N E S I M O U H A T N U SU pako ri- ja Kaup a v r o P n e Raah isko ulu | Aiku ht tiedotusle n e s k u t u l u kk i | w w w. r p Huhtikuu 2010 №1 .fi Tiimityöskentely takaa ” palvelun laadun Se, jos mikä auttaa jaksamaan työssä, kun tietää, että henkilökunta osaa asiansa ja ajattelee. Kaikilla on työssään syvällinen ote, joka tuo iloa. Hyvä ilmapiiri huokuu työpaikalla”, Poukkula kiittelee. Palvelukoti Karentia Siikajoella sekä palvelukodit Wäinö ja Villa Sovio Raahessa tarjoavat ympäri vuorokauden valvottua asumispalvelua kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Palveluiden takana ovat yrittäjät Teija ja Pekka Poukkula sekä Tuomo Poukkula. Yrittäjät ovat luoneet konseptin, joka on jalostunut laadukkaaksi palveluksi tiimityöskentelyllä, johon koko henkilökunta osallistuu. ” Annan täyden tunnustukseni henkilökunnalle. Kaikki ovat olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa ja yhdessä heidän kanssa olemme voineet rakentaa tällaisen palvelukokonaisuuden. Ilman ammattitaitoista henkilökuntaamme emme olisi tähän pystyneet”, palveluyrittäjä ja toimitusjohtaja Pekka Poukkula kertoo. min työote näkyy kaikissa”, palvelupäällikkö Marja Tölli ja palveluvastaava Marjo Ilmakangas vahvistavat. Mielenterveyskuntoutujien palvelukoti Wäinö on siirtynyt Poukkuloiden omistukseen vuonna 2006, Karinkannassa sijaitseva kehitysvammaisten yksikkö Karentia on ollut toiminnassa vuodesta 2007, Villa Sovio perustettiin vuonna 2009 ja Karentian toinen yksikkö Karintupa aloitti tämän vuoden alussa. Raahessa asumispaikkoja on 22 ja Karinkannassa 30. Palvelukodit työllistävät yhteensä yli 30 henkilöä. Ajatteleva työyhteisö ilahduttaa Pekka Poukkula, Marja Tölli ja Marjo Ilmakangas ovat olleet tyytyväisiä Raahen Porvari- ja Kauppakoulun järjestämään yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon tähtääviin opintoihin. Opiskelu on tuonut laatua ja työmotivaatiota sekä helpottanut työtä. Jokaisessa palveluyksikössä on omat vastuuhenkilönsä, jotka pääsevät itse vaikuttamaan asioihin ja kehittämään toimintaa. Yrityksessä ei näy esimiesten ja muun henkilökunnan välistä kuilua vaan jokaisella on tiivis kosketus varsinaiseen työhön. ”Työntekijöillä ovat arvot kohdillaan. Inhimillinen ja läm- Pekka Poukkula, Marjo Ilmakangas ja Marja Tölli työstivät maaliskuun puolivälissä loppuraporttiaan yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa varten. Puolentoista vuoden opiskelu Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa painottui heidän oman työnsä ja ennen kaikkea organisaation kehittämiseen. ”Opiskelun aikana saimme laajan kokonaiskäsityksen omasta työstämme ja yrittäjyydestä. Siellä esille tulleet asiat tukevat toinen toistaan ja ne antoivat paljon ideoita”, Ilmakangas toteaa. Kolmikko kertoo saaneensa koulutuksesta juuri sen, mitä lähtivät hakemaan ja paljon enemmänkin. Vaikka työ palvelukodeissa on tiivistä, on opiskelu pakottanut heidät löytämään aikaa pohdiskeluille ja sitä kautta uusien ajatusten kehittämiselle. ”Opiskelulle oli löydettävä tilaa kalenteriin, mutta loppujen lopuksi se on ollut asiakkaidemme hyväksi. Se on myös helpottanut omaa työtämme ja sitä kautta tuonut laatua palveluihin. Opiskelu on myös lisännyt työmotivaatiotamme”, kuin yhdellä suulla puhuneet Poukkula, Ilmakangas ja Tölli kertovat. Poukkula on mielissään siitä, että palvelukotien henkilökunta on paitsi työhönsä sitoutunutta, myös erittäin ajattelevaa väkeä. Työyhteisöstä on löytynyt monenlaista osaamista. ”Se, jos mikä auttaa jaksamaan työssä, kun tietää, että henkilökunta osaa asiansa ja ajattelee. Kaikilla on työssään syvällinen ote, joka tuo iloa. Hyvä ilmapiiri huokuu työpaikalla”, Poukkula kiittelee. Laatu ja osaaminen on myös huomattu ostopalveluiden tilaajakunnissa ja kuntayhtymissä. Niitä on tällä hetkellä kaikkiaan 12. Asiakkaat tulevat kilpailuttamisen tai yksilösopimuksen kautta. ▪ Teksti Teija Niskala R a a h e n Po r v a r i - j a K a u p p a ko u l u | w w w. r p k k . f i 1 Huomisenkin suunta Menestymisen selviytymisopastusta J atkuva uutisointi talouden nousuista ja laskuista luo edelleen epävarmuutta, mutta näin kevään kynnyksellä on sanottava: orastava kasvu on vähintään jo silmuvaiheessa. Pörssikurssien kehitys on tarjonnut oman näkökulmansa talouden kehittymiseen. Suuriin voittoihin on katettu valtaisia lupauksia. Ahneus ja yllätyksellisyys voi kuitenkin viedä pohjan pitkäksi aikaa. Tässä huhtikuun alun tilanteessa mieleeni tulee mm. eräs suomalainen lääkefirma. Erittäin korkeat osingot eivät edes tutkimusten valossa olekaan yrityksen omistajien paras ystävä. Yhdistelmänä kohtuullisen korkeat korvaukset omistajille sekä riittävä panostus yrityksen kehittämiseen tuottavat parhaan tuloksen niin omistajille, työntekijöille kuin asiakkaille. Pörssiyritysten voitonjakohaasteet eivät sellaisenaan ole siirrettävissä pk-yritysten maailmaan. Yrittäjävetoisen yrityksen selviytymisopas talouden kuoppia vältellessä voisi olla jotain seuraavaa: ole taloudessa visu, panosta yrityksesi kehittämiseen, salli itsellesi kohtuullinen toimeentulo ja vapaaaika. Vain akkunsa lataava yrittäjä tai johtaja jaksaa tunnistaa yrityksensä kehittämisen signaalit ja panostaa henkilökuntansa työhyvinvointiin. Viheriöitä odotellessa! Tapani Piirala Rehtori, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu Datanomitutkinto uudistuu! Tutkintorakennetta on uudistettu ja tutkinnon nimi muuttuu Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnoksi. Uudet tutkinnon perusteet otetaan käyttöön 1.8.2010. Opetushallitus uudistaa kaikkien ammatillisten perustutkintojen perusteet vaiheittain vuosien 2008 - 2010 aikana. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa muutos koskee elokuun 2010 alusta, joten syksyn uudet datanomiopiskelijat tulevat saamaan uunituoreet opetussuunnitelmat käteensä aloittaessaan tieto- ja viestintätekniikan opintonsa. Uudet tutkinnon perusteet sisältävät kaksi eri koulutusohjelmaa, joista opiskelijat valitsevat yhden haluamansa. Raahen Porvari- ja Kauppakoulu tulee tarjoamaan sekä Käytön tuen että Ohjelmistotuotannon koulutusohjelmia. Keskeistä uudistuksessa on työelämävastaavuuden vahvistaminen. Tutkintojen suorittamismahdollisuuksia on monipuolistettu ja tutkinnon suorittaja voi rakentaa tutkintonsa erilaisista osista. Näin hän pystyy toimimaan eri aloilla ja valinnaisuuden avulla tutkintoa voidaan monipuolistaa erilaisiin tarpeisiin. Joustavuus mahdollistaa opiskelijalle henkilökohtaisten opintopolkujen hyödyntämisen. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset valmiudet toimia IT-alan tehtävissä. Datanomiopiskelijaksi hakeutuvan nykyinen tehtävänimike voi olla esim. atk- tai sovellustukihenkilö, järjestelmäasiantuntija, atk-suunnittelija, projektipäällikkö, sovelluskehittäjä, asiantuntija, webmaster, graafinen suunnittelija, sihteeri/ assistentti, myyntineuvottelija, alan yrittäjä jne. ▪ 2 Oppisopimuksella ammattilaiseksi Raahen Porvari- ja Kauppakoulu on aloittanut yhteistyön PSK-Aikuisopiston hallinnoiman Pohjois-Pohjanmaan Oppisopimuskeskuksen kanssa. Yhteistyö tarkoittaa käytännössä sitä, että Raahen Porvari- ja Kauppakoulun järjestämiä yritysja henkilöstökoulutuksia voi jo tämän vuoden aikana suorittaa oppisopimuksena. Oppisopimuksella voi suorittaa esimerkiksi markkinointiviestinnän ammattitutkinnon, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon, myynnin ammattitutkinnon tai muun kaupan alaan liittyvän tutkinnon. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun lisäksi Oppisopimuskeskuksen yhteistyöoppilaitoksia ovat Oulun Palvelualan Opisto, Haapaveden Opisto, PSK-Aikuisopisto ja Kalajoen Kristillinen Opisto. ” Pohjois-Pohjanmaan Oppisopimuskeskus toimii kaikilla aloilla, vaikka toiminnassa painottuu erityisesti yhteistyöoppilaitosten alat. Keskeisimpiä alojamme ovat yrittäjyys, kauppa ja hallinto, puhdistuspalveluala, ravitsemusala, sosiaali- ja terveysala sekä perhe- ja nuorisotyö”, POPO:n oppisopimuspäällikkö Pia Kangas kertoo. Oppisopimuskeskuksen keskeisiä asiakkaita ovat pk-yritykset, julkinen sektori kuten kaupungit ja kunnat sekä niin sanottu kolmas sektori muun muassa yhdistykset ja järjestöt. ”Viime vuonna Oppisopimuskeskuksessamme opiskeli noin 400 opiskelijaa”, Kangas toteaa. Satoja tutkintoja Pohjois-Pohjanmaan Oppisopimuskeskuksen ja Raahen Porvari- ja Kauppakoulun välisen yhteistyön ensisijaisina tavoitteina on toiminnan kehittäminen, voimavarojen yhdistäminen ja koulutustarjonnan laajentaminen. ” Periaatteessa oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa 400 tutkinnosta. On mahdollista myös suorittaa vain osan tutkinnosta, joka liitetään oman työn kehittämiseen. Esimerkiksi yrittäjät eivät ole vielä hoksanneet kaikkia oppisopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia”, Kangas muistuttaa. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu Oletko vailla töitä? Haluatko kehittää omaa osaamistasi? Vuoden 2010 alusta lukien voit tietyin edellytyksin opiskella päätoimisia omaehtoisia opintoja menettämättä työttömyysetuuttasi. Jos opiskelun tukemisesta on sovittu TE -toimistossa, sinulle maksetaan työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea opintojen ajalta. Yleiset edellytykset Voit saada opiskelun ajalta työttömyysetuutta, jos olet työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa ja työnhakusi on voimassa. Ehtona on myös, että TE-toimisto on todennut koulutustarpeesi ja arvioinut opiskelun tukemisen työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaiseksi, jotta ammattitaitosi ja mahdollisuutesi paranevat työmarkkinoilla. Opintoja koskevat edellytykset Omaehtoisen opiskelun ajalta työttömällä on oikeus työttömyysetuuteen, jos: ▶ henkilö on työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa ▶ henkilö on 25-vuotta täyttänyt tuetun opiskelun alkaessa Raahen Por vari- ja Kauppakoulu | Aikuiskoulutuksen tiedotuslehti Pohjois-Pohjanmaan Oppisopimuskeskuksen opintosihteeri Riikka Niemi-Pesola ja oppisopimuspäällikkö Pia Kangas tulevat ottamaan lähiaikoina yhteyttä Raahessa toimiviin yrityksiin oppisopimusasioissa. Oppisopimuskoulutus on koulutusmuoto, jossa suurin osa oppimisesta on työpaikalla tapahtuvaa käytännön oppimista, keskimäärin 80 prosenttia koko oppiajasta. Opiskelun perusta on henkilökohtaistamissuunnitelma, jossa otetaan huomioon opiskelijan lähtötilanne ja aikaisempi osaaminen. Oppisopimuskoulutus soveltuu kaikille yli 15-vuotiaille, sekä uusille että jo työssä oleville työntekijöille, ja kuten edellä mainittiin, myös yrittäjille. Koulutukseen haetaan lomakkeella, joka löytyy POPO:n nettisivuilta. ”Olemme siirtyneet paperiruljanssista joustavaan sähköiseen asiointiin. Muutoksen tavoitteena on parantaa palvelujamme entisestään. Esimerkiksi koulutukseen hakeutuminen ja koulutuskorvausten hakeminen on helppoa sähköisesti. Suurin osa asiakkaistamme ovat olleet tyytyväisiä sähköisen asioinnin mahdollisuuteen”, POPO:n oppisopimuspäällikkö Pia Kangas kertoo. ▪ Teksti Teija Niskala ▶ henkilöllä on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve ▶ opiskelun tukemisesta työttömyysetuudella on sovittu henkilön työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa ennen opintojen aloittamista ▶ työttömyysturvalaissa säädetyt edellytykset työttömyysetuuden maksamiselle täyttyvät. Työttömyysetuudella tuetaan vain päätoimista opiskelua. Päätoimisina pidetään opintoja, joiden tavoitteena on yliopistossa suoritettavan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen, nuorille suunnattuja lukio-opintoja sekä opintoja, joiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohden tai 25 tuntia viikossa. ▪ Lue lisää Työ- ja elinkeinotoimiston kotisivulta osoitteesta www.mol.fi. Hyödyllistä tietoa työnhakijalle on myös Kelan ja Työttömyyskassojen yhteisjärjestö ry:n kotisivuilla: www.kela.fi ja www.tyj.fi Lisätietoja datanomitutkinnosta saat ottamalla yhteyttä oppilaitoksen aikuiskoulutusosastoon, koulutuspäällikkö Virpi Ahvenlampi puh. 044 065 4545 [email protected] Huomisenkin suunta Siivousala vaatii ammattitaitoisen yrittäjän Energisyys ja halu itsensä kehittämiseen ovat raahelaisen Susan Tuomaalan ominaisuuksia, joilla hän on päässyt urallaan eteenpäin. ”Positiivinen yllätys oli se, että yritystoiminta lähti niin hyvin käyntiin. Viime syksynä tuli eteen mukava, mutta toisaalta vastuullinen tilanne, kun sain palkata ensimmäisen työntekijäni. Se on lisännyt motivaatiotani entisestään”, Tuomaala toteaa tyytyväisenä. Tuomaalan yritykselle on kysyntää myös yksityisellä puolella. Parhaillaan hän miettii, miten vastata heidän tarpeisiinsa. ”Voi olla, että tarvitsen pian toisenkin työntekijän”, hän pohtii. Koulutuksella laatua Tuomaala ehti olla 17 vuotta siivousalan töissä, kun hänen mielessään alkoi kyteä ajatus omasta yrityksestä. Kolme vuotta hän vielä pohti ja sitten teki ratkaisunsa, jota ei ole tarvinnut katua. Nyt hän on ollut itsenäinen yrittäjä reilun vuoden ajan. ” Sanoin itseni irti ja saman tien löysin ilmoituksen yrittäjyyskoulutuksesta, johon pääsin mukaan. Mielestäni tein nopeita, mutta en hätiköityjä päätöksiä”, Tuomaala kertoo. Raahessa on hyvä työtilanne siivousalan yrittäjälle. Tuomaalan yritys Sininen Sanko on ääriään myöten täynnä eli täystyöllistetty ja yrittäjä on voinut palkata jo ensimmäisen työntekijänsä. Tällä hetkellä Tuomaalan asiakkaina ovat lähinnä yritykset, jotka tarvitsevat vakituista siivousapua. Vakioasiakkaita on nyt noin 20 ja määrä on kasvussa. Siivousala kehittyy samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin ala. Se teknistyy entisestään ja jatkuvasti tulee uusia työvälineitä ja puhdistusaineita. Yrittäjän on oltava hereillä. Myös alan kuin alan yrittäjyys vaatii kouluttautumista. Susan Tuomaala on todennut, että yrittäjyys ei ole sitä, että aloittaa työn tuosta vaan. Se vaatii paljon osaamista. ”Kouluttautuminen säästää yrittäjää monelta murheelta. Jo se, että koulutuksissa voi luoda suhteita muihin yrittäjiin, joilta saa arvokasta tietoa, on eteenpäin. Verkostoituminen on rikkaus ja se tuo vahvuutta”, Tuomaala toteaa. Tuomaala kävi ensin yrittäjän starttikurssin ja loppusuoralla on yrittäjän ammattitutkinto Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa. Tuomaala on yrittäjäperheen lapsi ja haluaa osoittaa myös omalle tyttärelleen, mitä työnteko ja yrittäjyys ovat. Hänen mukaansa kaiken lähtökohta on ammattitaito. ”Asiakkaat arvostavat palvelua ja laatua. Sininen Sanko on ehdottomasti minun juttuni ja toivon, että ulospäin näkyy myös se, että kaikki on huolella suunniteltu ja tehty.” Rahasta ja rikkaudesta ei voi puhua, mutta muusta hyvinvoinnista kylläkin. Tuomaala myy myös osaamistaan siivouspuolen työnjohtajana. Siinä hänen asiakkainaan ovat esimerkiksi oppilaitokset. ”Olen aina tykännyt tehdä töitä, mutta nyt olen ollut todella onnellinen ja täynnä virtaa”, Tuomaala lisää. ▪ Teksti Teija Niskala Työstä tuli mielekkäämpää ja vaihtelevampaa Yli 20 vuotta Raahen sairaalassa ja viimeiset kolme vuotta fysioterapiaosastolla sihteerinä työskennellyt Anne Kääriäinen on erittäin tyytyväinen siihen, että lähti opiskelemaan merkonomiksi. Työn ohessa tapahtunut opiskelu oli raskasta, mutta antoisaa. Tietojen kartuttua hänen työnsä muuttui entistä mielekkäämmäksi ja vaihtelevammaksi. Nyt hän ymmärtää paljon paremmin, mitä tekee ja miksi. ” Opiskelusta oli todella paljon apua. Opin ymmärtämään asioita eri tavalla ja kokonaisvaltaisesti esimerkiksi työpaikkani talousasioita. Myös markkinointiviestintään tuli aivan erilainen näkökulma”, Kääriäinen vahvistaa. Kääriäinen suoritti merkonomiopinnot Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa iltaopiskeluna. Opetusta oli kahtena-kolmena iltana viikossa reilun kahden vuoden ajan. ”Olin pitkään ajatellut lähteväni opiskelemaan. Töissä rupesi tuntumaan, että minun pitäisi ymmärtää enemmän siitä, mitä teen. En aluksi uskaltanut puhua työpaikalla mitään, koska en tiennyt, jaksanko viedä opintoni loppuun”, Kääriäinen kertoo vielä parin vuo- den takaisista ajatuksistaan. Kääriäinen teki ahkerasti töitä opintojensa eteen ja hän sai tukea perheeltään. Koskaan ei kuulunut närkästyneitä kommentteja siitä, että äiti oli taas läksyjen parissa. ”Kotona kaikki osallistuivat kotihommiin aivan eri tavalla kuin ennen. Opiskelevat lapsemme kannustivat kovasti ja itsekin opin ymmärtämään heitä paremmin, kun tiesin, millaista on lukea ja tehdä tehtäviä.” Ilmapiiriä jäi ikävä Kääriäinen on pitänyt yhteyttä opiskelukavereihinsa vielä koulun päättymisen jälkeenkin. Ikävä sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta on saanut Kääriäisen ajattelemaan mahdollisuutta jatkaa opiskelua. ”Mikä ettei, voisin harkita jatkavani vielä jotain.” Kääriäinen kehuu opiskelukavereiden lisäksi myös Porvari- ja Kauppakoulun opettajia, jotka loivat uskoa oppimiseen. Hän hyödyntää edelleen kouluttajien antamia ohjeita päivittäisissä töissään. ”Opettajilla oli valtavan suuri merkitys. Jotain, kun en ymmärtänyt, niin heiltä saattoi kysellä ja asioista otettiin yhdessä selvää.” Anne Kääriäinen suoritti merkonomitutkinnon työnsä ohessa Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa. Hän kannustaa jokaista tarttumaan hetkeen ja ryhtymään opiskelemaan, mikäli se on mahdollista. Nyt, kun Kääriäisen opintojen päättymisestä on kulunut tovi, hän toteaa, että tiukkaa aikaa se oli. Näyttökokeet veivät yllättävän paljon henkisiä voimavaroja. Siitä huolimatta päällimmäiseksi jäi kaipuu takaisin koulun penkille. Hän jäi opiskeluun ikään kuin koukkuun. Siihen osasyynä oli opiske- luympäristön ilmapiiri. ”Se, että opiskelu oli mukavaa ja muiden oppilaiden kanssa oli mahdottoman mukavaa, antoi innostusta ja voimia. Luokan ilmapiiri oli sellainen, ettei periksi voinut antaa”, Kääriäinen sanoo hieman haikeana. ▪ Teksti Teija Niskala R a a h e n Po r v a r i - j a K a u p p a ko u l u | w w w. r p k k . f i 3 Huomisenkin suunta Osaamista markkinointiviestintään Raahen Porvari- ja Kauppakoulu on järjestämässä vuoden alussa voimaan tulleiden tutkintoperusteiden mukaista markkinointiviestinnän ammattitutkintoa. Markkinointiassistentin osaamisala antaa valmiudet kyseisiin työtehtäviin erilaisten tapahtumien koordinoinnissa ja järjestelyissä sekä markkinointikampanjoiden ja markkinointimateriaalien suunnitteluun. Vastaavasti visuaalisen puolen osaamisala antaa valmiudet visuaalisen markkinoinnin työtehtäviin sekä vähittäiskaupan alalla että tapahtumamarkkinoinnin ja messujen parissa. ” Ensi syksynä alkava tutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka työskentelevät monipuolisesti erilaisten yritysten ja organisaatioiden markkinointiviestinnän tehtävissä. ”Olemme tekemisissä uudistetun tutkinnon kanssa. Kyseessä on työelämän tutkinto, jossa painotus on niissä asioissa, joita jokainen työssään tarvitsee”, Ahvenlampi kertoo. Tutkinnossa opiskelija voi suuntautua joko markkinointiassistentin osaamisalalle tai visuaalisen markkinoijan osaamisalalle. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona ja tutkintosuoritukset henkilökohtaistetaan eli tutkinnon suorittaja osoittaa perusteissa vaadittavan ammattitaitonsa omassa työympäristössään ja omissa työtehtävissään”, Ahvenlampi selventää. Tutkinto toteutetaan monimuoto-opiskeluna ja lähitunnit tullaan pitämään kahtena iltana viikossa. Hakuaika koulutukseen päättyy elokuun 30. päivä, ja tutkinnon suorittajien valinta tapahtuu ennakkotehtävien ja henkilökohtaisen haastattelun perusteella. ▪ Teksti Teija Niskala Markkinointiviestinnän ammattitutkinnon toteutuksen suunnittelussa ovat Raahen Porvari- ja Kauppakoulun kouluttajien Eveliina Noposen ja Virpi Ahvenlammen (takana) sekä Outi Mannisen (edessä toinen vas.) lisäksi markkinoinnin asiantuntijat Johanna Viitanen, Kirsi Hihnala ja Tuula Kukkola. Minustako Yrittäjä -kurssilta startti yrittäjyyteen Rakennusalalla lähes 20 vuotta työskennellyt, raahelainen Jarmo Kortessalo suoritti Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa kahdeksan muun opiskelijan kanssa Minustako Yrittäjä-kurssin alkuvuoden aikana. Kortessalo on sitä mieltä, että tutkinto kannatti ehdottomasti suorittaa, monestakin syystä. ” Tutkinnossa tuli eteen paljon uutta asiaa tuoreelle yrittäjälle. Kouluttajat olivat erinomaisia ja aiheet ajankohtaisia. Ennen kaikkea yritysverotuksen asiat kiinnostivat”, Kortessalo kertoo. Kortessalo oli vieraan palveluksessa pitkään ja siitä 18,5 vuotta Etelä-Suomessa. Raaheen hän palasi vuonna 2006. Kortessalo perusti oman yrityksen lokakuussa 2009. ”Rakentaminen ja remontoiminen ovat pääasiallisia yritykseni tehtäviä. Tähän mennessä suurin työ on ollut 13 huoneiston rivitalon laatoitustyöt”, Remonttipalvelu J. Kortessalon yrittäjä toteaa. Töiden lomassa opiskelu oli sangen vaativaa, mutta oikealla ajan käytön suunnittelulla se onnistui hyvin. Hän suosittelee vastaavaa koulutusta myös pitempään yrittäjänä toimineille. ”Opiskelun aikana sain oppia muun muassa byrokratiasta, josta minulla ei olisi ollut tietoakaan, jos en olisi suorittanut tutkintoa. Uskon, että vanhemmille yrittäjillekin vastaavasta koulutuksesta olisi hyötyä, sillä tietyt asiat muuttuvat jatkuvasti.” Oikealla polulla Päättäjäistilaisuudessa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun rehtori Tapani Piirala totesi, Huomisen suunta Huhtikuu 2010, Nro 1 Raahen Porvari- ja Kauppakoulun aikuiskoulutuksen tiedotuslehti Julkaisija: Raahen Porvari- ja Kauppakoulu Aikuiskoulutusosasto Merikatu 2, 92100 Raahe 4 Raahen Por vari- ja Kauppakoulu | Aikuiskoulutuksen tiedotuslehti että silloin yrittäjä on oikealla polulla, kun hän lähtee hakemaan oppia ja etsii kumppaneita jakamaan kokemuksiaan. ”Kurssin suorittaminen yritystoiminnan ohella on hieno saavutus. Toivon mukaan kaikki saivat eväitä omaan tekemiseensä. Opiskelussa on myös se etu, että sen aikana voi jutella muiden yrittäjien kanssa ja verkostoitua. Monesti parhaat ideat syntyvät kahvipöytäkeskusteluissa”, Piirala toteaa. Maaliskuussa päätökseen saatu Minustako Yrittäjä –kurssi organisoitiin Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Raahen seudun yrityspalveluiden yhteistyönä. Yrittäjyyskurssin tavoitteena on parantaa valmiuksia toimia yrittäjänä sekä antaa perustietoa käytännön yrityksen pyörittämiseen liittyvistä asioista. Yrittäjyyskurssi on tarkoitettu yritystä perustamassa oleville, yritystoimintaa harkitseville tai juuri yrityksen perustaneille henkilöille. Reilut kahden kuukauden mittaisella kurssilla käydään läpi asiantuntijoiden avustuksella yrittäjyyden eri vaiheet, yrityksen liikeideaan, markkinointiin, taloushallintoon, hinnoitteluun sekä verotukseen liittyviä asioita. Kurssin aikana valmistuu yrityksen liiketoimintasuunnitelma laskelmineen. Käytännön esimerkkien kautta on tavoitteena antaa osallistujille realistinen kuva omista edellytyksistä menestyä yrittäjänä. Jarmo Kortessalon lisäksi kurssin suorittivat raahelaiset Hilkka Hirsikorpi, Matti Kuusiniemi, Sirpa Tuominen, Tuula Hekkala sekä siikajokiset Essi Alavuokila, Annikki Kylli ja Anne Mustonen. ▪ Teksti Teija Niskala Toimitus: Virpi Ahvenlampi, Eveliina Noponen, Sanna Sirviö, Teija Niskala, Jaakko Mylly Ulkoasu ja taitto: Jäljen Jättiläinen, Jaakko Mylly Kuvat: Teija Niskala, Outi Manninen Painopaikka: KalevaPrint 2010, Oulu