Lataa tulostettava versio
2/2014 Hyvässä hoidossa Ikääntyvän ruokavalio s. 3 Ennaltaehkäise osteoporoosia s. 4 Seniori - liiku itsellesi s. 7 Meillä mietittyä Älä jä(t)ä yksin L uet pitkästä aikaa Hyvässä hoidossa -lehden teemanumeroa. Tällä numerolla halusimme vastata mahdollisimman hyvin teiltä lukijoilta viime lehdessä pyytämiimme juttutoiveisiin. Toiveissa nousi useasti esiin ikääntyvään väestöön liittyvät asiat. Halusitte erityisesti vastauksia kysymykseen, miten pysyä kunnossa vielä myöhemmälläkin iällä. Lehteä kootessamme pääsimmekin yhteen erityiseen johtopäätökseen: milloinkaan ei ole liian myöhäistä aloittaa terveysliikunta. Juttutoiveissa nousivat esiin myös useat yleisemmät sekä myös hyvin harvinaiset sairaudet. Tällä kertaa päädyimme käsittelemään erityisesti luuston haurastumista, osteoporoosia. Keskiaukeamalta voit lukea osteoporoosin ehkäisemisestä, diagnosoimisesta sekä hoitamisesta. Tässä vaiheessa siis kiitos kaikille juttutoiveita esittäneille! Palaamme niihin myös tulevissa lehdissä. Lähettämistänne toiveista omaan mieleeni jäivät pyörimään erityisesti vanhempien ihmisten henkiseen oloon, masennukseen ja yksin viihtymiseen liittyvät juttutoiveet. Vanhusten syrjäytyminen on yleistynyt viime vuosina kovaa vauhtia, ja syynä on pidetty vanhusten yksinäisyyttä ja sosiaalisten tilanteiden vähenemistä. Toisaalta näitä lehtiä tehdessäni ja erilaisten ryhmien vierailuja seuratessani, olen kuitenkin törmännyt useisiin erilaisiin ikäihmisten ryhmiin ja yhdistyksiin, joiden jäsenet ovat aktiivisia järjestämään toimintaa ja pitämään yhteyttä toisiinsa. On siis vanhuksia, jotka ovat täysin erakoituneet ja vanhuksia, joiden päivät täyttyvät mukavista menoista ja ihmisten tapaamisista. Haastetta onkin, miten saisimme nämä maailmat kohtaamaan. Jo lapsena meille opetetaan, ettei ketään saa jättää yksin. Miksi me aikuiset kuitenkin teemme juuri päinvastoin? Minkä merkin annammekaan jälkikasvullemme sivuuttamalla vanhempien ihmisten olemassaolon käymällä vanhainkodeissa ja palvelutaloissa vain äitien- tai isäinpäivänä sekä jouluna, koska se kuuluu hyviin tapoihin. Poissa silmistä, poissa mielestäkö? Kokemuksesta voin kehottaa ottamaan myös vastahakoisen teini-ikäisen mukaan tapaamaan isovanhempiaan, hän arvostaa sitä myöhemmin. Kuten emme saa takaisin pienen ihmisenalun lapsuutta, emme saa takaisin myöskään omaistemme vanhuusaikaa. Tapaa siis myös vanhempia omaisiasi useammin; kuuntele, ole lähellä ja ennen kaikkea ole oikeasti läsnä. Mukavaa ja sosiaalista kesää kaikille ikään katsomatta! NOORA AALTONEN viestinnän asiantuntija Ajankohtaista Porissa Kotisivumme uudistuvat Lääkäritalon kesäaika Julkaisemme uudet kotisivumme kesäkuun aikana. Uusi sivusto palvelee paremmin käyttäjiä ja palvelut ovat paremmin löydettävissä. Uusi sivusto on rakennettu responsiiviseksi, eli se toimii paremmin myös tabletilla tai älypuhelimella. Uutta sivulla on, että Rauman Erikoislääkärikeskuksen kotisivut sulautuvat osaksi Porin Lääkäritalon kotisivua. Tarkkaile siis porinlaakaritalo.fi. Muutoksia kesän aukioloajoissa 16.6.–10.8. • Laboratorio ja kuvantaminen palvelevat kesäaikana ma–pe klo 8–16. • Sairaala suljettu tänä kesänä viikoilla 29 ja 30. • Lääkäripäivystys palvelee jokaisena päivänä kesälläkin. • Ulko-ovet avautuvat kesäaikana klo 8.00. Purkutyöt tontillamme Facebook Vanhan kumikorjaamorakennuksen purkutyöt alkavat lähiaikoina ja uudet parkkipaikat tulevat asiakaskäyttöön alkusyksystä. Porin Lääkäritalo löytyy myös facebookista. Käy tykkäämässä ja löydät uusimmat ajankohtaiset uutiset myös somesta. Porin Lääkäritalo Rahoitus Nyt voit maksaa leikkaukset ja suuremmat toimenpiteet myös rahoituksella. Näin vältyt suuremmilta menoeriltä kerralla. Halutun maksuajan ja tarpeisiin soveltuvan kuukausierän voit valita itse. Lue lisää www.porinlaakaritalo.fi/rahoitus 2 2/2014 Porin Lääkäritalo Runsaasti parkkitilaa asiakkailllemme Lääkäritalon takana. Kaikki palvelut saman katon alta Nopeasti vastaanotolle. Laboratorio- ja röntgentutkimukset lääkärikäynnin yhteydessä. Itsenäisyydenkatu 33 28100 Pori Ajanvaraus puhelimitse numerosta 622 622 ja netissä 24/7 www.porinlaakaritalo.fi Terveyttä ja hyvää oloa Syömiseen kiinnitettävä huomiota seniori-ikäisenäkin Useimmilla säännöllinen työpäivä rytmittää päivää myös ruokailujen osalta koko työelämän ajan. Kun työstä siirrytään eläkkeelle, saattaa myös syömisestä ja etenkin juomisesta tulla epäsäännöllistä. Ateriarytmillä on kuitenkin merkitystä ikääntyessäkin. Sen avulla ruokailuista tulee riittävän monipuolisia ja ravintoaineiden tarve saadaan tyydytetyksi. S eniori-ikäiselle sopivaan energiatasoon ruoasta vaikuttaa etenkin fyysinen aktiivisuus. Esimerkiksi, jos henkilö jää eläkkeelle hyvin fyysisestä työstä, hänen fyysinen aktiivisuutensa todennäköisesti laskee eläkepäivinä. Tällöin myös ruokavaliota on hyvä tarkistaa uuteen elämäntilanteeseen sopivaksi, jottei paino lähde nousemaan. Erityisesti on ”Terveellinen ruokavalio yhdessä säännöllisen liikkumisen kanssa ylläpitää terveyttä myös ihmisen ikääntyessä. ” hyvä huolehtia ruoan laadusta, jolloin mahdollisesti määrälliseesti vähäisemmät ruokamäärät sisältäisivät kuitenkin keholle tärkeitä rakennusaineita ravitsemussuositusten mukaisesti. Nesteiden saantiin on myös hyvä kiinnittää huomiota. Osa lihasmassasta korvautuu rasvakudoksella, ja nesteen määrä kehossa vähenee. Mikäli ikääntynyt ihminen ei juo riittävästi, seuraa siitä kehon kuivumista ja pahimmillaan nestetasapainon häiriöitä. Tästä aiheutuu monesti myös ruokahalun heikkenemistä entisestään eikä välttämättä muisteta syödä riittävästi. Ruokavalion monipuolisuudella on merkitystä Usein ruokahalu alkaa heikentyä ja ruokavalion monipuolisuus kaventua 70–75 vuoden iässä. Tällöin myös elintärkeiden proteiinien sekä suojaravintoaineiden määrät vähenevät, mikä on haitallista. Sen myötä henkilö ”raihinaistuu” ja kehon fyysinen kunto heikkenee. Hyviä proteiinien lähteitä ovat kala, broileri, kalkkuna sekä rasvattomat maitovalmisteet. Punaisen lihan ylenmääräistä syöntiä kannattaa välttää. Suosituksena on syödä korkeintaan noin 4–5 aterialla viikossa punaista lihaa, ja muina aikoina kalaa tai vaaleaa lihaa tai kasviproteiinin lähteitä kuten soijaa tai tofua. Myös iäkkäämpien ihmisten on tärkeää seurata sitä, kuin- ka ruokasuositusten mukainen ruokavalio toteutuu arjessa. Yhteensä 500 g kasviksia, vihanneksia sekä marjoja päivässä takaa sen, että suurin osa tarpeellisista suojaravintoaineista tulee jo päivittäisestä ruoasta. Tällöin vitamiinit myös vaikuttavat terveyden kannalta parhaiten – toki, mikäli ruoka ei enää maistu näin hyvin, kannattaa täydennystä monivitamiinivalmisteilla tehdä. D-vitamiini on yksi tärkeimmistä vitamiineista, jota suositusten mukaan jokaisen suomalaisen tulisi ottaa myös lisäannoksena ympäri vuoden. Vanhuksille suositeltu D-vitamiinin määrä on 20 mikrogrammaa päivässä, muulle väestölle 10 mikrogrammaa. Ruokavaliosta tulisi löytyä riittävästi myös kalkkia, foolihappoa, rautaa sekä B-12 vitamiinia. Kalsiumin tarve tulee täytettyä neljällä päivittäisellä maitotuoteannoksella, kun yhdellä annoksella tarkoitetaan esimerkiksi yhtä lasia maitoa/piimää, 2 dl jogurttia tai kolmea siivua juustoa. Foolihappoa saadaan vihreistä kasviksista sekä täysjyväviljasta. B12 saadaan eläinkunnan tuotteista, muun muassa liha- ja maitovalmisteista. on laihduttamista syytä pohtia myös vanhuusiässä. Usein kuitenkin vanhuksilla lievä ylipaino on vähemmän haitallista. Vaarana on pikemminkin se, ettei muisteta syödä ollenkaan tai vain vähän, jolloin ravitsemustila heikkenee ja sairastumisriskit kasvavat. Ikäihmisten normaalin painoindeksin rajat, suositellut 23–29, ovatkin hieman korkeammat kuin nuoremmalla väestöllä. On muistettava, että yksittäisen ruoka-aineen tai tuotteen jättäminen pois tai sellaisen lisääminen ei kaada tai vastaavasti pelasta ruokavalion epäterveellisyyttä tai terveellisyyttä. Kokonaisuus ja kohtuus kaikessa on se, joka ratkaisee tässäkin asiassa. ROOPE MÄKELÄ laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Laihduttaminen puhuttaa myös ikäihmisiä Seniori-ikäisten laihduttamisen tarve on erittäin yksilökohtaista. Toki, jos ylipainoa on runsaasti, Ajanvaraus p. 622 622 Hyvässä hoidossa Osteoporoosi haurastuttaa luuston Osteoporoosi on sairaus, jossa luun lujuus heikentyy. Tämä altistaa osteoporoosiin sairastuneen henkilön erilaisille luunmurtumille, jotka ovatkin usein ensimmäinen merkki osteoporoosiin sairastumisesta. Osteoporoosia pidetään yleisesti vaihdevuodet ohittaneiden naisten sairautena, mutta osteoporoosia tavataan myös miehillä. O steoporoosi tulee yleensä ilmi, kun henkilö saa ensimmäisen matalaenergisen murtuman. Tällainen murtuma on yleensä seurausta kaatumisesta tai putoamisesta matalalta noin metrin korkeudelta. Yleisimmin ensimmäinen murtuma on rannemurtuma. – Osteoporoosi ei kuitenkaan suoraan selviä murtumaa varten otetusta röntgenkuvasta. Se voi kuitenkin yhdessä muiden merkkien, kuten että potilas on nainen ja ohittanut vaihdevuodet, antaa hälytysmerkin mahdollisesta osteoporoosiin sairastumisesta, kertoo kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri Juhani Nirhamo. Osteoporoosin diagnosoimiseksi tarvitaan aina myös luuntiheysmittaus, joka nimensä mukaisesti kertoo luun tiheyden. Se paljastaa mahdollisen lievän haurastumisen eli osteopenian sekä myös runsaan haurastumisen eli osteoporoosin. Osteoporoosia esiintyy naisilla ja miehillä Suomessa on arvioitu tapahtuvan vuosittain 30 000-40 000 luunmurtumaa, joissa osasyynä on luun haurastuminen. Arvioiden mukaan yli 50-vuotiaista naisista kahdella viidestä ja miehistä yhdellä seitsemästä murtuu ranne, selkänikama tai lonkka heidän jäljellä olevan elämänsä aikana. Osteoporoosia sairastavilla on yleensä useita murtumia vuosien varrella. – Naisilla estrogeenin eritys vähenee olennaisesti vaihdevuosien jälkeen, minkä seurauksena tulee usein osteoporoosia. Miehillä osteoporoosia tavataan enemmän eri sairauksien takia, esimerkiksi reuman tai alkoholismin yhteydessä, Juhani Nirhamo selventää. Naisillakin jotkin sairaudet altistavat myös osteoporoosille. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi reuma, laktoosi-intoleranssi ja keliakia. Laktoosi-intoleranssissa erityisesti kalsiumin ja myös D-vitamiinin saannin vajaus on syy osteoporoosiin sairastumiselle. 4 2/2014 – On todettu, että joissain suvuissa osteoporoosia esiintyy enemmän, ja etenkin sellaisissa tapauksissa osteoporoosin ehkäiseminen kannattaa aloittaa ajoissa, Juhani Nirhamo kehottaa. Liikunta on parasta ehkäisyä osteoporoosille Osteoporoosipotilaille liikunta on erittäin tärkeää, ja sitä suositellaan eri muodoissaan harrastettavan säännöllisesti. Liikunnalla on myös erittäin tärkeä merkitys osteoporoosin ehkäisemisessä. Mikäli luuntiheysmittaus ehditään tehdä henkilölle jo osteopenia-vaiheessa, on tärkeää aloittaa hoitaminen jo siinä kohtaa ja liikuntaa lisätä oleellisesti. – Luusto pitää kuormittumisesta, ja siksi etenkin syystä tai toisesta vuodepotilaaksi joutuvilla liikuntaa pitäisi pystyä harjoittamaan ainakin jossain muodossa, Juhani Nirhamo sanoo. – Jo osteoporoosiin sairastuneelle hyviä liikuntamuotoja ovat kävely, erilaiset kotityöt, soutaminen ja kuntosalilla Porin Lääkäritalo käynti. Pieni rasitus on erittäin hyväksi. Kunhan liike on hallittua ja ei altista kaatumiselle, sitä voi harrastaa, Juhani Nirhamo kehottaa liikkumaan. Ruokavalioon tulee myös kiinnittää huomiota. Erityisen tärkeää sekä luuston haurastumisen ehkäisemisessä että osteopeniaa tai osteoporoosia sairastavalle on varmistaa riittävä D-vitamiinin ja kalsiumin saanti. Parhaiten näitä saadaan tietysti maidosta ja juustosta, myös kalassa on edullisia rasvoja, jotka ovat hyväksi luustolle. Myös auringonvalo on hyväksi, koska sitäkin kautta saamme D-vitamiinia. Kalsiumia pitäisi saada 1,5 grammaa vuorokaudessa ja D-vitamiinia 20 mikrogrammaa vuorokaudessa. – Kuten monissa muissakin sairauksissa tupakointia sekä runsasta alkoholinkäyttöä tulisi välttää, koska ne huonontavat luustoa, Juhani Nirhamo muistuttaa. Lisää huomiota osteoporoosille – Osteoporoosiin on aiempina vuosikymmeninä kiinnitetty Juhani Nirhamo esittelee luusementillä kiinnitettävää lonkkaproteesia. ehkä hieman liian vähän huomiota lääkärien keskuudessa. Siksi on hyvä, että mikäli murtumapotilaalla täyttyvät osteoporoosin riskitekijät, potilas pitää ohjata jatkotutkimukseen, Juhani Nirhamo pohtii. Lonkkamurtumat ovat yhteiskunnalle kalliita, ja siksi olisi hyvä, jos niitä pystyttäisiin ehkäisemään löytämällä osteoporoosipotilaat hoidon piiriin aiemmin. Lääketeollisuus on kehittänyt monia lääkkeitä osteoporoosiin hoitoon ja hoidon aloittaminen perustuu Dexatutkimuksen eli luuntiheysmittauksen tulokseen. – Rannemurtumat paranevat osteoporoosipotilailla yleensä hyvin, mutta lonkkamurtumat vaativat leikkaushoidon ja paraneminen kestää kauan. Jos murtumia pystyttäisiin estämään lisäämällä tietoutta osteoporoosista, se säästäisi potilaita kärsimyksiltä ja myös yhteiskunnan rahoja, Juhani Nirhamo kertaa. NOORA AALTONEN Osteoporoosin riskitekijöitä ovat mm: • Perinnöllinen alttius •Menopaussi • Laihuus, anoreksia •Liikkumattomuus • Vähäinen kalsiumin saanti • D-vitamiinin puutos • Tupakointi • Tulehdukselliset nivelsairaudet Lähde www.terveyskirjasto.fi Ajanvaraus p. 622 622 Osteoporoosi osana arkea E lettiin vuoden 2003 kesää, kun 51-vuotias Iris oli kesämökillään valmistelemassa miehensä 50-vuotispäivien juhlia. Kun oli aika lähteä takaisin kotiin, Iris päätti käydä vielä rannassa pesemässä kätensä. Hän kuitenkin liukastui liukkailla rantakivillä ja kaatui vasemman ranteensa varaan, joka murtui kaatumisen seurauksena. – Kun ranteen röntgenkuvat oli otettu, radiologi kävi vielä sanomassa, että minun kannattaisi mennä luuntiheysmittaukseen selvittämään, onko luustossani haurastumaa ja mahdollisesti osteoporoosia. En ollut ollenkaan osannut sellaista asiaa edes ajatella, ja osteopo- ”Leikkaushoitoa ei tarvittu, mutta paraneminen kesti kahdeksan kuukautta. Liikkua sain kivun sallimissa rajoissa.” roosi oli itselleni vieras sairaus, Iris kertaa tapahtumia. Luuntiheysmittauksessa selvisi, että Iriksellä oli kuin olikin osteopeniaa, osteoporoosin esiastetta, sekä osteoporoosia, ja hän onkin tyytyväinen, että mittaukseen tuli loppujen lopuksi mentyä. Ranteen murtuma parani hyvin ja Iris palasi töihin nopeasti, jälkikäteen ajateltuna ehkä turhankin nopeasti. Nyt kymmenisen vuotta diagnoosin jälkeen osteoporoosi on edelleen osa arkea. Iriksellä osteoporoosi ei ole näiden kymmenen vuoden aikana merkittävästi pahentunut, ja Iris onkin käynyt läpi lähes kaikki osteoporoosin lääkehoidot. Tällä hetkellä lääkityksenä on kaksi kertaa vuodessa pistettävä lääkehoito. Useimmille osteoporoosipotilaille tapahtuu monia murtumia luun haurastumisen takia. Myöskään Iriksellä tuolloinen rannemurtuma ei ole jäänyt ainoaksi. Vuoden 2010 talvella hän liukastui kauppareissullaan ja mätkähti mahalleen maahan. Aluksi kaatumisen jälkeen olo oli hyvä, mutta jonkin ajan kuluttua Iris alkoi kärsiä kivuista, jotka haittasivat liikkumista suuresti. Kolme kuukautta kaatumisesta otetut röntgenkuvat osoittivat murtumia lantion alueella. – Leikkaushoitoa ei tarvittu, mutta paraneminen kesti kahdeksan kuukautta. Liikkua sain kivun sallimissa rajoissa, Iris muistelee. Osteoporoosi näkyy Iriksen arjessa monella tapaa. Kaatumisen jälkeen keho jäi virheasentoon ja selässä on jonkin verran kipuja, jotka säteilevät myös Satakunnan Osteoporoosiyhdistys ry • Vuonna 2011 perustettu aktiivinen yhdistys, joka toimii Luustoliiton jäsenyhdistyksenä. • Yhdistystoimintaa on läpi vuoden: erilaisia liikuntaryhmiä, luentoja ja vierailuja sekä kuukausittain jäseniltoja. • Lisätietoja http://luustoliitto.fi/jasenyhdistykset/satakunnan-osteoporoosiyhdistys tai p. 050 389 1683. oikeaan jalkaan. Lisäksi oikeassa jalassa on hermovaurio. Hän on sairastunut myös Parkinsonin tautiin, jonka takia onkin jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Liikunta on osteoporoosipotilaille erittäin tärkeää, ja Iris onkin hyvin aktiivinen liikkuja. Hän liikkuu joka päivä ainakin jollain tapaa. Hän pyöräilee ja käy kuntosalilla sekä vesijumpassa. – Kivut ovat välillä kovat, ja kotijumppailu auttaa niihin aina jonkin verran. Lisäksi puutarhatyöt ovat hyvää arkiliikuntaa osteoporoosia sairastaville ja kaikille muillekin, Iris muistuttaa arkiliikunnan tärkeydestä. NOORA AALTONEN Yhdistystoiminnasta voimaa Lähde www.terveyskirjasto.fi Luuntiheysmittaus Porin Lääkäritalossa N iin sanottu Dexakuvaus eli luuntiheysmittaus on luotettava menetelmä luun mineraalipitoisuuden sekä rakenteen määrittämiseksi. Mittaus perustuu pistemäiseen säteilykeilaan, joka kohdistetaan lonkkaan ja lannerankaan. Luuntiheysmittaukseen on hyvä hakeutua, mikäli on syytä epäillä luuntiheyden alentuneen. Luuntiheysmittaukseen tullaan aina lääkärin lähetteellä. Röntgenhoitajan suorittama mittaustutkimus on kivuton ja turvallinen. Luuntiheysmittaus kestää n. 20 minuuttia. Lausunnon luuntiheysmittauksen tuloksista antaa aina radiologian erikoislääkäri. Lausunnon saa nopeasti kuvauksen jälkeen ja mittauksen tulokset on käytävä läpi lähettävän lääkärin kanssa mahdollisten jatkotoimenpiteiden varalta. Luuntiheysmittauksen hinta on 150, 90 €, josta potilaalle jää Kela-vähennyksen jälkeen maksettavaksi 100,90 €. ”Mittaus perustuu pistemäiseen säteilykeilaan, joka kohdistetaan lonkkaan ja lannerankaan.” NOORA AALTONEN Luuntiheysmittaus paljastaa luun haurastumisen. Lisätietoja: kuvantaminen p. 622 6530 Hyvässä hoidossa Muistia voi harjoittaa A lkavien muistiongelmien havaitseminen on osa Porin Lääkäritalon Senioriklinikan toimintaa. – Moni vanhempi ihminen miettii, onkohan muistissani nyt vikaa, kun en muista tiettyjen ihmisten nimiä. Nimien muistamattomuus ei kuitenkaan ole sellaista muistamattomuutta, josta täytyisi kovasti huolestua, kertoo Senioriklinikan sairaanhoitaja Terhi Saari-Hannibal. Muistia testataan monella tapaa Senioriklinikan Terhi Saari-Hannibal kehottaa rasittamaan muistia vaikka välttämällä listojen tekemistä. Lähipiiri huomaa usein ensimmäiset merkit vanhenevan henkilön muistiongelmista. Muistiongelmien kieltäminen on henkilölle itselleen luonnollinen tapa käydä tätä melko arkaakin asiaa läpi, ja mahdollisten muistiongelmien alkaessa on henkilölle hyvä antaa aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Porin Lääkäritalon Senioriklinikka auttaa Muistin alkutestaus on vain osa Senioriklinikan ennaltaehkäisevää ja terveyttä ylläpitävää toimintaa. Senioriklinikassa päätät itse, miten ja milloin sekä millaisella tasolla haluat yhteydenpitoa terveysasioissasi. Lisätietoja Senioriklinikan toiminnasta [email protected] Senioriklinikan ensimmäisellä käyntikerralla muistia testataan niin sanotulla suppealla muistitestillä, jonka avulla voidaan havaita tiettyjä häiriöitä muistamisessa. Mikäli testin kautta huomataan joitain ongelmia muistamisessa, suositellaan henkilölle laajempaa muistitutkimusta muistihoitajan tai muistia tutkivan lääkärin vastaanotolla, jotta ongelmien taso voidaan selvittää. Muistihoitajan tutkimuksissa myös omainen otetaan usein mukaan tutkimukseen. – Suppeassa muistitestissä testataan muutamia matemaattisia tehtäviä sekä piirustus- että leikkauspintojen hahmottamista. Lisäksi henkilöltä kysytään tiettyjä ajankohtaisia seikkoja, Terhi Saari-Hannibal kertoo muistitestin etenemisestä. Suppea muistitesti on helposti toistettavissa myöhemmin, ja seurannan avulla pystytään havaitsemaan mahdollisia muutoksia muistissa. Haastattelemalla henkilöä huomataan myös tiettyjä ”hälytysmerkkejä” kuten asioiden tai sanojen hakemista tai toistoa. – Keskustelussa pohdimmekin, onko henkilö itse havainnut muistissa mahdollisia ongelmia ja usein he ovat huomanneet muistin toimimattomuuden asioiden unohteluna tai siten, että jää niin sanotusti levy päälle ja tulee toistettua samaa asiaa moneen kertaan, Terhi Saari-Hannibal kertoo. Muistin rasittaminen on tärkeää Muisti on ihmisille erittäin tärkeä asia, ja siksi on hyvä yrittää ennaltaehkäistä muistiongelmia. Muistia voi harjoittaa rasittamalla sitä. Erilaiset ristikot, sudokut ja muut tehtävät sekä kauppa- ja muiden listojen tekemättä jättäminen ovat hyviä tapoja työllistää muistia. – Muisti on meihin ihmisiin rakennettu, ja sitä kannattaa käyttää, vaikka nykypäivänä onkin paljon tietotekniikkaa muistin tukena. Muistia voi harjoittaa myös olemalla sosiaalinen ja tapaamalla ihmisiä, Terhi SaariHannibal muistuttaa. NOORA AALTONEN Ajanvaraus p. (02) 622 622 Lääkäripäivystys palvelee jokaisena päivänä kesälläkin Arkisin klo 9–11 ja 17–19 Viikonloppuisin klo 10–14 Jonotusvastaanotto 6 2/2014 Porin Lääkäritalo Ikääntyvä ihminen, älä unohda liikuntaa Silloin tällöin vastaanotolla tapaa virkeitä ja hyvävoimaisia yli 90-vuotiaita teräsmuoreja ja -vaareja. Pitkän, terveen elämän mahdollistavat hyvät perintötekijät, terveelliset elämäntavat ja usein taustalla on myös runsas liikunnan harrastaminen. Liikuntaa pidetäänkin nykyisin yhtenä tärkeimmistä terveyttä ylläpitävistä tekijöistä. E i ole pitkää aikaa siitä, kun pelkästään lepoa pidettiin välttämättömänä osana toipumista monissa sairauksissa. Sydäninfarktin jälkeen potilas saatettiin määrätä viikkokausiksi vuodelepoon, ja edelleenkin osa vanhuksista kokee, että sairaalassa kuuluisi vain levätä. On kuitenkin tiedossa, että pitkäkestoinen vuodelepo on elimistölle haitallista altistaen muun muassa veritulpille, lihas- ja luumassan vähentymiselle sekä tulehduksille. Liikunnan merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa onkin nykyisin hyvin tunnistettu ja laajalti hyväksytty. Kuntoilla voi myös kotona Miten vanhemmalla iällä sitten tulisi liikkua? Vastikään julkaistun UKK-instituutin suosituksen mukaan ikäihmisten - yli 65-vuotiaiden - liikunnan tulisi sisältää kestävyyskuntoa, lihaskuntoa sekä myös tasapainoa ja notkeutta ylläpitäviä ja lisääviä harjoituksia. Sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa ylläpitävää ja kohentavaa kestävyyskuntohar- joittelua on suositeltu tehtäväksi vähintään 30 minuuttia kestävillä tasaisilla lenkeillä ainakin kolme kertaa viikossa. Nykytiedon mukaan sama teho saavutetaan lyhyemmilläkin pätkillä esimerkiksi 5–10 minuutin jaksoissa edellyttäen, että niitä tehdään viikoittain useasti. Erillistä lenkille lähtöä ei aina tarvita, vaan arkiliikunta saattaa riittää. Kannattaa siis suosia portaita hissin tai liukuportaiden sijaan. ”Jokaisen askeleen otat itsellesi. Vanha totuus on, että vierivä kivi ei sammaloidu.” Kauppareissuillakaan ei aina tarvitse yrittää ajaa autoa marketin ovia lähimpänä olevaan ruutuun, vaan voi kävellä vaikka parkkipaikan perältä kauppaan. Selkävaivainenkin voi marketissa kärryyn nojaten tehdä pidemmänkin kierroksen. Polvi- tai lonkkavaivoista kärsivä voi tehdä kestävyysharjoittelua pyöräilemällä tai vesiliikuntaa, uintia ja vesijuoksua harrastamalla. Pyöräily onkin oivallinen keino tuottaa sekä kestävyysettä lihaskuntoa samalla kertaa. Kuntopyöräilyn tylsyyttä voi lievittää sijoittamalla pyörä television eteen, ja näin kuntopyörän selässä lempiohjelman katsominenkin muuttuu terveelliseksi tapahtumaksi. Lihaskunnon kohentamista voi harrastaa kotona muutenkin ilman erillistä kuntosalille lähtöä. Liikkumisen ja tasapainon kannalta tärkeiden jalkalihasten voimaa voi treenata esimerkiksi pöydän vieressä tuolilta ylös nousten, alkuun tarvittaessa käsillä keventäen. Aluksi riittää muutama toisto ja vähitellen asteittain määrää voi lisätä: 8–10 ylösnousua, sitten pieni tauko ja sama 3–4 kertaa toistaen. Polvi- ja lonkkavaivoissa reisilihasta voi harjoittaa selinmakuulla jalkaa suorana ylös nostaen tai vain reisilihasta toistuvasti muutamia sekunteja jännittäen. Erilaiset kuminauhat ovat myös käteviä olkapään ja käsien lihasten kuntouttamisessa. Jumppamatto ja -pallo ovat etenkin selkä- ja vatsalihasten harjoitteluun sopivia, ja vanha kunnon keinutuolikin soveltuu kuntoilulaitteeksi. Liikut itsellesi Iän myötä paitsi lihasten voima myös niiden kimmoisuus vähenee, nivelet kangistuvat ja kipeytyvät herkästi. Onkin tärkeää huolehtia myös nivelten liikelaajuuksien säilymisestä venyttelemällä, etenkin olkapäät tarvitsevat säännöllistä pyörittelyä. Jotta tasapaino pysyisi hyvänä, kannattaa välillä liikkua epätasaisessa maastossa, kuten metsässä. Notkeutta voi ylläpitää puutarhassa kyykkimällä, marjametsällä tai vaikkapa kotiaskareissa. Ikääntyessä liikunnassa on tärkeää monipuolisuus, säännöllisyys ja asteittain tapahtuva harjoituksen lisäys elimistöä kuunnellen. Hyvän liikuntakyvyn säilyttäminen parantaa itsetuntoa ja on hyväksi mielenterveydelle. On hyvä muistaa. että pienistäkin liikuntamääristä on hyötyä. Keskussairaalan Liikunta ei katso ikää portaikossa törmäsin mielestäni hyvään mottoon: ”Jokaisen askeleen otat itsellesi”. Vanha totuus on, että vierivä kivi ei sammaloidu. Joten antoisia liikuntahetkiä! JYRKI LEVOLA yleislääketieteen erikoislääkäri Ajanvaraus p. (02) 622 622 Hyvässä hoidossa Leikkaa talteen! Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat Lääkärit Allergologia Anu Virolainen Andrologia Antti Kaipia Anestesiahammashoito Ismo Raitakari Anestesiologia Maarit Lahti Timo Virtanen Nikolai Zaitsev Endokrinologia Paavo Pääkkönen Fysiatria Jarkko Levola Geriatria Kalle Honkanen Maritta Salonoja Gynekologia Antti Kaipia Juha Korhonen Harri Mäkelä Tapio Nieminen Jorma Panula Arvo Saarelainen Pekka Salminen Uolevi Salo Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Matti Sävelä Heli Virtanen Kliininen fysiologia Pekka Varjo Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Timo Raudaskoski Simo Savijoki Keuhkosairaudet Elina Aalto Matti Pietiläinen Kirurgia Pertti Aarnio Antti Hakkiluoto Jorma Hannukainen Teemu Joutsi Psykiatria Suu- ja leukakirurgia Matti Joukamaa Jyrki Korkeila Seppo Ojanen Jorma Renfors Marko Sorvaniemi Leena Vahero Radiologia Gynekologiset leikkaukset Jukka Juhela Pertti Viljanen Anu Virolainen Tuula Vuorio Sotilaslääketiede Käsikirurgia Jorma Panula Juha Korhonen Sari Malmi Lastentaudit Ahti Huida Matti Kesälä Samuli Ylitalo Magneettitutkimukset Muistitutkimukset Jyrki Korkeila Marja-Riitta Neumann Seppo Ojanen Jorma Renfors Leena Vahero Elina Heikkilä Seppo Hiltunen Timo Lehtonen Reumasairaudet Tapio Ahola Ruuansulatuselinten kirurgia Antti Hakkiluoto Arvo Saarelainen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Ruuansulatuselinten sairaudet Maritta Salonoja Jukka Korpela Matti Kukola Neurofysiologia Silmäkirurgia Esa Rauhala Jan Siren Neurologia Tapani Jolma Kirsi Malmberg-Ceder Ortopedia Ilkka Antti-Poika Pertti Eerola Juha Kalliokoski Anti Kukkela Jouko Remes Maritta Salonoja Pekka Satomaa Esa Soppi Margarita Tynni Seppo Vanhatalo Tapio Nieminen Ira Saarinen Psykoterapia Lastenkirurgia Ihotaudit Plastiikkakirurgia Olli-Pekka Heikkilä Jaana Ilomäki Timo Lahin Raili Laiho-Rekola Hanna Sahlsten Kirsi Ylitalo Johanna Haikonen Merja Huttunen Merja Kosunen Minna Maunola Sinikka Oksa Outi Pakarinen Satu Pietarinen Kimmo Vihko Outi Yli-Kesti Ari Ylä-Outinen Reijo Raitala Harri Mäkelä Juhani Nirhamo Uolevi Salo Seppo Suominen Matti Sävelä Jari Leppälä Taina Naatula-Hyyti Ville Paavilainen Ulla Reunanen Sisätaudit Tapio Ahola Kalle Honkanen Jukka Korpela Hannu Koskivirta Matti Kukola Paavo Pääkkönen Timo Lahin Jyrki Levola Anu Toivanen Muistitutkimukset Yleislääkärit OMT-fysioterapia Teija Kauti Viljami Laine Marja-Riitta Neumann Timo Nykänen Jaana Porri Pauli Riikonen Antti Saivo Naana Salo Timo Toivanen Juha Varjo Jonne Willman Leena Hannula Mika Kerokoski Paripsykoterapia Heikki Kruus Psykoterapia Anu Toivanen Tuulikki Ahopelto Marjatta Immonen Eija-Maaria Jussila Anja Järvinen Heikki Kruus Anja Lehtilä Päivi Nieminen Brita Rantala Päivi Väkiparta Työterveyshuolto Ravitsemusterapia Ossi Lehmijoki Sydäntaudit Jouko Remes Terveydenhuolto Anja Renfors Janne Vehanen Työterveyslääkärit Marja-Riitta Neumann Anja Renfors Pauli Riikonen Anna Routama-Paana Marja-Riitta Saikkonen Naana Salo Juha Varjo Timo Walli Kaija Westergård Jonne Willman Hilkka Ylisassi-Pietiläinen Urheilulääkärit Jyrki Levola Timo Nykänen Jonne Willman Urologia Teemu Joutsi Antti Kaipia Heikki Korhonen Pekka Salminen Verisuonikirurgia Muut asiantuntijat Akupunktio Leena Hannula Seksuaaliterapia Alaraajafysioterapia Sosiaalipsykologia Tiina Stenman Fysioterapia Mervi Gustafsson Merja Haavisto Petteri Joukamaa Päivi Joukamaa Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Outi Luoma Tiina Stenman Tapio Uusitalo Kristiina Ylistalo Kiropraktiikka Veritaudit Kuntohoitaja Yleislääketiede Lymfaterapia Esko Karra Pauli Korkeamäki Seksuaali- ja pariterapia Mervi Gustafsson Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tapio Uusitalo Pertti Aarnio Jorma Hannukainen Seppo Vanhatalo Roope Mäkelä Matti Kuuri-Riutta Jorma Pohjonen Pekka Kuoppala Marianne Tikkanen Solja Salminen Senioriklinikka Terhi Saari-Hannibal Kalervo Nikkilä Syömishäiriöklinikka Toimintaterapia Venla Nordström Työterveyspsykologia Helena Säynäjäkangas Urheiluhieronta Reino Jokiranta Urheiluklinikka Urogynekologinen fysioterapia Virve Mujunen Äitiysneuvola Kristiina Kuusisto Merja Leppänen Outi Porri-Aulapalo Taina Pösö Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi Osallistu kyselyyn ja voit voittaa! Hyvässä hoidossa 2/2014 Ota osaa kyselyyn ja rastita mieleisesi vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona aurinkosuojapaketti. Edellisen hieronnan voitti Reino Tiainen. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy Postita lomake 13.6.2014 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi. Nimi Toimitus: Minna Kalliomäki ja Noora Aaltonen Osoite Taitto: Jabadabaduu Puhelin Kannen pääkuva: Harri Joensuu Kuinka monena päivänä viikossa harrastat liikuntaa (30 min)? kerran viikossa 2-3 kertaa viikossa useammin
© Copyright 2024