EU:n rakennerahastojen ajankohtaispäivä: Flat rate

EU:n rakennerahastojen ajankohtaispäivä:
Flat rate- ja lump sum -kustannusmallien
käyttö
Mikkeli 9.5.2012
Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen
TEM/ALUE/Rakennerahastot
Ns. yksinkertaistetut kustannusmallit
• Perustuvat EAKR- ja ESR-asetuksen
samansisältöisiin muutoksiin, joilla tavoitellaan
hanketoiminnan yksinkertaistamista
• Prosenttimääräiset välilliset kustannukset,
FLAT RATE:
 otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksella
(501/2011) 1.6.2011 alkaen
 (yritysten toimintaympäristön
kehittämisavustusten osalta tavoitteena
käyttöönotto syksyllä 2012)
• Kertakorvaus, LUMP SUM
 otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen
muutoksella (1295/2011) 1.1.2012 alkaen
• Vakioyksikkökustannukset, STANDARD
UNIT COST
 ei toistaiseksi käytössä Suomessa
FLAT RATE
Flat rate pähkinänkuoressa
• Flat rate –kustannusmallissa tuensaajan on esitettävä ja
todennettava vain osa kustannuksista, eli ns. välittömät
kustannukset, todellisiin kustannuksiin perustuen.
• Ns. välilliset eli flat rate -kustannukset korvataan
prosenttimääräisenä osuutena hankkeen
palkkakustannuksista, eikä niitä tarvitse todentaa
kirjanpitotositteiden ja kuittien avulla.
• Flat rate –osuus:
 ESR:ssa 17 % hankkeen palkkakustannuksista
 EAKR:ssa 20 % hankkeen palkkakustannuksista
Flat rate pähkinänkuoressa
• Flat rate –mallin käyttöönoton tarkoituksena on:
 yksinkertaistaa ns. välillisten kustannusten eli mm.
monien pienten ja vaikeasti kohdennettavien
kustannuserien käsittelyä
 vähentää välillisten kustannusten kohdentamiseen
liittyvää tuensaajan oikeudellista epävarmuutta ja
taloudellisia riskejä
 nopeuttaa maksatuskäsittelyä
Flat rate -hankkeen kustannusrakenne
Palkkakustannukset
(Flat raten laskentapohja)
Muut välittömät kustannukset
(joiden perusteella ei lasketa flat rate –kustannuksia)
Esim. sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut
%
Flat rate –kustannukset
%
(17 % / 20 % palkkakustannuksista)
= Välitön
= Välillinen
ESR:n ja EAKR:n välittömät kustannukset, jotka muodostavat flat raten laskentapohjan:
Palkkakustannukset
ESR:n välittömät kustannukset, joiden
EAKR:n välittömät kustannukset, joiden
perusteella ei lasketa flat rate –kustannuksia: perusteella ei lasketa flat rate –kustannuksia:
- Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen
- Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen
liittyvät ostopalvelut ml. hankkeeseen
liittyvät ostopalvelut ml. hankkeeseen
liittyvä markkinointi ja viestintä
liittyvä markkinointi ja viestintä
- Hankkeeseen kohdistuva tilintarkastus
- Hankkeeseen kohdistuva tilintarkastus
- Kohderyhmän tilavuokrat
- Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen
- Kohderyhmän aineelliset ja aineettomat
liittyvät koneet ja laitteet, rakennukset ja
pienhankinnat
maa-alueet, aineelliset ja aineettomat
hankinnat sekä luontoissuoritukset
ESR:n ja EAKR:n välilliset kustannukset, jotka korvataan flat ratella, esim:
Hankehenkilöstön:
- matkakustannukset
- toimitilat, laitteet ja niiden ylläpitokustannukset sekä toimistokustannukset
- työterveysmaksut ja (yleisluonteiset) koulutuskustannukset
Ohjausryhmän kustannukset ja muiden kokousten järjestelykustannukset
Tuen määrän laskeminen
Palkat
300 000 €
Muut välittömät kustannukset
100 000 €
Välilliset kustannukset
(Flat rate 20 % / EAKR)
60 000 €
Kustannukset yhteensä
460 000 €
Tuki 70 %
322 000 €
Flat rate: soveltamisala
•
Flat rate -mallia sovelletaan vain sen käyttöönoton jälkeen
(1.6.2011 ->) rahoitettuihin uusiin hankkeisiin, joilla ei ole aikaisempaa
projektikoodia ja –päätöstä.
•
Soveltamisalaan kuuluvissa uusissa hankkeissa hakija tekee esityksen
käytettävästä kustannusmallista hakemuslomakkeella.
•
Rahoittaja hyväksyy käytettävän kustannusmallin
päätöksellä.
•
Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen
toteutusaikana.
•
Yhteishankkeissa kaikkien tuensaajien on valittava sama
kustannusmalli.
Flat rate vai todelliset kustannukset?
•
Todellisten kustannusten mukaista mallia suositellaan käytettäväksi
lähinnä silloin, mikäli hankkeessa toiminnan sisällön vuoksi syntyy
poikkeuksellisen paljon kustannuksia, jotka flat rate –mallissa
korvattaisiin prosenttimääräisenä.
 esim. hankkeet joissa on erityisen paljon matkakustannuksia kv-toiminnan tai pitkien etäisyyksien vuoksi
Flat rate: yhteishankkeet
• Yhteishankkeissa kaikkien tuensaajien on käytettävä samaa
kustannusmallivaihtoehtoa (flat rate / ei-flat rate).
• Rahoittajan on hyvä varmistaa ennen rahoituspäätöksen
tekemistä, että hakijat ovat sopineet ja sitoutuneet yhdessä
valittuun malliin.
• Flat rate –osuuden jakaantumisesta kannattaa selkeästi sopia
päätöksen liitteeksi tulevassa sopimuksessa, jotta siitä ei synny
myöhemmin epäselvyyttä.
• Lähtökohtana ja pääsääntönä voidaan pitää, että
kunkin tuensaajan flat raten osuus on 17 % (ESR) /
20 % EAKR omista palkkakustannuksista, jos
sopimuksessa ei ole muuta sovittu.
Flat rate: hakuvaihe
• Hakijan on tehtävä projektihakemuksessa esitys käytettävästä
kustannusmallista
 EURA 2007 –järjestelmän hakemuslomakkeen taustalomakkeella
valinta:
o Välilliset kustannukset ilmoitetaan prosenttimääräisenä (flat
rate 20 % (EAKR) / 17 % (ESR)
o Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin
perustuen
o Kertakorvaus (lump sum)
Flat rate: hakuvaihe
•
Kustannusmallivalinta (flat rate / ei-flat rate) ohjaa hakemuslomakkeen
kustannusarvion rakennetta:
Flat rate:
 vain osa kustannuslajeista täytettävissä
 hakija täyttää kustannusarvioon vain välittömät
kustannukset, välillisiä kustannuksia ei eritellä
 järjestelmä laskee automaattisesti ilmoitettujen
henkilöstökustannusten mukaan välillisten kustannusten
määrän
Ei-flat rate:
 toimii kuten ennenkin
 EAKR-hakemuslomakkeen uusi kustannuslaji välilliset
kustannukset ei ole täytettävissä (harmautettu)
Flat rate: haku- ja päätösvaihe
• Rahoittajan on hyväksyttävä käytettävä malli (flat rate / ei flat
rate) rahoituspäätöksellä.
• Kustannusmallia (flat rate / ei-flat rate), ei voi muuttaa missään
vaiheessa hankkeen toteutusaikana
sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi (eli on
saanut projektikoodin EURA 2007 –järjestelmässä),
vaan hanke on toteutettava loppuun asti valitun mallin
mukaisesti.
Muistettavaa hankkeen
hakuvaiheessa…
•
•
•
•
•
•
Kustannusmallin valinta on mietittävä tarkkaan etukäteen, koska
kustannusmallia ei voi muuttaa sen jälkeen, kun rahoituspäätös
on tehty.
Projektisuunnitelman kustannusarviosta on käytävä selkeästi ilmi,
että välittömiin kustannuslajeihin sisältyy ainoastaan
tukikelpoisuusasetuksen sekä hallintoviranomaisen flat rate ohjeistuksen mukaisia kustannuksia.
Palkkakustannusten huolellinen määrittely on erityisen tärkeää!
Hankkeen kirjanpito on järjestettävä alusta saakka huolellisesti
siten, että välittömät kustannukset on erotettu flat rate –
kustannuksista.
Hankkeen kirjanpidosta vastaava henkilö mukaan
aloituspalaveriin!
Yhteishankkeissa kustannusmallista sopiminen etukäteen.
Palkkakustannukset
flat rate –hankkeessa
Tukikelpoisuusasetuksen 4 § ja 16 § ( EAKR) / 17 § (ESR)
• Flat rate –laskennan pohja
•
Vain hankehenkilöstön palkkakustannukset
 hankkeen toteuttamiseksi tarpeellinen ja erityisesti hanketoiminnasta
aiheutuva työ
 kohtuulliset hankehenkilöstön palkkakustannukset sekä lakisääteiset
henkilöstösivukulut
 kirjalliset tehtävänkuvaukset
 hankkeelle osa-aikaisesti työskentelevien henkilöiden osalta päiväkohtainen
kokonaistyöajanseuranta
•
Huom! Flat rate –hankkeessa palkkakustannuksiin ei voi sisältyä:
 työterveysmaksuja (->välilliset kustannukset)
 ulkoistettuja ostopalveluita tai muille kuin hankkeen henkilöstölle maksettuja
palkkioita (->palvelujen ostot)
 hankkeelle vyörytettyjä yleishallinnollisia kustannuksia kuten johdon
hankehallinnointikuluja
Palkkakustannukset
flat rate –hankkeessa
Välittömiä vai flat ratella korvattavia?
• Projektisihteerin palkkakustannukset, jos työ sisältää mm.
projektin kokousten sihteerinä toimimista, projektin
seurantatietojen keräämistä, asiakirjahallinnosta
huolehtimista, maksatushakemusten laatimista, jaksotuksien
laskemista ja muistiotositteiden tekemistä. Lisäksi hieman
hankkeesta ja hankkeen sisällöstä riippuen voidaan sopia
myös muista tehtävistä projektissa.
 Voidaan hyväksyä välittöminä
• Lisäksi hankkeessa on ulkopuolinen kirjanpitotoimisto, joka
varsinaisesti kirjaa muistiotositteet ja projektin kustannukset
kirjanpitoon.
 Korvataan flat ratella
Flat rate: maksatus
•
•
•
Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista
projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.
EURA 2007 –järjestelmä laskee automaattisesti välillisten kustannusten
flat rate -osuuden henkilöstökustannusten perusteella.
Maksatushakemuksessa ei yksilöidä välillisiä kustannuksia eikä
tuensaaja ole velvollinen esittämään kirjanpidon otteita tai tositteita
prosenttimääräisenä ilmoitettavista välillisistä kustannuksista.
 Eli tuensaaja ei tarvitse kirjata flat rate -kustannuksia hankkeen
kirjanpitoon (kustannuspaikalle). Toteuttaja voi halutessaan
seurata flat rate -kustannuksia erillisellä, hankkeen kirjanpidon
ulkopuolisella, seurantakohteella.
•
Maksaja tarkastaa maksatushakemuksessa esitettyjen välittömien
kustannusten tukikelpoisuuden.
Muut välittömät kustannukset
flat rate –hankkeessa
• Välittömien kustannusten tulee olla suoraan
kohdennettavissa hankkeelle!
• Eli ei voi sisältyä jyvitettäviä kustannuksia (jotka
todellisiin kustannuksiin perustuvassa hankkeessa
hyväksyttäisiin tukikelpoisuusasetuksen (501/2011)
14 §:n mukaisesti).
• Sisäinen kate on aina tukikelvotonta!
Välilliset (eli flat ratella korvattavat)
kustannukset
(lista ei ole tyhjentävä!)
• matkakustannukset: hankehenkilöstön, sidosryhmien, partnereiden
ym. sekä kotimaan että mahdolliset ulkomaan matkakulut
• kaikki ohjausryhmästä aiheutuvat
kustannukset, kuten kokouskulut sekä
mahdolliset matkakustannukset ja palkkiot tai
ansionmenetyskorvaukset,
• kokous- ja neuvottelukulut kuten tarjoilukulut
(kohderyhmälle järjestettävien seminaarien ym.
tilaisuuksien seminaaripaketit tai vastaavat
voidaan sisällyttää palvelujen ostoihin),
• hankehenkilöstön toimitilojen vuokrat sekä muut toimitiloista
aiheutuvat menot kuten sähkö, vesi ja siivous,
Välilliset (eli flat ratella korvattavat)
kustannukset
•
•
•
•
•
•
hankkeen hallinnointia varten hankehenkilöstölle hankittavat
pienhankinnat, aineet, materiaalit ja toimisto- sekä muut tarvikkeet,
hankkeen hallinnointia varten hankehenkilöstölle hankittavien
laitteiden ja koneiden vuokra- ja leasingkulut sekä poistot,
toimistokulut ja -palvelut kuten hankehenkilöstön
puhelin-, faksi-, internet- ja ohjelmistokustannukset,
postitus, kopiointi, aulapalvelu ja muuttopalvelu,
muut vyörytetyt yleishallinnolliset kustannukset, kuten
organisaation johdon hankehallinnointikustannukset ja yhteiset
tukipalvelut kuten taloushallintopalvelut ja tietohallintopalvelut (sekä
sisäiset että ostopalvelut),
hankehenkilöstöstä aiheutuvat työterveysmaksut
hankehenkilöstölle järjestettävä koulutus, TYKY-toiminta tms.
Kustannusarvio flat rate –mallissa ESR
1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat
2. Henkilöstökustannukset
projektipäällikön palkka sivukuluineen
projektikoordinaattorin palkka sivukuluineen
projektisihteerin palkka sivukuluineen
3. Palvelujen ostot
asiantuntijapalvelut (kohderyhmän koulutukset)
kohderyhmälle järjestettävät seminaarit
tiedotusmariaalin suunnittelu ja painatus
ilmoituskulut
4. Matkakustannukset
5. Muut kustannukset
kohderyhmän koulutustilavuokrat
kohderyhmälle järjestettävien koulutusten materiaali
6. Välilliset kustannukset (flat rate 17 %)
Yhteensä
600 000
120 000
8 000
102 000
830 000
Pitää olla kustannuksia (flat rate -laskentapohja)
Ei voi merkitä kustannuksia
Voi merkitä kustannuksia (korvataan todellisten kustannusten perusteella)
Järjestelmä laskee automaattisesti
Maksatushakemus flat rate –mallissa ESR
1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat
2. Henkilöstökustannukset
projektipäällikön palkka sivukuluineen
projektikoordinaattorin palkka sivukuluineen
projektisihteerin palkka sivukuluineen
3. Palvelujen ostot
asiantuntijapalvelut (kohderyhmän koulutukset)
kohderyhmälle järjestettävät seminaarit
tiedotusmariaalin suunnittelu ja painatus
ilmoituskulut
4. Matkakustannukset
5. Muut kustannukset
kohderyhmän koulutustilavuokrat
kohderyhmälle järjestettävien koulutusten materiaali
6. Välilliset kustannukset (flat rate 17 %)
Yhteensä
36 000
30 000
1 500
6 120
73 620
Pitää olla kustannuksia (flat rate -laskentapohja)
Ei voi merkitä kustannuksia
Voi merkitä kustannuksia (korvataan todellisten kustannusten perusteella)
Järjestelmä laskee automaattisesti
Tukikelpoisuusratkaisu flat rate –mallissa ESR
1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat
2. Henkilöstökustannukset
3. Palvelujen ostot
4. Matkakustannukset
5. Muut kustannukset
6. Välilliset kustannukset (flat rate 17 %)
Yhteensä
Järjestelmä laskee välillisten
kustannusten osuuden
hyväksytyistä tukikelpoisista
henkilöstökustannuksista!
32 000
27 000
1 500
5 440
65 940
Yleistä flat rate –hankkeen tarkastuksesta
(COCOF 09/0025/04-FI)
•
•
Välillisten kustannusten (eli flat rate –kustannusten) tositteita ei tarkasteta.
Tarkastus voi kohdistua:
• Hankkeen välittömiin kustannuksiin
• Onko tuensaaja ilmoittanut sellaisia välittömiä kustannuksia, jotka eivät
sisälly hallintoviranomaisen tukikelpoisuusasetuksessa vahvistamien
tukikelpoisten välittömien kustannusten luokkiin (kaksinkertainen rahoitus).
•
Huom!! Yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla pyritään vähentämään
yksityiskohtaisten kuittien säilyttämistä.
Tämä ei kuitenkaan poista tuensaajan velvoitetta noudattaa täysimääräisesti
kaikkia sovellettavia yhteisön ja kansallisia sääntöjä, jotka koskevat esimerkiksi
julkisuutta, julkisia hankintoja, yhdenvertaisia mahdollisuuksia, kestävää
ympäristöpolitiikkaa ja valtiontukia.
...ts. lakeja ja asetuksia on edelleen noudatettava.
LUMP SUM
Lump sum pähkinänkuoressa
• Kertakorvausmallin käyttöönoton tarkoituksena on:
 pienten hankkeiden ja tuensaajien hallinnon
keventäminen
 kansalaisjärjestöjen ja pienten toimijoiden
osallistumisen lisääminen
 hankkeen tulokseen keskittyminen
 maksatuskäsittelyn nopeuttaminen
Lump sum pähkinänkuoressa
•
Julkinen rahoitusosuus (EU/valtio+kunta+muu julkinen)
max. 50 000 €
 Lisäksi mukana voi olla yksityistä rahoitusosuutta
 50 000 €:n enimmäismäärä pitää sisällään myös mahdollisen ALV:n.
•
Kertakorvauksen määrä määritellään ennalta
rahoituspäätöksessä
 Määrittäminen on perusteltava!
 Hanketta voi muuttaa ainoastaan toteuttamisajan osalta.
 Kertakorvaus voidaan jakaa osiin.
•
Maksatus suoritetaan päätöksen mukaisen tuloksen
todentamisen perusteella
 Maksatus kyllä/ei –periaatteella; ei suhteuteta määrien mukaan.
 Tuensaajan ei tarvitse esittää tositteita todellisista
kustannuksista!
Esimerkki: täydennyskoulutusmallin
toteuttaminen
1. Hakija esittää yksityiskohtaisen
kustannusarvion perusteluineen
sisäiset palkkakustannukset 41 475
koulutusmateriaalit
1 000
ulkopuoliset asiantuntijat
2 800
matkakustannukset
2 475
kustannukset yht.
47 750 €
Kunta sitoutuu rahoittamaan hanketta
5 550 €:lla
2. Rahoittaja myöntää kertakorvauksen,
jonka EU:n/valtion osuus on 42 200 €
(88 %)
3. Hankkeen päättyessä
koulutus on toteutunut
päätöksen mukainen tulos
saavutettu ja todennettu
maksetaan 42 200 €
(kuntaraha todennetaan
tulotositteen perusteella)
Minkälaisissa hankkeissa kertakorvausta voi
käyttää?
• 1.1.2012 alkaen rahoitetuissa uusissa hankkeissa
 ei aikaisempaa projektikoodia ja –päätöstä
 tuensaaja toteuttaa itse (pääosin)
 tulos / toimenpiteet ovat selkeästi ja yksiselitteisesti
määriteltävissä
Keep it simple!
Kertakorvausmenettelyn ulkopuolelle
rajatut hankkeet (tk-asetus)
• Teknisen tuen hankkeet
• Hankkeet, jotka toteutetaan kokonaisuudessaan julkisena
hankintana / joiden valintamenettely perustuu kansallisen
hankintalain mukaiseen julkiseen hankintaan
• Energiatuet
• Finnvera Oyj:n rahoittamat EAKR-hankkeet
• ESR:n ELY-keskusten itse toteutettavat hankkeet, joissa on
työvoimapoliittisia toimenpiteitä tai pk-yritysten osaamisen
kehittämispalveluita
Kertakorvaus ja hankinnat?
• Yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttö on rajattu tukiin.
• Kertakorvausta voidaan soveltaa, jos tuensaaja toteuttaa
hankkeen itse, vaikka jotkin menoerät olisikin ulkoistettu.
 Hakijan on osoitettava, että sillä on edellytykset toteuttaa
hanke pääosin (≥ 50 %) itse.
• Ulkoistettuihin menoeriin tuensaajan on sovellettava julkisia
hankintoja koskevia sääntöjä.
Rahoitusosuudet
• Huom! Yksinkertaistetut kustannusmallit – ei
yksinkertaistettu rahoitus!
 Noudatetaan normaaleja tukijärjestelmäkohtaisia säädöksiä
mm. omarahoitusosuudesta ja myönnettävän tuen
enimmäismäärästä
 Muusta kuin omarahoitusosuuteen kuuluvasta kunta- ja muusta
julkisesta rahoituksesta oltava sitova päätös ennen välittävän
toimielimen (ELY-keskuksen/ maakunnan liiton) tekemää
rahoituspäätöstä.
 ja esitettävä maksatushakemuksen yhteydessä tosite, jolla
todennetaan rahoitusosuuden kohdentaminen ko. hankkeelle
(projektikoodi).
• Yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti ESR:n erikseen
raportoitavia eriä ei sisällytetä kertakorvaushankkeeseen.
Kertakorvausta koskeva hakemus
• Hakijan on tehtävä hakemuksessa esitys käytettävästä
kustannusmallista.
 EURA 2007 –järjestelmän hakemuslomakkeen
taustalomakkeella valinta:
o Välilliset kustannukset ilmoitetaan prosenttimääräisenä
(flat rate 20 % (EAKR) / 17 % (ESR) tai
o Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin
kustannuksiin perustuen
o Kertakorvaus (lump sum)
Kertakorvausta koskeva hakemus
• Kustannusmallivalinta ohjaa hakemuslomakkeen
kustannusarvion rakennetta:
Kertakorvaus:
 vain kustannuslaji muut kustannukset
täytettävissä
 mahdolliset tulot ja muu rahoitus täytetään
normaalisti
 ESR:n erikseen raportoitavia eriä ei voi täyttää
lainkaan
Kertakorvausta koskeva hakemus
• Hankkeen tavoitteen/tuloksen/toimenpiteiden täsmällinen
määrittely
 Miten tulos/toimenpiteet ovat todennettavissa?
 Onko hankkeessa selkeitä välitavoitteita?
• Yksityiskohtainen kustannusarvio ja rahoittajan
edellyttämät perustelevat dokumentit (tarjousasiakirjat,
hintavertailut, aikaisemmin toteutetut vastaavat hankkeet
jne.)
• Hakijan oma osuus toteutuksesta (≥ 50 %) ja ulkoistetut
ostopalvelut/hankinnat
Projektipäätös
• Rahoittaja vahvistaa käytettävän kustannusmallin.
• Rahoittaja vahvistaa kustannusarvion analyysin
perusteella päätöksessä kertakorvauksen määrän.
 Vertaaminen odotettuihin tuloksiin, muihin samankaltaisiin
hankkeisiin ja reaalikustannustasoon.
 Määrä on perusteltava – perustelu ja siihen liittyvät yksityiskohdat
ovat osa toimen jäljitysketjua.
Projektipäätös
Rahoittaja on yksilöi päätöksessä ainakin:
 kertakorvauksen maksatuksen edellytyksenä olevat projektin
toimenpiteet, tulokset tai tuotokset siten, että niiden
toteutuminen voidaan vaikeudetta todentaa,
 aineiston, joka tuensaajan on toimitettava
maksatushakemuksen liitteenä, jotta päätöksen mukaiset
toimenpiteet, tulokset tai tuotokset voidaan todentaa,
 mikäli projekti on päätetty toteuttaa osissa, erikseen kunkin osan
maksatuksen edellytyksenä olevat toimenpiteet, tulokset tai
tuotokset, maksatushakemuksen liitteenä toimitettava todentava
aineisto, maksettava euromäärä ja maksatushakemusten
toimittamisen aikataulu.
Kertakorvauksen jakaminen osiin?
• Jos hanke jaetaan osiin, yksi maksatushakemus voi kattaa
joko yhden tai useamman hankkeen osan.
ESIMERKKI:
Hankkeessa järjestetään seminaari. Rahoittaja määrittelee
hakijan laatiman ennakkokustannusarvion perusteella
kertakorvauksen määräksi 15 000 €. Hanke jaetaan
päätöksessä kahteen osaan:
1. Seminaarin valmistelu 5000 € (todentava aineisto: kutsu,
ohjelma, seminaarimateriaali…)
2. Seminaarin järjestäminen 10 000 € (todentava aineisto:
osallistujalistat, valokuvat, loppuraportti, lehtiartikkeli…)
Päätöksessä hankkeelle voidaan määritellä (hankkeen
kestosta riippuen) 1 tai 2 maksatuskautta.
Kertakorvauksen jakaminen osiin?
• Huom! Maksatushakemus on kuitenkin aina kytkettävä
yhteen tai useampaan hankkeen osaan, joiden mukainen
tulos tai toimenpide voidaan todentaa.
• Komissiolle voidaan ilmoittaa vain menoja, joiden mukainen
tulos (tai toimenpide) on todennettu päätöksessä
määriteltyjen asiakirjojen avulla.
Määrälliset tavoitteet?
ESIMERKKI:
Päätöksessä on määritelty, että kertakorvaus maksetaan,
jos tapahtuma järjestetään ja osallistujia on vähintään 50.
Tapahtumaan osallistuu vain 49.
Maksu 0 %
Määrälliset tavoitteet?
• Jos määrällisen tavoitteen asettaminen on välttämätöntä:
a) arvioi tavoite realistiselle tasolle
b) pienennä riskiä jakamalla hanke ”osiin”, esim:
tapahtuma järjestetty - maksetaan 20 000 €
osallistujia vähintään 20 – maksetaan 5000 €
Päätöksen ehdot
• Perustelluista syistä jatkoaikaa voidaan pyytää. Muilta osin
hanketta ei voida muuttaa.
• Seurantatiedot ja loppuraportti edellytetään normaalisti,
väliraporttia ei.
• Ohjausryhmä on asetettava, mikäli rahoittaja ei katso sitä
hankkeen luonteen vuoksi tarpeettomaksi.
• Maksatuksen ehdot
• Toteutuneesta kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta on
esitettävä tosite maksatushakemuksen yhteydessä.
Maksatus
•
Todennetaan hankkeen päätöksen mukainen tulos tai
toimenpide päätöksen mukaisten asiakirjojen avulla.
•
Tuensaajan ei tarvitse toimittaa kirjanpidon otteita tai
muita tositteita todellisista kustannuksista.
KYLLÄ / EI –periaate maksatuksessa
ESIMERKKI
Vaihtoehto a)
Päätöksessä on määritelty hankkeen tavoitteeksi koulutuksen
järjestäminen ja verkkomateriaalin tuottaminen. Hanketta ei ole
päätöksessä jaettu osiin.
Hankkeen päättyessä koulutus on järjestetty, mutta
verkkomateriaali on tekemättä.
Maksu 0 %
Vaihtoehto b)
Hanke on päätöksessä jaettu kahteen osaan:
1) Koulutuksen järjestäminen
toteutunut
maksetaan
2) Verkkomateriaalin tuottaminen
ei toteutunut
ei maksua
Yleistä lump sum –hankkeen tarkastuksesta
(COCOF 09/0025/04-FI)
• Tarkastus voi kohdistua:
 Kertakorvauksen laskentamenetelmään (joka on
vahvistettava ennalta ja oltava oikeudenmukainen,
tasapuolinen ja todennettava.) Huom! Dokumentointi!!
VÄLITTÄVÄÄN TOIMIELIMEEN KOHDISTUVA
TARKASTUS
 Menetelmän moitteettomaan soveltamiseen tarkastelemalla
hankkeen tuloksia/tuotoksia. TUENSAAJAAN
KOHDISTUVA TARKASTUS
Yleistä lump sum -hankkeen tarkastuksesta
(COCOF 09/0025/04-FI)
• Huom!! Yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla pyritään
vähentämään yksityiskohtaisten kuittien käsittelyä ja
säilyttämistä.
Tämä ei kuitenkaan poista tuensaajan velvoitetta noudattaa
täysimääräisesti kaikkia sovellettavia yhteisön ja kansallisia
sääntöjä, jotka koskevat esimerkiksi julkisuutta, julkisia
hankintoja, yhdenvertaisia mahdollisuuksia, kestävää
ympäristöpolitiikkaa ja valtiontukia.
...ts. lakeja ja asetuksia on edelleen noudatettava.
Kiitos mielenkiinnosta!