Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan kuntaliitosselvitys
Liite 2 2.4.2012 Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan kuntaliitosselvitys Kuntaliitosselvityksen kokoaja Leena Mikkola-Riekkinen Vihannin kunnanjohtaja Raahe ja Vihanti 2.4.2012 0 Selvityksen sisältörunko 1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TOTEUTUS ....................................................................... 4 2. AIKATAULUTUS KUNTALIITOSPROSESSILLE ............................................................ 6 3. KUNTIEN NYKYTILANNEKUVAUS................................................................................. 7 3.1 VÄESTÖ ................................................................................................................ 7 3.1.1 Raahen väestö ............................................................................................... 7 3.1.2 Vihannin väestö ............................................................................................ 10 3.1.3 Uuden kaupungin väestöennuste ................................................................. 11 3.1.4 Työttömyysaste Vihanti ................................................................................ 11 3.1.5 Työttömyysprosentti Raahe .......................................................................... 12 3.1.6 Seutukunnan työllisyys ................................................................................. 13 3.1.7 Vihannin kunnan henkilöstö (tilanne 21.3.2012) ........................................... 14 3.1.8 Raahen kaupungin henkilöstö ...................................................................... 15 3.2 TALOUS .............................................................................................................. 17 3.2.1 Vihannin ja Raahen talouden vertailulukuja.................................................. 17 3.3 LUOTTAMUSHENKILÖRAKENTEET VIHANTI JA RAAHE ................................ 20 3.3.1 Vihannin luottamushenkilörakenne............................................................... 20 3.3.2 Raahen luottamushenkilörakenne ................................................................ 20 3.4 RAAHEN SEUDUN YRITYSPALVELUT JA PENDELÖINTIÄ KOSKEVAT SELOSTUKSET ............................................................................................................. 22 4. PALVELURAKENTEET JA PALVELUT UUDESSA KAUPUNGISSA ............................ 25 4.1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT .................................................................. 25 4.2 TEKNISET PALVELUT ........................................................................................ 26 4.2.1 Teknisten palvelujen organisoituminen Raahessa ja Vihannissa ................. 26 4.2.2 Maankäyttö ja maankäytön suunnittelu ........................................................ 26 4.2.3 Kaavoitus...................................................................................................... 27 4.2.4 Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja –valvonta ..................................... 27 4.2.5 Tilapalvelut ................................................................................................... 27 4.2.6 Yksityistiet .................................................................................................... 28 4.2.7 Energiahuolto (kaukolämpö) ......................................................................... 28 4.2.8 Vesihuolto..................................................................................................... 28 4.2.9 Jätehuolto ..................................................................................................... 29 4.2.10 Kadunpito ja yleiset alueet............................................................................29 4.2.11 Metsänhoito .................................................................................................. 30 4.2.12 Hyödyt ja riskit .............................................................................................. 31 4.3 SIVISTYSPALVELUT .......................................................................................... 33 4.3.1 Vihannin sivistystoimi ................................................................................... 33 4.3.2 Vihannin opetustoimi .................................................................................... 33 4.3.3 Erityisopetus ja oppilashuolto ....................................................................... 33 4.3.4 Oppilasennuste ............................................................................................ 33 4.3.5 Henkilöstö..................................................................................................... 34 4.3.6 Selvitys Raahen opetustoimen nykytilasta ja tulevaisuudesta ......................35 4.3.7 Raahen opetustoimen kustannusvertailut..................................................... 36 4.3.8 Raahen kaupungin oppilasennuste .............................................................. 38 4.3.9 Henkilöstön määrän kehittyminen vuoteen 2015 (Raahe) ............................ 39 4.4 VARHAISKASVATUS .......................................................................................... 39 4.4.1 Vihannin varhaiskasvatus ............................................................................. 39 4.4.2 Raahen varhaiskasvatus .............................................................................. 42 4.4.2.1 Nykytilanne ............................................................................................... 43 1 4.4.2.2 Kuvaus varhaiskasvatuspalveluista .......................................................... 44 4.4.2.3 Tulevaisuuden näkymät ............................................................................ 46 4.4.3 Palvelutoiminnan kuvaus Raahen kaupunki ................................................ 47 4.5 KIRJASTOTOIMI ................................................................................................. 50 4.5.1 Kirjastotoimi Vihanti ...................................................................................... 50 4.5.1.1 Henkilöstö ................................................................................................. 50 4.5.1.2 Yhteistyösopimukset ................................................................................. 50 4.5.1.3 Toiminnan muutokset ja henkilöstön kehitys............................................. 50 4.5.1.4 Yhdistymisen hyödyt ja riskit ..................................................................... 51 4.5.2 Kirjastopalvelut Raahe.................................................................................. 51 4.5.3 Kirjastopalveluselvitys Raahe-Vihanti........................................................... 52 4.6 NUORISO- JA VAPAA-AIKAPALVELUT ............................................................. 53 4.6.1 Nuoriso ja vapaa-aikapalvelut Vihanti ................................................................ 53 4.6.1.1 Nuorisotoimi .............................................................................................. 53 4.6.1.2 Vapaa-aikatoimi ........................................................................................ 54 4.6.1.3 Kulttuuritoimi ............................................................................................. 55 4.6.1.4 Vihannin palvelurakennenäkymä - Vihanti osana Raahen kaupunkia.......55 4.6.1.5 Tulevaisuuden näkymat nuorisotoimessa ................................................. 55 4.6.2 Nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut Raahe.......................................................... 57 4.6.2.1 Palvelurakenteen nykytilanne liikuntatoimessa 3 / 2012 ........................... 57 4.6.2.2 Kuntaliitoksen hyödy ja riskit liikuntatoimen osalta ................................... 59 4.6.3 Raahen kulttuuritoimi .................................................................................... 60 4.6.4 Raahen kaupungin museotoimi .................................................................... 60 4.6.5 Museotoimen tulevaisuus kuntaliitoksessa ................................................... 62 4.7 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT ......................................................................... 63 4.7.1 Hallintopalvelut Vihanti ................................................................................. 63 4.7.2 ATK- palvelut Vihanti .................................................................................... 63 4.7.3 Hallintopalvelut Raahe.................................................................................. 64 4.7.4 Raahen Hallintopalvelukeskus/ hallinto- ja tukipalveluiden tulosalue ........... 65 4.7.5 Hallintopalvelukeskus, ATK-palvelujen tulosalue ......................................... 67 4.7.6 Ruoka- ja siivouspalvelut Vihanti .................................................................. 67 4.7.7 Ateria- ja puhtauspalvelut Raahe ................................................................. 68 4.8 KUNTAKONSERNIT ........................................................................................... 70 4.8.1 Konsernikaavio Raahe ................................................................................. 70 4.8.2 Konsernikaavio Vihanti ................................................................................. 72 4.9 KUNTIEN YHTEISTOIMINTANA TUOTETUT PALVELUT ................................. 73 4.9.1 Maaseutupalvelut Vihanti ............................................................................. 73 4.9.2 Ympäristöterveydenhuolto Vihanti ................................................................ 73 4.9.3 Maatalousyrittäjien lomituspalvelut Vihanti ................................................... 74 4.9.4 Maaseutupalvelut Raahe, maaseutu- ja aluelautakunta ............................... 74 5. ODOTUKSET UUDELLE KUNNALLE ........................................................................... 75 5.1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ODOTUKSET ................................................... 75 5.2 KUNTALAISTEN ODOTUKSET JA OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET ................................................................................................... 75 5.3 HENKILÖSTÖN ODOTUKSET JA OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET ........................................................................... 75 6. UUDEN KUNNAN ELINVOIMAISUUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ .............................. 76 6.1 TALOUS .............................................................................................................. 76 6.2 HENKILÖSTÖ .................................................................................................. 76 6.3 PALVELUT....................................................................................................... 77 2 6.4 DEMOKRATIA ................................................................................................. 77 7. LOPPUPÄÄTELMÄT ..................................................................................................... 77 3 1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TOTEUTUS Selvityksen taustamateriaalina on ollut Vihannin valtuustossa 12.10.2010 hyväksytty sopimus Vihannin kunnantalouden tasapainottamisesta. Selvityksen perusteena puolestaan on ollut sekä kuntarakennetyöryhmän esitys, että Vihannin kunnan mukanaolo Valtiovarainministeriön 14.9.2011 asettamassa kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 63 a §:n mukaisen Vihannin kuntaa koskevan arviointiryhmän työssä. Arviointiryhmän selvitys ja ehdotus palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä valmistui 26.1.2012. Arviointiryhmä katsoi, että Vihannin kunnalla ei ole mahdollisuuksia pitkällä aikavälillä itsenäisenä kuntana tarjota asukkailleen lain edellyttämiä palveluita, vaan palveluiden järjestämiseen tarvitaan laajempi kokonaisuus, jonka luonnollisen pohjan muodostaa jo Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä yhteistyössä olevien kuntien joukko. Alueen olemassa olevat yhteydet sosiaali- ja terveydenhuollossa, työssäkäynnissä ja asioinnissa ovat hyvä pohja suuremman kunnan muodostamiseen. Arviointiryhmä ehdotti, että Vihannin kunta käynnistää asiaa koskevat yhdistymisneuvottelut ainakin Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymään kuuluvien kuntien kanssa mahdollisimman pian. Vihannin valtuusto kysyi Raahen kaupungilta, Siikajoen kunnalta, Pyhäjoen kunnalta ja Oulaisten kaupungilta onko niillä edellytyksiä lähteä yhdessä Vihannin kanssa tekemään kuntajakoselvitystä nopealla aikataululla siten, että kuntaliitos toteutuisi jo vuoden 2013 alusta, jotta yhdistymisavustukset ja valtionosuuden kompensaatiot olisivat vielä käytettävissä. Jos tällaiseen yhteiseen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ei ole valmiutta naapurikunnilta tiedusteltiin millä kokoonpanolla ja millä aikataululla kuntajakoselvitys Vihannin kunnan kanssa olisi mahdollista käynnistää. Vastauksia pyydettiin mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 15.3.2012 mennessä. Suuri enemmistö Vihannin valtuutetuista oli 22.2.2012 pidetyssä valtuuston kokouksessa sitä mieltä, että kuntaliitosprosessi pitää käynnistää nopeasti, jotta ”porkkanarahoja” olisi vielä mahdollista saada. Raahen kaupunginhallitus ilmoitti Vihannin kunnalle, että Raahen kaupungille käy kaikki vaihtoehdot. Tarkoituksenmukaisimpana vaihtoehtona kaupunginhallitus pitää kuitenkin Raahen seutukunnan muodostamaa kuntakokonaisuutta. Raahen kaupunginjohtaja toi 13.3.2012 Vihannin valtuuston ja hallituksen puheenjohtajille sekä kunnanjohtajalle Raahen kaupunginhallituksen viestin Raahen tahdosta käynnistää Vihannin kanssa kahdenkeskiset kuntaliitosneuvottelut mahdollisimman nopeasti. Siikajoen kunnanhallitus esitti valtuustolleen, että Siikajoella ei ole mahdollisuutta käynnistää Vihannin esittämää kuntajakoselvitystä esillä olevan tiukan aikataulun mukaisesti. Siikajoki ottaa kantaa kuntarakenneuudistukseen kunnallishallinnon työryhmän esityksen ja ministeriön kysymysten pohjalta. Siikajoen valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen 28.3.2012. Pyhäjoen kunnanhallitus totesi vastauksessaan, että taloudelliset ja toiminnalliset perusteet eivät puolla kuntajakolain mukaisen kuntaliitosselvityksen aloittamista Pyhäjoen kunnan ja Vihannin kunnan välillä. Pyhäjoki pitää kiinni itsehallinnostaan, jonka valtuusto on strategiassaan valinnut vuoteen 2020 saakka kunnan kehittämisen peruslähtökohdaksi. Pyhäjoen valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen 21.3.2012. 4 Oulaisten kaupunginhallitus esittää valtuustolleen, että Oulaisten kaupunki on valmis osallistumaan kuntajakoselvitykseen Vihannin ja Oulaisten kahdenkeskisenä liitoksena Vihannin kunnan esittämässä laajuudessa sekä osallistumaan kuntajakoneuvotteluihin Raahen seutukunnan kuntien kanssa Vihannin esittämällä tavalla, mikäli kaikki Vihannin kunnan esittämät kunnat ovat mukana neuvotteluissa. Oulaisten kaupunginvaltuuston kokous on 11.4.2012. Koska Vihannista asioidaan paljon Oulaisten suuntaan ja se on monille kuntalaisille luontaisempi asioimissuunta kuin Raahe on Oulaisten kaupungin edustajien kanssa pidetty oma neuvottelu. Vihannin kunnanjohtajan ja Oulaisten kaupunginjohtajan kahdenkeskisessä keskustelussa tuli selväksi, että Oulaisten kaupunginhallitus ei esityksessään valtuustolle ole pitänyt yhtenä vaihtoehtona Raahen, Oulaisten ja Vihannin kolmenkeskisiä kuntaliitosneuvotteluja. Oulaisten ja Vihannin luottamushenkilöjohdon sekä näiden kuntien kuntajohtajien tapaamisessa 22.3.2012 todettiin yhteisesti, että pelkästään jo Oulaisten kaupungin ja Vihannin kunnan erilaiset sosiaali- ja terveystoimen ratkaisut tekevät mahdottomaksi sen, että Vihannin ja Oulaisten olisi mahdollista näin nopealla aikataululla tosissaan neuvotella kuntaliitoksesta. Vihannille sosiaali- ja terveystoimen palvelut tuottaa Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Oulaisten sosiaali- ja terveystoimen ratkaisut ovat auki. Lisäksi todettiin yhteisesti, että Vihanti kuuluu Raahen seutukuntaan, jonne Vihannin yhteistyö eri sektoreilla on tiivistä. Oulainen puolestaan kuuluu Ylivieskan seutukuntaan ja se on Oulaisille luontainen yhteistyösuunta. Raahen ja Vihannin kuntaliitosprosessi on päätetty toteuttaa todella nopealla aikataululla, koska kuntien tavoitteena on saada yhdistymisavustukset ja valtionosuuden kompensaatiot käyttöön. Vihanti anoi yhdistymisesitysten toimittamiselle asiakirjoineen jatkoaikaa 1.7.2012 saakka. Valtiovarainministeriö myönsi ensin jatkoajan 11.5.2012 saakka ja 23.3.2012 saimme tiedon jatkoajasta 25.5.2012 saakka Tämän selvityksen tarkoituksena on antaa tietoa Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan nykytilanteesta väestön, pendelöinnin, talouden ja palvelurakenteiden näkökulmista sekä mahdollisen yhdistymisen vaikutuksista kuntalaisiin, palveluihin, elinvoimaisuuteen, toimintaympäristöön, talouteen, demokratiaan ja henkilöstöön. Raahen kaupunki ja Vihannin kunta ovat päättäneet, että selvitystyötä johtaa Vihannin kunnanjohtaja ja työtä ohjaa luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvat ohjausryhmät. Valmistelutyöhön ovat osallistuneet johtavat viranhaltijat omien hallinnonalojensa osalta yhdessä henkilöstön kanssa. Kuntien valtuustot, hallitukset ja johtoryhmät ovat pitäneet yhteisen iltakoulun. Kuntien johtoryhmät ovat olleet mukana valmistelukokouksissa. Henkilöstön ja kuntalaisten tiedottaminen ja vaikuttamismahdollisuudet on huomioitu henkilöstölle ja kuntalaisille järjestettyjen info- ja keskustelutilaisuuksien kautta, nettisivujen kautta ja perustamalla nettisivuille omat palautelaatikot kysymyksiä ja kommentteja varten. Myös lehdistötiedottaminen prosessista on ollut aktiivista. Tämän selvityksen ohella kuntien päätöksentekijöillä on valmisteltavana yhdistymissopimus, jonka taustana tämä selvitys toimii. 5 2. AIKATAULUTUS KUNTALIITOSPROSESSILLE Ma 19.3. 2012 Vihannin kunnanhallitus päätti kuntaliitosselvityksen käynnistämisestä Raahen kaupungin kanssa ja valtuutti Vihannin kunnanjohtajan valmistelutyöhön. Ti 20.3.2012 YT-lain mukainen info- ja keskustelutilaisuus Vihannin kunnan henkilöstölle klo 14.30 Ukonkantti (Kuntalaki 4 luku, Hallintolaki 41 § ja Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa). Ke 21.3.2012 Raahen virkamiesjohto ja Vihannin kunnanjohtaja koolla 11.30 To 22.3.2012 Tapaaminen Oulaisten kaupungin edustajien kanssa klo 8.00 Pe 23.3.2012 Vihannin johtoryhmä koolla klo 13.00 Ti 20.3. – Su 25.3.2012 Kuntaliitosselvityksen ja yhdistymissopimuksen valmistelu viranhaltijatasolla. Ma 26.3.2012 Raahen kaupunginhallituksen virallinen päätös asiassa Ma 26.3.2012 YT-lain mukainen info- ja keskustelutilaisuus Raahen kaupungin henkilöstölle klo 15.00 Fregatti-sali TI 27.3.2012 Henkilöstön edustajien ja yhteistyötoimikunnan kokous Vihanti klo 14.30 Ti 27.3.2012 YT-lain mukainen info- ja keskustelutilaisuus Raahen kaupungin henkilöstölle klo 15.00 Fregatti-sali Ti 27.3.2012 Vihannin ohjausryhmä koolla klo 16.00 Ti 27.3.2012 Info- ja keskustelutilaisuus kuntalaisille Vihanti, yläkoulun sali klo 19.00. Ke 28.3.2012 Henkilöstön edustajien ja laajennetun yhteistyötoimikunnan kokous Raahe klo 14.00, Raatihuone, juhlasali Ke 28.3.2012 Raahen virkamiesjohto ja Vihannin kunnanjohtaja koolla klo 15.00 Ke 28.3.2012 Raahen ja Vihannin valtuustojen, hallitusten ja johtoryhmien yhteinen iltakoulu, Raahe Fregatti-sali klo 18.00 To 29.3.2012 Info- ja keskustelutilaisuus kuntalaisille Raahe, Merikadun koulun auditorio klo 18.00 To 29.3. 2012 Kuntaliitosselvitys ja yhdistymissopimusluonnos valmiiksi. Ma 2.4.2012 Raahen kaupunginhallitus ja Vihannin kunnanhallitus päättävät kuntaliitosselvityksen ja yhdistymissopimusluonnoksen nähtäville panosta. Ke 4.4.2012 Asiakirjat nähtäville Raahessa Raatihuoneelle ja Vihannissa kunnanvirastolle sekä kuntien nettisivuille. 6 Huomautusten tekoaikana info- ja keskustelutilaisuuksia kuntalaisille ja henkilöstölle tarpeen mukaan. Pe 4.5.2012 Alkaen lausuntojen valmistelu huomautuksiin. Ma 14.5.2012 Raahen kaupunginhallitus ja Vihannin kunnanhallitus antavat huomautuksista lausunnon ja tekevät ehdotuksen valtuustolle kuntien yhdistymisesityksestä. Ke 23.5.2012 Raahen valtuusto ja Vihannin valtuusto päättävät yhdistymisesityksen tekemisestä. Pe 25.5.2012 Asiakirjat valtuustojen päätöksineen ja yhdistymissopimuksineen oltava ministeriössä. 3. KUNTIEN NYKYTILANNEKUVAUS 3.1 VÄESTÖ 3.1.1 Raahen väestö Väestöennuste 2009 - 2040 2010 2020 2030 2040 yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Raahe - Brahestad Ikäluokat yhteensä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 22636 282 290 302 315 282 298 295 293 273 288 300 289 305 292 277 271 287 300 7 23209 268 279 283 289 295 296 300 301 308 309 308 309 314 322 295 304 301 299 23504 256 264 268 276 280 282 287 291 296 300 301 303 304 306 308 307 309 314 23437 263 270 273 277 280 279 282 284 286 289 288 288 291 292 294 295 296 304 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 320 279 257 275 248 247 253 274 266 277 278 265 272 273 267 310 280 275 296 264 274 239 270 277 285 275 278 239 251 293 244 270 276 303 272 337 358 364 360 374 348 396 375 386 381 8 279 253 242 226 230 234 235 240 246 245 254 259 263 268 268 264 270 284 289 301 299 285 285 284 271 299 278 274 283 252 260 230 256 260 269 263 263 229 238 274 233 254 255 276 246 314 278 256 243 247 245 240 238 234 227 224 228 237 239 248 253 260 268 275 278 284 285 284 285 274 267 271 285 287 291 290 273 270 271 259 282 263 255 261 234 240 216 236 237 243 307 274 256 244 250 252 251 251 248 245 245 250 254 255 263 262 263 261 260 257 253 254 257 257 254 259 262 273 275 273 279 275 274 271 264 257 258 267 269 274 272 254 253 248 237 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 - 351 379 307 244 241 169 281 168 203 173 162 131 139 128 121 112 122 102 96 89 69 71 57 59 51 35 38 28 17 12 11 11 7 3 5 0 2 2 Lähde: Tilastokeskus 9 296 312 315 310 321 300 340 322 334 332 309 328 265 209 207 142 227 138 159 131 117 92 95 80 70 62 60 47 37 30 20 18 11 10 6 4 3 4 236 237 207 214 245 211 230 230 248 228 272 283 287 283 287 267 292 272 277 268 243 243 192 142 135 87 127 71 73 53 40 27 24 15 11 8 6 6 253 237 229 233 208 217 198 213 219 227 225 222 200 206 233 199 212 209 220 197 228 230 225 216 205 181 184 157 143 125 99 83 55 32 27 13 15 14 3.1.2 Vihannin väestö 10 Väestöennuste 29.2.2012 2020 2030 2040 3.1.3 3065 2893 2751 2587 Uuden kaupungin väestöennuste Uuden kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan aina vuoteen 2030 saakka. Yli 75vuotiaiden määrä tulee selvästi lisääntymään. Nuorissa ikäluokissa ei tapahdu isoja muutoksia ennusteen mukaan. Alueen suurhankkeet vaikuttavat omalta osaltaan väestökehitykseen suotuisasti, jota on vielä vaikea ennustaa. 3.1.4 Työttömyysaste Vihanti 31.1.2012 31.1.2011 Työttömyysaste 10,7 % 10,8 % Työttömien osuus työvoimasta 10,71 % 10,84 % 11 3.1.5 Työttömyysprosentti Raahe 12 3.1.6 Seutukunnan työllisyys 13 3.1.7 Vihannin kunnan henkilöstö (tilanne 21.3.2012) Henkilöstön määrä yhteensä 140, joista vakinaisessa virka/työsuhteessa 102 henkilöä ja määräaikaisessa 38. Kokoaikaisiksi laskettuna em. luvut ovat yhteensä 129,6, joista vakinaisia 97,3 ja määräaikaisia 32,3. Ellei määräaikaisia työsuhteita jatketa, ne kaikki päättyvät vuoden 2012 aikana. Vakinaisesta henkilöstöstä on työlomalla tai virkavapaalla yhteensä 14 henkilöä. Työlomat/virkavapaat päättyvät pääasiassa vuoden 2012 aikana, vain kaksi jatkuu vuodelle 2013 ja yksi työloma on voimassa toistaiseksi. Henkilöstö hallintokunnittain laskettuna (suluissa kokoaikaisiksi laskettuna): vakinaiset työ/virkasuhteet Yleinen osasto Virasto Kissankello Ruokapalvelut Siivouspalvelut Yleinen osasto yhteensä Sivistysosasto Varhaiskasvatus Koulut Kirjasto ja vapaa-aika Sivistysosasto yhteensä Tekninen osasto YHTEENSÄ määräaikaiset 9 (9) 1 (0,65) 9 (8,5) 8 (7) 27 (25,2) 0 6 (5,1) 5 (4,5) 1 (0,5) 12 (10,1) 20 (19,2) 42 (41,9) 5 (4,6) 67 (65,7) 8 (7,3) 15 (13) 1 (0,2) 24 (20,5) 8 (6,5) 2 (1,7) 102 (97,3) 38 (32,3) Eläköitymiset Vuoden 2017 loppuun mennessä vakinaisesta henkilöstöstä täyttää 63 vuotta tai saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän 21 henkilöä (kokoaikaiseksi laskettuna on 15,43). 14 3.1.8 Raahen kaupungin henkilöstö 1. vakinainen 2. sijaiset 3. määräaikaiset Organisaatiotaso 1 KESKUSHALLINTO KESKUSHALLINTO KESKUSHALLINTO KESKUSHALLINTO KESKUSHALLINTO KESKUSHALLINTO Organisaatiotaso 2 KESKUSKANSLIA TALOUSSUUNNITTELU JA RAHOITUS STRATEGIAYKSIKKÖ STRATEGIAYKSIKKÖ SEUTULAUTAKUNTA SEUTULAUTAKUNTA HALLINTO-JA TUKIPALVEHALLINTOPALVELUKESKUS LUT HALLINTO-JA TUKIPALVEHALLINTOPALVELUKESKUS LUT HALLINTOPALVELUKESKUS PALVELUTOIMISTO HALLINTOPALVELUKESKUS PALVELUTOIMISTO HALLINTOPALVELUKESKUS ATK-PALVELUT ATERIA-JA PUHTAUSPALHALLINTOPALVELUKESKUS VELUT ATERIA-JA PUHTAUSPALHALLINTOPALVELUKESKUS VELUT ATERIA-JA PUHTAUSPALHALLINTOPALVELUKESKUS VELUT SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS JOHTAMINEN JA HALLINTO VARHAISKASVATUS VARHAISKASVATUS VARHAISKASVATUS VARHAISKASVATUS VARHAISKASVATUS VARHAISKASVATUS PERUSOPETUS PERUSOPETUS PERUSOPETUS PERUSOPETUS PERUSOPETUS PERUSOPETUS RAAHEN LUKIO RAAHEN LUKIO RAAHEN LUKIO RAAHE-OPISTO RAAHE-OPISTO MUSIIKKIOPISTO MUSIIKKIOPISTO MUSIIKKIOPISTO 15 Palvelujakson tyyppi 1. vakinaiset 1. vakinaiset 1. vakinaiset 3. määräaikaiset 1. vakinaiset 3. määräaikaiset Yhteensä 1. vakinaiset 3. määräaikaiset 1. vakinaiset 3. määräaikaiset 1. vakinaiset 1. vakinaiset Mies Nainen 3 2 3 4 10 2 1 1 2 3 11 1 16 8 3 19 2 4 2 107 1 2. sijaiset 3. määräaikaiset Yhteensä 1. vakinaiset 1. vakinaiset 2. sijaiset 3. määräaikaiset 1. vakinaiset 2. sijaiset 3. määräaikaiset 1. vakinaiset 2. sijaiset 3. määräaikaiset 1. vakinaiset 2. sijaiset 3. määräaikaiset 1. vakinaiset 2. sijaiset 3. määräaikaiset 1. vakinaiset 3. määräaikaiset 1. vakinaiset 2. sijaiset 3. määräaikaiset 15 12 1 36 3 6 15 2 1 9 2 1 20 6 11 5 171 1 171 18 16 4 2 7 131 22 33 34 10 7 17 3 1 5 46 13 3 5 SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS KULTTUURITOIMI KULTTUURITOIMI KULTTUURITOIMI LIIKUNTATOIMI LIIKUNTATOIMI NUORISOTOIMI NUORISOTOIMI NUORISOTOIMI MUSIIKKIOPISTO SOSIAALIPALVELUKESKUS PERUSTURVAN HANKKEET TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS LIIKELAITOKSET LIIKELAITOKSET 1. vakinaiset 2. sijaiset 3. määräaikaiset 1. vakinaiset 2. sijaiset 1. vakinaiset 2. sijaiset 3. määräaikaiset 3. määräaikaiset Yhteensä 3. määräaikaiset Yhteensä 3 1 2 1 1 3 1 125 2 2 595 0 TUKIPALVELUT 1. vakinaiset TUKIPALVELUT 2. sijaiset 1 TUKIPALVELUT 3. määräaikaiset 1 KUNNOSSAPITO KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ 2. sijaiset 3. määräaikaiset 1 VALVONTA JA YMPÄRISTÖ 1. vakinaiset 4 VALVONTA JA YMPÄRISTÖ 3. määräaikaiset KUNTATEKNIIKKA 1. vakinaiset KUNTATEKNIIKKA 3. määräaikaiset TILAHALLINTA 1. vakinaiset 17 TILAHALLINTA 3. määräaikaiset Yhteensä 1. vakinaiset 2. sijaiset Yhteensä 1 76 2 SATAMA SATAMA 1 26 2 2 2 1 8 1 4 1 1. vakinaiset 13 2. sijaiset 16 6 1 4 1 35 1 3 Palvelukeskukset yhteensä Yhteensä 7 Kaikki 3 2 25 2 1 3 227 805 1032 3.2 TALOUS Ohessa on kuvattu Vihannin ja Raahen talouden vertailulukuja. 3.2.1 Vihannin ja Raahen talouden vertailulukuja Tunnusluvut: V. 2011 Raahe Vihanti Asukasluku 22 593 3061 Toimintakate €/asukas -4 672 -5616 Verotulot €/asukas 3 775 2631 Valtionosuudet €/asukas 1 160 3354 Vuosikate €/asukas 144 279 Nettoinvestoinnit €/asukas 317 22 Investointien tulorahoitus % 45 1243,6 Lainakanta €/asukas 4 838 4541,5 Konsernilainat €/asukas 9 092 Kertynyt ylijäämä milj. € 8 974 Kertynyt yljäämä €/asukas 6454 397 Kertynyt alijäämä € -3148 Kertynyt alijäämä €/asukas -1138 17 Raahen tulot tulolajeittain 1000 € Vihannin tulot tulolajeittain 1000 € 160000 25000 Verotulot Verotulot 140000 20000 120000 Valtionosuudet Valtionosuudet 100000 15000 Toimintatulot Toimintatulot 80000 10000 60000 Rahoitustulot Rahoitustulot 40000 5000 20000 Harkinnanvaraine n rahoitusosuus 0 Harkinnanvarainen rahoitusosuus 0 2007 2008 2009 2010 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Vihannin m enot m enolajeittain 1000 € Raahen menot menolaje ittain 1000 € 25000 160 000 140 000 20000 120 000 Palvelujen ostot 100 000 Henkilöstömenot 15000 Palvelujen ostot Henkilöstömenot 80 000 60 000 Rahoituskulut 10000 Rahoituskulut Nettoinvestoinnit Nettoinvestoinnit 40 000 5000 20 000 0 V. V. V. V. V. 2007 2008 2009 2010 2011 0 2007 2008 2009 2010 2011 Raahen ja Vihannin yli- ja alijäämät 15000 10000 Raahen yli-/alijäämä 1000 € 5000 Vihannin yli/alijäämä 1000 € 0 -5000 2007 2008 2009 2010 18 2011 Vuosikatteen ja nettoinvestointien erotus kuvaamassa investointien tulorahoituskykyä 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 -5000 -10000 2003 2004 2005 2007 2006 Nettoinvestoinnit 1000 € 2008 2009 2010 2011 Vuosikate 1000 € Raahe – Vihanti Vuosikatteen ja poistojen erotus kuvaamassa tulojen ja menojen tasapainoa (kannattavuutta) 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2003 2004 2005 2006 Poistot 1000 € 2007 2008 2009 Vuosikate 1000 € Raahe - Vihanti 19 2010 2011 3.3 LUOTTAMUSHENKILÖRAKENTEET VIHANTI JA RAAHE 3.3.1 Vihannin luottamushenkilörakenne Vihannin kunnanvaltuuston paikkajakauma puolueittain Puolue KESK VAS SDP Yht. Yhteensä miehiä naisia 14 4 3 8 4 2 6 0 1 21 14 7 valtuutettuja 21 as./valtuutettu 146 Vihannin kunnan lautakunnat Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta 3.3.2 jäsenet Yht. miehiä naisia 8 4 4 4 2 2 5 2 3 9 5 4 7 4 3 Raahen luottamushenkilörakenne Raahen kaupunginvaltuuston paikkajakauma 2009-2012 puolue KESK VAS SDP KOK KD PS yhteensä yht. miehiä naisia 16 12 7 5 2 1 11 10 4 2 0 0 5 2 3 3 2 1 43 27 16 asukkaat 31.12.2010 22562 valtuutetut 43 as./ valtuutettu 524,6977 voimasuhteet 24-19 20 Raahen kaupungin lautakunnat 2009-2012 Hallintolautakunta Keskusvaalilautakunta Kulttuurilautakunta Liikelaitosten johtokunta Liikuntalautakunta Maaseutu- ja aluelautakunta Nuorisolautakunta Opetuslautakunta Tarkastuslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Seutulautakunta (Raahen ed.) jäsenet Kesk Kok 2 1 2 2 3 3 3 5 3 5 2 2 21 KD 1 1 1 1 1 0 1 1 1 1 1 1 SDP 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 Vas 1 1 1 1 1 1 1 2 1 2 1 1 2 1 2 2 2 1 2 3 2 3 1 1 3.4 RAAHEN SEUDUN YRITYSPALVELUT JA PENDELÖINTIÄ KOSKEVAT SELOSTUKSET 22 23 24 4. PALVELURAKENTEET JA PALVELUT UUDESSA KAUPUNGISSA 4.1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Vihannin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa lukuun ottamatta ovat Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän järjestämisvastuulla. Hyvinvointikuntayhtymä on toteuttanut lähipalveluna Vihannissa perusterveydenhuollon lääkärin vastaanottopalvelut, lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon, hammashuollon, fysioterapian ja kotihoidon palvelut sekä Ukonmäen palvelukeskuksessa tehostettua asumispalvelua ja hoivahoitoa. Lisäksi lähipalveluna toimii aikuissosiaalityön, lastensuojelun, perhetyön, mielenterveysneuvolan ja päihdetyön palvelut. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan keskitettyinä tai seudullisina palveluina. Kustannukset 2011 RAAHE Talousarvio 2011 (valtuusto) Tilinpäätös 2011 Netto Netto Aikuissosiaalityö 1 833 965 Aikuisten psykos. 4 425 180 Esh oma 10 130 460 Esh ostopalvelu 14 507 000 Hoito- ja hoiva 13 363 622 Kuntoutuspalvelut 1 033 328 Perhepalvelut 3 864 440 Suun terveydenh. 2 062 781 Vammaispalvelut 4 806 455 Vastaanottopalv. 5 512 687 Projektit Yhteensä €/asukas Osuus-% Asukkaita 31.12. 22592 33 511 61 573 429 2 657 63,1 1 736 633 77 4 255 436 188 10 098 947 447 15 079 711 667 13 662 277 605 1 000 967 44 3 794 612 168 1 887 836 84 5 150 731 228 5 681 523 251 39 454 2 62 388 127 2 762 63,1 25 VIHANTI %:a Talousarvio ta: sta 2011 2011 (valtuusto) Netto Netto 95 % 200 443 96 % 587 953 100 % 1 090 060 104 % 2 756 000 102 % 3 716 133 97 % 115 659 98 % 273 762 92 % 285 763 107 % 426 267 103 % 1 050 597 118 % 4 725 101 % 10 507 362 3 408 11,4 Asukkaita 31.12. 3060 Tilinpäätös 2011 Netto 160 488 52 471 011 154 1 104 028 361 2 686 874 878 3 489 958 1 141 110 935 36 234 713 77 327 703 107 328 203 107 983 751 321 5 344 2 9 903 008 3 236 10,0 %:a ta: sta 2011 Netto 80 % 80 % 101 % 97 % 94 % 96 % 86 % 115 % 77 % 94 % 113 % 94 % Vihannin liittyminen Raahen kaupunkiin ei suoranaisesti vaikuta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen Vihannin kunnan väestölle. Kuntaliitos yksinkertaistaa hyvinvointikuntayhtymän palvelujen suunnittelua, järjestämistä sekä kustannusten jakoa, kun neljän jäsenkunnan sijasta on kolme jäsenkuntaa. Kuntaliitos luo entistä paremmat mahdollisuudet palvelujen kokonaisvaltaiselle tarkastelulle väestön todellisista tarpeista lähtien ja palvelutarjontaa voidaan joustavasti hyödyntää koko yhdistyvän kunnan väestö ja sen tarpeet huomioiden. Kuntaliitoksella ei sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen näkökulmasta ole nähtävissä erityisiä uhkia. 4.2 4.2.1 TEKNISET PALVELUT Teknisten palvelujen organisoituminen Raahessa ja Vihannissa Rakentaminen (talousarvion investointiosaan sisältyvä uudis- ja korjausrakentaminen, rakennukset, liikenneväylät, kunnallistekniikka, liikuntapaikat, puistot, yleiset alueet jne.) Vihannissa ei ole olemassa olevaa pysyvää organisaatioita hoitamaan rakentamiseen ja sen suunnitteluun liittyviä tehtäviä. Rakentamishankkeet on valmistellut kulloistakin hanketta varten perustettu erillinen työryhmä. Rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalvelut on hankittu hankekohteittain ostopalveluna. Vihantia tullaan kuntaliitoksen jälkeen käsittelemään tasavertaisena osana Raahen kaupunkia ja nykyisen Vihannin alueella asuvien ihmisten tarpeet ja hyvinvointi huomioidaan samoin ja yhdenvertaisin perustein nykyisen Raahen kaupungin alueella asuvien ihmisten kanssa. Kuntaliitoksen jälkeen nykyisen Vihannin alueella tapahtuva rakentaminen olisi osa Raahen kaupungin alueella tapahtuvaa rakentamista, ja sen ohjauksesta ja hallinnoinnista vastaisi se taho mikä Raahen kaupungin rakentamisesta vastaa. Raahen kaupungin tekninen toimi on mittasuhteiltaan ja kokoluokaltaan kymmenkertainen Vihannin kunnan tekniseen toimeen verrattuna. Yhteisen kunnan tekninen toimi tulee rakentumaan hyvin pitkälti Raahen kaupungin teknisen toimen varaan ja ehdoilla. 4.2.2 Maankäyttö ja maankäytön suunnittelu (kiinteistörekisteri, maanmittaustoimitukset, kartoitus, mittaustoimi, maa-alueet jne.) Vihannissa ei ole erillistä maankäyttöasioista vastaavaa organisaatiota. Vihanti on hankkinut maankäyttöön liittyviä palveluita maanmittauslaitokselta, Raahen kaupungilta ja eri ko. palveluja tuottavilta tahoilta. Kuntaliitoksen jälkeen nykyisen Vihannin kunnan aluetta koskevat maankäyttöön liittyvät asiat hoidetaan osana Raahen kaupungin maankäyttöön liittyvien asioiden hoitoa sen organisaation toimesta joka niistä Raahen kaupungissa vastaa. Vihanti muodostaa omavaraisen, maaseutumaisen erillisen kaupunginosan, joka ei liity rakenteellisesti Raaheen. Hallitulla kasvulla luodaan hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa nykyisten palveluiden säilymis- ja kehittymisedellytykset. 26 Alkuvaiheessa Vihannin kunnan nykytilanne selvitetään ja kaavat, kartastot sekä erilaiset korkeus- ja koordinaattijärjestelmät yhtenäistetään Raahen järjestelmään. Vihannille on tavoitteena luoda oma maapoliittinen ohjelma, jonka avulla turvataan yhdyskuntarakennetta ja toteutetaan yhdenvertaisuus periaatetta. Kiinteistönmuodostus ja rekisterinpito yhtenäistetään Raahen kaupungin järjestelmään ja Raahen kaupunki vastaa kiinteistöinsinöörin palveluista ja kiinteistörekisterin pitämisestä. Asuntotonttien luovutusprosesseissa sovelletaan Raahen käytäntöjä ja tontit luovutetaan koko uutta kuntaa koskevan maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Mittaustoimen toimintaa kehitetään ja mittauskalustoa ajanmukaistetaan vastamaan laajentuneita tarpeita. 4.2.3 Kaavoitus (kaavoituksen suunnittelu, toteutus, ajantasaisuus jne.) Vihannissa ei ole erillistä kaavoituksesta vastaavaa organisaatioita. Vihanti on hankkinut kaavoitustoimeen liittyviä palveluita ostopalveluna ko. asiantuntijapalveluita tuottavilta tahoilta. Kuntaliitoksen jälkeen nykyisen Vihannin kunnan aluetta koskevat kaavoitukseen liittyvät asiat hoidetaan osana Raahen kaupungin kaavoitustoimeen liittyvien asioiden hoitoa ja kaavoituspalveluiden tuottamisesta vastaa se organisaatio joka Raahen kaupungin organisaatiossa kaavoituspalveluja tuottaa. 4.2.4 Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja –valvonta Vihannin kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelupalvelut hankitaan jo nyt ostopalveluna Raahen kaupungilta. Kuntaliitoksella ei ole vaikutusta palveluorganisaatioon. Rakennus- ja ympäristövalvonnan palveluihin ei kuntaliitoksella ole vaikutusta, mutta mahdollisen kuntaliitoksen seurauksena syntyy tehtäväkokonaisuuksien ja järjestelmien yhtenäistämisestä muutoksia ja kustannuksia. 4.2.5 Tilapalvelut Raahessa Tilahallinta vastaa kiinteistöjen ylläpidosta ja vuokrauksesta. Kiinteistöomaisuuden hallintaan ja kustannuslaskentaan käytetään Haahtela kiinteistönhallintajärjestelmää. Vihannin tilapalveluiden johtaminen ja hallinto järjestetään osana Raahen kaupungin tilapalveluiden johtamista ja hallintoa. Toimintaa kehitetään ja yhtenäistetään hyödyntämällä kummankin kunnan osaamista ja henkilöstöä. Vihannissa tuotetaan kunnan omana toimintana kiinteistöhuolto- ja talonmiespalvelut, , kiinteistöpäivystys, korjauspalvelut, toimitilojen vuokraus, jne. palveluita. Käytössä oleva toimintamalli ja organisaatio on toimiva ja kustannustehokas. 27 Kuntaliitoksen toteutuessa olisi tarkoituksenmukaisinta säilyttää Vihannissa nyt käytössä oleva toimintamalli ja tuottaa palvelut nykyisellä henkilöstöllä. Vihannin tilapalveluiden johtaminen ja hallinto on luontevinta järjestää osana Raahen kaupungin tilapalveluiden johtamista ja hallintoa. 4.2.6 Yksityistiet Vihannin kunnan alueella olevista yksityisteistä vastaavat yksityisteiden tiekunnat. Kunta on avustanut tiekuntia ja osuudellaan osallistunut tiekuntien keräämiin maksuihin talousarvioon varatulla määrärahalla. Vihannissa on ollut teknisen lautakunnan alaisuudessa toimiva tietoimituksia suorittava tietoimikunta. Kuntaliitoksen toteutuessa on välttämätöntä nopealla aikataululla selvittää ja ottaa käyttöön yhtenäinen kaikkia yksityisteitä koskeva toimintamalli. Kunnan tulee mahdollisuuksiensa mukaan olla huolehtimassa ja turvaamassa alueellaan olevan yksityistieverkon kunnon säilyminen. Raahessa ja Vihannissa yksityistiet hoidetaan yksityistielain mukaisesti, eli tiekunnat toimivat ja kunta avustaa yksityisteitä. Vihannissa teknisen lautakunnan alaisuudessa toimii tietoimituksia suorittava tietoimikunta ja vastaavasti Raahessa tekninen lautakunta toimii tielautakuntana. Nykyiset tiekuntien kanssa tehdyt sopimukset pidetään lähtökohtaisesti voimassa ja tiekuntien toimintaa pyritään kehittämään ja omatoimisuutta tukemaan. 4.2.7 Energiahuolto (kaukolämpö) Vihannin kunnassa on kaukolämpöverkot kirkonkylällä ja Lampinsaaressa. Kaukolämpötoiminta yhtiöitettiin v. 2009 alusta, mistä lähtien toimintaa on harjoittanut Vihannin kunnan täysin omistama osakeyhtiö Vihannin Lämpö Oy. Lämpölaitosten ajosta ja lämmöntuotannosta kokonaisuudessaan vastaa sopimuspohjaisesti lämpöyrittäjä. Vaikka kuntaliitoksen toteutuessa Vihannin Lämpö Oy:n osakkeiden omistus siirtyykin Raahen kaupungille, kaukolämpötoiminta jatkuu nykyisen kaltaisena niin Vihannin kirkonkylällä kuin Lampinsaaressakin. Kunnan omistaman kaukolämpötoiminnan ensisijaisena tavoitteena ei tule olla liiketaloudellisen voiton tavoittelu. Kuluttajille tulee taata kohtuuhintainen lämmitysenergia ja oma arvonsa on myös toiminnan paikallisuudella ja vaikuttavuudella lähialueen elinkeinotoimintaan. Raahessa energiahuollosta vastaa Raahen Energia Oy. 4.2.8 Vesihuolto Osalla Vihannin kunnan alueella toimivista vesi- ja jätevesihuoltolaitoksista on jo nyt laajaa yhteistyötä Raahen kaupungin alueella toimivien vastaavien toimijoiden kanssa. Kuntaliitoksen toteutuessa alueella toimivat vesi- ja jätevesihuoltolaitokset neuvotteluteitse sovittavat yhteen toimintansa niin heitä itseään, teollisuutta, liiketoimintaa kuin yksityisiä vedenkuluttajiakin tyydyttävällä tavalla. 28 Vihannin kunnan alueella olevat mittavat ja poikkeuksellisen laadukkaat pohjavesivarat tulee pystyä hyödyntämään kestävällä ja seudullisia oloja hyödyttävällä tavalla. Vihannin Vesi Oy toimittaa vettä Vihannin lisäksi ympäristökuntiin (Raahe, Siikajoki, Oulainen, Merijärvi, Pyhäjoki ja Haapavesi) ja myy vesihuoltopalveluita osakasyhtiöille ja yksityisille. Alueellisesti toimivilla vesi- ja jätevesihuoltolaitoksilla on jo nyt laajaa yhteistyötä keskenään seudullisesti. Raahen kaupungin ja Vihannin vesiyhtiöt jatkavat omina yhtiöinä ja vesihuoltoa kehitetään osana normaalia toimintaa yhteistyössä seudullisesti. 4.2.9 Jätehuolto Jätehuolto on merkittävä ja koko ajan kasvava kustannuserä kuntien toiminnassa. Kuntaliitoksen toteutuessa selvitetään olemassa olevat käytännöt ja tehdään ratkaisut mahdollisimman yhtenäisen ja taloudellisen toimintamallin käyttöön ottamiseksi. Kuntaliitoksen toteutuessa jätehuollon järjestämiseen ja hallintoon liittyvät asiat hoidetaan Raahen kaupungin jo olemassa olevassa ko. asioita hoitavassa organisaatiossa. Oulun Jätehuolto vastaanottaa Vihannin ja Raahen kaupungin yhdyskuntajätteen jo nykyisinkin, joten kuntaliitos ei tuo tähän muutosta. Jätehuollon kehitystoimia tehdään molempien kuntien osalta yhtenäisesti. 4.2.10 Kadunpito ja yleiset alueet Liikenneväylät ja yleiset alueet (kaavatiet, kevyenliikenteenväylät, puistot, leikkikentät, liikunta-alueet, virkistysalueet, jne.) Vihannissa liikenneväylien kunnossapito hankitaan kokonaisuudessaan ostopalveluna ulkopuolisilta toiminnanharjoittajilta. Hankinta suoritetaan kilpailuttamalla eri konepalvelut sekä talvi- ja kesäkunnossapito kokonaisuuden kannalta järkevin alue- ja toimintakokonaisuuksin. Rakennuskohteet käsitellään aina tapauskohtaisesti. Hankinnassa huomioidaan hyvän laadun lisäksi kustannustehokkuus. Puistot, leikkikentät, virkistysalueet ja liikunta-alueet kunnossapidetään ja hoidetaan Vihannissa pääasiassa kunnan omana toimintana. Toiminnalla järjestetään kesätyöpaikkoja koululaisille ja opiskelijoille, sekä mahdollisuuksien mukaan harjoittelu- ja tutustumispaikkoja niitä tarvitseville. Hiihtolatujen kunnossapito hankitaan ostopalveluna yksityiseltä toiminnanharjoittajalta. Raahessa kuntatekniikka vastaa katujen ja yleisten alueiden hoidosta ja ylläpidosta. Työt toteutetaan osittain omalla kalustolla ja osittain ostopalveluna. Kuntaliitoksen toteutuessa kadunpito ja yleisten alueiden hoito toteutetaan Raahen toimintamallin mukaan järjestämällä johtaminen ja hallinto Raahen kaupungin kuntatekniikkaan. Toimintaa kehitetään ja yhtenäistetään hyödyntämällä kummankin kunnan osaamista ja henkilöstöä. 29 Liikenneväylät ja yleiset alueet (kaavatiet, kevyenliikenteenväylät, puistot, leikkikentät, liikunta-alueet, virkistysalueet, jne.) Vihannissa liikenneväylien kunnossapito hankitaan kokonaisuudessaan ostopalveluna ulkopuolisilta toiminnanharjoittajilta. Hankinta suoritetaan kilpailuttamalla eri konepalvelut sekä talvi- ja kesäkunnossapito kokonaisuuden kannalta järkevin alue- ja toimintakokonaisuuksin. Uudisrakennuskohteet käsitellään aina tapauskohtaisesti. Hankinnassa huomioidaan hyvän laadun lisäksi kustannustehokkuus ja mahdollisuuksien mukaan paikallisuus. Puistot, leikkikentät, virkistysalueet ja liikunta-alueet kunnossapidetään ja hoidetaan Vihannissa pääasiassa kunnan omana toimintana. Ko. toiminnalla järjestetään kesätyöpaikkoja koululaisille ja opiskelijoille, sekä mahdollisuuksien mukaan harjoittelu- ja tutustumispaikkoja niitä eri syistä tarvitseville. Hiihtolatujen kunnossapito hankitaan ostopalveluna yksityiseltä toiminnanharjoittajalta. Raahessa kuntatekniikka vastaa katujen ja yleisten alueiden hoidosta ja ylläpidosta. Työt toteutetaan osittain omalla kalustolla ja osittain ostopalveluna. Kuntaliitoksen toteutuessa Vihannin liikenneväylien ja yleisten alueiden hoitovastuu siirtyy Raahen kaupungin ko. toiminnasta vastaavalle organisaatiolle. Palvelutuotantoa uudelleen järjesteltäessä on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön yhdenmukainen toimintamalli. Toimintamalli pohjautuu Raahen kaupungissa käytössä olevaan toimintamalliin, mutta siinä huomioidaan myös Vihannissa hyväksi ja toimiviksi havaitut käytännöt. 4.2.11 Metsänhoito Metsät hoidetaan osana kaupungin metsäomaisuutta yhteisen toimintamallin mukaisesti. Raahessa ja Vihannissa Metsänhoitoyhdistys vastaa metsäomaisuuden myynnistä ja hoidosta talousmetsien osalta. Toiminnan ja sopimusten yhtenäistämisestä käydään neuvottelut Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Hyötyjä kuntaliitoksesta (teknisen toimen asioiden osalta) on ilman muuta Vihannin kunta ja vihantilaiset ihmiset. Mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää asukkaiden tarvitsemia palveluja ja toimintoja paranevat merkittävästi. Raahen teknisen toimen hyötynä (mikäli kunnallisverotuotto ja valtionosuudet jakaantuvat tasan kaikille hallintokunnille) voitaneen pitää n. 10 %:n tulojen kasvua. Riskinä vihantilaisten puolella on, että kohtelu ei olisikaan tasavertaista ja palvelut sekä elinolot siitä johtuen heikkenisivät. Riskinä voi pitää myös vaikutusmahdollisuuksien vähenemistä omaa itseään ja asuinympäristöään koskevien asioiden käsittelyssä ja hoidossa. Raahelaisille kuntaliitoksesta ei syntyne suoranaisia riskejä, lisääntyvää työmäärää mahdollisesti kylläkin. Johtaminen, hankinta ja palveluiden tilaaminen keskitetään Raaheen. Vihannin henkilöstön paikallistuntemus ja osaaminen hyödynnetään yhteisessä organisaatiossa. 30 4.2.12 Hyödyt ja riskit Hyötyjä kuntaliitoksesta (teknisen toimen asioiden osalta) on ilman muuta Vihannin kunta ja vihantilaiset ihmiset. Mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää asukkaiden tarvitsemia palveluja ja toimintoja paranevat merkittävästi. Raahen teknisen toimen hyötynä (mikäli kunnallisverotuotto ja valtionosuudet jakaantuvat tasan kaikille hallintokunnille) voitaneen pitää n. 10 %:n tulojen kasvua. Riskinä vihantilaisten puolella on, että kohtelu ei olisikaan tasavertaista ja palvelut sekä elinolot siitä johtuen heikkenisivät. Riskinä voi pitää myös vaikutusmahdollisuuksien vähenemistä omaa itseään ja asuinympäristöään koskevien asioiden käsittelyssä ja hoidossa. Raahelaisille kuntaliitoksesta ei syntyne suoranaisia riskejä, lisääntyvää työmäärää mahdollisesti kylläkin. Johtaminen, hankinta ja palveluiden tilaaminen keskitetään Raaheen. Vihannin henkilöstön paikallistuntemus ja osaaminen hyödynnetään yhteisessä organisaatiossa. 31 32 4.3 4.3.1 SIVISTYSPALVELUT Vihannin sivistystoimi Sivistyslautakunta vastaa kunnan varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, kansalaisopistopalveluista, musiikkiopistopalveluista, kirjastosta, kulttuuritoimesta, nuorisotoimesta, liikuntatoimesta ja joukkoliikenteestä. Sivistystoimenjohtajan tehtävät on liitetty yläkoulu-lukion rehtorin virkaan. Sivistysosastolla on toimistosihteeri. 4.3.2 Vihannin opetustoimi Perusopetusta järjestetään kahdessa alakoulussa, Kirkonkylän ja Lampinsaaren kouluissa sekä yläkoulussa. Lukio-opetusta annetaan Vihannin yläkoulun yhteydessä olevassa kunnan omassa lukiossa. Lukiolla ja yläkoululla on yhteinen rehtori ja myös suurin osa opettajista on yhteisiä. Lukio tekee yhteistyötä Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen lukioiden kanssa järjestämällä yhteisiä kursseja. Molemmilla alakouluilla on koulunjohtajat, yläkoululla ja lukiolla on yhteinen rehtori. Yläkoululla ja lukiolla on yhteinen koulusihteeri, jolle kuuluu myös koulujen hallinto-ohjelmien pääkäyttäjän tehtävät. Rehtori, koulunjohtajat ja varhaiskasvatuspäällikkö kokoontuvat kerran kuukaudessa noin kaksi viikkoa ennen sivistyslautakunnan kokousta. 4.3.3 Erityisopetus ja oppilashuolto Kirkonkylän koululla ja yläkoululla annetaan osa-aikaista erityisopetusta, molemmissa kouluissa on oma erityisopettaja. Lampinsaaren koululla annetaan luokkamuotoista erityisopetusta neljässä pienryhmässä, 1.-3. luokat, 4.-6. luokat, 7.-9. luokat sekä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaitten luokka. Kaikilla kouluilla on yhteinen koulukuraattori. Yläkoulun oppilaanohjaajan tehtäviin on yhdistetty lukion opinto-ohjaajan tehtävät. 4.3.4 Oppilasennuste 2011- 2012- 2013- 2014- 201512 13 14 15 16 Kirkonkylän koulu 183 187 193 199 210 Lampinsaaren koulu 52 57 59 60 62 Vihannin yläkoulu 123 109 100 97 104 Vihannin lukio 55 erityisopetus 21 Lukion opiskelijamäärää ja erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrää ei ennusteta. 33 4.3.5 Henkilöstö Kirkonkylän koulu Luokanopettajat Erityisopettajat Koulukäyntiohjaajat 7 1 4 8 lukuvuoden 2012-13 alusta Lampinsaaren koulu Luokanopettajat Erityisopettajat 3 4 Koulukäyntiohjaajat Yläkoulu ja lukio Peruskoulun lehtorit MA+FY+KE MA+FY+KE EN+RU Peruskoulun tuntiopettajat KU tunteja myös lukiossa LI + TE tunteja myös lukiossa KO tunteja myös lukiossa BI+GE EO TN sivutoiminen AT sivutoiminen, tunteja myös lukiossa MU tunteja myös lukiossa, yhdistetty rehtorin virkaan Peruskoulun ja lukion lehtorit EN+RU + SA AI LI + TE OPO Lukion ja peruskoulun lehtorit HI + YH UE + PS MA + FY + KE BI + GE AI EN Lukion lehtori MA+FY + KE 34 4.3.6 Selvitys Raahen opetustoimen nykytilasta ja tulevaisuudesta Nykytila Opetuslautakunta on kokouksessaan (OPLA 20.4.2011 45 §) hyväksynyt Koulutilasuunnitelman vuosille 2011 – 2025. Uuden perusopetuslain mukaisesti toimintoja on hajautettu lähikouluperiaatteella. Koulutilasuunnitelmaan tehdään vuosittain lukuvuosikohtainen tarkempi suunnitelma. Opetuslautakunta on kokouksessaan (OPLA 14.3.2012 35 §) hyväksynyt Koulutilasuunnitelman 2. vaiheen lukuvuodelle 2012 – 13. Siinä lähikoulualueista muodostuu kolme yhtenäisperuskoulua: Keskustan yhtenäisperuskoulu, Pattijoen yhtenäisperuskoulu ja Saloisten yhtenäisperuskoulu. Näiden pohjana on alueittain jaettu opettajuus ja jaettu johtajuus. Tähän Raahen kaupungin opetuslautakunnan päättämään perusopetuksen koulutilasuunnitelmaan Vihannin kunnan koulut on hyvin liitettävissä siten, että Vihannin alueen koulut muodostavat oman lähikoulualueen, ja siten että Vihannin lähipalvelut säilyvät ennallaan Vihannin kunnan tasapainottamispaketin mukaisesti. Raahen kaupungin koulutilojen perusparannustarve on suuri. Opetuslautakunta on hyväksynyt 20.4.2011 perusparannusten suunnitteluaikataulun ja tarkistanut sitä kokouksessaan 14.3.2012. Perusopetuksen ja lukio-opetuksen lisäksi Raahen opetustoimessa toimivat Raaheopisto ja Raahen Musiikkiopisto. Nämä opistot toimivat seutukunnallisesti. Raaheopistolla on toimintaa tällä hetkellä myös Vihannissa. Raahen Musiikkiopiston 350 opiskelijasta viime lukuvuonna 10 oli Vihannin kunnan asukkaita. Oppilasmääräkehityksen trendi perusopetuksessa on ollut lievästi nouseva viime vuosina ja kasvutrendi näyttäisi jatkuvan. Lukion oppilasmäärä on tällä hetkellä 325 oppilasta. Oppilasmäärä on viime vuosina vakiintunut tälle tasolle. Raahen lukion tilat on perusparannettu 600 oppilaalle. Opetustoimella on henkilöstösuunnitelma vuoteen 2015 saakka, jota päivitetään tarvittaessa kuntaliitoksen toteutuessa. Opetustoimessa on kevyt hallintorakenne. Talous on tasapainossa ja kustannuskehitys on ollut maltillinen. Raahen lukiokoulutuksen nettokustannukset (€/oppilas) ovat olleet suuremmat kuin keskimäärin samankokoisissa kunnissa, mikä johtuu siitä, että kurssitarjotin on jouduttu laatimaan niin, että se sisältää paljon pieniä opetusryhmiä ja kurssitarjotin on hyvin laaja ja rinnakkaisryhmiä on hyvin paljon. Raahen kaupungin opetustoimen ja Vihannin kunnan sivistystoimen yhteistyöllä on jo valmiiksi vankka pohja, esimerkiksi yhteisten pedagogisten kehittämishankkeiden kautta. 35 Tulevaisuuden palvelurakennenäkymä Tulevaisuuden näkymät ovat kaiken kaikkiaan valoisat. Palvelurakennetta kehitetään opetuslautakunnan päättämän Koulutilasuunnitelma 2011 - 2025 pohjalta. Opetustoimessa pedagoginen kehittäminen on aktiivista. Opetustoimen strategiat (opetustoimi, oppilashuolto, henkilöstö) ovat valmistuneet ja Opetusministeriön asettamat perusopetuksen laatukritreetit on otettu käyttöön. Lukiokoulutuksen oppilaiden ikäluokat näyttävät lievästi supistuvan. Raahen lukioon mahtuu 600 oppilasta (suurimmillaan lukiossa on ollut 719 oppilasta). Koulutilasuunnitelma 2011 – 2025:ssa on varauduttu ydinvoimalan rakentamiseen Raahen seutukunnan alueelle. 4.3.7 Raahen opetustoimen kustannusvertailut 36 37 4.3.8 Raahen kaupungin oppilasennuste 38 4.3.9 Henkilöstön määrän kehittyminen vuoteen 2015 (Raahe) Tehtävä Hallintotiimi Oppilashuolto 10.2.2012 7 5 Perusopetuksen henkilöstö Perusopetuksen avustajat Perusopetuksen muu (koulusihteerit, vahtimestarit) Lukion opetushenkilökunta Lukion muu henkilöstö YHTEENSÄ 198 2015 7 6 (4 kuraattoria + 2 psykologia) 200 37 15 36 16 26 26 5 293 5 296 4.4 4.4.1 VARHAISKASVATUS Vihannin varhaiskasvatus Vihannissa on 2005–2011 syntyneitä lapsia 289 (maaliskuu 2012 tilanne). Kunnallisessa päivähoidossa on 90 lasta 1.4.2012. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintatoiminnassa on yksitoista lasta. Lasten kotihoidon tukea maksettiin 2012 helmikuussa 106 lapsesta ja yksityisen hoidontukea 26 lapsesta, yhteensä 62 perheelle, yhteensä 24 117,64 (kotihoito 19 686,80, yksityinen hoito 4 268,94 ja osittainen hoito 281,31) euroa Kelan kautta ja kuntalisää 6810,00. Vakinaista henkilöstöä on 21 ja määräaikaisia ja sijaisia on seitsemän. Varhaiskasvatuksessa riittävien ja laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen vihantilaisille tulee huomioida uuden kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa. Henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen tuo haasteita varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiselle. Alle kolmivuotiaiden, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja lastensuojelun avohuollon tukitoimena annettavan päivähoitolasten lukumäärän kasvu sekä ilta- ja viikonloppuhoidon lisääntyminen vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän resursseja. Osapäiväryhmän perustaminen (13 paikkaa) Onnelan vuoropäiväkodin yhteyteen palvelisi osapäivähoidon tarpeessa olevia perheitä, eivätkä nämä lapset veisi kokopäivähoitopaikkaa päiväkodeista. TAI uuden päiväkotiyksikön rakentaminen/Aamuruskon päiväkodin yhteyteen lisärakentaminen saattaisi olla hyvä vaihtoehto päivähoitopaikkojen tarpeeseen. Vihannin alueen varhaiskasvatuksen hallinnon järjestäminen tulee mietittäväksi. Uuden Raahen kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden erilaisten vaihtoehtojen valinnanmahdollisuus lisääntyy, vanhemmat voivat saada päivähoitopaikan työmatkan varrelta tai työpaikan läheltä. Varhaiserityiskasvatuksen osaaminen lisääntyy, yhden eri- 39 tyislastentarhanopettajan tilalle tulee viisi ja ACC-ohjaajan palvelut ovat myös meidän käytettävissä. Suuria muutoksia varhaiskasvatuspalveluiden toimintamalleihin tuskin tulee, sillä Raahen seutukunnan kuntien varhaiskasvatuspalvelut ovat jo vuosien ajan tehneet yhteistyötä ja etsineet yhteisiä toimintamalleja. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän määrä ja kotihoidon tuen kuntalisä ovat suuremmat kuin Vihannin kunnassa. 40 41 4.4.2 Raahen varhaiskasvatus 42 4.4.2.1 Nykytilanne Varhaiskasvatuspalvelut tarjoaa päivähoitolain ja esiopetuslain mukaista laadukasta hoitoa, kasvatusta ja opetusta siinä muodossa ja laajuudessa mikä on lapsen ja perheen tarve. Varhaiskasvatuspalveluiden tulosalueeseen kuuluu: esiopetus, kunnallinen päivähoito, yksityinen päivähoito (yksityisen hoidon tuki ja kuntalisät) sekä kotihoidontuki (kotihoidon tuki ja kuntalisä alle 2-vuotiaille). Päivähoito, esiopetus, yksityisen hoidon tuki ja kotihoidontuki ovat lakisääteisiä palveluita, joita määrittelee päivähoitolaki ja –asetus sekä perusopetuslaki. Laki määrittelee myös henkilöstön määrän suhteessa lasten määrään. Varhaiskasvatuspalveluihin tulee muutoksia 1.8.2012 koulujen yhteydessä toimivien esiopetusryhmien siirtyessä opetustoimen alaisuuteen osaksi alkuluokkien kehittämistä. Varhaiskasvatuspalveluiden budjetti on n. 10 miljoonaa euroa. Henkilöstö Raahen varhaiskasvatuspalveluissa työskentelee 201 henkilöä (1.1.2012). Varhaiskasvatuspalveluita johtaa varhaiskasvatuksen johtaja. Hallinnossa työskentelee lisäksi 2 toimistosihteeriä. Varhaiskasvatuspalvelut kuuluu sivistyspalvelukeskukseen. Osa päiväkotien johtajista toimii lapsiryhmässä, osa toimii hallinnollisena johtajana nimikkeenään päivähoidon ohjaaja. Raahessa on tehty varhaiskasvatuksen henkilöstösuunnitelma vuosille 2011–2015. Vuoteen 2015 mennessä jää 10 perhepäivähoitajaa eläkkeelle. Tämä tarkoittaa 50 hoitopaikan häviämistä. Päivähoitopaikat Joulukuussa (31.12.2011) Raahessa oli kunnallisia hoitopaikkoja 840, jotka jakaantuvat hoitomuodoittain seuraavasti: - päiväkotipaikkoja 545 - ryhmäperhepäivähoitopaikkoja 82 - perhepäivähoitopaikkoja 153 -leikkitoiminnan paikkoja 60 Yksityisiä päivähoitopaikkoja on 214, jotka jakaantuvat hoitomuodoittain seuraavasti: - päiväkotipaikkoja 111 -perhepäivähoitopaikkoja 103 Yhteensä käytössä olevia kunnallisia ja yksityisiä paikkoja oli 1 054. Väestöennusteiden ja alueelle tehtyjen investointipäätösten perusteella alle kouluikäisten lasten määrä sekä päivähoidon tarve lisääntyy vuoteen 2015 mennessä. Maaliskuussa 2012 hoitopaikkojen määrä on jo lisääntynyt ja kunnallisessa päivähoidossa lapsia on 1213. 43 4.4.2.2 Kuvaus varhaiskasvatuspalveluista Opetuslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 14.12.2011 § 166 varhaiskasvatuksen tilasuunnitelman vuosille 2011–2020. Päiväkodit Raahessa on 8 päiväkotia: Kirkkokadun päiväkoti Kummatin päiväkoti Metsätähden päiväkoti Ollinsaaren päiväkoti Pattasten päiväkoti Saloisten päiväkoti Satulehdon päiväkoti Vihastenkarin päiväkoti Perhepäivähoito Maaliskuussa 2012 töissä olevia kunnallisia perhepäivähoitajia on 30. Ryhmiksiä Raahessa on tällä hetkellä 5: Kesälän ryhmis Muksulan ryhmis Pietarinpolun ryhmis Tipsulan ryhmis Vekkulan ryhmis Elokuussa 2012 kaksi ryhmistä (Pietarinpolku ja Vekkula) muuttuvat päiväkotiryhmiksi Satulehdon päiväkodin alaisuuteen. Leikkitoiminta Leikkitoiminta on avointa varhaiskasvatusta, jossa on kerhoja eri-ikäisille lapsille. Ollinsaaren päiväkodin alaisuudessa toimivassa leikkitoiminnassa on 60 lasta. Vuorohoito Ympärivuorokautista päivähoitoa Raahessa tarjotaan Kirkkokadun päiväkodissa sekä Kesälän ryhmiksessä. Kummatin päiväkodissa on jatketun aukioloajan ryhmä. Lasten vuorohoidon sekä jatketun aukioloajan tarve on lisääntynyt huomattavasti. Tämä on yksi tulevaisuuden haasteita. Erityisvarhaiskasvatus Raahessa on tällä hetkellä kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa (kelto), joista toinen on johtava erityislastentarhanopettaja, vastuualueenaan erityisvarhaiskasvatus kokonaisuudessaan. Lisäksi meillä on kaksi ryhmässä toimivaa erityislastentarhanopet- 44 tajaa. Varhaiskasvatuspalveluiden palveluksessa on myös AAC-ohjaaja (vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien osaaja). Raahessa tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat pääsääntöisesti integroituna lähipäiväkotiin. Lisäksi kaupungissamme toimii yksi integroitu pienryhmä Ollinsaaren päiväkodissa. Ryhmässä on 12 lasta, 2 lastentarhanopettajaa ja 2 lastenhoitajaa. Yksityinen päivähoito ja kodinhoidontuki Kansaneläkelaitos ja Raahen kaupunki ovat sopineet lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20.12.1996 (1128/96) annetun lain 20 §:n mukaisesti. Lasten kotihoidon tuki ja lasten yksityisen hoidon tuki maksetaan kunnallisella lisällä korotettuna 1.1.2012 alkaen. Kunnallinen lisä maksetaan hoitorahan korotuksena. Lasten kotihoidon tuen kuntalisän ehdot 1. Lasten kotihoidontuen piirissä olevien lasten kuntalisän maksamisen edellytyksenä on lapsia, joista maksetaan kotihoidon tukea, hoitaa kaikkia vanhempi, paitsi esiopetukseen osallistuvia lapsia kotihoidon tuessa kuntalisä maksetaan hoitorahaan perheen jokaisesta alle 2-vuotiaasta edellytykset täyttävästä lapsesta 2. Kotihoidon tuen kuntalisän suuruuden määrääminen kotihoidon tuen hoitorahaa korotetaan perheen kaikista alle 2-vuotiaista 120 €/kk Yksityisen hoidon tuen kuntalisän ehdot 3. Yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten kuntalisän maksamisen edellytyksenä on lapsesta, josta maksetaan yksityisen hoidon tukea, edellytetään yli 25 tunnin viikoittaista hoitoaikaa lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä maksetaan perheen jokaisesta edellytykset täyttävästä lapsesta 4. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän suuruuden määräytyminen Kuntalisä on lapsikohtainen ja kuntalisällä korotetaan yksityisen päiväkodin hoitorahaa alle 3-vuotiaasta lapsesta 560 €/kk, yksityisen päiväkodin hoitorahaa 3-vuotiaasta ja sitä vanhemmasta lapsesta 360 €, perhepäivähoitajan hoitorahaa 200 €/kk ja työsuhteisen hoitajan hoitorahaa 200 €/kk kustakin lapsesta sekä ryhmäperhepäivähoidon hoitorahaa 200 €/kk kustakin lapsesta Esikoululaisesta korotus kuntalisänä hoitorahaan on 1.1.2012 päiväkotihoidossa 544 €/kk, perhepäivähoidossa 100 €/kk ja työsuhteisen hoi45 tajan hoitaessa lasta 100 €/kk sekä ryhmäperhepäivähoidossa 100 €/kk. Ehtona on, että kunta ilmoittaa kuntalisän muutoksista Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistolle viimeistään kaksi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa (LKYTL 20 §) Yksityisen päivähoidon ja esiopetuksen ostopalvelun piirissä 31.12.2012 oli 197 lasta. Maaliskuun 2012 alussa lapsia oli 206. Yksityisiä perhepäivähoitajia maaliskuun 2012 alussa oli 24. Kodinhoidontuen piirissä 31.12.2012 oli 643 lasta. Maaliskuun 2012 alussa lapsia oli 602. 4.4.2.3 Tulevaisuuden näkymät Raahen varhaiskasvatuspalvelut vuoteen 2020 (suunnitelma hyväksytty opetuslautakunnassa 14.12.2011) Varhaiskasvatuksen nykyiset tilat eivät riitä kattamaan hoitopaikkojen tarvetta tulevalla vuosikymmenellä. Suurin osa ryhmiksistä toimii tiloissa, joita ei ole suunniteltu päivähoitokäyttöön. Tavoitteena on, että vuosikymmenen loppuun mennessä nämä ryhmät ovat asianmukaisissa tiloissa ja ne on muutettu päiväkotiryhmiksi ja ovat isompina kokonaisuuksina eikä yksittäisinä ryhminä. Päiväkotipaikkoja on jo tällä hetkellä liian vähän kysyntään nähden. Lisäksi suurin osa päiväkodeista tarvitsee peruskorjauksen. Korjausten ajaksi tarvitaan tiloja, joihin lapset voidaan sijoittaa remonttien ajaksi. Edellä mainitut seikat edellyttävät lisätilojen tarvetta. Päiväkotien ja koulujen peruskorjausten yhteydessä tulee mietittäväksi lisätilojen rakentaminen päivähoidon ja esiopetuksen käyttöön. Kummatin, Keskustan, Pattijoen, Saloisten, Ollinsaaren, Arkkukarin ja Mattilanperän alueet ovat niitä, joihin lisätiloja tarvitaan. Yksityinen päivähoito tulee voimakkaasti lisääntymään tarkastelujakson aikana. Raahessa toimii tällä hetkellä neljä yksityistä päiväkotia, joissa on yhteensä lapsia 127. Yksityisessä perhepäivähoidossa on lapsia 92. Yhteensä yksityisessä päivähoidossa on tällä hetkellä lapsia 219.Tavoitteena on, että yksityinen päivähoito tulisi lisääntymään tulevina vuosina. Suunnitelmien mukaan yksityisessä päivähoidossa vuonna 2020 lapsia 309. Varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten prosentuaalinen määrä lisääntyy koko ajan hiukan. Kaksituhattaluvun alussa alle kouluikäisistä alle 40 % oli varhaiskasvatuspalveluiden piirissä. Tällä hetkellä prosenttiosuus lähentelee jo 50 %. Päivähoito on lakisääteinen palvelu, joka on taattava kaikille 9 kk – 7-vuotiaalle lapselle riippumatta siitä ovatko vanhemmat kotona vai töissä. Subjektiivinen päivähoito-oikeus edellyttää hoitopaikan järjestämistä kahden viikon / neljän kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Koulutettuja perhepäivähoitajia ei ole enää saatavissa hoitamaan lapsia omassa kodissaan. Tällä hetkellä koulutetut hoitajat hakeutuvat yksityisiksi hoitajiksi. Yksityisen puolen suosio selittyy sillä, että he voivat itse valita hoitolapsensa ja määrätä oman työaikansa. Myöskin lasten vanhemmat voivat yksityisellä puolella valita oman lapsensa hoitajan. Kunnallisella puolella hoi- 46 topaikka tarjotaan sieltä missä niitä on vapaana. Yksityinen perhepäivä-hoito lisääntyy koko ajan kunnallisen vähetessä. (ks. tilasuunnitelma liite 5) Tulevaisuuden näkymät uudessa kunnassa Varhaiskasvatuspalveluissa on tehty seutukunnallista yhteistyötä muun muassa yhtenäistämällä eri käytäntöjä. Ennen muutoksia on tärkeää keskustella yhteisistä linjauksista, jotta voidaan laatia uuden kunnan varhaiskasvatuksen strategia. Tämä ohjaa arjen suunnittelua, tavoitteiden asettamista sekä koko palvelujärjestelmän organisoimista. Tämä on tärkeää, jotta vaikutukset asiakkaaseen eli lapseen ja perheeseen sekä varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstöön mietitään yhdessä suunnitelmallisesti. Huomioitavaa on, että yksityinen päivähoito kasvaa huomattavasti, joten tulevaisuudessa on mietittävä myös yksityisestä hoidosta vastaavaa henkilöä. Myös erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä lisääntyy, joka tuo myös haasteita palvelujärjestelmän organisoinnissa. Raahen varhaiskasvatuspalvelut ovat mukana koko kaupunkia koskevassa laatukoulutuksessa, joka nähdään tärkeänä kehittämisnäkökulmana myös vuoden 2013 jälkeen. 4.4.3 Palvelutoiminnan kuvaus Raahen kaupunki Tehtävän nimi (toimielin/tulosalue): Opetuslautakunta / varhaiskasvatuspalvelut Palvelutoiminnan kuvaus (toiminnan tarkoitus, tehtävä ja toimintaympäristö) Varhaiskasvatuspalvelut tarjoaa päivähoitolain ja esiopetuslain mukaista laadukasta hoitoa, kasvatusta ja opetusta siinä muodossa ja laajuudessa mikä on lapsen ja perheen tarve. Varhaiskasvatuspalveluiden tulosalueeseen kuuluu: esiopetus, kunnallinen päivähoito, yksityinen päivähoito (yksityisen hoidon tuki ja kuntalisät) sekä kotihoidontuki (kotihoidon tuki ja kuntalisä alle 2-vuotiaille). Päivähoito, esiopetus, yksityisen hoidon tuki ja kotihoidontuki ovat lakisääteisiä palveluita, joita määrittelee päivähoitolaki ja –asetus sekä perusopetuslaki. Laki määrittelee myös henkilöstön määrän suhteessa lasten määrään. Suunnittelukauden 2012 – 2014 keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Päiväkotitilojen kunnostaminen ja hoitopaikkojen lisääminen; vuoden 2013 talousarvioon varataan määräraha Ollinsaaren päiväkodin 2. vaiheen rakentamiselle, Vihastenkarin päiväkodin peruskorjaus ja mahdollinen laajennus aloitetaan suunnittelukauden aikana sekä Mattilanperän Vekkulaan tehdään lisätilat esiopetusta varten vuoden 2014 loppuun mennessä. 2. Ryhmäperhepäiväkotien muuttamien päiväkotiryhmiksi; Kesälän vuororyhmis, Pietarinpolun ryhmis ja Tipsulan ryhmis muuttuvat päiväkotien etäryhmiksi ja Mattilanperän ryhmis päiväkodiksi 3. Yksityisen päivähoidon lisääminen niin, että vuoden 2014 lopussa yksityinen päivähoito kattaa 25 € päivähoidontarpeesta Raahessa. 47 Toiminnan tavoitteet ja mittarit/tunnusluvut vuodelle 2012 Strategiset päämäärät Asiakas saa tarvitsemansa palvelun sujuvan palvelu-prosessin kautta Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusluvut 1. Palvelut järjestetään kunnallisessa, yksityisessä tai kotihoidossa asiakasperheiden tarpeiden mukaan. Kotihoito ja yksityistä hoitoa tuetaan. Palvelu on laadukasta 2.Varhaiskasvatukja johtajuus toimii kaisen laadun ja johtakilla tasoilla. Kaikki tuntevat perustehtävän juuden kehittäminen ja sitoutuvat siihen 3.Tilojen kunnostamiTurvalliset, toimivat nen terveellisiksi ja asiatilat tehokkaassa tarpeita vastaaviksi. Vuokäytössä rohoitopaikkojen lisääminen Asianmukaisesti koulu- 5 Henkilöstön työtettu, motivoitunut kyvyn ylläpitämija työhönsä sitoutunut nen ja henkilöstön täyhenkilöstö dennyskoulutus- velvoitteen toteuttaminen Taloudellisesti toteutetut, laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut 1. Aika, jonka kuluessa palvelutarve toteutuu 2 vk / 4 kk 2. Asiakaspalautteen ja johtajuuskyselyn keskiarvo 4 asteikko 1–5 3. Kunnostettujen päiväkotien ja vuorohoitopaikkojen määrä 2 pk 120 vuoropaikkaa 4. Henkilöstöltä saadun palautteen keskiarvo Koulutus / henkilö / vuosi 4 asteikko 1–5 3 pv 5. Käyttöaste - % 5. Varhaiskasvatustoiminnan asiakaslähtöinen, monipuolinen toteuttaminen taloudellisesti. 48 Mittarin Saavutettu tulos/ tavoitetaso tilinpäätös 2012 85 / 75 Perustelut (resurssit ja muut toimintaedellytykset) - Päivähoidossa ja esiopetuksessa olevien lasten määrä on lisääntynyt sekä kunnallisessa että yksityisessä hoidossa kummassakin noin 50 lapsella, yhteensä siis sadalla lapsella - Vuorohoidontarve on lisääntynyt ja vuorohoitoryhmiä joudutaan lisäämään edelleen. Perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain piiriin on aiheuttanut sen, että vuorohoitoa tarvitsevat lapset on jouduttu siirtämään pois perhepäivähoidosta. - Varhaiskasvatus on mukana Laadunhallinnan koulutuksessa ja Pedagogisen johtajuuden kehittämishankkeessa. Molemmat tähtäävät laadun parantamiseen hyvän johtajuuden kautta. - Ollinsaaren, Saloisten ja Kummatin päiväkodit toimivat kukin hajallaan useissa eri tiloissa. Se on kallista kiinteistö-, ruoka- ja siivouspalvelujen osalta. Hajallaan olevissa yksiköissä tarvitaan myös enemmän hoitohenkilöstöä. - Ollinsaaren 2. vaiheen rakentaminen on välttämätöntä viimeistään vuonna 2013, jotta voidaan vastata päivähoidon ja esiopetuksen tarpeisiin alueella. Yksi päiväkotiryhmä sekä leikkitoiminta toimivat vuokratiloissa erillään pääpäiväkodista. Lisäksi alueen perhepäivähoitajat eläköityvät suunnittelukauden aikana. Kakkosvaiheen valmistuttua voidaan luopua vuokratiloista sekä pystytään kattamaan perhepäivähoidosta poistuneet hoitopaikat. - Saloisten päiväkoti on tutkimuksissa todettu epäterveelliseksi tilaksi. Se on peruskorjattava ja lisäksi tarvitaan lisätilaa terveysaseman tiloista, jotta voidaan luopua vanhan kirjastotalon kalliista ja epäkäytännöllisestä tilasta sekä pystytään vastaamaan alueen esiopetuksen ja päivähoidon tarpeeseen. - Kummatin nykyisen päiväkodin tilat tarvitaan päivähoidon käyttöön huolimatta siitä, että päiväkoti saa tilat neljälle ryhmälle monitoimitaloon saneerattavista tiloista. Kolme ryhmää jää edelleen kalliisiin ja epäkäytännöllisiin vuokratiloihin. Lisäksi alueella tarvitaan lisää päiväkotipaikkoja. - Vertailussa päiväkotihoito on ryhmis- ja perhepäivähoitoa edullisempaa. - Yksityisen päivähoidon tukeminen kannattaa, koska siitä koituvat kustannukset ovat kunnalle pienemmät kuin oman palvelutuotannon lisääminen. - Talousarvion raami ei riitä varhaiskasvatuspalveluiden toteuttamiseen. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä toimintakate oli 8 902 301 €. Vuodelle 2012 annetun raamin toimintakate on 8 344 707 €. Talousarvioesityksen toimintakate on 8 840 212. Talousarvioon on laskettu todelliset henkilöstö kulut ja yksityisen hoidon ja kotihoidon tuen kulut. Käyttömäärärahoihin on lisätty 30 000 €, joka menee esiopetuksen kuljetuspalveluihin. - Talousarvio on laadittu realistisesti huomioiden tämänhetkinen lakisääteinen palvelutarve. - Kotihoidontuen kuntalisä eli ns. Raahe-lisä on ainoa, josta voidaan luopua ilman, että se aiheuttaa hoitopaikkojen vähenemistä. Toisaalta sen poistamien voi edelleen lisätä päivähoidon tarvetta ja aiheuttaa kulujen lisääntymistä sitä kautta. 49 4.5 KIRJASTOTOIMI 4.5.1 Kirjastotoimi Vihanti Vihannin kunnan kirjastotoimi on sivistyslautakunnan alainen osa sivistystointa. Kunnassa on yksi kirjaston toimipiste; pääkirjasto. Kirjastoautopalveluita ostetaan Haapaveden kaupungilta. Kirjastoauto käy kerran viikossa Alpuassa, Korvenkylässä ja Lampinsaaressa. Joka toinen viikko kiertoaika on aamupäivällä, jolloin koulujen kirjastopalvelut voidaan hoitaa autosta. Joka toinen viikko on iltakierros, joka palvelee lähinnä aikuisväestöä. Pääkirjasto on auki viitenä päivänä viikossa ma-to kello 12 – 19 ja perjantaina kello 12 – 16. Iltavuorossa päivystää yksi henkilö. Pääkirjasto on toimivassa kirjastorakennuksessa, jossa toimivat myös nuorisotoimisto ja lomatoimi (maatalouslomitus). Kirjastossa on lisäksi auditorio ja kokoontumistiloja, joiden käyttö on kunnassa toimiville järjestöille maksutonta. Kirjaston käyttöluvut ovat yleisen trendin mukaan laskevia. Käyttömenoissa Vihanti on ollut keskimääräistä korkeammalla tasolla. 4.5.1.1 Henkilöstö Kirjaston henkilöstön muodostavat kaksi päätoimista kirjastovirkailijaa, toimistosihteeri ja osa-aikainen kirjastovirkailija. Kirjastotoimenjohtajan viran hoito on järjestetty määräaikaisesti osa-aikaisena, yksi päivä viikossa, vuoden 2012 loppuun. 4.5.1.2 Yhteistyösopimukset Vihannin kunta on pohjoismaiden vanhimman kirjastokimpan Outin perustajajäsen. Outi-kimppaan kuuluvat Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Siikajoki, Tyrnävä ja Vihanti. Aikaisemmin kimppaan kuuluneiden Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kirjastopalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt Oulun kaupungille vuoden 2012 alusta. Yhteistyösopimus Oulun kaupunginkirjaston ja muiden Outi-kirjastojen välillä on valmisteluvaiheessa ja astuu voimaan sen jälkeen, kun kaikki sopijapuolet ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja sen irtisanomisaika on kolme (3) kuukautta. 4.5.1.3 Toiminnan muutokset ja henkilöstön kehitys Liittyminen Raaheen tuo mukanaan siirtymisen Raahen käyttämään kirjastojärjestelmään, joka ei ole sama kuin Outi-kirjastojen käyttämä järjestelmä. Kuntaliitosneuvottelujen yhteydessä ja Raahen kirjastoon toteutettavan mittavan saneerauksen jälkeen Raahe tullenee hankkimaan käyttöönsä uuden atk-järjestelmän, joten välittömiä muutoksia toiminnan järjestelyyn ei ole tarpeen järjestää. Vihannin on kuitenkin varauduttava siihen, että yhteistyösopimus Oulun kaupunginkirjaston kanssa jouduttaneen sanomaan irti jollakin aikataululla kuntaliitoksen jälkeen, sillä kahden rinnakkaisen järjestelmän käyttö ei ole todennäköisesti mahdollista. Yhteistyösopimuksen kesto on kiinni 50 Raahen järjestelmäaikatauluista lähinnä teknisistä selvityksistä, mitä järjestelmän vaihtoon liittyy. Järjestelmän vaihdon yhteydessä on syytä punnita mikä on toimivin ja järkevin ratkaisu molempien kuntien kannalta. Henkilöstön kehitys on kiinni siitä, millaisia aukioloaikoja Vihannissa tullaan noudattamaan. Hankintojen yhdistäminen merkitsee sitä, että työkaavioita täytyy muuttaa ja keskittää hankinnat yhteen pisteeseen. Tämä merkinnee työvoimatarpeen vähenemistä Vihannissa pidemmällä aikavälillä, mutta asia on kiinni siitä, miten aukiolo järjestetään. Vihannista on lyhyellä aikavälillä eläköitymässä yksi osa-aikainen työntekijä. Kirjastotoimenjohtajan palveluiden ostotarve loppuu. Vihanti tulisi olemaan yksi uuden Raahen kylä- tai lähikirjasto. 4.5.1.4 Yhdistymisen hyödyt ja riskit Yhdistymisen hyödyt saadaan hallinnon keventämisestä ja tiivistyvistä seutukunnallisista palveluista. Henkilöstömenoja tuskin voidaan muun henkilöstön osalta merkittävästi pienentää. Hankintamenoissakin voidaan hankintoja keskittämällä saada säästöjä. Riskit liittyvät lähinnä nykyisin hyvin toimivan kuljetusjärjestelmän puuttumiseen. Outikirjastojen valttina on ollut, että asiakas on saanut aineistonsa koko laajan Outi-verkon alueelta omaan kirjastoonsa toimitettuna. Vastaavanlaista palvelua ei Raahen seutukunnassa ole ja sen luominenkin vaatinee vahvan tahtotilan. Lopputuloksesta ei ole varmuutta. Vihannin muiden kylien palveluiden turvaaminen liitoksen jälkeen on ensiarvoisen tärkeää. 4.5.2 Kirjastopalvelut Raahe Kirjastopalveluista vastaa kulttuurilautakunta, jossa kirjastoasiat esittelee kirjastotoimenjohtaja. Lautakunnan jäsenmäärä nostetaan yhdeksään. Kirjastotoimen hallintopalveluiden pääpaikka on Raahen pääkirjasto, joka tulee toimimaan Raahen alueen informaatiokeskuksena. Raahen kaupungin kirjastolaitoksesta kehitetään kaikkia kuntalaisia palveleva informaatiokeskus, joka tarjoaa perinteistä kirjastoaineistoa sekä verkkoaineistoa osana seutukunnallista ja valtakunnallista osaamisverkkoa mahdollistaen ajantasaisen tiedon saamisen. Ammattitaitoisella tietopalvelulla ja tietoverkkoihin pääsyllä tuetaan asiakkaiden elinikäistä oppimista, luovuuden ja virkistyksen tarvetta sekä tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen oppimista. Kirjastojen kehitysedellytykset turvataan panostamalla taloudellisiin resursseihin ja lisäämällä ammattitaitoista henkilöstöä kirjastoasetuksen mukaisin kelpoisuusvaatimuksin, jotta valtakunnalliset laatusuositukset voidaan toteuttaa. Kirjastotoimen atk-järjestelmä uudistetaan seutukunnallisesti ja otetaan käyttöön modernit verkkopalvelut. Eri kirjastoyksiköiden välille luodaan toimiva kuljetusrengas. Nykyinen säilytettävä palveluverkko on esitetty liitteessä. Samoin kuin henkilöstöselvitys ja projektit. 51 Kirjastotoimen investointitarpeet on esitetty liitteessä. 4.5.3 Kirjastopalveluselvitys Raahe-Vihanti Raahe Nykyinen säilytettävä kirjastopalveluverkko Pääkirjasto ja neljä lähikirjastoa Pattijoki, Haapajoki, Piehinki ja Olkijoki. Kirjastopalveluiden piirissä 63 % kuntalaisista. OPM:n tavoite 80 %. Vihanti Säilytettävä palveluverkko Pääkirjasto, kirjasto ja kotiseutukeskus Ukonkantti. Alpuan, Lampinsaaren, Lumimetsän ja Korvenkylän kirjastopalvelut hoitaa sopimuksen mukaisesti Haapaveden kirjastoauto Itsepalvelupisteet Kuusiratin ja Möykkylän kylätaloilla. Palvelut säilytetään ennallaan, Ukonkantti muuttuu lähikirjastoksi. Henkilöstö (Raahe): 18 virka/ tai työsuhteessa olevaa. Viisi kirjastonhoitajaa, 12 kirjastovirkailijaa ja vahtimestari. Yhteensä 17 htv. Henkilöstön rakenne ei ole kirjastoasetuksen mukainen, lisäksi henkilöstön määrä ei vastaa laatusuositusta Henkilöstösuunnitelmassa on esitys kirjastonhoitajan toimesta lasten ja nuorten kirjastotyöhön vuodelle 2014. Esitys perustuu kirjastotoimentarkastajan muistioon. Vihanti Kirjastoasetuksen perusteella Vihannin lähikirjastossa kirjastotoimenjohtajan virka muutettava kirjastohoitajan toimeksi ja toimen täyttö 1.1.2013 alkaen. Kirjastojärjestelmä: Raahe Kirjastojärjestelmä on ATP-Origo. Pyhäjoen kanssa yhteinen verkkotietokanta weborigo. Vihanti Kuuluu Outi-kirjastojen perustajajäseniin, kirjastojärjestelmä on PallasPro ja verkko PallasIntro. 52 Kirjastojärjestelmäratkaisu toteutetaan vuoden 2013 alussa seutukunnallisena ratkaisuna. Hankkeeseen esitetään käytettäväksi kuntaliitosrahoja. Projektit: Raahessa on 2012 aikana käynnistynyt ”Osaamisen johtamisen – strategiatyö”. Investoinnit: Raahen nykyinen pääkirjasto, Rantakatu 45, peruskorjataan vuosien 2013–2014 aikana. Hanke sisältyy Raahen kaupungin talousarvioon ja taloussuunnitelmaan vuosille 2012-2014 ja OPM:n rahoitussuunnitelmaan. Alustava hankesuunnitelma jätetään Elykeskukseen 30.3.2012 mennessä. Kirjastojärjestelmän uusiminen toteutetaan seutukunnallisena ratkaisuna vuoden 2013 alusta. Lähikirjastojen peruskorjaamiseen tarvitaan vuosittain määrärahoja 4.6 NUORISO- JA VAPAA-AIKAPALVELUT 4.6.1 Nuoriso ja vapaa-aikapalvelut Vihanti Vihannin kunnassa on yksi nuoriso- ja vapaa-aika ohjaaja. Työtehtäviin kuuluu kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-aika toimen tehtävät. Painotukset ovat seuraavat: 0,5 HTV vapaaaika, 0,3 HTV nuoriso ja 0,2 HTV kulttuuri. 4.6.1.1 Nuorisotoimi Yleinen Kunnalla on voimassa oleva (31.12.2012 asti, 1050€/kk) ostopalvelusopimus Vihannin 4H-yhdistyksen kanssa. Sopimuksella ostetaan seuraavat palvelut: 1. Nuorisotilojen valvonnan ja toiminnan järjestäminen 2. Ohjaajien järjestäminen nuorisotilalle 3. Erityisnuorisotyö yhteistyössä koulujen, kuraattorin ja sosiaalitoimen kanssa 4. Moniammatillinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, ehkäisevä päihdetyö 5. Retkien, leirien ja tapahtumien järjestäminen nuorille 6. Nuorisovaikuttaminen ja –tiedotus 7. Yhteistyö seutukunnan nuorisotoimen kanssa, vapaa-aikatoimen ja paikallisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa 8. Nuorisotoimeen liittyvä tiedottaminen 9. Nuorisotoimeen liittyvät toimistotehtävät 10. Nuorisopuolen koulutukset ja kurssit mahdollisuuksien mukaan 11. Irtaimen omaisuuden ja palveluiden hankkiminen nuorisotoimelle kunnan hankintasäännön ja sivistyslautakunnan ohjeiden mukaan 12. Muut nuorisotoimeen liittyvät työtehtävät 53 Nuorisotoimen hallinnolliset tehtävät kuuluvat kokonaisuudessaan nuoriso- ja vapaaaika ohjaajalle. Myös useat muut tehtävät kuuluvat nuoriso- ja vapaa-aika ohjaajalle, koska monessa asiassa täytyy olla työsuhteessa kuntaan esim. ELY:n kanssa asioidessa. Raahen ja muiden seutukunnan kuntien kanssa on nuorisotoimien kesken tehty yhteistyötä vuosia. Yhteistyö Raahen kaupungin kanssa on sujuvaa ja toimivaa. Työntekijät tuntevat toisensa ja yhteisiä seutukunnallisia palavereja ja tapahtumia on järjestetty jo pitkään. Etsivä nuorisotyö Etsivää nuorisotyötä Vihannissa tehdään Raahen hallinnoimalla hankkeella projektirahoituksen turvin. Etsivä nuorisotyöntekijä työskentelee puoliksi Vihannissa ja Pyhäjoella. Työntekijä on pääsääntöisesti kummassakin kunnassa kaksi päivää viikossa ja yhden päivän Raahessa, asiakkaiden palvelutarve huomioon ottaen. Nuorisotila toiminta Vihannin kunnalla on yksi nuorisotila joka sijaitsee kunnanviraston alakerrassa. Tila on auki neljänä iltana viikossa (ma, ke, pe ja la). Ohjaajina tilalla toimivat nuoriso- ja vapaa-aika ohjaaja, 4H toiminnanjohtaja ja viisi 4H:n palkkaamaa ohjaajaa, joista kolme yli 18-vuotiaita. Vuonna 2011 tilalla oli kävijöitä 2310 henkilöä. 4H yhdistys maksaa ohjaajille tuntipalkkaa. Ohjaajien tehdyistä tunneista 4H laskuttaa kuntaa 12€/h. TimeOut Vihannin kunta on mukana TimeOut toiminnassa ja yhteyshenkilönä toimii nuoriso- ja vapaa-aika ohjaaja. Kuvaus THL:n sivuilta: ”Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamalli tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä.” 4.6.1.2 Vapaa-aikatoimi Vapaa-aika toimen tehtäviin kuuluu hyvin laaja kirjo erilaisia tehtäviä. Vapaa-aika toimen tehtäviin kuuluu mm. terveyden edistäminen (esim. Inbody), TimeOut –toiminta, liikunta- ja muut tapahtumat, salivuorot, hiihtomajan- ja tavaroiden vuokraustoiminta, kunnan yhteyshenkilönä toimiminen mm. kylien ulkoilureitistö projektissa. Yhteistyötä tehdään lähes joka tahon kanssa Vihannissa ja isossa osassa tapahtumia ollaan mukana. Moni tehtävistä tulee kuitenkin lakkaamaan Raaheen liityttäessä, koska ne ovat kunnan toimintaan sidonnaisia tehtäviä. 54 4.6.1.3 Kulttuuritoimi Kulttuuritoimen hoidettavana on ollut koulukonserttien sekä kulttuuritapahtumien järjestäminen itse tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kulttuuritoimen tehtäviä hoitaa nuoriso- ja vapaa-aika ohjaaja 20%:n osuudella työajastaan. 4.6.1.4 Vihannin palvelurakennenäkymä - Vihanti osana Raahen kaupunkia Monet asiat tulevat varmasti olemaan Raahen organisaatiossa hyvinkin valmiina, joihin Vihannin tarvitsee vain sulauttaa toimintansa. Myös monet käytännön asiat ovat varmasti helppo ratkaista. Vaikeampi asia on se, miten nämä tehtävät käytännössä toteutetaan, koska tehtävät ovat tällä hetkellä yhdellä kunnan työntekijällä ja 4H – yhdistyksellä. Kulttuuritoimen osalta ongelmaa ei ole, mutta muiden tehtävien hoitoon tarvitaan muutoksia työnkuviin ja työtekijöihin, jos halutaan että nykyiset toiminnot saadaan toteutettua entisen laajuisesti. Jotta ne voitaisiin toteuttaa Raahen kaupungin organisaation mukaisesti, työntekijöitä tarvitaan kaksi, joista toinen on nuoriso-ohjaaja ja toinen liikunnanohjaaja. Molempien tulee olla kaupungin omia työntekijöitä. Toivottavaa olisi että molemmat ohjaajat työskentelisivät fyysisesti Vihannissa. Vihannin kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten läheiset välit ja suora kontakti on toiminut hyvin. Tämän on mahdollistanut kunnan pieni koko ja väestömäärä. Nuoriso-ohjaajan työpisteen sijainti Vihannissa mahdollistaisi läheisen yhteistyön säilymisen koulujen ja muiden nuorisojärjestöjen kanssa. Liikunnanohjaajan tehtävissä tarvitaan enemmän soveltamista, jotta ne saataisiin yhdenmukaiseksi ja Raahen liikuntatoimen alaisuuteen sopiviksi. Raahen kaupungilla liikuntapaikkojen kunnossapito ja hallinta kuuluu liikuntatoimen piiriin, kun taas Vihannissa ne kuuluvat tekniselle toimelle. Luonnollisesti myös Vihannin liikuntapaikkojen tulee olla tulevaisuudessa liikuntatoimen alaisuudessa ja kuulua Vihannin liikuntaohjaajan toimenkuvaan. Nykyisen nuoriso- ja vapaa-aika ohjaajan (joka hoitaa myös kulttuuriasioita) työtehtävät hajotetaan. Seuraavissa kappaleissa kuvataan miten se tehdään. Lopputuloksena kaksi täysipäiväistä työntekijää nuoriso- ja liikuntapuolella tulisi hyvin järkeväksi ratkaisuksi ja lisäisi entisen Vihannin kunnan alueella resursseja kummallekin sektorille. 4.6.1.5 Tulevaisuuden näkymat nuorisotoimessa Vihantiin tarvitaan yksi kokoaikainen (1 HTV) nuoriso-ohjaaja, jonka tehtävät korvaisivat 4H-ostopalvelusopimuksen. Ostopalvelusopimus sisältää myös kohtia, joiden hoitajiksi Raahen kaupungissa on jo nimetty nuoriso-ohjaajia. Tässä pitääkin selvittää työnjako nuorisotoimen sisällä. Tällä ratkaisulle saataisiin resursseja lisättyä nuorisotoimeen huomattavasti, koska olisi yksi täysin nuoriso-ohjaajan tehtäviin keskittynyt koulutettu työntekijä. 55 Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyö ei tule muuttumaan mitenkään muuten kuin käytännön asioiden osalta Vihannissa. Työpanos (0,5 HTV) säilytetään samana, ja alue millä työntekijä toimii, on vanhan Vihannin kunnan alue. Ei edellytä mitään toimenpiteitä, tuloksena on vain byrokratian väheneminen. Nuorisotila toiminta Nuorisotila Vihannissa tulee ehdottomasti säilyttää. Nuorisotilan toiminnasta vastaa kokonaisuudessaan Raahen nuorisotoimi ja toivottavasti Vihannissa työskentelevä nuoriso-ohjaaja. TimeOut TimeOut toiminta voi jatkua ennallaan tulevaisuudessa. Vihannissa TimeOut työtä tekee etsivä nuorisotyönohjaaja sekä nuoriso- ja vapaa-aika ohjaaja. Myös Raahen kaupunki on mukana TimeOut toiminnassa, joten ongelmia sen suhteen ei ole. Vapaa-aika toimi Liikuntatoimi Liikunnanohjaaja tulisi kokopäiväiseksi työntekijäksi (1 HTV) Vihantiin. Niitä kaikkia tehtäviä, jotka vapaa-aika toimella Vihannissa on, ei kaikkia voida siirtää suoraan liikuntatoimen alaisuuteen. Nykyisen vapaa-aika ohjaajan tehtävät siirretään suoraan liikunnanohjaajan tehtäviksi niiltä osin mitä voidaan suoraan siirtää. Vihannin tekniseltä toimelta siirretään liikuntapaikkojen ylläpito liikuntatoimen alle, samoin ja samalla laajuudella kuten Raahessa on. Tässä vaaditaan hyvin paljon käytännön asioiden läpikäymistä ja ratkaisuja, joista pitää sopia erillisissä neuvotteluissa. Myös yhteistyö paikallisten urheiluseurojen kanssa puoltaa sitä että Vihannissa on paikallinen liikunnanohjaaja. Yhteistyö seurojen kanssa saadaan pidettyä samalla tasolla mitä aikaisemmin ja nyt sitä voidaan resurssien lisäännyttyä vielä entisestään parantaa. Liikuntatapahtumien järjestelyissä on pitkään tehty yhteistyötä järjestöjen, yksityisten ja kunnan kesken ja tämän jatkaminen on mahdollista näillä järjestelyillä. Kulttuuritoimi Nuoriso- ja vapaa-aika ohjaajalla oleva (0,2 HTV) työpanos voidaan siirtää kokonaisuudessaan Raahen kulttuuritoimen alle, eikä erikseen kulttuuriasioita hoitavaa henkilöä vanhan Vihannin kunnan alueella tarvita. Koulukonserttien järjestäminen keskitetysti Raahesta on järkevää, sillä Vihannin koulut ovat opetustoimen alaisuudessa, ja samat esiintyjät saadaan kouluille samalla kertaa. Sama pätee myös päiväkotien suhteen. Myös kulttuuritapahtumien ja -esitysten järjestäminen onnistuu Raahesta käsin hyvin. Kulttuuritoimen henkilöstöstä on kuitenkin löydyttävä valmiutta lähteä konkreettisesti Vihantiin mukaan järjestämään tapahtumia joissa Vihannin kunta on aina ollut mukana. Tästä hyvänä esimerkkinä on heinäkuussa järjestettävä kotiseutuviikko. Kulttuuritoimien yhdistäminen tulee olemaan varmasti yksi helpoimpia ja vihantilaisia eniten hyödyttäviä asioita kuntaliitoksessa. 56 4.6.2 Nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut Raahe 4.6.2.1 Palvelurakenteen nykytilanne liikuntatoimessa 3 / 2012 Raahen kaupungissa liikuntaa hoitaa liikuntalautakunta ja liikuntatoimi. Liikuntatoimen palveluksessa on tällä hetkellä neljä henkilöä: liikuntatoimenjohtaja, erityisryhmien liikunnanohjaaja, liikunnanohjaaja ja toimistosihteeri, joka on yhteinen nuorisotoimen kanssa (60% liikunta ja 40% nuoriso). Hän toimii myös ko. lautakuntien sihteerinä. Liikuntalautakunnan esittelijänä toimii liikuntatoimenjohtaja. Liikuntalautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joista valtuusto nimeää aina valtuustokauden alussa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunta kokoontuu noin 7-9 kertaa vuodessa. Kaupungin organisaatiossa liikuntatoimi on sijoitettu sivistyspalvelu-keskukseen. LIIKUNTATOIMEN TEHTÄVÄT Liikuntatoimi tuottaa ja tarjoaa kuntalaisille korkeatasoisia ja monipuolisia 57 liikuntapalveluita liikuntalain hengen mukaisesti. Liikuntatoimen visio vuoteen 2015 on tukea työllään Raahen vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä, parantaa toiminnoillaan kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla yllä mainittuja palveluita. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 1. 2. 3. Kunto- ja terveysliikunnan ohjauksen tehostaminen. Tavoitteena raahelaisten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen Liikuntapaikkojen turvallisuuden, tasokkuuden ja saavutettavuuden ylläpitäminen uutta rakentaen ja vanhoja kunnostaen investointiohjelman mukaisesti. Liikuntaseurojen ja muiden yhteistyökumppaneiden (hallintokunnat, PoPLi, hyvinvointikuntayhtymä) ja liikuntatoimen välisen vuorovaikutuksen lisäys LIIKUNTATOIMEN TULOSALUEET Sivistyspalvelukeskuksen tulosalue, liikuntatoimi, on jaettu neljään kustannuspaikkaan; ohjaus- ja hallinto, liikunta-alueet, jäähalli/tekojäärata ja hiihtokeskus. Liikuntalautakunnan käyttömenot ovat v.2012 talousarviossa yhteensä 826.000 €, sisältäen 223.000 € sisäisiä menoja. Näin ollen varsinaiset käyttömenot ovat 603.000 €. Ohjaus ja hallinto Ohjaukseen ja hallintoon on varattu 260.000 €:n määräraha, joka sisältää hallinnosta, ohjauksesta, palkoista sekä seurojen toimintaedellytysten turvaamisesta aiheutuvat menot. Palkkoihin ja niistä aiheutuviin lisäkustannuksiin käytetään lähes 2/3 koko määrärahasta (167.000 €). Liikuntaseuroja avustetaan vuosittain 60.000 €:lla. Avustettuja seuroja on tänä vuonna 46 kpl. Jäljelle jäävällä 37.000 €:lla järjestetään ohjauksessa ja erilaisissa aktiviteeteissa tarvittavia palveluita ja tiedotetaan. Kustannuspaikan vastaavana on liikuntatoimenjohtaja, joka myös hyväksyy laskut. Menokohdasta maksetaan palkat neljälle vakituiselle työntekijälle. Liikunta-alueet Menokohdan määrärahat (383.000 €) käytetään useiden kymmenien liikuntapaikkojen hoidosta aiheutuviin kuluihin. Suurimpia kokonaisuuksia Koivuluodon urheilupuisto kansainvälisentason yu-kenttineen, tekonurmineen jne, Pattasten urheilupuisto, Rännärin pesäpallostadioneineen. Määrärahalla kyetään säilyttämään ja hoitamaan nykyiset paikat ja niiden hoitotaso. Haja-asutusalueiden liikuntapaikkojen hoidossa jatketaan jo vuosia ollutta käytäntöä hoitosopimuksin. Menokohdan käytännön töistä vastaa teknisen keskuksen metsä-, puisto ja liikuntaalueiden osasto. Laskujen hyväksyjänä toimii liikuntatoimenjohtaja. 58 Jäähalli / tekojäärata Tässä menokohdassa annetaan palveluita korvausta vastaan jääurheilua harrastaville ja kilpailijoille (jääkiekko, kaukalopallo, taitoluistelu sekä kuntoluistelu). Jäähallia käytetään jonkin verran myös näyttely, messu ja yleisötilaisuuksien pitopaikkana. Jäähalliin ja tekojäärataan on budjetoitu 127.000 €, josta tuloja kertyy n.57.000 € eli nettomeno on. n. 70.000 €. Tulot kertyvät vuokrista ja mainostuloista. Hallissa on mahdollisuus maksuttomaan luisteluun 3 krt/ vko 1,5 tunnin ajan / kerta. Jäähalli on käytössä jääurheiluun 1.1.-31.3 ja 1.8 -31.12 välisenä aikana Jäähallin hoito on teknisenkeskuksen ao. osaston tehtävänä. Laskut hyväksyy liikuntatoimenjohtaja. Hiihtokeskus Hiihtokeskuksen ja sen alueen ylläpitoon on varattu 15.000 €:n määräraha Hiihtokeskuksen alueella on hirsinen maja ja toimitsijarakennus sekä ampumahiihtostadion. Alueella on valaistuja puru- ja hiihtoratoja 1 km, 2 km, 3 km ja 5 km:n lenkkeinä. Käytössä on myös latujen tekoon latukone sekä lumetukseen lumitykki. Hiihtokeskuksen siivouksesta huolehtivat paikkakunnan hiihtoseurat hoitosopimuksella. Käytännön hoito on teknisellä keskuksella, mutta laskut hyväksyy liikuntatoimenjohtaja. 4.6.2.2 Kuntaliitoksen hyödy ja riskit liikuntatoimen osalta Kun kunnan koko kasvaa 22.600:sta 25.700 .aan , on syytä harkita yhden ohjaajan lisäystä lähi vuosina, ehkä jo heti 2013 alusta, viimeistään 2014. Kenttien hoitohenkilöstön lisäys olisi myös paikallaan, koska vuosikymmenen aikana on eläköitynyt 3 henkilöä, eikä uusia ole rekrytoitu tilalle! Tämähän on nyt organisaatiossa teknisen keskuksen asia. Koskee kuitenkin liikuntatoimeakin. Tulevaisuus nähdään valoisana , varsinkin kun ja jos nämä esitykset toteutuvat. Kuntaliitoksen hyvänä puolena on se, että esim.hallinto jämäköityy ja liikunnalle saadaan Vihanninkin alueella selkeämpi "status". Myös kenttien hoidon tasossa tullenee parannuksia. Riskinähän tietenkin on, että kuntien talous kiristyy vaikka liitoksiakin tehdään ja määrärahakehitys jämähtää ja resurssointi näin pienenisi. Tähän ei kuitenkaan voi jähmettyä. Visio vuoteen 2020: "Raahen kaupunki on 35.000 asukkaan kunta, jossa liikuntapalvelut ovat hyvin hoidetut sekä keskustassa, että sivukylillä. Liikuntatoimen palvelut kattavat kaikki asukkaat "vauvasta-vaariin". Työtä tekee nuorekas, motivoitunut porukka, tavoitteena raahelaisten parempi terveys ja hyvinvointi . Liikuntapaikat ovat kunnossa ja uusiakin on rakennettu ja vanhoja peruskorjattu. 59 4.6.3 Raahen kulttuuritoimi Kulttuuritoimen henkilöstö Kulttuuritoimenjohtaja Kulttuuriohjaaja Kolme tapahtumasihteeriä Vierasemäntä Tekniikasta vastaava Kuvataiteen opetushenkilökunta (palkat Raahe-opistolta) Tehtävät ja tavoitteet Kulttuuritoimen tehtävänä on taata monipuolinen kulttuuritarjonta ja innostaa avustuksin kaupungissa toimivia yhdistyksiä järjestämään omaa kulttuuritoimintaansa. Lasten kulttuuritoimintaan on panostettu. Kulttuuritoimi vastaa myös lasten taidekoulusta. Kulttuuritoimi järjestää näyttelyitä Galleria Myötätuulessa 10-12 näyttelyä /vuosi. Kulttuuritoimen järjestämiä tilaisuuksia oli viime vuonna 55 ja kävijämääräksi laskettiin 16.000. Luvussa ei ole mukana Pekanpäivät eikä Taiteiden yö. Kauppaporvarin Raahesalissa ja kokoustiloissa oli 2011 yhteensä 98 tilaisuutta, joiden kävijämäärä oli 39 429. Suurin osa näistä tilaisuuksista oli ulkopuolisten järjestämiä eikä niitä maksettu kulttuuritoimen budjetista. Näistä kulttuuritoimi saa vuokratuloja. Kulttuuritoimi jakoi avustusta 31 hakijalle yhteensä 56 500. Kulttuuritoimen tulevaisuudessa ei näy uhkakuvia, vaikka käytössä olevat määrärahat eivät juuri ole kasvaneet. Kulttuuritarjonta ei kuitenkaan ole vähentynyt, kiitos ulkopuolisen ohjelmatuotannon. 4.6.4 Raahen kaupungin museotoimi Raahen museon perusti vuonna 1862 piirilääkäri Carl Robert Ehrström. Raahen museo on Suomen vanhin yliopistojen ulkopuolinen museo. Raahen museo täyttää 21.10.2012 kunnianarvoisat 150 vuotta Raahen museo yksiköineen ja toimipisteineen on kulttuurihistoriallinen museo, jonka maantieteellinen alue on Raahen kaupunki. Raahen museo on nk. valtionosuuskelpoinen museo, jonka henkilötyövuosien mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa kaupungille vuosittain valtionosuutta.. Raahen museon perustehtävä museon johtosäännön mukaisesti on paikallisen kulttuurihistoriallisen perinnön säilyttäminen, kartuttaminen ja vaaliminen, museotoiminnan kehittäminen koko kaupungin alueella sekä museotoimelle lahjoitettujen esineiden säilyttämisestä, kunnostamisesta, tutkimuksesta ja esilläpidosta huolehtiminen yleisesti hyväksyttyjen museaalisten periaatteiden mukaisesti. Raahen museo harjoittaa alansa tutkimus-, näyttely-, julkaisu- ja opetustoimintaa sekä edistää kotiseututyön ja historian harrastusta. 60 Raahen museo toimii kulttuurilautakunnan alaisuudessa osana sivistyspalvelukeskusta sen yhtenä tulosyksikkönä. Museolle laaditaan vuosittain talousarvio ja toimintasuunnitelma, jotka hyväksyy kulttuurilautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. Investointien kohdalla tehdään viisivuotissuunnitelmat. Raahen museotoimeen kuuluu kahdeksan museokohdetta (katso edempänä). Museon kokoelmat käsittävät noin satatuhatta museo-objektia. Henkilöstö: Raahen museotoimessa on tällä hetkellä neljä vakituista työntekijää: Museonjohtaja, kokoelma-amanuenssi, konservaattori sekä museovirkailija. Toinen museovirkailija saadaan lokakuussa avautuvaan Kruununmakasiinimuseoon, eli vuoden loppupuolella henkilöstöä on kaikkiaan viisi työntekijää. Raahen museotoimen alaiset museokohteet: Raahen (meri)museo, Pakkahuoneen museo nk. perusnäyttely, Rantakatu 33, Raahe Kokoelmissa näkyy kaupunkimme historia merenkulkijoiden ja laivanrakentajien kaupunkina. Purjelaivojen pienoismallit, navigointivälineet ja merimiesten tuliaiset kaukaisista maista. Erityisesti mainittakoon maailman vanhin sukelluspuku 1700-luvulta ja upeat kirkkoveistokset 1600-luvulta. Soveliuksen talo, Rantakatu 36, Raahe Raahen vanhin säilynyt asuinrakennus, rakennettu 1780-luvulla. Talo vuokrattiin Soveliuksen Apurahastosäätiöltä vuonna 1989. Yläkerrassa 1890-luvun asuun sisutettu Laivapatruunin koti -interiöörimuseo. Alakerrassa vaihtuvien näyttelyiden tila, museon toimisto, kirjasto ja valokuva-arkisto. Tätä nykyä vaihtuvien näyttelyiden tila on varastona ja työtilana, kunnes saamme Kruununmakasiinimuseon valmiiksi. Apteekkimuseo/ Wanha Apteekki , Kauppakatu 31, Raahe Raahen apteekkimuseon kokoelma on yksi maamme arvokkaimmista apteekkikokonaisuuksista. Vanhimmat esineet ovat peräisin 1700-luvun lopusta. Kulttuurihistoriallisesti huomattavan arvokas apteekkiesinekokoelma ostettiin apteekkari Väinö Mäkisen perikunnalta v. 1999. Apteekkimuseo toimii entisissä apteekin tiloissa, jotka on vuokrattu Kirsti Mäkinen-Reijasalolta. Kruununmakasiinimuseo, Merikatu 10 Lokakuussa 2012 avautuva Kruununmakasiinimuseo tulee sisältämään n. 300 neliötä työskentelytilaa, 600 neliötä varastotilaa sekä 300 neliötä näyttelytilaa.. Kruununmakasiinimuseo täydentää ja laajentaa Raahen museotoimen näyttelytarjontaa, siellä hyödynnetään myös nykyteknologian suomia mahdollisuuksia monin eri tavoin. Kruunumakasiinimuseosta tulee kaikin tavoin helposti saavutettava ja esteetön. Saloisten kotiseutumuseo, Arkkukari Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistyksen v. 1965 perustaman museon kokoelmat kertovat pääasiassa Saloisten alueen entisajan elinkeinoista; kalastuksesta ja maanvilje- 61 lyksestä. Museoalueella on 18 vanhaa lähitienoilta siirrettyä rakennusta. Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys lahjoitti kotiseutumuseon Raahen kaupungille vuonna 1992. Ojalan kotiseutumuseo, Ojalantie Pattijoki Ojalan kotiseutumuseo oli alkujaan Ojalan maatila, jonka Pattijoen seurakunta hankki rouva Augusta Durchmanin lahjoitusrahoilla perustetun vanhusten turvakodin tiloiksi. Myöhemmin turvakoti muutettiin kunnalliskodiksi. Ojalan kotiseutumuseo avattiin yleisölle 1981. Ojalassa esitellään vauraan maalaistalon elämää. Erikoisuutena laaja kahvikuppikokoelma. Ojalan kotiseutumuseo tuli uuden Raahen myötä v. 2003 Raahen museotoimen hoidettavaksi Olkijoen rauhanpirtti, Siikajoentie Pattijoki Olkijoen Rauhanpirtissä (tuolloin Lassilan majatalo) allekirjoitettiin Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen aselepo 19. 11.1808. Sopimuksen vahvistivat allekirjoituksillaan kenraalimajuri, vapaaherra Adlercreutz ja kenraaliluutnantti, kreivi Kamenski. Sopimuksen mukaan Ruotsi-Suomen pääarmeija perääntyi pohjoista kohti. Virallisesti sota päättyi 17.9. 1809 Haminan rauhaan. Suomesta tuli suuriruhtinaskunta Venäjän tsaarin alaisuuteen. Rauhanpirtti tuli uuden Raahen myötä v. 2003 Raahen museotoimen hoidettavaksi. Nykyiset ja tulevat investointitarpeet Museot toimivat kaikki vanhoissa rakennuksissa, jotka vaativat jatkuvasti huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Esim. Pakkahuoneen museon kattoremontti, koiseutumuseoiden lämmittämättömät rakennukset. Kruununmakasiini valmistuu vuoden 2012 aikana.. Uusien varastotilojen tarve: kotiseutumuseoissa on esineitä epäkuranteissa tiloissa, ne on saatava lämpimiin, kuiviin tiloihin. Myös museon hallussa olevat isot objektit, jotka eivät mahdu Kruununmakasiinin varastotiloihin, (veneet, reet jne) täytyy saada asianmukaisiin tiloihin. 4.6.5 Museotoimen tulevaisuus kuntaliitoksessa Edellisessä kuntien yhdistymisessä (Raahe-Pattijoki) Raahen museotoimi laajeni kahdella kohteella (Ojala ja Rauhanpirtti), mutta sen enempää taloudelliset kuin henkilöstöresurssitkaan eivät muuttuneet. Myöskään aiemmin, kun Saloisten kotiseutumuseo tuli Raahen museotoimen hoidettavaksi eivät edellä mainitut resurssit lisääntyneet. Vihannin museotoiminnasta vastaa Vihannin kotiseutuyhdistys, joka on aktiivinen ja sangen vakavarainen yhdistys. Kotiseutuyhdistys pystyy hakemaan toiminnalleen harkinnanvaraista valtionavustusta, jota se on myös lähes vuosittain saanut. Myös kotiseutuyhdistyksen hallussa olevien museokokoelmien digitointi on hyvässä vauhdissa. Tässä vaiheessa ei ole mitään syytä muuttaa tätä toimivaa kokonaisuutta, sillä Raahen museotoimen resursseilla Vihannin kohteita ei pystytä hoitamaan. Myöskin nyt kotiseutuyhdistyksen toimintaansa saamat valtionavustukset menetettäisiin, sillä Raahen museo saa valtionosuutta. 62 Tulevaisuudessa kannattaa perustaa museoammatillinen virka/toimi(amanuenssi), joka toimisi Raahen museotoimen alaisuudessa, mutta jonka palveluja lähikunnat voisivat ”ostaa” aluearkkitehti-viran tyyliin. Pohjois-Pohjanmaan museon maakuntamuseotutkija Terttu Pellikan mukaan tällaisille nk. seutukunnallisille museoammattilaisille on tarvetta, sillä maakuntamuseotutkija ei millään pysty neuvomaan, opastamaan ja ohjaamaan kotiseutumuseokohteita ja -yhdistyksiä niin paljon kuin tarvetta olisi. 4.7 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT 4.7.1 Hallintopalvelut Vihanti Vihannin kunnan hallintopalvelujen keskushallinnossa toimii toimistotiimi, jonka tehtävänä on huolehtia eri sektoreiden laskutuksesta, palkanlaskennasta, esityslistojen ja pöytäkirjojen kirjaamisesta, postituksesta, raportoinnista, yhteispalveluasioista ja kirjanpidosta. ATK- hallinto vastaa keskitetysti sähköisten palvelujen kehittämisestä, tietoturvasta ja atk-tuesta. Kotipalvelu Kissankellon tavoitteena on saada kuntalaisille työ- ja aktivointipaikkoja vaihtoehtoisilla toimintakonsepteilla ja lisätä osaltaan terveyttä ja hyvinvointia kuntalaisten keskuudessa. Kotiapu Kissankello huolehtii ikäihmisten kotiaputehtävistä. Toimistotiimi muodostuu 5,5 henkilöstä. Henkilöstömäärä on vähäinen ja jo toisen tiimiläisen lyhytaikainenkin sijaistaminen tarvittaessa on henkilöiden laajan tehtäväkokonaisuuden vuoksi äärimmäisen haastavaa. Kissankellossa työskentelee tällä hetkellä 6 henkilöä palkkatuella. Hallintopalvelujen alla toimii myös asuntopalvelut, joka vastaa asuntojen vuokraustoiminnasta. Asuntotoimen tehtävät hoitaa yksi asuntosihteeri, joka toimii myös kunnan arkistonhoitajana ja KOY Vihannin Kantin toimitusjohtajana. 4.7.2 ATK- palvelut Vihanti Vihannin kunnassa on yksi atk-suunnittelija, joka vastaa verkon ja koneiden ylläpidosta ja käyttäjien auttamisesta ja opastuksesta. Yläkoulu-lukiolla on koulusihteeri, joka pystyy selvittämään akuutteja pienempiä ongelmia, jos omilta töiltään ehtii. Pääasiassa atk-työt kuitenkin hoitaa kunnan atk-suunnittelija. Hallinnossa on käytössä lähinnä Logican ohjelmistoja. Palvelimia on kolme, kirjautumispalvelimena on Windows Server 2003, tietokantapalvelimena ovat Pegasos- ja ProConsona ohjelmistoilla Linux-palvelin sekä Windows Server 2008-palvelimet. Henkilöstöhallinnon ohjelmistona on Pegasos Henkilöstöhallinto. Pankkiohjelmistona käytössä on Baswaren maksuliikenneohjelma, laskut tehdään Logican ProElaskutusohjelmalla, joka hankittiin vuosi sitten. Taloushallinnossa on käytössä Logican ProEconomica-ohjelmisto, joka hankittiin tänä vuonna yhteishankintana Merijärven kanssa (molemmilla ohjelmisto on omalla palvelimella, ainoastaan koulutuksissa on tehty yhteistyötä). Päivähoidon ohjelmistona on Logican ProConsona. Asiakirjanhallinnassa käytössä on Dynasty, joka sijaitsee Raahen palvelimella, kuten myös väestörekisteriohjelma Facta. 63 Käyttöomaisuuskirjanpito on ainoa ohjelma, mikä ei ole Logicalta, se on Aditron Economa. Suurin osa koulujen koneista on Linux-päätteitä, eli ns tyhmiä koneita, jonne oppilaat eivät pysty asentamaan mitään ylimääräistä. Jokaisella koululla on oma Linux-palvelin, joita ylläpitää Opinsys. Kouluilla on myös jonkin verran Windows-koneita, jotka ovat opettajien käytössä. Kouluilla on käytössä Starsoftin ohjelmistot, Primus, Vilma ja Kurre. 4.7.3 Hallintopalvelut Raahe Palvelutoimisto tulosalue Tulosalue palvelutoimisto jakaantuu kolmeen tulosyksikköön Palvelutoimisto jossa hoidetaan Raahen kaupungin, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ja konserniyhtiöiden kirjanpito ja palkkalaskenta. Hankinta jonka tehtävänä on seutukunnan ja kaupunkikonsernin hankintalain mukaisten kilpailutusten järjestäminen ja hankinnoissa avustaminen. Joukkoliikenne jonka tehtävänä on Raahen kaupungin kaikille avoimen joukkoliikenteen järjestäminen. Henkilöstö Palvelutoimiston nykyinen vahvuus on 16,5 henkilöä. Jotta kuntaliitoksen seurauksena tulevat suuremmat tapahtumamäärät voidaan hoitaa, vastaavia tehtäviä Vihannin kunnassa hoitavat henkilöt tulevat palvelutoimiston organisaatioon. Hankinta:1,5 henkilöä jotka nykyisinkin hoitavat seutukunnallisena yhteistyönä kilpailutuksia. Joukkoliikenne: 1 henkilö jonka tehtäviin kuuluu myös seutukunnallinen joukkoliikenteen koordinointi. Toimitilat Palvelutoimiston henkilökunnan toimitilat sijaitsevat Rautatalossa ja Brahenkadulla. Kirjanpidon ja palkkalaskennan henkilöstön on hyvä olla yhteisissä tiloissa, jolloin lomitukset, tiedonsaanti jne. on joustavasti järjestettävissä. Rautatalosta pitää järjestää lisätilaa Vihannista siirtyville henkilöille. Järjestelmät Palkkalaskenta hoidetaan Prima-järjestelmällä. Vihannista siirtyvät henkilöt siirretään Prima palkkalaskentaan. Webtallennuksen työsopimusten ja keskeytysten käsittely otetaan käyttöön samalla tavalla kun Raahen kaupungin henkilöstöllä. Kirjanpito ja reskontrat hoidetaan Aditron Intimella. Intimeen tehdään tarvittaessa uudet liittymät ja organisaatiorakenteet. Ostolaskujen käsittely tapahtuu WorkFlowssa. Laskut reititetään tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi Vihannin toimipisteisiin. Maksuliikenne hoidetaan Opus Capitalla, johon avataan tarvittaessa uudet pankkitilit. Matkalaskut käsitellään Populuksessa. 64 Henkilöille järjestetään koulutus matkalaskujen tekemisestä ja hyväksymisestä, ostolaskujen käsittelystä sekä webTallennuksesta. 4.7.4 Raahen Hallintopalvelukeskus/ hallinto- ja tukipalveluiden tulosalue Hallinto- ja tukipalveluiden tulosalueeseen kuuluvat hallinnon, henkilöstöhallinnon ja talous- ja velkaneuvonnan tulosyksiköt. 4.7.4.1 Hallinnon tulosyksikkö Hallinnon tulosyksikön toimintoihin kuuluvat Raahen kaupungin puhelinvaihde, arkisto, kirjaamo, postitus ja monistamo. Nykyinen henkilöstö: 3 palvelusihteeriä (hoitavat puhelinvaihteen, monistamon, Raatihuoneella pidettävien tilaisuuksien kahvitukset sekä avustavat postituksessa) 1 osa-aikainen (60 %) vahtimestari-autonkuljettaja, joka vastaa postituksesta (hänen lisäkseen postituksessa on yksi henkilö kuntouttavan työtoiminnan kautta 3 pvää/ vko) 1 arkistosihteeri, joka vastaa arkistotoimesta 1 toimistosihteeri (määräaikainen) kirjaamossa, toimii arkistosihteerin työparina lisäksi organisatorisesti hallinnon tulosyksikköön sijoittuvat myös hallintopalvelukeskuksen johtaja, hallintosihteeri, osa-aikainen tiedottaja ja intranet-/ internetsuunnittelija Tulevaisuuden suunnitelmissa ei ole vähentää hallinnon tulosyksikön henkilöstöä. Palvelusihteerien tiimin hoitamat tehtävät saadaan hoidettua nykyisillä resursseilla hyvin ja toimivasti, mikäli pitkiä poissaoloja ei tule. Tiimi pystyy sovittelemaan lomat keskenään, mutta yllättävät poissaolot näkyvät nopeasti, koska pelkästään puhelinvaihde vaatii normaalioloissa yhden henkilön päivittäisen työpanoksen ja toisen henkilön tauottamaan häntä. Puhelinvaihteen järjestelmäuudistuksen jälkeen tauotukseen ym. on saatu akuuteissa tilanteissa väliaikaista apua hyvinvointikuntayhtymän vaihteesta, jonka kanssa on sovittu molemminpuolisesta yhteistyöstä. Postituksessa työskentelevä vahtimestari-autonkuljettaja on osa-aikatyössä ja hänen osa-aikaisuuttaan paikkaamaan on käytetty kuntouttavassa työtoiminnassa olevaa henkilöä (työssä 3 pv/ vko, 6 h/pvä). Kuntouttavassa työtoiminnassa olevalle henkilölle suunnitellaan oppisopimuskoulutusta virastomestarin tehtävään ja mikäli koulutus toteutuu suunnitellusti, työskentelee hän postituksessa koulutuksensa ajan. Tästä johtuen voidaan/ joudutaan todennäköisesti tekemään jonkin verran tehtäväjärjestelyjä, koska oppisopimuskoulutuksessa olevan työpanos on suurempi kuin nykyisessä kuntouttavan työtoiminnan sopimuksessa. Tällä hetkellä kirjaamon ja arkiston tiimissä työskentelee yksi vakituinen ja yksi määräaikainen henkilö. Aiemmin tiimissä on ollut kaksi vakituista henkilöä, arkistosihteeri ja toimistosihteeri. Arkistosihteerin eläköidyttyä toimistosihteeri siirtyi hoitamaan arkistosihteerin virkaa ja toimistosihteerin tehtävien hoito järjestettiin määräaikaisella työsopimuksella, koska ennen paikan vakituista täyttämistä katsottiin tarpeelliseksi odottaa mahdollisten tulevien kuntaliitosten vaikutuksia. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että 65 arkiston ja kirjaamon tiimissä on syytä olla kaksi työntekijää, muutoin esim. lomaaikojen järjestely on erittäin vaikeaa mm. ilmoitustaulun ja arkistonhoidon kannalta. Arkistosihteeri ja kirjaamossa ja arkistossa työskentelevä toimistosihteeri pystyvät lomittamaan toisensa ja arki pyörii myös kesällä ja muina loma-aikoina sujuvasti. 4.7.4.2 Henkilöstöhallinnon tulosyksikkö Henkilöstöhallinnon tulosyksikön toimialueeseen kuuluvat mm. koko kaupungin tason henkilöstöpoliittiset ohjeistukset ja linjaukset, työ- ja virkaehtosopimusten tulkinnat, palkka-asiamiehen tehtävät, eläkeasiamiehen tehtävät sekä hallintolautakunnan valmistelutehtävät. Työllistäminen on oma tulosalueensa hallintopalvelukeskuksessa, mutta työllistämiseen liittyvät käytännön toimenpiteet hoidetaan henkilöstöhallinnossa, vastuuhenkilönä on henkilöstöpäällikkö, mutta työllistämiseen (mm. velvoitetyöllistäminen, palkkatuet, koululaisten kesätyöllistäminen) liittyvät käytännön valmistelut hoitaa henkilöstöhallinnon toimistosihteeri. - Nykyinen henkilöstö: toimistosihteeri henkilöstösihteeri henkilöstöpäällikkö työsuojelupäällikkö (oto) Henkilöstöhallinnossa joudutaan lähitulevaisuudessa tekemään tehtävä- ja henkilöstöjärjestelyjä. Lähiaikoina tulee siis harkittavaksi se, pystytäänkö tehtäviä hoitamaan pienemmällä porukalla vai tarvitaanko poistuvien tilalle uusia henkilöitä. 4.7.4.3 Talous- ja velkaneuvonnan tulosyksikkö Raahen kaupungin talous- ja velkaneuvonta hoitaa AVI:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Raahen, Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon, Pyhäjoen, Siikajoen, Siikalatvan, Tyrnävän, Utajärven, Vaalan ja Vihannin talousja velkaneuvonnan. Nykyinen henkilöstö: 2 vakituista talous- ja velkaneuvojaa 1 vakituinen avustava talous- ja velkaneuvoja 1 määräaikainen toimistotyöntekijä Talous- ja velkaneuvonnan henkilöstömitoitus on valtakunnalliseen tasoon verrattuna riittävä, mutta palvelun kasvaneen kysynnän vuoksi asiakkaiden jonotusajat ovat pitkät. Tätä ruuhkavaihetta purkamaan on suunniteltu palkattavaksi yksi määräaikainen talous- ja velkaneuvoja vuoden 2012 aikana, mutta pysyvää henkilöstön lisäystä ei ole suunnitteilla. Talous- ja velkaneuvonnan tilat asettavat myös omat rajoituksensa henkilöstömäärälle, tavoitteena on löytää toimistolle uudet tilat lähivuosien aikana. Nykyisestä toiminta-alueesta poistuu v. 2013 alusta lähtien Oulunsalo, joka siirtyy osaksi Oulua. Talous- ja velkaneuvonnan toinen toimipiste on ollut Oulunsalossa, joten vuoden 2012 aikana on etsittävä uusi paikka toiselle toimipisteelle. 66 4.7.5 Hallintopalvelukeskus, ATK-palvelujen tulosalue ATK-palvelut mahdollistaa kaupunkikonsernin ja hyvinvointikuntayhtymän yksiköille heidän asiakkailleen antaman palvelun järjestämällä kattavasti palveluprosessien edellyttämät ajanmukaiset, tietoturvalliset ja kustannustehokkaat tietohallinto- sekä tieto- ja viestintätekniset palvelut. Palveluja järjestetään kaupungin ja hyvinvointikuntayhtymän toiminta-alueilla. Maantieteellisesti aluetta on koko seutukunta missä asiakkailla on tietoverkkoon liitettyjä toimipaikkoja lähes 100. Asiakkaiden omia käyttäjiä on yli 2400, lisäksi ulkoisia käyttäjiä 10000, luvut eivät sisällä tunnistautumatonta sähköisten palvelujen käyttöä, kuten esimerkiksi www-sivuvierailuja. Tietojärjestelmiä on noin 150, joissa kymmeniä rekistereitä. Työasemia kaupungin palvelukeskuksien käytössä on noin 400, oppilaskäytössä noin 650 ja hyvinvointikuntayhtymässä noin 800. Henkilökunta: 13, toimintojen järjestämiseksi välttämätöntä että Vihannin kunnan Atksuunnittelija siirtyy Raahen kaupungin Atk-palveluiden palvelukseen. Toimitilat: Yhteiset toimitilat Rantakatu 8 C, toimitilan laajentaminen lisähenkilökunnan sijoittamiseksi mahdollista, kaksi konesalia. Verkko: Raahen kaupungin alueella omaa kuituverkkoa, sivutoimipisteet PPO:n alueverkon kautta. Vihantiin yhteydet olemassa kunnanvirastolle, Ukonmäen palvelukeskukseen, Kirkonkylän- ja Lampinsaaren kouluille. PPO:n alueverkon kautta saadaan järjestetyksi nykyisistä toimipisteistä tietoliikenneyhteydet yhteisiin järjestelmäpalveluihin. 4.7.6 Ruoka- ja siivouspalvelut Vihanti Ruoka- ja siivouspalvelut ovat hallinnollisesti sijoittuneena keskushallintoon kunnanjohtajan alaisuuteen. Ruoka- ja siivouspalveluiden vastuuhenkilönä on palvelupäällikkö, joka toimii henkilöstön lähiesimiehenä. Muuta henkilöstöä on keittäjä 2, ruokapalvelutyöntekijä 6, keittiötyöntekijä 2 ja laitoshuoltaja 9 henkilöä. Henkilöstöä on yhteensä 20 henkilöä (17,46 hlö:ä koko työajaksi laskettuna). Osa-aika- ja työkyvyttömyyseläkkeellä on 3 henkilöä (1.6.2012 alkaen 2 henkilöä). Ruokapalvelua tuotetaan päiväkotien, peruskoulujen, lukion, vanhuspalveluyksikön ja kotihoidon asiakkaille sekä työpaikkaruokailijoille. Valmistuskeittiöitä on 2, palvelukeittiöitä on 2 ja jakelukeittiöitä on 3. Ruokapalvelun suoritteita on n. 182 704 / vuosi. Ruokapalvelun budjetti vuodelle 2012 on 591 890€. Siivouspalvelua tuotetaan päiväkotien, peruskoulujen, lukion, Ukonkantin monitoimitilan, nuorisotilan palvelukohteisiin. Siivottavia neliöitä on n. 10 732. Siivouspalvelun budjetti vuodelle 1012 on 326 810€. 67 Tulevaisuus Ruoka- ja siivouspalveluiden hankintayhteistyö antaa hyvän pohjan yhteistyön rakentamiselle. Yhdistymisen alkuvaiheessa ruoka- ja siivouspalveluiden palvelurakenteeseen ei ole Vihannissa odotettavissa muutoksia. Yhdistymisen seurauksena palvelupäällikön tehtävät tulevat muuttumaan ja sitä kautta mahdollisesti keittäjien vastuualueet laajenemaan. Uuden syntyvän kunnan myötä tulee tarkastella henkilöstömitoituksen ja palvelutoimintojen yhtenäisyyttä siten, että ne ovat lähtökohdiltaan ja palvelusisällöiltään yhdenmukaiset. Samoin työtehtävien vastuualueet ja vaativuus, palkkaus, nimikkeistö tulee tarkasteltavaksi ja yhdenmukaistettavaksi. Henkilöstön korkea keski-ikä ja nopea eläkkeelle siirtyminen on haaste palvelutoimintojen turvaamiseksi. Vihannin ruoka- ja siivouspalveluista siirtynee eläkkeelle vuosina 2013 – 2016, 3 henkilöä. Eläkkeelle jäävien tilalle on rekrytoitava uusia henkilöitä, ellei palvelurakennetta tai tuotantotapoja supisteta. Ruoka – ja siivouspalveluiden yhdistyminen on molemmissa kunnissa varhaisessa vaiheessa, siksi niiden yhtenäisyydessä ja toimintakulttuureissa on kehittämisen kohteita. 4.7.7 Ateria- ja puhtauspalvelut Raahe Ateria- ja puhtauspalvelut kuuluu hallintopalvelukeskuksen tukipalveluihin ja hallintopalvelukeskuksen johtajan alaisuuteen. Vastuuhenkilönä ateria- ja puhtauspalveluissa on palvelupäällikkö. Osavastuut: Siivouspäällikkö, palveluesimies, palveluohjaaja. Lisäksi 6 tiimiesimiestä, ravitsemispäällikkö, 3 emäntää, 2 suurtalousesimiestä. Muu henkilöstö keittäjiä 15,5, dieettikeittäjiä 2, vastaava ruoanjakaja 1, ruokapalvelutyöntekijöitä 24,6, ravitsemistyöntekijöitä 10,55, yhdistelmätyöntekijöitä 8,65 ja laitoshuoltajia 41, siivoustyön ohjaaja 0,26. Henkilöstöä on 115,36. Heistä osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyyttömyyseläkkeellä 11 henkilöä. Aterioita valmistetaan päiväkoteihin, peruskouluille, ammatillisille oppilaitoksille, lukiolle, sairaalan potilaille, kotipalveluasiakkaille, vanhuspalvelun yksiköihin ja työpaikkaruokailijoille. Kokonaisbudjetti vuodelle 2012 – 5 681 380€, josta siivouksen osuus 1 655 710€ ja ruokapalvelun 4 025 670€. Annoksia 1 649 089 / vuosi, 7791 / päivä. Suoritteita 1 328 692 / vuosi, 5872 / päivä. Tuotantokeittiöitä 6, palvelukeittiöitä 15, jakelukeittiöitä 16. Siivouspalveluita tuotetaan kaupungin kiinteistöille. Siivottavia neliöitä n. 66 970, joista ostopalveluna n. 6 000. 68 Tulevaisuus Nopea eläkkeelle siirtyminen on haaste palvelutoimintojen turvaamiseksi. Raahen ateria- ja puhtauspalveluista siirtyy eläkkeelle vuosina 2012 – 2016 yhteensä n.30 henkilöä. Hallinnosta jää eläkkeelle kaksi henkilöä vuonna 2015. Eläkkeelle jäävien tilalle on rekrytoitava uusia henkilöitä, ellei palvelutoimintoja ja tuotantotapoja supisteta tai muuteta oleellisesti. Hallinnon paikat voidaan täyttää sisäisin järjestelyin. Lisäksi on linjattava ostopalveluiden käyttö. 69 4.8 KUNTAKONSERNIT 4.8.1 Konsernikaavio Raahe 70 RAAHEN KAUPUNKI /LIIKELAITOKSET KH/PK 23.3.2012 Liikelaitosten johtokunnan alaisuuteen kuuluvat: - satama kuntaosuudet (Raahen Liikuntahalli Oy, Raahen Uimahallisäätiö ja Jokilaaksojen pelastuslaitos) Henkilöstö/hallinto: Pyykönen Hannu, liikelaitosten johtaja (toimii esimiehenä myös tulosyksiköissä elinkeinotoimi ja omistajapolitiikka) Konu Päivi, toimistopäällikkö Henkilöstö/satama: Heikkinen Kaarlo, satamajohtaja Fors Pirjo, toimistosihteeri Tilinpäätöstiedot v. 2011: Liikelaitokset yhteensä (ulk.+sis.) Toimintatuotot 3 992 450 € Toimintakulut -3 642 426 € Toimintakate 350 024 € - josta sataman osuus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 3 992 450 € -834 718 € 3 157 732 € - kuntaosuuksien osuus Toimintakulut -2 658 982 € Tulevaisuus Kuntalain muutos koskien mm. satamien yhtiöittämisvaatimusta on tulossa eduskunnan käsittelyyn mahdollisesti syksyllä. Valmistelutyössä ja päätöksissä odotetaan valtion päätöksiä. 71 4.8.2 Konsernikaavio Vihanti Vihannin kunta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1,32 % Kiinteistö Oy Vihannin Kantti 100 % Vihannin Kehitys Oy 95,9% Raahen Seudun hyvinvointiky 9,27% Vihannin Lämpö Oy 100% PohjoisPohjanmaan Liitto 0,91% Tytäryhteisö Raahen Koulutuskuntayhtymä 9,76% Kuntayhtymä 72 4.9 KUNTIEN YHTEISTOIMINTANA TUOTETUT PALVELUT 4.9.1 Maaseutupalvelut Vihanti Siikalatvan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue tuottaa maaseutupalvelut Vihannin kunnalle. Yhteistoiminta-alueen muodostavat Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva, Vaala ja Vihanti. Siikalatvan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue on aloittanut toimintansa 1.1.2012. Kuntien yhteistyöelimenä toimii neuvottelukunta. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävänä on kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä maatalouden, maaseudun yritteliäisyyden ja elinvoimaisuuden parantamiseksi, sekä huolehtia maaseutuelinkeinojen tehtävien hoitamisesta. Siikalatvan maaseututoimi tuottaa ja hallinnoi Euroopan Unionin ja kansallisen maatalouspolitiikan sääntelemiä ja määräämiä palveluita, lähinnä maatalouteen ja maaseudun pienyritystoimintaan liittyen. Lisäksi maaseutuhallinto tuottaa maaseudun kehittämispalveluja. Vihannin kunnan maaseutulautakunta on lakkautettu 31.12.2011. Maaseutuviraston mukaan kunta/kaupunki voi päättää miten maaseutuhallinnon palvelut järjestetään. Palvelujen järjestäminen edellyttää sopimista alueen maaseutuhallinnosta sopimuksen tehneiden kuntien kanssa. Maaseutuvirasto edellyttää, että hallinto hoidetaan säädösten mukaisesti ja muutoinkin asianmukaisesti. Kuntaliitosselvityksessä on lähdetty siitä, että maaseutupalvelujen yhteistoiminta-alue nykyisen Vihannin kunnan osalta ei muutu. 4.9.2 Ympäristöterveydenhuolto Vihanti Ympäristöpalvelut Helmi tuottaa eläinlääkintähuollon ja elintarvike- ja terveysvalvonnan palvelut Haapaveden, Oulaisten, Vihannin, Siikalatvan ja Pyhännän kuntiin sekä ympäristönsuojelun palvelut Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän kuntiin. Vihannin kunnan ja Oulaisten kaupungin osalta ympäristönsuojelun palvelut eivät sisälly sopimuksen piiriin. Ympäristöpalvelut Helmen toiminnasta vastaa Haapaveden kaupunki ja asioista päättää kuntien yhteinen ympäristöterveyslautakunta. Tämän lisäksi kuntien yhteistyöelimenä toimii Ympäristöpalvelut Helmen neuvottelukunta. Eläinlääkintähuollon hyöty-, pieneläin-, eläinsuojelu- ja viranomaistehtäviä tekevät eläinlääkärit. Elintarvike- ja terveysvalvonnan sekä ympäristönsuojelun lakisääteisistä valvontatehtäviä tekevät ympäristötarkastajat, ympäristöinsinööri ja ympäristöpalvelupäällikkö. Sopimus ympäristöterveydenhuollon järjestämistä koskien on tullut voimaan 1.1.2009 alkaen. Sopimuosaspuolia ovat Haapaveden ja Oulaisten kaupungit, Pyhännän ja Vihannin kunnat sekä Kestilän, Pulkkilan, Piippolan ja Kestilän kunnat (v. 2009 alusta Siikalatvan kunta). 73 Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kunnan voivat päättää miten ympäristöterveydenhuollon palvelut tuotetaan kunhan ne tuotetaan riittävillä resursseilla ja säädösten mukaisesti. Kuntaliitosselvityksessä on lähdetty siitä, että ympäristöterveydenhuollon palvelut tuotetaan jatkossakin nykyisen Vihannin kunnan alueelle Ympäristöpalvelut Helmen toimesta. 4.9.3 Maatalousyrittäjien lomituspalvelut Vihanti Vihannin maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestämisestä vastaa Haapaveden kaupungin lomituspalveluyksikkö. Toimeksiantosopimus lomituspalveluiden järjestämisestä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja Haapaveden kaupungin välillä on tullut voimaan 1.1.2004. Sopimuksessa on sovittu, että Haapaveden kaupunki vastaa Haapaveden lisäksi myös Vihannin kunnan ja Oulaisten kaupungin maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestämisestä. Maatalousyrittäjäin eläkelaitos (Mela) neuvottelee mahdollisessa kuntaliitostilanteessa lomituspalveluita järjestävien kuntien kanssa toimeksiantosopimusten muutoksista. Myös alueen tuottajayhdistyksiä kuullaan lomituspalvelujen toimeksiantosopimusneuvottelujen yhteydessä Melan toimesta. 4.9.4 Maaseutupalvelut Raahe, maaseutu- ja aluelautakunta Raahen kaupungin kylä- ja asukasyhdistystoiminta (SOFY) - yhdistymisen myötä kylä- ja asukasyhdistystoiminta tulee lisääntymään merkittävästi määräraha vuonna 2012 on 25000€ Maaseutu- ja aluelautakunnan roolina on maaseudun- ja kylien kehittäminen. Tarkasteltavaksi tulee mikä on lautakunnan rooli jatkossa. Raahen kaupungin maaseutusuunnitelman päivitys meneillään ja siksi ässä vaiheessa joudutaan jo huomioimaan Vihantikin suunnitelmassa. Maaseudun kehittämisraha on 25000€, jonka jakoperusteista päättää lautakunta. Tulevaisuus Maatalouden hallinto jatkossa Raahella sopimus nyt Kalajoen kanssa Maatalousyrittäjien lomituspalvelut Raahelle hallinnon hoitaa nyt Muhoksen kunta 74 5. ODOTUKSET UUDELLE KUNNALLE 5.1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ODOTUKSET Hallitusten ja valtuustojen yhteinen iltakoulu pidettiin Raahessa 28.3.2012. Tilaisuuden ilmapiiri oli todella hyvähenkinen ja odotukset uudelle kaupungille hyvin positiivisia. Tilaisuudessa todettiin, että alueella on keskusteltu kuntaliitoksesta jo vuosia, mutta vasta nyt aika on otollinen Raahen ja Vihannin yhdistymiselle. Aito tahtotila oli aistittavissa yli puoluerajojen ja monissa puheenvuoroissa Vihanti toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi osaksi Raahen kaupunkia. Luottamushenkilöt näkevät liitoksen mahdollisuutena kehittää uutta kaupunkia tasapuolisesti kuntalaisten parhaaksi. Erityisesti kannettiin huolta paikallisdemokratian toteutumisesta uuden kaupungin reuna-alueilla, joten aikanaan saatavat kokemukset aluelautakuntamallin toimivuudesta siivittävät varmasti vastaavien toimielimien syntymistä myös muihin kaupunginosiin. 5.2 KUNTALAISTEN ODOTUKSET JA OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET Raahen ja Vihannin kuntaliitosselvitys on edennyt todella nopealla aikataululla. Heti prosessin valmistelun alusta lähtien kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on huomioitu palautepostilaatikoilla, nettitiedottamisella, aktiivisella lehdistötiedottamisella ja kuntalaisten kuulemistilaisuuksilla. Kuulemistilaisuudet kuntalaisille järjestettiin 27.3.2012 Vihannissa ja 29.3.2012 Raahessa. Lisää tiedotustilaisuuksia järjestetään huhti- ja toukokuussa. Vihannin kuntalaisinfossa kysyttiin kansanäänestyksen järjestämisestä koskien kuntaliitossuuntaa. Esille nousi myös huoli siitä voidaanko terveydenhuollon palveluja käyttää myös Oulaisten suunnasta. Aluelautakunnan perustaminen Vihannin kunnan nykyiselle alueelle herätti mielenkiintoa. Kysymykset koskivat myös tulevaa veroprosenttia, kyläyhdistysten yhteyshenkilöä, ja Raahen kaupungin mielenkiintoa sivukyliä kohtaan. Lisäksi kysyttiin miten nykyisten vanhus- ja vammaisneuvostojen käy ja siirretäänkö jotain Raahen toimipisteistä Vihantiin. Kuntapäättäjille annettiin myös kiitosta siitä, että he tekevät oikeita päätöksiä ja valmistelijat saivat kiitosta nopeasta valmistelusta. Kuntalaisten virallinen kuuleminen ja valmistellut materiaalit asetetaan nähtäville 4.4.2012. 5.3 HENKILÖSTÖN ODOTUKSET JA OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET Molempien yhdistyvien kuntien henkilöstö on ollut aktiivisesti valmistelutyössä mukana. Johtoryhmät ovat linjanneet palvelukokonaisuutta, yhteistyötoimikunnat ovat käsitelleet kuntaliitosselvitykseen liittyviä asioita, yhteistoimintalain mukaiset kuulemiset henkilöstölle on pidetty sekä Vihannissa että Raahessa. Henkilöstö on voinut jättää palautetta myös sähköisesti nettipostilaatikon välityksellä. Henkilöstöltä on tullut kiitosta siitä, että heitä on informoitu hankkeesta oikea-aikaisesti ja kattavasti. Henkilöstön odotukset uudelle kunnalle ovat olleet pääosin myönteisiä. 75 Kysymykset ovat kohdistuneet mm. tulevaan työsuojeluorganisaatioon, irtisanomissuojaan, palkkojen harmonisoinnin aikatauluun, säästövapaiden siirtymiseen, hyvien käytäntöjen siirtämiseen ja siihen miten käy, jos liitos ei toteudukaan. Henkilöstö kysyi myös tiedottamisesta nettisivuilla. Lisäksi kysyttiin voisiko Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan henkilöstölle järjestää henkilöstön tutustumistilaisuuksia ennakkoon. Mikäli yhdistyminen toteutuu aktiivinen yhteistyö toimintojen yhteensovittamisessa käynnistyy yhteistyössä henkilöstön kanssa välittömästi. 6. UUDEN KUNNAN ELINVOIMAISUUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 6.1 TALOUS Yhdistymisavustuksia on luvassa 3,2 miljoonaa euroa mikäli Raahe ja Vihanti yhdistyvät 1.1.2013. Yhdistymisavustukset maksetaan uudelle kunnalle kolmen vuoden aikana. Valtionosuuksien vähenemisen korvaus on 1 067 712 euroa vuodessa nykylainsäädännön mukaan. Vähenevät valtionosuudet kompensoidaan vuosina 2013-2017 eli yhteensä niitä on luvassa 5 338 560 euroa. Kuntien rahoitusjärjestelmien muutoksia on vaikea tässä vaiheessa ennustaa. Kuntalaisten palveluiden tarve ei vähene ja kustannukset eivät pienene. Uuden kunnan talouteen vaikuttaa jatkossa merkittävästi se miten sosiaali- ja terveystoimen menokehitys saadaan hallintaan ja löytyykö tahtoa esim. siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin vaikka maakuntamallilla. Alueen vetovoimaisuudella on suuri vaikutus elinkeinoelämän kehittymiseen ja väestön kasvuun. Yhteisöverojen kehitykseen vaikuttaa voimakkaasti se miten metalliteollisuus ja muut yritykset menestyvät. Uuden kunnan päällekkäisyyksiä voidaan kuitenkin purkaa, hankintoja keskittää, henkilöstövoimavaroja jakaa, talouden kokonaishallintaa kehittää, palvelujen vaikuttavuutta parantaa ja kustannusten seurantaa tehostaa. Isommassa kunnassa talouden heilahtelut ovat paremmin hallittavissa. 6.2 HENKILÖSTÖ Henkilöstö on uuden kunnan tärkein voimavara. Eläköityminen tuo omat haasteensa henkilöstön saatavuuteen niin kuntasektorilla yleensä kuin myös uudessa kunnassa. Henkilöstön työhyvinvointi, osaamisen varmistaminen, henkilöstön saatavuuden turvaaminen ja tasapuolinen kohtelu ovat keskeisiä lähtökohtia uuden kunnan henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa. 76 6.3 PALVELUT Yhdistymissopimukseen on kirjattu, että palvelurakenne lähipalveluineen säilyy nykyisenkaltaisena vähintään neljä vuotta. Yhdistymissopimuksessa on määritelty mitkä ovat ne lähipalvelut, jotka turvataan Vihannin kunnan nykyisellä alueella. Tässä kuntaliitosselvityksessä on edellä eri palvelukokonaisuuksien tarkastelun yhteydessä jo alustavasti kuvattu miten palveluiden yhteensovittaminen tapahtuu ja mitä mahdollisia muutoksia kuntaliitos toisi nykyiseen kahden erillisen kunnan palvelujärjestelmään. Raahe ja Vihanti ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä eri sektoreilla, joten muutos lienee suhteellisen helppo toteuttaa mahdollisessa kuntaliitostilanteessa. 6.4 DEMOKRATIA Valtuuston jäsenmäärä uudessa kunnassa on 43 jäsentä. Luottamushenkilöt toivat neuvotteluissa selkeästi esille yhteisen halun kasvattaa nykyisen Raahen kaupungin lautakuntien jäsenmääriä siten, että nykyisin 5 jäsentä käsittävät lautakunnat ovat uudessa kunnassa 7 jäsenisiä, 7 jäseniset lautakunnat puolestaan 9 jäsenisiä. Vihannin kunnan nykyiselle alueelle perustetaan aluelautakunta, jonka tehtävät on määritelty yhdistymissopimuksessa ja niitä tarkennetaan uuden kunnan hallintosäännöllä. 7. LOPPUPÄÄTELMÄT Raahen ja Vihannin kuntaliitosselvitysprosessi on ollut aikataulullisesti äärimmäisen tiukka, koska hanke käynnistyi vasta maaliskuun puolen välin jälkeen 2012. Luottamushenkilöt ja viranhaltijat molemmissa kunnissa ovat lähes poikkeuksetta olleet täysillä hankkeessa mukana. Jokainen on omalla panoksellaan helpottanut hankkeen vetäjän työtä näin haasteellisessa aikataulussa. Jokaisen asiantuntemus on ollut suurena apuna prosessissa. Siitä lämmin kiitos kaikille! Mikäli kuntaliitos toteutuu, tehdään uudesta kunnasta yhdessä elinvoimainen, aktiivinen, kuntalaisistaan huolta pitävä ja vahvaa yhteistyötä eri tahojen kanssa tekevä kunta! 77 Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan kuntaliitosselvitysasiakirjan kirjallisessa työssä ovat omien hallintokuntiensa osalta olleet mukana seuraavat henkilöt: RAAHE Raija Eskelinen, hallintopalvelukeskuksen johtaja Päivi Määttä, talouspäällikkö Hanna Karhu, henkilöstöpäällikkö Ritva Mattila, sivistyspalvelukeskuksen johtaja Hannele Meskus, opetustoimenjohtaja Hanna Korpela, vs. varhaiskasvatusjohtaja Pasi Alatalo, teknisen palvelukeskuksen johtaja Harry Sanaksenaho, johtava rakennustarkastaja Hannu Patanen, vt. kaupungingeodeetti Lauri Laajala, kehittämiskeskuksen johtaja Risto Pietilä, elinkeinojohtaja Eija Turunen, museonjohtaja Juhani Tähjänjoki, liikuntatoimenjohtaja Pirjo Autio, palvelupäällikkö Hannu Kallunki, kuntayhtymän johtaja Matti Paananen, tietohallintopäällikkö Soili Lankia, vt. kulttuuritoimenjohtaja Anni Mathlin, maaseutuasiamies Pirjo Alanen, toimistopäällikkö Ari Pietarinen, nuorisotoimenjohtaja Timo Töyräs, kirjastotoimenjohtaja Marko Salmela, yritysneuvoja Raahen ohjausryhmätyötä prosessissa on johtanut Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja Raahen ohjausryhmä Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja Raija Eskelinen, hallintopalvelukeskuksen johtaja Päivi Määttä, talouspäällikkö. Hanna Karhu, henkilöstöpäällikkö Ritva Mattila, sivistyspalvelukeskuksen johtaja Pasi Alatalo, teknisen palvelukeskuksen johtaja, Leena Räsänen, hallintosihteeri Pekka Leppikangas, kaupunginsihteeri Ari Pietarinen, nuorisotoimenjohtaja Sakari Routaniemi, henkilöstön edustaja VIHANTI Leena Mikkola-Riekkinen, kunnanjohtaja Pekka Tähkävuori, yläkoulu-lukion rehtori, sivistystoimenjohtaja Erkki Poutanen, kirjastotoimenjohtaja Olli Silvennoinen, kunnanrakennusmestari Irmeli Pantcheva, varhaiskasvatuspäällikkö 78 Riitta Pekkala, palvelupäällikkö Pekka Aho, maaseutusihteeri Aki Huhtala, nuoriso- ja vapaa-aikaohjaaja Merja Salmén , pääkirjanpitäjä Päivi Honkala, asuntosihteeri, Liisa Jouhten, atk- suunnittelija Kuntaliitosselvitystyötä on johtanut Leena Mikkola-Riekkinen, kunnanjohtaja Vihannin ohjausryhmä Ari Ohinmaa, hallituksen puheenjohtaja Merja Honkakoski, hallituksen varapuheenjohtaja Kirsti Sämpi, valtuuston puheenjohtaja Kari Laurila, valtuuston 1 varapuheenjohtaja Eino Lumiaho, valtuuston 2 varapuheenjohtaja, Pertti Somero, kunnanhallituksen jäsen Pasi Parkkila, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Sulo Nurkkala, vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Honkala, henkilöstön edustaja Leena Mikkola-Riekkinen, kunnanjohtaja Pekka Tähkävuori, yläkoulu-lukion rehtori, sivistystoimenjohtaja Olli Silvennoinen, kunnanrakennusmestari Irmeli Pantcheva, varhaiskasvatuspäällikkö Riitta Pekkala, palvelupäällikkö Pekka Aho, maaseutusihteeri, työsuojelupäällikkö 79
© Copyright 2024