Arktinen osaaminen Suomessa
Arktinen osaaminen Suomessa ULKOASIAINMINISTERIÖ 2012 Sisältö Esipuhe 1 Johdanto 2 I Suomi arktisilla merillä 2 Varustamoita; telakoita; teknologiaa, laitteistoja ja suunnittelua; turvallisuutta II Elinkeinoja arktisilla alueilla 8 Kaivoksia; metalliosaamista; tuulienergiaa; ympäristöteknologiaa; liikennettä; matkailua; porotaloutta ja luontaiselinkeinoja III Suomi arktisen alueen tutkijana ja kouluttajana 12 Laaja-alaista arktista tutkimusta; arktisen luonnon tuntijat; arktisten olosuhteiden tutkimus; kylmäteknologian tutkimus Yhteystiedot 20 Esitteen tekstisisällön ovat toimittaneet esipuhetta lukuun ottamatta Markku Heikkilä ja Marjo Laukkanen Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestinnästä. Esitteen toteuttamisesta vastasi ulkoasiainministeriön itäosaston alueellisen yhteistyön yksikkö. Lisätietoja julkaisusta antaa: ULKOASIAINMINISTERIÖ Pohjoisen Euroopan yksikkö (EUR-10) puh: (09) 16005 sähköposti: [email protected] Graafinen suunnittelu ja taitto: Mika Kettunen Kannen karttakuva: Suomen Kuvapalvelu Oy Painatus: Edita Oyj Esipuhe Ensimmäinen Arktinen osaaminen Suomessa -esite julkaistiin syksyllä 2009, jolloin oltiin vielä tietämättömiä siitä poikkeuksellisen pitkäkestoisesta pakkasjaksosta, joka Suomeen talvella 2009–2010 osuisi. Myös seuraava talvi oli tilastojen valossa kylmä, ja tällöin suomalaisen yhteiskunnan kyky säilyä toimintakykyisenä arktisissa oloissa sai näkyvyyttä ulkomaita myöten. Helsinki-Vantaan lentokentän toimivuudesta raportoitiin kansainvälisillä uutiskanavilla ja suomalaista ”snow-how´ta” ihasteltiin. Jääolosuhteissa toimiminen on sen sijaan vanhempaa perua; viimeistään 1800-luvulla ulkomaankaupan kehityksen myötä meidän oli pakko löytää ratkaisuja ympärivuotisen merenkulun turvaamiseen myös silloin, kun kaikki satamamme olivat jään peitossa. Suomalainen innovatiivisuus oli luonteenomaista arktiselle osaamisellemme jo tuolloin useita sukupolvia sitten. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat moninaiset ja vielä osittain arvaamattomat. Kaikkein voimakkaimmin ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat arktisella alueella, maapallon pohjoisimmilla leveyspiireillä. Arktisen alueen merkitys kansainvälisessä politiikassa, niin ympäristö- kuin talousnäkökulmista, on viime vuosina kasvanut. Supistuva jääpeite mahdollistaa myös sekä luonnonvarojen että uusien merireittien aikaisempaa tehokkaamman hyödyntämisen, mikä samalla lisää merikuljetuksiin liittyviä riskejä ja kohdistaa paineita alkuperäiskansojen elinkeinoille ja -tavoille. Tähän muutokseen varaudutaan kansainvälisellä yhteistyöllä, jossa arktisten valtioiden muodostama Arktinen neuvosto on keskeinen toimija. Suomi on aktiivinen ja asiantunteva arktinen vaikuttaja. Arktisten alueiden muutos tarjoaa haasteiden ohella myös tuntuvia mahdollisuuksia Suomelle. Tämä päivitetty esite luo katsauksen monipuoliseen suomalaiseen arktiseen osaamiseen ja tietotaitoon. Monelle suomalaisellekin voi tulla yllätyksenä, kuinka laajaa ja kattavaa tämä osaaminen on. Omien yhteiskuntatoimintojemme ylläpitoon tarvitaan merenkulun osaamista, sääennustusta, ympäristöteknologiaa, energiantuotantoa sekä lukuisia muita ratkaisuja, joita tarvitaan myös arktisen alueen muutoksessa. Poikkitieteellinen ja pitkäjänteinen arktinen koulutus ja tutkimus luovat pohjan tälle osaamiselle. Tämä vuosikymmenten ja osin vuosisatojenkin aikana kumuloitunut osaaminen on maailmanlaajuisesti tarkastellen ainutlaatuista. Suomi voi olla siitä ylpeä ja tarjota sitä aktiivisesti eri arktisille toimijoille. Tämän esitteen tekstin on ulkoasiainministeriön tilauksesta toimittanut Lapin Yliopiston Arktinen keskus, mistä haluamme tässä yhteydessä esittää lämpimät kiitoksemme. Erkki Tuomioja Ulkoministeri Alexander Stubb Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri 1 Johdanto I Suomi arktisilla merillä Suomi on yksi kahdeksasta arktisesta valtiosta, joihin kuuluvat Pohjoismaiden ohella Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat. Sopeutuminen kylmiin elinolosuhteisiin on luonut luonnollisen pohjan maamme arktiselle osaamiselle. Suomalaiset toimijat ja asiantuntemus ovat vahvasti esillä nyt, kun kansainvälinen kiinnostus arktisiin alueisiin on kasvanut. Tässä esitteessä käsitellään sekä suomalaisen tutkimuksen että elinkeinoelämän arktisia rooleja. Niiden kautta muodostuu kokonaiskuva Suomen monipuolisesta osaamisesta maapallon pohjoisimmilla alueilla. Vaikka Suomi ei ole Jäämeren rantavaltio, on suomalaisella arktisella merenkululla ja arktisella laivanrakennusteknologialla pitkät perinteet. Suomalainen A. E. Nordenskiöld purjehti ensimmäisenä Koillisväylän läpi Vega-laivallaan 1870-luvun lopulla. Talvimerenkulun osaaminen on ollut myös maan elinehto – Suomi on ainoa maa, jonka kaikki satamat voivat jäätyä talvisin. Elinkeinoelämän osalta esitteen painopiste on arktisessa meriosaamisessa. Matkailusta, kasvavasta kaivostoiminnasta ja muista elinkeinoelämän aloista on mukana poimintoja. Nimeltä mainittujen toimijoiden ohella Suomessa on eri toimialoilla monia yrityksiä, jotka operoivat arktisilla alueilla. Arktisen alueen määritelmä Vaikka kansainvälisesti vahvistettua arktisen alueen määrittelyä ei olekaan, useimmiten arktisen alueen etelärajan tulkitaan kulkevan Suomen kohdalla Pohjoisella napapiirillä, jolloin Lappi, kolmasosa Suomen pinta-alasta, kuuluu arktisen kansainvälisen yhteistyön piiriin. Luonnontieteessä arktisen alueen eteläraja on määritelty pohjoisen napapiirin, metsänrajan, tundran etelärajan, ikiroudan etelärajan tai kesäkuun alle +10 °C jäävän keskilämpötilan mukaan. Yhteiskuntatieteissä arktinen alue määrittyy arktisten alkuperäiskansojen asuinalueiden mukaisesti. Lukuisat yritykset ja toimijat tekevät Suomesta yhden arktisen merenkulun ja offshore-toiminnan johtavista asiantuntijamaista. Varustamoita Arctia Shipping Arctia Shipping on Suomen valtion omistama erikoisvarustamo, jonka toimialana ovat jäänmurtopalvelut, monitoimialusten erikoispalvelut ja kansainvälinen rahtaustoiminta sekä öljyntorjunta. Esimerkiksi alusten avustaminen jäissä, reitityksen suunnittelu ja siihen liittyvä liikenteen ohjaus kuuluvat Arctian toimintaan. Arctian laivastoon kuuluu kolme voimakasta monitoimimurtajaa, yksi öljyntorjuntamurtaja ja neljä perinteistä jäänmurtajaa. Hyvin varustetut monitoimimurtajat Fennica, Nordica ja Botnica on suunniteltu toimimaan Itämeren jäänmurron lisäksi vaikeissa arktisissa olosuhteissa ja haastavissa tehtävissä niin kaasu- ja öljykentillä kuin tutkimusretkillä ympäri maailman. Monitoimimurtajilla voidaan avustaa esimerkiksi arktisissa olosuhteissa suoritettavaa öljynporausta pitämällä liikkuvat jäämassat turvallisella etäisyydellä työskentelypaikasta. Kuva: Arctia Shipping 2 Öljyntorjuntamurtaja Kontio on varustettu kahdella erillisellä öljynkeräysjärjestelmällä ja siinä on yli 2000 kuutiota tankkitilaa kerätylle öljylle. Kontio on Euroopan Meriturvallisuusviraston ( EMSA) päivystävä öljyntorjunta-alus pohjoisella Itämerellä. Perinteiset jäänmurtajat Voima, Sisu, Urho ja Otso suorittavat tuhansia avustustehtäviä vuosittain pitäen osaltaan huolen siitä, että Suomen talvimerenkulku toimii häiriöttä. Ne voivat toimia myös jäänhallinnassa ja öljyntorjuntatehtävissä. Neste Oil & Neste Shipping Suomalainen Neste Oil Oyj on korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö. Yhtiön vahvuutena on pitkä kokemus öljyn jalostuksesta, varastoinnista ja kuljetuksista kylmissä olosuhteissa. Merikuljetuksiin erikoistuneella Neste Shipping Oy:llä on erinomainen tietämys kylmien olosuhteiden aluksille asettamista vaatimuksista. Koko yhtiön laivasto on kaksoisrunkoinen, jäävahvistettu sekä suunniteltu vaativiin olosuhteisiin. Yritys on kehittänyt lukuisia tapoja parantaa alusten suorituskykyä ja turvallisuutta. Innovaatiot ulottuvat kaksitoimisista (double action) tankkereista ja integroidusta komentosillasta satelliittinavigointiin jääolosuhteissa. Alussimulaattorien avulla voidaan harjoitella aluksen ohjaamista vaihtuvissa olosuhteissa sekä saattohinausta. Yhtiön omistamat jäävahvistetut saattohinaajat ovat ainoita laatuaan maailmassa. Neste Shipping tekee yhteistyötä myös laivanrakentajien ja laivansuunnittelijoiden sekä yliopistojen, VTT:n ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. 3 Telakoita STX Finland ja Arctech Helsinki Shipyard Suomessa on kolme suurta telakkaa. STX Finland Oy:llä on kaksi telakkaa, yksi Turussa ja yksi Raumalla. Arctech Helsinki Shipyard on STX Finlandin ja suuren venäläisen telakkayhtiön United Shipbuilding Corporationin ( USC ) yhteisomistuksessa. STX Finland ja Arctech ovat johtavia toimijoita erikoisvalmisteisten jäätä murtavien alusten maailmanmarkkinoilla. Yrityksillä on vuosikymmenien kokemus jäänmurtajien ja erikoisalusten suunnittelusta ja rakentamisesta. Huipputason asiantuntemus on välttämätön erityisesti arktisten erikoisalusten ja offshorehuoltoalusten suunnittelussa ja valmistuksessa, koska alukset toimivat ääriolosuhteissa. STX Finland ja Arctech etsivät jatkuvasti uusia ratkaisuja, jotta aluksista saadaan mahdollisimman turvallisia, toimivia ja ympäristöystävällisiä. Suomalaiset telakat ovat rakentaneet enemmän vaativien jääluokkien jäänmurtokalustoa kuin minkään muun maan telakat. Ne ovat toimittaneet 60 prosenttia maailman jäänmurtajista. Suomalaisten telakoiden tuotevalikoimat kattavat alukset niin arktiseen, subarktiseen kuin antarktiseen käyttöön. STX:n Rauman telakka on maineikas monitoimijäänmurtajien, jääluokiteltujen tutkimusalusten ja matkustajalauttojen rakentaja ja suunnittelija. Telakan viimeisin projekti on uuden sukupolven antarktinen tutkimus- ja huoltoalus. STX:n Turun telakka on maailman johtavana suurten risteily alusten rakentajana tunnettu edistyneestä ja innovatiivisesta laivansuunnitteluosaamisestaan sekä tehokkaista tuotantolaitoksistaan. Se kykenee työskentelemään vaativimpienkin arktisten olosuhteiden jääluokitettujen, nesteytettyä maakaasua kuljettavien LNG-alusten sekä muiden erikoiskalustojen, kuten kelluvien offshore-tuotantoyksiköiden suunnittelun ja rakentamisen parissa. Arctech rakentaa parhaillaan kahta uutta monitoimijäänmurtohuoltoalusta venäläiselle merenkulun suuryritykselle Sovcomflotille sekä innovatiivista pelastusalusta Venäjän liikenne ministeriölle. STX Finlandilla on edeltäjiensä kautta pitkiä perinteitä ja kokemusta läheisestä yhteistyöstä venäläisten laivanvarustamojen, telakoiden ja muiden organisaatioiden kanssa. Se on valmistanut yli 2000 alusta. Arctech Helsinki Shipyard tekee uudisrakennusprojekteissaan yhteistyötä venäläisten telakoiden kanssa. Kuva: Cargotec 4 Kuva: ABB Teknologiaa, laitteistoja ja suunnittelua ABB ABB kehittää, toimittaa ja huoltaa kehittämäänsä Azipod ®-tekniikkaan perustuvia sähköisiä potkurikäyttöjärjestelmiä jäänmurtajiin, jäissä kulkeviin rahtialuksiin ja muihin korkean jääluokan aluksiin. Toimitukset käsittävät generaattorit, sähkönjakelujärjestelmän sekä potkurikäyttö- ja automaatiojärjestelmän. Azipod-tekniikkaa käyttävälle alukselle saadaan ylivoimaiset jäänmurto- ja jäissäkulkuominaisuudet ja ne pystyvät toimimaan itsenäisesti vaikeissakin jääolosuhteissa, mikä mahdollistaa kauppalaivojen tehokkaamman ja taloudellisemman operoinnin. Aker Arctic Technology Aker Arctic Technology Oy on perustettu vuonna 2005 jatkamaan Kvaerner MasaYardsin Arctic Technology Centren menestyksekästä tutkimus- ja tuotekehitystyötä. Teknologiayhtiö kehittää ja suunnittelee arktisia merellisen logistiikan ja offshore-teollisuuden ratkaisuja ja suunnittelee aluksia eri asiakkaille arktisiin tarpeisiin. Yrityksen maailman mittakaavassa ainutkertainen jäämallikoelaitos tekee tutkimusta ja tuotekehitystä kenttä- ja laboratorio-olosuhteissa merikuljetuksesta, laivoista ja satamista. Lisäksi yhtiö kouluttaa jäissä kulkevien alusten miehistöjä. Kuva: Cargotec Kolmen Petshoran ja Karan merelle jo rakennetun toimivan sukkulaliikennejärjestelmän lisäksi yhtiö kehittää ja tutkii globaaleille markkinoille arktisten alueiden maakaasun ja mineraalien kuljetusjärjestelmiä sekä etsintä- ja tuotantoporausjärjestelmiä. Aker Arctic on luonut lukuisia menestyksekkäitä laivakonsepteja arktiseen merenkulkuun, muun muassa maailman ensimmäisen ns. vinomurtajakonseptin, joka on parhaillaan rakenteilla Arctech Helsingin telakalla. Yhtiö suunnittelee myös EU:n yhteisprojektina polaaritutkimukseen tarkoitettua Aurora SLIM -jäänmurtajaa sekä Kanadan uutta polaarijäänmurtajaa. Cargotec Cargotecin tytärbrändit Hiab, Kalmar ja MacGregor tunnetaan kuorman- ja lastinkäsittelyalan johtavina brändeinä ympäri maailman. Yhtiön juuret ovat pohjoisessa, mikä on vaikuttanut tutkimuksen ja tuotekehityksen valintoihin. Cargotec tarjoaa monipuolisia lastinkäsittelyratkaisuja kuten MacGregor-lastiluukkuja, nostureita ja kontinkiinnityslaitteita laivoille, jotka liikennöivät vaativissa arktisissa olosuhteissa. Offshore-asiakkaille Cargotec tarjoaa kuormankäsittelyratkaisuja, jotka täyttävät eri jääluokkien vaatimukset. Suunnittelussa on otettu huomioon erittäin vaativat olosuhteet, kuten esimerkiksi jäätymisen ja sen aiheuttamat mekaaniset vauriot, kylmiin olosuhteisiin sopivat sähkökomponentit sekä turvallisen ja luotettavan toiminnan myös erittäin syvissä käyttöolosuhteissa. 5 Cargotec toimittaa konttienkäsittelyyn tarkoitettuja Kalmar-laitteita arktisissa olosuhteissa toimiviin satamiin. Arktisiin olosuhteisiin suunnitellussa konttikurottajassa on lisävarusteita kylmiä olosuhteita varten. Suunnitellessaan arktisiin olosuhteisiin tarkoitettuja lastinkäsittelyratkaisuja Cargotec ottaa huomioon niin ympäristönäkökulmat kuin toiminnallisuuden. Tarjottujen ratkaisujen tulee olla saasteettomia sekä turvallisia käyttää äärimmäisen kylmissä ja rankoissa olosuhteissa. Mobimar Mobimar Oy on meritekniikkayritys, joka suunnittelee ja rakentaa pienaluksia sekä öljyntorjuntajärjestelmiä muun muassa arktisiin olosuhteisiin. Viime vuosina yhtiö on kehittänyt uuden tyyppistä, kolmirunkoista, pienen kulkuvastuksen omaavaa ja jäänmurtoon soveltuvaa alusta. Jäälaboratorioissa suoritetut jäänmurtokokeet ovat olleet niin lupaavia, että kehitetty ominaisuus on patentoitu. Koska alustyyppi on erittäin vakaa ja matalakulkuinen, se soveltuu jäänmurron lisäksi moniin ympärivuotisiin arktisiin tehtäviin, kuten merentutkimukseen ja öljyntorjuntaan. Steerprop Oy Steerprop Oy on ohjattavia potkurilaitteita suunnitteleva ja valmistava yritys, joka panostaa erityisesti jäävahvisteisten laitteiden toimittamiseen arktisen meren vaativiin olosuhteisiin. Kuormituskestävyyden, käyttövarmuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi Steerprop on tehnyt runsaasti kehitys- ja tutkimustyötä. Yrityksen ohjattavassa potkurilaitteessa yhdistyy niin hyvä hyötysuhde kuin polttoainetalous. Tulevaisuudessa Steerprop pyrkii yhä suurempiin laivasovellutuksiin ja teholuokkiin. 6 STX Finland Cabins Oy STX Finland Cabins on alallaan maailman johtava toimija. STX Finland Cabinsin esivalmistettuja moduulihyttejä ja kokonaisia majoitusalueita on käytössä niin jäänmurtajissa, arktisten alueiden tutkimusaluksissa, kalastusaluksissa, offshore-lauttojen majoitusalueissa, auto- ja matkustajalautoissa kuin ylellisissä risteilyaluksissa. Hyttien pitkälle kehitetty esivalmistustekniikka mahdollistaakin tuotteiden monipuolisen testaamisen jo valmistusvaiheessa. Hyttien paloturvallisuus ja äänieristys ovat huippuluokkaa. STX Finland Cabinsin tuotekehitysosasto kartoittaa jatkuvasti mahdollisuuksia hyödyntää uusia innovaatioita hyttien tuotannossa ja toimituksessa. Trafotek Trafotekin erityisosaamisalueeseen kuuluvat laivanrakennusteollisuuden muuntajaratkaisut ovat käytössä yli 600 aluksessa, joista useat ovat jäänmurtajia tai monikäyttöisiä jäätä murtavia huoltoaluksia. Yhtiöllä on myös kattava valikoima kuristimia ja suodattimia laivanrakennus- ja offshore-teollisuuden vaativiin tarpeisiin. Jokainen Trafotekin tuotteista suunnitellaan tapauskohtaisesti asiakastarpeet ja käyttöolosuhteet huomioiden. Muuntajarakenne on mekaanisesti erittäin kestävä ja sallii voimakkaitakin muutoksia muuntajan kuormituksessa ja asennusympäristössä esimerkiksi lämpötilanvaihteluiden ja tärinän suhteen. Kuva: VTT Steerprop on toimittanut maailman suurimmat mekaaniset ohjattavat potkurilaitteet Venäjälle Barentsin merellä toimivaan polaarimurtajaan Varandeyhin. Myös Itämerellä operoivat jäämurtajat Moskova ja Pietari ovat varustettu sen ohjattavilla potkurilaitteilla. Pitkän tutkimuksen ja tuotekehityksen tuloksena Steerprop toimittaa pääpropulsion eli pääpotkurikoneiston Aker Arctic Technologyn kehittämään jäävahvisteiseen monitoimipelastusaluskonseptiin, joka rakennetaan Arctech Helsinki Shipyardilla. Wärtsilä Wärtsilällä on vahva asema jäänmurtajien ja muiden arktisella alueella toimivien alusten moottoritoimituksissa. Toimitussisällöt kattavat myös alusten automaatiojärjestelmiä, propulsiolaitteistoja ja laivasuunnittelua. Energiatehokkailla, integroiduilla kokonaisratkaisuilla ja muun muassa kaasun käytöllä polttoaineena pystytään parantamaan alusten ympäristöystävällisyyttä. Wärtsilä Ship Design suunnittelee useita jääluokkia vastaavia erityyppisiä aluksia, esimerkiksi kemikaalitankkereita, arktisia tutkimusaluksia, offshore-tukialuksia ja kalastusaluksia. Suunnittelu kattaa ratkaisut vaativista arktisista jäänmurtajista kauppa-aluksiin, jotka voivat tarvittaessa liikkua jääpeitteisillä merialueilla. Alusten ohjattavuutta ja jäänmurtokykyä parannetaan jäälaboratoriossa tehtävien testien avulla. Esimerkki suunnitteluprojektista on EU:lle kaavailtu jäätä murtava tutkimus- ja porauslaiva Aurora Borealis, joka pystyy toimimaan jopa -50 °C lämpötilassa. Wärtsilä on vahvistanut asemaansa myös johtavana laivojen huolto- ja kunnossapitopalveluiden tarjoajana Barentsinmeren alueella. Yhtiö avasi Murmanskiin vuonna 2010 monipuolisen huoltokeskuksen, joka tarjoaa palveluita kaikille merenkulun ja offshore-alan asiakkaille. Wärtsilä suunnittelee ja toimittaa lisäksi voimalaitoksia pohjoisille alueille. Turvallisuutta Liikenteen turvallisuusvirasto ( Trafi ) Liikenteen turvallisuusvirasto vastaa Suomessa merenkulun turvallisuudesta. Tiedot alusten rakenteisiin kohdistuvasta rasituksesta jääolosuhteissa sekä alusten tehontarpeesta ja jääluokituksesta ovat tärkeitä talvimerenkulun turvallisuuden kannalta. Suomen ja Ruotsin merenkulkuviranomaiset ovat vuodesta 1971 lähtien kehittäneet ja julkaisseet yhteisiä jääluokkasääntöjä ( Finnish-Swedish Ice Class Rules). Niissä määritellään jäissä liikkuvan aluksen minimikoneteho, rungon, koneiston ja potkurin lujuus. Säännöillä pyritään takaamaan, että Itämerellä liikennöivillä aluksilla on riittävät ominaisuudet jäissä liikkumista varten. Jääluokkasääntöjen pitäminen ajan tasalla vaatii jatkuvaa tutkimusta ja kehittämistä. Trafi ja Liikennevirasto rahoittavat talvimerenkulun tutkimusta yhteistyössä Ruotsin merenkulkuviranomaisten kanssa. Tutkimuksen keskeisiä aiheita ovat mm. jääolosuhteiden ennustamiseen ja talvimerenkulun sujuvuuteen liittyvät kysymykset. Liikennevirasto Liikennevirasto vastaa talvimerenkulun turvallisesta sujuvuudesta ja jäänmurtopalvelujen saatavuudesta Suomen rannikolla. Liikennevirasto osallistuu talvimerenkulun tutkimukseen ja jäänavigoinnin osaamisen kehittämiseen yhdessä Itämeren muiden rannikkovaltioiden kanssa. Jäänmurtajien saatavuudesta ja toimintakyvystä on pidettävä jatkuvaa huolta erilaisten talvien ääriolosuhteissa. Liikennevirasto vastaa jäänmurtajien rahtauksesta ja jäänmurtopalveluiden tehokkaasta toteuttamisesta jäänmurtajien ohjeistuksen ja pitkälle kehitellyn talviliikenteen ohjausjärjestelmän ( IBnet ) avulla. II Elinkeinoja arktisilla alueilla Suomalainen teollisuus ja elinkeinoelämä operoivat maailmanlaajuisesti. Arktisen alueen taloudelliset mahdollisuudet kasvavat nopeasti. Avautuva pohjoinen suunta on suomalaisyrityksille luonteva toimikenttä. Lapin kauppakamari on Euroopan unionin alueella pohjoisin kauppakamari ja tunnettu arktisen liiketoimintaympäristön kehittämisestä. Sillä on merkittävä rooli Barentsin euroarktisen alueen yhteistyössä ja yritysten verkostoitumisessa. Lapin kauppakamarin vastuulla on sekä Euroarktisen kauppakamarin ( EACC ) että Barentsin alueen taloudellisen neuvonantajaryhmän puheenjohtajuus ja sihteeristö. Lapin kauppakamarin vuosittain järjestämä Arctic Business Forum käsittelee pohjoisten alueiden investointeja ja elinkeinotoiminnan kehittämistä. Lapin kauppakamarin helmikuussa 2012 julkistaman laskelman mukaan odotettavissa olevien investointien arvo Euroopan pohjoisilla alueilla kymmenen vuoden kuluessa on 125 miljardia euroa: Pohjois-Suomi 22 miljardia, Pohjois-Ruotsi 30 miljardia, Pohjois-Norja 32 miljardia ja Pohjois-Venäjä ( Murmansk ja Arkangeli ) 41 miljardia. Kuva: Tina Lindroos peruskartoitus. Maankäytössä on otettava huomioon kaivostoiminnan, luonnonsuojelun, matkailun ja porotalouden yhteensovittaminen. Kaivoksia Pohjois-Suomi on nousemassa kansainvälisesti yhä tärkeämmäksi malmintuotantoalueeksi. Alan tarjoamat työpaikat ja investoinnit ovat mittavia. Suomi tarjoaa kaivosyhtiöille turvallisen toimintaympäristön ja hyvän infrastruktuurin. Suomen vahvuuksia ovat myös vahva teknologiaosaaminen, alan laitevalmistus sekä Geologian tutkimuskeskuksen ( GTK ) laatima geologinen Geologian opetusta on Suomessa Aalto-yliopistossa sekä Oulun ja Turun yliopistoissa. Erityisesti Oulun yliopisto on keskittynyt vastaamaan Pohjois-Suomessa vahvistuvan kaivostoiminnan tarpeisiin ( Oulu Mining School ). Kaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet Geologian tutkimuskeskus Jalometallit 1. Iso-Kuotko gold – Agnico-Eagle Ltd 2. Hanhimaa gold – Dragon Mining Ltd 3. Kittilä gold – Agnico-Eagle Ltd 4. Kettukuusikko gold – Taranis Resources Inc. 5. Naakenavaara gold – Taranis Resources Inc. 6. Pahtavaara gold – Lappland Goldminers Ab 7. Kiekerömaa gold – Tertiary Minerals Plc 8. Rompas gold, uranium – Mawson Resources Ltd 9. Suhanko-Konttijärvi PGE – Gold Fields Arctic Platinum Oy 10. Kuusamo gold – Dragon Mining Ltd 11. Laiva gold – Nordic Mines Ab 12. Hirsikangas gold – Belvedere Resources Finland Oy 13. Ängesneva gold – Belvedere Resources Finland Oy 14. Kopsa gold – Belvedere Mining Oy 15. Taivaljärvi silver – Sotkamo Silver AB 16. Pampalo gold – Endomines AB 17. Seinäjoki gold, antimony – Nortec Minerals Corp. 18. Osikonmäki gold – Belvedere Resources Finland Oy 19. Haveri gold – Lappland Goldminers Ab 20. Orivesi gold – Dragon Mining Ltd 21. Jokisivu gold – Dragon Mining Ltd 22. Kaapelinkulma gold – Dragon Mining Ltd 1 Jalometallit 1 Perusmetallit 1 Timantti 1 Muut 1 Kaivos 1 Tutkimuskohde 3 1 2 1 2 5 7 3 6 3 8 10 9 4 4 5 Kaivospiiri 6 Valtaus Timantti 1. Kuusamo – Sunrise Resources Plc 2. Kuhmo – Karelian Diamond Resources Plc 3. Kaavi-Kuopio – Sunrise Resources Plc 4. Kaavi – Mantle Diamonds Ltd & Firestone Diamonds Developments JV 1 5 Perusmetallit Varaus 1. Riikonkoski copper, gold – Taranis Resources Inc. 2. Kevitsa nickel, copper, PGE – First Quantum Minerals Ltd Valtaustilanne 1.3.2012 3. Sakatti nickel, copper, PGE – Anglo American Exploration B.V. 4. Läntinen Koillismaa (LK) nickel, PGE – Finore Mining Inc. 5. Kuhmo nickel – Altona Mining Ltd 6. Kuhmo nickel – Anglo American Exploration B.V. 7. Talvivaara nickel, zinc, copper – Talvivaara Mining Co. 8. Hitura nickel – Belvedere Mining Oy 9. Pyhäsalmi zinc, copper, pyrite – Inmet Mining Corp. 10. Rautavaara nickel, zinc, copper – Western Areas NL & Magnus Minerals Oy JV 11. Kylylahti copper, gold, zinc, nickel, cobalt – Altona Mining Ltd 12. Valkeisenranta, Särkiniemi nickel, copper – Altona Mining Ltd Muut 1. Sokli phosphorus, niobium – Yara International ASA 2. Sivakkalehto iron – Tertiary Minerals Plc 3. Kolari iron, gold, copper – Northland Resources Ab 4. Kemi chromium – Outokumpu Chrome Oy 5. Ranua uranium – Mawson Resources Ltd 6. Mustavaara vanadium – Mustavaaran Kaivos Oy 7. Punasuo talc, nickel – Mondo Minerals Oy 8. Alanen talc – Luzenac Suomi Oy 9. Länttä lithium – Keliber Resources Ltd 10. Koivusaarenneva ilmenite – Kalvinit Oy 11. Siilinjärvi phosphorus – Yara International ASA 12. Eno uranium – Mawson Resources Ltd 13. Tammela lithium, tin, tantalum – Nortec Minerals Corp. 1 2 4 11 6 2 12 7 13 8 8 9 10 15 7 14 10 11 9 16 4 3 12 17 11 12 18 20 19 22 21 Kartta: GTK 13 0 50 km 9 100 Metalliosaamista Suomen metalliteollisuus limittyy kiinteästi laiva- ja offshore-teollisuuteen. Alalla on osaamista kylmiin olosuhteisiin tarkoitettujen materiaalien valmistuksesta. Ankarissa oloissa käytettävät laitteet vaativat erikoisominaisuuksia ja kestävyyttä. Suomalaisia teräsrakenneratkaisuja on toimitettu muun muassa porauslauttoihin. Perämeren rannikolla sijaitsee kaksi suurta kansainvälisillä markkinoilla toimivaa terästehdasta, Outokumpu Torniossa ja Rautaruukki Raahessa. Viiden suomalaisen metallialan yhtiön muodostama SeelDoneGroup Oy on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on kiinnostunut pohjoisista markkinoista. Yhtiö on toimittanut erikoisteräksiin liittyviä ratkaisuja Barentsin alueelle. Vaativia hitsattuja ja koneistettuja teräsrakenteita ja niihin perustuvia laite- ja osakokonaisuuksia toimitetaan erityisesti öljy, kaasu- ja energiateollisuuden tarpeisiin. Tuulienergiaa Uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden vuoksi Suomessa ollaan yhä kiinnostuneempia hyödyntämään tuulienergiaa pohjoisilla alueilla. Suurin ongelma on jäänmuodostus tuuliturbiinin lapoihin ja laitteistoihin. VTT on jäätämisen mallintamisessa johtava asiantuntija maailmassa. 10 Tuulivoimaloita valmistava Winwind Oy kehittää arktista tuulivoimaa ja kylmien alueiden standardeja. Yhtiön perustama konsortio suunnittelee arktista kolmen megawatin voimalaa. Sen markkinat tulevat olemaan pohjoisten alueiden lisäksi Keski-Euroopan vuoristoalueet. Hankkeessa kehitetään Suomen arktista tuulivoimaosaamista yleisemmin. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEKES, joka rahoittaa elinkeinojen ja liiketoiminnan uudistumisprojekteja, tukee hanketta. Ympäristöteknologiaa Pohjoisten alueiden luonto on hauras ja vaatii tarkkaa huolenpitoa. Suomalaista ympäristö teknologiaa voidaan käyttää arkisten alueiden ympäristön puhdistamiseen ja tuotantolaitosten vähäpäästöisyyden turvaamiseen. Suomesta löytyy osaamista ja teknologiaa vastaamaan öljypäästöihin arktisilla alueilla. Johtavana asiantuntijana kansainvälisesti alalla toimii Lamor Oy. Kuva: Tiehallinto Liikennettä Arktiset olot vaativat infrastruktuurilta olosuhteiden vaihtelun kestämistä ja sopeutumista kylmään sekä lämpimään. Arktisten alueiden tieinfrastruktuurin hoito ja rakentaminen on luonnonvarojen hyödyntämisen vuoksi tulevaisuudessa tärkeää ja Suomen osaamiselle voi olla kysyntää. Suomessa teiden ja meriväylien kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto. Lapissa toimii ajoneuvojen ja renkaiden talvitestaukseen erikoistuneita yrityksiä, kuten ivalolainen Test World Oy. Monet globaalit autonvalmistajat testaavat tuotteitaan talvisin Lapin testiradoilla. Euroopan ainoa moottorikelkkatehdas BRP Finland toimii napapiirillä Rovaniemellä. Suomessa lentokentät pidetään auki kaikissa sääolosuhteissa, myös pakkasella ja lumisateen keskellä. Lentokenttien toiminnasta vastaa Finavia. Napapiirin pohjoispuolella Suomessa on neljä täysmittaista lentokenttää: Rovaniemi, Kittilä, Ivalo ja Enontekiö. Matkailua Kuva: VTT Suomi on arktisen turismin suurvalta. Merkittävä osa arktisen alueen majoituskapasiteetista sijaitsee Suomessa. Pohjois-Suomi on vilkas talvimatkailun kohde, minkä takia turismi on huomattava pohjoinen elinkeino. Tunnettuja talvimatkailukohteita ovat muun muassa Levi, Ylläs, Saariselkä, Salla, Luosto, Rovaniemi, Pyhä ja Ruka. Talviturismissa yhdistyvät luonto-, elämys- ja ostosmatkailu. Yksi vetonauloista on Rovaniemellä asuva joulupukki. Kuva: Arto Vitikka Lapin suurimmissa yksittäisissä matkailukohteissa on yli 20 000 vuodepaikkaa ja vuotuisia yöpymisiä Lapissa on pitkälti yli kaksi miljoonaa. Matkailun lisäinvestointeja on suunnitteilla. Lapin valttina talvimatkailussa on lumivarmuus. Aktiviteetteja ovat esimerkiksi laskettelu, murtomaahiihto, poro- ja koiravaljakkosafarit ja erilaiset ohjelmapalvelut. Kansainvälisten lentokenttien ja hyvien maayhteyksien myötä kohteet ovat hyvin saavutettavissa sekä omatoimi- että ryhmämatkailijoille. Ohjelmatarjontaa on myös talvikauden ulkopuolella. Toinen merkittävä ajankohta matkailulle on syksyn värikäs ruska-aika, jolloin kasvillisuuden ilme vaihtuu. Porotaloutta ja luontaiselinkeinoja Suomen pohjoiset alueet ovat porotalousaluetta. Poronhoito on merkittävä elinkeino, jota harjoittavat sekä saamelainen alkuperäiskansa että valtaväestö pohjoisella maaseudulla. Porot ovat erottamaton osa alueen kulttuuria ja imagoa sekä tärkeitä matkailulle. Poronliha on haluttu erikoiselintarvike, jota on ryhdytty aktiivisesti jatkojalostamaan. Vapaasti luonnosta saatavat ja kaikkien kerättävissä olevat luonnontuotteet – kuten hilla, puolukka, karpalo, mustikka ja muut marjat – ovat merkittävä osa pohjoisia elinkeinoja ja elämäntapaa. Luontaistuote- ja käsityöalalla toimii lukuisia paikallisia pienyrittäjiä. 11 Kuva: Pekka Luukkola/Matkailun edistämiskeskus Kuva: David Gray III Suomi arktisen alueen tutkijana ja kouluttajana Suomi panostaa pohjoisten alueiden osaamiseen ja tutkimukseen. Pohjois-Suomessa sijaitsee kaksi yliopistoa, jotka palvelevat Suomen arktisen osaamisen ydintä: korkealaatuista, monitieteellistä arktista tutkimusta ja koulutusta. Monipuolista arktista tutkimusta tehdään myös monissa muissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Arktisen luonnon, ilmakehän ja maaperän erityispiirteiden tuntemus vaatii pitkäjänteistä tutkimusta ja kenttätyötä. Suomen Lapissa onkin tiheä tutkimusasemien ja -laitosten verkosto, joka kartoittaa ja seuraa ympäristön ja ilmakehän tilaa. Toimiminen arktisilla alueilla vaatii monipuolista kylmäteknologian tutkimusta ja kehittämistä. Laaja-alaista arktista tutkimusta Lapin yliopisto ja Arktinen keskus 12 Lapin yliopiston Arktinen keskus toimii Arktikum-talossa ja on Suomessa ainoa nimenomaan arktisiin kysymyksiin erikoistunut laitos. Sen kansainvälinen ja monitieteinen tutkimus jakautuu kolmeen teemaan, joita ovat luonnontieteisiin painottuva globaalimuutos, yhteiskuntatieteisiin painottuva kestävä kehitys ja arktinen oikeustiede. Globaalimuutoksen tutkimusryhmä selvittää kasvavan taloustoiminnan vaikutuksia arktisen alueen ekologiaan, ympäristöön ja yhteiskuntiin. Ryhmän erityisosaamista on arktisen energiateollisuuden vaikutuksien tutkimus Siperiassa, jossa yhteistyötä tehdään tutkijoiden, alkuperäiskansojen, paikallisten asukkaiden, teollisuuden ja hallintoviranomaisten välillä. Kestävän kehityksen tutkimusryhmä tutkii ympäristöpolitiikkaa ja taloutta sekä yhteiskuntien sopeutumista ja haavoittuvuutta. Tutkimusryhmään kuuluva Alkuperäiskansojen ja saamen tutkimuksen toimisto on erikoistunut alkuperäiskansojen perinnetietoon, politiikkaan ja identiteettiin. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistö oikeuden instituutti tutkii oikeustieteellisiä kysymyksiä koskien arktisen alueen kansainvälisiä sopimuksia ja säännöksiä, ympäristövaikutusten Kuva: Jussi Tiainen/Oulun yliopisto Rovaniemellä sijaitseva Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin yliopisto, jolla on omakohtaista asiantuntemusta ja yhteys arktisen alueen asukkaisiin ja kulttuureihin. Yliopiston neljässä tiedekunnassa ja Arktisessa keskuksessa tutkitaan arktisen alueen ihmisiä, yhteiskuntaa, ympäristöä ja taidetta sekä näiden vuorovaikutusta. Pohjoisuuteen liittyvää koulutusta on tarjolla sekä perustutkinnon suorittajille että jatko- opiskelijoille. Lisäksi Lapin yliopistolla on valtakunnallinen vastuu saamelaisuuteen liittyvästä yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta ja saamelaisoikeuden tutkimuksesta. arviointiprosessien toteutumista sekä arktisten alkuperäiskansojen maa- ja ympäristöoikeutta. Arktisessa keskuksessa samaan organisaatioon sijoittuu niin tutkimus, arktinen tiedekeskus, vahva tiedon välittämisen rooli kuin vuoro vaikutus monien suomalaisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Keskus koordinoi monitieteistä Arktis-tohtoriohjelmaa ja toteuttaa yhteistyössä tiedekuntien kanssa Arctic Studies -ohjelmaa. Arktinen keskus on yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa tehnyt aloitteen EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamisesta siten, että verkoston päämaja olisi Rovaniemellä. Oulun yliopisto ja Thule-instituutti Oulun yliopisto on yksi Suomen suurimmista yliopistoista. Se on kansainvälinen tiedeyliopisto, jossa tutkitaan pohjoisia ja arktisia kysymyksiä monilla tieteenaloilla. Yliopiston tutkimus ja opetus painottuvat erityisesti biotieteisiin ja terveyteen, informaatioteknologiaan, ympäristöön, luonnonvaroihin ja materiaaleihin sekä kulttuuriseen identiteettiin ja vuorovaikutukseen. Kehittämis- ja innovaatiotyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän ja muiden tutkimus laitosten kanssa. Oulun yliopiston yhteydessä toimivalla Giellagas-instituutilla on Suomessa erityisvastuu saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä saamelaisen historian ja yhteiskunnan tutkimuksesta. Oulun yliopiston Thule-instituutti on ympäristö-, luonnonvara- ja pohjoisuusaloilla toimiva monitieteinen tutkimuskeskus, joka toimii asiantuntijana sirkumpolaarisissa kysymyksissä. Sillä on neljä toimintayksikköä: Arktisen lääketieteen keskus, pohjoisen ympäristötutkimuksen yhteistyöverkosto ( NorNet ), ympäristötekniikan tutkimusyksikkö ( NorTech Oulu) ja Oulangan tutkimusasema. Instituutin nelivuotisten tutkimusohjelmien aloja ovat globaalimuutos pohjoisessa, pohjoinen maankäyttö ja maanpeite, sirkumpolaarinen terveys ja hyvinvointi, ympäristöteknologia ja energiatutkimus sekä niihin liittyvä resurssija ympäristötehokkuus. Tutkimusryhmät tutkivat ilmastonmuutosta ja siihen sopeutumista, luonnon varojen kestävää käyttöä, pohjoisen väestön terveyteen kohdistuvia riskejä sekä ympäristö- ja energiataloutta pohjoisessa. Thule-instituutti osallistuu myös tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen. Instituutti toteuttaa tohtori- ja kansainvälistä maisterikoulutusta ja sillä on vahva rooli kansainvälisessä arktisessa ja polaaritutkimuksen yhteistyössä. 13 Kuva: Tim Bird/Matkailun edistämiskeskus Verkostoitumista ja ammattikoulutusta Arktinen yliopisto ( University of Arctic ) on arktisen alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kansainvälinen yhteistyöverkosto, johon kuuluu yli 140 jäsentä. Se järjestää monitieteistä, pohjoisiin kysymyksiin keskittyvää koulutusta, opiskelijavaihtoa ja eri tieteenalojen yhteistyötä. Arktisen yliopiston hallinnollisesta johtamisesta ja koordinaatiosta vastaa Lapin yliopisto, ja temaattisten verkostojen koordinaatiotoimisto on Oulun yliopiston Thule-instituutissa. Lapin yliopisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu muodostavat yhdessä Lapin korkeakoulukonsernin. Konserniin kuuluu Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Pohjoisen kulttuuri-instituutti ja Lapin korkeakoulukirjasto. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tehdään kylmien olosuhteiden hallintaan liittyvää tutkimusta, koulutusta ja kehittämistyötä. Kuva: Barbro Wickström Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi arktinen testaus ja tuotekehitys, lumi ja jää rakennetussa ympäristössä sekä pohjoisten luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Arctic Power -ympäristössä keskitytään kylmä- ja talviteknologian kysymyksiin, ja Hyvinvointialojen virtuaalikeskuksessa paneudutaan kylmän hallintaan liittyviin turvallisuus- ja hyvinvointiteknologisiin ratkaisuihin. Saamelaisalueen koulutuskeskus, Sámi oahpahusguovddáš, on monialainen oppilaitos, joka sijaitsee Inarissa. Opetuskielinä ovat suomi ja saame. Oppilaitoksen tehtävänä on tukea ja kehittää saamenkieliä, -kulttuuria ja elinkeinoja. Se antaa ammatillista perustutkintokoulutusta saamelaisalueen tarpeita varten. Lisäksi se tarjoaa saamelaiskulttuurin koulutusta, ammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta sekä eri alojen aikuiskoulutusta. Oppilaitoksen vahvuutena on toimiva yhteistyöverkosto muiden arktisten alkuperäiskansojen oppilaitosten ja organisaatioiden kanssa. Pääasiallisena yhteistyömuotona on porotalouskoulutuksen ja porotaloutta tukevien elinkeinojen kehittäminen alkuperäiskansojen perinteitä ja ympäristöä kunnioittaen. Kuva: Matkailun edistämiskeskus Pohjoista arkea ja hyvinvointia tutkitaan ja tuetaan myös muualla Suomessa. Esimerkiksi Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktin tutkimuskeskuksen TAPRI:n arktinen tutkimus keskittyy ilmastonmuutoksen ja globalisaation turvallisuuspoliittisiin vaikutuksiin maapallon pohjoisimmilla alueilla. Arktisen luonnon tuntijat Tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita Suomen ympäristökeskus ( SYKE ) on edustettuna Arktisen neuvoston ympäristön seuranta- ja arvointiohjelman ( AMAP ) hankkeissa, joissa kootaan tutkimustietoa ympäristömyrkyistä, ilmastonmuutoksesta ja lyhytikäisistä ilmastovaikutteisista aineista. Yhdessä tutkimuskumppaneidensa kanssa SYKE on tutkinut haitallisia aineita järvien sedimenteistä ja haitallisten aineiden kulkeutumista ilman kautta. SYKE on mukana myös Arktisen neuvoston saastumisen ehkäisyn toiminta ohjelmassa ( ACAP ), jossa toteutetaan konkreettisia päästöjenvähennyshankkeita erityisesti PohjoisVenäjällä. Kuva: Matkailun edistämiskeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu muun muassa seurata Lapin ympäristökuormitusta, ympäristön tilaa sekä luonto- ja kulttuuriarvojen toteutumista ja osallistua pohjoisten ympäristökysymysten kansainväliseen hoitoon. ELY-keskus osallistuu aktiivisesti arktiseen ja Barentsin euroarktisen alueen yhteistyöhön sekä Arktisen neuvoston ympäristön seuranta- ja arviointiohjelmaan. Metsäntutkimuslaitos ( Metla) kehittää ratkaisuja metsien hoitoa, käyttöä, tuotteita, palveluja ja aineettomia arvoja koskeviin kysymyksiin. Metlalla on toimipaikkoja eri puolilla Suomea, pohjoisimmat Rovaniemellä ja Kolarissa. Se tutkii pohjoiseen luontoon liittyvistä kysymyksistä etenkin metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamista ja kestävää luontomatkailua. Elinkeinojen yhteensovittamisen tarve korostuu pohjoisessa, jossa metsätalouden lisäksi matkailu, porotalous ja kaivostoiminta ovat tärkeitä tulonlähteitä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella ( RKTL) on useita toimipaikkoja pohjoisimmassa Lapissa. Porontutkimusasemalla Inarissa tehdään poroihin ja poronhoitoon liittyvää tutkimusta. Riistantutkimuksessa seurataan ja tutkitaan alueen riistakantoja, kuten riekko-, hirvi- ja suurpetokantoja. RKTL tekee myös pohjoisten lohikantojen monitorointia ja siihen liittyvää tutkimusta, seuraa pohjoisten sisävesien luonnontuotantoa ja istutusten tuloksellisuutta sekä tutkii kalakantojen hyödyntämistä ammatti- ja vapaaajankalastuksessa. 15 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n pohjoisimmassa toimipaikassa Rovaniemellä tutkitaan ja tuetaan sekä kasvintuotantoa pohjoisen polaarialueen ääriolosuhteissa että yrittäjyyttä harvaan asutulla maaseudulla. Tutkimuksella myös ennakoidaan niitä muutoksia, joita ilmastonmuutos tuo pohjoiselle maa- ja puutarhataloudelle sekä luonnontuotealalle. Pohjoisen raaka-aineista voidaan jalostaa uusia erikoistuotteita ja hyvinvointipalveluja, jotka parantavat alkutuottajien, palvelualan yrittäjien ja luonnon raaka-aineisiin perustuvan teollisuuden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. ympäristöseurantoja. Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman tutkimustoiminnan ytimen muodostavat kansainvälisesti arvostetut pitkäaikaiset seurantatutkimukset. Pikkunisäkkäiden havaintosarjat kuvaavat kannanvaihteluita jo yli 50 vuoden ajalta. Kilpisjärvellä sijaitsee myös Helsingin yliopiston seismologian laitoksen mittausasema. Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalla Sallassa on toteutettu pitkäaikaisia havaintosarjatutkimuksia muun muassa lumilinjoista ja suurpedoista. Arktisten olosuhteiden tutkimus Yliopistojen pohjoisia tutkimusasemia Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevo sijaitsee subarktisella vyöhykkeellä pohjoisimmassa Suomessa Utsjoella. Kevolla tehdään monipuolista biologista, luonnonmaantieteellistä ja ympäristötieteellistä tutkimusta. Oulun yliopiston Oulangan tutkimusasema sijaitsee Kuusamossa ja sillä edistetään alueelle suuntautuvaa luonnonvarojen, ympäristöasioiden ja matkailun tutkimusta ja opetusta. Asemalla tehdään pitkäaikaisia Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitoksen arktisen tutkimuksen yksikkö kartoittaa napa-alueiden ilmakehän eri kerroksia, biosfääriä ja maanpintaa sekä tuottaa tarkkaa tietoa ilmakehästä, ilmastosta ja ympäristöstä. Yksikköön kuuluu Sodankylässä toimiva Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus ja Helsingissä toimiva yläilmakehän ilmiöitä tutkiva ryhmä. Lapin ilmatieteellisen tutkimus- Kuva: Pauli Heikkinen/Ilmatieteen laitos keskuksen satelliittidatakeskuksesta on muodostumassa arktisten ja pohjoisten alueiden johtava tuki- ja tutkimusalue satelliittimenetelmien kehityksessä. Keskuksessa tehdään muun muassa aerosoli-, otsoni- ja uv-tutkimusta sekä mitataan lumipeitteen vaikutusta ilmastoon. Revontulialueen ilmiöitä rekisteröidään MIRACLE-mittalaiteverkolla. Ilmatieteen laitos ylläpitää Pallas-Ylläs-tunturilla kasvihuonekaasuja mittaavaa asemaa. Yhdessä Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen kanssa se muodostaa korkealaatuisella satelliittiteknologialla varustellun, maapallon ilmakehää seuraavan Pallas-Sodankylä GAW-aseman ( Global Atmospheric Watch ). Kuva: Jari Hietanen/Metsäntutkimuslaitos Ilmatieteen laitoksen merijään tutkimus keskittyy kaukokartoitusmenetelmien tutkimukseen ja kehitykseen sekä jäämallinnukseen. Merijään kaukokartoitustutkimukseen kuuluu myös huipputeknisten satelliittien ylläpito ja kehittäminen. Tutkasatelliittien avulla voidaan esimerkiksi laskea jään paksuutta. Ilmatieteen laitoksessa on operatiivisessa käytössä ennustemalleja, jotka ottavat huomioon pohjoiset olosuhteet ja jäiden vaikutuksen. Merkittävimpiä Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun tietojen käyttäjiä ovat kauppa-alukset ja jäänmurtajat. Aluksille lähetetään ajantasaisia jääkarttoja ja jäätilanteen kehitysennusteita, jotka tuotetaan satelliittien kuvien, tutkakuvien ja rannikkohavaintoasemien avulla. Kuva: Jani Kärppä/Matkailun edistämiskeskus Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK ) tekee geologista, geokemiallista ja geofysikaalista tutkimusta sekä luonnonvarojen etsintää pohjoisilla alueilla. Maa- ja kallioperän kartoitus tuottaa tietoa ja digitaalista havaintoaineistoa, jota hyödynnetään tutkimuksessa, rakentamisessa, suunnittelussa ja ympäristönhoidossa. GTK:n arktisissa tutkimushankkeissa on kehitetty geofysiikan sähköisiin ja sähkömagneettisiin luotauksiin perustuvaa menetelmää, jonka avulla seurataan ikiroudan pintaosien ja sulan pintakerroksen rakennetta ja muutoksia. Mittaustekniikkaa voidaan soveltaa esimerkiksi Venäjän arktisten alueiden öljyn- ja kaasuntuotantoalueilla teiden, putkilinjojen ja tuotantolaitosten sijoittamisessa kestävälle perustalle. GTK on mukana koordinoimassa ja kehittämässä pohjavesitutkimuksia arktisilla alueilla. Tavoitteena on selvittää jääkausisyklin vaikutusta kalliopohjavesien koostumukseen, pohjavesien virtaustilanteeseen ja kallion fysikaalisiin ominaisuuksiin. Arktisten tutkimushankkeiden yhteydessä on kehitetty uusia menetelmiä, joiden avulla tehdään pohjavesitutkimuksia poikkeuksellisen kylmissä olosuhteissa. Tutkimukset hyödyttävät arktista tutkimusta laajemminkin, muun muassa ilmastonmuutoskysymyksissä. 17 Säteilyturvakeskus Rovaniemellä sijaitseva Säteilyturvakeskuksen ( STUK ) Pohjois-Suomen aluelaboratorio on Euroopan unionin pohjoisin radioaktiivisuusseurantaa tekevä laboratorio ja osa arktisten alueiden ympäristön seuranta- ja arviointiverkostoa. Se osallistuu valtakunnalliseen säteilyvalvontaan ja tutkimushankkeisiin arktisilla ja subarktisilla alueilla. Lisäksi laboratorio valvoo alueella tuotettavien elintarvikkeiden radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia sekä tekee palvelumittauksia asiakkaille. Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitos tutkii arktisen maaperän kasvihuonekaasujen tuottoon ja kulutukseen liittyviä hiilen ja typenkierron biologisia prosesseja ja kasvihuonekaasuvirtoja arktisten ekosysteemien ja ilmakehän välillä. Tavoitteena on ymmärtää miten arktisen ympäristön kasvihuonekaasuvirrat muuttuvat ilmaston lämmetessä ja ikiroudan vähetessä. Riskinä on, että ilmaston lämmetessä nyt ikiroudassa olevasta suuresta orgaanisen aineksen varannosta alkaa vapautua kiihtyvässä määrin hiilidioksidia ja metaania. Yliopistojen tutkimuslaitoksia Kylmäteknologian tutkimus Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorion tutkimus ja mittaukset keskittyvät maan magneettikenttään, polaarialueen lähiavaruuteen ja kosmiseen säteilyyn. Lisäksi observatorio kehittää tutkamittaus- ja tutkimusmenetelmiä sekä observatoriotoimintaa. Se on yksi johtavan kansainvälisen EISCAT-tutkajärjestön mittausasemista. VTT Helsingin yliopiston geologian osastolla tehdään arktista tutkimusta kolmessa eri tutkimusryhmässä, jotka tarkastelevat jääkauden aikaisia ja sen jälkeisiä tapahtumia. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti mannerjäätikön reuna-alueet Huippuvuorilla ja Kanadan arktisilla alueilla sekä kasvillisuuden kehitys Euraasian tundralla. Maantieteen osasto tekee ikiroutatutkimuksia Lapissa ja Kanadassa. Viime vuosina ikiroutatutkimus on keskittynyt arvioimaan ikirouta-alueiden herkkyyttä eri ilmastonmuutosskenaarioissa. Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella toimii Jään ja lumen tutkimusryhmä, jonka arktiseen tutkimukseen kuuluvat Tunturi-Lapin järvet ja lumiolot, Huippuvuorten jäätiköt, polaarinen oseanografia sekä merijää arktisilla merillä. Käytännön sovellukset liittyvät meriin, ennen kaikkea öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämiseen, laivaliikenteeseen, ilmaston muutosten vaikutuksiin ja ympäristönsuojeluun. Ryhmä on saavuttanut merkittäviä tuloksia ajojään sekä arktisten järvien tutkimuksissa. 18 VTT on kansainvälisesti verkottunut moniteknologinen tutkimuskeskus. Sen toiminta kylmän ilmanalan ja arktisen tekniikan tutkimuksissa painottuu jäissä kulkeviin aluksiin ja merirakenteisiin sekä rakennusten ja rakennetun ympäristön energiatehokkuutta lisääviin ratkaisuihin. VTT osallistuu jäissä kulkevien laivojen suunnitteluun sen kaikissa vaiheissa. Tutkimuskohteisiin kuuluvat erityisesti rakenteellinen lujuus ja jääkuormat sekä laivojen suorituskyky jäissä. VTT on myös mukana kehittämässä laivojen jäissä kulkemisen kansainvälisiä säännöstöjä. VTT kehittää yhdessä viranomaisten ja palvelutuottajien kanssa jäänmurron yhteistyövälineitä Itämerellä. Operatiivisella työkalulla voidaan havainnollistaa jäätilannetta ja alusten sijaintia merialueella operoinnin tehokkaaksi toteuttamiseksi. Strategisella työkalulla voidaan simuloida talviliikennettä ja arvioida jäänmurtajatarvetta eri alueilla ja erilaisissa jääolosuhteissa. VTT on viime vuosina kehittänyt etenkin jään mallinnusta, jota voidaan käyttää merirakenteiden, kuten merituulivoimaloiden, optimaaliseen mitoitukseen. VTT on tutkinut myös merirakenteiden ja laivojen roiskejäätymistä teoreettisen mallinnuksen keinoin. VTT:llä on myös maarakenteiden jäätymiseen ja kylmän ilmanalan rakentamiseen liittyvää arktista osaamista. Tutkimuskeskuksen aktiivisen tutkimuksen kohteena on mm. pilvipisaroiden ja jäätävän sateen aiheuttama jään kerääntyminen voimalinjoille, TV-torneihin sekä tuulivoimaloiden lapoihin. VTT tutkii pohjamaan routaantumista ja routimista sekä pohjamaan sulamista ja sen vaikutuksia. Se on laatinut merkittävän osan nykyisin yleisessä käytössä olevista routamitoitusmenetelmistä. Tuloksia sovelletaan rakenteiden perustuksissa ja maanalaisissa putkijohdoissa sekä teiden ja katujen rakentamisessa. VTT tutkii ja mallintaa myös jään kitkaa yhteistyössä yritysten ja Aalto-yliopiston kanssa. Sovelluksia ovat esimerkiksi talvirengaskehitys, liukastumistapaturmien vähentäminen sekä talviurheiluvälineiden kehitys. laiva- ja muiden merirakenteiden testaamiseen jääolosuhteissa. Koneenrakennustekniikan laitoksen auto- ja työkonetekniikan ryhmä tutkii puolestaan muuan muassa ajoneuvojen renkaan ja ajoalustan välistä kontaktia. Ryhmä keskittyy erityisesti renkaan jää- ja lumipidon teoreettiseen tutkimukseen laboratorio-olosuhteissa sekä kitkan mittaamiseen. Aalto-yliopisto Rakennustekniikan laitoksella on materiaalien käyttäytymistä tutkittu kokeellisesti ja mallinnettu teoreettisesti usean vuosikymmenen ajan. Tämä kansainvälisen tason osaaminen antaa erinomaiset valmiudet tehdä myös arktiseen tekniikkaan liittyvää matemaattista mallinnusta ja numeerista simulointia. Arktisen tekniikan tutkimusalueisiin kuuluvat muun muassa veden jäätyminen huokoisessa materiaalissa, kuten maassa tai betonissa, sekä lumivyöryjen aiheuttamat dynaamiset kuormat rakenteisiin. Arktinen tekniikka on yksi Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun keskeisistä tutkimusalueista. Sovelletun mekaniikan laitoksella tutkitaan jään aiheuttamia kuormia laivoihin ja meriteknisiin rakenteisiin sekä laivojen suoriutumista jääolosuhteissa. Myös jäämekaniikka ja talvinavigoinnin järjestelmät ovat tutkimuksen kohteena. Tutkijoiden käytössä on Otaniemen monitoimiallas, joka soveltuu erinomaisesti Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen georakentamisen ryhmässä kylmän ilmanalan ongelmia selvitetään pääasiassa routanoususta rakenteille aiheutuvien haittojen selvittämiseksi sekä niiden ehkäisemiseksi. Roudan sulamisen yhteydessä tapahtuva routineen maan pehmeneminen ja siitä aiheutuva liikenneväylien kantavuuden heikkeneminen eli kelirikko on myös tärkeä tutkimusalue. Aalto-yliopistossa arktisia kysymyksiä tutkitaan lisäksi myös Sähkötekniikan korkeakoulussa, jossa tehdään kaukokartoitukseen liittyvää tutkimusta, sekä Perustieteiden korkeakoulussa, jossa tutkitaan jään fysiikkaa. Kuva: Aalto-yliopisto/Adolfo Vera Yhteystiedot Merenkulku ABB, www.abb.fi Arctech Helsinki Shipyard, www.arctech.fi Arctia Shipping, www.arctia.fi Aker Arctic Technology, www.akerarctic.fi Cargotec, www.cargotec.com Liikennevirasto, www.liikennevirasto.fi Mobimar, www.mobimar.com Neste Oil & Neste Shipping, www.nesteoil.com Steerprop Oy, www.steerprop.com STX Finland, www.stxeurope.com STX Finland Cabins, www.stxeurope.com/cabins Trafi, www.trafi.fi Trafotek, www.trafotek.fi Wärtsilä, www.wartsila.com Muu elinkeinoelämä BRP Finland, www.brpscandinavia.com/FI Finavia, www.finavia.fi Lamor Oy, www.lamor.com Lapin Kauppakamari, www.lapland.chamber.fi Outokumpu, www.outokumpu.com Oulu Mining School, www.oulumining.fi Rautaruukki, www.ruukki.fi SteelDoneGroup, www.steeldone.com Test World Oy, www.testworld.fi Winwind Oy, www.winwind.com Kilpisjärven biologinen asema, Helsingin yliopisto, www.helsinki.fi/kilpis Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ( ELY-keskus ), www.ely-keskus.fi Lapin korkeakoulukonserni, www.luc.fi Lapin tutkimuslaitos Kevo, Turun yliopisto, www.kevo.utu.fi Lapin yliopisto, www.ulapland.fi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ( MTT ), www.mtt.fi Metsäntutkimuslaitos ( Metla ), www.metla.fi Oulangan tutkimusasema, Oulun yliopisto, www.oulu.fi/oulanka Oulun yliopisto, www.oulu.fi Rauhan- ja konfliktin tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, www.uta.fi/tapri Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ( RKTL ), www.rktl.fi Rovaniemen ammattikorkeakoulu, www.ramk.fi Saamelaisalueen koulutuskeskus, Sámi oahpahusguovddáš, www.sogsakk.fi Sodankylän geofysiikan observatorio, Oulun yliopisto, www.sgo.fi Suomen Akatemia, www.aka.fi Suomen ympäristökeskus ( SYKE ), www.ymparisto.fi/syke Säteilyturvakeskus ( STUK ), www.stuk.fi Thule-instituutti, Oulun yliopisto, www.thule.oulu.fi VTT, www.vtt.fi Värriön tutkimusasema, Helsingin yliopisto, www.helsinki.fi/metsatieteet/varrio/ Elinkeinoelämän yleiskontakteja Tutkimus ja koulutus Aalto-yliopisto, www.aalto.fi Arktinen keskus, Lapin yliopisto, www.arktinenkeskus.fi Arktinen yliopisto, yhteistyöverkosto, www.uarctic.org Geologian tutkimuskeskus ( GTK ), www.gtk.fi Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto, www.oulu.fi/giellagas Helsingin yliopisto, www.helsinki.fi/yliopisto Ilmatieteen laitos, www.ilmatieteenlaitos.fi/arktinen-tutkimus Itä-Suomen yliopisto, www.uef.fi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, www.tokem.fi 20 Kuva: Matkailun edistämiskeskus Työ- ja elinkeinoministeriö, www.tem.fi Tekes, teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, www.tekes.fi Suomen varustamoyhdistys, www.shipowners.fi Meriteollisuus ry, www.meriteollisuus.fi Matkailun edistämiskeskus, www.mek.fi Finpro, www.finpro.fi ULKOASIAINMINISTERIÖ Pohjoisen Euroopan yksikkö (EUR-10) www.formin.fi sähköposti: [email protected] puh: +358-9-16005
© Copyright 2024