VUOSIKERTOMUS 2011 ÅRSBERÄTTELSE - Jupiter
VUOSIKERTOMUS 2011 ÅRSBERÄTTELSE JUPITER-SÄÄTIÖ VALMENNUSASIAKKAITA VUONNA 2011 OLI 558 TOIMITILOJA 5431 M² MEIJERINKATU 2–4:SSÄ PÄHKINÄNKUORESSA JUPITERIN VALMENNUSPALVELUT ►VALMENTAVAT TYÖHÖN JA KOULUTUKSEEN - TYÖTÄ TAI HARJOITTELUA JOKO JUPITERIN TYÖYKSIKÖISSÄ TAI ULKOPUOLISILLA TYÖPAIKOILLA TAI PELKÄSTÄÄN YKSILÖVALMENNUSTA ►KUNTOUTTAVAT TYÖELÄMÄÄN - MM. LAKISÄÄTEINEN KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA SEKÄ KELAN JA VAKUUTUSYHTIÖIDEN OSTAMAT ►ARVIOIVAT TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ - MM. PALVELUOHJAUSTA JA TYÖSSÄ SELVIYTYMISEN ARVIOINTIA 2001 JUPITER-SÄÄTIÖN PERUSTETUN TYÖVALMENNUSKESKUKSEN PALVELUT TUKEVAT ASIAKKAIDENSA TYÖLLISTYMISTÄ JA KOULUTTAUTUMISTA PARANTAMALLA YKSILÖN TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ OHJATUN TYÖN SEKÄ YKSILÖ- JA RYHMÄVALMENNUKSEN AVULLA JA MYY TOTEUTTAMISEKSI MUUSSA TARKOITUKSESSA KUIN TUOTTEITA SÄÄTIÖ TUOTTAA LIIKETALOUDELLISESSA JA PALVELUJA SEKÄ JULKISELLE ETTÄ YKSITYISELLE SEKTORILLE VUODEN 2011 LIIKEVAIHTO OLI LÄHES 3,3 MEUR HENKILÖKUNTAA VUONNA 2011 KESKIMÄÄRIN 54 HENKILÖÄ TYÖYKSIKÖISSÄ VISIO 2015 JUPITER ON LAADUKKAIDEN VALMENNUSPALVELUIDEN RAKENTAMISESSA HALUTTU JA ARVOSTETTU KUMPPANI. SÄÄTIÖN TARKOITUS SÄÄNTÖJENSÄ MUKAAN ”JUPITER-SÄÄTIÖN TARKOITUS ON TYÖLLISTÄÄ NUORIA, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIÄ JA MUITA VAIKEASTI TYÖLLISTYVIÄ, JÄRJESTÄÄ TYÖTOIMINTAA VAJAATYÖKYKYISTEN HENKILÖIDEN KUNTOUTTAMISEKSI SEKÄ JÄRJESTÄÄ JA KEHITTÄÄ MUUTA TÄHÄN LIITTYVÄÄ TOIMINTAA. LISÄKSI TARKOITUKSENSA TOIMINTA-AJATUS JUPITERIN VALMENNUSPALVELUT VAHVISTAVAT ASIAKKAIDENSA TYÖJA TOIMINTAKYKYÄ. PERUSTEHTÄVÄNSÄ TOTEUTTAMISEKSI SÄÄTIÖ TARJOAA TYÖ-, YKSILÖJA RYHMÄVALMENNUSTA SEKÄ MYY TUOTTEITA JA PALVELUJA. STRATEGIAPERUSTA TYÖHÖNVALMENNUKSET VUONNA JUPITER-SÄÄTIÖN PERUSTAJAJÄSENET VAASAN KAUPUNKI MUSTASAAREN KUNTA VAASAN SETLEMENTTIYHDISTYS RY VAASAN INVALIDIT RY VAASANSEUDUN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄ STORMOSSEN OY TARJOTAAN KUNTOUTUSTA, TYÖN KOULUTUSTA JA MUITA ELÄMÄNHALLINTAA JA TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVIA PALVELUJA.” ARVOT, TOIMINNAN KULMAKIVET KUNNIOITTAMINEN LUOTTAMUS TAVOITTEELLISUUS ROHKEUS POSITIIVISUUS JUPITER-SÄÄTIÖ PL 360 (MEIJERINKATU 2–4) 65101 VAASA P. 06 325 4600 (VAIHDE) FAX: (06) 325 4618 WWW.JUPITER.FI [email protected] OLEMME MYÖS FACEBOOKISSA: WWW.FACEBOOK.COM/JUPITERSAATIO KÄÄNNÖS: JENNI ROTH KALLE LYDMAN & JUPITER-ARKISTO TOIMITUS: JYRI LUOMA PAINOPAIKKA: KTMP OY KUVAT: PAINETTU 100 % KIERRÄTYSPAPERILLE 100–130 KERRALLAAN VALMENNUSTYÖPAIKKAA JUPITER-STIFTELSEN ÅR 2011 558 I ETT NÖTSKAL JUPITERS ARBETSORIENTERINGSTJÄNSTER ►FÖRBEREDER FÖR ARBETE OCH UTBILDNING - ARBETE ELLER PRAKTIK ENDERA VID JUPITERS ARBETSENHETER ELLER PÅ EXTERNA ARBETSPLATSER ELLER ENDAST INDIVIDUELL HANDLEDNING ►REHABILITERAR FÖR ARBETSLIVET BL.A. LAGSTADGAD ARBETSVERKSAMHET SAMT REHABILITERANDE ARBETSTRÄNINGSTJÄNSTER FPA OCH FÖRSÄKRINGSBOLAG ►BEDÖMER ARBETS- OCH FUNKTIONSFÖRMÅGA - BL.A. SERVICESTYRNING OCH BEDÖMNING AV FÖRMÅGA SOM KÖPS AV ATT KLARA SIG I ARBETET TJÄNSTERNA VID ARBETSORIENTERINGSCENTER 2001 STÖDER UTBILDNING ARBETS- KLIENTERNAS GENOM OCH ATT JUPITER-STIFTELSENS SOM GRUNDATS ÅR SYSSELSÄTTNING OCH FÖRBÄTTRA FUNKTIONSFÖRMÅGA MED INDIVIDENS HJÄLP AV HANDLETT ARBETE SAMT INDIVIDUELL HANDLEDNING OCH GRUPPHANDLEDNING FÖR SÄLJER STIFTELSEN I ANNAT ÄN AFFÄRSMÄSSIGT SYFTE PRODUKTER OCH TJÄNSTER BÅDE TILL DEN OFFENTLIGA OCH PRIVATA SEKTORN. ÅR 2011 VAR OMSÄTTNINGEN NÄSTAN 3,3 MILJONER BESTOD PERSONALEN AV I MEDELTAL 54 PERSONER VID ARBETSAVDELNINGARNA FANNS SAMTIDIGT 100–130 ARBETSORIENTERINGSPLATSER UTRYMMEN OMFATTAR PÅ ADRESSEN MEJERIGATAN 2–4 5431 M² OCH FINNS VERKSAMHETSIDÉ JUPITERS ARBETSORIENTERINGSTJÄNSTER STÄRKER SINA KLIENTERNS ARBETS- OCH FUNKTIONSFÖRMÅGA. FÖR ATT JUPITER-STIFTELSENS GRUNDANDE MEDLEMMAR FÖRVERKLIGA SIN GRUNDUPPGIFT ERBJUDER STIFTELSEN ARBETSORIENTERING, VASA STAD KORSHOLMS KOMMUN VASA SETTLEMENTFÖRENING RF VASA INVALIDER RF VASANEJDENS SOCIALPSYKIATRISKA FÖRENING RF VASA KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET STORMOSSEN AB GRUPPHANDLEDNING VISION 2015 JUPITER-STIFTELSEN PARTNER HAR SVÅRT ATT ÄR ATT SYSSELSÄTTA OCH ANDRA PERSONER, HITTA JOBB SAMT ORDNA ARBETSVERKSAMHET FÖR ATT REHABILITERA PERSONER MED NEDSATT ARBETSFÖRMÅGA. MÅLET ÄR ÄVEN ATT ORDNA OCH UTVECKLA ANNAN VERKSAMHET SOM STÖDER DETTA. FÖRUTOM OCH ARBETE ERBJUDS REHABILITERING, ÖVRIGA TJÄNSTER SOM STÖDER VARDAGSHANTERINGEN OCH SYSSELSÄTTANDET.” VÄRDEN, STÖTTESTENAR RESPEKT FÖRTROENDE MÅLMEDVETENHET MOD POSITIVT TÄNKANDE HANDLEDNING OCH PRODUKTER OCH SÄLJER VID ÄR EN POPULÄR OCH UPPSKATTAD UPPBYGGANDE AV ARBETSORIENTERINGSTJÄNSTER. STIFTELSENS SYFTE ENLIGT STADGORNA ”JUPITER-STIFTELSENS MÅL UNGA, LÅNGTIDSARBETSLÖSA INDIVIDUELL SAMT TJÄNSTER. STRATEGISK GRUND SKOLNING EURO ÅR 2011 STIFTELSENS SOM ATT FÖRVERKLIGA SITT SYFTE PRODUCERAR OCH VAR ANTALET ARBETSORIENTERINGSKLIENTER VERKSAMHETENS JUPITER-STIFTELSEN PB 360 (MEJERIGATAN 2–4) 65101 VASA TFN 06 325 4600 (VÄXEL) FAX: (06) 325 4618 WWW.JUPITER.FI [email protected] VI FINNS OCKSÅ PÅ FACEBOOK: WWW.FACEBOOK.COM/JUPITERSAATIO ÖVERSÄTTNING: JENNI ROTH KALLE LYDMAN & JUPITER ARKIV REDIGERING: JYRI LUOMA TRYCKERI: KTMP AB TRYCKT PÅ 100% ÅTERVUNNET PAPPER BILDER: HÖGKLASSIGA SISÄLTÖ - INNEHÅLL Jupiter-säätiö pähkinänkuoressa Jupiter-stiftelsen i ett nötskal 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS ”Yli puolet nuoria” 4 1 VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT ”Över hälften är unga” 2 VALMENNUS- JA KUNTOUTUSTOIMINTA 8 2 ARBETSORIENTERING OCH REHABILITERING 3 PALVELURYHMÄT 10 3 SERVICEGRUPPER 3.1 Työhön ja koulutukseen valmentavat palvelut 10 3.1 Service som förbereder för arbete och utbildning 3.2 Nuortenpalvelut 13 15 3.2 Ungdomsservice 3.3 Työelämään kuntouttava valmennus ja arviointi 3.3 Arbetsorientering som rehabiliterar för arbetslivet samt utvärdering 4 VALMENNUKSEN ASIAKKUUDET JA VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET 18 4 ARBETSORIENTERINGENS KLIENTFÖRHÅLLANDEN OCH DIREKTA EFFEKTER 5 VALMENNUS TYÖYKSIKÖISSÄ 24 5 ARBETSORIENTERING VID ARBETSENHETERNA 6 SÄÄTIÖN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 31 6 STIFTELSENS FÖRVALTNING OCH PERSONAL 7 TALOUSKATSAUS 35 7 EKONOMISK ÖVERSIKT 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT ”Yli puolet nuoria” ”Över hälften är unga” Huomion kiinnittäminen nuorten työllisyyden edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun vauhdittamina näkyi säätiön toiminnassa vuonna 2011. Ensi kertaa oli alle 29-vuotiaiden valmentautujien osuus yli puolet kaikista valmentautujista. Myös maahanmuuttajataustaisten valmentautujien määrä oli ennätyksellinen eli lähes kolmannes kaikista valmentautujista. De ungas samhälls- och utbildningsgaranti gjorde att främjandet av sysselsättningen och förebyggandet av utslagning bland unga tog fart under året. Detta framkom i stiftelsens verksamhet år 2011. För första gången var andelen arbetsorienteringsklienter under 29 år över hälften av alla klienter i arbetsorienteringen. Även andelen klienter med invandrarbakgrund var rekordstor och motsvarade nästan en tredjedel av alla arbetsorienteringsklienter. Toimintavuoden aikana säätiön valmennuspalveluja käytti yhteensä 558 eri asiakasta 15 eri ostopalvelussa tai projektissa. Osa asiakkaista siirtyi säätiön palvelusta toiseen, joten asiakkuuksia kertyi 659. Asiakkuuksia oli noin 100 vähemmän kuin edellisvuonna, koska toimintavuoden aikana oli toteutettavana vähemmän palveluja ja projekteja kuin edellisvuonna. Asiakkuuksista 89 % oli Vaasasta, 6 % Mustasaaresta ja loput lähikunnista. Äidinkieleltään ruotsia puhuvia Under verksamhetsåret användes stiftelsens arbetsorienteringstjänster av totalt 558 olika klienter inom 15 olika köptjänster eller projekt. En del av klienterna övergick från en av stiftelsens tjänster till en annan, och antalet klientförhållanden uppgick på så sätt till 659. Antalet klientförhållanden var ungefär 100 färre än i fjol eftersom färre tjänster och projekt förverkligades under detta verksamhetsår. Av klienterna var 89 % från Vasa, 6 % från Korsholm och resten från de närliggande kommunerna. Antalet 4 valmentautujia oli 40 ja klienter med svenska som muuta kuin suomea tai modersmål var 40 och anruotsia äidinkielenään talet klienter med något puhuvia 190 eli 29 %. annat språk än finska eller Ulkomaalaistaustaiset svenska som modersmål valmentautujat puhuivar 190 dvs 29 %. Klientervat 21 eri äidinkieltä. na med invandrarbakgrund Kymmenessä palhade 21 olika modersmål. velussa tai projektissa, Inom tio tjänster eller projoissa asiakkaan tavoitjekt där klientens mål är att teena oli työllistyminen, få arbete, utbildning eller att koulutus tai muu siihen nå en annan motsvarande verrattava positiivinen positiv lösning uppnåddes ratkaisu, tavoitteen saamålet av 47 % av klienterna. vutti 47 % valmentauDet var svårare att uppnå tujista. Tavoitteiden målen eftersom klienterna saavuttamista vaikeutti med invandrarbakgrund ulkomaalaistaustaisten hade svaga språkkunskaheikko kielitaito. Joihinkin per. För en del köptjänsters ostopalveluihin ei saatu del uppnåddes inte den övesovittua määrää asiakrenskomna mängden klientkaita, mutta kahdessa förhållanden, men inom de asiakasmäärältään suutvå projekt med de största rimmassa hankkeessa klientmängderna var antatoteutuneet valmentautulet klienter dubbelt fler än i jamäärät olivat kaksinkerde uppställda målen. Inom taiset asetettuihin tavoitfem tjänster var klienterteisiin nähden. Viidessä nas mål något annat än dipalvelussa asiakkaiden rekt sysselsättning på den tavoite oli jokin muu kuin öppna arbetsmarknaden. välitön työllistyminen Under året avslutades avoimille työmarkkinoille. sex projekt eller köptjänster Vuoden aikana päättyi och endast ett nytt projekt kuusi projektia/ostopalpåbörjades och ett fortsatvelua ja vain yksi uusi te som köptjänst. Tre ESFprojekti alkoi ja yksi jatkui ostopalveluna. Kolme palveluprojekt som utvecklat servi”I ekonomin rakenteita kehittänyttä ESR-hanketta päättyi toimintavuocestrukturerna avslutades avspeglades som den alussa, ja niiden jatkaminen lykkääntyi vuoden 2012 i början av verksamhetväntat den lönestödsre- såret och projektens puolelle. Ostopalveluna Vaasan kaupungin sosiaali- ja form som trädde i kraft i fortsättning sköts upp till terveystoimelle toteutetut työttömien terveystarkastukset maj 2010, till följd av vil- år 2012. Hälsogransksiirtyivät kesäkuussa kaupungin omaksi toiminnaksi. ken stiftelsens hela verk- ningar för arbetslösa, Lisäksi etsivän nuorisotyön palvesamhet började räknas som förverkligats som lu siirtyi vuoden 2012 alusta ”Talouden som utövande av näri- köptjänst för Vasa stads Vaasan kaupungin nuorihallinnassa heijastui ngsverksamhet. ” soyksikön toiminnaksi. social- och hälsoväsenToimintavuonna pro- odotetusti toukokuussa de, övergick i juni till stajekteja rahoittivat tai 2010 voimaan tullut palkdens egen verksamhet. Dessupalvelupaketteja ostivat tom övergick tjänsten för uppsökande ungdomsarbete katukiuudistus ja säätiön Vaasan kaupunki (hentill Vasa stads ungdomsenhet från början av år 2012. kilöstöpalvelut/työllisyys- koko toiminnan katsomiUnder verksamhetsåret finansierades projekt eller toimikunta, sosiaali- ja nen elinkeinotoiminnan köptes servicepaket av Vasa stad (personaltjänster/ terveystoimi, nuorisotoimi, sysselsättningskommittén, social- och hälsoväsendet, harjoittamiseksi.” opetustoimi), Mustasaaren ungdomsväsendet, undervisningsväsendet), Korsholms kunta, valtion työhallinnon eri kommun, olika enheter vid statens arbetsförvaltning, unyksiköt, opetushallinto, Kela sekä Vaasan yhdyskundervisningsförvaltningen, Fpa samt Vasa byrå för samtaseuraamusvirasto ja Vaasan vankila. Opetus- ja kulthällspåföljder och Vasa fängelse. Undervisnings- och tuuriministeriö myönsi valtionapua nuorten työpajatoikulturministeriet beviljade statsbidrag för verksamheten mintaan sekä etsivän nuorisotyön työparin toimintaan. vid ungdomarnas arbetsverkstad samt för arbetsparets Työyksiköiden toiminnassa painotettiin uudistumista verksamhet inom det uppsökande ungdomsarbetet. ja matalan kynnyksen työtehtävien hankkimista. LoppuI arbetsenheternas verksamhet betonades förnyelvuodesta työyksiköissä tapahtui useita henkilömuutoksia se och införande av arbetsuppgifter med låg tröskel. 5 ja mm. auto- ja metallityöyksiköiden kehittäminen aloitettiin. Lisäksi säätiö ehosti Vaasan kaupungin vapaaaikalautakunnalta vuokraamansa Hietasaaren uimarannan kahvilan, jossa toimi kesäkuukaudet lounaskahvila. Talouden hallinnassa heijastui odotetusti toukokuussa 2010 voimaan tullut palkkatukiuudistus ja säätiön koko toiminnan katsominen elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi. Uudistus vähensi säätiön saamaa palkkatukea huomattavasti, minkä vuoksi palkkatukivalmentautujien määrää oli vähennettävä rajusti eli noin 20:een kerrallaan. Työyksiköissä palkkatukivalmentautujat ovat olleet oleellinen resurssi joissakin vaativimmissa työtehtävissä, joten työtehtäviä piti muokata jonkin verran. Lisäksi uudistus lyhensi asiakaskohtaista valmennusaikaa merkittävästi myös ei-työsuhteisissa valmennuksissa, mikä lisäsi valmentautujien vaihtuvuutta ja toi yksilövalmennukselle uudenlaisia haasteita. Palkkatukivalmentautujien määrän vähentämisestä huolimatta suurin ja yksinomainen taloudellisen alijäämän aiheuttaja olivat palkkatukivalmentautujien palkat. Työyksiköt pystyivät nostamaan tuottojaan edellisvuotisesta. Sopeutuminen palkkatukiuudistukseen ja tietynlainen välivuosi projektien määrässä oli haasteellinen talouden kannalta. Kaikilla osa-alueilla ponnistellen saavutettiin kuitenkin olosuhteisiin nähden kohtuullinen taloudellinen tulos, eli liikevaihtoa kertyi 3 269 490 € ja alijäämää jäi -89 574 €. Säätiön käytössä Meijerinkadulla oli 5431 m² lämpimiä toimisto-, myynti- ja tuotantotiloja. Projektien ja palvelujen vähenemisen vuoksi osa toimistotiloista oli vajaakäytössä. Samalle piha-alueelle vuonna 2010 rakennettu Itellan logistiikkakeskus elävöitti pihaa ja lounaskahvilan toimintaa. Vuoden 2011 aikana vietiin läpi organisaatiouudistus, missä valmennuspalvelut jaettiin kolmeen palveluryhmään palvelupäällikön vastuualueeksi. Uutena resurssina saatiin työyksiköille niiden toimintaa koordinoiva päällikkö. Kolmantena päällikkönä jatkoi hallinto- ja talouspäällikkö. Vuodenvaihteessa säätiön palveluksessa oli 52 henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Vuoden alussa säätiön hallitus sai uuden puheenjohtajan, Vaasan kaupungin perusturvajohtajan. Vuosi 2011 oli säätiön 10-vuotisjuhlavuosi. Toukokuussa järjestettiin avoimet ovet yleisölle, ja joulukuun alussa kutsuttiin lähimmät yhteistyökumppanit ohjelmalliselle juhlalounaalle säätiön lounaskahvilaan. Mot slutet av året skedde flera förändringar bland arbetsenheternas personal och då påbörjades bl.a. utvecklandet av bil- och metallarbetsenheterna. Dessutom piffade stiftelsen upp caféet vid Sandö badstrand som stiftelsen hyrt av Vasa stads fritidsnämnd. Under sommarmånaderna hölls ett lunchcafé i utrymmena. I ekonomin avspeglades som väntat den lönestödsreform som trädde i kraft i maj 2010, till följd av vilken stiftelsens hela verksamhet började räknas som utövande av näringsverksamhet. Reformen minskade betydligt det lönestöd som utdelats till stiftelsen, som därför var tvungen att minska mängden klienter med lönestöd kraftigt, dvs till cirka 20 åt gången. På arbetsenheterna har klienterna med lönestöd varit en viktig resurs när det gäller mera krävande arbetsuppgifter och därför var man tvungen att i viss mån ändra arbetsuppgifterna. Reformen förkortade dessutom den klientspecifika arbetsorienteringsperioden i betydlig grad även vad gäller arbetsorientering som inte sker genom arbetsförhållanden. Detta ökade utbytet av klienterna förde med sig nya utmaningar för den individuella handledningen. Trots att mängden klienter med lönestöd minskade var dessa klienters löner den faktor som var den största orsaken till det ekonomiska underskottet. Arbetsenheterna lyckades öka sina intäkter jämfört med föregående år. Anpassningen till lönestödsreformen och en viss typ av mellanår vad gäller antalet projekt var en utmaning för ekonomin. Alla delområden lyckades däremot uppnå ett relativt gott ekonomiskt resultat med tanke på omständigheterna och omsättningen uppsteg till 3 269 490 € och underskottet blev -89 574 €. Till stiftelsens användning fanns 5431 m² uppvärmda kontors-, försäljnings- och produktionsutrymmen på Mejerigatan. På grund av det minskade antalet projekt och tjänster stod en del av kontorsutrymmena tomma. Itellas logistikcenter som byggdes på samma gårdsplan år 2010 livade upp gårdsplanen och lunchcaféets verksamhet. Under år 2011 genomdrevs en organisationsreform där arbetsorienteringstjänsterna indelades i tre servicegrupper som servicechefens ansvarsområde. Som ny resurs fick arbetsenheterna en chef som koordinerar verksamheten. Som tredje chef fortsatte förvaltnings- och ekonomichefen. Vid årsskiftet hade stiftelsen 52 anställda bland personalen. I början av året fick stiftelsens styrelse en ny ordförande, Vasa stads vård- och omsorgsdirektör. År 2011 var stiftelsens 10-årsjubileumår. I maj ordnades öppet hus för allmänheten och i början av december bjöds de närmaste samarbetsparterna på jullunch med program i stiftelsens lunchcafé. Vuoden 2011 yhteistyöstä kiittäen Jag tackar för samarbetet år 2011 Helka Linna toimitusjohtaja verkställande direktör 6 7 2 VALMENNUS- JA KUNTOUTUSTOIMINTA ARBETSORIENTERING OCH REHABILITERING Vuonna 2011 toteutetut suoraan asiakkaisiin kohdistuneet projektit, palvelupaketit ja valtionavustukset on lueteltu taulukossa 1. Projekt, servicepaket och statsbidrag som förverkligats år 2011 och som riktats direkt till klienter listas i tabell 1. 8 Taulukko 1. Projektit, palvelupaketit ja valtionavustukset vuonna 2011 Tabell 1. Projekt, servicepaket och statsbidrag år 2011 ! ! ! "!#$ %!! %%$$%&"!$"! '! "" %#$ %!$%!(( )!$(+$$!,$( #!!! !$$%-! %$%! $".(!$. '!!$.#!!! !$$%-!! - /$$& "! /$$. .%- ! "!#$ %!""! %%$$%&"!$"! '! "" %#$ %!$%!(( )!$(+$$!,$( #!!! !$$%-! %$%! $".(!$. '!!$.#!!! !$$%-!! - '% "$$&""$$$$%!$ ! "!0123 # (.%%4 )!$(+$$!,$( 0153 # (.%(!&4 2667($%$$%$%% & %$( %%. "$$ 8 ! "!0123'! "" % )!$(+$$!,$( 0153,'! !$. 2691::1;( $$$! ! ! "!#$ %!! %%$$%&"!$"! '! "" %#$ %!$%!(( )!$(+$$!,$( #!!! !$$%-! %$%! $".(!$. '!!$.#!!! !$$%-!! - 9"$"$$&$$%%$ 2+% %$(.(+$!&( !$ '! "" %< '! "" %#!!% %$% (($ =""$ "$!%" !" %!!$% '!!$.#!,% &!.$!! 6.( "( %-$&$ =% $(&! "$"$"%$& "! 6(+$(%->((!(!--?($ (+% %$(%- 96 56 & "! 6(+$!$(%- 8 96 56 6(&% !$!!! &%$%!!$ :$&(.(%-&(%.%&%.!>(?- $$ (&!%$$(+$ '"!% '!$&% & " ! "!(%- % '!!(&%,,$(>((+$! (>$ (%- 9"$!% & " /,%- '!$&% & " ! "!(%- % '!!(&%,,$(>((+$! (>$ (%- 8 1::76& "! 1::76. .%- 9!& "! $$%$(&!$( !$" !$ A 4% !& "! B 4$"!%%!$(% :.(&%!%-!%%!$(%$ "" "#$#% # $ &' 7"($$$%%$ %%$$& $!%&$ ! %& $%&"!$"! 7$% $!$$!+%.(->( "! ."-.!(+$ 71C B0DAE3 A0DEE3 E$$$%$(&!$( !$" !$ EE( !!%""!%!% %$&"F!% !$ $$$ "&".!$6!% $ %($$"&".!% !(%% 3 PALVELURYHMÄT SERVICEGRUPPER Vuoden 2011 aikana voimaan astunut organisaatiouudistus jakoi valmennuspalvelut kolmeen palveluryhmään: 1) Työhön ja koulutukseen valmentavat palvelut, 2) Nuortenpalvelut sekä 3) Työelämään kuntouttava valmennus ja arviointi. Syksyn aikana uusien palveluryhmien ryhmäytyminen ja toimintatavat alkoivat muotoutua. Jo aiemmin tiimimuotoisessa organisaatiossa toteutettuja säännöllisiä kokouksia jatkettiin palveluryhmissä, jonka lisäksi palveluryhmien vastaavien ja palvelupäällikön kokoukset otettiin käytäntöön. Organisationsreformen som trädde i kraft under år 2011 indelade arbetsorienteringstjänsterna i tre servicegrupper: 1) Tjänster som förbereder för arbete och utbildning, 2) Ungdomsservice samt 3) Handledning som rehabiliterar för arbetslivet samt utvärdering. Den nya indelningen i servicegrupper och deras verksamhetssätt började formas under hösten. Regelbundna möten som tidigare förverkligats i team inom organisationen fortsatte i servicegrupperna. Dessutom infördes möten mellan servicegruppernas ansvarspersoner och servicechefen. 3.1 Työhön ja koulutukseen valmentavat palvelut 3.1 Service som förbereder för arbete och utbildning Palveluryhmän vastaava: Sirpa Koivula Palveluryhmän hankkeet ja palvelut: Hyppy työelämään -hanke, TRAPPAN – Portaittain töihin välityömarkkinoiden kautta (päättynyt 31.05.2011), RAKSUTUS – Rakennetyöttömyys alas -kokeiluhanke sekä Koutsi-/työvalmentajapalvelu Servicegruppens ansvarsperson: Sirpa Koivula Servicegruppens projekt och tjänster: Projektet Hyppy työelämään, TRAPPAN - stegvis ut i arbetslivet genom sysselsättningsjobb (avslutades 31.5.2011), RAKSUTUS – Ner med den strukturella arbetslösheten -pilotprojekt samt Koutsi-/ arbetshandledartjänsten Tähän palveluryhmään kuuluvien hankkeiden ja palveluiden kohderyhmänä ovat TE-hallinnon asiakkaat, jotka ovat pääsääntöisesti pitkään työttömänä olleita, vaikeasti työllistyviä ja/tai rakennetyöttömiä henkilöitä. Vuoden 2011 aikana työhön ja koulutukseen valmentavien palveluiden palveluryhmässä työskenteli 9 henkilöä, jotka toimivat yksilövalmentajina omissa hankkeissaan/palveluissaan (työnimikkeinä yksilövalmentaja, työhönvalmentaja, projektipäällikkö, projektikoordinaattori, työnetsijä). Palveluryhmän säännölliset, joka toinen viikko pidetyt kokoontumiset tukivat valmennushenkilöstön ammatillista osaamista, takasivat jatkuvan vertaistukimahdollisuuden sekä työhön ja koulutuksiin liittyvien kehittämistarpeiden huomioimisen. ”Kiitokset hyvästä palvelusta, jolle selvästikin on tilausta” Målgruppen för projekt och tjänster inom denna servicegrupp utgörs av arbets- och näringsförvaltningens klienter som i regel varit arbetslösa länge samt svårsysselsatta och/eller strukturellt arbetslösa personer. Under år 2011 arbetade 9 personer inom servicegruppen för tjänster som förbereder för arbete och utbildning. Dessa personer fungerade som individuella handledare inom sina egna projekt/tjänster (arbetsbeteckningar individuell handledare, arbetstränare, projektchef, projektkoordinator, arbetskonsult). Servicegruppens regelbundna möten som hölls varannan vecka gav stöd åt arbetsorienteringsklienternas yrkesmässiga kompetens, garanterade en möjlighet till fortlöpande kamratstöd och beaktande av utvecklingsbehov i anknytning till utbildningar. ”Tack för god service som det uppenbarligen finns ett behov för” Työhön ja koulutukseen valmentaviin palveluihin kuului vuonna 2011 kolme hanketta, kokeiluhanke sekä yksi ostopalvelu. Näiden hankkeiden ja palveluiden toimintojen tuottamiseksi rahoittajina toimivat Jupiter-säätiön lisäksi Pohjanmaan ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto (ESR), TE-toimisto, Vaasan Työvoiman Palvelukeskus Triangeli, Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta. Kaikissa hankkeissa ja palveluissa pääta- Servicegruppen för tjänster som förbereder för arbete och utbildning bestod år 2011 av tre olika projekt, en pilotprojekt samt en köptjänst. Som finansiärer för produktionen av funktionerna inom dessa projekt och tjänster fungerade utöver Jupiter-stiftelsen även NTMcentralen i Österbotten, Europeiska socialfonden (ESF), arbets- och näringsbyrån, Vasa servicecenter för arbets- 10 suolua lämpimästi ve al p ..] [. ä ät T sta. aussa. He aisesta palvelu vat apua työnh se it rv ta ”Kiitos erinom a tk eljo työnhakijoille, euvoja ja sydäm n ia iv im to ja sittelen muille iä atta” märtävyyttä, hyv udesta riippum u is la sa n saavat yhteisym ka ja ta ihonväristä listä kohtaamis komna […] tjänst re en D e. ic rv se r hjälp mordentlig nde som behöve ”Tack för en uto ka ö ss et b ar ett ra rmt för and nyttiga råd och ch o a d o g , menderar jag va se tåel g” bete. De får förs rg och ursprun fä d u h av med att söka ar e d en nde obero hjärtligt bemöta kraften Triangeln, Vasa stad och Korsholms voitteina oli kohderyhmän työllistyminen tai siirtyminen koulutukseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi asiakkaita tuettiin työllistymis- tai koulutusratkaisujen sekä tarpeen mukaisesti jonkin muun positiivisen ratkaisun löytämisessä. Yksilövalmennuksen avulla asiakkaille/valmentautujille pyrittiin löytämään heidän kanssaan tavoitteita vastaava työpaikka (myös palkkatuettu työ), koulutuspaikka tai työmarkkinatoimenpide (työkokeilu-, työelämävalmennus- tai työharjoittelupaikka). Ohjauskeskustelut ja yksilötapaamiset painottuivat eri tavoin valmentautujien tarpeista ja lähtökohdista riippuen – ohjaten heitä löytämään ja saavuttamaan itselleen realistiset tavoitteet. Valmentautujia tuettiin elämäntilanteisiin, työllistymiseen ja koulutukseen hakemiseen liittyvissä asioissa, huomioiden myös terveyteen ja mielenterveyteen liittyvät asiat. Yksilö- ja ryhmävalmennuksen keinoin asiakkaita tuettiin työhaastattelutilanteisiin valmistautumisessa, CV:n laatimisessa, työhakemuspohjan luomisessa, sähköisen työhaun opastuksessa jne. Tarpeen mukaan asiakasta tuettiin työyhteisöön tai muuhun toimenpiteeseen. Kaikessa työskentelyssä käytettiin palveluohjauksellista työotetta. kommun. Det huvudsakliga målet för alla projekt och tjänster var att målgruppen skulle sysselsättas eller övergå till en utbildning. För att uppnå målen gavs klienterna stöd för att hitta sysselsättnings- eller utbildningslösningar eller vid behov någon annan positiv lösning. Med hjälp av individuell handledning söktes efter en arbetsplats som motsvarar målen åt klienterna (även arbete med lönestöd), utbildningsplats eller arbetsmarknadsåtgärd (arbetsprövnings-, arbetslivstränings- eller arbetspraktikplats). Handledningsdiskussionerna och de individuella träffarna betonades på olika sätt utifrån klienternas behov och utgångslägen för att handleda dem att hitta och uppnå mål som är realistiska för dem själva. Klienterna gavs stöd för olika situationer i livet, ärenden i anknytning till sysselsättning och ansökan till utbildning, även med beaktande av fysisk och psykisk hälsa. Genom metoder inom den individuella handledningen och grupphandledningen fick klienterna stöd vid förberedelser inför arbetsintervjuer, vid upprättande av CV och arbetsansökan, handledning för elektronisk arbetssökning osv. Vid behov gavs klienten stöd för en arbetsgemenskap eller annan åtgärd. I allt arbete användes ett servicestyrningsbaserat arbetsgrepp. ”Tämänkaltaisia työtoimintapaikkoja pitäisi olla lisää ja niiden pitäisi olla jatkuvia/pysyviä.” ”Det borde finnas flera sådana här arbetsverksamhetsplatser och de borde vara fortlöpande/bestående.” Palveluryhmän vuoden 2011 hankkeet ja palvelut olivat yksilövalmennuspainotteisia. Hyppy Työelämään -hankkeessa tarjottiin yksilövalmennuksen rinnalla valmentautujille työelämävalmennusta ja/tai tukityötä palkkatuella Jupiter-säätiön työyksiköissä. Lisäksi heille tarjottiin erilaisia ryhmätarjottimen kursseja esim. hygieniapassi, työturvallisuuskortti, tulityökortti, trukkikortti, Tehokas työnhaku -kurssi, ensiapukurssit sekä erilaista virkistystoimintaa (mm. liikuntaryhmiä, luontoretkiä, virkistyspäiviä, messuja). Yritysyhteistyö ja sen kehittäminen olivat tärkeässä roolissa kaikkien hankkeiden ja palveluiden kohdalla. Työnantajille annettiin mm. tietoa tukimahdollisuuksista sekä pyrittiin vastaamaan heidän tarpeisiinsa rekrytointitilanteissa. Tämä sekä muu verkostoyhteistyö oli tärkeää asiakkaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Osalla asiakkaista ilmennyt heikko suomen tai ruotsin kielen taito oli haaste valmennustyössä sekä tavoitteiden saavuttamisessa. År 2011 betonades den individuella handledningen i projekten och tjänsterna i servicegruppen. Vid sidan av individuell handledning erbjöds klienterna inom projektet Hyppy Työelämään arbetslivsträning och/eller stödarbete med lönestöd vid Jupiters arbetsenheter. Dessutom erbjöds de olika kurser i grupp såsom hygienpass, arbetssäkerhetskort, certifikat för heta arbeten, truckkörkort, kursen Tehokas Työnhaku (sv. effektiv arbetssökning) och första hjälpen-kurser samt olika rekreationsverksamhet (bl.a. motionsgrupper, naturutflykter, rekreationsdagar, mässor). Företagssamarbetet och utvecklandet av den hade en viktig roll för alla projekt och tjänster. Arbetsgivarna gavs bl.a. information om stödmöjligheter och i rekryteringssituationer beaktades deras behov. Detta spelade i likhet med det övriga nätverkssamarbetet en viktig roll vid uppnåendet av målen. En del av klienterna visade sig ha svaga färdigheter i finska eller svenska, vilket var en utmaning både i arbetsorienteringsarbetet och vid uppnåendet av målen. 11 aurin lapsuus ja nuoru Työnantajan kommentti Kommentar från en arbetsgivare Anders Kronstrand, tuotantopäällikkö, Mapromec • on ollut tyytyväinen yhteistyöhön • on saanut hyviä työntekijöitä Jupiterin kautta • kuukauden harjoittelu ennen työsuhdetta on myös ollut erinomainen käytäntö • Koutsista hyvä apu myös työsopimus - ja tukihakemuslomakkeissa yms. • toivoo myös hyvän yhteistyön jatkuvan Anders Kronstrand, produktionschef, Mapromec • har varit nöjd med samarbetet • har fått goda arbetstagare genom Jupiter • en månads praktik före arbetsförhållandet har även varit en utmärkt praxis • Koutsi-tjänsten var till stor hjälp även vid arbetsavtal och stödansökningar osv. • hoppas också att det goda samarbetet ska fortsätta votonta ja vilkasta. La sein itsensä ongelmis Ammatillisen kouluttajan kommentti Kommentar från en yrkesutbildare Olavi Mäntylä, teknisen toimialan johtaja, VAKK • on käynyt itsekin esittelmässä oman alansa koulutuksia Jupiterissa • piti hyvänä myös sitä, että palvelun asiakkaat ovat saaneet tutustua VAKK:n koulutukseen ja tiloihin ennen koulutuksen alkua • kevään 2011 aikana on kymmenkunta Koutsipalvelun asiakasta aloittanut jonkin teknisen alan koulutuksen VAKK:ssa. • toivoi samanlaisen yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin • myös suora yhteys opettajiin on hyvä tapa saada asioita eteenpäin; näin olemmekin toimineet ja se on toiminut hyvinvointiin Olavi Mäntylä, chef för den tekniska branschen, VAKK • har själv presenterat utbildningar inom sin egen bransch vid Jupiter • tyckte också att det var bra att Koutsi-tjänstens klienter kunnat bekanta sig med VAKK:s utbildningar och utrymmen innan utbildningen inletts • under våren 2011 har ett tiotal klienter från Koutsitjänsten påbörjat en utbildning inom den tekniska branschen vid VAKK • önskade att ett likadant samarbete även ska fortsätta i framtiden • direkt kontakt till lärare är ett bra sätt att få saker att gå framåt; på så sätt har vi handlat nu och det har inverkat på välmåendet uktoriteettien ja päihte anssa. Kaikesta huolim Asiakkaan onnistumistarina/palaute En klients framgångshistoria/respons Olga Poti (antoi luvan nimensä käyttöön) Olga Poti (gav tillåtelse till att hennes namn används) Olgan tullessa Koutsi-palveluun, oli hänellä kertomansa mukaan huonot kokemukset työnhakutilanteista sekä työnhakuun liittyvissä asioissa. Hän koki turhautumista siitä, ettei saanut useista työhakemuksistaan huolimatta minkäänlaista yhteydenottoa työnantajilta. Koutsi-palvelun avulla Olga toivoi saavansa tukea työpaikan etsimiseen/löytämiseen. Olgan mielestä koutsi otti heti ns. homman haltuun, kuunnellen ja noudattaen hänen toiveitaan sekä huomioiden lähtökohdat. Olga koki tämän palvelun todella asiakaslähtöiseksi, ja mielestään lopputulos ei olisi voinut olla parempi. Olga työllistyi yritykseen, ja on edelleen samaisessa työpaikassa työsuhteessa. Hän koki palvelun vaikuttaneen positiivisesti koko hänen elämäänsä ja totesi: ”Nyt voin toteuttaa monia suunnitelmia elämässäni, eikä tarvitse keskittyä ainaiseen työnhakuun”. När Olga kom till Koutsi-tjänsten hade hon dåliga erfarenheter av arbetssökning. Hon var frustrerad över att hon trots många arbetsansökningar inte blivit kontaktad av någon arbetsgivare. Med hjälp av Koutsi-tjänsten hoppades Olga få stöd för att söka/hitta en arbetsplats. Enligt Olga tog coachen genast kontroll över situationen genom att lyssna och följa hennes önskemål och beakta utgångsläget. Olga upplevde tjänsten som väldigt klientorienterad och enligt henne kunde slutresultatet inte ha varit bättre. Olga fick arbete i ett företag där hon fortfarande är anställd. Olga upplevde att tjänsten inverkade positivt på hela hennes liv och konstaterade: ”Nu kan jag förverkliga många planer i mitt liv och behöver inte koncentrera mig på att ständigt söka jobb”. auri sai koulut käytyä aikka ei työllistynytkää En klients framgångshistoria piskelemalleen alalle. Asiakkaan onnistumistarina Lauri (nimi muutettu) Lauri on 25-vuotias naisystävänsä kanssa asustava nuorimies. Laurin lapsuus ja nuoruus oli levotonta ja vilkasta. Lauri löysi usein itsensä ongelmista mm. auktoriteettien ja päihteiden kanssa. Kaikesta huolimatta Lauri sai koulut käytyä loppuun, vaikka ei työllistynytkään opiskelemalleen alalle. Opiskelun jälkeisinä vuosina Lauri teki satunnaisesti töitä eri aloilla löytämättä pidempikestoista työsuhdetta. Trappanprojektin asiakkaaksi tultuaan Laurilla oli takanaan kahden vuoden työttömyysjakso. Lauri kertoi avoimesti elämästään, ongelmistaan auktoriteettien kanssa sekä tulevaisuuden suunnitelmistaan. Projektityöntekijä järjesti Laurin neuropsykologisiin tutkimuksiin, joissa hänellä todettiin ADHD-oireyhtymä. Tietoisuus tästä toi levollisuutta, itsensä hyväksymistä sellaisena kuin on, ja tulevaisuuden suunnittelu tuntui helpommalta. Yhdessä projektityöntekijän ja ammatinvalinnanohjauspsykologin kanssa Lauri kartoitti omia vahvuuksiaan, osaamistaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Työelämävalmennuksessa Lauri pääsi tutustumaan itseään kiinnostavaan alaan. Työ löysi tekijänsä. Oppisopimuskoulutus alalle mahdollistui heti 3 kk:n tevan ja 4 kk:n määräaikaisen työsuhteen jälkeen. Elämä hymyilee Laurille. Lauri (namn ändrat) Lauri är en 25-årig ung man som bor tillsammans med sin flickvän. Lauri hade en ängslig och livlig barn- och ungdom. Lauri hade ofta problem med bl.a. auktoriteter och rusmedel. Trots allt lyckades Lauri slutföra sin skolgång, men fick inte arbete inom den bransch han utbildat sig inom. Under de första åren efter att Lauri slutfört studierna arbetade Lauri sporadiskt inom olika branscher utan att hitta ett längre arbetsförhållande. Då Lauri blev klient inom Trappan-projektet hade han en två års period av arbetslöshet bakom sig. Lauri berättade öppet om sitt liv, sina problem med auktoriteter och om sina planer inför framtiden. En projektanställd ordnade en neuropsykologisk utredning åt Lauri där han konstaterades ha ADHD. Vetskapen om detta gav ro och Lauri kunde acceptera sig själv som han är. Han tyckte också att det kändes lättare att planera framtiden. Tillsammans med en projektanställd och en yrkesvalspsykolog kartlade Lauri sina egna styrkor, sitt kunnande och intressen. Genom arbetslivsträning fick Lauri möjlighet att bekanta sig med en bransch som han var intresserad av. Och Lauri hittade rätt. Direkt efter 3 månaders arbetslivsträning och 4 månaders tidsbundet arbetsförhållande kunde Lauri inleda en läroavtalsutbildning inom branschen. Livet ler för Lauri. piskelun jälkeisinä vu auri teki satunnaisesti oilla löytämättä pidempikes ösuhdetta. Trappan-projekt 12 3.2 Nuortenpalvelut 3.2 Ungdomsservice Palveluryhmän vastaava: Sofia Mellberg-Kultti (sij.) Palveluryhmän hankkeet ja palvelut: Comeetta II -valmennus, Etsivä nuorisotyö sekä Oppilasvalmennus Ansvarig för servicegruppen: Sofia Mellberg-Kultti (vik.) Servicegruppens projekt och tjänster: Comeetta II -handledning, Uppsökande ungdomsarbete och Elevhandledning Nuortenpalveluiden toiminta on suunnattu alle 30-vuotiaille. Pääasiallinen ohjautumisen syy Nuortenpalveluihin oli monista, yksilöllisistä tai rakenteellisista syistä johtuva työttömyys; monissa tapauksissa nuoren tilannetta hankaloitti puuttuva ammatillinen koulutus. Päivittäinen monipuolinen työ sisältää työvalmennusta Jupiterin työyksiköissä tai yrityksissä, yksilövalmennusta, ryhmävalmennusta sekä palveluohjausta. Valmennusajan pituus vaihteli muutamasta viikosta jopa vuoteen; keskimäärin nuoren jakso kesti 2,5 kuukautta. Yksilövalmennuksessa asiakkaat saivat tarpeenmukaista tukea esimerkiksi elämänhallintaan tai työllistymisen esteiden poistamiseen. Yksilövalmentaja ja asiakas tapasivat säännöllisesti ja keskustelivat asiakkaan tilanteesta ja tavoitteista. Keskusteluissa esiin nousseet asiat kirjattiin tavoitteiksi, ja valmennusjakson aikana seurattiin kuinka niitä kohti edettiin. Yksilövalmennuksen sisältöjä olivat myös ajoittain eteen tulleet hankalat tilanteet: päihteiden ongelmakäyttö, mielenterveyspulmat, hankalat sosiaaliset tilanteet. Muu toiminta liittyi esimerkiksi virastoasiointiin tai asiakasta tuettiin työpaikkahaastatteluun valmistautumisessa. Ungdomsservicens verksamhet riktar sig till personer under 30 år. Den främsta orsaken till att man kommer till Ungdomsservicen är arbetslöshet som beror på många individuella eller strukturella orsaker; i många fall försvårades situationen av att den unga saknades yrkesutbildning. Det dagliga mångsidiga arbetet innehåller arbetsorientering vid Jupiters arbetsenhet eller i ett företag, individuell handledning, grupphandledning och servicestyrning. Handledningsperiodens längd varierade från några veckor upp till ett år; i medeltal var perioden 2,5 månader lång. I den individuella handledningen erbjöds klienterna stöd enligt sina behov, till exempel i livshantering eller för att avlägsna hinder för sysselsättning. Den individuella handledaren och klienten träffades regelbundet och diskuterade klientens situation och mål. Punkter som kom fram under diskussionerna antecknades som mål och under handledningsperioden följde man upp hur man närmade sig målen. Innehållet i den individuella handledningen bestod även tidvis av svåra situationer som klienterna kunde hamna i: missbruk av rusmedel, mentala problem och svåra sociala situationer. Den övriga verksamheten kunde beröra till exempel uträttande av ärenden eller erbjudande av stöd inför en arbetsplatsintervju. ”Mielestäni on tärkeää, että oli yksilövalmentaja tukemassa, jos ja kun oli jotain mistä tarvitsi jotain tietoa tai jotain kysyä.” Ryhmätoimintojen aikana tehtiin mm. tutustumiskäyntejä yrityksiin, oppilaitoksiin sekä tahoihin, joissa asiakkaat tulisivat mahdollisesti asioimaan. Ryhmätoiminnassa tutustuttiin myös erilaisiin harrastusvaihtoehtoihin ”Jag tycker att det är viktigt att det fanns en individuell handledare som gav stöd när man behövde någonting eller ville fråga något." Inom gruppfunktionerna besökte man till exempel företag, läroinrättningar samt olika myndigheter och byråer där klienterna kanske måste uträtta ärenden. Inom gruppfunktionerna bekantade man sig även med olika aktivitetsmöjligheter såsom motion och kultur. Grupphandledningen är en central del av Comeetta-handledningen och Sommarcoachningen. Inom servicestyrningen förde klienterna individuella diskussioner med de anställda, men deltog inte i det 13 esim. liikunnan ja kulttuurin parissa. Ryhmävalmennus on olennainen osa Comeetta- ja Kesävalmennusta. Palveluohjauksessa asiakkaat kävivät yksilöllisiä keskusteluja työntekijöiden kanssa, mutta eivät tässä vaiheessa osallistuneet työvalmennukseen tai ryhmävalmennukseen. Asiakkaat ohjautuivat palveluohjaukseen yhteistyöverkoston (mm. TE-toimisto, toisen asteen oppilaitokset, sosiaalitoimi) lähettäminä. Työhön ja koulutukseen tähtäävässä valmennuksessa (Kesävalmennus ja Comeetta-valmennus) tavoitteena oli saada nuoret löytämään omat vahvuutensa ja innostumaan niiden kehittämisestä. Ryhmässä nuorten kanssa käytiin läpi asiaa opiskelusta, muista omista vahvuuksista ja työelämävalmiuksista. Lisäksi nuoret saivat tietoa eri opintovaihtoehdoista ja hyvinvointia lisäävistä asioista, sekä apua työhakemusten ja yhteishaun tekemisessä. Työtoimintajaksoilla ryhmät tutustuivat eri ammattialoihin joko Jupiterin omilla työosastoilla tai yrityksissä. Harjoittelupaikkaa etsittiin yhdessä asiakkaan kanssa, hänen tilanteensa ja toiveensa huomioon ottaen. här skedet i arbetsorientering eller grupphandledning. Klienterna handleddes till servicestyrningen genom nätverket av samarbetspartners (t.ex. arbets- och näringsbyrån, läroinrättningar på andra stadiet, socialväsendet). Målet inom den handledning som siktar mot arbete och sysselsättning (Sommarcoachning och Comeettahandledning) var att få de unga att hitta sina egna starka sidor och att inspireras av att utveckla dem. I grupp diskuterades studier, andra egna starka sidor och arbetslivsberedskap. Dessutom fick de unga information om olika studiealternativ och välmåendefrämjande aspekter samt hjälp med arbetssökning och gemensam ansökan. Under arbetsverksamhetsperioderna bekantade sig grupperna med olika yrken endera vid Jupiters egna arbetsenheter eller företag. Man sökte praktikplats tillsammans med klienten med beaktande av deras situation och önskemål. ”Kiitos työvalmentajille tästä ajasta.” Genom service i anknytning till främjande av studier (Elevhandledning, Sommarcoachning, Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön) sökte man individuella sätt genom vilka klienterna kunde genomföra delar av sina studier genom upplevelsebaserad inlärning (learning-by-doing). Klienter som deltar i tjänsten funderar på att slutföra sina avbrutna studier och erbjuds då hjälp för att gå igenom sin studiesituation. Studieplaneraren gick tillsammans med klienten igenom studieplanen i anknytning till yrket och gjorde en förteckning över studier som fattas i studiekortet. Planen för slutförande av studierna upprättades tillsammans med läroinrättningar på andra stadiet; klienten sökte sig för att slutföra sina studier. Vid behov av speciellt stöd placerades den unga genom yrkesinstitutet till Jupiter för att slutföra en del av sina studier. Under perioden fick den unga stöd av elevhandledaren; när han/hon klarade av att genomföra studierna på egen hand återkom den unga till gruppundervisningen vid läroanstalten och slutförde studierna där. För Jupiter-stiftelsens del avslutades projektet Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön (sv. verkningsfullhet i verkstadssamarbetet) i september. Tillämpandet av arbetsavdelningarna för lärande och utbildning gjorde det möjligt att öka kunnandet och ta i bruk ett kompetensintyg. Funktionen blev en bestående praxis/möjlighet inom arbetslivsträningen. Under år 2011 påbörjades planeringen av produktionsskoleprojektet i samarbete med Vasa yrkesinstitut. Projektet grundar sig på det utvecklingsarbete som gjorts inom projektet Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön. Ungdomar som deltog i sommarcoachningen valdes ut utifrån förslag från elevvårdsgruppen. Handledningens ledare träffade de unga och tillsammans diskuterade de framtidsplaner och egna starka sidor, intressen samt hobbyer och sin livssituation. Det bildades två grupper. I grupperna bekantade sig de unga med varandra, fick information om arbetslivet och om hur studierna förändras vid övergång från grundskolan till det andra stadiet. I slutet av sommaren samlades grupperna på nytt och varje deltagares fortsatta planer granskades. Opintojen edistämiseen liittyvien palveluiden (Oppilasvalmennus, Kesävalmennus, Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön) kautta asiakkaille etsittiin yksilöllisiä tapoja suorittaa osia opinnoistaan tekemällä oppimisen kautta. Palveluun osallistuvat asiakkaat miettivät kesken jääneiden opintojensa loppuun suorittamista, jolloin he saivat apua opiskelutilanteen läpikäynnissä. Opintosuunnittelija kävi yhdessä asiakkaan kanssa ammattiin liittyvän opintosuunnitelman ja listasi opintokortista puuttuvat opinnot. Suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi tehtiin toisen asteen oppilaitosten kanssa; asiakas hakeutui opiskelijaksi suorittamaan opintojaan. Tarvitessaan erityistä tukea nuori sijoittui ammattiopiston kautta Jupiteriin suorittamaan osaa opinnoistaan. Jakson aikana hän sai tukea oppilasvalmentajalta; kun opintojen itsenäinen suorittaminen onnistui, hän palasi takaisin oppilaitoksen ryhmäopetukseen ja suoritti opintonsa päätökseen siellä. Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön -hanke päättyi syyskuussa Jupiter-säätiön osalta. Työosastojen opinnollistaminen mahdollisti osaamisen kartuttamisen sekä osaamistodistuksen käyttöön oton. Toiminnosta tuli pysyvä käytäntö /mahdollisuus työelämään valmennusta. Vuoden 2011 aikana aloitettiin tuotantokouluhankkeen suunnittelu yhteistyössä VAO:n kanssa, joka pohjautuu Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön -hankkeessa tehtyyn kehittämistyöhön. Kesävalmennukseen osallistuneet nuoret valikoituivat oppilashuoltoryhmien ehdotelmien perusteella. Valmennuksen vetäjät tapasivat nuoria ja keskustelivat heidän kanssaan tulevaisuuden suunnitelmista ja omista vahvuuksista, mielenkiinnon kohteista sekä harrastuksista ja elämäntilanteesta. Ryhmiä tuli kaksi. Ryhmissä nuoret tutustuivat toisiinsa, saivat tietoa työelämästä ja siitä miten opiskelut muuttuvat peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä. Kesän lopulla ryhmät kokoontuivat uudelleen ja jokaisen jatkopolku tarkastettiin. ”Tack till arbetshandledarna för denna tid.” 14 ”On ollut tosi mukavaa ja en kadu että tulin tänne! Yksilövalmennuksesta oli toooosi paljon apua ja muutenkin koko ryhmästä :) kiitos paljoon!” Palveluohjausta nuorille tarjottiin etsivän nuorisotyön kautta. Nuoret saivat muun muassa tietoa opiskelumahdollisuuksista ja palveluista Vaasan seudulla. Nuoren tarpeiden selkiydyttyä häntä motivoitiin asianmukaiseen palveluun. Nuoret saivat tarvitessaan apua virastoissa asioinnissa ja ajanvarauksen tekemisessä, asunnonhaussa ja lukuisissa muissa asioissa. Nuortenpalveluissa oli vuoden aikana yhteensä 224 asiakkuutta. Nuortenpalveluiden tiimiin kuului 7 työntekijää, joista suurin osa yksilövalmentajia. Muita nimikkeitä olivat opintosuunnittelija, oppilasvalmentaja sekä kaksi etsivän nuorisotyön ohjaajaa. 3.3 Työelämään kuntouttava valmennus ja arviointi Palveluryhmän vastaava: Anna Niiranen (sij.) Palveluryhmän hankkeet ja palvelut: TELLUS Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, Orion työhönvalmennus, Kuntouttava työtoiminta, Suunta-valmennus sekä Arviojakso työssä selviytymisessä ”Jupiter mahdollistaa ihmisen nousun taas jaloilleen.” Palveluryhmässä oli vuoden 2011 aikana viisi henkilöä. Ryhmän koko koettiin posittivisena muutoksena ja palveluryhmän työskentely pääsi hienosti vauhtiin. Palveluryhmään oli koottu palvelut, joissa työ on luonteeltaan samantyyppistä ja samantyyppisten, moniongelmaisten asiakkaiden kanssa työskentelyä. Näin ryhmä toimi myös työnohjauksellisesti ja ryhmän jäsenet saivat tukea ja neuvoa työhönsä toinen toisiltaan. Tämä oli myös palveluryhmätyöskentelyn tavoitteena. Lisäksi ryhmätyöskentelyllä haettiin joustavaa ja tiivistä tiedonkulkua, joka on osin nopeastikin muuttuvassa sekä laajassa verkostossa tärkeää. Palveluryhmän palveluissa työmenetelminä käytettiin yksilö- ja ryhmävalmennusta. Lisäksi asiakkailla oli mahdollisuus työhönvalmennusjakson aikana hyödyntää Jupiter-säätiön lyhytkursseja kuten mm. hygieniapassi, tulityökortti, trukkikortti ja ensiapukursseja. Eri palveluissa olevien valmentautujien työhönvalmennusjaksot olivat kestoiltaan kahdesta viikosta kahteen vuoteen. Työhönvalmennuksessa edettiin yksilöllisten suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. ”Det har varit väldigt trevligt och jag ångrar inte att jag kom hit! Jag hade stor nytta av den individuella handledningen och även av hela gruppen :) tack så mycket!" Ungdomarna erbjöds även servicestyrning genom det uppsökande ungdomsarbetet. Ungdomarna fick bland annat information om studiemöjligheter och tjänster i Vasaregionen. Efter att den ungas behov klarlagts motiverades han/hon att söka sig till en lämplig tjänst. De unga fick vid behov hjälp med att sköta ärenden på olika byråer och kontor och med att boka tider, söka bostad samt ett flertal andra ärenden. Inom Ungdomsservicen fanns under året totalt 224 klientförhållanden. I Ungdomsservicens team ingick 7 anställda, varav största delen var individuella handledare. Andra titlar var studieplanerare, elevhandledare samt två handledare för uppsökande ungdomsarbete. 3.3 Arbetsorientering som rehabiliterar för arbetslivet samt utvärdering Ansvarig för servicegruppen: Anna Niiranen (vik.) Servicegruppens projekt och tjänster: TELLUS arbetsträning för personer som genomgår mental rehabilitering, Orion arbetsträning, Rehabiliterande arbetsverksamhet, Suunta-handledning samt Utvärderingsperiod över individens förmåga att klara sig i arbetslivet "Jupiter gör det möjligt att komma på fötter igen." Servicegruppen hade under år 2011 fem anställda. Gruppens storlek upplevdes som en positiv förändring och arbetet inom servicegruppen kom igång på ett fint sätt. Inom servicegruppen hade man samlat tjänster där arbetet var av liknande natur och där arbetet skedde tillsammans med klienter av samma typ med många olika problem. På så sätt fungerade gruppen även ur arbetsorienteringens synvinkel, och gruppens medlemmar fick stöd och råd i sitt arbete av varandra. Detta var även målet för servicegruppens arbete. Genom grupparbetet eftersträvades dessutom en flexibel och intensiv delgivning av information, vilket är viktigt i ett omfattande nätverk som delvis förändras snabbt. Som arbetsmetoder inom servicegruppens tjänster användes individuell handledning och grupphandledning. Dessutom hade klienterna en möjlighet att utnyttja Jupiter-stiftelsens kortkurser under sin arbetsträningsperiod. Kurser som erbjöds var bl.a. hygienpass, certifikat för heta arbeten, truckkort och kurser i första hjälpen. Klienternas arbetsträningsperioder inom de olika tjänsterna pågick från två veckor upp till två år. Inom arbetsträningen framskred klienterna enligt individuella planer och mål. 15 ”Paljon on ollut positiivisia asioita,asiallista ja ammattitaitoista asioiden hoitamista. Empatiaa ja ymmärtämistä kuntoutujaa kohtaan. On tultu asioissa ’puolitiehen vastaan’. Ruoka on ollut erinomaista! On nähnyt uusia ihmisiä, ja saanut tutustua heihin.” "Det har kommit fram mycket positivt, ärenden har skötts på ett sakligt och yrkeskunnigt sätt. Empati och förståelse gentemot rehabiliteringsklienten. Klienterna har blivit "mötta halvvägs". Maten har varit utmärkt! Man har fått träffa nya människor och bekanta sig med dem.” Valmennusjaksoilla valmentautujien kanssa työskenneltiin tuen ja ohjauksen menetelmin mm. työnhakuvalmiuksien kohentamisessa, työelämäsääntöihin perehtymisessä ja parantamisessa. Lisäksi yksilö- ja ryhmävalmennuksessa käytettiin palveluohjauksellista ja kuntouttavaa työnotetta ja ohjattiin ja tuettiin valmentautujia elämänhallinnallisissa asioissa kuten ravitsemuksessa, arjen rytmittämisessä sekä kannustettiin terveellisiin elämäntapoihin. Under handledningsperioderna arbetade handledarna tillsammans med klienterna med hjälp av stödjande och handledande metoder bl.a. för att förbättra färdigheterna vid sökande efter arbete samt för att fördjupa och förbättra kunskaperna om reglerna i arbetslivet. Inom den individuella handledningen och grupphandledningen användes ett servicestyrt och rehabiliterande arbetsgrepp, och klienterna handleddes och erbjöds stöd för att få bättre kontroll över sina liv. De fick bland annat hjälp med näringslära och vardagsrytm och uppmuntrades till hälsosamma levnadsvanor. ”Työ mitä teette on uskomattoman arvokasta ja koko paikka sinällään pelastaa ihmishenkiä. Estää syrjäytymistä. Opetatte ihmisille selviytymistä tässä yhteiskunnassa, joka on aika oleellinen seikka elämässä. Kiitos!” "Det arbete som ni gör är oerhört värdefullt och hela platsen i sig räddar människoliv. Förhindrar utslagning. Ni lär människor att klara sig i samhället, vilket har en väsentlig betydelse i livet. Tack!” 16 Työhönvalmennusjaksot toteutuivat Jupiter-säätiön omien työyksiköiden lisäksi yksityisten yritysten että kuntien tarjoamilla työharjoittelupaikoilla. Valmentautujat sijoittuivat vuoden 2011 aikana mm. Vaasan kaupungille sekä eri oppilaitoksiin opiskelemaan. Arbetsträningsperioderna förverkligades förutom vid Jupiter-stiftelsens egna arbetsenheter även vid arbetspraktikplatser som erbjöds av företag och kommuner. Under år 2011 sökte sig klienterna bl.a. för att arbeta för Vasa stad samt studera vid olika läroanstalter. ”Ihan hyvä että on tällaisia paikkoja minne voi tulla kun elämäntilanne on sekaisin. Olen saanut vapaat kädet toteuttaa itseäni osastolla. Itsetunto on kohonnut tämän takia koska on onnistunut. Työvalmentaja on kertonut ulkopuolisten asiakkaiden positiivisen palauteen tekemästäni työstä. Tämä rohkaisee.” ”Det är bra att det finns såna här platser dit man kan komma när ens livssituation är tilltrasslad. Jag har fått fria händer att förverkliga mig själv vid arbetsenheten. Mitt självförtroende har blivit bättre för att jag känt att jag lyckats. Arbetshandledaren har berättat att externa kunder gett positiv respons för mitt arbete. Det är uppmuntrande. ” Palveluryhmän yhteistyökumppaneita olivat mm. Vaasan kaupunki/sosiaalitoimi, Kela, Te-toimisto, Vaasan keskussairaalan psykiatrinen poliklinikka, Vaasan vankila sekä Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Servicegruppens samarbetspartners var bl.a. Vasa stad/socialväsendet, Fpa, TE-byrån, psykiatriska polikliniken vid Vasa centralsjukhus, Vasa fängelse samt Vasanejdens sociopsykiatriska förening rf. Terveyspiste Hälsopunkten Jupiter-säätiön terveyspiste tarjosi työsuhteessa oleville valmentautujille työterveyshuolto-lain mukaisia työnantajan itse järjestämiä terveydenhuollon palveluita, joista vastasi työterveyshoitaja vuoden alkupuoliskon ja sairaanhoitaja työterveyshoitajan sijaisena vuoden loppupuoliskon. Työterveyshuollon sisältö jakautui lakisääteiseen ja vapaaehtoiseen toimintaan. Lakisääteinen työterveyshoitajan vastaanottotoiminta muodostui ennaltaehkäisevästä ja työkykyä ylläpitävästä toiminnasta (terveystarkastukset, tietojen anto ja ohjaus ja neuvonta). Työterveyslääkärin palvelut hankittiin tarvittaessa ulkopuolelta. Vapaaehtoinen sairaanhoito oli tarkoitettu Jupiter-säätiön oman terveyshuollon piiriin kuuluville valmentautujille ja kuntoutujille. Ns. päivystysvastaanottoa tarjottiin ma–to klo 9–10 välillä. Tarvittaessa valmentautujat ja kuntoutujat ohjattiin oman väestövastuun terveysasemille ja muiden kunnallisten terveyspalveluiden piiriin. Työterveyspisteen erillisenä palveluna vuonna 2009 aloitettu Työttömien terveystarkastukset Vaasassa -ostopalvelu jatkui toukokuun loppuun. Palvelua osti Vaasan kaupungin Sosiaali- ja terveystoimi. Sitä toteutettiin Vaasan työvoiman palvelukeskus Triangelissa. Åt arbetsorienteringsklienter i arbetsförhållande erbjöd Jupiter-stiftelsen hälsovårdstjänster som enligt lagen om arbetshälsovård ska erbjudas av arbetsgivaren själv. Under det första halvåret svarade en arbetshälsovårdare för tjänsterna och under det andra halvåret fungerade en sjukskötare som vikarie för arbetshälsovårdaren. Innehållet i arbetshälsovården fördelades mellan lagstadgad och frivillig verksamhet. Den lagstadgade mottagningsverksamheten hos en arbetshälsovårdare bestod av förebyggande verksamhet samt verksamhet som upprätthåller arbetsförmåga (hälsogranskningar, delgivning av information och rådgivning). Arbetshälsoläkartjänster skaffades vid behov externt. Den frivilliga sjukvården riktades till arbetsorienteringsklienter och rehabiliteringsklienter som omfattas av Jupiter-stiftelsens egen hälsovård. Så kallad akutmottagning erbjöds må-to kl. 9-10. Vid behov styrdes arbetsorienterings- och rehabiliteringsklienterna till de egna hälsostationerna med befolkningsansvar och till andra kommunala hälsovårdstjänster. De hälsogranskningar för arbetslösa i Vasa som påbörjats vid hälsopunkten som köptjänster under det föregående året 2009 pågick fram till slutet av maj. Tjänsten köptes av social- och hälsoväsendet vid Vasa stad. Tjänsten förverkligades vid Vasa center för arbetskraften Triangeln. 17 4 VALMENNUKSEN ASIAKKUUDET JA VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET ARBETSORIENTERINGENS KLIENTFÖRHÅLLANDEN OCH DIREKTA EFFEKTER Vuoden aikana Jupiter-säätiön projekteihin, ostopalveluihin ja valtionavun alaiseen valmennustoimintaan osallistui 558 valmentautujaa. Joidenkin valmentautujien edetessä tavoitteidensa mukaisesti palvelusta toiseen säätiön sisällä, asiakkuuksia kertyi vuoden aikana 659. Siirtyminen on ollut ajankohtaista esim. nuoren siirtyessä etsivän nuorisotyön kautta Comeetta-valmennus II-hankkeeseen tai mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksesta Hyppy työelämään hankkeeseen. Kuten edellisenä vuonna, myös vuoden 2011 aikana Jupiter osallistui aktiivisesti yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Vuoden aikana aloittaneista valmentautujista lähes 70% oli nuoria tai nuoria aikuisia; alle 29 vuotiaiden osuus oli 52 % ja nuorten aikuisten (35v. tai alle) osuus oli 17%. Luonteenomaista nuorille valmentautu- Under året deltog 558 klienter i Jupiter-stiftelsens projekt, köptjänster och arbetsorienteringsverksamhet som omfattas av statsbidrag. I takt med att en del av klienterna framskred enligt sina mål från en tjänst till en annan inom stiftelsen uppgick klientförhållandena till 659 under året. Övergångar har varit aktuella till exempel då ungdomar övergått till Comeetta II-handledningsprojektet från det uppsökande ungdomsarbetet eller när personer som genomgår mental rehabilitering övergått till projektet Hyppy työelämään (sv. Ett språng ut i arbetslivet). Liksom föregående år deltog Jupiter även under 2011 aktivt i att förverkliga samhällsgarantin. Av klienterna som började under året var nästan 70 % ungdomar eller unga vuxna; andelen personer under 29 år var 52 % och andelen unga vuxna (35 år eller yngre) 17 %. Typiskt för ungdomarna var att de saknade yrkesutbildning, andelen som saknaVALMENNUS- JA KUNTOUTUSTOIMINTA VUONNA 2011 de yrkesutbildning uppgick till 70 %. -vuoden aikana yhteensä 659 asiakkuutta Dessutom syntes den höga andelen -valmennusjakso päättynyt 522 kertaa, 137 asiakkuutta jatkuu v. 2012 klienter med invandrarbakgrund i det uppsökande ungdomsarbetet och i arOHJAUTUMINEN ASIAKKUUDET TOIMINTA VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET betskraftspolitiska projekt. Till exempel *PROJEKTIIN (Yht. 659) *PALVELUUN inom projektet Hyppy työlämään, som *VALTIONAPUUN Työllistyminen Asiak% är störst till klientmängden, var andelen /aktiivitoimet kuudet klienter med invandrarbakgrund 47 %. Työhön ja koulutukseen Työllistyminen 68 13 valmentavat palvelut TE-toimisto 50% Työtoiminta Jupiterin työyksikössä Till projekt, köptjänster och verk354 asiakkuutta, 54% 96 18 tai Vaasan seudun organisaatiossa Ammatillinen tai (+Trappan-hanke, Ohjaava koulutus samhet som omfattas av statsbidrag 139 asiakkuutta) Triangeli 8% Muu ohjattu 40 8 vid Jupiter-stiftelsen styrdes under året toimenpide Sopimus klienter via TE-förvaltningen (58 %), Tuettu siirtyminen Toiminto / arviointi / 91 18 Kela, sos. & toimentuki toteutunut terv. toimi 5% piteestä läroanstalter (13 %), direkt kontakt (12 Nuortenpalvelut + suunni232 asiakkuutta, 35% Muu tilanne 20 4 telma %), social- och hälsovårdsväsendet (5 -Valmennus Oppilaitokset 13% -Kuntoutus %) samt andra ställen (12 %). Av påbörTyötön työnhakija / 185 35 -Arviointi keskeyttänyt jade klientförhållanden styrdes 52 % till -Palveluohjaus Suoraan 12% Ei toimenpiteessä 22 4 Työelämään kuntouttava projekt, 33 % till köptjänster och 15 % till valmennus ja arviointi Yhteensä 522 100 Yksilövalmennus Ryhmä73 asiakkuutta, 11% verksamhet som omfattas av statsbidrag. Muu taho 12% /työnetsintä valmennus /palveluohjaus Av de 659 klientförhållandena avslutades 522 förhållanden under året och 137 fortsatte under år 2012. jille oli ammatillisen koulutuksen puuttuminen, noin Klientförhållandena fördelades så att 54 % deltog i ar70%lla puuttui ammatillinen koulutus. Lisäksi maahanbete och servicegruppen för tjänster som förbereder muuttajataustaisten valmentautujien korkea osuus etsiför utbildning, 35 % till servicegruppen för ungdomsvässä nuorisotyössä ja työvoimapoliittisissa hankkeisservice och 11 % till servicegruppen för arbetsoriente- 18 sa näkyi selkeästi. Esim. säätiön asiakasmäärältään ring som rehabiliterar för arbetslivet samt utvärdering. laajimmassa Hyppy työelämään-hankkeessa maahanAv slutförda arbetsorienteringsperioder hade cirka 113 muuttajataustaisten valmentautujien osuus oli 47 %. (22 %) anknytning till projekt, tjänst eller statsbidrag Jupiter-säätiössä toteutettuihin projekteihin, ostopalvedär målet för arbetsverkstäderna inte var att övergå till luihin ja valtionavun alaiseen toimintaan ohjautui vuoden traditionell sysselsättning eller övergång till utbildning, aikana asiakkaita TE-hallinnon (58 %), oppilaitosten (13 utan bl.a. servicestyrning, uppsökande och stödjande %), suoran yhteydenoton (12 %), sosiaali- ja terveystoiav ungdomar som hamnat utanför systemet, förverklimen (5 %) sekä muiden tahojen kautta (12 %). Aloittagande av en utvärdering som grund för fortsatta planer neista asiakkuuksista 52 % ohjautui projekteihin, 33 % samt stöd för erkännande av kompetens (uppsökande ostopalveluihin ja 15 % valtionavun alaiseen toimintaan. ungdomsarbete, utvärderingsperiod över individens förKertyneestä 659 asiakkuudesta, 522 asiakkuutta måga att klara sig i arbetet, vaikuttavuutta työpajayhpäättyi vuoden aikana ja 137 asiakkuutta jatkui vuodelle teistyöhön (sv. verkningsfullhet i verkstadssamarbetet). 2012. Asiakkuudet jakautuivat siten, että 54% osallistui Av de som slutfört sin arbetsorienteringsperiod avstyöhön ja koulutukseen valmentavat palvelut palvelulutade totalt 57 % den planerade funktionen/utvärderyhmään, 35% nuortenpalvelut palveluryhmään ja 11% ringen (t.ex. uppsökande ungdomsarbete) eller erbjöds työelämään kuntouttava valmennus ja arviointi palvelustöd mot en tydligt positiv lösning såsom arbetsförhålryhmään. Päättyneistä valmennusjaksoista noin 113 (22 lande, yrkes- eller handledd utbildning, arbetslivsträ%) liittyivät projektiin, palveluun ja valtionapuun, joissa ning, arbetspraktik eller arbetsprövning. För 4 % slutade tavoitteena ei ole ollut työpajoille perinteinen työllistyarbetsorienteringsperioden i en annan situation såsom minen tai koulutukseen siirtyminen, vaan mm palvelunmoderskapsledighet eller militärtjänstgöring och 35 % ohjaus, järjestelmän ulkopuolelle tippuneiden nuorten övergick till arbetslösa arbetssökande eller avbröt åtlöytäminen ja tukeminen, arvioinnin toteuttaminen jatgärden. I samband med att arbetsorienteringsperioden kosuunnitelmien pohjaksi sekä osaamisen tunnustaavslutades utarbetades en fortsatt plan, ett utlåtande misen tukeminen (etsivä nuorisotyö, arviojakso työssä eller ett liknande dokument som stöd för personens selviytymisestä, vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön). fortsättning för nästan alla arbetsorienteringsklienter. Vuoden aikana valmennusjakson päättäneistä yhArbetsorienteringsperioden inom servicegruppen för teensä 57 % päätti onnistuneesti suunnitellun toiminnon/ tjänster som förbereder för arbete och utbildning avsarvioinnin (esim. etsivä nuorisotyö) tai tuettiin selkeästi lutades 266 gånger och en positiv lösning som för vidare positiiviseen ratkaisuun, kuten työsuhteeseen, ammai livet hittades av totalt 54 % av klienterna. 21 % övertilliseen tai ohjaavaan koulutukseen, työelämävalmengick till arbetslivet, 24 % påbörjade en yrkesutbildning nukseen, työharjoitteluun tai työkokeiluun. 4 % kohdalla eller handledd utbildning och 9 % övergick till en annan valmennusjakso päättyi muuhun tilanteeseen, kuten äihandledd åtgärd såsom rehabilitering, arbetslivsträning tiyslomaan tai armeijaan ja 35 % siirtyi hallitusti työttöeller arbetspraktik i ett externt företag. 5 % av arbetsomäksi työnhakijaksi tai keskeytti toimenpiteen. Lähes rienteringsperioderna slutade med en annan lösning kaikille valmentautujille laadittiin valmennusjakson päättymisen yhteydessä jatkosuunnitelma, ARBETSORIENTERINGS- OCH REHABILITERINGSVERKSAMHET ÅR 2011 -totalt 659 klientförhållanden under året lausunto tms. henkilön eteenpäin -antalet avslutade arbetsorienteringsperioder 522, 137 klientförhållanden siirtymistä tukeva dokumentti. fortsätter år 2012 Työhön ja koulutukseen valSTYRNING mentavat palvelut palveluryhKLIENTFÖRHÅLLANDEN VERKSAMHET DIREKTA EFFEKTER/ *TILL PROJEKT (Tot. 659) AKTIVA ÅTGÄRDER *TILL TJÄNST mässä valmennusjakso päättyi *STATSBIDRAG 266 kertaa, josta positiivisen eläSysselsättning/ Klient% aktiva åtgärder förh. mäntilannetta eteenpäin vievän Tjänster som förbereder Sysselsättning 68 13 för arbete och utbildning ratkaisun löysi yhteensä 54%. TE-byrån 50% Arbetsverksamhet vid Jupiters 354 klientförh., 54% Yrkeseller 96 18 arbetsenhet eller i organisation i (+Trappan-projekt, handledande 21% siirtyi työelämään, 24% Vasaregionen 139 klientförh.) utbildning aloitti ammatillisen tai ohjaavan Triangeln 8% Annan handledd 40 8 åtgärd koulutuksen ja 9% siirtyi muuhun Övergång med stöd soc. & Avtal om Åtgärder/ 91 18 ohjattuun toimenpiteeseen kuten Fpa, hälsov. 5% åtgärd + utvärdering/stöd Ungdomsservice plan enligt plan 232 klientförh., 35% kuntoutukseen, työelämävalmenAnnan situation 20 4 nusjaksolle tai työharjoitteluun ul- Läroanstalter 13% -Arbetsorientering -Rehabilitering Arbetslös 185 35 kopuoliseen yritykseen. 5% val-Utvärdering arbetssökande/ avbrott -Servicestyrning Handledning som mennusjaksoista päätyi muuhun Direkt 12% rehabiliterar för arbetslivet Utan åtgärder 22 4 samt utvärdering ratkaisuun kuten äitiyslomaan Individuell Grupp73 klientförh., 11% Övrigt 12% handledning/ handledning Totalt 522 100 ja armeijaan, 41% siirtyi takaisökande efter arbete/ servicestyrning sin työttömiksi työnhakijoiksi. Lisäksi Kokkotyö-säätiön ja Jupiter-säätiön yhteistyössä tosåsom moderskapsledighet eller militärtjänstgöring, teutettu TRAPPAN -portaittain töihin välityömarkkinoi41 % återgick tillbaka som arbetslösa arbetssökande. den kautta hanke päättyi keväällä. Koko hankkeessa Projektet TRAPPAN - stegvis ut i arbetslivet genasiakkaita oli yhteensä 286, josta 139 oli Vaasan seu- 19 dun toiminta-alueella. Asiakkuus säilyi koko hankkeen keston ajan, eikä se päättynyt esim. työllistymiseen tms. aktiivitoimenpiteeseen (yksilö- ja työhönvalmennus ei katkennut asiakkaan aloitettua toimenpiteessä). Koska asiakastyöskentely valtaosan kohdalla päätettiin jo 2010 puolella ja asiakasmäärät huomioitiin jo vuoden 2010 vuosikertomuksessa, näitä asiakkuuksia ei ole laskettu aiemmin mainittuun 659 asiakkuuteen. Vaasan toiminta-alueella asiakkaita oli (asiakastyön päätyttyä 31.3.2011) yhteensä 139. Heistä positiivisen om sysselsättningsjobb, som förverkligats i samarbete mellan Kokkotyö-stiftelsen och Jupiter-stiftelsen, avslutades på våren. Hela projektet hade totalt 286 klienter, varav 139 var från Vasaregionens verksamhetsområde. Klientförhållandet upprätthölls under hela projektets gång och avslutades inte t.ex. vid sysselsättning eller annan aktiv åtgård (den individuella handledningen eller arbetsträningen avbröts inte när klienten påbörjat åtgärden). Eftersom klientarbetet i de flesta fall avslutades redan under år 2010 och eftersom klient- Tilanne valmennusjakson päättymisen jälkeen 100,0 % 90,0 % 80,0 % Ei toimenpiteessä 70,0 % Toiminto/arviointi/tuki toteutunut 60,0 % Työtön työnhakija /keskeyttänyt Muu tilanne (äitiysloma, armeija) 50,0 % Muu ohjattu toimenpide (esim. päihdekuntoutus, TEVA) Ammatillinen tai ohjaava koulutus 40,0 % 30,0 % Työllistyminen 20,0 % 10,0 % 0,0 % Työelämään Työhön ja kuntouttava koulutukseen valmentavat palvelut valmennus ja arviointi Nuortenpalvelut elämäntilannetta eteenpäin vievän ratkaisun löysi yhteensä 41%. Työelämään siirtyi 25%, koulutukseen 9% ja muuhun ohjattuun toimenpiteeseen 7%. 15% päätyi muuhun ratkaisuun ja 44% työttömäksi työnhakijoiksi. Nuortenpalvelut palveluryhmässä valmennusjakso päättyi 216 kertaa, josta positiivisen elämäntilannetta eteenpäin vievän ratkaisun löysi yhteensä 62%. 39% kohdalla toiminto tai tuki päättyi sovitusti (etsivä nuorisotyö, kesävalmennus, opintojen tuki), 4% siirtyi työelämään, 14% aloitti ammatillisen tai ohjaavan koulutuksen ja 5% siirtyi muuhun ohjattuun toimepiteeseen kuten kuntoutukseen, työelämävalmennusjaksolle tai työharjoitteluun ulkopuoliseen yritykseen. 11% valmennusjaksoista päätyi muuhun ratkaisuun (äityisloma, armeija, muutoin ei toimenpiteeseen etsivän nuorisotyön kautta) ja 27 % työttömyyteen. Trappan-hanke förhållandena beaktats redan i årsberättelsen för år 2010, har dessa klientförhållanden inte räknats med i det tidigare nämnda antalet på 659 klientförhållanden. I Vasa verksamhetsområde var antalet klienter (efter att klientarbetet avslutats 31.3.2011) totalt 139. Av dessa hittade totalt 41 % en positiv lösning som förde livssituationen vidare. 25 % övergick i arbetslivet, 9 % inledde en utbildning och 7 % påbörjade en annan handledd åtgärd. I 15 % av fallen kom man fram till en annan lösning medan 44 % återgick till arbetslösa arbetssökande. I servicegruppen för ungdomsservice avslutades arbetsorienteringsperioden 216 gånger, varav 62 % hittade en positiv lösning som för vidare i livet. I 39 % av fallen avslutades åtgärden eller stödet på överenskommet sätt (uppsökande ungdomsarbete, sommarcoachning, stöd i studierna), 4 % övergick till arbetslivet, 14 % påbörjade en yrkes- eller handledd utbildning och 5 % övergick till en annan handledd åtgärd såsom rehabilitering, arbetslivsträningsperiod eller arbetspraktik i ett externt företag. 11 % av arbetsorienteringsperioderna avslutades genom en annan lösning (moderskapsledighet, militärtjänstgöring, annan åtgärd genom det uppsökande ungdomsarbetet) medan 27 % återgick till arbetslösa arbetssökande. 22 Situation efter att arbetsorienteringsperioden avslutats 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % Utan åtgärd Toiminto/arviointi/tuki toteutunut Työtön työnhakija /keskeyttänyt Åtgärder/utvärdering/stöd enligt plan Annan handledd åtgärd Yrkes- eller handledande utbildning Sysselsättning 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Tjänster som förbereder för arbete och utbildning Arbetsorientering som rehabiliterar för arbetslivet samt utvärdering Ungdomsservice Työelämään kuntouttava valmennus ja arviointi palveluryhmässä valmennusjakso päättyi 40 kertaa, positiivisen elämäntilannetta eteenpäin vievän ratkaisun löysi yhteensä 45%. 8% siirtyi työelämään, 10% aloitti ammatillisen tai ohjaavan koulutuksen, 15% toteutti arvioinnin suunnitellusti pohjana jatkotoimenpiteille ja 12% siirtyi muuhun ohjattuun toimepiteeseen kuten kuntoutukseen, työelämävalmennusjaksolle tai työharjoitteluun ulkopuoliseen yritykseen. 10% valmennusjaksoista päätyi muuhun ratkaisuun kuten äityislomaan ja armeijaan, 45% siirtyi työttömiksi työnhakijoiksi. Trappan-projekt I servicegruppen för arbetsorientering som rehabiliterar för arbetslivet samt utvärdering avslutades en arbetsorienteringsperiod 40 gånger. Totalt 45 % hittade en positiv lösning som förde vidare i livet, 8 % övergick till arbetslivet, 10 % påbörjade en yrkesutbildning eller handledd utbildning, 15 % förverkligade utvärderingen på planerat sätt som grund för fortsatta åtgärder och 12 % övergick till en annan handledd åtgärd såsom rehabilitering, arbetslivsträning eller arbetspraktik i ett externt företag. 10 % av arbetsorienteringsperioderna slutade med en annan lösning såsom moderskapsledighet eller militärtjänstgöring, 45 % återgick tillbaka till arbetslösa arbetssökande. 23 5 VALMENNUS TYÖYKSIKÖISSÄ ARBETSORIENTERING VID ARBETSENHETERNA Organisaatiouudistuksen myötä Jupiterin työosastoja ryhdyttiin kutsumaan työyksiköiksi, jotka jaoteltiin tuotanto- ja myyntitoimintoihin, ja uuteen tehtävään valittiin elokuussa työyksiköille yhteinen päällikkö. Sisällöllisesti työyksiköt jatkoivat aiempien vuosien kaltaisina. I och med organisationsreformen började Jupiters arbetsavdelningar kallas arbetsenheter som indelades i produktions- och försäljningsfunktioner. I augusti utsågs en person till den nya uppgiften som gemensam chef för arbetsenheterna. Innehållsmässigt fortsatte arbetsenheterna på samma sätt som tidigare år. Työyksiköiden toiminnassa painotettiin uudistumista ja matalan kynnyksen työtehtävien hankkimista. Loppuvuodesta työyksiköissä tapahtui useita henkilövaihdoksia, jotka yhdessä organisaatiouudistuksen kanssa toivat haastetta mutta myös uusia mahdollisuuksia, mm. auto- ja metallityöyksiköiden pitkään kaivattu kehittäminen aloitettiin. Lisäksi säätiö ehosti Vaasan kaupungin vapaa-aikalautakunnalta vuokraamansa Hietasaaren uimarannan kahvilan, jossa toimi kesäkuukaudet lounaskahvila tarjoten valmennuspaikan kahdelle valmentautujalle. Kahvilan toimintaa jatketaan vuoden 2012 kesällä. I arbetsenheterna verksamhet betonades behovet av att förnya sig och erbjuda arbetsuppgifter med låg tröskel. I slutet av året skedde flera förändringar i arbetsenheternas personal, vilket tillsammans med organisationsreformen medförde utmaningar, men även nya möjligheter. Man påbörjade till exempel utvecklingen av bil- och metallenheter som man saknat redan länge. Dessutom piffade stiftelsen upp caféet vid Sandö badstrand, som stiftelsen hyrt av Vasa stads fritidsnämnd, där man drev ett lunchcafé under sommarmånaderna. Samtidigt kunde man erbjuda arbetsorienteringsplatser åt två per- ”Säätiön kymmenvuotista taivalta juhlistettiin järjestämällä toukokuussa avoimet ovet, ja yleisö pääsi tutustumaan työyksiköihin sekä nauttimaan tohtori Kiminkisen luennoista ja monista musiikkiesityksistä sekä huutokauppatunnelmasta. Joulukuun alussa kutsuttiin lähimmät yhteistyökumppanit ohjelmalliselle juhlalounaalle säätiön lounaskahvilaan.” ”Stiftelsen tioåriga resa firades med öppet hus i maj där allmänheten hade möjlighet att bekanta sig med arbetsenheterna och njuta av doktor Kiminkinens föreläsningar, många musikföreställningar samt en auktion. I början av december inbjöd man de närmaste samarbetsparterna till en jullunch med program i stiftelsens lunchcafé.” 24 Säätiön kymmenvuotista taivalta juhlistettiin järjestämällä toukokuussa avoimet ovet, ja yleisö pääsi tutustumaan työyksiköihin sekä nauttimaan tohtori Kiminkisen luennoista ja monista musiikkiesityksistä sekä huutokauppatunnelmasta. Joulukuun alussa kutsuttiin lähimmät yhteistyökumppanit ohjelmalliselle juhlalounaalle säätiön lounaskahvilaan. Työyksiköissä tapahtuvassa valmennuksessa, eli ohjatussa työssä, opeteltiin työelämän pelisääntöjä sekä päivitettiin tai lisättiin ammatillisia taitoja käytännössä. Ohjatun työn avulla valmentautujia tuettiin työelämään tai koulutukseen siirtymisessä. Valmentautuminen yksiköissä tapahtui työvalmentajien opastuksessa ja ohjauksessa. Kaikki yksiköt palvelivat vuoden aikana suoraan ulkopuolisia asiakkaita tarjoten erilaisia palveluja ja tuotteita niin yksityisille, yrityksille kuin julkisillekin asiakkaille. Jupiter-kierrätysmyymälässä keskityttiin aikaisempien vuosien tapaan valmentautujien tukemiseen kohti avoimia työmarkkinoita sekä hyvään asiakaspalveluun. Myös taloudellinen näkökulma ja toiminnan kannattavuus pidettiin vahvasti esillä. Palkkatukiuudistus vaikeutti edelleen toimintoja ja heijastui suoraan myyntilukuihin. Valmentautujat tekivät töitä yksikössä laaja-alaisesti, eli jokainen myyjä opetteli tuotehuoltoa, hyllyttämistä, hinnoittelua, somistamista, asiakaspalvelua, myynti- ja kassatyötä. Osa myyjistä työskenteli myös apuna varastossa ja autossa avustavana henkilönä kuljetuksissa. Myyjien lisäksi valmennusta tarjottiin autonkuljettajina ja varastotyöntekijöinä. Vakituisen henkilökunnan määrä pysyi aiempien vuosien kaltaisena: myymäläpäällikön ja kahden työvalmentajan lisäksi myymälässä toimi kaksi siviilipalvelusmiestä. Valmentautujia siirtyi avoimille työmarkkinoille työskentelemään myynti- ja autonkuljetustehtäviin. Lisäksi opiskelemaan johti muutaman valmentautujan polku. Osa soner. Caféverksamheten fortsätter under sommaren 2012. Stiftelsen tioåriga resa firades med öppet hus i maj där allmänheten hade möjlighet att bekanta sig med arbetsenheterna och njuta av doktor Kiminkinens föreläsningar, många musikföreställningar samt en auktion. I början av december inbjöd man de närmaste samarbetsparterna till en jullunch med program i stiftelsens lunchcafé. I den arbetsorientering som sker vid arbetsenheterna, dvs i det handledda arbetet, lärde sig klienterna arbetslivets spelregler samtidigt som de uppdaterade och ökade sina yrkeskunskaper i praktiken. Genom handlett arbete erbjöds klienterna stöd i övergången till arbetsliv eller utbildning. Arbetsorienteringen vid enheterna skedde under ledning av en arbetshandledare. Under året tjänade alla enheter direkt externa kunder genom att erbjuda olika typer av service och produkter såväl för privatpersoner, företag som offentliga kunder. I Jupiters återanvändningsbutik koncentrerade man sig i likhet med tidigare år på att stöda klienterna mot den öppna arbetsmarknaden samt på god kundservice. Även den ekonomiska aspekten och verksamhetens lönsamhet poängterades starkt. Lönestödsreformen försvårade fortsättningsvis verksamheten och avspeglades direkt i försäljningssiffrorna. Arbetsorienteringsklienterna arbetade med flera olika uppgifter vid enheten. Varje försäljare lärde sig produktvård, placering av produkter i hyllor, prissättning, dekorering, kundservice samt försäljnings- och kassaarbete. En del av försäljarna hjälpte även till i lagret och vid transporter. Antalet fast anställda förblev på samma nivå som tidigare år: utöver en butikschef och två arbetshandledare arbetade två civiltjänstgörare i butiken. En del klienter övergick till den öppna arbetsmarknaden och arbetade med försäljnings- och biltransportsuppgifter. Några klienter började också studera. En del av klienterna skaffade sig hygienpass, certifikat för heta arbeten, arbetssäkerhetskort och första hjälpen 1-utbildning. Från butiken gjordes studiebesök till lopptorg samt antik- och möbe- 25 valmentautujista suoritti hygieniapassin, tulityökortin, työturvallisuuskortin ja ensiapu 1:sen. Myymälästä tehtiin opintokäyntejä kirpputoreille sekä antiikki- ja huonekaluliikkeisiin Vaasassa. Kesäretkellä Tampereella käytiin Särkänniemessä, delfinaariossa ja Näsinneulassa. Syksyllä käytiin patikoimassa Öjbergetin luontopolulla. Vuoden aikana myymälässä kirjattiin 16 000 myyntitapahtumaa. Tuotteita myytiin 41 200 kpl, joista esim. sohvia oli 240 kpl, pöytiä 580 kpl, tuoleja 900 kpl ja sänkyjä 250 kpl. Vilkkaimmat kuukaudet olivat kesä-, elo- ja syyskuu. Työyksikkö Ekocenterin kautta myymälään tulevien tuotteiden osuus myymälän myynnistä kasvoi ja se oli viime vuonna 36 %. Myymälän liikevaihto oli kymmenvuotisen historian suurin. Kasvua edelliseen vuoteen kertyi 15 %. Syksyllä tapahtuneen organisaatiouudistuksen jälkeen kierrätysmyymälä kuului yksikkönä myyntitoimintojen ryhmään yhdessä Caféen ja rakennustarvikekierrätyksen kanssa. Yhteistyö näiden yksiköiden välillä tiivistyi. Yhteinen rekrytointi hoidettiin myymäläpäällikön toimesta. Yritysyhteistyö jatkui vilkkaana. Useat yritykset ovat löytäneet edullisen ja laadukkaan Jupiterin kierrätysmyymälän hankkiessaan toimistokalusteita ja kalustaessaan huoneistoja työntekijöilleen. Mattokeisarin kanssa jatkettiin yhteistyötä myymälän toimiessa pestävien mattojen vastaanottopaikkana. Yrityksille tehtiin myös pienimuotoisia muuttoja. Yhteistyötä jatkettiin muiden kierrätysmyymälöiden ja -keskusten kanssa. Myymäläpäällikkö kuului valtakunnallisen Suomen kierrätyskeskusten yhdistyksen hallitukseen. laffärer i Vasa. På sommarutflykten i Tammerfors besökte klienterna Särkänniemi, delfinariet och Näsinneula-tornet. På hösten gjordes en utflykt till Öjbergets naturstig. Under året registrerades 16 000 försäljningshändelser. I butiken såldes 41 200 st. produkter, varav t.ex. 240 st. soffor, 580 st. bord, 900 st. stolar och 250 st. sängar. De livligaste månaderna var juni, augusti och september. Andelen produkter som kom till butiken via arbetsenheten Ekocenter ökade och var senaste år 36 %. Butikens omsättning var större än någonsin tidigare. Ökningen jämfört med föregående år var 15 %. Efter organisationsreformen på hösten hörde återanvändningsbutiken som enhet till gruppen för försäljningsfunktioner tillsammans med caféet och återvinningen av byggnadsmaterial. Samarbetet mellan dessa enheter blev intensivare. Den gemensamma rekryteringen skedde på uppdrag av butikschefen. Företagssamarbetet fortsatte livligt. Flera företag har hittat Jupiters förmånliga återanvändningsbutik med produkter som håller hög kvalitet när de ska skaffa kontorsmöbler och när de möblerar utrymmen för sina anställda. Samarbetet med Mattokeisari fortsatte genom att butiken fungerade som mottagningsplats för mattor som ska tvättas. Även mindre flyttarbeten utfördes för företag. Samarbetet fortsatte med andra återanvändningsbutiker och -centraler. Butikschefen hörde till styrelsen för den nationella föreningen Suomen kierrätyskeskusten yhdistys (sv. föreningen för Finlands återvinningscentraler). Marko Kortelainen, 24 Tulin Jupiter-säätiöön vuoden 2008 lopussa, kun opintoni olivat keskeytyneet. Kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, ja opiskelu oli tuossa elämänvaiheessa mahdotonta. Jupiter-säätiössä työskentelin Ekocenterissä, jossa sain työvalmennusta työosastolla, sekä yksilövalmennusta, jossa pureuduttiin ongelmiini, ja mietittiin itselleni sopivia jatkomahdollisuuksia. Työosastolla työskentelyn avulla pääsin taas kiinni arkirytmiin, fyysinen työ kohensi kuntoani, ja sain harjoitusta sosiaalisiin tilanteisiin. Koen, että valmentajilta saamani tuki, oli ratkaisevaa siihen, että sain asiani järjestykseen, ja uuden suunnan elämälleni. Jupiter-jaksoni päätyttyä syksyllä 2010 pääsin Itellalle töihin, jossa olen edelleen töissä. Olen kiitollinen valmentajilta saamasta tuesta ja voin vilpittömästi suositella Jupiter-säätiötä kaikille, jotka kaipaavat tukea, ja haluavat elämälleen uutta suuntaa. Jag kom till Jupiter i slutet av år 2008 då jag hade avbrutit mina studier. Jag led av sociala fobier och i min livssituation var det därför omöjligt att studera. Vid Jupiter-stiftelsen arbetade jag vid Ekocenter där jag erbjöds arbetsorientering vid en arbetsavdelning. Dessutom erbjöds jag individuell handledning där vi behandlade mina problem och funderade på lämpliga fortsatta möjligheter. Med hjälp av uppgifterna vid arbetsavdelningen kunde jag på nytt få tag i vardagsrutinen samtidigt som det fysiska arbetet förbättrade min kondition och jag kunde öva på sociala situationer. Jag upplevde att det stöd jag fått av arbetshandledarna var den avgörande faktorn för att jag fick ordning på mitt liv och hittade en ny väg. Efter att min period vid Jupiter avslutades hösten 2010 fick jag arbete hos Itella där jag fortfarande är anställd. Jag är tacksam till handledarna som erbjudit mig stöd och jag kan verkligen rekommendera Jupiter-stiftelsen för alla som behöver stöd och söker en ny väg i livet. 26 Rakennustarvikekierrätys Rakstor toimi vuonna 2011 kierrätyskelpoisen rakennustavaran vastaanotto- ja myyntipaikkana. Valikoimassa oli ovia, ikkunoita, heloja, lukkoja, kaapistoja ja mm. Rakennusapteekin valikoituja tuotteita. Vastaanoton ja myynnin lisäksi Rakstor tarjosi työvoimaa erilaisiin saneeraus-, remontti-, piha- sekä kaikenlaisiin aputöihin, kuten lumien pudottamiseen katoilta. Rakstorin toiminnasta vastasi yksikön vastaava työvalmentaja. Rakstor toimi vuonna 2011 omana yksikkönään Ekocenterin yhteydessä. Lounaskahvila Café Jupiterissa työskenteli kerrallaan keskimäärin 16 henkilöä. Valmennuksesta vastasi ravintolapäällikkö sekä kaksi työvalmentajaa. Yksikön työtehtäviin kuului ruoanvalmistusta, salaatin tekoa, leivontaa, kassa- ja ruokasalityöskentelyä sekä siivousta ja tiskaamista. Lounasvaihtoehtoja oli päivittäin kolme ja lisäksi monipuolinen salaattipöytä sekä jälkiruoka. Aamu alkoi keittiöllä puuron keittämisellä sekä sämpylöiden täyttämisellä, jonka jälkeen päivä jatkui lounasruokien, salaattien, leivonta- ja vitriinituotteiden tekemisellä. Lounas alkoi klo 11 ja loppui klo 13. Lounaan jälkeen valmisteltiin seuraavaa työpäivää, siivottiin keittiö ja tiskattiin astiat. Kahvilan tuotteista asiakkaat saivat nauttia klo 14:30 asti, jolloin Café Jupiter suljettiin. Yksikkö teki myös pitopalvelutuotteita, mm. voileipä- ja täytekakkuja. Take away -tuotteita myytiin myös viikoittain. Café Jupiter laajensi myös toimintaa ja avasi kesäkah- Eriarvoistuminen kasvaa. Nuoret voivat huonosti, ovat työttömiä. Aikuisilla ei ole työtä. Köyhyys lisääntyy. Peruspalvelut heikkenevät. Hyvinvointivaltio rapistuu. Onko hanskat heitetty tiskiin? Vai onko jotain tehtävissä? Jupiter-säätiö, Resurscentret Föregångarna ja Kyrönmaan työpaja Arpeeti järjestivät 6. huhtikuuta Jupiter-säätiön Café Jupiterissa vaalipaneelin aiheena työttömyys ja syrjäytyminen. Enheten för återanvändning av byggnadsmaterial Rakstor fungerade under år 2011 som mottagningsoch försäljningsplats av återanvändningsbart byggnadsmaterial. I utbudet ingår dörrar, fönster, beslag, lås, skåp och bl.a. utvalda produkter från Rakennusapteekki (sv. byggnadsapoteket). Förutom mottagning och försäljning erbjöd Rakstor arbetskraft för olika sanerings-, renoverings-, gårds- och övriga hjälparbeten såsom snöskottning från tak. För Rakstors verksamhet ansvarade enhetens ansvariga arbetshandledare. År 2011 fungerade Rakstor som egen enhet i anknytning till Ekocenter. I lunchcaféet Café Jupiter arbetade samtidigt i medeltal 16 personer. För arbetsorienteringen svarade en restaurangchef och två arbetshandledare. I enhetens arbetsuppgifter ingick tillredning av mat och sallader, bakning, kassa- och matsalsarbete samt städning och diskning. Dagligen serverades tre olika lunchalternativ och ett mångsidigt salladsbord samt efterrätt. I köket inleddes morgonen med att koka gröt och fylla semlor, varefter dagen fortsatte med tillredning av lunchrätter, sallader, bakverk och vitrinprodukter. Lunchen började kl. 11 och fortsatte fram till kl. 13. Efter lunchen gjordes förberedelser inför följande dag samtidigt som köket städades och kärl diskades. Kunder- Ojämlikheten ökar. Ungdomar mår dåligt och är arbetslösa. Vuxna saknar arbete. Fattigdomen ökar. Basservicen försämras. Välfärdsstaten faller sönder. Har vi gett upp? Eller kan man göra något åt saken? Jupiter-stiftelsen, Resurscentret Föregångarna och Kyrönmaan työpaja Arpeeti ordnade en valpanel med temat arbetslöshet och utslagning den 6 april i Café Jupiter vid Jupiter-stiftelsen. 27 vilan Vaasan Hietasaaressa olevan uimarannan kupeessa. Kahvilassa myytiin jäätelön ja muiden kahviotuotteiden lisäksi arkisin keittolounasta ja vaihtoehtona oli myös raikas salaattipöytä. Kahvilassa työskenteli päivittäin kaksi vastaavaa ja kaksi keittiöhenkilökuntaan kuuluvaa valmentautujaa. Café Jupiter aloitti myös Itellan kanssa yhteistyön, johon kuului Itellan taukotiloissa olevan automaatin täyttö sämpylöillä, makeisilla ja virvoitusjuomilla. Vuoden aikana monipuolisen viikoittain vaihtuvan ruokalistan lisäksi toukokuussa järjestettiin avoimet ovet, joihin Café valmisti maittavan seisovanpöydän. Pidettiin erilaisia teemoja ja teemapäiviä, mm: pizzapäivä, jälkiruokateema, aamiaisteema ja joulupöytä. Joulukuussa perinteisen puurojuhlan lisäksi Jupiter juhli 10-vuotissyntymäpäiviä, joihin keittiö valmisti herkullisen juhlalounaan, joka tarjoiltiin yhteistyössä VAO:n 1-vuoden tarjoilija opiskelijoiden kanssa. 2010 vuosikertomuksessa kerroimme, kuinka Jokelle (nimi muutettu) tarjoutui mahdollisuus suorittaa ravintola-alalla kesken jääneet opinnot yheistyössä Jupiterin, Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen ja Vaasan Rannikkoseudun Oppisopimustoimiston kanssa. Jokke valmistui 30.4.2011 (hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto), jonka jälkeen Jupiterin Cafén avustuksella Jokke pääsi heti töihin ja työskentelee nykyisin vakituisella työsopimuksella lounasravintolassa. Vuonna 2011 aloitti oppisopimuksella yksi uusi henkilö, jolle toivomme myös onnistumista. Café Jupiter koki 2011 paljon uutta ja hienoja onnistumisia, joiden ansiosta on helppo lähteä tulevaan vuoteen hyvillä mielin. Kädentaidot -yksikössä opeteltiin verhoilua, ompelua, kankaanpainantaa, vaatehuoltoa ja –lajittelua sekä kaikenmoista askartelua kerrallaan 15–25 valmentautujan voimin. Työvireyttä ylläpidettiin mm. lumikenkäilemällä muutamia kertoja talvella sekä sauvakävelemällä satunnaisesti. Saaristossa käytiin virkistäytymässä kesäkuussa ja syyskuussa, jolloin valmistettiin purtavaa ja nokipannukahvit luonnonhelmassa merenrannalla. Jupiterin myymälään ideoitiin runsaasti uusia tuotteita mm. vanhasta laudasta sekä heinäseipäistä. Yksikön valmennuksesta vastasi yksikön vastaavan työvalmentajan lisäksi kaksi työvalmentajaa. Puu- ja rakennusyksikössä tehtiin pienimuotoisia rakennustöitä, kuten roskakatoksia sekä uudesta puutavarasta että kierrätysmateriaaleista. Vanhasta, harmaasta laudasta valmistetut roskakatokset ja sisustustuotteet muodostuivatkin varsin kysytyiksi. Myös erilaiset tilaustöinä valmistetut pienrakennelmat esim. postilaatikkokatokset ja aitaelementit kuuluivat yksikössä valmistettuihin tuotteisiin. Uutena projektina valmistettiin Vaasan kaupungin viheralueyksikölle useampia lämpöeristettyjä työmaaparakkeja. Yksikön huonekalujen entisöintitiimillä riitti asiakastöinä tehtyjä kunnostus- ja pintakäsittelytöitä. Lisäksi yksikön toimintaan kuuluivat pienkiinteistöjen ulkoalueiden hoitotehtävät. Osastolla työskenteli kerrallaan 15–25 valmentautujaa. Ekocenter toimi sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) ja -laitteiden keskitettynä keräyspisteenä jätehuoltoyhtiö na kunde njuta av caféprodukterna fram till kl. 14.30 då Café Jupiter stängdes. Enheten tillverkade även cateringprodukter såsom smörgås- och gräddtårtor. Även take away-produkter såldes varje vecka. Café Jupiter utökade sin verksamhet och öppnade ett sommarcafé intill badstranden på Sandö i Vasa. Förutom glass och andra caféprodukter såldes även sopplunch och som alternativ fanns också ett fräscht salladsbord. I caféet arbetade dagligen två ansvariga samt två arbetsorienteringsklienter som hörde till kökspersonalen. Café Jupiter påbörjade även ett samarbete med Itella, vilket innefattade påfyllning av semlor, sötsaker och läsk i en automat i Itellas pausutrymmen. Förutom den mångsidiga matlistan som byttes ut varje vecka ordnades öppet hus i maj. Till evenemanget tillagade caféet ett smakligt stående bord. I caféet ordnades olika teman och temadagar såsom pizzadag, efterrättstema, frukosttema och julbord. Utöver den traditionella grötfesten som ordnades i december firade Jupiter-stiftelsen sitt 10-årsjubileum. Till jubileet tillagade köket en smaklig festlunch som serverades i samarbete med första årets servitörstuderande från Vasa yrkesinstitut. I årsberättelsen för år 2010 berättade vi om hur Jokke (namnet ändrat) erbjöds en möjlighet att slutföra sina avbrutna studier inom restaurangbranschen i samarbete med Jupiter, Vasa vuxenutbildningscenter och Vasa kustregions läroavtalsbyrå. Jokke utexaminerades 30.4.2011 (grundutbildning inom hotell-, restaurang- och cateringbranschen), varefter Jokke genast fick arbete med hjälp av Jupiters café. Numera är Jokke fast anställd av en lunchrestaurang. År 2011 började en till ny person med läroavtal. Förhoppningsvis har vi ett lyckligt slut även i detta fall. Café Jupiter upplevde mycket nytt och många glada händelser under år 2011 och tack vare dem är det lätt att börja ett nytt år. Vid Hantverksenheten lärde sig klienterna möbeltapetsering, sömnad, tygtryck, klädvård och -sortering samt olika typer att pyssel. Enheten hade samtidigt 15 - 25 arbetsorienteringsklienter. Orken i arbetet upprätthölls bl.a. med några snöskoutflykter på vintern och med sporadiska stavgångspromenader. I juni och september gjordes rekreationsutflykter till skärgården där deltagarna tillagade mat och kokade pannkaffe över öppen eld på en havsstrand ute i naturen. Till Jupiters butik utvecklades rikligt med nya produkter som tillverkades av bl.a. gamla brädor och höstörar. Utöver den ansvariga arbetshandledaren ansvarade två andra arbetshandledare för enhetens arbetsorientering. Vid Trä- och byggnadsenheten gjordes mindre byggnadsarbeten såsom soptunnetak både av nytt virke och återvunnet material. Soptunnetak och inredningsprodukter som tillverkats av gamla gråa bräder blev väldigt efterfrågade. Även små konstruktioner såsom postlådetak och staketelement som tillverkats på beställning hörde till produkter som tillverkades vid enheten. Som nytt projekt byggdes ett flertal värmeisolerade byggnadsplatsbaracker för Vasa stads grönområdesenhet. Enhetens möbelrestaureringsteam hade många restaurerings- och ytbehandlingsarbeten som beställdes av kunder. I enhetens verksamhet ingick dessutom utomhusarbeten vid små fastigheter. Vid enheten arbetade samtidigt 15–25 arbetsorienteringsklienter. 33 28 Stormossenin alueella lähinnä kotitalouksille (yrityksille ja yhteisöille sopimuksen mukaan). Lisäksi vastaanotettiin veloituksetta kotitalouksien ongelmajätteitä, kuten liuottimia, öljyjä, öljynsuodattimia, akkuja, loisteputkia sekä maalijätteitä. Laitteita lajiteltiin vuoden aikana 800 tonnia. Korjauskelpoiset laitteet takuukorjattiin myyntiin kierrätysmyymälään, jonka myynnistä Ekocenterin korjaamien laitteiden osuus oli 36 %, mikä oli 7 % aiempaa vuotta suurempi. Suoraan asiakkailta vastaanotettujen laitteiden lisäksi laitteita tuli Stormossenin hyötykäyttöasemilta keräyskonteissa. Laitteet lajiteltiin kolmeen eri linjaan: tuottajayhteisölle lähtevä SER, varastoidut sekä myyntiin korjattavat. Ekocenterissä toimi erillisenä työyksikkönä myös Autoja rekkapesu. Yksikkö on erikoistunut raskaankaluston sekä työkoneiden pesuihin, mutta suoritti myös paljon asuntoautojen ja -vaunujen, veneiden sekä henkilöautojen ulko- ja sisäpesuja sekä fiksauksia. Loppuvuodesta käynnistettiin auto- ja metallipuolen toimintaa, jota varten investoitiin uuteen nosturiin ja ohutlevymonitoimikoneeseen (alle 1,5 mm ”pellintaivutuskone”/leikkuri&valssi). Siivousyksikkö vastasi myös vuonna 2011 säätiön omien tilojen siivouksesta, mikä antoi hyvää käytännön kokemusta valmentautujille siivoojan työstä, mm. asiakaspalvelua sai harjoitella toimistoja siivotessa. Päivittäisten siivoustehtävien lisäksi pestiin ikkunoita, toteutettiin lattioiden vahanpoistoja, kiillotuksia ja vahauksia sekä pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, kuten henkilöstön työvaatteiden ja siivouspyykin pesuja. Myös hallinnon Mediapaja tarjosi valmennustyötä, mm. graafista suunnittelua, toimistotehtäviä ja erilaisia media-alan tehtäviä. Ekocenter fungerade som centraliserad uppsamlingsplats för el- och elektronikskrot och -apparater för främst hushåll (för företag och samfund enligt avtal) i avfallshanteringsbolaget Stormossens verksamhetsområde. Från hushåll mottogs dessutom utan avgift problemavfall såsom lösningsmedel, olja, oljefilter, ackumulatorer, lysrör och målfärgsrester. Under året sorterades 800 ton apparater. Reparerbara apparater garantireparerades för försäljning i återanvändningsbutiken. Andelen apparater som reparerats av Ekocenter utgjorde 36 % av butikens försäljning, vilket var 7 % mera än föregående år. Utöver produkter som mottagits direkt från kunderna inkom apparater i insamlingscontainrar från Stormossens återvinningsstationer. Apparaterna sorterades enligt tre olika linjer: el- och elektronikskrot (EE-avfall) som skickas till sammanslutningen av tillverkare, lagrade apparater samt apparater som repareras för försäljning. Vid Ekocenter fungerade även Bil- och lastbilstvätten som en separat enhet. Enheten har specialiserat sig på tvätt av tunga fordon och arbetsmaskiner, men tvättade och snyggade upp även många husbilar och -vagnar, båtar samt ut- och insidor av personbilar. I slutet av året påbörjades Bil- och metallverksamheten och för den investerades i en ny lyftkran och en flerprocessmaskin (under 1,5 mm ”plåtböjningsmaskin”/skärare och valsmaskin). Städenheten ansvarade även under år 2011 för städning av Jupiters egna utrymmen, vilket gav god praktisk erfarenhet av städarbete. Klienterna fick dessutom öva på kundservice när de städade kontor. Utöver dagliga städuppgifter tvättades fönster, avlägsnades vax från golv, gjordes poleringar och vaxningar samt olika tvättuppgifter såsom tvätt av personalens arbetskläder samt städtvätt. Även förvaltningens Medieverkstad erbjöd arbetsorienteringsuppgifter i form av bl.a. grafisk design, kontorsuppgifter samt olika uppgifter inom mediebranschen. 29 TYÖYKSIKÖT PALVELUKSESSANNE ARBETSENHETER TILL DIN TJÄNST Jupiter-kierrätysmyymälä ma–pe klo 10–17, la 10–14, puh. 06-325 4606 • vastaanottaa ehjiä ja siistejä huonekaluja, harrastusvälineitä ja kodin käyttötavaroita • myy huonekaluja, kodin käyttötavaraa, kunnostettuja ja huollettuja kodinkoneita, televisioita ja ATK-laitteita • kuljetuspalvelu Café Jupiter ma–pe klo 8–14:30, puh. 06-325 4612 • lounas arkisin klo 11–13 (3 eri vaihtoehtoa, jälkiruoka + runsas salaattipöytä ja kahvi sisältyvät) • pienimuotoinen pitopalvelu Kädentaidot ma–pe klo 8-16, puh. 040 709 8037 • verhoilupalvelut • ompelupalvelut • vaatekierrätys Puu- ja rakennustyöt ma–pe klo 8-16, puh. 040 507 3388 • puusepäntyöt • käyttöesineiden valmistus • entisöintityöt • pienimuotoiset rakennus- ja kiinteistönhoitotyöt Rakennustarvikekierrätys Rakstor ma–pe klo 8-17, puh. 040 502 2220 • vastaanottaa ja myy kierrätyskelpoisia rakennustarvikkeita Ekocenter ma–pe klo 8-17, puh. 06-325 4626 - SER-vastaanotto • sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä ongelmajätteiden vastaanotto kotitalouksilta veloituksetta (yrityksille sekä yhteisöille SER-kierrätysmaksu sopimuksen mukaan) - Sähkö- ja elektroniikkakorjaus • korjaa myymälään myyntiin kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa Auto- ja rekkapesu ma–pe klo 8-16, muina aik. sop. mukaan, puh. 040 590 1035 • raskaankaluston sekä henkilö- ja pakettiautojen pesupalvelut • erikoispesut veneille, työkoneille sekä asuntoautoille ja -vaunuille • sisä- ja moottoripesut Autofiksaus ma–pe klo 8-16, puh. 040 839 4688 Autokorjaamo ja metalli ma–pe klo 8-16, puh. 040 839 4684 Siivous ma–pe klo 8-16, puh. 0400 755 729 Mediapaja ma–pe klo 9-15, puh. 0400 756 620 • graafisia palveluja • av-palveluja • koulutuksia Jupiters återanvändningsbutik må–fr kl. 10–17, lö 10–14, tfn 06-325 4606 • tar emot hela möbler i gott skick, hobbyutrustning och bruksföremål • säljer möbler, bruksföremål, reparerade hushållsapparater, tv-apparater och dataapparater • transportservice Café Jupiter må–fr kl. 8–14:30, tfn 06-325 4612 • lunch vardagar kl. 11–13 (3 olika alternativ + mångsidigt salladsbord och kaffe ingår) • mindre cateringtjänster Hantverk må–fr kl. 8-16, tfn 040 709 8037 • möbeltapetsering • sömnadsservice • återvinning av kläder Trä- och byggnadsenheten må–fr kl. 8-16, tfn 040 507 3388 • snickeriarbeten • tillverkning av bruksföremål • restaureringsarbeten • mindre byggnads- och fastighetsskötselarbeten Återanvändning av byggnadsmaterial Rakstor må–fr kl. 8-17, tfn 040 502 2220 • mottar och säljer återanvändbart byggnadsmaterial Ekocenter må–fr kl. 8-17, tfn 06-325 4626 - EES-mottagning • mottagning av el- och elektronikapparater och problemavfall avgiftsfritt från hushåll. (företag och samfund betalar avgift för el- och elektronikskrot enligt överenskommelse) - Reparationer av el- och elektronikapparater • reparerar hushållsapparater och hemelektronik till återanvändningsbutiken Bil- och lastbilstvätt må–fr kl. 8-16, övriga tider enl. överenskommelse, tfn 040 590 1035 • tvättjänster för tunga fordon, paketbilar och personbilar • specialtvätt av båtar, arbetsmaskiner samt husbilar och -vagnar • invändig tvätt och motortvätt Bilfixning må–fr kl. 8-16, tfn 040 839 4688 Bilverkstad och metall må–fr kl. 8-16, tfn 040 839 4684 Städning må–fr kl. 8-16, tfn 0400 755 729 Medieverkstaden må–fr kl. 9-15, tfn 0400 756 620 • grafiska tjänster • av-tjänster • utbildningar 6 SÄÄTIÖN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ STIFTELSENS FÖRVALTNING OCH PERSONAL Hallintoneuvosto ja tilintarkastajat Förvaltningsråd och revisorer Säätiön hallintoneuvostoon kuuluivat: Stiftelsens förvaltningsråd bestod av följande personer: Jäsen / Medlem Sami Hirvonen Anna-Lena Ahlnäs Virve Airaksinen Pirkko Vartiainen Tor Wik Tuula Ahonpää Raija Kujanpää Gunnar Särs Arvo Isomäki Aino Siltanen Rabbe Eklund Henrik Svarvar Håkan Anttila Varajäsen / Suppleant (Liisa Wahlström) (Helena Boucht) (Markku Saari) ( ) (Jouko Saraste) (Hanna Ehrnrooth) (Linda Södergård) (Erkki Teppo) (Gunvor Vesterlund) (Leena Waxlax) (Jussi Lahti) (Gunilla Bertell) (Gunbritt Tallbäck) Vaasan kaupunki / Vasa stad Vaasan kaupunki / Vasa stad Vaasan kaupunki / Vasa stad Vaasan Setlementtiyhdistys ry / Vasa Settlementförening rf Vaasan Setlementtiyhdistys ry / Vasa Settlementförening rf Vaasanseudun sos.psyk. yhdistys ry / Vasanejdens soc.psyk. förening rf Vaasanseudun sos.psyk. yhdistys ry / Vasanejdens soc.psyk. förening rf Vaasan seurakuntayhtymä / Vasa kyrkliga samfällighet Vaasan Invalidit ry / Vasa Invalider rf Vaasan Invalidit ry / Vasa Invalider rf Mustasaaren kunta / Korsholms kommun Mustasaaren kunta / Korsholms kommun Oy Stormossen Ab Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Virve Airaksisen ja varapuheenjohtajana Tor Wik. Hallintoneuvosto piti varsinaisen kokouksen toukokuussa ja lisäksi toisen kokouksen joulukuussa. Som förvaltningsrådets ordförande fungerade Virve Airaksinen och som vice ordförandeTor Wik. Förvaltningsrådet höll ordinarie möte i maj och ytterligare ett möte i december. Hallitus Styrelse Jäsen / Medlem Jukka Kentala Maija Nyystilä Marjatta Kiviranta Carola Lithén Pertti Meriruoho Nils-Eric Sahlström Varajäsen / Suppleant (Juha Suikkanen) (Harry Swanljung) (Sinikka Blomqvist) (Alice Backström) (Martti Kujanpää) (Leif-Johan Höckert) Vaasan kaupunki / Vasa stad Vaasan Setlementtiyhdistys ry / Vasa Settlementförening rf Vaasan seudun sos.psyk. yhdistys ry / Vasanejdens soc.psyk. förening rf Mustasaaren kunta / Korsholms kommun Vaasan Invalidit ry / Vasa Invalider rf Vaasan seurakuntayhtynmä / Vasa kyrkliga samfällighet Hallituksen puheenjohtajana toimi Jukka Kentala ja varapuheenjohtajana Maija Nyystilä. Hallitus kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 74 asiaa. Som styrelsens ordförande fungerade Jukka Kentala och som vice ordförande Maija Nyystilä. Styrelsen sammanträdde 7 gånger och behandlade 74 ärenden. 31 Tilintarkastajat Revisorer Säätiön tilintarkastajina toimivat KHT Hans Bertell ja HTM Markku Lehto KPMG Oy Ab:stä ja varatilintarkastajina HTM Lars-Erik Hanner ja HTM Vesa Aakko. Som stiftelsens revisorer fungerade CGR Hans Bertell och GRM Markku Lehto från KPMG Oy Ab och som vice revisor GRM Lars-Erik Hanner och GRM Vesa Aakko. Henkilöstö, organisaatio ja toimitilat Personal, organisation och verksamhetsutrymmen Säätiön toimitusjohtajana on marraskuusta 2001 lähtien toiminut Helka Linna. Vuoden vaihtuessa säätiön palveluksessa oli 52 henkilöä. Vuoden aikana vakituisluonteiseen henkilöstöön kuului kaikkiaan 32 vakinaista ja sijaiset mukaan lukien 36 määräaikaista työntekijää. Kokoaikaisiksi työsuhteiksi muutettuna toteutunut henkilöstöresurssi oli 54,3 henkilötyövuotta. Henkilöstön keski-ikä oli 42,8 vuotta. Vuoden aikana lopetti peräti 17 työntekijää pääosin projektien tai palvelujen päättymisen vuoksi ja 7 uutta sekä 3 sijaista rekrytoitiin. Henkilökunta kouluttautui kaiken kaikkiaan 350 päivää, mikä oli keskimäärin 6 päivää per henkilötyövuosi. Henkilökunnan osaamisen lisäämiseen ja ammattitaidon päivittämiseen panostettiin kaikkiaan 0,9 henkilötyövuotta, joka oli keskimäärin 2 % tehdystä työajasta. Henkilöstöstä 28 % oli ollut säätiön palveluksessa vähintään 5 vuotta. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehdittiin vuoden aikana mm. tarjoamalla koko henkilöstölle systemaattista virkistystoimintaa ja mahdollisuus työnohjaukseen, järjestämällä yhteisiä työyhteisö- ja kehittämispäiviä sekä lisäksi ryhmien omia kehittämis- ja virkistyspäiviä. Lisäksi tarjottiin mm. tyky-kuntoseteleitä. Uusille työntekijöille nimettiin organisaatiosta mentori, ja työntekijöiden kanssa käytiin vuosittaiset kehityskeskustelut. Sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin 2,8 % säännöllisestä työajasta, mikä oli prosenttiyksikön verran edellisvuotta matalampi. Säätiön organisaatio oli viime vuoteen asti ollut matala tiimiorganisaatio, mikä alkoi olla lii- Helka Linna har fungerat som stiftelsens verkställande direktör sedan november 2001. I årsskiftet hade stiftelsen 52 anställda. Under året ingick totalt 32 personer i den fast anställda personalen och inklusive vikarier hade stiftelsen 36 tillförordnade anställda. Omvandlat till heltidsanställningar motsvarade personalresursen 54,3 årsverken. Personalen hade en genomsnittlig ålder på 42,8 år. Under året slutade upp till 17 anställda huvudsakligen till följd av avslutade projekt eller tjänster. Samtidigt rekryterades 7 nya samt 3 vikarier. Antalet utbildningsdagar bland personalen var totalt 350, vilket motsvarar i genomsnitt 6 dagar per årsverke. För upprätthållande av personalens kompetens och uppdatering av deras yrkeskompetens användes cirka 2 % av den faktiska arbetstiden. Av personalen hade 28 % varit anställda av stiftelsen i minst 5 år. Under året beaktades personalens välmående bl.a. genom att erbjuda systematisk rekreationsverksamhet samt möjlighet till arbetshandledning för personalen, genom att ordna gemensamma arbetsgemenskaps- och utvecklingsdagar samt egna utvecklings- och rekreationsdagar för grupperna. Dessutom erbjöds bl.a. tykymotionssedlar. För nya anställda utnämndes en mentor från organisationen och tillsammans med personalen fördes utvecklingssamtal varje år. Sjukfrånvaron motsvarade i medeltal 2,8 % av den regelbundna arbetstiden Hallintoneuvosto Jupiterin organisaatiouudistus Hallitus Toimitusjohtaja Työyksiköiden päällikkö myyntituotantotoimintojen toimintojen vastaava vastaava Ekocenter Auto- ja rekkapesu Auto ja metalli Siivous Kädentaidot Puu- ja rakennus ri to t aa palveluryhmän vastaava in us lo ta palveluryhmän vastaava rd o ko tä Palvelupäällikkö Kierrätysmyymälä Rakstor Café Jupiter in st e ja Vi ö st a ilö aj nk iap he ed m a - j kö to lik ll in ääl Ha usp lo ta Työhön ja koulutukseen valmentavat palvelut hanke tai palvelu hanke tai palvelu hanke tai palvelu Työelämään kuntouttava valmennus ja arviointi hanke tai palvelu hanke tai palvelu hanke tai palvelu työ s koulutu s kuntoutu muu palveluryhmän vastaava hanke tai palvelu Nuortenpalvelut hanke tai palvelu hanke tai palvelu TUOTTEET JA PALVELUT Förvaltningsrådet Jupiters organisationsreform Styrelsen Verkställande direktören Chefen för arbetsenheterna ch - o en s g f in e tn ich l a m rv no Fö ko e servicegruppansvarig servicegruppansvarig Ekocenter Bil- och lastbilstvätt Bilreparation och metall Städning Hantverksfärdigheter Trä- och byggnadsenhet ns tio a i ik om un or m at ekonn m in e Ko rd l och tad o ko ona erks rs i e v pe e d m Servicechefen Återanvändningsbutik Rakstor Café Jupiter försäljnings- produktionsansvarig ansvarig projekt eller tjänst projekt eller tjänst projekt eller tjänst Service som förbereder för arbete och utbildning projekt eller tjänst projekt eller tjänst projekt eller tjänst Arbetsorientering som rehabiliterar för arbetslivet samt utvärdering arbete g utbildnin ering rehabilit annat servicegruppansvarig projekt eller tjänst Ungdomsservice projekt eller tjänst projekt eller tjänst PRODUKTER OCH TJÄNSTER an kevyt suurehkolle toiminnan volyymille. Vuoden alussa päätettiin uudistaa organisaatiota vakiintuneiden palveluryhmien ja asiakasmäärien mukaisesti. Uudistus toteutettiin vuoden aikana portaittain. Uudistuksessa valmennuspalvelut jaettiin kolmeen palveluryhmään, joista vastaamaan päälliköksi tuli palvelupäällikkö (entinen työvalmennuspäällikkö). Työyksiköt ryhmiteltiin myyntiin ja tuotantoon, joista vastaamaan päälliköksi tuli uutena henkilönä työyksiköiden päällikkö, joka aloitti tehtävässä syksyllä. Kolmantena päällikkönä jatkoi hallinto- ja talouspäällikkö. Uudistuksella pyrittiin vastaamaan palkkatukiuudistuksesta johtuneeseen paineeseen työyksiköiden kehittämisessä sekä vahvistamaan erityisosaamista palveluryhmissä. Vuoden lopussa uudistettu organisaatio oli kokonaan käytössä ja palaute sekä säätiön sisältä että ulkopuolisilta tahoilta oli myönteistä. Päälliköt yhdessä toimitusjohtajan ja säätiön tiedottajan kanssa muodostivat johtoryhmän, joka kokoontui tarvittaessa. Lisäksi muodostettiin ns. laajennettu johtoryhmä, johon kuuluivat em. lisäksi palveluryhmien vastaavat sekä myyntitoimintojen vastaava (tuotantotoimintojen vastaavan tehtäviä on toistaiseksi hoitanut työyksiköiden päällikkö). Euroopan laatupalkinnon kriteeristöön (EFQM) perustuva, säätiölle vuonna 2002 räätälöity laadun itsearviointikysely on tehty vuosittain koko vakituisluonteiselle henkilökunnalle. Tulokset kertovat myös työyhteisön ti- och var ungefär en procentenhet lägre än föregående år. Stiftelsens organisation har ända fram till i fjol bestått av en teamorganisation, men med tanke på verksamhetens omfattande volym var denna typ av organisation inte längre lämplig. I början av året beslutades att organisationen ska förnyas utifrån etablerade servicegrupper och klientmängder. Reformen genomfördes stegvis under året. I reformen indelades arbetsorienteringstjänsterna i tre servicegrupper. Som ansvarig chef för grupperna fungerar servicechefen (tidigare arbetsorienteringschef). Arbetsenheterna indelades i försäljning och produktion, och som ansvarig anställdes en chef för arbetsenheterna som inledde sin uppgift på hösten. Som tredje chef fortsatte förvaltnings- och ekonomichefen. Genom reformen strävades efter att svara på trycket i utvecklingen av arbetsenheterna som berodde på lönestödsreformen samt stärka specialkompetensen i servicegrupperna. Organisationen som förnyades i slutet av året var helt och hållet i bruk och både den interna och externa responsen var positiv. Cheferna bildade en ledningsgrupp tillsammans med den verkställande direktören och informatören. Ledningsgruppen samlades vid behov. Dessutom bildades en utökad ledningsgrupp och i den ingick utöver ovan nämnda även servicegruppernas ansvarspersoner samt den ansvariga för försäljningsfunktioner (uppgifterna som hört till den ansvariga för produktionsfunktioner har hittills skötts av chefen för arbetsenheterna). 43 33 En självutvärdering av kvaliteten som baserar sig på kriterierna för det europeiska kvalitetspriset (EFQM) och som skräddarsytts för stiftelsen år 2002 har genomförts årligen bland den fast anställda personalen. Resultaten påvisar även arbetsgemenskapens tillstånd och fungerar för sin del som grund vid val av innehåll och prioriteringar i verksamhetsplanen. År 2011 svarade 28 personer på enkäten (64 %). Delområdenas medeltal var ungefär på samma nivå som föregående år (se tabell 4). År 2011 genomfördes en heltäckande utvärdering av verksamheten och kvaliteten för tredje gången enligt modellen för utvärdering av kvaliteten av social sysselsättning (STL). STL baserar sig på EFQM och genomförs ungefär vart tredje år. Hela personalen deltar om möjligt i gemensamma utvecklingsdagar där strategigrunden preciseras, diskussioner förs och beslut om den närmaste framtidens mål fattas, resultat utvärderas eller där personalen får fortbildning eller diskuterar teman som bestämts på förhand. År 2011 ordnades en halv utvecklingsdag som två tillfällen med samma innehåll (28.3 och 1.4) för att alla skulle ha möjlighet att delta. Som extern inspiratör fungerade ingenjör, FöM, examensmästare, utvecklingsförankrare Jari Nokkala från Fenec Partners Oy. Med undantag av sommarcaféverksamheten på Sandö förblev stiftelsens verksamhetsutrymmen oförändrade under året. I stiftelsens bruk fanns 5431 m² uppvärmda kontors- försäljnings- och produktionsutrymmen. På grund av det minskade antalet projekt och tjänster stod en liten del av kontorsutrymmena tomma. Itellas logistikcenter som byggdes på samma tomt år 2010 livade upp gårdsområdet och lunchcaféets verksamhet. lasta ja ovat osaltaan perusteena toimintasuunnitelman sisältöjä/painopisteitä valittaessa. Vuonna 2011 kyselyyn vastasi 28 henkilöä (64 %). Osa-alueiden keskiarvot olivat suunnilleen edellisvuoden tasolla (ks. Taulukko 2). Vuonna 2011 tehtiin kolmannen kerran kokonaisvaltainen toiminnan ja laadun arviointi Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallin (STL) mukaisesti. STL perustuu EFQM:ään, ja se tehdään noin joka kolmas vuosi. Koko henkilökunta osallistuu mahdollisuuksien mukaan yhteisille kehittämispäiville, jolloin tarkennetaan strategiaperustaa, keskustellaan ja sovitaan lähiajan tavoitteista, arvioidaan tuloksia tai kouluttaudutaan/keskustellaan erikseen sovituista teemoista. Vuonna 2011 järjestettiin kehittämispuolipäivä kahtena samansisältöisenä tilaisuutena (28.3. ja 1.4.), jotta kaikilla oli mahdollisuus osallistua. Ulkopuolisena inspiraattorina toimi ja jupiterilaisia muutoksen hallintaan johdatteli ins., KM, NTM, kehittämisen jalkauttaja Jari Nokkala Fenec Partners Oy:ltä. Hietasaaren kesäkahvilatoimintaa lukuun ottamatta säätiön toimitilat pysyivät vuoden aikana entisellään. Käytössä oli 5431 m² lämpimiä toimisto-, myynti- ja tuotantotiloja. Projektien ja palvelujen vähenemisen vuoksi pieni osa toimistotiloista oli vajaakäytössä. Samalle tontille vuonna 2010 rakennettu Itellan logistiikkakeskus elävöitti piha-aluetta ja lounaskahvilan toimintaa. 2009 2010 2011 Organisaation johtaminen 5,2 4,6 4,7 Ledning av organisationen Strategia, arvot ja toimintaperiaatteet 5,0 4,6 4,6 Strategi, värden och verksamhetsprinciper Henkilöstö 4,8 4,4 4,4 Personal Kumppanuudet ja resurssit 4,8 4,2 4,1 Partnerskap och resurser Prosessit 4,9 4,4 4,4 Processer Tulokset 5,1 4,5 4,9 Resultat Taulukko 2. Jupiter-säätiön laadun itsearvioinnin osa-alueiden pistemäärät 2011 (asteikolla 1-7) Tabell 2. Poäng för delområdena i Jupiter-stiftelsens självutvärdering av kvaliteten 2011 (på skalan 1-7) 34 7 TALOUSKATSAUS EKONOMISK ÖVERSIKT Vuoden 2010 palkkatukiuudistuksesta johtuneet työosastojen toimintaedellytykset heikentyivät vuonna 2011 edelleen. Työyksiköiden tuloja saatiin kuitenkin kasvatettua vuoteen 2010 verrattuna 96 869 € (12 %) ja ne olivat yhteensä 901 697 €. Aiempana vuoteTuotot 2011 Projektien kuntaosuus 6% Yleisavustukset 4% Työvoimapoliittiset tuotot 6% Projektiavustukset 17 % Myyntituotot 67 % Kulut 2011 Korko- ja muut rahoituskulut 5% Muut kulut 30 % Palkat 52 % Poistot 2% Muut henkilöstökulut 2% Eläkekulut 9% Verksamhetsförutsättningarna vid arbetsenheterna försvagades ytterligare under år 2011 till följd av lönestödsreformen år 2010. Arbetsenheternas inkomster växte dock med 96 869 € (12 %) jämfört med år 2010 och var totalt 901 697 €. Föregående år ökade arbetsenheternas intäkter med 6,8 %. Arbetsenheternas intäktsutveckling har varit positiv sedan år 2010. Försäljningen av arbetsorienteringstjänster minskade med 147 190,69 € (10,2 %) jämfört med föregående år och var 1 282 804 €. I resultaträkningen för arbetsorienteringstjänsternas del presenteras alla servicepaket i anknytning till arbetsorienMyyntituotot Projektiavustukset tering inklusive köptjänsteavtal Työvoimapoliittiset tuotot om arbetsorientering med Vasa Yleisavustukset stad och Korsholms kommun. Projektien kuntaosuus Kommunandelarna för Vasa stads och Korsholms kommuns projekt var 181 849 €, varav Vasa stads andel var 175 311€ och Korsholms kommuns andel 6 538 €. År 2011 motsvarade projektfinansieringen och EU-bidrag en summa på 566 290 €, vilket var 146 356 € (20,5 %) mindre än föregående år. Orsaken till minskningen var att antalet projekt var färre än föregående år. De arbetskraftspolitiska intäkterna var totalt 205 126 €, vilket var 156 647 € (43,3 %) mindre än föregående år. Av summan motsvarades lönestödsandelen av 176 534 € och resten dvs 28 592 € bestod av ersättningar från Fpa och försäkringsbolag. KonsekvenPalkat serna av lönestödsreformen år Eläkekulut Muut henkilöstökulut 2010 syns tydligt som en betydPoistot lig minskning i lönestödssiffrorna. Muut kulut Korko- ja muut rahoituskulut Nettoinvesteringarna under räkenskapsperioden var totalt 18 458 €. Investeringarna bestod av kylanordningar som skaffats till Café Jupiter samt ändringsarbeten som gjorts i Jupiters utrymmen. De övriga kostnaderna (innehåller arbetsenheternas materialkos- 35 46 na työyksiköiden tulojen kasvu oli (6,8 %). Työyksiköiden tnader, hyror, resekostnader, bruks- och underhållskosttulokehitys on ollut nousujohteista vuodesta 2010 lähtien. nader samt övriga kostnader för egentlig verksamhet) var Valmennuspalvelujen myynti laski edellisestä vuodes1 074 031 €, vilket var 23 592 € mera än föregående år. ta 147 190,69 € (10,2 %) ollen 1 282 804 €. TuloslasJämfört med budgeten var kostnaderna 127 585 € mindre. kelmassa Valmennuspalveluissa on esitetty kaikki työvalmennukseen liittyvät Intäkter 2011 palvelupaketit mukaan lukien sekä Vaasan kaupungin että Mustasaaren kunnan työvalmennuksen ostopalvelusopimukset. Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunProjektens kommunandelar 6% nan projektien kuntaosuudet olivat 181 849 Allmänna bidrag €, josta Vaasan kaupungin osuus oli 175 4% 311 € ja Mustasaaren osuus oli 6 538 €. Arbetskraftspolitiska intäkter Vuonna 2011 hankerahoitus ja avus6% Försäljningsintäkter tukset EU:lta ja valtiolta olivat 566 290 Projektstöd Projektstöd €, mikä oli 146 356 € (20,5 %) pienemArbetskraftspolitiska intäkter 17 % Allmänna bidrag pi kuin edellisenä vuonna johtuen edelProjektens kommunandelar lisvuotta pienemmästä hankemäärästä. Försäljningsintäkter 67 % Työvoimapoliittiset tuotot olivat yhteensä 205 126 €, mikä oli 156 647 € (43,3 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Summasta palkkatukien osuus oli 176 534 € ja loppu 28 592 € oli Kela- ja vakuutusyhtiökorvauksia. Vuoden 2010 palkkatukiuudistuksen vaikutus näkyy luvuissa selkeästi palkKostnader 2011 katuen määrän huomattavana laskuna. Nettoinvestoinnit olivat tilikaudella yhteensä 18 458 €. Investoinnit koostuivat Café Jupiteriin ostetuista kylmäkalusteista sekä vuokratilojen muutosrakentamisesta. Muut kulut (sisältävät työyksiköiden Ränte- och andra finansieringskonstnader materiaalikulut, vuokrat, matkakulut, kou0% lutuskulut, käyttö- ja ylläpitokulut sekä Övriga kostnader muut varsinaisen toiminnan kulut) olivat 32 % Löner 1 074 031 €, mikä oli 23 592 € suurempi Pensionskostnader Övriga personalkostnader kuin edellisvuonna. Budjetoituun nähden Löner Avskrivningar muut kulut olivat 127 585 € pienemmät. 55 % Övriga kostnader Avskrivningar Maksuvalmius vaihteli vuoden aikana, Ränte- och andra finansieringskonstnader 2% mutta pysyi kuitenkin kohtalaisen hyväÖvriga personalkostnader 2% nä koko ajan. Laskut saatiin maksettua Pensionskostnader ajallaan ja hanke- ja palvelurakenteesta 9% johtuva jälkijättöinen tulovirta ei tuottanut v. 2011 suurempia ongelmia, siitäkään huolimatta, että ESR-hankkeissa projektirahoituksen saanti valtiolta kesti 6–15 kk maksatuksen hakemisesta. ProLikviditeten varierade under året men var hela tiden jektien maksatusväli oli pääsääntöisesti 3 kk. Vaasan förhållandevis god. Fakturor kunde betalas i tid och inkaupungin maksulimiittiluotto auttoi maksuvalmiuden ylkomstflödet, som hade en efterbliven natur till följd av läpidossa. Maksulimiittiluottoa jouduttiin käyttämään 50 projekt- och servicestrukturen, orsakade inga större 000–130 000 € (kokonaislimiitti 230 000 €) erilaisia ajanproblem under år 2011 trots att det räckte 6–15 månader jaksoja. Lyhin limiitin käyttöaika oli 20 pv ja pisin 4 kk. för att få projektfinansiering för ESF-projekt från staten. Tilikauden liikevaihto oli 3 269 490 € ja alijäämäksi jäi Utbetalningsinvervallen för projekt var i regel 3 månader. -89 574 €. Vasa stads likviditetskredit var till hjälp vid upprätthållandet av likviditeten. Av likviditetskrediten var stiftelsen tvungen att använda 50 000–130 000 € (totalt 230 000 €) under olika tidsperioder. Den kortaste användningstiden för krediten var 20 dagar och den längsta 4 månader. Räkenskapsperiodens omsättning var 3 269 490 € med ett underskott på - 89 574 €. 36 Tuloslaskelma Resultaträkning VARSINAINEN TOIMINTA / EGENTLIG VERKSAMHET 1.1.-31.12. 2011 1.1.-31.12. 2010 TUOTOT / INTÄKTER € € Myyntituotot / Försäljningsintäkter 2 194 224,94 2 244 546,19 Projektiavustukset / Projektstöd 566 289,59 712 646,45 Työvoimapoliittiset tuotot / Arbetskraftspolit. intäkter 205 126,22 361 773,16 2 965 640,75 3 318 965,80 1 829 233,29 2 064 044,77 310 235,15 346 430,87 68 650,36 89 141,39 2 208 118,80 2 499 617,03 73 102,81 100 465,06 1 074 031,34 1 050 438,96 -389 612,20 -331 555,25 250,05 38,51 3 633,99 2 796,09 177,50 240,00 -3 561,44 -2 997,58 Yleisavustukset / Allmänna bidrag 120 540,93 69 751,74 Projektien kuntaosuus / Projektens kommunandelar 181 849,07 211 959,52 YLEISAVUSTUKSET YHTEENSÄ / ALLMÄNNA BIDRAG TOTALT 302 390,00 281 711,26 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ RÄKENSKAPSPERIODENS ÖVER-/ UNDERSKOTT -89 573,64 -52 841,57 TUOTOT YHTEENSÄ / INTÄKTER TOTALT KULUT / KOSTNADER HENKILÖSTÖKULUT / PERSONALKOSTNADER Palkat / Löner Eläkekulut / Pensionskostnader Muut henkilöstökulut / Övr. personalkostnader HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ SUMMA PERSONALKOSTNADER Poistot / Avskrivningar Muut kulut / Övriga kostnader VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTTO/KULUJÄÄMÄ UNDER-/ÖVERSKOTT FÖR EGENTLIG VERKSAMHET SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA FINANSIELLA INTÄKTER OCH KOSTNADER Korkotuotot / Ränteintäkter Korkokulut / Räntekostnader Muut rahoituskulut / Övr. finansiella kostnader SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ FINANSIELLA INTÄKTER OCH KOSTNADER TOTALT YLEISAVUSTUKSET / ALLMÄNNA BIDRAG Tase vastaavaa Balansräkning aktiva PYSYVÄT VASTAAVAT / BESTÅENDE AKTIVA 31.12.2011 31.12.2010 € € AINEETTOMAT HYÖDYKKEET IMMATERIELLA TILLGÅNGAR Aineettomat oikeudet Immateriella rättigheter 0,00 120,00 44 870,57 69 363,10 44 870,57 69 483,10 2 102,28 4 204,52 61 025,47 88 955,12 0,00 8 190,51 63 127,75 101 350,15 107 998,32 170 833,25 50 757,95 51 510,56 Myyntisaamiset Kundfordningar 105 550,50 161 472,43 Siirtosaamiset Resultatregleringar 368 488,37 469 506,94 302,62 1 229,67 133 705,15 160 170,81 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA TOTALT 658 804,59 843 890,41 TASE VASTAAVAA YHTEENSÄ SUMMA BALANS AKTIVA 766 802,91 1 014 723,66 Muut pitkävaikutteiset menot Övriga långfristiga utgifter AINEETTOMAT HYÖDYKKEET YHTEENSÄ IMMATERIELLA TILLGÅNGAR TOTALT AINEELLISET HYÖDYKKEET MATERIELLA TILLGÅNGAR Rakennukset ja rakennelmat Byggnader och konstruktioner Koneet ja kalusto Maskiner och inventarier Enn. maksut ja keskeneräiset hank. Försk.bet. och påg. nyanl. AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ MATERIELLA TILLGÅNGAR TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ BESTÅENDE AKTIVA TOTALT VAIHTUVAT VASTAAVAT / RÖRLIGA AKTIVA VAIHTO-OMAISUUS OMSÄTTNINGSTILLGÅNGAR Aineet ja tarvikkeet/Varasto Material och förnödenheter (lager) LYHYTAIKAISET SAAMISET KORTFRISTIGA FORDRINGAR Ennakkomaksu Förskottsbetalningar RAHAT JA PANKKISAAMISET KASSA OCH BANK Tase vastattavaa Balansräkning passiva OMA PÄÄOMA / EGET KAPITAL Säädepääoma Stiftelsekapital 31.12.2011 31.12.2010 € € 25 228,22 25 228,22 Edellisen tilikauden voitto (tappio) Föregående räkenskapsper. vinst (förlust) 269 580,80 322 422,37 Tilikauden voitto (tappio) Räkenskapsper. vinst (förlust) -89 573,64 -52 841,57 205 235,38 294 809,02 Lainat rahalaitoksilta Lån från penninginstitut 0,00 7 007,26 Muut pitkäaikaiset velat Övr. långfristiga skulder 130 000,00 80 000,00 130 000,00 87 007,26 Lainat rahalaitoksilta Lån från penninginstitut 38 136,09 80 977,56 Ostovelat Leverantörsskulder 34 821,10 47 240,33 Siirtovelat Resultatregleringar 314 063,36 443 949,56 44 546,98 60 739,93 431 567,53 632 907,38 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ / FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT 561 567,53 719 914,64 TASE VASTATTAVAA YHTEENSÄ / SUMMA BALANS PASSIVA 766 802,91 1 014 723,66 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ / EGET KAPITAL TOTALT VIERAS PÄÄOMA / FRÄMMANDE KAPITAL PITKÄAIKAINEN / LÅNGFRISTIGA PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ LÅNGFRISTIGA SKULDER TOTALT LYHYTAIKAINEN / KORTFRISTIGA Muut lyhytaikaiset velat Övr. kortfristiga skulder LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ KORTFRISTIGA SKULDER TOTALT YHTEYSTIEDOT KONTAKTUPPGIFTER Jupiter-säätiö Meijerinkatu 2 - 4 PL 360, 65101 VAASA Vaihde Faksi Sähköposti www Jupiter-stiftelsen Meijerigatan 2 - 4 PB 360, 65101 VASA 06 - 325 4600 06 - 325 4618 [email protected] www.jupiter.fi Växel Fax Epost www
© Copyright 2024