1. No category

ilmestys
Turun Ylioppilaskyläsäätiön tiedotuslehti KEVÄT 2012
ASUKASTOIMIKUNNAT
STARTTASIVAT
Unelmointia
viherhuoneessa
Lapsuuteni
TYSsillä
ASUKASNEUVOJA
VASTAA
NAAPURISOPU,
ONKO SITÄ?
YLLÄTYSVIERAS
ISKI
ilmestys 1
lla
kylässä. 1970-luvu
lapsena Ylioppilas kkivät hiekkakasoissa ja
lei
Saara Malila asui
t
kennettiin ja lapse tiön viestintäpäällikkö.
itäpuolta vasta ra
11 -sää
20
u
rk
Tu
on
a
ar
pelloilla. Nyt Sa
4
Kun asukkaat muuttavat pois TYSsiltä, asunnoissa tehdään poismuuttotarkastus. Suurin osa opiskelijoista huolehtii asunnoistaan hyvin.
ilmestys
18
Sisältö
Pääkirjoitus............................................................3
Iloinen lapsuus TYSsillä ..........................................4
Yllätysvieras iskee ..................................................7
TYS käyttää uusiutuvaa sähköä ...............................7
Yhteistyö toimii hyvin .............................................9
Power to the Residents ...........................................10
Koska naapurin asioihin voi puuttua? .....................12
Viherpeukalon unelmakoti ......................................14
Opintotukisoturi......................................................16
Mieluiten itsenäisesti .............................................17
Koti kuntoon ennen muuttoa ..................................18
Elina Silver asuu Ironsidessa ja viihtyy loistavasti. Hän rentoutuu
päivän päätteeksi omassa viherhuoneessa hyvän kirjan äärellä.
2 ilmestys
14
Kun olet lähdössä ................................................. 19
Mitä ostit kaupasta? ...............................................20
PÄÄKIRJOITUS
Bästa hyresgäster, vi
önskar er ett aktivt
temaår för samarbete!
Turun Ylioppilaskyläsäätiö on toimintasuunnitelmassaan linjannut yhdeksi painopistealueekseen asukastoiminnan vakiinnuttamisen asuntokohteissa. Tällä hetkellä asukastoimikunta löytyykin lähes kaikista asuntokohteista. Toivomuksenamme on, että mahdollisimman moni asukas osallistuisi oman asuntokohteensa toimintaan.
Kevään 2011 asiakastyytyväisyyskyselyssä asukkaat toivoivat grillitapahtumia,
retkiä, liikuntalajikokeiluja, siivous- ja pihatalkoita, kursseja ja kirpputoreja. Uudessa
asukasyhteistoimintamallissa jokaiselle kohteelle on varattu 220 euron suuruinen perusavustus ja lisäksi kohdekohtaista avustusta 4 e/asuntopaikka. Sen avulla kohteissa
voidaan järjestää juuri sen kohteen asukkaita innostavia tapahtumia. Määrärahan tulee palvella mahdollisimman montaa asukasta. Asukastoimikunnille ei kuitenkaan jaeta
kristallipalloa, joten kannattaa olla aktiivinen ja kertoa itse, minkälaista asukastoimintaa
toivoisi omassa kohteessa järjestettävän. Asukastoimikuntien yhteystiedot löytyvät niin
tästä lehdestä kuin TYSsin nettisivuiltakin.
Asukastoimikuntien neuvottelukunta aloittaa työnsä tammikuun lopussa. Neuvottelukunnassa on edustajia kohteista jokaista alkavaa 500 asuntopaikkaa kohden. Neuvottelukunta koostaa esimerkiksi asukastoimikuntien budjettiin ja tilinpäätökseen liittyviä
lausuntoja sekä tiedottaa niistä TYSsiä. Lisäksi neuvottelukunta voi antaa suosituksia ja
ohjeita yhteishallinnon piiriin kuuluvista asioista. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa
järjestetään asukasdemokratiakoulutusta uusille toimijoille.
Turun Ylioppilaskyläsäätiön hallitus päätti uuden asukasyhteistoimintamallin hyväksymisen yhteydessä, että mallin toimivuutta arvioidaan keväällä 2012. Kaikilta asukastoimikunnilta tullaan pyytämään asiasta lausunto. Neuvottelukunta kokoaa lausunnot ja
arvioi samalla keskitetyn palveluntarjonnan tarpeen. Neuvottelukunnan esitys käsitellään hallituksessa mallin toimivuuden arvioinnin yhteydessä.
Asuntokohteissa tapahtuvalla asukastoiminnalla on viihtyisyyttä lisäävä vaikutus.
Asukastoimikunta tuo yhdessä tekemisen meininkiä asuntokohteeseen ja luo yhteishenkeä. Asukkaiden ja TYSsin keskinäinen luottamus ja yhteistyö asioiden hoidossa on
tärkeä tekijä asuntokohteiden kunnossapidon ja hoidon edistämisessä. Toimivan asukasdemokratian on havaittu jopa vähentävän peruskorjaustarvetta ja vaikuttavan talon
hoitomenoja alentavasti.
I sin verksamhetsplan har Studentbystiftelsen i Åbo linjerat upp som prioriterat område det att man ska göra
hyresgästverksamheten regelbunden i bostadsmålen.
För närvarande finns det faktiskt en hyresgästkommitté
i praktiskt taget alla bostadsmål. Vi önskar att så många
hyresgäster som möjligt skulle delta i verksamheten i
sitt bostadsmål.
I kundbelåtenhetsförfrågningen på våren 2011 önskade sig hyresgästerna grillevenemang, exkursioner, att
pröva olika grenar, städ- och gårdstalkon, kurser och
loppmarknader. I den nya modellen för hyresgästsamarbete har man reserverat för vart och ett bostadsmål
ett grundanslag på 220 €, förutom vilken det dessutom
tillkommer ett för vart och ett bostadsmål specifikt anslag på 4 € per bostadsplats. Med hjälp av den kan man
i bostadsmålen arrangera sådana evenemang som intresserar just de egna hyresgästerna. Anslaget skall betjäna så många hyresgäster som möjligt. Vi delar inte ut
kristallkulor till hyresgästkommittéerna, alltså lönar det
sig för dig att vara aktiv och själv berätta hurdan hyresgästverksamhet du önskar att man skulle arrangera
inom ditt bostadsmål. Kontaktuppgifterna för bostadskommittéerna hittar du såväl i denna tidning som på
Stiftelsens webbplats.
Hyresgästkommittéernas rådgivande delegation påbörjar sitt arbete i slutet av januari. Den rådgivande delegationen består av representanter från bostadsmålen
enligt principen av en representant för varje påbörjad
500 bostadsplatser. Den rådgivande delegationen gör
till exempel ett sammandrag av hyresgästkommittéernas utlåtanden beträffande budgeten och bokslutet
samt rapporterar Stiftelsen om dem. Dessutom kan den
rådgivande delegationen ge rekommendationer och anvisningar om frågor som hör till samförvaltningen. Under
årets första möte anordnas utbildning inom hyresgästdemokrati för de nya aktörerna.
I samband med att de godkände den nya modellen
för hyresgästsamarbete beslutade styrelsen för Studentbystiftelsen i Åbo att man på våren 2012 skall utvärdera hur modellen fungerar. Man kommer att begära
ett utlåtande av samtliga hyresgästkommittéer. Den
rådgivande delegationen sammanför utlåtandena och
bedömer samtidigt behovet för centraliserat serviceutbud. Den rådgivande delegationens förslag behandlas
av styrelsen i samband med bedömningen av hur modellen fungerar.
Hyresgästverksamheten på bostadsmålen har en inverkan som ökar på trivseln. Hyresgästkommittén ger
en känsla av att man gör saker tillsammans och den
skapar samhörighet. Den ömsidiga tilliten mellan hyresgästerna och Stiftelsen samt i deras samarbete i att
sköta om saker är en viktig faktor också för främjande
av bostadsmålens skötsel och upprätthåll. Det har även
observerats att en fungerande hyresgästdemokrati
minskar behovet för grundlig sanering och att hyresgästdemokrati innebär en minskande inverkan gentemot skötselkostnaderna för byggnaden.
Yhteistoimintaterveisin
Pirjo Lipponen-Vaitomaa
asuntotoimenjohtaja
Med hälsningar om samarbete,
Pirjo Lipponen-Vaitomaa
direktör för bostadsärenden
Kuvassa asuntotoimenjohtaja Pirjo
Lipponen-Vaitomaa ja
puutarhatonttu Heinz
Caribia. (Puutarhatonttu oikealla.)
Tutustu hänen tarinaansa sivulla 8.
Aktiivista yhteistoiminnan
teemavuotta hyvät asukkaat!
teksti: pirkko soininen|
4 ilmestys
|
kuvat: mikael soininen ja kotialbumit
Nykyään Saara Malila on Turku 2011 –säätiön viestintäpäällikkö. Ennen kulttuuripääkaupunkivuoden rutistusta
hän oli pitkään toimittajana Yleisradiossa.
I loinen lapsuus
TYSsillä
Millaista on viettää lapsuus opiskelija-asunnossa?
Kävimme kysymässä asiaa kahdelta aikuiseksi venähtäneeltä,
jotka ovat viettäneet osan lapsuudestaan TYSsin asunnoissa.
Iloinen kyläjengi
S
aara Malila oli neljän vanha, kun perhe muutti Ylioppilaskylään
vuonna 1974. Kylässä hänelle syntyi pikkuveli Aaro, mutta aika
TYSsillä jäi lyhyeksi, sillä jo 1975 perhe siirtyi Lausteelle. Ylioppilaskylässä asuntona oli kaksio, mutta Lausteen arava-asunnossa oli
tilaa peräti viisi huoneellista.
– Äiti ainakin arvosti uutta asuntoa ja tilaa, sillä vauvaperheessä tuli
paljon pyykkiä, jota oli ahdasta kuivatella kaksiossa.
Lausteellakaan Malilat eivät kauan viihtyneet, sillä kolmen vuoden
jälkeen muuttokuorma suuntasi Hämeeseen, Lammille. Lammilta Saara myös kirjoitti ylioppilaaksi ja siirtyi sittemmin Jyväskylään opiskelemaan valtio-oppia.
Elämää hiekkakasoissa
Parhaiten Saara muistaa Ylioppilaskylästä isot hiekkakasat, joissa
tenavat leikkivät aamusta iltaan. Kylän itäpuolta rakennettiin vielä silloin ja Malilan perhe oli ensimmäisiä, jotka muuttivat paikalle.
– Kerran pelastin ystäväni Miikan, kun hän tipahti styrox-lautalta,
jolla seilasimme hiekkakasojen välissä olleessa syvässä lätäkössä. Sinne se humpsahti ja minä kuulemma vedin pojan henkseleistä pinnalle.
Itse en muista tapausta ollenkaan, mutta äiti on kertonut.
Saara muistaa myös bileet, joita hänenkin kotonaan järjestettiin tiuhaan. Kun lapset uupuivat, he siirtyivät nukkumaan ja aikuiset jatkoivat juhlimista.
– En muista ollenkaan, millainen asunnon pohjaratkaisu oli. Muistan
vain isot ja värikkäät Neuvostoliitto-henkiset julisteet, joita meillä oli
paljon.
Saara muistelee, että melkein jokaisessa asunnossa oli tuohon aikaan lapsia. Ainakin pihalla heitä oli iso mekastava jengi. Malilan neiti
porhalsi paikalle yleensä punaiselle kolmipyöräisellään.
– Minusta on oikeastaan aika hienoa, että olen sattunut syntymään
opiskelijavanhemmille ja olen saanut asua opiskelija-asunnossa. •
ilmestys
5

Henrietta kirjoitti viime syksynä ylioppilaaksi ja matkusti
vuoden alussa Santiagoon Chileen opiskelemaan taideteolliseen korkeakouluun. – Toivottavasti minusta vielä
joku päivä tulee valokuvaaja, hän suunnittelee.
Kotivalo oli lapsuuden hiekkalaatikko
H
enrietta Soininen syntyi samana päivänä, kun hänen vanhempansa muuttivat Kotivaloon. Muuttopäivästä 19-vuotiaalla nuorella naisella ei siis ole mitään
muistikuvia, mutta tarinoita hän on päivästä
kuullut runsaasti.
– Vanhempani asuivat aiemmin Ylioppilaskylässä, mutta hakivat kaksiosta kolmioon,
kun äiti odotti minua. He olivat kuulemma
olleet ilosta äimistyneitä, kun olivat kävelleet
Räntämäkeen katsomaan asuntoa ja huomanneet, että se on kaksikerroksinen.
Perhe muutti upouuteen taloon, sillä Kotivalo valmistui 1992. Keltaiset rivi- ja luhtitalot muodostavat idyllisen oman yhteisönsä.
– Sain leikkiä pihalla yksin jo 3-vuotiaasta
alkaen. Olinkin aikamoinen villikko, kerran
jäin vaatteistani kiinni mattotelineessä roikkuneeseen köyteen ja virpoja pelasti minut.
Toisella kerran tallasin erään naapurin tulppaanit ja äiti talutti minut ja kaverini pyytämään anteeksi.
Henrietta ei muista kovin tarkasti asuntoa,
sillä perhe muutti pois TYSsiltä, kun tyttö oli
4,5-vuotias.
– Muistan, että meillä oli portaat, joiden alle
oli kiva mennä piiloon. Keittiössä oli sohva,
6 ilmestys
mistä taas oli hauska rakentaa majoja. Oma
huoneeni oli iso, mutta aika askeettisesti sisustettu. Leluja ei ollut niin kamalan paljon.
Parasta oli, että alakerrassa pääsi juoksemaan
ympäri.
Lumileijonaa mä ratsastan
Kotivalossa asui paljon lapsiperheitä ja Henriettakin sai paljon ystäviä. Paras ystävä oli
naapurin Anette, joka oli vain kolme viikkoa
nuorempi. Aneten kanssa Henrietta pitää
edelleen yhteyttä, vaikka Aneten perhe muutti
pois Turusta jo silloin, kun tytöt olivat parivuotiaita. Myös Judit ja Joel ovat jääneet mieleen.
– Talvisin isä veisti minulle oven eteen lumesta ison lumileijonan ja toisena vuonna kamelin. Niiden selässä ratsastimme kavereiden
kanssa. Minä olin etummaisena ja yritin heilua niin paljon, että toiset tippuisivat pois.
Henrietta ei mitenkään erityisesti tajunnut
asuvansa opiskelija-asunnossa, koska oli niin
pieni. Koti sijaitsi taloyhtiön kerhohuoneen
yläkerrassa, joten alakerrassa järjestettiin
kyllä toisinaan kovaäänisiä bileitä.
– Äiti ja isä ovat kertoneet, että yksien bileiden tuoksinassa nuoret ajelivat minun vaunuillani, joiden alaosa oli jätetty oven pieleen.
Pyörät vääntyivät käyttökelvottomiksi. Mutta
syyllinen löytyi, tunnusti ja korvasi kaiken vahingon.
Henrietta muistelee, että piha oli mukava
leikkipaikka. Aina oli kavereita ja turvallisella
sisäpihalla ipanat saivat touhuta ihan keskenään.
– Kerran minua pelotti kamalasti, kun tulin
pimeällä kaverin luota leikkimästä. Olimme
juuri puhuneet ufoista ja taivaalla lensi joku
valoilmiö. Kotimatka tuntui kamalan pitkältä,
vaikka se oli vain 15 metriä, hän nauraa.
Asuntoihin kuuluu myös oma pihapatio,
mutta sitä Henrietta ei erityisesti muista. Sen
sijaan mieleen on jäänyt, kuinka hän kaatui
saunassa ja päähän tuli haava, josta pulppusi
valtavasti verta.
– Onneksi naapurissamme asui sairaanhoitaja, joka antoi hoito-ohjeita.
Henrietta meni Kuunsillassa sijaitsevaan
päiväkotiin vähän ennen kuin täytti kolme
vuotta. Tarhamatka oli mukavan lyhyt, vain
pari sataa metriä.
– On oikeastaan aika makeaa, että olen asunut opiskelija-asunnossa varhaislapsuuteni.
Kellään ystävistäni ei ole samanlaista taustaa.•
teksti: johanna pelto-timperi
|
kuva: dreamstime
TYS käyttää uusiutuvaa sähköä
TYS on siirtynyt kokonaan uusiutuvan sähkön käyttöön.
Puolet sähköstä tuotetaan vesivoimalla ja puolet biomassalla.
K
iinteistöjohtaja Ismo Aaltonen toteaa
uusiutuvaan sähköön siirtymisen olleen TYSsille arvovalinta, jolla halutaan edesauttaa ympäristöystävällisen energian tuottamista. TYSsin kiinteistöissä kuluu
sähköä vuodessa 14 000 MWh.
– Haluamme olla edelläkävijä. Lämmityksessä olemme sidottuja paikalliseen kaukolämmön tuotantoon, mutta sähkön osalta voimme tehdä ympäristöystävällisiä valintoja. Myös
asukkailta on tullut toivomuksia vihreämpään
sähköön siirtymisestä, Ismo toteaa.
Uusiutuvan sähkön sertifioinnista saadaan
takuut EECS:n (European Energy Certificate Systemin) järjestelmän kautta. Suomessa
tuotetun sähkön alkuperää valvoo puolestaan
Energiamarkkinavirasto.
”Puolet sähköstä
tuotetaan vesivoimalla
ja puolet biomassalla.”
Huoletonta sähkön kulutusta
Ei vaikutusta vuokriin
TYS on valmis investoimaan ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Esimerkiksi Ikituurissa
on maalämpö. Ismo kertoo, että suunnitelmissa on Ikituuriin viereen uusia asuntoja, joita
voitaisiin lämmittää ainakin osaksi aurinkoenergialla.
– Rakentamisessa ympäristöystävälliset
ratkaisut maksavat, mutta esimerkiksi maalämpö alkaa tuottaa säästöjä runsaan viiden
vuoden kuluttua. Uusiutuvasta sähköstä meil-
le tulee perussähköön verrattuna noin 10 000
euron lisälasku. Tämä ei kuitenkaan vaikuta
esimerkiksi vuokriin, koska sähköön kuluu
kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa euroa.
Uusiutuvan sähkön käyttö perustuu kvartaalikiinnityksiin. Aaltosen mukaan näitä kiinnityksiä on nyt jo lähes kolmelle vuodelle
eteenpäin, joten nyt voidaan tarkemmin budjetoida myös sähkön kustannukset. Kuormituskäyrän mukainen kiinteä sähkö ostetaan
KSS Energialta ja spot-hintainen sähkö Energianmyynti Suomelta. Sähkön toimittajat on
kilpailutettu.
TYSsin kiinteistöissä kuluu vuodessa 14 000
MWh sähköä, jonka kustannus on 1,5 miljoonaa
euroa. Jatkossa kaikki sähkö on uusiutuvaa,
kun tähän asti vihreän sähkön osuus on ollut
noin 15 prosenttia.
Ismo kertoo, että opiskelija-asunnoissa kuluu
perusvuokra-asuntoihin verrattuna enemmän
sähköä. Sähköä käytetään huoletta, koska
käytössä ei ole asuntokohtaisia mittareita ja
sähkö kuuluu vuokraan.
– Reilu kulutus perustunee siihen, että esimerkiksi tietokoneet ovat opiskelijoilla koko
ajan päällä. Parina viime vuonna on ollut havaittavissa kulutuksen pienentymistä, koska
nykyiset tietokoneet ja kannettavat käyttävät
vähemmän energiaa. Edelleenkin sähköä kuitenkin kuluu tavanomaista enemmän. •
T
Jani lupaa tarjota
pullapitkosta illalla
myös tyttöystävälle ja
tämän siskolle.
V IE R AS
IS
ilmestys
7
kuva: mikael soininen
YL
|
TYS
LÄ
E
kyllä sormet jo palelikin. Tyttöystävä
ja tämän sisko ovat kuulemma juuri
lähteneet agility-radalle kolmen koiran kanssa ja Janikin on kohta kiitämässä luennolle. Kahveja hän ei siis
ehdi keittää, mutta ei hätää.
Mitä olit tekemässä, kun
ovikello soi?
Olin juuri pukemassa vaatteita päälle. Opiskelen amk:ssa kolmatta vuotta
tietojenkäsittelytiedettä ja pitäisi lähteä
koululle. Olen jo myöhässä.
Mitä aiot tänään
tehdä?
No, koulun jälkeen pitää lenkittää meidän
koira, labradorinnoutaja. Sitten varmaan
pelaillaan lautapelejä, tyttöystävä on niistä innostunut, ja katsotaan joku hyvä leffa.
Kuinka kauan olet
asunut tässä?
Reilun vuoden. Olen
yllättynyt siitä, miten
rauhallinen paikka Ylioppilaskylä on. •
KE
oimittaja intoutuu kokeeseen. Tarkoitus
on tyrkyttää itseään kylään pullapitkon
voimalla. Kello on 10.55 perjantaina,
kun suuntaamme kuvaajan kanssa Ylioppilaskylän itäpuolelle. Tästä se lähtee.
Ensimmäisen oven takana on nuori äiti ja
parivuotias lapsi. Lasta ujostuttaa, hän ei halua pelottavaa toimittajaa ja valokuvaajaa kylään.
Seuraavan oven tulee avaamaan nuori herra
silmät unenpöpperössä. Olemme onnistuneet
herättämään hänet, mutta onneksi yöunilta
yllätetty on sopuisa tapaus. Sisään emme silti
pääse.
Kolmannen oven takana majailee nuori
mies, joka pänttää tenttiin, joka on vielä tänään. Koira livahtaa ovenraosta rapsutettavaksi, mutta kylään emme pääse.
Neljännen ovenkin takaa löytyy uninen
nuori mies, joka on kietonut hätäpäissään alaosaansa pyyhkeen. Hän on kovin ystävällinen,
mutta ei kaipaa juuri nyt vieraita.
Viides ovi raottuu vain hiukan ja nuori nainen peruuttaa takaisin hyvin nopeasti. Kuudennen oven takana oleva mies kieltäytyy
myös. Mitä, eikö pulla enää kelpaa nuorisolle?
Seitsemännen oven avaa Jani Kilkki, joka
kutsuu saman tien peremmälle. Kiitos, kiitos,
teksti: pirkko soininen
YLLÄTYS
Marraskuun puolivälissä säätiön asukastoimistoon rahjusti surullinen ja
reissussa rähjääntynyt puutarhatonttu. Säätiön huoltomies oli
löytänyt sen Ylioppilaskylän
3 korttelin katolta viluisena
ja peloissaan. Tontulla oli
mukanaan lappu, jossa se
kertoi asuneensa aiemmin
lukuvuoden 2010–2011
Ylioppilaskylä 3 A pohjakerroksen yhteiskeittiössä. Nimekseen tonttu
kertoi Heinz Caribia ja
paljasti lisäksi, että
hänellä on myös
facebook-profiili.
Turun Ylioppilaskyläsäätiön valtuuskunta kokoontui 30.11.2011.
Uudet pelastussuunnitelmat
tulossa
Pelastuslain muuttumisen myötä TYS päivittää
kohdekohtaiset pelastussuunnitelmansa kevään
aikana. Uudet pelastussuunnitelmat ovat aiempia kompaktimmat ja niiden on tarkoitus valmistua kevään aikana. Asiasta tiedotetaan päivityksen valmistuttua. Nykyiset pelastussuunnitelmat
löytyvät TYSsin nettisivuilta Asukas-osiosta. Päivityksen yhteydessä kaikkien TYSsin kohteiden
pelastussuunnitelmat käännetään myös ruotsiksi
ja englanniksi.
Bryggmanin kappeli Yo-taloilla palvelee seurakuntaa, ylioppilaskuntaa ja asukkaita. Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemassa Ylioppilastalo C:ssä sijaitsee arkkitehdin hengessä peruskorjattu kappeli.
Kappeli palvelee kokoontumistilana niin Turun yliopiston kristillistä
opiskelijayhdistystä, ylioppilaskuntaa kuin talon asukkaitakin.
8 ilmestys
Uudet asukkaat
pääosin
tyytyväisiä
Pesulavaraukset
siirtyivät
nettiin
lokakuun
lopussa
Suurin osa niistä, jotka hakivat TYSsiltä asuntoa
viime syksynä, odottivat asuntotarjousta korkeintaan kahden kuukauden ajan. Vain viidesosa
joutui odottamaan asuntoa yli kaksi kuukautta.
91,3 % prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että
asuntotarjous oli helppo hyväksyä TYSKampuksen kautta.
Kaksi kolmasosaa oli tyytyväisiä asunnon kuntoon. Tyytymättömyyden syy oli useimmiten se,
että edellinen asukas oli laiminlyönyt loppusiivouksen. Kotivakuutus on asukkaista vain kolmasosalla. Tosin neljäsosa ei osannut edes vastata
kysymykseen, onko sinulla oma kotivakuutus.
TYS tekee joka syksy asukaskyselyn, joka
suunnataan uusille asukkaille.
Syksyllä 2011 kysely lähetettiin 1665 uudelle
asukkaalle, jotka olivat muuttaneet TYSsille elo–
marraskuun aikana. Kyselyyn vastasi 736 henkilöä.
Pesulan varauslista on korvattu lokakuun lopussa lähes
kaikissa TYSsin pesuloissa
nettivarausjärjestelmällä. Linkki
järjestelmään löytyy TYSsin
nettisivujen etusivulta. Vain
Rauman Pyysumpun asuntokohteessa varauslista on
edelleen pesulan seinällä.
Muuten pesuloissa noudatetaan samoja periaatteita kuin
tähänkin asti. Maksu suoritetaan kännykällä ja varaus
peruuntuu, mikäli varaaja ei ole
ottanut konetta käyttöön 15
minuutin kuluessa vuoron alkamisesta. Kuivausrummut on
tarkoitettu ensisijaisesti niille,
jotka käyttävät pesukoneita.
teksti: johanna pelto-timperi
|
AAMIAISELLA
kuva: mikael soininen
Yhteistyö
toimii hyvin
Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen päivät
ovat kiireisiä. Kotona aamupala jää yleensä syömättä,
joten Macciavellissä nautittu aamukahvi ja sämpylä
antoivat voimia päivän tapaamisiin.
Y
mpäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtaja Jarkko
Virtasen valvonta-alueeseen
kuuluu Turun Ylioppilaskyläsäätiön toiminnan seuraaminen kaupunginhallituksen laatimien konserniohjeiden mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
että säätiö antaa neljä kertaa vuodessa kaupungille selvityksen toiminnastaan ja taloudellisesta tilanteestaan.
Tämän avulla varmistetaan, että säätiö
toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto käsittelee
säätiön talousarvion ja tilinpäätöksen
tiedonantona. Toisaalta säätiö pyytää
esimerkiksi isojen rakennushankkeiden
suunnittelun alkaessa omistajataholta
ennakkonäkemyksen asiasta. Apulaiskaupunginjohtaja on myös säännöllisesti yhteydessä säätiön johtoon.
– Säätiön toiminnan valvominen on
haasteellista, koska juridisesti emme
voi vaikuttaa muuhun kuin neljän
vuoden välein valittavan hallituksen
ja valtuuskunnan jäsenistöön. Kaikki
muu perustuu vapaaehtoiseen kanssakäymiseen. TYS esimerkiksi noudattaa
vapaaehtoisesti kaupungin konserniohjeistusta.
TYSsin valtuuskunnassa on 48 jäsentä, joista kaupunki valitsee 25. Hallituksessa on 13 jäsentä, joista 7 on kau-
pungin valitsemaa. Hallituspaikat ovat
suosittuja, koska TYS on merkittävä
toimija alueella.
– TYSsin ja kaupungin yhteydenpito
on toiminut hyvin, ja omistaja on tyytyväinen säätiön toimintaan.
Virtasen mielestä säätiön kautta toteutettu opiskelija-asuntojen rakennuttaminen ja hallinnointi on hyvä ratkaisu. Toiminnassa korostuu laaja-alainen
elinkeinopolitiikka.
– Opiskelijayhteisöllä on valtava merkitys Turulle. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun kautta vaikutetaan niin tutkimukseen, tuotekehitykseen kuin itse
tuotantoonkin. Alueellisesti on tärkeää,
että saamme koulutettua työvoimaa.
Näin säätiö näyttelee merkittävää roolia elinkeinopolitiikassamme.
Apulaiskaupunginjohtaja on itse opiskellut valtiotieteen perustutkinnon Turun yliopistossa ja jatkanut sitten Helsingissä ympäristötieteen laitoksella
väitöskirjan sivuopintoja.
– Ylioppilaskylä on tuttu, vaikken ole
siellä itse virallisesti asunutkaan. Puolisoni oli lääketieteellisessä ja hänellä oli
sellainen pitkän käytävän huone Rehtorinpellonkadulla. Asuimme pienessä
huoneessa muutaman kuukauden yhdessä ennen kuin sain meille isomman
vuokra-asunnon. Vaimo ehti asua Ylioppilaskylässä puolitoista vuotta. •
Jarkko Virtanen toteaa asuntovaatimusten
yleensä ja myös opiskelijoiden osalta
nousseen viime vuosina. Nyt uudet TYSsin
asunnot vastaavat ja ylittävätkin omistusasuntojen tason ja vanha asuntokantakin
on uudistettu nykyvaatimuksia vastaavaksi.
MITEN
4 Kysym
A
ystä
SUT?
Kohmo
ssa om
akotitalo
tasoa, e
ssa. Täm
ttä voi a
ä on sit
sua ma
kustaan
ä elämis
alla, mu
sujuu p
en
tta matk
a
rissakym
kulkeva
a Turun
t kymm
m
e
n
kese
ssä min
enen m
uutissa
inuutin
ja buss
välein.
it
M
ITÄ HA
R
RASTAT
Purjehd
?
usta, m
oottorip
laskette
y
öräilyä,
lua, luke
vaeltam
mista ja
ista ja k
elokuvia
iipeilyä,
.
M
ITÄ SYÖ
T AAMIA
Herään
ISEKSI?
aikaisin
ja luen
tottunu
lehdet k
t syömä
otona, m
än. Se e
vasta tö
utta aam
i vain m
issä.
iaista en
aistu. K
ole
ahvinkin
juon sit
ten
ODO
TATKO
TALVEA
Olen ke
?
säihmin
en ja ta
koska s
lvi voisi
e vuode
jäädä k
naika ku
okonaa
talvi saa
uluu vu
n väliin.
olla talv
oden ku
Mutta
inen. L
lkuun, n
hyötyliik
u
m
iin kyllä
it
y
ö
untaa.
t ovat e
simerkik
si hyvää
ilmestys
9
teksti: simo arvo
|
kuvat: mikael soininen ja simo arvo
The chairman of the tenant
committee Pasi Parviainen
and secretary Johannes
Virtanen are looking at the
darts scoreboard in the
Tavasti club room. Its frame
no longer stays in place.
– Getting a new board is
being considered as the tenant committee budget has
increased, says Parviainen.
Power to the Residents
The reform of the tenant activity model improves TYS’s residents’
possibilities for exercising influence. The purpose is to improve
tenant democracy.
I
n October, the Student Village Foundation of Turku (TYS) introduced a new
tenant activity model. With this new
model, tenants in the housing locations
can decide on the activities for themselves. The objective is to create active tenant
committees for each location. The reform has
been well accepted.
– We are happy that tenant activity has been
taken up in all but two housing locations. The
number of tenant committees trebled with the
reform from the six we had last year, says Pirjo
Lipponen-Vaitomaa, Manager of Housing Affairs at TYS.
The purpose of tenant committees is to be
TYS’s eyes in the housing locations. They will
be the first to notice if something needs repairing or is causing a problem in the housing
locations. At the same time, we aim to create
a sense of community and good team spirit
among the tenants.
– A demand for change has been evident –
people have become more active.
In addition to a basic activity allowance,
TYS also grants tenant committees a subscrip-
10 ilmestys
tion linked to the number of tenants. Tenant
democracy offers the tenants the opportunity
to learn about the management of the house
finances.
– First allowances have already been distributed. They have been used to purchase furniture, and one housing location has acquired a
toy box for the yard. Many have used the money to organise a Christmas party. It has been
a good way for the tenants to get to know each
other, says Lipponen-Vaitomaa.
Getting to know your neighbours
TYS’s housing location Tavasti is situated on
Hämeentie in the Nummi district. There is a
common club room for the housing location in
the cellar of Tavasti’s A entrance. The night
before, the room had been occupied by 20 people of the housing location having a Christmas
party, but now the only people sitting on the
sofas were Pasi Parviainen, Chairperson of the
Tenant Committee, and Johannes Virtanen,
secretary.
– The Christmas party was suitably subdued.
Not boring, but we did not see any stereotypi-
cal student party behaviour, says Parviainen.
The Tavasti residents’ association actively
organises programme for the tenants. In addition to Christmas parties, annual spring parties are organised. The tenants have also had
a wine tasting as well as a pampering evening
with samples of lotions and toiletries. Parviainen and Virtanen say that tenant activity
helps in getting to know the neighbours.
– This is also made easier, of course, by all
of the student housing tenants being in more
or less the same phase of life. Common activities are a good way to build team spirit, says
Virtanen.
New faces
With the reform of the tenant activity, the allowance received by the Tavasti tenant committee has been increased. According to Parviainen and Virtanen, tenants are consulted on the
use of the money.
– The purpose is not to organise increasingly elaborate Christmas and spring parties but
to come up with new kinds of activities. And
specifically for all tenants and not just for the
”There seems to be
more interest in the
activity now.”
tenant committee, says Parviainen.
In addition to organising events, part of the
allowance is supposed to be used for redecorating the club room. At least rugs and cupboards will be purchased for the room. Provision
of information will also be invested in.
– The Tavasti tenant committee has its own
website, but it has not been updated for a couple of years. It could be easier to move the provision of information to a Facebook group of the
housing location, Parviainen reflects.
There has not been much evidence of this
autumn’s changes in the already active tenant
committee. However, there seems to be more
interest in the activity now.
– After the reform, new faces have joined the
tenant committee. Lively discussion has increased people’s interest, says Virtanen.
Normally about 10 people attend Tavasti
tenant committee meetings. There are eight
meetings per year.
– We are looking forward to seeing what role
the Board of the Tenant Committees will play
when it is launched at the beginning of next
year. It is hard to say anything yet about the
new player, Parviainen ponders.
Aamurusko beginnings
The situation in the Aamurusko housing location situated in Varissuo, Turku, is different
than in Tavasti. The tenant committee became
operational for the first time last August. Oskari Tulonen was elected chairman.
– I became involved because I am interested
in what goes on near my home. Even if I hadn’t
joined the tenant committee itself, I would
have liked to see who the decision-makers are
regarding the housing location matters, says
Tulonen.
Tulonen moved to Varissuo with his girlfriend two and a half years ago. The couple and
their cats value the rents that are lower than
those in the centre and the extra square meters they get for the same money. They have
not, however, got to know their neighbours too
well.
– We have advertised tenant activity as a
way of getting to know the neighbours better.
We also hope that we will see team spirit built
amongst everyone who lives in Aamurusko.
Tenant activity, which is at its early stages,
started with a barbecue evening by the housing location’s common outdoor barbecue. All
Aamurusko tenants were invited to join in.
– We were afraid that the rainy weather
might dampen the enthusiasm and interest in
the event but about 20 people arrived at the
barbecue. The evening was a great success, Tulonen continues.
Aamurusko, too, has its own club room but it
has been closed because of vandalism. Now the
– Turnover is quite high in student accommodation. It brings its own challenge to activating people,
but it also makes tenant activity more exciting. You get to meet new people, says Oskari Tulonen,
Chairperson of the Tenant Committee at Aamurusko.
key of the room has been handed over to the
tenant committee.
– In the autumn, TYS organised an information meeting about budgets, and there we
managed to convey our message about the
need for the club room renovation. Already the
following week an inspection was carried out
in the room and by the end of November the
renovation was already underway.
After the renovation and painting, TYS has
promised to arrange for an oven and a fridge
to be installed in the room. Also new furniture has been acquired. When the surroundings
are in order, we can concentrate on organising
activities.
– We would hope that more tenants will become involved in the activities. Anyone who
is interested, also non-members of the tenant
committee, is welcome to visit our meetings,
says Tulonen. •
Asukastoimikuntien yhteystiedot
YO-KYLÄ LÄNSI
[email protected]
HALISKYLÄ
ei ilmoitettu yhteystietoja
YO-KYLÄ ITÄ
[email protected]
PILVILINNA
[email protected]
YO-TALOT
[email protected]
KOTIVALO
[email protected]
KIERTOTÄHTI
ei asukastoimikuntaa, asukastoiminnasta
kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä:
[email protected]
ILTAKAJO
[email protected]
HENRIKKI
[email protected]
AURANHELMI
[email protected]
TAVASTI
[email protected]
NUMMENRANTA
www.nummenranta.net
IKITUURI
[email protected]
KUUNSILTA
ei asukastoimikuntaa, asukastoiminnasta
kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä:
[email protected]
AAMURUSKO
[email protected]
ISPURI
[email protected]
PÄIVÄNPAISTE
ei ilmoitettu yhteystietoja
AURINGONNOUSU
[email protected]
IRONSIDE
[email protected]
PYYSUMPPU
[email protected]
Useilla asuntokohteilla on myös Facebookissa
oma sivu/ryhmä (löytyy yleensä etsimällä hakukentästä kohteen nimellä)!
ilmestys
11
Koska n
asioihin v
Naapuri huomataan silloin, kun arjen
odottamatonta. Jos naapurille tulee
Joustava ja sovitteleva lähestymi
K
aupungeissa naapurit ovat lähellä. Häiriöitä voi aiheuttaa esimerkiksi melu, tupakointi tai roskaaminen. Pikkuasioista ei
kannata valittaa, mutta on vaikeaa tietää mikä on tavanomaista, ja missä kulkee kohtuuttoman häiriön raja. Naapurihäiriöitä
tutkiva sosiologi Risto Haverinen ei tarjoa asiaan helppoa vas-
tausta.
– Jokainen asukas joutuu itse arvioimaan mikä on tavallista ja minkälainen
toiminta vaatii toisten asioihin puuttumista.
Haverinen on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Naapurisuhteet
ja –kiistat nyky-yhteiskunnassa -tutkimushankkeessa. Turun yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksen toteuttamassa tutkimusprojektissa Haverinen on
analysoinut kaupunkilaisten puuttumista asuinympäristönsä häiriöihin. Hän
tutkii naapuruuskiistojen kulttuurisia malleja Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa monitieteisessä tutkimushankkeessa.
Neljä naapurityyppiä
Naapuritutkimusta on tehty aiemmin Suomessa vähän. Naapurikiistoja ei
ole tutkittu käytännössä
ollenkaan. Haverinen
tutki väitöskirjassaan
kaupunkilaisten
havahtumista
elinympäristönsä
ongelmiin sekä
sitä, miten häiriöihin puututaan.
Tuloksena syntyi
ongelmiin puuttumisen mallit, joita
sovelletaan naapurikiistoja käsittelevässä tutkimuksessa.
Ongelmiin puuttumista
voidaan jaotella puuttumiskynnyksen
ja sopeutumiskyvyn
mukaan.
Kaupunkielämässä on
olemassa
12 ilmestys
kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan toisten
asioihin ei pidä puuttua. Haverinen kutsuu
tätä negatiivisen solidaarisuuden normiksi.
Sen mukaan muutkaan eivät sotkeudu sinun
asioihisi, kun sinä jätät heidät rauhaan. Sopeutuvuus tarkoittaa sen tiedostamista, että
kaupunkiasumiseen kuuluu tiettyjä häiriöitä,
joita kuuluu sietää. Jos kykenee mukautumaan ja joustamaan häiriötilanteissa, asiat
on helpompi hoitaa naapurin kanssa keskenään.
Haverinen jakaa asukkaat neljään erilaiseen tyyppiin: pihapoliisi, aidanrakentaja,
puistovahti ja miljöönhoitaja.
– PIHAPOLIISI aiheuttaa närää puuttumalla ärhäkkäästi kaikkiin mahdollisiin asioihin.
Hän pistää nenänsä toisten ihmisten yksityisasioihin ja tekee sen aggressiivisesti, Haverinen sanoo.
AIDANRAKENTAJA ottaa naapureihin etäisyyttä ja rakentelee fyysisiä tai symbolisia
aitoja. Hän ei kuitenkaan jousta omista näkökannoistaan.
Aidanrakentajan vastakohtana voidaan pitää MILJÖÖNHOITAJAA, joka on aktiivinen
aloitteidentekijä, mutta ottaa naapurit huomioon. Kanssaeläjiä voi ärsyttää miljöönhoitajan
touhuamiseen liittyvä moraalisaarnaus, vaikka tarkoitus olisikin hyvä.
– Kaupunkielämään sopii parhaiten PUISTOVAHTI, joka ymmärtää negatiivisen solidaarisuuden käytännön, eikä mene puuttumaan
pieniin asioihin. Hän puuttuu naapureiden tekemisiin vasta kun yleisiä käytäntöjä rikotaan
räikeästi ja silloinkin puuttuminen on sovittelevaa ja maltillista, Haverinen sanoo.
Naapurityyppien esiintyminen vaihtelee
alueittain. Helposti ympäristön asioihin puuttuvat asukkaat ovat yleisimpiä alueilla, joissa
asutaan omistusasunnoissa. Korkean sopeu-
teksti: simo arvo
|
piirrokset: elina malmi
naapurin
voi puuttua?
n rutiineissa tapahtuu jotain poikkeavaa ja
e sanomista, kannattaa pitää pää kylmänä.
inen johtaa parhaaseen lopputulokseen.
tumiskyvyn omaavia asukkaita taas löytyy
eniten kerrostaloista, joissa naapureita joudutaan kohtaamaan enemmän. Aidanrakentajille ominaista eristäytymistä löytyy nimenomaisesti lähiömäisiltä kerrostaloalueilta.
Ole naapuri!
Olennaista on tavalla tai toisella osallistua
naapuruuteen. Nykyaikaisessa maailmassa
tämä ei välttämättä tarkoita taloyhtiön yhteisiä talkoita tai naapuruston pihajuhlia. Naapuruuteen voi osallistua esimerkiksi tervehtimällä kerrostalon rapussa. Tärkeintä on, ettei
kanssakäymisestä vetäydy kokonaan. Puhumattomuuden kulttuuri vahvistaa kiistoja.
– Mitä vähemmän naapureiden kanssa on
päivittäin tekemisissä, sitä vaikeampaa asioita on selvittää kiistatilanteissa, Haverinen
summaa.
Haverisen mukaan opiskelija-asunnoista
muodostuvien naapurustojen erityispiirre on,
että asukkaat ovat pääosin samankaltaisessa
elämäntilanteessa ja heillä on tavallista enemmän yhteisiä intressejä. Naapureiden väliset
ongelmat johtuvat useimmiten juuri intressien ja arvojen erilaisuudesta. Opiskelija-asunnoissa sovun voisi kuvitella siis pysyvän.
– Itse muutin 80-luvulla Ylioppilaskylään
kaukaa Kainuusta. Asuin siellä viisi mukavaa
vuotta. En muista mitään naapurikahnauksia.
Yhteiskeittiöllisissä asunnoissa oli helppoa tutustua naapureihin.
Opiskelijat ovat solidaarisia naapureita
TYSsin asukasneuvoja Tiina Immonen ei aivan
allekirjoita Haverisen näkemystä opiskelijoiden elämäntilanteiden samankaltaisuudesta.
– Meillä on kaikenikäisiä opiskelijoita ympäri maailman. Opiskelija-asunnoissa asuu
paljon lapsiperheitä, mutta toisaalta myös alaikäisiä opiskelijoita, Tiina sanoo.
Hän on kuitenkin samaa mieltä siitä, että
opiskelijat tulevat toimeen keskenään. Tenttikausina pinnat voivat kuitenkin kiristyä.
– Opiskelijoilla on pitkä pinna ja naapureilta siedetään paljon myös sellaista, mitä ei
tavallisissa vuokrataloissa ehkä katseltaisi.
Naapureita kohtaan ollaan hyvin solidaarisia.
Suurin osa TYSsille tehtävistä häiriöilmoituksista liittyy meluun. Vilkasta seuraelämää
viettävien nuorten keskuudessa kovaääninen
juhlinta on yleistä. TYSsin 7500 asukkaan
joukkoon mahtuu myös häiriöiden aiheuttajia
Tiinan mukaan asukkaat ottavat ongelmatilanteissa yhä useammin yhteyttä TYSsiin, sen
sijaan, että sopisivat asian itse naapurin kanssa. Jos ei tohdi soittaa naapurin ovikelloa, voi
sujauttaa lapun postilaatikosta. Jos asiallinen
huomautus ei tehoa, vasta silloin kannattaa
olla yhteydessä TYSsiin.
– Usein asiat kuitenkin johtuvat väärinkäsityksistä ja hoituisivat naapureiden välisellä
keskustelulla. •
Asukastoiminnalla
järjestystä
Asukastoimikunnalla voisi olla rooli myös
asuntokohteen järjestyshäiriöihin puuttumisessa. Asukkaisiin lukeutuvat toimikuntalaiset ovat lähellä asuntokohteen arkea
ja pystyvät siksi reagoimaan ongelmiin nopeasti. Varissuon Aamuruskon asukastoimikunnan puheenjohtaja Oskari Tulonen
kertoo asiasta esimerkin.
– Asukas piti soittoharjoituksia myöhään
illalla ja naapuri teki valituksen TYSsille.
Toinen naapuri kävi soittajan ovella sanomassa häiriöstä ja melu loppui siihen.
TYSsiltä tuli kahden viikon päästä asiasta
valitus. Usein riittäisi kuitenkin pelkkä keskustelu ja asukastoimikunta voisi olla siitä
vastaava taho.
– Myös TYSsin häiriövalitusetiketissä
kehotetaan olemaan ensin yhteydessä häiriötä aiheuttavaan asukkaaseen. Asukastoimikunta voi toimia välikätenä, sillä myös
yhteishallintolain mukaan asukastoimikunta voi toimia kiistojen sovittelijana. TYS ei
kuitenkaan voi kertoa asukkaiden luottamuksellisista asioista asukastoimikunnille,
sanoo TYSsin asuntotoimenjohtaja Pirjo
Lipponen-Vaitomaa. •
ilmestys
13
teksti: pirkko soininen
|
kuvat: mikael soininen
e
huon
r
e
h
i
”
”V
ippu!
u
h
n
o
Elina tykkää somistaa kotia kauniilla esineillä. Värit
kodissa vaihtuvat vuodenaikojen mukaan.
Elina Silver rentoutuu parhaiten laiskanlinnassa omassa
viherhuoneessaan. Isoista ikkunoista avautuvat näkymät
Peltolan siirtolapuutarhaan ja metsään.
Ilpoisissa sijaitseva Ironside on rakennettu kokonaan teräksestä ja
rakentamisessa on sovellettu laivanrakentamisen oppeja.
14 ilmestys
Elina oli juuri edellisenä iltana ommellut punaiset kaitaliinat pöytään. – Ennen joulua tykkään
somistaa kotia joulutunnelmaan. Muutenkin vaihtelen tekstiilejä kesällä ja talvella.
Elinan pappa on veistänyt hänelle kauniin kaappikellon, joka löysi paikkansa makuuhuoneesta.
Viherpeukalon
unelmakoti
E
Perjantai-illan kruuna viinilasillinen ja hyvä kirja.
Yksi Elinan ikiaikaisista suosikeista on Arno
Kotron Sanovat sitä rakkaudeksi, jonka hän sai
lahjaksi kahdeksan vuotta sitten äidiltään.
lina Silverin, 26, viherhuone on
kuin pieni kasvitieteellinen puutarha. Ruukuissa ja amppeleissa
puskevat vartta peikonlehdet,
kultaköynnökset ja -palmut, enkelinsiivet, pullojukat, rönsyliljat, mesiriipat
ja aasinkorvat.
– Tykkään möyhiä multaa ja hoitaa kasveja.
Laitoin joku aika sitten viherhuoneen sisustuksen uusiksi. Ostin paljon uusia kasveja ja
Huuto.netistä tämän nojatuolin ja rahin, jossa
on ihana istua ja lueskella.
Nojatuoli on Ironsidessa asuvan Elinan lempihuonekalu. Myös edellisestä asunnosta tänne matkannut olohuoneen vakosamettipääl-
lysteinen kulmasohva on mieluinen.
Viherhuoneessa on isot lattiasta kattoon
ulottuvat ikkunat, jotka voi avata haitarimaisesti. Etelään suuntautuvista ikkunoista tulvii asuntoon valoa aamusta iltaan. Keidas lohkaisee noin neljäsosan olohuoneesta. Sen voi
erottaa olohuoneesta lasiovilla, jolloin huone
toimii kesällä parvekkeena.
Laiskanlinnan vieressä on näppärä valaisin,
jossa on kiinni pikkuinen pöytä. Siihen mahtuu juuri passelisti kirja ja lasillinen viiniä.
– On nautinnollista istua tuolissa ja tuijotella taivasta. Voin katsella auringonlaskua,
sadetta ja pilvien liikkumista taivaalla. Se on
tosi rauhoittavaa.

ilmestys
15
 Nuorisoasukkaana TYSsille
Elina muutti Ilpoisissa sijaitsevaan Ironsideen
elokuun alussa vuonna 2009.
– Erosin silloisesta avomiehestäni ja tarvitsin nopeasti uuden asunnon. Laitoin hakemuksen TYSsille kesäkuun lopussa ja viidessä
päivässä varmistui, että saan asunnon. Ihan
loistohomma.
Elina muutti sataneliöisestä rivitaloasunnosta 68-neliöiseen kaksioon. Ironsiden huoneistossa on tilava tupakeittiöolohuone, iso
makuuhuone ja erilliset vessa ja suihkutila.
Kohde on valmistunut 1992.
– Halusin tilaa ympärilleni, kun olin siihen
tottunut. Kotona pitää voida pyöriä kädet levällään pelkäämättä, että sormet osuvat seiniin, Elina naurahtaa.
– Vuokra on yhden ihmisen maksettavaksi
aika iso, mutta onneksi käyn töissä. Viihdyn
kuitenkin tällä alueella ja tässä asunnossa
niin hyvin, etten missään nimessä halua vaihtaa.
Elina kehuu erityisesti Ironsiden lähellä
olevia hyviä lenkkimaastoja. Neljän kilometrin matka kaupunkiin taittuu fillarilla tai bussilla, pysäkki on ihan kohteen vieressä.
Harmonikan soittoa ja ammuntaa
– En ole mikään sisustaja, mutta tykkään siitä, että koti on siisti ja viihtyisä. Turhista tavaroista pyrin hankkiutumaan eroon. Värien
pitää sointua toisiinsa, se on tärkeää.
Elinan asunnossa onkin käytetty paljon
maanläheisiä beigen, harmaan ja ruskean sävyjä. Vaaleaa puuta on paljon.
Hienoin puuesine on varmasti Elinan papan veistämä pieni kaappikello, jonka tuore
insinööri sai valmistumislahjaksi.
Ironside
• Valmistunut 1992
• 133 asuntopaikkaa
• Rakennettu kokonaan teräksestä.
Ironsiden rakentamisessa on sovellettu
laivanrakentamisen oppeja. Ironsiden
on suunnitellut arkkitehti Kari Haroma
Hän valmistui koneinsinööriksi AMK:sta
kolme vuotta sitten jouluna. Elina on töissä
Konepaja Häkkinen Oy:ssä laatuinsinöörinä.
TYSsillä hän asuu nuorisoasukkaana.
Nuorisoasuntoja TYSsillä on kahdessa eri
kohteessa: koko Kiertotähti on nuorisoasuntokohde ja Ironsiden yksiöt ja perheasunnot
voivat olla myös nuorisoasuntoja. Nuorisoasukkaan tulee olla sopimuksen tehdessään
18–24-vuotias. Määräaikainen sopimus solmitaan tällöin maksimissaan viiden vuoden
ajaksi.
Elinan vuokra on 600 euroa, mutta siihen
sisältyy sähkö, vesi, lämpö ja langaton verkko.
16 ilmestys
Olohuoneen nurkassa on Siiri-kanin oma
häkki. Pitkäkarvainen neiti viihtyy hyvin häkissä, mutta pääsee usein myös syliin rapsutukseen. Vaikka häkki olisi auki, kani ei karkaa sohvan alusta kauemmaksi.
Usein olohuoneen lattialla on levällään
myös palapeli, sillä Elina harrastaa palapelien
tekemistä. Hienoimmat hän on kehystyttänyt
ja laittanut seinälle. Sohvan vieressä taas on
omassa kuljetuslaatikossaan harmonikka, jota
säkyläläislähtöinen nuori nainen soitteli tosissaan lukioikään asti.
– Se on sellainen sukurasite: vaari ja isä
soittavat, joten minutkin laitettiin pienenä
kansalaisopistoon harmonikkatunnille. Nykyään soittelen harvemmin.
Rakkain harrastus on tällä haavaa ilmapistooliammunta, jonka Elina aloitti viisi vuotta
sitten.
– Menin työharjoitteluun Säkylään Porin
prikaatin asekorjaamolle ja asemestari houkutteli minut ampumaan harjoitusrynkyllä ja
ilmakiväärillä. Sen jälkeen ilmoittauduinkin
Turun Seudun Ampujien alkeiskurssille.
Elinan paras sijoitus on SM-kisojen 11. sija.
Hän käy Kupittaalla harkoissa ainakin kerran
viikossa.
– Ammunta sopii minulle, sillä olen rauhallinen ja keskittyvä. Enemmän pitäisi vaan
kuivaharjoitella kotona ja nostella painoja.
Käden pitää olla vakaa.
Kuivaharjoittelu ei suinkaan tarkoita sitä,
että Elina ampuisi kotona panoksilla, vaan
hän harjoittelee liipaisimen painamista ja sitä
että jyvä näkyy hyvin hahlon läpi.
– Mitä tarkemmin ammun, sitä parempi fiilis siitä tulee.
Tervetuloa asukastoimintaan
Makuuhuone on puettu talvisiin väreihin. Kesällä
huone oli valko-vihreä, nyt tilavaa huonetta hallitsee tummansinisellä päiväpeitolla peitelty vuode,
jolla pitkäkarvainen kani Siiri viihtyy hyvin. Isoon
huoneeseen mahtuu hyvin myös työpöytä.
Aurinkoinen nuori nainen on myös tuore asukastoimikunnan puheenjohtaja. Hän kiittelee,
että toiminta on Ironsidessa lähtenyt aika
hyvin käyntiin. Marraskuun lopussa suunnitelmissa olivat pikkujoulut ja Tarja Turusen
joulukonsertti, johon asukkaat saivat toimikunnan kautta ostaa edullisesti lippuja.
– Toivottavasti mahdollisimman moni tulee
mukaan toimintaan. Voimme yhdessä kehittää
kaikenlaista kivaa tekemistä. •
teksti: pirkko soininen
|
kuvat: mikael soininen
Mieluiten
itsenäisesti
K
ulttuuri- ja urheiluministeri Paa- Itsenäisesti ja edullisesti
vo Arhinmäen poliittinen valtioSuomalaisista korkeakouluopiskelijoista kolsihteeri, siviiliviraltaan ARAn
masosa asuu opiskelija-asunnoissa. Eurosturahoituksesta
vastaava
johtaja,
Yleensä ihmisten ja eläintendent-tutkimuksen
yhteiselo mukaan heistä 80 prosentJarmo Lindén kävi marraskuun
tia on tyytyväisiä asumisen tasoon.
asunnoissa
sujuu leppoisasti.
lopussa TYSsin
puhumassa
TYSsin valtuuskunnan
– Suomalaiset opiskelijat asuvat eurooppakokouksessa
asuntopolitiikasta
ja opiskelijoi-TYSsin
laisia kanssasisariaan ja -veljiään itsenäisemLemmikit
pitää ilmoittaa
den asuntokysymyksestä.
min. Suomessa vain kuutisen prosenttia opisrekisteriin.
Historioitsija ei äitynyt ennustamaan tule- kelijoista asuu vanhempien luona, kun luku
vaisuutta, vaan pikemminkin puhui siitä, mi- joissain Euroopan maissa on jopa 76 %.
ten asuntopolitiikkaa on Suomessa ohjailtu ja
Kun pohjoismaalaiset opiskelijat itse arvioirakentamista tuettu.
vat samassa tutkimuksessa omia asuinkuluLindén on itse asunut TYSsillä ja ollut TYS- jaan, kävi ilmi, että täällä opiskelija-asuminen
sin hallituksessa vuosina 1987–1995. Turkuon toiseksi edullisinta Pohjoismaista. Opislainen opiskelija-asuminen on siksikin lähellä
kelija-asunnossa yksin asuva maksaa oman
valtiosihteerin sydäntä.
arvionsa mukaan keskimäärin 310 euroa kuu– Sanoisin, että kaikkea opiskelija-asumista
kaudessa asumisesta. Vapailta vuokramarkohjaava kysymys on se, pidetäänkö opiskelija- kinoilta asunnon hankkinut maksaa oman
asumista elämänvaiheasumisena vai tavoitelarvionsa mukaan 367 euroa. Norjassa asumislaanko samanlaista asumisen tasoa kuin asukulut ovat opiskelijoiden itsensä mukaan noin
misessa yleensä.
kolminkertaisia Suomeen verrattuna.
Lindén pitää hyvänä, että suuri osa opiskelija-asunnoista on nykyään sellaisia, että kuka Elvyttääkö valtio?
Vuosina 2009 ja 2010 pantiin ARAn rahoitahansa asuisi niissä mielellään.
Jarmo Lindénin mukaan opiskelija-asuntojen rakentamista ohjaa se, pidetäänkö opiskelija-asumista
elämänvaiheasumisena vai tavoitellaanko samanlaista
asumisen tasoa kuin asumisessa yleensä.
tuksen tuella alulle yhteensä 26 000 asuntoa.
Tänä vuonna aloitettiin enää 6 000–7 000 asunnon rakentaminen.
Suomessa on noin 800 000 vuokra-asuntoa,
joista noin puolet on rahoitettu valtion aravatai korkotukilainoilla. Tuetusta vuokra-asuntokannasta opiskelija-asuntoja on kymmenisen prosenttia.
Viime vuosina suurin osa opiskelija-asuntoihin suunnatusta tuesta on kohdistunut perusparannuksiin.
Opintoaikojen rajaaminen saattaa jatkossa
lyhentää keskimääräisiä opiskelija-asuntojen
asumisaikoja. Toisaalta opintotuen kehittämisessä lähtökohdaksi on otettu päätoimisen
opiskelun lisääminen. Tämä taas saattaa lisätä kysyntää edullisille opiskelija-asunnoille. Suuri kysymys on myös kansainvälisten
opiskelijoiden asuminen. Nyt myös taantuma
ja lisääntynyt työttömyys lisäävät opiskelijaasuntojen kysyntää. •
ilmestys
17
teksti: pirkko soininen
|
kuvat: mikael soininen
– Kerran kun menin tekemään poismuuttotarkastusta,
väliovessa oli vastassa lappu,
jossa luki: Hei tarkastaja,
voisitko kastella kukkani?
Asukas oli muutaman viikon
lomalla ja tottahan minä kukat kastelin, Jaana muistelee
nauraen.
Jaana teki Tavastissa lopputarkastuksen marraskuun lopussa. Tämä asunto oli tosi siistissä
kunnossa. Remonttitarvetarkastus-paperiin ei
tule mitään huomautettavaa ja Jaana piirtää jopa
hymyilevän naaman paperiin.
– Jos joku paikka rikkoutuu asumisen aikana, siitä
kannattaa ilmoittaa meille heti. Näin osaamme
varautua siihen, että asunto pitää korjata ennen
seuraavan asukkaan muuttoa. Täällä näyttäisi
olevan kaikki kunnossa.
Koti kuntoon ennen muuttoa
Jaana Koskimäki tekee TYSsin asunnoissa poismuuttotarkastuksia.
Joskus ulko-oven takana odottavat useamman vuoden aikana kertyneet
ilmaisjakelulehdet, mutta yleensä kodit sentään ovat siistissä kunnossa.
J
aana on tehnyt huoneistotarkastuksia
kymmenen vuoden ajan ja hän sanoo
jo ulko-ovella aavistavansa, onko tiedossa ongelmia vai ei.
– Joskus oven takana odottaa valtava vuori ilmaisjakelulehtiä tai pizzalaatikkopino. Ilmeisesti niitä on kiva kerätä pinoon ja
katsoa, koska se kaatuu, Jaana ihmettelee.
Toisaalta hän korostaa, että suurin osa opiskelijoista huolehtii asunnoistaan hyvin. Heikkoja lenkkejä ovat yleensä kylpyhuoneet.
– Opiskelijat saattavat vaikka ihmetellä, kun
suihkutilan kaakeleiden väliin ilmestyy mustaa. He luulevat, että kaakeli on homehtumassa, vaikka se pitäisi vain jynssätä säännöllisesti puhtaaksi.
18 ilmestys
Ilmoita lemmikeistä
Kun asukas irtisanoo asuntonsa, Jaanalle välittyy tieto automaattisesti. Hän tekee tarkastukset yleensä irtisanomiskuukauden aikana,
kun asukas vielä asuu asunnossa. Jaana ei
ilmoita etukäteen tulostaan. Siksi onkin tärkeä, että asukas informoi, jos hänen luokseen
ei saa tulla yllättäen tai asunnossa on lemmikkieläin.
– Kerran olen mennyt Ylioppilaskylään niin,
että turhan touhukas koira hyökkäsi minun ja
kesätyöntekijäni lahkeisiin ja nappasi repustani roikkuneen pehmolelun. Saimme lopulta
koiran irti meistä, kun heitimme pehmon huoneistoon ja nakkasimme oven kiinni.
Jaana on myös kerran laskenut pienen koiran karkuun, kun se äkkiarvaamatta syöksähti avoimesta ovesta pihamaalle.
– Eläimistä on ilmoitettava etukäteen. Emme
mene asuntoon, jossa koira on yksin ilman
omistajaa. Ei ole kiva, jos päästämme vahingossa koiran karkuun ja se juoksee auton alle.
Jos taas tekee esimerkiksi vuorotyötä, eikä
halua, että asuntoon tullaan aamupäivästä ilmoittamatta, sekin pitää kertoa.
– Minä soitan aina ensin ovikelloa, mutta
jos kukaan ei tule avaamaan, menen sisään
yleisavaimilla. Joskus asunnossa odottaa hölmistynyt asukas, joka on luullut minua tvlupatarkastajaksi.
Kuluneet asunnot korjataan
Asunnot pysyvät hyvässä kunnossa kuutisen vuotta. Sen
jälkeen joudutaan yleensä tekemään jotain pintaremonttia,
vähintään maalaamaan seiniä.
– Kun näen papereista, että asunnossa on asuttu todella
pitkään, laitan sen yleensä automaattisesti sivuun remonttia
varten. Asunto remontoidaan ja laitetaan vasta sen jälkeen
uudelleen vuokralle. On meidän kaikkien etu, että asunnot
ovat vuokrasuhteen alussa mahdollisimman hyvässä kunnossa.
Jaana ei asunnossa kauan viivy. Harjaantunut silmä näkee muutamassa minuutissa, onko jotain korjattavaa.
– En availe kaappeja tai mitään sellaista, vaan lähinnä
katson, että seinät, kaakelit, kiinteät- ja saniteettikalusteet,
listat ja ovet ovat hyvässä kunnossa. Jos huomaan, että on
jotain korjattavaa, laitan palvelupyynnön eteenpäin ja vika
korjataan ennen seuraavan asukkaan sisään muuttoa.
Jaanan pahin vihollinen on Ikean lack-hylly, joka jättää
seinään valtavat reiät.
– Niitä on nykyään melkein joka asunnossa. Melkein olisi
parempi, jos hyllyt jätettäisiin paikalleen, kun muutetaan
pois.
Jaana ei suosittele myöskään muovisia taulukoukkuja,
sillä niistäkin jää ikävät jäljet pois otettaessa. Paras tapa
kiinnittää tauluja on porata pieni reikä ja laittaa siihen naula. Ja jos asunnossa on ripustusta varten rimat, niitä pitäisi
käyttää.
– Tosi harvat opiskelijat hankkivat palo-varoittimen, vaikka sellainen pitäisi olla asunnossa. Uusimpiin asuntoihimme
ne on asennettu automaattisesti, mutta vanhoihin sellainen
pitäisi muistaa itse hankkia ja muistaa aika-ajoin tarkistaa
sen toimivuus.
ASUKASNEUVOJA VASTAA
kun olet
lähdössä
Tavallisia asumisen
jälkiä saa jäädä asuntoon, mutta huolimaton
ei saa olla.
Tiina Immonen
nöitsijän lupaa. Jos huoneistossa on
taulukiskot, kiinnitykset on tehtävä
niiden avulla.
Asukasneuvoja Tiina Immosen tavoitat
numerosta 02–2750 240 ja sähköpostilla
[email protected]
PURKKI PUTOSI, ALLAS
HALKESI. MITÄ NYT?
Täytä huoneistokortti huolella
– En voi kyllin painottaa sitä, että uuden asukkaan kannattaa täyttää netissä oleva huoneistokortti mahdollisimman
huolellisesti. Siihen tulee merkitä kaikki asunnossa olevat
rakenteelliset viat ja puutteet, kuten esimerkiksi repsottavat kaakelit, lavuaarin halkeamat ja seinämaalauksen kulumiset.
Vian kirjaaminen huoneistokorttiin ei vielä tarkoita sitä,
että vika tullaan korjaamaan. Korjauspyyntö on tehtävä erillisenä palvelupyyntönä.
– Moni ihmettelee, että vaikka on merkinnyt vian huoneistokorttiin, korjaajaa ei kuulu. Asukkaan on tehtävä erikseen
palvelupyyntö, Jaana muistuttaa.
Kun asukas muuttaa pois, voidaan joutua syynäämään
huoneistokorttia, jonka hän aikoinaan täytti sisään muuttaessaan. Jos siihen ei ole merkitty vaikkapa lavuaarin halkeamaa, TYS olettaa, että halkeama on syntynyt asumisen
aikana.
– Joskus olemme käyneet pitkiäkin keskusteluja siitä,
kuka on korvausvelvollinen.
Vakuusmaksu peritään juuri siksi, että siitä maksetaan
mahdolliset korjaus- ja siivouskulut. Joskus vakuusmaksu
ei edes riitä kattamaan kuluja, vaan niitä peritään erikseen.
Muista loppusiivous
Asunto on siivottava ennen poismuuttoa sellaiseen kuntoon,
että se kelpaa vaativallekin uudelle asukkaalle. Jaana ei
pysty valvomaan loppusiivouksia, koska asunto tarkastetaan
reilusti ennen poismuuttoa.
– Jos asunto on tosi siivottomassa kunnossa, annan siitä
kyllä huomautuksen ja kehotan siivoamaan ennen muuttoa.
Jos uusi asukas huomaa, että asunnon loppusiivous on lyöty laimin, hän voi ottaa yhteyttä TYSsiin. Paikalle voidaan
lähettää siivoojat, joiden siivouslasku veloitetaan poismuuttaneen asukkaan vakuusmaksusta. •
MILLAISIA ASUMISEN JÄLKIÄ
ASUNTOON SAA JÄÄDÄ?
On luonnollista, että asunnon pinnat, kalusteet ja kodinkoneet kuluvat asumisen
aikana. Asuntoa on kuitenkin hoidettava
huolellisesti niin, että vaurioiden mahdollisuus minimoituu. Jos jäljet johtuvat asukkaan huolimattomuudesta, ne voi joutua
korvaamaan.
Huonekalujen aiheuttamia painaumia
sallitaan lattioissa, mutta naarmuihin suhtaudutaan ankarammin, koska huopapalat
huonekalujen jaloissa vähentävät niitä,
eikä huonekaluja saa siirtää vetämällä pitkin lattiaa. Eteismatto pysäyttää hiekan ja
lumen jo eteisessä, jolloin lattiat kestävät
pidempään hyväkuntoisina. Kylpyhuoneessa pitää käyttää suihkuverhoa, eikä ikkunaa pidä jättää auki niin, että sisään satava
vesi vaurioittaa maalipintoja. Keittiön työtasoa ei pidä käyttää leikkuulautana – viiltojen jäljet eivät ole tavallista kulumista.
Pitkän asumisen jälkeen sallitaan enemmän jälkiä kuin lyhyen.
SAAKO SEINIIN JÄÄDÄ
KIINNITYSJÄLKIÄ?
Peilin, taulun tai vaikka kukka-amppelin
kiinnityksen jälkiä ei tarvitse lähtiessään
kitata tai maalata umpeen. Järeitä kiinnityksiä ei kuitenkaan saa tehdä ilman isän-
Jos kylpyhuoneen käsienpesualtaaseen tulee halkeama, koska sen päälle on pudonnut tavara, kyse ei ole
tavanomaisesta kulumisesta, vaan
sen voi joutua korvaamaan. Myöskin
lattialaatan halkeama, reikä parketissa tai kolo sisäovessa kuuluu korvattavien piiriin.
Lapsiperheeltä hyväksytään enemmän asumisen jälkiä kuin sinkulta,
mutta esimerkiksi tapetteihin tai seiniin piirtely ei ole tavanomaista kulumista. Sama pätee revittyihin tapetteihin.
MITEN TARKKAAN ASUNTO ON
SIIVOTTAVA LÄHTIESSÄÄN?
Koko asunnon kaappien, lattioiden ja
pintojen pitää olla pyyhityt ja roskat
viety. Lieden ja uunipeltien on oltava
siistejä, samoin jääkaapin ja pakastimen. Kylpyhuoneissa on pestävä
pesualtaat ja wc-istuin sekä saunassa lauteet. Varastotilat on tyhjennettävä.
Jos olet huolehtinut säännöllisesti
ikkunoiden pesusta, uunin ja lieden
puhtaanapidosta sekä jääkaapin ja
pakastimen sulatuksesta ja puhdistamisesta (myös laitteiden takaa),
korvausilmaventtiilien ja liesituulettimen suodattimen puhdistamisesta
sekä lattiakaivon puhdistamisesta,
näitä ei välttämättä tarvitse tehdä
uudestaan muuttosiivouksessa. •
ilmestys
19
SELVITYS
teksti: pirkko soininen
|
kuvat: mikael soininen
Mitä ostit kaupasta?
Kysäisimme neljältä Kylänvalinnassa asioineelta opiskelijalta,
mitä tuli ostettua? Tekevätkö opiskelijat itse ruokaa?
Mikä juttu nappasi?
Mistä haluaisit lukea?
Ilmestys toivoo
lukijoiden
palautetta
lehdestä.
Palautetta
antaneiden
kesken
arvomme viisi
ilmest ys
Turun Ylio
ppilask
REETTA KLEMI
Käyn aika usein kaupassa, sillä tähän on helppo piipahtaa, jos jotain on unohtunut. Nyt kävin hakemassa kananmunia. Silloin tällöin käyn
sitten isommissa kaupoissa täydentämässä
varastoa. Arkisin tulee syötä Educariumissa,
siellä on hyvä salaattipöytä ja kasvisruoat.
tiedotusleht
i
KEVÄT 2012
Unelmoin
viherhuontia
eessa
ASUKASNE
UV
VASTAA OJA
LAURI SALMINEN
Nyt kävin ostamassa sitruunaleivoksia ja jaffaa, meinataan herkutella tyttöystävän kanssa.
Teemme aika paljon ruokaa itse, minun bravuureitani ovat jälkiruoat. Arkisin syödään kyllä
opiskelijaruokaloissa, Macchiavelli on suosikki.
yläsäätiön
ASUKAS
TOIMIKU NNAT
STARTTAS
IVAT
Lapsuu
TYSsilläteni
NAAPUR
ISO
ONKO SIT PU,
Ä?
Tuuli Hypénin
Nanna-sarjakuvakirjaa.
YLLÄTYSV
IERAS
ISKI
ilmes tys
1
Anna hetki aikaasi ja vastaa
seuraaviin kysymyksiin netissä tys.fi:
1. Minkä yleisarvosanan antaisit
lehdelle (kouluarvosanoilla 4–10)?
2. Mikä juttu oli lehden kiinnostavin?
3. Miltä lehti näyttää?
4. Mistä haluaisit lukea lisää?
5. Mikä ärsytti?
Lähetä mielipiteesi ja yhteystietosi
15.2.2012 mennessä. Voit vastata kyselyyn nettisivuillamme tys.fi
ajankohtaista-osion alla tai lähettää
vastaukset sähköpostilla [email protected].
Julkaisija: Turun Ylioppilaskyläsäätiö
Inspehtorinkatu 4, 20540 Turku,
tel. +358 2 275 0200, www.tys.fi
Toimituskunta:
• Mikko Sedig, päätoimittaja, TYS
• Pirjo Lipponen-Vaitomaa, TYS
• Toni Perez, OS/G Viestintä • Pirkko Soininen, OS/G Viestintä
Ulkoasu ja taitto: Pekka Eskelinen, OS/G Viestintä
JUHO OKSANEN
Käyn kaupassa ehkä pari kertaa viikossa, sillä en juurikaan tee itse ruokaa. Syön yleensä
opiskelijaruokaloissa, niissä on hyvä hintalaatusuhde. Nyt kävin ostamassa neljä maitoa,
eivät lopu ihan heti kesken.
20 ilmestys
VADIM SINILNIKOV
Käyn kaupassa noin joka kolmas päivä. Syön
päivittäin opiskelijaruokaloissa, sillä niissä on
hyvää ja halpaa ruokaa. Teen kyllä itse melkein
joka päivä päivällisen.
Toimitus: OS/G Viestintä puh. 0207 806 839
www.osgviestinta.fi
Painopaikka: Finepress Oy
Painosmäärä: 6 000 kpl
Kannen kuva: Mikael Soininen
3DLQRWXRWH