Pelastussuunnitelma

Koy Casagrandentalo
Linnankatu 3 A – C, Turku
PELASTUSSUUNNITELMA
Suunnitelman laatija: PTA-Security Oy
Suunnitelman ylläpitäjä: Koy Casagrandentalo
10/2012
PTA-Security Oy
SISÄLLYSLUETTELO
1. SÄÄDÖSTAUSTA JA MUUT TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT 4
2. YLEISTIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA TOIMINNASTA .............................................. 5
3. PERUSTIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA TOIMINNASTA ............................................. 6
3.1. ....................................................................................................................... 7
4. RISKIEN KARTOITTAMINEN JA HALLINTA .......................................................... 8
5. TURVALLISUUSORGANISAATIO ........................................................................... 9
5.1. Turvallisuushenkilöstön tehtävät ................................................................... 10
6. TURVALLISUUSORGANISAATION KOULUTUS.................................................. 11
7. OMATOIMISEN VARAUTUMISEN LIITTYMINEN YLEISEEN
PELASTUSPALVELUUN JA VÄESTÖNSUOJELUUN .......................................... 12
8. RAKENTEELLINEN SUOJELU .............................................................................. 13
9. TOIMINTAOHJEET ONNETTOMUUS- JA VAHINKOTILANTEESSA ................... 14
10. TIEDOTTAMINEN ................................................................................................... 15
11. SUUNNITELMAN JAKELU JA PÄIVITTÄMINEN .................................................. 15
12. SUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ .......................................................................... 15
-2-
LIITTEET
LIITE 1
LIITE 2
LIITE 3
LIITE 4
LIITE 5
LIITE 6
LIITE 7
LIITE 8
LIITE 9
LIITE 10
Pelastussuunnitelman päivitykset
Turvallisuusorganisaation henkilöstöluettelo
Turvallisuuslaitteistojen ylläpitovastuut
Uuden työntekijän perehdyttäminen
Turvallisuusorganisaation ja muun henkilökunnan koulutusseuranta
Luettelo vaarallisista aineista
Taulukko riskien kartoittamiseen ja hallintaan
Turvallisuustarkastuslomake
Ohje tilojen käytöstä, lukituksista ja kulunvalvonnasta
Tulitöiden turvallisuusjärjestelyt
LIITE 11
LIITE 12
LIITE 13
LIITE 14
LIITE 15
LIITE 16
LIITE 17
LIITE 18
LIITE 19
LIITE 20
LIITE 21
LIITE 22
LIITE 23
LIITE 24
LIITE 25.126.15
Hätäilmoituksen tekeminen
Toimenpiteet tulipalon sattuessa
Asukkaiden toiminta tulipalossa
Sammuttimien valinta ja käyttö
Toimenpiteet tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa
Toiminta kuultaessa yleinen vaaranmerkki
Jälkivahinkojen torjunta
Toiminta varkaus-, ryöstö- tai väkivaltatilanteissa
Varkaus- tai ryöstötilanteiden tunnistamislomake
Toiminta sähkökatkon sattuessa
Toiminta säteilyvaaratilanteessa
Turvallisuuspäällikön tehtäväluettelo siirryttäessä tehostettuun valmiuteen
Suojelumateriaaliluettelo
Toimintaohjeet onnettomuustilanteessa -opas ilmoitustauluille
Kokoontumispaikka ja pohjapiirustukset turvamerkinnöin
-3-
1. PELASTUSSUUNNITELMAN SÄÄDÖSTAUSTA
Säädöstausta ja suunnitteluvelvoitteen määräytyminen
Pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuus perustuu pelastuslain 15 ja 16 §:n sekä pelastusasetuksen 1, 2 ja
3 §:n vaatimuksiin omatoimisesta varautumisesta.
Säädösten tavoitteena on ihmisten oman toiminnan sekä viranomaistoiminnan menetelmin vähentää
tulipalojen, tapaturmien ja muiden vaaratilanteiden määrää siten, että väestön terveys, omaisuus, työpaikat,
toimeentulo, tuotannon jatkuvuus ja puhdas ympäristö kyetään turvaamaan kaikissa olosuhteissa sekä
normaali- että poikkeusoloissa.
Tämä pelastussuunnitelma on suunnitelma ja toimintaohjeet siitä, kuinka kiinteistön yritykset
varautuvat toimimaan erilaisissa onnettomuus-, vaara- tai vahinkotilanteissa ja kuinka yritykset
organisoivat onnettomuuksia ehkäisevän toiminnan. Suunnitelman lähtökohtana on erilaiset uhkakuvat
sekä niistä johdettujen riskien arviointi ja riskien hallinta.
Pelastussuunnitelman ensisijainen tavoite on yrityksen turvallisuutta vaarantavien riskitekijöiden
kartoittaminen, henkilöturvallisuuden parantaminen sekä onnettomuus- ja vahinkotilanteiden ennaltaehkäisy.
Tätä kiinteistöä koskeva pelastussuunnitelman laatimisvelvoite on määräytynyt seuraavien tekijöiden
perusteella (x):
- Työntekijöiden tai muiden samanaikaisesti paikalla olevien henkilöiden määrä on yli 50.
x
- Asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa;
x
- Yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin
x
- Kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin;
- Lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten
ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;
- Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä
ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille, myös tiloihin, joita
käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen;
- Sairaala, vanhainkoti, hoitolaitos, liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmien palvelu- ja
asuinrakennus sekä rangaistuslaitos ja muu näitä vastaava tila, jossa olevien ihmisten kyky havaita
vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla on heikentynyt.
(Pelastuslaki 18 §)
- Kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille,
moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin;
- Kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;
x
- Yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin
- Kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain
tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005)
24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
- Yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin.
- Kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa
kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja
asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;
- Muu syy, mikä?
x
(pelastusasetus 1 §
MUUT TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT JA OHJEET
Suunnitelman tai ohjeen nimi
Sijainti
Ylläpitäjä
-4-
2. YLEISTIEDOT
Yrityksen tai laitoksen nimi
Puh.
Koy Casagrandentalo
Osoite
0400 789079
0400 522557
Fax.
Linnankatu 3, 20100 TURKU
Kaupunginosan nimi/ numero
Kortteli/ Tila
-
-
Tontti
Keskusta/ VI
3
8
Toimiala
Asuin- ja liiketilojen vuokraus
- Vuokralaisina yksityishenkilöt asunnoissa, kolme ravintolaa, eri alojen toimistoja ja myymälöitä
Henkilömäärät
Henkilökunta yhteensä
Henkilömäärät max
Aamu
Henkilömäärä
200
-
180
Päivä
700
Ilta
500
-5-
Yö
30
3. PERUSTIEDOT KIINTEISTÖISTÄ
Tiedot toimintaan liittyvistä rakennuksista/ toimipaikoista/ niiden käyttötarkoituksesta
Kiinteistö sijaitsee Turun keskustassa Aurajoen vieressä
Rakennuksia tontilla
3
kpl (katso asemapiirustus), kerrosalaa yht. n.
7000
m
2
Kiinteistöjen piirustukset
Kiinteistön asemapiirustus sekä pohjapiirustukset ovat liitteenä. Piirustuksissa on esitetty mm.
- Uloskäynnit, alkusammutuskaluston ja sijainti.
- Veden pääsulkuventtiilin paikka
- Sähköpääkeskus
Yritykset ja laitokset kiinteistössä
Yhdyshenkilö
Puhelinnumero
Nimi
Mami
Sari Espola
045-1334213
Jim Satamo
040- 5533052
0400894171
Nimi
Rocca
Nimi
Divaani
Cristina Casagrande
Nimi
Administer Oy
Ismo Kaakkurivaara
Nimi
Attendo Terveyspalvelut Oy
Juhani Pälve
Nimi
Mikrolog Oy
Kari Wakonen
Nimi
Arkkitehtitsto C&Co Architects Oy
Ari Paukio
Nimi
Perjantai
Kai Korpelainen
Nimi
UB Omaisuudenhoito Oy
Timo Moilanen
Nimi
Nipromec Oy
Kari Viitanen
Nimi
Artek Oy
Miia Tammisto
Nimi
Rav.Panini / Voiveljet Oy
Mika Lövgren
Nimi
Suomen Tietotoimisto
Anneli Tervo
Nimi
Rambol Finland Oy
Pekka Ala-Tuuhonen
Nimi
Bentley Systems Finland Oy
Nina Johansson
Nimi
Ernst & Young
Susan Kastman
Nimi
Significa Oy
Otso Kallinen
Nimi
Saarikallio
Pasi Heikkilä
Nimi
Nimi
-6-
040-5440871
020 7474778
0400-760289
040-5013513
050- 317 0322
0500- 479920
010 2193000
02-2120900
0400-826133
040- 8337558
0207556940
010 8301213
0400 217777
040 3532800
02-4500400
3.1.
Kantavan rungon materiaali
Linnankatu 3 tilat ja pääasiallinen käyttötarkoitus
puu x
teräs
A, kivirakennus, jossa kellari ja kolme maanpäällistä kerrosta betoni x
– toimistoja, myymälä ja kaksi ravintolaa.
Henkilömäärä
B, kivikerrostalo, kellarissa muinaismuisto ja 7 maanpäällistä päivä
700 ilta 500 yö
30
kerrosta yksi ravintola, yksi myymälä, toimistoja ja asuntoja.
Linnankatu 3 C, kaksi kerroksinen puutalo, jossa myymälä.
Asukkaita Linnankatu 3 B n. 30
Kiinteä yhteys Koy Julininkulman pysäköintihalliin.
Rak.vuosi
A 1800-luku Kerrosluku
B 1988
C 2003
1+3
1+7
1+2
Krs.ala
4836 m
2
Palotekniset laitteet
Alkusammutuskalusto
x
Automaattinen paloilmoitin
Valaistut poistumisopasteet
x
Manuaalinen savunpoisto
x
Verkkovirrassa olevat
palovaroittimet
x
Keskuskuulutuslaitteisto
Lämmitys
Kiinteistön lämmitys on
Kiinteistön lämmitystapa on:
Sähkölaitteet
Kiinteistön toiminnoille on
Sähköpääkeskuksen paikka ja
toimenpiteet sähkönjakelun
katkaisemiseksi:
Ilmastointi
Ilmastoinnin hätäkatkaisijan
paikka ja toimenpiteet
ilmastoinnin pysäyttämiseksi:
Talousvesi
Talousveden
pääsulkuventtiilin paikka ja
toimenpiteet vedenjakelun
katkaisemiseksi:
x
ei ole
Autom. sammutuslaitteisto
Autom. savunpoisto
liitetty kaukolämpöverkkoon
ei ole x varavoimakone
B-rakennuksen kellarikerroksessa, katso pohjapiirros.
Sähkön saa katkaista kiinteistöhuolto ja asiasta on tiedotettava kiinteistössä
asuvia ja toimivia.
A:n ravintoloiden keittiöt on varustettu ilmastoinnin hätäseisautuksella.
B:n IV-hätäseisautuskytkin on asuinrakennuksen porraskäytävässä 1. kerroksessa.
Ilmanvaihto tulee katkaista tulipaloissa ja viranomaisten kehotuksesta.
Ilmanvaihdon katkaisemisesta on tiedotettava kiinteistössä asuvia ja
toimivia.
B-rakennuksen kellarikerroksessa, katso pohjapiirros.
Talousveden saa katkaista kiinteistöhuolto ja omistajan edustajat. Asiasta on
tiedotettava kiinteistössä asuvia ja toimivia.
Katusulku on Linnankadun ajoradalla.
Lisätietoja
Automaattinen paloilmoitin
Asennetaan A-rakennukseen vuoden 2012 loppuun mennessä. Kattaa alusssa ravintola Roccan tilat,
laajennetaan myöhemmin koko rakennukseen.
Palotekninen osastointi
Porraskäytävät
Savunpoisto
Asuinrakennuksen 1. kerroksen porrashuoneessa on porraskäytävän savunpoistoluukun laukaisu. Katso
pohjapiirros.
Pelastustiet, palokunnan pääsymahdollisuudet.
Pelastustiet Linnankadulta
Vaaralliset aineet
Nestekaasupulloja ravintoloiden keittiöissä
Liukupalo-ovet
Asuinrakennuksen ja Koy Julininkulman välissä on kaksi liukupalo-ovea, jotka on varustettu
lämpösulakkeella.
Asuinrakennuksen 1. kerroksessa sijaitsevan ravintolan ja kulkukäytävän eristämiseksi tulipalotilanteessa on
yksi paloliukuovi, joka on myös varustettu lämpösulakkeella.
-7-
4. RISKIEN KARTOITTAMINEN JA HALLINTA
Tarkoitus
Riskienhallinnan tarkoituksena on estää ja minimoida erilaisista onnettomuus- ja vahinkoriskeistä aiheutuvat
menetykset ja turvata siten kiinteistön henkilöstö, asiakkaat ja toiminnan jatkuvuus. Turvallisuussuunnittelun
lähtökohtana uhkakuvat sekä niistä johdettujen riskien arviointi ja riskien hallinta. Turvallisuussuunnitteluun
kuuluu mm. onnettomuus- ja vahinkoriskien kartoittaminen, toimenpiteet niiden poistamiseksi tai
pienentämiseksi sekä ohjeet toiminnasta, jos jokin riskitekijä toteutuu eli onnettomuus tapahtuu.
Turvallisuussuunnittelu ei ole vain toimintaa onnettomuuden tai vahingon tapahduttua vaan se on
valmiuden ylläpitämistä mahdollisen onnettomuuden varalta sekä päivittäistä ja jatkuvaa toimintaa
onnettomuuksien, vahinkojen ja häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi.
Riskitekijöiden kartoittaminen
Onnettomuus- ja vahinkoriskien kartoittaminen on ryhmätyötä, johon on osallistuttava henkilöitä eri työntekijäportaista sekä työnjohdon ja työnantajan edustajista. Keskeisimpiä aihealueita ovat työturvallisuus,
palo- ja henkilöturvallisuus, toimitila- ja tietoturvallisuus sekä ympäristönsuojelu. Riskikartoituksessa on
huomioitava omasta toiminnasta aiheutuvien riskitekijöiden lisäksi yrityksen ulkoiset riskitekijät (naapurirakennukset, liikenne ym.). Yrityksen riskikartoitus on päivitettävä vuosittain.
Riskitekijöiden suuruutta voidaan mitata esimerkiksi seuraan taulukon avulla:
Riskin suuruus (R) = Todennäköisyys (T) x Seuraukset (S)  R = T x S
Riskitekijän toteutumisen
Riskitekijän toteutumisen seuraukset (S)
todennäköisyys (T)
1. Vähäiset
2. Haitalliset
3. Vakavat
1. Epätodennäköinen (< 0,1/ v) 1. Merkityksetön
2. Vähäinen
3. Kohtalainen
2. Mahdollinen (> 0,1/ v)
2. Vähäinen
4. Kohtalainen
6. Merkittävä
3. Todennäköinen (> 1/ v)
3. Kohtalainen
6. Merkittävä
9. Sietämätön
Riskin suuruus
Merkityksetön riski
(riskiluku 1)
Vähäinen riski
(riskiluku 2)
Kohtalainen riski
(riskiluku 3-4)
Tarvittavat toimenpiteet riskin vähentämiseksi

Riski on niin pieni, että toimenpiteitä ei tarvita







Merkittävä riski
(riskiluku 6)


Sietämätön riski
(riskiluku 9)



Toimenpiteitä ei välttämättä tarvita
Harkitse parempia ratkaisuja, jotka eivät aiheuta lisäkustannuksia
Tilannetta on hyvä seurata, että riski pysyy hallinnassa
On ryhdyttävä toimiin riskin välttämiseksi (hyvä sopia aikataulusta)
Toimenpiteiden kannattavuutta on mietittävä tarkasti
Jos riskiin liittyy erittäin haitallisia vaikutuksia, on hyvä selvittää
tapahtuman todennäköisyys tarkemmin
Riskin vähentäminen on välttämätöntä. Toimenpiteet on aloitettava
nopeasti
Riskialtista toimintaa ei pidä aloittaa ennen kuin riskiä on vähennetty
Riskialtista toimintaa voi jatkaa, mutta kaikkien on tunnettava riski ja
toiminta jos riskitekijä toteutuu
Riskin poistaminen on välttämätöntä. Toimenpiteet alkuun välittömästi
Riskialtista toimintaa ei pidä aloittaa
Riskialtis toiminta pitää keskeyttää, kunnes riski on poistettu
Riskien hallinta
Kartoitetut riskitekijät kirjataan taulukkoon, jossa selvitetään mahdollisuuksia niiden hallitsemiseksi. Tyhjä
kaavake on liitteessä 7. Alla esimerkki taulukon käytöstä.
Riskitekijä ja
riskiluku
Kaatumisesta
aiheutunut
tapaturma
R=TxS
R=2x3=6
Tapahtuman syy ja
vaikutukset
Työntekijä kaatuu
yrityksen pääoven jäisillä
portailla. Seurauksena
vakava kallovamma ja
pysyvä työkyvyttömyys.
Hallintamenetelmät
Kehityssuunnitelma
Portaiden jäänpoisto.
Liukkauden esto
hiekoittamalla.
Sileän pinnan
karhentaminen…
Jäänpoisto ja liukkauden esto
välittömästi kaikilla piha-alueilla.
Pinnan uusiminen sulan maan
aikaan. Liukkauden eston
vastuuttaminen…
-8-
5. TURVALLISUUSORGANISAATIO
Organisaation toiminta
Kiinteistön tuvallisuusorganisaation ensisijainen tehtävä huolehtia onnettomuus- ja vahinkotilanteiden
ennaltaehkäisystä sekä oman vastuualueen henkilökunnan kouluttamisesta toimimaan todennäköisissä
onnettomuustilanteissa. Turvallisuusorganisaatiossa on jokaisella oma tehtävänsä, jonka he hoitavat
muun työnsä ohella. Henkilöstön tulee perehtyä huolellisesti pelastussuunnitelmaan, omaan
tehtäväkuvaukseen ja annettuihin suojeluohjeisiin ja toimia niiden mukaan sekä normaaliaikana että
onnettomuuden sattuessa.
Myös jokaisen muun henkilön tulee toimia annettujen ohjeiden mukaan, ylläpitää ja edistää
turvallisuuskulttuurin muodostumista ja tarvittaessa ehkäistä vahingon syntyminen tai rajoittaa vahingon
laajuutta. Johdon tulee omalta osaltaan varmistaa turvallisuusorganisaation toiminta antamalla sen
henkilöstölle riittävät toimintavapaudet ja resurssit tehtävien suorittamiseen.
Organisaation henkilöstö
Turvallisuusorganisaatio henkilöstö on esitetty yhteystietoineen liitteessä 2.
Organisaatiokaavio
Alla oleva kaavio esittää yrityksen turvallisuusorganisaation, jossa toiminta on jaettu työpaikkasuojeluun,
suojelun johtoon ja suojelupalveluun. Työpaikkasuojelun henkilöstö toimii pääsääntöisesti omalla
vastuualueella. Suojelupalvelu toimii kaikkien kiinteistöjen alueella, missä vain apua tarvitaan.
Suojelupalvelu perustetaan tarvittaessa.
KIINTEISTÖN YRITYKSET
Johtajat
-
TURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ
Vastuualue 1
Turvallisuusvalvojat
Turvallisuuspäällikön
varamies
-
Vastuualue 2
Turvallisuusvalvojat
Vastuualue 3
Turvallisuusvalvojat
YLEISRYHMÄ
Koko kiinteistön alue
ensiapu
vartiointi
kiinteistönhoito
väestönsuojanhoitajat
tiedotus
SUOJELUPALVELU
TYÖPAIKKASUOJELU
-9-
5.1 Turvallisuushenkilöstön tehtävät
Yritysten johtajat
Sekä pelastus- että työturvallisuuslainsäädäntö korostavat työnantajan tai kiinteistön omistajan tai haltijan
velvollisuutta varautua onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn sekä toimintaan onnettomuustilanteissa.
- Antaa taloudelliset ja ”ajalliset” edellytykset turvallisuustoiminnan luomiselle ja ylläpitämiselle.
- Määrittelee osaltaan turvallisuustyön tavoitteet.
- Päättää laajoissa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa sekä poikkeusoloissa toiminnan jatkamisen
järjestelyistä sekä osallistuu tapahtumaan liittyvään tiedottamiseen.
Turvallisuuspäällikkö (suojelujohtaja)
Turvallisuuspäällikön tärkein tehtävä on ylläpitää turvallisuusorganisaatiota sekä huolehtia sen
henkilöhallinnasta ja kouluttamisesta.
- Johtaa turvallisuustyötä ja vastaa siitä, että yrityksen tilat pysyvät säädösten, määräysten ja ohjeiden
edellyttämässä kunnossa.
- Vastaa pelastussuunnitelman ylläpitämisestä, turvallisuusorganisaation henkilöhallinnasta ja
kouluttamisesta sekä pitää yhteyttä turvallisuusalan viranomaisiin.
- Määrittelee osaltaan turvallisuustyön painopistealueet ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta.
- Johtaa turvallisuushenkilöstön toimintaa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa ja järjestää tapahtumaan
liittyvän jälkivahinkojen torjunnan.
- Toimii asiantuntijana turvallisuutta koskevissa asioissa.
Turvallisuuspäällikön varamies (apulaisturvallisuuspäällikkö)
Toimii turvallisuuspäällikön varamiehenä, kun hän on estynyt hoitamasta tehtäviään.
- Toimii turvallisuuspäällikön varamiehenä.
- Osallistuu turvallisuuspäällikön tehtävien hoitamiseen.
Turvallisuusvalvojat
Turvallisuusvalvojien tärkein tehtävä on huolehtia omalla vastuualueella onnettomuuksien
ennaltaehkäisystä sekä muun henkilökunnan kouluttamisesta toimimaan onnettomuus- ja
vahinkotilanteissa. Toimintaan osallistuu myös turvallisuusvalvojalle nimetyt avustajat.
- Huolehtivat päivittäisen työnsä ohella palo- ja henkilöturvallisuuden sekä muun turvallisuuden
ylläpitämisestä omalla vastuualueellaan.
- Ilmoittavat turvallisuuspäällikölle havaitsemistaan tapahtumista, joilla on vaikutusta turvallisuuden
ylläpitämiseen.
- Kehittävät ja tekevät esityksiä turvallisuustyön edistämiseksi.
- Huolehtivat työpaikallaan pelastus-, sammutus-, ensiapu- tai muiden toimenpiteiden käynnistämisestä
onnettomuus- tai vahinkotilanteissa. Poistuvat itse viimeisenä omalta vastuualueeltaan (jos ovat
tapahtuman sattuessa työpaikallaan)  muunkin henkilökunnan hallittava ensitoimenpiteet
onnettomuustilanteissa.
Yleisryhmä
Yleisryhmä toimii sammutus-, pelastus-, ensiapu-, vartiointi- tai muissa turvallisuuspäällikön
määrittelemissä tehtävissä koko yrityksen alueella. Ryhmä osallistuu myös onnettomuuksien
ennaltaehkäisyyn (päivittäistarkkailu).
Palo-, henkilö- ja kiinteistöturvallisuuteen liittyvien laitteistojen ja välineiden hoitajat
Laitteistojen ja välineiden määräysten ja ohjeiden mukainen ylläpito oman vastuualueen osalta
(määräaikaistarkastukset, kuukausikokeilut, toimintatarkastukset, huollot, koulutus/ tiedottaminen jne.).
- 10 -
6. TURVALLISUUSORGANISAATION KOULUTUS
Turvallisuuskoulutuksen yleiset periaatteet
Työturvallisuuslainsäädännön mukaan työnantajan on huolehdittava, että jokainen työntekijä saa riittävästi
koulutusta turvallisuus- ja terveysasioissa erityisesti omaa työpistettään koskien. Koulutuksella
tarkoitetaan oman työtehtävän turvallisen suorittamisen lisäksi työympäristön riskitekijöihin perustuvaa
turvallisuuskoulutusta.
Turvallisuuspäällikkö vastaa siitä, että henkilökunta saa asianmukaisen turvallisuuskoulutuksen.
Kulutukseen kuuluu uuden työntekijän perehdyttäminen (liite 4), turvallisuusorganisaation tehtävänmukainen koulutus, henkilökunnan perehdyttäminen turvallisuusasioihin sekä koulutusseuranta. Koulutus
järjestetään omatoimisesti tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Koulutuksen seurantataulukko on
liitteessä 5.
Turvallisuusjohdon koulutus (turvallisuuspäällikkö, turvallisuuspäällikön varamies)
Avainkoulutus: Turvallisuuspäällikön peruskurssi, työsuojelun peruskurssi, alkusammutus- ja
ensiapukoulutus, osallistumien palolaitoksen ja vakuutusyhtiön tarkastuksiin.
Suojelujohdolle tarkoitettuja turvallisuuspäällikön peruskursseja järjestää mm. alueellinen pelastusliitto.
Suojelujohdon tulee osallistua palotarkastuksiin sekä työsuojelupiirin ja työterveyshuollon tarkastuksiin.
Suojelujohdon on perehdyttävä hyvin pelastussuunnitelmaan, vakuutusyhtiön antamiin suojeluohjeisiin
sekä työturvallisuusmääräyksiin. Tärkeä osa suojelujohdon toimenkuvassa on myös johtamisvalmius.
Turvallisuusvalvojien koulutus
Avainkoulutus: Alkusammutus- ja ensiapukoulutus, turvallisuustyön perehdyttämiskoulutus,
toimintaharjoitukset, pelastussuunnitelman turvallisuustarkastusohje sekä
vakuutusyhtiön suojeluohjeet.
Turvallisuusvalvojien tehtäväkuva muodostuu onnettomuuksien ennaltaehkäisystä sekä työpaikan
henkilökunnan perehdyttäminen turvallisuusjärjestelyihin ja toimintaan onnettomuus- ja vahinkotilanteissa.
Heillä on myös oltava valmiudet sammutus-, pelastus- ja ensiaputoimien käynnistämiseen ja johtamiseen
omalla työpaikallaan. Avainkoulutus järjestetään omatoimisesti tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.
Yleisryhmän koulutus
Avainkoulutus: Alkusammutus- ja ensiapukoulutus, suojelun perehdyttämiskoulutus,
toimintaharjoitukset
Yleisryhmä toimii onnettomuus- tai vahinkotilanteessa ensiapu- ja pelastustehtävissä koko kiinteistön
alueella. Yleisryhmän koulutus järjestetään yhteistyössä palolaitoksen ja sairaalan/ SPR:n paikallisosaston
kanssa. Koulutukseen on sisällyttävä alkusammutus- ja ensiapukoulutusta (EA 1 ja 2) sekä
toimintamalleja onnettomuustilanteissa.
Palo-, henkilö- ja kiinteistöturvallisuuteen vaikuttavien laitteistojen hoitajat
Avainkoulutus: Laitteistokohtainen käyttö- ja huoltokoulutus
Turvallisuuslaitteistojen ylläpitäjien on perehdyttävä laitteistojen käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Tarvittaessa on
otettava yhteyttä laitteistojen valmistajiin. Koulutusta saa myös palotarkastusten yhteydessä.
Muun henkilökunnan koulutus
Avainkoulutus: Uuden työntekijän perehdyttämiskoulutus
Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on hallittava perusasiat onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ennalta
ehkäisemiseksi sekä hätäilmoituksen tekeminen, toiminta tulipalon tai tapaturman sattuessa sekä toiminta
kuultaessa yleinen vaaramerkki. Koulutus järjestetään turvallisuusorganisaation toimesta. Koulutuksessa
selvitetään, miten turvallisuusorganisaatio toimii erilaisissa onnettomuustilanteissa ja miten muun henkilökunnan halutaan käyttäytyvän. Henkilökunnalle suunnattu erillinen koulutustilaisuus on hyvä liittää jonkin
muun, koko henkilökuntaa koskettavan tapahtuman yhteyteen.
Uuden työntekijän kouluttamisessa noudatetaan liitteessä 4 esitettyä koulutusohjelmaa. Koulutuksen
laajuus määräytyy henkilön työtehtävien mukaisesti. Turvallisuuspäällikkö nimeää kouluttajat koulutusohjelmaan. Koulutustaulukot säilytetään turvallisuuspäällikön toimistossa. Yrityksen mahdolliseen
erilliseen perehdyttämisohjelmaan voidaan lisätä liitteessä 4 olevat turvallisuuteen liittyvät
perehdyttämiset.
- 11 -
7. OMATOIMISEN VARAUTUMISEN LIITTYMINEN PELASTUSPALVELUUN JA
VÄESTÖNSUOJELUUN
Keskeisen viranomaisavun toimintavalmiusajat
Palolaitos
n.
6
minuuttia
Sairaankuljetus
n.
6
minuuttia
Poliisi
n.
6
minuuttia
Mitä pitempi ammattiavun toimintavalmiusaika on, sitä tärkeämpää on omatoiminen onnettomuuksien
ennaltaehkäisy ja välitön toiminta onnettomuuden tai vahingon seurausten rajoittamiseksi.
Väestönsuojelu poikkeusoloissa
Yritysten, laitosten ja asuinyhteisöjen turvallisuusorganisaatiot ovat osa omatoimista varautumista, joka on
suunniteltu ja toiminnallisesti perustettu jo normaaliaikana. Omatoimisen varautumisen suunnittelua
valvovat ja ohjaavat pelastusviranomaiset. Poikkeusoloissa, joissa väestön suojaamistoimenpiteitä on
tehostettava, voidaan viranomaisten avuksi voidaan perustaa yleiseen väestönsuojeluun liittyviä
organisaatioita ja muodostelmia, kuten suojelupiirejä, -lohkoja ja -yksiköitä ja niiden johtopaikkoja. Näiden
johtopaikkojen tarkoituksena on valvoa ja opastaa omatoimisen varautumisen ”yksiköitä
(suunnitteluvelvolliset)” toimimaan oikein vallitsevassa tilanteessa. Alla olevassa taulukossa on esitetty se
väestönsuojeluorganisaation osa, jonka piiriin kohde kuuluu.
Kiinteistö sijoittuu yleisessä väestönsuojelussa seuraavasti:
Organisaation osa
Nro Osoite
Kunnan johtokeskus
Samppalinnankatu 9
Yhteystieto
puh.
tied. erikseen
puh.
puh.
Suojelupiiri
tied. erikseen
puh.
puh.
Suojelulohko
tied. erikseen
puh.
puh.
Suojeluyksikkö
tied. erikseen
puh.
Lähin ensiapupaikka
Kokoontumiskeskus
Tiedotetaan tarvittaessa
Järjestelykeskus
Tiedotetaan tarvittaessa
Toiminnan jatkaminen poikkeusoloissa
Poikkeusoloja ovat lyhyesti sota, sodan uhka tai sen jälkitila, muiden valtioiden välinen sota tai sodan
uhka, taloudellinen kriisi sekä suuronnettomuus. Yleisesti poikkeusolot voidaan määritellä tilanteeksi,
jossa tapahtumia ei kyetä hallitsemaan normaaliajan lainsäädännöllä. Viranomaisten toimintavaltuuksia
tehostetaan ottamalla käyttöön mm. valmiuslain, puolustustilalain sekä pelastustoimilain poikkeusoloja
koskevia säädöksiä. Poikkeusoloista huolimatta lähtökohtana on, että yhteiskunnan toimintoja pyritään
jatkamaan kuten normaalioloissa.
ei ole x puolustustaloudellisen
Kiinteistössä toimivien yritysten toiminta on
suunnittelukunnan tärkeysluokittelema.
- Toiminnan jatkaminen poikkeusoloissa:
Toimintaa jatketaan yrityskohtaisten päätösten perusteella
- 12 -
8. RAKENTEELLINEN SUOJELU
Kiinteistön väestönsuojat
Suojaluokka
Valmistumisvuosi
2
Tilaa m
Tilaa n. hengelle
Suojan sijainti
Suoja 1
S-1
1988
81
108
Asuinrakennuksen alapuolella, käynti Koy
Julininkulman porraskäytävän kautta
Suojatilaa on yhteensä
Oma vss
108
81
hengelle
m
2
Suojatilan kokonaistarve
2
(0,75 m / henkilö)
108
81
hengelle
Suojatilan puute
m
2
hengelle
m
2
Väestönsuojien käyttökuntoon laitto suojautumista varten on voitava toteuttaa 72 tunnissa). 50 % suojan
lattia-alasta on oltava aina vapaana tavaroista. Väestönsuojien käyttökuntoon laitossa noudatetaan niiden
käyttö- ja huolto-ohjetta. Väestönsuojien normaaliaikaiset tavarat tyhjennetään (miten ja minne):
Ulos ja käytäville miesvoimin.
Yleiset väestönsuojat
Suomen alueella olevat tietyt asutus-, teollisuus-, liikenne- tai muun niihin verrattavat keskukset on
määritelty suojelukohteiksi. Mikäli suojelukohteen asukkaiden tai siellä oleskelevien suojaamista ei pystytä
muilla toimenpiteillä järjestämään, on kunnan rakennettava tarpeelliset väestönsuojat (pelastuslaki 59 ja
63 §).
Lähin yleinen
- Turussa ei ole yleisiä väestönsuojia.
väestönsuoja
sijaitsee osoitteessa:
Tilapäiset suojat/ säteilysuojat
Tilapäisten suojatilojen tarpeellisuus korostuu erityisesti säteilyonnettomuustilanteissa, mutta niillä on
merkitystä myös erilaisia asevaikutuksia vastaan. Tilapäisten suojatilojen rakentamismahdollisuudet sekä
ohjeet niiden rakentamisesta tulisi selvittää, mikäli yrityksellä tai laitoksella ei ole käytettävissä varsinaisia
väestönsuojatiloja. Tilapäisen suojan paikkaa valittaessa on hyvä huomioida seuraavat tekijät:
-
Mitä pidempi matka on säteilyn lähteeseen (ulkoilma), sitä heikompaa säteily on.
Säteily heikkenee aikanaan – kun aika seitsenkertaistuu, säteily heikkenee kymmenenteen osaansa.
Väliaine heikentää säteilyä. Mitä raskaampaa väliaine on, sitä heikompi säteily.
Sisäinen altistus on estettävä. Suojatilan on voitava eristää ulkoilmasta ts. suojan on oltava tiivis.
2
2
Suojatilaa tulisi varata vähintään 1,5 m / henkilö. Suojan koon tulisi olla vähintään 15 m .
Tilapäissuojaksi
soveltuvaa kellaritilaa on:
Tilapäissuojien sijainti ja
henkilömäärät:
n. 300
2
m,
150
henkilölle.
Kellarikerrokset Linnakatu 3 A ja B.
- 13 -
Talossa ei ole em. tiloja (x)
9. TOIMINTAOHJEET ONNETTOMUUS- JA VAHINKOTILANTEISSA
Hätänumerot
Yleinen hätänumero
Myrkytystietokeskus
Lääkäri
112
09-471 977
(02-)10023
Palokunta, sairaankuljetus, poliisi
varanumero 09-4711
varanumero (02-) 231 4543
Sisäinen hälytysjärjestelmä ja henkilökunnan varoittaminen
Kiinteistössä on
ei ole x keskuskuulutuslaitteistoa (x).
Henkilökunnan varoittaminen uhkaavasta vaarasta toteutetaan:
Palohälytyskellojen alkaessa soimaan,
Tulipalotilanteessa painetaan paloilmoituspainiketta, jos palokellot eivät vielä hälytä.
Hallitun evakuoinnin onnistumiseksi on poistumissuunnitelmaa ylläpidettävä ja harjoiteltava vuosittain. Henkilöstö
on saatava turvallista reittä kokoontumispaikalle, missä tarkastetaan henkilöstön paikallaolo. Puuttuvista ihmisistä
tehdään ilmoitus johtavalle pelastusviranomaiselle (P3/P4).
Väestön varoittamiseen käytettävät äänimerkit (ulkoinen vaaratekijä) on esitetty liitteessä 16.
Toimintaohjeet onnettomuus- ja vaaratilanteissa
Pelastussuunnitelmaan onnettomuus- ja vahinkotilanteiden varalta kirjatut toimintaohjeet on sijoitettu
suunnitelman liitteisiin seuraavasti:
- Hätäilmoituksen tekeminen
Liite 11
- Toiminta tulipalon sattuessa
Liite 12
- Asukkaiden toiminta tulipalossa
Liite 13
- Alkusammutusvälineiden valinta ja käyttö
Liite 14
- Toiminta sairaskohtaus- tai tapaturmatilanteessa
Liite 15
- Toiminta kuultaessa yleinen vaaramerkki
Liite 16
- Jälkivahinkojen torjunta
Liite 17
- Ryöstö, varkaudet, väkivaltatilanteet
Liite 18
- Varkaus- ja ryöstötilanteiden tunnistamislomake
Liite 19
- Toimintaohje sähkökatkoksen sattuessa
Liite 20
- Toiminta säteilyvaaratilanteessa
Liite 21
- Turvallisuuspäällikön tehtäväluettelo siirryttäessä
Liite 22
tehostettuun valmiuteen
- Suojelumateriaali luettelo
Liite 23
- Toiminta onnettomuustilanteessa –opas
Liite 24
- Kiinteistö pohjapiirustukset turvallisuusmerkinnöin
Liitteet 25.1 – 25.15
Rakennuksiin liittyvät perustiedot on kirjattu suunnitelman kohtaan 3. Kyseisiltä sivuilta löytyy mm.
käyttöveden pääsulkuventtiilin, sähköpääkeskuksen ja ilmanvaihdon hätäkatkaisijoiden sijainti sekä
tietoa rakennusten paloteknisestä osastoinnista, savunpoistosta, suojaustasosta, sammutusveden
saatavuudesta, henkilömääristä yms.
- 14 -
10. TIEDOTTAMINEN
Ulkoinen tiedottaminen
Ulkoisesta tiedottamisesta vastaavat (ketkä): Koy Casagranden asiat Benito Casagrande
Yritykset nimeävät tiedotusvastuunsa yrityskohtaisesti
Muilta ulkoinen tiedottaminen yritysten asioista on kielletty ellei tästä erikseen sovita.
Sisäinen tiedottaminen
Turvallisuusjärjestelyissä tapahtuneista muutoksista ja muista suojelutoimintaan liittyvistä asioista
tiedotetaan seuraavissa paikoissa:
Tiedotteilla asukkaille ja yrityksille.
11. SUUNNITELMAN JAKELU JA PÄIVITTÄMINEN
Suunnitelman jakelu
Tämä suunnitelma on kiinteistössä toimivien yritysten johdon sekä turvallisuuspäällikön käytettävissä.
Suunnitelman päivityksestä on ilmoitettu pelastuslaitokselle.
Suunnitelmia on kopioitu turvallisuushenkilöstön ja muun henkilökunnan luettavaksi seuraaviin paikkoihin:
Koy Casagrandentalon yrityksille, kiinteistön turvallisuuspäällikölle ja isännöitsijälle.
Asukkaille jataan oma tietopaketti asuntokohtaisesti.
Suunnitelman päivitys
Suunnitelma on tarkastettava vuosittain sekä toiminnan oleellisesti muuttuessa. Henkilö- ja yhteystietojen
päivittämisen on oltava jatkuvaa.
Suunnitelman päivittämisestä vastaa:
Benito Casagrande
Varalla:
Anne Lahtomaa
Tehdyt päivitykset on merkittävä liitteenä 1 olevaan päivitysten seurantataulukkoon.
12. SUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ
Suunnitelman hyväksyntä
Tämä pelastussuunnitelma on hyväksytty
Koko henkilökunnan edellytetään toimivan suunnitelman ohjeiden mukaisesti.
Paikka ja päivämäärä
Allekirjoitus
Turku
Turvallisuuspäällikkö
10.10.2012
Benito Casagrande
Paikka ja päivämäärä
Turku
Allekirjoitus
10.10.2012
Anne Lahtomaa
- 15 -
LIITE 1
PELASTUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSET
Pvm
13.11.2012
Asia
Kohta / liite
Pelastussuunnitelman voimaan astuminen
- 16 -
Muutoksen tekijä
PTA-Security Oy
LIITE 2
SUOJELUHENKILÖSTÖ
Turvallisuushenkilöstö
Tehtävä
Turvallisuusjohto
Turvallisuuspäällikkö
Nimi
Puhelinnumero
Benito Casagrande
puh.
puh.
Turvallisuuspäällikön
Anne Lahtomaa
varamies
Työpaikkasuojelu (turvallisuusvalvojat)
Vastuualue 1,Linnankatu 3 A, ravintola Rocca
puh.
Turvallisuusvalvojat
Jim Satamo
puh.
Ravintola / tarjoilijat
Vastuualue 2, Linnankatu 3 A, ravintola Mami
puh.
Turvallisuusvalvojat
Sari Espola
puh.
Ravintola / Tarjoilijat
Vastuualue 3, Linnakatu 3 A, Sisustajan Divaani
puh.
Turvallisuusvalvojat
Cristina Casagrande
puh.
Myyjät
Vastuualue 4, Linnakatu 3 A, 2. kerros
puh.
Turvallisuusvalvojat
Anne Lahtomaa
puh.
Kari Wakonen
Vastuualue 5, Linnakatu 3 A, 3. kerros,Arkkitehtitoimisto C & CO Architects Oy
puh.
Turvallisuusvalvojat
Ari Paukio
puh.
Kaidi Puusepp
Vastuualue 6, Linnakatu 3 A, 3. kerros, Perjantai
Turvallisuusvalvojat
Kati Nyberg
0400 522557
0400789079
040 5533052
020 7559988
045 1334213
02-2311111
0400 894171
02-4693444
0400 789079
0400 760289
040 5013513
010 4251100
050 3170301
Vastuualue 7, Linnakatu 3 B, ravintola Panini
puh.
Turvallisuusvalvojat
Mika Lövgren
0400 826133
puh.
Ravintola / tarjoilijat
02-2515310
Vastuualue 8, Linnakatu 3 B, Saarikallio
puh.
Turvallisuusvalvojat
Pasi Heikkilä
040 5063710
puh.
Maina Laakso
040 7352854
Vastuualue 9, Linnakatu 3 B, 2.-3. kerros länsiosa + A 2. krs länsisiipi Ramboll Finland Oy
puh.
Turvallisuusvalvojat
Osmo Aittapelto
040 5865087
puh.
Jarkko Ylijoki
040 7289000
Vastuualue 10, Linnakatu 3 B, 2. kerros itäosa, Ernst & Young
puh.
Turvallisuusvalvojat
Susan Kastman
040 3502511
puh.
Jari Henttula
0400 913987
Vastuualue 11, Linnakatu 3 B, 4. kerros, länsiosa
Turvallisuusvalvojat
Nina Johansson (Bentley Systems Finland Oy) puh. 050 4440161
puh.
Vastuualue 12, Linnakatu 3 B
Turvallisuusvalvojat
Kari Wakonen
Benito Casagrande
Vastuualue 13, Linnakatu 3 C Artek
Turvallisuusvalvojat
Miia Tammisto
Myymälä / myyjät
Suojelupalvelu
Ensiapu
Yrityksittäin
puh.
puh.
0400 760289
0400 522557
puh.
puh.
050 5733671
02-2120900
puh.
puh.
Vartiointi
Suojan hoitajat
THV Turvapalvelut vaihde
24/7 päivystys
Timo Tenhunen
Kari Wakonen
- 17 -
puh.
puh.
puh.
puh
010424 0300
02 - 284 6999
0500 244300
0400 760289
LIITE 3
TURVALLISUUSLAITTEISTOJEN YLLÄPITOVASTUUT JA MUUT YHTEYSTIEDOT
HÄTÄNUMEROT
Yleinen hätänumero
Myrkytystietokeskus
Lääkäri
112
09-471 977
10023
Kiinteistön ylläpito
Tehtävä
Isännöitsijä
Nimi
Benito Casagrande
Kiinteistöhuolto
Vartiointiliike
Avainkontrolli/ lukitukset
Alkusammutuskaluston
hoitaja
Ensiapuvälineiden hoitaja
Turva- ja merkkivalokeskuksen hoitaja
Paloilmoitinlaitteiston
hoitaja
Sammutuslaitteiston
hoitaja
Savunpoistolaitteiston
hoitaja
Lumen pudotus
Tulityöluvat
Piha-alueiden
liukkaudenesto
Vikailmoitukset
Sähkölaitoksen
vikailmoitukset
Vesilaitoksen
vikailmoitukset
Kaukolämmön
vikailmoitukset
Hissin vikailmoitukset
Muut yhteystiedot
Vakuutusyhtiö
Nuohous
(ilmanvaihtolaitteistojen
puhdistus)
palokunta, poliisi, sairaankuljetus
varanumero 09-4711
varanumero
Puhelinnumero
puh.
0400 522557
Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy tilaa ulkopuolisen
palvelun tuottajan Koy:n tilaamana
Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy
Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen
Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy
Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy
Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen
Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy
Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen
Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy
Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen
OTIS päivystys
OTIS varalla
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
puh.
010 836 0700
0500 244300
010 836 0700
0500 244300
010 836 0700
0500 244300
0800 168111
02048681
Fennia
Tuija Viitala-Nordberg
Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy tilaa ulkopuolisen
palvelun tuottajan Koy:n tilaamana
puh.
uh.
puh.
puh.
010 5032259
010 836 0700
0500 244300
Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy
Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen
THV Turvapalvelut vaihde
24/7 päivystys
Anne Lahtomaa
Ovien avaukset kh Timo Tenhunen
Turun sammutinhuolto Oy
Yrityksittäin
Kiinteistöhuolto J Rusanen Oy
Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen
-
puh.
- 18 -
010 836 0700
0500 244300
010424 0300
02 - 284 6999
0400 789079
0500 244300
020 746 3 740
010 836 0700
0500 244300
010 836 0700
0500 244300
010 836 0700
0500 244300
010 836 0700
0500 244300
LIITE 4
UUDEN TYÖNTEKIJÄN PEREHDYTTÄMINEN
Työntekijän nimi
Työtehtävä
Aihe
Yritystoiminnan esittely
- toimiala ja toiminta
- henkilökunta
- asiakkaat
- esittelykierros
Hallinnolliset asiat
- palkka-asiat ja todistukset
- työaika
- lähin esimies
- työterveyshuolto
Oma tehtävä
- työtehtävän esittely
- tarvittava ohjeistus
- koneiden ja laitteiden käyttö
Työsuojelu
- työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu
- suojavälineet
- tehtäväkohtaiset ohjeet
- vaaralliset kemikaalit
- käyttöturvallisuustiedotteet
Oleminen rakennuksissa
- lukitukset
- valaistus
- murtosuojaus
- paloilmoitin
- rakennuksen palo- ja
henkilöturvallisuusjärjestelyt
Tietoturvallisuus
- salasanat ja käyttöoikeudet
- asiakirjojen säilytys ja hävittäminen
- ulkoinen tiedottaminen
Toiminta onnettomuustilanteessa
- hälytys- ja ilmoitusjärjestelyt
- alkusammutus- ja ensiapuvälineet
- toiminta erilaisissa hätätilanteissa
- pelastussuunnitelman esittely
Muuta
- harrastustoiminta / vapaa-aika
- virkistystoiminta
- muut aktiviteetit
OK
Työsuhteen
aloituspäivämäärä
Huom!
Lisätiedot
Paikka ja aika
Uuden työntekijän allekirjoitus
- 19 -
Kouluttaja
LIITE 5 (1)
TURVALLISUUSORGANISAATION HENKILÖSTÖN KOULUTUSSEURANTA
Päivitetty
Henkilö
TURVALLISUUSJOHTO
Johdon edustaja
,
,
Tarkistaja/ päivittäjä
Suoritettu turvallisuuskoulutus/ päivämäärä
Johdon edustaja
Turvallisuuspäällikkö
Turvallisuuspäällikön
varamies
TYÖPAIKKASUOJELU
Vastuualue 1,
Turvallisuusvalvoja
Vastuualue 2,
Turvallisuusvalvoja
Vastuualue 3,
Turvallisuusvalvoja
Vastuualue 4,
Turvallisuusvalvoja
Vastuualue 5
Turvallisuusvalvojat
Vastuualue 6
Turvallisuusvalvojat
Vastuualue 7
Turvallisuusvalvojat
Vastuualue 8
Turvallisuusvalvojat
SUOJELUPALVELU
- 20 -
LIITE 5 (2)
Henkilö
Turvallisuuslaitteistojen ylläpitäjät
Avainkontrolli ja
lukitukset
Alkusammutusvälineet
Suoritettu turvallisuuskoulutus/ päivämäärä
Ensiapuvälineet
Turva- ja
merkkivalolaitteistot
Automaattinen
paloilmoitin
Automaattinen
savunpoistolaitteisto
Muun henkilökunnan turvallisuuskoulutus (suoritettu turvallisuuskoulutus/ päivämäärä)
Koulutus
Ajankohta
Kouluttaja
-
-
- 21 -
Koulutukseen osallistuneet
LIITE 6
VAARALLISET AINEET
Kiinteistössä säilytetään seuraavia vaarallisia aineita
Aineen nimi
VAK-ryhmä Ainemäärä
(litraa)
Nestekaasu
IG 008
300
Vaarallisten aineiden käyttöturvallisuustiedotteet
Käyttöturvallisuustiedotteita
säilytetään seuraavissa
paikoissa:
Lisätiedot
- 22 -
Varastointi-/ käyttöpaikka
Jäteastiakäytävällä, Linnankatu 3 A:n ja B:n
välissä, ravintola Roccan seinustalla.
LIITE 7
TAULUKKO RISKIEN KARTOITTAMISEEN JA HALLINTAAN
Riskitekijä
Tapahtuman syy ja vaikutukset
Hallintamenetelmät
Tulipalo
-
-
Tietoturvallisuus
Vesivahingot
sähkölaitteet (atk+ koneet)
rasvapalot
tuhopoltot
tulityöt
autot
tupakointi
kynttilät ja ulkotulet
Toiminnan keskeytyminen,
materiaalivahingot, savuvahingot,
asukkaiden, asiakkaiden ja
henkilökunnan turvallisuuden
vaarantuminen
- Haittaohjelmien levitys
- Paperitaltioiden säilytys ja hävitys
- Tietosuoja-asiat
- Asiakkaiden ja henkilökunnan
tietosuojan vaarantuminen, kielteinen
julkisuus
- Sammutustyöt
- Viemärit ja vesijohdot
- Sadevesi
- Toiminnan keskeytyminen ja
vaikeutuminen, materiaalivahingot,
rakennevauriot, asiakkaiden ja
henkilökunnan epämukavuus,
jälkihoito kestää pitkään.
-
-
Ilmastointihormien
säännöllinen puhdistus
Valaistu ympäristö, ei
palavaa materiaalia
seinustoilla
Pidetään jäteastiat lukossa
Tulitöiden valvonta
Sammutusjärjestelmä
ravintolan keittiössä
Porraskäytävät vapaat
palavasta materiaalista
ei kynttilöitä ja ulkotulia
valvomatta
Käyttäjätunnusten ja
salasanojen hyvä hallinnointi
Paperitaltioiden turvallinen
säilytys ja hävitys
Varmuuskopiointi
-
- 23 -
Sammutusmenetelmien
valinta
Havaitsemisen nopeus
Veden pääsulkuventtiilin
sulkeminen
Kehityssuunnitelma
-
Vastuuhenkilö pienkeittiön
valvontaan (sos.tila)
Jatkuva koulutus
Sisäiset palotarkastukset
Asukkaiden ja toimijoiden
turvallisuus- ja
alkusammutuskoulutus
-
Jatkuva koulutus
Jatkuva seuranta
-
Kosteusilmaisimet arimpiin
paikkoihin (liitetään esim.
kiinteistö- tai
murtosuojausjärjestelmään)
Otetaan huomioon LVI-töitä
suunniteltaessa
-
-
LIITE 7
Varkaudet, ryöstöt
Tapaturmat ja
sairauskohtaukset
Ilkivalta
Huono maine
- Alkoholi, rahat
- Tietokoneet ja av-välineet
- Soittimet / välineet
- Elintarvikkeet yms.
- Henkilökohtainen omaisuus
- Asiakkaiden omaisuus
Yrityksen, asiakkaiden ja henkilökunnan
omaisuuden menettäminen,
korvausvaateet, kielteinen julkisuus
- Liukastumiset
- Putoamiset
- Lumen ja jään putoamiset katoilta ja
ulokkeilta
Vahingot asukkaille, asiakkaille tai
omalle henkilökunnalle / sidosryhmille,
korvausvaateet, kielteinen julkisuus
-
- Omaisuuden vahingoittaminen
- Töhertely
- Häiriköinti
Vahingot asiakkaan tai omalle
omaisuudelle, korvausvaateet, toiminnan
vaikeutuminen, kielteinen julkisuus
Huono palvelu
Ruokamyrkytykset
Varkaudet
Vahingot
Turvattomuus
Asiakkaiden väheneminen = tulot
vähenevät
-
-
-
-
Huolellinen rekrytointi
Jatkuva valvonta ja seuranta
Rikkeisiin puuttuminen
Tekniset
valvontajärjestelmät
Alihankkijoiden
sitouttaminen ja valvonta
(esim. siivous)
Valvontamenetelmien
kehittäminen
Koulutus
Henkilöstön puuttuminen
epäkohtiin ja ohjeiden
noudattaminen
Valvonta
Nopea reagointi, vaarallisen
alueen eristäminen sekä
lumen ja jään pudottaminen
Jatkuva valvonta ja seuranta
Ensiapuvalmiuden ylläpito
Kameravalvonta
Valvonta
Liikkumisen rajoittaminen
Avainten hallinta
Kaikkien valvontajärjestelmien kokonaisuuden
kehittäminen
Häiriköintiin varautuminen
Tietoisuuden lisääminen
-
Turvallisuustietoisuus
Huolellinen henkilöstörekrytointi Jatkuva koulutus
Jatkuva laadun valvonta
Huolellinen vuokralaisten
valinta
- 24 -
Koulutussuunnitelmat
Laadunvalvonnan
kehittäminen
LIITE 8 (1)
TURVALLISUUSTARKASTUSLOMAKE
Tarkastettu rakennus tai
alue
Tarkastuksen kohde
Uloskäytävät ja varatiet ovat vapaana tavaroista
Poistumistiemerkinnät ovat puhtaat ja paikallaan eikä niitä ole peitetty
Uloskäytävillä sijaitsevat ovet on avattavissa ilman avainta (työaika)
Alkusammutusvälineet ovat toimintakunnossa merkityillä paikoillaan
Käsisammuttimien määräaikaistarkastukset on suoritettu
Sammuttimien edustat ovat vapaana tavaroista
Sammuttimien merkinnät ovat puhtaat ja paikallaan eikä niitä ole peitetty
EA-välineitä on saatavilla ensiapukaapeista.
EA-välineiden päiväykset ja pakkaukset ovat kunnossa
Käyttökelpoisia henkilösuojaimia on riittävästi saatavilla
Ylimääräinen (tarpeeton) palava materiaali on poistettu sisätiloista
Rakennusten ulkoseinustoille ei ole kertynyt tavaraa (tuhopolttojen ehkäisy)
Ilmanvaihtokonehuoneissa, sähköpää- ja ryhmäkeskuksissa ei varastoida tiloihin kuulumatonta
tavaraa
Palo-ovet pidetään suljettuna
Palo-ovet sulkeutuvat ja salpautuvat tiiviisti
Osastointi on ehyt ja läpiviennit on tiivistetty
Vaaralliset aineet säilytetään niin, etteivät asiattomat pääsen niihin käsiksi
Vaarallisten aineiden astiat ovat hyllyillä eikä vuotoja esiinny
Vaarallisten aineiden merkinnät ja käyttöturvallisuustiedotteet on päivitetty ja paikallaan
Vaarallisia aineita on työpaikalla vain päivittäin tarvittava määrä, loput ao. varastossa
Sähkömoottorien tuuletus on esteetöntä
Viallisia tai puutteellisia sähkölaitteita/ -johtimia ei esiinny
Kiinteät sähköasennukset ovat asianmukaisesti kiinnitettynä
Sähkökeskuksien edustat ovat vapaana tavaroista
Kiinteistön osoitemerkinnät ovat paikallaan
Pelastustiet ovat avoimet
Piha-alueiden aitaus, opasteet, valaistus ja liukkaudenesto on kunnossa
Talotikkaat, lapetikkaat ja kattosillat sekä kiinnityspisteet ovat kunnossa
Ulko-ovien mekaaninen lukitus on kunnossa
Aina lukossa pidettävät ovet (sekä ulko- että sisäovet) ovat lukossa
Ilmoitustauluilla esitettävät turvallisuusasiat ja toimintaohjeet ovat paikallaan ja päivitetty
Henkilökunta hallitsee alkusammutuksen, hätäilmoituksen tekemisen, toimenpiteet
onnettomuustilanteissa sekä kuultaessa yleinen vaaranmerkki
- 25 -
ok
vika
LIITE 8 (2)
Tarkastuksen kohde
Turvallisuus- ja apulaisturvallisuuspäällikkö tarkastaa
Turvallisuusorganisaation henkilöstöluettelo on päivitetty
Kiinteistön turvallisuuslaitteistoihin liittyvät ylläpitovastuut on päivitetty
Turvallisuussuunnitelma on keskeisiltä osiltaan päivitetty
Tulityöluvat, lupamenettely ja tulitöiden tekemiseen liittyvät turvajärjestelyt ovat kunnossa
Avainkontrollia noudatetaan
Palotarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu
Asiapapereiden säilytystä ja hävittämistä, kulkuoikeuksia sekä salasanoja ja käyttöoikeuksia
koskevat järjestelyt ovat kunnossa
Suojelumateriaalin määrä, laatu, kunto ja sijoitus ovat kunnossa (väestönsuojien hoitajat)
ok
vika
Huomautettavaa:
Turvallisuustarkastus
Pvm
-
.
201
Tarkastajat
Turvallisuustarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu:
Pvm
.
201
Tarkastajat
Palo- ja henkilöturvallisuuslaitteistojen sekä muiden laitteistojen ylläpitovaatimukset
AlkusammutusKäsisammuttimien tarkastusväli on kaksi vuotta. Sammuttimet on huollettava jokaisen
välineet
käytön jälkeen. Jos sammutin on ulkona tai työkoneessa, on tarkastusväli yksi vuosi.
Automaattinen
Laitteistolle on nimettävä ja koulutettava hoitaja. Laitteiston toimintakokeilut on tehtävä
paloilmoitin
säännöllisesti kuukausittain. Tehdyistä toimintakokeiluista on pidettävä päiväkirjaa.
Laitteistolle on tehtävä määräaikaistarkastukset joka kolmas vuosi (tarkastuslaitos
suorittaa).
Turva- ja
Laitteistolle on nimettävä ja koulutettava hoitaja. Turvavalokeskuksen akut on
merkkivalokeskus
koestettava 30 minuutin kuormitustestillä vähintään neljä kertaa vuodessa. Tehdyistä
koestuksista on pidettävä päiväkirjaa.
IlmanvaihtoRavintoloissa keittiöiden ilmanvaihtokanavat ja laitteiston tulee puhdistaa vuoden
hormiston nuohous välein ja muualla 5 vuoden välein
Sähkötarkastus
Rakennuksen sähkötarkastus on tehtävä enintään 10 vuoden välein.
-
Kiinteistön omistaja on velvollinen huolehtimaan, että yllämainitut toimenpiteet suoritetaan.
- 26 -
LIITE 9 (1)
OHJE TILOJEN KÄYTÖSTÄ, LUKITUKSISTA JA KULUNVALVONNASTA
YLEISET PERIAATTEET TILOJEN LUKITUKSESSA
Normaali työaika
Toimistot 07.00 – 17.00 välisenä aikana
Ravintolat 11.00 – 24.00 välisenä aikana
Myymälät 10.00 – 18.00 välisenä aikana
Avainkontrolli
Anne Lahtomaa koy:n puolesta, yrityksittäin oma jakelu
Ovien lukitseminen ja ylimääräisten valojen sammuttaminen
Osittain sähkölukoilla varustetut ajastuksella toimivat.
Viimeinen sammuttaa valot ja lukitsee ovet
Ovien avaus aamulla
Osittain sähkölukoilla varustetut ajastuksella toimivat.
Ensimmäinen avaa.
Siivous ja kiinteistöhuolto (avaimet/ kulkuoikeudet)
Omat avaimet
OVET/ TILAT, JOTKA ON AINA PIDETTÄVÄ LUKITTUNA
Kellarikerros
- Kappeli
- Tekniset tilat
- Varastot
Linnankatu 3 B 1.krs - Porraskäytävän ovet
Linnankatu 3 B 2. krs - Yritystilojen porraskäytäväovet
Asuinkerrokset
- Asuntojen ovet
Lisätiedot
Lukituksiin liittyviä lisätietoja voi tiedustella avainkontrollin vastuuhenkilöltä tai
turvallisuuspäälliköltä.
- 27 -
LIITE 10 (1)
OHJE TULITÖIDEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ
1. VELVOITTAVUUS
Tässä turvallisuusohjeessa käsitellään tulitöistä sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöistä annettuja suojeluohjeita, jotka ovat vakuutuksen ottajaa
velvoittavia. Esitettyjä turvallisuusohjeita on noudatettava tehtäessä tulitöitä
sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä koko kiinteistön alueella.
Ohje tulitöiden turvallisuusjärjestelyistä koskee sekä kiinteistön omaa
henkilökuntaa että kiinteistön alueella toimivia ulkopuolisia urakoitsijoita. Kun
tulityön tekemiseen käytetään ulkopuolista toimittajaa, on tämä valvontasuunnitelma liitettävä toimitussopimuksen osaksi.
2. MÄÄRITELMÄT
Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä
tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasuja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta,
joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta
avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi
harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.
Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä ovat muun muassa eristettävän alustan
kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa sekä kermieristeiden kiinnittäminen kuumentamalla.
3. TULITYÖPAIKAT
3.1. Vakituinen tulityöpaikka
Vakituinen tulityöpaikka on erityinen tulitöiden tekemiseen varattu alue tai
palotekninen osasto. Vakituisen tulityöpaikan rakenteet ovat palamattomia tai
ne ovat paloteknisesti suojaverhottuja. Työtilassa ei saa olla työhön
kuulumatonta ylimääräistä palokuormaa eikä siellä saa käsitellä tai säilyttää
palavia nesteitä. Tila ei saa olla yhteydessä tilaan, jossa on palavia kaasuja.
Työtilassa on oltava riittävästi alkusammutusvälineistöä, kuitenkin vähintään
yksi 12 kg:n (43 A 183 B-C) käsisammutin sekä tulityöpaikan välittömässä
läheisyydessä toinen vastaava sammutin tai kaksi 6 kg:n (27 A 144 B-C)
käsisammutinta.
Tulityöt on aina, mikäli se on mahdollista, tehtävä vakituisella tulityöpaikalla.
vakituisia tulityöpaikkoja ovat:
-
Kiinteistön alueella ei ole vakituisia tulityöpaikkoja. Tulityöt on aina tehtävä
tilapäisistä tulityöpaikoista annetun ohjeistuksen mukaisesti.
- 28 -
LIITE 10 (2)
3.2. Tilapäinen tulityöpaikka
Tilapäisellä tulityöpaikalla tarkoitetaan kaikkia niitä tiloja, jotka eivät täytä
vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia. Katto- ja vedeneristystöiden tulityöpaikka
on aina tilapäinen tulityöpaikka.
3.3. Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla
Työtä edeltävät turvatoimet
-
-
Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla edellyttää aina
työkohtaisen tulityöluvan.
Nimettävä työn aikaisesta ja jälkeisestä tulityövartioinnista vastaavat
henkilöt.
Tulityöpaikalla työskentelevien on tiedettävä lähimmän puhelimen sijainti
sekä hallittava hätäilmoituksen tekeminen ja alkusammutus.
Tulityöpaikka ja sen ympäristö on puhdistettava.
Palavat rakenteet ja materiaalit on poistettava tai suojattava
palamattomilla suojapeitteillä sekä tarvittaessa kasteltava vedellä.
Rakenteissa olevat aukot on suojattava.
Tulitöissä syntyvän lämmön johtuminen putkia tms. pitkin on estettävä.
Ympäröivät tilat on varmistettava siten, ettei niissä pääse syttymään paloa.
Tulityöpaikalle on varattava riittävästi alkusammutusvälineistöä, kuitenkin
vähintään yksi 12 kg:n (43 A 183 B-C) käsisammutin sekä tulityöpaikan
välittömässä läheisyydessä toinen vastaava sammutin tai kaksi 6 kg:n (27
A 144 B-C) käsisammutinta.
Tulityötä ei saa aloittaa ennen kuin tulityöluvassa edellytetyt turvatoimet
on toteutettu.
Tulityön tekijä on velvollinen huolehtimaan, että hänen käyttämänsä
tulityövälineet varusteineen täyttävä niille asetetut vaatimukset.
tilat on varustettu automaattisella paloilmoitinlaitteistolla, joka voi aiheuttaa
hälytyksen tulitöistä muodostuvista savukaasuista. Paloilmoitin-laitteiston
hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut
remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.
Työn aikaiset turvatoimet
-
Tulityöluvassa edellytettyä tulityövartiointia on jatkettava koko työn ajan,
myös taukojen aikana.
Työn jälkeiset turvatoimet
-
-
Tulityövartiointia on jatkettava vähintään tunnin ajan, ellei tulityöluvassa
ole määrätty pitempää aikaa. Vartiointi edellyttää vartijan jatkuvaa
läsnäoloa tulityöpaikalla.
Mahdolliset palovaroitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin
päälle.
- 29 -
LIITE 10 (3)
4. TULITÖIDEN VASTUUHENKILÖT JA TULITYÖLUPAMENETTELY
Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulitöiden
vastuuhenkilön antaman tulityöluvan. Tulityöluvalla varmistetaan eri osapuolten toiminta turvallisuuteen ja palosuojeluun liittyvissä asioissa.
laadittavat tulityöluvat laaditaan kolmena kappaleena siten, että luvan antaja,
työn tekijä sekä työnaikaisen vartioinnin ja jälkivartioinnin suorittaja saavat
luvasta oman kappaleen. Tulityölupia on säilytettävä vähintään yhden
kuukauden ajan työn suorittamisen päättymisestä (luvan myöntäjä).
Tulityöluvan myöntäjän on huolehdittava, että luvan myöntämisen yhteydessä
tarkistetaan työn tekijän tulityökortti ja tulityövälineet. Samalla määritetään
työtä edeltävät, työn aikaiset ja työn jälkeiset turvatoimet.
Tulityölupia voivat myöntää seuraavat tulitöiden vastuuhenkilöt:
- Kiinteistöhuolto J Rusanen
- Kiinteistönhoitaja Timo Tenhunen
5. TULITÖIDEN VASTUUHENKILÖIDEN KOULUTUS
myöntävät henkilöt sekä tulitöiden vartiointia suorittavat henkilöt ovat saaneet
tulitöihin liittyvän turvallisuuskoulutuksen.
Tulitöiden vastuuhenkilöillä on käytettävissään Tulitöitä sekä Katto- ja
vedeneristystöiden tulitöitä koskevat suojeluohjeet sekä tulityölupalomakkeita.
6. ULKOPUOLISET TOIMITTAJAT
Ulkopuolisen työn/ urakoitsijan tilaajan on varmistettava, että työn tekijä on
tietoinen kiinteistön voimassa olevasta tulityölupamenettelystä. Ulkopuolisen
toimittajan on noudatettava kiinteistön tulityölupamenettelyä. Ulkopuolisen
toimittajan suorittamista tulitöistä vastaa kyseessä olevan toimittajan
työnjohto. Tulityön tekijältä vaaditaan aina tulityökortti.
Suurista uudisrakennusten asennustyömaista tai laajoista korjaustoimenpiteistä tehdään tarvittaessa erillinen tulityönvalvontasuunnitelma (urakoitsija/
suojelun johto).
- 30 -
LIITE 11
HÄTÄILMOITUKSEN TEKEMINEN
Hätäilmoitus on tehtävä aina, kun palo-, räjähdys-, tapaturma- tai muussa onnettomuustilanteessa paikalla
olevat torjuntavoimat eivät riitä tai tilanne saattaa laajentua ja aiheuttaa muuta vaaraa. Jokainen
henkilökuntaan kuuluva on velvollinen tekemään hätäilmoituksen tilanteen niin vaatiessa.
Minne hätäilmoitus tehdään
Hätäilmoitus tehdään aina hätäkeskukseen. Hätäkeskukseen tehty hätäilmoitus on tiedotettava välittömästi
työpaikan johdolle (työvuorojen esimiehet) sekä kiinteistön turvallisuuspäällikölle. Jokaisesta
sammutetustakin palonalusta sekä työtapaturmista on ilmoitettava turvallisuuspäällikölle.
HÄTÄKESKUS (0) 112
(myös POLIISI (0) 112)
Miten hätäilmoitus tehdään
Hätäilmoitus tehdään puhelimitse soittamalla hätäkeskukseen. Paloilmoitus voidaan tehdä myös painamalla
paloilmoittimen paloilmoituspainiketta (aina myös puhelinsoitto). Kun olet saanut yhteyden
hätäkeskukseen, ilmoita selvällä ja rauhallisella äänellä:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
KUKA olet ja MISTÄ soitat
MITÄ on tapahtunut
MISSÄ on tapahtunut
MITÄ apua tarvitaan (onko ihmisiä vaarassa)
MISSÄ on opastus
Jos TILANNE MUUTTUU oleellisesti hätäilmoituksen jälkeen,
ilmoita siitä hätäkeskukseen
Älä sulje puhelinta ennen kuin saat siihen luvan !!!
Huom.! Käsipuhelin toimii hätänumeroon ilman pin-koodia sekä myös näppäimet lukittuna.
Jos olet epävarma hätäilmoituksen tekemisestä, hätäkeskuspäivystäjä pystyy kysymyksin avustamaan avun
tarpeen arvioinnissa ja ilmoituksen tekemisessä.
Kiinteistön nimi on: Kiinteistöosakeyhtiö Casagrandentalo
Kiinteistön osoite on: Linnankatu 3 A - C
- 31 -
LIITE 12
TOIMENPITEET TULIPALON SATTUESSA
PELASTA
vaarassa olevat henkilöt
Palo-, räjähdys-, kaasu- tai muussa onnettomuustilanteessa on ihmisten pelastaminen turvaan ensimmäinen
tehtävä. Auta mahdollisesti loukkaantuneet henkilöt rakennuksesta ulos ja varmista, että kaikki tietävät
palosta. Loukkaantuneille henkilöille on ensiapu annettava mahdollisuuksien mukaan jo paikan päällä.
Vaikeasti loukkaantuneet on aina toimitettava sairaalahoitoon.
SAMMUTA TAI RAJOITA palo lähimmällä sammuttimella
Sammuta tai yritä rajoittaa palo käyttämällä käsisammuttimia ja pikapaloposteja sekä tarvittaessa
pysäyttämällä palava kone tai laite.
Ellei paloa saada sammumaan yrityksistä huolimatta, on ensisijaisesti pyrittävä rajaamaan palo.
Rajoittaminen onnistuu parhaiten poistamalla paloalueen ympäriltä palava materiaali sekä sulkemalla
palotilaan johtavat ovet ja ikkunat. Muista varmistaa, että palo-ovet on suljettu.
Muista myös !
Siirtää mahdolliset kaasupullot rakennuksesta ulos etteivät ne räjähdä lämmön
vaikutuksesta tai aiheuta muuta vaaraa sammutushenkilöstölle.
Ennen turvallista poistumista rakennuksesta sulje mahdollisuuksien mukaan ovet, ikkunat ja luukut sekä
ilmanvaihto). Mene ulos kokoontumispaikalle, älä poistu alueelta. Kokoontumispaikat on esitetty sivun
alalaidassa.
TEE HÄTÄILMOITUS
Heti kun huomaat ettet pysty sammuttamaan paloa, vaan palo uhkaa laajentua tai aiheuttaa muuta vaaraa,
tee palohälytys hätäilmoitusohjeen mukaisesti.
OPASTA
palokunta paikalle
Järjestä saapuvaa palokuntaa varten opastus palokunnan luonnollisen tuloreitin varrelle.
Kokoontumispaikat:
Aurajoen ranta kiinteistön kohdalla
Varalla Hotelli Scandic Julian aula
*** TOIMI RAUHALLISESTI JA HARKITEN ***
PELASTA AINA ENSIN IHMISET !
- 32 -
LIITE 13
ASUKKAIDEN TOIMINTA TULIPALOSSA
Selvitä asuinkerroksesi poistumismahdollisuudet hätätilannetta varten ennen kuin
on hätätilanne!
A. Tulipalo omassa huoneistossa:
1. Suorita alkusammutus kohteella, jos se on vielä mahdollista. Käytä
käsisammutinta ja pikapalopostia.
2. Hälytä palokunta numerosta 112
3. Mikäli et pysty sammuttamaan paloa, rajoita palo sulkemalla palotilaan johtavat
ovet ja ikkunat.
4. Hälytä muut asukkaat ja kehota heitä siirtymään kokoontumispaikalle Aurajoen
rantaan kiinteistönne kohdalle ja pelasta välittömässä vaarassa olevat.
5. Opasta palokunta kohteelle.
6. Tee tilanneilmoitus palokunnan saavuttua paikalle päivystävälle palomestarille
(P3 tai P 4)
a. mitä palaa
b. missä palaa
c. asunnot, joissa on ihmisiä / onko loukkaantuneita / avustettavia
7. Informoi tilanteesta Benito Casagrandea tai Kari Wakosta ja kiinteistöhuoltoa.
8. Asukkaat voivat palata rakennukseen takaisin vasta, kun päivystävä palomestari
antaa siihen luvan.
9. Aloittakaa jälkivahinkojen torjunnan aloittaminen ottamalla yhteys kiinteistöhuoltoon.
- 33 -
LIITE 13
B. Tulipalo muualla rakennuksessa
1. Auta
a. alkusammutuksessa,
b. asukkaiden hälyttämisessä,
c. ihmisten pelastamisessa,
d. ensiavussa ja
e. pelastajien opastuksessa
2. Poistu kokoontumispaikalle Aurajoen rantaan kiinteistönne kohdalle, mikäli se
on turvallista. Savuiseen porraskäytävään ei saa mennä (savu tappaa parilla
hengenvedolla!!). Hissin käyttö tulipalotilanteessa on ehdottomasti kielletty.
3. Jos et pysty poistumaan asunnosta porraskäytävässä olevan savun tai muun
syyn vuoksi:
a. Jää asuntoon ja ole rauhallinen
b. Tee pelastajille selväksi, että olet asunnossasi
i. Huutamalla parvekkeelta tai ikkunasta,
ii. asunnon valoja tai käsivalaisinta vilkuttamalla,
iii. vaatetta tai muuta näkyvää esinettä heiluttamalla tai
iv. soittamalla 112 tai naapurille
4. Tiivistä mahdolliset savun sisääntulopaikat kuten ovet, ilmastointihormit ja
postiluukut kosteilla tekstiileillä
5. Jos asunnon ovi kuumenee, jäähdytä sitä jatkuvasti vedellä kastelemalla
6. Varaa vettä ammeeseen ja / tai lavuaareihin
7. Jos liekit nousevat asuntosi ikkunoihin, varaudu niiden särkymiseen siirtämällä
palava materiaali pois ikkunoiden läheisyydestä ja mieti seuraava suojapaikka
savun sisään tulemisen varalta.
8. Noudata viranomaisten antamia ohjeita
- 34 -
LIITE 14
SAMMUTTIMIEN VALINTA JA KÄYTTÖ
SAMMUTTIMEN VALINTA:
Kiinteät, orgaaniset aineet
(puu, paperi, kankaat ym.)
VESI, HIILIDIOKSIDI, JAUHE
Palavat nesteet tai rasvat
HIILIDIOKSIDI, SAMMUTUSPEITE, JAUHE
Sähkökeskukset ja -moottorit,
sähkökaapelit
HIILIDIOKSIDI, JAUHE
ATK-laitteet, kopiokoneet,
HIILIDIOKSIDI
Selvitä lähimmän sammuttimen paikka ja sen käyttö
etukäteen.
Lue käyttöohje, tutustu itse laitteeseen ja paina
toimintavaiheet mieleesi.
Pyri saamaan jännitteinen sähkölaite
jännitteettömäksi ennen sammuttamista.
Sammuta tuulen yläpuolelta. Aloita edestä, jatka
taakse.
Levitä aine edestakaisella lakaisevalla liikkeellä
liekkien juureen.
Jatka sammuttamista, kunnes liekit katoavat.
Varaudu uudelleensyttymiseen.
Tuulen
suunta
Suojaa itseäsi sammutuspeitteellä sammutettaessa.
Peitä palava kohde tiiviisti peitteellä ja odota kunnes
palo on tukahtunut. Varaudu uudelleensyttymiseen.
Usealla sammuttimella saavutetaan parempi teho
kuin vain yhdellä.
Toimita vähänkin käytetty käsisammutin huoltoon
(ilmoita kiinteistöhuollolle tai suojeluvalvojalle)
- 35 -
LIITE 15
TOIMINTA TAPATURMAN TAI SAIRASKOHTAUKSEN
SATTUESSA
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Tee nopea tilannearvio, selvitä mitä on tapahtunut
Estä lisäonnettomuudet
Pelasta vaarassa olevat
Hälytä lisäapua työpaikalta sekä ambulanssi numerosta 112
Aloita ensiapu omien kykyjesi mukaisesti
Jos potilaan tila muuttuu merkittävästi, ilmoita siitä hätäkeskukseen
Tärkeintä on peruselintoimintojen ylläpito. Elottomalle peruselvytys, tajuttomalle kylki-asento ja seuranta,
mekaanisesti vammautuneelle suurten verenvuotojen sidonta ja murtumien tuenta. Rauhoita potilasta. Älä
siirrä häntä turhaan, sairaankuljettajilla on terveet jalat tulla potilaan luokse. Ensiapu ei vahingoita potilasta.
Aloita ensiapu heti ja toimi omien kykyjesi mukaisesti. Hälytä tarvittaessa lisäapua.
HÄTÄENSIAPU
Hätäensiapua tarvitaan tilanteissa, joissa henkilö sairauskohtauksen, tapaturman tai muun syyn vuoksi
menee tajuttomaksi tai saa peruselintoimintoihin vaikuttavan vamman.
Tutki peruselintoiminnot:
1. Koeta saada potilas hereille ravistelemalla ja puhuttelemalla.
2. Tunnustele, hengittääkö potilas.
Jos potilas ei herää (ei reagoi mitenkään), etkä tunne hengitystä aloita peruspainantaelvytys.
3.
4.
5.
6.
7.
Hälytä ambulanssi heti (0) 112!
Siirrä potilas tilavaan paikkaan (pari metriä vapaata tilaa joka suuntaan).
Aseta potilas selälleen makaamaan (”kova” alusta) ja avaa ylävartalon vaatteet.
Aseta potilaan jalkojen alle koroke (n. 30 cm).
Avaa potilaan hengitystiet kääntämällä päätä taaksepäin otsa-leuka otteella. Jos hengitys käynnistyy,
käännä potilas kylkiasentoon, jos ei, aloita elvytys.
8.
Sulje toisella kädellä sieraimet ja pidä toisella kädellä potilaan leukaa ylhäällä. Puhalla kaksi kertaa
ilmaa potilaan keuhkoihin. Muista oikeat otteet ja huulten tiiveys. Jos teet oikein, potilaan rintakehän
pitäisi nousta ja laskea. Aloita painanta kahden onnistuneen puhalluksen jälkeen.
9. Jos syke tuntuu, mutta potilas ei hengitä, jatka puhalluselvytystä (n. 12 - 16 puhallusta minuutissa).
10. Jos syke ei tunnu, aloita painantaelvytys. Oikea painantakohta on rintalastan alapuoliskon keskikohta.
Aseta kädet päällekkäin rintalastan päälle. Pidä sormet irti rintalastasta ja paina kämmenten tyvellä.
Paina kädet suorina potilaan rintalastaa alaspäin n. 3-5 cm painalluksella. Rintakehän tulee selvästi
painua alaspäin. Painelurytmi on n. 100 kertaa minuutissa.
Elvytyksessä oikea rytmi on 30 painallusta 2 puhallusta kohden.
Jatka elvytystä kunnes apu saapuu kohteeseen tai kunnes voimasi ehtyvät .
Ensiapukaappien sijainti:
Yrityksittäin
- 36 -
LIITE 16
TOIMINTA KUULTAESSA YLEINEN VAARANMERKKI
Yleinen vaaranmerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva ääni,
jossa nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7
sekuntia. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina tiedotusvälineissä annettava
viranomaisten hätätiedote, jossa kerrotaan vaaranmerkin antamisen syy ja
tarvittavat toimintaohjeet.
Yleinen vaaranmerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa!
Toimi näin:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Varoita muita vaarassa olevia (ilmoita vaaranmerkin kuulumisesta).
Mene sisälle ja kehota muita tekemään samoin (kaasuvaaratilanteessa parhaan suojan antaa
rakennuksen ylimmät kerrokset).
Sulje ja tiivistä ovet, ikkunat ja tuuletusaukot sekä ilmanvaihto.
Avaa radio ja toimi viranomaisten antamien ohjeiden mukaan.
Vältä puhelimen käyttöä.
Älä lähde ulos ennen kuin viranomaiset antavat siihen luvan.
Poikkeusoloissa (sotatila tai sodan uhka) annettu yleinen vaaramerkki tarkoittaa välitöntä
suojautumista suojatiloihin (väestönsuojaan).
Lähin väestöhälytin sijaitsee:
Vaaranmerkistä tiedottaminen
kiinteistöissä:
Kuultaessa yleinen vaaranmerkki,
suojaudutaan.
Turun keskustassa
Puhelimitse ja kiertämällä asunnot ja toimijat
Suojaudutaan sisätiloihin viranomaisten ohjeiden
mukaisesti.
Rakennuksen/ rakennuksen osa
Ovet, ikkunat ja luukut suljetaan ja tiivistetään
tiivistetään seuraavalla tavalla:
teippaamalla. Tuuletusaukot suljetaan ja tiivistetään.
Ilmanvaihdon hätäkatkaisija sijaitsee Linnakatu 3 A, ravintola Mami, takaovella, ravintola
(missä):
Rocca tuulikaappi
Linnakatu 3 B, porraskäytävä 1. kerros
VAARA OHI -MERKKI
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin pituinen tasainen äänimerkki. Merkki annetaan, kun yleisen
vaaranmerkin antamiseen johtanut vaaratekijä on poistunut.
KOKEILUMERKKI
Kokeilumerkki on 7 sekunnin pituinen tasainen ääni. Merkkiä käytetään laitteiston toimintakunnon
tarkistamiseen.
- 37 -
LIITE 17
JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA
Jälkivahinkojen torjunnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään tulipalosta ym.
onnettomuudesta aiheutuvien lisävahinkojen syntyminen sekä käynnistämään vahinkojen saneeraus.
Toimenpiteet suoritetaan oman henkilökunnan sekä jälkivahinkojen torjuntaa/ saneerausta harjoittavien
ammattiliikkeiden toimesta. Jälkivahinkojen torjunta aloitetaan heti, kun onnettomuus- tai vahinkotilanne sen
sallii. Palaneeseen rakennukseen ei kuitenkaan saa mennä ilman pelastustoiminnan johtajan lupaa.
Jälkivahinkojen torjuntaa johtaa turvallisuuspäällikkö.
Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat:
Ota yhteys kiinteistöhuoltoon välittömien toimenpiteiden aloittamiseksi.
Vakavassa tulipalotilanteessa on hyvä ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön, jonka asiantuntijoilta saa ohjeita
jälkivahinkojen torjunnan järjestämisessä.
Vakavassa onnettomuustilanteessa on huolehdittava myös asukkaiden ja henkilökunnan henkisestä
hyvinvoinnista (psykososiaalinen apu).
- 38 -
LIITE 18
VARKAUS, RYÖSTÖ, VÄKIVALTATILANTEET
Erilaisia omaisuusrikoksia voidaan kohdata asunnoissa ja työpaikalle tultaessa tai joskus myös työpäivän
aikana. Ryöstö- tai murtotilanteisiin ei ole olemassa selkeää toimintaohjetta, koska tilanne sanelee usein
ehdot, joiden mukaisesti on toimittava. Joitain periaatteita voidaan kuitenkin noudattaa.
-
Havaittaessa murron, tietomurron, ilkivallan tai muun ”sabotaasin” merkkejä työpaikalla, ilmoitetaan
tilanteesta välittömästi työpaikan johdolle, työvuoron esimiehille tms. sekä turvallisuuspäällikölle ja
edelleen poliisille. Asuntomurrosta ilmoitetaan suoraan poliisille ja isännöitsijälle.
-
Tapahtuman jälkiä ei saa siivota ennen kuin tapahtumapaikka on perusteellisesti tutkittu. Tapahtuman
jäljet on kirjattava ja valokuvattava.
-
Lisävahinkojen syntyminen on estettävä (rikotut ikkunat, lukitukset, vesiputket tms.). Kaikki tehdyt toimet
on kirjattava ylös ja tarvittaessa valokuvattava.
Ryöstö- tai uhkatilanteessa on toimittava rauhallisesti ja harkiten. Tilanteessa ei kannata leikkiä sankaria,
koska useimmiten ryöstäjä on valmistautunut tilanteeseen paremmin kuin sinä. Heti tapahtuman jälkeen on
täytettävä liitteessä 20 oleva kaavake. Tällä helpotetaan henkilön myöhempää tunnistamista.
Asuntojen ovia ei pidä aukaista tuntemattomille, ellei pystytä selvittämään kyseisen henkilön
henkilöllisyyttä ja asiaa. Varmista tiedot esimerkiksi kiinteistöön kohdistuvista tarkastuksista ja
korjauksista isännöitsijältä, turvallisuuspäälliköltä tai kiinteistönhoitajalta.
ALKOHOLI JA HUUMAUSAINEET
Huumeasia kuuluu aina poliisille!
- 39 -
LIITE 19
TOIMINTAOHJE VARKAUS- TAI RYÖSTÖTILANTEESSA
Paina mieleesi ja kirjaa tuntomerkit
Sukupuoli
 Mies
 Nainen
Ikä
Pituus
Paino
Vartalo
 Hoikka
 Tanakka
 Lihava
 Normaali
Ääni
 Korkea/ kimeä
 Matala
 Hiljainen
 Heikko
 Selkeä
 Soperteleva
 Pehmeä
 Miellyttävä
 Nopeaa
 Hidasta
 Huolellista
 Selvää
 Kiroilevaa
 Änkyttävää
 Sopottavaa
 Vääristynyttä
 Lippalakki
 Hattu
 Pipo
 Huivi
 Vaaleat
Puhe
Päähine
 Muu, mikä ?
Hiukset
 Pitkät
 Lyhyet
 Tummat
Parta /viikset
 Parta
 Viikset
 Pulisongit
 Ruskeat
 Muu, mikä?
Millaiset ?
Silmät
 Siniset
Kasvot
Hampaat
Takki /pusero
Paita
Solmio
Kantamus
Ase
Housut
Jalkineet
Kädet
Liikkuminen
Kulkuneuvo
Rekisterinumero
Merkki/ malli/ väri
Poistumissuunta
Muut havainnot
(henkilön
vaatimukset,
puhelimitse
tehdyssä
uhkauksessa
taustaäänet ym…)
Nimi
Pvm:
Klo:
Ilmoita ryöstö- tai varkaustilanteesta työvuoron esimiehille, poliisille ja
turvallisuuspäällikölle
- 40 -
LIITE 20
TOIMENPITEET SÄHKÖKATKOKSEN SATTUESSA
Sähkökatkokset ovat yleensä lyhytkestoisia, joiden
varalta yritysten tietokoneet ja kassat tulee varmentaa
UPS-laitteilla.
Asiakkaiden turvallisuudesta on huolehdittava riittävällä
valaistuksella, esimerkiksi ladattavilla käsivalaisimilla.
Asukkailla ja toimistoissa on hyvä olla paristoilla /
akulla varustettu käsivalaisin.
- 41 -
LIITE 21
TOIMINTA SÄTEILYVAARATILANTEESSA
Ulkoinen säteilyvaaratilanne voi olla seurausta ydinvoimalaonnettomuudesta, radioaktiivisten aineiden
kuljetuksessa sattuneesta onnettomuudesta tai ydinaseiden käytöstä. Suojautumistarvetta edeltää voimakas
viranomaistiedottaminen, jossa kerrotaan tapahtumasta, seurataan sen kehittymistä ja annetaan ohjeita
suojautumisesta. Väestöä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä, johon liittyy useita radiossa annettavia
pelastuspalvelun hätätiedotteita.
Yleisohjeet säteilyvaaratilanteissa:
1. Mene sisätiloihin ja pysy siellä. Parhaan suojan antavat kellarikerros, rakennuksen keskiosat sekä
väestönsuoja.
2. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi. Tiivistä tarvittaessa käyttämällä muovikalvoja ja teippiä.
3. Varaa ruokaa ja juotavaa ja suojaa ne tiiviisiin astioihin.
4. Kuuntele viranomaisten tiedotuksia radiosta ja televisiosta.
5. Nauti joditabletit vasta viranomaisten kehotuksesta. Liian aikaisin tai myöhään nautituista tableteista ei
ole hyötyä.
6. Älä liiku ulkona ilman suojavarusteita, ellei ole pakko. Erityisen tärkeää on välttää sisäistä altistusta.
7. Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeutuisi.
8. Suojaa kotieläimet. Maatiloilla kotieläimet ajetaan sisätiloihin. Rehuvarastot ja juomavesi suojataan
tiiviisti muovipeitteillä. Koti- ja lemmikkieläimiä ei oteta väestönsuojiin.
Muuta huomioitavaa:
Aiheeseen liittyviä oppaita ovat mm. seuraavat Suomen pelastusalan keskusjärjestön julkaisut: Tilapäisen
väestönsuojan kunnostamisopas, Väestönsuojan käyttö ja huolto, Säteilyltä turvassa -lehtinen, Hyvä tietää
joditableteista -lehtinen sekä Kotivara -lehtinen. Materiaalia voi tilata alueelliselta pelastusliitolta.
- 42 -
LIITE 22
TURVALLISUUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄLUETTELO TEHOSTETTUUN VALMIUTEEN
SIIRRYTTÄESSÄ
Yleistä
Normaaliaikaisessa elämässä sattuvissa onnettomuustilanteissa nojaudutaan yrityksen, laitoksen tai
asuinyhteisön omaan toimintavalmiuteen sekä kunnan pelastuspalvelujärjestelmään. Pelastuspalvelun osaalueita ovat mm. pelastustoimi, poliisitoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä vapaaehtoisen pelastuspalvelun
organisaatiot, kuten SPR ym.
Poikkeusolot tai erittäin vakava suuronnettomuustilanne voi edellyttää, että joko koko valtakunnassa tai
osassa valtakuntaa otetaan käyttöön poikkeusolojen väestönsuojeluorganisaatioita. Näiden organisaatioiden rungon muodostavat normaaliajan pelastuspalveluorganisaatiot, joita vahvennetaan jo normaaliaikana
väestönsuojelutehtäviin varatulla, sijoitetulla ja koulutetulla henkilöstöllä. Poikkeusoloihin liittyvä ylin käskyvalta on valtioneuvostolla. Kunnassa väestönsuojelua johtaa kunnan johtokeskus. Tämän lisäksi kunnan
alue on jaettu lähinnä omatoimisen varautumisen johtamista, opastamista ja avustamista varten
suojelupiireihin, -lohkoihin ja -yksiköihin, joilla kullakin on oma johtokeskus/ johtopaikka. Jos nämä
väestönsuojelun organisaatiot otetaan käyttöön, kunnan omatoimista varautumista opastaa tämän jälkeen
suojeluyksikön johtopaikka tai suojelulohkon johtokeskus riippuen kunnan väestönsuojelun organisaatiorakenteesta. Tämä organisaatiorakenne kysytään pelastuslaitokselta ja kirjataan suunnitelman kohtaan 7.
Poikkeusolot muuttavat kuntien pelastuspalvelujärjestelmää hyvin paljon. Tapahtumat edellyttävät hyvin
todennäköisesti erilaisia toimenpiteitä myös yritysten, laitosten ja asuinyhteisöjen omatoimiselta suojelulta.
Erilaiset tehtävät perustuvat pääosin viranomaisten antamiin käskyihin ja ohjeisiin, joita tuleekin mahdollisimman pitkälti noudattaa. Seuraavassa luettelossa on keskeisiä asioita, joita omatoimisen suojelun on
toteutettava yhteiskunnan siirtyessä tehostettuun valmiuteen ( = poikkeusolot tai muu erittäin vakava
yhteisöä/ yhteiskuntaa uhkaava tapahtuma).
KÄSKY VÄESTÖNSUOJELUN TEHOSTETUSTA VALMIUDESTA
Toimenpide tai määräys
lk Suorittajat
Aloita viranomaisten ohjeiden mukainen toiminta
1 Turvallisuuspäällikkö
välittömästi.
Tarkista pelastussuunnitelma kohta kohdalta yhdessä
1 Turvallisuuspäällikkö, turvallisuuspäällikön
turvallisuusorganisaation henkilöstön kanssa.
varamies, suojeluvalvojat
Sovi päivystyspaikan perustamisesta ja yhteydenpidosta
1 Turvallisuuspäällikkö ja varamies
suojeluyksikköön (ns. suojelutoimisto).
Huolehdi kiinteistön sammutus-, pelastus- ja
2 Turvallisuuspäällikkö, suojeluvalvojat
ensiapuvalmiuden tarkistamisesta
Järjestä kiinteistön sisäisten viesti- ja hälytysjärjestelmien
2 Turvallisuuspäällikkö
toimintakokeilut
Käske väestönsuojien tai tilapäissuojien käyttökuntoon
2 Turvallisuuspäällikkö
laitto (viranomaisten käskystä).
Huolehdi suojelumateriaalin määrän ja laadun
1 Turvallisuuspäällikkö ja varamies,
tarkistamisesta ja anna ohjeet materiaalin jakamisesta
suojeluvalvojat
Pyydä ilmoitukset suojeluvalmiudesta turvallisuusvalvojilta, 2 Turvallisuuspäällikkö
varamieheltäsi ja suojien valmistelijoilta
Kokeile turvallisuusorg. toimintavalmius harjoituksilla
2 Turvallisuuspäällikkö, yrityksen johto
Sovi johdon kanssa menettelyt toimintojen lopettamisesta,
2 Turvallisuuspäällikkö
koneiden ja laitteiden suojaamisesta ja suojautumisesta
Informoi suojelutilanteesta
2 Työpaikkasuojelun elimet ja suojien
– yrityksen johdolle
hoitajat
– yleisen väestönsuojelun johdolle ( = suojeluyksikkö)
Pidä yhteyttä viranomaisiin ja seuraa tiedotusvälineissä
2 Turvallisuuspäällikkö
annettavia ohjeita (radio / tv)
Pidä henkilökunta johto tietoisena tilanteesta
2 Turvallisuuspäällikkö
Nopeaa ja joustavaa valmiuden kohottamista varten on määritelty seuraavat kolme valmiustilaa:



Perusvalmius
Tehostettu valmius (kahdessa vuorokaudessa perusvalmiudesta)
Täysvalmius (kuudessa vuorokaudessa tehostetusta valmiudesta)
- 43 -
LIITE 23
SUOJELUMATERIAALILUETTELO
Materiaalinimike
Suojan viittakilpisarja
Palosanko
Sankoruisku
Käsivalaisin
Ensiapulaukku
Suojasidepakkaus
Paarit hihnoineen + 2 huopaa/paarit
Ensiside
Rautakanki
Soralapio
Suojan työkalut
Suojakypärä (leukahihnallinen)
Suojalasit
Suojanaamari + yleissuodatin
Suoja-asu + kumisaappaat
Suojakäsineet
Säteilymittari
Vss-tunnus (käsivarsinauha)
Joditabletit
Veden säilytysaine
Turvallisuussuunnitelma -opas
Väestönsuojan käyttö- ja hoito-opas
Väestönsuojapiirustus
Suojan ( kpl)
välineet
2
Henkilöstön
välineet
Materiaali
yhteensä
Huomautuksia
1 / suoja
1 / suoja
1 / suoja
1 / org.jäsen
1 / suoja, yleisryhmä
1 / suoja, yleisryhmä
1 / suoja, yleisryhmä
1 / org. jäsen
1 / suoja, yleisryhmä
1 / suoja, yleisryhmä
1 / suoja
1 / org.jäsen
1 / org.jäsen
1 / org.jäsen
1 / org.jäsen
1 / org.jäsen
1 / laitos
1 / org.jäsen
2 kpl / hlö
Vesitilavuuden mukaan
1 / suoja
1 / suoja
1 / suoja
2
4
2
2
2
4
2
1
4
4
4
4
Suojan työkalut (x)
x
pajavasara
katkaisutaltta
x
piikkitaltta
x
voimaleikkurit
x
kirves
x
sorkkarauta
x
käsisaha
x
ristipääruuvitaltta
x
kenttälapio
x
ruuvitaltta
x
nauloja
x
vasara
x
rautasaha+5 terää
x
pelastusköysi
x
puukko
x
jakoavain
x
linjapihdit
pakkausteippi
Trasselia 1 kg
kantovaate
Puuttuvan materiaalin hankinta
Kiinteistön omistaja vastaa väestösuojan varusteiden hankinnasta, haltijan on ylläpidettävä ja tarkistettava
varustus vuosittain.
Lisätietoja
Yritysten ja laitosten suojelumateriaaliin kuuluu sekä väestönsuojan varustukseen kuuluvaa materiaalia
että yrityksen tai laitoksen suojeluhenkilöstölle ja muulle henkilökunnalle kuuluvaa materiaalia. 31.8.2001
jälkeen suojelumateriaalin hankkiminen ja ylläpitäminen on ollut vapaaehtoista (aikaisemmin määräys, nyt
suositus/ ohje).
- 44 -
LIITE 24
TOIMINTA ONNETTOMUUSTILANTEESSA
PELASTA vaarassa olevat ja VAROITA muita
SAMMUTA lähimmillä alkusammuttimilla, ESTÄ lisävahinkojen syntyminen
RAJOITA palo sulkemalla ovet ja ikkunat
HÄLYTÄ apua turvallisesta paikasta
YLEINEN HÄTÄNUMERO 112
Saatuasi yhteyden hätäkeskukseen ilmoita selvällä ja rauhallisella äänellä:
KUKA olet ja MISTÄ soitat
MITÄ on tapahtunut
MISSÄ on tapahtunut (osoite ja kunta)
MITÄ apua tarvitaan (onko ihmisiä vaarassa)
MISSÄ on opastus
Kiinteistön osoite
on:
Linnankatu 3 A / B / C, TURKU
ANNA loukkaantuneille ENSIAPUA omien kykyjesi mukaan
OPASTA apu kohteeseen
JAA TEHTÄVÄT, ÄLÄ TOIMI YKSIN (ellei ole pakko)!
Jos kiinteistöt on evakuoitava esim. tulipalon vuoksi, kokoontumispaikaksi on sovittu:
Aurajoen ranta-alue kiinteistön kohdalla
Suojeluhenkilöstö ja heidän käskemänsä muut henkilöt poistuvat kokoontumispaikalle
viimeisenä. Muu henkilökunta ja oppilaat poistuvat välittömästi hälytyksestä tai erikseen
käskettäessä.
Ilmoita kaikista tapaturmista tai sammutetuistakin palonaluista turvallisuuspäällikölle.
Turvallisuuspäällikkö a isännöitsijä
Puh.
0400 522557
Puh.
0400 789079
Puh.
0500 244300
Benito Casagrande
Apulaisturvallisuuspäällikkö
Anne Lahtomaa
Kiinteistönhoitaja
Timo Tenhunen
Nestekaasun käyttöturvallisuustiedotteita säilytetään:
Nestekaasuvarastoissa
- 45 -