1. No category

No ordinary
Thinking
Lapland
Kilpailukyvyn vahvistaminen, yrittäjyyden ja elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja kokeilut
Lapin top 5-esitykset
hallituksen
kärkitavoitteisiin
Lapin liitto 2.7.2015
Sisältö
1.
2.
3.
4.
5.
Lapin top 5
Pilottihankkeet
Kokeilut
Infrastruktuuri ja saavutettavuus
Normien purkaminen
2
1. Lapin top 5 - lähtökohdat
Lapin liitto on yhdessä Lapin elinkeinoelämän, kuntien ja Lapin ELY-keskuksen edustajien kanssa
koonnut esityksiä, jotka toteuttavat hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Erityisesti ja ensisijaisesti Lapin esitykset liittyvät kilpailukyky- ja kokeilukulttuuritavoitteisiin. Esitykset toteuttavat myös bio-ja kiertotalouteen sekä digitalisaaton kärkiä.
Johtoajatuksena esityksissä on avoin ja rakentava kumppanuus lappilaisten toimijoiden ja
valtion keskus- ja aluehallinnon kesken. Kaikessa toiminnassa pyritään ennakoivaan kehittämisotteeseen, mahdollisimman kevyeen hallinnointiin, toimialat ja hallinnonalat ylittävään yhteistyöhön, ratkaisukeskeisiin toimintatapoihin sekä avoimeen ja selkeään viestintään.
Esitykset on ryhmitelty sisältönsä ja tavoitteidensa perusteella
1) pilottihankkeisiin,
2) kokeiluihin sekä
3) perusinfrastruktuuriin ja saavutettavuuteen.
Pilottihankkeet ovat uutuusarvoa sisältäviä ainutlaatuisia kehittämishankkeita, joissa hyödynnetään innovatiivisesti alueen ja alan liiketoimintapotentiaalia. Kokeiluissa haetaan uusia toimintamalleja ja menettelytapoja niin kehittämistyössä kuin hallinnossakin. Malleja voidaan ottaa käyttöön myöhemmin muillakin alueilla.
Sekä kokeilut että pilottihankkeet toteuttavat Lapin kehittämistavoitteita, mutta niillä kaikilla on
kansallista ja useilla jopa kansainvälistä merkitystä. Infrastruktuurihankkeet on otettu mukaan
kärkiesityksiin, koska ne ovat perusedellytys muulle kehittämiselle.
Kaikista saamistamme ehdotuksista on priorisoitu Lapin top 5 –toimenpiteet, jotka esitellään
tässä raportissa. Niiden toteuttamista pidetään kaikkein kiireellisimpinä ja vaikuttavimpina.
3
Top5:n sisällä hankkeita ei ole asetettu tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen.
Pilottihankkeet
Kokeilut
1.
Kemijärven biotehdas
Lapikas – uusi kasvun ja kehityksen aluehallintomalli
2.
Aurora – vaativien olosuhteiden älyliikenteen testauskeskus
ArcMaTe – arktinen meriturvallisuuskeskus
Indoor 3 – ympärivuotinen
talvitestauskeskus
Arjen turvaa – maaseudun
palveluita kunnan ja järjestöjen yhteistyöllä
Agrihubit – omavaraiset kylät -kokeilu
Kuljetustuen uudistaminen
logistiikkatueksi -kokeilu
Matkailun ja liikenteen yhteensovittaminen digitalisaation avulla
Rovaniemi - Arktisen kiertotalouden mallikaupungiksi
3.
4.
5.
Infrastruktuuri/saavutettavuus
vt 4 Kemi – Oulu, peruskorjaus ja Vt 21 Kolari - Kilpisjärvi, peruskorjaus ja digitalisointi
Kattava laajakaista lappiin
Lentoliikenne kasvuun
Kemin Ajoksen sataman
väylän syventäminen
Koillisväylän arktinen datakaapeli
Älykäs arktinen erikoistuminen on ollut jo vuosia Lapin aluekehitystyön punainen lanka. Tavoitteena on kehittyä huippuosaajaksi arktisten olosuhteiden hallitsemisessa ja hyödyntämisessä.
Lapin esityksen pilottihankkeet painottuvat arktisen osaamisen kartuttamiseen ja kehittämiseen
sekä liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Digitalisaatiolla on niissä keskeinen
asema.
Arktisuus-teema pitää sisällään myös biotalouden ja kiertotalouden teemat. Kemi-Tornio-alueella on panostettu tuloksellisesti arktisen teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Työtä jatketaan edelleen. Sodankylän kunta on ollut edelläkävijä vihreän talouden edistämisessä maaseudulla. Siellä luotua vihreän talouden yritystoimintamallia on Lapin proAgrian toimesta tarkoitus
kehittää edelleen ja kokeilla käytännössä useissa lappilaisissa maaseutukylissä. Rovaniemen kaupunki puolestaan tavoittelee asemaa arktisen kiertotalouden mallikaupunkina. Päähuomio Rovaniemellä on lämmön- ja energiantuotannossa syntyvä jätteen ja yhdyskuntajätteenkaupallisessa
uusiokäytössä.
Alueiden uudistumisessa Lappi on toiminut proaktiivisesti valmistelemalla uuden kasvun ja kehityksen aluehallintomallin, Lapikkaan. Se pitää sisällään juuri niitä elementtejä, joita hallitus on
ohjelmassaan painottanut. Lapikkaan keskeisimmät viestit ovat:
4
a) alueellisten kehittämistehtävien keskittäminen suoraan yhden kansanvaltaisen
alueellisen organisaation alle,
b) alue-valtio – suhteen perustuminen sopimuksellisuuteen ja
c) lupa- ja palveluprosessien selkiinnyttäminen ja lyhentäminen.
Hallituksen päätös ylimitoitetun säätelyn purkamisesta lisää Suomen vetovoimaisuutta investointien kohteena, helpottaa yrittäjyyttä ja myös yksityisten ihmisten elämää. Raportin viimeisessä luvussa on Lapin kannalta kiireellisimmin toteutettavat normienpurkutoimet.
5
2. Pilottihankkeet
2.1. Kemijärven biotehdas
Kemijärvelle suunnitellaan biojalostamoa, jonka kapasiteetti on 400 000 tonnia sellua vuodessa.
Tehdas tuottaa myös energiaa ja raaka-aineita tekstiiliteollisuudelle. 700-800 miljoonaa euroa
maksava jalostamo työllistäisi noin 1 000 henkeä. Jos investointipäätös tehdään, tehtaan rakentaminen kestäisi 2 - 3 vuotta. Suomen metsäkeskus on selvittänyt biojalostamon edellytyksiä ja
lisäselvitysten on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Tehtaan toteutuksessa pyritään ottamaan kaikki sidosryhmät huomioon niin, että syntyvät liiketoimintamahdollisuudet tulevat hyödynnetyiksi optimaalisesti.
Ehdotus: Hallitus tukee ja edesauttaa aktiivisesti arvovallallaan ja omilla toimillaan investorien saamista ja tehtaan avaamista Kemijärvelle.
Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Kemijärven kaupunki (Heikki Nivala, Atte Rantanen)
2.2. Aurora– älyliikenteen testausalusta vaativissa reaalioloissa
Aurora-hanke on liikenteen älykkään automatisaation edistämiseksi kehitetty hankekokonaisuus.
Sen tavoitteena on rakentaa Tunturi-Lappiin Snowbox-testiekosysteemi eli autonomisten ajoneuvojen testaustoiminnan aloittaminen ensin suljetulla testialueella ja myöhemmin muun liikenteen seassa yleisillä teillä, kuten kärkiesityksissä olevalla valtatie 21:llä ja tiellä Muoniosta Kittilään. Aurora on useita viranomaisia, sidosryhmiä ja yrityksiä laajapohjaisesti yhdistävä kokonaisuus, joka uutta teknologiaa (muun muassa kylmäteknologia ja tietoliikenne) ja arktisia olosuhteita hyödyntämällä kasvattaa ympärilleen kansainvälisen osaamiskeskittymän, asiantuntijaverkoston ja tietopankin.
Aurora-hankekokonaisuus ja osaprojektit koostuvat kolmesta tulokulmasta, jotka ovat 1) ajoneuvojen ja liikenteen automatisaatio, mukaan lukien infrastruktuurin digitalisaation kehittäminen 2)
arktisiin olosuhteisiin liittyvät turvaviestit ja 3) MaaS (Mobilitys as a Service) eli joustavat ja käyttäjälähtöiset liikkumisen palvelut. Hanke pureutuu ajoneuvoihin ja liikenteen infraan digitalisaation avulla. Tavoitteena on synnyttää uutta yritystoimintaa ja liiketoimintainnovaatioita. Avoin
osaamiskeskittymä mahdollistaa toimijoiden ja tuotekehityksen eri rajapintojen yhteen saattamisen, joka parhaimmillaan toimii alustana uusille liiketoimintakonsepteille. Hankkeen tavoitteena
on teollinen liiketoiminta, uusien älyliikenneympäristötuotteiden, -palvelujen ja näiden muodostamien ratkaisujen testaus ja hyväksyntä arktisissa olosuhteissa. Tavoitteena on saavuttaa johtava asema älyliikenneratkaisujen ja robottiajoneuvojen testaamisessa.
Esitys: vt 21:n kunnostaminen ja varustaminen moderneilla tietoliikenneyhteyksillä ja mittauslaitteille toteutetaan nopeutetussa aikataulussa vuoden 2016 alusta lähtien. Lapin
6
ELY-keskukselle osoitetaan tarvittava määräraha, 35 meur. LVM:lle ja LiVI:lle varataan rahoitusta hankkeen kehitysosioiden toteuttamista varten.
Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Tunturi-Lapin kehitys (Reija Viinanen)
2.3. ArcMaTe - Arktinen meriturvallisuuskeskus
ArcMaTe on suunnitelma Perämeren rannikolle sijoittuvasta kansainvälisestä arktisen merenkulun testaus-, harjoitus- ja koulutuskeskuksesta, jonka toteuttajina ovat Kemin, Oulun ja Porin
kaupungit kehitysyhtiöineen. Ensivaiheessa toteutetaan koulutuskeskus, joka tarjoaa polaarikoodin tarkoittamaa koulutusta. Seuraavissa vaiheissa keskuksessa tullaan tarjoamaan turvalliseen
talvimerenkulkuun, pelastustoimintaan ja öljyntorjuntaan liittyviä harjoituksia, testausta ja standardointia jääpeitteisellä merellä ja myöhemmin mahdollisesti myös koealtaissa. Kylmän ilmanalan laitetestausta ja laajamuotoista tutkimusta on tarkoitus toteuttaa sekä luonnonoloissa että
laboratoriossa.
Esitys: Valtio tukee ja edesauttaa aktiivisesti omilla toimillaan Arktisen meriturvallisuuskeskuksen syntymistä Perämeren rannikolle. Keskuksen päätoimipaikka sijoitetaan Kemiin. Ensivaiheen investoinnin rahoitustarve on 30 meur.
Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Digipolis Oy, Kimmo Heikka
2.4. Indoor 3 – ympärivuotista talvitestausta
Osana Test World Oy:n kasvustrategiaa on erikoistuminen sisätiloissa tehtävään ympärivuotiseen
talvitestaukseen. Indoor -hankekokonaisuus on jaettu kolmeen eri osaan:
Nimi
Koko, m2
Investointi, Me
Käyttöönotto
Pääasiallinen
Käyttötarkoitus
Indoor 1
3000
3
2013
Rengastestaus
Indoor 2
5000
5
2015
Rengastestaus
Indoor 3
50000
50
2019
Ajoneuvotestaus
Indoor 1 toimii Inarissa nyt kolmatta vuottaan ja Indoor 2 avattiin asiakkaille huhtikuussa 2015.
Molemmat hankkeet ovat olleet sekä teknisesti että taloudellisesti menestyksekkäitä.
Indoor 3 –hanke tullaan suunnittelemaan ajoneuvotestauksen lähtökohdista. Tämä tarkoittaa Indoor 1 ja Indoor 2 –hankkeita monipuolisempaa ratakokonaisuutta sisältäen suora- ja käsittelyratojen lisäksi myös mäennousu-, heräte-, kitkaero- ja tasanopeusratoja. Indoor 3 mahdollistaa
myös kansainvälisen yliopistotasoisen arktisen osaamisen tutkimus- ja koulutuskeskuksen sijoittamisen tilojen yhteyteen.
7
Indoor 3 hanke on tällä hetkellä esiselvitystyön alla. Hanke ja siten myös itse rakennuksen muoto
ja pinta-ala tarkentuvat esiselvitystyön edistyessä. Meneillään olevan selvitystyön tavoitteena on
saada rakentamispäätökseen tarvittava tieto kasaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Varsinainen rakentaminen käynnistyy keväällä 2017. Arvioitu rakennusaika on noin 18 kk.
Esitys: hankkeelle osoitetaan rahoitusta investointiin 10 meur, 20% kokonaiskustannuksista.
Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Tedst World Oy (Harri Eskelinen), Elinkeinot & kehitys
Nordica, Inari
2.5. Matkailun ja liikenteen yhteensovittaminen digitalisaation avulla
Matkailualan ja liikenteen on kyettävä palvelemaan sekä ryhmämatkailijoita että voimakkaasti kasvavaa
yksilömatkailijoiden segmenttejä. Resurssien säästämiseksi liikennepalvelut on mitoitettava yhä tarkemmin
kysynnän mukaan unohtamatta asiakkaan näkökulmaa ja sujuvaa matkaketjua. Matkailukysynnän ja liikenteen tiiviimmällä linkittämisellä voidaan tehostaa palvelujen saatavuutta, lisätä myyntiä, kasvattaa matkailijamääriä ja aikaansaada kustannussäästöjä. Digitalisaation täysipainoinen hyödyntäminen matkailussa tuo
huomattavia hyötyä esim. asiakaskokemuksen hallinnan, matkailumarkkinoinnin ja (liityntä)liikenteen
koordinoinnin näkökulmasta.
Asian edistäminen vaatii useiden tahojen (matkailuyritykset, liikenneyhtiöt, markkinointiorganisaatiot, digitaalisten palvelujen tarjoajat ym.) saumatonta yhteistyötä. Kehittämispanostuksia tarvitaan yhteistyön rakentamiseen, digitaalisten palvelujen ja älyliikenteen kokeiluihin (sisältäen mobiilipalvelut), verkkokaupan
kehittämiseen ja maakuntatason koordinaatioon.
Lapissa halutaan kehittää ja koordinoida palvelukokonaisuutta, joka kulkee tällä hetkellä työnimellä DigiAurora. Kokonaisuus sisältää yllämainittuja toimenpiteitä ja täydentää esim. MaaS-kokonaisuutta ja Aurora älyliikennehanketta.
Esitys: Valtio tukee ja edesauttaa Lapissa toteutettavaa kokeilua, jolla edistetään matkailun ja liikenteen yhteensovittamista digitalisaation avulla.
Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Satu Luiro, Hanne Junnilainen)
8
3. Kokeilut
3.1. Lapikas – kasvun ja kehityksen aluehallintomalli
Lapikas on Lapin liitossa valmisteltu esitys uudesta kansanvaltaan ja itsehallintoon perustuvasta
aluehallinnosta. Sen tarkoituksena on selkiyttää nykyistä sekavaa aluehallintoa ja lisätä alueiden
omaa päätösvaltaa. Lapin mallin ydin on oikea työnjako: kansanvaltainen aluehallinto vastaa alueen kehittämisestä, valtion alueviranomaisen vastuulle tulisivat valvonta- ja lupa-asiat sekä vastuu kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta.
Nykyisin aluetasolla toimivat maakuntien liitot, ELY-keskukset, TE-toimistot, maistraatit ja AVIvirastot lakkautettaisiin ja niiden tilalle toteutettaisiin edellä kuvattu kaksinapainen aluehallinto
säätämällä kokeilulaki. Kansanvaltainen aluehallinto perustuu kuntavaalien yhteydessä suoritettaviin vaaleihin, joilla valitaan maakuntapäivien edustajat. Lapikas-mallissa on alustavasti esitetty
kaksinapaisen hallinnon työnjako ja kansanvaltaisen hallinnon toteuttaminen käytännössä. Mallissa toteutuisi monen luvan osalta ”yhden luukun periaate” ja aluekehityksessä bottom up-toimintatapa.
Esitys: Lapikas-mallin sisältö otetaan huomioon luotaessa maahan uusia itsehallintoalueita. aluekehitystehtävät tulee siirtää osaksi itsehallintoalueiden toimialaa. Lisäksi maakunnan liittojen (myöhemmin itsehallintoalueiden) käyttöön palautetaan maakunnan kehittämisrahan kaltainen joustava ja riskien ottoa sietävä kevyen hallinnoinnin rahoitusinstrumentti, joka on tarkoitettu erityisesti innovatiivisten kokeilujen toteuttamiseen.
Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Mika Riipi)
9
3.2. Arjen turvaa – maaseudun palveluverkosto
Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke pohjautuu Lapissa toteutettuihin turvallisuushankkeisiin. Niissä on todettu, että palveluntarjoajia kylissä on enemmän kuin on kunnissa tiedetty ja
palvelut ovat monesti kohderyhmiltään ja ajallisestikin päällekkäisiä. Hankkeissa on myös todettu
ja todennettu, että yhteistoiminnan keinoin, yhdistämällä alueelliset ja paikalliset resurssit on
mahdollista tuottaa harvaan asutulle maaseudulle nykyisillä resursseilla enemmän hyvinvointia
lisääviä palveluja kuin tällä hetkellä kyetään tuottamaan. Sopimuksellisesti toteutettava yhteistoiminta tukee merkittävästi kuntaa ja vahvistaa paikallista järjestö- ja elinkeinoelämää.
Hankkeen päätavoite on lisätä harvaan asuttujen alueiden ihmisten hyvinvointia ja arjen turvallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä vahvistamalla ja monipuolistamalla lähi- ja etäpalveluja laajaalaisen ja eri sektorirajat ylittävän yhteistyöverkoston avulla (paikallinen toimintamalli). Tavoitteena on laajentaa toimintamallia naapurimaakuntiin ja toteuttaa hanke kolmen maakunnan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun – yhteisenä hankkeena. Maaseudun arjen palveluverkosto
- hankkeen tuella perustetaan ja vakiinnutetaan arjen turvan - toimintamallin mukainen paikallinen palvelujen yhteistoimintaverkosto 35 – 45 kuntaan.
Yhteistoimintaverkostossa kunta, paikalliset järjestöt, elinkeinojen edustajat ja Leader –toimintaryhmät, seurakunnat, ELY-keskukset, maakuntien liitot sekä muut toimijat mahdollistavat paikallisten resurssien koordinoinnin ja yhteiskäytön. Yhteisesti sovitulla toimintamallilla tuotetaan ennalta ehkäiseviä matalan kynnyksen lähi- ja etäpalveluja maaseudulla.
Esitys: valtioneuvosto sitoutuu edistämään ohjeillaan ja kokeilurahoituksella Arjen turvaatoimintamallin edelleen kehittämiseen. Kunnille asetettavissa suunnitteluvelvoitteissa otetaan huomioon Arjen turvaa-hankkeissa esitetyt suositukset.
Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Maiju Hyry, Marjo Säärelä)
3.3. Vihreän talouden toimintamalli – agrokeskukset
Luonnonvarakeskus (Luke) ja ProAgria Lappi kehittävät vihreän talouden toimintamallia Sodankylässä, Posiolla, Sallassa ja Savukoskella. Tavoitteena on vauhdittaa uusiutuvien luonnonvarojen
kestävään hyödyntämiseen perustuvaa toimintaa maaseudulla. Vihreä talous käyttää luonnonvaroja ja biomassoja kestävällä tavalla ja pyrkii lisäämään ihmisten hyvinvointia ja huolehtimaan
ympäristöstä. Siinä ei synny jätettä, koska kaikki raaka-aine ja energia kiertävät suljetussa järjestelmässä. Tällaisissa järjestelmissä yritykset täydentävät toisiaan ja tuottavat lisäarvoa toisilleen
kierrättämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Toisen jäte tai sivuvirta voi olla toisen raaka-aine.
Vihreän talouden toimintamallin kokeiluhankkeessa testataan ja kehitetään malliin liittyviä ideoita muutamissa kokeilukylissä. Hankkeessa mukana oleviin kyliin muodostetaan verkostomaisesti toimivia agrokeskuksia, joissa paikallinen tuotanto, jalostus, energiantuotanto ja markkinat
10
kohtaavat. Hankkeessa testataan ja tarkennetaan myös uusia yhteistyön ja omistajuuden muotoja sekä luodaan konkreettisia ja digitaalisia verkostoja. Lisäksi mallintamisen avulla selvitetään
vihreän talouden toimintamallin kriittisiä kohtia ja etsitään ratkaisuja niihin. Tarkoituksena on,
että Lapissa kehitettävää toimintamallia voidaan soveltaa tulevaisuudessa myös muualla Suomessa.
Esitys: Hankkeelle annetaan hallituksen kärkihankkeen status ja sille turvataan hallituskauden mittainen MMM:n kautta tuleva kehittämisrahoitus.
Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): ProAgria lappi (Keijo Siitonen)
3.4. Rovaniemi – arktisen kiertotalouden mallikaupunki
Napapiirin Energia ja Vesi Oy on aktiivisesti toteuttanut kiertotalouteen liittyviä investointeja.
Esimerkiksi kesällä 2013 valmistunut tuhkarakeistamo jalostaa energiantuotannossa poltetun
puun ja turpeen tuhkan metsien kasvu- ja terveyslannoitteeksi, joka on valmis myytävä tuote.
Suosiolan lämpövoimalaitokseen vuonna 2014 käyttöönotettu savukaasupesuri ehti jo vajaan
vuoden 2014 aikana korvaamaan noin 56 GWh polttoaineita hukkalämpöä hyödyntämällä. Paikalliset polttoaineet, turve ja puu kattoivat Rovaniemen Energia -konsernin polttoainekäytöstä
vuonna 2014 yhteensä noin 97,8 %. Mustikkamaan polttoaineterminaalin edelleen kehittäminen
on tulevaisuudessa yksi painopistealueista.
Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n tavoitteena tehdä Rovaniemestä arktisen kiertotalouden mallikaupunki. Hankkeen vaikuttavuus perustuu jo tehtyihin kehittämistoimenpiteisiin ja niiden edelleen jatkamiseen. Tavoitteena on myös se, että energiaan, veteen ja jätteisiin liittyvästä liiketoiminnoista osa siirtyy ulkopuolisten yritysten ja aloittavien start-up yritysten hoidettavaksi. Samoin tavoitteena on edelleen tiivistää yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa.
Arktisesta kiertotalousmallista on tarkoitus tehdä kehittämissuunnitelma 1.10.2015 – 31.3.2016
välisenä aikana. Tämän suunnitelman mukaisesti aloitetaan yhteistyössä yritysten ja alueen sidosryhmien kanssa varsinaisen arktisen kiertotalouskonseptin toteutus. Tavoitteena on, että kiertotalouskonseptin toteutuksessa on alusta saakka mukana kansainvälisiä kumppaneita esimerkiksi talvikaupunkien verkostosta. Kokemuksia kiertotalousmallista voidaan käyttää koko Suomen kiertotalouden kehittämiseksi.
Esitys: Arktisen kiertotalouden mallia kehitetään Rovaniemellä Sitran kansallisena kokeiluna ja Sitran osarahoituksella.
Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Napapiirin Energia ja Vesi Oy (Markus Tykkynen)
11
3.5. Logistiikkatuki
Kuljetusetäisyydet ovat pohjoisessa pysyvä haaste, jonka merkitys on korostunut rikkidirektiivin
vaikutusten tultua täysimääräisenä yritysten kustannuksiin. Kuljetustuen tarkoitus on vähentää
syrjäisemmästä sijainnista yrityksille aiheutuvaa haittaa. Tuella kannustetaan myös pääomien hakeutumista alueille, missä muut luontaiset kilpailuedellytykset ovat kunnossa. Se on ainoa Suomen EU-liittymissopimuksessa hyväksytty suora yritystuki harvaan asutulle pohjoiselle alueelle.
Suomessa kuljetustukia on varattu 10 M€/ vuosi. Ruotsissa kuljetustukia maksetaan kymmenen
kertaa enemmän, noin 50M€ vuodessa. Tämä on saanut vuosien mittaan myös suomalaisia yrityksiä siirtämään liiketoimintansa ja näin ollen myös verotulonsa Ruotsin puolelle. Nykyinen kuljetustukilaki on voimassa vuoden 2017 loppuun asti.
Kuljetustukea tulisi kehittää uudeksi logistiikkatueksi niin, että tuen piiriin pääsevät kaiken kokoiset yritykset, ulkomaankuljetukset ja myös paluukuljetukset. Logistiikkatuki voitaisiin toteuttaa
ensivaiheessa nelivuotisena kokeiluna.
Esitys: Hallitus selvittää uusimuotoista logistiikkatuen hyväksyttävyyden EU:ssa ja kokeilee
sitä vuosien 2016-2018 ajan. Kokeilun pohjalta päätetään tuen pysyvästä käyttöönotosta.
Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Lapin Kauppakamari
12
4. Infrastruktuuri ja saavutettavuus
Lapin liikennejärjestelmää kehitetään osana arktisen Euroopan liikennejärjestelmää, organisaatioiden, kulkumuotojen ja valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. Tavoitteena on mahdollistaa
kaikille väestöryhmille turvalliset ja sujuvat matkat, tukea maakunnan vetovoimaisuutta ja vahvistaa Lapin ja koko Suomen kilpailuasemaa yritysten toiminta‐ ja investointiympäristönä.
4.1. Valtatie 4 välillä Oulu-Kemi ja Valtatiet 21 välillä Kolari-Muonio
Valtatie 4 on tärkein maantieyhteys etelästä Lappiin ja osa Perämerenkaarta. Yhteysvälin liikenne
on kasvanut voimakkaasti. Raskaan liikenteen osuus on suuri ja tie on keskeinen kuljetusreitti.
Liikenne jonoutuu ajoittain ja pitkämatkaisen liikenteen osuus on huomattava. Lapin kaivostoiminnan ja matkailun kehittyminen korostavat yhteysvälin merkitystä.
Vt 21 tieyhteys on merkittävä yhteys Suomesta Norjaan ja sen merkitys on kasvussa. Tie on rakenteelliselta kunnoltaan heikko ja se on ainoita vielä rakenteeltaan puutteellisia valtatieyhteyksiä Suomessa. Tiellä on norjalaista ja ruotsalaista liikennettä eikä korvaavaa yhteyttä ole.
Tieosuuden peruskorjaus ja väylärakenteen digitalisointi on edellytys Aurora-hankkeen (älyliikenteen testausalustan) totuttamiselle.
Esitys: vt 21:n kunnostaminen sekä varustaminen moderneilla tietoliikenneyhteyksillä ja
mittauslaitteille välillä Kolari - Muonio toteutetaan nopeutetussa aikataulussa vuodesta
2016 alkaen. Lapin ELY-keskukselle osoitetaan tarvittava määräraha 35 meur.
Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin ELY-keskus (Jaakko Yli-Nampa)
4.2. Laajakaista
Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta, jonka
tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin
etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Lapissa kattavuudessa päästään vain noin puoleen tavoitteesta.
Lapin tavoitteena laajakaistan osalta on:
a)
b)
c)
d)
Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen
Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille
Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen
Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen huomioimalla vapaa-ajanasunnot
13
Esitys: Hallitus sitoutuu viemään loppuun laajakaista kaikille-hankkeen. 2015–2019 rahoitustarve on 27,0 M€. Erityisen haastaville alueille luodaan oma erillisratkaisunsa, rahoituksen tarve 8 Meur. Hallitus varmistaa mahdollisuuden osoittaa Kestävää kasvua ja työtä ohjelmaan varattuja Euroopan aluekehitysrahaston varoja laajakaistarakentamiseen.
Vastuutaho ja Yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Päivi Ekdahl, Ritva Kauhanen)
4.3. Lentoliikenne
Suomen lentoliikennestrategiasta puuttuu kehittämisnäkökulma, eikä se huomioi vientiteollisuuden ja matkailun tarpeita. Suomeen tarvitaan lentoliikenteen kehittämisstrategia, joka perustuu
kansantaloudelliseen hyödyn maksimointiin ja edistää suorien kansainvälisten yhteyksien syntyä.
Ulkomaankaupan ja kansainvälistymisen näkökulmasta lentoliikenne on välttämättömyys. Yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta saavutettavuus on toiseksi tärkein kilpailutekijä. Laajojen kansainvälisten tutkimusten mukaan 10 % lisäys lentoyhteyksissä kasvattaa BKT:ta 0,5 %.
Suomen nykyisen lentoliikennestrategian positiivisin skenaario on nykytila ja muut skenaariot
perustuvat lentoasemien lakkauttamisiin. Lentoasemien lakkauttamisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat ristiriidassa muiden tutkimustulosten ja kansainvälisten trendien kanssa.
Esitys: Lentoliikennestrategia tulee uudistaa ja laatia kasvua, kilpailukykyä ja kehitystä tukevaksi. Valtio vaikuttaa omistajaohjauksellaan niin, että kilpailua estävät sidokset valtioomisteisissa yhtiöissä ja niiden välillä puretaan.
Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Lapin liitto (Mika Riipi, Hanne Junnilainen)
4.4. Kemin sataman väylän syventäminen
Kun Soklin fosfaattikaivoksen avautuminen varmistuu vuoden 2015 syksyllä, realisoituvat Kemin
sataman investointitarpeet; Ajoksen väylän syventäminen 14 metriin. Kustannusarvio on n. 30
M€. Pohjoiskalotin ainoana kaupallisena satamana Kemin sataman kilpailukyvyn parantaminen
tukee koko maakunnan saavutettavuutta ja alueen taloudellista asemaa.
Esitys: Kemin sataman väylän syventäminen 30 Meur sisällytetään valtion vuoden 2016 ta-
lousarvioon.
Vastuutaho ja yhteyshenkilö(t): Kemin Satama Oy (Reijo Viitala)
14
4.5. Arktinen merikaapeli
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta avautuvaa Koillisväylää voidaan meriliikenteen lisäksi hyödyntää myös tietoliikenteessä. Kun Itämeren kaapeli yhdistetään Suomen kautta Koillisväylän merikaapeliin, syntyy uusi nopea yhteys Keski-Euroopasta Aasiaan. Koillisväylän arktinen kaapelisi lyhentäisi yhteyttä merkittävästi. Suomen kautta kulkiessaan kaapeli mahdollistaisi datakeskusten
syntymisen Suomeen, erityisesti Lappiin. Yhtiöitä houkuttelee viileä ilmasto, toimiva moderni yhdyskuntarakenne ja alhainen energiavero. On arvioitu, että Suomen kautta kulkeva kaapeli voi
edesauttaa 16 000 teollisen työpaikan syntymistä (Cinia Group Oy).
Kemin Digipolis Oy on selvittänyt Lapin parhaat sijoituspaikat datakeskustoiminnalle. Soveltuvat
alueet asteikolla erinomaisesta-heikkoon on esitetty karttapohjalla. Samassa yhteydessä selvitettiin toimintaan liittyviä koulutustarpeita ja Lapin ammattikorkeakoulussa suunnitellaan datakeskustoiminnasta johtuvat koulutustarpeet huomioivaa koulutusohjelmaa.
Esitys: Hallitus vaikuttaa vahvasti ja aktiivisesti arktisen datakaapelin sijoittumiseen niin,
että se linjataan kulkemaan Suomen ja Lapin kautta.
15
5. Normien purkaminen
Lappilaiset elinkeinotoimijat painottavat normien purkamisessa erityisesti niiden säännösten
perkaamista, jotka haittaavat yritysten toimintaa, investointeja ja rakentamisesta. Hallitus on jo
omassa ohjelmassaan ja pääministerin ilmoituksessa nostanut esille monta kannatettavaa asiaa.
Näistä Lapissa priorisoidaan seuraavia:
1. Isojen teollisten hankkeiden osalta lupaprosessien kiirehtimismenettelyn käyttöön ottaminen ja rutiinilupa-asioiden siirtäminen ilmoitusmenettelyyn.
2. Valitusluvan edellyttäminen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamiselta.
3. Lupa- ja valitusprosessien sujuvoittaminen ja viranomaisten keskinäisten valitusten
määrä minimoiminen esimerkiksi ennakkoneuvontamenettelyllä.
4. Puun käyttämistä estävien rakentamismääräysten purkaminen.
5. Sääntelyn uudistaminen niin, että edistetään pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia
hankintaprosesseihin.
6. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen.
7. Oppisopimuskoulutuksesta työnantajille aiheutuvan hallinnollisen ja taloudellisen
taakan keventäminen.
Lappi on maakunta, jolla on pitkästi maarajaa kolmen naapurivaltion kanssa. Pohjoismaista kanssakäyntiä vaikeuttaa ylisäätely Suomessa ja säädösten poikkeavuus eri maissa. Kehittyvän pohjoisen mahdollisuudet saattavat jäädä suomalaisten yritysten ja työntekijöiden ulottumattomiin,
ellei rajaesteitä voimallisesti ja systemaattisesti poisteta. Tämän vuoksi lappilaiset lisäävät listaan
vielä kahdeksannen tärkeän kohdan:
8. Rajaesteiden purkaminen.
Suurimmiksi rajaongelmiksi pk-yrittäjät Pohjoiskalotilla ovat kokeneet erilaisuudet säädöksissä,
jotka liittyvät tulliin, arvolisäveroon, julkisiin hankintoihin, lupiin, kirjanpitoon, yrityksen perustamiseen ja yritysverotuksen. Myös rajatyöntekijöihin liittyvää normisto (verotus, sosiaaliturva) tulee selkiinnyttää.
16