Vuosikertomus 2012.pdf
1 PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2012 2 Sisältö 1 TOIMINNAN YLEISKUVA ............................................................................................................... 4 2 EDUNVALVONTA .......................................................................................................................... 5 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset .......................................................................... 5 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä .............................................................................................. 5 2.3 Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta .................................................................................... 6 2.4 Professorit työsuhteessa .......................................................................................................... 6 2.5 Tulospalkkaus .......................................................................................................................... 6 2.6 Akateemiset johtamispalkkiot ................................................................................................... 6 2.7 Hankkeiden johtamispalkkiot .................................................................................................... 7 2.8 Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista ........................................................................ 7 2.9 Professorikunnan palkkakehitys ............................................................................................... 7 2.10 Professoreiden työaika ........................................................................................................... 8 2.11 Professorikunnan tutkimusmahdollisuudet ............................................................................. 9 2.12 Verotus ................................................................................................................................... 9 2.13 Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä ........................................................ 9 2.14 Immateriaalioikeudet ............................................................................................................ 10 2.15 Eläkkeet ja eroamisikä ......................................................................................................... 10 3 TIEDE- JA YLIOPISTOPOLIITTINEN TOIMINTA ........................................................................ 11 3.1 Yliopistouudistuksen vaikutusten seuranta ............................................................................ 11 3.2 Yliopistojen hallinto ................................................................................................................ 11 3.3 Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet ............................................................................. 11 3.4 Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura ....................................................... 12 3.5 Professorien työnkuva ja hyvinvointi ...................................................................................... 12 3.6 Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat ..................................................................... 13 3.7 Poliittiseen järjestelmään vaikuttaminen ................................................................................ 14 3.8 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen .......................................... 14 4 SISÄINEN JÄRJESTÖTOIMINTA ................................................................................................ 14 4.1 Liiton organisaatio .................................................................................................................. 14 4.2 Jäsenistö ................................................................................................................................ 15 4.3 Liiton osastot .......................................................................................................................... 15 4.4 Luottamusmiestoiminta .......................................................................................................... 16 4.5 Jäsenpalvelut ......................................................................................................................... 16 4.6 Järjestöllisen valmiuden ylläpito ............................................................................................. 17 5 ULKOINEN JÄRJESTÖTOIMINTA ............................................................................................... 17 5.1 Keskusjärjestö AKAVA ........................................................................................................... 17 5.2 VAKAVA ................................................................................................................................. 17 5.3 JUKO ...................................................................................................................................... 18 5.4 Yliopistojen opetus- ja tutkimusalan järjestöt ......................................................................... 18 5.5 Muut järjestöt .......................................................................................................................... 18 5.6 Kansainvälinen toiminta ......................................................................................................... 18 6 VIESTINTÄ ................................................................................................................................... 19 6.1 Sisäinen viestintä ................................................................................................................... 19 6.2 Ulkoinen viestintä ................................................................................................................... 19 6.3 Acatiimi-lehti ........................................................................................................................... 20 7 TALOUS ....................................................................................................................................... 20 7.1 Jäsenmaksu ........................................................................................................................... 20 7.2 Tukirahasto ............................................................................................................................ 20 7.3 Liiton muut tuotot ja sijoitustoiminta ....................................................................................... 20 8 JÄRJESTETYT TILAISUUDET ..................................................................................................... 21 3 9 LIITON TOIMIELIMET .................................................................................................................. 21 9.1 Valtuusto ................................................................................................................................ 21 9.2 Hallitus ................................................................................................................................... 23 9.3 Hallituksen asettamat toimielimet ym. .................................................................................... 23 9.4 Tilintarkastajat ........................................................................................................................ 24 9.5 Toimistohenkilöstö ................................................................................................................. 24 10 LIITON LAUSUNNOT JA EHDOTUKSET .................................................................................. 24 4 1 TOIMINNAN YLEISKUVA Vuoden 2012 toiminnan painospisteinä olivat 1) professoreiden palkkauksen, tutkimusmahdollisuuksien ja palvelussuhde-etujen edistäminen, 2) professoreiden aseman ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten ylimpinä asiantuntijoina, 3) yliopistouudistuksen vaikutusten seuraaminen sekä vaikuttaminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteelliseen kehittämiseen sekä 4) jäsenrekrytointi ja jäsenpito. Professoreiden palkkauksen, tutkimusmahdollisuuksien ja palvelussuhde-etujen edistäminen Toimintavuoden kesällä neuvoteltiin ns. raamisopimukseen perustuvat, vuotta 2013 koskevat auki olleet asiat. Neuvottelujen tuloksena kaikille maksetaan 1.1.2013 alkaen 1,2 %:n yleiskorotus. Yliopistojen palkkausjärjestelmää yksinkertaistetaan niin, että vuoden 2013 alusta siirrytään suoritusosan arvioinnissa kokonaisarviointiin. Toisaalta YPJ:hin otetaan 1.10.2013 alkaen uutena elementtinä suorituskorotus. Liitto otti aktiivisesti esiin mm. yliopistojen johdon tapaamisissa professorien palkkauksen kehittämisen. Itä-Suomen yliopistossa päätettiin korottaa 1.1.2013 lukien tuntuvasti professorien palkkoja. Liitto piti aktiivisesti esillä professoreiden tutkimusmahdollisuuksien parantamista. Useat yliopistot ovat ottaneet käyttöönsä professoreiden tutkimuskausijärjestelmän. Professoreiden aseman ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten ylimpinä asiantuntijoina Professorin työ 2012 -kyselyssä sekä osastokyselyssä saatiin runsaasti tietoa professoreiden työstä, asemasta ja vaikutusmahdollisuuksista yliopistoissa. Asia oli esillä monin tavoin liiton toiminnassa. Professoreiden roolin vahvistamista yliopistojen strategisessa päätöksenteossa painotettiin yliopistojen johdon tapaamisissa sekä seminaareissa, mediahaastatteluissa ja Acatiimissa. Tutkimuksessa avustavan henkilökunnan tarvetta pidettiin esillä. Yliopistouudistuksen vaikutusten seuraaminen sekä vaikuttaminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteelliseen kehittämiseen Liitto oli kuultavana eduskunnan sivistysvaliokunnassa yliopistolain muutoksen vaikutuksista sekä yliopistoindeksin leikkauksesta. Sivistysvaliokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston kanssa järjestettiin keskustelutilaisuus yhdessä Tieteentekijöiden liiton kanssa. Liitto antoi yliopistouudistuksen vaikutusten seuraamisesta myös lausunnon sivistysvaliokunnalle. Erityisesti yliopistojen ja tutkimustoiminnan voimavarat olivat muutoinkin esillä liiton toiminnassa. Jäsenrekrytointi ja jäsenpito Jäsenrekrytointiin suunnattiin paljon voimavaroja ja jäsenrekrytointia uudistettiin. Rekrytointi oli edelleen osastojen vastuulla, mutta liiton toimisto toimi entistä aktiivisemmin rekrytoinnin tukena. Osastoilta pyydettiin säännöllisesti tieto uusista professoreista ja heille lähetettiin tietoa liiton toiminnasta. Liiton verkkosivut uudistettiin palvelemaan mm. jäsenrekrytointia. Huolimatta panostuksista liiton kokonaisjäsenmäärä kasvoi vain hieman. Työelämässä olevien jäsenten lukumäärä kuitenkin väheni jossain määrin. Tämä johtuu siitä, että liiton jäsenten eläköityminen lisääntyi selvästi edellisiin vuosiin nähden. Toimintavuonna liittoon liityttiin hieman enemmän kuin edellisenä vuonna, ja liitosta erottiin edellisvuotta vähemmän. 5 2 EDUNVALVONTA 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset Yliopistojen yleinen työehtosopimus (TES) on voimassa syksyllä 2011 raamisopimuksen syntymisestä johtuen 28.2.2014 saakka. Valtiolla voimassaolevien virkaehtosopimuksien kesto vastaa yliopistoja. Vuoden 2012 korotusten kustannusvaikutukseksi oli sovittu 2,4 %. 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä Vuonna 2011 otettiin käyttöön yliopistojen palkkausjärjestelmään kuuluva vaativuuslisä. Toimintavuoden alussa voitiin todeta, että vaativuuslisän käyttöönotto ja soveltaminen on tapahtunut suunnitellulla tavalla. Vaativuuslisät kohdistuvat professoreihin kohtuullisesti. Raamisopimukseen perustuen oli sovittu syksyllä 2011, että 1.3.2012 alkaen tuli 1,7 %:n yleiskorotus, joka suunnattiin vaativuustaulukkoihin tasaisesti. Käytettävissä oleva 0,7 %:n järjestelyerä suunnattiin vaativuustasotaulukkoihin siten, että korotus ei jakautunut läheskään tasan eri vaativuustasojen välillä. Professorien korotus oli jonkin verran 0,7 %:ia suurempi jakautuen käytännössä tasan eri vaativuustasoilla olevien professorien kesken. Raamisopimuksen soveltamisneuvotteluissa 2011 sovittiin, että vuonna 2013 henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnissa pyritään siirtymään kokonaisarviointiin. Toimintavuoden kesällä tätä sopimusta täsmennettiin ja sovittiin, että suoriutumisosan kokonaisarviointi otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta. Samassa yhteydessä sovittiin, että 1,2 %:n yleiskorotus 1.1.2013 alkaen menee vaativuustasoihin. Niin ikään kesällä sovittiin, että 1.10.2013 alkaen otetaan käyttöön suorituskorotus, jonka kustannusvaikutus on alussa 0,7 %. Liitto on kilpailuttanut yliopistoja professorien palkoissa mm. julkaisemalla palkkaselvityksensä. Kaikissa liiton johdon ja yliopistojen johdon tapaamisissa palkkaus on otettu yksityiskohtaiseen keskusteluun. Tapaamisissa on käsitelty mm. yliopistokohtaisia, sukupuoleen ja tieteenalaan liittyviä palkkaeroja. Muutoinkin liitto eri yhteyksissä korosti professorien palkkauksen kehittämistä. YPJ:n soveltamisessa esiintyi joillakin henkilöstöryhmillä ongelmia, mutta professoreita koskien ongelmat eivät olleet erityisen suuria. Aalto-yliopistossa otettiin käyttöön vuonna 2010 oma YPJ:stä poikkeava palkkausjärjestelmänsä mm. professoreille. Järjestelmä muistuttaa YPJ:tä. Arviointijärjestelmä on kuitenkin YPJ:stä poikkeava. Aallon palkkausjärjestelmä on ollut korostetun tarkkailun kohteena, ja tarvittaessa se voidaan irtisanoa. Aallon professorien palkkakehitys vastasi suunnilleen muiden professorien kehitystä. Toimintavuonna muiden yliopistojen osalta omien palkkausjärjestelmien käyttöönotto ei ollut esillä. Tutkimuslaitoksissa noudatettiin niiden omia palkkausjärjestelmiä. Valtiolla tehdyt suuruusluokaltaan yliopistoja vastaavat korotukset toteutuivat myös tutkimuslaitoksissa. 6 2.3 Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta Yliopistoja koskevissa neuvotteluissa yliopistotyönantajaa on edustanut Sivistystyönantajat (Sivista), joka on kuulunut Elinkeinoelämän keskusliittoon EK:hon. EK:n neuvottelukulttuuri on näkynyt yliopistojen neuvotteluissa. Yliopistojen vaikutus Sivistan neuvottelutoimintaan on ollut merkittävää Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen (SYTY) kautta. Sivistan neuvotteluryhmässä on yliopistojen henkilöstöjohdolla ollut merkittävä panos. Koko toimintavuoden kevään ajan neuvoteltiin tiiviisti ns. raamisopimuksen pohjalta. Liitto osallistui aktiivisesti neuvotteluihin. Sopimus saavutettiin vuoden 2013 korotusten osalta juhannuksen alla. Sopimus merkitsi seuraavia asioita: 1) 1,2 %:n yleiskorotus aikaistui toteutumaan 1.1.2013 lukien, 2) henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnissa siirrytään kokonaisarviointiin 1.1.2013 lukien ja 3) uusi YPJ-elementti suorituskorotus otetaan käyttöön 1.10.2013 lukien. Suorituskorotuksen kustannusvaikutus käyttöönottovaiheessa on 0,7 %, ja korotuksen tulee saamaan arviolta noin 23 % työtekijöistä. Suorituskorotuksen suuruus on 50 % käytetyn henki-tason ja sitä seuraavan tason erotuksesta. Suorituskorotuksen korotusvaikutus on saajalleen noin 3 %. Korotuksen voi saada hyvästä suorituksesta. Sen myöntää työnantaja. Vaikka sopimus ei kaikilta osin vastannut liiton tavoitteita, voitiin todeta, että se on kuitenkin tyydyttävä. Valtiolla käytiin keväällä paikallisneuvottelut 0,5 %:n suuruisesta virastoerästä. Paikalliset neuvottelut onnistuivat hyvin, ja vain muutamassa virastossa päädyttiin yleiskorotusperälautaan. Vuoden aikana aloitettiin vaikuttavuus- ja tuloksellisuushanke, joka korvaa valtion tuottavuusohjelman. 2.4 Professorit työsuhteessa Yliopistoissa palvelussuhdelaji on yliopistouudistuksen myötä työsuhde. Toimintavuoden aikana on vahvistunut käsitys, että professoreiden virkojen muuttaminen työsuhteiksi ei ole toistaiseksi aiheuttanut suuria ongelmia. Yliopistojen johdon tapaamisissa ja useissa muissakin yhteyksissä liitto kiinnitti huomiota määräaikaisiin professuureihin ja niihin ongelmiin, joita määräaikaisuudesta seuraa mm. tutkimuksen pitkäjänteisyydelle. 2.5 Tulospalkkaus Tulospalkkiot ovat olleet kasvavassa määrin esillä liiton toiminnassa. Liitto on suhtautunut niihin varovaisen myönteisesti edellyttäen, että niiden kriteerit ovat läpinäkyvät ja professorikunta on hyväksynyt ne. Liitto on myös selvittänyt loppuvuonna tulospalkkion (eli bonus- tai kannustepalkkion) merkitystä eri yliopistoissa. 2.6 Akateemiset johtamispalkkiot Yliopistojen työehtosopimuksessa on maininta siitä, että yliopisto maksaa päätöksensä mukaisesti akateemiselle johtajalle johtamispalkkiota. Tämä osoittaa, että johtamispalkkiojärjestelmä on tarkoitus säilyttää. Yliopistojen muuttuneet johtamisjärjestelmät vaikeuttavat akateemisten johtamispalkkioiden vertailua yliopistojen kesken, mutta palkkioiden kehitystä on kuitenkin seurattu palkkaselvityksissä. Palk- 7 kiot ovat olleet esillä liiton johdon ja yliopistojen johdon keskusteluissa. Kaikille yliopistoille lähetetyssä kirjelmässä korostettiin riittävän korkeiden johtamispalkkioiden merkitystä akateemisten johtajien toiminnalle. Johtajien vastuu on lisääntynyt YPJ:n ja yliopistouudistuksen seurauksena. Vaikuttaa siltä, että kovin suuria muutoksia akateemisissa johtamispalkkioissa ei ole tapahtunut vuoteen 2011 verrattaessa. Taulukko 1. Akateemiset johtamispalkkiot joulukuussa 2012 (Lähde: Professoriliiton palkkaselvitykset 2013, jäsenkysely.) Akateemiset johtamispalkiot joulukuussa 2012 Euroa keskiarvo 651 mediaani 500 vaihteluväli 133 - 2000 2.7 Hankkeiden johtamispalkkiot Liitto laati ja toimitti vuonna 2011 yliopistoille suosituksensa täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioista professoreille. Suosituksen mukaan 1) palkkioita maksetaan täydentävän rahoituksen hankkimisesta, 2) perustaksi otetaan kaikki hankittu rahoitus, 3) palkkio perustuu rahoituksen kokonaismäärään. Liiton osastot pyrkivät yliopistoissa toimimaan suosituksen mukaisesti. Jäsenkuntaa on informoitu liiton suosituksesta. Suosituksen kaikkia vaikutuksia ei vielä pystytä arvioimaan. 2.8 Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Asiantuntijalausuntopalkkiot maksetaan yliopistokohtaisesti. Liitto on eri yhteyksissä tuonut esiin palkkioiden merkityksen. Hallituksen toimintavuoden keväällä vahvistamaa uutta liiton palkkiosuositusta on pyritty saattamaan jäsenten tietoisuuteen eri keinoin. Palkkiosuositus työsuhteen ulkopuolisista tehtävistä on julkaistu mm. liiton kalenterissa ja verkkosivuilla. 2.9 Professorikunnan palkkakehitys Toimintavuonna toteutuneet palkankorotukset ovat kohdelleet yliopistoissa professoreita kohtuullisella tavalla. Sopimukseen ei sisälly matalapalkkaeriä tai vastaavia. Yleiskorotus on prosentuaalinen. Yliopistojen palkkakehitys ja korotukset ovat vastanneet vähintään julkista sektoria. Vaativuuslisän kohdentumisesta saatiin tietoa tosin vasta aivan loppuvuonna. Liitto on pyrkinyt edistämään professorien palkkakehitystä työehtosopimusta koskevalla neuvottelutoiminnalla. Tässä on onnistuttu kohtuullisella tavalla. Yliopistojen johdon tapaamisissa yliopistokohtaiset palkkavertailut ovat olleet keskeisessä asemassa. Tämän toiminnan seurauksena ainakin ISY:ssä on päätetty nostaa professorien palkkoja merkittävästi. 8 Toimintavuoden aikana liitto julkaisi palkkaselvityksensä joulukuun 2011 palkkaustilanteesta. Tietoa oli saatu sekä jäseniltä että työnantajilta. Professoriliitto on ainoa ammattijärjestö, jolle työnantaja toimittaa kattavasti palkkatietoja järjestön edustamista henkilöistä. Loppuvuonna käynnistettiin liiton palkkaselvityksen uusiminen joulukuussa 2012. Selvitys tehtiin jäsenkyselynä ja työantajakyselynä. Työantajakysely koski myös tutkimuslaitosten professoreita. Valtiolla JUKO on käynnistämässä lobbauskierroksen asiantuntija- ja johtotasolla toimivien palkkauksesta. Taulukko 2. Yliopistojen professoreiden palkkaustietoja lokakuu 2012 (Lähde: Professoriliiton palkkaselvitykset 2013, työantajan antamat tiedot.) Palkka 2012 kaikki vakinaiset määräaikaiset professorit professorit professorit keskiarvo 6706 6865 6242 mediaani 6564 6651 5944 Liiton palkkaselvitysten ja loppuvuonna 2011 maksuun tulleista vaativuuslisistä saadun selvityksen perusteella yliopistojen professorien palkat nousivat arviolta noin 3,5 %:lla lokakuusta 2011 lokakuuhun 2012. Vastaavana aikana EK:n jäsenyritysten työntekijöiden palkat nousivat keskimäärin vajaalla 3 %:lla. Tutkimuslaitosten professoreiden/tutkimusjohtajien palkan keskiarvo oli 6282 euroa ja mediaani 6193 euroa. Palkkaselvityksessä on valtuuston esityksen mukaisesti analysoitu professoreiden palkkausta sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta. Taulukko 3. Professoreiden palkka sukupuolen mukaan joulukuussa 2012. (Lähde: Professoriliiton palkkaselvitykset 2013, jäsenkysely.) keskimääräinen kokonaispalkka miehet naiset 6734 6507 erotus miesten hyväksi 227 Työnantajakyselyn mukaan naisprofessoreiden ja miesprofessoreiden palkkaero on yliopistoissa keskimäärin 227 euroa (edellisvuonna 187 euroa). Palkkaero selittyy ainakin osasi sillä, että naisia on enemmän määräaikaisina (30 %) kuin miehiä (23,7 %). Määräaikaisilla on yleensä vakinaisia heikompi palkka. Naisten ja miesten palkkaero on otettu keskustelunaiheeksi yliopistojen rehtoreiden ja muun johdon tapaamisissa, ja yliopistoja on kehotettu selvittämään eron syitä. 2.10 Professoreiden työaika Kokonaistyöaikasopimuksen mukaan professorien kontaktiopetuksen enimmäismäärä on 140 tuntia/vuosi. Kontaktiopetuksen käsitettä ei ole määritelty. 9 Liitto on tuonut eri yhteyksissä esiin, että täydentävään rahoitukseen perustuvissa projekteissa voidaan työaikaa kohdentaa. Muissa tapauksissa työajan seurantaa ei tule tehdä. Työajan seurantaan on joissakin yliopistoissa yritetty liittää paikallaolovelvollisuus. Kumpikaan ei sovellu kokonaistyöaikaiseen joustavaan työaikajärjestelyyn. JUKO on jo aikaisemmin riitauttanut eräitä yliopistokohtaisia järjestelyjä. Liitto on käynyt keskusteluja asiasta yliopistojen rehtoreiden kanssa. Eri yhteyksissä liitto on korostanut, että professorien työaikamääräykset TES:ssä ovat pääasiassa asiallisia. Mitään suuria muutostarpeita ei niihin ole. Liitto selvitti loppuvuonna yliopistokohtaisesti sekä läsnäolovelvollisuutta että työajan kohdentamista professorien osalta. Osastoja pyydettiin selvittämään nämä kysymykset ja raportoimaan niistä liitolle. Liitto toi neuvottelutoiminnassaan esiin sen, että työaikasopimusta tulisi voida soveltaa vielä nykyistäkin joustavammin tutkimusmahdollisuuksien lisäämiseksi. 2.11 Professorikunnan tutkimusmahdollisuudet Professorien tutkimusmahdollisuuksien parantaminen on ollut keskeisesti esillä eri muodoin liiton toiminnassa myös toimintavuonna. Asiaa on käsitelty liiton tilaisuuksissa, ohjelmissa ja sidosryhmätapaamisissa. Professoripoolin kautta järjestetty tutkimuskausi on toiminut tyydyttävästi. Liiton esityksestä pooli on hyväksynyt hakukelpoisiksi myös ne, jotka ovat olleet määräaikaisessa professuurissa yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan. Liitto on ehdottanut, että apurahaa voisivat hakea myös Taideyliopiston professorit taiteelliseen toimintaan. Liitto on antanut jäsenilleen neuvontaa professoripoolista mm. verotukseen liittyen. Yliopistoissa on otettu kasvavassa määrin käyttöön järjestelyjä, joissa professoreille myönnetään hakemuksesta tutkimuskausia. Tutkimuskausijärjestelmän edistäminen on ollut yksi liiton päätavoitteista, ja asiassa on siten edetty liiton tavoitteiden mukaisesti. Yliopistokohtaisia järjestelmiä selvitettiin osastoille suunnatulla kyselyllä loppuvuodesta. TES on pysynyt ennallaan mahdollistaen tietyissä tapauksissa mm. opetuksettomia ajanjaksoja. 2.12 Verotus Liitto pyrkii yhdessä Akavan kanssa verotuksen painopisteen siirtämiseen ansiotulon verotuksesta kulutuksen verotukseen. Verotuksen kokonaistason on kuitenkin pysyttävä sellaisena, että julkisten palveluiden taso ei vaarannu. Tämä koskee myös yliopistojen opetusta ja tieteellistä tutkimusta. Toisaalta liiton jäsenkunnan kannalta on edullista, että tuloverotuksessa marginaaliverotusta lievennetään. Verotukseen liittyvät kysymykset olivat esillä myös raamisopimuksessa. Liitto antoi toimintavuoden aikana jäsenkunnalle verotusta koskevaa yleistä ja yksittäistä neuvontaa. 2.13 Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Ulkomaalaistaustaisia professoreita on neuvottu etenkin työelämän sääntöihin liittyvissä asioissa ja työyhteisökysymyksissä. Liiton englanninkielisten verkkosivujen ja englanninkielelle käännettyjen 10 jäsenkirjeiden avulla myös ulkomaalaistaustaiset jäsenet saavat ajankohtaista tietoa professoreita koskevista asioista. Vaikuttaa siltä, että eräät yliopistot eivät maksa matkakustannuskorvauksia päivärahoineen. Suurelta osin asia on kuitenkin kunnossa. Joidenkin yliopistojen luoma tutkimuskausijärjestelmä on tarkoitettu vain ulkomailla vietettävään tutkimusjaksoon. Tämä ei kuitenkaan ole kaikille hakijoille soveltuva malli, ja liitto on kommentoinut asiaa. 2.14 Immateriaalioikeudet Esiin ei ole tullut laista johtuvia ongelmia korkeakoulukeksintölain soveltamisessa. Liiton toiminnanjohtaja Jorma Virkkala kuului työsuhdekeksintölautakunnan korkeakoulujaostoon. Korkeakoulukeksintöjaosto ei ole kokoontunut. Toimintavuoden aikana tekijänoikeuslain muuttaminen ei ollut esillä. Liitto seuraa kuitenkin tilannetta tarkasti. Immateriaalioikeuksien osalta ei ole tullut esiin erityisiä ongelmia. 2.15 Eläkkeet ja eroamisikä Vuodesta 2005 alkaen eläkkeelle on voinut jäädä joustavasti 63–68-vuotiaana oman valinnan mukaan. Eläkettä karttuu kunkin vuoden ansioista eri ikäkausina seuraavasti: 18–52-vuotiaat 1,5 %, 53–62-vuotiaat 1,9 % ja 63–68-vuotiaat 4,5 %. Ennen eläkeuudistusta (31.12.2004) voimassa olleet yksilölliset eläkeiät ja valitut eläkeiät pysyivät voimassa vuoden 2005 jälkeenkin. Vuoden 1992 lopusta valtion palveluksessa yhtäjaksoisesti olleilla on ollut yksityistä sektoria parempi eläketurva siltä osin kuin kyse on ajalta ennen 1.1.1995 ansaitusta eläkkeestä. Ennen tuota aikaa valtion eläkekarttuma oli vuodessa 2,2 %, yksityisellä sektorilla eläkekarttuma oli 1,5 % vuodessa. Professorien henkilökohtainen eläkeikä vaihtelee 63 ja 65 ikävuoden välillä. Mikäli eläkkeelle jää 63-vuotiaana ennen henkilökohtaista eläkeikää, vuoteen 1995 mennessä karttunutta eläkettä vähennetään. Alle 68-vuotiaan eläkkeensaajan työskentelystä karttuu uutta eläkettä 1,5 % vuodessa. Vanhuuseläkkeen aikana alkaneesta työstä karttuneen eläkkeen saa aikaisintaan 68 vuoden iässä, vaikka työsuhde päättyisikin jo tätä ennen. Professorien eroamisikä on 68 ikävuotta lain perusteella. Toimintavuoden keväällä tehdyn Professorin työ 2012 -kyselyn mukaan 43 % professoreista haluaa jäädä eläkkeelle 66–68 -vuotiaana ja 6 % 69–75 -vuotiaana. Keskimääräinen toivottu eläkeikä on 66 vuotta. Kyselyn mukaan työuran jatkamisen kannalta tärkeitä asioita ovat avustavan henkilökunnan riittävä määrä, tutkimusmahdollisuudet ja akateemisen vapauden turvaaminen. Liitto piti esillä sitä vaihtoehtoa, että työantajan ja professorin yhteisellä sopimuksella voidaan työskennellä 68 ikävuoden eroamisiän jälkeenkin. Liitto antoi toimintavuoden aikana eläkkeitä koskevaa yleistä ja yksittäistä neuvontaa. Toimintavuoden aikana palkansaajien keskusjärjestöt eivät hyväksyneet eläkeiän korottamista. 11 3 TIEDE- JA YLIOPISTOPOLIITTINEN TOIMINTA 3.1 Yliopistouudistuksen vaikutusten seuranta Liitto seurasi tarkkaan OKM:n selvitystä yliopistolain vaikutuksista. Liitto osallistui aktiivisesti yliopistouudistusta ja muutakin yliopistopolitiikkaa koskevaan keskusteluun mm. OKM:n ja Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran (Tutkas) seminaareissa. Liitto antoi sivistysvaliokunnalle perusteellisen lausunnon yliopistouudistuksen vaikutuksista. Lausunnossa esitettiin yliopistokollegion lakisääteiseksi tehtäväksi tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamisen lisäksi hallituksen laatimien talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelmien vahvistamista. Toimintavuoden lopulla asia oli edelleen vireillä sivistysvaliokunnassa. Yliopistouudistuksen seurantaan liittyi myös liiton ja TTL:n järjestämä kevätseminaari Yliopiston monet muodot, joka sai osakseen mediahuomiota. Professorin työ 2012 -kyselyssä selvitettiin professorien näkemyksiä professorien työstä. Tässä yhteydessä saatiin tietoa professoreiden vaikutusmahdollisuuksista yliopistojen strategiseen päätöksentekoon yliopistolain muutoksen jälkeen. 3.2 Yliopistojen hallinto Professorin työ 2012 -kyselyn perusteella professorit kokevat vaikuttamismahdollisuutensa yliopistojen päätöksentekoon ja hallintoon vähäisiksi. Liitto on tuonut tämän ongelman esiin eri yhteyksissä, mm. yliopistojen johdon ja Suomen yliopistot UNIFI:n tapaamisissa sekä mediassa. Liitto on useissa yhteyksissä korostanut sitä, että yliopistojen johdon tulee käydä säännöllistä ja tiivistä vuoropuhelua professorikunnan kanssa. Asia on ollut esillä yliopistojen johdon tapaamisissa ja osastojen puheenjohtajien neuvottelupäivillä. Yrityksistä huolimatta säätiöyliopistojen hallinnossa ei ole ao. yliopiston professoreilla edustusta. 3.3 Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Liitto on lähtenyt siitä, että professorien kelpoisuusvaatimukset pysyvät yliopistokohtaisissa säännöksissä korkeatasoisina ja suhteellisen samanlaisina eri yliopistoissa. Professoriksi tulee voida valita ainoastaan tieteellisesti/taiteellisesti pätevä henkilö. Kelpoisuuden tulee perustua vertaisarviointiin. Nykytilanne näyttääkin vastaavan liiton tavoitetta. Liitto on lähtenyt siitä, että myös professorin sijaisten on täytettävä professorin kelpoisuusvaatimukset. Tenure track -järjestelmään liittyen apulaisprofessorinimike on yleistymässä yliopistoissa. Uusi apulaisprofessori ei vastaa aikaisempaa apulaisprofessoria. Liitto ei ole ryhtynyt tässä yhteydessä vastustamaan nimikettä. Professorin työ on korostetun pitkäjänteistä. Mm. tämän takia professoriksi valinnan tulisi olla lähtökohtaisesti pysyvää. Määräaikainen valinta professoriksi tulee tapahtua vain perustellusta syystä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että professoreiden määräaikaiset työsuhteet ovat yliopistolakiuudistuksen jälkeen tavanomaistuneet. Liitto on tuonut nämä epäkohdat esiin useissa yhteyksissä, mm. yliopistojen johdon tapaamisissa. 12 Lokakuussa 2012 määräaikaisia professoreja oli 25,4 % (edellisvuonna 26,1 %) kaikista yliopistoprofessoreista. Liiton osastoille ja luottamusmiehille kohdistetun kyselyn mukaan yleisimmät syyt määräaikaisuuksien käyttöön ovat täydentävä rahoitus, avoinna olevan tehtävän hoitaminen ja sijaisuus. Liitto on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että määräaikaisuuksien käyttö professorien osalta vaihtelee perustelemattomista syistä suuresti eri yliopistojen välillä. Yliopistojen työehtosopimuksen mukainen määräaikaisten työsopimusten käyttöä tarkasteleva työryhmä jatkoi jo edellisellä sopimuskaudella asetettua neuvottelutoimintaa. Tarkoituksena on löytää keinoja selkiyttää määräaikaisten työsuhteiden käyttöä yliopistoissa. Työryhmä ei saanut työtään päätökseen vuoden loppuun mennessä. Erimielisyyttä aiheuttaa etenkin ohjeistus määräaikaisuuksien käytöstä neliportaisella tutkijanuralla ja urajärjestelmissä. 3.4 Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Liitto edisti edelleen neliportaista tutkijanuramallia, jonka neljännen portaan muodostaa professorikunta. Professorin tehtävä on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto lähtee siitä, että professorien suhteellista osuutta yliopistojen opetushenkilökunnasta lisätään maltillisesti. Liitto ei hyväksy sitä, että professuureja muutetaan esimerkiksi kustannussyihin vedoten muunlaisiksi nimikkeiksi. Liitto toi eri yhteyksissä esiin, että neliportaisessa tutkijanuramallissa kolmannella tasolla oleva henkilö voidaan kutsua professoriksi, mikäli yksikön tarpeet tätä edellyttävät ja mikäli henkilö on kiistatta kelpoinen professoriksi. Liitto korosti myös eri yhteyksissä vertaisarvioinnin tärkeyttä professorin valinnassa. Vuoden mittaan liittoon saatiin yhteydenottoja, joissa tiedusteltiin tenure track -järjestelmässä ja eri professorijohdannaisilla nimikkeillä toimivien oikeusasemasta ja suhteesta yliopistolakiin. Liitto esitti UNIFI:lle ja OKM:lle työryhmän perustamista selvittämään tenure track -järjestelmässä olevien oikeusasemaa. OKM:n vastauksen mukaan liiton esittämät oikeudelliset näkökulmat tullaan huomioimaan KESU:n edellyttämän tutkijan- ja opettajanurapolkujen arvioinnin yhteydessä. 3.5 Professorien työnkuva ja hyvinvointi Liitto teki keväällä yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa Professorin työ 2012 -kyselyn. Kysely lähetettiin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskenteleville jäsenille. Vastaajia oli 741 eli 47 % kyselyn saaneista vastasi kyselyyn. Professorit kokivat oman työnsä merkitykselliseksi ja innostavaksi. Vastaajat arvioivat, että työajasta kuluu keskimäärin 30 % perustutkintokoulutukseen ja 16 % tohtorikoulutukseen. Tutkimuksen osuus työajasta oli keskimäärin 24 %. Tutkimusajan puute oli vastaajien mielestä suurin yksittäinen kuormittava tekijä. Vastaajista 67 % toimi johtotehtävissä. Johtotehtävissä toimivat kokivat, ettei heillä ole riittävästi käytössään avustavaa henkilökuntaa. He eivät myöskään kokeneet saavansa riittävästi talouden seurannan tietoja. Vastaajilta kysyttiin myös arviota todellisesta vuotuisesta työajasta. Tämä arvio luokiteltiin normaaliin työpäivään, lievään ylityöhön (8:45–10 tunnin työpäivät) ja ylipitkiin työpäiviin (yli 10 tunnin työpäivä): - ns. normaalia työpäivää teki 26 % vastaajista, lievää ylityötä (8:45–10 tunnin työpäivät) teki 43 % vastaajista, ylipitkää työpäivää (yli 10 tunnin työpäivät) teki 31 % vastaajista. 13 Professorit kokivat, ettei heillä ole riittävästi vaikutusmahdollisuuksia organisaation tasolla. Sen sijaan professorit kokevat pystyvänsä vaikuttamaan omaan työhönsä, etenkin työnsä sisältöön. Kyselyssä selvitettiin myös professoreiden käytössä olevia työn resursseja ja infrastruktuuria. Vastaajat olivat tyytymättömimpiä tutkimusta avustavan henkilöstön määrään. Muilta osin konkreettiset työolosuhteet olivat aika hyvät. Stressi ja uupumus näyttäisivät olevan huomattavasti yleisempiä professoreilla kuin koko yliopistohenkilöstöllä tai väestötasolla. Uupumusta selittivät heikoiksi koetut vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja liiallinen työmäärä, kun ikä, sukupuoli ja esimiesasema huomioidaan. Stressaavia tekijöitä ovat etenkin tutkimusajan puute, työmäärä, täydentävän rahoituksen hankkiminen ja hallintotehtävät. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin toimintavuoden aikana eri tavoin. Niistä tiedotettiin jäsenille ja osastojen luottamushenkilöille, ja niitä hyödynnettiin yliopistojen johdon tapaamisissa. Liitto toi esiin, että professorikunnan työhön ei pidä kuulua tehtäviä, jotka eivät edellytä suorittajaltaan professorintasoista pätevyyttä. Yliopistojen sisäistä työnjakoa tuli liiton näkemyksen mukaan kehittää sellaiseksi, että professorit voivat työssään keskittyä osaamisensa ja pätevyytensä kannalta tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Vähemmän vaativia tehtäviä ohjataan avustavalle henkilökunnalle, jota laitoksilla tulee olla riittävästi. Opiskelijoiden ja opetushenkilöstön lukumääräsuhde ei korjaantunut. Liiton näkemyksen mukaan opiskelija/opettaja -lukumääräsuhdetta tulee pienentää vastaamaan kansainvälistä tasoa, ja suhteen laskentatavasta tulee päästä sopimukseen. 3.6 Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Liitto on ollut erittäin aktiivinen tutkimusmäärärahojen ja yliopistojen voimavarakysymyksessä. Asiasta on annettu lukuisia tiedotteita, kirjoitettu Acatiimi-lehdessä, annettu lausuntoja mm. eduskunnan kahdelle valiokunnalle, ja se on otettu esiin eri sidosryhmätapaamisissa. Toimenpiteistä huolimatta suunta näyttää negatiiviselta. Toimintavuotta koskien yliopistoindeksin korotusvaikutukset oli puolitettu jo aikaisemmin. Vuoden lopulla varmistui, että vuodeksi 2013 yliopistoindeksi jäädytetään kokonaan. Liitto vastusti jyrkästi tällaista suuntausta ja keskusteli siitä mm. UNIFI:n ja Sivistan kanssa. Liiton vastustus tuli esiin voimakkaasti myös liiton ollessa eduskunnassa kuultavana loppuvuonna. Määrärahakysymyksiä koskevaan keskusteluun osallistumisen lisäksi liitto oli aktiivinen myös tiedepoliittisissa kysymyksissä. Liitto antoi lausunnot Tutkimuseettisen neuvottelukunnan uusista ohjeista, tutkijan ansioluettelomallista, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta ja tekijänoikeuspolitiikan kehittämisestä. Liitto osallistui muutoinkin yliopistopoliittiseen keskusteluun mm. yliopistojen johtamisesta. Toimintavuoden aikana vahvistettiin vuoden 2013 alusta voimaantuleva yliopistojen uusi rahanjakomalli. Liitto pyrki vaikuttamaan asiaan aktiivisesti ja osittain onnistuneesti. Ongelmaksi jäi edelleen strategiaperusteisen rahoituksen liian suuri osuus verrattuna tutkimukseen perustuvaan rahoitukseen. Liitto kritisoi myös ulkomaalaisuuden liiallista korostusta rahoitusmallissa. 14 3.7 Poliittiseen järjestelmään vaikuttaminen Yliopistojen osaaminen, koulutus ja tutkimus ovat myönteisesti esillä hallitusohjelman tekstiosassa. Hallitusohjelman liitteessä olevassa leikkauslistassa tilanne on kuitenkin toisenlainen. Hallituskauden aikana ylimpään opetukseen ja tutkimukseen tulee kohdistumaan suuria leikkauksia. Liitto esitti voimakasta kritiikkiä tätä epäjohdonmukaisuutta kohtaan. Poliittiseen järjestelmään pidettiin yhteyttä myös järjestämällä tilaisuus eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle. Opetusministeri Jukka Gustafsson piti esityksen liiton ja TTL:n kevätseminaarissa 20.4.2012. 3.8 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimintavuoden aikana päätettiin lakkauttaa nykyiset kolme taidekorkeakoulua ja perustaa yksi Taideyliopisto 1.1.2013 lukien. Liitto antoi OKM:lle lausunnon Taideyliopiston perustamista koskevasta lakiesityksestä. Lausunnossaan liitto otti periaatteessa myönteisen kannan Taideyliopistoon. Edellytyksenä liitto esitti, että lisärahoitus toteutuu suunnitellulla tavalla ja ettei se vähennä muiden yliopistojen voimavarakehitystä. Liitto konsultoi lausuntoa antaessaan silloisten taideyliopistojen professoreita. Vuoden alussa käynnistyi hallitusohjelman mukainen sektoritutkimuslaitosten uudistamista käsittelevä selvitystyö. Valtion tutkimus- ja innovaationeuvosto totesi, että uudistuksella linjataan tutkimuslaitosten ohjausta, tavoitellaan voimavarojen parempaa kohdentamista sekä rahoituksen uudistamista. Liiton hallitus käsitteli tutkimuslaitosten rakenteellista kehittämistä helmikuun seminaarissaan. Syyskuussa julkaistiin asiaa selvittelevän työryhmän raportti Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus: esitys kokonaisuudistukseksi. Työryhmä esitti, että 1) tutkimuslaitosten rakennetta uudistetaan, 2) tutkimusrahoitusta uudistetaan ja 3) tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä syvennetään. Asiaa on käsitelty liiton hallinnossa. 4 SISÄINEN JÄRJESTÖTOIMINTA 4.1 Liiton organisaatio Toimintavuoden aikana liiton perusorganisaatio oli aikaisemman kaltainen. Liittoon kuulutaan suoran henkilöjäsenyyden perusteella. Liiton kaikille jäsenille avoin varsinainen kokous pidettiin Helsingissä 11.10.2012. Kokouksessa valittiin liiton valtuuston vuosiksi 2013 - 2014. Valtuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kevätkokousta edelsi liiton ja TTL:n yhteinen kevätseminaari Yliopistojen monet muodot. Hallitus kokoontui 11 kertaa. Hallituksen alaisuudessa toimi työvaliokunta, sijoitustoimikunta, vaalitoimikunta ja kampanjatyöryhmä. Liitto on sisäistä toimintaansa varten jakautunut osastoihin. Syksyllä perustettiin liiton Taideyliopiston osasto, joka aloitti toimintansa 1.1.2013. Samassa yhteydessä SibAn ja TeaKn professorit 15 päättivät lopettaa osastonsa. Osastojen lukumäärä muuttui vuodenvaiheessa 2012 - 2013 viideksitoista. 4.2 Jäsenistö Hallitus seurasi jäsenmääräkehitystä jokaisessa kokouksessaan. Kokonaisjäsenmäärä nousi hieman, mutta työelämässä olevien jäsenten lukumäärä laski hieman. Vastaavasti kokoaikaisten professorien lukumäärä pieneni yliopistoissa. Vuoden 2011 joulukuussa kokoaikaisia professoreita oli yliopistoissa 2358 kun taas lokakuussa 2012 kokoaikaisia professoreita oli 2323. Osa-aikaisten professoreiden lukumäärä kasvoi vastaavasti. Liiton jäsenten eläköityminen lisääntyi selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Suurin osa jäsenkunnasta työskenteli professori-nimikkeellä yliopistoissa. Liiton jäsenmääräkehitykseen vaikuttaa sekä uusien jäsenten rekrytointi että olemassa olevien jäsenten ns. jäsenpito. Vuonna 2012 liittoon liittyi edellisvuotta enemmän ja liitosta erosi edellisvuotta vähemmän. Tavallisimmat eron syyt olivat eläkkeelle jääminen ja siirtyminen muihin tehtäviin. Maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi erotetuista jäsenistä suurin osa oli eläkkeellä olevia. Jäsenrekrytointiin suunnattiin paljon voimavaroja. Rekrytointia uudistettiin ja tehostettiin. Vuoden alussa otettiin käyttöön uusille professoreille lähetettävä sähköinen liiton tervehdys, josta pääsee tutustumaan liiton esittelysivuihin. Liiton tervehdys on tehty suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Osastoilta pyydettiin säännöllisesti tieto uusista professoreista. Heille lähetettiin liiton toimistosta liiton infopaketti. Jäsenrekrytointia käsiteltiin syksyllä järjestetyssä osastojen puheenjohtajien seminaarissa. Liiton jäsenrekisteri uusittiin kevään aikana. Uuden jäsenrekisterin myötä jäsenten rekisteritietoja on ollut aikaisempaa helpompi hallinnoida ja jäsenmaksujen suorituksia voidaan seurata aikaisempaa tehokkaammin. Uudistamisen yhteydessä jäsenten rekisteritietoja päivitettiin. 4.3 Liiton osastot Liitolla oli 15 yliopistokohtaista osastoa ja valtakunnallinen osasto tutkimuslaitoksissa työskenteleviä jäseniä varten. Osastot ovat rekisteröimättömiä yhdistyksiä. Taideyliopiston myötä SibeliusAkatemian ja Teatterikorkeakoulun osastot lakkauttivat syksyllä osastonsa. Taideyliopiston osasto perustettiin, ja se aloitti toimintansa 1.1.2013. Osastojen edustajat ovat toimineet YPJ-arviointiryhmissä. YPJ:hin otetun uuden vaativuuslisän kohdentamiseen osastoilla ei käytännössä ollut vaikutusmahdollisuuksia. Osastot ovat pyrkineet seuraamaan professorien kelpoisuusvaatimuksien käyttämistä ja edistämään professorien tutkimusmahdollisuuksia. Osastoille kohdistettiin vuoden aikana kaksi kyselyä. Alkuvuodesta osastoilta ja luottamusmiehiltä pyydettiin selvitys määräaikaisten professuurien perusteista ja määrästä. Osasta osastoja saatiin selvitys. Yliopistoissa toimivien liiton osastojen puheenjohtajille lähetettiin loppuvuodesta kysely, joka käsitteli mm. yliopistojen palkkiokäytäntöjä, tutkimuskausijärjestelmiä, työaikakäytänteitä ja palkkausjärjestelmän soveltamista. Kaikki osastot vastasivat tähän kyselyyn. Kyselyn tuloksia hyödynnetään liiton edunvalvonnassa. Osastojen toiminnan aktiivisuus on vaihdellut suuresti. Osastoissa on toimittu osastojen sääntöjen mukaisesti mm. osastojen yleisten kokousten osalta. Osastoilla on ollut toimintaan tarvittavat varat. Liiton luottamusjohto, toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö ovat käyneet osastojen tilaisuuksissa. 16 Alkukesästä järjestettiin paikallistoiminnan kehittämisseminaari, jossa käsiteltiin ajankohtaisen työmarkkinatilanteen ohella professoreiden määräaikaisuuksia, asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä Professorin työ 2012 -kyselyn tuloksia. Syksyllä järjestettiin osastojen puheenjohtajille kaksipäiväinen seminaari Virossa aiheina mm. uusien jäsenten rekrytointi ja Professorin työ 2012 kyselyn tulokset. 4.4 Luottamusmiestoiminta Akavalaisen julkisen sektorin luottamusmiestoiminta koordinoidaan JUKOn taholta. JUKO on solminut luottamusmiessopimukset eri yliopistojen kanssa. Paikallisten neuvottelu- ja sopimusoikeuksien myötä luottamusmiestoiminnan merkitys on kasvanut. Luottamusmies edustaa henkilöstöä paikalliseen sopimiseen liittyvissä asioissa silloin, kun virka- tai työehtosopimus tai lainsäädäntö sitä edellyttää. Professoreista 31 toimi luottamusmiehenä tai varaluottamusmiehenä. JUKO järjesti yliopistojen luottamusmiehille peruskurssin ja kahdet neuvottelupäivät ja VAKAVA (VAKAVAn jäsenjärjestöt ovat keskusjärjestö Akavan pieniä ja keskisuuria jäsenliittoja, Professoriliitto on yksi Vakavan 16 jäsenjärjestöstä) järjesti yhteistyössä JEAn (Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat) kanssa yhdet neuvottelupäivät. 4.5 Jäsenpalvelut Liitto ajoi jäsentensä työsuhdeturvaa palkka-, palkkio- ja muissa palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa sekä antoi jäsenille niihin liittyvää neuvontaa. Paikallistasolla liiton luottamushenkilöt ja JUKOn luottamusmiehet olivat jäsenten käytettävissä. Liitto on ottanut jäsenilleen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Liiton jäsenillä oli mahdollisuus liittyä Opettajien työttömyyskassan jäseneksi. Jäsenyys on ilmainen liiton tarjoama jäsenetu. Suurin osa liiton työssä olevista jäsenistä kuuluu Opettajien työttömyyskassaan. Ns. kaksoisjärjestäytyneistä jäsenistä osa kuuluu johonkin toiseen työttömyyskassaan. Liitto on varautunut tukemaan jäseniään taloudellisesti työmarkkinoiden mahdollisessa konfliktitilanteessa. Liitto kustansi jäsenilleen vapaa-ajan matka- ja tapaturmavakuutukset vakuutusyhtiö Chartis Europe S:A:n kautta. Uusi matkustaja- ja matkatavaravakuutus sai jäsenistöltä myönteisen vastaanoton. Lisäksi jäsenet saattoivat itse liittyä liiton neuvottelemiin ryhmäetuvakuutuksiin. Liitolla oli edelleen sopimus Asianajotoimisto Bützow Oy:n kanssa jäsenten puhelinneuvonnasta yksityiselämän oikeusasioissa. Palvelu oli liiton jäsenille ilmainen. Liiton jäsenet saavat edelleen Acatiimi-lehden ja Tiede-lehden jäsenetuna. Alkuvuodesta julkaistiin Tiede-lehdessä jäsenille kohdistettu lisäkansi. Lisäkannessa kerrottiin jäseneduista ja liiton tämän vuoden painopisteistä. Liiton jäsenille lähetetään vuosittain Professoriliiton kalenteri ja palkkakyselystä tehty raportti. Liiton jäsenistä 386 on ottanut jäsenetuna professori.fi -sähköpostilaatikon. Uudet jäsenet saavat Professorimatrikkelin. Liitto järjesti toukokuussa Helsingin Musiikkitalossa jäsentilaisuuden avec. Osallistujia ilmoittautui 505, mutta tilaisuuteen osallistui kuitenkin 375 henkilöä. Sekä konsertti että konserttia edeltävä cocktail-tilaisuus onnistuivat erinomaisesti. Konsertin päätteeksi konsertin kapellimestari, professori Leif Segerstam piti professori Markus Lehtisen haastattelemana esityksen Professoriliiton jäsenille työstään ja inspiroitumisestaan. Jäsenille ja sidosryhmille järjestettiin lokakuussa niinikään Musiikkitalossa Työelämän tulevaisuus seminaari, jossa työelämää eri puolilta tutkivat professorit esitelmöivät. Seminaari oli sisällöltään 17 erittäin onnistunut. Osallistujamäärä jäi ennakoitua pienemmäksi aktiivisesta markkinoimisesta huolimatta. Suomalaisen kirjakaupan Helsingin myymälä antoi Professoriliiton jäsenille alennusta muista kuin oppikirjoista. Liitto oli mukana 34 akavalaisen liiton yhteisessä jäsenetupalvelussa jasenedut.fi. Sen kautta on mahdollista saada vaihtuvia jäsenetuja. Liiton jäsenistä 32 henkilöä on rekisteröitynyt palvelun käyttäjäksi. Lisäksi Akavan kautta oli mahdollista saada muita jäsenetuja. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. PHT syntyi, kun keskusjärjestöjen lomajärjestöt yhdistivät jäsentensä työhyvinvointiin liittyvän toimintansa. Yksi liiton jäsen haki ja osallistui PHT:n 1. askel aikuisille -jaksolle. Akavalaisten A-lomat jatkaa toimintaansa mökkien välittäjänä. 4.6 Järjestöllisen valmiuden ylläpito Järjestövalmiuden osalta vuosi oli rauhallinen. 5 ULKOINEN JÄRJESTÖTOIMINTA 5.1 Keskusjärjestö AKAVA Professoriliitto otti osaa keskusjärjestö Akavan toimintaan. Professoriliiton edustajana Akavan liittokokouksissa toimi toiminnanjohtaja Jorma Virkkala ja varaedustajina toimivat varapuheenjohtaja Kaarle Hämeri ja järjestöpäällikkö Raija Pyykkö. Järjestöpäällikkö Raija Pyykkö toimi Akavan järjestötoimikunnassa varajäsenenä. Toiminnanjohtajalla oli puhe- ja läsnäolo-oikeus Akavan hallituksessa. Liiton asema Akavassa säilyi entisen kaltaisena. Liitto ei ole pyrkimyksistään huolimatta kyennyt vaikuttamaan ainakaan riittävästi Akavan yliopisto- ja tiedepoliittisiin kannanottoihin. 5.2 VAKAVA Professoriliitto on vuodesta 1994 lähtien ollut VAKAVAn jäsen. VAKAVA on pienten ja keskisuurten akavalaisten järjestöjen yhteenliittymä. VAKAVAn tehtävänä on toimia Akavan sisällä vaaliliittona, informaation välittämisen kanavana, koulutuksen antajana sekä edunvalvonnan koordinoijana. Liitto kuului JUKOon VAKAVAn kautta. Alkuvuodesta VAKAVAan kuuluivat Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton lisäksi Agronomiliitto, Akavan kirkolliset ammattiliitot, Metsänhoitajaliitto, Luonnontieteilijöiden Akateemisten Liitto, Suomen Farmasialiitto, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto, Upseeriliitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Puheterapeuttiliitto ja Diakoniatyöntekijöiden Liitto. Liiton toiminnanjohtaja Jorma Virkkala oli VAKAVAn hallituksen varsinainen jäsen ja järjestöpäällikkö Raija Pyykkö varajäsen. Toiminnanjohtaja toimi yliopisto ryhmän puheenjohtajana ja järjestöpäällikkö koulutusryhmän puheenjohtajana. 18 5.3 JUKO Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO neuvottelee ja solmii akavalaisten osalta mm. yliopistosektorin työehtosopimukset ja valtionsektorin virkaehtosopimukset. Professoriliitto kuului toimintavuoden aikana JUKOon VAKAVAn välityksellä. Professoriliiton toiminnanjohtaja oli JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja. Tässä ominaisuudessa hänellä oli puhe- ja läsnäolo-oikeus JUKO:n hallituksessa. Järjestöpäällikkö Raija Pyykkö oli varajäsen. Yliopistoneuvottelukunnan toiminta oli neuvottelujen aikana erittäin vilkasta. Neuvottelukunta oli neuvotteluissa keskeinen elin. Neuvottelukierroksista selvittiin kohtuullisesti. Yliopistoja koskeva TES tehtiin JUKOn nimissä. Liitto vaikutti aktiivisesti JUKOn toimintaan. JUKOn hallituksessa on enemmistö kuntapuolen edustajilla. Tällä on merkitystä koko JUKOn toimintaan. 5.4 Yliopistojen opetus- ja tutkimusalan järjestöt Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton yhteistyösopimuksen mukaan liitoilla on yhteistyötoimikunta nimeltään nimeltä Professorit ja Tieteentekijät eli P & T. P & T mm. sopii yhteiset yliopisto- ja tiedepolitiikkaa koskevat tavoitteet, hoitaa liittojen yhteistä tiedotustoimintaa, toimii yhdyssiteenä liittojen yhteisessä kansainvälisessä toiminnassa ja pyrkii sovittamaan yhteen liittojen työmarkkinaedunvalvontaa koskevia tavoitteita. P & T:ssä liittoa edustivat puheenjohtaja Maarit Valo, varapuheenjohtaja Kaarle Hämeri ja toiminnanjohtaja Jorma Virkkala. Tieteentekijöiden liitolla oli vastaava kokoonpano. Myös liittojen yhteinen viestintäpäällikkö osallistui P & T:n toimintaan. Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistojen opetusalan liitto YLL (ent. Yliopistonlehtorien liitto) julkaisivat toimintavuoden aikana yhteistä Acatiimi-lehteä. Lehti lähetetään mm. liittojen jäsenkunnille sekä yliopistoalan vaikuttajille. Acatiimi-lehdellä on ollut toimitusneuvosto, jossa liittoa edustivat hallituksen jäsenet Marjukka Anttila ja Salme Näsi. Liiton ja TTL:n yhteinen viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen toimi lehden päätoimittajana ja toimitusneuvoston sihteerinä. Myös toiminnanjohtaja osallistui toimitusneuvoston työskentelyyn. 5.5 Muut järjestöt Toimintavuoden aikana liitolla oli yhteistyösopimus seuraavien akavalaisten liittojen kanssa: Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto LAL, Tekniikan Akateemiset TEK, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Farmasialiitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Kirkon Pappisliitto, Suomen Lakimiesliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen puheterapeuttiliitto, Metsänhoitajaliitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Valtiotieteilijöiden liitto ja Ympäristöasiaintuntijoiden keskusliitto. Liitto pyrki harjoittamaan yhteistyötä myös Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa yliopistoja koskevissa asioissa. 5.6 Kansainvälinen toiminta Liiton kansainvälisen toiminnan tavoitteina on ollut vaihtaa tietoa ja kokemuksia etenkin korkeakoulusektorin ammattijärjestöjen kanssa pääsääntöisesti Euroopassa, seurata yliopistoreformin vaikutuksia Eurooppa-tasolla ja edistää tutkimuksen ja koulutuksen resursointia EU:n päätöksenteossa. Kansainvälisistä asioista vastaava hallituksen jäsen Rainer Huopalahti osallistui seuraaviin kansainvälisiin kokouksiin: HERSCin (Higher Education & Research Standing Committee) kokous Bukarestissa, HERSCin kokous Brysselissä ja 8th International Higher Education and Research Con- 19 ference Buenos Airesissa. Kokouksissa käsiteltiin mm. Horizon-hanketta (EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien uusiminen), tohtorikouluja ja korkeakoulujen lukukausimaksuja. Vuosittain järjestettävä pohjoismainen yliopistosektorin ay-kokous pidettiin Norjassa. Liiton hallitus on käsitellyt kansainvälisiä asioita. Yhteydenpitoa Akavaan on tiivistetty, ja myös Akava on tiivistänyt yhteydenpitoaan jäsenjärjestöihin. Akavan uuden strategian mukaan Akava keskittyy kansainvälisessä toiminnassaan EU-vaikuttamiseen. Ajankohtaisia EU-hankkeita ovat olleet mm. Horizon-hanke, korkeakoulujen EU-tasoinen ranking-järjestelmä U-multiranking ja tietojenvaihto Euroopan korkeakoulujärjestelmien uusimisesta. 6 VIESTINTÄ 6.1 Sisäinen viestintä Vuoden kuluessa on tehdyistä päätöksistä, asioiden valmistelusta ja annetuista lausunnoista tiedotettu Acatiimi-lehdessä, liiton verkkosivuilla, jäsenkirjeillä (4 kpl) ja osastojen kirjeillä. Liiton verkkosivut uudistettiin. Sivut julkaistiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uudet verkkosivut mahdollistavat aikaisempaa dynaamisemman viestinnän. Uusilla verkkosivuilla on omat suljetut osionsa osastoille ja hallitukselle. Osastojen sivuja uudistettiin paljon ja ne korvasivat osastojen käsikirjan. 6.2 Ulkoinen viestintä Liiton sidosryhmäviestintä oli aktiivista. Liiton tiedotteet saivat mediassa huomiota. Lisäksi liiton edustajat antoivat lukuisia haastatteluja ja lausuntoja medialle. Liiton edustajat tapasivat toimintavuoden aikana mm. seuraavien sidosryhmien edustajia: Suomen yliopistot UNIFI ry, Professoripooli, Suomen Akatemia, eduskunnan sivistysvaliokunta ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, tutkimus- ja innovaationeuvosto TIN, Sivistystyönantajat ja yliopistojen johtoa sekä järjestöedustajia. Vuoden 2012 Vuoden Professorin nimitys julkistettiin Communicatio Academican yhteydessä. Hän oli Markku Kulmala Helsingin yliopistosta. Julkistaminen sai osakseen runsaasti huomiota. Vuoden lopussa käynnistettiin vuoden 2013 Vuoden Professorin valintaprosessi uudenlaisella menettelytavalla. Julkisuuskampanjaa toteutettiin erityisesti yliopistolehtien kautta. Liiton ilmoitus julkaistiin seuraavissa lehdissä: Yliopisto, Yliopistolainen, Aikalainen, Tiedonjyvä, Kide, Aurora, Saima, Aktuumi, Meddelanden, Vaasan yliopistolehti, Tieteessä tapahtuu ja Kanava. Liiton visuaalisen ilmeen uudistus aloitettiin. Työelämän tulevaisuus -seminaariin kutsuttiin jäsenten ohella sidosryhmien edustajia. TIEDOTTEET 2012 13.1. 19.3. 23.3. 4.4. Vuoden professori – akatemiaprofessori Markku Kulmala Koulutuksella ja tutkimuksella uuteen kasvuun Jäädyttääkö hallitus yliopistojen uudistuksen? Yliopistojen tulee ottaa henkilöstön palaute tosissaan 20 20.4. 14.5. 29.8. 28.11. 30.11. Sivistysyliopisto on jäämässä yritysyliopiston jalkoihin Kesälukukausi on mahdoton toteuttaa Koulutus ja tutkimus saatava hallituksen fokukseen Yliopistoindeksi palautettava vuoden 2014 alusta Puheenjohtaja Maarit Valo: Kvartaalitalous ei sovi tieteeseen 6.3 Acatiimi-lehti Liitto on julkaissut yhdessä Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistojen opetusalan liitto YLL:n kanssa Acatiimi-lehteä. Acatiimi-lehden ulkoasu uudistui vuoden 2011 alusta. Lehden painos oli noin 11.800 kpl. Lehteä lähetettiin paitsi julkaisijaliittojen jäsenkunnalle myös kirjastoihin, yliopistojen hallintoon, yliopisto- ja tiedepolitiikan päättäjille sekä sektoria seuraaville toimittajille. Toimintavuoden aikana julkaistiin 9 numeroa. Lehdellä on myös verkkoversio. Acatiimin todettiin useissa yhteyksissä saaneen myönteisen vastaanoton ja herättäneen keskustelua. Maan suurin sanomalehti teki isot jatkojutut kahdesta Acatiimin esille nostamasta aiheesta. Toimintavuoden lopulla Acatiimista teetettiin lukijatutkimus. Lehti sai hyvää palautetta: lukemisen tarkkuus on noussut edellisestä (v. 2005) kyselystä, lukijasuhde on vahvistunut, sisältöä ja ulkoasua arvioitiin aiempaa myönteisemmin (kouluarvosana nyt 8, aiemmin 7,6), printtilehti sai vahvan puollon. 7 TALOUS 7.1 Jäsenmaksu Liiton taloutta on rahoitettu pääasiassa jäseniltä perityillä jäsenmaksuilla. Liiton jäsenmaksu on määräytynyt valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Jäsenmaksu on ollut toimintavuonna pääsääntöisesti 0,9 % bruttopalkasta. Akavaan kaksoisjärjestäytyneiden osalta sen suuruus on ollut 0,6 % bruttopalkasta. Työvapaalla ja eläkkeellä oleviin on sovellettu poikkeavaa jäsenmaksun määräytymisperustetta. 7.2 Tukirahasto Liitolla on tukirahasto, jonka valtuusto on perustanut mahdollista työtaistelua varten. 7.3 Liiton muut tuotot ja sijoitustoiminta Hallitus teki päätökset liiton sijoitustoiminnasta, josta valtuustolle raportoitiin yksityiskohtaisesti. Hallituksella oli sijoitusstrategia, jossa kuvataan sijoitustoiminnan periaatteet. Hallituksella oli apunaan sijoitustoimikunta, joka esittää sijoituspäätökset hallitukselle. Sijoitustoimikuntaan kuuluivat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja sekä hallituksen nimeämänä ulkopuolisena asiantuntijajäsenenä emeritusprofessori Jarmo Leppiniemi. Taloudenhoitaja toimi toimikunnan sihteerinä. Liiton varallisuus oli sijoitettu pääasiassa kotimaisiin kohteisiin. Osa liiton varallisuudesta oli sijoitettu yhteistyössä Nordean Investment Managementin kanssa korkosijoituksiin. 21 Liiton sijoitustoiminnan tulokseen vaikutti yleistaloudellinen tilanne. Osinko-, korko- ym. tuotot muodostuivat kuitenkin näissä oloissa kohtuullisiksi. Liiton sijoitustoiminta on ollut onnistunutta. 8 JÄRJESTETYT TILAISUUDET • • • • • • • • • 13.1. Communicatio Academica ja Vuoden Professori, Oulu 20. - 21.4.valtuuston kevätseminaari ja kokous, Tallinna 31.5. jäsentilaisuus Musiikkitalo, Helsinki 7. – 8.6. paikallistoiminnan kehittämisseminaari, Vanajanlinna 27. – 28.8. hallituksen seminaari, Riika 28.9. Työelämän tulevaisuus -seminaari, Musiikkitalo, Helsinki 11.10. liiton yleinen kokous, Helsinki 11. – 12.10. osastojen puheenjohtajien seminaari, Tallinna 30.11. valtuuston kokous, Helsinki 9 LIITON TOIMIELIMET 9.1 Valtuusto Liiton valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen 21.4.2012. Kokouksessa käsiteltiin liiton edellisen vuoden vuosikertomus, professoreiden tutkimusmahdollisuuksia, yliopistojen uutta rahoitusmallia ja yliopistouudistuksen vaikutuksia sekä professoreiden eläköitymiseen liittyviä kysymyksiä. Valtuusto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseen 2.12.2011. Kokouksessa valittiin liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kaudeksi 2013 - 2014. Lisäksi järjestettiin hallituksen erovuoroisten jäsenten ja varajäsenten vaali. Toimintavuoden aikana valtuuston kokoonpano oli seuraava: Puheenjohtaja: Eero Puolanne (HY) Varapuheenjohtaja: Professori Maija Fredrikson (OY) Jäsenet: Varajäsenet: AALTO Tutkimusjohtaja Päivi Hovi-Wasastjerna Professori Pekka Korhonen Professori Hannele Wallenius Professori Helena Sederholm Professori Virpi Tuunainen Professori Jorma Skyttä HY Professori Jaana Hallamaa Professori Kaarle Hämeri Professori Anne Juppo Professori Juha Karhu Professori Ilari Paakkari Professori Antti Sukura Professori JP Roos Professori Jukka Finne Professori Liisa Keltikangas-Järvinen Professori Olli Jänne Yli-intendentti Henry Väre Professori Juha Raitio 22 ISY Professori Markku Tykkyläinen Professori Kirsi Vähäkangas Professori Jopi Nyman Professori Seppo Lapinjoki JY Professori Jukka Pellinen Professori Marjatta Lairio Professori Matti Leino Professori Jussi Välimaa Professori Epp Lauk Professori Kimmo Suomi LUT Professori Riitta Kyrki-Rajamäki Professori Jarmo Partanen LY Professori Kyösti Kurtakko Professori Asko Suikkanen OY Professori Petri Sahlström Professori Paula Rossi Professori Juha Risteli Professori Helena Sulkala SHH Professori Martin Lindell Professori Gunnar Rosenqvist SibA Professori Markus Lehtinen Professori Anne Sivuoja TaY Professori Eero Ropo Professori Christian Krötzl Professori Eeva Moilanen Professori Pami Aalto Professori Satu Kalliola Professori Salme Näsi TeaK Professori Kati Outinen Professori Vesa Vierikko TTY Professori Helge Lemmetyinen Professori Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Kari T. Koskinen Professori Sirkka-Liisa Eriksson Tutkimuslaitokset Professori Tuomas Lehtonen Professori Marjukka Anttila TY Professori Risto-Pekka Happonen Professori Eija Suomela-Salmi Professori Timo Soikkanen Professori Kari Lukka Professori Marjaana Soininen Professori Liisa Kanerva VY Professori Asko Lehtonen Professori Ari Salminen ÅA Professori J. Peter Slotte Professori Matti Laine Professori Pia Vuorela Professori Anna-Maria Åström 23 9.2 Hallitus Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa. Hallituksen kokoonpano oli seuraava (suluissa kunkin jäsenen toimikausi): Puheenjohtaja: Professori Maarit Valo (JY) (2011–2012) Varapuheenjohtaja: Professori Kaarle Hämeri (HY) (2011–2012) Jäsenet Varajäsenet Professori Rainer Huopalahti (TY) (2011–2012) Professori Pia Vuorela (ÅA) (2011–2012) Professori Salme Näsi (TaY) (2011–2012) Professori Paavo Kettunen (ISY/Joensuu) (2011–2012) Professori Markus Lehtinen (SibA) (2011–2012) Professori Sulo Lahdelma (OY) (2011–2012) Professori Pekka Ilmakunnas (Aalto) (2012–2013) Professori Ilari Paakkari (HY) (2012; erosi tehtävästä vuoden lopulla.) Professori Juhani Laurinkari (ISY/Kuopio) (2012–2013) Professori Seppo Pynnönen (VY) (2012–2013) Professori Marjukka Anttila (TUTK) (2012–2013) Professori Jouni Kivistö-Rahnasto (TTY) (2012⎯2013) Valtuuston puheenjohtaja Professori Eero Puolanne (HY) 9.3 Hallituksen asettamat toimielimet ym. Hallitus asetti seuraavat toimielimet: - Työvaliokuntaan kuuluivat Maarit Valo, Kaarle Hämeri, Jorma Virkkala ja Raija Pyykkö. Vaalitoimikuntaan kuuluivat Risto Laitinen, Terttu Utriainen ja Pekka Ilmakunnas. Toiminnanjohtaja Jorma Virkkala osallistui vaalitoimikunnan työskentelyyn. Sijoitustoimikuntaan kuuluivat Maarit Valo, Kaarle Hämeri, Jarmo Leppiniemi, Jorma Virkkala ja sihteerinä Maarit Santala (sijainen Anne Lehto). Liiton julkisuus- ja jäsenrekrytointikampanjaa suunnittelevaan työryhmään kuuluivat Maarit Valo, Eero Puolanne, Kirsti Sintonen ja Raija Pyykkö. Hallituksen valitsemana yhteyspäällikkönä toimi Eero Puolanne ja kansainvälisistä asioista vastaavana Rainer Huopalahti. 24 9.4 Tilintarkastajat Liiton KHT-tilintarkastajana on toiminut professori Markku Koskela ja KHT-varatilintarkastajana Riku Kärnä. Liiton toiminnantarkastajana on toiminut lehtori Kari Toiviainen ja varatoiminnantarkastajana lehtori Tapani Kykkänen. 9.5 Toimistohenkilöstö Liiton hallituksen ja toimiston yhteistyö on jatkunut entisissä sujuvissa merkeissä. Liiton toiminnanjohtajana toimi varatuomari Jorma Virkkala. Liiton asiamiehenä toimi terveystieteen tohtori Raija Pyykkö. Pyykön nimike muutettiin järjestöpäälliköksi. Liiton ja TTL:n tiedottamisesta vastasi valtiotieteiden maisteri Kirsti Sintonen. Liiton taloudenhoitajan sijaisena toimi kokoaikaisesti merkonomi Anne Lehto. Perhevapaalla ollut liiton osa-aikainen taloudenhoitaja tradenomi Maarit Santala palasi loppuvuodesta takaisin tehtäväänsä. Toimistosihteerin tehtäviä hoiti merkonomi Helena Kuusterä. Liiton toimisto on sijainnut Akavatalossa Helsingin Itä-Pasilassa. Akavataloon tulevan remontin johdosta liitossa ryhdyttiin selvittämään erilaisia vaihtoehtoja uusiksi toimistotiloiksi. 10 LIITON LAUSUNNOT JA EHDOTUKSET 17.2. 4.4. 22.5. 23.5. 12.6. 30.8. 30.8. 30.8. 19.9. 28.9. 10.10. 10.10. Lausunto Taideyliopistosta Liiton lausunto OKM:lle yliopistojen rahanjakomallista Liiton edustaja kuultavana eduskunnan sivistysvaliokunnassa Taideyliopistoesityksestä Esitys johtamispalkkioiden korottamisesta Lausunto Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle ohjeesta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen Lausunto keskustelumuistiosta Tekijänoikeuspolitiikka 2012 Lausunto Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen perustaminen -muistiosta Lausunto tutkijan ansioluettelomallista Lausunto Akavalle Akavan yhteistoiminta-asiakirjasta Liiton edustaja kuultavana valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa yliopistojen ja tutkimuksen määrärahoista Liiton edustaja kuultavana eduskunnan sivistysvaliokunnassa yliopistolain vaikutuksia käsittelevästä selvityksestä Liiton edustaja kuultavana eduskunnan sivistysvaliokunnassa indeksileikkauksesta
© Copyright 2024