallisjoukot aloittavat ensi vuoden alussa.
MAuRI VÄÄNÄNEN
Tuomas Kaarkoski
ensi vuoden alussa aloittavat paikallisjou-
kot tulevat tarjoamaan haastavia tehtäviä reserviläisille.
– Paikallispataljoonat antavat mahdollisuuden yli 35-vuotiaille aktiivisille ja omaehtoisille reserviläisille hakeutua sodanajan tehtäviin. Reserviläisille
luodaan järjestelmässä urapolkuja, joita pitkin on mahdollista kouluttautua
erittäin vaativiinkin kriisinajan tehtäviin, Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti toteaa.
Paikallisjoukkojen tehtäviä tulevat olemaan muun muassa joukkojen perustaminen, alueen valvonta, erilaisten kohteiden
suojaaminen, virka-apu sekä muiden joukkojen tukeminen ja paikallishuolto.
Kasvavista kertausharjoitusmääristä huolimatta kertausten painopiste tulee jatkossakin olemaan operatiivisten ja
alueellisten joukkojen kouluttamisessa,
joten paikallisjoukkoihin kuuluvilta vaaditaan omatoimisuutta.
– Tämän vuoksi paikallisjoukkojen
avaintehtäviin pyritään sijoittamaan aktiivisia reserviläisiä, jotka myös sitoutuvat omaehtoiseen harjoitustoimintaan,
eversti Ali Mättölä maavoimien esikunnan suunnitteluosastolta vahvistaa.
Paikallisjoukkojen varustus vaihtelee toiminta-alueen, suunniteltujen tehtävien ja laaditun uhka-arvion mukaisesti.
AJANKOHTAISTA
4
Pääkirjoitus:
Reserviläisten vastuu kasvaa
5
Se kolmas joukko
6
RUL: Valkeakoski voitti
toimintakilpailun
7
RES: Katseet kohti
juhlavuotta
8
”Suorituskyky kohtalaisen
hyvä”
9
Ylimmäksi miehistöarvoksi
tulossa kersantti
10 Tuttu tilanne
georgialaisille
KESKIÖSSÄ
12
13
14
RU-koulutus ennen
ja nyt: Muuallakin kuin
ympyräkaupungissa
Näkökulma:
Kyberulottuvuus
sodankäynnin osana
Kalusto:
Rauma-luokan
ohjusveneille
peruskorjauksesta lisää
käyttöikää
18
Reportaasi:
Vaatimukset kasvavat
24
Koulutus: NASTAharjoitukset pätevöittävät
naisia johtotehtäviin
25
Koulutus: Sotilaallisia
taitoja voi harjoitella
verkossakin
10
”Me täällä olemme
tottuneet pelkoon.”
Stepas Goginov
8
Jyrki Katainen
muistutti, että
uhkakuvilla ei
kannata leikkiä.
jatkuu sivulla 5 >>>
JÄRJESTÖT
ILTAVAPAA
26
RUL: Mentorointia
monesta vinkkelistä
29
27
RES: Liperistä vuoden
malliyhdistys
Yksi meistä:
Miksi lennät,
Perttu Karivalo?
30
28
Tähtäimessä:
Vapaaehtoisia tarvitaan
Elämäni reservissä:
Jarmo Keto
Muistatko vielä
kenttäpuvun m/65?
31
Reserviläisen
matkavinkki
Verkossa tapahtuu
33
Kirjat, dvd:t, pelit
34
Reservin riennot
Ristikko
35
Kilpailukutsut
ja -tulokset
KARI LåNgSJÖ
KANNEN KuVA:
MAuRI VÄÄNÄNEN
4
PÄÄKIRJOITUS
Reserviläinen 4/2014
2.5.2014
Reserviläisten
vastuu kasvaa
Puolustusvoimauudistus on ollut pari vuotta vahvasti
Erityisen tärkeäksi Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK)
esillä mediassa. Pääpainon keskustelussa ovat vieneet tunteita herättäneet varuskuntien lakkauroolit tulevat nousemaan paikallisjoukkojen
tukset ympäri Suomea sekä Ukrainan tapahkoulutuksessa, jotka tulevat operatiivisten
tumien myötä jälleen lisäkierroksia ottaja alueellisten joukkojen rinnalle ensi
nut keskustelu puolustusmäärärahoista.
vuodesta lähtien. Tarkemmin paikalSen sijaan huomattavasti vähemlisjoukoista voit lukea tämän ReserKyse ei ole
viläisen sivulta 5.
mälle huomiolle on jäänyt uudistuksen vaikutus reserviläiseen. Hyvää permistään pienestä
spektiiviä asiaan antavat yksinkertaiLoppuvuoden myötä puolustusvoipäivityksestä
set luvut. Kun sodan aikaisten joukkomat on mielenkiintoisen viestinnällisen haasteen edessä. Sodanajan joukjen määrä pienenee ensi vuoden alussa
nykyisestä 350 000 sotilaasta 230 000 sokojen merkittävä supistaminen tarkoittilaaseen, ymmärtää jokainen, että kyse ei
taa samalla sodan ajan sijoituksen häviämästä yhä useammalta suomalaiselta. Puoole mistään pienestä päivityksestä.
Kertausharjoitusmäärät ponnistavat vuoden
lustusvoimat on alustavissa kaavailuissaan har2015 alussa ylös parin edellisen vuoden olemattomista pohkinnut henkilökohtaisen kirjeen lähettämistä jokaijalukemista. Ensi vuodesta lähtien puolustusvoimat kässelle reserviläiselle. Kirjeessä kävisi ilmi sijoituspaikkee kertausharjoituksiin 15 000–18 000 reserviläisestä vuoka, sikäli jos vastaanottajalla sellainen vielä tammidessa. Kertauspäivien kasvu on tervetullut ja odotettu asia,
kuussa on.
mutta kaikkea sekään ei yksin ratkaise.
Sijoitettujen kanssa viestinnällinen haaste ei ole
Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinenniin merkittävä.
kin on suoraan todennut reserviläisten asiantuntemukselle
Sen sijaan ilman sijoituspaikkaa jääville sanat saa
ja osaamiselle olevan jatkossa entistä enemmän kysyntää.
asetella todella tarkasti, jotta asiassa ei tule väärinymmärretyksi. Tyly ja yksinkertainen toteamus sijoittamattomuudesta kun voisi antaa vahvan signaalin, että puolustusvoimilla ei kyseiselle ihmiselle ole enää
käyttöä.
Sen sijaan jos toteamuksen perään liitetään ohjeistus erilaisista omatoimisista koulutusmahdollisuuksista yhdistettynä kehotukseen kääntyä lähimmän reserviläisyhdistyksen puoleen, voi lopputulos olla puolustusvoimienkin kannalta huomattavasti parempi.
Puolustusvoimauudistus on samalla tavalla myös
haaste kaikille meille reserviläisille. Uudistusten myötä puolustusvoimat on luvannut tarjoaa reserviläisille
entistä monipuolisempia koulutusvaihtoehtoja ja urapolkuja reserviläisenä. Esimerkiksi tulevissa paikallispataljoonissa esikunta tulee olemaan vahvasti reserviläispainotteinen ja onpa kaikista uutterimmilla mahdollisuus edetä yli 1000 hengen pataljoonan varakomentajaksi asti.
Puolustusvoimien tarjoamat mahdollisuudet itsessään eivät kuitenkaan vielä johda mihinkään. Jää reserviläisten omille harteille kuinka hanakasti he näihin uudistuksien tuomiin mahdollisuuksiin tarttuvat.
Tiiviin yhteistyön ja aktiivisen kommunikoinnin
tarve reserviläisten ja puolustusvoimien välillä kasvaa
ensi vuoden uudistusten häämöttäessä näköpiirissä.
Haasteita riittää kummallekin osapuolelle, se on
varma.
Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen
liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen,
Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton
tiedotuslehti.
Levikki 60 165 (LT 2013)
Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl
Vastaava päätoimittaja Mirva Brola
Kustantaja
Maanpuolustusyhtiö MPY Oy
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
Puh: (09) 4056 2018
Toimituskunta
Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski
Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen
RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen
RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg
Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki
Toimitus
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. alla)
Telefax: (09) 499 875
Sähköposti: [email protected]
www.reservilainen.fi
Lehden taitto
Kari Långsjö
Puh: 0400 735 274
Osoitehuolto ja jäsenasiat
Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti.
Mainitse myös entinen osoite.
RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen
puh: (09) 4056 2011, [email protected]
RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori
puh: (09) 4056 2010, [email protected]
Maanpuolustuskiltojen jäsenet: [email protected]
puh: 040 554 8805
Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen
puh: (09) 4056 2011, [email protected]
Ilmoitusmarkkinointi
Media X-Pertti Oy
Petri Tanninen
PL 61
04201 Kerava
puh. 050 501 4923
[email protected]
Painopaikka
Sanoma Oy/
Hämeen Paino Oy
Aikataulu
ilmestymispäivä
5/2014 ma 16.6.
6/2014 ma 8.9.
7/2014 ma 20.10.
8/2014 ma 8.12.
(aineistopäivä)
(ke 28.5.)
(ke 20.8.)
(ke 1.10.)
(ke 19.11.)
Tuomas Kaarkoski
Päätoimittaja
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
44 (82.) vuosikerta
ISSN 0557-8477
AJANKOHTAISTA
Reserviläinen 4/2014
5
Se kolmas joukko
Ensi vuonna aloittavien paikallisjoukkojen avaintehtäviin pyritään sijoittamaan
aktiivisia reserviläisiä
MauRi VäänänEn
Paikallisjoukkojen tehtäviin
tulee kuulumaan
muun muassa
kohteiden suojaamista.
Tuomas Kaarkoski
ensi vuoden alusta puolustusvoimien so-
danajan joukot jaetaan nykyisten operatiivisten ja alueellisten joukkojen lisäksi myös paikallisjoukkoihin. Kolmijaottelun lisäksi sodan ajan joukot jaetaan
vielä käytettävän nopeuden perusteella
valmius- ja pääjoukkoihin.
Paikallisjoukkojen tehtäviä tulevat
olemaan muun muassa joukkojen perustaminen, alueen valvonta, erilaisten
kohteiden suojaaminen, virka-apu sekä
muiden joukkojen tukeminen ja paikallishuolto.
– Paikallisjoukkoja voidaan käyttää
normaalioloissa rajoitetusti muiden viranomaisten tukemiseen. Paikallisjoukkoihin sijoitetaan toiminta-alueen hyvin
tuntevia reserviläisiä, eversti Ali Mättölä maavoimien esikunnan suunnitteluosastolta toteaa.
Alueellisesti paikallisjoukkojen tehtävät voivat erota merkittävästäkin keskenään. Juuri tämän takia osa paikallisjoukoista tulee olemaan mukana myös
valmiusjoukoissa, jotka ovat paremmin
varusteltuja.
– Paikallispataljoonien kokoonpano
ja niiden varustus vaihtelee toiminta-
alueen, suunniteltujen tehtävien ja laaditun uhka-arvion mukaisesti. Esimerkiksi tietyt pääkaupunkiseudun sotilaspoliisiyksiköt varustetaan paremmin
kuin esimerkiksi tukialueen paikallishuoltoon tarkoitetut joukot.
lu- ja taistelunjohtokeskuksien päällikköjen toimet tulevat reserviläisten johdettaviksi.
– Paikallispataljoonat ovat erittäin
tärkeä joukkomuoto meille reserviläisille. Paikallispataljoonat antavat
mahdollisuuden yli 35-vuotiHaastavia tehtäviä
aille aktiivisille ja omaehtarjolla
toisille reserviläisille haVuoden 2015 alusta
keutua sodanajan tehReserviläisille
aloittavat paikallispatäviin. Reserviläisiltaljoonat perustetaan
le luodaan järjestelluodaan
osana paikallisjoukmässä urapolkuja, joita pitkin on mahdolkoja. Vaikka paikaljärjestelmässä
lispataljoonien tehtälista kouluttautua eriturapolkuja
vät vaihtelevat alueittäin vaativiinkin kriisintain, tulee niiden perusajan tehtäviin, edellyttäen
rakenne olemaan sama. Petietysti reserviläisen suurta
rustamiskeskuksen ohella paomaa panosta eritoten vapaaehtoisiin harjoituksiin ja itseopisketaljoonaan tulevat kuulumaan maakunta-, sotilaspoliisi- ja paikallishuol- luun, Reserviupseeriliiton puheenjohtatokomppania.
ja Mikko Halkilahti taustoittaa.
Pataljoonat tulevat tarjoamaan paiSamoilla linjoilla on myös Reserkoittain todella haastaviakin tehtäviä re- viläisliiton puheenjohtaja Mikko Saserviläisille. Esimerkiksi paikallispatal- vola.
joonan esikunnasta tulee vahvasti reser– Paikallisjoukkojen muodostaminen
viläisten miehittämä.
on reserviläisten kannalta tärkeä asia,
Komentaja tulee yli 1000 hengen joka tuo meille paljon mahdollisuuksia.
vahvuisissa paikallispataljoonissa ole- Meitä tarvitaan muun muassa oikeiden
maan kantahenkilökuntaa, mutta vas- ihmisten löytämisessä oikeisiin tehtätaavasti esikunnan haastavat suunnitte- viin, Savola toteaa.
Omaa aktiivisuutta
Tulevista paikallisjoukoista ja nousevista kertausharjoitusmääristä huolimatta
kertausharjoitusten painopiste tulee jatkossa olemaan operatiivisten ja alueellisten joukkojen kouluttamisessa.
– Tämän vuoksi paikallisjoukkojen
avaintehtäviin pyritään sijoittamaan aktiivisia reserviläisiä, jotka myös sitoutuvat omaehtoiseen harjoitustoimintaan,
Mättölä vahvistaa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen myöntää oma-aloitteisuuden olevan tarpeen, jotta kummatkin
osapuolet löytävät toisensa.
– Se vaatii tiettyä interaktiivista aktiivisuutta. Jos on halukas reserviläinen,
hänelle pitäisi pystyä kertomaan näistä mahdollisuuksista. Vastaavasti niiden
löytämiseksi puolestaan reserviläisen tulisi olla itsekin aktiivinen, hakeutuipa
hän sitten MPK:n koulutukseen tai paikallisen reserviläistoimintaan mukaan,
Tuunanen pohtii.
Eversti Mättölä lupaa, että uudistuksesta tullaan tiedottamaan laajemmin syksyn aikana.
– Syksyn aikana reserviläisille tullaan järjestämään erilaisia alueellisia ja
paikallisia tilaisuuksia paikallisjoukkojen toiminnan tehtävien esittelemiseksi.
6
AJANKOHTAISTA - RUL
Reserviläinen 4/2014
Valkeakoski voitti
toimintakilpailun
Aktiivinen toiminta on kasvattanut Valkeakosken Reserviupseerikerhon
jäsenmäärää.
VUK
Säännölliset sovelletun reserviläisammunnan viikkokilpailut ja harjoitustoiminta
ovat tuoneet Valkeakosken kerhoon uusia jäseniä. VUK:n Jari-Pekka Walden valmistautumassa suoritukseen, tuomarina rastilla Tommi Leppänen.
Janne Kosonen
Reserviupseerikerho,
VUK, palasi kymmenen vuoden tauon
jälkeen Reserviupseeriliiton toimintakilpailun kärkeen.
– Aktiivinen toiminta, jäsenhuolto ja
hallituksen selkeä työnjako ovat hyvän
tuloksen keskeiset tekijät toteavat Pekka Poukkula ja Tuomas Kuusivaara.
VUK:n puheenjohtajuus siirtyi vuoden
alussa Poukkulalta Kuusivaaralle.
valkeakosken
SRA:ta ja perinteitä
– Urheilulla ja kilpailutoiminnalla on
tärkeä rooli kerhon toiminnassa. Uusia jäseniä on saatu mukaan toimintaan
muun muassa sovelletun reserviläisammunnan (SRA) ansiosta. Kerholla on
SRA-kouluttaja ja -tuomareita, jotka järjestävät vuodessa yhteensä noin 50 tapahtumaa. Ohjelmassa on muun muassa
säännöllisesti järjestettävät ohjatut viikkokilpailut sekä useita turvallisen ampujan kursseja, Kuusivaara toteaa.
Kilpaurheilutoiminnan lisäksi osan-
muistaminen merkkipäivinä.
otto piirin järjestämiin tapahtumiin on
aktiivista. Vuosittaiset taitokilpailut ja
VUK:lla on käytössä postituslista,
Panssariprikaatissa järjestettävä herrasmissä tiedotetaan ajankohtaisista tamieskilpailu saavat jäsenistön hyvin liikpahtumista viikottain. Lisäksi lippu- ja
keelle.
urheilu-upseeri rekrytoivat puhelimitse tapahtumiin jäsenistöämme. Tämän
– Rivijäseniä saadaan hyvin mukaan
myös itsenäisyyspäivän kansalaismarslisäksi kerho julkaisee kaksi kertaa vuosille ja vuosijuhlaan. Lisäksi perinnetoidessa Lähetti -lehden, joka jaetaan papeminta veteraanijuhlasta jouluaaton kunrisena kaikille jäsenille. Nuorilla upseeniavartioiden järjestämiseen on vuodesreilla on lisäksi oma Facebook-yhteisö,
ta toiseen toteutettu erinomaisesti. Vuojossa tietoa jaetaan ajankohtaisista asisijuhlat ovat kerhon jäsenhuollolle täroista. Tämän lisäksi yhdistyksen SRAkeä tapahtuma. Vuosijuhlat järjestetään
ampujilla on käytössään oma keskustejoka vuosi marraskuun kolmantena perlufoorumi.
jantaina ja niihin osallistuu säännöllisesti 140–180 kerhon jäsentä puolisoineen,
Selkeät tehtävät
Hallituspesti kestää tyypillisesti viisi
Poukkula sanoo.
Tärkeää on myös yhteistyö puolusvuotta, minkä aikana on pyrkimys toitusvoimien kanssa etenkin panssamia kahdessa tehtävässä. Ensimmäiri-RUK:n kokelas-infojen järset kaksi vuotta pyritään takaajestämisessä. Niitä VUK
maan harjoitteluvaihe esion järjestänyt vuodesta
merkiksi toisen urheilu1994 lähtien jokaiselupseerin tai muun vasviran hoidossa.
le kurssille. TilaisuuToimintaa ei ole taavan
den ohjelma vaihtelee
Tällä tavoin pyritään
ilman aktiivisia
takaamaan myös hiljaivuosittain, mutta pääpaino on ollut RUL:n,
sen tiedon siirtyminen
jäseniä
VUK:n sekä piirin toihallituksen sisällä. Puminnan esittelyssä ja jäheenjohtajistossa toimisenhankinnassa. Jatkosvat ovat tyypillisesti jo usesa näihin tapahtumiin liiteamman vuoden vastuutehtätään myös mentorointia, Tuomas
vissä toimineita. Hallituksen jäseKuusivaara kertoo.
nille on määritelty vastuualueet ja työnkuvat, joita sovelletaan tilanteen mukaan. Jokaiseen tehtävään on hallitukJäsen on tärkein
sessa osaamista vähintään kahdella jäToimintaa ei ole ilman aktiivisia jäsenellä, nykyinen ja entinen puheenjohseniä. Ja jäsenet saadaan mukaan toitaja toteavat.
mintaan tehokkaalla tiedottamisella.
Kuusivaara nimeää lähivuosien tärJäsenhuoltoon kuuluu myös jäsenten
keimmiksi tehtäviksi jäsenhuollon parantamisen ja kerhon toiminnan edelleen kehittämisen kaikkia jäseniä kiinnostavaksi. Omia haasteita ovat lisäksi
nuorten upseerien aktivointi mukaan
toimintaan sekä taloudellisten toimintaedellytysten parantaminen.
PALKiTUT
RUL jakoi kannustepalkkiona
yhdistyksille ja piireille vuoden 2013
toiminnan perusteella yhteensä
17.465 euroa.
Toimintalomakkeen palautti 247
yhdistystä ja 20 piiriä.
Toimintakilpailun kärjessä olivat
Valkeakoski, Töölö, Tikkurila,
Kouvola, Takoru, Järvenpää ja
Porvoo.
Kaikki palkitut yhdistykset löytyvät
netistä: www.rul.fi
AJANKOHTAISTA - RES
Reserviläinen 4/2014
7
Katseet kohti juhlavuotta
Reserviläisliiton jäsenmäärä kasvoi viime vuonna
OllI NybERg
Juhlavuotta pohtimassa Hattula-Tyrvännön puheenjohtaja Raimo Siren, Etelä-Hämeen Reserviläispiirin puheenjohtaja Juha
Arvonen ja toiminnanjohtaja Reima lundberg.
Mervi Mäki-Neste
lepaan kartanon tiloissa järjestetyn, Re-
serviläisliiton sääntömääräisen vuosikokouksen käsittelyssä olivat viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Liiton varsinaisen toiminnan kulut olivat
yhteensä 665 337 euroa ja tilikauden tulos 2 604 euroa ylijäämäinen.
Ammunta oli laajin toimintamuoto.
Piireissä ja yhdistyksissä järjestettiin
7 798 ampumatilaisuutta ja -kilpailua,
joissa kirjattiin 54 082 osallistumiskertaa. Erilaisia liikunta- ja urheilutapahtumia toteutui 6 684 ja niissä kirjattiin
29 492 osallistumiskertaa. Liitto oli vahvasti mukana myös koulutuksessa, sillä
47 prosenttia MPK:n vapaaehtoiskouluttajista tuli Reserviläisliiton riveistä.
Jäsenmäärä kasvoi noin prosentin ja
– On tärkeää, että koko reserviläisvuoden 2013 lopulla liittoon kuului 36 kenttä on yhdessä mukana juhlavuoden
540 henkilöjäsentä. Aliupseereita jäse- tekemisessä, hän sanoo.
nistä oli 60, miehistöä 27 ja upEtelä-Hämeen piiri tulee
seereita neljä prosenttia.
aktiivisesti markkinoimaan
juhlavuoden risteilyä. ReArmeijaa käymättömien
serviläisliitto on asettaosuus oli vajaat 10 prosenttia.
nut jokaiselle piirijärjesJuhlavuosi
tölle osallistujatavoittoimii myös
Etelä-Hämeessä
teen. Etelä-Hämeen tavahva panostus
voite on 141 osallistujaa.
innoittajana
Jäsenmäärän kasvu ilah– Tavoite on haastava,
dutti myös kokousjärjesmuttei mahdoton. Markkitelyistä vastanneen Etelänointi on jo aloitettu ja seuHämeen piirin puheenjohtaja
raamme osallistujamäärän keJuha Arvosta ja katseet on jo suunhitystä.
nattu Reserviläisliiton juhlavuoteen. ArArvosen mukaan tärkeänä osana tavosen mukaan piiri pitää esillä liiton juh- voitteen täyttymisessä on paikallisyhdislavuotta omissa tapahtumissaan.
tysten tekemä työ.
– Piirin ja yhdistysten oma markkinointi tukee liiton tekemää laajaa tiedotus- ja markkinointityötä. Uskon, että tämä yhdessä mahdollistaa tavoitteet.
Etelä-Hämeen piiri järjestää juhlavuoden aikana myös oman maakunnallisen tapahtuman.
– On tärkeää viettää juhlavuotta
myös kentällä ja saada näkyvyyttä. Tällä tavoin koko jäsenistö voi olla mukana
juhlavuodessa, samoin tärkeät yhteistyökumppanimme.
Arvonen toivoo juhlavuoden tuovan
valtakunnallista lisänäkyvyyttä Reserviläisliitolle.
– Juhlavuosi toimii myös innoittajana. Sen avulla jaksamme taas tehdä työtä seuraavina vuosina. Myös jäsenhankintaa on helpompi suorittaa, kun aihe
on esillä.
Arvonen korostaa yhtenäisyyttä ja
yhteenkuulumisen tunnetta.
– Juhlavuoden aikana on hyvä mahdollisuus muistaa perinteitä ja panostaa
myös tulevaisuuteen. Palkitsemiset ovat
tärkeä osa juhlavuotta, näin voimme kiittää jäsenistöä pitkäaikaisesta työstä.
– Taloudellinen puoli on myös tärkeä
Reserviläisliitolle. Onnistuessaan juhlavuosi mahdollistaa hyvän tuloksen, Arvonen muistuttaa.
RESERvIläISlIITON
JuHlAvuOdEN TApAHTuMAT
Reserviläisliitto 60 vuotta -risteily
11.-12.4.2015
Yhdistysten seppeleenlasku
sankarihaudoille 19.4.2015
Piirien juhlavuoden tapahtumat
syksy 2015
Liiton syyskokous ja juhlavuoden
päätös 20.-22.4.2015
MITEN ON?
Miten Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä tulisi kehittää?
Marjut Kriikku
Reserviläinen oli mukana turvallisuuspoliittisessa seminaarissa
torstaina 10. huhtikuuta. Kysyimme osallistujilta, miten Suomen
ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä tulisi
heidän mielestään kehittää.
Tapani Kohonen, 69
reservin kapteeni
Riihimäen reserviupseerit
– Suomi on Ruotsin kanssa EU:n nopean toiminnan joukoissa
puolen vuoden jaksoissa. Siinä yhteydessä on
syytä ja mahdollista kehittää edelleen maiden
puolustusyhteistyötä. Silloin myös kaluston yhteensopivuus on tärkeää. Yhteiset
materiaalihankinnat ovat nykyisen taloustilanteen vuoksi järkeviä. Neuvotteluja on
polittisella tasolla varmaankin käyty riittävästi, joten olisi aika ryhtyä sanoista tekoihin.
Erkki Rautava, 75
reservin majuri
Urjalan reserviupseerit
– Pohjoismaiden yhteistyö tukee Suomen
puolustusta. Hävittäjien yhteismäärä on merkittävä ja yhteiset harjoitukset ovat hyvä asia.
Yhteistyö Ruotsin kanssa ei kuitenkaan riitä takaamaan Suomen itsemääräämisoikeutta. Varmistaakseen itsenäisyytensä Suomen on
parannettava valmiuttaan ja liityttävä
Natoon. Suurvalloilla joukkojen lähtövalmius on 6-8 tuntia. Meillä on pystyttävä samaan.
Kaarlo Hyvärinen, 45
reservin ylikersantti
Vääpelikilta, MPK; EteläSuomen maanpuolustuspiirin koulutus- ja tukiyksikkö
– Historiaan kun katsoo
niin Suomi on lopulta jäänyt yksin. Onneksi enää ei
tarvitse kumarrella mitään
suurvaltaa, vaan eriävän mielipiteen voi tuoda julki ilman suurempia nootteja. Liittoutumiset ovat materiaalihankintojen kannalta
kustannustehokasta ja yhteistyötä tehdään
jo monella tavalla ja taholla. En näe liittoutumista ajankohtaisena, mutta kanavat tulisi pitää auki.
8
AJANKOHTAISTA
”Suorituskyky
kohtalaisen hyvä”
taisesti myöntänyt kannattavansa jäsenyyttä. Tilaisuudessa hän painotti kuitenkin maltillisuutta.
– Ukrainan kriisiä ei kannata käyttää väärin edistääkseen Suomen Natojäsenyyttä. Uhkakuvilla ei pidä leikkiä.
Iso potti
Reijo Karhinen aloittaa Maanpuolustuksen Tuen hallituksen
uutena puheenjohtajana 2015
KaRi Långsjö
”pääministeri
jyrki Katainen
piti Maanpuolustuksen Tuen
vuosikokousesitelmän.
Maanpuolustuksen tuki käytti jäsenjärjestöjensä tukemiseen yhteensä 490 000
euroa.
2013 Varainkeräys tuotti 203 194 euroa. Tulosta Maanpuolustuksen tuki pitää tyydyttävänä. Kuluvan vuoden keräystavoite on vähintään 250 000 euroa.
Tämän vuoden keräyksen suojelijana
toimii Elinkeinoelämän Keskusliiton
hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila.
Jäsenjärjestöt saivat tukia seuraavasti: Suomen Reserviupseeriliitto sai
144 900 euroa, Reserviläisliito 143 500
euroa, Maanpuolustuskiltojen liitto
108 500 euroa, Naisten Valmiusliitto
93 100 euroa ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys puolestaan 34 000 euroa.
Puheenjohtaja vaihtuu
Tuomas Kaarkoski
maanpuolustuksen tuen vuosikokousesi-
telmän pitänyt pääministeri Jyrki Katainen (kok.) painotti Ukrainan tapauksen osoittavan, että sotilaallisen vallankäytön uhka ei ole hävinnyt maailmasta mihinkään.
– Ukrainan kriisi on jälleen yksi
kiistaton esimerkki siitä, että perinteinen sotilaallinen voimankäyttö tai sillä
uhkaaminen eivät ole kadonneet valtioiden keinovalikoimista. Reaalipoliittinen maailma ei jätä tilaa huolettomuudelle, Katainen totesi huhtikuun kymmenentenä päivänä Katajanokan kasi-
nolla järjestetyssä tilaisuudessa.
esimerkiksi julkisen puolen onnistuneesKataisen mukaan viimeiset vuodet ta rakenneuudistuksesta.
ovat resurssien puolesta olleet karua aiKataiselta kysyttiin tilaisuudeskaa, myös puolustusvoimissa.
sa ovatko suurimmat leikkauk– Puolustusvoimien suoset nyt takana maanpuolusrituskyky on tänään toituksen osalta. Pääministeri totesi, että hän ei voi
mintaympäristöön suhteutettuna kohtuullisen
vastata tulevien hallihyvällä tasolla. Puolustusten puolesta, mut” Uhkakuvilla
tusvoimien suorituskyta hänen käsityksensä
ei pidä
kyä pyritään luonnollimukaan puolustusvoimien
leikkausten suhsesti kehittämään koko
leikkiä”
ajan, vaikka hankintoja
teen ”suurimmat halut
on jouduttu voimakkaasti
ovat nyt hillitty”.
sopeuttamaan muuttuneeUkrainan tilanteen myöseen tilanteeseen, Katainen totä myös Nato-kysymys noutesi ja nosti puolustusvoimat mallisi esille. Katainen on henkilökoh-
Reserviläiselle uusi päätoimittaja
Maanpuolustuksen Tuen halituksen puheenjohtaja vuorineuvos Jukka Härmälä totesi vapaaehtoisen maanpuolustustyön suosion säilyneen yhä vankkana.
Varainkeräyksen yhdeksi haasteeksi hän
nosti muut meneillään olevat keräykset.
Pitkään puheenjohtajana toiminut
Härmälä ilmoitti jättäytyvänsä sivuun toimesta vuoden lopussa. Vuoden 2015 alusta lähtien puhetta Maanpuolustuksen tuen hallituksessa johtaa OP-Pohjolan pääjohtajana toimiva Reijo Karhinen.
MaanpUoLUsTUsMiTaLi
MieKKojen KeRa
Tilaisuudessa mitalit saivat:
hallituksen jäsen Ari Tolppanen,
teolllisuusneuvos Liisa Leino,
hallituksen puheenjohtaja Mikael
Lilius, pääministeri Jyrki Katainen,
päätoimittaja Mirva Brola,
puolustusministeri Carl Haglund,
pääsihteeri Markku Honkasalo,
kenraaliluutnantti Mika Peltonen ja
pääsihteeri Heli Santala
MiRva BRoLa
Tuomas Kaarkoski lehden johtoon Keskisuomalaisesta
Mirva Brola
päätoimittajana
aloitti huhtikuun alusta filosofian maisteri Tuomas Kaarkoski, 29. Lappeenrannasta kotoisin oleva Kaarkoski on toiminut viimeiset kuusi vuotta sanomalehti Keskisuomalaisen toimittajana ja toimitussihteerinä.
Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa yleistä historiaa ja journalistiikkaa.
Reserviläisen päätoimittajaksi hänet
houkutti ajatus näköalapaikasta suomalaisen maanpuolustuksen ytimessä.
– Aloitan tehtävässä innokkain mielin. Perin lehden, joka on hyvässä kunreserviläisen uutena
nossa eikä kaipaa isompia remontteja. jalan prikaatissa Salpausselän ilmatorTulevaisuudessa edessä on toki lehden juntapatteristossa vuosina 2003–04.
sähköisen puolen kehittäminen, KaarVapaaehtoiseen maanpuolustukseen
koski kaavailee.
ja reserviläistoimintaan hän pääsee peLehden linjaan ei ole tulosrehtymään uuden tehtävän myötä.
sa suuria muutoksia: taKaarkoski pyrkii käymään ensimmäisen vuoden aikana
voitteena on, että Remahdollisimman monessa
serviläinen taustoittaa ja tarkastelee asireserviläistapahtumassa,
”aloitan
sillä ”ihmisiin tutustuu
oita useista näkökultehtävässä
mista siten, että Reparhaiten kentällä”.
Kaarkoski toivoo akserviupseeriliiton ja
innokkain mielin” tiivista
Reserviläisliiton ääni
vuoropuhelua lutulee kuuluviin.
kijoiden kanssa.
Kaarkoski on so– Kaikki palaute on tervetullutta, niin positiivinen
tilasarvoltaan reservin
luutnantti. Hän on suorittakuin negatiivinenkin, sillä se kenut varusmiespalveluksensa Karhittää lehden sisältöä.
Uusi työtehtävä toi Tuomas
Kaarkosken perheineen jyväskylästä
pääkaupunkiseudulle.
Reserviläinen 4/2012
Reserviläinen 4/2014
9
Ylimmäksi miehistöarvoksi
tulossa kersantti
Mikäli Pääesikunnan henkilöstöosaston suunnitelmat toteutuvat, reservin ylin
miehistöarvo voi parin vuoden kuluttua olla kersantti.
Jarmo Seppälä
osastoesiupseeri,
majuri Ilpo Kleemola
pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo,
että osasto valmistelee asiaa ja aikoo ehdottaa, että ylimmäksi miehistöarvoksi tulisi kersantti nykyisen alikersantin sijaan.
– Uudistuksella haluttaisiin kannus-
taa kaikkia reserviläisiä omaehtoiseen
opiskeluun ja tarjota tällainen ylenemismahdollisuus niillekin henkilöille, jotka
eivät ole suorittaneet aliupseerikoulua
varusmiespalveluksensa aikana, Kleemola perustelee.
Jo nykyään asevelvollinen, joka ei
ole saanut aliupseerin koulutusta, mutta on kriisinhallintajoukoissa tai puolusTuoMaS KaarKoSKi
Ensimmäiset
uusimuotoiset miehistökersanttiylennykset
toteutettaisiin mahdollisesti vuonna
2016.
tusvoimissa aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virassa hoitanut esimiestehtävää ja osoittautunut tehtävään sopivaksi, voidaan reservissä ylentää enintään kersantin sotilasarvoon.
Lisäkoulutusta tarvitaan
Ylentämisen tarkoituksena on puolustusvoimien sodan ajan joukkojen sotilasarvoihin perustuvan esimiesjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen. Uudet
kersantit voitaisiin sijoittaa sellaiseen
sodanajan tehtävään, johon vaaditaan
vähintään alikersantin tai kersantin arvo.
– Kersantin arvolla voitaisiin osoittaa
henkilön asema, kokemus ja osaaminen
sotilasorganisaatiossa. Lähtökohtana on,
että ensimmäiset tällä tavoin ylennyksensä saavat henkilöt olisivat jo hankkineet lisäkoulutusta tehtäväänsä ennen uudistuksen voimaantuloa, Kleemola korostaa.
Suunnitelmaa ja päätöksiä valmistellaan siten, että ensimmäiset uusimuotoiset miehistökersanttiylennykset toteutettaisiin mahdollisesti vasta vuonna 2016.
– Ylentämisen edellytyksenä olevat
tarkat koulutus- ja osaamisvaatimukset
sekä niihin liittyvät täsmennykset ovat
vielä kehitteillä.
Ylennettäväksi esitettävän on edellisen ylennyksen jälkeen pitänyt osallistua puolustusvoimien johtamaan sotilaalliseen reservinkoulutustapahtumaan
eli kertausharjoituksiin ja PVVEH-harjoituksiin. Reserviläiset voivat kehittää
osaamistaan myös Maanpuolustusyhdistyksen koulutuksissa sekä PVMOODLEverkko-opintojen avulla.
Muitakin muutoksia luvassa
Miehistön ylennyksiin on tulossa myös
muita muutoksia. Jatkossa joukko-osaston komentaja tai muu hallintoyksikön
päällikkö voi ylentää reserviläisiä miehistön arvoihin. Tällöin kyseeseen tulevat joukko-osaston järjestämissä kertausharjoituskoulutuksessa ansioituneet.
Vuosikierron mukaiset ylennykset miehistön ja aliupseereiden osalta
päättäisi sotilasläänin komentajan sijaan aluetoimiston päällikkö.
Uudistus muuttaa joukko-osastojen nimiä
Jarmo Seppälä
puolustusvoimauudistukseen liittyvät hal-
lintomuutokset vaikuttavat myös joukko-osastojen ja joukkoyksiköiden sekä
aluetoimistojen nimiin. Uuden organisaation esikunta- ja hallintotoimintoja
on kevennetty ja uudet nimet kertovat
joukko-osaston sijainnin organisaation
rakenteessa.
Kankaanpään Niinisalossa sijaitseva
Satakunnan Tykistörykmentti tulee olemaan hallinnollisesti osa Säkylässä toimivaa Porin Prikaatia.
Riihimäellä Viestirykmentti yhdistetään hallinnollisesti Hattulassa toimivan Panssariprikaatin organisaatioon. Nykyisen Viestirykmentin alueelle
muodostetaan Elektronisen sodankäynnin (ELSO) keskus.
Riihimäelle tulee myös lakkautettavasta Hämeen rykmentistä Logistiikkalaitoksen osia siten, että siitä Riihimäellä huollon kokonaisuudesta muodostuu
Logistiikkakoulu. Lapin Ilmatorjuntarykmentti Rovaniemellä yhdistetään
hallinnollisesti ja on jatkossa Sodankylässä toimivan Jääkäriprikaatin Rovaniemen Ilmatorjuntapatteristo. Kauha-
van Lentosotakoulu lakkautetaan ja toimintoja siirretään Tikkakoskelle eli Jyväskylässä toimivaan Ilmasotakouluun.
Haminassa Reserviupseerikoulu jatkaa
entisellä nimellään, vaikka koulu siirtyykin hallinnollisesti Lappeenrannassa toimivan Maasotakoulun organisaatioon.
Lisäksi Pioneerirykmentti lakkautetaan ja toiminnot jaetaan jäljelle jääviin joukko-osastoihin.
Merivoimissa nykyisen Saaristomeren meripuolustusalueen nimi muuttuu Rannikkolaivastoksi ja Suomenlahden meripuolustusalue muut-
taa nimensä Rannikkoprikaatiksi.
Uudistuksessa nykyiset 19 aluetoimistoa yhdistyvät kahdeksitoista. Uudet
aluetoimistot sijoituspaikkakuntineen ovat Etelä-Savo (Mikkeli), Häme (Lahti), Kaakkois-Suomi (Kouvola), Keski-Suomi (Jyväskylä), Lappi (Rovaniemi), Lounais-Suomi (Turku), Pirkanmaa (Tampere), Pohjanmaa
(Vaasa), Pohjois-Karjala (Joensuu),
Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (Oulu), Pohjois-Savo (Kuopio) sekä Uusimaa (Helsinki).
Organisaatio- ja nimimuutokset tulevat voimaan vuoden 2015 alussa.
Reserviläiselle kehuja lukijatutkimuksessa
Tuomas Kaarkoski
arvostavat lehden
korkealle tiedonlähteenä. Yhteensä 76,3
prosenttia Reserviläisen lukijoista pitää
lehteä erittäin tai melko tärkeänä alan
tiedonlähteenä.
Tieto käy ilmi Aikakausmedian tekemästä tutkimuksesta ammatti- ja järjestölehdille. Reserviläisen osalta ADAMtutkimus käsitteli lehteä 2/2014. Kaikkiaan tutkimuksen kyselyyn vastasi yhteensä 632 lehden lukijaa.
- Nähdäkseni ainoa lehti, joka on tarreserviläisen lukijat
koitettu palvelemaan reserviläisiä, joita
kiinnostaa maanpuolustus, eräässä kirjallisessa palautteessa todettiin.
Tutkimuksessa Reserviläinen sai kokonaisarvosanaksi 8,3. Lehden vaikutus
käsitykseen järjestöistä ja ammattialoista, joita Reserviläinen edustaa, koettiin
vahvasti positiiviseksi. 30,4 prosenttia
lukijoista koki Reserviläisen vaikuttaneen käsitykseen edellä mainituista asioista hyvin myönteisesti ja 67,1 prosenttia melko myönteisesti.
Uskolliset lukijat
ADAM-tutkimus paljasti myös Reservi-
läisen lukijakunnan olevan äärimmäisen uskollista. Lukijoista 95,8 prosenttia lukee jokaisen Reserviläisen numeron. Peräti 79,1 prosenttia lukijoista on
seurannut lehteä vähintään viisi vuotta.
Rakenteeltaan Reserviläisen lukijakunta on hyvin miesvaltaista sillä 96,2
prosenttia lehden lukijoista on miehiä.
Iällisesti suurimman lukijakunnan muodostavat 5064-vuotiaat, joita seuraajakunnasta on 31,2 prosenttia.
65,5 prosenttia lukijoista käyttää
puolesta tunnista yli tuntiin Reserviläisen yhden numeron lukemiseen.
Lukemisen selkeimmiksi eduiksi ky-
selyissä mainittiin muun muassa puolustus- ja turvallisuusasioiden uusimmista käänteistä perillä pysyminen, tiedon
saaminen ajankohtaisista reserviläistapahtumista ja pysymisen kärryillä järjestökentän asioista. Paljon kiitosta saivat
myös joka lehdessä olevat kirja-arviot.
- Lehti pitää ajan tasalla, kyselyyn
osallistunut lukija tiivisti ytimekkäästi
Reserviläisen annin.
Tutkimuksen kohteena olleen tämän
vuoden toisen numeron kiinnostavimmaksi jutuksi koettiin Taistelukentän iso kissa,
jossa esiteltiin kattavasti Suomen hankkimat uudet Leopard 2 A4 –panssarivaunut.
10
AJANKOHTAISTA
Reserviläinen 4/2014
Tuttu tilanne georgialaisille
Georgian ja Venäjän välisestä sodasta on vain kuusi vuotta. Georgiassa Ukrainan
kriisi on nostanut pintaan huolen Venäjän käytöksestä.
Maaret Väkinen
Maaret Väkinen
tuulenpuuska lennättää hiekkapyörrettä
kelmeän keltaisten matalien talojen välissä. Taloja on satoja, ja ne ovat kaikki
tismalleen samannäköisiä. Erään talon
kuistille on kannettu auton takapenkki
korvaamaan aurinkotuolia. Gorin kaupungin reunalla sijaitsevassa pakolaiskylässä on hiljaista, jokunen kana juoksee kujan yli.
– Minullakin oli kanoja, mutta ne
kuolivat, koska en voinut päästää niitä
täällä ulos häkistä, sanoo Tsitsino Makedlidze. Makedlidze on asunut pakolaiskylässä Georgiassa kuusi vuotta.
Hän pakeni kotikylästään Etelä-Ossetiassa Georgian ja Venäjän välisen sodan
aikana vuonna 2008.
– Kotikylässäni meillä oli hauskaa
yhdessä, vietimme paljon aikaa naapurien kanssa. En ole koskaan iloinnut täällä samoin, kuin vanhassa kylässäni, hän
sanoo ja katsoo käsiään.
– Jonakin päivänä ehkä palaan
omaan kotiini. Toivoa on vielä. Maked-
tsitsino Makedlidze odottaa paluuta
kotikyläänsä etelä-Ossetiaan, kotitaloonsa, jonka hän rakensi yhdessä miehensä
kanssa.
lidze asuu pienessä talossa kaksin pojanpoikansa kanssa. Aviomies on kuollut, ja
poika on muuttanut töiden perässä Batumiin, jonne on matkaa monta sataa kilometriä. Kuun lopulla poika on tulossa
käymään, sillä vuotava savupiippu täytyy korjata. Makedlidze napsauttaa television kiinni ja nostaa vahakankaiselle pöytäliinalle kaksi kahvikuppia täynnä paksua, makeaa kahvia.
– Seuraan Ukrainan tilannetta television kautta. Krimin tapahtumien alettua olen pitänyt televisiota päällä koko
ajan. Toivon koko ajan kuulevani hyviä
uutisia Ukrainasta. Hän jatkaa, että Ukrainan ja Venäjän välinen poliittinen tilanne särkee hänen sydäntään. Georgialaisena hän sanoo ymmärtävänsä hyvin,
miltä ukrainalaisista tuntuu.
– Säälin ukrainalaisia. En kuitenkaan
usko, että sama voisi enää tapahtua Georgiassa. En usko, että tänne syttyy uudelleen sota.
Konflikti pitää
asukkaat varpaillaan
Ergnetin kylässä Emma Doidžašvili kerää polttopuita läheisestä pusikosta vesuri kainalossa. Etelä-Ossetian puolella
sijaitseva Tshinvalin kaupunki näkyy hyvin Ergnetiin, mutta kaikki yhteydet Etelä-Ossetian ja Georgian välillä ovat olleet
poikki jo vuosia. Täällä, Venäjän miehittämän Etelä-Ossetian rajalla, Ukrainan
konflikti on nostanut pintaan pelon uudesta sodasta myös Georgian ja Venäjän välillä.
– Tiedäthän venäläiset, ei voi koskaan tietää, mitä he tekevät, Doidžašvili
puuskahtaa.
– Mahtavatko he vielä uhata Georgiaakin?
Ergneti oli aikanaan vilkas kauppapaikka, jossa asusti paljon lapsiperheitä. Nyt monet asukkaat ovat lähteneet.
Ennen niin vilkkaassa kylässä asuu enää
noin kaksikymmentä perhettä. Sodan
murjomia taloja ei ole kunnostettu, ja
kaikkialla näkyy pommitusten jälkiä.
Doidžašvilin naapurissa asustaa Etelä-Ossetiasta pakolaisena Georgiaan saapunut Stepas Goginov. Hän asuu itse
kunnostamassaan talossa yhdessä vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa.
– Tilanne Ukrainassa on samanlainen, kuin Georgiassa oli vuonna 2008.
Tulin itse silloin Tshinvalista pakolaisena tänne, Goginov sanoo. Sanomalehdet
eivät kulje kylään saakka, mutta asukkaat seuraavat Ukrainan tapahtumia television kautta. Venäjän toimet Krimillä
ovat saaneet Goginovin huolestumaan.
–Me täällä olemme kuitenkin tottuneet
pelkoon, sillä sitä on jatkunut jo vuosia.
HUIPPUMERKKIMME
SIG 516 PATROL
•kaliiperi .223 Rem
•piipunpituus 420 mm
Nordic Distribution Oy Nordis
PL 5, 62101 LAPUA
www.nordis.fi
•lyhytiskuinen kaasumäntämekanismi
•säädettävä, 4-asentoinen kaasuportti
•Flip-Up -tähtäinlaitteet •suositushinta 2099,00 €
•kuvan ase erikoisvarustein,aseet toimitetaan A2-perällä
Olemme mukana Riihimäen Erämessuilla!
Tule tutustumaan messutarjouksiin
osastollemme C88-89, 100-101!
Juhlaristeily Silja Europalla
11.-12.4.2015
Reserviläisliitto täyttää 60 vuotta 2015. Varsinaiset juhlatapahtumat järjestetään
11.-12.4.2015 Silja Europa -aluksella. Juhlaristeily kokoaa laivalle runsaat 2.500
jäsentä seuralaisineen eri puolilta Suomea. Luvassa onkin suurin Suomessa
koskaan järjestetty vapaaehtoisen maanpuolustuksen tapahtuma.
KYMPILLÄ MUKAAN
Reserviläisliiton jäsenille risteily on poikkeuksellisen edullinen, koska liitto tukee osallistumista.
Mukaan pääsee halvimmillaan kymmenellä eurolla eikä ruojajuomat sisältävä juhlaillallinenkaan
maksa kuin 33 euroa.
KORKEATASOINEN OHJELMA
- Juhlaristeilyn ohjelman ajankohtaiset tiedot sivulla www.matkapojat.fi/res60
Seuraa sivustoa!
Juhlaristeilyn ohjelma on poikkeuksellisen korkeatasoinen. Luvassa on arvovaltainen juhlapuhuja,
kuuluisa juontaja, viihdyttävä pääesiintyjä, puolustukseemme liittyviä tietoiskuja, yritysesittelyitä sekä
muuta, ohjattua tekemistä. Tallinnassa on tarjolla neljä eri tutustumiskäyntikohdetta.
Hinnat €/hlö
1 hlö
2 hlöä
3 hlöä
4 hlöä
DeLux sis. erikoisaamiaisen
200
100
-
-
A-lk
-
60
40
30
B-lk
-
55
40
25
100
50
-
-
-
20
15
10
B2 -lk (kerrosvuode)
C-lk
Hintaan sisältyy:
• risteily valitussa hyttiluokassa Helsinki - Tallinna - Helsinki
• Reserviläisliiton juhlaohjelma laivalla
Laiva-aikataulu:
Helsinki - Tallinna klo 18:30 - 08:00
Tallinna - Helsinki klo 12:30 - 16:00
Tallinnassa mahdollisuus maissa käyntiin klo 08:00 – 12:00
Ateriahinnat
(etukäteen ostettaessa):
Juhlaillallinen, Buffet*) 33 €
Meriaamiainen
10,50 €
Erikoisaamiainen
16,50 €
Lounas, Buffet *)
25 €
*) sis. olut, viinit, virvokkeet
Risteilyllä esiintyy Jean S.
Kysy alennetut lapsi- ja nuorisohinnat myynnistämme!
Vastuullinen matkanjärjestäjä: Risteilyn ohjelmasta vastuullinen järjestäjä on Reserviläisliitto Ry, Y-tunnus 0224028-6
Laivapalveluista vastuullinen on Tallink Silja Oy, Y-tunnus 0114296-7. Tilausajokuljetusten ja retkien osalta vastuullinen matkanjärjestäjä on Matkapojat Oy,
joka on asettanut matkasta valmismatkaliikkeistä annetun lain (939/2008) 9§:ssä tarkoitetun vakuuden Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Matka ei kuulu valmismatkalain piiriin.
matkapojat.fi
Varaukset p. 010 2323 116 (ma-pe 8-17) • Ryhmävaraukset (yli 10 hlöä) p. 010 2323 109 (ma-pe 8-17)
Nettivaraukset www.matkapojat.fi/res60 • Ei toimitusmaksua!
12
HISTORIA
Muuallakin kuin
ympyräkaupungissa
RU-koulutus Suomessa ennen ja nyt, osa 2/5: Nykyiset reserviupseerikurssit
Haminan ulkopuolella
PUolUStUSvoimat
Panssarireserviupseerikurssi toteutetaan Parolassa,
missä on alan monipuolisin kalusto
ja osaaminen.
Seppo Simola
puolustushaarakouluilla sekä eräillä eri-
koisjoukoilla on omia reserviupseerikursseja. Tässä osassa esitellään ne koulutuspaikat, joissa koulutus on käynnissä
edelleen. Seuraavassa jaksossa käydään
läpi lakkautetut koulutuspaikat. Tarkastelun ulkopuolelle jää kokelasvaiheessa saatava jatko- ja täydennyskoulutus.
Reserviupseereja koulutetaan myös
kertausharjoituksissa moniin sellaisiin
tehtäviin, joista ei varusmiehenä tiedä
vielä mitään. Esimerkiksi sodan ajan
joukkojen perustaminen on pitkälti reserviupseerien hoidossa.
Puolustushaarakoulut
ensimmäisinä
Puolustushaarakoulujen reserviupseerikoulutus eriytyi jo ennen sotia. Merivoimissa aloitettiin koulutus vuonna 1930 ja
ilmavoimissa vuotta myöhemmin.
Lentoreserviupseerikurssille pyritään kerran vuodessa erikoisjoukkohaun kautta. Kahdesti vuodessa voi hakea Ilmasotakouluun kolmelle eri aliupseerikurssille, joilta parhaimmisto jatkaa koulun omalle ru-kurssille. Ilmavoi-
mien reserviin koulutetaan upseereita
myös Haminassa.
Merivoimissa vain noin kolme prosenttia saapumiserästä komennetaan reserviupseerikurssille. Pääosa koulutetaan Merisotakoulussa Suomenlinnassa ja pienempi joukko Haminassa. Merisotakoulussa on laivasto- ja rannikkojoukkolinjat. Merivoimiin pääsee normaalisti kutsuntojen kautta.
Panssarimiehet seuraavaksi
Panssarijoukkojen reserviupseerikoulutus siirtyi Parolaan vuonna 1972 ja se oli
ensimmäinen sodan jälkeinen yhä jatkuva
irtiotto Haminasta. Reserviupseerikoulutuksen siirtoa puolsi esimerkiksi kaluston
käyttömahdollisuus sekä alan taktinen ja
tekninen osaaminen Parolassa.
Haminassa kokeiltiin panssarilinjaa
vuosina 1952–56, mutta kokeilun päätyttyä aselajikoulutus annettiin vasta kokelasvaiheessa Parolassa. Eräässä vaiheessa panssarioppilaat palasivat Haminasta
Parolaan kurssin puolivälissä.
Ensimmäinen panssarireserviupseerikurssi oli vahvuudeltaan 12 oppilasta jakautuen panssari- ja panssarijääkärilinjaan. Nykyisin Panssarikoulun kurssien vahvuus on 40–60 oppi-
lasta ja linjoja on seitsemän.
Lääkärit ja urheilijat Lahteen
Lääkintäreserviupseerikoulutus siirtyi
vuonna 1976 Lääkintäkouluun Lahteen.
Koulutuspaikka vaihtuu vuonna 2015,
jolloin Riihimäellä aloittaa Logistiikkakoulu. Siirtymävaiheessa vuonna 2014 ei
toteuteta lääkintäreserviupseerikurssia.
Peruskoulutuskaudella hakeudutaan
varusmieslääkärikurssille, josta valitaan
lääkintäreserviupseerikurssin oppilaat.
Lääkäreiden lisäksi kurssilla koulutetaan jonkin verran eläinlääkäreitä, hammaslääkäreitä ja proviisoreja alansa erikoisupseereiksi.
Aiemmin Haminassa oli ”lisensiaattilinjaksi” kutsuttu osasto, jonne valittiin eri alojen erikoisupseereiksi koulutettavat. Haminassa annettiin joukkueenjohtajan perustaidot ja perehtyminen omaan alaan tapahtui vasta kokelasaikana. Erikoisupseerikurssille lähdettiin suoraan alokaskoulutuksen jälkeen.
Urheilukoulu aloitti oman reserviupseerikoulutuksen Lahdessa vuonna 1979
ja sinne hakeudutaan erikoisjoukkohaun
kautta. Koulutus tapahtuu pitkälti urheiluharjoittelun ehdoilla ja siksi ru-kurssin kestokin on pidempi kuin normaalis-
ti. Kaikki saavat yhtenevän aliupseerikoulutuksen, ja parhaiten menestyneet
koulutetaan reserviupseereiksi.
Kaikki Urheilukoulun upseerioppilaat koulutetaan tiedusteluryhmän johtajiksi ja osa jatkokoulutetaan tiedustelutulenjohtajiksi, tiedustelujoukkueen
johtajiksi tai viestiupseereiksi. Upseerit
toimivat ryhmänjohtajina yleensä myös
panssaritiedustelussa.
Utin erikoismiehet
Laskuvarjojääkärikoulu aloitti reserviupseerikoulutuksen Utissa vuonna
1990. Koulutus toteutetaan nykyään Erikoisjääkäripataljoonan laskuvarjojääkärikomppaniassa. Laskuvarjojääkärikoulutukseen pyritään erikoisjoukkohaun ja
pääsykokeen kautta. Kaikki oppilaat saavat vähintään aliupseerikoulutuksen ja
noin 20 prosenttia koulutetaan upseereiksi. Koulutus eriytyy aliupseerikurssin ykkösvaiheen jälkeen.
Laskuvarjojääkäreillä on yksi saapumiserä vuodessa. Ennen omaa reserviupseerikoulutusta koulutettavat komennettiin yleensä Haminan sissilinjalle.
Varusmiespalveluksen voi suorittaa
myös Rajavartiolaitoksessa. Rajalla ei
kuitenkaan ole omaa ru-koulutusta, vaan
NÄKÖKULMA
Reserviläinen 4/2014
MerIvoIMat
Merivoimien oman
reserviupseerikurssin toteuttaa
Merisotakoulu.
13
Jarno Limnéll
Kirjoittaja on sotatieteiden tohtori ja Intel Securityn kyberturvallisuusjohtaja
Kyberulottuvuus
sodankäynnin osana
koulutettavat on komennettu Haminaan
sissilinjalle. Nykyisin rajan upseerit koulutetaan tiedustelutulenjohtolinjalla.
Järjestelmä muuttuu kuluvan vuoden lopulla, kun Immolan Erikoisrajajääkärikomppaniasta komennetaan oppilaat jatkossa Uttin. Osa koulutuksesta
saatetaan toteuttaa myös Immolassa. Rajan kahdesta muusta varusmiesyksiköistä upseerioppilaat komennetaan jatkossakin Haminaan.
Erikoisrajajääkärikoulutukseen pääsee vain hakemusteitse. Jos rankan koulutuksen kestää, niin mahdollisuudet
päästä upseerikoulutukseen ovat hyvät.
Upseereiksi koulutetaan 20–25 prosenttia kurssin vahvuudesta eli noin 8–10 oppilasta.
Uusin tulokas Viestirykmentti
Tuorein Haminan ulkopuolinen koulutuspaikka on Viestirykmentti Riihimäellä, jossa vuosien 1997–2000 välillä toteutettiin viisi ru-kurssia.
Erikoisjoukkohaun kautta voi nykyäänkin päästä elektronisen sodankäynnin koulutukseen Viestirykmenttiin.
Puolustusvoimien nettisivujen mukaan
aliupseerikoulutuksen jälkeen ELSOupseereiksi koulutettavat jatkavat joko
Riihimäellä tai Haminassa. Niinpä Viestirykmentti lukeutuu ainakin ajoittain
Haminan ulkopuolella reserviupseerikoulutusta antaviin joukko-osastoihin.
Naisoppilaita pääsee Haminan ulkopuolisille reserviupseerikursseille samoin perustein kuin miehiä, ja vain Utti on osoittautunut hankalaksi rastiksi.
Laskuvarjojääkärikoulutukseen on hyväksytty vain yksi naisoppilas, ja hän kotiutui aliupseerina.
Lähteitä:
Puolustusvoimien internet-sivut
Ympyröiltä upseeriksi – RUK 1920 – 2010
Haastateltuja:
evl. Mika Hakanen / Ilmasotakoulu
evl. Jaakko Hamunen /
Raja- ja merivartiokoulu
evl. Ari Laaksonen / Panssarikoulu
komkapt. Mika Karvonen /
Merisotakoulu
lääkmaj. Jari Autti / Lääkintäkoulu
kapt. Ohto Oksanen / Hämeen rykmentti
kapt. Pekka Wallenstjerna /
Viestirykmentti
tiedottaja Pia Enroos / Utin
jääkärirykmentti
Useissa valtioissa kybermaailma on nostettu sodankäynnin viidenneksi
ulottuvuudeksi, joka rinnastetaan maahan, mereen, ilmaan ja avaruuteen.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Venäjällä on perustettu erilliset kybersodankäynnin esikunnat ja joukot, joiden johdolla kehitetään sotilaallisia kyberkykyjä. Tässä mielessä kybermaailma voidaan nähdä yhtenä toimintaulottuvuutena, joka on tullut aiempien toimintakenttien rinnalle – ei korvaamaan fyysistä voimankäyttöä vaan luomaan uuden toimintaympäristön, jonka kautta voidaan myös sotilaallisesti vaikuttaa. Puhdasta kybersotaa, jossa
sotaa käytäisiin vain bittien maailmassa, tuskin tulee koskaan tapahtumaan,
mutta jokaisen tulevaisuuden sodan voi arvioida sisältävän kyberkomponentin. Kyberhyökkäyksiä voidaan käyttää esimerkiksi poliittisen ja taloudellisen painostuksen
välineenä ja vakavassa kriisissä yhtenä vaikuttamiskeinona muiden perinteisten
sotilaallisten voimakeinojen rinnalla.
HaMInan uLKopuoLISet
reServIupSeerIen KouLutuSpaIKat nyKyISIn
Oppilasmäärät vaihtelevat
kursseittain joukkotuotannon
tarpeiden mukaan. Suluissa on
tyypillisiä oppilasmääriä.
Merisotakoulu (Suomenlinna, 1930)
(kaksi kurssia vuodessa)
laivastolinja (12–15)
rannikkojoukkolinja
merivalvonnan opintosuunta
(15–20)
meritiedustelun opintosuunta (7–10)
Ilmasotakoulu (Tikkakoski, 1931)
(yksi kurssi vuodessa)
lentoreserviupseerikurssi (30–35)
johtamisjärjestelmälinja (8–12)
lentotekninen linja (8–12)
Panssarikoulu (Parola, 1972)
(kaksi kurssia vuodessa)
panssarijääkäri (15–25)
panssaritulenjohto (5–15)
panssariviesti (5–10)
(yksi kurssi vuodessa)
panssarivaunu (1– 2)
panssaritiedustelu (1–17)
panssaripioneeri (5)
panssarintorjuntaohjuslinja (2–4)
Lääkintäkoulu (Lahti, 1976) ( 2015
alkaen osa Logistiikkakoulua
Riihimäellä)
(yksi kurssi vuodessa)
lääkintälinja (20–25)
Urheilukoulu (Lahti, 1979)
( 2015 alkaen osa Kaartin
jääkärirykmenttiä Santahaminassa)
(kaksi kurssia vuodessa)
noin 12–16 upseerioppilasta / kurssi
reserviupseerikurssilla ei varsinaista
linjajakoa
Laskuvarjojääkärikomppania
(Utti, 1990)
(yksi kurssi vuodessa)
n. 10 upseerioppilasta / kurssi
reserviupseerikurssilla ei linjajakoa
linjajako on
aliupseerikurssivaiheessa
Viestirykmentti (Riihimäki, 1997)
(tarpeen mukaan)
elektroninen sodankäynti
Toinen vaihtoehto on nähdä, ainakin teknisesti kehittyneissä valtioissa, kybermaailman läpäisevän
kaikki sodankäynnin tasot ja ulottuvuudet. Kun kybermaailma ymmärretään kaikkina niitä toimintoina, joissa ihmisen luoma keinotekoinen bittien maailma vaikuttaa,
on vaikea kuvitella mitään maa-, meri-, ilma- tai avaruusoperaatiota suoritettavaksi ilman bittien maailman toimintaa. Bitit vaikuttavat kaikkialla, kaikissa sodankäynnin ulottuvuuksissa.
Kyberulottuvuudessa ei ole kyse perustavanlaatuisesta sodankäynnin
vallankumouksesta. Kyse on normaalista evoluutiosta – kehityksestä, jossa sodankäynti seuraa yleistä yhteiskunnallista kehitystä. Sota ilmentää aina yhteiskuntien sen hetkisiä erityispiirteitä sekä teknologista kehitysvaihetta. Yhteiskunnat ovat tänä päivänä hyvin riippuvaisia, ja sen kääntöpuolena haavuttuvia, bittien maailman toimivuudesta. Jos bitit eivät toimi, jää
moni toiminta tekemättä. Esimerkiksi sähkönjakelun pidempiaikaisen katkon tahallinen tuottaminen kyberhyökkäyksellä voi johtaa yhteiskunnassa
hyvin vakaviin, jopa yhteiskunnallista sekasortoa aiheuttaviin, seurauksiin.
On luonnollista, että kybermaailma on otettava niin puolustuksen kuin vaikuttamisen elementtinä enenevissä määrin huomioon myös sotilaallisessa toiminnassa.
Kun kyberkyvykkyyksien luomisessa osaaminen on keskeistä, on täysin mahdollista, että pienemmin resurssein, mutta oikeanlaista osaamista kyvykkäiden ihmisen muodossa hallussapitävä valtio tai ei-valtiollinen
toimija voi tuottaa sellaisia kyvykkyyksiä ja teknologisia ratkaisuja kybermaailmaan, joita edes suurvalloilla ei ole. Resursseja toki tarvitaan, mutta niiden kustannukset ovat toista mittaluokkaa. Pienelle ja teknologisesti
korkeatasoiselle valtiolle kyberuluttuvuus on parhaimmillaan kustannustehokas mahdollisuus vahvistaa omaa maanpuolustuskykyään ja sotilaallisia suorituskykyjään.
On oleellista pitä mielessä, että sotilaallisen kybervaikuttamisen kohteena ovat monesti muut kuin varsinaiset sotilaalliset kohteet. Tehokkaimmin
vastustajan yhteiskuntaan vaikutetaan iskemällä kriittisen infrastruktuurin kohteisiin, siis siviilikohteisiin, jotka ovat sotilaallisen kybervaikuttamisen ensisijaisia kohteita. Oleellista on havaita, että kriittinen infrastruktuuri on länsimaissa 80-90 prosenttisesti yksityisen sektorin omistamia ja
operoimia, ja juuri siksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on kyberpuolustuksessa välttämätöntä. Viime vuosina kehitys on monissa valtioissa
kulkenut siihen, että julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistoimintaa
on olellisesti tiivistetty ja luotu uusia yhteistoimintamuotoja. Toisaalta yksityiselle sektorille on luotu uusia lainsäädännöllisiä velvotteita, mikä osaltaan kuvaa kybermaailman asioiden huomioonottamisen painoarvoa poliittisten päättäjien ja turvallisuusviranomaisten keskuudessa.
Itse uskon vahvasti, että Suomella on mahdollisuus tulla yhdeksi maailman kärkivaltioiksi kyberturvallisuudessa, sekä myös kybersuorituskykyjen kehittämisen myötä entisestään vahvistaa maanpuolustuskykyään.
Mitä mieltä olet? Kirjoita meille palautetta: [email protected].
14
KALUSTO
Rauma-luokan ohjusveneille
korjauksesta lisää käyttöikää
Merivoimien iskukyvyn kärjen muodostavat Hamina- ja Rauma-luokan ohjusveneet.
Jälkimmäisten peruskorjaushanke valmistui maaliskuussa.
KuvaT: TeRO TuOMinen
”Ohjusvene Rauma Pansion sotasatamassa juhlaliputettuna peruskorjaushankkeen valmistumisen kunniaksi. Keulakannella on 40 mm Bofors-tykki.
Ylimpänä näkyy Saab Sea Giraffe -tutkan antenni.”
Tero Tuominen
rauma-luokka
veneet täydentävät toisiaan. Jälkimmäisissä on kyky ilmatorjuntaan Umkhontoohjuksillaan, mutta niissä ei ole valmiutta sukellusveneentorjuntaan.
edustaa toista suomalaista ohjusvenesukupolvea. Se suunniteltiin 1980-luvulla ja ensimmäinen saatiin
käyttöön vuonna 1990. ParikymmenvuoPatria laajensi merelle
tiaat alukset olisivat ilman päivityksiä
Rauma-luokan peruskorjauksesta vastanyt tiensä päässä.
si valtion pääosin omistama Patria, jota
Alumiinirakenteisissa Raumoissa ei ehkä aivan ensimmäiseksi yhdistäiyhdistyy suuri nopeus, pieni koko ja mesi meriteollisuuteen. Nykyisin Airbus
ritorjuntaohjusten iskukyky. Oli
Groupin (entinen EADS) 26,8
järkevä päätös jatkaa luokan
prosentilla omistama yhtiö
elinkaarta, sillä seuraajaa
hyödynsi kuitenkin järjestelmäosaamistaan kokoei ole vielä näköpiirissä.
Peruskorjauksella amalla yritysryppään,
Valitettavasti siinä
missä luokan tietyt kyjoka vastasi alusten päitaataan
vyt paranivat modervityksestä.
toimintakyky
nisoinnissa, budjetti ei
Patria järjesti pemahdollistanut uutta ilruskorjauksen koko2020-luvulle
matorjuntaohjusjärjesnaissuunnittelun, alitelmää. Puolustuskyky on
hankkijoiden toimitusten
asti
nyt 40 mm tykin ja omasuokoordinoinnin sekä kokojajärjestelmän varassa.
naisintegroinnin.
Alihankkijoina toimivat ruotsalaiSen sijaan sukellusveneiden havaitsemiskykyä parannettiin uusimalla synen Saab, Western Shipyard, norjalaivyytettävä kaikumittain. Peruskorjauknen Kongsberg Maritime, Furuno Finsella taataan alusluokalle toimintakyky
land, AB-Marinel ja Valmarine. Hank2020-luvulle asti.
keen kokonaisarvo oli noin 70 miljoonaa euroa.
Nykyisin Rauma- ja Hamina-ohjus-
Varsinaisen korjaustelakoinnin ohjusveneille järjesti Western Shipyards
Salon Teijossa. Hanke takasi työllisyyden kolmen vuoden ajaksi.
Peruskorjaukset käynnistyivät syyskuussa 2010 ja ensimmäinen alus valmistui toukokuussa 2013. Kaikki olivat
valmiina viime vuoden marraskuun lopussa. Lopullisesti hanke saatettiin juhlalliseen päätökseen Pansion laivastotukikohdassa maaliskuussa.
Finnyard rakensi luokan ohjusveneet (Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali) 90-luvulla Raumalla. Nyt viimeksi korealaisen STX:n omistama telakka lopettaa toimintansa, kunhan Rajavartiolaitokselle tilattu ulkovartiolaiva Turva on
luovutuskunnossa.
Sisäinen muutos tärkein
Ulkoisesti Rauma-luokan alukset eivät
peruskorjauksessa muuttuneet, vaikka
niille tehtiin myös alustekninen kunnostus. Tarkka havainnoitsija huomaa
MASS-harhamaaliheittimen paikalla,
jossa oli aiemmin Mistral-ilmatorjuntaohjuksia tai 23 mm tykki.
Tärkeimmät uudistukset koki taistelunjohtojärjestelmä, joka päivitettiin ny-
kyaikaan. Teknologiahyppäystä kuvattiin kodin tekniikkaan vertaamalla näin:
”suuri kuvaputkilaite kannettiin ulos ja
tilalle tuotiin litteä HD-digitelevisio”.
Aluksen Sea Giraffe -tutka säilyi,
mutta nyt sitä hyödyntää moderni Saab
9LV225 Mk4 -taistelunjohtojärjestelmä.
Myös aiempi 90-luvun versio oli ruotsalaisyhtiön toimittama.
9LV-järjestelmä yhdistää aluksen
kaikki sensorit, aseet ja viestivälineet samaan verkkoon. Avoimen arkkitehtuurin laitteisto on skaalattavissa eri kokoisille aluksille.
Operaattoreille aluksen taistelunjohtokeskuksessa näkyy vain yksi selkeä kuva meritilanteesta. Järjestelmän
käyttäjärajapinta on MFC-monitoimikonsoli.
Siinä on 30 tuuman näytön, kahden
pallohiiren ja näppäimistön ohella tehtävään sopeutuva kosketusnäyttö, jolla
järjestelmää voidaan ohjata. Näppäimistö kestää jopa kahvimukin kaatumisen
aluksen keikkuessa.
Tilannetiedon perusteella voidaan
käyttää aluksen eri aseita joustavasti joko operaattorin tai automaattisesti taistelunjohtojärjestelmän ohjaamina.
Reserviläinen 4/2014
15
Ylh: Rauma-luokan komentosilta modernisoitiin peruskorjauksessa. nyt se on
samanlainen kuin muissakin merivoimien alusluokissa.
oik: Rauma-luokan aluksissa on Riva-vesisuihkupropulsio. Tämä mahdollistaa
operoinnin matalilla merialueilla. Takakannella hinattava kaikumittain.
alh.oik: saab RBs-15 -merimaaliohjukset on suljettu laukaisuvalmiina säiliöhin.
alh: 9lv-taistelunjohtokeskus. merivoimat ei esittele omaa versiotaan.
kuva on australian anzac-luokan fregatilta. etualalla mFC-monitoimikonsoli.
saaB
Ohjus kehittynyt
vuosien varrella
Suomalaisten ohjusveneiden pääaseena on Saab Robotsystem 15 (RBS15 SF) Mk.3 -merimaaliohjus. Suomessa se tunnetaan nimellä Meritorjuntaohjus MTO-85M. Rauma-luokan ohjusvene ottaa kannelleen enimmillään kuusi laukaisusäiliötä neljään telineeseen
(2+2+1+1).
80-luvulla kehitetyn, pienellä suihkumoottorilla varustetun ohjuksen uusin versio Mk.3 on ollut tuotannossa
kymmenisen vuotta. Sen kantomatkaksi arvioidaan lähteistä riippuen 100 - 200
kilometriä.
Ohjus käyttää reitillään inertia- ja
GPS-ohjausta. Lopullisesti se hakeutuu
maaliinsa lähestymisvaiheessa käynnistyvän tutkan avulla. Taistelukärjessä on
200 kiloa räjähdettä. Suomessa MTO85M on käytössä myös ajoneuvoalustalla laukaistavana versiona.
Ilmatorjunnasta piti tinkiä
Rauma-luokan ilmatorjunnasta huolehtii ainoastaan Bofors 40 mm -ilmatorjuntatykki keulakannen tornissa. Alunperin aluksissa oli myös kuuden Matra
Mistral -ohjuksen (ItO-91) laukaisulavetti peräkannella.
Ohjus oli tarkoitettu olalta laukaistavaksi lämpöhakuiseksi ilmatorjuntaohjukseksi, mutta ohjusveneissä se sovitettiin aluspuolustukseen.
Mistralin kantomatka oli noin viisi
kilometriä. Järjestelmän tekninen vanheneminen edellytti sen poistamista.
Rauma-luokassa käytettiin samalla
lavetilla myös neuvostoliittolaisen Zu23-2 -ilmatorjuntatykin suomalaista automaattisesti ohjattua laivatykkiversiota 23-M85. Perusratkaisultaan kyseessä
on varusmiespolvien tuntema ”Sergei”.
MASS hämää ohjukset
Peruskorjauksen yhteydessä takakannelle asennettiin saksalaisen Rheinmetallin valmistama MASS eli Multi Ammunition Softkill System -omasuojajärjestelmä. Se on käyttössä myös Haminaluokan ohjusveneissä sekä Hämeenmaaluokan miinalaivoissa.
MASS on kytketty taistelunjohtojärjestelmään. Se osaa itsenäisesti torjua alusta uhkaavat ohjukset laukaisemalla niiden eteen monikerroksisen harhamaalikentän.
Heitteet suojaavat savulla näkyvältä valolta, mutta samalla on huomioitu
säteilyspektrin muitakin alueita kuten
ultravioletti, infrapuna ja tutkataajuudet. MASS-heitin kääntyy uhkan suuntaan ja laukaisee heitteet eri korkeuksiin.
Näkee pinnan alle
Rauma-luokan sukellusveneentorjuntakykyä parannettiin vaihtamalla aiempi
hinattava kaikumittain moderniin norjalaisen Kongsberg ST2400 -malliin. Sukkulamainen laite lasketaan aluksen perästä.
ST2400 sukeltaa kaapelin hinauksessa pinnan alle maksimissaan 150 metrin syvyyteen. Se kaikumittaa tai kuuntelee aluksen alla olevaa vesialuetta. Laite
on optimoitu sukellusveneiden havaitsemiseen. Sitä voidaan hinata jopa 16 solmun nopeudella.
Sukellusveneitä Rauma-luokka torjuu Saabin Elma ASW-600 -syvyysraketinheittimillä sekä syvyyspommeilla. Jälkimmäiset pudotetaan sukellusveneen
yläpuolella.
Neljän yhdeksänputkisen suunnattavan Elma-heittimen pienissä, noin kuusi kiloa painavissa raketeissa on ontelo-
räjähde. Sen pitäisi taata sukellusveneen
rungon läpäisy. Vaikutus ei välttämättä
tuhoa kohdetta, mutta todennäköisesti
pakottaa sen nousemaan pintaan.
Rauma-luokan
ohjusvene
Pituus 48 m
Leveys 8 m
Syväys 1,5 m
Uppouma 240 t
Nopeus noin 30 solmua
Pääkoneet 2 x MTU 3300 kW
Propulsio 2 x Riva Waterjet
Henkilöstö 19+5
Alukset kuuluvat Saaristomeren
Meripuolustusalueen 6.
Ohjuslaivueeseen kotitukikohtanaan
Pansio.
On the top of the world’s highest
mountains. Working with the best
outdoor athletes and NATO Forces
on some of the toughest
expeditions on earth. That’s where
Berghaus has been for over 40 years.
So when it comes to performance
wear, we know what matters.
Vulcan
www.berghaus.com
Centurio 30
Wherever you’re going,
trust Berghaus.
facebook.com/berghausfinland
18
REPORTAASI
Reserviläinen 4/2014
Vaatimukset kasvavat
Taistelijalta edellytetään yhä enemmän tulivoimaa, mikä nostaa kannettavan
kuorman määrää. Kuinka sotilas saadaan jaksamaan?
ArMy OperATiOnAL COMMAnd
Tanskalaissotilaan taisteluvarustus Afganistanissa painaa
keskimäärin 32
kiloa, joka on noin
40 prosenttia
reilun 80-kiloisen
sotilaan kehonpainosta.
Mirva Brola
harteita entistä kipeämmin. Jos 1800-luvun taistelija pärjäsi vielä 15 kilon kantamuksilla, toisessa
maailmansodassa varusteille kertyi painoa jo 35 kiloa ja Irakin sodassa mitattiin 53 kilon taakkoja.
Suunta on ylöspäin: nykypäivänä Afganistanissa sotilaan selässä saattaa siirtymän aikana kulkea jopa 70 kiloa, kertovat kansainväliset tutkimukset.
Taistelutilanteessa kannossa on vain
tarpeellinen, mutta suojavarusteet tekevät olosta tukalan. Kun suomalainen
m85-varustus taisteluvöineen, aseineen
ja kypärineen oli vielä siedettävän 15 kilon tienoilla, nykyiseen m05:een kuuluva sirpaleliivi nostaa kuorman yli 20
kilon.
Paitsi että ”sirpa” tuo painoa, lisää se
myös lämpökuormaa, muistuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian professori Heikki Kyröläinen.
– Nykypäivänä pitää suojautua entistä paremmin. Sirpaleliivistä kukaan
varusteet painavat
ei ole vielä keksinyt kevyttä tai hengit- loin lihasvoima on jäänyt toissijaiseen
tävää versiota.
asemaan.
Paremman suojan lisäksi taistelijalta
– Molempia tarvitaan, mutta ongeledellytetään suurempaa tehokkuutta ja mana on, miten niitä treenataan siten, ettulivoimaa. Esimerkiksi ammuksia tulisi tä molemmat kehittyvät. Tiedetään, että
olla kannossa aiempaa enemmän. Mikä- kestävyyskunnon harjoittelu häiritsee lili huolto on rajoitettua, myös vethasvoiman kehittymistä, Kyröläitä ja muonaa täytyy olla riitnen sanoo.
Esimerkiksi varusmiestävästi omasta takaa.
Vaikka erityisesti siirten ohjelmassa on paltymän aikana kannettajon kestävyysharjoitte”Lihasvoimalla
va taakka on kasvanut
lua, mikä näkyy Coohuimasti, kehitys kosvoidaan ehkäistä per-juoksutestin tukee vain osaa joukoislosten paranemisena.
vammautumisia” Sen sijaan lihaskuntoa
ta: etulinjassa taistelevia, tiedustelijoita, erion ollut hankala sovittaa
koulutukseen siten, että se
kois- sekä kriisinhallintajoukkoja.
tuottaisi tuloksia.
Taaempana etulinjasta sekä
Kumpaakin tulisi Kyröläitukitehtävissä palveleville riittää väsen mukaan harjoittaa jaksoittain rythempikin varustus. Tarve on tilanne- ja mittämällä, lepopäivät muistaen.
– Ammattiarmeijoissa on todettu, etaselajikohtainen.
tä hyvällä lihasvoimalla voidaan ehkäisLihasvoimaa ja kestävyyttä
tä vammautumisia.
Kasvanut kuorma vaatii enemmän kanYleisesti ottaen nuorten ongelmana
tajaltaan. Suomessa on perinteisesti pa- on, ettei kestävyyskuntoa harjoiteta niin
nostettu hyvään kestävyyskuntoon, jol- paljon kuin aiemmat sukupolvet tekivät.
Kuntosalilla on helppo käydä, kun taas
hiihtoladulla ei ole kivaa.
Proteiinilisä voi olla tarpeen
Työtä tekevät lihakset vaativat energiaa jaksaakseen. Kotimaan kasarmeilla sotilaan ravitsemus ei yleensä tuota
ongelmia, mutta metsäleirillä tai ulkomaanoperaatioissa tilanne voi olla toinen.
Esimerkiksi sissimuonapakkauksen
painavat tai hankalasti avattavat tuotteet
saattavat jäädä varuskuntaan sen sijaan,
että niitä kannettaisiin mukaan harjoitukseen.
Taistelutilanteissa puolestaan tarvitaan erilaista ravintoa. Yhdysvaltalaistutkimuksissa on todettu, että pitkäkestoisissa ja kuormittavissa operaatioissa olisi hyödyllistä nauttia lisäproteiinia. Esimerkiksi kymmenen päivän kaupunkitaisteluharjoitus laihdutti sotilaita 1,9–3,3 kilolla.
Yhdysvallat kehittääkin koko ajan
uusia lisäravinteita, kuten energiapurukumia.
jatkuu s. 23 >>>
XXI Kansainväliset Erämessut on Suomen suurin eräalan tapahtuma. Erämessuja on järjestetty Riihimäellä vuodesta
1972 lähtien. Riihimäen vehreä Urheilupuisto kaupungin keskustassa on osoittautunut toimivaksi ja viihtyisäksi messualueeksi. Joka toinen vuosi metsästyksen, kalastuksen, retkeilyn ja luonnon harrastajat ja ammattilaiset kohtaavat
alan kaupallisen tarjonnan sekä valtakunnallisten järjestöjen asiantuntijat.
Metsästys
Missään muussa tapahtumassa Suomessa et pääse tutustumaan alan tuotteisiin ja harrastukseen näin
laajasti. Tule testaamaan uutuuksia Räiskylän ampumaradalle, tutustu Suomen suurimpaan trofeenäyttelyyn ja täytettyihin eläimiin, kokeile taitojasi ampumasimulaattoreilla, opettele riistaruokien salat.
Kalastus
Runsas ohjelma, huippuasiantuntijat ja tuoteuutuudet. Kuuntele asiantuntijoiden vinkit ja osallistu myös
keskusteluun kestävästä kalastuksesta.
Retkeily
Päämiehet Euroopasta tulevat esittelemään alan uutuudet, vertaile tuotteita ja testaa itse. Suomen
suurin telttanäyttely on vertaansa vailla. Alan järjestöt ja ammattilaiset ovat kertomassa sinulle retkeilymahdollisuuksista, antavat vinkkejä reiteistä, välineistä ja jokamiehen oikeuksista.
Luonto
Suomalainen kaipaa luontoon. Pidetään yhdessä huolta siitä, että jätämme puhtaan luonnon myös
tuleville sukupolville.
Auta lastensairaalaa Metsästäjäliiton osastolla U 480
Suomen Metsästäjäliitto ja Jahti-lehti osallistuvat Riihimäen Erämessuille tänä vuonna isolla 350 neliön ulko-osastolla. Uudenmaan piiri
sorvaa ja myy osastolla linnunpönttöjä uuden lastensairaalan hyväksi koko messujen ajan. Myyntitulot lahjoitetaan kokonaisuudessaan
lastensairaalalle. Lahjoita koti pihapiirin linnuille ja tue samalla tärkeää
asiaa.
Liiton nuorisotyöryhmä esittelee Mini-Metso-leirejä ja muuta nuorisotoimintaa tarkemmin perjantaina. Ja houkuttelupyynnin asiantuntija Aki
S. Perälä vierailee osastollamme lauantaina. Tule kyselemään vinkkejä
riistaeläinten houkutteluun. Lauantaina liiton osastolla järjestetään
myös Luonnonturkisyhdistyksen turkishuutokauppa. Turkikset ovat
esillä osastolla jo aiemmin.
Tule istumaan leirinuotiolle, ota kuppi kahvia ja kysele lisää Metsästäjäliiton toiminnasta ja ajankohtaisista metsästysasioista. Kerromme
muun muassa liiton tärkeästä edunvalvontatyöstä sekä Riista- ja Kalakerhoista ja muista nuorisohankkeista. Lisäksi kerromme käynnissä olevasta riistaruokaprojektista. Tutustu samalla tarkemmin Metsästäjäliiton
monipuolisiin jäsenetuihin.
Laserammunta
Suomen Ampumaurheiluliiton
osastolla pääsee testaamaan
tarkkuutta laseraseilla. Kokeilla voi
niin kiväärillä, pistoolilla kuin myös
haulikolla.
Karhunmetsästyksen maailmanmestaruutta voi tavoitella NatureDigin
Hunting1.net osastolla olevalla
metsästyssimulaattorilla.
Molemmat osastot löytyvät
E-hallista (Koulurakennus).
Ammunnat Räiskylässä
Riihimäen Viestirykmentin ja Kansainvälisten Erämessujen yhteinen
historia on jatkunut ensimmäisistä Erämessuista alkaen vuodesta 1972.
Tänä vuonna Puolustuvoimat esittelee toimintaansa ja kalustoa, kertoo
Viestirykmentin tiedottaja, Kapteeni Pekka Wallenstjerna. Tärkeänä
messujen vetonaulana on myös Varuskunta-alueella Räiskylässä toimiva ampumarata. Siellä kävijöillä on mahdollisuus kokeilla näytteilleasettajien aseita. Riihimäen Sotilaskotiyhdistyksen hernekeitto ja munkkikahvit ovat monen kävijän ehdoton suosikki, niin tälläkin kertaa.
Tule ja tutustu aseuutuuksiin ja eri ammuntalajeihin. Ohjelmassa hirvi-,
luodikko-, trap-, peräkiekko-, riistamaali- ja sportingammuntaa. Ampumaradat sijaitsevat Riihimäen varuskunta-alueella Räiskylässä, jonne
pääsee vain maksuttomalla bussikuljetuksella messualueen portilta 2.
Ampumaradat ovat avoinna messuaikana arkisin klo 11-18, lauantaina
klo 10-18 ja sunnuntaina klo 10-16.
RIISTAMAALIAMMUNTA
Haulikolla ammuttava ”riistapolku” jäljittelee metsästystilannetta.
”Riistamaalit ilmestyvät näkyviin ampujan pyynnöstä. Radalla on viisi
rastia, joista ammutaan kaksi laukausta kustakin. Ammunnan kesto n.
10 minuuttia. Se tapahtuu näytteilleasettajien 12:n kaliiberin haulikolla. Ampujalla on käytössään 10 patruunaa, jotka sisältyvät hintaan.
Osallistumismaksu 6 euroa.
TRAP-AMMUNTA
Haulikko-trapradalla on viisi ampumapaikkaa. Ammunta kestää n. 10
minuuttia, näytteilleasettajien 12:en kaliiberin haulikolla. Ampujalla
on käytössään 10 hintaan sisältyvää patruunaa. Osallistumismaksu 6
euroa.
PERÄKIEKKOAMMUMTA
Henkilökohtaisesti ohjattu ammunta on tarkoitettu henkilöille, joilla
ei ole aiempaa ampumakokemusta. Ammunta tapahtuu haulikolla. Se
sisältää 6 laukausta. Osallistumismaksu 6 euroa.
Tällaisissa tilanteissa nauttii kun ase on mieleinen/Krieghoff
LUODIKKOAMMUNTA
Ammutaan hirviradalla kiinteään maaliin, sisältää 4 laukausta. Suoritusaika on 5 minuuttia. Osallistumismaksu on 5 euroa.
SPORTINGAMMUNTA
Ammutaan lentävään kiekkoon yhdeltä paikalta. Sisältää 10 laukausta.
Osallistumismaksu 6 euroa.
Kuvat: Teuvo Louhisola Oy
Erämessuammuntoihin osallistuminen ei vaadi aseenkantolupaa eikä
edellytä aikaisempaa kokemusta. Ammunta tapahtuu ainoastaan näytteilleasettajien aseilla ja patruunoilla.
Lipunmyynti lopetetaan tuntia ennen sulkemisaikaa. Ammuntoihin
osallistuvan on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä. Liikkuminen varuskunta-alueella on sallittu ainoastaan opastettuja reittejä pitkin.
Varuskunnan alueelle saapuminen ja sieltä poistuminen on sallittu vain
ammuntoihin liikennöivillä maksuttomilla bussikuljetuksilla.
Ampumaradalla mukana:
Sako Oy: Sako, Tikka T3, Beretta
Teuvo Louhisola Oy: Benelli
Finn Enterprise Oy: Krieghoff
Eloranta Oy
Team Krieghoffilla on ERÄmessujen Ampumaradalla omat heittimet jotka
antavat haastavia näytteitä Sporting- sekä Compakammunnan saloista.
Sinulla on mahdollisuus kokeilla samoilla aseilla jolla mm. maailmanmestari ampuu, K-80 !
Trofeenäyttely ja täytetyt eläimet
Suomen Kennelliitto 125v.
Valkohäntäpeura – trofeenäyttelyjen juhlakalu 2014
Suomen Kennelliitto täyttää tänä vuonna 125 vuotta ja Kansainväliset
Erämessut ovat yksi Kennelliiton juhlavuoden tapahtumista. Vuoden
Eräkoira julkaistaan Kansainvälisten Erämessujen avajaisissa torstaina 5.8.2014 klo 13. Suomen Kennelliiton osastolla metsästyskoirajärjestöt esittelevät metsästyskoirarotuja.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta valkohäntäpeuran menestystarinan käynnistymisestä Suomessa. Valkohännät ovat löytäneet oman
ekologisen lokeronsa luonnostamme, eivätkä ole uhkana kotoperäisten
lajien olemassaololle. Peura on merkittävä riistalaji sekä metsästysettä riistanhoitomielessä. Monen eteläsuomalaisen metsästysseuran
toiminta pyörii valkohäntien ympärillä. CIC Suomen delegaation trofeeneuvosto arvostaa tätä menestystarinaa nostaen valkohäntäpeuratrofeet
kaikissa vuonna 2014 järjestettävissä trofeenäyttelyissä kunniapaikalle.
Amerikansuomalaiset lahjoittivat Minnesotasta vuonna 1934 entiseen
kotimaahansa pienen lauman peuroja. Niistä kuitenkin vain vahvimmat
selvisivät, ensiksi laivalla yli Atlantin valtameren ja sen jälkeen Vesilahden Laukon kartanon hyvästä hoivasta luonnossa lisääntymään. Todennäköistä on, että peurakantamme on muodostunut lähinnä juuri näistä
ensimmäisen lähetyksen ”selviytyjistä” ja sen kantaisänä olisi siten
ainoastaan yksi urospeura kolmen naaraan kera. Viimeaikainen DNA –
tutkimus on osoittanut että kapealta pohjalta startannut peurakantamme
perintötekijöiden muuntelu vastaa silti laajuudeltaan lähes sen alkuperämaan tasoa. Valkohäntäpeura on tänään tulokaslajistatuksestaan
huolimatta ”kansalaisoikeutensa” ansainnut, hieno riistalaji.
Noutaja noutaa
Noutavaa koiraa käytetään metsästyksessä pääasiassa haavoittuneet
ja kuolleen pienriistan talteenotossa. Näytöksessä esitellään noutajan
käyttöä erilaisissa metsästystilanteissa.
Konekarhu
Konekarhu testaa koirasi reaktiot, kun se tapaa karhun. Testi on
tarkoitettu ensisijaisesti korille, joilla ei ole aikaisempia karhukontakteja. Konekarhua voidaan kuitenkin käyttää myös kokeneempien
koirien lisäkoulutukseen.
Luolakoira metsästää
Luolakoiria käytetään metsästettäessä supeja, kettuja ja mäyriä maan
ja rakennusten alta. Kun riista löytyy, koiran tehtävä on karkottaa se
metsästäjän ulottuville. Hyvä luolakoira on sisukas, harkitsevainen ja
rohkea, mutta ei kuitenkaan tyhmänrohkea.
Trofee on arvokas luontotallenne
Trofeenäyttelyissämme ja muissa yhteyksissä mitattavien valkohäntien
sarvitrofee- ja ikämääritystietojen perusteella seurataan metsästyksen
ja evoluution vaikutuksia kantaan. Trofeiden mittaus yleensä on niin
sanottua perustutkimusta, toimien samalla riistanhoidon ohjaustyökaluna lajin monimuotoisuuden ja tuottokyvyn säilyttämiseksi. Tutkitun
tiedon ja hyvien käytäntöjen perusteella metsästystä voidaan ohjata
kestävämpään, myös hyviä trofeita tuottavaan suuntaan. Jo parin viime
vuoden ajalta on monilla kannanhoitoalueilla havaittavissa urospeurojen sarviaineiston kohenemista.
Valkohäntäurosten sarvien pisterajat säädettiin aikoinaan (T.Lampio
& K.Nygren) alemmalle tasolle kuin peurojen kotimaassa. Syynä oli
se, että peuramäärät Suomessa olivat tuolloin nykyistä huomattavasti
alhaisemmat ja mittauksiin haluttiin saada sarvimateriaalia. Samalla
metsästäjille annettiin mahdollisuus saada saaliiksi myös mitalisavia.
Euroopan ainoiden valkohäntäesiintymien, Suomen ja Tsekin osalta perusteet olivat saman suuntaiset. Tsekin valkohäntäpeura on eri alalajia
(Odocoieus virginianus virginianus).
Mitalien pisterajat nousevat
Kansainvälinen metsästyksen ja riistansuojelun neuvosto (CIC) on
ajantasaistamassa arvostelujärjestelmäänsä - CIC Trophy Evaluation
System (TES)©. Joitakin muutoksia aikaisempiin käytäntöihin on tulossa valkohäntäpeuraakin koskien. Merkittävin uudistus liittyy mitalien
pisterajoihin. CIC vahvistaa uusiksi mitalirajoiksi valkohäntäpeuralle
(Odocoileus virginianus borealis –alalaji) seuraavat pisterajat - kulta
370 (aiempi 360)pistettä, hopea 350(aiempi 330) pistettä ja pronssi
330(aiempi 300) pistettä. Aiemmat mittaustulokset jäävät voimaan ja
epätyypillisten sarvien mitalirajat pysyvät ennallaan.
CIC on sopinut amerikkalaisen Boone & Crokett (B&C) klubin kanssa
mittaus- ja arvosteludokumentointien yhtenäistämisperiaatteista. Eroja
CIC pisteytyksen ja amerikkalaisen pisteytyksen välillä löytyy edelleen.
Eurooppalaisten lajien pisteytyksessä CIC huomioi erilaisia muotopisteitä, jotka voivat lisätä tai miinuspisteinä vähentää pistemäärää. B&C:n
arvostelujärjestelmässä keskeistä on trofeiden symmetrisyys. Esimerkiksi sarvipuoliskojen mittaerot tuottavat miinuspisteitä. CIC arvostelut
perustuvat edelleen kymmenjärjestelmään ja B&C tuumajärjestelmään.
Muiden lajien arvostelumenetelmiin ei ole tulossa merkittäviä muutoksia.
Teksti ja lisätietoja: CIC Suomen delegaation trofeeneuvosto,
Ilkka Ala-Ajos, Veli Lappalainen, Kaarlo Nygren.
Suomen Jousimetsästäjäin Liitto
esiintyy myös Ohjelma-areenalla jousiammuntanäytöksissä,
näytösampujina kokeneet
jousimetsästäjät Henri Harju ja
Veli-Matti Dahlgren.
Jousimetsästys
Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry on jousimetsästyksen valtakunnallinen kattojärjestö, jonka tehtävänä on edistää jousimetsästystä
Suomessa. Yli kolmikymmenvuotisen taipaleensa aikana liitto onkin onnistunut hyvin - Suomi on kansainvälisestikin arvioituna hyvä jousimetsästys maa. Erämessuilla SJML ry on mukana niin esittelemässä tätä
elämyksellistä lajia kuin laajemminkin kertomassasuomalaisen jousimetsästyksen nykytilanteesta. Liiton osastolla U 554 pääsee lajiin tutustumaan ja jos oma kokeiluinto iskee, on paikalla myös liiton taitavia tutoreita ammutusjousineen. Pieni varoituksen sana tosin jo tässä vaiheessa
kokeilijoille: jousimetsästykseen jää koukkuun! Suomessa jousella
saa metsästää riistaa aina metsäkauriiseen asti. Jousimetsästys vaatii
riistan tuntemista ja hyviä erätaitoja - sopiva etäisyys riistalaukaukselle
on noin 20 metriä, eli saaliin lisäksi jousimetsästys tarjoaa myös kokonaisvaltaisia luontoelämyksiä.
Perinnejousimetsästäjäin liiton osaston aiheena “ Perinnejousi, vaihtoehtoinen metsästysase”.
Osastolla U 552 esitellään mitä perinnejousimetsästys on ja millaisilla välineillä harrastetaan. Perinteiseen tapaan yleisöllä mahdollisuus
kokeilla vaistojousiammuntaa.
Sisänäyttelytilat: A, B, C, D, E
Ulkonäyttelytilat: 301 - 630
Rautatieasemalle
Portti 3
Kalastus
Salp
aus
Huoltoajo
ntie
ä
l
e
s
Taksi
Kalastusnäytökset
Vesitorni
602
Metsästyskoirat
Jousiammunta
Frisbeegolf
606
611
625
Puolustusvoimat
Media
539
544
522
Jousimetsästys
572
414 415
507
Ohjelma-areena
430
431
513
452
516
490
491
Kohtaamispaikka
486
480
399
421
441
402
343
391
389
saa
385
Erätori
Sipu
Räiskylän
ampumaradalle
Peltosaaren
P-alueelle
367
rent
ie
Portti 2
Huoltoajo
Nuotiopiiri
Inva P
364
Luentosali (2. krs)
Messutoimisto
Koiraparkki
Trofeenäyttely
Täytetyt eläimet
Portti 1
Taksi
Telttanäyttely
Messuravintola
Aika, paikka, liput liikenneyhteydet:
Aika: 5.-8.6.2014
Paikka: Riihimäen Urheilupuisto.
Messut ovat avoinna: to - pe 5.-6.6. klo 11-19, la - su 7.-8.6. 10-18
Liput:
Aikuiset
Lapset (7-15v)
Perhelippu
Pysäköinti
15 €
10 €
30 € (kahden maksavan aikuisen mukana alle 16-vuotiaat ilmaiseksi)
5€
Ryhmälippu
10 € (vähintään 10 hlöä, tilataan ennakkoon)
Lippujen tilaus: www.lippuagentti.fi ja Makuuneista.
Vain portilta to-pe: opiskelijat, varusmiehet, invalidit ja eläkeläiset 10 €. Portilla esitettävä alennuksen oikeuttava kortti.
Liikenneyhteydet: Messualue sijaitsee Riihimäen Urheilupuistossa. Riihimäen Matkakeskukselta non-stop bussi-
kuljetus messuportille 3. Matkan hinta: aikuiset 2€, alle 16-vuotiaat ilmaiseksi.
Hevoskyydillä: Haukankallio Oy tarjoaa wanhan ajan henkeen hevoskyydityksiä rautatieasemalta messualueelle.
Perhelippu 15€ (max 4 hlöä), kertalippu 5€ ja privat kyyditys 20€. www.haukankallio.fi
Taksiasema: porteilla 1 ja 3. Taksin puh. 0200 11100.
Omalla autolla tulijoille opastus ja ohjaus Riihimäen sisääntuloväyliltä messujen pysäköintialueille.
Järjestäjä: Riihimäen Messut Oy, puh. 010 8410 300, www.erämessut.fi [email protected]
REPORTAASI
Reserviläinen 4/2014
puolusTusvoimaT
23
mirva Brola
nuorten miesten kunto on keskimäärin heikentynyt, mutta jo lyhyessä ajassa saadaan huomattavaa parannusta aikaan. upseerioppilaita kirkkojärven marssilla 2011.
Taina pirinen / puolusTusvoimaT
suomalaissotilaan suojavarustus afganistanissa painaa kymmeniä kiloja. lisärasitusta tuo kuumuus.
Hieman vanhempi mutta käyttökelpoinen materiaali riittää yhä taaempana etulinjasta. kuva vuodelta 2004 Jääkäriprikaatin kertausharjoituksesta.
– Siitä saa ainakin hetkellisesti virtaa. Monesti nämä liittyvät myös mielialaan, Kyröläinen tuumaa.
Hänen mukaansa myös Suomen puolustusvoimien pitäisi tarjota proteiinilisää silloin, kun ”mennään pitkään ja kovaa”. Nykyisin moni hankkii lisäravinteensa pitkälti itse.
Monipuolisen liikuntaharjoittelun ja
hyvän ravitsemuksen ohella sotilas tarvitsee lepoa. Yhdysvalloissa on todettu
sekin, että huonosti nukkuvat sotilaat
olivat lihavampia, söivät epäsäännöllisemmin ja liikkuvat vähemmän kuin
muut. He myös pärjäsivät kuntotesteissä muita heikommin.
nuorten miesten kunto on keskimäärin heikentynyt, ja huonokuntoisia on
enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä.
Saadaanko riviin enää riittävästi vaatimukset täyttäviä vai pitäisikö siirtyä
ammattiarmeijaan?
– Asevelvollisuus on erittäin toimiva
malli, joka takaa meille edelleen riittävän hyväkuntoista porukkaa kovempiin
tehtäviin ja vähemmän hyväkuntoista ei
niin vaativiin tehtäviin, Kyröläinen rauhoittelee.
Puolustusvoimat tuottaa päätehtävänsä ohella myös kansanterveydellisiä hyötyjä. Kyröläinen pitääkin tärkeänä, että mahdollisimman moni edelleen
pääsisi suorittamaan asepalvelusta huolimatta kutsuntojen tiukennetuista terveystarkastuksista.
– Kyse on koko kansan armeijasta
ja näkisin, että pitää olla hyvät syyt, jos
nuorta ei oteta palvelukseen.
Kyröläisen mielestä huonokuntoista
tai ylipainoista ei saisi turhan herkästi
jättää valitsematta – varsinkin, jos nuori itse haluaa palvelukseen. Silloin hänelle pitäisi antaa mahdollisuus parantaa kuntoaan ennen palvelukseen astumista.
Sukupuolten ero huomioon
Entä kuinka naissotilaat pärjäävät vaatimusten kasvaessa? Suomessakin on haluja lisätä naisvarusmiesten sekä -rauhanturvaajien määrää.
Naisten on todettu olevan lihasvoimaltaan keskimäärin kolmanneksen
miehiä heikompia ja kestävyyskunnoltaan noin heikoimpien miesten tasoa.
Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuret.
Kyröläisen mukaan myös kehonkoko tulee ottaa huomioon: miehissäkin on
pienikokoisia yksilöitä.
Israelissa on tutkittu, että työskentely suhteellisti suuremmalla kuormalla
lisää vammautumisriskiä. Sitä edistävät
myös naisten pienempi koko sekä luuston erilaisuus.
Harjoittelulla voidaan vähentää sukupuolten välistä eroa, mutta se säilyy
silti merkittävänä. Siksi joissain tehtävissä naisten kapasiteetti ei keskimäärin riitä.
Kuitenkin, kun sukupuolten ero tiedostetaan ja huomioidaan, naiset voivat
saavuttaa vaatimukset toimiessaan yksiköissä, joissa on sekä miehiä että naisia.
Suomessa naisilla on pääsy kaikkiin
sotilastehtäviin, myös erikoisjoukkoihin,
mikäli he täyttävät samat vaatimukset
miesten kanssa. Kyröläisen mielestä tämä on hyvä linja.
– Mitään tehtäviä ei kannata estää,
jos läpäisee testit. Olen vakuuttunut siitä, että naisille ja pienikokoisille miehille löytyy sopivia tehtäviä erilaisista joukkojen kokoonpanoista.
Vapautus vain hyvästä syystä
Puolustusvoimien määritelmän mukaan etulinjan taistelutehtävissä ja
erikoisjoukoissa tarvitaan jopa 3 000
metrin cooper-kuntoa. Samaan aikaan
TanskalaisTen
mikroTreeni
Ulkomaan operaatioissa
liikuntamahdollisuudet voivat olla
heikot. Tanskalaiset ovat siksi
kehittäneet mikrotreeni-ohjelman
Afganistanissa.
Ideana on harjoitella 5–10 minuuttia
kerrallaan riittävän usein, 10–15
kertaa viikossa.
Harjoittelu tapahtuu
sotilasvaatteissa omalla tai kaverin
painolla: punnerruksia, kyykkyjä tai
mitä vain.
Mikrotreeni kehittää hyvin
hapenottokykyä mutta ei yksinään
riitä kunnon ylläpitoon.
Harjoitus tunnetaan siviilissä
lyhenteellä HIT, high intensity
training.
24
KOULUTUS
Reserviläinen 4/2014
NASTA-harjoitukset
pätevöittävät naisia
johtotehtäviin
Kesäyön marssi
jääkäreiden
jäljillä
Kurssilaiset voivat edetä aina harjoituksen johtajaksi asti
Sanna Mertsalmi
maanpuolustustoiminta
tarjoaa naisille mahdollisuuksia kehittyä
johtajana. Naisten Valmiusliitto tarjoaa
mahdollisuuksia edetä porras portaalta
kohti vaativia johtotehtäviä valmiuskouluttamisen saralla. Liitto kokoaa yhteen
vapaaehtoisen maanpuolustustyön ympärillä toimivia järjestöjä ja sitä kautta
aktiivisia naisia. Nämä aktiivit toimivat
liiton alueneuvottelukunnissa järjestäen vuorollaan valtakunnallisia NASTAharjoituksia.
Harjoituksen organisointi ja harjoituksen läpivienti pätevöittävät naisia
johtotehtävissä toimimiseen. Harjoituksissa on hierarkkinen organisaatio,
jossa voi edetä kurssilaisesta aina harjoituksen johtajaksi asti. Organisointi parhaimmillaan 350-päiselle naisjoukolle
on pitkä ja vaativa prosessi.
JohdaNASTA on vuonna 2013 suunniteltu koulutuskokonaisuus, mikä antaa osallistujille kouluttamis- ja johtamisvalmiuksia - apuvälineitä harjoituksen johto-organisaatiossa toimimiseen.
Johtamistaitojen ohella JohdaNASTAkoulutuksessa opetetaan myös alaistaitoja, joten koulutus on tarkoitettu koko
organisaatiolle.
– NASTA-harjoituksessa johtotehtävissä toimiminen on erinomainen johtamiskoulu. Harjoituksen valmisteluvaiheessa organisaatiossa toimiva saa johtamiskoulutusta ja itse harjoituksessa
saamiaan oppeja voi toteuttaa käytännössä. Johtamiskoulusta on varmasti hyötyä myös siviilissä, lupaa Naisten
Valmiusliiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi.
vapaaehtoinen
Kouluttajien valmennusta
Uusin koulutusporras NASTA-harjoitukseen liittyen on kouluttajavalmennus. Se toteutetaan ensimmäistä kertaa
toukokuun 16.–18. päivinä järjestettävässä Helene 2014 -harjoituksessa Tammisaaressa yhtenä harjoituksen kurssina.
Kouluttajavalmennus-kurssi on tarkoitettu naisille, joilla on jonkin koulutusaiheen osaamista sekä teoriapohjaa kouluttamisesta. Kurssin toivotaan madal-
tavan naisten kynnystä lähteä kurssilaisen roolista mukaan kouluttajatehtäviin
ja sitä kautta myös tulevien harjoitusten
muihin johtotehtäviin.
– Kurssin avulla saamme lisättyä
liiton omavaraisuutta kouluttajien
suhteen, mikä osaltaan helpottaa tulevien NASTA-harjoitusten järjestämistä. Toki kyse on myös koulutuksen
laadukkuuden varmistamisesta, sanoo
Mertsalmi.
Järjestyksessään 17. Kesäyön
marssi järjestetään Tuusulassa
7.-8.6.2014. Reitti vie tänä vuonna
kulttuurihistoriallisiin maisemiin
Tuusulanjärven rantoja seuraillen.
Marssin teema on ”jääkärien jäljillä”.
Marssireittien pituudet ovat 5, 15,
30 ja 40 kilometriä. Marssi alkaa
Tuusulan urheilukeskuksesta ja
reitit kulkevat Tuusulan, Keravan ja
Järvenpään alueella. Marssiminen
on mahdollista paitsi yksittäisille
osallistujille, myös siviili- tai
sotilasjoukkueille tai perhekunnittain.
Ilmoittautuminen marssille on
avoinna osoitteessa
www.kesayonmarssi.fi.
Sanna MertSalMi
naSta-harjoituksen organisaatiossa
toimiminen vahvistaa johtamistaitoja.
Johtamiskokemusta voi kerryttää
eri rooleissa toimimisen kautta.
Kuvassa Kurssinjohtaja Minna Hytönen
vetämässä Selviytyminen sähköttä
-kurssia Wilma 2011 -harjoituksessa
lappeenrannassa.
SUOMALAINEN TYÖ
KANTAA SUOMEA
www.varpuke.fi
Liput lippupalvelusta!
Ennakkoon toimituskuluineen
48,50 €, ovelta
toimituskuluineen 53,50 €.
International Military Music Festival
KOULUTUS
Reserviläinen 4/2014
25
Sotilaallisia taitoja voi
harjoitella verkossakin
Monimuotokoulutus tarkoittaa etä- ja lähijaksojen vuorottelulle verkkoavusteisena
rakentuvaa opiskelua. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MpK) uskotaan, että
sotilaallisten taitojenkin harjoittelu soveltuu verkkoympäristöön.
Katrina Carlson
Arvio edessä
Parhaillaan Kymenlaakson koulutus- ja
tukiyksikössä (KOTU) on käynnissä koumaanpuolustuskoulutuksen (MPK) verkluttajakoulutuskurssi monimuotoisena
kokoulutusosiot rakennetaan PVMood- nyt toista kertaa. Puolustusvoimat arvile –ympäristöön, jonka ylläpidosta vas- oi kurssin huhtikuussa, kertoo MPK:n
taa Maanpuolustuskorkeakoulu. Mood- monimuotokoulutusta kehittävä Kymenlea moni on jo ennestään käyttänyt esi- laakson koulutus- ja tukiyksikön päällikmerkiksi ammatillisissa opinnoissa.
kö Tapio Lakela.
PVMoodle tarjoaa monipuo– Monimuotokoulutukliset verkko-opiskelun työsessa pystytään kohtaavälineet, kuten mahdollimaan opiskelijat yksilölsuuden tallentaa matelisesti. Kun perusasiat
Etätehtävien
riaaleja, käydä verkkokerrataan itse, lähijakratkaiseminen
keskustelua, suorittaa
soilla voidaan harjoiverkkotenttejä ja antaa
tella
vaativampia asioivaatii
palautetta kirjallisena
ta. Kouluttajakurssi on
paneutumista
tai numeroin.
kahden viikonlopun läMaanpuolustuskouhijakson ja niitä edeltälutusyhdistyksessä PVvien etäjaksojen yhdistelMoodlea käytetään eniten
mänä melko vaativa ja laaja.
kurssimateriaalien tallentamiKurssin keskeisenä päämääränä
seen. Näin kursseja voidaan toistaa sisäl- on kehittää reserviläisjohtajan koulutlöltään samankaltaisina. Valmistumassa tajavalmiuksia. Lakela sanoo.
on materiaalipankki, jonne talletetaan
Kurssilla opiskeleva Jari Kangas arsähköistä koulutusaineistoa, esimerkiksi vostaa mahdollisuutta jaksottaa opiskeoppaita. Verkkoympäristö mahdollistaa lua omien aikataulujen, tavoitteiden ja
myös eritasoiset ja erityyppiset tehtävät. mielenkiinnon mukaisesti.
– Etätehtävistä saa eniten irti, kun
on motivoitunut ja aktiivinen. On palkitsevaa saada käsitys omasta edistymisestään jo opintojen aikana. Etätehtävien
ratkaiseminen vaatii paneutumista, enkä
suinkaan ole saanut tehtyä niitä yhdessä
illassa, Kangas summailee
Etä- ja lähijaksojen vuorottelu ja tuki
verkossa selkeästi tukee oppimisprosessia. Monimuotoinen koulutus näyttääkin
löytävän hyvin paikkansa MPK:n koulutustarjonnassa.
rOy yliJOKi
toni Vehmola, Henri Harmia, Janne Hänninen, Henrik Ekroth, Kaarlo Hyvärinen ja
Jari Kangas. työn touhussa maastolaatikon äärellä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajakurssilla.
Tunnistatko kaluston?
Mikko Virta
Osa 4: Suomen ilmatorjunta
KuVat: puOluStuSVOiMat
1
2
3
4
puOluStuSVOiMat / MarK antturi
tunnistatko ilmatorjuntakaluston? Vinkki: Kaikki vehkeet ovat tai ainakin ovat
olleet puolustusvoimien käytössä.
Vastaukset sivulla 28.
26
SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO
Mentorointia
monesta vinkkelistä
Janne KoSonen
everstiluutnantti
(evp) Kari Sainio
kertoi teemaseminaarissa afganistanin armeijan
johdon mentoroinnista. Vieras
toimintakulttuuri
ja maan vaikea
tilanne tekevät
mentoroinnista
afganistanissa
erittäin haastavaa.
Marko Honkanen
kerran vuodessa järjestettävä valtakunnal-
linen johtamisen teemaseminaarissa keskityttiin tänä vuonna mentorointiin. Tänä vuonna seminaari järjestettiin Hennalassa. Ensimmäisellä kerralla 2012 Kauhavalla teemana oli sotilas- ja siviilijohtamisen yhteneväisyydet ja erot. Viime vuonna Tuusulassa keskityttiin puolestaan valmentavaan johtamiseen.
Päivä oli jaettu kahteen osaan. Aamupäivällä kuultiin asiantuntijoiden
alustuksia mentoroinnista. Everstiluutnantti (evp) Kari Sainio, toimitusjohtaja Juha Sarsama ja reservin vänrikki
Mikko Koponen lähestyivät alustuksissaan mentorointia kansainvälisen kriisinhallinnan, yrityksen ylimmän johdon
sekä mentoroitavan näkökulmista.
Iltapäivän osuudessa siirryttiin open
space -työskentelyvaiheeseen, jossa useammassa eri keskustelupisteessä, joiden välillä osallistujat vapaasti kiertävät, pohdittiin alustajien asettamia väittämiä tai kysymyksiä valittuun teemaan
liittyen.
– Tässä seminaarissa oli erityisen
hyödyllistä kuulla näkemyksiä sekä
mentoroijan että mentoroitavan näkökulmasta, Jenni Paasio kertoi seminaarin jälkeen.
Havainnot yhteen
Päivän päätteeksi käytiin yhdessä läpi
havainnot ja ajatukset iltapäivän työskentelystä.
Seminaariin osallistunut Kari I
Mattila toi esiin omia havaintojaan
päivästä.
– Tärkein muistinvirkistys ja oppi oli
ehdottomasti se, että pysyvä vaikutus tulee aina itse löytämisestä. Sitä johtajankin pitäisi käyttää omassa työssään. Ei
valmiiksi toisen puolesta pureskelemalla. Minusta se olennaisin juttu on siinä,
että poikkeustilanteiden johtaminen perustuu arjen toiminnan kautta muodostuneeseen suhteeseen. Reservin johtajan joukkojen ja yksilöiden kehittämiskyky perustuu johtajuuteen, ei johtamiseen. Tähän seminaari antoi erittäin hyviä ärsykkeitä ja virikkeitä, Mattila pohti tapahtuman antia.
Kysyttäessä seminaarin annista reservin johtajalle Paasio myönsi seminaarin antaneen ajateltavaa.
– Seminaari sinällään antaa ajateltavaa
omalle johtajuudelle reservissä. Olisi
erittäin hyödyllistä, jos vasta reserviin
siirtyneillä johtajilla olisi mahdollisuus
keskustella jo pitempään reservissä olleiden johtajien kanssa. Varsinkin jos he
tulevat toimimaan aktiivisesti esimerkiksi maakuntakomppanioissa.
Mattila oli asiasta samoilla linjoilla
Paasion kanssa.
–Mitäjosseminaareihinosallistuneille luotaisiin jokin keskusteluryhmä tai
alueellisten maanpuolustusyhdistysten
toiminnan tapainen klubitoimintamalli?
Reserviläinen 4/2014
Liitolta lahjoitus
tukisäätiölle
Reserviupseeriliiton liittovaltuusto hyväksyi kevätkokouksessaan 12. huhtikuuta viime vuoden toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen lisäksi myös merkittävän 150 000 euron lahjoituksen Suomen Reserviupseerien tukisäätiölle. Lahjoitus on
osa säätiön toiminnan ja varainhoidon kehittämistä.
Vuonna 1999 perustetun Suomen Reserviupseerien tukisäätiön tarkoituksena on tukea suomalaisten reserviupseerien
henkisiä ja fyysisiä maanpuolustus- ja turvallisuusvalmiuksia.
Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla maanpuolustusja turvallisuuspoliittista työtä reserviupseerien keskuudessa
myöntämällä varoja apurahoihin muun muassa koulutus- ja
julkaisutoimintaan, erillisprojektien tukemiseen ja uusien toimintamuotojen kehittämiseen. Säätiön apurahat ovat haettavissa elokuun loppuun mennessä. Lisätietoja säätiöstä löytyy
osoitteesta: www.rul.fi/tukisaatio
Peltomäki
neuvottelukunnan
puheenjohtajaksi
Suomen Reserviupseeriliiton neuvottelukunta valitsi ke-
vätkokouksessa 2. huhtikuuta uudeksi puheenjohtajakseen Tapio Peltomäen.
Neuvottelukunta antoi lausunnon liiton toiminnasta 2013.
Sen mukaan liiton 83. toimintavuosi on ollut liiton strategian
mukaista. Neuvottelukunta pitää tärkeänä liiton itsenäisyyttä.
Erityisen välttämätöntä on hyvä ja läheinen yhteistyö puolustusvoimien kanssa. Liiton talous on vakaa. Huolestuttavaa sen
sijaan on jäsenmäärän lievä lasku.
Toimintavuoden aikana saatiin lupaukset sekä sodan ajan
joukkojen, että reservin käytön kehittämisestä. Liiton on tarkoin valvottava, että nämä suunnitelmat toteutuvat. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että sekä koko maan puolustuksen
että yleisen asevelvollisuuden välttämättömyyttä painotetaan.
Kainuu ja Uusimaa
voittivat piirikilpailut
Liittovaltuuston kokouksessa julkaistiin vuoden 2013 re-
serviupseeripiirien välisten kilpailujen tulokset. Taistelukoulun
kilvellä palkitaan vuoden paras kuntoliikuntapiiri. Kilpailussa
huomioidaan sekä kuntokortin käyttöönotto että vähintään Akuntoluokan saavuttaneiden määrä. Lisäksi huomioidaan prosenttiammunnan piirikohtaiset tulokset. Kilpailun voitti viidennen kerran peräkkäin Kainuun Reserviupseeripiiri 60 pisteellä.
Seuraaviksi tulivat Etelä-Karjala ja Vaasa 49 pisteellä.
Kalevan maljalla palkitaan liiton paras piiri reserviläisliikunnassa. Yleismestaruutta laskettaessa huomioidaan Reserviupseeriliiton ampuma-mestaruuskilpailu, talvikilpailu, maastokilpailu, syysjotos sekä sovellettu reserviläisammunta ja
palvelusaseammunnat. Maljan voitti Uusimaa 102 pisteellä
ennen Keski-Suomea ja Pirkanmaata, jotka jäivät voittajasta
kahdeksan pistettä.
Yhdistykset ja mentorit Kasinolla
Janne Kosonen
ja henkilökohtaiset kontaktit, joilla kerrotaan
yhdistyksen toiminnasta, nostettiin tärkeimmiksi jäsenhankinnan ja – huollon
osatekijöiksi Reserviupseeriliiton yhdistyspäivän keskusteluissa.
Useassa puheenvuorossa korostettiin kaikkien jäsenten muistamista myös
merkkipäivinä ja ylennysten kohdatessa. Sähköisen viestinnän rooli kasvaa
monipuoliset viestintäkanavat
jatkossa, mutta ne eivät korpuolustusvoimain komenvaa suoria yhteydenottotajan videotervehdyksen ja liiton tervehdykja. Päivän toisena aiheeSähköisen
na käsiteltiin yhdistyssen jälkeen Vesa Nissiten yhteistyökäytäntösen ja Mika Mäkeläiviestinnän
jä. Päivän parasta ansen innostavat esitykrooli kasvaa
set mentoroinnista ja
tia osanottajien mielestä olivat keskustelut
uravalinnoista.
jatkossa
yhteisistä haasteista toisTämän jälkeen nuoten yhdistysten edustajien
rilla reserviupseereilla oli
kanssa.
mahdollisuus pienryhmissä
Samanaikaisesti järjestetyskeskustella kokeneiden toimijoisä mentortapahtuman ohjelmassa oli
den kanssa muun muassa yrittäjyydestä,
asiantuntijapalveluista, kansainvälisestä
toiminnasta sekä julkisen sektorin työmahdollisuuksista. Mittavan elämän- ja
työkokemuksen kohtaaminen sekä mentoreiden laaja näkemys erilaisista uravaihtoehdoista teki nuoriin osanottajiin
vahvan vaikutuksen.
Liiton kolmas yhdistyspäivä ja ensimmäinen mentortapahtuma järjestettiin maaliskuun lopussa Katajanokan Kasinolla Helsingissä. Onnistuneisiin tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin
80 henkilöä.
RESERVILÄISLIITTO
Reserviläinen4/2014
Liperistä vuoden
malliyhdistys
Jäsenmaksulaskut
vihdoin kaikille
Olli Nyberg
Mervi Mäki-Neste
voitti Reserviläisliiton malliyhdistyskilpailun. Kilpailuun osallistui kuusi liiton jäsenyhdistystä. Nimitys julkaistiin Hattulan vuosikokoustapahtuman yhteydessä Lepaan
Kartanolla.
Reserviläisliitto on nimennyt vuosittain malliyhdistyksen vuodesta 1980 alkaen.
– Malliyhdistys toimii esikuvana
muille yhdistyksille esimerkillisen toimintansa johdosta. Yhdistykset voivat
itse ilmoittautua mukaan. Malliyhdistysvalinnan kautta yhdistyksen toiminta saa näkyvyyttä ja sillä on tietty positiivinen merkitys jäsenhankinnan kannalta, taustoittaa Reserviläisliiton järjestöpäällikkö Suvi Tuomanen.
Liperin Reserviläisten voitto perustui muun muassa vahvaan ja monipuoliseen toimintaan.
– Yhdistys on parissa vuodessa kaksinkertaistanut jäsenmääränsä. Toiminta on suunnitelmallista ja siinä on huomioitu erimerkillisesti Reserviläisliiton
viime vuoden teema ja painopistealueet,
perustelee Tuomanen.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana reserviläistoiminta on kehittynyt
merkittävästi ja lisännyt maanpuolustustahtoa paikkakunnalla, lisää Liperin Reserviläisten puheenjohtaja Marko Halonen.
liperin reserviläiset
Monipuolisesti aktiivinen
Yhteistä tahtoa on tarvittu, sillä Liperissä sijaitseva Ylämyllyn varuskunta lakkautettiin 1990-luvulla ja Kontiorannan
varuskunta koki saman kohtalon tämän
vuoden alussa. Liperiläisiä tämä ei ole
masentanut.
– Kuluvan toimintavuoden aikana
tulemme saavuttamaan yli 100 toiminnassa mukana olevan jäsenen rajapyykin, laskee Halonen.
Kiitosta sai myös yhdistyksen aktiivisuus tiedotustoiminnassa ja veteraanityössä.
– Lisäksi tarjoamme jäsenistöllem-
27
Uuden jäsenrekisterin ongelmat ovat vaivanneet erityisen pahasti Reserviläisliittoa ja näkyneet erityisesti laskutusvaikeuksina. Taustalla on liiton päätös kokeilla sähköpostia jäsenmaksu- ja ampumaturvalaskujen lähettämisessä. Kokeilun
taustalla ovat jatkuvasti paisuvat laskutuskulut, jotka olivat viime vuonna jo 56.000 euroa.
Noin 17.000 sähköpostilaskun saaneesta vain vajaa puolet
oli maaliskuun loppuun mennessä maksanut laskunsa. Näille jäsenille lähetettiin pääsiäisen alla ns. paikkauslaskut, joiden
liitteenä oli pahoittelukirje. Paikkauslaskun saivat myös ne ampumaturvan haltijat, jotka eivät olleet maksaneet sähköpostilla
tullutta turvalaskuaan.
Mikäli laskua ei ole vieläkään tullut, tulee asiasta olla yhteydessä liittoon, puh (09) 4056 2010 tai [email protected].
Juhlaristeilyn myynti
käynnistyi
Reserviläisliitto täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Virallisia
me hyvät mahdollisuudet kenttäkelpoisuuden ylläpitoon, sanoo Halonen.
Tuomanen kiittelee myös yhdistyksen kansainvälistä otetta.
– Yhdistyksellä on toimintaa Liperin ystävyyskaupungin Buchenin ja siellä
paikallisen ampumaseuran kanssa.
Tuomanen kannustaa yhdistyksiä
jatkossakin osallistumaan malliyhdistyskilpailuun.
– Monipuolinen toiminta on tärkeää. Toivon, että jäsenet tai mahdollisimman monet osallistuisivat yhdistysten
tapahtumiin. Uusia jäseniä tulee hankkia ja heistä tulee pitää huolta, jotta he
pääsevät vaivattomasti toimintaan mukaan. Jokaisella toimivalla yhdistyksellä on erityisiä tapahtumia, paikkakuntaan tai paikkakunnan historiaan liittyviä, niistä kannattaisi kertoa.
Ensi vuonna nähdään mistä löytyy
järjestyksessään 33. malliyhdistys.
liperin
reserviläisten
lippua kantoi
kokouksssa
yhdistyksen
aiempi
puheenjohtaja
Timo Mononen ja
perässä kävelee
yhdistystä nyt
vetävä Marko
Halonen.
juhlallisuuksia vietetään 11.-12.4.2015 yksityiskäyttöön vuokratulla Silja Europa -aluksella. Jäsen pääsee mukaan halvimmillaan kymmenellä eurolla eikä ruokajuomat sisältävä
juhlaillallinenkaan maksa kuin 33 euroa. Pääesiintyjänä juhlaristeilyllä on Jean S.
Reserviläisliitto 60 vuotta -risteilyn markkinointi alkoi vuosikokouksen yhteydessä. Markkinointia tehdään lähikuukausina
lähinnä uutiskirjeillä sekä ilmoituksilla Reserviläisessä ja piirilehdissä. Myös liiton Facebook ja internet-sivuilla risteily on
näyttävästi esillä.
Risteilymyynnistä vastaa Matkapojat Oy. Käytössä on internet-varaamo osoitteessa www.matkapojat.fi/res60 sekä puhelinvaraamo numerossa 010 2323 116. Vähintään kymmenen
hengen ryhmävaraukset tehdään numerosta 010 2323 109.
Juhlavuoden internetsivusto avattiin
Reserviläisliiton juhlavuosi tapahtumat on koottu omalle
internet-sivustolleen. Osoitteessa www.reservilaisliitto.fi/juhlavuosi_2015 toimivalta sivustolta löytyvät niin liiton juhlaristeily kuin muutkin ensi vuoden erikoistapahtumat. Esillä ovat
myös uusi, erittäin pitkäaikaisille jäsenille tarkoitettu Kultainen
jäsenmerkki lehvillä sekä tammikuussa hakuun aukeava Erikoisluokan ansiomitali.
Liiton kuusi vuosikymmentä kestänyttä taivalta juhlistetaan risteilyn ohella mm. valtakunnallisella seppeleenlaskulla, jossa liiton jäsenyhdistykset laskevat seppeleet sankarihaudoille 19.4.2015. Syksyllä 2015 reserviläispiireissä järjestetään
juhlavuoteen liittyviä messu-, juhla- ja liikuntatapahtumia.
Nykyisin Reserviläisliittona tunnettu Reservin Aliupseerien
Liitto perustettiin 17.4.1955 Helsingissä.
Nato-kannatus kasvanut liiton jäsenistössä
Olli Nyberg
tehdyssä jäsenkyselyssä ilmeni, että yli 40 prosenttia Reserviläisliiton jäsenistä haluaisi
Suomen liittyvän Natoon jäseneksi heti tai lähivuosina. Kannatus on kasvanut yli kymmenellä prosenttiyksiköllä vuodentakaisesta. Kyselyyn vastasi
3.283 jäsentä.
Jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien määrä on laskenut 4,5 prosentilla.
huhtikuun alkupäivinä
Myös Nato-optioomme uskosänneet myös yhteispohjoisvien määrä on pudonnut.
maisten puolustusratkaiNoin 35 prosenttia ei
sujen kannatusta. Yli 20
Kannatus
liittyisi nyt mutta säiprosenttia vastanneislyttäisi mahdollisuuta katsoi, että pohjoison kasvanut yli
maiden tulisi mahdolden liittyä myöhemkymmenellä
lisuuksien mukaan yhmin. Niiden, jotka eidistää puolustus.
vät osaa sanoa kanprosenttiyksiköllä
taansa määrä on laskeNoin kymmenen
nut vuodessa noin kymprosenttia kannatti ehmenestä prosentista neldotettua puolustusliittoa
jään prosenttiin.
Ruotsin kanssa. Täysin itseUkrainan tapahtumat ovat linäisen puolustuksen takana on
enää vajaa viidennes jäsenistä.
Reserviläisliitto kysyi myös, miten
Suomen pitäisi reagoida Ukrainan tapahtumiin. Yli 35 prosenttia jäsenistä
tukee vaikuttamista osana EU:ta. Vain
vajaa viidennes neuvottelisi suoraan Venäjän kanssa.
Runsas 15 prosenttia reserviläisistä
lisäisi kertausharjoituksia ja vajaa kymmenesosa kohottaisi sotilaallista valmiutta. Vajaa viidennes katsoo, ettei Ukrainan tilanne edellytä Suomelta erityisiä toimenpiteitä.
28
TÄHTÄIMESSÄ
Tunnistatko kaluston?
Vastaukset:
Pekka Tuunanen
Kuva 1: Ilmatorjuntaohjus 12 -ohjuslavetti ja Sisu-maastokuorma-auto. Keskipitkän
kantaman ilmatorjuntaohjus on norjalaista tekoa.
Kuva 2: Ilmatorjuntaohjus 90M asennettuna panssariajoneuvoon. Lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on ranskalaisvalmisteinen.
Kuva 3: Ruotsalaisvalmisteinen lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjus 05M. Ohjusjärjestelmä on jalan liikuteltava.
Kuva 4: 23 ilmatorjuntakanuuna 61, joka tunnetaan paremmin lempinimellä Sergei.
Alunperin mallimerkinnällä ZU-23-2 varustettu kevyt ilmatorjuntakanuuna on neuvostoliittolaista tekoa.
Kirjoittaja on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnanjohtaja.
Vapaaehtoisia tarvitaan
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) vietti 20-vuotisjuhliaan viime vuoden lopulla. Maanpuolustusjärjestöjen perustamasta koulutusorganisaatiosta on kehittynyt 20 vuodessa 45 000 osallistujan ja yli 75 000
koulutusvuorokauden toimija. Vuoden 2008 alusta alkaen MPK:lla on
ollut laissa säädetty julkisoikeudellinen asema. MPK toimii jokaisessa
maakunnassa.
MPK saa ohjausta sekä puolustusministeriöstä että Pääesikunnasta.
Puolustusministeriön roolina on sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen
yhteensovittaminen että sotilaallisen koulutuksen ohjaus ja valvonta. Pääesikunta vastaavasti johtaa vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen
kuuluvia sotilaallisia tehtäviä. MPK tekee vuosittaisen tulossopimuksen puolustusministeriön kanssa. Pääesikunnan ja MPK:n välillä
on kumppanuussopimus sekä vuosittainen tilaussopimus puolustusvoimien MPK:lta tilaamasta sotilaallisesta koulutuksesta. Voin todeta, että ohjaus ja sopimukset ovat
kunnossa.
Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämisestä
on tehty Pääesikunnan johdolla
maanpuolustusjärjestöjen kanssa
työ, jonka tulokset alkavat näkyä ensi vuodesta alkaen. Työ tuotti tehtävät
puolustusvoimien yksiköille ja esitykset
tehtäviksi MPK:lle ja maanpuolustusjärjestöille. MPK sai yhdeksän tehtävää, joiden kanssa
seuraavat vuodet tehdään töitä. Liikennevaloilla mitaten kaikki taitavat
olla keltaisia eli asioita on edistetty, mutta tavoitteen saavuttaminen vaatii useamman vuoden määrätietoisen ponnistuksen. Esimerkkinä vaikka
puolustusvoimien tilaaman sotilaallisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto vuoden 2015 alkuun mennessä, joka
alkaa olla suunnitelmana valmiina. Ja toisaalla sotilaskouluttajien määrälle asetettu 1500 tavoite, josta uupuu ainakin 200 kouluttajaa ja vaatii
näin ollen pitempää ponnistusta löytää ja kouluttaa osaavia kouluttajia.
YLEINEN ASEVELVOLLISUUS TURVATTAVA!
Hankkimalla Velvollisuus suoritettu
-pinssin tuet Reserviläisliiton työtä
yleisen asevelvollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi.
Käyttämällä pinssiä kerrot suorittaneesi itse asevelvollisuuden ja
olevasi ylpeä siitä!
VELVOLLISUUS SUORITETTU -PINSSI
Lisätietoja jäsentuotteesta saa Reserviläisliitosta, puh ((09) 4056 2043.
KYLLÄ, tilaan VELVOLLISUUS SUORITETTU -pinssejä
1 kpl / 12 €
2 kpl / 18 €
4 kpl / 24 €
10 kpl / 52 €
Merkitse rasti
ruutuun.
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Etunimet
Sukunimi
Katuosoite
Postiosoite
Puhelin
Reserviläisliitto ry
Tunnus 5005679
00003 Vastauslähetys
Sähköposti
www.reservilaisliitto.fi
Isona tavoitteena on, että vapaaehtoinen reserviläisten koulutus tehdään näkyväksi osaksi reservin koulutusta. Määrälle annetaan tavoite, sitä seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti ja näkyvästi. Edelleen on
totta, että vain riman yli hypätään. MPK on valmis koviin, mutta realistisiin tavoitteisiin. Viime vuonna MPK:n koulutukseen osallistui 28 800
reserviläistä ja heille kertyi 51 700 koulutusvuorokautta. Vähän vai paljon, jätän sen kunkin lukijan arvioitavaksi.
MPK on mielestäni vähintään kohtuullisessa kunnossa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa ottamaan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen haasteen vastaan. Puolustusvoimauudistuksen jälkeinen reservi tulee ilman muuta tarvitsemaan myös vapaaehtoisen koulutuksen elementin. Pelkillä kertausharjoituksilla ei tarvetta täytetä. Ja toisaalta uudessa mallissa kertausharjoitukset ja vapaaehtoinen koulutus eivät taistele
toisiaan vastaan vaan täydentävät kokonaisuutta.
Pienenevä reservi on kuitenkin niin suuri, että todellinen vapaaehtoinen tulee mahtumaan kokoonpanoihin. Kun vielä kuntoasiat on hoidettu mallikkaasti, tilanne on kunnossa. Ja jos sitten tämä tie ei vedä, muun
yhteiskunnan varautumistehtävät voivat olla hyvä keino palvella yhteistä isänmaata häiriötilanteissa. Yksi mahdollisuus tulee olemaan myös sijoittuminen MPK:n poikkeusolojen organisaatioon ja sen tehtäviin. Näistä kahdesta viimemainitusta olemme valmiimpia kertomaan suunnitelmien edettyä hieman valmiimmiksi.
Aina ei tule kutsua, mutta aina on mahdollisuus hakeutua saamaan oppia MPK:n kursseilla. Viime vuonna sotilaallisessa koulutuksessa oli 1 200
mahdollisuutta. Eikä tämä vuosi ole yhtään huonompi.
Mitä mieltä olet asiasta? Kerro meille palautteesi:
[email protected].
YKSI MEISTÄ
Reserviläinen 4/2014
29
Miksi lennät,
Perttu Karivalo?
PerttU KArIvAlon KotIAlBUMI
MIrvA BrolA
– Migin moottorissa on niin paljon tehoja, että kaikkea ei saanut käyttää,
Karivalo kertoo.
Mirva Brola
– kun istun ohjaamoon, unohdan kaiken
muun. Keskityn pelkästään lentämiseen. Ilmailu yleisesti on upea harrastus ja ammatti, Perttu Karivalo kertoo.
Tosin ammattia siitä ei koskaan olisi
pitänyt hänelle tulla – ainakaan jos Karivalo olisi uskonut psykologia kesällä
1990. Tuolloin hän oli hakenut Finnairille lentäjäksi. Testien loppulausumassa todettiin, ettei hän ollut lainkaan kiinnostunut ilmailusta.
Ensikipinän lentämiseen Karivalo sai
5–6-vuotiaana isänsä tuomasta koottavasta lentokoneen mallista. Pienoismallien aiheina olleet todelliset koneet alkoivat kiinnostaa. Vuonna 1977 Helsinki-Vantaalla järjestettiin iso lentonäytös,
joka viimeistään vei pikkupojan mukanaan.
– Asuimme Martinlaaksossa kentän
laidalla ja ryhdyin valokuvaamaan koneita. Kiinnostus syveni, ja 1980-luvun
puolivälissä kävimme kavereiden kanssa jo Englannissa kuvaamassa.
Perttu Karivalo reserviläislentäjän varustuksessa: lentohaalari,
pelastusliivi ja kypärä.
Todellisiin koneisiin hän pääsi käsik- jossa Karivalo pääsi lanseeraamaan ilsi III/89-saapumiserän varusmiehenä
mavoimien taitolentoryhmä Midnight
Hallissa Ilmavoimien teknillisessä kou- Hawksin.
– Olin osaston valokuvaaja ja näylussa. Tuore apumekaanikko halusi palvelukseen Karjalan lennostoon, jonne oli tösten selostaja vuoteen 2011. Sitä kautsijoitettu MiG-hävittäjät. Kahdessa
ta opin tuntemaan ihmisiä ja minut
muussa lennostossa kalusto oli
opittiin tuntemaan.
ruotsalaisia Drakeneita.
Vuodesta 2010 hän on
– Neuvostoliiton sojärjestänyt päälentonäytateknologia kiinnosti:
töksiä eri puolilla Suojos se toimii Siperiasmea. Johtamistaidot
”Ilmailu on
sa 50 asteen pakkasisovat koetuksella enupea harrastus
sa, miten se on tehty?
si kesänäkin, kun OuHalusin itse käydä katluun tuodaan 9.–10.8.
ja ammatti”
somassa.
viisi Naton F-16-hävitArmeijan jälkeen Katäjää sekä lukuisia joukrivalo opiskeli ammattiko muuta kalustoa. Ihmiset
ja koneet vaativat tukea, vaiklentäjäksi Yhdysvalloissa ja
työskenteli Floridassa lentäjänä.
ka lennostoa ei olisi käytettävissä.
Paluu Suomeen 1993 osui pahimpaan laMatkan varrella myös sa-sijoitus on
ma-aikaan.
vaihtunut mekaanikosta lentäjäksi.
– Olen käynyt useasti kertaamassa
– Mietin, jäänkö odottamaan lentotyötä, mutta luin sitten kauppakorkeas- Satakunnan lennostossa, jossa lensin
Valmet L-90TP Redigoa.
sa toisen ammatin.
Yhteys- ja jatkokoulutuskone poistui
Ilmailu jatkui kesätöinä Lapissa vesitason puikoissa sekä lennonopettaja- viime vuonna käytöstä. Osin tästä syysna. Käännekohta oli 1997 lentonäytös,
tä Karivalo suoritti aliupseerista upsee-
riksi -kurssin parantaakseen mahdollisuuksiaan jatkosijoitukseen.
– Kertauksissa olemme harjoitelleet
sellaista, mitä siviilissä ei voi tehdä, kuten hyvin matalaa lentoa. Toivoisin, että määrärahojen noustessa pääsisin vielä johtamaan lentoyksikköä.
KUKA?
Nimi
Perttu Karivalo
Ikä
43 vuotta
Sotilasarvo
vänrikki res
Yhdistys
Oulun reserviupseerit
Ammatti
kehittämispäällikkö Pohto Oy:ssä,
lentonäytösten johtaja oman
yrityksen kautta
30
ILTAVAPAA
Elämäni reservissä
Jarmo Keto
Kirjoittaja on reservin vänrikki, joka työskentelee yrittäjänä ja on
sekaantunut politiikkaan.
Vaihtoehtoinen maailma
arjen keskelle
Ihmiset osallistuvat vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön
monista eri syistä, joskin harvemmin vain yhdestä. Minullakin näitä syitä on luonnollisesti monta: ystävät, aate ja tahto tehdä jotain tärkeää.
Yksi syy kuitenkin painottuu ylitse muiden. Työskentelen nimittäin pienen yrityksen vetäjänä ja olen sekaantunut varsin aikaa vievään ja henkisesti kuluttavaan harrastukseen.
Hektinen siviilielämä
tarvitsee arvoisensa vastapainon.
On sanoinkuvaamattoman mainio fiilis heittää perjantaina läppäri kuuseen, kauluspaita hiiteen ja suunnata varuskuntaan. Ihminen omaksuu erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa erilaisen identiteetin ja tavan toimia. Siviilielämän roolit eivät enää päde: vihreissä vaatteissa olen tyystin eri
henkilö, erilaisissa tehtävissä ja henkisesti kovin kaukana siitä, mitä päivittäin teen.
Rynkky kädessä kuusen juurella ei paljon tule mietittyä asiakkaita, työkavereita tai tekemättömiä asioita. Huomio kiinnittyy
siihen hetkeen, jossa eletään. Pohjimmiltaan kyse onkin henkireiästä, mahdollisuudesta hypätä hetkeksi pois oravanpyörästä.
Harjoituksen jälkeen työpaikka näyttää taas vähän erilaiselta. On hassua huomata, että ei ole oikeasti ajatellut työasioita viikonlopun aikana hetkeäkään. Ne edellisellä viikolla ärsyttämään jääneet asiat ovat saaneet uutta perspektiiviä, kun ne
on laitettu hetkeksi sivuun. Voin sanoa, että työelämässä tulee
toisinaan asioita, jotka kannattaa jättää sanomatta. Tuumaustauko pitää huolen, että ne myös jäävät niin.
Toisinaan saan tarjouksia osallistua maanpuolustustoimintaan myös aktiivisemmin, esimerkiksi järjestötyön tai harjoitusten organisaation puolella. Pyrin kieltäytymään näistä tarjouksista. Minulle sopii mainiosti rytmi, jossa olen harjoituksen ajan täysillä mukana, mutta muutoin tyystin muissa hommissa. Kalenterinhallintani toimii niin, että saan helposti irrotettua viikonloppuja tai päiviä reserviläistoimintaan, mutta
pitkäaikaisten asioiden hoitaminen kaiken muun ohessa voisi olla aika hankalaa.
Se varmaan tässä harrastuksessa onkin parasta: oman osallistumisensa tason saa määritellä vapaasti ja kaikille riittää tehtäviä omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Harjoitus
tarvitsee yhtä paljon osallistujia kuin organisaatiota ja huoltojoukkojakin. Myös seniorikaartin kokemuksille ja näkemyksille on paikkansa.
Kaikkia tarvitaan.
Haluaisitko kirjoittaa tälle palstalle?
Ota yhteyttä: [email protected]
Reserviläinen 4/2014
Muistatko vielä
kenttäpuvun
m/65?
Mikko Virta
paljon, että sen nimeksi tuli puku m/83.
Harmaa m/83 oli käytössä enimmäkseen
armeijan pitkäikäisin
kenttäpuku syntyi epäonnistuneen värilomapukuna, eikä se ulkoisesti eronnut
kokeilun seurauksena. Kesäkuussa 1965
alkuperäisestä puvusta etutaskujen saukäyttöön määrättyä harmaata kenttäpumoja lukuun ottamatta. Kevyen palvekua m/65 edelsi vihertävän ruskea kokeiluspuvun nimellä m/83 on vielä nykylupuku m/53. Heikon taloustilanteen taään käytössä kantahenkilökunnalla sekia ruskean puvun hankinta oli kuitenkä tietyillä erityistehtävissä olevilla vakin hidasta ja sitä jouduttiin käyttämään
rusmiehillä, kuten maavoimien kunniayhdessä sodanaikaisen harmaan kenttäkomppanialla.
puvun m/36 kanssa. Kahden väristen pukimien samanaikainen käyttö tuotti niin
Sotilaallisen tyylikäs
epäsotilaallisen näköisiä yhdistelmiä,
Pohjois-Karjalan patteristossa Yläettä puolustusvoimissa päätetmyllyllä 1983–84 palvellut Jantiin siirtyä takaisin pelkäsne Kosonen muistaa hartään harmaisiin kenttämaan kenttäpuvun eripukuihin.
tyisesti värillisistä loma”Jos ei jätkiä
Kenttäpukua m/65
kaulaliinoista. 1970-luvun alussa käyttöön
valmistettiin kahdesta
tuntisi, niin
tulleet kaulaliinat olieri kankaasta. Kevyestä villasekoitekankaasta
vat jokaisella aselajille
voisi sotilaiksi
tehtyä pukua nimitettiin
eri väriset.
luulla!”
kevyeksi kenttäpuvuksi
- Kun iltalomilla Jom/65 ja täysvillaisesta saensuussa kulki sekä meirasta tehtyä pukua sarkaisektä tykkimiehiä punaisissa
si kenttäpuvuksi m/65. Näin saliinoissa että jääkäreitä Kontiomaa pukumallia pystyttiin käyttämään
rannasta vihreissä liinoissa, niin värikäskesällä ja talvella.
tä oli kuittailukin puolin ja toisin, KosoUuden kenttäpuvun kanssa käytettänen nauraa.
vään varustukseen kuuluivat kesällä kyNykyinen reservin majuri muistaa
pärä ja nahkasaappaat. Talvella taas käypuvun olleen sotilaallisen tyylikäs.
tettiin hiihtojalkineita, kaulaliinaa, pääl- Kuten pari pelikaveria asian ilmailystakkia ja turkislakkia. Sateella päälsi minut ja toisen lätkäjoukkueemme pele puettiin kumisaappaat ja sadeviitta.
laajan ensimmäisen kerran lomilla kentVuosien saatossa kevyttä kenttäputäpuku päällä nähdessään: Jos ei jätkiä
kua m/65 jouduttiin uudistamaan niin
tuntisi, niin voisi sotilaiksi luulla!
itsenäisen suomen
PuolustusVoiMat
M/65 oli malliltaan väljähkö,
koska aiempi
kenttäpuku m/36
oli ollut niin
tiukka, että sotien
aikana sen todettiin hankaloittavan maastossa
liikkumista.
31
ILTAVAPAA
Reserviläinen 4/2014
Reserviläisen matkavinkki
Avautunut sotilassaari
Linnoitussaari Kronstadt suojasi Pietaria mereltä
KUVAT: miRVA BROLA
Kronstadt on
ja pysyy laivaston tukikohtana: sotalaiva
laiturissa.
Satavuotias
laivaston katedraali on kunnostettu vähintäänkin entiseen
loistoonsa.
mirva Brola
komea uusi kehätie vie Pietarin-matkailijan noin tunnissa suurkaupungin
keskustasta sen edustalla sijaitsevaan
Kronstadtiin, aiemmin visusti suljetulle sotilassaarelle, joka avautui yleisölle
vasta vuonna 1996. Asukkaita saarella on
noin 43 000.
Suomalaisittain Retusaareen perustettu Kronstadt sai alkunsa suuren Pohjan sodan aikana. Nimi tarkoittaa Kruununkaupunkia, ja Kronstadtin tarkoitus
oli luonnollisesti suojata Pietarin Suuren vasta Neva-joen suistoon perustamaa kaupunkia.
Ensimmäinen osa linnoitusta valmistui 1704 ja kaikkiaan linnoitustyöt kestivät parisataa vuotta. Vanha osa koostui
kolmesta bastionista ja niitä yhdistävästä muurista. Osa linnoituksesta on liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon.
Saarelle alettiin heti rakentaa myös kanavia ja telakkaa, joka valmistuikin 1752.
Nykypäivänä entistä laivanrakennuskanavaa, Petrovskin raviinia, ylittää Makarovskin silta, joka johtaa laivaston katedraalille.
Kronstadtin rakennuskanta oli alun
perin paljolti puusta, mutta vuoden 1824
tulva muutti tilanteen. Tuolloin myrsky
nosti vedenpintaa kolme ja puoli metriä.
Tuhojen jälkeen varustamiseen alettiin
käyttää betonia ja kiveä. Nykyisin Pietaria ympäröi 2011 valmistunut tulvapato,
joka on samalla osa Kronstadtiin johtavaa kehätietä.
Missä on sotilaita, siellä on myös
sodittu. Leningradin piirityksen aikana Kronstadt säilyi neuvostojoukkojen
hallinnassa, ja linnoitus esti saksalaisten pääsyn kaupunkiin, vaikka Luftwaffe pudotti taistelujen kiivaimpana hetkenä Kronstadtin taisteluissa 23.9.1941 yli
300 pommia alueelle.
Häikäisevä katedraali
Mitä nähtävää Kronstadtissa on nykypäivänä? Merinäkymistä ei saarella kannata haaveilla, sillä vanhat rapistuvat linnoitusmuurit peittävät näköalat. Jos aiemmasta vierailusta on ehtinyt vierähtää jo tovi, voi rakennuskannassa tapahtunut kehitys yllättää matkaajan: luutamummot ja rappio ovat poissa.
Komeinta katseltavaa on pyhälle Ni-
kolaokselle omistettu laivaston katedraali. Vuonna 1913 rakennettu ortodoksikirkko joutui neuvostoaikana ensiksi
varastoksi ja elokuvateatteriksi, sitten
laivaston kerhoksi.
Häväistyskauden jälkeen katedraali on palautettu loistoonsa: täysin kunnostettu, kiillotettu ja kullattu pyhättö
avattiin satavuotiaana uudestaan toukokuussa 2013.
Katedraalin aukiolla palaa ikuinen
tuli 1900-luvun alkupuolen sodissa kadonneille merimiehille.
Historiannälkäisille Kronstadtissa
on tarjolla kolme museota: linnoitussaaren historiaa esittelevä museo (Leningradskaya str. 2), Kronstadtin pyhän
Johanneksen kotimuseo (Posadskaya
str. 21, asunto 13) sekä merimuseo (Andreevskaya str. 5).
Toukokuussa saarella juhlitaan venäläisten Voiton päivää 9. toukokuuta sekä Kronstadtin syntymäpäivää 18.
toukokuuta asiaan kuuluvin sotilaallisin menoin. Näkemistä ja kuulemista on luvassa myös heinäkuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin juhlitaan laivaston päivää.
VERKOSSA TAPAHTUU
Sotahistoriallinen verkkopalvelu
mikko Virta
ulkomaille menossa ja sotahistoria kiika-
rissa? Suomen sotahistoriallinen seura
on julkaissut sotahistoriallisetkohteet.fiverkkosivuston, jonne on kerätty yli 440
eurooppalaista matkakohdetta. Sotahistoriallisia paikkoja ja nähtävyyksiä voi
etsiä maittain, alueittain tai vapaalla hakusanalla. Kunkin maan kohdalta avautuu Google maps -karttanäkymä, johon
kohteet merkitty koordinaattien perus-
teella. Sijainnin lisäksi palvelusta löytyy
kuvia ja lisätietoja kustakin kohteesta.
Seuran tiedotteen mukaan kohdetiedoista ovat vastanneet muutamat seuran
henkilöt. Aineiston kerrotaan päivittyvän jatkuvasti uusien kohteiden myötä,
ja seura ottaa myös vastaan ehdotuksia
ja korjauksia kohteista.
Länsi-Saksassa vastikään asuneelle
ja paikallisia sotahistoriallisia kohteita kiertäneelle palvelu tuottaa positiivisen yllätyksen. En ollut aiemmin kuullutkaan Münsterissä sijaitsevasta pans-
sarimuseosta. Toisaalta palvelu ei ainakaan vielä ole täydellinen, sillä muutama muu kohde samalta alueelta puuttuu. Täytyykin lähettää omat ehdotukset kohteista saman tien.
Ilmainen ja helppokäyttöinen verkkopalvelu on hieno osoitus siitä, miten nykyaikaista tekniikka voi hyödyntää myös
historiaharrastuksen saralla. Jos Reserviläisen matkavinkit eivät ole vielä lomakalenteria täyttäneet, kannattaa sotahistoriallista verkkopalvelua käydä tutkailemassa ennen seuraavaa ulkomaanmatkaa.
miTä jA miSSä?
Laivaston katedraali Kronstadtissa
avoinna keskiviikosta sunnuntaihin
klo 11–18. Vapaa pääsy.
Kronstadtin historiallinen museo,
Leningradskaja str. 2,
puh. +7 812 435 0873, s-posti
[email protected]. Avoinna ma–su
klo 11–18. Lipunmyynti sulkeutuu
klo 17.30.
Info-keskus, Martynova srt. 1/33,
puh. +7 812 311 9134, s-posti
[email protected]. Avoinna ma–pe
klo 9–18 ja la–su klo 11–17.
Järjestää opastettuja kävely-,
vene- ja bussikierroksia.
Ajankohtaiset tiedot ja linjaautoyhteydet Pietarista Kronstadtiin:
www.visitkronshtadt.ru
Vesiteitse Kronstadtiin:
www.boattrip.ru
ILTAVAPAA
Reserviläinen 4/2014
Kirjat
DVD:t
Seppo Simola
Mikko Virta
Mikko Virta
33
Kolme erilaista
sotapäiväkirjaa
Maihinnousu
on pitkä operaatio
Mauttomuuden
mestariteos
Pienimuotoista
hiiviskelyä
Ellet halua lähteä arkistovierailulle sotapäiväkirjoihin tutustuaksesi, niin tämän
kirjasen kautta saat pienen otoksen aiheesta. Mukana on kolme talvisodan päiväkirjaa: Er.P 12:n sekä siihen kuuluneiden
ensimmäisen komppanian ja konekiväärikomppanian kirjat.
Käsityksen saat myös kolmesta erilaisesta tavasta pitää sotapäiväkirjaa.
Pataljoonalla on usein vain muutama
lakoninen toteamus päivää kohti. Kkkomppanian kirjaa pitäneellä komppanian
vääpelillä lienee ollut lukihäiriö. Merkinnät ovat tosin pitkähköjäkin.
Ykköskomppanian päiväkirjan pitäjä ei
käy ilmi, mutta hänen täytyy olla kokenut
sanankäyttäjä, ehkäpä joukon kokoamispaikkakunnan opettaja. Merkinnät ovat
runsaita, välillä jopa maalailevan runollisia. Kaatuneista luetellaan joskus myös
urheilusaavutukset.
Ajat olivat kovia. Ensimmäinen joukkue menetti johtajansa neljän viikon aikana neljä kertaa. Välillä alikersantti johti
joukkuetta, vänrikki komppaniaa ja luutnantti pataljoonaa. Ja he olivat reserviläisiä.
Tämän vuoden varmoja sotahistoria-aiheita on 70 vuoden takainen Normandian
maihinnousu. Kirja alkaa joulukuun 1943
Teheranin konferenssista ja etenee vuotta
1944 kuukausi kerrallaan kohti h-hetkeä.
Kesäkuun tapahtumat selostetaan päiväkohtaisesti päivään H+6 asti. Tapahtumia
seurataan rintaman molemmin puolin
ylimmistä johtoportaista etulinjaan asti.
Maihinnousu ei suinkaan ole pelkkää
hillitöntä rymistelyä kuten elokuvissa.
Operaation suunnittelu alkaa kauan ennen kuin ensimmäinen saapas tapaa rantahietikon. Suureen operaatioon sisältyy
tietysti arvovaltakiistoja, harhautuksia ja
salattuja epäonnistumisia kuten kaikkeen
inhimilliseen toimintaan. Saksalaiset tiesivät odottaa maihinnousua, mutta minne
se tulisi ja milloin?
Kuvitus on erittäin runsas ja kalusto yleensä oikein tunnistettu. Kaikki kuvat eivät ole puhki katsottuja, eli uuden
löytämisen iloakin on. Taitto on valitettavan sekava ja teksti on usein epämääräisinä suikaleina kuvien lomassa. Kirja
toimii esitystapansa takia paremmin selailukirjana kuin syvällisenä operaatiokuvauksena.
Jos silmittömästä ja mauttomasta väkivallasta jaettaisiin oscareita, Machete
Kills voittaisi niitä ennätysmäärän.
Päähenkilö Machete Cortez (Danny
Trejo) on parinsa Sartana Riveran (Jessica Alba) kanssa estämässä laitonta
asekauppaa, kun tuntemattomat sotilaat
ampuvat Sartanan. Paikalle saapuva poliisi pidättää Macheten ja ehtii jopa hirttää hänet, kun Yhdysvaltain presidentti
soittaa pyytääkseen Macheten apua. Onneksi Machete ei kuole hirttämällä, vaan
lähtee pian Meksikoon pysäyttämään vallankumousjohtaja Marcos Mendezia ja estämään ydinohjuksen laukaisua Washingtoniin.
Muun muassa Mel Gibsonin, Sofia
Vergaran ja Lady Gagan tähdittämässä elokuvassa irtoavat jalat, kädet, päät
ja monet muut kehon osat tappokone
Macheten tielle osuvilta vihollisilta. Hurjat takaa-ajokohtaukset, liekinheittimet
ja sarjatulta ampuvat rintaliivit ovat tällä
kertaa ihan peruskauraa.
Robert Rodriguezin Machete-triologian toinen osa on niin huono, että se on
oikeastaan jo tosi hyvä.
Monimutkaisesta juonestaan tunnetun Metal Gear -pelisarjan uusin osa,
Ground Zeroes, ei ole täyspitkä peli, vaan
pikemminkin johdanto myöhemmin tänä
vuonna ilmestyvään The Phantom Pain
-nimiseen peliin.
Hiiviskelyä ja toimintaa yhdistelevän
kolmannen persoonan pelin tapahtumat
ajoittuvat vuoteen 1975. Se koostuu päätehtävästä ja neljästä sivutehtävästä, jotka kaikki sijoittuvat Kuubassa olevaan
USA:n sotilastukikohtaan. Tehtävien suorittaminen ei ole putkessa juoksemista,
vaan pelaajalla on vapaat kädet ratkaisun
etsimiseen. Vihollisia voi pelkän tappamisen sijaan esimerkiksi myös kuulustella,
ja heiltä voi saada elintärkeitä lisätietoja.
Graafisesti pelin PS3-versio on hyvää
keskiluokkaa. Kapeilla kujilla oikuttelevaa
kameraa lukuun ottamatta pelin mekaniikka soveltuu hyvin hiiviskelyyn. Samaa
ei kuitenkaan voi sanoa ammuskelusta,
joten tulitaisteluja kannattaa välttää viimeiseen asti.
Kokonaisuutena Ground Zeroes on
varsin suppea. Muiden kuin fanien kannattaa säästää rahat jatko-osaan.
Machete Kills
Kesto: 1h 47min
Valmistusvuosi: 2013
Julkaisija: SF Film / 2014
Luokitus: K-18
Saatavilla myös Blu-raylla.
Metal Gear Solid V: Ground Zeroes
Testiversio: PS3, saatavilla myös PS4,
Xbox360 ja XboxOne
Julkaisija: Konami / 2014
Ikäraja: K-18
Lieksan suunnan sotapäiväkirjat II – Erillinen Pataljoona 12
Tarja Ignatius (toim.)
Hiidenkirja, 107 s.
Normandian maihinnousu – Tärkeimmät
sotatapahtumat päivä päivältä
Anthony Hall
Gummerus, 192 s.
RESERVILÄISEN KUUKAUDEN VALINTA
Kirjat
Seppo Simola
Mitä kulisseissa
tapahtuikaan?
Vaikka kirjan kuvaamien tapahtumien
lopputulos on ennalta tiedossa, niin kirjaa
lukee kuin kansainvälisen politiikan trilleriä. Suomen valtion johto ymmärtää sodasta irtautumisen välttämättömyyden.
Tavoite on kirkas, mutta toteutustavat
erittäin riskialttiita.
Kirjan erityinen ansio on se, että kirjoittaja on sekä valtiotieteen tohtori että
korkeasti koulutettu sotilas. Sekä poliittinen että sotilaallinen ulottuvuus tulevat
ammattitaitoisesti analysoiduiksi. Kirjaan
tutustumalla tulee tietämään kaiken tarpeellisen sotavuosien taustoista. Onneksi
sotanäyttämöllä ei tiedetty, minkälainen
kuhina politiikan kulisseissa kävi.
Suomi oli lähtenyt Saksan rinnalla perimään talvisodan saataviaan Neuvostoliitolta kesällä 1941. Varhaisimmat näkijät
arvelivat jo loppuvuodesta 1941 urakan
epäonnistuvan. Kaikille vähänkin analyyttisesti ajatteleville asia oli selvä viimeistään alkuvuonna 1943 Stalingradin katastrofin jälkeen. Sen jälkeen oli vain yksi
kysymys: miten Suomi saadaan sodasta
itsenäisenä valtiona irti?
Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat
– Suomen johdon ratkaisut jatkosodan
käännekohdassa
Pekka Visuri
Docendo, 297 s.
34
RESERVIN RIENNOT
Reserviläinen 4/2014
RUL
9.5. Cior-harjoitus, Santahamina
23.–24.5. Milcomp Finland 2014, Lahti
4.6. Puolustusvoimain lippujuhlapäivä
RES
2.–4.5. Valiokunnan seminaarikokous, Viro
17.5. Reserviläisten ampumataitopäivä, koko Suomi
7.–8.6. Kesäyön marssi, Tuusula
6.6. Reserviläisliiton kunniajäsenten ja puheenjohtajiston kesäkokous, Helsinki
RESUL
24.-25.5. Perinneaseiden SM-kilpailu, Helsinki
7.6. Neliottelun mestaruuskilpailut, Kuhmo
8.6. Pistooliampumajuoksu- ja viestimestaruuskilpailut, Kuhmo
10.6. Jäsenliittojen johdon tapaaminen, Helsinki
RESUL KILPAILUKUTSUT
Kilpailukutsut luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.resul.fi. Kaikissa
ampumista sisältävissä kisoissa kilpailijoilla on oltava ampumaturvan kattava
vakuutus, joka tarkistetaan ennen kilpailun alkua.
Edellisen
ristikon
ratkaisu
Ristikko 4/2014
Reserviläisammunnan (aik. Palvelusammunnan) SM-kilpailut 19.7.
Kilpailupaikka: Hälvälän ampumakeskus, Hollola
Sarjat: Lajit PA1 ja PA2 ammutaan itse lataavalla kertatulikiväärillä, cal. 5,45-8,00 mm. Lajit PA3 ja
PA4 ammutaan väh. 9 mm pistoolilla.
Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen tapahtuu piireittäin 15.06.2014 klo. 16.00 mennessä
sähköpostilla osoitteeseen [email protected]
Osallistumismaksu: 25 euroa / laji. Maksu piireittäin 1.7.2014 mennessä reservipiirin tilille
Osuuspankki FI88 5610 0720 0696 90. Viesti maksuun: palvelusammunta 2014. Jälkiilmoittautuneiden osallistumismaksu on 40€/laji, joka on maksettava 18.7 mennessä.
Tiedustelut: Marko Patrakka, puh. 050-5570761, Päijät-Hämeen Reservipiiri ry
Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan maanpuolustushenkisiä yllätyspalkintoja. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja
yhteystietosi 16. kesäkuuta mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki. Voittajien
nimet julkaistaan 6/2014-numerossa. Ristikon 2/2014 ratkaisseista palkinnot voittivat Marja-Liisa Kekkonen Heinolasta ja
Juhani Härkänen Mikkelistä.
TULOKSET
Reserviläinen 4/2014
Reserviläisten SM-golfmestaruuskilpailu, 2.8.
Kilpailupaikka: Golfkeskus Alastaro Golf, Virttaa
Sarjat: HCP-tasoitus max 36.0,sotaveraanit ja naiset / HCP-tasoitus 0-18.4, lyöntipeli
tasoituksin, miehet / HCP-tasoitus 18.5–36.0, pistebogey, miehet
Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset 26.07. mennessä Alastaro Golfin Caddiemasterille,
puh. (02) 724 7824 tai [email protected]
Osallistumismaksu: 65,00 euroa, joka maksetaan kilpailupäivän aamuna
caddiemasterille. Maksu sisältää kilpailukierroksen, välipalatarjoilun sekä lounaan
klubitalolla kilpailun jälkeen.
Tiedustelut: Minna Nenonen, puh. 045 178 3621, [email protected].
Maastokilpailu 9.8.
Kilpailupaikka: Joensuun ampujien maja, Kontiolahti Onttola
Sarjat: D, D50, H, H40, H50, H60, H70, H75, H80 Piirien joukkuekilpailut:
sarjat H ja H50
Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset piireittäin 20.7.2014 klo 24 mennessä
sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Ilmoittautumisen yhteydessä on
mainittava kunkin kilpailijan sotilasarvo, etu- ja sukunimi, sarja sekä kilpailijan käyttämä
emit-kortin numero.
Osallistumismaksu: Osallistumismaksu 20.7.2014 mennessä on 30€/kilpailija
maksettuna Kontiolahden Reserviläisten ry tilille FI91 5165 0750 0522 19.
Tämän jälkeen jälki-ilmoittautuneilta korotettu osallistumismaksu on 60€/kilpailija.
Tiedustelut: Juhani Simonen 0400-978 909 tai Ari Eskelinen 0400-539 875
Häyhä 2014 Tarkka-ammunnan SM-kilpailu 15.-17.8.
Kilpailupaikka: Rovajärven ampuma-alue, Kemijärvi
Sarjat: Kaikki keskisytytteiset kiväärikaliiperit 5.45 mm - .338LM välillä. Kilpailussa
ei saa ampua pistoolilla. Kilpailuun otetaan max. 20 tarkka-ampujaparia.
Suomenmestaruustittelistä kilpailevat vain Suomen kansalaiset.
Ilmoittautuminen: MPK ry:n sivujen kautta https://www.mpk.fi/ Lapin alta 30.6.
2014 mennessä. Päätökset kilpailuun hyväksymisestä tehdään 10.7.2014 mennessä.
Kilpailuun hyväksytyt parit saavat heinäkuun loppuun mennessä ylimääräisen
kilpailuohjeen, jossa tarkennetaan kilpailun käytännön asioita.
Osallistumismaksu: 80 EUR / kilpailija = 160 EUR / pari. Maksu maksetaan MPK:n
lähettämän kilpailuun hyväksymisviestin mukana tulevien ohjeiden mukaan.
Lasku tullee pari viikkoa ennen kilpailua.
Tiedustelut: sähköpostitse [email protected].
RUL:n ampumamestaruuskilpailut 16–17.8.
Kilpailupaikka: Hoikanportin ampumarata, Kajaani
Sarjat: lauantaina 25 m Isopistooli 30+30 ls, 25 m Pienoispistooli 30+30 ls, 150
m Kenttäammunta 10+10 ls, 150 m RA 7 3x6 ls, sunnuntaina 25 m Pistooli pikaammunta 3x20 ls, 50 m Kivääri 60 ls makuu, 50 m Kivääri 3x20 ls, kaikissa H, H20,
H50, H60, H70, H75, D ja D20 paitsi RA 7:ssa H ja H50 sekä joukkueissa H, H50 ja D.
Ilmoittautuminen: Viimeistään 7.7.2014 sähköpostiosoitteella:
[email protected] ilmoittautumislomakkeella, joka on kerhon nettisivulla
http://www.reservinupseerikerho.kajaani.net/
Osallistumismaksu: 25 euroa /suoritus. Maksetaan piireittäin 12.7.2014 mennessä
Kajaanin Reserviupseerikerhon tilille: FI45 5760 0350 1044 35. Yksittäisten
kilpailijoiden jälki-ilmoittautuminen (40€/suoritus) on mahdollista, mikäli sarjoittain
järjestetyissä erissä on tilaa.
Tiedustelut: Juhani Hautala
p. 0440-158835 yleisjärjestelyt, kilpailun johtaja
Timo Karppinen
p.040-5907069 pistoolilajit
Pekka Nokela
p. 040-8346244 kiväärilajit
Martti Minkkinen
p. 040-9618180 kilpailutoimisto
Kauko Miinin
p. 040-8230562 Kenttäammunta ja RA7
Markku Pulkkinen
p. 0400-381495 huolto ja opastus
Reserviläisliiton ampumamestaruuskilpailut 16.-17.8.
Kilpailupaikka: Hälvälän ampumakeskus, Hollola
Sarjat: lauantaina pienoispistooli 30+30 ls, pistooli pika-ammunta 3x20 ls,
pienoiskivääri 3x20 ls ja kenttäammunta 10+10 ls sekä RA 7-ammunta 3x6 ls,
sunnuntaina isopistooli 30+30 ls ja pienoiskivääri 60 ls makuu, kaikissa H/D 16, 18 ja
20, H, D, H50/D50, H60, H70, H75. H ja D 16 , 18 ja 20 Joukkueet: H/D ja H50/D50 ja
joukkueissa 3-4 ampujaa, piirillä voi olla useampia joukkueita.
Ilmoittautuminen: 20.07. mennessä piireittäin sähköisesti osoitteeseen arto.
[email protected]. Ilmoittautumisissa on mainittava sukunimi, etunimi,
sotilasarvo, syntymävuosi, sarja, laji ja piiri sekä ilmoittajan yhteystiedot.
Osallistumismaksu: 25 euroa / laji/ kilpailija maksetaan 20.7.2014 mennessä PäijätHämeen Reservipiiri ry:n tilille: Osuuspankki FI88 5610 0720 0696 90, viestikenttään:
res2014. Jälki-ilmoittautuminen (40 € / laji / kilpailija) on mahdollista ratakapasiteetin
puitteissa.
Tiedustelut: Marko Patrakka, puh. 050-5570 761
35
Tahko-jotos 19–21.9.
Kilpailupaikka: Tahkovuoren maasto, Kuopion Nilsiä
Sarjat: Kaikille avoin retkisarja ja vaativampi sotilassarja. Sotilassarjaan otetaan rajattu
(30) määrä partioita ilmoittautumisjärjestyksessä. Partion koko 3-5 henkilöä.
Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen tapahtuu MPK:n kurssijärjestelmän kautta 15.8.
mennessä. Kilpailijoiden kurssinumero on 1400 14 12029. Jokaisen partion jäsenen
tulee ilmoittautua erikseen.
Osallistumismaksu: 95 € / partio 15.8. mennessä ja 190 € / partio jälkiilmoittautuneille. Osallistumismaksuun sisältyy ruokailu ja peseytymismahdollisuus
jotoksen maalissa.
Tiedustelut: Jotosjohtaja Erkki Saarijärvi, puh. 044 279 8603,
[email protected], kilpailutoimiston päällikkö Jukka Toivanen,
puh. 0400 279 536, [email protected]
Reserviläisurheiluliiton valtakunnalliset kilpailutulokset
Ampumahiihtomestaruuskilpailut 22.3. Kuhmo
D 5 km 1. Satu Salokannel V-S 36.44
H 8 km 1. Mikko Lehtola K-S 24.27
H40 8 km 1. Juha Härkönen P-P 27.34
H45 8 km 1. Joni Tenhunen V-S 25.24
H50 8 km 1. Ahti Härkönen Kai 18.45, 2. Timo Korhonen K-S 26.29, 3. Harri Henttonen
Pä-Hä 28.19, 4. Lauri Holmi P-P 28.35, 5. Pekka Lampela P-P 30.21, 6. Raimo Sevon
P-P 32.26
H55 5 km 1. Tapio Kiiskinen P-K 22.18, 2. Esa Kuvaja Kai 34.33
H60 5 km 1. Hannu Juntunen Kai 22.37, 2. Mauri Särssi E- H 23.02, 3. Arto Härkönen
Kai 24.26, 4. Tapani Piirainen Kai 24.45, 5. Alf Vikström K-P 24.56, 6. Martti Hämäläinen
Kai 26.01
H65 5 km 1. 1Seppo Härkönen P-P 23.46, 2. Henning Nynäs K-P 23.51, 3. Heino Malinen
K-S 25.08, 4. Eero Sievänen K-S 25.16, 5. Jouko Sällinen K-S 26.46, 6. Kauko Heikkinen
Kai 27.45, 7. Eero Vehkala P-P 28.02, 8. Heimo Kärnä Kai 29.10, 9. Tapio Lipsonen
Kai 33.09
H70 5 km 1. Kalevi Vähäkylä V-S 24.18, 2. Jouko Toivola K-P 29:14,
3. Tor Prest K-P 30:49, 4. Martti Järvinen S-S 31.04
H75 5 km 1. Jorma Korhonen S-S 54.30
H80 5 km 1. Pekka Olkkonen K-S 44.10
Parisprintti
H80 1. Keski-Pohjanmaa 23.14 (Pekka Lampela, Juha Härkönen), 2. Pohjois-Karjala
25.10 (Tapio Kiiskinen, Esko Kettunen)
H100 1. Kainuu I 24.53 (Ahti Härkönen, Esa Kuvaja), 2. Pohjois-Pohjanmaa 27.16
(Lauri Holm, Raimo Sevon), 3. Kainuu II 29.04 (Tapani Piirainen, Martti Hämäläinen),
Ulkop. kilpailun Varsinais-Suomi/Päijät-Häme 25.11 (Harri Henttonen, Satu Salokannel)
H120 1. Varsinais-Suomi 24.10 (Joni Tenhunen, Kalevi Vähäkylä), 2. Kainuu I 25.32,
(Hannu Juntunen, Arto Härkönen), 3. Keski-Pohjanmaa 25.35 (Alf Vikström, Hennig
Nynäs), 4. Keski-Suomi I 26.44 (Timo Korhonen, Heino Malinen), 5. Pohjois-Pohjanmaa
29.00 (Eero Vehkasalo, Seppo Härkönen), 6. Kainuu II 29.45 (Heimo Kärnä, Kauko
Heikkinen), 7. Keski-Suomi II 31.38 (Jouko Sällinen, Eero Sievänen)
Reserviläispilkki 5.4. Hyrynsalmi
D 1. Kirsti Pöllänen, Kesälahden Res 1045, 2. Lahja Pöllänen, Kesälahden Res 695,
3. Vappu Pöllänen, Kesälahden Res 270
D55 1. Terttu Pekkola, Iitin Res 175
H 1. Seppo Kärkkäinen, Juvan Res 1270, 2. Reijo Hokkanen, Kangasniemen Res 180,
3. Vesa-Matti Virtanen, Iitin Res 165
H55 1. Raimo Moilanen, Suomussalmen Res 2340, 2. Seppo Kontio, Juvan Res
1875, 3. Juhani Tojkander, Iitin Res 1350, 4. Seppo Varpenius, Iitin Res 1110, 5. Pertti
Reinikainen, Kangasniemen Res 970, 6. Jouko Niinineva, Kangasniemen Res 765,
7. Matti Tuukkanen, Kangasniemen Res 735, 8. Pirkka Juntunen, Kangasniemen Res
690, 9. Ari Pennanen, Kesälahden Res 470
H65 1. Raimo Nykänen, Kangasniemen Res 1145, 2. Veikko Mustonen, Kangasniemen
Res 790, 3. Pekka Auvinen, Juvan Res 725, 4. Aleksi Myllyaho, Vaasan Res 470,
5. Tauno Pulkkinen, Kangasniemen Res 470, 6. Aulis Pekkola, Iitin Res 460, 7. Pertti
Kuortti, Iitin Res 410, 8. Taisto Pöllänen, Kesälahden Res 270
Joukkuekilpailu
D 1. Kesälahden Res 2010
H 1. Juvan Res 3870, 2. Iitin Res 2870, 3. Kangasniemen Res I 2850,
4. Kangasniemen Res II 2025
Tulokset kokonaisuudessaan osoitteessa
www.resul.fi
Isänmaan
puolesta
Inttistore mukana Erämessuilla 5.-8.6.2014 Riihimäellä!
Joka toinen vuosi Riihimäellä järjestettävillä Erämessuilla esittäytyy eräala
laajimmillaan. Metsästyksen, kalastuksen, retkeilyn ja luonnon harrastajat
ja ammattilaiset kohtaavat alan kaupallisen tarjonnan sekä valtakunnallisten järjestöjen ja tutkimuslaitosten asiantuntijat.
Inttistore on messuilla esillä osastolla B 62.
Luvassa messutarjouksia ja kilpailuja koko messujen ajan!
www.inttistore.fi
1.
2.
3.
4.
1. Berghaus Hydration Reservoir - UUTUUS!
Berghaus:n 2 litran juomasäilö juomaletkulla. Polyuretaanipussi, paino 140g. Tilavuus 2 litraa. 35€
2. Berghaus juomaletku Insulated - UUTUUS!
Berghaus Hydration reservoiriin erillinen päällystetty juomaletku. 22€
3. Berghaus Vulcan - UUTUUS!
Erikoisjoukoille suunniteltu rinkka on käytössä mm. Norjan ja Britannian armeijoissa. Sadan litran
kapasiteetti riittää pidemmällekin vaellukselle ja lisäksi rinkassa on remmit joilla saadaan lastattua
ulkopuolelle vielä lisää tavaraa. Sivutaskut on irroitettavissa ja vetoketjuilla liitettavissä toisiinsa
päivä / tiedustelurepuksi. Materiaali Ardura 1000D. Paino 2,9 kg. Mitat: 72 x 34 x 28 cm. 235€
6.
5.
4. Berghaus Liner 35 vesitiivis pussi - UUTUUS!
35 litran vetoinen pussi. Suljetaan ylhäältä rullaamalla ja pikalukolla. Saumat teipattu vedenpitäviksi. Materiaali Ardura 70D. Väri vihreä. Paino noin 130 grammaa. 20€
5. Berghaus Centurio 30 reppu - UUTUUS!
Berghausin 30 lirainen tukikehikolla ja lannevyöllä. Sivuilla neljä varustelenkkiä lisävarusteiden
kiinnitystä varten. Repun sivuilta löytyy myös vetoketjut, joihin on mahdollista liittää lisätaskut.
Paino 1,25 kg. Väri: vihreä. Mitat 54 x 34 x 31 cm. 105€
Berghausin tuotteisiin voit tutustua tarkemmin verkkokaupassamme!
7.
8.
6. Side Zip N.V.A S.W.A.T
Nilkkakorkuiset jalkineet virkakäyttöön ja vapaa-aikaan sivuvetoketjulla. Ulkopohja ei jätä mustia viiruja herkkiinkään pintoihin. Pohjamateriaali on
vaimennettua kumia. Sisäpohjassa phylontäyte joka tuo tukevuutta ilman ylimääräistä painoa. Koot: 40-46. 119€
9.
7. Tactical Side Zip Tan S.W.A.T
Sivuvetoketjulla varustetut mokkanahkaiset maiharit. Käsitelty pinta hylkii kulumista ja likaa. Hengittää hyvin ja siirtää aktiivisesti kuumaa ilmaa ulos
jalkineesta. Erikoismuottiin valmistettu phylontäyte kengän pohjassa, joka on erittäin kevyt, tukeva ja miellyttävä. Koot 40-46. 149€
8. All LeatherTact. Wproof S.W.A.T
Vedenpitävät ja sivuvetoketjulliset varsikengät myös viileämpiin keleihin. Thinsulate-eristevanu tekee näistä tavallista maiharia lämpimämmän vaihtoehdon. Pintamateriaali 100% nahkaa. Ilmatyynyvaimennus kannassa. Ulkopohja ei jätä mustia jälkiä lattioihin. Välipohjassa nailonjäykiste. Koot: 40-46.
189€
9. Tactical side zip S.W.A.T
Sivuvetoketjulla varustetut notkeavartiset ja helppokäyttöiset maiharit. Pintamateriaaleina nahka ja 1200 denierin nailonkangas. Pohja ei jätä lattioihin
mustia jälkiä. Takana akillesjännettä säästävä pehmennetty taitekohta. Isohampainen YKK-vetoketju sisäsyrjällä. Koot: 40-46. 149€
10.
10. WinX2 Tactical Waterproof S.W.A.T
Vedenpitävät erittäin kevyet maiharit. Parin keskipaino on vain 1,1 kg! Välipohjan notkeus ja tekstiilimateriaali tekevät kengästä mukavan jalassa. Tikatut varvas- ja kantapääelementit, jotka takaavat kengälle pitkän iän. Teräsvahviste välipohjassa. Pohja ei kovetu tai muutu liukkaaksi pakkasellakaan.
Koot: 40-46. 149€
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
Jäsentarjous
Leijona-vyöt
Kääntövyö hopeisella tai kultaisella soljella.
Tyylikäs ja erittäin suosittu lahjaesine.
Vyön leveys 29mm. Pituus 115-140 cm.
21€ (25€)
Leijona T-paita
Valkoinen T-paita on omiaan niin kesäpaitana kuin
kauluspaidan alla. Rinnassa sininen leijona ja hihassa
suomenlippu ja teksti FINLAND.
8€ (10€)
Bullet-Meal
Bullet Meal on täysin uudenlainen pienateria ja
täyttä evästä, ei mitään kuivaa höttöä!
3,50€ (4,50€)
Alennus liittojen jäsenille myymälästä tai verkkokaupasta
kirjautumalla palveluun.
11. Vihreä M/91-Maastopuku - UUTUUS!
Kokovihreä versio tutusta M/91-Maastopuvusta, MP-Kenttäasun kankaalla. 65% Polyester 35% Puuvilla, 170-190gr/m², kevyttä ripstop- materiaalia. Arvomerkkitarrat kauluksessa ja hihassa, sekä nimilapun paikka rinnassa. Loistava hinta-laatusuhde.
Koot: XS-XXL. Takki 59€, Housut 39€. (Rajoitettu erä!)
12. Camelbak thermobak 3L reppu - UUTUUS!
Alkuperäinen Mil Spec CamelBak, se mistä kaikki on saanut alkunsa. Sisältää uuden Mil Spec Antidote Long juomasäiliön ja
eristetyn juomaletkun sulkuventtiilillä, QuickLink liittimillä ja suukappaleen suojuksella. Värit: Musta ja vihreä. 79€ (Norm. 99€)
13. Thermos kylmälaukku Army - UUTUUS!
Thermoksen armeijahenkinen kylmälaukku 24 tölkille. Kaksi erillistä pehmustettua säilytyslokeroa, joista toisessa nopeasti
avattava pikaluukku. Sivuissa pienet lisätaskut varusteille. Loistava kaveri metsäretkelle. 29€
14. Bollé-Viper
Bollé Viperit ovat säädettävät suojalasit. Linssit ovat anti-fog ja anti-scratch polykarbonaattia. Soveltuu hyvin ammuntaan.
Värit: Kirkas, savunharmaa, keltainen. 15€
15. Blackhawk Tactical Pant
Blackhawk Tactical Pant on kevyt ja säänkestävä taktinen housu hyvällä liikkuvuudella. Vahvistukset polvissa ja paljon taskuja.
(Sisältää myös piilotaskun). Regular fit. Värit: Musta ja vihreä 69,90€
16. CAT-kiristysside
Suosittu CAT yhdenkäden kiristysside verenvuotojen hätätilanteisiin. Tarvittaessa pystytään laittamaan myös itselleen yhdellä
kädellä. Nopeat tarrakiinnitykset ja -varmistukset. Käytössä mm. PV:llä. Värit: Musta ja oranssi. 35€
17. Kenttäsänky
Kestävä US-mallinen kenttäsänky, jossa mukana kantopussi. Koko 65 x 190 x 40 cm, paino n. 6 kg.
inttistore.fi, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, puh. 09 4056 2014, ma-pe 10-18, la 12-16
tammisen lihalaatikko
Grilliherkkujen
LYHyIN TIE KOTIISI
Parhaat laatulihat
suoraan netistä
Tammisen Rotukarja-liha on erityisen mureaa ja mehevää.
Siksi se sopii mainiosti myös grilliin. Netistä tilattava Lihalaatikko
tuo laatulihat suoraan kotiovellesi. Reilusta määrästä Rotukarjalihaa valmistat maistuvat grilliherkut isommallekin porukalle.
Tilaa oma Lihalaatikkosi osoitteesta
www.tamminen.
Tykkää meistä Facebookissa
www.facebook.com/tamminen.fi
LIHALAATIKKOUUTUUDET:
Mukana nyt myös
LUOMUPORSASTA!
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) hakee
TOIMINNANJOHTAJAA
Toiminnanjohtaja johtaa ja kehittää yhdistystä, huolehtii talouden ja varojen
hoidosta, valmistelee ja esittelee MPK:n hallituksessa käsiteltävät asiat
ja panee täytäntöön hallituksen päätökset. Lisäksi hän suorittaa ne muut
toimeenpanovaltaan kuuluvat tehtävät, jotka eivät kuulu hallitukselle.
100 % merinovilla
Luonnolliseen
viluntorjuntaan
Pehmeä luomuvilla
lämmittää hyvin eikä hiosta
Toiminnanjohtajalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Hänellä
tulee olla hyvä puolustushallinnon tuntemus ja perehtyneisyys yhteiskunnan
turvallisuusrakenteisiin. Hänellä tulee olla kokemusta koulutuksen ja talouden
suunnittelusta, toteutuksesta ja johtamisesta. Lisäksi hänellä tulee olla
hyvät tietotekniikkavalmiudet. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tuntemus
katsotaan eduksi.
Viiden vuoden määräaikainen työsuhde alkaa 1.1.2015.
Toiminnanjohtajan toimipaikka on Helsingissä.
Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 1.8.2014 mennessä
osoitteella Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Töölöntorinkatu 2 B, 00260 Helsinki.
Kuoreen merkintä ”Toiminnanjohtaja”. Hakemuksia ei palauteta.
Lisätietoja antavat MPK:n hallituksen puheenjohtaja JuHa KorKeaoJa
050 511 3053 ja toiminnanjohtaja PeKKa Tuunanen 040 505 6639.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on valtakunnallinen koulutusorganisaatio, joka kouluttaa
kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. Julkisoikeudellisessa
yhdistyksessä työskentelee noin 60 henkilöä sekä yli 2000 vapaaehtoista kouluttajaa ja toimijaa.
Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 • www.ruskovilla.fi
JÄMI FLY IN & AIRSHOW 19.-20.7.2014
S
D
R
I
B
R
A
W
Koko perheen tapahtuma!
Suomen tunnuksissa oleva Hawker Hurricane, Supermarine Spitfire, kolmi­
tasofokkeri ja yli kymmenen muuta warbirdia nähdään Suomessa ensi kesänä,
Jämi Fly In & Airshow ­lentonäytöksessä Pohjois­Satakunnassa Jämijärvellä sijait­
sevalla Jämin lentokentällä. Nyt jos koskaan Jämin näytös on isompien ja pienem­
pien poikien mieleen, sillä tänä vuonna jatketaan siitä mihin lapsuuden leikeissä pi­
hoilla ja välitunneilla jäätiin, kun äiti, rehtori tai naapurin täti takavarikoi papatit
kesken kuumimman taiston. Ensi kesän leikissä ”koottavat” ovat vaihtuneet lento­
koneiksi ja panssareiksi, papatit dynamiitiksi, mutta pojat ovat poikia edelleen. Lu­
vassa on huikea spektaakkeli jollaisesta lapsuuden hiekkalaatikolla saatettiin vain
unelmoida: rouheat tähtimoottorit, huikeat hävittäjät, maa­ ja lentokaluston yh­
teistoiminta tehosteräjähtein höystettynä tarjoavat pääsylipulle vastinetta.
I F19L.-2Y0.7.IN
M
2014
J& Ä
ow
sh
ir
A
BIR
R
A
W
DS
LENTONAYTOS.FI
Jämintie 659, 38800 Jämijärvi
.fi
can-am.fi
RASKAANSARJAN
AMMATTILAISET
OUTLANDER T3-
Kompakti ja ketterä perusmönkijä
ROTAX 400 EFI -moottorilla. EFIpolttoaineen suihkutuksen ansiosta kylmäkäynnistys on helppoa ja
polttoaineen kulutus pieni. Automaattisesti lukkiutuva Visco-Loknelivetojärjestelmä. alk. 8490 €
OUTLANDER MAX 500 DPS T3
OUTLANDER MAX 650 XT T3
Suomen myydyin kaksipaikkainen
traktorimönkijä. Väkivahva ROTAX
500 cm3 V2-moottori. Vakiona kolmiasentoinen ohjaustehostin, LINQ -lisävarusteiden pikakiinnitysjärjestelmä
ja Warn-sähkövinssi kauko-ohjauksella.
alk. 10 490 €
NYT VAIN
Täydellinen kumppani retkille ja ulkotöihin. Tehokas ROTAX 650 cm3 V2
-moottori. Outlander MAX 500 DPS-varustetason lisäksi XT-pakettiin kuuluu
mm. jämerät etu- ja takapuskurit,
12-tuumaiset valualumiinivanteet sekä
käsisuojat. alk. 12 990 €
9490,-
Outlander MAX 500 DPS T3 -tarjous voimassa 1.4.–31.5.2014. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.
© 2014 Bombardier Recreational Products Inc. (BRP). ® ™ ja BRP-logo ovat BRP:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä.
SKI-DOO
®
LYNX
®
Versatility
Confidence
Modularity
SEA-DOO
®
EVINRUDE
®
ROTAX
®
CAN-AM
®
OUTLANDER 6X6 1000 XT T3
UUSI Outlander 6X6 1000 XT on väsymätön työjuhta, joka asettaa kuusipyöräisille mönkijöille aivan uuden
mittapuun. Sen ROTAX 1000 V2
-moottorin voima yhdessä kuusipyörävedon kanssa auttaa kuljettamaan
kuorman perille vaikeassakin maastossa. Saatavilla kuusi varustepakettia. alk. 18 990 €
brp.com
Hintoihin lisätään toimituskulut, sis. ALV.
Can-Am Outlander T3 -traktorimönkijät ovat alkuperäisiä, tehdasvalmisteisia
BRP-tuotteita,
joissa on kaikki vakio-Outlanderin ominaisuudet sekä erityinen
traktorivarustelu. Outlander T3
tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän ominaisuuksia sekä tielle
että maastoon.
OUTLANDER 400 T3
Lähimmän jälleenmyyjäsi löydät
osoitteesta can-am.fi
Freedom
OUTLANDER 6X6
SUUNNITELTU
ROVANIEMELLÄ
TRAKTORIMÖNKIJÄT
Kysy lisätietoja lähimmältä
jälleenmyyjältäsi!
Power
Comfort