1. No category

Matkailu
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
1 • 2014
Lue lisää s. 10–11
lehti
Kolumni
Aino Rimppi
Kuva: Minna Lautamäki
Meren toiselle puolelle
vai kotimaahan
H
arhailin Pohjoismaiden suurimmilla matka-messuilla melkoisen tovin, ennen kuin löysin etsimäni. En suostu myöntämään, että vika olisi suunnistuskyvyissäni, olenhan sentään noin kolmenkymmenen
vuoden ajan messuillut. Osoitteita vain ei messuhallissa ole
enää kortteli korttelilta, kun jotkut osastot ovat valtavan suuria
ja monet pienemmätkin ilman otsalautoja. Mielestäni Suomen
Messujen pitäisi rakentaa halliin pysyvät katuosoitteet.
Sompailin ristiin rastiin. Suomenlinnaa ei löytynyt, eikä
se ollut mukana muillakaan ständeillä. Ovat he aikaisemmin
mukana olleet, turhaan. Suomenlinna on liian tuttu Helsinkiläisille, kerrottiin Ehrensvärd-seurasta. Ninpä, kun vuori ei
tullut luokseni messuhalliin, minä matkustin vuoren luo, eli
Suomenlinnaan.
Lautta lähtee edelleen vanhalta tutulta paikalta Kauppatorin Kolera-altaan reunalta. Hämmästykseni oli suuri, kun noin
reilusta kolmestakymmenestä saarelle matkaajasta suurin osa
oli turisteja, Aasiasta. Suomenlinna on löydetty.
***
Taitaa monella nuorella pääkaupunkilaisella olla samanlainen asenne kuin minulla ja kavereillani kouluvuosina. Kuusikymmentäluvun alussa Suomenlinnan kallioilla näki helsinkiläisiä, ja silloin sinne mentiin mekin piknikille ja aurinkoa
ottamaan. Onhan Helsingin edustalla paljon muitakin saaria,
mutta Suomenlinnan eteläiset vallit kiehtoivat, eikä ollut ihmisiäkään niin paljon kuin esimerkiksi Pihlajasaarilla.
Kantakaupungissa asuvalle reissu Suomenlinnaan oli kuin
lomamatka. Sunnuntaiaamuna pakattiin mukaan vain eväät,
uimapuku, pyyheliina ja lähdettiin. Tuolloin, rahattoman nuoruuden aikaan, eivät meitä kiinnostaneet ravintolat, ei edes
vuonna 1928 avattu viehättävä kahvila Piper. Emme olleet
kiinnostuneet myöskään saaren uljaista bastioneista, kiirehdimme vain oikopäätä eteläisille kallioille nauttimaan merestä
ja aurinkoisesta säästä.
Muutamaa vuotta myöhemmin sain tilaisuuden ruokailla
ravintola Walhallassa. Muistan, miten hämmästelin linnoitusravintolan paksuja muureja, mutta en aavistanut, että paikka
oli ollut 1780-luvulla kuninkaallisen salaseuran kokoontumispaikka. En ollut kiinnostunut sotilastukikohdasta. Enpä tainnut tuolloin tietää mitään muutakaan saarten arvokkaasta perinnöstä. Olin nuori ja suuntasin katseeni horisonttiin, meren
toiselle puolelle. Nykynuorilla lienee sama trendi.
***
Suomessa matkailu on lisääntynyt. Jolleivät matkailusta Suomessa piittaa suomalaiset, niin ainakin virolaiset, venäläiset ja
tietysti aasialaiset. Matkailun tulevaisuus näyttää jopa valoisalta, pitkällä aikavälillä eli 2030 mennessä, sanovat asiantuntijat. Jos välillä menee huonommin, niin juuri matkailu elinkeinona kuulemma elpyy nopeammin kuin muut elinkeinot.
Aina on maailmassa tarpeeksi rikkaita ja hyväosaisia, jotka
haluavat elämäänsä uusia nautintoja ja uusia kokemuksia.
Toisaalta Matkailun edistämiskeskus eli MEK on joutunut
karsimaan toimistojaan maailmalla ja Suomi matkailumaana
tunnetaan huonommin kuin Ruotsi, Norja ja Tanska. Nyt elinkeinoministeriö on luvannut sitoutua yhdessä matkailualan
toimijoiden kanssa kehittämään alaa ja elinkeinoministeri Jan
Vapaavuori on käynnistänyt matkailun kärkihankkeen, jonka
päätavoitteina on lisätä Suomen matkailullista vetovoimaa, tukea matkailuelinkeinon kasvua ja kilpailukykyä sekä nostaa
matkailun arvostusta. Toivottavasti vauhtiin pääsee mukaan
myös kotimaan matkailu!
Vuoden 2013 matkailuhenkilö
VILLE HAAPASALO
Matkailutoimittajien Kilta valitsi vuoden 2013 Matkailuhenkilöksi
Ville Haapasalon.
Ville Haapasalon ura näyttelijänä alkoi Leningradin teatteriakatemiassa vuonna 1991. Kaupunki muuttui Pietariksi ja Haapasalo
valmistui näyttelijäksi 1995. Kirjailijan rooli Aleksandr Rogozkinin
ohjaamassa elokuvassa Metsästyksen kansallisia erikoisuuksia teki Haapasalosta tähden Venäjällä. Elokuva kahvi palkintoja ja sen
suosio oli valtava. Haapasalo on näytellyt sen jälkeen Venäjällä ja
Suomessa lisäksi lukuisissa elokuvissa ja tv-ohjelmissa.
Ville Haapasalon venäjän kielen taito ja suuri suosio Venäjällä
ovat mahdollistaneet kuvausryhmän pääsyn kiinnostaviin, yllättäviin ja välillä mahdottomiinkin paikkoihin.
Ville Haapasalo kuvassa oikealla.
2
PÄÄKIRJOITUS
Suomalaiset
ovat matkailun
sekakäyttäjiä
Suomalaiset ovat matkustaessaan valmiita hyppäämään roolista toiseen. Matkamessujen vuosittain teettämän tutkimuksen
mukaan lähes puolelle suomalaisia houkuttelevin matka on itse
suunniteltu ja varattu. Seuraavaksi suosituimmat matkatyypit
ovat perinteinen valmismatka ja ns. ”all inclusive -matka”, josta haaveilee noin joka viides. Kiinnostus kaikkia matkatyyppejä
kohtaan on kasvanut viime vuodesta.
Baltia ja Pohjoismaat ovat suomalaisten suosiossa, mutta kiinnostus kaukokohteisiin kasvaa. Kotimaassaan suomalaiset aikovat
matkustaa ahkerasti vuoden 2014 aikana. Vain kaksi prosenttia
arvioi, ettei aio matkustaa kotimaassa tämän vuoden aikana.
Puolet kotimaan matkasuunnitelmista suuntautuu sukulaisten
ja tuttavien luo. Toiseksi suosituin matkustusmuoto on matka
omalle tai vuokratulle mökille.
Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Suomen Messujen toimeksiannosta. Gallup Forumissa esitettyihin kysymyksiin vastasi 1082
henkilöä viikkojen 48-49 vuoden 2013 aikana.
Aino Rimppi
4-5
Eila Pienimäki
6-7
Pohjois-Karjala, Raija Särkkä
10-11
Lohjan Tenoripäivät
12-13
Verlan Tehdasmuseo
14-15
Työväen Musiikkipäivät,Valkeakoski
16-17
Tankarin majakka
21-26
Jyväskylän Asuntomessut
42-43
Suomenlinnna - elävä museo saari
46-47
Kuntsin Modernin taiteen museo
Blogit ovat kasvava media
Matkamessujen, Helsingin matkailun ja Visit Finlandin yhteinen bloggaajaohjelma Nordic Bloggers’ Experience vei kansainväliset matkabloggaajat
Suomen jännittävimpiin kolkkiin.
Nordic Bloggers’ Experience -ohjelmaan tuli lähes sata bloggaaja-hakemusta ympäri maailmaa. Mukaan valitut 40 kansainvälistä matkabloggaajaa ovat alansa ammattilaisia, osa on kiertänyt maailmaa useita vuosia. Ennen Matkamessuja bloggaajat pääsivät erilaisille reissuille ympäri Suomea.
Matkoja oli Rovaniemeltä Kemiönsaarelle saakka ja ohjelmaan mahtui niin
husky-safaria kuin lähiruokaa Ahvenanmaalla.
Matkailun edistämiskeskus MEK on jo muutaman vuoden ajan järjestänyt
niin ryhmille kuin yksittäisille bloggaajille matkoja Suomeen, sillä blogit
ovat kasvava media.
Matkailutoimittajien Kilta 45 vuotta
Matkailutoimittajien Kilta täyttää tänä vuonna 45 vuotta.
Yhdistykseen kuuluu 100 media-alan jäsentä toimittajista valokuvaajiin ja
tv- ja radiotoimittajiin. Kilta on jakanut kunniakirjoja vuodesta 1972.
Matkailu 1 • 2014
3
Laulun ja matkailun
Grand Old Lady –
Eila Pienimäki lähikuvassa
Haastattelu Aino Rimppi, kuvat Studio Ikafoto
ja iloa. Se on ihanaa! Ensimmäisissä iltamissani, pikkujouluna, lauloin kaksi päivän hittiä, jotka olivat Suklaasydän ja Tiikerihai.
Mikä Sinua laulamisessa kiehtoo vai onko kysymys vain työnteosta?
- Ei vieläkään ole kyse työnteosta!
Miehesi on sinun agenttisi?
- Minun agenttini on 21 vuotta ollut tamperelainen Extra Viihdepalvelut Oy – aina siitä lähtien, kun syyskuussa 1980 tulin
takaisin Suomeen. Sain työstäni hopeisen ansiomerkin. Mieheni oli vuosina 1990 - 99 Extran myyjänä ja laajensi esiintymisiämme Viking, Silja Linen jne. laivojen risteilyille 11
vuoden ajan.
Olet tehnyt työtäsi myös USA:ssa. Oletko laulanut Amerikan suomalaisille vai
myös muille?
Eila Pienimäki on julkaissut uusimman äänitteensä jouluksi 2012
E
ila Pienimäki matkusteli aikoinaan ammattinsa
vuoksi pitkiäkin matkoja. Viiden viikon aikana auton mittariin saattoi kertyä 7000 km taivalta, 21 eri
maassa – Lofooteilta Välimerelle. Suomi ja Suomen Lappi
ovat totta kai tuttuja. Entä mitä muistelee laulamisen Grand
Old Lady nyt?
Olet harvinaisen pitkään matkustanut
viihdyttämässä ihmisiä. Miten kaikki
alkoi?
- Perheeseeni Etelä-Pohjanmaalla kuului yhdeksän lasta, ja
aina joku lauloi tai soitti. Minä olin toiseksi nuorin. Veljeni
Mauno minut houkutteli bändiinsä solistiksi, kun olin 16 ja
pelkäsin aivan hirveästi. Vuoden 1956 alussa alkoi urani vokalistina ja totesin että laulaminen yleisön edessä tuokin voimaa
4
- Tein USA:ssa töitä 11 vuotta. USA:n tanssikulttuuri eroaa
suomalaisesta. Minä esiinnyin estradilla show bisneksessä,
suomalaisille muutaman kerran, mm. kahdesti itsenäisyyspäivänä. Lauloin Amerikan Yhdysvalloissa hotelleissa, ravintoloissa ja clubeilla eri puolilla Länsi-rannikkoa, Uuden Englannin alueelta Floridaan. Kanadassa kiersin 1960 laulamassa
Toronton ympärillä monessa osavaltiossa. Oltuani Suomessa
kuusi ja puoli vuotta minut kutsuttiin Washingtonin Seatleen,
jossa minulla oli suuri taidenäyttely Nordic Heritage Museumissa. Seatlesta käsin tein show-iltoja Vancouverin ihanissa
hotelleissa.
Ero yleisössä – miten suhtautuvat Amerikan suomalaiset, miten kotosuomalaiset?
- Amerikan suomalaiset ovat aivan ihania. Kun he huomasivat
mainoksissa Eilan, niin aina muutama tuli katsomaan, onko
Eila ja Veräjä muuttuneet. Itse olen ollut oikein malliesimerkki siitä, miten pitää olla tönkkönä. Ero oli valtava. Suomessa
esiintymisen yhteydessä tanssitaan, mutta amerikkalaiset istuvat, kuuntelevat ja katsovat shown. Nykyisin erot ovat pienentyneet.
Vanhan veräjän luona Eilan Pienimäen siveltimestä.
Olet laulanut myös Virossa. Miten siellä
otetaan laulusi vastaan?
- Olen laulanut Tallinnan, Haapsalun ja Pärnun kylpylähotelleissa suomalaisille turisteille. Kyllä minut on otettu vastaan
liikuttavankin hyvin.
Koitko alussa itse laulavasi nuorille?
- Olisin suonut sen laulettavaksi aikuisemmalle, olinhan äänityshetkellä vasta 19-vuotias. Laulussa unelmoitiin menneessä
aikamuodossa, mutta kansa riemastui ja niin minä yritin sopeutua. Kun palasin Suomeen, ymmärsin laulun, kiitollisena.
Eroavatko nykyiset kappaleesi paljonkin
- Ensimmäiset 25 vuotta oli ihana ajella Suomen suviöissä, 50-luvun kappaleista ja onko kohderyhmutta nyt free lancerina otan vastaan vain työt, joista etiäisenä mä kovasti muuttunut?
Vieläkö kierrät koti-Suomessa?
koen hyvän tunteen. Kun mieheni sanoi, ettei oikein enää jaksaisi, minä vastasin, että minä jaksan. Hän sai Ikaalisten kylpylästä paikan äänimiehenä – nyt 15 vuoden mukavan työvuoden jälkeen hän on eläkkeellä. Enkä minäkään enää haluaisi
tuhlata elämääni tien päällä, vaan kirjoitan kuudetta kirjaani
ja maalaan.
Muistan laulusi ”Luona vanhan veräjän”,
oliko se vuodelta 1958?
- Lokakuussa 1958 voitin iskelmän SM-kilpailut ja yleisön
suosikkipokaalit. Marraskuussa Toivo Kärki ehdotti, ensimmäiseksi singlekseni ”Itke en lemmen tähden”. Toinen levyni,
vuonna 1959, oli Vanhan veräjän luona, joka lopullisesti jäi
ihmisten mieleen. Saan siitä edelleen paljon kiitoksia jokaisella keikalla. Joku muistaa vielä ensimmäisen suukkonsakin
vanhan veräjän luona.
- On muuttunut. Kun 14 vuoden poissaolon jälkeen palasin
Suomeen, niin kahden viikon kuluttua Extra Viihdepalvelu otti yhteyttä ja keikkailu alkoi kuin en olisi poissa ollutkaan.
Kaikenikäiset bändit soittivat Tulenliekkiä ja Veräjää. Minä
lauloin jonkin aikaa päivän iskelmiä, mutta agentuurista huomautettiin, että ”ihmiset haluavat sinulta nostalgiaa”. Olemme
aikuistuneet – kolme sukupolvea rakastaa jo nostalgiaa.
Mitä haluaisit sanoa lukijalle?
- Elämän pituus ei oikeastaan ole kiinni meistä, mutta on olemassa mahdollisuus elää terveenä ja hyvinkin vanhaksi. Positiivinen elämänasenne auttaa, ja kaiken käsittävä rakkaus.
Aivomme kuuntelevat mitä puhumme ja ottavat sen todesta.
Meidän pitää itse vain oppia valitsemaan.
Eila Pienimäen biografia:
http://pomus.net
Matkailu 1 • 2014
5
Pohjois-Karjalan
Matkailijayhdistys
120 vuotta
Teksti Raija Särkkä ja Aino Rimppi
Vuonna 1893 lausuttiin Suomen Matkailijayhdistyksen Joensuun haaraosaston syntysanat.
Innostus matkailuun oli suuri, sillä alueella sijaitsi merkittävä luontonähtävyys, Koli. Taiteilijat olivat jo Kolin löytäneet.
Sibelius, Järnefelt, Aho, Edelfelt, Halonen, Inha, Leino olivat
ehtineet matkustaa paikkaa ihailemaan. Syntyi Karelianismi.
Maakunnassa oli jo Nurmeksen-Pielisen-Juuan haaraosasto, mutta se ei riittänyt Kolin juurella asuville, he halusivat
oman yhdistyksen alueen matkailua kehittämään. Niinpä tusina aktiiveja joensuulaisia kokoontui ja haaraosasto perustettiin 1893.
Paljon tavoitteita
Näkötorni oli yhdistyksen ensimmäisiä suunnitelmia. Viimeinen maininta siitä löytyy vuodelta 1927. Matkailureittejä
suunniteltiin jo 1800-luvun loppupuolella. Vielä yhdistyksen
100-vuotisjuhlan kunniaksi avattiin Urho Kekkoselle omistettu UKK-vaellusreitti.
Linja-autoa suunniteltiin 1920-luvulla kuljettamaan matkailijoita Joensuusta Kolille – Lumiset-bussi kuljetti talvilauantaisin matkailijoita Joensuun ja Kolin väliä, aina vuoteen
2010.
Retket kuuluivat Suomen Matkailijayhdistyksen Joensuun
osaston toimintaan, alussa omaan maakuntaan ja vähitellen
kauemmaksi, mm. Uuteen Valamoon vuonna 1947. Yhdistys
järjesti retkiä eri teemojen puitteissa ympäri Suomen vielä
1993 – 2003.
Joensuuhun SML:n aluetoimisto
Ensimmäinen retkeilymaja avattiin 50-luvun puolivälissä.
Haaraosasto muuttui Suomen Matkailijayhdistyksen Joen-
suun osastoksi, jolla oli omat säännöt: osasto pyrkii kykynsä
mukaan edistämään kaikkea, minkä kautta matkustaminen
Pohjois-Karjalassa saattaa käydä helpoksi ja miellyttäväksi.
Pohjois-Karjalan matkailukartta ja matkailuopas syntyivät
60-luvulla, jolloin myös matkailuneuvonta ja opastoiminta
saivat alkunsa. Retkeilymajan pitoa jatkettiin 80-luvulle. Linnunlahden leirintäalue oli 1979 – 1999 yhdistyksen hoidossa.
Matkailuyhdistyksen jäsenmäärä kasvoi 50-luvun lopulla ja
80-luvun alussa lähes tuhanteen henkeen. Vuodesta 1995 on
vähitellen jouduttu antamaan periksi.
Vuonna 2001 Suomen Matkailun Seniorit perustivat uuden
kattojärjestön, Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n, johon
myös Pohjois-Karjalan Matkailu ry liittyi. Suomen Matkailun
Seniorit herättivät niin ikään henkiin Matkailu-lehden. SMY
niin ikään alkoi suunnitella suomalaisen matkailun kirjasarjaa,
”Tunne maasi”.
Vuoden 1996 parhaat palkittiin SML:n järjestöpäivillä
Pohjois-Karjalan Matkailuyhdistyksen Raija Särkkä valittiin SML:n
järjestöpäivillä ”vuoden matkailuliittolaiseksi”. Raija on pitkään, ansiokkaasti ja myönteisesti edistänyt omalla alueellaan matkailua, retkeilyä, leirintämatkailua ja laskettelua.<Leipäteksti>Raija Särkkä on
toiminut mm. Pohjois-Karjalan Matkailu ry:n hallituksessa vuodesta
1983, vetänyt Pohjois-Karjalan Lumiset-kerhoa vv. 1990 -1995. Raija on edelleenkin aktiivinen opas Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Hän on niin ikään vetänyt monia ryhmämatkoja Lappiin. Pääsiäisenä
Raija löytyy Pallaksen rinteiltä, muina aikoina Kolilta. Laskettelu on
hänelle rakas harrastus. Raijan ideoita, toimeliaisuutta ja laulunlahjoja on tarvittu monen illanvieton ohjelman rakentamiseen.
6
Pohjois-Karjalan
tulevaisuus
Pohjois-Karjalan matkailun tulevaisuutta pohdittiin paneelikeskustelussa Joensuussa marraskuussa. Ajatuksia paneelikeskustelusta julkaistiin Matkailussa 5/13.
Keskustelun panelistit vasemmalta: toimitusjohtaja Marko Riikkinen Holiday Linnunlahti, toimitusjohtaja Markku Lilja Karelia Expert, kehityspäällikkö Pekka Huovinen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, professori Raija Komppula ItäSuomen yliopisto ja puheenjohtaja Timo Havola SMY. Valokuvan panelisteista otti Kari Kettunen Pohjois-Karjalan My.
Suomen Matkailun
Seniorit
Suomen Matkailun Seniorit on vapaamuotoinen, rekisteröimätön yhdistys, perustettu vuonna 1998. Jäseniksi kutsutaan matkailualan johtotehtävissä toimineita, pääsääntöisesti eläkkeellä olevia, yhä matkailun kehittymistä aktiivisesti seuraavia jäseniä.
Klubi toimii läheisessä yhteistyössä perustamansa Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n ja asianomaisten yhteisöjen ja viranomaisten kanssa.
Matkailu 1 • 2014
7
Tähtiin kääntyneet
Tammisaaressa
Teksti Aino Rimppi ja Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo
Kuvat Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo
”Tähtiin kääntyneet” tarkoittaa muinaiseen
intiaanikulttuuriin pohjautuvaa näyttelyä,
joka viipyy Tammisaaren EKTA-museossa
vielä syyskuun loppuun.
Helsinkiläisen Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseon esikolumbiaaninen kokoelma on esillä EKTA:ssa. Perusteellinen peruskorjaus Didrichsenin taidemuseossa valmistuu
kesäksi. Korjausta varten koko tuhannen teoksen kokoelma, johon kuuluu suomalaista ja kansainvälistä modernismia sekä muinaiskulttuurien esineistöä, piti saattaa turvalliseen paikkaan. Kaikkia teoksia ei kuitenkaan haluttu
sulkea varastoon, ja Didrichsenin taidemuseo päätyi näin
neuvottelemaan koko esikolumbiaanisen kokoelmansa
ja joidenkin Helene Schjerfbeckin teosten sijoituksesta
Tammisaaren keskustassa sijaitsevaan EKTA-museoon.
Didrichsenin taidemuseon esikolumbiaaninen kokoelma
Tammisaaren näyttelyssä koostuu Keski- ja Etelä-Amerikan muinaisiin intiaanikulttuureihin kuuluvista harvinaisuuksista. Toukokuussa viime vuonna alkanut näyttely on
vuoden 2013 loppuun mennessä houkutellut 10 000 kävijää. Näyttely on kiinnostanut erityisesti koululaisryhmiä,
kertoo Didrichsenin taidemuseon intendentti Maria Didrichsen.
Missään Suomessa ei löydy
vastaavaa
Didrichsenin taidemuseossa on normaalisti esillä vain osa
esikolumbiaanisesta kokoelmasta. Kokoelma sisältää taidetta ennen Kolumbuksen saapumista Amerikkaan ajanjaksolta 2000 eKr. – 1500 jKr. ja se on ainoa julkinen intiaanien korkeakulttuureita esittelevä kokonaisuus maassamme. Tammisaaren EKTA-museossa tilaa riittää koko
kokoelmalle – näyttely on rakennettu kolmeen kerrokseen
tunnelmallisen tähtitaivaan alle kulttuuriesittelyineen, valokuvineen, aikajanoineen ja karttoineen. - Tilanne oli meille uusi, emme olleet itsekään nähneet
kaikkia esineitä esillä samanaikaisesti aiemmin. Lisäksi
on kiehtovaa nähdä teokset täysin erilaisessa ympäristössä, kertoo Maria Didrichsen. Teoksia on kaikkiaan 220
ja ne edustavat monia eri kulttuureita, kuten mayoja, olmeekkeja, tolteekkeja ja inkoja. Esimerkiksi Maya-intiaa-
8
nien älylliset saavutukset ovat vailla vertaa ja kulttuuria
pidetään kaikkein korkeimmalle kohonneena intiaanikulttuurina. Mayat rakensivat majesteettisia temppeleitä ja
pyramideja, loivat kehittyneen lasku- ja kirjoitusjärjestelmän ja tutkiskelivat tähtien liikkeitä. Taivaankappaleiden
seuraaminen oli avain heidän erittäin tarkan kalenterin syntyyn ja kykyyn mm. ennustaa tulevia auringon- ja kuunpimennyksiä, Maria jatkaa.
Helene Schjerfbeck
itseoikeutetusti!
Tammisaaren museokeskus EKTA:n kokoelmiin kuuluu suomalaisen taidemaalari Helene Schjerfbeckin
(1862 -1946) teoksia. Museokiinteistön lisäosaan
on muutama vuosi sitten rakennettu pysyvä Schjerfbeck-näyttely ja miljöö, johon nyt myös sisältyy
Didrichsenin kokoelman helmiä. Sen jo tiedämmekin, että Helene Schjerfbeck työskenteli ja eli joitain vuosia Tammisaaressa, joten taiteilijan pysyvämpi esittely istuu luontevasti EKTA:n
näyttelyohjelmaan. Nyt näytteillä ovat museon omien maalausten lisäksi lainattuja teoksia muista museoista ja yksityiskokoelmista, mm. yhdeksän teosta
Didrichseniltä. Näyttelyn 25 teoksen kokonaisuus on
erinomainen läpileikkaus kultakauden modernistimme tuotannosta. syydestä ja ikuisuudesta, sekä hänen
viimeisimpiin teoksiinsa kuuluva omakuva, pääkalloa
muistuttava hiilipiirros. Helene ammensi myös usein
omista aiemmin maalaamistaan teoksistaan inspiraatiota, toisin sanoin ne toimivat hänelle malleina.
Näissä toisinnoissa hän jalosti teoksia edelleen, tavoitteena yhä pelkistetympi ilmaisu, kuvailee Maria
Didrichsen.
- Helene Schjerfbeck oli erittäin tuottelias taitelija,
mutta hän tarvitsi aina mallin, Maria Didrichsen toteaa. Kun malleja ei aina ollut saatavilla, hän maalasi
omia kasvojaan peilistä. Schjerfbeckin tuotannossa
tunnetaan nelisenkymmentä omakuvaa. Näyttelyssä
esillä ovat Helenen kalpea omakuva toispuoleisine
silmineen, joka kertonee henki
- Toipilas-teoksen on ajateltu mahdollisesti esittävän Helenen malleina. Näissä toisinnoissa hän jalosti
teoksia edelleen, tavoitteena yhä pelkistetympi ilmaisu, kuvailee Maria Didrichsen.
- Helene Schjerfbeck oli erittäin tuottelias taitelija,
mutta hän tarvitsi aina mallin, Maria Didrichsen tote
aa. Kun malleja ei aina ollut saatavilla, hän maalasi
omia kasvojaan peilistä. Schjerfbeckin tuotannossa
tunnetaan nelisenkymmentä omakuvaa. Näyttelyssä
esillä ovat Helenen kalpea omakuva toispuoleisine
silmineen, joka kertonee henki
- Toipilas-teoksen on ajateltu mahdollisesti esittävän Helenen omaa toipumista sydänsurustaan. Vihreä
oksa lapsen käsissä kuvannee uutta alkua, elämän jatkumista.
Näyttely on esillä Tammisaaren EKTA-museossa
28.9.2014 saakka.
www . didrichsenmuseum . fi
www . raasepori . fi / museo
Matkailu 1 • 2014
9
Lohjan
Tenoripäivät
Lohjan Tenoripäivät on kansainvälisen tason klassisen musiikin
tapahtuma, joka on vakiintunut osaksi Suomen kesäistä musiikkifestivaalitarjontaa. Vuonna 2014 Lohjan Tenoripäivillä on yhteensä 14 konserttia kolmen viikon aikana 2.-28.8.2014.
V
uoden taiteilija -konsertissa su 3.8. Laurentius-salissa esiintyy solistina oikeutetusti
Tenoripäivien 2014 vuoden taiteilija Heikki
Orama, pianisti Laura Mikkolan ja viulisti Nina Karmon
kanssa.
Lohjan torilla on kolmesti tarjolla vapaasti maistiaisia
tulevista Tenoripäivien konserteista. Tule nauttimaan torin ilmapiiristä ja huippusolisteista! Ilmaiskonsertit pidetään la 2.8. ja 9.8.
Tenoripäivien ohjelmassa on myös perinteisesti suosittu operetti- ja oopperamusiikin Gaala pe 8.8. Laurentius-salissa. Konsertissa Lohjan kaupunginorkesteria
johtaa kapellimestari Esa Heikkilä. Solisteina laulavat
mm. tähtisopraanot Riikka Hakola ja Johanna Rusanen,
mezzosopraano Sari Nordqvist, tenori Mika Pohjonen
sekä basso Jyrki Korhonen. Ohjelmassa on Oopperamusiikin helmiä!
Lohjan Museolla vietetään kesäiltaa la 9.8. Kimmo
Leppälän johtaman Arriba! Big Bandin rytmissä. Ohjelmassa Glenn Milleriä, Perez Pradoa, Frank Sinatraa,
Benny Goodmania, Olavi Virtaa sekä Laila Kinnusta.
Solisteina mm. iki-ihanat Angelika Klas, Arja Koriseva,
Angelika Klas.
Heikki Orama. Kuva:Johan Kvarnström.
10
Kari Fall ja Mika Pohjonen sekä kaikkien tuntema saksofonisti Antti Sarpila. Tarjolla on hyvää seuraa, vanhaa
hyvää tanssimusiikkia ja mahdollisuus ruokailuun.
Pusulan kirkossa su 10.8. esitettävä Monologiooppera
kertoo tarinan Dominus Krabbesta, joka oli todellinen
henkilö 1600-luvulta, pappiparka, joka joi virkansa ja
päätyi loiseksi toisten nurkkiin. Solisteina ja tulkitsijoina kontratenori Teppo Lampela ja sopraano Laura Pyrrö.
Tenoripäivät huipentuvat huippusolistein Joonas Kokkosen Viimeisiin Kiusauksiin konserttiversiona pe 22.8.
ja la 23.8. Karjalohjan kirkossa sekä to 28.8. Porvoon
tuomiokirkossa.
Lisätietoja:
www.tenoripaivat.fi
Lohjan kaupuginorkesterin intendentti
Felix von Willenbrand 050-5230 707
[email protected]
Kulttuurisihteeri Kalle Ryökäs 044-3621 130
[email protected]
Facebook:
Lohjan Tenoripäivät
Liput:
www.lippu.fi
Ennakkomyynti:
Lippupiste 0600 900 900 (joka päivä klo 07-22)
www.lippu.fi.
Lippupisteen myyntipiste myös Lohjan Prisma.
Mika Pohjonen. Kuva. Heikki Tuuli.
Matkailu 1 • 2014
11
Puuhiomo ja
pahvitehdas
maailmanperintöä
Teksti Ville Majuri ja Aino Rimppi
Kuvat Verlan tehdasmuseo
Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsevassa Verlan kylän ytimessä kuohuu Mäntyharjun vesistöreittiin kuuluva Verlankoski. Kosken partaalla sijaitsee museoitu Verlan puuhiomo- ja pahvitehdas
– Unescon maailmanperintökohde.
Vuonna 1872 insinööri Hugo Neumann perusti Verlankosken äärelle puuhiomon, joka muutamaa vuotta myöhemmin
paloi. Neumannin hiomo sai jatkoa, kun vuonna 1882 uusi
puuhiomo ja pahvitehdas aloittivat toimintansa.
Puurakenteiset tehdasrakennukset korvattiin 1890-luvulla viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin suunnittelemilla
koristeellisilla tiilirakennuksilla. Rakennukset ovat säilyneet meidän päiviimme asti. Aluetta hallitsee komea, kartanonomainen Patruunan pytinki, joka rakennettiin vuonna
1885 tehtaan isännöitsijän asuin- ja konttorirakennukseksi.
Tehdassali. Larissa Mäenpää 2011 /Verlan tehdasmuseo
12
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas nimettiin ainutlaatuisen hyvin säilyneenä kokonaisuutena Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1996 edustamaan koko pohjoisen
metsäteollisuuden varhaisvaiheita. Verlan tapaisia tehdasyhdyskuntia on ollut monia, mutta vain Verla on säilynyt
lähes muuttumattomana. Tehdasaluetta täydentävät vuosikymmenien kuluessa syntyneet työväenasutus, seuratalo ja
uittoon liittyvät rakenteet.
Verlan tehdasmuseo
Verlan tehdas oli jo toimiessaan vahanaikainen, joten hyvin
pian syntyi ajatus Verlan tehtaan museoimisesta. Tehdasmuseon isänä pidetään tehtaan omistaneen Kymi-Yhtiön tiedotuspäällikkö Veikko Talvea, jonka idea museosta sai kannatusta.
Kahdeksan vuotta tuotannon loppumisen jälkeen, vuonna
1972, tehdas avattiin maamme ensimmäisenä tehdasmuseona.
Vanhaan hiomoon ja pahvitehtaaseen pääsee tutustumaan oppaan johdolla. Tunnin mittaisen tehdaskierroksen alussa vieraille esitetään lyhytelokuva ”Näin tehtiin Verlassa käsipahvia”, elokuvan jälkeen heidät ohjataan kierrokselle kuulemaan
ja aistimaan vanhan pahvitehtaan tarinaa.
Tehdasmuseon vanhin kone on vuodelta 1882. Hioketta valmistettiin kahdella Karhulan konepajalta 1903 hankitulta hiomakoneella, myöhemmin myös Tampellan ”uudenaikaisella”
hiomakoneella. Koneet ja laitteet ovat tehtaassa omilla paikoillaan, ja on kuin koneenkäyttäjät olisivat juuri poistuneet
ruokatauolle.
Hiomakivet.
Ruukkikylän puodit ja Verlan mökit
Verla on kokonainen kylä. Tehdasalueen vanhoissa rakennuksissa toimii useita puoteja, joista löytyy paikallisten tekijöiden
käsitöitä, keramiikkaa, puutöitä. Lisäksi alueella on paikallisen viinitilan viinipuoti ja lounaskahvila.
Tehtaan läheisyyteen, kauniille rannoille, rakennetut vanhat
työväenasunnot palvelivat tehtaan toiminnan päättymisen jälkeen Kymi-yhtiön muiden tehtaiden loma-asuntoina. Alueelle
rakennettiin myöhemmin myös lomamajoja. Näitä mökkejä ja
asuntoja matkailijat voivat vuokrata.
Lisäksi maailmanperintöalueella sijaitsee esihistorialliseen
riistanpyyntiin liittyvä kalliomaalaus 6000 -7000 vuoden takaa. Se kertoo Verlan vesistön merkityksestä aikojen takaa.
Museon omistaa ja sitä ylläpitää UPM-Kymmene Oyj.
www.verla.fi
www.verlanmökit.fi
Matkailu 1 • 2014
13
Jaakko Laitinen & Väärä Raha. Kuva: Arttu Nieminen & Roosa Nevala.
Hittejä, rytmejä,
aatetta ja asiaa
Tekstin mukaillut Aino Rimppi
Työväen Musiikkitapahtuma tarjoilee Valkeakosken tehdas- ja museomiljöössä
jälleen heinäkuussa hittejä, rytmejä, aatetta ja asiaa koko perheelle – työväenmusiikin helmiä unohtamatta.
Kirjaksen tanssilava 50-luvulla. Kuva: UPM:n Keskusarkisto
14
Kirjaksella nykyisin. Kuva: Jukka Forsström.
Lavalle astuu jo 43. kerran tähtiartisteja kuten Herra Ylppö & Ihmiset, Kari Peitsamo, Paleface & Räjähtävä Nyrkki, Jonna Tervomaa, Maarit, Ilmo Korhonen – 40-vuotistaiteilijajuhla – Jaakko Laitinen & Väärä Raha, Yona & Orkesteri Liikkuvat Pilvet,
Eva & Manu, Jukka Takalon Maakinen Mysteeri Trio, Rockwalli
sekä Heikki Silvennoinen & The Rest.
- Tässä on hyvä pohja, jolta kannattaa rakentaa festivaalin ohjelmaa. Julkistamme joka kuukauden 15. päivä lisää nimiä, kannattaa siis pysyä kuulolla, suosittelee tapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja.
Työväen Musiikkitapahtuman festivaalialue ulottuu myös Kirjaslammelle. Kirjaslammen ja Mallasveden välissä sijaitsee Valkeakosken vanhan ajan tanssipaikka, 1950-luvulla järven rannalle rakennettu lava, jonka aikoinaan suunnitteli Esko Aro. Lava
sijaitsee kävelymatkan päässä Valkeakosken keskustasta.
Työväen musiikkitapahtuman yhteydessä Kirjaslammen tanssilavalla vietetään ensimmäisen kerran teemailtoja. Siellä soi
blues. Blues-tapahtumaa on ollut mukana suunnittelemassa
Heikki Silvennoinen. Silvennoinen myös esiintyy tapahtumassa
yhdessä The Rest -kokoonpanon kanssa.
Kirjaslammen tanssilavalla työväki kokoontuu myös iltamiinsa lauantaina 26.7. Nostalginen Työväen Iltamat on teemailta.
Tanssilavojen kulta-aikaan johdattelee musiikillaan Sävelorkesteri Katulyhty. Keskiyöllä yleisö siirtyy metsälammen rannalle,
missä työväenlauluja laulattavat Tuuli ja Reino Bäckström.
Tansseja koko kesän ajan
”Kirjaksen” varsinainen tanssikausi käynnistyy kesäkuun alussa
ja päättyy elokuun lopussa.
- Yli 60-vuotias tanssilava on parhaimmillaan juuri kesäiltaisin,
kun ilta-aurinko heijastuu laineista ja monet lavamiljöön tunnelmaan ihastuneet tanssijat palaavat sinne aina uudelleen, kertoo
Työväen Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Marianne Haapoja.
Kirjaslammen tanssilavalla vanhan ajan tanssi-illoissa opetellaan viisikymmenluvun perinteisiä tansseja. Kolmena lauantaina
ilta alkaa tanssitunnilla – valssin perusaskelien opetuksesta vastaa tanssiseura Marimba. Tanssitunnin jälkeen tarjoillaan kahvia
ja mansikkakakkua.
Työväen Musiikkitapahtumasta vastaava yhdistys järjestää
Kirjaslammen tanssilavalla myös jazztapahtuman, 5. heinäkuuta
2014.
- Tapahtuma esittelee joukon nimekkäitä ja nuoria kotimaisia
jazzmuusikoita. Pääesiintyjänä Kirjazzissa esiintyy Suomijazzin
kärkinimiin lukeutuva Dalindéo, jonka musiikki on sekoitus jazzia, surf-kitaroita, suomalaista tangoa ja iskelmää, salakapakkojen savuisuutta, elokuvaa ja balkan skata, kertoo Marianne Haapoja.
FAZER SHOP RANUA
Makeismyymälämme palvelee päivittäin
Godisbutiken öppen dagligen
The Sweet Shop open daily
1.9.-31.5. klo 10.00-17.00 / 10 a.m.-5 p.m.
1.6.-31.8. klo 9.00-19.00 / 9 a.m.-7 p.m.
Fazer Shop Ranua
Eläinpuiston linna, Rovaniementie 29
Tervetuloa! Välkommen! Welcome!
www.valmu.com
Matkailu 1 • 2014
15
Merestä noussut
Teksti ja kuvat Aino Rimppi
Tankar on monipuolinen matkailukohde luontokokemuksineen. Kuvassa entisen kalastajayhteisön harmaantuneita
rakennuksia, joita osaksi yhä käytetään, kesämökkeinä.
Vasemmalla Tankarin hylkeenpyyntimuseo.
Tankarin majakka on loistanut merenkävijöille suunnannäyttäjänä 125 vuoden ajan. Vuosi
2014 on juhlavuosi.
Noin 20 kilometrin päässä rannikolta sijaitseva Tankarin saari
– 63o 57,0’N, 22o 51,0’E – ilmestyi merestä maankohoamisen myötä 1200-luvulla. Hylkeenpyytäjät ottivat saaren tukikohdakseen 1500-luvulla, myös pian sen jälkeen kalastajat.
Eikä mennyt kauan, kun laivoja varten sinne rakennettiin jo
merimerkki.
Ensimmäinen merimerkki oli vain pahainen kivikasa, kivikummeli. Se rakennettiin saaren korkeimmalle paikalle ja
kivien väliin työnnettiin rautatankoja. Rautatankojen varaan
sitten kiinnitettiin tynnyreitä, joiden oli määrä parantaa merimerkin näkyvyyttä.
Tankosaari varoitti karikoista
Aivan aluksi saarta kutsuttiin nimellä Klippan, mutta merimerkin saatuaan se sai nimen Tankokari. Tankokarista muotoutui myöhemmin Tankar, luodon virallinen nimi.
16
Kappeli sijaitsee keskellä yhteisöä.
Laivojen koko kasvoi, ja koska väylä Kokkolaan oli karikkoinen, Kaupungin porvareilla oli edessään luotsin palkkaaminen. Ainoa oikea luoto siihen tarkoitukseen oli Tankosaari.
Niinpä 1800-luvun puolivälissä luoto vakiintui luotsiasemaksi
ja luotsit siirtyivät valtion leipiin. Vuonna 1889 saarelle rakennettiin majakka, nykyisin käytössä oleva.
Saaren eteläpää oli kalastajien asuttama. Saaren pohjoispäähän, majakan ympärille, rakennettiin majakanvartijan ja luotsiyhteisön maalatut tuvat. Tankarin järjestystä valvoivat – valvovat tänä päivänä – satamavouti ja karikokous. Toiminnassa
noudatettiin Ruotsin kuninkaan vuonna 1726 hyväksymää satamajärjestystä. Kruunun määräysten lisäksi elämää saarella
ohjasi myös kirkko.
Luodon kappeli
Tankarista Kaarlelan kirkkoon oli pitkä matka. Niinpä saarelle rakennettiin vuonna 1754 oma kappeli, jonne seurakunnan
apupappi lähetettiin kesäisin pitämään jumalanpalveluksia.
Loppukesästä pappi palasi kotiin Kaarlelaan mukanaan pari
tynnyriä silakoita.
Kappelia koristavat yhä vanhat taulut, joita merimiehet toivat mukanaan maailmalta. Järjestys jumalanpalveluksissa oli
tarkka. Etupenkeissä istuivat silmäätekevät. He kaiversivat
penkkien selkänojiin omat nimimerkkinsä. Takimmaisiksi
joutivat vähiten kalaa saaneet kalastajat, jotka saatoivat sanoa:
”Kolehtiin en nyt laita, kun ei ollut kalansaalista.”
Ruohokanukka (Comus suecica) kukkii Tankarin saarella
keväällä.
- Liikennevirasto kielsi kesällä 2013 pääsyn useisiin maamme majakoihin, niin myös Tankarin 27,5 metriä korkeaan,
vuonna 1889 rakennettuun majakkaan. Joidenkin talvella
2013-2014 tehtävien muutostöiden jälkeen on mahdollista, että Tankarin majakka avautuu kesällä 2014 jälleen yleisölle,
kertoo Arto Jokela Kokkolan Matkailusta ja lisää,
- Luotsiaseman tornista avautuvat upeat saaristo- ja merimaisemat.
-Vanhaa perinnettä noudatat, kun viet ensimmäisen kerran
luodolle tullessasi kiven sen rannalta kivikummelille, tietää Arto Jokela Kokkolan Matkailusta. - Mitä suuremman
kiven Tankarin kivikummeliin kantaa, sitä suuremman onnen elämässään kohtaa.
Tankarin luodolla elämä jatkuu
Tankarin luotsiasema siirtyi alkukesästä 2013 Kokkolan kaupungin hallintaan. Käytännössä Tankarin majakkasaaren matkailua hoitaa Kokkolan Matkailu Oy.
Saarelta löytyy kahvila ja vierasmaja. Kokkolan matkailulla on Tankar Inn-majatalossa yhdeksän kahden hengen huonetta ja mukavat oleskelutilat. Majakkamestarin talossa on 20
vuodepaikkaa ja vierasmajalla kahdeksan vuodepaikkaa. Näin
saarelta löytyy vuodepaikkoja yhteensä 46 yöpyjälle.
Jokainen vuosi jotain uutta ja erilaista!
Mukana mm.
Vokalgruppen Irmelin (SE), Kammerkoor
Head Ööd, Vend (EE), Masterpiece Quartet
(US), Satu Sopanen & Fort Big Band & Ralf
Nyqvist (FI), Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat KYN (FI), Felix Zenger (FI), Philomela (FI) ...ja lisää tulossa!
Info: Erkki Mendelin
Puh/tel. 06 325 3755, gsm 0400 564 469
[email protected]
Liput: www.netticket.fi
www.vaasachoirfestival.fi
Matkailu 1 • 2014
17
AploodiTeatterin
kesä on
kansankomedian
juhlaa
Jouni Salo ja Anneli Karppinen esittävät Kätkäläisessä itälaidan vaaramaisemissa asuvia pienviljelijöitä, jotka viettävät köyhänlaista, mutta leppoisaa elämää. Kaikki on hyvin,
kunnes pariskunnan vanha ja uskollinen auto saa katsastuskonttorilta viimeisen tuomion.
Tanssilla ja musiikilla maustettuja hauskoja
näytelmiä, lahjakkaita ammattilaisnäyttelijöitä ja loistavaa tunnelmaa upeissa maisemissa – näistä on tehty Riihivuoren AploodiTeatterin kesä 2014. Muuramessa sijaitseva
600-paikkainen teatterirakennus on valmistunut vuonna 2012. Kokonaan katettu katsomo
sekä upeat näköalat Ravintola Riihikelosta
viimeistelevät ikimuistoisen teatteri-illan.
Aku Hirviniemi esittää Melomista-esityksessä univelkaista
suurperheen isää, joka hortoilee päivät myyntiyrityksen palavereissa ja uskoo Nukkumattiin.
18
Aploodi-Teatterin kesäkauden 2014 pääesitys on Simo Hämäläisen karnevalistisen kansankomedia Kätkäläinen. Kätkäläinen on mukaansa tempaava kertomus unelmasta ja suomalaisesta peräänantamattomuudesta. Päärooleissa ovat Jouni Salo ja Anneli Karppinen, jotka ovat kummatkin tuttuja Jyväskylän kaupunginteatterista. Kätkäläisen ensi-ilta on
12.6. ja esitykset jatkuvat 30.7. saakka.
Toinen kotimainen kesäteatterinäytelmä on Mielensäpahoittaja ja poika, jossa rooleissa ovat Erkki Teittinen ja Jussi
Rekonen. Tuomas Kyrön kirjoituksiin pohjautuvaan tragikomediaan on helppo samaistua, sillä kaikki tuntevat Mielensäpahoittajan kaltaisen jäärän, jonka maailmankuvaa ei muuta
mikään.
Uudistunut ja laajennettu Ravintola Riihikelo on tunnelmallinen ja tasokas ravintola, jossa voit nauttia väliaikatarjoiluista tai herkutella pari tuntia ennen esitystä Teatteri Menulla.
Vierailuja ja musikkia
Riihivuoren Aploodi-Teatteri tarjoaa myös loistavia vierailuja Suomen suosituimpien näyttelijöiden esittäminä. Esityskauden avaa Putouksesta tuttu Aku Hirviniemi Melomistaesityksellään. Ohjelmistossa on myös Suomen pisimpään
esitetty improtykitys Mitä sais olla?, jossa esiintyjinä ovat
mm. Ville Virtanen, Jussi Lampi ja Kari-Pekka Toivonen.
Unohtaa ei sovi myöskään Erkki Saarelan legendaarista Mysteerio Puffoa ja uutta Ilta Emmin kanssa -esitystä.
Elokuussa Aploodi-Teatterissa on tarjolla Ilkka Heiskasen upea Huovisen erikoiset -esitys. Heiskanen on mukana
myös toukokuussa vierailevassa Aivastus-komediassa yhdessä Mikko Nousiaisen ja Mari Postin kanssa.
Syyskuussa musiikin ystäviä hemmottelevat Suklaasydännäytelmäkonsertti, jonka tähtinä ovat Anna Hanski, Sani ja
Annika Eklund sekä Karstulan mieslaulajien Pallo hukassa -musiikkinäytelmä. Lokakuun alussa teatterivuodelle loppusilauksen antaa Naurua kolmannella -huumorilaulukonsertti, jonka solisteina ovat Martti Suosalo, Mikko Kivinen
ja Otto Kanerva.
www.aplooditeatteri.fi
Matkailu 1 • 2014
19
Kuva: Tanja Ahola
Teatterimuseo
Teatterimuseon näyttelyissä
tutustutaan teatteriin ja muihin
esittäviin taiteisiin.
Painopiste on kotimaisen teatterikentän
esittelyssä. Kävijälle
näyttelyt tarjoavat elämyksiä, ilonpitoa, viihdettä
ja oivalluksia. Tavoitteena on
antaa lapsille ja aikuisille avaimia esittävien taiteiden ilmaisutapojen ymmärtämiseen.
Näyttelyt on suunniteltu niin, että
kävijät voivat itse testata taitojaan
teatterin eri osa-alueilla. Lukuisat
kokeilupisteet kertovat teatterin ammateista, esityksen tekemisestä ja esittämisestä havainnollisella ja kiinnostavalla
tavalla. Ryhmät voivat varata itselleen ohjatun työpajakäynnin tai opastuksen.
Avoinna olevat näyttelyt ja muu ohjelmisto sekä tarjolla olevat työpajat ja opastukset esitellään
www-sivuilla. Näyttelyinfosta voi aina kysyä lisää.
Etsitpä sitten tietoa teatterihistoriasta, puvuista tai lavastamisesta, halusitpa heittäytyä improon tai vaihtaa roolia, Teatterimuseo on juuri oikea paikka!
Kuva: Tanja Ahola
www. teatterimuseo.fi
20
Helsingistä, Kaapelitehtaan
rosoisesta ympäristöstä,
löytyy Suomen ainoa teatteriin erikoistunut museo.
Kaapelilla sijaitsevat Teatterimuseon tunnelmalliset
näyttelytilat, arkisto sekä
tiedontarvitsijoita palveleva
tutkijasali.
Emil Cedercreutzin
museolla monipuolinen
näyttelyvuosi
Harjavaltalainen Emil Cedercreutzin
museo tarjoaa vuodelle 2014 mielenkiintoisen ja laadukkaan vaihtuvien
näyttelyjen kattauksen.
Helmikuussa avautuu Edith Södergrania kunnioittava Suomen Lasitaiteilijat ry:n 10-vuotisjuhlanäyttely Edith. Kesällä museo juhlistaa 100 vuotta täyttävää taiteilijakoti Harjulaa
näyttelyllä, joka on koostettu museokokoelmista ja Pasi Annalan taidevalokuvista.
Loppukesästä museon salit valtaa Harjavallan ensimmäinen
akvarellibiennaali. Kansainvälisesti maustettu kokonaisuus
on saanut alaotsakkeekseen Pohjoinen Vesi. Näyttelyvuoden
päättävät satakuntalainen käsi- ja taideteollisuusryhmä Juureva ja Suomen metsästysmuseon koostama Hyvä, Paha Susi
-kiertonäyttely.
Matkailu 1 • 2014
21
Parolan Panssarimuseo
– kunnianosoitus
suomalaiselle sotilaalle
P
anssarimuseo on Panssarimuseosäätiön ylläpitämä
1961 perustettu sotahistoriallinen erikoismuseo.
Sen päätehtävänä on esitellä suomalaisten panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa, kehitystä ja käyttöä itsenäisen Suomen Puolustusvoimissa. Panssarimuseon
ainutlaatuisiin kokoelmiin kuuluu noin 50 panssariajoneuvoa,
40 panssarintorjunta-asetta sekä panssarijuna. Pienesineistön
määrä on lisäksi mittava.
Panssarimuseo on koko perheen museo. Monipuolisella sisä- ja ulkotiloihin jakautuvalla museoalueella viihtyvät niin
nuoret kuin varttuneemmatkin kävijät. Vuosittain järjestettävät toimintapäivät sekä vaihtuvat erikoisnäyttelyt täydentävät
tarjontaa perusnäyttelyn lisäksi. Kesäaikana asiakkaita päivittäin palvelevat museomyymälä ja kahvio puolestaan antavat
mahdollisuuden virkistäytyä ja hankkia matkamuistoja.
Vuoden 2014 alusta käynnistetyn mittavan rinnekatosprojektin myötä museon ulkoalueella oleva vaunukalusto saatetaan sääsuojaan. Näin museon maailmanharvinaisuudet saadaan säilymään tulevillekin sukupolville. Varainkeräys hankkeen hyväksi on parhaillaan käynnissä Panssarimuseolla ja internetissä www.panssarimuseo.fi. Panssarimuseoon tutustuu
vuosittain yli 20 000 kävijää (v. 2013 n. 28 000).
Tule sinäkin!
Pukuja ja pienesineistöä aina vuodesta 1919 tähän päivään.
La 5.7. klo 10-15 Perhepäivä ja sotilasajoneuvojen kokoontumisajot, ajonäytökset klo 10.30, 12.30, 13.30 ja 14.30 lisäksi muuta ohjelmaa lapsille ja aikuisille.
La 2.8. klo 10-15 esittelyssä militariaharrastuksia
Vaihtuvat näyttelyt 1.5.2014 alk.:
-
Marskin nyrkki iskee! - Panssaritaistelut Karjalan kannaksella 1944
Rautaa Jänkhällä - Panssarit Lapin sodassa
Jääkäriliike 100 v - Kapteeni Albert Räsänen - ”panssarijääkäri”
Suurtaisteluiden näyttämö - Ilmakuvia Tali-Ihantalasta 1944
MAAILMANHARVINAISUUDET TURVAAN
- PELASTUSOPERAATIO ON KÄYNNISTETTY 1.1.2014
Tavoitteena on sääsuoja rinteessä oleville vaunuille
Sisänäyttelyhalleihin sijoitettua ajokuntoista museokalustoa.
22
POHA 2020/2013/3247, KERÄYSTILI: FI91 4260 0010 1752 29
keräys voimassa 2014-2015 koko maassa Ahvenanmaata lukuunottamatta
Yli 60.000 tuotetta
saman katon alta!
Nivala, Alahärmä Raahe,
Iisalmi, Kiiminki, Kokkola
Alahärmä, ,Iisalmi, Kokkola,
Kiiminki, Liminka, Muhos,
Pietarsaari, Raahe, Saarijärvi,
Pori ja Vaasa
Muhos
Kokkola
www.HHnet.fi
www.facebook.com/halpahalli
Matkailu 1 • 2014
23
Laivalla
Asuntomessuille
Teksti Aino Rimppi
Kuvat Päijänne-Risteilyt Hilden Oy
Suometar-laiva Päijänteellä.
Jyväsjärvi ja Päijänne ovat vilkkaita laivaliikenteen väyliä, ovat olleet jo 300 vuoden ajan. Ensi
kesänä laivalla pääsee myös Äijälänrantaan,
Asuntomessuille.
Jyväskylän Asuntomessujen teemana on Aalto ja Puu-Tarha – Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksiahan kaupungista löytyy useampia, messualueelta. Jyväskylän Asuntomessut avaavat porttinsa 11. heinäkuuta, eli parhaaseen
kesäaikaan, jolloin laiva on ihanteellinen kulkuväline ja
vesillä olo silkkaa nautintoa.
Äijälänniemen messualueelle pääsee laivalla. Laiva jopa
oikaisee. Asuntomessujen oma parkkipaikka on Seppälän kaupunginosan puolella, noin viiden kilometrin päässä messuportilta, ja parkkipaikalta on järjestetty ilmainen
nonstopina kulkeva bussi. Laivalla messualueelle pääsee
Jyväskylän Lutakon satamasta, ja matkaa on kolmisen kilometriä. Laivamatkaa varten pitää toki ostaa lippu.
Laivalla näköala laajenee
Jyväskylän Lutakon satamasta katsoen messualue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä, Mattilanniemen takana,
kaupungin itärannalla. Laivamatka Äijälänrannan laituriin
kestää viisitoista minuuttia. Paikka on lähellä Päijänteelle
johtavaa Äijälänsalmea.
- Vesimatka on miellyttävä lisäelämys vierailuun, vakuuttaa 50-vuotiaan Päijänne-Risteilyt Hilden Oy:n toimitusjohtaja Eija Hilden.
Matkaa kyntää m/s Suomen Suvi, alus, joka kulkee
myös Keiteleen kanavalle ja iltaristeilyille. Nyt alus on
valjastettu kuukauden ajaksi messuvieraita varten. Se kulkee kaupungin sataman ja messualueen väliä yhdeksän
kertaa päivässä. Kaksi vuoroista poikkeaa lounasristeilylle Päijänteen puolelle – aluksella on näköalaravintola ja
lähiruoka.
M/s Suomen Suvi nielaisee 199 henkeä. Alusta on kutsuttu
myös aurinkolaivaksi, koska sen ulkokannelta voi mainiosti
24
ottaa aurinkoa ja tähystellä ympäröivää maailmaa. Tilavalle sisäkannelle voi paeta sateista säätä. Jyväsjärven selkä on Jyväskylän kaupungin sisäinen järvi, joka ei aalloillaan pelästyttele.
Tarinoita ja vesiliikennettä
Laivamatkan aikana matkustajille kerrotaan alueen historiaa
ja tarinoita. Lokit seuraavat alusta ruokapalojen toivossa, vastaan lipuu pieniä ja suurempia veneitä. Suurin on 100-vuotias
höyrylaiva s/s Suomi, joka tekee risteilyjä korkeitten kallioiden reunustamalla Päijänteellä. Laivoilla Päijänteellä on kuljetettu jo kolmisensataa vuotta!
Messualue sijaitsee niemellä, jonka naapuristosta löytyy
myös Pitkäruohon lintujen suojelualue. Alueen rantaan sekä
lintutorniin pääsee pitkospuita. Tornista on näköala kohti pohjoista ja kosteikosta vasemmalle avautuu Äijälänsalmi ja sen
takaa Päijänne.
Aivan messualueen naapurissa sijaitsee myös Peukkula, lasten oma seikkailupuisto merirosvolaivoineen, sekä tänä vuonna 30 vuotta täyttävä perheyritys Viherlandia, mistä löytyvät
kukkasiemenet sekä kotimaiset että eksoottiset kasvit. Molempiin paikkoihin on messualueelta vain jalkamatka.
M/s Suomen Suvi siltojen alla.
Jyväskylässä todellinen unelmakesä ryhmille!
Jyväskylän asuntomessukesä on tulvillaan mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa ryhmille.
Messujen lisäksi tarjolla on kulttuuria, makunautintoja ja kerrassaan ainutlaatuisia käyntikohteita, jotka ottavat ryhmänne vastaan suurella sydämellä.
Vuoden 2014 Asuntomessut järjestetään
Jyväskylässä 11.7.–10.8.2014, Äijälänrannan
vehreässä rantamaisemassa noin viiden kilometrin päässä keskustasta. Asuntomessujen sydämen
muodostavat 37 Jyväsjärven läheisyyteen sijoittuvaa
pientaloa sekä taivasta tavoitteleva 13-kerroksinen
tornitalo, Jyväskylän Maailmanpylväs. Monimuotoisen asuinalueen kantavina teemoina ovat Aalto ja
Puu-Tarha. Huomio on kiinnitetty laadukkaaseen arkkitehtuuriin sekä monipuoliseen viherrakentamiseen.
Uutta kesän Asuntomessuilla on puutarhanäyttely, joka
tuo ideoita ja vinkkejä kotipuutarhureille sekä mahdollisuuden viihtyä ja virkistyä vehreässä ympäristössä.
Asuntomessujen lippuhinnat ja ennakkovaraukset ryhmille:
16 € /hlö (vähintään 15 hlöä, samanaikainen sisääntulo).
Asuntomessujen esittely ryhmille varattavissa 17.3.2014 alk.
Lisätietoja www.asuntomessut.fi
Opastetut kierrokset
ryhmille!
Matkatoimisto Tuulantei Oy
palveluksessanne
Lounaalle Päijänteelle
asuntomessuilta
Meiltä voitte tilata keskitetysti kaikki
ryhmänne tarvitsemat palvelut:
• messujen pääsyliput
• messuristeilyt
• nähtävyydet
• oheisohjelmat
• majoitukset ja ruokailut
• kuljetukset
Laivalla asuntomessuille
– ruuhkaton tapa tulla messuille!
Laivavuorojen aikataulut ja liput löytyvät nettisivuiltamme.
Risteily: Jyväskylän satama – Asuntomessualue tai Asuntomessualue –
Jyväskylän satama, alkaen 25 €/hlö.
Vankan kokemuksemme avulla
rakennamme palvelukokonaisuuden
juuri Teidän ryhmänne tarpeiden
mukaisesti.
Matkatoimisto Tuulantei
p. 010 421 7800
[email protected], www.tuulantei.fi
• valmiita kierrosvaihtoehtoja
• räätälöidyt kierrokset
toiveiden mukaan
Varaukset Jyväskylän seudun
matkailuneuvonnasta:
[email protected]
p. (014) 266 0113
Tarjous ryhmille (väh. 20 henkeä)
joka päivä 11.7.–10.8. Risteily ja
runsas lounaspuffet yht. 35 €/hlö
(sis. alv). Lähdöt klo 12 ja klo 14.30,
risteilyn kesto 1,5 tuntia (mukaan voi
tulla myös messujen laiturista).
Voit ostaa lipun myös nettisivuiltamme lippukaupasta.
Päijänne-Risteilyt Hilden Oy
p. (014) 263447
www.paijanne-risteilythilden.fi
visit.jyvaskyla.fi
Tule Viherlandiaan!
Asuntomessujen naapuri
odottaa Sinua
Viherlandia on valmiina vastaanottamaan juhlavuotensa vierailijat!
Upeat oman tuotannon Nuppulan
ruusut, leikkokukat, kesäkukat, taimet ja erilaiset viherkasvit odottavat
matkailijoita. Ravintolapalveluita on
tehostettu lounaspaikkoja lisäämällä.
Tuotevalikoima on valtava, tarjolla on
toinen toistaan kauniimpia sisustustuotteita sekä erilaisia puutarhatarvikkeita harrastajille.
Viherlandia
Kammintie 6, Jyväskylä
p. 010 617 1920
[email protected]
www.viherlandia.fi
Seikkailuja, satuja ja yhteistä
aikaa aivan asuntomessualueen naapurissa!
Kesällä Peukkulassa hyväntuuliset ja
joskus hurjatkin satuhahmot keksivät
seikkailuja lapsille lumoavan Satukylän pikkukodeissa, vauhdikkaassa
Temppulaaksossa ja sisäleikkipuistossa. Satumaisessa puistossa viihtyvät
aikuiset ja innokkaimmat heistä seikkailevat itsekin. Touhuamisen jälkeen
istutaan yhdessä katsomaan pihateatterin esitystä linnan pihamaalla.
Ryhmille alkaen 9,60 €/hlö.
Varaukset: Asiakaspalvelu
p.( 014) 612 964
Risteilyt ryhmille Jyväskylän satamasta m/s Rhealla
Asuntomessualueelle pääsee Jyväskylän satamasta helposti myös
laivalla. Tarjoamme ryhmille menopaluun risteillen m/s Rhealla 12 €/
aikuinen. Ajalla 11.7.–10.8. risteilyt
pohjoispäijänteen saaristossa ke-su
klo 15–18 sekä ti-la klo 19–22.
Ryhmätarjous 39 €/hlö, sisältää risteilyn sekä runsaan kesäisen noutopöydän.
Pyydä tarjous yksityistilaisuudesta tai
ruokailusta m/s Rhealla.
Toivolan Vanhan Pihan
opastetut kierrokset
Tervetuloa kahvittelemaan
Kahvila Muistoon!
Teatteri Eurooppa Neljä
’Synnyimme lähtemään’
Toivolan Vanha Piha on 1800-luvun
lopun käsityöläispiha Jyväskylän
keskustassa. Pihan putiikit, pajat,
kahvila Muisto ja museot tarjoavat
elämyksellisen matkailukohteen kaiken ikäisille kävijöille.
Kahvila Muisto tarjoaa ainutlaatuisen kahvittelukokemuksen Toivolan
Vanhalla Pihalla, aivan Jyväskylän
keskustan tuntumassa. Tuotteemme on valmistettu sydämellisesti
alusta asti itse, suosien lähituottajia
ja puhtaita raaka-aineita. Ryhmille
herkullinen kahvittelupaketti hintaan
8 €/hlö. Paketti sisältää herkullisen
leivoksen ja kahvin/teen. Paketin voi
yhdistää myös esimerkiksi Ahonpolun
opastuskierrokseen Toivolan Vanhalla
Pihalla.
Teatteri Eurooppa Neljän kesäteatterin
upea road-musikaali vie katsojat
huoltoasemalle, keskelle “ei mitään”.
Sinne pysähtyvät ihmiset ovat tietäen
tai tietämättään matkalla kohti rakkautta. Tunnelman luo amerikkalaiset
rock-klassikot, jotka soivat upeasti
kuusihenkisen livebändin taituroimana. Esitykset 27.6.-10.8. Kankaan
Paperitehtaalla, keskellä Jyväskylää,
500 hengen katetussa
katsomossa. Ryhmäliput 22 €/hlö.
Kahvila Muisto
Toivolan Vanha Piha
p. 010 279 6901,
[email protected]
www.kahvilamuisto.fi
Lisätiedot ja lippuvaraukset:
Teatteri Eurooppa Neljä
p. 040 3000 800
[email protected], www.te4.fi
kuva: Keski-Suomen Museo
Seikkailupuisto Peukkula
Kammintie 6, Jyväskylä
Sari Wigell, m/s Rhea
p. 0400 706691,
[email protected]
www.matkarhea.fi
Messutarjous ryhmille: Vanhan Pihan
opastus ja kesäinen kahvitus
maistuvan kakkupalan kera 65 € + 8
€ /hlö. Kaupunkikiertoajelun opastus
kaupan päälle.
Varaukset: [email protected] tai
p. 040 3580 758.
Toivolan Vanha Piha,
Cygnaeuksenkatu 2
www.vanhapiha.fi
26
Teostiedot: Kuutti Lavonen, Palomba,
2001. Eduskunnan taidekokoelma.
Aploodi-Teatterin antia
asuntomessujen ajan!
Maalaisherkkuja ja
riihiunta Varjolassa
Kuutti Lavonen on
taidemuseon kesän taiteilija
Heinäkuussa: Kätkäläinen
- kertomus unelmasta ja suomalaisesta
periksiantamattomuudesta.
Elokuussa (6. ja 7): Huovisen erikoiset
- näytelmädramatisointi Huovisen
tuotannosta
Varjola on tunnelmallinen maaseudun koskimiljöössä sijaitseva täydenpalvelun talo. Perinteisiin luottaen
ja uudesta innostuen tarjoamme
rikkaita maaseudun makuja, huimia
elämyksiä, monipuolisia majoitusmahdollisuuksia sekä kahvilan palvelut. Tervetuloa viihtymään meille!
Rakastetun taiteilijan näyttely järjestetään Jyväskylän taidemuseon
Holvissa Kirkkopuiston laidalla kesällä
6.6.–7.9. Antiikin mytologiat, kristilliset legendat, renessanssi ja jännitteisen tunteikas barokki luovat Lavosen
taiteelle vankan perustan. Hänet
tunnetaan mestarillisista piirtäjän
taidoista ja ilmeikkäistä kasvokuvista.
Esitykset Muuramen Riihivuoressa,
20 km Jyväskylästä Tampereen suuntaan.
Teatterissa 600 säältä suojattua paikkaa. Täydelliset ravintolapalvelut.
Ryhmätarjous (väh. 20 hlö): lippu +
kahvi 26,50.
Alk. 65 €/hlö (sis. 1 yön majoitus,
lounas tai päivällinen ja maalaisaamiainen)
Varaukset ma-pe klo 9-16
Aploodi-Teatteri / Riihivuori
Riihivuorentie 313, Muurame
010 423 1250, [email protected]
Varjola
Vilppulantie 51, Kuusa
p. 020 792 8080,
[email protected]
www.varjola.com
Makunautintoja
kaupungin yllä
Höyry-galleria ja
Emalipuu-kauppa
Tervetuloa nauttimaan maukkaasta
ruoasta, laadukkaista juomista ja
upeista näköaloista Jyväskylän kaupungin ylle. Lounas tarjolla ma - la
messujen ajan klo 11–15, sen jälkeen
a la carte listamme herkut täydentävät valikoimaamme. Tarjoamme
loistavat puitteet ryhmille, pyydä
tarjous!
Höyry-galleria on Ulla Huttusen ja
Arto Salmisen ylläpitämä poikkitaiteellinen taidegalleria entisessä
v.1900 rakennetussa höyrysahan
voimalaitoksessa Korpilahden
satamassa. Emalipuu-kaupassa omistajapariskunnan puusta ja emalista
valmistamia laadukkaita esineitä
sekä käsityöläisten ja taiteilijoiden
tuotteita. Paikka sijaitsee Päijänteen
rannalla. Avoinna ympärivuoden.
Vapaa pääsy.
Kaupungin korkeimmalla aurinkoterassilla myös kahvila- ja ruokapalvelut. Paikoitusalue ravintolan
yhteydessä.
Vesilinna Restaurant
Ihantolantie 5, Jyväskylä
p. 010 439 3000
[email protected]
www.vesilinna-restaurant.fi
Höyry-galleria / Emalipuu-kauppa
Korpilahden satama
p. 050 412 1611, [email protected]
www.hoyrygalleria.fi
www.emalipuu.fi
Sisäänpääsy museoon yli 10 hengen
ryhmille 4 €/hlö.
Jyväskylän taidemuseon Holvi
Kauppakatu 23, Jyväskylä
p. 014 266 4391, [email protected]
Juhlatalo Juurikkasaari tilaa ja tarjoilua suurille ja
pienille ryhmille
Juhlatalo Juurikkasaaren juhlatila
sekä catering-palvelu järjestävät sekä
isoja että pieniä tilaisuuksia vahvalla
ammattitaidolla ja suurella sydämellä.
Juurikkasaaressa tarjolla myös arkilounas sekä juhlava sunnuntailounas
kesäsunnuntaisin. 10-vuotista taivaltaan juhlistava Juurikkasaari on tänä
vuonna täynnä tapahtumia.
Katso lisää osoitteesta
www.juhlatalojuurikkasaari.fi.
Kysy myös tarjous laivakuljetuksista!
Juhlatalo Juurikkasaari
Juurikantie 5, 40900 Säynätsalo
p. 010 279 0801
[email protected]
Matkailu 1 • 2014
27
Jyväskylän Seudun Matkailu, Asemakatu 6, 40100 Jyväskylä, p. (014) 266 0113, [email protected], www.visit.jyvaskyla.fi
Tervetuloa Jyväskylään
Asuntomessuille ja Sokos Hotelleihin!
Solo Sokos Hotel Paviljonki on täynnä
elämyksiä: hulppea aamiainen, italialainen ravintola ja aidosti palveleva
henkilökunta. Original Sokos Hotel
Alexandraan on helppo tulla. Hotellissa runsas huonetarjonta, kokoustiloja
ja ravintoloita. Original Sokos Hotel
Jyväshovi sijaitsee aivan Jyväskylän
keskustassa, kävelykadun varrella.
Majoitus ryhmille alk. 44 €/hlö/
vrk/2hh:ssa (Original Sokos Hotel
Alexandrassa economy-huoneessa),
voimassa 11.7.–10.8.2014.
Tiedustelut ja varaukset merkillä
’Asuntomessut, vierailijaryhmä’.
Sokos Hotellien Myyntipalvelu
p. 020 1234 640 tai
[email protected]
Asuntomessuilta kätevästi
Kylpylähotelli Peurunkaan!
Kylpylähotelli Peurunka sijaitsee vain
20 min. automatkan päässä Jyväskylästä. Teemakylpylä, hemmotteluhoidot ja lukuisat aktiviteetit virkistävät
messupäivän jälkeen.
Majoitus ryhmille (min. 16 hlö) alk. 56
€/hlö/vrk/2hh:ssa Peurunkapihan rivitaloissa. Hinta sis. aamiaisen, lounaan
tai päivällisen Food Garden bufeesta,
vapaan kylpylän ja kuntosalien käytön
sekä vapaa-ajanohjelmaa. Tarjous
voimassa asuntomessujen ajan
11.7.–10.8.
Tiedustelut ja varaukset merkillä
’Asuntomessut 2014’
p. 020 7516300 tai
[email protected].
Tarjous voimassa varaustilanteen mukaan.
28
Finlandia Hotelli Alba
Jyväsjärven rannalla
Alba on viihtyisä yksityinen hotelli
lähellä keskustaa. Ruokaravintolasta,
kokoustiloista, terassilta ja osasta
huoneita on kaunis järvimaisema.
Hotellin edessä on asiakkaille maksuton parkkialue. Hotellissa on 126
huonetta, joista 10 on saunallisia.
Tarjoamme edulliset majoitus- ja
ruokailumahdollisuudet ryhmille.
Aidossa maalaismiljöössä
maukasta kotiruokaa ja
majoitusta
Pihassa kesäteatteri, jossa nähdään
Heikki Luoman kirjoittama kantaesitysnäytelmä ’Kaikki mulle heti!’
Ryhmälippu 42 €/hlö, sis. teatterilipun ja runsaan noutopöytäruokailun.
Majoitus alk. 37 €/hlö.
Majoitus ryhmille alkaen 39€/hlö/
kahden hengen huoneessa, sisältäen
buffet aamiaisen. Albasta pääsee
asuntomessualueelle vaikkapa laivalla.
Tilalla savusauna, rantasauna, palju
sekä kota-ja laavupalvelut. Ruokailut
ja saunat tilauksesta.
Finlandia Hotelli Alba
Ahlmaninkatu 4, Jyväskylä
p. (014) 636 311, [email protected]
www.hotellialba.fi
Ränssin Kievari
Kuikantie 340, Kuikka
p. (014) 311 0086
www.ranssinkievari.fi
Herkullisen ruuan äärellä historiaa ja elämän mittaisia
muistoja!
Tunnelmalliset ruokailut järvimaisemassa
Valitse sopivin kohteemme tai vaikka
molemmat. Takaamme makujen ja
hyvän olon harmonian. Jugend hengellään hurmaava Ravintola Harmooni
on avattu tänä kesänä Jyväskylän
keskustaan, v. 1910 valmistuneeseen
Halosen taloon. Taulun Kartano on
maalaisidyllinen kokonaisuus v. 1849,
jonne voi jäädä vaikka yöksi. Olemme
luomumatkakohde maalaiskylpylöineen vain 30 min Jyväskylästä Mikkelin
suuntaan. Buffetlounas alkaen 21 €,
A la Carte menu 39 €. Ryhmämajoitus
kartanolla 50 €/hlö.
Ravintola Harmooni / Taulun Kartano
p. 020 735 3400, [email protected]
www.artsandcrafts.fi
Tarjous 1.6.–10.8.2014 merkillä ’Asuntomessut’.
Ainutlaatuinen ja tunnelmallinen
suomalainen ravintolamme sijaitsee
Päijänteen rannalla vain 10 minuutin ajomatkan päässä asuntomessualueelta. Kauniit tilamme ovat
sisustettu vanhan ajan tunnelmaa ja
arvokkuutta säilyttäen.
Pitopöytä alkaen 19 €/hlö.
Olemme avoinna tilauksesta.
Savutuvan Apaja
Vaajakoski, Jyväskylä
p. (014) 262 022 tai
[email protected]
Jyväskylän Seudun Matkailu, Asemakatu 6, 40100 Jyväskylä, p. (014) 266 0113, [email protected], www.visit.jyvaskyla.fi
-verkkonäyttely kertoo
tekniikasta ja luonnosta
S
uomen maatalousmuseo Sarka mukana yhteishankkeessa
Miten tekniikan kehitys ja yhteiskunnalliset
muutokset ovat vaikuttaneet suomalaisten luontosuhteeseen?
Kahdeksan suomalaista museota dokumentoi vuosina 20112013 luontoon liittyviä harrastuksia ja elinkeinoja. Varustautuneena luontoon -verkkonäyttely kertoo tuon dokumentaatiotyön tuloksista.
Dokumentointityö oli osa museoiden valtakunnallista tallennus- ja kokoelmayhteistyöhanketta TAKOa. Työskentelyyn
osallistuivat Suomen maatalousmuseo Saran lisäksi Espoon
kaupunginmuseo, Kainuun museo, Lusto - Suomen Metsämuseo, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Suomen Metsästysmuseo, Pielisen museo ja Vihdin museo.
Millainen on viljelijän sadan hehtaarin yksinäisyys? Onko
suomalaisesta metsästäjästä tullut elektroniikan orja? Huomaako gps-laitetteesta koordinaatteja katsova geokätköilijä
kauniita maisemia ympärillään? Pärjääkö kesämökillä vielä ilman sähköjä?
Museot dokumentoivat monipuolisesti
luontoharrastusten ja elinkeinojen eri
aloja. Verkkonäyttelyssä ääneen pääsevät maatalousyrittäjä, metsätyömies,
metsästäjät, kalastusopas, marjastaja,
geokätköilijäpariskunta, nuori lintuharrastaja ja useampi sukupolvi vihtiläisiä
kesäasukkaita. Verkkonäyttelyn valokuvissa näkyy tekniikan kehityksen tuoma muutos, ja haastatteluiden kautta
ammattilaisten ja harrastajien oma ääni
nousee kuuluviin.
Verkkonäyttelyn on dokumentointiin osallistuneiden museoiden kanssa
yhteistyössä toteuttanut projektitutkija
Jenni Sahramaa. Näyttely on osoitteessa http://tako.nba.fi/varustautuneenaluontoon
Matkailu 1 • 2014
29
Kuva: Suomen maatalousmuseo Sarka, kuvaaja Juha Hirvilammi.
Varustautuneena luontoon
Ulvova Mylläri
Ensi kesänä Krapin kesäteatterissa nähdään Milko Lehdon sovittama ja ohjaama Arto Paasilinnan komedia Ulvova mylläri. Päärooleissa loistavat Jussi Lampi ja Sari Havas. Ulvovan Myllärin ensiilta on 6.6. klo 19.
Kohta sotien jälkeen pitäjäämme saapui etelästä pitkä
mies. Kertoi olevansa Gunnar Huttunen. Tuli ja osti Suukosken vanhan myllyn Kemijokivarresta. Kauppaa pidettiin järjettömänä, mylly oli päässyt pahasti rappiolle.
Gunnar Huttunen oli likelle kaksi metriä pitkä. Hänellä
oli ruskea jäykkä tukka ja kulmikkaat päänluut, iso leuka,
pitkä nenä, silmät syvällä päässä korkean otsaluun alla.
Eli seinähullu se oli, ihan alusta saakka. Ja sitten vielä se
ulvominen. Se alkoi syksyllä, ja paheni talvella. Jos oli
kirkas pakkasyö, niin se ulvoi kuin metsän peto koko illan
keskiyöhön asti. Ja silloin me, koko pitäjä, valvottiin.
Kaiken hauskuuden takana on kuitenkin tärkeä kysymys erilaisuuden sietäminen. Näytelmä on humanismin
ylistyslaulu. Ehkä siksi Ulvovasta mylläristä tuli jymymenestys, yksi Paasilinnan suosituimmista.
Ulvova mylläri Krapin kesäteatterissa, Rantatie 2,
Tuusula. 6.kesäkuuta 10. elokuuta 2014
www.kut.fi
Krapin Kesäteatterissa 2014
Arto Paasilinnan komedia
Syväranta Rantatie 39
04310 Tuusula
lottamuseo.fi
Tiedustelut ja ryhmävaraukset:
[email protected]
p. 09 274 1077
30
ohjaus ja sovitus Milko Lehto
Päärooleissa Jussi Lampi ja Sari Havas
Ensi-ilta pe 6.6. klo 19
muut esitykset 8.6. – 10.8.
ainoa
Alueen
ri
iteatte
t
t
a
m
am
Liput ja tiedustelut
Keski-Uudenmaan Teatterin toimisto
p. (09) 2735 4000
www.kut.fi / [email protected] / www.lippu.fi
Tapiola Sinfoniettan
kevät - tähtivierailuja
ja klassikkoteoksia
Tapiola Sinfoniettan solistina on tänä keväänä mm. nuori
tähtipianisti Alexej Gorlatch, jonka soitosta saadaan nauttia
sekä Helsingin Musiikkitalossa että Espoon kulttuurikeskuksessa. Monipuolisen konserttikevään muita vieraita ovat
mm. viulisti Pekka Kuusisto, kapellimestarit Santtu-Matias
Rouvali ja Hannu Lintu sekä sopraano Soile Isokoski.
mellä. Tässä teoksessa solisti pääsee
julistamaan voimansa heti avaustahdeissa. Konsertin toinen teosta,
Brucknerin monumentaalista viidettä
sinfoniaa kutsutaan myös ”uskonsinfoniaksi”, johtuen sen monista koraalimaisista aiheista.
Loppukevään
vierailijoita
Huhtikuun konserttitarjontaan kuuluu mm. iltapäiväkonsertti 3.4., jossa kuullaan amerikkalaisen Steven
Mackeyn säveltämä teos Four Iconoclastic Episodes. Säveltäjä itse soittaa
tässä teoksessa sähkökitaraa. Kapellimestari Santtu-Matias Rouvalin johtamassa konsertissa vierailee sellisti
Trey Lee, joka oli solistina Tapiola Sinfoniettan joulukuisella Kiinan
kiertueella. Hannu Linnun johtamana kuullaan huhtikuun lopulla mm.
Šostakovitšin vaikuttava Sinfonia nro
14, jonka yhtenä solistina on sopraano Soile Isokoski. Kevätkauden päätöskonsertissa Tapiola Sinfoniettan
kanssa esiintyvät viulisti Pekka Kuusisto ja pianisti Marianna Shirinyan.
Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali
johtaa 11.4. mm. Sibeliuksen viidennen sinfonian. Kuva: Kaapo Kamu
Suurten teosten juhlaa
Musiikkitalossa
Pianisti Alexej Gorlatch on voittanut
lukuis ia kilpailuja ja vieraillut maailman tunnetuimmilla konserttilavoilla. Musiikkitalossa 9.3. kuultavassa
konsertissa hän esittää Beethovenin
viidennen pianokonserton, joka tunnetaan myös ”Keisarikonserton” ni-
Soile Isokoski vierailee Tapiola Sinfoniettassa 25.4.Kuva: Heikki Tuuli
ALEXEJ
GORLATCH
Nuori tähtipianisti
Kapellimestarina
www . tapiolasinfonietta . fi
”Jo 14 kilpailuvoittoa!”
MARiO VEnzAGO
Beethoven: Pianokonsertto nro 5 ”Keisarikonsertto”
Bruckner: Sinfonia nro 5
Musiikkitalo
Su 9.3. kLO 17
Liput Lippupisteestä, sis. palvelumaksun 9,50 – 27,50 €
Ryhmäalennus 10% normaalihinnasta (min. 10 hlö).
Ennakkovaraukset: [email protected]
Matkailu 1 • 2014
31
Evita valloittaa nyt
Tampereella
Tulossa näyttävä suurmusikaali
T
ampereen Työväen Teatteri
on julkistanut syksyn ohjelmistonsa. Musikaalin ystäviä
hemmotellaan nyt ihanalla musikaaliklassikolla: syyskuussa saa kaksoisensiiltansa Andrew Lloyd Webberin ja Tim
Ricen menestysmusikaali Evita. Näyttävän suurmusikaalin timantinkovat tekijät ovat Suomen musikaalitaivaan huipulta. Nimiroolissa vuorottelevat Laura
Alajääski ja Maija Rissanen.
Koko maailman tuntema Evita rakensi
itse oman legendansa. Hän nousi köyhyydestä Argentiinan tärkeimmäksi naiseksi, rakastajattaresta presidentin puolisoksi ja näyttelijästä vallan näyttämöiden mestariksi. Rakastettu sydänten kuningatar Evita huolehti heikommistaan
ja kohensi köyhien ja työläisten asemaa.
32
Evita musikaalin rooleissa Maija Rissanen ja Laura Alajääski.
Kuva: Kari Sunnari
Mutta hän oli myös loputtoman ahne ja loputtoman kunnianhimoinen. Evitasta on kasvanut itseään suurempi hahmo, josta
kerrotut tarinat ovat saaneet myyttiset mittasuhteet. Millainen
oikein oli tämä samettikäsi presidentti Juan Perónin teräksisessä hansikkaassa?
Evitan ristiriitainen ja varhaisen poismenon vuoksi myös
traaginen hahmo on kiehtonut ihmisiä aina. Ja niin on tämä
musikaalikin, joka kahmi ilmestyessään useita Tony- ja Drama Desk palkintoja ja on yhdessä tarinaan perustuvan elokuvan kanssa kerännyt miljoonayleisön. Menestysmusikaalin
luo näyttämölle maamme musikaaliosaajien parhaimmisto.
Tekijätiimin aiempia yhteisiä töitä TTT:ssä ovat mm. musikaalit Chicago ja The Addams Family sekä Suomen Kansallisoopperassa Puhdistus ja syksyllä 2015 Phantom of the Opera.
Musikaalin ohjaa Tiina Puumalainen, musiikin johto ja sovi-
tus on Pekka Siistosen, Koreografia Osku Heiskasen, lavastussuunnittelu Teppo Järvisen ja pukusuunnittelu Marjaana Mutasen. Valosuunnittelusta vastaa Timo Alhanen ja äänisuunnittelusta Kalle Nytorp.
Tulossa on visuaalisesti henkeäsalpaavan hieno ja näyttävä
suurmusikaali! ”Et itkeä saa Argentiina” ja muut unohtumattomat kappaleet kuljettavat tarinaa eteenpäin.Rooleissa Laura Alajääski/Maija Rissanen, Jari Ahola/Juha-Matti Koskela,
Mika Honkanen/Ilkka Koivula, Emmi Kaislakari ja Vesa Kietäväinen. Lavalla nähdään myös yhteensä noin 30 kuorolaista
ja tanssijaa.
Kaksoisensi-ilta 3.9. ja 4.9.2014 Suurella näyttämöllä
Tutustu Tampereen Työväen Teatterin syksyn ohjelmistoon
http://www.ttt-teatteri.fi
Kotimaan Matkailumessut
ihastuttavat osana antoisaa
Supermessuviikonloppua
Kotimaan Matkailumessut tarjoavat näyttelyhallin täydeltä
vinkkejä Suomen sisäiseen matkailuun jo kuudennen kerran.
Esillä ovat kotimaan matkailukohteet ja -alueet, kuten kunnat,
kaupungit ja tapahtumapaikat, matkatoimistot, matkanjärjestäjät sekä hotellit, kylpylät ja muut majoitusliikkeet. Luvassa
on myös antoisaa ohjelmaa koko perheelle.
Kotimaan Matkailumessut toteutetaan toista kertaa osana
Supermessuviikonloppua. Perjantaista sunnuntaihin 11.–13.
huhtikuuta 2014 järjestettävät Supermessut kokoavat jälleen
kevään suositut tapahtumat yhdeksi kokonaisuudeksi Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen. Supermessut-nimen alla
nähdään Kotimaan Matkailumessujen lisäksi suositut Puutarha-messut, Tampereen Viinimessut, Kirja-teema-alue sekä uusi moottoripyörätapahtuma Tampere Bike Show. Katso koko
upea ohjelmatarjonta sekä lisätiedot www.supermessut.fi.
Matkailu 1 • 2014
33
Ryhmä
matkalle
Keuruulle!
Keuruu on vuosi vuodelta lisännyt suosiotaan ryhmämatkailijoiden keskuudessa.
Kulttuurihistoria ja kiireetön
tunnelma kiinnostavat. Kohteista onkin kerätty ne herkullisimmat paketteihin.
Höyryveturipuiston Votkaturistit –esityksiä tähdittävät Mira Kivilä ja Pertti Koivula.
V
anhan Keuruun kesäinen kulttuuripäivän voi
viettää leppoisasti Kaisa –piian kuljettamana
eri kohteissa. Entisajan tunnelmaan pääsee
Vanhassa kirkossa, Pappilassa ja matkailukeskus Kamanassa. Lisäksi entisessä Rautatieaseman tiloissa Keräilyn kätköissä -näyttelyssä suloiset nallet, Arabian astiat,
nautintoaineet herättävät monta muistoa vuosien takaa.
34
Pappilan pihapiirin kesäaitat ovat avoinna koko kesän
Annulin sekä kierrätyspuoti Tiltaltin voimin. Lisäksi heinäkuussa loput aitoista valtaa taide eri muodoissaan. Veli
Ähtävä, Johanna Ryönänkoski ja Heidi Ahonen esittelevät myyntinäyttelyssään teoksiaan. Keuruun museon kesänäyttelyssä keskitytään Herpmannin poikain elämään
Isovihan aikoina. Kotiin viemisiä löytyy Maalaisvakas-
Ryhmä matkalle
Keuruulle!
Ryhmäpaketit kuljettavat ryhmäsi kiehtovan Keuruun
maisemiin ja tunnelmiin. Vieraile entisajan tunnelmaa
huokuvissa kohteissa, joissa nykypäivän palvelut.
Vanhan Keuruun upeat kohteet, ravintolat, myymälät ja aittapuodit • Vanhan kirkon draamaopastukset • Keuruun museossa
näyttely Herpmannin pojat – Isoviha Keuruulla • Risteilyt
siipirataslaiva Elias Lönnrotilla • Haapamäen Höyryveturipuisto
• Hotelli Keurusselkä • Kesäteattereissa esitykset Votkaturistit ja
Me tulemme taas! • Yli tuhat tapahtumaa vuodessa!
Keurusselän sineen
alk. 31€/hlö
Lounasristeily 4.6.–10.8.14
(ke-pe ja su sekä tilauksesta)
Kaisa –piika vie ryhmän Vanhan Keuruun tunnelmallisiin
kohteisiin, kuten Keuruun Vanhaan kirkkoon vuodelta
1758.
ta, Navikka Puodin ja sisustuspuoti Almiinan kätköistä.
Majoittua voi mm. Hotelli Keurusselässä, jonne pääsee kätevästi siipirataslaiva Elias Lönnrotin kyyditsemänä. Hotellin ranta-alueella kesäteatterissa esitetään ”Me
tulemme taas!” komediaa. Haapamäen Höyryveturipuistoa isännöi juoksijalegenda Martti Vainio. Ryhmien on
mahdollisuus tutustua isännän ohjaamana rautatien historiaan sekä lounastaa. Höyrypaviljongissa tanssittavat
tähtiesiintyjät ja katetussa
kesäteatterissa Votkaturistit
–esityksessä pääosaa esittävät tunnetut Pertti Koivula ja
Mira Kivilä.
www.keurusselanseutu.fi
www.vanhakeuruu.fi
Leena Jaatinen
Keuruun kesä kaikin
aistein 105€/hlö
ke-su 4.6.–10.8.2014.Kiertoajelu,
risteily, lounas, opastukset ja
majoitus Hotelli Keurusselässä
Elämysseikkailu
149€/hlö
sisältää mm. melontaa, resiinoita,
ajoa mönkijöillä maastoradalla
ja vaihtoehtoisen lisäohjelman
eräruokailuineen
Vanhan Keuruun
kesäinen kulttuuripäivä alk. 39€/hlö
Kaisa-piian opastama retki
Vanhan Keuruun kohteisiin
Kesäteatteri risteilyt
66€/hlö
Lounas, päiväkahvit, Annulin
tehtaanmyymälä, risteily,
Höyryveturipuisto, Votkaturistitesitys ja esittelyt kohteissa
Lisätietoja:
www.keurusselanseutu.fi
Tykkää meistä:
facebook.com/keurusselanseutu
KEURUUN MATKAILUTOIMISTO
Vanha Keuruu, Matkailukeskus Kamana
puh. 040 572 5640, [email protected]
eemme
Tilaa uusi esitt
14
utu 20
Keurusselän Se
Tiedot sitoutumuksetta.
Suomen Pankin
rahamuseo
Kiehtova retki
rahan maailmaan
Avoinna
ti–pe 11–17
la–su 11–16
Snellmaninkatu 2
puh. 010 19 5702
www.rahamuseo.fi
Matkailu 1 • 2014
35
Puijon
torni
PALJON RYHMÄPAKETTEJA!
KYSY TARJOUS! [email protected] p. 044 552 4810
TORNI AVOINNA YMPÄRI VUODEN
Puijon Torni: Torniravintola • Matkamuistomyymälä
Puijon Maja: Hotelli • Ravintola • Kokoustilat • Saunat
Puijontie 135, Kuopio
36
www.puijo.com
on Kuopion tunnettu maamerkki. Torni sijaitsee keskellä Kuopiota, vain reilun kahden kilometrin päässä Kuopion torista. Nykyinen Puijon torni on jo kolmas näköalatorni Puijon mäen laella, ensimmäinen rakennettiin
vuonna 1856, nykyinen 1963. Torni kohoaa 224 metriä Kallaveden ja 306 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Poikkeuksellisen laajat ja kauniit näkymät suomalaiseen
järvimaisemaan ja Kuopion kaupunkiin ovat vertaansa
vailla.
Puijon tornissa toimii pyörivä näköalaravintola, joka
on kuuluisa maukkaasta ruuastaan ja upeista maisemista. Torniravintolan à la carte -listalta löytyvät mm. kotimaisten raaka-aineiden innoittamat Puijo-, Savo- ja
Suomi-menut. Tarjolla on myös ryhmämenuja, arkisin
maittava lounasmenu ja tietysti lapsille omat annokset.
Puijon Torniravintola ja matkamuistomyymälä palvelevat asiakkaita ympärivuotisesti. Tornin juurella sijaitsee Puijon Maja, josta löytyy pieni hotelli, suosittu
lounas- ja juhlaravintola sekä kokous- ja saunatilat. Puijon Majalla voi majoittua edullisesti luonnon ja upeiden
liikunta- ja ulkoilumaastojen ympäröimänä. Yritysasiakkaille ja ryhmille on tarjolla räätälöityjä koulutus-, liikunta-, seikkailu-, elämys- ja ohjelmapalveluja. Puijon
torni on elämyksellinen retkikohde sekä mieleenpainuva taukopaikka järvisuomen sydämessä.
Kiehtovia metsätarinoita Lustossa
Lustosta ja Punkaharjulta löytyvät monipuoliset palvelut
matkailijoille ympäri vuoden. Kuva: Timo Kilpeläinen/Lusto
Valtakunnallinen metsäkulttuurin erikoismuseo Lusto sijaitsee Saimaan rannalla, aivan Itä-Suomen kauneimman
kansallismaiseman kainalossa Savonlinnan Punkaharjulla.
Luston Vanha savotta -näyttelyssä esitellään tukkijätkien,
pokasahojen ja suomenhevosten kultakautta.
Uudet näyttelyt 9.5.2014 alkaen
• Kun Suomi putos puusta - vai putosiko?
• Susi, saha ja GPS
• Vuosirenkaita
• Bioenergiaa ja innovaatioita
• Yhtä Juhlaa:
Suomen Taiteilijaseura 150 vuotta
M
etsä liittyy voimakkaasti suomalaisuuteen, ja Lustossa suomalaisten metsätarinat heräävät eloon.
Esillä on tuhansia kiehtovia tarinoita suomalaisten suhteesta metsään: entisajan savotoilta koneiden aikakaudelle ja metsien suojelusta metsien virkistyskäyttöön sekä
kansanperinteen metsäsuhteeseen.
Lustoon on mukava tulla myös lasten kanssa, sillä Lasten
puu ja karhunpesä houkuttelevat perheen pienimmät seikkailujen maailmaan. Ryhmien kannattaa varata näyttelykierrokselle Lustosta oma opas. Oppaan saa mukaan myös vieressä
sijaitsevaan Metlan tutkimus- ja puulajipuistoon.
Luston 20 vuosirengasta
2
1994–2014
www.lusto.fi
p. 015 345 100
PUNKAHAJU
Vuonna 2014 tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Lusto avasi yleisölle ovensa ensimmäistä kertaa. Juhlavuotenaan Lusto haluaa tarjota teille ilmiömäisiä tarinoita. Näyttelyssä Kun
Suomi putos puusta – vai putosiko? luodaan katsaus metsäalalla viimeisten 20 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin.
Vuosirenkaita-valokuvanäyttelyssä kuljetaan ajassa taaksepäin ja seurataan vaikuttavan Lusto-rakennuksen syntyvaiheita. Suomalaista nykytaidetta esitellään Suomen Taiteilijaseuran 150-vuotisjuhlanäyttelyssä. Susi, saha ja GPS -näyttely puolestaan valottaa metsämuseotoiminnan historiaa.
Juhlavuoden uudet erikoisnäyttelyt avataan 9.5., ja vuoden
mittaan Lustossa järjestetään lisäksi erilaisia työnäytöksiä, tapahtumia ja teemapäiviä.
Lisätietoja: www.lusto.fi
Matkailu 1 • 2014
37
Antti Tikkanen,
tait.johtaja.
Kuva Paarvala.
Suomalainen Barokkiorkesteri. Kuva Heikki Tuuli.
Suomalainen
Barokkiorkesteri
Neljännesvuosisata (vanhan) ajan hermolla
T
änä vuonna 25 vuotta täyttävä Suomalainen barokkiorkesteri eli FiBO tarjoaa jälleen elämyksiä
suurin ja pienemmin kokoonpanoin. Orkesteri
aloitti juhlakautensa konsertoimalla Lahdessa ja Helsingissä
uuden taiteellisen johtajan, viulisti Antti Tikkasen johdolla.
”…orkesteri soitti niin vimmatusti ja heittäytyen, että lavalta
säteili lämpöä saliin…”(HS 18.1.2014)
Suomalainen barokkiorkesteri tunnetaan elävästä ja ennakkoluulottomasta tavastaan esittää mitä tahansa periodisoittimille kirjoitettua musiikkia. Orkesterin repertuaari nojaa
vahvasti barokkiin ja yltää aina varhaisromantiikkaan saakka, mutta sisältää myös uutta, useimmiten orkesterille itselleen kirjoitettua musiikkia. Keväällä huippuhetkiä koetaan
mm. Mozartin Requiemin parissa Hannu Linnun johtamassa
konsertissa huhtikuussa. Harvemmin kuulluista herkkupaloista mainittakoon Graunin Der Tod Jesu –esitykset Turussa ja
Helsingissä.
Orkesteri on tehnyt useita levyjä Ondine- ja Alba –levymerkeille. Myös uusinta, Grauopnerin sarjoja sisältävää levyä,
on kiitelty niin kotimaisessa kuin ulkomaisessa mediassa:
”Suomalainen barokkisoitto on kansainvälistä kärkeä.” (HS
9.10.2013)
Lisää konsertteja www.fibo.fi
38
Su 6.4.2014 klo 19.00
Johanneksenkirkko, Helsinki
MOZART: REQUIEM
Tapiolan Kamarikuoro,
joht. Hannu Lintu
Tuuli Lindeberg, Jeni Packalén,
Niall Chorell, Arttu Kataja
Alk. 45, 35, 25, 24/10 €
Lippupalvelu
Lisää konsertteja ja
lipputiedot www.fibo.fi
Mustion Linnan kesäteatterissa 10. juhlavuosi
Mustion Linnan Kesäteatteri juhlistaa
jo 10. tuotantokesäänsä tuomalla katsojiensa iloksi suomenkielisenä kantaesityksenä hilpeän hauskan, Simon
Williamsin käsikirjoittaman, Jarna Jalava-Keskisen suomentaman sekä Jouko Keskisen ohjaaman riemastuttavan
farssin ’TÄYDELLINEN TÄTINI’
(Nobody’s Perfect).
Tilastotietelijä Leon kirjalliset harrastukset johdattavat miehen painajaismaiseen sählinkisoppaan, jota säestävät
sähäkkä tytär sekä ihanan pähkähullu
isä. Pelastaako salaperäinen täti miehen
melkein mahdottomasta valheiden verkosta vai näkeekö kaunis Hanna todellisen Leon naamion takana, ja mitähän
siitä seuraa? Kukaan ei todellakaan ole
Upea, historiallinen puisto
Luvassa veikeitä väärinymmärryksiä, valheiden verkkoja sekä naurunkyyneleitä katsojien silmiin!
Upean kaunis Mustion Linnan alue
sijaitsee Mustiossa, Raaseporissa Länsi-Uudellamaalla 75 km Helsingistä
länteen ja 114 km Turusta itään.
www.culturehouse.fi
Mustion Linnan Kesäteatteri 2014
Katsomo täynnä iloisia kesäihmisiä.
täydellinen – paitsi tietysti täti!
Juhlakesän farssitähtinä kimmeltävät hauska ja karismaattinen Suomen Kansallisteatterin
näyttelijä Jani Karvinen (myöskin Lidlin tv-mainoksen happamana isänä tunnettu), hurmaava
ja taitava ‘Kumman kaa’ –tähti
ja komedienne Heli Sutela, ikiihana kuoliaaksinaurattaja Sixten Lundberg, kaunis ja lahjakas
näyttelijälupaus Vilma Kinnunen (Satu Silvon ja Heikki Kinnusen tytär) sekä kaikkien tuntema Jouko Keskinen pienessä sivuosassa. Suomen kauneimman
kesäteatterin katetun katsomon
alla näytellään 28 esitystä ajalla
24.6.-20.7.2014.
esittää suomenkielisenä kantaesityksenä ja
10-vuotisjuhlanäytelmänään
hilpeän hauskan ja riemastuttavan farssin
ESITYKSET:
24.6.- 20.7.2014
LIPUT:
€ 32 perushinta
€ 30 eläkeläiset, opiskelijat
ja lapset alle 15 v.
€ 29 ryhmät min. 30 henkilöä
€ 29 S-Etuhinta,
2 lippua/kortti,
1 kortti/talous
Ennen 31.3.2014 ostetuista
lipuista € 2:n lisäalennus!
Täydellinen
tätini
tätini
ct”
us: ”Nobody’s perfe
Käsikirjoit
Simon Williams
skinen
Ohjaus: Jouko Ke
• Ja ni Ka rv ine n
• He li Su tel a
• Six ten Lu nd be rg
• Vil ma Kin nu ne n
• Jo uk o Ke sk ine n
Lipputilaukset: www.culturehouse.fi tai [email protected] tai p. 050 3091 621 Matkailu 1 • 2014
39
Mustekalat muuttivat
Merimaailman
M
erimaailma Sea Lifessa on eletty viime viikoilla
jännittäviä aikoja, kun ystävämme pääjalkaiset ovat
muuttaneet kilpikonnien paikalle vaihtuvan näyttelyn tiloihin.
Mustekalat saapuivat tammikuun lopulla ja nyt ne ovat tovin
totutelleet uuteen asuinympäristöönsä. Mustekalat ovat varsin älykkäitä eläimiä, jotka oppivat temppuja ja tykkäävät kun
niiden kanssa touhutaan. Lisäksi nuo mertemme älyköt ovat
varsinaisia naamioitumisen mestareita. Ne pystyvät vaihtamaan väriään sulautuakseen ympäristöönsä ja mahtuvat mitä pienimpiin koloihin. Mustekalavuoden aikana pääsemme
kenties näkemään makupaloja myös niiden poikkeuksellisesta nokkeluudesta. Sea Lifeen saapuneet mustekalalajit ovat
jättiläistursas, meritursas, trooppinen seepia sekä lonkerotursas. Lisäksi näyttelyssä on helmiveneitä.
Jättiläistursas, keppostelija jo tullessaan?
Keskiviikkoaamun avajaistilaisuudessa linssiluteena toimi
eritoten jättiläistursaamme, joka esitteli näyttävää olemustaan
auliisti uteliaille vieraille ja medialle. Kuten kaikkien tursaiden, myös jättiläistursaan nokka on sen lonkeroiden keskellä
ja muodoltaan terävä, jopa papukaijamainen. Mikäli jättiläistursas päättää ottaa jonkin esineen haltuunsa, on sitä turha
yrittää saada siltä takaisin, niin luja sen ote on. Tursailla on
myös tarve muokata ympäristöään ja jo ensimmäisenä Sea
Life -yönään jättiläistursaamme oli hieman uudelleensisustanut allastaan ja kiskonut irti joitakin seinärakenteita. Aamulla
tursas nappasi lonkeroihinsa ikkunalastan, jolla akvaristin oli
tarkoitus pyyhkiä sen altaan lasia – tähän puuhaan tursaalla
oli oma, eriävä mielipiteensä ja se koppasi siivousvälineen
haltuunsa välittömästi.
Heti alussa näyttää siis siltä, että Sea Life on saanut asukikseen itsepäisen ja melko vauhdikkaan kahdeksanlonkeroisen
keppostelijan.
Tursaskouluttajaksi SEA LIFEen?
Mustekalat ovat selkärangattomista älykkäimpiä. Nokkelat
eläimet tarvitsevat luonnollisesti myös tekemistä ja huvituksia viihtyäkseen parhaalla mahdollisella tavalla. Ne tykkäävät
ratkaista tehtäviä ja leikkiä esimerkiksi erilaisilla purkeilla ja
avata niitä. Eläkepäiviään viettävä Jakki-meritursaamme on
vuosien varrella arponut esimerkiksi lottonumeroita, ennustanut lukuisia urheilutuloksia sekä säätä ja avannut joulupaketteja.
Nyt annamme yhdelle mustekalafanille mahdollisuuden
osallistua Sea Lifen tursaiden koulutukseen! Avajaisten yhteydessä lanseerasimme kilpailun, jonka voittaja valitaan Sea
Lifen vuoden 2014 viralliseksi tursaskouluttajaksi. Valittu
kouluttaja osallistuu noin kerran kuukaudessa yhdessä Merimaailman mustekala-asiantuntijan kanssa tursaan koulutukseen ja kehittää erilaisia aktiviteetteja Sea Lifen tursaille. Nyt
voi siis olla ainutkertainen tilaisuus elämässä päästä mukaan
kouluttamaan ihka oikeita tursaita! Osallistua voi 23.2. asti
paikan päällä Merimaailmassa tai verkkosivuillamme www.
sealife.fi. Tursaskouluttaja valitaan viikolla kolme.
Turasaapuanetet
ovat s
Turun Laivahostel Borea
on Vuoden hostelli 2014
Suomen Hostellijärjestö on palkinnut Turun Laivahostel Borean Vuoden hostelliksi 2014. Turku Touringin
vuonna 2011 avaama laivahostelli sijaitsee Aurajoen länsirannalla Turun
linnan ja Merikeskus Forum Marinumin läheisyydessä.
- Laivahostel Borea on kehittänyt
toimintaansa innostuneesti ja tuloksellisesti sekä toiminut aktiivisesti Suomen
HI-hostelliverkostossa, kertoo Hostellijärjestön pääsihteeri Aki Tuominen.
Palkitsemisperusteissaan Hostellijärjestö arvostaa myös Laivahostel Borean
saamaa positiivista asiakaspalautetta sekä majoitustilojen ainutlaatuista tunnelmaa. Hostelli sijaitsee vuonna 1960 valmistuneessa museolaiva S/S Boressa.
Vuonna 2013 Laivahostel Borea sai kansainvälisen Hostelling International
-verkoston myöntämän HI-Quality -sertifikaatin, joka on osoitus laatuvaatimusten täyttymisestä sekä asiakkaille että yhteistyökumppaneille.
Laivahostel Borea on Suomen suurin hostelli. Sen majoituskapasiteetti on
265 vuodepaikkaa 130 hytissä. Laivassa toimii myös lounasravintola, kahvila sekä erillinen tilausravintola. Laivan kokoustilat soveltuvat 6-100 hengen
ryhmille.
Suomessa on 44 HI-hostellia. Vuonna 2012 hostelleissa oli lähes 300 000
majoitusvuorokautta, joista 64 prosenttia oli ulkomaisia ja 36 prosenttia kotimaisia yöpymisiä. Hostellit ovat osa kansainvälistä Hostelling International
(HI) -verkostoa, joka kattaa noin 3 500 hostellia lähes 90 maassa. Hostellijärjestö valvoo ja ohjaa Suomen HI-hostellien toimintaa.
www.hihostels.fi, www.hostelborea.fi, www.visiturku.fi
40
Uusi, jännittävä
mustekalanäyttelymme
avaa ovensa 29.1.
Tule laskemaan montako
kahdeksanlonkeroista
löydät SEA LIFEn uumenista!
www.sealife.fi
Tivolitie 10, 00510 HELSINKI
puh./tel. 09 5658 200
Info-puh. 0600 30006
(1,78 e/min + pvm)
Find us on Facebook Badge
Liput 16–32 € sirkuksen
lippukassasta ilman
lisämaksuja klo 12–13 ja
2 tuntia ennen esitystä
CMYK / .ai
Etu S-Etukortilla –3,50
myös perheenjäsenille
lippupalvelu.fi
Ter vetuloa koko perhe yhdessä!
www.sirkusfinlandia.fi
12.4.
13.4.
15.4.
16.4.
17.–18.4.
19.4.
20.–21.4.
22.–24.4.
25.4.
26.–28.4.
29.4.
1.5.
2.5.
3.–4.5.
5.5.
6.5.
7.5.
8.5.
9.5.
10.5.
12.5.
13.5.
14.5.
15.5.
16.5.
17.5.
18.5.
19.5.
20.5.
21.–23.5.
24.5.
25.5.
26.5.
27.5.
29.5.
30.5.
1.6.
3.–8.6.
9.6.
10.6.
11.6.
13.6.
14.6.
15.6.
16.6.
17.6.
18.6.
19.6.
21.6.
22.6.
23.–26.6.
27.6.
28.6.
29.6.
30.6.
TAMMISAARI
KARJAA
KARKKILA
FORSSA
HÄMEENLINNA
TURENKI
RIIHIMÄKI
KOTKA
HAMINA
KOUVOLA
INKEROINEN
HEINOLA
NASTOLA
LAHTI
JÄMSÄ
MÄNTTÄ
KEURUU
VIRRAT
JALASJÄRVI
LAPUA
ALAJÄRVI
ALAVUS
ÄHTÄRI
SAARIJÄRVI
ÄÄNEKOSKI
SUONENJOKI
PIEKSÄMÄKI
VARKAUS
LEPPÄVIRTA
KUOPIO
SIILINJÄRVI
IISALMI
KIURUVESI
KAJAANI
JÄÄLI
KEMI
TORNIO
ROVANIEMI
KITTILÄ
SODANKYLÄ
IVALO
KEMIJÄRVI
KUUSAMO
ÄMMÄNSAARI
SOTKAMO
NURMES
LIEKSA
ILOMANTSI
TOHMAJÄRVI
OUTOKUMPU
JOENSUU
KITEE
KERIMÄKI
SAVONLINNA
PARIKKALA
13.00 ja 17.00
17.00
18.30
15.30 ja 18.30
To 18.30, Pe 13.00 ja 17.00
17.00
Su 17.00, Ma 13.00 ja 17.00
Ti–Ke 18.30, To 15.30 ja 18.30
15.30 ja 18.30
La–Su 17.00, Ma 18.30
18.30
13.00 ja 17.00
18.30
La 17.00, Su 13.00 ja 17.00
18.30
18.30
18.30
18.30
18.30
17.00
18.30
18.30
18.30
18.30
18.30
17.00
17.00
18.30
18.30
Ke–To 18.30, Pe 15.30 ja 18.30
14.00 ja 18.00
17.00
18.30
18.30
17.00
18.30
13.00 ja 17.00
Ti–To 18.00, Pe–Su 17.00
18.30
18.30
18.30
18.30
17.00
17.00
18.30
18.30
18.30
18.30
17.00
17.00
Ma–Ti 19.00, Ke–To 16.00 ja 19.00
19.00
18.00
18.00
19.00
UUSI
OHJELMA
Liput toimituskuluineen
alkaen 18,50 €
1.7.
2.–3.7.
4.7.
5.–6.7.
7.–10.7.
11.7.
12.7.
13.7.
14.7.
15.7.
16.7.
17.7.
18.7.
19.7.
IMATRA
19.00
LAPPEENRANTA
Ke 19.00, To 16.00 ja 19.00
SAVITAIPALE
19.00
MIKKELI
La 18.00, Su 14.00 ja 18.00
JYVÄSKYLÄ
Ma–Ti 19.00, Ke–To 16.00 ja 19.00
VIITASAARI
19.00
PIHTIPUDAS
18.00
NIVALA
18.00
YLIVIESKA
19.00
KALAJOKI
19.00
OULAINEN
19.00
MUHOS
19.00
II
19.00
HAUKIPUDAS
17.00
OULU,
20.–27.7. KAUKOVAINIO
Su–Pe 19.00, La–Su 14.00 ja 18.00
28.7.
RAAHE
18.30
29.–30.7. KOKKOLA
18.30
31.7.
PIETARSAARI
15.30 ja18.30
1.8.
KAUHAVA
18.30
2.–3.8.
SEINÄJOKI
La 17.00, Su 13.00 ja 17.00
4.–7.8.
VAASA-VASA
Ma–Ti 18.30, Ke–To 15.30 ja 18.30
8.8.
KURIKKA
18.30
9.8.
KRISTIINANKAUPUNKI 17.00
11.8.
RAUMA
18.30
12.8.
EURA
18.30
13.8.
HARJAVALTA
18.30
14.–17.8. PORI
To–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00
18.8.
UUSIKAUPUNKI
18.30
19.8.
LIETO
18.30
20.–24.8. TURKU
Ke–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00
25.–26.8. SALO
18.30
27.8.
LOIMAA
18.30
28.8.
HUITTINEN
18.30
29.8.
SASTAMALA
15.30 ja 18.30
30.8.
HÄMEENKYRÖ
17.00
31.8.
YLÖJÄRVI
13.00 ja 17.00
1.9.
NOKIA
15.30 ja 18.30
2.9.
PIRKKALA
18.30
3.–7.9.
TAMPERE
Ke–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00
8.9.
KANGASALA
15.30 ja 18.30
9.9.
VALKEAKOSKI
18.30
10.9.
HYVINKÄÄ
18.30
11.9.
JÄRVENPÄÄ
15.30 ja 18.30
12.9.
MÄNTSÄLÄ
18.30
13.–14.9. PORVOO
La 17.00, Su 13.00 ja 17.00
15.9.
SIPOO
18.30
16.9.
KERAVA
18.30
17.9.
TUUSULA
18.30
18.9.
KLAUKKALA
15.30 ja 18.30
19.9.
KAUNIAINEN
15.30 ja 18.30
21.9.
LOHJA
13.00 ja 17.00
23.9.
NUMMELA
15.30 ja 18.30
24.9.
KIRKKONUMMI
15.30 ja 18.30
26.9.–2.11. HELSINKI
Ti–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00
Aikataulu saattaa muuttua. Tarkista netistä.
Matkailu 1 • 2014
41
Ilosofian
oppituntie –
ei mikään
tylsä
luento
Teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen toivottaa yleisön
tervetulleeksi Ilosofian oppitunnille.
H
akaniemessä raikaa huhti-kesäkuussa laulu ja
nauru. Ai miksikö? Uusi Iloinen Teatteri viihdyttää taas.UIT vie katsojansa tänä keväänä koulun
penkille. ILOSOFIAN OPPITUNTI -revyy saa ensi-iltansa
Arena-näyttämöllä Helsingissä 24.4. Esityksiä on yhteensä
35 kappaletta, viimeiset kesäkuun alussa.- Olemme yleisön
pyynnöstä jatkaneet esityskautta kesäkuulle, kertoo UIT:n teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen.
Näyttämöllä vain huippunimiä
UIT:n tähtikaartissa on tänä vuonna harvinaisen paljon Tampereeseen jollain tavoin yhdistettäviä näyttelijöitä. Mukana on
konkareiden - Kaisa Mattilan, Sari Siikanderin, Mikko Rantanivan ja Puntti Valtosen - lisäksi UIT:ssa debytoiva Heikki
Hela. Lisäksi lavalla nähdään nelihenkinen tanssiryhmä sekä
10-miehinen Jean S. -orkesteri. Ohjauksesta ja koreografiasta
vastaa Reija Wäre, kapellimestarina häärii Antti Paavilainen.
Jää jälki-istuntoon!
UIT:n hotelli- ja ravintolakumppanit, laadukkaat Hilton
Strand, Scandic Paasi ja Graniittilinna palvelevat kävelyetäisyydellä Arena-näyttämöltä. Illallis- ja majoituspakettien varaukset hoituvat kätevästi UIT:n toimiston kautta.
Isolla porukalla vieläkin iloisempaa
UIT:iin on helppo tulla isommallakin ryhmällä. Vaikka Hakaniemi on vilkasta kantakaupunkia, bussiryhmät on helppo
purkaa ja lastata teatterin oven edessä Hämeentiellä. Alueella on paljon sekä maksutonta että maksullista pysäköintitilaa
kaiken kokoisille autoille. www.uit.fi.
42
Suomenlinna –
elävä museosaari ja
maailmanperintökohde
Teksti ja kuvat Aino Rimppi
Suomenlinna on entinen merilinnoitus, nykyisin kulttuuriaarre. Merilinnoitus perustettiin
Helsingin edustan Susiluodoille vuonna 1748.Vuonna 1991 Suomenlinna merkittiin Unescon
maailmanperintöluetteloon
Suomenlinna on ollut Itämeren alueen valtapolitiikan ja linnoitustaidon tukikohta. Linnoitus rakennettiin Ranskan taloudellisella tuella Ruotsin linnakkeeksi Venäjää vastaan. Venäläisaikana se varustettiin länttä vastaan. Linnoitus muodosti
aikanaan hyvinkin vahvan tukikohdan.
Suomen itsenäistyessä Suomenlinnasta tuli 1918 suomalainen varuskunta. Kansalaissodan jälkeen linnoituksessa oli
jopa vankileiri. Toisen maailmansodan aikana Suomenlinnaa
tarvittiin Helsingin ilmapuolustuksessa. Sotilaallinen kausi
päättyi vuonna 1973, mutta saarella toimii yhä Merisotakoulu.
Asukkaita Suomenlinnassa on yli 800 ja työpaikkojakin
noin 400. Lähes 200 rakennuksen ja runsaat kuusi kilometriä pitkän linnoitusmuurin kunnossapidosta vastaa opetusministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta. Suomenlinnan ja
sen historian esilläpidosta, museosta ja opastustoiminnasta
vastaa aina vuodesta 1921 Ehrensvärd-seura ry. Ehrensvärdseuran työtä on myös mittava laajakangasesitys nimeltään
Suomenlinna Experience.
Tärkeä matkailu- ja virkistyskohde.
Suomenlinnaan on mahdollista tutustua myös talviaikaan.
Lauttamatka Kauppatorin rannasta kestää väylän jäistä huolimatta vain vartin. Suomenlinnan esittely löytyy heti satamaporttina toimivasta Rantakasarmista, Se on avoinna myös talvisin. Kasarmirakennuksessa olevan satamaportin jälkeen tie
nousee kirkonmäelle ja jatkuu edelleen nelisen sataa metriä
Suomenlinnan Linnanpihalle.
Ennen Linnanpihaa, aivan sillan kupeesta löytyy Suomenlinna-museo, josta vastaa Ehrensvärd-seura. Museon ala-au-
uomenlinnan lautalla matkustaa talvella asukkaiden lisäksi paljon ulkomaalaisia matkailijoita.
Bastionien rakennuskivet ovat väreiltään moninaisia, louhittu saaren kallioista.
lassa on kahvila, kodikas tunnelma ja matkamuistomyymälä.
Museon alapuolella olevan sillan jälkeen avautuu jyhkeiden
bastionien maailma.
Muurin takana sijaitsee entinen hallinnollinen keskus, Suomenlinnan Linnanpiha. Keskellä aukiota kohoaa linnoituksen
perustajan, ruotsalaisen kreivin, sotamarsalkka Augustin Ehrensvärdin hautamuistomerkki. Muistomerkin takana kohoaa
venäläisen paikallismajurin entinen ”ryssänsininen” kerrostalo, nykyisin kellertävä, sekä keltainen komendantin talo. Nyt
taloissa on vuokralaiset ja komendantin talossa Ehrensvärdmuseo. Sukellus kerrostaloja vastapäätä sijaitsevan muurin
aukosta tuo yllätyksen: Suomen vanhimmalla kuivatelakalla
- allastelakalla - säilytetään talven yli perinnelaivoja odottamassa kunnostusta.
Bastioni Höpkenin ja Hårlemanin välissä sijaitsevat rakennukset ovat venäläisten rakentamia, osa tosin purettu, mutta yhä moni loistaa okran keltaisena. Venäläisten kasaamien
puolustusvallien takaa silmä kantaa meren yli Helsingin Länsi-satamaan. Venäjän vallan ajasta kertovat myös Kustaanmiekan valleilla länteen suunnatut tykit. Niiden luokse pääsee,
ken rohkenee, sillä ulkovalleilla talven viima voi olla hyytävä.
www.suomenlinna.fi
www.suomenlinnatours.com
Matkailu 1 • 2014
43
Rovaniemi – talvisten
tapahtumien näyttämö
Rovaniemen kevättalvi on täynnä tapahtumia, jotka
ilmentävät Lapin pääkaupunkia pohjoisen eläväisenä
kohtauspaikkana.
Kevään päätapahtuma Rovaniemellä on Talviuinnin MMkisat maaliskuun 20.-23. päivä, jotka kauhotaan kaupungin
tunnetuimman maamerkin Jätkänkynttilä-sillan juurella Kemijoen rannalla. Kansainvälisen urheilutunnelman takaavat
tuhatkunta uimaria neljältä mantereelta ja noin 20 eri maasta.
Varsinaisia kilpasarjoja eli kestävyys- ja pikamatkoja kompensoivat Norppa-, Kuutti- ja Jääkarhusarjat, joissa tärkeintä
on osallistuminen. Kisoja seuraavalle yleisölle kisapaikalta
löytyy aktiviteettialue, esittely- ja ostoalue, ravintolapalvelut
sekä matkailuneuvonta. Talviuinnin MM-kisoja voi seurata
myös Rovaniemen keskustassa Lordin aukiolle pystytettävän
kuvaruudun välityksellä. Kisojen oheisohjelmaan kuuluu niin
seminaaria, pubi-iltaa, tanssia, illallista kuin ulkoilmajuhlaakin. Viikko talviuintikisojen jälkeen, lauantaina 29. maaliskuuta, Lapin formulat eli moottorikelkat tarjoavat huimia
ilmalentoja ja armotonta kaasuttelua vauhtilajien ystäville
Mäntyvaaran raviradalle rakennettavalla Snow Star Snowmobile Race -kisanäyttämöllä. Myöhemmin keväällä, perjantaina 11. huhtikuuta Rovaniemen ydinkeskustan kävelykadulla
kisattava Reindeer Sprint Race on katuajoa Lapin tyyliin! 12.
kerran järjestettävä tapahtuma on maailman ensimmäinen ja
vanhin poroilla ajettava katukiihdytyskilpailu. Itse ajojen lisäksi Lordin aukion kisatori tarjoaa yleisölle viihdykettä ja
koettavaa, ja kisahumu jatkuu keskustan ravintoloissa myöhään yöhön. Rovaniemen kevään kohokohtiin kuuluvat myös
arktisen muotoilun juhla Arctic Design Week helmikuun loppupuolella ja Napapiirin hiihto maaliskuun puolivälissä.
http://rovaniemi.visitrovaniemi.fi/Suomeksi/
Käyntikohteet/Tapahtumat
44
MI:
E
I
N
A
V
O
R
/
CHECKLIST
pinänä
m
ä
l
y
s
y
p
✘
olat
t
n
i
v
a
r
a
a
k
k
➜ tse
yös!
m
a
l
i
v
h
a
k
a
➜ pubi j
=)
a
n
u
a
s
a
s
s
i
l
l
➜ hote
t,
a
m
u
t
h
a
p
a
t
✘ parhaat ista??
jotain arkt -su 1.-2.3.
• PoroCup la hiihto la 15.3.
• Napapiirin INNIN
U
• TALVI(!!!) -su 20.-23.3.
MM-kisat to
st!)
u
m
(
i
k
k
u
p
u
l
✘ Jou
Omistajalle
parhaat hyödyt
Yhteystiedot ja aukiloajat > Arina.fi
Matkailu 1 • 2014
45
Veistosten kauneutta
ja rauhan sanomaa
Kuntsin modernin taiteen museo Vaasassa on avannut kevätkauden. Helmikuun alussa avautui kuvanveistäjä, professori
Laila Pullisen laajaa tuotantoa esittelevä näyttely sekä kansainvälistä, sodan ja rauhan teemoihin liittyvä, kahden puolalaissyntyisen taiteilijan nykytaidetta esittävä näyttely. Näyttelyt ovat esillä pääsiäiseen saakka.
Valon kaari
Professori Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttelyssä Valon
kaari nähdään teoksia eri vuosikymmeniltä. Fyysisten ja ilmaisullisten kivi- ja pronssiveistosten lisäksi esillä on myös
suurikokoisia, kuvanveistäjän skaalan mukaisia piirustuksia
sekä kuvasuurennoksia hänen kokonaistaideteoksestaan –
Nissbackan kartanon veistospuistosta Vantaalta.
Näyttelytiloissa kokonaisuudet muodostavat elämänmittaisen
kertomuksen suomalaisen naistaitelijan urasta. Esillä on myös
uutta tuotantoa vuodelta 2013, mm. koreografi Pina Bauschin
Orfeus ja Euridike -teoksen innoittamana syntynyt piirustussarja.
Laila Pullinen saa materiaalinsa kasvamaan poikkeuksellisen
voimalliseen liikkeeseen luonnon omia muotoja hyödyntäen.
Kaarilla hän ilmaisee äärimmäistä voimaa ja energiaa.
Laila Pullisen 80-vuotisnäyttelykiertueen on tuottanut Raumalla sijaitseva Lönnströmin taidemuseo, joka on julkaissut
näyttelyn teemaan liittyvän kolmikielisen julkaisun Valon
kaari.
Näyttelykiertue käynnistyi viime syksynä Lönnströmin taidemuseossa. Juhlanäyttely esitellään Vaasan jälkeen Kouvolan
taidemuseo Poikilossa 8.5.–31.8.2014. Naistenpäivänä 8.3.
Laila Pullinen saapuu Vaasaan yleisölle avoimeen taiteilijatapaamiseen klo 13–14.
46
Näyttely sodan poistamisesta
Yhdysvalloissa jo usean vuosikymmenen ajan työskennelleet puolalaistaiteilijat Ewa Harabasz ja Krzysztof Wodiczko
tuovat kevääksi Vaasaan rauha-aiheisen näyttelynsä. Näyttely
kritisoi väkivaltakulttuuria. Harvardin yliopiston taideteollisessa tutkijakoulussa työskentelevien taiteilijoiden mukaan
nykyihminen voi vapautua sodan kulttuurista ja käsitteestä
kokonaan.
Näyttely esittelee taiteilijoiden tuotantoa 1990-luvulta lähtien aina viime vuosien uusimpiin teoksiin, ja se nähdään
Suomessa ainoastaan Vaasassa. Näyttelyssä on mukana installaatioita, videoteoksia, käsitetaidetta ja bysanttilaisesta ikonimaalauksesta ammentavia suurikokoisia maalauksia nykymedian kuvastolla höystettynä.
Vuonna 1943 Varsovassa syntynyt Krzysztof Wodiczko tunnetaan maailmalla käsitteellisistä ja poliittisesti kantaaottavista teoksistaan. Niissä hän tutkii väkivallan roolia yhteiskunnassamme ja asenteitamme sotaa kohtaan.
Ewa Harabasz on syntynyt vuonna 1957 Czestochowassa.
Hän luo valokuvaa ja maalausta yhdisteleviä suuria ja tunteikkaita ikonimaisia kollaaseja Caravaggion hengessä. Taiteilijana hän on kiinnostunut taiteen keinoista kuvata inhimillisiä
reaktioita, käyttäytymistä, kehonkieltä ja eleitä traumaattisissa ja traagisissa tilanteissa.
Teemallisesti näyttely liittyy rauhan ja toisaalta väkivallan
ja katastrofien kuvaamiseen länsimaisessa kulttuurissa.
Kuntsin modernin taiteen museon tuottama näyttely on toteutettu yhdessä Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston uuden rauhantutkimuksen maisteriohjelman kanssa. 11.–13.4.2014
Tampereen Messuja Urheilukeskus
Löytöretki
Ohjelmassa mm.
Suomeen
Löydä asiakkaasi tehokkaasti messuilta!
Kiehtova kotimaamme on täynnä elämyksiä,
houkuttelevia paikkoja ja ikimuistoisia tapahtumia. Suomi on täynnä myös ihmisiä, jotka
etsivät sopivia matkakohteita.
Kotimaan Matkailumessut 2014 on oikea paikka, kun haluat löytää uusia asiakkaita, markkinoida tapahtumia, lanseerata tuotteita tai
palveluja sekä vahvistaa yrityksesi menestystä.
Matkailupalveluiden esittely messuilla auttaa
sinua tavoittamaan asiakkaasi henkilökohtaisesti. Matkailijoiden on helppoa suunnistaa
luoksesi, kun kontakti on luotu.
Kotimaan Matkailumessut ovat osa
Supermessuviikonloppua, jonka sisältö on
Kotimaan Matkailun lisäksi Puutarha, Viini, Kirja
sekä uutuutena Tampere Bike Show. Vilkas
tapahtumaviikonloppu luo positiivista synergiaa. Koko messukeskus on käytössä! Edellisen
kerran messuilla vieraili lähes 26 000 kävijää.
Tarjolla on siis viihdettä koko perheelle, sekä
myös ohjelmaa ammattilaisille. Messut tarjoavat myös tietoa ja lukuisia vinkkejä erilaisiin
matka- ja tapahtumajärjestelytarpeisiin. Mm.
henkilöstön virkistyspäivistä sekä kokouksista
ja matkustusasioista vastaavalle Kotimaan
Matkailumessut esittelevät ainutlaatuiset
ainekset onnistuneisiin yritystilaisuuksiin ja
illanviettoihin majoitusmahdollisuuksien ja
kuljetuspalveluiden lisäksi.
aanmatkailume
ssut.fi
www.kotim
losi.
Varmista mukanao
än
dä
vie
t
Parhaat paika
ä!
en
äis
m
ensim
Ota yhteyttä!
Anne Saarinen, myynti
p. 0207 701 234
[email protected]
Pauliina Lindgren
projektipäällikkö, myynti
p. 0207 701 211
[email protected]
Supermessuviikonloppu
11.–13.4.2014 » Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
Puutarha
Kotimaan Matkailu 1 • 2014
Viini
Matkailu
47
Kirja
Bike Show
Lapin matkailuyhdistys
(LMY) ry:n juhlavuoden
2014 toimintaa
Joulukuussa 1934 perustettu Lapin matkailuyhdistys on virittänyt juhlavuoden toimintaansa täyteläisesti perinteiset
toimintalinjansa ja myös kaksi uutta.
Tammikuulla käytiin jo nauttimassa Viimsin kylpyläpalveluista ja Tallinnan korkeakulttuurista. Ja suurin piirtein
vastaava retki järjestetään vielä uudelleen, viimeistään lokakuulla.Viikolla 10 (3.-9.3.) yhdistys toteuttaa perinteistä
Savottapihan nautintaoikeuttaan Saariselän kupeella Laanilassa, jonne yhdistys toivottaa tervetulleiksi Suomen matkailuyhdistysten edustajia vierainaan tutustumaan tukikohtaansa 5.-8.3. Tarjolla on savottaperinnettä mukailevan majoituksen, mahtavan luonnon ja loistavien latuverkkojen ohella
iltaisin myös kulttuuria: torstaina Kairan kulkijat musiikkiteatterina ja lauantaina Elämän kipunoita runojen ja musiikin ryydittäminä. Yhdistysten edustajia pyydetään ilmoittautumaan 23.2. mennessä joko sähköpostitse lmy(at)hotmail.
fi tai puh. 0400 804563.Toukokuun (15.-18.5.) ohjelmassa
on kulttuurimatka Krakovaan, jossa keväästä nauttien tutustutaan Puolan pitkäaikaisen pääkaupungin historiaan ja nykykulttuuriin sekä lähiseudun merkittäviin kohteisiin. Kesäkuussa (9.-13.6.) on halukkaille varattu mahdollisuus käydä
Islannissa. Matkaohjelmamme kotimaan kohteet painottuvat
kesään: kesäkuun alkupuolella talkooretki Kukasjärven erämaamajallemme (jossa käydään myös keväthangilla hiihtäen), kesä-heinäkuun taitteessa retki Tornionlaakson pyhiinvaelluskohteisiin, heinäkuussa SuomiAreena Porissa ja
Kuhmon kamarimusiikki sekä 9.-10.8. LuostoClassic. Syyskuussa käydään Nordkapissa. Samalla nautitaan myös ruskasta ja matkanvarren monista kiinnostavista kohteista.Vuo-
48
den kaukomatka tehdään marraskuussa Marokkoon. Siellä
kiertomatkan ohjelmassa on kauniin ja erikoisen luonnon
ihailun ohella monia historiallisia kulttuurikohteita ja myös
aikaa rantalomailuun. – Tälle matkalle voimme ottaa mukaan rajatun määrän myös muiden Suomen matkailijayhdistysten jäseniä. Tiedustelut ja ilmoittautuminen kuten viikon
10 Savottapiha-tapahtumaan (ks. yllä!).Jäseniltoja pidetään
Rovaniemellä kevätkokouksen ja syyskuun alun Rovaniemipäivien yhteydessä sekä yhdistyksen 80-vuotisjuhlana joulukuun alussa.
Uutena toimintamuotona on juhlavuoteen liittyen käynnistetty Rovaniemen elinvoimaista kehitystä viimeisten 80
vuoden aikana esiintuova ja juhlistava Roikaari-hanke. Sen
ensi vaiheessa on tarkoitus tuottaa mediateknologian keinoin toteutettava näyttävä kuvaäänitaide-esitys joulukuuksi
Rovaniemen keskusaukiolle.Toisena uutena toimintavirityksenämme on jäsenkirjeessä lähetetty kysely, jolla pyritään
selvittämään jäsentemme kantoja ja toiveita sen suhteen,
millä tavoin alueellinen ja valtakunnallinen matkailijayhdistys voisivat entistä paremmin olla jäsenilleen avuksi matkailuun liittyvissä asioissa. – Kerromme tuloksista myöhemmin tänä vuonna.Lisätietoja toiminnastamme löytyy webbisivuiltamme www.lmy.fi
Toivotamme kaikille tahoillaan antoisia ja muistorikkaita
matkoja vuonna 2014!
Seppo Aho, puheenjohtaja / LMY
matkailun emeritus professori
Imatran Matkailuyhdistys ry
Puheenjohtajallakin asiaa…
Kiitoksia jäsenille menneestä vuodesta 2013 ja onnistuneita
tapahtumia ja innokasta osallistumista tälle vuodelle 2014 toivottaen.
Vuosihan on jo kulttuuripuolella avattu Pähkinänsärkijäbaletin parissa paikallisessa tapahtumassa. Onnistunut esitys loistavin tanssijoin toteutettuna, asialla naapurimaan parhaimmistoa. Perinnettä jatketaan ensi vuonna Joutsenlampiesityksellä.
Tämä vuosi etenee tammikuussa hallituksen matkamessukäynnillä ideoita uusiin kohteisiin hakemassa. Helmikuussa
tutustutaan ruokolahtelaiseen Toimentupaan ja Katariinan
Kahvitupaan, maaliskuussa laskiaistapahtuma Hiljan Pihassa, sekä makumatka Säräpirtille Lemille. Huhtikuulle ajoittuu
kevätkokous ja vappuaattona mahdollisuus Jukka Puotilan näkemiseen kulttuuritalo Virrassa, sekä Verlan retki toukokuussa. Syyspuoli rakentuu Carmen-oopperasta, Tattoosta, Riikan
matkasta jne. Tarkempia tietoja tapahtumista ja käytännön
asioista jäljempänä.
Toivottavasti suunnitellut tapahtumat saavat taas joukon
liikkeelle, ainakin ennakkoon saatu palaute on ollut positiivista. Edelleen, jäsenten tulee tarttua hallituksen porukkaa hihasta ja ehdottaa uusia toimintoja ja kohteita, otamme ne varmasti huomioon. Tehkäämme tästä vuodesta hyvä matkailuvuosi.
Matti Niemeläinen
Kevään ja kesän toimintaa:
Laskiaistapahtuma Hiljan Pihassa su. 2.3. klo 10.00 - 13.
00
Perinteinen koko perheen laskiaistapahtuma Hiljan Pihassa.
Mikäli saamme lunta, ohjelmassa on mm. jääveistokilpailu,
liukumäki ja koiravaljakkoajelua. Tarjolla on herne- ja borssikeittoa, jonka yhdistys tarjoaa jäsenistölle. Keiton saa jäsenkorttia näyttämällä.
Makumatka Lemin Säräpirtille pe. 28.3.
Tämän kevään makumatkalla saamme nauttia yhtä Suomen
seitsemäntenä ihmeenä tunnettua perinneruokaa, Lemin särää. Särä on tuhatvuotisen perinteen mukaisesti valmistettua
lammasherkkua. Lemiläiseen tapaan särää nautitaan hartaasti
ja niin monta kierrosta kuin maistuu. Matkalle on tilattu yksi
50 hengen bussi ja mukaan pääsee viisikymmentä ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Matkan hinta, jäsenet 40 €, ei jäsenet
45 €.
Bussi lähtee Rasilan linja-autoasemalta klo 16.30, V:niskan
torilta 16.45, Keskusasemalta 17.00 ja Olavinkadulta 17.05.
Ilmoitt. 20.3. mennessä Taisto Kainulaiselle [email protected] tai p. 0400 655848.
Yhdistyksen kevätkokous pe. 25.4. klo 18.00 Kalastuspuistossa.
Kokouksen jälkeen ravintoneuvoja Eija Pirkka puhuu ravitsemuksesta matkailullisesta näkökulmasta. Kahvitarjoilu.
Jukka Puotila Show 2014 ke. 30.4. klo 19.00
Vapun juhlimisen aloitamme aattona, Jukka Puotila Shown
merkeissä.
Liput 25 €, ei jäsenet 28 €. Ilmoitt. 20.3. mennessä Marja
Lankiselle [email protected] tai p. 040 5740433.
Retki Verlaan la. 24.5.
Lähialueretki tehdään tänä vuonna maailmanperintökohde
Verlaan ja Kouvolan pienoisrautatiemuseoon. Vanha pahvitehdasmiljöö Verlankosken äärellä sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa, noin 30 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta. Vuodesta 1972 alkaen tehdasmuseona toiminut Verla hyväksyttiin
Unescon maailmanperintöluetteloon 1996. Tehdasalueen lisäksi museoon kuuluu muun muassa työntekijöiden asuntoja.
Matkaan lähdetään Rasilasta klo 7.30, V:niskan torilta klo
7.45, Keskusasemalta 8.00 ja Olavinkadulta klo 8.10. Matkan
hinta jäseniltä 53 € ja ei jäseniltä 55 €. Hintaan kuuluu matkan lisäksi liput museoihin, ruokailu ja retkikahvit. Ilmoitt.
16.5. mennessä Taisto Kainulaiselle [email protected] tai p. 0400 655848.
Savonlinnan oopperamatkalle 11.7. ja Haminan Tattoon
matkalle 2.8. on enää muutamia paikkoja vapaana. Tiedustelut ja ilmoitt. mahdollisimman pian Marja-Terttu Vilkolle p.
050 3034009.
Matka Riikaan 28.8. - 1.9.
Tämän vuoden ulkomaan matkamme suuntautuu Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Kaupunki sijaitsee Daugava-joen suulla,
Itämeren Riianlahden rannalla. Riialla on vanha ja rikas historia- ja kulttuuriperintö. Riika on vuonna 2014 EU:n kulttuuripääkaupunki. Oppaana matkallamme on Viron matkoilta tuttu
Riina Tamsalu.
Majoitumme Avalon Hotel Rigaan, joka on tasokas hotelli Riian vanhassa kaupungissa lähellä tuomiokirkkoa ja
oopperataloa.Tark.ohjelma Matkailu lehden no 2/14, ilmestyy vko 14.Matkan hinta jäsenille 499 € ja ei jäsenille
549 €.Vastuullisena matkanjärjestäjänä Matk
Vekka Oy. Ilmoitt. 18.6. mennessä Marja Lankiselle marja.
[email protected] tai p. 040 5740433.
Yhdistyksen yhteystiedot 2014
Matti Niemeläinen puheenjoht.
p. 040 5135321 / [email protected]
Marja Lankinen jäsenasiat
p. 040 574 0433 / [email protected]
Yhdistyksen matkoista ja tapahtumista saa tietoa henkilökohtaisesti lähetettävistä jäsenkirjeistä, sekä Uutisvuoksen
seurapalstaa seuraamalla tai yhdistyksen kotisivuilta www.
imatranmatkailuyhdistys.net . Mikäli haluat jäsenkirjeesi sähköisessä muodossa, ilmoita oma sp-osoitteesi jäsenasioidenhoitaja Marja Lankiselle.
Hyvää ja toimeliasta kevättä!
Imatran Matkailuyhdistys ry:n hallitus
Matkailu 1 • 2014
49
Matkamuistoja
kesältä 2013
Viking Line ja tilausajot Mauno Rindell – tutut nimet meidän
matkoillamme, olivat molemmat mukana tälläkin kertaa. Kesäreissu vei meidät Haapsalun kautta Viron saarille.
Paras yllätys odotti jo Tallinnassa: ryhmällemme oli tilattuna opastukset alkaen Haapsalusta, mutta kun Riina, oppaamme, asui pääkaupungissa, niin hän liittyikin seuraamme jo satamasta. Näin ollen saimme kuulla kaikkea kivaa ylimääräisen tunnin mennen tullen!
Haapsalu on aivan upea pieni kaupunki meren rannalla.
Meillä oli kaupunkikierros bussilla, jonka jälkeen saimme
hetken vapaata aikaa kävellä ja nauttia auringonpaisteesta.
Nopeimmat meistä ehtivät kahvilaan, toiset vielä ostoksillekin. Herkullisen päivällisen jälkeen jatkoimme lauttamatkalla
Hiidenmaalle ja sieltä löytyi myös söpö ja siisti hotellimme
”Sõnajala”, missä vietimme ensimmäisen yön nauttien maaseudun rauhasta ja hiljaisuudesta.
Ja näin koitti perjantai. Maittavan aamupalan jälkeen pääsimme tutustumaan saareen. Kävimme Hiidenmaan pääkau-
pungissa, itse asiassa ainoassa kaupungissa, Kärdlassa. Poikkesimme torilla ja kaupoissa. Ja taas kerran sää suosii meidät!
Aurinko paistoi korkealla taivaalla, pilven pilveä ei näkynyt
missään… Päivän kohokohta oli paikallinen Villatehdas! Oli
mielenkiintoista huomata, että hyvällä hoidolla ja hellällä
huolenpidolla toimivat myös yli 100 vuotta vanhat koneet. Voi
että kuinka ihania puseroita, sukkia ja lapasia siellä olikaan!
Lounasta söimme matkailumaatilalla, missä talon emäntä
yllätti meidät ystävällisyydellä ja iloisella tavalla palvella vieraita. Ruoka oli maukasta ja kaiken kukkuraksi meidät viihdytti haitarisoittaja, taitava ja osaava nainen hänkin!
Illansuussa jätimme haikeat hyvästit Hiidenmaalle ja jatkoimme lautalla seuraavaan kohteeseemme – Saarenmaalle.
Hotelli Linna ja ystävällinen Inge oli osalle meistä jo ennestään tuttu – olimmehan olleet samassa majapaikassa pari kesää aikaisemmin. Koska tällä kertaa ryhmämme oli suurempi,
jouduimme turvautumaan myös toiseen hotelliin ja näin osaa
osa meistä sai nauttia Boutique-kylpylähotelli Arensburgista.
Iltapalan ja pienen kävelykierroksen jälkeen nukuimme hyvin
ansaittua unta aamuun, odottaen seuraavaa päivää, opastuksia
Kuressaaressa ja Saarenmaalla. Ja taas aivan upea päivä: Piispanlinna ja Kaalin meteoriittikraatteri, hyvää ruokaa ja ystävällisiä ihmisiä, aurinkoa, naurua ja mukavia hetkiä, joita ei
edes osaa sanoiksi pukea!
Tänä vuonna matkakohteemme on Tarton kaupunki Kaakkois-Virossa. Toivon kovin, että näemme silloin!
Terje Suominen
Turun Seudun Matkailijat ry
Kesällä 12-15.6.2014 kolmen yön matka Viron Tartoon.
Tartossa yövymme pienessä kodikkaassa ”Villa Margarethissa”, joka on kokonaan varattu meidän käyttöön silloin.
Voi vaikka tupsutohveleissa ja yöpaidassa tulla aamupalalle!
Tarton ympäristössä tutustumme moniin mielenkiintoisiin
kohteisiin esim. kasvitieteelliseen puutarhaan, hiekkakiviluoliin, keramiikkapajaan, Seton museotaloon ja Nunnaluostariin. Lisäksi käymme Viron vanhimmassa olutteh-
50
taassa; A. Le Coq -nimeltään. Ehkä joku kartanokin jää
matkamme varrelle…
Hotellissa on kahden ja kolmen hengen huoneita. Suomalainen bussi on mukana koko matkan ajan sekä opas ja tulkki. Lähtö Turusta klo 8.00, Paimion Neste 8.30.
Hinta: puolihoidolla 450 €/hlö/ 2hh. sis. kaikki bussimatkat, opastukset ja laivamatkat Vikingillä. Tied./ilm. p. 0408610 389 Terje Suominen tai 050-5711303 Torsti Rekola
tai [email protected]
PS. Varaa nyt, varmistat mukanaolosi.
KULTTUURIMATKAILUA
Kapellimestari
Osmo Vänskä
Naantalin kirkossa
Kapellimestari Osmo Vänskä vierailee
Naantalin Musiikkijuhlilla yhdessä Sinfonia
Lahden kanssa. Konsertissa kuullaan mm.
Kalevi Ahon 2. sellokonserton maailman
kantaesitys.
Niin kotimaassaan kuin ulkomailla arvostettu kapellimestari Osmo Vänskä johtaa vanhaa kotiorkesteriaan Sinfonia Lahtea
Naantalin kirkossa 5. kesäkuuta 2014. Konsertin ohjelmistossa kuullaan Kalevi Ahon
2. sellokonserton maailman kanaesitys nro
1. Konserton kantaesityksen solistina soittaa
Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, sellisti
Arto Noras.
Suomalaisen kulttuurin
viestinviejiä
Useita palkintoja tunnustuksia uransa aikana kerännyt kapellimestari Osmo Vänskä on
tehnyt suomalaista musiikkia sekä musiikkiosaamista tutuksi ulkomailla useiden vuosien
ajan. Hän on toiminut mm. Islannin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina, BBC Scottish
Symphony Orchestran pääkapellimestarina ja
Minnesota orkesterin pääkapellimestarina.
Suomi-seura palkitsi Vänskän viime marraskuun alussa ”vuoden ulkosuomalaiseksi”.
Vänskä sai palkinnon kansainvälisesti merkittävän uransa ja suomalaisen klassisen musiikin viennin johdosta. Vänskä saapuu Naantalin
Musiikkijuhlille yhdessä hänelle tutun Sinfonia Lahden kanssa, jonka kapellimestarina hän
on työskennellyt vuosina 1988 – 2008.
Säveltäjä Kalevi Aholle avautuivat ovet
kansainväliseen uraan juuri Sinfonia Lahden
nimikkosäveltäjän toimen kautta. Aho on tehnyt suomalaista musiikkiosaamista tutuksi
2000-luvulla ja kerännyt erinomaisia kritiikkejä tilausteoksistaan. Naantalin Musiikkijuhlilla
maailman kantaesityksen saava 2. sellokonsertto on niin ikään tilausteos. Teoksen tilaajina toimivat yhdessä Naantalin Musiikkijuhlat
ja Sinfonia Lahti.
Arto Noraksen idea
Kesällä 2012 Naantalin Musiikkijuhlilla esitettiin kaksoiskonserttoni, jossa solisteina olivat
Arto Noras ja Frans Helmerson. Arto innostui
suuresti teoksen soolo-osuudesta. Hän piti sitä
erittäin hyvin sellolle istuvana ja kysyi saman
tien, ehtisinkö säveltää Naantalin Musiikkijuhlille 2014 uuden, ns. yhden sellon konserton,
Aho kertoo teoksen syntymisestä.
Kuvanveistäjä
Emil Wikströmin
juhlavuosi 2014
Valkeakosken Sääksmäellä sijaitsee Suomen
merkittävimmän kuvanveistäjän Emil Wikströmin (1864-1942) ateljeekoti Visavuori.
Tänä vuonna Wikströmin syntymästä on kulunut 150 vuotta.
Emil Wikström oli taiteilijana uranuurtaja. Hän rakensi ensimmäisen kansallisromanttisen erämaa-ateljeen Visavuoren, jossa
saattoi keskittyä työntekoon sekä lukuisiin
harrastuksiinsa. Tästä tuli esikuva taiteilijaveljille.
Wikström toi Suomeen pronssivalutaidon
ja perusti maahan ensimmäisen pronssivalimon. Hän oli Suomen autonomian ajan käytetyin kuvanveistäjä, valtakunnan suosituin
muotokuvien veistäjä, mitalitaiteen pioneeri
ja suurten monumenttien luoja. Wikströmin
suurimpia töitä ovat Helsingin Säätytalon
päätykolmio, Elias Lönnrotin, J.V. Snellmannin ja Vaasan Sakari Topeliuksen muistomerkkisekä Helsingin rautatieaseman lyhtymiehet.
Juhlavuoden tapahtumia ovat Emil Wikströmin veistotaiteen näyttely Turun taidemuseossa (24.1. -27.4.2014), Visavuoren museon uudistetun näyttelyn avajaiset
(13.4.2014), Emil Wikströmin syntymäpäiväjuhlat Visavuoressa (13.4.2014) ja näyttely ”Maailman sydämessä – Emil Wikströmin vuodet Pariisissa” Visavuoren Kari-paviljongissa (22.5. -31.8.2014).
www.naantalinmusiikkijuhlat.fi
Matkailu 1 • 2014
51
Merkillisen reilu.
Varaosat kaikkiin matkailu- ja perävaunuihin
Laaja tuotevalikoima kattaa kaikki varaosat, joita matkailu- ja perävaunut tarvitsevat.
Esim. jarrutorni sisältää tavallisimmat jarrukenkämallit sekä jarrujen ja vetoaisan
osia, kuten pyöränlaakereita, jousisarjoja, napasuojuksia, napatiivisteitä,
pyöränpultteja, aisan vaimentimia, kuulakytkimiä ja jarruvaijereita.
Valikoima sisältää myös tavallisimmat kaasujousi- ja
päätykappalemallit.
www.valeryd.fi
Tuotteet löytyvät ainutlaatuisella Internet-hakukoneellamme
helposti ja nopeasti. Tuotteita voidaan hakea syöttämällä
jarrun tunnistemerkintä esim. EU Protocol No, nimike,
tuotenumero tai mitat.
Paikkakuntasi
jälleenmyyjän löydät:
fixus.fi
Vetokoukut lähes jokaiseen
automerkkiin
Tyyppihyväksytyt (94/20/EC) Westfalia- ja Monoflex
-vetokoukut sopivat täydellisesti Suomen teillä liikkuviin henkilö- ja pakettiautoihin. Ne vetävät turvallisesti
kaiken pyörillä kulkevan kuorman aina peräkärryistä
asuntovaunuihin. Westfalia- ja Monoflex-vetokoukut
asennetaan aina auton omiin, valmistajan määräämiin
kiinnityspisteisiin ja niillä on auton iän kattava katkeamattomuustakuu.
Westfalia- ja Monoflex-vetokoukut ovat alkuperäislaatuisia huipputuotteita, jotka myös autonvalmistajat ovat
hyväksyneet ensiasennukseen. Westfalia- ja Monoflexvetokoukut yhdessä automerkkikohtaisen sähkösarjan
kanssa takaavat parhaan mahdollisen lopputuloksen ja
huolettoman vetämisen kaikissa olosuhteissa.
Paras tyrmäys vetopulmiin...
OIKEA KOUKKU!
Valikoimassamme satoja laatumerkkejä. Katso lisää osoitteesta: fixus.fi
52
matkailulehti_01_2014.indd
1
10.2.2014 8.59