2/2014
Hyvässä hoidossa
Ikääntyvän ruokavalio
s. 3
Ennaltaehkäise
osteoporoosia
s. 4
Seniori - liiku itsellesi
s. 7
Meillä mietittyä
Älä jä(t)ä yksin
L
uet pitkästä aikaa Hyvässä hoidossa -lehden
teemanumeroa. Tällä
numerolla halusimme vastata mahdollisimman hyvin
teiltä lukijoilta viime lehdessä pyytämiimme juttutoiveisiin. Toiveissa nousi useasti
esiin ikääntyvään väestöön
liittyvät asiat. Halusitte erityisesti vastauksia kysymykseen, miten pysyä kunnossa
vielä myöhemmälläkin iällä.
Lehteä kootessamme pääsimmekin yhteen erityiseen
johtopäätökseen:
milloinkaan ei ole liian myöhäistä
aloittaa terveysliikunta.
Juttutoiveissa nousivat
esiin myös useat yleisemmät
sekä myös hyvin harvinaiset sairaudet. Tällä kertaa
päädyimme käsittelemään
erityisesti luuston haurastumista, osteoporoosia. Keskiaukeamalta voit lukea osteoporoosin ehkäisemisestä,
diagnosoimisesta sekä hoitamisesta. Tässä vaiheessa siis
kiitos kaikille juttutoiveita esittäneille! Palaamme niihin myös
tulevissa lehdissä.
Lähettämistänne toiveista
omaan mieleeni jäivät pyörimään erityisesti vanhempien ihmisten henkiseen oloon,
masennukseen ja yksin viihtymiseen liittyvät juttutoiveet.
Vanhusten syrjäytyminen on
yleistynyt viime vuosina kovaa vauhtia, ja syynä on pidetty vanhusten yksinäisyyttä ja
sosiaalisten tilanteiden vähenemistä. Toisaalta näitä lehtiä
tehdessäni ja erilaisten ryhmien vierailuja seuratessani, olen
kuitenkin törmännyt useisiin
erilaisiin ikäihmisten ryhmiin
ja yhdistyksiin, joiden jäsenet
ovat aktiivisia järjestämään toimintaa ja pitämään yhteyttä toisiinsa. On siis vanhuksia, jotka
ovat täysin erakoituneet ja vanhuksia, joiden päivät täyttyvät
mukavista menoista ja ihmisten
tapaamisista. Haastetta onkin,
miten saisimme nämä maailmat
kohtaamaan.
Jo lapsena meille opetetaan, ettei ketään saa jättää yksin. Miksi me aikuiset kuitenkin teemme juuri päinvastoin?
Minkä merkin annammekaan
jälkikasvullemme sivuuttamalla
vanhempien ihmisten olemassaolon käymällä vanhainkodeissa
ja palvelutaloissa vain äitien- tai
isäinpäivänä sekä jouluna, koska
se kuuluu hyviin tapoihin. Poissa silmistä, poissa mielestäkö?
Kokemuksesta voin kehottaa ottamaan myös vastahakoisen teini-ikäisen mukaan tapaamaan
isovanhempiaan, hän arvostaa
sitä myöhemmin. Kuten emme
saa takaisin pienen ihmisenalun lapsuutta, emme saa takaisin
myöskään omaistemme vanhuusaikaa. Tapaa siis myös vanhempia omaisiasi useammin;
kuuntele, ole lähellä ja ennen
kaikkea ole oikeasti läsnä.
Mukavaa ja sosiaalista kesää
kaikille ikään katsomatta!
NOORA AALTONEN
viestinnän asiantuntija
Ajankohtaista Porissa
Kotisivumme uudistuvat
Lääkäritalon kesäaika
Julkaisemme uudet kotisivumme kesäkuun aikana. Uusi sivusto
palvelee paremmin käyttäjiä ja palvelut ovat paremmin löydettävissä. Uusi sivusto on rakennettu responsiiviseksi, eli se toimii
paremmin myös tabletilla tai älypuhelimella. Uutta sivulla on,
että Rauman Erikoislääkärikeskuksen kotisivut sulautuvat osaksi Porin Lääkäritalon kotisivua. Tarkkaile siis porinlaakaritalo.fi.
Muutoksia kesän aukioloajoissa 16.6.–10.8.
• Laboratorio ja kuvantaminen palvelevat kesäaikana
ma–pe klo 8–16.
• Sairaala suljettu tänä kesänä viikoilla 29 ja 30.
• Lääkäripäivystys palvelee jokaisena päivänä kesälläkin.
• Ulko-ovet avautuvat kesäaikana klo 8.00.
Purkutyöt tontillamme
Facebook
Vanhan kumikorjaamorakennuksen purkutyöt alkavat lähiaikoina ja uudet parkkipaikat tulevat asiakaskäyttöön alkusyksystä.
Porin Lääkäritalo löytyy myös facebookista. Käy tykkäämässä ja
löydät uusimmat ajankohtaiset uutiset myös somesta.
Porin Lääkäritalo Rahoitus
Nyt voit maksaa leikkaukset ja suuremmat toimenpiteet
myös rahoituksella. Näin vältyt suuremmilta menoeriltä
kerralla. Halutun maksuajan ja tarpeisiin soveltuvan
kuukausierän voit valita itse.
Lue lisää www.porinlaakaritalo.fi/rahoitus
2
2/2014
Porin Lääkäritalo
Runsaasti
parkkitilaa
asiakkailllemme
Lääkäritalon
takana.
Kaikki
palvelut saman
katon alta
Nopeasti vastaanotolle.
Laboratorio- ja
röntgentutkimukset
lääkärikäynnin yhteydessä.
Itsenäisyydenkatu 33
28100 Pori
Ajanvaraus puhelimitse
numerosta 622 622
ja netissä 24/7
www.porinlaakaritalo.fi
Terveyttä
ja
hyvää oloa
Syömiseen kiinnitettävä
huomiota seniori-ikäisenäkin
Useimmilla säännöllinen työpäivä rytmittää päivää myös ruokailujen osalta koko työelämän ajan. Kun työstä siirrytään eläkkeelle, saattaa myös syömisestä ja etenkin juomisesta tulla epäsäännöllistä. Ateriarytmillä
on kuitenkin merkitystä ikääntyessäkin. Sen avulla ruokailuista tulee riittävän monipuolisia ja ravintoaineiden
tarve saadaan tyydytetyksi.
S
eniori-ikäiselle sopivaan
energiatasoon
ruoasta
vaikuttaa etenkin fyysinen aktiivisuus. Esimerkiksi,
jos henkilö jää eläkkeelle hyvin
fyysisestä työstä, hänen fyysinen
aktiivisuutensa todennäköisesti laskee eläkepäivinä. Tällöin
myös ruokavaliota on hyvä
tarkistaa uuteen elämäntilanteeseen sopivaksi, jottei paino
lähde nousemaan. Erityisesti on
”Terveellinen ruokavalio yhdessä
säännöllisen liikkumisen kanssa
ylläpitää terveyttä myös ihmisen
ikääntyessä. ”
hyvä huolehtia ruoan laadusta,
jolloin mahdollisesti määrälliseesti vähäisemmät ruokamäärät sisältäisivät kuitenkin keholle
tärkeitä rakennusaineita ravitsemussuositusten mukaisesti.
Nesteiden saantiin on myös
hyvä kiinnittää huomiota. Osa
lihasmassasta korvautuu rasvakudoksella, ja nesteen määrä
kehossa vähenee. Mikäli ikääntynyt ihminen ei juo riittävästi,
seuraa siitä kehon kuivumista ja
pahimmillaan nestetasapainon
häiriöitä. Tästä aiheutuu monesti myös ruokahalun heikkenemistä entisestään eikä välttämättä muisteta syödä riittävästi.
Ruokavalion
monipuolisuudella on
merkitystä
Usein ruokahalu alkaa heikentyä ja ruokavalion monipuolisuus kaventua 70–75 vuoden
iässä. Tällöin myös elintärkeiden proteiinien sekä suojaravintoaineiden määrät vähenevät,
mikä on haitallista. Sen myötä
henkilö ”raihinaistuu” ja kehon
fyysinen kunto heikkenee. Hyviä proteiinien lähteitä ovat kala,
broileri, kalkkuna sekä rasvattomat maitovalmisteet. Punaisen
lihan ylenmääräistä syöntiä
kannattaa välttää. Suosituksena
on syödä korkeintaan noin 4–5
aterialla viikossa punaista lihaa,
ja muina aikoina kalaa tai vaaleaa lihaa tai kasviproteiinin lähteitä kuten soijaa tai tofua.
Myös iäkkäämpien ihmisten
on tärkeää seurata sitä, kuin-
ka ruokasuositusten mukainen
ruokavalio toteutuu arjessa.
Yhteensä 500 g kasviksia, vihanneksia sekä marjoja päivässä takaa sen, että suurin osa tarpeellisista suojaravintoaineista tulee
jo päivittäisestä ruoasta. Tällöin
vitamiinit myös vaikuttavat
terveyden kannalta parhaiten
– toki, mikäli ruoka ei enää
maistu näin hyvin, kannattaa
täydennystä monivitamiinivalmisteilla tehdä.
D-vitamiini on yksi tärkeimmistä vitamiineista, jota
suositusten mukaan jokaisen
suomalaisen tulisi ottaa myös
lisäannoksena ympäri vuoden.
Vanhuksille suositeltu D-vitamiinin määrä on 20 mikrogrammaa päivässä, muulle väestölle 10 mikrogrammaa.
Ruokavaliosta tulisi löytyä
riittävästi myös kalkkia, foolihappoa, rautaa sekä B-12 vitamiinia.
Kalsiumin tarve tulee täytettyä
neljällä päivittäisellä maitotuoteannoksella, kun yhdellä annoksella tarkoitetaan esimerkiksi
yhtä lasia maitoa/piimää, 2 dl jogurttia tai kolmea siivua juustoa.
Foolihappoa saadaan vihreistä
kasviksista sekä täysjyväviljasta.
B12 saadaan eläinkunnan tuotteista, muun muassa liha- ja maitovalmisteista.
on laihduttamista syytä pohtia
myös vanhuusiässä. Usein kuitenkin vanhuksilla lievä ylipaino on vähemmän haitallista.
Vaarana on pikemminkin se, ettei muisteta syödä ollenkaan tai
vain vähän, jolloin ravitsemustila heikkenee ja sairastumisriskit
kasvavat.
Ikäihmisten normaalin painoindeksin rajat, suositellut
23–29, ovatkin hieman korkeammat kuin nuoremmalla
väestöllä.
On muistettava, että yksittäisen ruoka-aineen tai tuotteen
jättäminen pois tai sellaisen
lisääminen ei kaada tai vastaavasti pelasta ruokavalion epäterveellisyyttä tai terveellisyyttä.
Kokonaisuus ja kohtuus kaikessa on se, joka ratkaisee tässäkin
asiassa.
ROOPE MÄKELÄ
laillistettu
ravitsemusterapeutti, TtM
Laihduttaminen
puhuttaa myös
ikäihmisiä
Seniori-ikäisten laihduttamisen
tarve on erittäin yksilökohtaista.
Toki, jos ylipainoa on runsaasti,
Ajanvaraus
p. 622 622
Hyvässä hoidossa
Osteoporoosi haurastuttaa luuston
Osteoporoosi on sairaus, jossa luun lujuus heikentyy. Tämä altistaa osteoporoosiin
sairastuneen henkilön erilaisille luunmurtumille, jotka ovatkin usein ensimmäinen merkki
osteoporoosiin sairastumisesta. Osteoporoosia pidetään yleisesti vaihdevuodet ohittaneiden naisten sairautena, mutta osteoporoosia tavataan myös miehillä.
O
steoporoosi
tulee
yleensä ilmi, kun henkilö saa ensimmäisen
matalaenergisen
murtuman.
Tällainen murtuma on yleensä
seurausta kaatumisesta tai putoamisesta matalalta noin metrin
korkeudelta. Yleisimmin ensimmäinen murtuma on rannemurtuma.
– Osteoporoosi ei kuitenkaan suoraan selviä murtumaa
varten otetusta röntgenkuvasta.
Se voi kuitenkin yhdessä muiden merkkien, kuten että potilas
on nainen ja ohittanut vaihdevuodet, antaa hälytysmerkin
mahdollisesta osteoporoosiin
sairastumisesta, kertoo kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri
Juhani Nirhamo.
Osteoporoosin diagnosoimiseksi tarvitaan aina myös
luuntiheysmittaus, joka nimensä mukaisesti kertoo luun tiheyden. Se paljastaa mahdollisen
lievän haurastumisen eli osteopenian sekä myös runsaan haurastumisen eli osteoporoosin.
Osteoporoosia esiintyy
naisilla ja miehillä
Suomessa on arvioitu tapahtuvan vuosittain 30 000-40 000
luunmurtumaa, joissa osasyynä
on luun haurastuminen. Arvioiden mukaan yli 50-vuotiaista naisista kahdella viidestä ja
miehistä yhdellä seitsemästä
murtuu ranne, selkänikama tai
lonkka heidän jäljellä olevan
elämänsä aikana. Osteoporoosia
sairastavilla on yleensä useita
murtumia vuosien varrella.
– Naisilla estrogeenin eritys
vähenee olennaisesti vaihdevuosien jälkeen, minkä seurauksena tulee usein osteoporoosia. Miehillä osteoporoosia
tavataan enemmän eri sairauksien takia, esimerkiksi reuman
tai alkoholismin yhteydessä, Juhani Nirhamo selventää.
Naisillakin jotkin sairaudet
altistavat myös osteoporoosille.
Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi reuma, laktoosi-intoleranssi ja keliakia. Laktoosi-intoleranssissa erityisesti kalsiumin
ja myös D-vitamiinin saannin
vajaus on syy osteoporoosiin
sairastumiselle.
4
2/2014
– On todettu, että joissain
suvuissa osteoporoosia esiintyy
enemmän, ja etenkin sellaisissa
tapauksissa osteoporoosin ehkäiseminen kannattaa aloittaa
ajoissa, Juhani Nirhamo kehottaa.
Liikunta on parasta
ehkäisyä
osteoporoosille
Osteoporoosipotilaille liikunta
on erittäin tärkeää, ja sitä suositellaan eri muodoissaan harrastettavan säännöllisesti. Liikunnalla on myös erittäin tärkeä
merkitys osteoporoosin ehkäisemisessä. Mikäli luuntiheysmittaus ehditään tehdä henkilölle jo
osteopenia-vaiheessa, on tärkeää
aloittaa hoitaminen jo siinä kohtaa ja liikuntaa lisätä oleellisesti.
– Luusto pitää kuormittumisesta, ja siksi etenkin syystä tai
toisesta vuodepotilaaksi joutuvilla liikuntaa pitäisi pystyä harjoittamaan ainakin jossain muodossa, Juhani Nirhamo sanoo.
– Jo osteoporoosiin sairastuneelle hyviä liikuntamuotoja
ovat kävely, erilaiset kotityöt,
soutaminen ja kuntosalilla
Porin Lääkäritalo
käynti. Pieni rasitus on erittäin
hyväksi. Kunhan liike on hallittua ja ei altista kaatumiselle, sitä
voi harrastaa, Juhani Nirhamo
kehottaa liikkumaan.
Ruokavalioon tulee myös
kiinnittää huomiota. Erityisen
tärkeää sekä luuston haurastumisen ehkäisemisessä että
osteopeniaa tai osteoporoosia
sairastavalle on varmistaa riittävä D-vitamiinin ja kalsiumin
saanti. Parhaiten näitä saadaan
tietysti maidosta ja juustosta,
myös kalassa on edullisia rasvoja, jotka ovat hyväksi luustolle.
Myös auringonvalo on hyväksi,
koska sitäkin kautta saamme
D-vitamiinia. Kalsiumia pitäisi
saada 1,5 grammaa vuorokaudessa ja D-vitamiinia 20 mikrogrammaa vuorokaudessa.
– Kuten monissa muissakin
sairauksissa tupakointia sekä runsasta alkoholinkäyttöä tulisi välttää, koska ne huonontavat luustoa, Juhani Nirhamo muistuttaa.
Lisää huomiota
osteoporoosille
– Osteoporoosiin on aiempina
vuosikymmeninä
kiinnitetty
Juhani Nirhamo
esittelee luusementillä
kiinnitettävää
lonkkaproteesia.
ehkä hieman liian vähän huomiota lääkärien keskuudessa.
Siksi on hyvä, että mikäli murtumapotilaalla täyttyvät osteoporoosin riskitekijät, potilas
pitää ohjata jatkotutkimukseen,
Juhani Nirhamo pohtii.
Lonkkamurtumat ovat yhteiskunnalle kalliita, ja siksi
olisi hyvä, jos niitä pystyttäisiin
ehkäisemään löytämällä osteoporoosipotilaat hoidon piiriin
aiemmin. Lääketeollisuus on
kehittänyt monia lääkkeitä osteoporoosiin hoitoon ja hoidon
aloittaminen perustuu Dexatutkimuksen eli luuntiheysmittauksen tulokseen.
– Rannemurtumat paranevat osteoporoosipotilailla yleensä hyvin, mutta lonkkamurtumat vaativat leikkaushoidon ja
paraneminen kestää kauan.
Jos murtumia pystyttäisiin estämään lisäämällä
tietoutta osteoporoosista, se säästäisi potilaita
kärsimyksiltä ja myös
yhteiskunnan rahoja,
Juhani Nirhamo kertaa.
NOORA
AALTONEN
Osteoporoosin
riskitekijöitä
ovat mm:
• Perinnöllinen alttius
•Menopaussi
• Laihuus, anoreksia
•Liikkumattomuus
• Vähäinen kalsiumin
saanti
• D-vitamiinin puutos
• Tupakointi
• Tulehdukselliset
nivelsairaudet
Lähde www.terveyskirjasto.fi
Ajanvaraus
p. 622 622
Osteoporoosi osana arkea
E
lettiin vuoden 2003
kesää, kun 51-vuotias
Iris oli kesämökillään
valmistelemassa miehensä
50-vuotispäivien juhlia. Kun
oli aika lähteä takaisin kotiin,
Iris päätti käydä vielä rannassa pesemässä kätensä. Hän
kuitenkin liukastui liukkailla
rantakivillä ja kaatui vasemman ranteensa varaan, joka
murtui kaatumisen seurauksena.
– Kun ranteen röntgenkuvat oli otettu, radiologi
kävi vielä sanomassa, että
minun kannattaisi mennä
luuntiheysmittaukseen selvittämään, onko luustossani
haurastumaa ja mahdollisesti
osteoporoosia. En ollut ollenkaan osannut sellaista asiaa edes ajatella, ja osteopo-
”Leikkaushoitoa ei tarvittu, mutta
paraneminen kesti kahdeksan
kuukautta. Liikkua sain kivun
sallimissa rajoissa.”
roosi oli itselleni vieras sairaus,
Iris kertaa tapahtumia.
Luuntiheysmittauksessa selvisi, että Iriksellä oli kuin olikin
osteopeniaa, osteoporoosin esiastetta, sekä osteoporoosia, ja
hän onkin tyytyväinen, että mittaukseen tuli loppujen lopuksi
mentyä. Ranteen murtuma parani hyvin ja Iris palasi töihin
nopeasti, jälkikäteen ajateltuna
ehkä turhankin nopeasti.
Nyt kymmenisen vuotta
diagnoosin jälkeen osteoporoosi on edelleen osa arkea.
Iriksellä osteoporoosi ei ole näiden kymmenen vuoden aikana
merkittävästi pahentunut, ja Iris
onkin käynyt läpi lähes kaikki osteoporoosin lääkehoidot.
Tällä hetkellä lääkityksenä on
kaksi kertaa vuodessa pistettävä
lääkehoito.
Useimmille
osteoporoosipotilaille tapahtuu monia
murtumia luun haurastumisen
takia. Myöskään Iriksellä tuolloinen rannemurtuma ei ole
jäänyt ainoaksi. Vuoden 2010
talvella hän liukastui kauppareissullaan ja mätkähti mahalleen maahan. Aluksi kaatumisen jälkeen olo oli hyvä, mutta
jonkin ajan kuluttua Iris alkoi
kärsiä kivuista, jotka haittasivat liikkumista suuresti. Kolme
kuukautta kaatumisesta otetut
röntgenkuvat osoittivat murtumia lantion alueella.
– Leikkaushoitoa ei tarvittu,
mutta paraneminen kesti kahdeksan kuukautta. Liikkua sain
kivun sallimissa rajoissa, Iris
muistelee.
Osteoporoosi näkyy Iriksen
arjessa monella tapaa. Kaatumisen jälkeen keho jäi virheasentoon ja selässä on jonkin verran
kipuja, jotka säteilevät myös
Satakunnan Osteoporoosiyhdistys ry
• Vuonna 2011 perustettu aktiivinen yhdistys, joka toimii Luustoliiton jäsenyhdistyksenä.
• Yhdistystoimintaa on läpi vuoden: erilaisia liikuntaryhmiä, luentoja ja vierailuja sekä kuukausittain jäseniltoja.
• Lisätietoja http://luustoliitto.fi/jasenyhdistykset/satakunnan-osteoporoosiyhdistys tai p. 050 389 1683.
oikeaan jalkaan. Lisäksi oikeassa jalassa on hermovaurio. Hän on sairastunut myös
Parkinsonin tautiin, jonka
takia onkin jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle.
Liikunta on osteoporoosipotilaille erittäin tärkeää,
ja Iris onkin hyvin aktiivinen
liikkuja. Hän liikkuu joka
päivä ainakin jollain tapaa.
Hän pyöräilee ja käy kuntosalilla sekä vesijumpassa.
– Kivut ovat välillä kovat, ja kotijumppailu auttaa
niihin aina jonkin verran.
Lisäksi puutarhatyöt ovat
hyvää arkiliikuntaa osteoporoosia sairastaville ja kaikille
muillekin, Iris muistuttaa arkiliikunnan tärkeydestä.
NOORA AALTONEN
Yhdistystoiminnasta
voimaa
Lähde www.terveyskirjasto.fi
Luuntiheysmittaus Porin Lääkäritalossa
N
iin sanottu Dexakuvaus eli luuntiheysmittaus
on
luotettava menetelmä luun
mineraalipitoisuuden sekä
rakenteen
määrittämiseksi. Mittaus perustuu pistemäiseen säteilykeilaan, joka
kohdistetaan lonkkaan ja
lannerankaan. Luuntiheysmittaukseen on hyvä hakeutua, mikäli on syytä epäillä
luuntiheyden alentuneen.
Luuntiheysmittaukseen
tullaan aina lääkärin lähetteellä. Röntgenhoitajan
suorittama mittaustutkimus
on kivuton ja turvallinen.
Luuntiheysmittaus
kestää
n. 20 minuuttia. Lausunnon
luuntiheysmittauksen tuloksista antaa aina radiologian
erikoislääkäri.
Lausunnon saa nopeasti kuvauksen jälkeen ja
mittauksen tulokset on käytävä
läpi lähettävän lääkärin kanssa
mahdollisten jatkotoimenpiteiden varalta.
Luuntiheysmittauksen hinta
on 150, 90 €, josta potilaalle jää
Kela-vähennyksen jälkeen maksettavaksi 100,90 €.
”Mittaus perustuu pistemäiseen säteilykeilaan,
joka kohdistetaan lonkkaan ja lannerankaan.”
NOORA AALTONEN
Luuntiheysmittaus paljastaa
luun haurastumisen.
Lisätietoja:
kuvantaminen
p. 622 6530
Hyvässä hoidossa
Muistia voi
harjoittaa
A
lkavien muistiongelmien havaitseminen on
osa Porin Lääkäritalon
Senioriklinikan toimintaa.
– Moni vanhempi ihminen
miettii, onkohan muistissani nyt
vikaa, kun en muista tiettyjen
ihmisten nimiä. Nimien muistamattomuus ei kuitenkaan ole
sellaista
muistamattomuutta,
josta täytyisi kovasti huolestua,
kertoo Senioriklinikan sairaanhoitaja Terhi Saari-Hannibal.
Muistia testataan
monella tapaa
Senioriklinikan Terhi Saari-Hannibal kehottaa rasittamaan muistia vaikka välttämällä listojen tekemistä.
Lähipiiri huomaa usein ensimmäiset merkit vanhenevan henkilön
muistiongelmista. Muistiongelmien kieltäminen on henkilölle itselleen luonnollinen tapa käydä tätä melko arkaakin asiaa läpi, ja
mahdollisten muistiongelmien alkaessa on henkilölle hyvä antaa
aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen.
Porin Lääkäritalon Senioriklinikka auttaa
Muistin alkutestaus on vain osa Senioriklinikan ennaltaehkäisevää ja terveyttä ylläpitävää toimintaa. Senioriklinikassa päätät itse, miten ja milloin sekä millaisella tasolla haluat yhteydenpitoa terveysasioissasi. Lisätietoja Senioriklinikan toiminnasta
[email protected]
Senioriklinikan ensimmäisellä
käyntikerralla muistia testataan
niin sanotulla suppealla muistitestillä, jonka avulla voidaan
havaita tiettyjä häiriöitä muistamisessa. Mikäli testin kautta
huomataan joitain ongelmia
muistamisessa,
suositellaan
henkilölle laajempaa muistitutkimusta muistihoitajan tai
muistia tutkivan lääkärin vastaanotolla, jotta ongelmien taso
voidaan selvittää. Muistihoitajan tutkimuksissa myös omainen otetaan usein mukaan tutkimukseen.
– Suppeassa muistitestissä
testataan muutamia matemaattisia tehtäviä sekä piirustus- että
leikkauspintojen hahmottamista. Lisäksi henkilöltä kysytään
tiettyjä ajankohtaisia seikkoja,
Terhi Saari-Hannibal kertoo
muistitestin etenemisestä.
Suppea muistitesti on helposti toistettavissa myöhemmin,
ja seurannan avulla pystytään
havaitsemaan
mahdollisia
muutoksia muistissa. Haastattelemalla henkilöä huomataan
myös tiettyjä ”hälytysmerkkejä”
kuten asioiden tai sanojen hakemista tai toistoa.
– Keskustelussa pohdimmekin, onko henkilö itse havainnut
muistissa mahdollisia ongelmia
ja usein he ovat huomanneet
muistin toimimattomuuden asioiden unohteluna tai siten, että
jää niin sanotusti levy päälle ja
tulee toistettua samaa asiaa moneen kertaan, Terhi Saari-Hannibal kertoo.
Muistin rasittaminen
on tärkeää
Muisti on ihmisille erittäin tärkeä asia, ja siksi on hyvä yrittää
ennaltaehkäistä muistiongelmia. Muistia voi harjoittaa rasittamalla sitä. Erilaiset ristikot,
sudokut ja muut tehtävät sekä
kauppa- ja muiden listojen tekemättä jättäminen ovat hyviä
tapoja työllistää muistia.
– Muisti on meihin ihmisiin
rakennettu, ja sitä kannattaa
käyttää, vaikka nykypäivänä onkin paljon tietotekniikkaa muistin tukena. Muistia voi harjoittaa myös olemalla sosiaalinen ja
tapaamalla ihmisiä, Terhi SaariHannibal muistuttaa.
NOORA AALTONEN
Ajanvaraus
p. (02) 622 622
Lääkäripäivystys palvelee
jokaisena päivänä kesälläkin
Arkisin klo 9–11 ja 17–19
Viikonloppuisin klo 10–14
Jonotusvastaanotto
6
2/2014
Porin Lääkäritalo
Ikääntyvä ihminen, älä unohda liikuntaa
Silloin tällöin vastaanotolla tapaa virkeitä ja
hyvävoimaisia yli 90-vuotiaita teräsmuoreja
ja -vaareja. Pitkän, terveen elämän mahdollistavat hyvät perintötekijät, terveelliset elämäntavat ja usein taustalla on myös
runsas liikunnan harrastaminen. Liikuntaa
pidetäänkin nykyisin yhtenä tärkeimmistä
terveyttä ylläpitävistä tekijöistä.
E
i ole pitkää aikaa siitä,
kun pelkästään lepoa
pidettiin välttämättömänä osana toipumista monissa
sairauksissa. Sydäninfarktin jälkeen potilas saatettiin määrätä
viikkokausiksi
vuodelepoon,
ja edelleenkin osa vanhuksista
kokee, että sairaalassa kuuluisi
vain levätä. On kuitenkin tiedossa, että pitkäkestoinen vuodelepo on elimistölle haitallista
altistaen muun muassa veritulpille, lihas- ja luumassan vähentymiselle sekä tulehduksille.
Liikunnan merkitys sairauksien
ennaltaehkäisyssä ja hoidossa
onkin nykyisin hyvin tunnistettu ja laajalti hyväksytty.
Kuntoilla voi myös
kotona
Miten vanhemmalla iällä sitten
tulisi liikkua? Vastikään julkaistun UKK-instituutin suosituksen mukaan ikäihmisten - yli
65-vuotiaiden - liikunnan tulisi
sisältää kestävyyskuntoa, lihaskuntoa sekä myös tasapainoa ja
notkeutta ylläpitäviä ja lisääviä
harjoituksia.
Sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa ylläpitävää ja
kohentavaa kestävyyskuntohar-
joittelua on suositeltu tehtäväksi
vähintään 30 minuuttia kestävillä tasaisilla lenkeillä ainakin
kolme kertaa viikossa. Nykytiedon mukaan sama teho saavutetaan lyhyemmilläkin pätkillä
esimerkiksi 5–10 minuutin jaksoissa edellyttäen, että niitä tehdään viikoittain useasti. Erillistä
lenkille lähtöä ei aina tarvita,
vaan arkiliikunta saattaa riittää.
Kannattaa siis suosia portaita
hissin tai liukuportaiden sijaan.
”Jokaisen
askeleen
otat itsellesi.
Vanha totuus
on, että
vierivä kivi ei
sammaloidu.”
Kauppareissuillakaan ei aina
tarvitse yrittää ajaa autoa marketin ovia lähimpänä olevaan
ruutuun, vaan voi kävellä vaikka
parkkipaikan perältä kauppaan.
Selkävaivainenkin voi marketissa kärryyn nojaten tehdä
pidemmänkin kierroksen. Polvi- tai lonkkavaivoista kärsivä
voi tehdä kestävyysharjoittelua
pyöräilemällä tai vesiliikuntaa,
uintia ja vesijuoksua harrastamalla. Pyöräily onkin oivallinen
keino tuottaa sekä kestävyysettä lihaskuntoa samalla kertaa.
Kuntopyöräilyn tylsyyttä voi lievittää sijoittamalla pyörä television eteen, ja näin kuntopyörän
selässä lempiohjelman katsominenkin muuttuu terveelliseksi
tapahtumaksi.
Lihaskunnon kohentamista
voi harrastaa kotona muutenkin
ilman erillistä kuntosalille lähtöä. Liikkumisen ja tasapainon
kannalta tärkeiden jalkalihasten
voimaa voi treenata esimerkiksi
pöydän vieressä tuolilta ylös nousten, alkuun tarvittaessa käsillä
keventäen. Aluksi riittää muutama toisto ja vähitellen asteittain
määrää voi lisätä: 8–10 ylösnousua, sitten pieni tauko ja sama
3–4 kertaa toistaen. Polvi- ja
lonkkavaivoissa reisilihasta voi
harjoittaa selinmakuulla jalkaa
suorana ylös nostaen tai vain reisilihasta toistuvasti muutamia
sekunteja jännittäen. Erilaiset
kuminauhat ovat myös käteviä
olkapään ja käsien lihasten kuntouttamisessa. Jumppamatto ja
-pallo ovat etenkin selkä- ja vatsalihasten harjoitteluun sopivia,
ja vanha kunnon keinutuolikin
soveltuu kuntoilulaitteeksi.
Liikut itsellesi
Iän myötä paitsi lihasten voima myös niiden kimmoisuus
vähenee, nivelet kangistuvat ja
kipeytyvät herkästi. Onkin tärkeää huolehtia myös nivelten
liikelaajuuksien
säilymisestä
venyttelemällä, etenkin olkapäät
tarvitsevat säännöllistä pyörittelyä. Jotta tasapaino pysyisi hyvänä, kannattaa välillä liikkua
epätasaisessa maastossa, kuten
metsässä. Notkeutta voi ylläpitää puutarhassa kyykkimällä,
marjametsällä tai vaikkapa kotiaskareissa.
Ikääntyessä liikunnassa on
tärkeää monipuolisuus, säännöllisyys ja asteittain tapahtuva
harjoituksen lisäys elimistöä
kuunnellen. Hyvän liikuntakyvyn säilyttäminen parantaa itsetuntoa ja on hyväksi mielenterveydelle. On hyvä muistaa.
että pienistäkin liikuntamääristä on hyötyä. Keskussairaalan
Liikunta
ei katso
ikää
portaikossa törmäsin mielestäni hyvään mottoon: ”Jokaisen
askeleen otat itsellesi”. Vanha
totuus on, että vierivä kivi ei
sammaloidu. Joten antoisia liikuntahetkiä!
JYRKI LEVOLA
yleislääketieteen erikoislääkäri
Ajanvaraus
p. (02) 622 622
Hyvässä hoidossa
Leikkaa
talteen!
Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat
Lääkärit
Allergologia
Anu Virolainen
Andrologia
Antti Kaipia
Anestesiahammashoito
Ismo Raitakari
Anestesiologia
Maarit Lahti
Timo Virtanen
Nikolai Zaitsev
Endokrinologia
Paavo Pääkkönen
Fysiatria
Jarkko Levola
Geriatria
Kalle Honkanen
Maritta Salonoja
Gynekologia
Antti Kaipia
Juha Korhonen
Harri Mäkelä
Tapio Nieminen
Jorma Panula
Arvo Saarelainen
Pekka Salminen
Uolevi Salo
Juhani Santavirta
Eeva-Liisa Sävelä
Matti Sävelä
Heli Virtanen
Kliininen fysiologia
Pekka Varjo
Korva-, nenä- ja
kurkkutaudit
Timo Raudaskoski
Simo Savijoki
Keuhkosairaudet
Elina Aalto
Matti Pietiläinen
Kirurgia
Pertti Aarnio
Antti Hakkiluoto
Jorma Hannukainen
Teemu Joutsi
Psykiatria
Suu- ja
leukakirurgia
Matti Joukamaa
Jyrki Korkeila
Seppo Ojanen
Jorma Renfors
Marko Sorvaniemi
Leena Vahero
Radiologia
Gynekologiset
leikkaukset
Jukka Juhela
Pertti Viljanen
Anu Virolainen
Tuula Vuorio
Sotilaslääketiede
Käsikirurgia
Jorma Panula
Juha Korhonen
Sari Malmi
Lastentaudit
Ahti Huida
Matti Kesälä
Samuli Ylitalo
Magneettitutkimukset
Muistitutkimukset
Jyrki Korkeila
Marja-Riitta Neumann
Seppo Ojanen
Jorma Renfors
Leena Vahero
Elina Heikkilä
Seppo Hiltunen
Timo Lehtonen
Reumasairaudet
Tapio Ahola
Ruuansulatuselinten
kirurgia
Antti Hakkiluoto
Arvo Saarelainen
Juhani Santavirta
Eeva-Liisa Sävelä
Ruuansulatuselinten
sairaudet
Maritta Salonoja
Jukka Korpela
Matti Kukola
Neurofysiologia
Silmäkirurgia
Esa Rauhala
Jan Siren
Neurologia
Tapani Jolma
Kirsi Malmberg-Ceder
Ortopedia
Ilkka Antti-Poika
Pertti Eerola
Juha Kalliokoski
Anti Kukkela
Jouko Remes
Maritta Salonoja
Pekka Satomaa
Esa Soppi
Margarita Tynni
Seppo Vanhatalo
Tapio Nieminen
Ira Saarinen
Psykoterapia
Lastenkirurgia
Ihotaudit
Plastiikkakirurgia
Olli-Pekka Heikkilä
Jaana Ilomäki
Timo Lahin
Raili Laiho-Rekola
Hanna Sahlsten
Kirsi Ylitalo
Johanna Haikonen
Merja Huttunen
Merja Kosunen
Minna Maunola
Sinikka Oksa
Outi Pakarinen
Satu Pietarinen
Kimmo Vihko
Outi Yli-Kesti
Ari Ylä-Outinen
Reijo Raitala
Harri Mäkelä
Juhani Nirhamo
Uolevi Salo
Seppo Suominen
Matti Sävelä
Jari Leppälä
Taina Naatula-Hyyti
Ville Paavilainen
Ulla Reunanen
Sisätaudit
Tapio Ahola
Kalle Honkanen
Jukka Korpela
Hannu Koskivirta
Matti Kukola
Paavo Pääkkönen
Timo Lahin
Jyrki Levola
Anu Toivanen
Muistitutkimukset
Yleislääkärit
OMT-fysioterapia
Teija Kauti
Viljami Laine
Marja-Riitta Neumann
Timo Nykänen
Jaana Porri
Pauli Riikonen
Antti Saivo
Naana Salo
Timo Toivanen
Juha Varjo
Jonne Willman
Leena Hannula
Mika Kerokoski
Paripsykoterapia
Heikki Kruus
Psykoterapia
Anu Toivanen
Tuulikki Ahopelto
Marjatta Immonen
Eija-Maaria Jussila
Anja Järvinen
Heikki Kruus
Anja Lehtilä
Päivi Nieminen
Brita Rantala
Päivi Väkiparta
Työterveyshuolto
Ravitsemusterapia
Ossi Lehmijoki
Sydäntaudit
Jouko Remes
Terveydenhuolto
Anja Renfors
Janne Vehanen
Työterveyslääkärit
Marja-Riitta Neumann
Anja Renfors
Pauli Riikonen
Anna Routama-Paana
Marja-Riitta Saikkonen
Naana Salo
Juha Varjo
Timo Walli
Kaija Westergård
Jonne Willman
Hilkka Ylisassi-Pietiläinen
Urheilulääkärit
Jyrki Levola
Timo Nykänen
Jonne Willman
Urologia
Teemu Joutsi
Antti Kaipia
Heikki Korhonen
Pekka Salminen
Verisuonikirurgia
Muut
asiantuntijat
Akupunktio
Leena Hannula
Seksuaaliterapia
Alaraajafysioterapia
Sosiaalipsykologia
Tiina Stenman
Fysioterapia
Mervi Gustafsson
Merja Haavisto
Petteri Joukamaa
Päivi Joukamaa
Juha-Pekka Kallio
Mika Kerokoski
Pekka Kuoppala
Outi Luoma
Tiina Stenman
Tapio Uusitalo
Kristiina Ylistalo
Kiropraktiikka
Veritaudit
Kuntohoitaja
Yleislääketiede
Lymfaterapia
Esko Karra
Pauli Korkeamäki
Seksuaali- ja
pariterapia
Mervi Gustafsson
Juha-Pekka Kallio
Mika Kerokoski
Pekka Kuoppala
Tapio Uusitalo
Pertti Aarnio
Jorma Hannukainen
Seppo Vanhatalo
Roope Mäkelä
Matti Kuuri-Riutta
Jorma Pohjonen
Pekka Kuoppala
Marianne Tikkanen
Solja Salminen
Senioriklinikka
Terhi Saari-Hannibal
Kalervo Nikkilä
Syömishäiriöklinikka
Toimintaterapia
Venla Nordström
Työterveyspsykologia
Helena Säynäjäkangas
Urheiluhieronta
Reino Jokiranta
Urheiluklinikka
Urogynekologinen
fysioterapia
Virve Mujunen
Äitiysneuvola
Kristiina Kuusisto
Merja Leppänen
Outi Porri-Aulapalo
Taina Pösö
Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi
Osallistu kyselyyn ja voit voittaa!
Hyvässä
hoidossa
2/2014
Ota osaa kyselyyn ja rastita mieleisesi vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona aurinkosuojapaketti. Edellisen hieronnan voitti Reino Tiainen.
Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea!
Julkaisija:
Porin Lääkäritalo Oy
Postita lomake 13.6.2014 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi.
Nimi
Toimitus:
Minna Kalliomäki
ja Noora Aaltonen
Osoite
Taitto:
Jabadabaduu
Puhelin
Kannen pääkuva:
Harri Joensuu
Kuinka monena päivänä viikossa harrastat liikuntaa (30 min)?
kerran viikossa
2-3 kertaa viikossa
useammin