Paikallisjoukot tulevat
Reserviläinen Toukokuu AJANKOHTAISTA 4 / 2014 KESKIÖSSÄ JÄRJESTÖT Kersantti tulossa miehistöarvoksi Rauma-luokka päivittyi Nato-kannatus kasvussa Puolustusvoimat valmistelee uudistusta, jossa ylimmäksi miehistöarvoksi tulisi kersantti. Peruskorjaus takaa ohjusveneille toimintakyvyn 2020-luvulle asti. Reserviläisliiton jäsenistä yli 40 prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Sivu 9 Sivut 14-15 Sivu 27 Sivu 5 Paikallisjoukot tulevat 1/2014 Eroon madoista kertaheitolla Kissoille ja koirille sisäloisten häätöön • Kerta-annos riittää Drontal® vet. tabl. Pyranteeliembonaatti 230 mg. Pratsikvanteli 20 mg. Pakkauskoot: 2 ja 24 tabl. Käyttö: Kissojen pyörö- ja heisimatojen häätö. Ei tiineille eikä imettäville kissoille. Ei alle 6 viikon ikäisille kissanpennuille. Annostus: 1 tabl./4 kg. Drontal® comp. vet. tabl. Febanteeli 150 mg. Pyranteeliembonaatti 144 mg. Pratsikvanteli 50 mg. Pakkauskoot: 2 ja 24 tabl. Käyttö: Koirien pyörö- ja heisimatojen häätö. Ei saa käyttää tiineyden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Annostus: 1 tabl./10 kg. Drontal® comp. Forte vet. tabl. Febanteeli 525 mg. Pyranteeliembonaatti 504 mg. Pratsikvanteli 175 mg. Pakkauskoot: 2 ja 8 tabl. Käyttö: Koirien pyörö- ja heisimatojen häätö. Ei saa käyttää tiineyden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Annostus: 1 tabl./35 kg. Droncit® vet. tabl. Pratsikvanteli 50 mg. Pakkauskoot: 2 ja 20 tabl. Käyttö: Koirien ja kissojen heisimatojen häätö. Annostus: Heisimadot: 5 mg/kg = 1/2 tabl./5 kg, 1 tabl./10 kg. Leveä heisimato eli lapamato: 40 mg/kg = 4 tabl./ 5 kg, 8 tabl./10 kg. Welpan® vet. oraalisuspensio Febanteeli 15 mg. Pyranteeli 5 mg. Pakkauskoko: 50 ml oraalisuspensio. Käyttö: Koiranpentujen ja enintään vuoden ikäisten koirien pyörömatojen häätöön. Annostus: 1 ml/kg. Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen lääkintää. Myyntiluvan haltija: Bayer HealthCare AG, Leverkusen, Saksa Orion Oyj ORION PHARMA ELÄINLÄÄKKEET • PL 425 • 20101 TURKU • Puh. 010 4261 • www.drontal.fi Koe sotahistoriallinen elämys Mikkelissä Kuva Kansallisarkisto Porrassalmen taistelunäytös lauantaina 14.6. klo 13.00 Porrassalmen taistelun alkuperäisellä paikalla järjestetään taistelun 225-vuotisjuhlapäivänä upea näytös. Näytökseen osallistuu merkittävä määrä historian harrastajia tykkeineen, ratsuineen sekä musketteineen ajankohdanmukaisiin univormuihin pukeutuneena. Käsiohjelma 10 € • www.visitmikkeli.fi/stedingk Järj. Savon sotilasperinneyhdistys Porrassalmi ry Salonkien suosikki Savon sodassa - Curt von Stedingkin arkiston aarteita Kustaan sodan aikaisesta Savon prikaatin päälliköstä ja Ruotsin viimeisestä sotamarsalkasta Curt von Stedingkin arkistomateriaalista koostettu näyttely Mikkelin kaupungintalolla. Avoinna 13.6.-17.8. ti-su klo 10-17. (suljettu 20.-22.6.) www.visitmikkeli.fi/stedingk www.visitmikkeli.fi/stedingk Tutustu myös Jalkaväkimuseoon Mikkelin vanhalla kasarmialueella sekä Viestikeskus Lokkiin Naisvuoren kallioluolastossa Jalkaväkimuseo on avoinna kesällä päivittäin klo 10-18. Viestikeskus lokki on avoinna touko – elokuussa päivittäin klo 10-17. Ryhmille tilauksesta myös aukioloaikojen ulkopuolella. www.jalkavakimuseo.fi • www.mikkeli.fi/museot Mannerheimin jalanjäljillä -opastettu kävelykierros keskiviikkoisin klo 12.00 Opastetut kierrokset 2.-30.7. keskiviikkoisin. Lähtö Mannerheimin salonkivaunulta. Hinta 10 € / henkilö. Liput ostettava ennakkoon Mikkelin matkailuneuvonnasta. www.visitmikkeli/viikko-ohjelma Lisää Suomen sotahistorian tärkeimpiä käyntikohteita löydät osoitteesta 044 794 5669 • matkailu@mikkeli.fi SISÄLTÖ Reserviläinen 4/2014 3 Haastavia tehtäviä tarjolla reserviläisille Paikallisjoukot aloittavat ensi vuoden alussa. MAuRI VÄÄNÄNEN Tuomas Kaarkoski ensi vuoden alussa aloittavat paikallisjou- kot tulevat tarjoamaan haastavia tehtäviä reserviläisille. – Paikallispataljoonat antavat mahdollisuuden yli 35-vuotiaille aktiivisille ja omaehtoisille reserviläisille hakeutua sodanajan tehtäviin. Reserviläisille luodaan järjestelmässä urapolkuja, joita pitkin on mahdollista kouluttautua erittäin vaativiinkin kriisinajan tehtäviin, Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti toteaa. Paikallisjoukkojen tehtäviä tulevat olemaan muun muassa joukkojen perustaminen, alueen valvonta, erilaisten kohteiden suojaaminen, virka-apu sekä muiden joukkojen tukeminen ja paikallishuolto. Kasvavista kertausharjoitusmääristä huolimatta kertausten painopiste tulee jatkossakin olemaan operatiivisten ja alueellisten joukkojen kouluttamisessa, joten paikallisjoukkoihin kuuluvilta vaaditaan omatoimisuutta. – Tämän vuoksi paikallisjoukkojen avaintehtäviin pyritään sijoittamaan aktiivisia reserviläisiä, jotka myös sitoutuvat omaehtoiseen harjoitustoimintaan, eversti Ali Mättölä maavoimien esikunnan suunnitteluosastolta vahvistaa. Paikallisjoukkojen varustus vaihtelee toiminta-alueen, suunniteltujen tehtävien ja laaditun uhka-arvion mukaisesti. AJANKOHTAISTA 4 Pääkirjoitus: Reserviläisten vastuu kasvaa 5 Se kolmas joukko 6 RUL: Valkeakoski voitti toimintakilpailun 7 RES: Katseet kohti juhlavuotta 8 ”Suorituskyky kohtalaisen hyvä” 9 Ylimmäksi miehistöarvoksi tulossa kersantti 10 Tuttu tilanne georgialaisille KESKIÖSSÄ 12 13 14 RU-koulutus ennen ja nyt: Muuallakin kuin ympyräkaupungissa Näkökulma: Kyberulottuvuus sodankäynnin osana Kalusto: Rauma-luokan ohjusveneille peruskorjauksesta lisää käyttöikää 18 Reportaasi: Vaatimukset kasvavat 24 Koulutus: NASTAharjoitukset pätevöittävät naisia johtotehtäviin 25 Koulutus: Sotilaallisia taitoja voi harjoitella verkossakin 10 ”Me täällä olemme tottuneet pelkoon.” Stepas Goginov 8 Jyrki Katainen muistutti, että uhkakuvilla ei kannata leikkiä. jatkuu sivulla 5 >>> JÄRJESTÖT ILTAVAPAA 26 RUL: Mentorointia monesta vinkkelistä 29 27 RES: Liperistä vuoden malliyhdistys Yksi meistä: Miksi lennät, Perttu Karivalo? 30 28 Tähtäimessä: Vapaaehtoisia tarvitaan Elämäni reservissä: Jarmo Keto Muistatko vielä kenttäpuvun m/65? 31 Reserviläisen matkavinkki Verkossa tapahtuu 33 Kirjat, dvd:t, pelit 34 Reservin riennot Ristikko 35 Kilpailukutsut ja -tulokset KARI LåNgSJÖ KANNEN KuVA: MAuRI VÄÄNÄNEN 4 PÄÄKIRJOITUS Reserviläinen 4/2014 2.5.2014 Reserviläisten vastuu kasvaa Puolustusvoimauudistus on ollut pari vuotta vahvasti Erityisen tärkeäksi Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) esillä mediassa. Pääpainon keskustelussa ovat vieneet tunteita herättäneet varuskuntien lakkauroolit tulevat nousemaan paikallisjoukkojen tukset ympäri Suomea sekä Ukrainan tapahkoulutuksessa, jotka tulevat operatiivisten tumien myötä jälleen lisäkierroksia ottaja alueellisten joukkojen rinnalle ensi nut keskustelu puolustusmäärärahoista. vuodesta lähtien. Tarkemmin paikalSen sijaan huomattavasti vähemlisjoukoista voit lukea tämän ReserKyse ei ole viläisen sivulta 5. mälle huomiolle on jäänyt uudistuksen vaikutus reserviläiseen. Hyvää permistään pienestä spektiiviä asiaan antavat yksinkertaiLoppuvuoden myötä puolustusvoipäivityksestä set luvut. Kun sodan aikaisten joukkomat on mielenkiintoisen viestinnällisen haasteen edessä. Sodanajan joukjen määrä pienenee ensi vuoden alussa nykyisestä 350 000 sotilaasta 230 000 sokojen merkittävä supistaminen tarkoittilaaseen, ymmärtää jokainen, että kyse ei taa samalla sodan ajan sijoituksen häviämästä yhä useammalta suomalaiselta. Puoole mistään pienestä päivityksestä. Kertausharjoitusmäärät ponnistavat vuoden lustusvoimat on alustavissa kaavailuissaan har2015 alussa ylös parin edellisen vuoden olemattomista pohkinnut henkilökohtaisen kirjeen lähettämistä jokaijalukemista. Ensi vuodesta lähtien puolustusvoimat kässelle reserviläiselle. Kirjeessä kävisi ilmi sijoituspaikkee kertausharjoituksiin 15 000–18 000 reserviläisestä vuoka, sikäli jos vastaanottajalla sellainen vielä tammidessa. Kertauspäivien kasvu on tervetullut ja odotettu asia, kuussa on. mutta kaikkea sekään ei yksin ratkaise. Sijoitettujen kanssa viestinnällinen haaste ei ole Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinenniin merkittävä. kin on suoraan todennut reserviläisten asiantuntemukselle Sen sijaan ilman sijoituspaikkaa jääville sanat saa ja osaamiselle olevan jatkossa entistä enemmän kysyntää. asetella todella tarkasti, jotta asiassa ei tule väärinymmärretyksi. Tyly ja yksinkertainen toteamus sijoittamattomuudesta kun voisi antaa vahvan signaalin, että puolustusvoimilla ei kyseiselle ihmiselle ole enää käyttöä. Sen sijaan jos toteamuksen perään liitetään ohjeistus erilaisista omatoimisista koulutusmahdollisuuksista yhdistettynä kehotukseen kääntyä lähimmän reserviläisyhdistyksen puoleen, voi lopputulos olla puolustusvoimienkin kannalta huomattavasti parempi. Puolustusvoimauudistus on samalla tavalla myös haaste kaikille meille reserviläisille. Uudistusten myötä puolustusvoimat on luvannut tarjoaa reserviläisille entistä monipuolisempia koulutusvaihtoehtoja ja urapolkuja reserviläisenä. Esimerkiksi tulevissa paikallispataljoonissa esikunta tulee olemaan vahvasti reserviläispainotteinen ja onpa kaikista uutterimmilla mahdollisuus edetä yli 1000 hengen pataljoonan varakomentajaksi asti. Puolustusvoimien tarjoamat mahdollisuudet itsessään eivät kuitenkaan vielä johda mihinkään. Jää reserviläisten omille harteille kuinka hanakasti he näihin uudistuksien tuomiin mahdollisuuksiin tarttuvat. Tiiviin yhteistyön ja aktiivisen kommunikoinnin tarve reserviläisten ja puolustusvoimien välillä kasvaa ensi vuoden uudistusten häämöttäessä näköpiirissä. Haasteita riittää kummallekin osapuolelle, se on varma. Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Mirva Brola Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: [email protected] www.reservilainen.fi Lehden taitto Kari Långsjö Puh: 0400 735 274 Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Mainitse myös entinen osoite. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, [email protected] RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, [email protected] Maanpuolustuskiltojen jäsenet: [email protected] puh: 040 554 8805 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, [email protected] Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. 050 501 4923 [email protected] Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä 5/2014 ma 16.6. 6/2014 ma 8.9. 7/2014 ma 20.10. 8/2014 ma 8.12. (aineistopäivä) (ke 28.5.) (ke 20.8.) (ke 1.10.) (ke 19.11.) Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (82.) vuosikerta ISSN 0557-8477 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 4/2014 5 Se kolmas joukko Ensi vuonna aloittavien paikallisjoukkojen avaintehtäviin pyritään sijoittamaan aktiivisia reserviläisiä MauRi VäänänEn Paikallisjoukkojen tehtäviin tulee kuulumaan muun muassa kohteiden suojaamista. Tuomas Kaarkoski ensi vuoden alusta puolustusvoimien so- danajan joukot jaetaan nykyisten operatiivisten ja alueellisten joukkojen lisäksi myös paikallisjoukkoihin. Kolmijaottelun lisäksi sodan ajan joukot jaetaan vielä käytettävän nopeuden perusteella valmius- ja pääjoukkoihin. Paikallisjoukkojen tehtäviä tulevat olemaan muun muassa joukkojen perustaminen, alueen valvonta, erilaisten kohteiden suojaaminen, virka-apu sekä muiden joukkojen tukeminen ja paikallishuolto. – Paikallisjoukkoja voidaan käyttää normaalioloissa rajoitetusti muiden viranomaisten tukemiseen. Paikallisjoukkoihin sijoitetaan toiminta-alueen hyvin tuntevia reserviläisiä, eversti Ali Mättölä maavoimien esikunnan suunnitteluosastolta toteaa. Alueellisesti paikallisjoukkojen tehtävät voivat erota merkittävästäkin keskenään. Juuri tämän takia osa paikallisjoukoista tulee olemaan mukana myös valmiusjoukoissa, jotka ovat paremmin varusteltuja. – Paikallispataljoonien kokoonpano ja niiden varustus vaihtelee toiminta- alueen, suunniteltujen tehtävien ja laaditun uhka-arvion mukaisesti. Esimerkiksi tietyt pääkaupunkiseudun sotilaspoliisiyksiköt varustetaan paremmin kuin esimerkiksi tukialueen paikallishuoltoon tarkoitetut joukot. lu- ja taistelunjohtokeskuksien päällikköjen toimet tulevat reserviläisten johdettaviksi. – Paikallispataljoonat ovat erittäin tärkeä joukkomuoto meille reserviläisille. Paikallispataljoonat antavat mahdollisuuden yli 35-vuotiHaastavia tehtäviä aille aktiivisille ja omaehtarjolla toisille reserviläisille haVuoden 2015 alusta keutua sodanajan tehReserviläisille aloittavat paikallispatäviin. Reserviläisiltaljoonat perustetaan le luodaan järjestelluodaan osana paikallisjoukmässä urapolkuja, joita pitkin on mahdolkoja. Vaikka paikaljärjestelmässä lispataljoonien tehtälista kouluttautua eriturapolkuja vät vaihtelevat alueittäin vaativiinkin kriisintain, tulee niiden perusajan tehtäviin, edellyttäen rakenne olemaan sama. Petietysti reserviläisen suurta rustamiskeskuksen ohella paomaa panosta eritoten vapaaehtoisiin harjoituksiin ja itseopisketaljoonaan tulevat kuulumaan maakunta-, sotilaspoliisi- ja paikallishuol- luun, Reserviupseeriliiton puheenjohtatokomppania. ja Mikko Halkilahti taustoittaa. Pataljoonat tulevat tarjoamaan paiSamoilla linjoilla on myös Reserkoittain todella haastaviakin tehtäviä re- viläisliiton puheenjohtaja Mikko Saserviläisille. Esimerkiksi paikallispatal- vola. joonan esikunnasta tulee vahvasti reser– Paikallisjoukkojen muodostaminen viläisten miehittämä. on reserviläisten kannalta tärkeä asia, Komentaja tulee yli 1000 hengen joka tuo meille paljon mahdollisuuksia. vahvuisissa paikallispataljoonissa ole- Meitä tarvitaan muun muassa oikeiden maan kantahenkilökuntaa, mutta vas- ihmisten löytämisessä oikeisiin tehtätaavasti esikunnan haastavat suunnitte- viin, Savola toteaa. Omaa aktiivisuutta Tulevista paikallisjoukoista ja nousevista kertausharjoitusmääristä huolimatta kertausharjoitusten painopiste tulee jatkossa olemaan operatiivisten ja alueellisten joukkojen kouluttamisessa. – Tämän vuoksi paikallisjoukkojen avaintehtäviin pyritään sijoittamaan aktiivisia reserviläisiä, jotka myös sitoutuvat omaehtoiseen harjoitustoimintaan, Mättölä vahvistaa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen myöntää oma-aloitteisuuden olevan tarpeen, jotta kummatkin osapuolet löytävät toisensa. – Se vaatii tiettyä interaktiivista aktiivisuutta. Jos on halukas reserviläinen, hänelle pitäisi pystyä kertomaan näistä mahdollisuuksista. Vastaavasti niiden löytämiseksi puolestaan reserviläisen tulisi olla itsekin aktiivinen, hakeutuipa hän sitten MPK:n koulutukseen tai paikallisen reserviläistoimintaan mukaan, Tuunanen pohtii. Eversti Mättölä lupaa, että uudistuksesta tullaan tiedottamaan laajemmin syksyn aikana. – Syksyn aikana reserviläisille tullaan järjestämään erilaisia alueellisia ja paikallisia tilaisuuksia paikallisjoukkojen toiminnan tehtävien esittelemiseksi. 6 AJANKOHTAISTA - RUL Reserviläinen 4/2014 Valkeakoski voitti toimintakilpailun Aktiivinen toiminta on kasvattanut Valkeakosken Reserviupseerikerhon jäsenmäärää. VUK Säännölliset sovelletun reserviläisammunnan viikkokilpailut ja harjoitustoiminta ovat tuoneet Valkeakosken kerhoon uusia jäseniä. VUK:n Jari-Pekka Walden valmistautumassa suoritukseen, tuomarina rastilla Tommi Leppänen. Janne Kosonen Reserviupseerikerho, VUK, palasi kymmenen vuoden tauon jälkeen Reserviupseeriliiton toimintakilpailun kärkeen. – Aktiivinen toiminta, jäsenhuolto ja hallituksen selkeä työnjako ovat hyvän tuloksen keskeiset tekijät toteavat Pekka Poukkula ja Tuomas Kuusivaara. VUK:n puheenjohtajuus siirtyi vuoden alussa Poukkulalta Kuusivaaralle. valkeakosken SRA:ta ja perinteitä – Urheilulla ja kilpailutoiminnalla on tärkeä rooli kerhon toiminnassa. Uusia jäseniä on saatu mukaan toimintaan muun muassa sovelletun reserviläisammunnan (SRA) ansiosta. Kerholla on SRA-kouluttaja ja -tuomareita, jotka järjestävät vuodessa yhteensä noin 50 tapahtumaa. Ohjelmassa on muun muassa säännöllisesti järjestettävät ohjatut viikkokilpailut sekä useita turvallisen ampujan kursseja, Kuusivaara toteaa. Kilpaurheilutoiminnan lisäksi osan- muistaminen merkkipäivinä. otto piirin järjestämiin tapahtumiin on aktiivista. Vuosittaiset taitokilpailut ja VUK:lla on käytössä postituslista, Panssariprikaatissa järjestettävä herrasmissä tiedotetaan ajankohtaisista tamieskilpailu saavat jäsenistön hyvin liikpahtumista viikottain. Lisäksi lippu- ja keelle. urheilu-upseeri rekrytoivat puhelimitse tapahtumiin jäsenistöämme. Tämän – Rivijäseniä saadaan hyvin mukaan myös itsenäisyyspäivän kansalaismarslisäksi kerho julkaisee kaksi kertaa vuosille ja vuosijuhlaan. Lisäksi perinnetoidessa Lähetti -lehden, joka jaetaan papeminta veteraanijuhlasta jouluaaton kunrisena kaikille jäsenille. Nuorilla upseeniavartioiden järjestämiseen on vuodesreilla on lisäksi oma Facebook-yhteisö, ta toiseen toteutettu erinomaisesti. Vuojossa tietoa jaetaan ajankohtaisista asisijuhlat ovat kerhon jäsenhuollolle täroista. Tämän lisäksi yhdistyksen SRAkeä tapahtuma. Vuosijuhlat järjestetään ampujilla on käytössään oma keskustejoka vuosi marraskuun kolmantena perlufoorumi. jantaina ja niihin osallistuu säännöllisesti 140–180 kerhon jäsentä puolisoineen, Selkeät tehtävät Hallituspesti kestää tyypillisesti viisi Poukkula sanoo. Tärkeää on myös yhteistyö puolusvuotta, minkä aikana on pyrkimys toitusvoimien kanssa etenkin panssamia kahdessa tehtävässä. Ensimmäiri-RUK:n kokelas-infojen järset kaksi vuotta pyritään takaajestämisessä. Niitä VUK maan harjoitteluvaihe esion järjestänyt vuodesta merkiksi toisen urheilu1994 lähtien jokaiselupseerin tai muun vasviran hoidossa. le kurssille. TilaisuuToimintaa ei ole taavan den ohjelma vaihtelee Tällä tavoin pyritään ilman aktiivisia takaamaan myös hiljaivuosittain, mutta pääpaino on ollut RUL:n, sen tiedon siirtyminen jäseniä VUK:n sekä piirin toihallituksen sisällä. Puminnan esittelyssä ja jäheenjohtajistossa toimisenhankinnassa. Jatkosvat ovat tyypillisesti jo usesa näihin tapahtumiin liiteamman vuoden vastuutehtätään myös mentorointia, Tuomas vissä toimineita. Hallituksen jäseKuusivaara kertoo. nille on määritelty vastuualueet ja työnkuvat, joita sovelletaan tilanteen mukaan. Jokaiseen tehtävään on hallitukJäsen on tärkein sessa osaamista vähintään kahdella jäToimintaa ei ole ilman aktiivisia jäsenellä, nykyinen ja entinen puheenjohseniä. Ja jäsenet saadaan mukaan toitaja toteavat. mintaan tehokkaalla tiedottamisella. Kuusivaara nimeää lähivuosien tärJäsenhuoltoon kuuluu myös jäsenten keimmiksi tehtäviksi jäsenhuollon parantamisen ja kerhon toiminnan edelleen kehittämisen kaikkia jäseniä kiinnostavaksi. Omia haasteita ovat lisäksi nuorten upseerien aktivointi mukaan toimintaan sekä taloudellisten toimintaedellytysten parantaminen. PALKiTUT RUL jakoi kannustepalkkiona yhdistyksille ja piireille vuoden 2013 toiminnan perusteella yhteensä 17.465 euroa. Toimintalomakkeen palautti 247 yhdistystä ja 20 piiriä. Toimintakilpailun kärjessä olivat Valkeakoski, Töölö, Tikkurila, Kouvola, Takoru, Järvenpää ja Porvoo. Kaikki palkitut yhdistykset löytyvät netistä: www.rul.fi AJANKOHTAISTA - RES Reserviläinen 4/2014 7 Katseet kohti juhlavuotta Reserviläisliiton jäsenmäärä kasvoi viime vuonna OllI NybERg Juhlavuotta pohtimassa Hattula-Tyrvännön puheenjohtaja Raimo Siren, Etelä-Hämeen Reserviläispiirin puheenjohtaja Juha Arvonen ja toiminnanjohtaja Reima lundberg. Mervi Mäki-Neste lepaan kartanon tiloissa järjestetyn, Re- serviläisliiton sääntömääräisen vuosikokouksen käsittelyssä olivat viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Liiton varsinaisen toiminnan kulut olivat yhteensä 665 337 euroa ja tilikauden tulos 2 604 euroa ylijäämäinen. Ammunta oli laajin toimintamuoto. Piireissä ja yhdistyksissä järjestettiin 7 798 ampumatilaisuutta ja -kilpailua, joissa kirjattiin 54 082 osallistumiskertaa. Erilaisia liikunta- ja urheilutapahtumia toteutui 6 684 ja niissä kirjattiin 29 492 osallistumiskertaa. Liitto oli vahvasti mukana myös koulutuksessa, sillä 47 prosenttia MPK:n vapaaehtoiskouluttajista tuli Reserviläisliiton riveistä. Jäsenmäärä kasvoi noin prosentin ja – On tärkeää, että koko reserviläisvuoden 2013 lopulla liittoon kuului 36 kenttä on yhdessä mukana juhlavuoden 540 henkilöjäsentä. Aliupseereita jäse- tekemisessä, hän sanoo. nistä oli 60, miehistöä 27 ja upEtelä-Hämeen piiri tulee seereita neljä prosenttia. aktiivisesti markkinoimaan juhlavuoden risteilyä. ReArmeijaa käymättömien serviläisliitto on asettaosuus oli vajaat 10 prosenttia. nut jokaiselle piirijärjesJuhlavuosi tölle osallistujatavoittoimii myös Etelä-Hämeessä teen. Etelä-Hämeen tavahva panostus voite on 141 osallistujaa. innoittajana Jäsenmäärän kasvu ilah– Tavoite on haastava, dutti myös kokousjärjesmuttei mahdoton. Markkitelyistä vastanneen Etelänointi on jo aloitettu ja seuHämeen piirin puheenjohtaja raamme osallistujamäärän keJuha Arvosta ja katseet on jo suunhitystä. nattu Reserviläisliiton juhlavuoteen. ArArvosen mukaan tärkeänä osana tavosen mukaan piiri pitää esillä liiton juh- voitteen täyttymisessä on paikallisyhdislavuotta omissa tapahtumissaan. tysten tekemä työ. – Piirin ja yhdistysten oma markkinointi tukee liiton tekemää laajaa tiedotus- ja markkinointityötä. Uskon, että tämä yhdessä mahdollistaa tavoitteet. Etelä-Hämeen piiri järjestää juhlavuoden aikana myös oman maakunnallisen tapahtuman. – On tärkeää viettää juhlavuotta myös kentällä ja saada näkyvyyttä. Tällä tavoin koko jäsenistö voi olla mukana juhlavuodessa, samoin tärkeät yhteistyökumppanimme. Arvonen toivoo juhlavuoden tuovan valtakunnallista lisänäkyvyyttä Reserviläisliitolle. – Juhlavuosi toimii myös innoittajana. Sen avulla jaksamme taas tehdä työtä seuraavina vuosina. Myös jäsenhankintaa on helpompi suorittaa, kun aihe on esillä. Arvonen korostaa yhtenäisyyttä ja yhteenkuulumisen tunnetta. – Juhlavuoden aikana on hyvä mahdollisuus muistaa perinteitä ja panostaa myös tulevaisuuteen. Palkitsemiset ovat tärkeä osa juhlavuotta, näin voimme kiittää jäsenistöä pitkäaikaisesta työstä. – Taloudellinen puoli on myös tärkeä Reserviläisliitolle. Onnistuessaan juhlavuosi mahdollistaa hyvän tuloksen, Arvonen muistuttaa. RESERvIläISlIITON JuHlAvuOdEN TApAHTuMAT Reserviläisliitto 60 vuotta -risteily 11.-12.4.2015 Yhdistysten seppeleenlasku sankarihaudoille 19.4.2015 Piirien juhlavuoden tapahtumat syksy 2015 Liiton syyskokous ja juhlavuoden päätös 20.-22.4.2015 MITEN ON? Miten Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä tulisi kehittää? Marjut Kriikku Reserviläinen oli mukana turvallisuuspoliittisessa seminaarissa torstaina 10. huhtikuuta. Kysyimme osallistujilta, miten Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä tulisi heidän mielestään kehittää. Tapani Kohonen, 69 reservin kapteeni Riihimäen reserviupseerit – Suomi on Ruotsin kanssa EU:n nopean toiminnan joukoissa puolen vuoden jaksoissa. Siinä yhteydessä on syytä ja mahdollista kehittää edelleen maiden puolustusyhteistyötä. Silloin myös kaluston yhteensopivuus on tärkeää. Yhteiset materiaalihankinnat ovat nykyisen taloustilanteen vuoksi järkeviä. Neuvotteluja on polittisella tasolla varmaankin käyty riittävästi, joten olisi aika ryhtyä sanoista tekoihin. Erkki Rautava, 75 reservin majuri Urjalan reserviupseerit – Pohjoismaiden yhteistyö tukee Suomen puolustusta. Hävittäjien yhteismäärä on merkittävä ja yhteiset harjoitukset ovat hyvä asia. Yhteistyö Ruotsin kanssa ei kuitenkaan riitä takaamaan Suomen itsemääräämisoikeutta. Varmistaakseen itsenäisyytensä Suomen on parannettava valmiuttaan ja liityttävä Natoon. Suurvalloilla joukkojen lähtövalmius on 6-8 tuntia. Meillä on pystyttävä samaan. Kaarlo Hyvärinen, 45 reservin ylikersantti Vääpelikilta, MPK; EteläSuomen maanpuolustuspiirin koulutus- ja tukiyksikkö – Historiaan kun katsoo niin Suomi on lopulta jäänyt yksin. Onneksi enää ei tarvitse kumarrella mitään suurvaltaa, vaan eriävän mielipiteen voi tuoda julki ilman suurempia nootteja. Liittoutumiset ovat materiaalihankintojen kannalta kustannustehokasta ja yhteistyötä tehdään jo monella tavalla ja taholla. En näe liittoutumista ajankohtaisena, mutta kanavat tulisi pitää auki. 8 AJANKOHTAISTA ”Suorituskyky kohtalaisen hyvä” taisesti myöntänyt kannattavansa jäsenyyttä. Tilaisuudessa hän painotti kuitenkin maltillisuutta. – Ukrainan kriisiä ei kannata käyttää väärin edistääkseen Suomen Natojäsenyyttä. Uhkakuvilla ei pidä leikkiä. Iso potti Reijo Karhinen aloittaa Maanpuolustuksen Tuen hallituksen uutena puheenjohtajana 2015 KaRi Långsjö ”pääministeri jyrki Katainen piti Maanpuolustuksen Tuen vuosikokousesitelmän. Maanpuolustuksen tuki käytti jäsenjärjestöjensä tukemiseen yhteensä 490 000 euroa. 2013 Varainkeräys tuotti 203 194 euroa. Tulosta Maanpuolustuksen tuki pitää tyydyttävänä. Kuluvan vuoden keräystavoite on vähintään 250 000 euroa. Tämän vuoden keräyksen suojelijana toimii Elinkeinoelämän Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila. Jäsenjärjestöt saivat tukia seuraavasti: Suomen Reserviupseeriliitto sai 144 900 euroa, Reserviläisliito 143 500 euroa, Maanpuolustuskiltojen liitto 108 500 euroa, Naisten Valmiusliitto 93 100 euroa ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys puolestaan 34 000 euroa. Puheenjohtaja vaihtuu Tuomas Kaarkoski maanpuolustuksen tuen vuosikokousesi- telmän pitänyt pääministeri Jyrki Katainen (kok.) painotti Ukrainan tapauksen osoittavan, että sotilaallisen vallankäytön uhka ei ole hävinnyt maailmasta mihinkään. – Ukrainan kriisi on jälleen yksi kiistaton esimerkki siitä, että perinteinen sotilaallinen voimankäyttö tai sillä uhkaaminen eivät ole kadonneet valtioiden keinovalikoimista. Reaalipoliittinen maailma ei jätä tilaa huolettomuudelle, Katainen totesi huhtikuun kymmenentenä päivänä Katajanokan kasi- nolla järjestetyssä tilaisuudessa. esimerkiksi julkisen puolen onnistuneesKataisen mukaan viimeiset vuodet ta rakenneuudistuksesta. ovat resurssien puolesta olleet karua aiKataiselta kysyttiin tilaisuudeskaa, myös puolustusvoimissa. sa ovatko suurimmat leikkauk– Puolustusvoimien suoset nyt takana maanpuolusrituskyky on tänään toituksen osalta. Pääministeri totesi, että hän ei voi mintaympäristöön suhteutettuna kohtuullisen vastata tulevien hallihyvällä tasolla. Puolustusten puolesta, mut” Uhkakuvilla tusvoimien suorituskyta hänen käsityksensä ei pidä kyä pyritään luonnollimukaan puolustusvoimien leikkausten suhsesti kehittämään koko leikkiä” ajan, vaikka hankintoja teen ”suurimmat halut on jouduttu voimakkaasti ovat nyt hillitty”. sopeuttamaan muuttuneeUkrainan tilanteen myöseen tilanteeseen, Katainen totä myös Nato-kysymys noutesi ja nosti puolustusvoimat mallisi esille. Katainen on henkilökoh- Reserviläiselle uusi päätoimittaja Maanpuolustuksen Tuen halituksen puheenjohtaja vuorineuvos Jukka Härmälä totesi vapaaehtoisen maanpuolustustyön suosion säilyneen yhä vankkana. Varainkeräyksen yhdeksi haasteeksi hän nosti muut meneillään olevat keräykset. Pitkään puheenjohtajana toiminut Härmälä ilmoitti jättäytyvänsä sivuun toimesta vuoden lopussa. Vuoden 2015 alusta lähtien puhetta Maanpuolustuksen tuen hallituksessa johtaa OP-Pohjolan pääjohtajana toimiva Reijo Karhinen. MaanpUoLUsTUsMiTaLi MieKKojen KeRa Tilaisuudessa mitalit saivat: hallituksen jäsen Ari Tolppanen, teolllisuusneuvos Liisa Leino, hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius, pääministeri Jyrki Katainen, päätoimittaja Mirva Brola, puolustusministeri Carl Haglund, pääsihteeri Markku Honkasalo, kenraaliluutnantti Mika Peltonen ja pääsihteeri Heli Santala MiRva BRoLa Tuomas Kaarkoski lehden johtoon Keskisuomalaisesta Mirva Brola päätoimittajana aloitti huhtikuun alusta filosofian maisteri Tuomas Kaarkoski, 29. Lappeenrannasta kotoisin oleva Kaarkoski on toiminut viimeiset kuusi vuotta sanomalehti Keskisuomalaisen toimittajana ja toimitussihteerinä. Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa yleistä historiaa ja journalistiikkaa. Reserviläisen päätoimittajaksi hänet houkutti ajatus näköalapaikasta suomalaisen maanpuolustuksen ytimessä. – Aloitan tehtävässä innokkain mielin. Perin lehden, joka on hyvässä kunreserviläisen uutena nossa eikä kaipaa isompia remontteja. jalan prikaatissa Salpausselän ilmatorTulevaisuudessa edessä on toki lehden juntapatteristossa vuosina 2003–04. sähköisen puolen kehittäminen, KaarVapaaehtoiseen maanpuolustukseen koski kaavailee. ja reserviläistoimintaan hän pääsee peLehden linjaan ei ole tulosrehtymään uuden tehtävän myötä. sa suuria muutoksia: taKaarkoski pyrkii käymään ensimmäisen vuoden aikana voitteena on, että Remahdollisimman monessa serviläinen taustoittaa ja tarkastelee asireserviläistapahtumassa, ”aloitan sillä ”ihmisiin tutustuu oita useista näkökultehtävässä mista siten, että Reparhaiten kentällä”. Kaarkoski toivoo akserviupseeriliiton ja innokkain mielin” tiivista Reserviläisliiton ääni vuoropuhelua lutulee kuuluviin. kijoiden kanssa. Kaarkoski on so– Kaikki palaute on tervetullutta, niin positiivinen tilasarvoltaan reservin luutnantti. Hän on suorittakuin negatiivinenkin, sillä se kenut varusmiespalveluksensa Karhittää lehden sisältöä. Uusi työtehtävä toi Tuomas Kaarkosken perheineen jyväskylästä pääkaupunkiseudulle. Reserviläinen 4/2012 Reserviläinen 4/2014 9 Ylimmäksi miehistöarvoksi tulossa kersantti Mikäli Pääesikunnan henkilöstöosaston suunnitelmat toteutuvat, reservin ylin miehistöarvo voi parin vuoden kuluttua olla kersantti. Jarmo Seppälä osastoesiupseeri, majuri Ilpo Kleemola pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo, että osasto valmistelee asiaa ja aikoo ehdottaa, että ylimmäksi miehistöarvoksi tulisi kersantti nykyisen alikersantin sijaan. – Uudistuksella haluttaisiin kannus- taa kaikkia reserviläisiä omaehtoiseen opiskeluun ja tarjota tällainen ylenemismahdollisuus niillekin henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet aliupseerikoulua varusmiespalveluksensa aikana, Kleemola perustelee. Jo nykyään asevelvollinen, joka ei ole saanut aliupseerin koulutusta, mutta on kriisinhallintajoukoissa tai puolusTuoMaS KaarKoSKi Ensimmäiset uusimuotoiset miehistökersanttiylennykset toteutettaisiin mahdollisesti vuonna 2016. tusvoimissa aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virassa hoitanut esimiestehtävää ja osoittautunut tehtävään sopivaksi, voidaan reservissä ylentää enintään kersantin sotilasarvoon. Lisäkoulutusta tarvitaan Ylentämisen tarkoituksena on puolustusvoimien sodan ajan joukkojen sotilasarvoihin perustuvan esimiesjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen. Uudet kersantit voitaisiin sijoittaa sellaiseen sodanajan tehtävään, johon vaaditaan vähintään alikersantin tai kersantin arvo. – Kersantin arvolla voitaisiin osoittaa henkilön asema, kokemus ja osaaminen sotilasorganisaatiossa. Lähtökohtana on, että ensimmäiset tällä tavoin ylennyksensä saavat henkilöt olisivat jo hankkineet lisäkoulutusta tehtäväänsä ennen uudistuksen voimaantuloa, Kleemola korostaa. Suunnitelmaa ja päätöksiä valmistellaan siten, että ensimmäiset uusimuotoiset miehistökersanttiylennykset toteutettaisiin mahdollisesti vasta vuonna 2016. – Ylentämisen edellytyksenä olevat tarkat koulutus- ja osaamisvaatimukset sekä niihin liittyvät täsmennykset ovat vielä kehitteillä. Ylennettäväksi esitettävän on edellisen ylennyksen jälkeen pitänyt osallistua puolustusvoimien johtamaan sotilaalliseen reservinkoulutustapahtumaan eli kertausharjoituksiin ja PVVEH-harjoituksiin. Reserviläiset voivat kehittää osaamistaan myös Maanpuolustusyhdistyksen koulutuksissa sekä PVMOODLEverkko-opintojen avulla. Muitakin muutoksia luvassa Miehistön ylennyksiin on tulossa myös muita muutoksia. Jatkossa joukko-osaston komentaja tai muu hallintoyksikön päällikkö voi ylentää reserviläisiä miehistön arvoihin. Tällöin kyseeseen tulevat joukko-osaston järjestämissä kertausharjoituskoulutuksessa ansioituneet. Vuosikierron mukaiset ylennykset miehistön ja aliupseereiden osalta päättäisi sotilasläänin komentajan sijaan aluetoimiston päällikkö. Uudistus muuttaa joukko-osastojen nimiä Jarmo Seppälä puolustusvoimauudistukseen liittyvät hal- lintomuutokset vaikuttavat myös joukko-osastojen ja joukkoyksiköiden sekä aluetoimistojen nimiin. Uuden organisaation esikunta- ja hallintotoimintoja on kevennetty ja uudet nimet kertovat joukko-osaston sijainnin organisaation rakenteessa. Kankaanpään Niinisalossa sijaitseva Satakunnan Tykistörykmentti tulee olemaan hallinnollisesti osa Säkylässä toimivaa Porin Prikaatia. Riihimäellä Viestirykmentti yhdistetään hallinnollisesti Hattulassa toimivan Panssariprikaatin organisaatioon. Nykyisen Viestirykmentin alueelle muodostetaan Elektronisen sodankäynnin (ELSO) keskus. Riihimäelle tulee myös lakkautettavasta Hämeen rykmentistä Logistiikkalaitoksen osia siten, että siitä Riihimäellä huollon kokonaisuudesta muodostuu Logistiikkakoulu. Lapin Ilmatorjuntarykmentti Rovaniemellä yhdistetään hallinnollisesti ja on jatkossa Sodankylässä toimivan Jääkäriprikaatin Rovaniemen Ilmatorjuntapatteristo. Kauha- van Lentosotakoulu lakkautetaan ja toimintoja siirretään Tikkakoskelle eli Jyväskylässä toimivaan Ilmasotakouluun. Haminassa Reserviupseerikoulu jatkaa entisellä nimellään, vaikka koulu siirtyykin hallinnollisesti Lappeenrannassa toimivan Maasotakoulun organisaatioon. Lisäksi Pioneerirykmentti lakkautetaan ja toiminnot jaetaan jäljelle jääviin joukko-osastoihin. Merivoimissa nykyisen Saaristomeren meripuolustusalueen nimi muuttuu Rannikkolaivastoksi ja Suomenlahden meripuolustusalue muut- taa nimensä Rannikkoprikaatiksi. Uudistuksessa nykyiset 19 aluetoimistoa yhdistyvät kahdeksitoista. Uudet aluetoimistot sijoituspaikkakuntineen ovat Etelä-Savo (Mikkeli), Häme (Lahti), Kaakkois-Suomi (Kouvola), Keski-Suomi (Jyväskylä), Lappi (Rovaniemi), Lounais-Suomi (Turku), Pirkanmaa (Tampere), Pohjanmaa (Vaasa), Pohjois-Karjala (Joensuu), Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (Oulu), Pohjois-Savo (Kuopio) sekä Uusimaa (Helsinki). Organisaatio- ja nimimuutokset tulevat voimaan vuoden 2015 alussa. Reserviläiselle kehuja lukijatutkimuksessa Tuomas Kaarkoski arvostavat lehden korkealle tiedonlähteenä. Yhteensä 76,3 prosenttia Reserviläisen lukijoista pitää lehteä erittäin tai melko tärkeänä alan tiedonlähteenä. Tieto käy ilmi Aikakausmedian tekemästä tutkimuksesta ammatti- ja järjestölehdille. Reserviläisen osalta ADAMtutkimus käsitteli lehteä 2/2014. Kaikkiaan tutkimuksen kyselyyn vastasi yhteensä 632 lehden lukijaa. - Nähdäkseni ainoa lehti, joka on tarreserviläisen lukijat koitettu palvelemaan reserviläisiä, joita kiinnostaa maanpuolustus, eräässä kirjallisessa palautteessa todettiin. Tutkimuksessa Reserviläinen sai kokonaisarvosanaksi 8,3. Lehden vaikutus käsitykseen järjestöistä ja ammattialoista, joita Reserviläinen edustaa, koettiin vahvasti positiiviseksi. 30,4 prosenttia lukijoista koki Reserviläisen vaikuttaneen käsitykseen edellä mainituista asioista hyvin myönteisesti ja 67,1 prosenttia melko myönteisesti. Uskolliset lukijat ADAM-tutkimus paljasti myös Reservi- läisen lukijakunnan olevan äärimmäisen uskollista. Lukijoista 95,8 prosenttia lukee jokaisen Reserviläisen numeron. Peräti 79,1 prosenttia lukijoista on seurannut lehteä vähintään viisi vuotta. Rakenteeltaan Reserviläisen lukijakunta on hyvin miesvaltaista sillä 96,2 prosenttia lehden lukijoista on miehiä. Iällisesti suurimman lukijakunnan muodostavat 5064-vuotiaat, joita seuraajakunnasta on 31,2 prosenttia. 65,5 prosenttia lukijoista käyttää puolesta tunnista yli tuntiin Reserviläisen yhden numeron lukemiseen. Lukemisen selkeimmiksi eduiksi ky- selyissä mainittiin muun muassa puolustus- ja turvallisuusasioiden uusimmista käänteistä perillä pysyminen, tiedon saaminen ajankohtaisista reserviläistapahtumista ja pysymisen kärryillä järjestökentän asioista. Paljon kiitosta saivat myös joka lehdessä olevat kirja-arviot. - Lehti pitää ajan tasalla, kyselyyn osallistunut lukija tiivisti ytimekkäästi Reserviläisen annin. Tutkimuksen kohteena olleen tämän vuoden toisen numeron kiinnostavimmaksi jutuksi koettiin Taistelukentän iso kissa, jossa esiteltiin kattavasti Suomen hankkimat uudet Leopard 2 A4 –panssarivaunut. 10 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 4/2014 Tuttu tilanne georgialaisille Georgian ja Venäjän välisestä sodasta on vain kuusi vuotta. Georgiassa Ukrainan kriisi on nostanut pintaan huolen Venäjän käytöksestä. Maaret Väkinen Maaret Väkinen tuulenpuuska lennättää hiekkapyörrettä kelmeän keltaisten matalien talojen välissä. Taloja on satoja, ja ne ovat kaikki tismalleen samannäköisiä. Erään talon kuistille on kannettu auton takapenkki korvaamaan aurinkotuolia. Gorin kaupungin reunalla sijaitsevassa pakolaiskylässä on hiljaista, jokunen kana juoksee kujan yli. – Minullakin oli kanoja, mutta ne kuolivat, koska en voinut päästää niitä täällä ulos häkistä, sanoo Tsitsino Makedlidze. Makedlidze on asunut pakolaiskylässä Georgiassa kuusi vuotta. Hän pakeni kotikylästään Etelä-Ossetiassa Georgian ja Venäjän välisen sodan aikana vuonna 2008. – Kotikylässäni meillä oli hauskaa yhdessä, vietimme paljon aikaa naapurien kanssa. En ole koskaan iloinnut täällä samoin, kuin vanhassa kylässäni, hän sanoo ja katsoo käsiään. – Jonakin päivänä ehkä palaan omaan kotiini. Toivoa on vielä. Maked- tsitsino Makedlidze odottaa paluuta kotikyläänsä etelä-Ossetiaan, kotitaloonsa, jonka hän rakensi yhdessä miehensä kanssa. lidze asuu pienessä talossa kaksin pojanpoikansa kanssa. Aviomies on kuollut, ja poika on muuttanut töiden perässä Batumiin, jonne on matkaa monta sataa kilometriä. Kuun lopulla poika on tulossa käymään, sillä vuotava savupiippu täytyy korjata. Makedlidze napsauttaa television kiinni ja nostaa vahakankaiselle pöytäliinalle kaksi kahvikuppia täynnä paksua, makeaa kahvia. – Seuraan Ukrainan tilannetta television kautta. Krimin tapahtumien alettua olen pitänyt televisiota päällä koko ajan. Toivon koko ajan kuulevani hyviä uutisia Ukrainasta. Hän jatkaa, että Ukrainan ja Venäjän välinen poliittinen tilanne särkee hänen sydäntään. Georgialaisena hän sanoo ymmärtävänsä hyvin, miltä ukrainalaisista tuntuu. – Säälin ukrainalaisia. En kuitenkaan usko, että sama voisi enää tapahtua Georgiassa. En usko, että tänne syttyy uudelleen sota. Konflikti pitää asukkaat varpaillaan Ergnetin kylässä Emma Doidžašvili kerää polttopuita läheisestä pusikosta vesuri kainalossa. Etelä-Ossetian puolella sijaitseva Tshinvalin kaupunki näkyy hyvin Ergnetiin, mutta kaikki yhteydet Etelä-Ossetian ja Georgian välillä ovat olleet poikki jo vuosia. Täällä, Venäjän miehittämän Etelä-Ossetian rajalla, Ukrainan konflikti on nostanut pintaan pelon uudesta sodasta myös Georgian ja Venäjän välillä. – Tiedäthän venäläiset, ei voi koskaan tietää, mitä he tekevät, Doidžašvili puuskahtaa. – Mahtavatko he vielä uhata Georgiaakin? Ergneti oli aikanaan vilkas kauppapaikka, jossa asusti paljon lapsiperheitä. Nyt monet asukkaat ovat lähteneet. Ennen niin vilkkaassa kylässä asuu enää noin kaksikymmentä perhettä. Sodan murjomia taloja ei ole kunnostettu, ja kaikkialla näkyy pommitusten jälkiä. Doidžašvilin naapurissa asustaa Etelä-Ossetiasta pakolaisena Georgiaan saapunut Stepas Goginov. Hän asuu itse kunnostamassaan talossa yhdessä vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. – Tilanne Ukrainassa on samanlainen, kuin Georgiassa oli vuonna 2008. Tulin itse silloin Tshinvalista pakolaisena tänne, Goginov sanoo. Sanomalehdet eivät kulje kylään saakka, mutta asukkaat seuraavat Ukrainan tapahtumia television kautta. Venäjän toimet Krimillä ovat saaneet Goginovin huolestumaan. –Me täällä olemme kuitenkin tottuneet pelkoon, sillä sitä on jatkunut jo vuosia. HUIPPUMERKKIMME SIG 516 PATROL •kaliiperi .223 Rem •piipunpituus 420 mm Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi •lyhytiskuinen kaasumäntämekanismi •säädettävä, 4-asentoinen kaasuportti •Flip-Up -tähtäinlaitteet •suositushinta 2099,00 € •kuvan ase erikoisvarustein,aseet toimitetaan A2-perällä Olemme mukana Riihimäen Erämessuilla! Tule tutustumaan messutarjouksiin osastollemme C88-89, 100-101! Juhlaristeily Silja Europalla 11.-12.4.2015 Reserviläisliitto täyttää 60 vuotta 2015. Varsinaiset juhlatapahtumat järjestetään 11.-12.4.2015 Silja Europa -aluksella. Juhlaristeily kokoaa laivalle runsaat 2.500 jäsentä seuralaisineen eri puolilta Suomea. Luvassa onkin suurin Suomessa koskaan järjestetty vapaaehtoisen maanpuolustuksen tapahtuma. KYMPILLÄ MUKAAN Reserviläisliiton jäsenille risteily on poikkeuksellisen edullinen, koska liitto tukee osallistumista. Mukaan pääsee halvimmillaan kymmenellä eurolla eikä ruojajuomat sisältävä juhlaillallinenkaan maksa kuin 33 euroa. KORKEATASOINEN OHJELMA - Juhlaristeilyn ohjelman ajankohtaiset tiedot sivulla www.matkapojat.fi/res60 Seuraa sivustoa! Juhlaristeilyn ohjelma on poikkeuksellisen korkeatasoinen. Luvassa on arvovaltainen juhlapuhuja, kuuluisa juontaja, viihdyttävä pääesiintyjä, puolustukseemme liittyviä tietoiskuja, yritysesittelyitä sekä muuta, ohjattua tekemistä. Tallinnassa on tarjolla neljä eri tutustumiskäyntikohdetta. Hinnat €/hlö 1 hlö 2 hlöä 3 hlöä 4 hlöä DeLux sis. erikoisaamiaisen 200 100 - - A-lk - 60 40 30 B-lk - 55 40 25 100 50 - - - 20 15 10 B2 -lk (kerrosvuode) C-lk Hintaan sisältyy: • risteily valitussa hyttiluokassa Helsinki - Tallinna - Helsinki • Reserviläisliiton juhlaohjelma laivalla Laiva-aikataulu: Helsinki - Tallinna klo 18:30 - 08:00 Tallinna - Helsinki klo 12:30 - 16:00 Tallinnassa mahdollisuus maissa käyntiin klo 08:00 – 12:00 Ateriahinnat (etukäteen ostettaessa): Juhlaillallinen, Buffet*) 33 € Meriaamiainen 10,50 € Erikoisaamiainen 16,50 € Lounas, Buffet *) 25 € *) sis. olut, viinit, virvokkeet Risteilyllä esiintyy Jean S. Kysy alennetut lapsi- ja nuorisohinnat myynnistämme! Vastuullinen matkanjärjestäjä: Risteilyn ohjelmasta vastuullinen järjestäjä on Reserviläisliitto Ry, Y-tunnus 0224028-6 Laivapalveluista vastuullinen on Tallink Silja Oy, Y-tunnus 0114296-7. Tilausajokuljetusten ja retkien osalta vastuullinen matkanjärjestäjä on Matkapojat Oy, joka on asettanut matkasta valmismatkaliikkeistä annetun lain (939/2008) 9§:ssä tarkoitetun vakuuden Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Matka ei kuulu valmismatkalain piiriin. matkapojat.fi Varaukset p. 010 2323 116 (ma-pe 8-17) • Ryhmävaraukset (yli 10 hlöä) p. 010 2323 109 (ma-pe 8-17) Nettivaraukset www.matkapojat.fi/res60 • Ei toimitusmaksua! 12 HISTORIA Muuallakin kuin ympyräkaupungissa RU-koulutus Suomessa ennen ja nyt, osa 2/5: Nykyiset reserviupseerikurssit Haminan ulkopuolella PUolUStUSvoimat Panssarireserviupseerikurssi toteutetaan Parolassa, missä on alan monipuolisin kalusto ja osaaminen. Seppo Simola puolustushaarakouluilla sekä eräillä eri- koisjoukoilla on omia reserviupseerikursseja. Tässä osassa esitellään ne koulutuspaikat, joissa koulutus on käynnissä edelleen. Seuraavassa jaksossa käydään läpi lakkautetut koulutuspaikat. Tarkastelun ulkopuolelle jää kokelasvaiheessa saatava jatko- ja täydennyskoulutus. Reserviupseereja koulutetaan myös kertausharjoituksissa moniin sellaisiin tehtäviin, joista ei varusmiehenä tiedä vielä mitään. Esimerkiksi sodan ajan joukkojen perustaminen on pitkälti reserviupseerien hoidossa. Puolustushaarakoulut ensimmäisinä Puolustushaarakoulujen reserviupseerikoulutus eriytyi jo ennen sotia. Merivoimissa aloitettiin koulutus vuonna 1930 ja ilmavoimissa vuotta myöhemmin. Lentoreserviupseerikurssille pyritään kerran vuodessa erikoisjoukkohaun kautta. Kahdesti vuodessa voi hakea Ilmasotakouluun kolmelle eri aliupseerikurssille, joilta parhaimmisto jatkaa koulun omalle ru-kurssille. Ilmavoi- mien reserviin koulutetaan upseereita myös Haminassa. Merivoimissa vain noin kolme prosenttia saapumiserästä komennetaan reserviupseerikurssille. Pääosa koulutetaan Merisotakoulussa Suomenlinnassa ja pienempi joukko Haminassa. Merisotakoulussa on laivasto- ja rannikkojoukkolinjat. Merivoimiin pääsee normaalisti kutsuntojen kautta. Panssarimiehet seuraavaksi Panssarijoukkojen reserviupseerikoulutus siirtyi Parolaan vuonna 1972 ja se oli ensimmäinen sodan jälkeinen yhä jatkuva irtiotto Haminasta. Reserviupseerikoulutuksen siirtoa puolsi esimerkiksi kaluston käyttömahdollisuus sekä alan taktinen ja tekninen osaaminen Parolassa. Haminassa kokeiltiin panssarilinjaa vuosina 1952–56, mutta kokeilun päätyttyä aselajikoulutus annettiin vasta kokelasvaiheessa Parolassa. Eräässä vaiheessa panssarioppilaat palasivat Haminasta Parolaan kurssin puolivälissä. Ensimmäinen panssarireserviupseerikurssi oli vahvuudeltaan 12 oppilasta jakautuen panssari- ja panssarijääkärilinjaan. Nykyisin Panssarikoulun kurssien vahvuus on 40–60 oppi- lasta ja linjoja on seitsemän. Lääkärit ja urheilijat Lahteen Lääkintäreserviupseerikoulutus siirtyi vuonna 1976 Lääkintäkouluun Lahteen. Koulutuspaikka vaihtuu vuonna 2015, jolloin Riihimäellä aloittaa Logistiikkakoulu. Siirtymävaiheessa vuonna 2014 ei toteuteta lääkintäreserviupseerikurssia. Peruskoulutuskaudella hakeudutaan varusmieslääkärikurssille, josta valitaan lääkintäreserviupseerikurssin oppilaat. Lääkäreiden lisäksi kurssilla koulutetaan jonkin verran eläinlääkäreitä, hammaslääkäreitä ja proviisoreja alansa erikoisupseereiksi. Aiemmin Haminassa oli ”lisensiaattilinjaksi” kutsuttu osasto, jonne valittiin eri alojen erikoisupseereiksi koulutettavat. Haminassa annettiin joukkueenjohtajan perustaidot ja perehtyminen omaan alaan tapahtui vasta kokelasaikana. Erikoisupseerikurssille lähdettiin suoraan alokaskoulutuksen jälkeen. Urheilukoulu aloitti oman reserviupseerikoulutuksen Lahdessa vuonna 1979 ja sinne hakeudutaan erikoisjoukkohaun kautta. Koulutus tapahtuu pitkälti urheiluharjoittelun ehdoilla ja siksi ru-kurssin kestokin on pidempi kuin normaalis- ti. Kaikki saavat yhtenevän aliupseerikoulutuksen, ja parhaiten menestyneet koulutetaan reserviupseereiksi. Kaikki Urheilukoulun upseerioppilaat koulutetaan tiedusteluryhmän johtajiksi ja osa jatkokoulutetaan tiedustelutulenjohtajiksi, tiedustelujoukkueen johtajiksi tai viestiupseereiksi. Upseerit toimivat ryhmänjohtajina yleensä myös panssaritiedustelussa. Utin erikoismiehet Laskuvarjojääkärikoulu aloitti reserviupseerikoulutuksen Utissa vuonna 1990. Koulutus toteutetaan nykyään Erikoisjääkäripataljoonan laskuvarjojääkärikomppaniassa. Laskuvarjojääkärikoulutukseen pyritään erikoisjoukkohaun ja pääsykokeen kautta. Kaikki oppilaat saavat vähintään aliupseerikoulutuksen ja noin 20 prosenttia koulutetaan upseereiksi. Koulutus eriytyy aliupseerikurssin ykkösvaiheen jälkeen. Laskuvarjojääkäreillä on yksi saapumiserä vuodessa. Ennen omaa reserviupseerikoulutusta koulutettavat komennettiin yleensä Haminan sissilinjalle. Varusmiespalveluksen voi suorittaa myös Rajavartiolaitoksessa. Rajalla ei kuitenkaan ole omaa ru-koulutusta, vaan NÄKÖKULMA Reserviläinen 4/2014 MerIvoIMat Merivoimien oman reserviupseerikurssin toteuttaa Merisotakoulu. 13 Jarno Limnéll Kirjoittaja on sotatieteiden tohtori ja Intel Securityn kyberturvallisuusjohtaja Kyberulottuvuus sodankäynnin osana koulutettavat on komennettu Haminaan sissilinjalle. Nykyisin rajan upseerit koulutetaan tiedustelutulenjohtolinjalla. Järjestelmä muuttuu kuluvan vuoden lopulla, kun Immolan Erikoisrajajääkärikomppaniasta komennetaan oppilaat jatkossa Uttin. Osa koulutuksesta saatetaan toteuttaa myös Immolassa. Rajan kahdesta muusta varusmiesyksiköistä upseerioppilaat komennetaan jatkossakin Haminaan. Erikoisrajajääkärikoulutukseen pääsee vain hakemusteitse. Jos rankan koulutuksen kestää, niin mahdollisuudet päästä upseerikoulutukseen ovat hyvät. Upseereiksi koulutetaan 20–25 prosenttia kurssin vahvuudesta eli noin 8–10 oppilasta. Uusin tulokas Viestirykmentti Tuorein Haminan ulkopuolinen koulutuspaikka on Viestirykmentti Riihimäellä, jossa vuosien 1997–2000 välillä toteutettiin viisi ru-kurssia. Erikoisjoukkohaun kautta voi nykyäänkin päästä elektronisen sodankäynnin koulutukseen Viestirykmenttiin. Puolustusvoimien nettisivujen mukaan aliupseerikoulutuksen jälkeen ELSOupseereiksi koulutettavat jatkavat joko Riihimäellä tai Haminassa. Niinpä Viestirykmentti lukeutuu ainakin ajoittain Haminan ulkopuolella reserviupseerikoulutusta antaviin joukko-osastoihin. Naisoppilaita pääsee Haminan ulkopuolisille reserviupseerikursseille samoin perustein kuin miehiä, ja vain Utti on osoittautunut hankalaksi rastiksi. Laskuvarjojääkärikoulutukseen on hyväksytty vain yksi naisoppilas, ja hän kotiutui aliupseerina. Lähteitä: Puolustusvoimien internet-sivut Ympyröiltä upseeriksi – RUK 1920 – 2010 Haastateltuja: evl. Mika Hakanen / Ilmasotakoulu evl. Jaakko Hamunen / Raja- ja merivartiokoulu evl. Ari Laaksonen / Panssarikoulu komkapt. Mika Karvonen / Merisotakoulu lääkmaj. Jari Autti / Lääkintäkoulu kapt. Ohto Oksanen / Hämeen rykmentti kapt. Pekka Wallenstjerna / Viestirykmentti tiedottaja Pia Enroos / Utin jääkärirykmentti Useissa valtioissa kybermaailma on nostettu sodankäynnin viidenneksi ulottuvuudeksi, joka rinnastetaan maahan, mereen, ilmaan ja avaruuteen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Venäjällä on perustettu erilliset kybersodankäynnin esikunnat ja joukot, joiden johdolla kehitetään sotilaallisia kyberkykyjä. Tässä mielessä kybermaailma voidaan nähdä yhtenä toimintaulottuvuutena, joka on tullut aiempien toimintakenttien rinnalle – ei korvaamaan fyysistä voimankäyttöä vaan luomaan uuden toimintaympäristön, jonka kautta voidaan myös sotilaallisesti vaikuttaa. Puhdasta kybersotaa, jossa sotaa käytäisiin vain bittien maailmassa, tuskin tulee koskaan tapahtumaan, mutta jokaisen tulevaisuuden sodan voi arvioida sisältävän kyberkomponentin. Kyberhyökkäyksiä voidaan käyttää esimerkiksi poliittisen ja taloudellisen painostuksen välineenä ja vakavassa kriisissä yhtenä vaikuttamiskeinona muiden perinteisten sotilaallisten voimakeinojen rinnalla. HaMInan uLKopuoLISet reServIupSeerIen KouLutuSpaIKat nyKyISIn Oppilasmäärät vaihtelevat kursseittain joukkotuotannon tarpeiden mukaan. Suluissa on tyypillisiä oppilasmääriä. Merisotakoulu (Suomenlinna, 1930) (kaksi kurssia vuodessa) laivastolinja (12–15) rannikkojoukkolinja merivalvonnan opintosuunta (15–20) meritiedustelun opintosuunta (7–10) Ilmasotakoulu (Tikkakoski, 1931) (yksi kurssi vuodessa) lentoreserviupseerikurssi (30–35) johtamisjärjestelmälinja (8–12) lentotekninen linja (8–12) Panssarikoulu (Parola, 1972) (kaksi kurssia vuodessa) panssarijääkäri (15–25) panssaritulenjohto (5–15) panssariviesti (5–10) (yksi kurssi vuodessa) panssarivaunu (1– 2) panssaritiedustelu (1–17) panssaripioneeri (5) panssarintorjuntaohjuslinja (2–4) Lääkintäkoulu (Lahti, 1976) ( 2015 alkaen osa Logistiikkakoulua Riihimäellä) (yksi kurssi vuodessa) lääkintälinja (20–25) Urheilukoulu (Lahti, 1979) ( 2015 alkaen osa Kaartin jääkärirykmenttiä Santahaminassa) (kaksi kurssia vuodessa) noin 12–16 upseerioppilasta / kurssi reserviupseerikurssilla ei varsinaista linjajakoa Laskuvarjojääkärikomppania (Utti, 1990) (yksi kurssi vuodessa) n. 10 upseerioppilasta / kurssi reserviupseerikurssilla ei linjajakoa linjajako on aliupseerikurssivaiheessa Viestirykmentti (Riihimäki, 1997) (tarpeen mukaan) elektroninen sodankäynti Toinen vaihtoehto on nähdä, ainakin teknisesti kehittyneissä valtioissa, kybermaailman läpäisevän kaikki sodankäynnin tasot ja ulottuvuudet. Kun kybermaailma ymmärretään kaikkina niitä toimintoina, joissa ihmisen luoma keinotekoinen bittien maailma vaikuttaa, on vaikea kuvitella mitään maa-, meri-, ilma- tai avaruusoperaatiota suoritettavaksi ilman bittien maailman toimintaa. Bitit vaikuttavat kaikkialla, kaikissa sodankäynnin ulottuvuuksissa. Kyberulottuvuudessa ei ole kyse perustavanlaatuisesta sodankäynnin vallankumouksesta. Kyse on normaalista evoluutiosta – kehityksestä, jossa sodankäynti seuraa yleistä yhteiskunnallista kehitystä. Sota ilmentää aina yhteiskuntien sen hetkisiä erityispiirteitä sekä teknologista kehitysvaihetta. Yhteiskunnat ovat tänä päivänä hyvin riippuvaisia, ja sen kääntöpuolena haavuttuvia, bittien maailman toimivuudesta. Jos bitit eivät toimi, jää moni toiminta tekemättä. Esimerkiksi sähkönjakelun pidempiaikaisen katkon tahallinen tuottaminen kyberhyökkäyksellä voi johtaa yhteiskunnassa hyvin vakaviin, jopa yhteiskunnallista sekasortoa aiheuttaviin, seurauksiin. On luonnollista, että kybermaailma on otettava niin puolustuksen kuin vaikuttamisen elementtinä enenevissä määrin huomioon myös sotilaallisessa toiminnassa. Kun kyberkyvykkyyksien luomisessa osaaminen on keskeistä, on täysin mahdollista, että pienemmin resurssein, mutta oikeanlaista osaamista kyvykkäiden ihmisen muodossa hallussapitävä valtio tai ei-valtiollinen toimija voi tuottaa sellaisia kyvykkyyksiä ja teknologisia ratkaisuja kybermaailmaan, joita edes suurvalloilla ei ole. Resursseja toki tarvitaan, mutta niiden kustannukset ovat toista mittaluokkaa. Pienelle ja teknologisesti korkeatasoiselle valtiolle kyberuluttuvuus on parhaimmillaan kustannustehokas mahdollisuus vahvistaa omaa maanpuolustuskykyään ja sotilaallisia suorituskykyjään. On oleellista pitä mielessä, että sotilaallisen kybervaikuttamisen kohteena ovat monesti muut kuin varsinaiset sotilaalliset kohteet. Tehokkaimmin vastustajan yhteiskuntaan vaikutetaan iskemällä kriittisen infrastruktuurin kohteisiin, siis siviilikohteisiin, jotka ovat sotilaallisen kybervaikuttamisen ensisijaisia kohteita. Oleellista on havaita, että kriittinen infrastruktuuri on länsimaissa 80-90 prosenttisesti yksityisen sektorin omistamia ja operoimia, ja juuri siksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on kyberpuolustuksessa välttämätöntä. Viime vuosina kehitys on monissa valtioissa kulkenut siihen, että julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistoimintaa on olellisesti tiivistetty ja luotu uusia yhteistoimintamuotoja. Toisaalta yksityiselle sektorille on luotu uusia lainsäädännöllisiä velvotteita, mikä osaltaan kuvaa kybermaailman asioiden huomioonottamisen painoarvoa poliittisten päättäjien ja turvallisuusviranomaisten keskuudessa. Itse uskon vahvasti, että Suomella on mahdollisuus tulla yhdeksi maailman kärkivaltioiksi kyberturvallisuudessa, sekä myös kybersuorituskykyjen kehittämisen myötä entisestään vahvistaa maanpuolustuskykyään. Mitä mieltä olet? Kirjoita meille palautetta: [email protected]. 14 KALUSTO Rauma-luokan ohjusveneille korjauksesta lisää käyttöikää Merivoimien iskukyvyn kärjen muodostavat Hamina- ja Rauma-luokan ohjusveneet. Jälkimmäisten peruskorjaushanke valmistui maaliskuussa. KuvaT: TeRO TuOMinen ”Ohjusvene Rauma Pansion sotasatamassa juhlaliputettuna peruskorjaushankkeen valmistumisen kunniaksi. Keulakannella on 40 mm Bofors-tykki. Ylimpänä näkyy Saab Sea Giraffe -tutkan antenni.” Tero Tuominen rauma-luokka veneet täydentävät toisiaan. Jälkimmäisissä on kyky ilmatorjuntaan Umkhontoohjuksillaan, mutta niissä ei ole valmiutta sukellusveneentorjuntaan. edustaa toista suomalaista ohjusvenesukupolvea. Se suunniteltiin 1980-luvulla ja ensimmäinen saatiin käyttöön vuonna 1990. ParikymmenvuoPatria laajensi merelle tiaat alukset olisivat ilman päivityksiä Rauma-luokan peruskorjauksesta vastanyt tiensä päässä. si valtion pääosin omistama Patria, jota Alumiinirakenteisissa Raumoissa ei ehkä aivan ensimmäiseksi yhdistäiyhdistyy suuri nopeus, pieni koko ja mesi meriteollisuuteen. Nykyisin Airbus ritorjuntaohjusten iskukyky. Oli Groupin (entinen EADS) 26,8 järkevä päätös jatkaa luokan prosentilla omistama yhtiö elinkaarta, sillä seuraajaa hyödynsi kuitenkin järjestelmäosaamistaan kokoei ole vielä näköpiirissä. Peruskorjauksella amalla yritysryppään, Valitettavasti siinä missä luokan tietyt kyjoka vastasi alusten päitaataan vyt paranivat modervityksestä. toimintakyky nisoinnissa, budjetti ei Patria järjesti pemahdollistanut uutta ilruskorjauksen koko2020-luvulle matorjuntaohjusjärjesnaissuunnittelun, alitelmää. Puolustuskyky on hankkijoiden toimitusten asti nyt 40 mm tykin ja omasuokoordinoinnin sekä kokojajärjestelmän varassa. naisintegroinnin. Alihankkijoina toimivat ruotsalaiSen sijaan sukellusveneiden havaitsemiskykyä parannettiin uusimalla synen Saab, Western Shipyard, norjalaivyytettävä kaikumittain. Peruskorjauknen Kongsberg Maritime, Furuno Finsella taataan alusluokalle toimintakyky land, AB-Marinel ja Valmarine. Hank2020-luvulle asti. keen kokonaisarvo oli noin 70 miljoonaa euroa. Nykyisin Rauma- ja Hamina-ohjus- Varsinaisen korjaustelakoinnin ohjusveneille järjesti Western Shipyards Salon Teijossa. Hanke takasi työllisyyden kolmen vuoden ajaksi. Peruskorjaukset käynnistyivät syyskuussa 2010 ja ensimmäinen alus valmistui toukokuussa 2013. Kaikki olivat valmiina viime vuoden marraskuun lopussa. Lopullisesti hanke saatettiin juhlalliseen päätökseen Pansion laivastotukikohdassa maaliskuussa. Finnyard rakensi luokan ohjusveneet (Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali) 90-luvulla Raumalla. Nyt viimeksi korealaisen STX:n omistama telakka lopettaa toimintansa, kunhan Rajavartiolaitokselle tilattu ulkovartiolaiva Turva on luovutuskunnossa. Sisäinen muutos tärkein Ulkoisesti Rauma-luokan alukset eivät peruskorjauksessa muuttuneet, vaikka niille tehtiin myös alustekninen kunnostus. Tarkka havainnoitsija huomaa MASS-harhamaaliheittimen paikalla, jossa oli aiemmin Mistral-ilmatorjuntaohjuksia tai 23 mm tykki. Tärkeimmät uudistukset koki taistelunjohtojärjestelmä, joka päivitettiin ny- kyaikaan. Teknologiahyppäystä kuvattiin kodin tekniikkaan vertaamalla näin: ”suuri kuvaputkilaite kannettiin ulos ja tilalle tuotiin litteä HD-digitelevisio”. Aluksen Sea Giraffe -tutka säilyi, mutta nyt sitä hyödyntää moderni Saab 9LV225 Mk4 -taistelunjohtojärjestelmä. Myös aiempi 90-luvun versio oli ruotsalaisyhtiön toimittama. 9LV-järjestelmä yhdistää aluksen kaikki sensorit, aseet ja viestivälineet samaan verkkoon. Avoimen arkkitehtuurin laitteisto on skaalattavissa eri kokoisille aluksille. Operaattoreille aluksen taistelunjohtokeskuksessa näkyy vain yksi selkeä kuva meritilanteesta. Järjestelmän käyttäjärajapinta on MFC-monitoimikonsoli. Siinä on 30 tuuman näytön, kahden pallohiiren ja näppäimistön ohella tehtävään sopeutuva kosketusnäyttö, jolla järjestelmää voidaan ohjata. Näppäimistö kestää jopa kahvimukin kaatumisen aluksen keikkuessa. Tilannetiedon perusteella voidaan käyttää aluksen eri aseita joustavasti joko operaattorin tai automaattisesti taistelunjohtojärjestelmän ohjaamina. Reserviläinen 4/2014 15 Ylh: Rauma-luokan komentosilta modernisoitiin peruskorjauksessa. nyt se on samanlainen kuin muissakin merivoimien alusluokissa. oik: Rauma-luokan aluksissa on Riva-vesisuihkupropulsio. Tämä mahdollistaa operoinnin matalilla merialueilla. Takakannella hinattava kaikumittain. alh.oik: saab RBs-15 -merimaaliohjukset on suljettu laukaisuvalmiina säiliöhin. alh: 9lv-taistelunjohtokeskus. merivoimat ei esittele omaa versiotaan. kuva on australian anzac-luokan fregatilta. etualalla mFC-monitoimikonsoli. saaB Ohjus kehittynyt vuosien varrella Suomalaisten ohjusveneiden pääaseena on Saab Robotsystem 15 (RBS15 SF) Mk.3 -merimaaliohjus. Suomessa se tunnetaan nimellä Meritorjuntaohjus MTO-85M. Rauma-luokan ohjusvene ottaa kannelleen enimmillään kuusi laukaisusäiliötä neljään telineeseen (2+2+1+1). 80-luvulla kehitetyn, pienellä suihkumoottorilla varustetun ohjuksen uusin versio Mk.3 on ollut tuotannossa kymmenisen vuotta. Sen kantomatkaksi arvioidaan lähteistä riippuen 100 - 200 kilometriä. Ohjus käyttää reitillään inertia- ja GPS-ohjausta. Lopullisesti se hakeutuu maaliinsa lähestymisvaiheessa käynnistyvän tutkan avulla. Taistelukärjessä on 200 kiloa räjähdettä. Suomessa MTO85M on käytössä myös ajoneuvoalustalla laukaistavana versiona. Ilmatorjunnasta piti tinkiä Rauma-luokan ilmatorjunnasta huolehtii ainoastaan Bofors 40 mm -ilmatorjuntatykki keulakannen tornissa. Alunperin aluksissa oli myös kuuden Matra Mistral -ohjuksen (ItO-91) laukaisulavetti peräkannella. Ohjus oli tarkoitettu olalta laukaistavaksi lämpöhakuiseksi ilmatorjuntaohjukseksi, mutta ohjusveneissä se sovitettiin aluspuolustukseen. Mistralin kantomatka oli noin viisi kilometriä. Järjestelmän tekninen vanheneminen edellytti sen poistamista. Rauma-luokassa käytettiin samalla lavetilla myös neuvostoliittolaisen Zu23-2 -ilmatorjuntatykin suomalaista automaattisesti ohjattua laivatykkiversiota 23-M85. Perusratkaisultaan kyseessä on varusmiespolvien tuntema ”Sergei”. MASS hämää ohjukset Peruskorjauksen yhteydessä takakannelle asennettiin saksalaisen Rheinmetallin valmistama MASS eli Multi Ammunition Softkill System -omasuojajärjestelmä. Se on käyttössä myös Haminaluokan ohjusveneissä sekä Hämeenmaaluokan miinalaivoissa. MASS on kytketty taistelunjohtojärjestelmään. Se osaa itsenäisesti torjua alusta uhkaavat ohjukset laukaisemalla niiden eteen monikerroksisen harhamaalikentän. Heitteet suojaavat savulla näkyvältä valolta, mutta samalla on huomioitu säteilyspektrin muitakin alueita kuten ultravioletti, infrapuna ja tutkataajuudet. MASS-heitin kääntyy uhkan suuntaan ja laukaisee heitteet eri korkeuksiin. Näkee pinnan alle Rauma-luokan sukellusveneentorjuntakykyä parannettiin vaihtamalla aiempi hinattava kaikumittain moderniin norjalaisen Kongsberg ST2400 -malliin. Sukkulamainen laite lasketaan aluksen perästä. ST2400 sukeltaa kaapelin hinauksessa pinnan alle maksimissaan 150 metrin syvyyteen. Se kaikumittaa tai kuuntelee aluksen alla olevaa vesialuetta. Laite on optimoitu sukellusveneiden havaitsemiseen. Sitä voidaan hinata jopa 16 solmun nopeudella. Sukellusveneitä Rauma-luokka torjuu Saabin Elma ASW-600 -syvyysraketinheittimillä sekä syvyyspommeilla. Jälkimmäiset pudotetaan sukellusveneen yläpuolella. Neljän yhdeksänputkisen suunnattavan Elma-heittimen pienissä, noin kuusi kiloa painavissa raketeissa on ontelo- räjähde. Sen pitäisi taata sukellusveneen rungon läpäisy. Vaikutus ei välttämättä tuhoa kohdetta, mutta todennäköisesti pakottaa sen nousemaan pintaan. Rauma-luokan ohjusvene Pituus 48 m Leveys 8 m Syväys 1,5 m Uppouma 240 t Nopeus noin 30 solmua Pääkoneet 2 x MTU 3300 kW Propulsio 2 x Riva Waterjet Henkilöstö 19+5 Alukset kuuluvat Saaristomeren Meripuolustusalueen 6. Ohjuslaivueeseen kotitukikohtanaan Pansio. On the top of the world’s highest mountains. Working with the best outdoor athletes and NATO Forces on some of the toughest expeditions on earth. That’s where Berghaus has been for over 40 years. So when it comes to performance wear, we know what matters. Vulcan www.berghaus.com Centurio 30 Wherever you’re going, trust Berghaus. facebook.com/berghausfinland 18 REPORTAASI Reserviläinen 4/2014 Vaatimukset kasvavat Taistelijalta edellytetään yhä enemmän tulivoimaa, mikä nostaa kannettavan kuorman määrää. Kuinka sotilas saadaan jaksamaan? ArMy OperATiOnAL COMMAnd Tanskalaissotilaan taisteluvarustus Afganistanissa painaa keskimäärin 32 kiloa, joka on noin 40 prosenttia reilun 80-kiloisen sotilaan kehonpainosta. Mirva Brola harteita entistä kipeämmin. Jos 1800-luvun taistelija pärjäsi vielä 15 kilon kantamuksilla, toisessa maailmansodassa varusteille kertyi painoa jo 35 kiloa ja Irakin sodassa mitattiin 53 kilon taakkoja. Suunta on ylöspäin: nykypäivänä Afganistanissa sotilaan selässä saattaa siirtymän aikana kulkea jopa 70 kiloa, kertovat kansainväliset tutkimukset. Taistelutilanteessa kannossa on vain tarpeellinen, mutta suojavarusteet tekevät olosta tukalan. Kun suomalainen m85-varustus taisteluvöineen, aseineen ja kypärineen oli vielä siedettävän 15 kilon tienoilla, nykyiseen m05:een kuuluva sirpaleliivi nostaa kuorman yli 20 kilon. Paitsi että ”sirpa” tuo painoa, lisää se myös lämpökuormaa, muistuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian professori Heikki Kyröläinen. – Nykypäivänä pitää suojautua entistä paremmin. Sirpaleliivistä kukaan varusteet painavat ei ole vielä keksinyt kevyttä tai hengit- loin lihasvoima on jäänyt toissijaiseen tävää versiota. asemaan. Paremman suojan lisäksi taistelijalta – Molempia tarvitaan, mutta ongeledellytetään suurempaa tehokkuutta ja mana on, miten niitä treenataan siten, ettulivoimaa. Esimerkiksi ammuksia tulisi tä molemmat kehittyvät. Tiedetään, että olla kannossa aiempaa enemmän. Mikä- kestävyyskunnon harjoittelu häiritsee lili huolto on rajoitettua, myös vethasvoiman kehittymistä, Kyröläitä ja muonaa täytyy olla riitnen sanoo. Esimerkiksi varusmiestävästi omasta takaa. Vaikka erityisesti siirten ohjelmassa on paltymän aikana kannettajon kestävyysharjoitte”Lihasvoimalla va taakka on kasvanut lua, mikä näkyy Coohuimasti, kehitys kosvoidaan ehkäistä per-juoksutestin tukee vain osaa joukoislosten paranemisena. vammautumisia” Sen sijaan lihaskuntoa ta: etulinjassa taistelevia, tiedustelijoita, erion ollut hankala sovittaa koulutukseen siten, että se kois- sekä kriisinhallintajoukkoja. tuottaisi tuloksia. Taaempana etulinjasta sekä Kumpaakin tulisi Kyröläitukitehtävissä palveleville riittää väsen mukaan harjoittaa jaksoittain rythempikin varustus. Tarve on tilanne- ja mittämällä, lepopäivät muistaen. – Ammattiarmeijoissa on todettu, etaselajikohtainen. tä hyvällä lihasvoimalla voidaan ehkäisLihasvoimaa ja kestävyyttä tä vammautumisia. Kasvanut kuorma vaatii enemmän kanYleisesti ottaen nuorten ongelmana tajaltaan. Suomessa on perinteisesti pa- on, ettei kestävyyskuntoa harjoiteta niin nostettu hyvään kestävyyskuntoon, jol- paljon kuin aiemmat sukupolvet tekivät. Kuntosalilla on helppo käydä, kun taas hiihtoladulla ei ole kivaa. Proteiinilisä voi olla tarpeen Työtä tekevät lihakset vaativat energiaa jaksaakseen. Kotimaan kasarmeilla sotilaan ravitsemus ei yleensä tuota ongelmia, mutta metsäleirillä tai ulkomaanoperaatioissa tilanne voi olla toinen. Esimerkiksi sissimuonapakkauksen painavat tai hankalasti avattavat tuotteet saattavat jäädä varuskuntaan sen sijaan, että niitä kannettaisiin mukaan harjoitukseen. Taistelutilanteissa puolestaan tarvitaan erilaista ravintoa. Yhdysvaltalaistutkimuksissa on todettu, että pitkäkestoisissa ja kuormittavissa operaatioissa olisi hyödyllistä nauttia lisäproteiinia. Esimerkiksi kymmenen päivän kaupunkitaisteluharjoitus laihdutti sotilaita 1,9–3,3 kilolla. Yhdysvallat kehittääkin koko ajan uusia lisäravinteita, kuten energiapurukumia. jatkuu s. 23 >>> XXI Kansainväliset Erämessut on Suomen suurin eräalan tapahtuma. Erämessuja on järjestetty Riihimäellä vuodesta 1972 lähtien. Riihimäen vehreä Urheilupuisto kaupungin keskustassa on osoittautunut toimivaksi ja viihtyisäksi messualueeksi. Joka toinen vuosi metsästyksen, kalastuksen, retkeilyn ja luonnon harrastajat ja ammattilaiset kohtaavat alan kaupallisen tarjonnan sekä valtakunnallisten järjestöjen asiantuntijat. Metsästys Missään muussa tapahtumassa Suomessa et pääse tutustumaan alan tuotteisiin ja harrastukseen näin laajasti. Tule testaamaan uutuuksia Räiskylän ampumaradalle, tutustu Suomen suurimpaan trofeenäyttelyyn ja täytettyihin eläimiin, kokeile taitojasi ampumasimulaattoreilla, opettele riistaruokien salat. Kalastus Runsas ohjelma, huippuasiantuntijat ja tuoteuutuudet. Kuuntele asiantuntijoiden vinkit ja osallistu myös keskusteluun kestävästä kalastuksesta. Retkeily Päämiehet Euroopasta tulevat esittelemään alan uutuudet, vertaile tuotteita ja testaa itse. Suomen suurin telttanäyttely on vertaansa vailla. Alan järjestöt ja ammattilaiset ovat kertomassa sinulle retkeilymahdollisuuksista, antavat vinkkejä reiteistä, välineistä ja jokamiehen oikeuksista. Luonto Suomalainen kaipaa luontoon. Pidetään yhdessä huolta siitä, että jätämme puhtaan luonnon myös tuleville sukupolville. Auta lastensairaalaa Metsästäjäliiton osastolla U 480 Suomen Metsästäjäliitto ja Jahti-lehti osallistuvat Riihimäen Erämessuille tänä vuonna isolla 350 neliön ulko-osastolla. Uudenmaan piiri sorvaa ja myy osastolla linnunpönttöjä uuden lastensairaalan hyväksi koko messujen ajan. Myyntitulot lahjoitetaan kokonaisuudessaan lastensairaalalle. Lahjoita koti pihapiirin linnuille ja tue samalla tärkeää asiaa. Liiton nuorisotyöryhmä esittelee Mini-Metso-leirejä ja muuta nuorisotoimintaa tarkemmin perjantaina. Ja houkuttelupyynnin asiantuntija Aki S. Perälä vierailee osastollamme lauantaina. Tule kyselemään vinkkejä riistaeläinten houkutteluun. Lauantaina liiton osastolla järjestetään myös Luonnonturkisyhdistyksen turkishuutokauppa. Turkikset ovat esillä osastolla jo aiemmin. Tule istumaan leirinuotiolle, ota kuppi kahvia ja kysele lisää Metsästäjäliiton toiminnasta ja ajankohtaisista metsästysasioista. Kerromme muun muassa liiton tärkeästä edunvalvontatyöstä sekä Riista- ja Kalakerhoista ja muista nuorisohankkeista. Lisäksi kerromme käynnissä olevasta riistaruokaprojektista. Tutustu samalla tarkemmin Metsästäjäliiton monipuolisiin jäsenetuihin. Laserammunta Suomen Ampumaurheiluliiton osastolla pääsee testaamaan tarkkuutta laseraseilla. Kokeilla voi niin kiväärillä, pistoolilla kuin myös haulikolla. Karhunmetsästyksen maailmanmestaruutta voi tavoitella NatureDigin Hunting1.net osastolla olevalla metsästyssimulaattorilla. Molemmat osastot löytyvät E-hallista (Koulurakennus). Ammunnat Räiskylässä Riihimäen Viestirykmentin ja Kansainvälisten Erämessujen yhteinen historia on jatkunut ensimmäisistä Erämessuista alkaen vuodesta 1972. Tänä vuonna Puolustuvoimat esittelee toimintaansa ja kalustoa, kertoo Viestirykmentin tiedottaja, Kapteeni Pekka Wallenstjerna. Tärkeänä messujen vetonaulana on myös Varuskunta-alueella Räiskylässä toimiva ampumarata. Siellä kävijöillä on mahdollisuus kokeilla näytteilleasettajien aseita. Riihimäen Sotilaskotiyhdistyksen hernekeitto ja munkkikahvit ovat monen kävijän ehdoton suosikki, niin tälläkin kertaa. Tule ja tutustu aseuutuuksiin ja eri ammuntalajeihin. Ohjelmassa hirvi-, luodikko-, trap-, peräkiekko-, riistamaali- ja sportingammuntaa. Ampumaradat sijaitsevat Riihimäen varuskunta-alueella Räiskylässä, jonne pääsee vain maksuttomalla bussikuljetuksella messualueen portilta 2. Ampumaradat ovat avoinna messuaikana arkisin klo 11-18, lauantaina klo 10-18 ja sunnuntaina klo 10-16. RIISTAMAALIAMMUNTA Haulikolla ammuttava ”riistapolku” jäljittelee metsästystilannetta. ”Riistamaalit ilmestyvät näkyviin ampujan pyynnöstä. Radalla on viisi rastia, joista ammutaan kaksi laukausta kustakin. Ammunnan kesto n. 10 minuuttia. Se tapahtuu näytteilleasettajien 12:n kaliiberin haulikolla. Ampujalla on käytössään 10 patruunaa, jotka sisältyvät hintaan. Osallistumismaksu 6 euroa. TRAP-AMMUNTA Haulikko-trapradalla on viisi ampumapaikkaa. Ammunta kestää n. 10 minuuttia, näytteilleasettajien 12:en kaliiberin haulikolla. Ampujalla on käytössään 10 hintaan sisältyvää patruunaa. Osallistumismaksu 6 euroa. PERÄKIEKKOAMMUMTA Henkilökohtaisesti ohjattu ammunta on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole aiempaa ampumakokemusta. Ammunta tapahtuu haulikolla. Se sisältää 6 laukausta. Osallistumismaksu 6 euroa. Tällaisissa tilanteissa nauttii kun ase on mieleinen/Krieghoff LUODIKKOAMMUNTA Ammutaan hirviradalla kiinteään maaliin, sisältää 4 laukausta. Suoritusaika on 5 minuuttia. Osallistumismaksu on 5 euroa. SPORTINGAMMUNTA Ammutaan lentävään kiekkoon yhdeltä paikalta. Sisältää 10 laukausta. Osallistumismaksu 6 euroa. Kuvat: Teuvo Louhisola Oy Erämessuammuntoihin osallistuminen ei vaadi aseenkantolupaa eikä edellytä aikaisempaa kokemusta. Ammunta tapahtuu ainoastaan näytteilleasettajien aseilla ja patruunoilla. Lipunmyynti lopetetaan tuntia ennen sulkemisaikaa. Ammuntoihin osallistuvan on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä. Liikkuminen varuskunta-alueella on sallittu ainoastaan opastettuja reittejä pitkin. Varuskunnan alueelle saapuminen ja sieltä poistuminen on sallittu vain ammuntoihin liikennöivillä maksuttomilla bussikuljetuksilla. Ampumaradalla mukana: Sako Oy: Sako, Tikka T3, Beretta Teuvo Louhisola Oy: Benelli Finn Enterprise Oy: Krieghoff Eloranta Oy Team Krieghoffilla on ERÄmessujen Ampumaradalla omat heittimet jotka antavat haastavia näytteitä Sporting- sekä Compakammunnan saloista. Sinulla on mahdollisuus kokeilla samoilla aseilla jolla mm. maailmanmestari ampuu, K-80 ! Trofeenäyttely ja täytetyt eläimet Suomen Kennelliitto 125v. Valkohäntäpeura – trofeenäyttelyjen juhlakalu 2014 Suomen Kennelliitto täyttää tänä vuonna 125 vuotta ja Kansainväliset Erämessut ovat yksi Kennelliiton juhlavuoden tapahtumista. Vuoden Eräkoira julkaistaan Kansainvälisten Erämessujen avajaisissa torstaina 5.8.2014 klo 13. Suomen Kennelliiton osastolla metsästyskoirajärjestöt esittelevät metsästyskoirarotuja. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta valkohäntäpeuran menestystarinan käynnistymisestä Suomessa. Valkohännät ovat löytäneet oman ekologisen lokeronsa luonnostamme, eivätkä ole uhkana kotoperäisten lajien olemassaololle. Peura on merkittävä riistalaji sekä metsästysettä riistanhoitomielessä. Monen eteläsuomalaisen metsästysseuran toiminta pyörii valkohäntien ympärillä. CIC Suomen delegaation trofeeneuvosto arvostaa tätä menestystarinaa nostaen valkohäntäpeuratrofeet kaikissa vuonna 2014 järjestettävissä trofeenäyttelyissä kunniapaikalle. Amerikansuomalaiset lahjoittivat Minnesotasta vuonna 1934 entiseen kotimaahansa pienen lauman peuroja. Niistä kuitenkin vain vahvimmat selvisivät, ensiksi laivalla yli Atlantin valtameren ja sen jälkeen Vesilahden Laukon kartanon hyvästä hoivasta luonnossa lisääntymään. Todennäköistä on, että peurakantamme on muodostunut lähinnä juuri näistä ensimmäisen lähetyksen ”selviytyjistä” ja sen kantaisänä olisi siten ainoastaan yksi urospeura kolmen naaraan kera. Viimeaikainen DNA – tutkimus on osoittanut että kapealta pohjalta startannut peurakantamme perintötekijöiden muuntelu vastaa silti laajuudeltaan lähes sen alkuperämaan tasoa. Valkohäntäpeura on tänään tulokaslajistatuksestaan huolimatta ”kansalaisoikeutensa” ansainnut, hieno riistalaji. Noutaja noutaa Noutavaa koiraa käytetään metsästyksessä pääasiassa haavoittuneet ja kuolleen pienriistan talteenotossa. Näytöksessä esitellään noutajan käyttöä erilaisissa metsästystilanteissa. Konekarhu Konekarhu testaa koirasi reaktiot, kun se tapaa karhun. Testi on tarkoitettu ensisijaisesti korille, joilla ei ole aikaisempia karhukontakteja. Konekarhua voidaan kuitenkin käyttää myös kokeneempien koirien lisäkoulutukseen. Luolakoira metsästää Luolakoiria käytetään metsästettäessä supeja, kettuja ja mäyriä maan ja rakennusten alta. Kun riista löytyy, koiran tehtävä on karkottaa se metsästäjän ulottuville. Hyvä luolakoira on sisukas, harkitsevainen ja rohkea, mutta ei kuitenkaan tyhmänrohkea. Trofee on arvokas luontotallenne Trofeenäyttelyissämme ja muissa yhteyksissä mitattavien valkohäntien sarvitrofee- ja ikämääritystietojen perusteella seurataan metsästyksen ja evoluution vaikutuksia kantaan. Trofeiden mittaus yleensä on niin sanottua perustutkimusta, toimien samalla riistanhoidon ohjaustyökaluna lajin monimuotoisuuden ja tuottokyvyn säilyttämiseksi. Tutkitun tiedon ja hyvien käytäntöjen perusteella metsästystä voidaan ohjata kestävämpään, myös hyviä trofeita tuottavaan suuntaan. Jo parin viime vuoden ajalta on monilla kannanhoitoalueilla havaittavissa urospeurojen sarviaineiston kohenemista. Valkohäntäurosten sarvien pisterajat säädettiin aikoinaan (T.Lampio & K.Nygren) alemmalle tasolle kuin peurojen kotimaassa. Syynä oli se, että peuramäärät Suomessa olivat tuolloin nykyistä huomattavasti alhaisemmat ja mittauksiin haluttiin saada sarvimateriaalia. Samalla metsästäjille annettiin mahdollisuus saada saaliiksi myös mitalisavia. Euroopan ainoiden valkohäntäesiintymien, Suomen ja Tsekin osalta perusteet olivat saman suuntaiset. Tsekin valkohäntäpeura on eri alalajia (Odocoieus virginianus virginianus). Mitalien pisterajat nousevat Kansainvälinen metsästyksen ja riistansuojelun neuvosto (CIC) on ajantasaistamassa arvostelujärjestelmäänsä - CIC Trophy Evaluation System (TES)©. Joitakin muutoksia aikaisempiin käytäntöihin on tulossa valkohäntäpeuraakin koskien. Merkittävin uudistus liittyy mitalien pisterajoihin. CIC vahvistaa uusiksi mitalirajoiksi valkohäntäpeuralle (Odocoileus virginianus borealis –alalaji) seuraavat pisterajat - kulta 370 (aiempi 360)pistettä, hopea 350(aiempi 330) pistettä ja pronssi 330(aiempi 300) pistettä. Aiemmat mittaustulokset jäävät voimaan ja epätyypillisten sarvien mitalirajat pysyvät ennallaan. CIC on sopinut amerikkalaisen Boone & Crokett (B&C) klubin kanssa mittaus- ja arvosteludokumentointien yhtenäistämisperiaatteista. Eroja CIC pisteytyksen ja amerikkalaisen pisteytyksen välillä löytyy edelleen. Eurooppalaisten lajien pisteytyksessä CIC huomioi erilaisia muotopisteitä, jotka voivat lisätä tai miinuspisteinä vähentää pistemäärää. B&C:n arvostelujärjestelmässä keskeistä on trofeiden symmetrisyys. Esimerkiksi sarvipuoliskojen mittaerot tuottavat miinuspisteitä. CIC arvostelut perustuvat edelleen kymmenjärjestelmään ja B&C tuumajärjestelmään. Muiden lajien arvostelumenetelmiin ei ole tulossa merkittäviä muutoksia. Teksti ja lisätietoja: CIC Suomen delegaation trofeeneuvosto, Ilkka Ala-Ajos, Veli Lappalainen, Kaarlo Nygren. Suomen Jousimetsästäjäin Liitto esiintyy myös Ohjelma-areenalla jousiammuntanäytöksissä, näytösampujina kokeneet jousimetsästäjät Henri Harju ja Veli-Matti Dahlgren. Jousimetsästys Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry on jousimetsästyksen valtakunnallinen kattojärjestö, jonka tehtävänä on edistää jousimetsästystä Suomessa. Yli kolmikymmenvuotisen taipaleensa aikana liitto onkin onnistunut hyvin - Suomi on kansainvälisestikin arvioituna hyvä jousimetsästys maa. Erämessuilla SJML ry on mukana niin esittelemässä tätä elämyksellistä lajia kuin laajemminkin kertomassasuomalaisen jousimetsästyksen nykytilanteesta. Liiton osastolla U 554 pääsee lajiin tutustumaan ja jos oma kokeiluinto iskee, on paikalla myös liiton taitavia tutoreita ammutusjousineen. Pieni varoituksen sana tosin jo tässä vaiheessa kokeilijoille: jousimetsästykseen jää koukkuun! Suomessa jousella saa metsästää riistaa aina metsäkauriiseen asti. Jousimetsästys vaatii riistan tuntemista ja hyviä erätaitoja - sopiva etäisyys riistalaukaukselle on noin 20 metriä, eli saaliin lisäksi jousimetsästys tarjoaa myös kokonaisvaltaisia luontoelämyksiä. Perinnejousimetsästäjäin liiton osaston aiheena “ Perinnejousi, vaihtoehtoinen metsästysase”. Osastolla U 552 esitellään mitä perinnejousimetsästys on ja millaisilla välineillä harrastetaan. Perinteiseen tapaan yleisöllä mahdollisuus kokeilla vaistojousiammuntaa. Sisänäyttelytilat: A, B, C, D, E Ulkonäyttelytilat: 301 - 630 Rautatieasemalle Portti 3 Kalastus Salp aus Huoltoajo ntie ä l e s Taksi Kalastusnäytökset Vesitorni 602 Metsästyskoirat Jousiammunta Frisbeegolf 606 611 625 Puolustusvoimat Media 539 544 522 Jousimetsästys 572 414 415 507 Ohjelma-areena 430 431 513 452 516 490 491 Kohtaamispaikka 486 480 399 421 441 402 343 391 389 saa 385 Erätori Sipu Räiskylän ampumaradalle Peltosaaren P-alueelle 367 rent ie Portti 2 Huoltoajo Nuotiopiiri Inva P 364 Luentosali (2. krs) Messutoimisto Koiraparkki Trofeenäyttely Täytetyt eläimet Portti 1 Taksi Telttanäyttely Messuravintola Aika, paikka, liput liikenneyhteydet: Aika: 5.-8.6.2014 Paikka: Riihimäen Urheilupuisto. Messut ovat avoinna: to - pe 5.-6.6. klo 11-19, la - su 7.-8.6. 10-18 Liput: Aikuiset Lapset (7-15v) Perhelippu Pysäköinti 15 € 10 € 30 € (kahden maksavan aikuisen mukana alle 16-vuotiaat ilmaiseksi) 5€ Ryhmälippu 10 € (vähintään 10 hlöä, tilataan ennakkoon) Lippujen tilaus: www.lippuagentti.fi ja Makuuneista. Vain portilta to-pe: opiskelijat, varusmiehet, invalidit ja eläkeläiset 10 €. Portilla esitettävä alennuksen oikeuttava kortti. Liikenneyhteydet: Messualue sijaitsee Riihimäen Urheilupuistossa. Riihimäen Matkakeskukselta non-stop bussi- kuljetus messuportille 3. Matkan hinta: aikuiset 2€, alle 16-vuotiaat ilmaiseksi. Hevoskyydillä: Haukankallio Oy tarjoaa wanhan ajan henkeen hevoskyydityksiä rautatieasemalta messualueelle. Perhelippu 15€ (max 4 hlöä), kertalippu 5€ ja privat kyyditys 20€. www.haukankallio.fi Taksiasema: porteilla 1 ja 3. Taksin puh. 0200 11100. Omalla autolla tulijoille opastus ja ohjaus Riihimäen sisääntuloväyliltä messujen pysäköintialueille. Järjestäjä: Riihimäen Messut Oy, puh. 010 8410 300, www.erämessut.fi [email protected] REPORTAASI Reserviläinen 4/2014 puolusTusvoimaT 23 mirva Brola nuorten miesten kunto on keskimäärin heikentynyt, mutta jo lyhyessä ajassa saadaan huomattavaa parannusta aikaan. upseerioppilaita kirkkojärven marssilla 2011. Taina pirinen / puolusTusvoimaT suomalaissotilaan suojavarustus afganistanissa painaa kymmeniä kiloja. lisärasitusta tuo kuumuus. Hieman vanhempi mutta käyttökelpoinen materiaali riittää yhä taaempana etulinjasta. kuva vuodelta 2004 Jääkäriprikaatin kertausharjoituksesta. – Siitä saa ainakin hetkellisesti virtaa. Monesti nämä liittyvät myös mielialaan, Kyröläinen tuumaa. Hänen mukaansa myös Suomen puolustusvoimien pitäisi tarjota proteiinilisää silloin, kun ”mennään pitkään ja kovaa”. Nykyisin moni hankkii lisäravinteensa pitkälti itse. Monipuolisen liikuntaharjoittelun ja hyvän ravitsemuksen ohella sotilas tarvitsee lepoa. Yhdysvalloissa on todettu sekin, että huonosti nukkuvat sotilaat olivat lihavampia, söivät epäsäännöllisemmin ja liikkuvat vähemmän kuin muut. He myös pärjäsivät kuntotesteissä muita heikommin. nuorten miesten kunto on keskimäärin heikentynyt, ja huonokuntoisia on enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä. Saadaanko riviin enää riittävästi vaatimukset täyttäviä vai pitäisikö siirtyä ammattiarmeijaan? – Asevelvollisuus on erittäin toimiva malli, joka takaa meille edelleen riittävän hyväkuntoista porukkaa kovempiin tehtäviin ja vähemmän hyväkuntoista ei niin vaativiin tehtäviin, Kyröläinen rauhoittelee. Puolustusvoimat tuottaa päätehtävänsä ohella myös kansanterveydellisiä hyötyjä. Kyröläinen pitääkin tärkeänä, että mahdollisimman moni edelleen pääsisi suorittamaan asepalvelusta huolimatta kutsuntojen tiukennetuista terveystarkastuksista. – Kyse on koko kansan armeijasta ja näkisin, että pitää olla hyvät syyt, jos nuorta ei oteta palvelukseen. Kyröläisen mielestä huonokuntoista tai ylipainoista ei saisi turhan herkästi jättää valitsematta – varsinkin, jos nuori itse haluaa palvelukseen. Silloin hänelle pitäisi antaa mahdollisuus parantaa kuntoaan ennen palvelukseen astumista. Sukupuolten ero huomioon Entä kuinka naissotilaat pärjäävät vaatimusten kasvaessa? Suomessakin on haluja lisätä naisvarusmiesten sekä -rauhanturvaajien määrää. Naisten on todettu olevan lihasvoimaltaan keskimäärin kolmanneksen miehiä heikompia ja kestävyyskunnoltaan noin heikoimpien miesten tasoa. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuret. Kyröläisen mukaan myös kehonkoko tulee ottaa huomioon: miehissäkin on pienikokoisia yksilöitä. Israelissa on tutkittu, että työskentely suhteellisti suuremmalla kuormalla lisää vammautumisriskiä. Sitä edistävät myös naisten pienempi koko sekä luuston erilaisuus. Harjoittelulla voidaan vähentää sukupuolten välistä eroa, mutta se säilyy silti merkittävänä. Siksi joissain tehtävissä naisten kapasiteetti ei keskimäärin riitä. Kuitenkin, kun sukupuolten ero tiedostetaan ja huomioidaan, naiset voivat saavuttaa vaatimukset toimiessaan yksiköissä, joissa on sekä miehiä että naisia. Suomessa naisilla on pääsy kaikkiin sotilastehtäviin, myös erikoisjoukkoihin, mikäli he täyttävät samat vaatimukset miesten kanssa. Kyröläisen mielestä tämä on hyvä linja. – Mitään tehtäviä ei kannata estää, jos läpäisee testit. Olen vakuuttunut siitä, että naisille ja pienikokoisille miehille löytyy sopivia tehtäviä erilaisista joukkojen kokoonpanoista. Vapautus vain hyvästä syystä Puolustusvoimien määritelmän mukaan etulinjan taistelutehtävissä ja erikoisjoukoissa tarvitaan jopa 3 000 metrin cooper-kuntoa. Samaan aikaan TanskalaisTen mikroTreeni Ulkomaan operaatioissa liikuntamahdollisuudet voivat olla heikot. Tanskalaiset ovat siksi kehittäneet mikrotreeni-ohjelman Afganistanissa. Ideana on harjoitella 5–10 minuuttia kerrallaan riittävän usein, 10–15 kertaa viikossa. Harjoittelu tapahtuu sotilasvaatteissa omalla tai kaverin painolla: punnerruksia, kyykkyjä tai mitä vain. Mikrotreeni kehittää hyvin hapenottokykyä mutta ei yksinään riitä kunnon ylläpitoon. Harjoitus tunnetaan siviilissä lyhenteellä HIT, high intensity training. 24 KOULUTUS Reserviläinen 4/2014 NASTA-harjoitukset pätevöittävät naisia johtotehtäviin Kesäyön marssi jääkäreiden jäljillä Kurssilaiset voivat edetä aina harjoituksen johtajaksi asti Sanna Mertsalmi maanpuolustustoiminta tarjoaa naisille mahdollisuuksia kehittyä johtajana. Naisten Valmiusliitto tarjoaa mahdollisuuksia edetä porras portaalta kohti vaativia johtotehtäviä valmiuskouluttamisen saralla. Liitto kokoaa yhteen vapaaehtoisen maanpuolustustyön ympärillä toimivia järjestöjä ja sitä kautta aktiivisia naisia. Nämä aktiivit toimivat liiton alueneuvottelukunnissa järjestäen vuorollaan valtakunnallisia NASTAharjoituksia. Harjoituksen organisointi ja harjoituksen läpivienti pätevöittävät naisia johtotehtävissä toimimiseen. Harjoituksissa on hierarkkinen organisaatio, jossa voi edetä kurssilaisesta aina harjoituksen johtajaksi asti. Organisointi parhaimmillaan 350-päiselle naisjoukolle on pitkä ja vaativa prosessi. JohdaNASTA on vuonna 2013 suunniteltu koulutuskokonaisuus, mikä antaa osallistujille kouluttamis- ja johtamisvalmiuksia - apuvälineitä harjoituksen johto-organisaatiossa toimimiseen. Johtamistaitojen ohella JohdaNASTAkoulutuksessa opetetaan myös alaistaitoja, joten koulutus on tarkoitettu koko organisaatiolle. – NASTA-harjoituksessa johtotehtävissä toimiminen on erinomainen johtamiskoulu. Harjoituksen valmisteluvaiheessa organisaatiossa toimiva saa johtamiskoulutusta ja itse harjoituksessa saamiaan oppeja voi toteuttaa käytännössä. Johtamiskoulusta on varmasti hyötyä myös siviilissä, lupaa Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi. vapaaehtoinen Kouluttajien valmennusta Uusin koulutusporras NASTA-harjoitukseen liittyen on kouluttajavalmennus. Se toteutetaan ensimmäistä kertaa toukokuun 16.–18. päivinä järjestettävässä Helene 2014 -harjoituksessa Tammisaaressa yhtenä harjoituksen kurssina. Kouluttajavalmennus-kurssi on tarkoitettu naisille, joilla on jonkin koulutusaiheen osaamista sekä teoriapohjaa kouluttamisesta. Kurssin toivotaan madal- tavan naisten kynnystä lähteä kurssilaisen roolista mukaan kouluttajatehtäviin ja sitä kautta myös tulevien harjoitusten muihin johtotehtäviin. – Kurssin avulla saamme lisättyä liiton omavaraisuutta kouluttajien suhteen, mikä osaltaan helpottaa tulevien NASTA-harjoitusten järjestämistä. Toki kyse on myös koulutuksen laadukkuuden varmistamisesta, sanoo Mertsalmi. Järjestyksessään 17. Kesäyön marssi järjestetään Tuusulassa 7.-8.6.2014. Reitti vie tänä vuonna kulttuurihistoriallisiin maisemiin Tuusulanjärven rantoja seuraillen. Marssin teema on ”jääkärien jäljillä”. Marssireittien pituudet ovat 5, 15, 30 ja 40 kilometriä. Marssi alkaa Tuusulan urheilukeskuksesta ja reitit kulkevat Tuusulan, Keravan ja Järvenpään alueella. Marssiminen on mahdollista paitsi yksittäisille osallistujille, myös siviili- tai sotilasjoukkueille tai perhekunnittain. Ilmoittautuminen marssille on avoinna osoitteessa www.kesayonmarssi.fi. Sanna MertSalMi naSta-harjoituksen organisaatiossa toimiminen vahvistaa johtamistaitoja. Johtamiskokemusta voi kerryttää eri rooleissa toimimisen kautta. Kuvassa Kurssinjohtaja Minna Hytönen vetämässä Selviytyminen sähköttä -kurssia Wilma 2011 -harjoituksessa lappeenrannassa. SUOMALAINEN TYÖ KANTAA SUOMEA www.varpuke.fi Liput lippupalvelusta! Ennakkoon toimituskuluineen 48,50 €, ovelta toimituskuluineen 53,50 €. International Military Music Festival KOULUTUS Reserviläinen 4/2014 25 Sotilaallisia taitoja voi harjoitella verkossakin Monimuotokoulutus tarkoittaa etä- ja lähijaksojen vuorottelulle verkkoavusteisena rakentuvaa opiskelua. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MpK) uskotaan, että sotilaallisten taitojenkin harjoittelu soveltuu verkkoympäristöön. Katrina Carlson Arvio edessä Parhaillaan Kymenlaakson koulutus- ja tukiyksikössä (KOTU) on käynnissä koumaanpuolustuskoulutuksen (MPK) verkluttajakoulutuskurssi monimuotoisena kokoulutusosiot rakennetaan PVMood- nyt toista kertaa. Puolustusvoimat arvile –ympäristöön, jonka ylläpidosta vas- oi kurssin huhtikuussa, kertoo MPK:n taa Maanpuolustuskorkeakoulu. Mood- monimuotokoulutusta kehittävä Kymenlea moni on jo ennestään käyttänyt esi- laakson koulutus- ja tukiyksikön päällikmerkiksi ammatillisissa opinnoissa. kö Tapio Lakela. PVMoodle tarjoaa monipuo– Monimuotokoulutukliset verkko-opiskelun työsessa pystytään kohtaavälineet, kuten mahdollimaan opiskelijat yksilölsuuden tallentaa matelisesti. Kun perusasiat Etätehtävien riaaleja, käydä verkkokerrataan itse, lähijakratkaiseminen keskustelua, suorittaa soilla voidaan harjoiverkkotenttejä ja antaa tella vaativampia asioivaatii palautetta kirjallisena ta. Kouluttajakurssi on paneutumista tai numeroin. kahden viikonlopun läMaanpuolustuskouhijakson ja niitä edeltälutusyhdistyksessä PVvien etäjaksojen yhdistelMoodlea käytetään eniten mänä melko vaativa ja laaja. kurssimateriaalien tallentamiKurssin keskeisenä päämääränä seen. Näin kursseja voidaan toistaa sisäl- on kehittää reserviläisjohtajan koulutlöltään samankaltaisina. Valmistumassa tajavalmiuksia. Lakela sanoo. on materiaalipankki, jonne talletetaan Kurssilla opiskeleva Jari Kangas arsähköistä koulutusaineistoa, esimerkiksi vostaa mahdollisuutta jaksottaa opiskeoppaita. Verkkoympäristö mahdollistaa lua omien aikataulujen, tavoitteiden ja myös eritasoiset ja erityyppiset tehtävät. mielenkiinnon mukaisesti. – Etätehtävistä saa eniten irti, kun on motivoitunut ja aktiivinen. On palkitsevaa saada käsitys omasta edistymisestään jo opintojen aikana. Etätehtävien ratkaiseminen vaatii paneutumista, enkä suinkaan ole saanut tehtyä niitä yhdessä illassa, Kangas summailee Etä- ja lähijaksojen vuorottelu ja tuki verkossa selkeästi tukee oppimisprosessia. Monimuotoinen koulutus näyttääkin löytävän hyvin paikkansa MPK:n koulutustarjonnassa. rOy yliJOKi toni Vehmola, Henri Harmia, Janne Hänninen, Henrik Ekroth, Kaarlo Hyvärinen ja Jari Kangas. työn touhussa maastolaatikon äärellä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajakurssilla. Tunnistatko kaluston? Mikko Virta Osa 4: Suomen ilmatorjunta KuVat: puOluStuSVOiMat 1 2 3 4 puOluStuSVOiMat / MarK antturi tunnistatko ilmatorjuntakaluston? Vinkki: Kaikki vehkeet ovat tai ainakin ovat olleet puolustusvoimien käytössä. Vastaukset sivulla 28. 26 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO Mentorointia monesta vinkkelistä Janne KoSonen everstiluutnantti (evp) Kari Sainio kertoi teemaseminaarissa afganistanin armeijan johdon mentoroinnista. Vieras toimintakulttuuri ja maan vaikea tilanne tekevät mentoroinnista afganistanissa erittäin haastavaa. Marko Honkanen kerran vuodessa järjestettävä valtakunnal- linen johtamisen teemaseminaarissa keskityttiin tänä vuonna mentorointiin. Tänä vuonna seminaari järjestettiin Hennalassa. Ensimmäisellä kerralla 2012 Kauhavalla teemana oli sotilas- ja siviilijohtamisen yhteneväisyydet ja erot. Viime vuonna Tuusulassa keskityttiin puolestaan valmentavaan johtamiseen. Päivä oli jaettu kahteen osaan. Aamupäivällä kuultiin asiantuntijoiden alustuksia mentoroinnista. Everstiluutnantti (evp) Kari Sainio, toimitusjohtaja Juha Sarsama ja reservin vänrikki Mikko Koponen lähestyivät alustuksissaan mentorointia kansainvälisen kriisinhallinnan, yrityksen ylimmän johdon sekä mentoroitavan näkökulmista. Iltapäivän osuudessa siirryttiin open space -työskentelyvaiheeseen, jossa useammassa eri keskustelupisteessä, joiden välillä osallistujat vapaasti kiertävät, pohdittiin alustajien asettamia väittämiä tai kysymyksiä valittuun teemaan liittyen. – Tässä seminaarissa oli erityisen hyödyllistä kuulla näkemyksiä sekä mentoroijan että mentoroitavan näkökulmasta, Jenni Paasio kertoi seminaarin jälkeen. Havainnot yhteen Päivän päätteeksi käytiin yhdessä läpi havainnot ja ajatukset iltapäivän työskentelystä. Seminaariin osallistunut Kari I Mattila toi esiin omia havaintojaan päivästä. – Tärkein muistinvirkistys ja oppi oli ehdottomasti se, että pysyvä vaikutus tulee aina itse löytämisestä. Sitä johtajankin pitäisi käyttää omassa työssään. Ei valmiiksi toisen puolesta pureskelemalla. Minusta se olennaisin juttu on siinä, että poikkeustilanteiden johtaminen perustuu arjen toiminnan kautta muodostuneeseen suhteeseen. Reservin johtajan joukkojen ja yksilöiden kehittämiskyky perustuu johtajuuteen, ei johtamiseen. Tähän seminaari antoi erittäin hyviä ärsykkeitä ja virikkeitä, Mattila pohti tapahtuman antia. Kysyttäessä seminaarin annista reservin johtajalle Paasio myönsi seminaarin antaneen ajateltavaa. – Seminaari sinällään antaa ajateltavaa omalle johtajuudelle reservissä. Olisi erittäin hyödyllistä, jos vasta reserviin siirtyneillä johtajilla olisi mahdollisuus keskustella jo pitempään reservissä olleiden johtajien kanssa. Varsinkin jos he tulevat toimimaan aktiivisesti esimerkiksi maakuntakomppanioissa. Mattila oli asiasta samoilla linjoilla Paasion kanssa. –Mitäjosseminaareihinosallistuneille luotaisiin jokin keskusteluryhmä tai alueellisten maanpuolustusyhdistysten toiminnan tapainen klubitoimintamalli? Reserviläinen 4/2014 Liitolta lahjoitus tukisäätiölle Reserviupseeriliiton liittovaltuusto hyväksyi kevätkokouksessaan 12. huhtikuuta viime vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen lisäksi myös merkittävän 150 000 euron lahjoituksen Suomen Reserviupseerien tukisäätiölle. Lahjoitus on osa säätiön toiminnan ja varainhoidon kehittämistä. Vuonna 1999 perustetun Suomen Reserviupseerien tukisäätiön tarkoituksena on tukea suomalaisten reserviupseerien henkisiä ja fyysisiä maanpuolustus- ja turvallisuusvalmiuksia. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla maanpuolustusja turvallisuuspoliittista työtä reserviupseerien keskuudessa myöntämällä varoja apurahoihin muun muassa koulutus- ja julkaisutoimintaan, erillisprojektien tukemiseen ja uusien toimintamuotojen kehittämiseen. Säätiön apurahat ovat haettavissa elokuun loppuun mennessä. Lisätietoja säätiöstä löytyy osoitteesta: www.rul.fi/tukisaatio Peltomäki neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Suomen Reserviupseeriliiton neuvottelukunta valitsi ke- vätkokouksessa 2. huhtikuuta uudeksi puheenjohtajakseen Tapio Peltomäen. Neuvottelukunta antoi lausunnon liiton toiminnasta 2013. Sen mukaan liiton 83. toimintavuosi on ollut liiton strategian mukaista. Neuvottelukunta pitää tärkeänä liiton itsenäisyyttä. Erityisen välttämätöntä on hyvä ja läheinen yhteistyö puolustusvoimien kanssa. Liiton talous on vakaa. Huolestuttavaa sen sijaan on jäsenmäärän lievä lasku. Toimintavuoden aikana saatiin lupaukset sekä sodan ajan joukkojen, että reservin käytön kehittämisestä. Liiton on tarkoin valvottava, että nämä suunnitelmat toteutuvat. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että sekä koko maan puolustuksen että yleisen asevelvollisuuden välttämättömyyttä painotetaan. Kainuu ja Uusimaa voittivat piirikilpailut Liittovaltuuston kokouksessa julkaistiin vuoden 2013 re- serviupseeripiirien välisten kilpailujen tulokset. Taistelukoulun kilvellä palkitaan vuoden paras kuntoliikuntapiiri. Kilpailussa huomioidaan sekä kuntokortin käyttöönotto että vähintään Akuntoluokan saavuttaneiden määrä. Lisäksi huomioidaan prosenttiammunnan piirikohtaiset tulokset. Kilpailun voitti viidennen kerran peräkkäin Kainuun Reserviupseeripiiri 60 pisteellä. Seuraaviksi tulivat Etelä-Karjala ja Vaasa 49 pisteellä. Kalevan maljalla palkitaan liiton paras piiri reserviläisliikunnassa. Yleismestaruutta laskettaessa huomioidaan Reserviupseeriliiton ampuma-mestaruuskilpailu, talvikilpailu, maastokilpailu, syysjotos sekä sovellettu reserviläisammunta ja palvelusaseammunnat. Maljan voitti Uusimaa 102 pisteellä ennen Keski-Suomea ja Pirkanmaata, jotka jäivät voittajasta kahdeksan pistettä. Yhdistykset ja mentorit Kasinolla Janne Kosonen ja henkilökohtaiset kontaktit, joilla kerrotaan yhdistyksen toiminnasta, nostettiin tärkeimmiksi jäsenhankinnan ja – huollon osatekijöiksi Reserviupseeriliiton yhdistyspäivän keskusteluissa. Useassa puheenvuorossa korostettiin kaikkien jäsenten muistamista myös merkkipäivinä ja ylennysten kohdatessa. Sähköisen viestinnän rooli kasvaa monipuoliset viestintäkanavat jatkossa, mutta ne eivät korpuolustusvoimain komenvaa suoria yhteydenottotajan videotervehdyksen ja liiton tervehdykja. Päivän toisena aiheeSähköisen na käsiteltiin yhdistyssen jälkeen Vesa Nissiten yhteistyökäytäntösen ja Mika Mäkeläiviestinnän jä. Päivän parasta ansen innostavat esitykrooli kasvaa set mentoroinnista ja tia osanottajien mielestä olivat keskustelut uravalinnoista. jatkossa yhteisistä haasteista toisTämän jälkeen nuoten yhdistysten edustajien rilla reserviupseereilla oli kanssa. mahdollisuus pienryhmissä Samanaikaisesti järjestetyskeskustella kokeneiden toimijoisä mentortapahtuman ohjelmassa oli den kanssa muun muassa yrittäjyydestä, asiantuntijapalveluista, kansainvälisestä toiminnasta sekä julkisen sektorin työmahdollisuuksista. Mittavan elämän- ja työkokemuksen kohtaaminen sekä mentoreiden laaja näkemys erilaisista uravaihtoehdoista teki nuoriin osanottajiin vahvan vaikutuksen. Liiton kolmas yhdistyspäivä ja ensimmäinen mentortapahtuma järjestettiin maaliskuun lopussa Katajanokan Kasinolla Helsingissä. Onnistuneisiin tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 80 henkilöä. RESERVILÄISLIITTO Reserviläinen4/2014 Liperistä vuoden malliyhdistys Jäsenmaksulaskut vihdoin kaikille Olli Nyberg Mervi Mäki-Neste voitti Reserviläisliiton malliyhdistyskilpailun. Kilpailuun osallistui kuusi liiton jäsenyhdistystä. Nimitys julkaistiin Hattulan vuosikokoustapahtuman yhteydessä Lepaan Kartanolla. Reserviläisliitto on nimennyt vuosittain malliyhdistyksen vuodesta 1980 alkaen. – Malliyhdistys toimii esikuvana muille yhdistyksille esimerkillisen toimintansa johdosta. Yhdistykset voivat itse ilmoittautua mukaan. Malliyhdistysvalinnan kautta yhdistyksen toiminta saa näkyvyyttä ja sillä on tietty positiivinen merkitys jäsenhankinnan kannalta, taustoittaa Reserviläisliiton järjestöpäällikkö Suvi Tuomanen. Liperin Reserviläisten voitto perustui muun muassa vahvaan ja monipuoliseen toimintaan. – Yhdistys on parissa vuodessa kaksinkertaistanut jäsenmääränsä. Toiminta on suunnitelmallista ja siinä on huomioitu erimerkillisesti Reserviläisliiton viime vuoden teema ja painopistealueet, perustelee Tuomanen. – Viimeisen kymmenen vuoden aikana reserviläistoiminta on kehittynyt merkittävästi ja lisännyt maanpuolustustahtoa paikkakunnalla, lisää Liperin Reserviläisten puheenjohtaja Marko Halonen. liperin reserviläiset Monipuolisesti aktiivinen Yhteistä tahtoa on tarvittu, sillä Liperissä sijaitseva Ylämyllyn varuskunta lakkautettiin 1990-luvulla ja Kontiorannan varuskunta koki saman kohtalon tämän vuoden alussa. Liperiläisiä tämä ei ole masentanut. – Kuluvan toimintavuoden aikana tulemme saavuttamaan yli 100 toiminnassa mukana olevan jäsenen rajapyykin, laskee Halonen. Kiitosta sai myös yhdistyksen aktiivisuus tiedotustoiminnassa ja veteraanityössä. – Lisäksi tarjoamme jäsenistöllem- 27 Uuden jäsenrekisterin ongelmat ovat vaivanneet erityisen pahasti Reserviläisliittoa ja näkyneet erityisesti laskutusvaikeuksina. Taustalla on liiton päätös kokeilla sähköpostia jäsenmaksu- ja ampumaturvalaskujen lähettämisessä. Kokeilun taustalla ovat jatkuvasti paisuvat laskutuskulut, jotka olivat viime vuonna jo 56.000 euroa. Noin 17.000 sähköpostilaskun saaneesta vain vajaa puolet oli maaliskuun loppuun mennessä maksanut laskunsa. Näille jäsenille lähetettiin pääsiäisen alla ns. paikkauslaskut, joiden liitteenä oli pahoittelukirje. Paikkauslaskun saivat myös ne ampumaturvan haltijat, jotka eivät olleet maksaneet sähköpostilla tullutta turvalaskuaan. Mikäli laskua ei ole vieläkään tullut, tulee asiasta olla yhteydessä liittoon, puh (09) 4056 2010 tai [email protected]. Juhlaristeilyn myynti käynnistyi Reserviläisliitto täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Virallisia me hyvät mahdollisuudet kenttäkelpoisuuden ylläpitoon, sanoo Halonen. Tuomanen kiittelee myös yhdistyksen kansainvälistä otetta. – Yhdistyksellä on toimintaa Liperin ystävyyskaupungin Buchenin ja siellä paikallisen ampumaseuran kanssa. Tuomanen kannustaa yhdistyksiä jatkossakin osallistumaan malliyhdistyskilpailuun. – Monipuolinen toiminta on tärkeää. Toivon, että jäsenet tai mahdollisimman monet osallistuisivat yhdistysten tapahtumiin. Uusia jäseniä tulee hankkia ja heistä tulee pitää huolta, jotta he pääsevät vaivattomasti toimintaan mukaan. Jokaisella toimivalla yhdistyksellä on erityisiä tapahtumia, paikkakuntaan tai paikkakunnan historiaan liittyviä, niistä kannattaisi kertoa. Ensi vuonna nähdään mistä löytyy järjestyksessään 33. malliyhdistys. liperin reserviläisten lippua kantoi kokouksssa yhdistyksen aiempi puheenjohtaja Timo Mononen ja perässä kävelee yhdistystä nyt vetävä Marko Halonen. juhlallisuuksia vietetään 11.-12.4.2015 yksityiskäyttöön vuokratulla Silja Europa -aluksella. Jäsen pääsee mukaan halvimmillaan kymmenellä eurolla eikä ruokajuomat sisältävä juhlaillallinenkaan maksa kuin 33 euroa. Pääesiintyjänä juhlaristeilyllä on Jean S. Reserviläisliitto 60 vuotta -risteilyn markkinointi alkoi vuosikokouksen yhteydessä. Markkinointia tehdään lähikuukausina lähinnä uutiskirjeillä sekä ilmoituksilla Reserviläisessä ja piirilehdissä. Myös liiton Facebook ja internet-sivuilla risteily on näyttävästi esillä. Risteilymyynnistä vastaa Matkapojat Oy. Käytössä on internet-varaamo osoitteessa www.matkapojat.fi/res60 sekä puhelinvaraamo numerossa 010 2323 116. Vähintään kymmenen hengen ryhmävaraukset tehdään numerosta 010 2323 109. Juhlavuoden internetsivusto avattiin Reserviläisliiton juhlavuosi tapahtumat on koottu omalle internet-sivustolleen. Osoitteessa www.reservilaisliitto.fi/juhlavuosi_2015 toimivalta sivustolta löytyvät niin liiton juhlaristeily kuin muutkin ensi vuoden erikoistapahtumat. Esillä ovat myös uusi, erittäin pitkäaikaisille jäsenille tarkoitettu Kultainen jäsenmerkki lehvillä sekä tammikuussa hakuun aukeava Erikoisluokan ansiomitali. Liiton kuusi vuosikymmentä kestänyttä taivalta juhlistetaan risteilyn ohella mm. valtakunnallisella seppeleenlaskulla, jossa liiton jäsenyhdistykset laskevat seppeleet sankarihaudoille 19.4.2015. Syksyllä 2015 reserviläispiireissä järjestetään juhlavuoteen liittyviä messu-, juhla- ja liikuntatapahtumia. Nykyisin Reserviläisliittona tunnettu Reservin Aliupseerien Liitto perustettiin 17.4.1955 Helsingissä. Nato-kannatus kasvanut liiton jäsenistössä Olli Nyberg tehdyssä jäsenkyselyssä ilmeni, että yli 40 prosenttia Reserviläisliiton jäsenistä haluaisi Suomen liittyvän Natoon jäseneksi heti tai lähivuosina. Kannatus on kasvanut yli kymmenellä prosenttiyksiköllä vuodentakaisesta. Kyselyyn vastasi 3.283 jäsentä. Jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien määrä on laskenut 4,5 prosentilla. huhtikuun alkupäivinä Myös Nato-optioomme uskosänneet myös yhteispohjoisvien määrä on pudonnut. maisten puolustusratkaiNoin 35 prosenttia ei sujen kannatusta. Yli 20 Kannatus liittyisi nyt mutta säiprosenttia vastanneislyttäisi mahdollisuuta katsoi, että pohjoison kasvanut yli maiden tulisi mahdolden liittyä myöhemkymmenellä lisuuksien mukaan yhmin. Niiden, jotka eidistää puolustus. vät osaa sanoa kanprosenttiyksiköllä taansa määrä on laskeNoin kymmenen nut vuodessa noin kymprosenttia kannatti ehmenestä prosentista neldotettua puolustusliittoa jään prosenttiin. Ruotsin kanssa. Täysin itseUkrainan tapahtumat ovat linäisen puolustuksen takana on enää vajaa viidennes jäsenistä. Reserviläisliitto kysyi myös, miten Suomen pitäisi reagoida Ukrainan tapahtumiin. Yli 35 prosenttia jäsenistä tukee vaikuttamista osana EU:ta. Vain vajaa viidennes neuvottelisi suoraan Venäjän kanssa. Runsas 15 prosenttia reserviläisistä lisäisi kertausharjoituksia ja vajaa kymmenesosa kohottaisi sotilaallista valmiutta. Vajaa viidennes katsoo, ettei Ukrainan tilanne edellytä Suomelta erityisiä toimenpiteitä. 28 TÄHTÄIMESSÄ Tunnistatko kaluston? Vastaukset: Pekka Tuunanen Kuva 1: Ilmatorjuntaohjus 12 -ohjuslavetti ja Sisu-maastokuorma-auto. Keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjus on norjalaista tekoa. Kuva 2: Ilmatorjuntaohjus 90M asennettuna panssariajoneuvoon. Lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on ranskalaisvalmisteinen. Kuva 3: Ruotsalaisvalmisteinen lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjus 05M. Ohjusjärjestelmä on jalan liikuteltava. Kuva 4: 23 ilmatorjuntakanuuna 61, joka tunnetaan paremmin lempinimellä Sergei. Alunperin mallimerkinnällä ZU-23-2 varustettu kevyt ilmatorjuntakanuuna on neuvostoliittolaista tekoa. Kirjoittaja on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnanjohtaja. Vapaaehtoisia tarvitaan Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) vietti 20-vuotisjuhliaan viime vuoden lopulla. Maanpuolustusjärjestöjen perustamasta koulutusorganisaatiosta on kehittynyt 20 vuodessa 45 000 osallistujan ja yli 75 000 koulutusvuorokauden toimija. Vuoden 2008 alusta alkaen MPK:lla on ollut laissa säädetty julkisoikeudellinen asema. MPK toimii jokaisessa maakunnassa. MPK saa ohjausta sekä puolustusministeriöstä että Pääesikunnasta. Puolustusministeriön roolina on sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteensovittaminen että sotilaallisen koulutuksen ohjaus ja valvonta. Pääesikunta vastaavasti johtaa vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen kuuluvia sotilaallisia tehtäviä. MPK tekee vuosittaisen tulossopimuksen puolustusministeriön kanssa. Pääesikunnan ja MPK:n välillä on kumppanuussopimus sekä vuosittainen tilaussopimus puolustusvoimien MPK:lta tilaamasta sotilaallisesta koulutuksesta. Voin todeta, että ohjaus ja sopimukset ovat kunnossa. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämisestä on tehty Pääesikunnan johdolla maanpuolustusjärjestöjen kanssa työ, jonka tulokset alkavat näkyä ensi vuodesta alkaen. Työ tuotti tehtävät puolustusvoimien yksiköille ja esitykset tehtäviksi MPK:lle ja maanpuolustusjärjestöille. MPK sai yhdeksän tehtävää, joiden kanssa seuraavat vuodet tehdään töitä. Liikennevaloilla mitaten kaikki taitavat olla keltaisia eli asioita on edistetty, mutta tavoitteen saavuttaminen vaatii useamman vuoden määrätietoisen ponnistuksen. Esimerkkinä vaikka puolustusvoimien tilaaman sotilaallisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto vuoden 2015 alkuun mennessä, joka alkaa olla suunnitelmana valmiina. Ja toisaalla sotilaskouluttajien määrälle asetettu 1500 tavoite, josta uupuu ainakin 200 kouluttajaa ja vaatii näin ollen pitempää ponnistusta löytää ja kouluttaa osaavia kouluttajia. YLEINEN ASEVELVOLLISUUS TURVATTAVA! Hankkimalla Velvollisuus suoritettu -pinssin tuet Reserviläisliiton työtä yleisen asevelvollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi. Käyttämällä pinssiä kerrot suorittaneesi itse asevelvollisuuden ja olevasi ylpeä siitä! VELVOLLISUUS SUORITETTU -PINSSI Lisätietoja jäsentuotteesta saa Reserviläisliitosta, puh ((09) 4056 2043. KYLLÄ, tilaan VELVOLLISUUS SUORITETTU -pinssejä 1 kpl / 12 € 2 kpl / 18 € 4 kpl / 24 € 10 kpl / 52 € Merkitse rasti ruutuun. Vastaanottaja maksaa postimaksun Etunimet Sukunimi Katuosoite Postiosoite Puhelin Reserviläisliitto ry Tunnus 5005679 00003 Vastauslähetys Sähköposti www.reservilaisliitto.fi Isona tavoitteena on, että vapaaehtoinen reserviläisten koulutus tehdään näkyväksi osaksi reservin koulutusta. Määrälle annetaan tavoite, sitä seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti ja näkyvästi. Edelleen on totta, että vain riman yli hypätään. MPK on valmis koviin, mutta realistisiin tavoitteisiin. Viime vuonna MPK:n koulutukseen osallistui 28 800 reserviläistä ja heille kertyi 51 700 koulutusvuorokautta. Vähän vai paljon, jätän sen kunkin lukijan arvioitavaksi. MPK on mielestäni vähintään kohtuullisessa kunnossa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa ottamaan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen haasteen vastaan. Puolustusvoimauudistuksen jälkeinen reservi tulee ilman muuta tarvitsemaan myös vapaaehtoisen koulutuksen elementin. Pelkillä kertausharjoituksilla ei tarvetta täytetä. Ja toisaalta uudessa mallissa kertausharjoitukset ja vapaaehtoinen koulutus eivät taistele toisiaan vastaan vaan täydentävät kokonaisuutta. Pienenevä reservi on kuitenkin niin suuri, että todellinen vapaaehtoinen tulee mahtumaan kokoonpanoihin. Kun vielä kuntoasiat on hoidettu mallikkaasti, tilanne on kunnossa. Ja jos sitten tämä tie ei vedä, muun yhteiskunnan varautumistehtävät voivat olla hyvä keino palvella yhteistä isänmaata häiriötilanteissa. Yksi mahdollisuus tulee olemaan myös sijoittuminen MPK:n poikkeusolojen organisaatioon ja sen tehtäviin. Näistä kahdesta viimemainitusta olemme valmiimpia kertomaan suunnitelmien edettyä hieman valmiimmiksi. Aina ei tule kutsua, mutta aina on mahdollisuus hakeutua saamaan oppia MPK:n kursseilla. Viime vuonna sotilaallisessa koulutuksessa oli 1 200 mahdollisuutta. Eikä tämä vuosi ole yhtään huonompi. Mitä mieltä olet asiasta? Kerro meille palautteesi: [email protected]. YKSI MEISTÄ Reserviläinen 4/2014 29 Miksi lennät, Perttu Karivalo? PerttU KArIvAlon KotIAlBUMI MIrvA BrolA – Migin moottorissa on niin paljon tehoja, että kaikkea ei saanut käyttää, Karivalo kertoo. Mirva Brola – kun istun ohjaamoon, unohdan kaiken muun. Keskityn pelkästään lentämiseen. Ilmailu yleisesti on upea harrastus ja ammatti, Perttu Karivalo kertoo. Tosin ammattia siitä ei koskaan olisi pitänyt hänelle tulla – ainakaan jos Karivalo olisi uskonut psykologia kesällä 1990. Tuolloin hän oli hakenut Finnairille lentäjäksi. Testien loppulausumassa todettiin, ettei hän ollut lainkaan kiinnostunut ilmailusta. Ensikipinän lentämiseen Karivalo sai 5–6-vuotiaana isänsä tuomasta koottavasta lentokoneen mallista. Pienoismallien aiheina olleet todelliset koneet alkoivat kiinnostaa. Vuonna 1977 Helsinki-Vantaalla järjestettiin iso lentonäytös, joka viimeistään vei pikkupojan mukanaan. – Asuimme Martinlaaksossa kentän laidalla ja ryhdyin valokuvaamaan koneita. Kiinnostus syveni, ja 1980-luvun puolivälissä kävimme kavereiden kanssa jo Englannissa kuvaamassa. Perttu Karivalo reserviläislentäjän varustuksessa: lentohaalari, pelastusliivi ja kypärä. Todellisiin koneisiin hän pääsi käsik- jossa Karivalo pääsi lanseeraamaan ilsi III/89-saapumiserän varusmiehenä mavoimien taitolentoryhmä Midnight Hallissa Ilmavoimien teknillisessä kou- Hawksin. – Olin osaston valokuvaaja ja näylussa. Tuore apumekaanikko halusi palvelukseen Karjalan lennostoon, jonne oli tösten selostaja vuoteen 2011. Sitä kautsijoitettu MiG-hävittäjät. Kahdessa ta opin tuntemaan ihmisiä ja minut muussa lennostossa kalusto oli opittiin tuntemaan. ruotsalaisia Drakeneita. Vuodesta 2010 hän on – Neuvostoliiton sojärjestänyt päälentonäytateknologia kiinnosti: töksiä eri puolilla Suojos se toimii Siperiasmea. Johtamistaidot ”Ilmailu on sa 50 asteen pakkasisovat koetuksella enupea harrastus sa, miten se on tehty? si kesänäkin, kun OuHalusin itse käydä katluun tuodaan 9.–10.8. ja ammatti” somassa. viisi Naton F-16-hävitArmeijan jälkeen Katäjää sekä lukuisia joukrivalo opiskeli ammattiko muuta kalustoa. Ihmiset ja koneet vaativat tukea, vaiklentäjäksi Yhdysvalloissa ja työskenteli Floridassa lentäjänä. ka lennostoa ei olisi käytettävissä. Paluu Suomeen 1993 osui pahimpaan laMatkan varrella myös sa-sijoitus on ma-aikaan. vaihtunut mekaanikosta lentäjäksi. – Olen käynyt useasti kertaamassa – Mietin, jäänkö odottamaan lentotyötä, mutta luin sitten kauppakorkeas- Satakunnan lennostossa, jossa lensin Valmet L-90TP Redigoa. sa toisen ammatin. Yhteys- ja jatkokoulutuskone poistui Ilmailu jatkui kesätöinä Lapissa vesitason puikoissa sekä lennonopettaja- viime vuonna käytöstä. Osin tästä syysna. Käännekohta oli 1997 lentonäytös, tä Karivalo suoritti aliupseerista upsee- riksi -kurssin parantaakseen mahdollisuuksiaan jatkosijoitukseen. – Kertauksissa olemme harjoitelleet sellaista, mitä siviilissä ei voi tehdä, kuten hyvin matalaa lentoa. Toivoisin, että määrärahojen noustessa pääsisin vielä johtamaan lentoyksikköä. KUKA? Nimi Perttu Karivalo Ikä 43 vuotta Sotilasarvo vänrikki res Yhdistys Oulun reserviupseerit Ammatti kehittämispäällikkö Pohto Oy:ssä, lentonäytösten johtaja oman yrityksen kautta 30 ILTAVAPAA Elämäni reservissä Jarmo Keto Kirjoittaja on reservin vänrikki, joka työskentelee yrittäjänä ja on sekaantunut politiikkaan. Vaihtoehtoinen maailma arjen keskelle Ihmiset osallistuvat vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön monista eri syistä, joskin harvemmin vain yhdestä. Minullakin näitä syitä on luonnollisesti monta: ystävät, aate ja tahto tehdä jotain tärkeää. Yksi syy kuitenkin painottuu ylitse muiden. Työskentelen nimittäin pienen yrityksen vetäjänä ja olen sekaantunut varsin aikaa vievään ja henkisesti kuluttavaan harrastukseen. Hektinen siviilielämä tarvitsee arvoisensa vastapainon. On sanoinkuvaamattoman mainio fiilis heittää perjantaina läppäri kuuseen, kauluspaita hiiteen ja suunnata varuskuntaan. Ihminen omaksuu erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa erilaisen identiteetin ja tavan toimia. Siviilielämän roolit eivät enää päde: vihreissä vaatteissa olen tyystin eri henkilö, erilaisissa tehtävissä ja henkisesti kovin kaukana siitä, mitä päivittäin teen. Rynkky kädessä kuusen juurella ei paljon tule mietittyä asiakkaita, työkavereita tai tekemättömiä asioita. Huomio kiinnittyy siihen hetkeen, jossa eletään. Pohjimmiltaan kyse onkin henkireiästä, mahdollisuudesta hypätä hetkeksi pois oravanpyörästä. Harjoituksen jälkeen työpaikka näyttää taas vähän erilaiselta. On hassua huomata, että ei ole oikeasti ajatellut työasioita viikonlopun aikana hetkeäkään. Ne edellisellä viikolla ärsyttämään jääneet asiat ovat saaneet uutta perspektiiviä, kun ne on laitettu hetkeksi sivuun. Voin sanoa, että työelämässä tulee toisinaan asioita, jotka kannattaa jättää sanomatta. Tuumaustauko pitää huolen, että ne myös jäävät niin. Toisinaan saan tarjouksia osallistua maanpuolustustoimintaan myös aktiivisemmin, esimerkiksi järjestötyön tai harjoitusten organisaation puolella. Pyrin kieltäytymään näistä tarjouksista. Minulle sopii mainiosti rytmi, jossa olen harjoituksen ajan täysillä mukana, mutta muutoin tyystin muissa hommissa. Kalenterinhallintani toimii niin, että saan helposti irrotettua viikonloppuja tai päiviä reserviläistoimintaan, mutta pitkäaikaisten asioiden hoitaminen kaiken muun ohessa voisi olla aika hankalaa. Se varmaan tässä harrastuksessa onkin parasta: oman osallistumisensa tason saa määritellä vapaasti ja kaikille riittää tehtäviä omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Harjoitus tarvitsee yhtä paljon osallistujia kuin organisaatiota ja huoltojoukkojakin. Myös seniorikaartin kokemuksille ja näkemyksille on paikkansa. Kaikkia tarvitaan. Haluaisitko kirjoittaa tälle palstalle? Ota yhteyttä: [email protected] Reserviläinen 4/2014 Muistatko vielä kenttäpuvun m/65? Mikko Virta paljon, että sen nimeksi tuli puku m/83. Harmaa m/83 oli käytössä enimmäkseen armeijan pitkäikäisin kenttäpuku syntyi epäonnistuneen värilomapukuna, eikä se ulkoisesti eronnut kokeilun seurauksena. Kesäkuussa 1965 alkuperäisestä puvusta etutaskujen saukäyttöön määrättyä harmaata kenttäpumoja lukuun ottamatta. Kevyen palvekua m/65 edelsi vihertävän ruskea kokeiluspuvun nimellä m/83 on vielä nykylupuku m/53. Heikon taloustilanteen taään käytössä kantahenkilökunnalla sekia ruskean puvun hankinta oli kuitenkä tietyillä erityistehtävissä olevilla vakin hidasta ja sitä jouduttiin käyttämään rusmiehillä, kuten maavoimien kunniayhdessä sodanaikaisen harmaan kenttäkomppanialla. puvun m/36 kanssa. Kahden väristen pukimien samanaikainen käyttö tuotti niin Sotilaallisen tyylikäs epäsotilaallisen näköisiä yhdistelmiä, Pohjois-Karjalan patteristossa Yläettä puolustusvoimissa päätetmyllyllä 1983–84 palvellut Jantiin siirtyä takaisin pelkäsne Kosonen muistaa hartään harmaisiin kenttämaan kenttäpuvun eripukuihin. tyisesti värillisistä loma”Jos ei jätkiä Kenttäpukua m/65 kaulaliinoista. 1970-luvun alussa käyttöön valmistettiin kahdesta tuntisi, niin tulleet kaulaliinat olieri kankaasta. Kevyestä villasekoitekankaasta vat jokaisella aselajille voisi sotilaiksi tehtyä pukua nimitettiin eri väriset. luulla!” kevyeksi kenttäpuvuksi - Kun iltalomilla Jom/65 ja täysvillaisesta saensuussa kulki sekä meirasta tehtyä pukua sarkaisektä tykkimiehiä punaisissa si kenttäpuvuksi m/65. Näin saliinoissa että jääkäreitä Kontiomaa pukumallia pystyttiin käyttämään rannasta vihreissä liinoissa, niin värikäskesällä ja talvella. tä oli kuittailukin puolin ja toisin, KosoUuden kenttäpuvun kanssa käytettänen nauraa. vään varustukseen kuuluivat kesällä kyNykyinen reservin majuri muistaa pärä ja nahkasaappaat. Talvella taas käypuvun olleen sotilaallisen tyylikäs. tettiin hiihtojalkineita, kaulaliinaa, pääl- Kuten pari pelikaveria asian ilmailystakkia ja turkislakkia. Sateella päälsi minut ja toisen lätkäjoukkueemme pele puettiin kumisaappaat ja sadeviitta. laajan ensimmäisen kerran lomilla kentVuosien saatossa kevyttä kenttäputäpuku päällä nähdessään: Jos ei jätkiä kua m/65 jouduttiin uudistamaan niin tuntisi, niin voisi sotilaiksi luulla! itsenäisen suomen PuolustusVoiMat M/65 oli malliltaan väljähkö, koska aiempi kenttäpuku m/36 oli ollut niin tiukka, että sotien aikana sen todettiin hankaloittavan maastossa liikkumista. 31 ILTAVAPAA Reserviläinen 4/2014 Reserviläisen matkavinkki Avautunut sotilassaari Linnoitussaari Kronstadt suojasi Pietaria mereltä KUVAT: miRVA BROLA Kronstadt on ja pysyy laivaston tukikohtana: sotalaiva laiturissa. Satavuotias laivaston katedraali on kunnostettu vähintäänkin entiseen loistoonsa. mirva Brola komea uusi kehätie vie Pietarin-matkailijan noin tunnissa suurkaupungin keskustasta sen edustalla sijaitsevaan Kronstadtiin, aiemmin visusti suljetulle sotilassaarelle, joka avautui yleisölle vasta vuonna 1996. Asukkaita saarella on noin 43 000. Suomalaisittain Retusaareen perustettu Kronstadt sai alkunsa suuren Pohjan sodan aikana. Nimi tarkoittaa Kruununkaupunkia, ja Kronstadtin tarkoitus oli luonnollisesti suojata Pietarin Suuren vasta Neva-joen suistoon perustamaa kaupunkia. Ensimmäinen osa linnoitusta valmistui 1704 ja kaikkiaan linnoitustyöt kestivät parisataa vuotta. Vanha osa koostui kolmesta bastionista ja niitä yhdistävästä muurista. Osa linnoituksesta on liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon. Saarelle alettiin heti rakentaa myös kanavia ja telakkaa, joka valmistuikin 1752. Nykypäivänä entistä laivanrakennuskanavaa, Petrovskin raviinia, ylittää Makarovskin silta, joka johtaa laivaston katedraalille. Kronstadtin rakennuskanta oli alun perin paljolti puusta, mutta vuoden 1824 tulva muutti tilanteen. Tuolloin myrsky nosti vedenpintaa kolme ja puoli metriä. Tuhojen jälkeen varustamiseen alettiin käyttää betonia ja kiveä. Nykyisin Pietaria ympäröi 2011 valmistunut tulvapato, joka on samalla osa Kronstadtiin johtavaa kehätietä. Missä on sotilaita, siellä on myös sodittu. Leningradin piirityksen aikana Kronstadt säilyi neuvostojoukkojen hallinnassa, ja linnoitus esti saksalaisten pääsyn kaupunkiin, vaikka Luftwaffe pudotti taistelujen kiivaimpana hetkenä Kronstadtin taisteluissa 23.9.1941 yli 300 pommia alueelle. Häikäisevä katedraali Mitä nähtävää Kronstadtissa on nykypäivänä? Merinäkymistä ei saarella kannata haaveilla, sillä vanhat rapistuvat linnoitusmuurit peittävät näköalat. Jos aiemmasta vierailusta on ehtinyt vierähtää jo tovi, voi rakennuskannassa tapahtunut kehitys yllättää matkaajan: luutamummot ja rappio ovat poissa. Komeinta katseltavaa on pyhälle Ni- kolaokselle omistettu laivaston katedraali. Vuonna 1913 rakennettu ortodoksikirkko joutui neuvostoaikana ensiksi varastoksi ja elokuvateatteriksi, sitten laivaston kerhoksi. Häväistyskauden jälkeen katedraali on palautettu loistoonsa: täysin kunnostettu, kiillotettu ja kullattu pyhättö avattiin satavuotiaana uudestaan toukokuussa 2013. Katedraalin aukiolla palaa ikuinen tuli 1900-luvun alkupuolen sodissa kadonneille merimiehille. Historiannälkäisille Kronstadtissa on tarjolla kolme museota: linnoitussaaren historiaa esittelevä museo (Leningradskaya str. 2), Kronstadtin pyhän Johanneksen kotimuseo (Posadskaya str. 21, asunto 13) sekä merimuseo (Andreevskaya str. 5). Toukokuussa saarella juhlitaan venäläisten Voiton päivää 9. toukokuuta sekä Kronstadtin syntymäpäivää 18. toukokuuta asiaan kuuluvin sotilaallisin menoin. Näkemistä ja kuulemista on luvassa myös heinäkuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin juhlitaan laivaston päivää. VERKOSSA TAPAHTUU Sotahistoriallinen verkkopalvelu mikko Virta ulkomaille menossa ja sotahistoria kiika- rissa? Suomen sotahistoriallinen seura on julkaissut sotahistoriallisetkohteet.fiverkkosivuston, jonne on kerätty yli 440 eurooppalaista matkakohdetta. Sotahistoriallisia paikkoja ja nähtävyyksiä voi etsiä maittain, alueittain tai vapaalla hakusanalla. Kunkin maan kohdalta avautuu Google maps -karttanäkymä, johon kohteet merkitty koordinaattien perus- teella. Sijainnin lisäksi palvelusta löytyy kuvia ja lisätietoja kustakin kohteesta. Seuran tiedotteen mukaan kohdetiedoista ovat vastanneet muutamat seuran henkilöt. Aineiston kerrotaan päivittyvän jatkuvasti uusien kohteiden myötä, ja seura ottaa myös vastaan ehdotuksia ja korjauksia kohteista. Länsi-Saksassa vastikään asuneelle ja paikallisia sotahistoriallisia kohteita kiertäneelle palvelu tuottaa positiivisen yllätyksen. En ollut aiemmin kuullutkaan Münsterissä sijaitsevasta pans- sarimuseosta. Toisaalta palvelu ei ainakaan vielä ole täydellinen, sillä muutama muu kohde samalta alueelta puuttuu. Täytyykin lähettää omat ehdotukset kohteista saman tien. Ilmainen ja helppokäyttöinen verkkopalvelu on hieno osoitus siitä, miten nykyaikaista tekniikka voi hyödyntää myös historiaharrastuksen saralla. Jos Reserviläisen matkavinkit eivät ole vielä lomakalenteria täyttäneet, kannattaa sotahistoriallista verkkopalvelua käydä tutkailemassa ennen seuraavaa ulkomaanmatkaa. miTä jA miSSä? Laivaston katedraali Kronstadtissa avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 11–18. Vapaa pääsy. Kronstadtin historiallinen museo, Leningradskaja str. 2, puh. +7 812 435 0873, s-posti [email protected]. Avoinna ma–su klo 11–18. Lipunmyynti sulkeutuu klo 17.30. Info-keskus, Martynova srt. 1/33, puh. +7 812 311 9134, s-posti [email protected]. Avoinna ma–pe klo 9–18 ja la–su klo 11–17. Järjestää opastettuja kävely-, vene- ja bussikierroksia. Ajankohtaiset tiedot ja linjaautoyhteydet Pietarista Kronstadtiin: www.visitkronshtadt.ru Vesiteitse Kronstadtiin: www.boattrip.ru ILTAVAPAA Reserviläinen 4/2014 Kirjat DVD:t Seppo Simola Mikko Virta Mikko Virta 33 Kolme erilaista sotapäiväkirjaa Maihinnousu on pitkä operaatio Mauttomuuden mestariteos Pienimuotoista hiiviskelyä Ellet halua lähteä arkistovierailulle sotapäiväkirjoihin tutustuaksesi, niin tämän kirjasen kautta saat pienen otoksen aiheesta. Mukana on kolme talvisodan päiväkirjaa: Er.P 12:n sekä siihen kuuluneiden ensimmäisen komppanian ja konekiväärikomppanian kirjat. Käsityksen saat myös kolmesta erilaisesta tavasta pitää sotapäiväkirjaa. Pataljoonalla on usein vain muutama lakoninen toteamus päivää kohti. Kkkomppanian kirjaa pitäneellä komppanian vääpelillä lienee ollut lukihäiriö. Merkinnät ovat tosin pitkähköjäkin. Ykköskomppanian päiväkirjan pitäjä ei käy ilmi, mutta hänen täytyy olla kokenut sanankäyttäjä, ehkäpä joukon kokoamispaikkakunnan opettaja. Merkinnät ovat runsaita, välillä jopa maalailevan runollisia. Kaatuneista luetellaan joskus myös urheilusaavutukset. Ajat olivat kovia. Ensimmäinen joukkue menetti johtajansa neljän viikon aikana neljä kertaa. Välillä alikersantti johti joukkuetta, vänrikki komppaniaa ja luutnantti pataljoonaa. Ja he olivat reserviläisiä. Tämän vuoden varmoja sotahistoria-aiheita on 70 vuoden takainen Normandian maihinnousu. Kirja alkaa joulukuun 1943 Teheranin konferenssista ja etenee vuotta 1944 kuukausi kerrallaan kohti h-hetkeä. Kesäkuun tapahtumat selostetaan päiväkohtaisesti päivään H+6 asti. Tapahtumia seurataan rintaman molemmin puolin ylimmistä johtoportaista etulinjaan asti. Maihinnousu ei suinkaan ole pelkkää hillitöntä rymistelyä kuten elokuvissa. Operaation suunnittelu alkaa kauan ennen kuin ensimmäinen saapas tapaa rantahietikon. Suureen operaatioon sisältyy tietysti arvovaltakiistoja, harhautuksia ja salattuja epäonnistumisia kuten kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Saksalaiset tiesivät odottaa maihinnousua, mutta minne se tulisi ja milloin? Kuvitus on erittäin runsas ja kalusto yleensä oikein tunnistettu. Kaikki kuvat eivät ole puhki katsottuja, eli uuden löytämisen iloakin on. Taitto on valitettavan sekava ja teksti on usein epämääräisinä suikaleina kuvien lomassa. Kirja toimii esitystapansa takia paremmin selailukirjana kuin syvällisenä operaatiokuvauksena. Jos silmittömästä ja mauttomasta väkivallasta jaettaisiin oscareita, Machete Kills voittaisi niitä ennätysmäärän. Päähenkilö Machete Cortez (Danny Trejo) on parinsa Sartana Riveran (Jessica Alba) kanssa estämässä laitonta asekauppaa, kun tuntemattomat sotilaat ampuvat Sartanan. Paikalle saapuva poliisi pidättää Macheten ja ehtii jopa hirttää hänet, kun Yhdysvaltain presidentti soittaa pyytääkseen Macheten apua. Onneksi Machete ei kuole hirttämällä, vaan lähtee pian Meksikoon pysäyttämään vallankumousjohtaja Marcos Mendezia ja estämään ydinohjuksen laukaisua Washingtoniin. Muun muassa Mel Gibsonin, Sofia Vergaran ja Lady Gagan tähdittämässä elokuvassa irtoavat jalat, kädet, päät ja monet muut kehon osat tappokone Macheten tielle osuvilta vihollisilta. Hurjat takaa-ajokohtaukset, liekinheittimet ja sarjatulta ampuvat rintaliivit ovat tällä kertaa ihan peruskauraa. Robert Rodriguezin Machete-triologian toinen osa on niin huono, että se on oikeastaan jo tosi hyvä. Monimutkaisesta juonestaan tunnetun Metal Gear -pelisarjan uusin osa, Ground Zeroes, ei ole täyspitkä peli, vaan pikemminkin johdanto myöhemmin tänä vuonna ilmestyvään The Phantom Pain -nimiseen peliin. Hiiviskelyä ja toimintaa yhdistelevän kolmannen persoonan pelin tapahtumat ajoittuvat vuoteen 1975. Se koostuu päätehtävästä ja neljästä sivutehtävästä, jotka kaikki sijoittuvat Kuubassa olevaan USA:n sotilastukikohtaan. Tehtävien suorittaminen ei ole putkessa juoksemista, vaan pelaajalla on vapaat kädet ratkaisun etsimiseen. Vihollisia voi pelkän tappamisen sijaan esimerkiksi myös kuulustella, ja heiltä voi saada elintärkeitä lisätietoja. Graafisesti pelin PS3-versio on hyvää keskiluokkaa. Kapeilla kujilla oikuttelevaa kameraa lukuun ottamatta pelin mekaniikka soveltuu hyvin hiiviskelyyn. Samaa ei kuitenkaan voi sanoa ammuskelusta, joten tulitaisteluja kannattaa välttää viimeiseen asti. Kokonaisuutena Ground Zeroes on varsin suppea. Muiden kuin fanien kannattaa säästää rahat jatko-osaan. Machete Kills Kesto: 1h 47min Valmistusvuosi: 2013 Julkaisija: SF Film / 2014 Luokitus: K-18 Saatavilla myös Blu-raylla. Metal Gear Solid V: Ground Zeroes Testiversio: PS3, saatavilla myös PS4, Xbox360 ja XboxOne Julkaisija: Konami / 2014 Ikäraja: K-18 Lieksan suunnan sotapäiväkirjat II – Erillinen Pataljoona 12 Tarja Ignatius (toim.) Hiidenkirja, 107 s. Normandian maihinnousu – Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä Anthony Hall Gummerus, 192 s. RESERVILÄISEN KUUKAUDEN VALINTA Kirjat Seppo Simola Mitä kulisseissa tapahtuikaan? Vaikka kirjan kuvaamien tapahtumien lopputulos on ennalta tiedossa, niin kirjaa lukee kuin kansainvälisen politiikan trilleriä. Suomen valtion johto ymmärtää sodasta irtautumisen välttämättömyyden. Tavoite on kirkas, mutta toteutustavat erittäin riskialttiita. Kirjan erityinen ansio on se, että kirjoittaja on sekä valtiotieteen tohtori että korkeasti koulutettu sotilas. Sekä poliittinen että sotilaallinen ulottuvuus tulevat ammattitaitoisesti analysoiduiksi. Kirjaan tutustumalla tulee tietämään kaiken tarpeellisen sotavuosien taustoista. Onneksi sotanäyttämöllä ei tiedetty, minkälainen kuhina politiikan kulisseissa kävi. Suomi oli lähtenyt Saksan rinnalla perimään talvisodan saataviaan Neuvostoliitolta kesällä 1941. Varhaisimmat näkijät arvelivat jo loppuvuodesta 1941 urakan epäonnistuvan. Kaikille vähänkin analyyttisesti ajatteleville asia oli selvä viimeistään alkuvuonna 1943 Stalingradin katastrofin jälkeen. Sen jälkeen oli vain yksi kysymys: miten Suomi saadaan sodasta itsenäisenä valtiona irti? Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat – Suomen johdon ratkaisut jatkosodan käännekohdassa Pekka Visuri Docendo, 297 s. 34 RESERVIN RIENNOT Reserviläinen 4/2014 RUL 9.5. Cior-harjoitus, Santahamina 23.–24.5. Milcomp Finland 2014, Lahti 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlapäivä RES 2.–4.5. Valiokunnan seminaarikokous, Viro 17.5. Reserviläisten ampumataitopäivä, koko Suomi 7.–8.6. Kesäyön marssi, Tuusula 6.6. Reserviläisliiton kunniajäsenten ja puheenjohtajiston kesäkokous, Helsinki RESUL 24.-25.5. Perinneaseiden SM-kilpailu, Helsinki 7.6. Neliottelun mestaruuskilpailut, Kuhmo 8.6. Pistooliampumajuoksu- ja viestimestaruuskilpailut, Kuhmo 10.6. Jäsenliittojen johdon tapaaminen, Helsinki RESUL KILPAILUKUTSUT Kilpailukutsut luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.resul.fi. Kaikissa ampumista sisältävissä kisoissa kilpailijoilla on oltava ampumaturvan kattava vakuutus, joka tarkistetaan ennen kilpailun alkua. Edellisen ristikon ratkaisu Ristikko 4/2014 Reserviläisammunnan (aik. Palvelusammunnan) SM-kilpailut 19.7. Kilpailupaikka: Hälvälän ampumakeskus, Hollola Sarjat: Lajit PA1 ja PA2 ammutaan itse lataavalla kertatulikiväärillä, cal. 5,45-8,00 mm. Lajit PA3 ja PA4 ammutaan väh. 9 mm pistoolilla. Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen tapahtuu piireittäin 15.06.2014 klo. 16.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected] Osallistumismaksu: 25 euroa / laji. Maksu piireittäin 1.7.2014 mennessä reservipiirin tilille Osuuspankki FI88 5610 0720 0696 90. Viesti maksuun: palvelusammunta 2014. Jälkiilmoittautuneiden osallistumismaksu on 40€/laji, joka on maksettava 18.7 mennessä. Tiedustelut: Marko Patrakka, puh. 050-5570761, Päijät-Hämeen Reservipiiri ry Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan maanpuolustushenkisiä yllätyspalkintoja. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja yhteystietosi 16. kesäkuuta mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki. Voittajien nimet julkaistaan 6/2014-numerossa. Ristikon 2/2014 ratkaisseista palkinnot voittivat Marja-Liisa Kekkonen Heinolasta ja Juhani Härkänen Mikkelistä. TULOKSET Reserviläinen 4/2014 Reserviläisten SM-golfmestaruuskilpailu, 2.8. Kilpailupaikka: Golfkeskus Alastaro Golf, Virttaa Sarjat: HCP-tasoitus max 36.0,sotaveraanit ja naiset / HCP-tasoitus 0-18.4, lyöntipeli tasoituksin, miehet / HCP-tasoitus 18.5–36.0, pistebogey, miehet Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset 26.07. mennessä Alastaro Golfin Caddiemasterille, puh. (02) 724 7824 tai [email protected] Osallistumismaksu: 65,00 euroa, joka maksetaan kilpailupäivän aamuna caddiemasterille. Maksu sisältää kilpailukierroksen, välipalatarjoilun sekä lounaan klubitalolla kilpailun jälkeen. Tiedustelut: Minna Nenonen, puh. 045 178 3621, [email protected]. Maastokilpailu 9.8. Kilpailupaikka: Joensuun ampujien maja, Kontiolahti Onttola Sarjat: D, D50, H, H40, H50, H60, H70, H75, H80 Piirien joukkuekilpailut: sarjat H ja H50 Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset piireittäin 20.7.2014 klo 24 mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava kunkin kilpailijan sotilasarvo, etu- ja sukunimi, sarja sekä kilpailijan käyttämä emit-kortin numero. Osallistumismaksu: Osallistumismaksu 20.7.2014 mennessä on 30€/kilpailija maksettuna Kontiolahden Reserviläisten ry tilille FI91 5165 0750 0522 19. Tämän jälkeen jälki-ilmoittautuneilta korotettu osallistumismaksu on 60€/kilpailija. Tiedustelut: Juhani Simonen 0400-978 909 tai Ari Eskelinen 0400-539 875 Häyhä 2014 Tarkka-ammunnan SM-kilpailu 15.-17.8. Kilpailupaikka: Rovajärven ampuma-alue, Kemijärvi Sarjat: Kaikki keskisytytteiset kiväärikaliiperit 5.45 mm - .338LM välillä. Kilpailussa ei saa ampua pistoolilla. Kilpailuun otetaan max. 20 tarkka-ampujaparia. Suomenmestaruustittelistä kilpailevat vain Suomen kansalaiset. Ilmoittautuminen: MPK ry:n sivujen kautta https://www.mpk.fi/ Lapin alta 30.6. 2014 mennessä. Päätökset kilpailuun hyväksymisestä tehdään 10.7.2014 mennessä. Kilpailuun hyväksytyt parit saavat heinäkuun loppuun mennessä ylimääräisen kilpailuohjeen, jossa tarkennetaan kilpailun käytännön asioita. Osallistumismaksu: 80 EUR / kilpailija = 160 EUR / pari. Maksu maksetaan MPK:n lähettämän kilpailuun hyväksymisviestin mukana tulevien ohjeiden mukaan. Lasku tullee pari viikkoa ennen kilpailua. Tiedustelut: sähköpostitse [email protected]. RUL:n ampumamestaruuskilpailut 16–17.8. Kilpailupaikka: Hoikanportin ampumarata, Kajaani Sarjat: lauantaina 25 m Isopistooli 30+30 ls, 25 m Pienoispistooli 30+30 ls, 150 m Kenttäammunta 10+10 ls, 150 m RA 7 3x6 ls, sunnuntaina 25 m Pistooli pikaammunta 3x20 ls, 50 m Kivääri 60 ls makuu, 50 m Kivääri 3x20 ls, kaikissa H, H20, H50, H60, H70, H75, D ja D20 paitsi RA 7:ssa H ja H50 sekä joukkueissa H, H50 ja D. Ilmoittautuminen: Viimeistään 7.7.2014 sähköpostiosoitteella: [email protected] ilmoittautumislomakkeella, joka on kerhon nettisivulla http://www.reservinupseerikerho.kajaani.net/ Osallistumismaksu: 25 euroa /suoritus. Maksetaan piireittäin 12.7.2014 mennessä Kajaanin Reserviupseerikerhon tilille: FI45 5760 0350 1044 35. Yksittäisten kilpailijoiden jälki-ilmoittautuminen (40€/suoritus) on mahdollista, mikäli sarjoittain järjestetyissä erissä on tilaa. Tiedustelut: Juhani Hautala p. 0440-158835 yleisjärjestelyt, kilpailun johtaja Timo Karppinen p.040-5907069 pistoolilajit Pekka Nokela p. 040-8346244 kiväärilajit Martti Minkkinen p. 040-9618180 kilpailutoimisto Kauko Miinin p. 040-8230562 Kenttäammunta ja RA7 Markku Pulkkinen p. 0400-381495 huolto ja opastus Reserviläisliiton ampumamestaruuskilpailut 16.-17.8. Kilpailupaikka: Hälvälän ampumakeskus, Hollola Sarjat: lauantaina pienoispistooli 30+30 ls, pistooli pika-ammunta 3x20 ls, pienoiskivääri 3x20 ls ja kenttäammunta 10+10 ls sekä RA 7-ammunta 3x6 ls, sunnuntaina isopistooli 30+30 ls ja pienoiskivääri 60 ls makuu, kaikissa H/D 16, 18 ja 20, H, D, H50/D50, H60, H70, H75. H ja D 16 , 18 ja 20 Joukkueet: H/D ja H50/D50 ja joukkueissa 3-4 ampujaa, piirillä voi olla useampia joukkueita. Ilmoittautuminen: 20.07. mennessä piireittäin sähköisesti osoitteeseen arto. [email protected]. Ilmoittautumisissa on mainittava sukunimi, etunimi, sotilasarvo, syntymävuosi, sarja, laji ja piiri sekä ilmoittajan yhteystiedot. Osallistumismaksu: 25 euroa / laji/ kilpailija maksetaan 20.7.2014 mennessä PäijätHämeen Reservipiiri ry:n tilille: Osuuspankki FI88 5610 0720 0696 90, viestikenttään: res2014. Jälki-ilmoittautuminen (40 € / laji / kilpailija) on mahdollista ratakapasiteetin puitteissa. Tiedustelut: Marko Patrakka, puh. 050-5570 761 35 Tahko-jotos 19–21.9. Kilpailupaikka: Tahkovuoren maasto, Kuopion Nilsiä Sarjat: Kaikille avoin retkisarja ja vaativampi sotilassarja. Sotilassarjaan otetaan rajattu (30) määrä partioita ilmoittautumisjärjestyksessä. Partion koko 3-5 henkilöä. Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen tapahtuu MPK:n kurssijärjestelmän kautta 15.8. mennessä. Kilpailijoiden kurssinumero on 1400 14 12029. Jokaisen partion jäsenen tulee ilmoittautua erikseen. Osallistumismaksu: 95 € / partio 15.8. mennessä ja 190 € / partio jälkiilmoittautuneille. Osallistumismaksuun sisältyy ruokailu ja peseytymismahdollisuus jotoksen maalissa. Tiedustelut: Jotosjohtaja Erkki Saarijärvi, puh. 044 279 8603, [email protected], kilpailutoimiston päällikkö Jukka Toivanen, puh. 0400 279 536, [email protected] Reserviläisurheiluliiton valtakunnalliset kilpailutulokset Ampumahiihtomestaruuskilpailut 22.3. Kuhmo D 5 km 1. Satu Salokannel V-S 36.44 H 8 km 1. Mikko Lehtola K-S 24.27 H40 8 km 1. Juha Härkönen P-P 27.34 H45 8 km 1. Joni Tenhunen V-S 25.24 H50 8 km 1. Ahti Härkönen Kai 18.45, 2. Timo Korhonen K-S 26.29, 3. Harri Henttonen Pä-Hä 28.19, 4. Lauri Holmi P-P 28.35, 5. Pekka Lampela P-P 30.21, 6. Raimo Sevon P-P 32.26 H55 5 km 1. Tapio Kiiskinen P-K 22.18, 2. Esa Kuvaja Kai 34.33 H60 5 km 1. Hannu Juntunen Kai 22.37, 2. Mauri Särssi E- H 23.02, 3. Arto Härkönen Kai 24.26, 4. Tapani Piirainen Kai 24.45, 5. Alf Vikström K-P 24.56, 6. Martti Hämäläinen Kai 26.01 H65 5 km 1. 1Seppo Härkönen P-P 23.46, 2. Henning Nynäs K-P 23.51, 3. Heino Malinen K-S 25.08, 4. Eero Sievänen K-S 25.16, 5. Jouko Sällinen K-S 26.46, 6. Kauko Heikkinen Kai 27.45, 7. Eero Vehkala P-P 28.02, 8. Heimo Kärnä Kai 29.10, 9. Tapio Lipsonen Kai 33.09 H70 5 km 1. Kalevi Vähäkylä V-S 24.18, 2. Jouko Toivola K-P 29:14, 3. Tor Prest K-P 30:49, 4. Martti Järvinen S-S 31.04 H75 5 km 1. Jorma Korhonen S-S 54.30 H80 5 km 1. Pekka Olkkonen K-S 44.10 Parisprintti H80 1. Keski-Pohjanmaa 23.14 (Pekka Lampela, Juha Härkönen), 2. Pohjois-Karjala 25.10 (Tapio Kiiskinen, Esko Kettunen) H100 1. Kainuu I 24.53 (Ahti Härkönen, Esa Kuvaja), 2. Pohjois-Pohjanmaa 27.16 (Lauri Holm, Raimo Sevon), 3. Kainuu II 29.04 (Tapani Piirainen, Martti Hämäläinen), Ulkop. kilpailun Varsinais-Suomi/Päijät-Häme 25.11 (Harri Henttonen, Satu Salokannel) H120 1. Varsinais-Suomi 24.10 (Joni Tenhunen, Kalevi Vähäkylä), 2. Kainuu I 25.32, (Hannu Juntunen, Arto Härkönen), 3. Keski-Pohjanmaa 25.35 (Alf Vikström, Hennig Nynäs), 4. Keski-Suomi I 26.44 (Timo Korhonen, Heino Malinen), 5. Pohjois-Pohjanmaa 29.00 (Eero Vehkasalo, Seppo Härkönen), 6. Kainuu II 29.45 (Heimo Kärnä, Kauko Heikkinen), 7. Keski-Suomi II 31.38 (Jouko Sällinen, Eero Sievänen) Reserviläispilkki 5.4. Hyrynsalmi D 1. Kirsti Pöllänen, Kesälahden Res 1045, 2. Lahja Pöllänen, Kesälahden Res 695, 3. Vappu Pöllänen, Kesälahden Res 270 D55 1. Terttu Pekkola, Iitin Res 175 H 1. Seppo Kärkkäinen, Juvan Res 1270, 2. Reijo Hokkanen, Kangasniemen Res 180, 3. Vesa-Matti Virtanen, Iitin Res 165 H55 1. Raimo Moilanen, Suomussalmen Res 2340, 2. Seppo Kontio, Juvan Res 1875, 3. Juhani Tojkander, Iitin Res 1350, 4. Seppo Varpenius, Iitin Res 1110, 5. Pertti Reinikainen, Kangasniemen Res 970, 6. Jouko Niinineva, Kangasniemen Res 765, 7. Matti Tuukkanen, Kangasniemen Res 735, 8. Pirkka Juntunen, Kangasniemen Res 690, 9. Ari Pennanen, Kesälahden Res 470 H65 1. Raimo Nykänen, Kangasniemen Res 1145, 2. Veikko Mustonen, Kangasniemen Res 790, 3. Pekka Auvinen, Juvan Res 725, 4. Aleksi Myllyaho, Vaasan Res 470, 5. Tauno Pulkkinen, Kangasniemen Res 470, 6. Aulis Pekkola, Iitin Res 460, 7. Pertti Kuortti, Iitin Res 410, 8. Taisto Pöllänen, Kesälahden Res 270 Joukkuekilpailu D 1. Kesälahden Res 2010 H 1. Juvan Res 3870, 2. Iitin Res 2870, 3. Kangasniemen Res I 2850, 4. Kangasniemen Res II 2025 Tulokset kokonaisuudessaan osoitteessa www.resul.fi Isänmaan puolesta Inttistore mukana Erämessuilla 5.-8.6.2014 Riihimäellä! Joka toinen vuosi Riihimäellä järjestettävillä Erämessuilla esittäytyy eräala laajimmillaan. Metsästyksen, kalastuksen, retkeilyn ja luonnon harrastajat ja ammattilaiset kohtaavat alan kaupallisen tarjonnan sekä valtakunnallisten järjestöjen ja tutkimuslaitosten asiantuntijat. Inttistore on messuilla esillä osastolla B 62. Luvassa messutarjouksia ja kilpailuja koko messujen ajan! www.inttistore.fi 1. 2. 3. 4. 1. Berghaus Hydration Reservoir - UUTUUS! Berghaus:n 2 litran juomasäilö juomaletkulla. Polyuretaanipussi, paino 140g. Tilavuus 2 litraa. 35€ 2. Berghaus juomaletku Insulated - UUTUUS! Berghaus Hydration reservoiriin erillinen päällystetty juomaletku. 22€ 3. Berghaus Vulcan - UUTUUS! Erikoisjoukoille suunniteltu rinkka on käytössä mm. Norjan ja Britannian armeijoissa. Sadan litran kapasiteetti riittää pidemmällekin vaellukselle ja lisäksi rinkassa on remmit joilla saadaan lastattua ulkopuolelle vielä lisää tavaraa. Sivutaskut on irroitettavissa ja vetoketjuilla liitettavissä toisiinsa päivä / tiedustelurepuksi. Materiaali Ardura 1000D. Paino 2,9 kg. Mitat: 72 x 34 x 28 cm. 235€ 6. 5. 4. Berghaus Liner 35 vesitiivis pussi - UUTUUS! 35 litran vetoinen pussi. Suljetaan ylhäältä rullaamalla ja pikalukolla. Saumat teipattu vedenpitäviksi. Materiaali Ardura 70D. Väri vihreä. Paino noin 130 grammaa. 20€ 5. Berghaus Centurio 30 reppu - UUTUUS! Berghausin 30 lirainen tukikehikolla ja lannevyöllä. Sivuilla neljä varustelenkkiä lisävarusteiden kiinnitystä varten. Repun sivuilta löytyy myös vetoketjut, joihin on mahdollista liittää lisätaskut. Paino 1,25 kg. Väri: vihreä. Mitat 54 x 34 x 31 cm. 105€ Berghausin tuotteisiin voit tutustua tarkemmin verkkokaupassamme! 7. 8. 6. Side Zip N.V.A S.W.A.T Nilkkakorkuiset jalkineet virkakäyttöön ja vapaa-aikaan sivuvetoketjulla. Ulkopohja ei jätä mustia viiruja herkkiinkään pintoihin. Pohjamateriaali on vaimennettua kumia. Sisäpohjassa phylontäyte joka tuo tukevuutta ilman ylimääräistä painoa. Koot: 40-46. 119€ 9. 7. Tactical Side Zip Tan S.W.A.T Sivuvetoketjulla varustetut mokkanahkaiset maiharit. Käsitelty pinta hylkii kulumista ja likaa. Hengittää hyvin ja siirtää aktiivisesti kuumaa ilmaa ulos jalkineesta. Erikoismuottiin valmistettu phylontäyte kengän pohjassa, joka on erittäin kevyt, tukeva ja miellyttävä. Koot 40-46. 149€ 8. All LeatherTact. Wproof S.W.A.T Vedenpitävät ja sivuvetoketjulliset varsikengät myös viileämpiin keleihin. Thinsulate-eristevanu tekee näistä tavallista maiharia lämpimämmän vaihtoehdon. Pintamateriaali 100% nahkaa. Ilmatyynyvaimennus kannassa. Ulkopohja ei jätä mustia jälkiä lattioihin. Välipohjassa nailonjäykiste. Koot: 40-46. 189€ 9. Tactical side zip S.W.A.T Sivuvetoketjulla varustetut notkeavartiset ja helppokäyttöiset maiharit. Pintamateriaaleina nahka ja 1200 denierin nailonkangas. Pohja ei jätä lattioihin mustia jälkiä. Takana akillesjännettä säästävä pehmennetty taitekohta. Isohampainen YKK-vetoketju sisäsyrjällä. Koot: 40-46. 149€ 10. 10. WinX2 Tactical Waterproof S.W.A.T Vedenpitävät erittäin kevyet maiharit. Parin keskipaino on vain 1,1 kg! Välipohjan notkeus ja tekstiilimateriaali tekevät kengästä mukavan jalassa. Tikatut varvas- ja kantapääelementit, jotka takaavat kengälle pitkän iän. Teräsvahviste välipohjassa. Pohja ei kovetu tai muutu liukkaaksi pakkasellakaan. Koot: 40-46. 149€ 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. Jäsentarjous Leijona-vyöt Kääntövyö hopeisella tai kultaisella soljella. Tyylikäs ja erittäin suosittu lahjaesine. Vyön leveys 29mm. Pituus 115-140 cm. 21€ (25€) Leijona T-paita Valkoinen T-paita on omiaan niin kesäpaitana kuin kauluspaidan alla. Rinnassa sininen leijona ja hihassa suomenlippu ja teksti FINLAND. 8€ (10€) Bullet-Meal Bullet Meal on täysin uudenlainen pienateria ja täyttä evästä, ei mitään kuivaa höttöä! 3,50€ (4,50€) Alennus liittojen jäsenille myymälästä tai verkkokaupasta kirjautumalla palveluun. 11. Vihreä M/91-Maastopuku - UUTUUS! Kokovihreä versio tutusta M/91-Maastopuvusta, MP-Kenttäasun kankaalla. 65% Polyester 35% Puuvilla, 170-190gr/m², kevyttä ripstop- materiaalia. Arvomerkkitarrat kauluksessa ja hihassa, sekä nimilapun paikka rinnassa. Loistava hinta-laatusuhde. Koot: XS-XXL. Takki 59€, Housut 39€. (Rajoitettu erä!) 12. Camelbak thermobak 3L reppu - UUTUUS! Alkuperäinen Mil Spec CamelBak, se mistä kaikki on saanut alkunsa. Sisältää uuden Mil Spec Antidote Long juomasäiliön ja eristetyn juomaletkun sulkuventtiilillä, QuickLink liittimillä ja suukappaleen suojuksella. Värit: Musta ja vihreä. 79€ (Norm. 99€) 13. Thermos kylmälaukku Army - UUTUUS! Thermoksen armeijahenkinen kylmälaukku 24 tölkille. Kaksi erillistä pehmustettua säilytyslokeroa, joista toisessa nopeasti avattava pikaluukku. Sivuissa pienet lisätaskut varusteille. Loistava kaveri metsäretkelle. 29€ 14. Bollé-Viper Bollé Viperit ovat säädettävät suojalasit. Linssit ovat anti-fog ja anti-scratch polykarbonaattia. Soveltuu hyvin ammuntaan. Värit: Kirkas, savunharmaa, keltainen. 15€ 15. Blackhawk Tactical Pant Blackhawk Tactical Pant on kevyt ja säänkestävä taktinen housu hyvällä liikkuvuudella. Vahvistukset polvissa ja paljon taskuja. (Sisältää myös piilotaskun). Regular fit. Värit: Musta ja vihreä 69,90€ 16. CAT-kiristysside Suosittu CAT yhdenkäden kiristysside verenvuotojen hätätilanteisiin. Tarvittaessa pystytään laittamaan myös itselleen yhdellä kädellä. Nopeat tarrakiinnitykset ja -varmistukset. Käytössä mm. PV:llä. Värit: Musta ja oranssi. 35€ 17. Kenttäsänky Kestävä US-mallinen kenttäsänky, jossa mukana kantopussi. Koko 65 x 190 x 40 cm, paino n. 6 kg. inttistore.fi, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, puh. 09 4056 2014, ma-pe 10-18, la 12-16 tammisen lihalaatikko Grilliherkkujen LYHyIN TIE KOTIISI Parhaat laatulihat suoraan netistä Tammisen Rotukarja-liha on erityisen mureaa ja mehevää. Siksi se sopii mainiosti myös grilliin. Netistä tilattava Lihalaatikko tuo laatulihat suoraan kotiovellesi. Reilusta määrästä Rotukarjalihaa valmistat maistuvat grilliherkut isommallekin porukalle. Tilaa oma Lihalaatikkosi osoitteesta www.tamminen. Tykkää meistä Facebookissa www.facebook.com/tamminen.fi LIHALAATIKKOUUTUUDET: Mukana nyt myös LUOMUPORSASTA! Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) hakee TOIMINNANJOHTAJAA Toiminnanjohtaja johtaa ja kehittää yhdistystä, huolehtii talouden ja varojen hoidosta, valmistelee ja esittelee MPK:n hallituksessa käsiteltävät asiat ja panee täytäntöön hallituksen päätökset. Lisäksi hän suorittaa ne muut toimeenpanovaltaan kuuluvat tehtävät, jotka eivät kuulu hallitukselle. 100 % merinovilla Luonnolliseen viluntorjuntaan Pehmeä luomuvilla lämmittää hyvin eikä hiosta Toiminnanjohtajalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Hänellä tulee olla hyvä puolustushallinnon tuntemus ja perehtyneisyys yhteiskunnan turvallisuusrakenteisiin. Hänellä tulee olla kokemusta koulutuksen ja talouden suunnittelusta, toteutuksesta ja johtamisesta. Lisäksi hänellä tulee olla hyvät tietotekniikkavalmiudet. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tuntemus katsotaan eduksi. Viiden vuoden määräaikainen työsuhde alkaa 1.1.2015. Toiminnanjohtajan toimipaikka on Helsingissä. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 1.8.2014 mennessä osoitteella Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Töölöntorinkatu 2 B, 00260 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Toiminnanjohtaja”. Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antavat MPK:n hallituksen puheenjohtaja JuHa KorKeaoJa 050 511 3053 ja toiminnanjohtaja PeKKa Tuunanen 040 505 6639. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on valtakunnallinen koulutusorganisaatio, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. Julkisoikeudellisessa yhdistyksessä työskentelee noin 60 henkilöä sekä yli 2000 vapaaehtoista kouluttajaa ja toimijaa. Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 • www.ruskovilla.fi JÄMI FLY IN & AIRSHOW 19.-20.7.2014 S D R I B R A W Koko perheen tapahtuma! Suomen tunnuksissa oleva Hawker Hurricane, Supermarine Spitfire, kolmi tasofokkeri ja yli kymmenen muuta warbirdia nähdään Suomessa ensi kesänä, Jämi Fly In & Airshow lentonäytöksessä PohjoisSatakunnassa Jämijärvellä sijait sevalla Jämin lentokentällä. Nyt jos koskaan Jämin näytös on isompien ja pienem pien poikien mieleen, sillä tänä vuonna jatketaan siitä mihin lapsuuden leikeissä pi hoilla ja välitunneilla jäätiin, kun äiti, rehtori tai naapurin täti takavarikoi papatit kesken kuumimman taiston. Ensi kesän leikissä ”koottavat” ovat vaihtuneet lento koneiksi ja panssareiksi, papatit dynamiitiksi, mutta pojat ovat poikia edelleen. Lu vassa on huikea spektaakkeli jollaisesta lapsuuden hiekkalaatikolla saatettiin vain unelmoida: rouheat tähtimoottorit, huikeat hävittäjät, maa ja lentokaluston yh teistoiminta tehosteräjähtein höystettynä tarjoavat pääsylipulle vastinetta. I F19L.-2Y0.7.IN M 2014 J& Ä ow sh ir A BIR R A W DS LENTONAYTOS.FI Jämintie 659, 38800 Jämijärvi .fi can-am.fi RASKAANSARJAN AMMATTILAISET OUTLANDER T3- Kompakti ja ketterä perusmönkijä ROTAX 400 EFI -moottorilla. EFIpolttoaineen suihkutuksen ansiosta kylmäkäynnistys on helppoa ja polttoaineen kulutus pieni. Automaattisesti lukkiutuva Visco-Loknelivetojärjestelmä. alk. 8490 € OUTLANDER MAX 500 DPS T3 OUTLANDER MAX 650 XT T3 Suomen myydyin kaksipaikkainen traktorimönkijä. Väkivahva ROTAX 500 cm3 V2-moottori. Vakiona kolmiasentoinen ohjaustehostin, LINQ -lisävarusteiden pikakiinnitysjärjestelmä ja Warn-sähkövinssi kauko-ohjauksella. alk. 10 490 € NYT VAIN Täydellinen kumppani retkille ja ulkotöihin. Tehokas ROTAX 650 cm3 V2 -moottori. Outlander MAX 500 DPS-varustetason lisäksi XT-pakettiin kuuluu mm. jämerät etu- ja takapuskurit, 12-tuumaiset valualumiinivanteet sekä käsisuojat. alk. 12 990 € 9490,- Outlander MAX 500 DPS T3 -tarjous voimassa 1.4.–31.5.2014. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. © 2014 Bombardier Recreational Products Inc. (BRP). ® ™ ja BRP-logo ovat BRP:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä. SKI-DOO ® LYNX ® Versatility Confidence Modularity SEA-DOO ® EVINRUDE ® ROTAX ® CAN-AM ® OUTLANDER 6X6 1000 XT T3 UUSI Outlander 6X6 1000 XT on väsymätön työjuhta, joka asettaa kuusipyöräisille mönkijöille aivan uuden mittapuun. Sen ROTAX 1000 V2 -moottorin voima yhdessä kuusipyörävedon kanssa auttaa kuljettamaan kuorman perille vaikeassakin maastossa. Saatavilla kuusi varustepakettia. alk. 18 990 € brp.com Hintoihin lisätään toimituskulut, sis. ALV. Can-Am Outlander T3 -traktorimönkijät ovat alkuperäisiä, tehdasvalmisteisia BRP-tuotteita, joissa on kaikki vakio-Outlanderin ominaisuudet sekä erityinen traktorivarustelu. Outlander T3 tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän ominaisuuksia sekä tielle että maastoon. OUTLANDER 400 T3 Lähimmän jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta can-am.fi Freedom OUTLANDER 6X6 SUUNNITELTU ROVANIEMELLÄ TRAKTORIMÖNKIJÄT Kysy lisätietoja lähimmältä jälleenmyyjältäsi! Power Comfort
© Copyright 2024