KRIITTISEN
TELEINFRASTRUKTUURIN
TURVAAMINEN
VIRVE-päivä
19.3.2013
Toimitusjohtaja
Ilkka Kananen
3.
1.
Miksi
Suomessa
tarvitaan
huoltovarmuutta?
2
2.
Mihin huoltovarmuus
perustuu?
Miten
huoltovarmuutta
turvataan?
HÄIRIÖHERKKÄ JA HAAVOITTUVA NYKYYHTEISKUNTA
 Kaupungistuminen
 Sähköistyminen
 Verkottuminen
 Digitalisoituminen
 Globalisaatio
 Epävarmuus, riskit
 Maantiede (Suomi)
3
YHTEISKUNNAN TOIMINTOJEN
KESKINÄISRIIPPUVUUDET JA UHAT
Rikollisuus,
terrorismi
Kansainvälisen
logistiikan häiriöt ja
kriisit
Kansalaiset, kuluttajat
Hallinto, elinkeinoelämä
Elintarvikehuolto, terveydenhuolto,
joukkoviestintä
Kuljetuslogistiikka, rahoitushuolto
Tietojärjestelmäuhat,
kyberturvallisuus
4
Vaaralliset
tartuntataudit
Tietojärjestelmät, tietoliikenne
Energiahuolto, energiaverkot
Sään ääri-ilmiöt,
energiapula
3.
1.
Miksi
Suomessa
tarvitaan
huoltovarmuutta?
5
2.
Mihin huoltovarmuus
perustuu?
Miten
huoltovarmuutta
turvataan?
HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISEN
PERUSTAVOITE
Turvata väestön toimeentulon, maan talouselämän ja
maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset
toiminnot ja teknisten järjestelmien toimivuus vakavissa häiriöissä
ja poikkeusoloissa.
Markkinat yleensä turvaavat huoltovarmuuden, mutta monilla
aloilla tarvitaan huoltovarmuusjärjestelyjä
Yhteiskunnan toiminnot
Huoltovarmuustoiminta
Markkinaperusteinen toiminta
6
HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET
(VNP 539/21.8.2008, UUSI 2013)
Lähtökohdat
Kansainväliset markkinat, kansalliset toimenpiteet ja voimavarat
Kahden- ja monenväliset huoltovarmuussopimukset
Yhteiskunnan kriittisen
infrastruktuurin turvaaminen
Yhteiskunnan kriittisen
tuotannon turvaaminen
 Energian siirto- ja jakeluverkot
 Sähköiset tieto- ja
viestintäjärjestelmät
 Kuljetuslogistiset järjestelmät
 Vesihuolto ja muu
yhdyskuntatekniikka
 Infrastruktuurin rakentaminen
ja kunnossapito
 Elintarvikehuolto
 Energiantuotanto
 Terveydenhuolto
 Maanpuolustusta tukeva
tuotanto
 Vientiteollisuuden yleisten
toimintaedellytysten
turvaaminen
Huoltovarmuuden keskinäiset riippuvuudet ja yhteistyö
Lainsäädännön kehittäminen
Sektorikohtainen ohjeistus
7
3.
1.
Miksi
Suomessa
tarvitaan
huoltovarmuutta?
8
2.
Mihin huoltovarmuus
perustuu?
Miten
huoltovarmuutta
turvataan?
HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO:
JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN YHTEISTOIMINTA- JA
ASIANTUNTIJAVERKOSTO (N. 1 100 OSALLISTUJAA)
Huoltovarmuusneuvosto
Huoltovarmuuskeskus
Hallitus
Elintarvikehuoltosektori
Energiahuoltosektori
• Alkutuotanto-
• Voimatalouspooli
- aluetoimikunnat
- kaukolämpöjaosto
- kotimaisten poltto
aineiden jaosto
pooli
• Elintarviketeollisuuspooli
• Kauppa- ja
jakelupooli
• Öljypooli
- maakaasujaosto
Logistiikkasektori
• Ilmakuljetus-
Terveydenhuoltosektori
• Terveyden-
huoltopooli
pooli
• Maakuljetuspooli
• Vesihuoltopooli
• Vesikuljetuspooli
• Tekstiili- ja
jalkinepooli
Tietoyhteiskuntasektori
• Graafinen pooli
• Joukkoviestintäpooli
• ICT-pooli
• Aluepooli
- TIVA-toimikunnat
- KOVA-toimikunta
Finanssialan
sektori
• Rahoitus-
huoltopooli
• Vakuutusalan pooli
Teollisuussektori
• Kemian pooli
• Teknologiapooli
• Elektroniikkapooli
• Metsäpooli
• Muovi- ja
kumipooli
• MIL-pooli
Rakennuspooli - aluetoimikunnat
Huoltovarmuuskriittiset
yritykset (n. 1 900)
9
ICT-POOLILLA KESKEINEN ROOLI
KYBERTURVALLISUUDESSA
Jatkuvuuden hallinta
Kyberturvallisuus
10
Vaatimukset ja niiden hallinta
YHTEISKUNNAN TOIMINTAEDELLYTYSTEN
TURVAAMINEN HÄIRIÖ- JA POIKKEUSTILANTEISSA
Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992, Vnp huoltovarmuuden tavoitteista 2008
Materiaalinen
varautuminen
Varmuusvarastot
Resurssivaraukset
Tuotantovaraukset
Jatkuvuudenhallinta
Yritysten ja niiden
toimintaverkostojen
häiriönsietokyky
Valmiusinvestoinnit
Yhteistoiminta
elinkeinoelämän ja
viranomaisten välillä
Tekniset
varajärjestelmät
Yhteistoiminta järjestöjen
kanssa
HUOVI-portaali ja sen työkalut
11
VAATIMUSTENHALLINTA
KRIITTISEN ICT-INFRASTRUKTUURIN
TURVAAMISKEINOJA
100
80
TIETO- JA VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT
60
40
20
0
Toiminnan jatkuvuudenhallinta





Lakisääteinen ja omaehtoinen
(riskiperusteinen) varautuminen
Toiminnan jatkuvuudenhallinnan ohjaus
Jatkuvuus/varautumissuunnitelmat/ohjeet
Henkilöstön toimintavalmiuden kehittäminen
Henkilövaraukset
Rakenteelliset ratkaisut
 Energiansaannin varmistaminen
 akustot, varavoimakoneet, polttoaineet
 Rakenteellinen varmistus, EMP/HPM-suojaus
 Laitteistojen fyysinen suojaaminen
12
0 1 2
3
4
5
6
7
8
9
10 11
12
Teknologiaratkaisut
 Varakapasiteetit, redundanssi
 Kahdentaminen, vikasietoisuus
 Erilliset varajärjestelmät
 varaverkot, varakonekeskukset, varatilat
 Vaihtoehtoisten verkkojen käyttöönotto
 Huolto- ja varaosavalmius
 varaosavarastot, tarvikkeet, ohjelmistot
 Varaosatietopankit, -järjestelmät
 Tietoturvallisuus
TELEINFRASTRUKTUURIN
VARMISTAMISHANKKEITA
 Palvelin- ja co-location-keskus yhteiskunnan kriittisten tieto- ja telejärjestelmien
varmistamiseen (palvelin-, tallennus- tietoliikenneympäristöt)
 Suomen Huoltovarmuusdata Oy
 Viranomaisradioverkon (VIRVE) perusparannus- ja kehitysinvestoinnit
 Internetin varmistaminen: 3. yhdysliikennepiste ja juurinimipalvelin
 Tele- ja atk-keskusten elektroninen suojaaminen (EMP/HPM)
 Kriittisten valokaapelireittien varmentaminen
 Tietoturvaloukkausten, haittaohjelmien ja palvelunestohyökkäysten havainnointi
ja torjunta (CERT) yhdessä Viestintäviraston kanssa
 Kriittisen infrastruktuurin häiriöhallinnan valvomoyhteistyö (KRIVAT)
 Sähkö-tele -harjoitukset (7 pidetty) 2008 - 2012, uusi ketju käynnistymässä
 Valokuitukaapelin varmuusvarastointijärjestely
 Tutkimus- ja selvityshankkeita (IPLU, TYM...)
Lisäksi teleoperaattorit ovat tehneet runsaasti varmentamista
liiketoimintaan
ja viranomaismääräyksiin perustuen
13
KIITOS!
Yhteystiedot
Huoltovarmuuskeskus
Pohjoinen Makasiinikatu 7 A
FI-00130 Helsinki, Finland
Puh. 02950 51000
Fax 09 260 9584
www.huoltovarmuus.fi
www.nesa.fi
14