Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus 28.1.2015 Suomi innovaatiokeskittymänä Bloomberg on arvioinut maailman innovatiivisimmat maat ja Suomi on sijoittunut vertailussa kokonaisarviolta neljänneksi. Viime vuonna Suomen sijoitus oli yhdeksäs. Kärkisijaa vertailussa pitää tänä vuonna Etelä-Korea ja toiseksi sijoittui Japani ja kolmanneksi Saksa. Vertailussa arvioitiin yli 200 maata. Listauksessa maat laitettiin järjestykseen kuudessa eri kategoriassa: 1) Maan teollinen tuotanto (High-value manufacturing) 12. 2) Kouluttautuneen työvoiman määrä (Postsecundary education) 3. 3) Tutkimuksen ja kehityksen suhde bruttokansantuotteeseen (R&D intesity) 3. 4) Teknologiayritykset (High tech enterprises) 25. 5) Patenttien määrä (Patent activity) 13. 6) Tutkijoiden lukumäärä suhteutettuna miljoonaan asukkaaseen (Research personnel) 1. Älykkään kaupungin ja uudistuvan teollisuuden viitekehys INKAssa Älykäs liikenne Älykäs, sujuva, turvallinen ja vähäpäästöinen liikenne Älykäs kaupunki Miten suomalaiset innovaatiot ratkaisevat kestävästi modernien kaupunkien haasteet? Tulevaisuuden talot ja tilat Uudistuva teollisuus Miten suomalaisen teollisuuden kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla lisääntyy? Teollinen internet Digitalisaatio teollisuudessa Muotoilu Muotoilu palvelu- ja tuotekehityksessä Kestävät elinkaariratkaisut rakennetussa ympäristössä Resurssiviisas kaupunki Materiaalien ja energian käytön optimointi Valmistavan teollisuuden innovaatioalustat Avoimet innovaatioalustat ja toimintamallit Innovaatiot aluetasolla Tuotteistaminen Brändäys Markkinointi ja viestintä Kehitysympäristöt 3) ”Vahva verkosto ja vuoropuhelu” Yritysklusterit ja -alustat 4) Investoinnit ja hankinnat ”Kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö” Katuratikka Tampark Veturit Malmö, Lund ITS Factory 1) Yhteiset tarpeet Tampere PKS,Turku, Oulu,Lahti Hankintojen kehittäminen 5) Esikaupalliset hankinnat 6) Yksittäisiä ja ryhmähankkeita Yritysklusterien muodostaminen 4) Kaupunkikehitysalustat Aseman seutu 2) Painopisteet Liikenne ”Roadmap” Rotterdam Trondheim Bremen Rahoitus (myös EU) Kansainvälistyminen Design, palvelumuotoilu Projektinhallinta Muut palvelut 7) P A Avoimet innovaatioalustat Kampusalustat Uusi Tehdas Yliopistot ”Liiketoiminnan kehitysalustat ja T&K” L V E L U T Pilotointi täydentää innovatiivisia hankintoja Innovatiivisen ratkaisun hankinta (PPI) Valmistelu: vuoropuhelu, vaatimusmäärittely Kilpailutus Sopimus Kaupallinen vaihe Esikaupallinen vaihe  Parhaimmillaan vähittäiskehitystä, ei enää tilaa radikaalisti uusille ratkaisuille Esikaupallinen t&k-hankinta (PCP) Valmistelu: Tarpeen määrittely Konsepti Konsepti Proto Pilotointi Proto Pilotointi Valmistelu Konsepti Kilpailutus Kilpailutus Sopimus Kaupallinen vaihe  Raskas ja pitkäkestoinen prosessi; ei usein johda kaupalliseen hankintaan. ”Pilotointiohjelma” Valmistelu : Tarpeen määrittely Esikaupallinen vaihe Pilotointi Pilotointi Pilotointi Valmistelu Kilpailutus Kilpailutus Sopimus Kaupallinen vaihe  Tavoitteena kevytliikkeinen prosessi jo kehitettyjen ratkaisujen nopeaan esikaupalliseen 29.1.2015 kokeiluun. Lähde: Valovirta 2014. 5 Vuores – kokonainen kaupunginosa kehitysalustana Jätteen putkikeräys LED-valoja ja ympäristötaidetta Uutta palveluajattelua Uutta energiateknologiaa Suomen suurin puukerrostaloalue Reaaliaikainen tilannekuva Liikenteen reaaliaikainen tilannekuva kertoo kaupungissa liikkujille esim: • onko oma bussi aikataulussa ja paljonko aikaa bussin tuloon • millainen pyöräilykeli, lämpötila ja väylän pinnan kitka, onko väylä aurattu • millainen ilmanlaatu vallitsee kaupungin eri osissa LIIKENTEEN REAALIAIKAISEN TILANNEKUVAN TUOTTAMISEN TOIMINTAMALLI Minna Kivimäki, LVM / Heureka 8.12.2014 Palvelurakentaminen ja innovaatiot • Palvelurakennusten sisätilaolosuhteiden hallinta ja nollaenergiaratkaisut Case: Karjasillan koulu • Hartela-Forum Oy on vahvimmin ehdolla Karjasillan koulun alueen kehittäjäksi. Hartela-Forum lupaa omassa ehdotuksessaan 100 miljoonan euron investointia kahdeksan vuoden kuluessa. (Kaleva 21.1.2015) • Kaikkiaan Karjasillan koulun ympäristöön suunnitellaan 40 000 kerrosalaneliömetrin rakentamista. Kuva: http://www.ouka.fi/o ulu/asuminen-jarakentaminen/karjasill an-koulu Resurssiviisas kaupunki • Biohajoavat jätteet ja orgaaniset yhdyskuntajätteet 2016 alusta? – Ämmässuo, Kujala, Tarastejärvi… Tampark toimintaympäristönä MAHDOLLISTAJAT Aito joustavuus Kehittyneempi innovaatioprosessi Tunnettu brändi Monipuoliset tukitoiminnot Paras toimintakulttuuri • Lisätilan saatavuus tilapäiskäyttöön • Henkilöstöhallinta, mm. moniosaaminen, raamisopimus varamiespalvelun kanssa, yhteiset henkilöresurssit, henkilöstön liikkuvuus yrityspuiston sisällä • Hankintojen hallinta, mm. yhteiset hankinnat ja varastojen hallinta • Opastus ja tuki innovaatioprosessiin • Yrityspuisto toimii testialustana uusille innovaatioille • Aivoriihitoiminta • Yhteydet asiantuntijaverkostoihin • Yrityspuiston brändi tukee yksittäisen yrityksen brändiä • Yrityspuisto mahdollistaa yritykselle laajemman tarjooman, joka parantaa brändiä • Markkinointiyhteistyö yritysten välillä • Toiminnanohjausjärjestelmä • Ravintola- ja kokouspalvelut • Taloushallinto- ja logistiikkapalvelut • ATK-lähituki • Yrityspuistoon valitaan yritykset huolellisella prosessilla • Arvoja: avoimuus, sitoutuminen, luottamus, rehellisyys, osaamisen arvostus, kehittyvä kumppanuus, tavoitteellisuus, ennakkoluulottomuus, vaativat mutta palkitseva Corporate venture program • Ohjelmassa on mukana kolme suuryritystä, Fortum, Kuusakoski ja Sryhmä. Niistä kukin on valinnut 2-4 ohjelmaan mukaan hakuprosessin kautta hakenutta kasvuyritystä suojateikseen, tavoitteenaan löytää uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen ja mahdollistaa yhteisten tuotekehitysprojektien ja kumppanuuksien syntyminen. – Fortum haki ohjelmasta ratkaisuja, joissa resursseja käytetään nykyistä tehokkaammin niin energian tuotannossa, jakelussa kuin asiakkaiden kodeissa. Ratkaisuissa voidaan hyödyntää esimerkiksi joukkoistamisen, digitalisoitumisen tai mobiilisuuden mahdollisuuksia. – Kuusakoski etsi tuoreita näkökulmia kierrätysmateriaaleihin ja prosesseihin, esimerkiksi ratkaisuja tiedon hankkimiseen ja hyödyntämiseen materiaalivirtojen ja prosessien hallinnassa sekä niiden kaupallistamiseen. – S-ryhmä tavoitteli puolestaan yrityksiä, joilla on uniikkeja ideoita mm. palvelun sujuvoittamisesta eri asiointikanavissa, asiakasymmärrystä ja -vuorovaikutusta parantavista ratkaisuista sekä asiakasomistajia palvelevista tietopohjaisista ratkaisuista. Teollinen internet kaupunkiympäristössä Huom. vaakunat, yritysten logot ja tuotteet viitteellisiä Rahoittaja Koordinaattori Designer Palvelua koneen datasta • Koneesta kerättävää tietoa jatkojalostetaan palvelemaan asiakasta • Mahdollisuus liiketoimintamallien uudistamiseen Lisätietoja ja ohjelman eteneminen ÄLYKÄS KAUPUNKI Pauli Välimäki Kehityspäällikkö Tampereen kaupunki puh. 050 552 6627 [email protected] UUDISTUVA TEOLLISUUS Päivi Myllykangas Toimitusjohtaja Tredea Oy puh. 040 743 6417 [email protected] Jari Jokinen Tatu Miikkulainen Kehityspäällikkö Johtaja, Teollisuuden palvelut Tredea Oy Tredea Oy puh. 040 806 2519 puh. 040 822 8250 [email protected] [email protected] www.inkatampere.fi Kiitos! Yhdessä tekeminen – lyhyt oppimäärä 1. Miten yritykset aktivoidaan? Foorumi tms, josta saa yritysten kannalta oleellisen tiedon Yrityssenssit ja muut törmäyttämistoimenpiteet käyttöön Rahoitustilaisuuksia-> yrityksien intressien yhdistäminen ilman eriteltyä teemaa 2. Mitä kautta saataisiin kehityskohteet esiin? Yhteinen tietoympäristö, jossa olisi kehityskohteet ja hankinnat esillä yritysten fasilitoitavaksi Kaupunkien tarjous- ja innovaatiokilpailut Esim. Kotkan seudulla Kantasataman kehitys -> paloitellaan kehityskohteet ymmärrettäviksi ja toteutettaviksi kokonaisuuksiksi 3. Ongelmat yhteisessä kehityksessä? Roadmap eli ideasta liiketoimintaan, innovaatiopolut ja yrityspolut? Projektityön luonne jatkumaton -> omistaja pitää löytyä tiedon jatkojalostamiseen Konsortioiden/yhteisen tekemisen hyödyt yksittäisille yrityksille heikosti näkyvissä Alueellisen yrityskannan potentiaalin kartoittaminen ja jakaminen