1. No category

VARSINAIS-SUOMEN
LIITON TIEDOTUSLEHTI
EGENTLIGA FINLANDS
FÖRBUNDS INFOTIDNING
1 | 2015
VARSINAIS-SUOMEN PUISTO AURAJOEN VARRESSA ON TUNTEMATON HELMI
EGENTLIGA FINLANDS PARK VID AURA Å ÄR EN OKÄND PÄRLA
KARI HÄKÄMIES: MENESTYVÄ MAAKUNTA TARVITSEE URBAANIA ELÄMÄÄ
VARSINAIS-SUOMI MATKALLA LOUNA-JUKOLAAN
SISÄLTÖ | INNEHÅLL
MAAILMA ON YHÄ VISUAALISEMPI JA
KOMMUNIKOINTI TAPAHTUU USEIN
KUVIEN KAUTTA.
PÄÄKIRJOITUS
Jessica Ålgars-Åkerholm
[email protected]
4
| UUSI MAAKUNTAJOHTAJA KEHOTTAA VARSINAISSUOMALAISIA AVAUTUMAAN
VIESTINTÄÄ TEHDÄÄN YHDESSÄ
KOMMUNIKATION ÄR DIALOG
6
| VIRKISTYSALUEET NOUSUUN YHDISTYKSEN KAUTTA
8
| LOUNAISPAIKKA AUTTAA AVAAMAAN TIETOVARANTOJA
9
| VALONIA OHJAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIELLE
Muuttuukohan mikään asia tällä hetkellä yhtä nopeasti kuin viestintä? Tästä kehityksestä voi tuskastua - tai innostua. VarsinaisSuomen liitossa valitsemme innostumisen. Kutsumme teidät
uudelle tielle mukaan!
Sidosryhmälehtemme Viiri ilmestyy neljän sijasta kaksi kertaa
vuodessa. Näin pystymme samoilla resursseilla tekemään uusia,
kiinnostavia asioita Varsinais-Suomen kumppanuuden ja vetovoiman edistämiseksi. Uuden viestinnän avainsanoja ovat avoimuus
ja dialogi.
Blogit ovat oivat tapa kommunikoida ihmisläheisellä, arkisella
tavalla. Maakuntajohtaja kertoo teille päiväkirjassaan joka viikko
työstään ja mietteitään päivänpolttavista aiheista. VarsinaisSuomen blogipalsta on avoinna kaikille, jotka haluavat kirjoittaa
maakunnan aiheista. Parin ensimmäisen kuukauden aikana palstalla on käsitelty aiheita kuten kulttuuri, pyöräily, avoin julkishallinto, juoksu, EU, tilastojen kerääminen, hyvinvointi sekä kasitien
kehittäminen. Aiheista ei tässä maakunnassa ole pulaa. Blogimme
löydät liiton nettisivuilta ja sosiaalisen median kanavista. Tekstejä
saa mielellään kommentoida ja jakaa – maailma kehittyy demokraattisen keskustelun ja yhdessä pohdiskelun kautta.
Maailma on yhä visuaalisempi ja kommunikointi tapahtuu
usein kuvien kautta.
Blogien, Facebookin ja Twitterin lisäksi panostamme jatkossa myös videoviestintään. Videot ovat tehokas tapa herättää
kiinnostusta, luoda tunnelmia ja vedota tunteisiin. Siis oiva tapa
markkinoida tätä upeaa aluetta. YouTube on Googlen jälkeen
toiseksi suosituin hakukone ja nuoret ovat siinä maailmassa kuin
kotonaan. Varsinais-Suomen liiton viime vuonna tilaamat videot
Saariston Rengastiestä ja uuden Maakuntalaulun sovitus ovat
tavoittaneet jo lähes 27 000 käyttäjää. Myös Kuhankuonon retkeilyvideota on katsottu yli 1000 kertaa. Nämä luvut kertovat jotain
videoviestinnän mahdollisuuksista.
Liitto on mukana kesän päätapahtumassa, Louna-Jukolan
suunnistuskilpailussa Paimiossa. Haluamme mainostaa VarsinaisSuomea kymmenille tuhansille suunnistajille ja muille vieraille
raikkaana ja tapahtumarikkaana alueena meren äärellä. Sloganimme VIRKISTY VILLIINNY VAPAUDU avautuu mm. videolla
Louna-Jukolan isolla screenillä sekä hauskoissa jakotuotteissa.
Liiton järjestämä valokuvakilpailu saman teeman ympärillä
avataan kesäkuussa.
Visuaalisuus koskettaa – kuten myös onnistuneet tapahtumat.
Louna-Jukolasta tulee varmasti ikimuistoinen viikonloppu ja liitto
haluaa olla mukana luomassa hyvää mieltä ja tunnelmaa. Siitä
hyötyvät Louna-Jukolan osallistujat ja siitä hyötyy VarsinaisSuomi. Siis: Jokainen on voittaja.
Finns det någon bransch som just nu ändrar lika fort som kommunikation? Man kan bli stressad över utvecklingen – eller entusiastisk. Vid Egentliga Finlands förbund har vi valt entusiasmen.
Välkomna med i det nya!
Vår infotidning Viiri utkommer framöver två gånger per år,
i stället för fyra. På det sättet kan vi med samma resurser göra
också nya, intressanta saker för att gagna Egentliga Finlands
partnerskap och dragningskraft. Den nya kommunikationens
nyckelord är öppenhet och dialog.
Bloggar är ett bra sätt att kommunicera människonära och
vardagligt. Landskapsdirektören berättar i sin dagbok varje vecka
om sitt arbete och sina tankar om aktuella frågor. Egentliga Finlands bloggspalt är öppen för alla som vill skriva om landskapets
ärenden. Under de två första månaderna har bloggarna behandlat
teman såsom kultur, cykling, öppna data, löpning, EU, statistik,
riksväg 8 och välmående. Det är ingen brist på ämnen i vårt
landskap. Våra bloggar hittas på förbundets webbsidor och sociala
medier. Man får gärna kommentera och dela texterna – samhället
utvecklas via demokratisk diskussion.
Världen är allt visuellare och kommunikation sker ofta via
bilder.
Förutom bloggar, Facebook och Twitter satsar vi framöver
även på videokommunikation. Videor väcker intresse, skapar stämningar och talar till känslor. De är ett utmärkt sätt att
marknadsföra vår fantastiska region. YouTube är efter Google
internets populäraste söksida och unga är hemma i den världen.
Ifjol beställde Egentliga Finlands förbund videor av Skärgårdens
ringväg och Egentliga Finlands sång i ny tonsättning. Dessa videor har redan nått nästan 27 000 personer. Också vår egen video
av Kuhankuono vandringsleder har setts över 1000 gånger. De här
siffrorna säger något om videokommunikationens möjligheter.
Förbundet är med i sommarens höjdpunkt, orienteringstävlingen Louna-Jukola i Pemar. Vi vill marknadsföra Egentliga
Finland för tiotusentals tävlande och övriga besökare som ett
fräscht och händelserikt område nära havet. Vår slogan VIRKISTY
VILLINNY VAPAUDU (ung. bli uppfriskad, bli vild, bli fri)
öppnar sig bl.a. i en video på Louna-Jukolas stora videoskärm och
i roliga produkter. I juni öppnar även förbundets fototävling inom
samma tema.
Visualitet berör – men det gör också lyckade evenemang.
Louna-Jukola blir säkert ett oförglömligt veckoslut och förbundet
vill vara med och skapa god stämning. Det är bra för både LounaJukolas deltagare och för Egentliga Finland.
Alltså: Vi är alla vinnare.
10 | EUROOPPA-PÄIVÄÄ VIETETTIIN JUHLAVUODEN MERKEISSÄ
12 | KOULULAISET OPPIVAT EU:STA HAUSKALLA TAVALLA
14 | VARSINAIS-SUOMEN PUISTO - PIKNIK TAMMIEN VARJOSSA
16 | LIITTO MARKKINOI MAAKUNTAA LOUNA-JUKOLASSA
18 | MAAKUNTANEUVOS JUHO SAVON MUOTOKUVA PALJASTETTIIN
viiri
Julkaisija
Varsinais-Suomen liitto
PL 273 | Ratapihankatu 36
20101 Turku
Painosmäärä | 900 kpl
Päätoimittaja
Jessica Ålgars-Åkerholm
040 7755 781
Ulkoasu
Antti Vaalikivi
050 4003 416
Kansikuva
Jessica Ålgars-Åkerholm
www.varsinais-suomi.fi
[email protected]
[email protected]
ISSN-L 2323-2102
ISSN 2323-2102 | painettu
ISSN 2323-2110 | verkkojulkaisu
2
| viiri
viiri | 3
JESSICA ÅLGARS-ÅKERHOLM
ANTTI VAALIKIVI
VARSINAIS-SUOMI
ON LÄHIMPÄNÄ
EUROOPPAA
JA KAKSIKIELISYYS
ON RIKKAUS,
JOTA PITÄÄ VAALIA.
HÄKÄMIEHEN VARSINAIS-SUOMESSA ON
KAIKKI MENESTYKSEN EVÄÄT
- Maakuntastrategian päätavoite on, että Varsinais-Suomessa
elämisen laatu on parasta. Kun tällaisia lauseita keksii, todellisuus
on usein niistä kaukana. Mutta ei täällä – koen, että VarsinaisSuomella on aidot mahdollisuudet päästä tavoitteeseen.
Näin miettii Kari Häkämies, joka on helmikuun alusta toiminut Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtajana. Häkämies on
asunut kuudessa maakunnassa, joten hän tuntee alueiden erot.
Varsinais-Suomessa hän on asunut vasta 2,5 vuotta, mutta jo
sisäministerinä toimiessaan Varsinais-Suomi ja sen kunnat tulivat
tutuiksi. Silti hän vierailee lähikuukausina jokaisessa maakunnan
27 kunnassa. Se on paitsi hyödyllistä myös hauskaa, hän hymyilee.
- Liiton tulee pitää tiiviisti yhteyttä omistajiinsa, siis kuntiin.
Olen itse toiminut eri kokoisten kuntien kunnanjohtajana. Siksi
luulen ymmärtäväni, mistä kunnissa puhutaan ja miten asiat
toimivat.
URBAANISUUS MENESTYKSEN TAKANA
Urbaanisuus on Häkämiehen mielestä menestyvän maakunnan
salaisuus. Ilman urbaania, tarpeeksi suurta keskuskaupunkia
koulutetut nuoret eivät pysy alueella.
- Varsinais-Suomi on paljon muutakin kuin kiinnostava,
historiallinen yliopistokaupunki. On elävä maaseutu, vahvat seutukaupungit sekä maailman upein saaristo. Asuntojen hinnatkin
ovat kohtuulliset, Kari Häkämies kehuu.
- Varsinais-Suomi on logistisesti lähimpänä Eurooppaa ja
kaksikielisyys on ehdottomasti rikkaus, jota pitää vaalia.
Varsinais-Suomi on siis melkein paratiisi maan päällä?
- Noh… Töitä pitäisi olla enemmän, silloin ihmiset muuttaisivat
tänne muualtakin. Täällä myös vallitsee tietty linnakemaisuus;
kehottaisin varsinaissuomalaisia avautumaan henkisesti. Kuten
parhaat jalkapallojoukkueet, mekään emme pärjää omillamme.
Miten toivoisit, että Varsinais-Suomea kehitetään?
- Kärkihankkeemme ovat oikeita, en ehdota mitään radikaalisti
uutta. Mutta Venäjää ei saa unohtaa. Kun tilanne siellä rauhoittuu,
potentiaali esim. matkailussa on valtava. Täälläpäin on enemmän
ennakkoluuloja Venäjää kohtaan kuin Itä-Suomessa, sen toivoisin
muuttuvan, Kymeenlaaksossa varttunut maakuntajohtaja pohtii.
Millä tavalla haluat hoitaa maakuntajohtajan tehtävää?
- Pitää olla aidosti kiinnostunut kaikesta, sen minulle opetti
edeltäjäni Juho Savo. On tärkeää olla verkottunut ja pitää yhteyttä
niihin tahoihin, joissa päätökset tehdään. Niitä ovat muun muassa
maan hallitus, eduskunta ja ministeriöt. Sosiaalinen luonne on
myös etu.
- Varsinais-Suomen liitto on asiantuntijaorganisaatio, joka ei
kaipaa autoritääristä johtoa. Tärkeintä on, että työpaikalla on hyvä
henki.
4
| viiri
Miten vietät vapaa-aikaasi?
- Luen paljon. Juuri nyt on meneillään Kristina Olssonin dekkari,
Putinin elämänkerta ja Alex Fergusonin elämänkerta, på svenska.
Kari Häkämies harrastaa itsekin rikosromaanien kirjoittamista. Julkaistuja teoksia on neljä. Turkuun sijoittuva viides romaani
ilmestyy syksyllä.
Hän seuraa myös mielellään jalkapalloa ja jääkiekkoa sekä
6-vuotiaan poikansa sähly- ja jalkapallo-otteluja. Entinen koripalloilija harrastaa, katkaistuaan jalkansa, nykyään rauhallisempia
lajeja kuten golf. Vaan saa nähdä miten nyt käy, koska hän osti
juuri maastopyörän…
Entä Varsinais-Suomi, missä paikoissa viihdyt?
- Asun Maskussa ja pidän myös esimerkiksi Naantalin vanhasta
kaupungista sekä Aurajoen rannoista. Sinne tullaan kauempaakin
– koska se on Suomen hienoin paikka.
HÄKÄMIES TROR PÅ EGENTLIGA FINLAND
Landskapsstrategins vision är att livskvaliteten i Egentliga Finland
är den bästa. Detta är enligt landskapsdirektör Kari Häkämies
inte enbart tomma ord, utan vårt landskap har alla möjligheter att
förverkliga visionen. Han har bott i sex landskap och har något att
jämföra med.
- Det viktigaste är urbaniteten. Utan en tillräckligt stor stad
vill utbildade ungdomar inte stanna i regionen. Men förutom den
historiska universitetsstaden Åbo har vi också levande landsbygd,
starka regionstäder och världens vackraste skärgård. Bostadspriserna är rimliga, vi befinner oss närmast Europa och tvåspråkigheten är en rikedom.
Så analyserar Häkämies, som sedan februari fungerat som
Egentliga Finlands landskapsdirektör. Han har tidigare haft olika
ministerposter och varit stadsdirektör i kommuner av varierande
storlek.
Helt perfekt är allt ändå inte här. Fler arbetsplatser borde
finnas och Egentliga Finland borde vara mentalt öppnare mot
utomstående. Häkämies beklagar också fördomarna mot Ryssland
och hoppas vi skulle se den stora potential där finns, inte minst
för turismen.
På fritiden spelar Kari Häkämies golf, läser böcker (också på
svenska) och skriver brottsromaner – följande utspelas i Åbo och
den utkommer i höst. Den sexåriga sonens fotbolls- och innebandymatcher är också viktiga för den i Masku bosatta landskapsdirektören.
viiri | 5
LASSE NURMI
ESA HÖGBLOM
JESSICA ÅLGARS-ÅKERHOLM
VIRKISTYSALUEITA HALUTAAN
KEHITTÄÄ YHDISTYKSEN KAUTTA
Varsinais-Suomi on matkailullisesti monien mahdollisuuksien
maakunta. Maakuntaan kuuluu kulttuuria pursuavia keskuksia,
Suomen vanhimpia kulttuuriympäristöjä, ainutlaatuista saaristoa
ja erämaista luontoa.
Maamme asutus tiivistyy eteläiseen Suomeen. Tästä syystä
myös ristikkäiset maankäyttöpaineet ovat Etelä-Suomessa pohjoisosia suurempia. Useat maakunnat ovat pyrkineet turvaamaan
virkistyskäyttöä yhteistyöllä kuntien yhteisen virkistysalueyhdistyksen avulla. Varsinais-Suomi on maan eteläisimmistä maakunnista ainoa, josta maakunnan kattava virkistysalueyhdistys
puuttuu.
VASTAAJAT NÄKEVÄT YHDISTYKSEN TARPEEN
Taustalla on myös huoli kiristyneen kuntatalouden vuoksi
myyntiin päätyneistä virkistysalueista ja -kohteista. Siksi virkistysalueverkosto näivettyy ja saariston sekä rannikon vapaan
rantaviivan osuus pienenee.
Varsinais-Suomen liitto on kuluneen talven aikana toteuttanut Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen
perustamisen selvityksen. Selvityksen tulokset perustuvat laajaan
kyselyyn ja sidosryhmiltä saatuun palautteeseen. Kyselystä ilmeni
selkeästi, että tarve maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamiseen on polttava: 87 % kaikista vastaajista ja 72 % kuntavastaajista oli kiinnostunut osallistumaan yhdistyksen toimintaan,
jos sellainen perustetaan.
EHDOTUS NYT KUNNISSA LAUSUNNOILLA
Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus päätti 20.4.2015 ehdottaa kunnille maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamista asukaslukuun perustuvalla jäsenmaksulla.
Yhdistys täydentäisi virkistysalueiden ja -reittien tarjontaa ja
kehittämistä niiltä osin, kun nykyinen toimintatapa ei ole toimiva.
Tehtäviin kuuluisi jäsenkuntien olemassa olevien ja mahdollisesti
uusien virkistyskohteiden ja -reitistöjen ylläpito, suunnittelu,
rakentaminen ja kehittäminen. Lisäksi yhdistys huolehtisi tiedon
välittämisestä ja keräämisestä hyvin saavutettavaan muotoon.
Erityisen tärkeää olisi luova yhteistyö ja yhteyksien luominen
paikallisiin toimijoihin ja yrityksiin.
Maakuntahallituksen ehdotuksesta maakunnalliseen virkistysalueyhdistykseen on pyydetty lausuntoa Varsinais-Suomen
kunnilta. Varsinais-Suomen liitosta tullaan mielellään kuntiin
keskustelemaan yhdistyksen tavoitteista.
Selvitys löytyy etusivulta www.varsinais-suomi.fi
Lisätietoja:
kaavasuunnittelija Lasse Nurmi
saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen
[email protected]
VARSINAIS-SUOMI TARVITSEE KOULUTUSTA
TEKNOLOGIASSA, YRITTÄJYYDESSÄ JA MYYNNISSÄ
Koulutetun työvoiman tarve kasvaa Varsinais-Suomessa väestökehityksen, eläköitymisen ja työllisyystilanteen parantumisen
myötä selvästi vuoteen 2020 mennessä.
Pitkän aikavälin koulutustarpeita
määritellään nyt valtakunnallisesti ja
ministeriö on pyytänyt aiheesta maakuntien näkemyksiä. Prosessi etenee nimellä
Koulutustarve KT2020.
Varsinais-Suomen vastaus on laadittu
laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Tulevaisuudessa koulutusta tarvitaan
yhä enemmän Varsinais-Suomessa myyn-
tiosaamisessa, yrittäjyydessä liittyen uusiin
teknologioihin. Kasvualojen, kuten laajan
meriklusterin, biotalouden sekä esimerkiksi matkailuelinkeinon koulutustarpeet
korostuvat maakunnan näkemyksissä.
Erityistä huomiota vaativat elintarvikeketjun moninaiset tarpeet sekä hyvinvointi- ja
Life Science -alat.
Varsinais-Suomessa tehdään aktiivista ennakointityötä maakunnan liiton ja
ELY:n sekä koulutuksen järjestäjien, sidosryhmien ja työelämän edustajien kesken.
Tätä kannattaa jatkaa. Lyhyellä aikataululla
kyettiin mm. tuottamaan laadukas analyysi
koulutustarpeista ministeriön tarpeita
varten.
Opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä 2014 asettama ennakointityöryhmä
antaa esityksensä toukokuun lopussa ja
valtioneuvosto hyväksyy valtakunnalliset
koulutuspaikkamäärät vuosille 2016 - 2020
vuoden lopussa.
Lisätietoja:
www.koulutustajayhteistyota.com
KUMPPANUUS
KEHITTYY TYÖPAJOISSA
Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa edistetään seuraavaksi mm.
kumppanuustyöpajoissa.
Osana maakuntastrategian päätoimenpidettä, kumppanuusfoorumia järjestetään strategian neljän arvokärjen mukaiset
työpajat. Arvokärjet ovat: vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus.
Turun Ammattikorkeakoulun isännöimissä työpajoissa alueen
keskeiset toimijat ja kehittäjät tapaavat toisiaan ja työstävät käytännön tapoja edistää strategian toimenpiteitä.
Tarkoituksena on vahvistaa ja hakea uusia kumppanuuksia
ja kehitysaihioita. Työpajoihin kutsutaan mm. kumppanuuslupauksia antaneita toimijoita. Työpajat ovat käytännönläheisiä ja
tavoitehakuisia.
Tilaisuuksien tarkoituksena on myös pohtia edunvalvontakysymyksiä maakuntastrategian ja alueen toimijoiden näkökulmasta.
6
| viiri
Tilaisuudet järjestetään seuraavasti Turun Ammattikorkeakoulun
Sepänkadun toimipisteessä:
25.5.2015 klo. 12.00 - 15.30 Yhteistyötaidot
26.5.2015 klo. 8.30 - 12.00 Resurssiviisaus
27.5. 2015 klo. 8.30 - 12.00 Vastuullisuus
29.5. 2015 klo. 8.30 - 12.00 Saavutettavuus
Kumppanuudesta voit kertoa ja lukea myös Twitterissä:
#kumppanuus.
Kumppanuusfoorumin kotisivuilla on tietoa VarsinaisSuomen liiton sekä alueen muiden strategiaa edistävien tahojen
tilaisuuksista.
Lisätietoja kumppanuudesta:
erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen p. 0400 715786,
veli-matti.kauppinen(at)varsinais-suomi.fi
viiri | 7
JUHA PULMURANTA | KAISA SAVOLA | SANNA JOKELA
REETTA TAPONEN
VILLE PYYLAMPI
LOUNAISPAIKKA
VIE VARSINAIS-SUOMEA
AVOIMEN DATAN AIKAKAUTEEN
Maailmalta Helsingin kautta Varsinais-Suomeen on saapunut
avoimen datan ilmiö, joka luo yrityksille, kunnille ja kansalaisille
kiinnostavia mahdollisuuksia. Maakunnassa avoimen datan pioneerina toimii Lounaispaikka, joka tekee parhaillaan avointa dataa
kokoavaa, esittelevää ja jakavaa aluetietopalvelua eli Lounaistietoa.
Varsinais-Suomen kunnat ovat keskeisessä roolissa uuden, entistä
avoimemman maakunnan rakentamisessa.
AVOIN DATA LISÄÄ TEHOKKUUTTA JA LÄPINÄKYVYYTTÄ
Avoimella datalla tarkoitetaan yleensä julkishallinnon tuottamia
tietovarantoja, jotka ovat julkisesti jaettavissa, maksuttomasti saatavilla ja koneiden ymmärtämässä muodossa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kuntien tuottamia tilastoja, karttoja, päätöksentekoasiakirjoja jne. jaetaan Helsinki Region Infoshare -sivuston kautta.
Sinne on neljän vuoden aikana kertynyt noin 1200 tietoaineistoa.
Näitä aineistoja on hyödynnetty lukuisissa mobiilisovelluksissa,
visualisoinneissa ja datajournalismissa sekä yritystoiminnassa.
KUNNILLE JA KUNTALAISILLE KONKREETTISTA HYÖTYÄ
Miksi kunnan sitten kannattaisi alati tiukentuvien säästöpaineiden
keskellä panostaa omien tietovarantojen avaamiseen? Tärkeintä
on nähdä datan avaaminen olemassa olevien resurssien tehokkaampana käyttönä. Miksi pantata jo kertaalleen tuotettua tietoa
vain kunnan omaan käyttöön, kun tarjoamalla tieto vapaasti
kaikkien saataville sitä käytetään monin verroin enemmän?
Tiedon pohjalta voi kuka tahansa kehittää kuntalaisia hyödyttäviä
mobiilisovelluksia ja jopa yritystoimintaa.
Tiedon avoin saatavuus edistää avoimempaa hallintokulttuuria, jossa kuntalaisilla on tasapuoliset mahdollisuudet saada tietoa
esimerkiksi kunnan päätöksenteosta ja rahankäytöstä. Avoin
hallintokulttuuri on luottamuksen vahvistaja ja demokraattinen
toimintatapa, joka tuo päätöksentekijöitä ja kansalaisia lähemmäksi toisiaan.
MITÄ TARVITAAN DATAN AVAAMISEKSI
1. Tahtotila eli se, että datan avaamiseen suhtaudutaan kunnassa avoimesti ja myönteisesti. Loppu hoituu melkein itsestään, sillä Lounaispaikasta saa apua kaikissa käänteissä.
2. Yhteydenotto Lounaispaikkaan. Kartoitamme yhdessä kunnan tietovarannot ja katsomme, mitkä ovat soveltuvia avattavaksi. Voit aloittaa vaikka pienistä ja helpoista
aineistoista, kuten esimerkiksi kirjastojen tai liikunta palveluiden kävijämäärät.
3. Aineistot avoimeksi! Lounaispaikka tarjoaa julkaisukanavan
ja tukipalvelut kaikille avoimille varsinaissuomalaisille
tietoaineistoille.
FAKTA:
•
VARSINAIS-SUOMEN LIITON LOUNAISPAIKKA MUKANA KANSALLISESSA
HANKKEESSA (WWW.6AIKA.FI)
•
HANKKEESSA SYNTYY DATAKATALOGI OSAKSI VUONNA 2015 JULKAISTAVAA LOUNAIS-SUOMEN ALUETIETOPALVELUA (LOUNAISTIETO.FI)
VALONIA PALVELEE MAAKUNTAA OSANA VARSINAIS-SUOMEN LIITTOA
ASUKASNEUVONTAA JA KUNTIEN ILMASTOTYÖTÄ
Vuoden vaihteessa Varsinais-Suomen
liitto sai organisaatioonsa uuden jäsenen.
Valonia on Varsinais-Suomen kestävän
kehityksen ja energia-asioiden asiantuntija- ja palvelukeskus, jonka toiminnan
tavoitteena on pienentää Varsinais-Suomen hiilijalanjälkeä. Organisaatiouudistus mahdollistaa tiiviin yhteistyön liiton
asiantuntijoiden kanssa, ja monenlaisia
yhteisprojekteja on jo suunnitteilla.
Varsinais-Suomen liitossa Valonia on
uusi, mutta alan toimijana jo täysi-ikäinen.
Valonian edeltäjiä olivat Varsinais-Suomen
energia- ja agendatoimistot, jotka syntyivät lähes parikymmentä vuotta sitten.
Toimistot yhdistyivät Valonia-nimen alle
vuonna 2008. Vuoden 2014 loppuun Valonian isäntäorganisaationa toimi Turun
kaupunki.
PALVELUT
Valonia tarjoaa kunnille ja kuntalaisille
sekä yrityksille ja muille toimijoille kestävän kehityksen palveluja. Palvelukeskus
auttaa ekotehokkuuden ja ympäristövas-
tuullisuuden parantamisessa sekä hiilijalanjäljen pienentämisessä. Pääteemoina
ovat energia, kuluttaminen, liikkuminen,
vesihuolto ja vesiensuojelu sekä ympäristökasvatus. Palveluiden perustana on
tarvelähtöinen neuvonta.
RAHOITUS JA HANKETOIMINTA
Valonian toiminnan rahoitus koostuu
kuntien osallistumismaksuista ja projektirahoituksesta sekä ostopalveluista.
Suurena rahallisena resurssina ovat sekä
kansalliset että EU-tason hankkeet, mutta
toiminnan perusrahoittajina kunnat ovat
Valonian tärkein kohderyhmä. Kuntien
perusmaksuosuus mahdollistaa laajan
hanketoiminnan, jonka avulla kuntia
autetaan pääsemään kestävän kehityksen
tavoitteisiinsa.
Tänä vuonna hanketoiminnassa työskennellään aktiivisesti mm. vesiensuojelun
ja kestävän liikkumisen parissa. Rahoitusta on saatu tähän mennessä virtavesien
kunnostukseen, haja-asutusalueiden
jätevesineuvontaan ja joukkoliikenteen
käytön edistämiseen sekä muihin viisaan
liikkumisen toimenpiteiden toteutukseen.
Muitakin hankkeita on vielä haussa tälle
vuodelle. Lisäksi valmisteilla on kuntien
hankintaosaajien valmennuskokonaisuus.
TOIMINTAA OHJAA JOHTORYHMÄ
Valonian strategista sekä ohjelmatason
suunnittelua ohjaa ja tukee johtoryhmä.
Sen jäsenet edustavat kuntia, yrityksiä,
alueellisia organisaatioita sekä korkeakouluja. Valonian toimintaa ohjaa maakunnan
kestävän kehityksen toimintaohjelma.
Ohjelma vuosille 2015–2020 on nimeltään
Ohjelma2020 – Varsinais-Suomi kestävän
kehityksen edelläkävijäksi. Siinä yhdistyvät valtion ja alueellisen tason keskeiset
kestävän kehityksen tavoitteet.
SEURAA JA OSALLISTU
Valonian toimintaa voit seurata nettisivuilla www.valonia.fi sekä Facebookissa,
Twitterissä ja Instagramissa. Nettisivut
uusiutuvat toukokuun loppupuolella.
• AVOINTA DATAA ON KERÄTTY TOISTAISEKSI OSOITTEESEEN
OPENDATA.LOUNAISPAIKKA.FI
VALONIALAISTEN KOKOONPANO JA
TEHTÄVÄT TOUKOKUUSSA 2015
•
HANKKEEN KESTO: 1.7.2014 – 30.6.2017
•
VARSINAIS-SUOMEN LIITON BUDJETTI HANKKEESSA NOIN 411 000 €
ENERGIA-ASIAT
Anne Ahtiainen, Liisa Harjula
•
HANKKEEN JÄLKEEN TIETOJA YLLÄPIDETÄÄN VARSINAIS-SUOMEN LIITON KUNNILLE
TARJOAMANA TIETOPALVELUNA
JÄTEVEDET JA VESIENSUOJELU
Jarkko Leka, Hanna Sarkki, Janne Tolonen
KESTÄVÄ KULUTTAMINEN JA KUNTIEN HANKINNAT
Jaana Itälä-Laine, Anni Eerola
Kerro meille, jos olet kiinnostunut avaamaan tietovarantoja tai
hyödyntämään niitä!
KESTÄVÄ LIIKKUMINEN
Paula Väisänen, Mikko Koskinen, Marja Tommola, Liisa Harjula, Reetta Taponen
Avoimen datan verkoston tiedotuskanavia alueellamme:
Facebook-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/opendatatku/
Twitter: https://twitter.com/lounaispaikka
YMPÄRISTÖKASVATUS
Jaana Itälä-Laine, Susanna Auvinen
VIESTINTÄ
Reetta Taponen, Anni Eerola, Liisa Harjula
YRITYKSET
Anne Ahtiainen
Isossa-Britanniassa verorahojen käyttöä voi tarkastella havainnollisesti.
Wheredoesmymoneygo.org
Eturivissä: Liisa Harjula, Jaana Itälä-Laine, Marja Tommola, Jarkko Leka.
Takarivissä: Anni Eerola, Paula Väisänen, Mikko Koskinen, Janne Tolonen ja Reetta Taponen.
Kuvasta puuttuvat Anne Ahtiainen, Hanna Sarkki ja Susanna Auvinen.
8
| viiri
viiri | 9
JESSICA ÅLGARS-ÅKERHOLM
ANTTI VAALIKIVI
EUROOPPA-PÄIVÄÄ VIETETTIIN
UITTAMON PAVILJONGISSA
Varsinais-Suomen liiton perinteistä Eurooppa-päivän vastaanottoa vietettiin juhlavissa merkeissä, koska tänä vuonna on kulunut
20 vuotta Suomen liittymisestä Euroopan unioniin.
Paikkana oli perinteinen, vastikään kunnostettu Uittamon paviljonki, josta monilla vieraista oli kauniita kesämuistoja. Paikalla
oli noin 300 liiton henkilökunnan, kuntien, yhteistyöorganisaatioiden, luottamushenkilöiden sekä median edustajia.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva muistutti
avauspuheessaan EU:n roolista rauhan rakentajana ja Suomen
sekä Varsinais-Suomen tehtävästä rakentaa siltoja myös Venäjän
suuntaan. Ministeri Pertti Paasio analysoi juhlapuheessaan Suomen taivalta EU:ssa. Eurooppasäätiö jakoi Eurooppa-palkinnot
Pan-Eurooppa Instituutille ja Schuman-seuralle.
Tämän jälkeen aurinkoista kevätiltaa jatkettiin ruokailun,
yhdessä olon ja lavatanssin merkeissä. Musiikista vastasi tanssiyhtye Neliveto.
EUROPADAGEN FIRADES
I UITTAMO PAVILJONG
Ministeri Pertti Paasio
10
| viiri
Eurooppa-palkitut Ossi Tuusvuori ja Kari Liuhto
Egentliga Finlands förbunds traditionella Europadagsmottagning
firades i år extra festligt, eftersom det gått 20 år sedan Finland blev
medlem i Europeiska Unionen.
Kvällen firades i den traditionella men nyrenoverade Uittamo
paviljong, som flera av gästerna har fina sommarminnen från. På
plats var ca 300 personer, från förbundets personal till företrädare
för kommuner, förtroendevalda, samarbetsorganisationer och
medier.
Landskapsstyrelsens ordförande Ilkka Kanerva påminde i
sitt öppningstal om EU:s roll som fredsbyggare samt om Finlands
och Egentliga Finlands uppgift att bygga broar också till Ryssland. Minister Pertti Paasio höll festtalet, där han med sin långa
erfarenhet analyserade Finlands år inom EU. Europastiftelsen
delade ut Europa-priserna till Pan-Europa Institutet och Schuman
-stiftelsen.
Efter det fortsatte den soliga vårkvällen med mat, samvaro och
dans till tonerna av bandet Neliveto.
viiri | 11
KIRSI STJERNBERG
LINDA TALVE
Varsinais-Suomi
UUDET CB-HANKKEET
PYÖRÄHTÄVÄT PIAN KÄYNTIIN
VAJAA KOLMANNES ENSIMMÄISEN KIERROKSEN HANKEHAKEMUKSISTA LÄPI
KOULULAISET OPPIVAT JA KESKUSTELIVAT EU:STA
Eurooppa-päivää vietettiin jälleen ympäri Eurooppaa 9.5. eurooppalaisen yhteistyön ja rauhan kunniaksi. Tänä vuonna päivä
oli Suomessa erityisen juhlava, sillä samalla juhlittiin Suomen
20-vuotista EU-jäsenyyttä.
Piikkiön yhtenäiskoulu ja Europe Direct Varsinais-Suomi järjestivät Eurooppa-päivän aattona 8.5. koko koulupäivän mittaisen
tapahtuman Piikkiön yhtenäiskoululla. Päivän pääosassa loistivat
oppilaat itse, ohjelmassa nähtiin tanssiesityksiä ja pätkiä musiikkinäytelmästä Kolme iloista rosvoa. Ohjelmassa oli myös Ville
Itälän (Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen) esitys EU:n
arvoista sekä Janina Anderssonin (Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja) puheenvuoro
lapsen oikeuksista.
Luokissa järjestetyissä työpajoissa oppilaat pääsivät kuuntelemaan ja kyselemään Kehitysyhteistyön eurooppalaiseen teemavuoteen liittyvistä teemoista ”Meidän maailmamme, meidän
ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme”. Mohamed Sanousi
Togosta kertoi kokemuksistaan pakolaisena, Maan ystävien pajoissa pohdittiin globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyviä asioita ja
Turun yliopiston fysiikanlaitoksen tiedekahvilassa ”Kyllä valolla
on väliä!” tutustuttiin valoon fysikaalisena ilmiönä. Iltapäivän
EU-kyselytunnilla Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen
EU-tutkijat Kimmo Elo ja Louis Clerc vastailivat oppilaiden EUaiheisiin kysymyksiin. Päivän lopuksi istutettiin koulun pihamaalle uusi ”Eurooppa-puu”.
Jälkeenpäin moni oppilas kertoi saaneensa tapahtumasta
paljon uutta tietoa. Monin tavoin kansainvälisesti hyvin aktiivisen Piikkiön yhtenäiskoulun rehtori Marko Kuuskorpi piti
tapahtumaa onnistuneena, mahdollisesti myös alkuna jokavuotiselle Eurooppa-päivän tapahtuman vietolle. Samalla hän toivoi
tapahtuman järjestämisen toimivan esimerkkinä muille alueen
kouluille.
Central Baltic -ohjelma oli ensimmäisten Interreg-ohjelmien joukossa avatessaan ensimmäisen hakukierroksensa uudella ohjelmakaudella. Kiinnostus kansainvälistä hankerahoitusta kohtaan on
ollut suurta, ja hakukierroksella jätettiin yhteensä 177 hankehakemusta uuden sähköisen järjestelmän kautta. Teemoista suosituimmaksi muodostui ympäristö, kun taas saavutettavuus ohjelman
uutena teemana houkutti toistaiseksi vähemmän hakijoita.
Hankkeiden arvioinnissa saatiin suuren kysynnän turvin
valita hyvistä hakemuksista vain kaikkein parhaat. Moni hyväkin
hanke sai kovan kilpailun tuoksinassa hylkäävän päätöksen.
Osallistuvien jäsenmaiden edustajista koottu ohjauskomitea
kokoontui huhtikuun puolivälissä valitsemaan rahoitettavat hankkeet. Uudessa CB-ohjelmassa hankkeet on jaettu pienhankkeisiin
ja tavallisiin hankkeisiin, joista ensinmainituilla on yksivaiheinen
hakuprosessi. Jätetyistä 41 pienhankehakemuksesta 7 (17 %) sai
myönteisen päätöksen ja pääsee aloittamaan toteutuksen hankesuunnitelmansa mukaisesti lähikuukausien aikana.
Tavallisia hankkeita tavoitteli 136 hakemusta, joista kaksivaiheisen hakuprosessin toiseen vaiheeseen valittiin 45 (33 %)
hanketta. Nämä hakijat laativat täysimittaisen hankehakemuksen
12.6. mennessä ja saavat ohjauskomitean lopullisen rahoituspäätöksen elokuun lopussa.
Varsinaissuomalaiset organisaatiot ovat perinteisesti olleet
aktiivisia hakijoita ja Interreg-hankkeiden toteuttajia. Hakemuksissa noin kolmasosa suomalaisista ja kymmenesosa kaikista
partnereista oli Varsinais-Suomesta, mitä voidaan pitää hyvänä
aktiivisuuden mittarina. Myös jatkoon päässeissä hankkeissa
maakuntamme toimijat ovat hyvin edustettuina.
Ohjelmahallinnossa odotetaan innokkaasti ensimmäisten
pienhankkeiden ja konkreettisen rajat ylittävän yhteistyön käynnistymistä, mutta samaan aikaan katseet kohdistuvat myös seuraavaan hakukierrokseen, joka on auki uusille hankehakemuksille
24.8.-23.10.2015. Kaikissa prioriteeteissa ja erityistavoitteissa on
rahaa jäljellä ja erityisesti hankehakemuksia toivotaan saariston ja
saarten alaohjelmaan.
Lisätietoja www.centralbaltic.eu
Central Baltic -ohjelman ensimmäinen haku
Hakemukset ja hyväksytyt hankkeet prioriteeteittain
80
70
69
Hakemusten lkm
60
50
40
30
43 %
46
48
33 %
30 %
23 %
20
10
0
16
14
16
14
6
Prioriteetti 1
Prioriteetti 2
Prioriteetti 3
Prioriteetti 4
Taloudellisen kilpailukyvyn
vahvistaminen
Yhteisten varojen
kestävä käyttö
Saavutettavuuden
parantaminen
Osaava ja osallistava
keskisen Itämeren alue
Hakemukset
Hyväksytyt
Hyväksyttyjen osuus %
Nelosluokkalaiset Aava (vas.) ja Sini kertoivat, että heidän koulussaan järjestetään paljon tapahtumia, mutta Eurooppa-päivää ei aikaisemmin oltu vietetty.
Tytöille Euroopasta ja EU:sta tuli lähinnä mieleen mukavat muistot muissa Euroopan maissa matkustamisesta.
12
| viiri
viiri | 13
MAAKUNNAN MANSIKKAPAIKKA
JESSICA ÅLGARS-ÅKERHOLM
ANTTI VAALIKIVI
YLIOPPILASKYLÄ
CARIBIA
TUOMAANSILTA
14
| viiri
VARSINAIS-SUOMEN PUISTO
– MIKÄ PIKNIKPAIKKA!
EGENTLIGA FINLANDS PARK
– VILKET PICKNICKSTÄLLE!
Tiesitkö, että Varsinais-Suomella on oma puisto loistavalla paikalla Aurajoen varressa, ylioppilaskylän kupeessa? Puistoa sivuavat
kaupungin parhaat lenkkeily- ja kävelyreitit. Sinne on helppo
kävellä tai pyöräillä Turun keskustasta.
Puisto perustettiin vuonna 1979, kun silloinen Maakuntaliitto
luovutti puiston Turun kaupungille 750-vuotislahjaksi. Puistoon
istutettiin 57 tammea - yhtä monta kuin Varsinais-Suomessa
oli silloin kuntia. Reunaan sijoitettiin muistokivi ja laatta, jossa
mainitaan mm. lahjoittajakuntien nimet.
Laatta, kivi ja monet tammista ovat edelleen jäljellä, mutta
puisto kaipaa profiilin nostoa. Siksi Varsinais-Suomen liitto ryhtyy
nyt tuumasta toimeen: Liiton väki haluaa kunnostaa puiston, jotta
monet löytäisivät tämän loistavan piknik-paikan jokimaisemassa, komeiden tammien varjossa, koripallo- ja minigolfkenttien
vieressä.
Varsinais-Suomen puiston kunnostus alkaa torstaina 21.5.
iltapäivällä, kun Varsinais-Suomen liiton ja Turun yliopiston varsinaissuomalaisen osakunnan väki ryhtyvät talkootyöhön. Turun
ylioppilaskyläsäätiö hoitaa tarjoilut.
Turun kaupunki on nostanut puiston hoitoluokitusta mm.
siten, että nurmikot leikataan jatkossa kuukausittain. Kaupunki
tekee myös alustan kahdelle piknikpöytäryhmälle. Kalusteiden rahoitus yritetään hoitaa sponsorihengessä – haluaako sinun kuntasi
ostaa vaikka penkin ja saada nimensä laattaan?
Tervetuloa piknikille Varsinais-Suomen omaan puistoon!
Visste du att Egentliga Finland har en egen park på ett ypperligt
ställe vid Aura å, intill Studentbyn? Förbi parken leder stadens
bästa promenad- och cykelleder och man kan lätt gå dit från Åbo
centrum.
Parken grundades år 1979 när dåvarande Landskapsförbundet
donerade parken till Åbo stad i 750-årsgåva. Då planterades 57
ekar i parken – lika många som antalet kommuner då i Egentliga
Finland. I parken placerades en minnessten med en plakett, där
bl.a. namnen på donator-kommunerna står.
Plaketten, stenen och många av ekarna finns kvar i parken,
men den behöver en profilhöjning. Därför tänker Egentliga
Finland nu rusta upp parken! Vi vill att många människor hittar
denna fina picknick-plats vid Aura å under ekarnas skugga, intill
korgbolls- och minigolfplaner.
Arbetet inleds med ett talko på eftermiddagen 21.5., också
Egentliga Finlands nation vid Åbo universitet deltar och TYS står
för trakteringen.
Åbo stad har höjt parkens skötselgrad så att gräsmattorna
nu klipps varje månad. Staden bygger också grunden för två
picknick-bordsgrupper. Möblerna är tänkta att finansieras med
sponsorer – kanske din kommun vill köpa t.ex. en bänk och få sitt
namn på en plakett?
Välkommen på picknick till Egentliga Finlands egen park!
viiri | 15
VALTTERI VALLITTU
LOUNA-JUKOLA KOKOAA
SUUNNISTAVAN MAAILMAN
Suunnistuksen suurtapahtuma 67. Jukolan viesti ja 38. Venlojen
viesti suunnistetaan Paimiossa 13.–14.6.2015. Louna-Jukolan
kilpailukeskusta on jo ryhdytty rakentamaan Turku–Helsinkimoottoritien varteen ajoharjoitteluradan ja hiihtoputken ympäristöön. Järjestelyistä vastaavat yhteistyötahojen ja talkooväen tuella
Paimion Rasti ja Turun Suunnistajat.
Louna-Jukolan valmisteluja on tehty kiihtyvällä vauhdilla jo vuodesta 2008, jolloin järjestäjäseurat saivat tapahtuman
järjestelyoikeudet Kaukametsäläiset ry:ltä. Järjestäjien visiona on
toteuttaa maailman paras suunnistustapahtuma vuonna 2015.
Järjestäjät tavoittelevat kaikkien aikojen suurinta suomalaista
suunnistustapahtumaa, jossa osanottajia on yli 17 000 sekä yleisöä
useita kymmeniä tuhansia.
- Louna-Jukolan tavoitteena on yhdessä yhteistyökumppanien
kanssa järjestää maailman suurin viestisuunnistustapahtuma,
jossa järjestelyt onnistuvat erinomaisesti niin kilpailijoiden,
katsojien, yhteistyökumppanien kuin muidenkin sidosryhmien
näkökulmasta. Louna-Jukolassa ”Jokainen on voittaja”, visioi
kilpailunjohtaja Janne Virtanen.
LIITTO ON TAPAHTUMASSA MUKANA
Jukolan viestin brändi on vahva ja kilpailun tulevaisuus näyttää
juuri nyt erityisen hyvältä. Louna-Jukola rikkoo osallistujaennätykset ja tulevat Jukolat varmasti panevat vielä paremmaksi.
Suunnistuksella lajina näyttää olevan erinomainen tulevaisuus –
erityisesti Varsinais-Suomessa, jossa se on priorisoitu kärkilajien
joukkoon. Se on yksi Turun seudun urheiluakatemian lajeista.
Akatemia on noussut merkittäväksi suunnistuksen valmennuskeskukseksi, joka vetää huippuja seudulle.
Varsinais-Suomi on tapahtumamaakunta. Louna-Jukola on
erinomainen lisä tähän tarjontaan. Varsinais-Suomen liitto on
Louna-Jukolan yhteistyökumppani, osuusisäntä. Kumppanuushengessä on tehty markkinointiyhteistyötä.
- Liitolla on mm. esittelypiste kilpailukeskuksessa, jossa markkinoimme Varsinais-Suomen vahvuuksia saaristosta ja luonnosta
jännittäviin tapahtumiin, kertoo viestintävastaava Jessica ÅlgarsÅkerholm.
LOUNA-JUKOLA ON
85,8
29,1
KILOMETRIÄ
JUKOLAN VIESTI
7 OSUUTTA
KILOMETRIÄ
VENLOJEN VIESTI
4 OSUUTTA
1500
TALKOOLAISTA
40000
KUPPIA KAHVIA
16
| viiri
18000
OSANOTTAJAA
2000
150
MAJOITUSTELTTAA
3
6000
TELTTASAUNAA
HENKILÖAUTOA
BUSSIA
12
TUNTIA
SUORAA TV- JA
RADIOLÄHETYSTÄ
30000
RUOKA-ANNOSTA
50000
YLEISÖÄ
300
200
MATKAILUAUTOA
TOIMITTAJAA /
KUVAAJAA
BÄNDEJÄ JA METSÄKIRKKO
Juhlalavalla esiintyy viikonlopun aikana kymmenkunta bändiä tai
muuta esiintyjää. Partiolaiset toteuttavat laajan partiomaailman
lapsille mallileireineen ja seikkailuratoineen. Metsäkirkko on perinteinen osa Jukolan viestiä. Nähtäväksi jää, vihitäänkö siellä pari
tänä vuonna. Monilla Jukolan kävijöillä on perinne tehdä vuoden
urheiluvarustehankinnat Jukolasta laajan ja edullisen tarjonnan
takia. Louna-Jukola on siis paljon muutakin kuin suunnistustapahtuma.
Louna-Jukolan onnistuneet järjestelyt tarvitsevat noin 1 500
henkilön talkooapua eri aloilta. Toimitsijana oleminen ei edellytä
suunnistustaustaa. Tule näkemään ja kokemaan kuuluisa Jukolan
tunnelma osanottajana, talkoolaisena tai katsojana!
www.jukola.com/2015
ORIENTERARNA MÖTS I LOUNA-JUKOLA
Den 67. Jukolakavlen ordnas 13 – 14.6. i Pemar. Tävlingen, som
getts namnet Louna-Jukola, har förberetts sedan år 2008 och målet är att arrangera världens bästa orienteringsevenemang år 2015.
Arrangörerna Paimion Rasti och Turun Suunnistajat eftersträvar
det största finländska orienteringsevenemanget någonsin, med
över 17 000 deltagare och tiotals tusen övriga besökare.
- Vi vill ordna världens största orienterings-budkavle, där
arrangemangen löper utmärkt både för de tävlande, publiken,
samarbetspartners och övriga intressegrupper, säger tävlingsledaren Janne Virtanen.
Louna-Jukola passar utmärkt i Egentliga Finland, känt för sina
mångsidiga publikevenemang. Egentliga Finlands förbund är en
av tävlingens samarbetspartners.
- Landskapsförbundet är på plats och marknadsför Egentliga
Finland som ett fräscht, havsnära, naturskönt och händelserikt
landskap, säger kommunikationsansvariga Jessica ÅlgarsÅkerholm.
25
6000
90
NELIÖMETRIÄ
TAPAHTUMATELTTOJA
SUIHKUA
300
KILOMETRIÄ
LAUTAA
50000
RUUVIA
BAJAMAJAA
viiri | 17
MAAKUNTANEUVOS JUHO SAVON
MUOTOKUVASSA NÄKYY LUONTO JA KEHITTÄMINEN
Varsinais-Suomen liiton edellisen maakuntajohtajan, maakuntaneuvos Juho Savon muotokuva paljastettiin 13.5. Varsinais-Suomen liitossa. Muotokuvan on maalannut turkulainen kuvataiteilija
Kaari (Hilkka) Könönen. Könönen tunnetaan abstrakteista maalauksistaan, joita on useiden museoiden ja mm. Suomen valtion
taidekokoelmissa. Lisäksi Könönen on tehnyt paljon muotokuvia
tunnetuista henkilöistä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi 19.12.2014
Juho Savolle ansionimen Maakuntaneuvos, ansiokkaasta työstä
maakunnan hyväksi jopa 40 vuoden ajan. Juho Savo jäi eläkkeelle
vuoden vaihteessa.
Kaari Könönen halusi tehdä muotokuvasta ulkoilman raikkaan, koska Savo on luontoihminen.
- Sinisen värin korostamisella toin kuvaan taivaan, ilman ja
veden. Ylöspäin aukeava viivastomuoto, sininen ”jokien kartasto”,
peilaa nousua, ajatusten virtaamista, asioiden edistämistä. Samalla viivaston voi kokea kulkureitteinä, alueiden rajauksina ja linjauksina. Liitokset muodostavat verkoston, yhteistyön verkoston.
Könösen mukaan maalauksen viivaston voi nähdä myös puuna. Elämänpuuksikin sitä voisi kutsua. Oikealla alakulmassa on
sininen suorakaide. Sen värillä taiteilija viittaa Varsinais-Suomen
oleelliseen elementtiin, mereen ja täsmällisellä muodolla konkretiaan, Varsinais-Suomen liiton hallinnolliseen tehtäväkontekstiin.
Muotokuva ripustetaan Varsinais-Suomen liiton ja maakuntahallituksen kokoushuone Tammeen.
Matti Kuusilehdon näyttely "Ote" on avoinna Aulagalleriassa
(Ratapihankatu 36, Turku) 29.5.2015 asti arkisin klo 9 - 15.
Lisätietoja:
Matti Kuusilehto p. 0400 494 571, [email protected]
GRAFFITIN INNOITTAMIA
GRAFFITI-INSPIRERADE
MAALAUKSIA AULAGALLERIASSA MÅLNINGAR I AULAGALLERIET
Matti Kuusilehdon graffitin innoittamaa taidetta voi nähdä 29.5.
asti Varsinais-Suomen liiton Aulagalleriassa. Näyttely esittelee
otteita turkulaisen Kuusilehdon työskentelystä viimeisen kolmen
vuoden ajalta ja keskittyy sekatekniikalla tehtyihin maalauksiin.
Kuusilehdon taulut nojaavat vahvasti hänen taustaansa graffitimaalarina. Tekniikat, tyylillinen ilmaisu, hetkelliset spontaanit
prosessit sekä suora ilmaisu ovat siirtyneet seiniltä kankaalle.
Kuusilehto työskentelee sosiaalialalla lasten ja nuorten parissa.
Taiteen tekeminen toimii hyvänä vastapainona työelämälle sekä
lapsiperheen arjelle. Taiteen tekemisessä Kuusilehdolla on tavoitteena maalata ja tehdä asioita oikealla hetkellä, haastaa itseään
sekä löytää henkilökohtaista kehitystä oman tekemisen kautta.
Åbobon Matti Kuusilehtos målningar i blandteknik visas i Egentliga Finlands förbunds Aulagalleri. Utställningen visar målningar
gjorda de tre senaste åren.
Kuusilehtos tavlor vilar starkt på hans förflutna som graffitimåkare. Tekniken, stilen, de spontana processerna och det
direkta uttrycket har förflyttats från väggar till tyg.
Matti Kuusilehto arbetar i socialbranschen med barn och
unga. Att skapa konst är en bra motvikt till arbetet och småbarnslivet. Kuusilehto vill måla och göra saker när det känns rätt
för honom själv, utmana sig själv och hitta personlig utveckling
genom att skapa.
JONI HÄMÄLÄINEN
KEHITTÄÄ MIP -PALVELUA
ARTTU KOSKINEN
SELVITTÄÄ UUSIOMAA-AINEKSIA
Projektisuunnittelija Joni Hämäläinen kehittää Varsinais-Suomen
liitossa uutta MIP-palvelua maakuntamuseolle yhdessä museon
väen kanssa. Työtehtäviin kuuluu myös nykyisen MIP-palvelun
ylläpito sekä Lounaispaikan palvelinympäristön ja kehitysprosessien suunnittelu.
Koulutukseltaan Hämäläinen on ohjelmistosuunnittelija ja
tämän parissa hän on työskennellyt n. 15 vuotta. Toimenkuva on
muuttunut ohjelmistosuunnittelijasta tiimin vastuuhenkilöksi.
Sivutoimisen yrityksen pyörittäminen työn ohella kuuluu arkeen.
- Asun Turun keskustassa avopuolisoni kanssa. Harrastuksiin
kuuluu matkustelu sekä talvisin lumilautailu ja vapaalasku. Osa
vapaa-ajasta kuluu myös vanhan hippivolkkarin parissa, jolla
ajellaan kesän hellepäivinä.
Arttu Koskinen on 26-vuotias viime jouluna valmistunut ympäristösuunnittelija.
- Turkulaistuin vuonna 2010 ammattikorkeakoulussa alkaneiden opintojen myötä. Alun perin olen kotoisin radanvarren
Toijalasta, hän kertoo.
Varsinais-Suomen liitossa Arttu Koskinen aloitti vuoden kestävän työsopimuksen toukokuun alussa. Hänen ehtävänsä liitossa
koskevat pääasiassa ylijäämä- ja uusiomaa-aineksiin liittyvää
selvitystä.
- Vapaa-ajallani soitan pianoa, luen ja keksin tekosyitä liikuntaharrastusten väliin jättämiselle. Löydät minut maankäytön
suunnittelusiiven nurkkahuoneesta 112, tervetuloa juttusille!
VARSINAIS-SUOMEN PARHAAT KUVAT PALKITAAN
VIRKISTY VILLIINNY VAPAUDU
Näillä sanoilla markkinoidaan VarsinaisSuomea Louna-Jukolassa ja ne ovat myös
Varsinais-Suomen liiton tulevan valokuvakilpailun teemasanat. Kuvakilpailua
markkinoidaan myös Louna-Jukolassa
liiton ständillä.
Kuvakilpailuun voi lähettää VarsinaisSuomessa otetun valokuvan, joka sopii
tämän teeman alle. Kuva voi olla urbaani
tai luonnonläheinen, hauska tai melankolinen, se voi kuvata maisemaa, tapahtumaa
tai jännittävää paikkaa minä vuodenaikana
tahansa.
Kuvakilpailu on avoinna 1.6.–
30.9.2015. Tietoa kilpailusta löytää mm.
liiton verkkosivuilta ja kilpailun aikana
kuvasatoa voi ihailla Flickr -palvelun
kautta.
18
| viiri
Kuvakilpailun pääpalkintona on Suunto
urheilukello. Muita palkintoja ovat Fjällräven reppu, riippumatto sekä eväsrasiat
retkeilyyn. Kuusi parasta kuvaa palkitaan.
Varsinais-Suomen liitto ja Lounaispaikka järjestävät kilpailun yhdessä ja
viiden hengen raati valitsee voittajakuvat.
Liitto ja Lounaispaikka voivat jälkeenpäin
hyödyntää valokuvia maakunnan markkinoinnissa.
JOS OTIT HYVÄN KUVAN – OSALLISTU KILPAILUUN!
Valokuvakilpailun löydät sosiaalisessa
mediassa hashtagillä #VIRKISTY
viiri | 19