Uusi huoltovarmuuspäätös - mikä muuttuu?

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS
HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA
Seminaari
huoltovarmuusorganisaatiolle ja
sidosryhmille
11.02.2014
Kansallismuseon auditorio
UUSI HUOLTOVARMUUSPÄÄTÖS –
MIKÄ MUUTTUU?
Toimitusjohtaja Ilkka Kananen
Huoltovarmuuskeskus
HUOLTOVARMUUDEN TAVOITE
Väestön toimeentulon, maan
talouselämän ja maanpuolustuksen
kannalta välttämättömän kriittisen
tuotannon, palvelujen ja
infrastruktuurin turvaaminen
vakavissa häiriötilanteissa ja
poikkeusoloissa.
3
YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUDEN
KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET
Kriittisen infrastruktuurin
turvaaminen
• Energian tuotanto-, siirto- ja
jakelujärjestelmä
• Tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot
ja –palvelut
• Finanssialan palvelut
• Liikenne ja logistiikka
• Vesihuolto
• Infrastruktuurin rakentaminen ja
kunnossapito
• Jätehuolto
Kriittisen tuotannon ja palveluiden
turvaaminen
•
•
•
•
Elintarvikehuolto
Terveydenhuolto ja peruspalvelut
Teollisuus
Sotilaallista maanpuolustusta tukeva
tuotanto ja palvelut
Organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen
Alueellinen ja paikallinen varautuminen
Yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa
MIKÄ HUOLTOVARMUUTTA UHKAA?
Keskeisiä uhkia ovat
• tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä -verkkojen
häiriintyminen
• energiansaannin keskeytyminen
• väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava
häiriintyminen
• luonnon- ja ympäristöonnettomuudet
Vakavin ulkoinen uhka on kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia
ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut.
Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys
on vähäinen, mutta sitä ei voida sulkea pois.
5
YLEISET LÄHTÖKOHDAT
JA TAVOITTEET
6
YLEISET LÄHTÖKOHDAT
Huoltovarmuuden lähtökohtina ovat toimivat kansainväliset markkinat,
monipuolinen teollinen pohja, vakaa julkinen talous ja kilpailukykyinen
kansantalous.
Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti huoltovarmuudelle kriittisten
organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuutta varmistamiin
toimenpiteisiin sekä toimialakohtaisiin huoltovarmuustoimenpiteisiin
Toimenpiteet toteutetaan laajassa yhteistyössä julkisen sektorin,
elinkeinoelämän ja järjestöjen kesken. Huoltovarmuusorganisaatio käynnistää ja
sovittaa yhteen tämän päätöksen yhteistyötä edellyttävät toimenpiteet ja
järjestelyt.
Kansallisia toimenpiteitä täydentää mm. kansainvälisestä energiaohjelmasta
tehty sopimus sekä eri maiden kanssa tehdyt kahden- ja monenväliset
sopimukset taloudellisesta yhteistyöstä kriisitilanteissa.
7
YLEISET TAVOITTEET
TOIMINNAN JATKUVUUDEN VARMISTAMINEN
Huoltovarmuusorganisaatio kehittää Suomelle tärkeiden
kansallisten ja globaalien järjestelmien,
organisaatioverkostojen ja toimitusketjujen
muodostaman kokonaisuuden analysointia,
ymmärtämistä ja niihin liittyvien riskien
hallitsemista.
HVO edistää huoltovarmuudelle kriittisten
organisaatioiden varautumista toimintaansa vaikuttaviin
häiriöihin (jatkuvuudenhallinta) sekä niiden kykyä
tunnistaa toiminnalleen kriittiset riippuvuudet, riskit ja
muutokset.
8
RIIPPUVUUKSIEN JA YHTEISTYÖN MERKITYS KOROSTUU
Huoltovarmuuskeskus ja muu huoltovarmuusorganisaatio tukevat
toimintaa tarpeellisilla työkaluilla, kuten selvityksillä, ohjeistuksilla
ja koulutuksella.
Kansainvälisten markkinoiden ja verkottumisen merkitys
kansalliselle huoltovarmuudelle kasvaa. Tämän vuoksi
huoltovarmuustyössä on yhä voimakkaammin panostettava
kansallisesti verkottuneeseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten
riippuvuuksien ymmärtämiseen ja tähän perustuvaan
varautumiskeinojen kehittämiseen.
Huoltovarmuuskeskus vastaa tämän yhteistyön ylläpitämisestä ja
kehittämisestä myös yhä kansainvälistyneemmässä liike-elämässä.
9
YLEISET TAVOITTEET
ALUEELLINEN JA PAIKALLINEN VARAUTUMINEN
• Ylläpidetään ja kehitetään alueellista ja paikallista
yhteistyötä huoltovarmuuden turvaamiseksi eri
viranomaisten, yritysten ja järjestöjen välillä. Lisätään
ja kehitetään alueellista varautumista tukevaa
harjoitustoimintaa.
• Kehitetään sähkö-, polttoaine-, talousvesi- ja
elintarvikejakelun sekä tieto- ja viestintäverkkojen
alueellisia varmistusjärjestelyjä.
• Parannetaan kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja
poikkeusoloissa. Tuetaan ja ohjeistetaan viestinnän
avulla väestöä vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.
10
YLEISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISTEN TOIMIJOIDEN
KANSSA
Kansainvälisyys lisääntyy myös poolitoiminnassa
Huoltovarmuuteen vaikuttavat tuotanto- ja
palveluverkostot ovat taustaltaan globaaleja ja yrityksiä
johdetaan usein Suomen ulkopuolelta. Siksi on hyvin
olennaista, että kansainvälinen yritysjohto ymmärtää
huoltovarmuustyön luonteen ja synergisyyden.
Pooleissa tälle kansainvälisyysdialogille on luontevat
edellytykset.
11
KRIITTISEN INFRASTRUKTUURIN
TURVAAMINEN
12
ENERGIAN TUOTANTO-, SIIRTO- JA
JAKELUJÄRJESTELMÄT
Perustana monipuoliset energialähteet ja
polttoaineet, riittävä ja hajautettu
energiantuotanto sekä toimintavarmat
siirto- ja jakelujärjestelmät.
Maan energiaomavaraisuutta, etenkin
sähköntuotantokapasiteettia, kasvatetaan.
Huomioitava kaikki energialähteet (myös
uusiutuvat) ja tuotantomuodot.
13
ENERGIAN TUOTANTO-, SIIRTO- JA
JAKELUJÄRJESTELMÄT
Öljytuotteiden jalostus ja jakelulogistiikka säilytettävä riittävällä
tasolla maan energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi.
Huippukulutuksen aikaisen sähköntarpeen kattamiseksi
pidetään riittävää kotimaista sähkön tuotantokapasiteettia ja
toimintavarmaa sähkön siirto- ja jakeluverkkoa sekä kehitetään
kulutuksen ohjaus- ja joustotapoja.
Pidetään tuontipolttoaineita valtion varmuusvarastoissa siten,
että maassa on käytettävissä keskimäärin viiden kuukauden
normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot.
14
ENERGIAN TUOTANTO-, SIIRTOJA JAKELUJÄRJESTELMÄT
Turpeen käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on turvattava.
Saatavuuden varmistamiseksi sääriskien varalle tavoitteena on, että
maassa on noin puolen vuoden käyttöä vastaavat turvevarastot
turvetuotantokauden alkaessa.
Maakaasuhuollon turvaamiseksi monipuolistetaan siirtoverkkoon
kytkeytyviä maa- ja biokaasun hankintalähteitä sekä varmistetaan
siirtoverkkoon kytketyn terminaalikapasiteetin syntyminen.
Valtiolla tulee olla joko suora määräysvalta keskeisiin toimijoihin
tai lainsäädännöllä varmistetut mahdollisuudet varmistaa sähkön
kantaverkon ja kaasun siirtoverkon sekä näiden
järjestelmävastaavien toimintakyky ja ohjata niiden toimintaa
poikkeusoloissa.
15
Kaukolämpöalan
toimijoilta
edellytetään varautumissuunnitelmaa ja riittäviä
polttoainevarastoja
laitoksille.
TIETO- JA VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta keskeiset yritykset ja
organisaatiot ottavat jatkuvuudenhallinnassaan huomioon niihin
kohdistuvat kyberuhat ja pitävät yllä tarvittavaa suojautumiskykyä.
Huoltovarmuudelle kriittisissä tieto- ja viestintäjärjestelmissä
yksittäisen kohteen lamautuminen tai vaurio ei saa lamauttaa
koko järjestelmää.
Huoltovarmuudelle kriittisimmät järjestelmät ja tietovarannot
on varmistettava myös tilanteissa, joissa kansainväliset
tietoliikenneyhteydet eivät ole käytössä tai niiden toiminnassa
on vakavia häiriöitä.
Huoltovarmuudelle kriittiset tietovarannot on kahdennettava
Suomeen. Kriittisiä tietoja ja toimintoja voidaan siirtää
Euroopan unionin alueelle edellyttäen, että niiden
lainmukaisuus, turvallisuus ja saatavuus on varmistettu.
16
JOUKKOVIESTINTÄ
Kansallinen kyky sähköiseen ja painettuun
uutisvälitykseen ja muuhun kansalaisille suunnattuun
viestintään turvataan tasapuolisesti ja maantieteellisesti
kattavasti.
Viranomaisten tiedotus-, varoitus- ja hälytysjärjestelmien on
toimittava kaikissa olosuhteissa korkean toimintavarmuuden tasolla.
Viranomaistiedottamisen, erityisesti vaaratiedotteiden, kattavuudesta
on huolehdittava ylläpitämällä ja edistämällä huoltovarmuustoimenpitein kaupallisten radio- ja televisiokanavien
varautumista.
17
FINANSSIALAN PALVELUT
Kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin rahoituksen,
maksujen välityksen ja arvopaperikaupan järjestäminen
tehokkaasti turvataan.
Kriittisten toimintojen ylläpitämisessä tarvittavien järjestelmien toimivuus
sekä riittävän ajantasaisten tietojen käytettävyyden varmistetaan myös
tilanteissa, joissa järjestelmät sijaitsevat kansallisten rajojen ulkopuolella.
Huolehditaan varajärjestelyistä, joilla turvataan pankkien välinen
maksuliikenne, arvopaperien selvitys-, toimitus- ja säilytystoiminta sekä
eläkkeiden ja muiden toistuvaissuoritusten maksatukset.
Korttimaksamisen infrastruktuurin ja korttivarmennusten toimivuus Suomessa
on varmistettava.
18
LIIKENNE JA LOGISTIIKKA
Varautumisessa painopisteitä ovat merikuljetukset, kriittiset
elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimivuuden sekä väestön
toimeentulon edellyttämät kotimaan kuljetukset ja sotilaallisen
maanpuolustuksen tukeminen.
Logistiikan turvattavat infrastruktuurit ovat tärkeimmät
kuljetusväylät, satamat, lento-asemat, tavara- ja
henkilöliikenteen asemat, terminaalit ja varastot sekä tieto- ja
turvallisuusjärjestelmät.
Tärkeimpiä turvattavia tavarakuljetuksia ovat energia-,
kemikaali- ja elintarvikekuljetukset. Henkilökuljetuksissa
painotetaan työssäkäyntiliikenteen toimivuutta.
Huolehditaan yritysten ja kaluston riittävästä kotimaisuudesta
ja suomalaisesta osaamisesta.
19
VESIHUOLTO
Vesihuoltopalveluiden saanti turvataan kotitalouksille,
yhdyskunnille, sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille
sekä veden saannista riippuvalle huoltovarmuuskriittiselle
tuotannolle.
Suuria yhdyskuntia, keskussairaaloita ja
vesikriittistä elintarviketeollisuutta palvelevat
vesihuoltolaitokset varmistavat toimintansa
jatkuvuuden sekä vaihtoehtoiset
vedenhankintalähteet.
20
INFRASTRUKTUURIN RAKENTAMINEN JA
KUNNOSSAPITO
Varmistetaan rakennuskapasiteetin nopea saatavuus
liikenneinfrastruktuurin, kunnallisen infrastruktuurin sekä
energia- ja televerkkojen vakavissa häiriötilanteissa.
Selvitetään aie- ja valmiussopimusjärjestelmän kehittämistä
pelastusviranomaisten tarvitseman kuljetus- ja
työkonekaluston nopean saatavuuden varmistamiseksi
vakavissa häiriötilanteissa.
Rakentamisessa ja rakennustuoteteollisuudessa varaudutaan
tukemaan puolustusvoimia valmiutta kohotettaessa ja
poikkeusoloissa.
21
JÄTEHUOLTO ERITYISTILANTEISSA
Jätehuollon huoltovarmuus turvataan siten, että
akuutin torjuntavaiheen jälkeen syntyneen jätteen
keräys, välivarastointi ja käsittely voidaan järjestää
asianmukaisesti ja että erityistilanteesta voidaan
siirtyä normaaliin toimintaan kaikilta osin.
22
KRIITTISEN TUOTANNON JA PALVELUIDEN
TURVAAMINEN
23
ELINTARVIKEHUOLTO
Kotimaisen alkutuotannon monipuolisuus ja riittävä laajuus
sekä kotimaassa toimivan elintarviketeollisuuden asema
jalostajana turvataan.
Valtion varmuusvarastoissa pidetään viljaa kotimaisen tarjonnan
varmistamiseksi normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden sekä
poikkeusolojen varalta siten, että maassa käytettävissä oleva määrä
vastaa kuuden kuukauden keskimääräistä kulutusta ihmisravinnoksi.
Lisäksi varastoidaan alkutuotantoa varmistavia sertifioituja siemeniä,
rehuvalkuaista ja muita välttämättömiä tuotantopanoksia.
Kunnat turvaavat vastuullaan olevien ruokapalveluiden jatkuvuuden.
MMM yhdessä TEM:n kanssa varautuvat ohjaamaan voimavarojen
käyttöä, elintarvikkeiden tuotantoa ja tarjontaa.
24
TERVEYDENHUOLTO JA PERUSPALVELUT
Turvataan elintärkeiden lääkkeiden, verivalmisteiden ja
lääkintälaitehuollon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
laitteiden ja tarvikkeiden saatavuus.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palvelujärjestelmästä
vastuussa olevat toimijat turvaavat huoltovarmuudelle
kriittisen palvelujärjestelmän ja tukitoimintojen
jatkuvuuden ja sopeutumiskyvyn
sekä omalla toiminnallaan että tarvittavin sopimusjärjestelyin.
Kehitetään tärkeimpien lääkkeiden ja terveydenhuollon
tarvikkeiden varmuusvarastointia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon jatkuvuussuunnittelua
kehitetään valtakunnallisesti yhtenäisin perustein.
25
TEOLLISUUS
Valtio edistää eri politiikkalohkoilla ja kaikkien ministeriöiden toimin
huoltovarmuudelle kriittisen teollisuuden tutkimuksen, suunnittelun ja
tuotekehityksen säilymistä Suomessa.
Suomen riippuvuutta ulkomaisista energialähteistä
vähennetään. Tässä tarkoituksessa edistetään
teollisuuden osaamisen kehittämistä biotaloudessa
sekä kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvien
liikennepolttoaineiden tuotannossa.
Huoltovarmuusorganisaatio varmistaa osaltaan
teollisuuden kriittisten materiaalien ja varaosien
saatavuutta turvaavia toimenpiteitä. Yritys- ja
toimipaikkakohtaista varautumista tuetaan.
26
SOTILAALLISTA
MAANPUOLUSTUSTA TUKEVA
TUOTANTO JA PALVELUT
Varmistetaan, että maassa säilyy tarvittava riittävä osaaminen,
teknologia ja tuotanto sekä integraatio-, huolto-, ylläpito- ja
kriisiajan vauriokorjauskyky.
Puolustusvoimat kehittää sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta
kriittiseen tietoturvallisuuteen ja salaukseen liittyvää osaamista ja
teknologiaa.
Valtio ylläpitää ja tukee keskeisiin kansallisiin turvallisuusetuihin
liittyvää kriittistä puolustusteollisuutta.
Ylläpidetään tärkeimpien sodan ajan kulutusmateriaalien, kuten
tykistöruutien ja ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettia sekä
välttämättömiä maanpuolustusta tukevia varmuusvarastoja.
27
TÄRKEIMPIÄ MUUTOKSIA
28
UUSIA TEHTÄVIÄ JA PAINOTUKSIA #1
Yleiset tavoitteet
• Organisaatioiden ja verkostojen jatkuvuudenhallinta sekä
keskinäisriippuvuuksien ja yhteistyön merkitys korostuvat
• Alueellisen ja paikallisen varautumista edistetään
• Yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa kehitettävä
Kriittisen infrastruktuurin varmistaminen täsmentyy
• Kriittisille tieto- ja viestintäjärjestelmille asetetaan kansallisen
vaatimustenhallinnan perusteet
• Kriittiset tietovarannot turvallisuusarvioitava silloin, kun niiden
tietoja ja toimintoja on tarkoitus siirtää Suomesta muualle EU:n
alueelle.
• Finanssialan palvelut nousevat painopistealueeksi
• Koko kuljetus- ja liikennejärjestelmän näkökulma
(työssäkäyntiliikenteen turvaaminen) korostuu
• Jätehuolto erityistilanteissa turvataan
29
UUSIA TEHTÄVIÄ JA PAINOTUKSIA #2
• Lääkkeiden velvoite- ja varmuusvarastoinnin
tarkoituksenmukaisuus arvioidaan
• Terveydenhuollon ja peruspalveluiden jatkuvuussuunnittelua
kehitetään valtakunnallisesti yhtenäisin perustein ja
jatkuvuus turvataan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä
• Kansallisesti tärkeät tietovarannot ja niitä ohjaavat
järjestelmät sijoitetaan suomalaisille palvelimille
• Teollisuuden merkitys huoltovarmuudelle enemmän ja
monipuolisemmin esille
• Ylläpidetään sotilaallisen huoltovarmuuden tärkeimpien
kulutusmateriaalien tuotantokapasiteettia (tykistöruudit ja
ampumatarvikkeet)
• Huoltovarmuustyötä koskevaa yleistä tietoisuutta
parannetaan
• Toimeenpanovastuut määritellään ja selkeytetään
30
MUUTOKSIA MÄÄRÄLLISISSÄ
TAVOITTEISSA
•
•
•
•
•
•
•
•
31
Viljan varmuusvarastotasoja lasketaan noin puoleen
nykyisestä vastaamaan 6 kk:n kulutusta.
Sertifioidun siemenen varastointi ennallaan,
muille tuotantopanoksille ei määrällisiä tavoitteita.
Öljyn varmuusvarastoinnissa ei enää oteta huomioon teollisuuden osuutta
maakaasun varapolttoaineeksi varastoitavien keskitisleiden määrässä.
Öljytuotteiden varmuusvarastointitasot voidaan tarvittaessa alittaa kahden
viikon keskimääräistä kulutusta vastaavalla määrällä.
Öljytuotteiden varastointivelvoitteesta enintään 30 % voi sijaita muualla ETAalueella (aikaisemmin 20%).
Kaukolämpöalan toimijoita edellytetään riittävien (minimi 5 vrk)
polttoainevarastojen sijoittaminen tuotantolaitoksille
Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa tavoitteena puolen vuoden
turvevarastot turvetuotantokauden alkaessa
Tehoreservikapasiteetin riittävyys (PM)?
HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN
 Talous- ja elinkeinopoliittiset toimenpiteet
 Lainsäädäntö, regulaatio ja viranomaismääräykset
 Omistajuus (valtion strateginen omistus)
 Suunnittelu, tutkimus, ohjeistus sekä harjoitukset
 Yhteistyö ja sopimusperusteinen varautuminen
 Varsinaiset huoltovarmuusjärjestelyt ja niiden
rahoitus
 Kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö
32
HUOLTOVARMUUSORGANISAATION
KEHITTÄMISTARVE
HUOLTOVARMUUSTAVOITTEIDEN POHJALTA
• Analysoidaan elintärkeille toiminnoille
kriittiset toimitus- ja palveluketjut sekä
kriittiset pisteet
• Tunnistetaan niiden
huoltovarmuuskriittisimmät yritykset ja
organisaatiot
• Suunnataan toiminta kriittisimpiin
organisaatioihin ja yrityksiin
• Hahmotellaan uusi rakenne ja toimintamalli
huoltovarmuusorganisaatiolle
33
KIITOS!
Huoltovarmuuskeskus
Pohjoinen Makasiinikatu 7 A
FI-00130 Helsinki, Finland
Puhelin +358 (0)2950 51046
[email protected]
•www.huoltovarmuus.fi
•www.nesa.fi
34
34