Yleinen ammattikuntasääntö 1621
Lähde: KA Ammattikuntia koskevia asiakirjoja, Yleisiä ammattikuntia koskevia asiakirjoja: Yleinen
ammattikuntasääntö
1621.
Kuvat
Arkistaitoksen
Digitaaliarkistosta
osoitteista
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5442748
ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5442749.
Suomenkielinen merkintä lienee jonkun arkistovirkailijan.
Sanasto
bijsittare = bisittare = ledamot som jämte orförande har säte i en kollegialt sammansatt styrelse eller
domstol (jfr assessor), SAOB
Sweriges, Göthes, och Wundes Konungh: Wundes-sanan kohdalla pitäisi lukea todennäköisesti Wendes
tai Wändes. Ruotsin kuninkaat olivat perinteisen titulatuurinsa mukaan Ruotsin (tai Sveean tai sveeojen)
ja Göötan (tai gööttien) sekä Vendin (tai vendien) kuninkaita. Vendit olivat slaavilainen kansa, joka asui
Itämeren etelärannikolla ja joka keskiajan kuluessa sulautui saksankieliseen väestöön. Eräiden
etymolopgisten tulkintojen mukaan suomen kielen venäläistä tarkoittava sana olisi alun perin tarkoittanut
vendejä. Wundes-muoto on tässä kirjoitusvirhe: kirjuri lienee kopioinut asiakirjan joko käsinkirjoitetusta
tai painetusta tekstistä, jossa Wendes oli kirjoitettu muodossa Wändes, ja virheellisesti tulkinnut ä:n u:ksi.
ibland = bland
beställa = uträtta, sköta om ngt
förmähles = förmäla, tillkännage
ordinera = ordinera om ngt: utfärda ett förordnande, påbjuda
skicka = fastställa regler
laga = fastställa
ratification = stadfästelse
regulera = reglera
i synnerheet = separat, i sänder; särskilt, speciellt
anlanga = anbelanga, gälla, vidkomma
taga sig för (att) = ta ngt till behandling
göra = upprätta, stifta
författa = inbegripa; inrätta; förordna
tractera = behandla, avhandla, dryfta
af sigh kompne : komma av sig = avskaffa, komma ur bruk
effterlåtit: efterlåta = tillåta
oförmögen: 1) felskrivning? (Kyseessä voi siis olla ajatuksellinen kirjoitusvirhe: kirjuri on kohdassa Men
the Embeter som icke äre så oförmögne och starcke… ikään kuin toistanut o-etuliitteen avulla icke-sanan
förmögne-sanassa, koska kohdassa puhutaan vähävaraisista ja heikoista ammattikunnista. Tai sitten
kyseessä on vanha liiallisuutta tarkoittava of(f)-etuliite, jolloin kohdassa puhuttaisiin ”ei liian vauraista ja
vahvoista ammattikunnista”; ks. seuraava tulkinta.) 2) of-förmögen ’mycket rik’?
sättia sigh = bestämma, (sätta sig och) börja sammanträde
tilsade, tillsäija: tillsäga (SAOB 8 d): tillåta, medge
Kielellisiä selityksiä
Asiakirjan rakenne ja tyyli
Tekstin alku noudattaa niin sanotun avoimen kirjeen muotosääntöjä: För allom som ... see, höra eller läsa
.... Tavallisesti aloitusfraasissa on vain kaksi verbiä se eller höra (näin oli varsinkin keskiajalla laadituissa
kirjeissä ja asiakirjoissa), mutta tässä on lisätty kolmas verbi läsa. Lukemista tarkoittavan läsa-verbin
käyttö aloitusfraasissa voi heijastella varhaismodernin yhteiskunnan kirjallistumista, ainakin lukutaidon
vähittäistä yleistymistä.
Toinen esimerkki kolme verbiä sisältävästä ilmauksesta on ordinera, skicka och laga, jossa verbit ovat
lähes täysiä synonyymeja. Samantyyppinen synonyymikasauma on lauseessa, joka alkaa Med hwad
hwart... ja jossa esiintyvät verbit anlangar, widkommer, tillhörer. Kahden lähes samaa tarkoittavan sanan
ilmauksia on useita: till godho och nytto, regulera och rätta, sigh förhålla och stella, huus eller gårdar,
rådslå eller tractera.
Monisanaisuus ja pitkät, kiemuraiset virkkeet ovat ajan kansliatyyliä, eikä lauseiden jäsentäminen ole
aivan helppoa, kun välimerkit ja isot kirjaimet noudata meille tuttuja sääntöjä eivätkä siis auta pää- ja
sivulauseiden löytämisessä. Ensimmäinen virke on hyvä esimerkki: aloitusfraasin jälkeen tulee tå (siis
då), joka ei oikein liity mihinkään. Lauseen alusta näkee, että teksti on osoitettu useammille
asianosaisille, joille allekirjoittajat (effterskrifne, nimet ja tittelit) ilmoittavat (bekänne wij), että he
toimivat kuninkaan määräyksen mukaan (määräys on päivätty 16.7.1621), ja siinä on muiden
toimitettavien asioiden joukossa ammattikuntia koskevien sääntöjen laatiminen.
som boandes äre
s-loppuinen preesenspartisiippi on rinnakkaismuoto, joka useammin esiintyy adverbina (esim.
marscherandes lärde vi Latinam) mutta myös vara-verbin kanssa varsinkin kansliakielessä.
Päätteet -e ja -a
Tähän aikaan taivutusmuotojen päätteissä vaihtelivat -e ja -a, kunnes vähitellen tanskalaisvaikutteiseksi
käsitetty -e väistyi. Tässä tekstissä infinitiivien päätteenä on -a, verbin monikon 1. persoonan pääte -e
(bekänne wij), ja sama pääte voi olla myös 3. persoonasssa (månge ähre, måge the), mutta tavallisempi on
-a: the som … .ähra, alla komma, the Embeter som... hafwa, Embeter kunna wara). Adjektiiveissa,
partisiipeissa ja pronomineissa on useimmiten e-pääte: thenne effterskrifne stadga, alle Embeter, wisse
skråer).
Ortografia
Ortografia alkoi vakiintua 1600-luvun alussa, mutta asiakirjassa on vaihtelua edelleen samoissa
sanoissakin. Sanan alussa oleva (nykyinen) d on kirjoitettu monella tavalla: dee, dhet, dhem/them,
dher/ther, tå. Jonkin konsonantin perässä oleva h-kirjain on enimmäkseen koristeena, ei ääntämistä
ilmaisemassa: Rådh, Landshöfdingh, wthöfver, Finlandh. Pitkiä vokaaleita on voitu kirjoittaa kahdella
kirjaimella: deeras saaker, synnerheet.
Sama sana on voitu kirjoittaa yhteen tai erikseen: samman kompster, sammankompst. Sanassa on meidän
silmissämme ylimääräinen p-kirjain: -p- on tietyissä konsonanttiryhmissä joskus esiintyvä lisäkonsonantti
(inskottskonsonant) ja perua varhaisemmilta kielikausilta.
Transkriptio
För allom som thenne effterskrifne stadga och Embets Skråå, see, höra eller
läsa, tå bekänne wij effterskrifne Gabriel Oxenstierna, Frijherre till Kimittho och Tyresiö, Sweriges Rijkes Rådh, Landshöfdingh öfwer uplandh och Ståthållare
på Stockholms Slot etc. Lars Schytte till Sättra, then Kongl. Rättz Bijsittiare etc.
Att wij effter den Instruction som den Stoormächtigste och högbårne
Furste och Herre, H.[er]r Gustaf Adolph, Sweriges, Göthes, och Wundes Konungh,
Stoorfurste till Finlandh, Hertigh uti Eestlandh och Carelen, Herre wthöfwer
Ingermanlandh, wår Allernådigste Herre och Konungh, nådigst oss gifwit
hafwer, Daterat uthi lägret widh Elfznabben d.[en] .16 Julij 1621. iblandh
andra saaker till att beställa, så förmähles om Skråer till att uprätta uti
alla Embeter, och ther om att Ordinera, skicka och laga, Vppå H.[an]s Kongl.[ige]
M.[ajeste]tz nådige Wijdare ratification. Hwar före hafwe wij thesse effterskrifne Articler, alle Embeter till godho och nytto författa låtit, som boandes äre uthij alle Städher som wtij Ordinera skulle sigh nedersättia att dhe
sigh effter thenne dagh uthij alle Embeter requlera och rätta skole. Men
hwadh hwart och eett Embete i synnerheet anlangar och deras Skråer widkommer och egenteligh tillhörer, wele wij alle Skråer i synnerheet för oss taga
låta, och ther uppå tillijka medh Borgmästare och Rådh, göra wisse Skråer,
huru hwart och itt Embete skall sigh förhålla och stella, doch på H.[an]s Kongl.[ige]
M.[ajeste]tz Nådigare Wijdare ratification till att förandra eller förbättra
hwilke Skråer the medh första bekomma skole och dee Embeter som inge kunna hafwa skole och så warda theras Skråer författade ther the och sigh
kunna efterrätta.
Articulus 1.
Att effter Embeterne i fordomdagh, hafwa hafft sine Wisse huus eller gårdar, ther the hafwa hafft sine wisse samman kompster till att Rådslå
om dheras saker, och tractera hwadh som i dheras Skråer kunne wara
författat, och sådanne Huus äre nu af sigh kompne, hwarföre blif.[fue]r
nu tillåtit, att the Embeter, som så starcke äre i Embetet, och hafwa der
förmögenheet at der kunna köpa sigh sådana huus eller Gårdar, dhet
skall dhem wara effterlåtit, Men the Embeter som icke äre så oförmögne
och starcke, så skole dee wara 7.eller 8 meera el.[le]r mindre,
om sådant Gille eller gårdh effter som Embeter kunna wara store
eller starcke till, och bäst kunna tiena tillhoopa, doch när något Embete
[sivunvaihto]
skulle rådslå eller tractera om deeras saaker ther the månge ähre om itt
huus, tå skulle Åldermännerne som sättia sigh, hwilken dagh hwart och et
Embete skulle sättia att dhen eene icke förhindrar den andra. Men dhess
emellan måge the som om samma Gille eller Gårdh ähra, alla komma
dher tillhoopa, Ther och så wore att Embeternes förmögenheet icke nu så
strax tillsade att Köpa samma Gårdh eller Huus tå skall them wara effterlåtit, at hafwa sin sammankompst hoos then som blifwer satter till Ålderman till dhes dheras förmögenheet kan så tillsäija att dee sådan huus
eller Gårdh kunna köpa.