1. No category

Länsi-Uudenmaan
rakennusarkkitehtuuria
Torsti Salonen
4.12.2010
Keskiaika
●
●
●
●
●
●
Harmaakivikirkot
Runsaat 80 kivikirkkoa
Rakentaminen vaiheittain
1300-luvun alusta 1500-luvun
alkuun
Kaksi päärakennuskautta,
1300-luvun alkupuoli ja 1400luvun loppu
Materiaalina pääasiassa
luonnonkivi tiiltä holveissa,
kaarissa ja koristeluissa
Tyylitavoitteena gotiikka
Perusmalli hallikirkko
●
●
●
●
●
2- tai 3-laivaisia
Usein ensin puu- sitten tiiliholvaus
Yksinkertaisin holvityyppi tynnyriholvi
Ristiholvissa kaksi holviruodetta risteää
diagonaalisesti
Tähtiholvaus opittiin 1460-luvulla Turun
tuomiokirkkoa korotettaessa
Yllä: Pohja, oik: Inkoo
●
Ruotsinkielisellä rannikkoalueella vanhimmat
kirkkorakennukset, aluksi puusta
●
●
Mahdollisesti pohjoismainen sauvakirkkomalli
Rannikon kirkkojen vanhimmat kiviosat 1300-luvulta
●
●
Ei yhtenäistä mallia
Tenhola, Pohja, Inkoo
Inkoo
Siuntio
Karjaa
●
●
Merkittävin kirkkojen rakennuskausi 1400-luvun
jälkipuoli 1500-luvun alkuun
Joitakin rannikon kirkkoja laajennettiin,
sisämaahan uusia kivikirkkoja, yhteisiä piirteitä
koristelussa
●
Karjaa, Lohja, Siuntio, Vihti
Karjaa
Lohja
Kartanolinnat
●
Vanhimmat säilyneet kartanorakennukset
ovat 1500-luvulta
●
●
●
Erittäin harvinaisia koko maassa
Tuhoutuneita: Karjaan Grabbacka ja Pohjan
Gennäs (Boije af Gennäs -suvun kantakartano)
Siuntiossa Suitia (1540-luku) ja Sjundby (15601580-luku)
Grabbacka Karjaalla



●
Rakennuttajana Måns Andersson Grabbe 1400-1500luvun vaihteessa
Vouti ja tuomari Nils Grabbe kuoli linnassa 1549
1625 Fagervikin ruukin omistamaksi tilaksi
Rakennus paloi 1672, pohjakerros säilynyt
Kartanoarkkitehtuuri
●
Renessanssi ja barokki
●
Suitian kartanolinna, Siuntio
●
●
Rakennettu 1540-luvulla
Sjundbyn kartanolinna, Siuntio
●
●
Rakennettu 1560-70-luvulla
Nykyinen ulkoasu vuoden 1723 palon jälkeen
Suitia
●
Björn Ragvaldsson (Stjärnkors) omistajana
1433.
●
●
●
Raaseporin läänin tuomari ja Hämeen linnan
vouti.
Aloitti suurkartanon luomisen laajentamalla
maaomistusta.
Tyttärenpoika Erik Fleming teki Suitiasta
mahtikartanon 1530-1540-luvulla.
●
Hallitsi eri tavoin käytännöllisesti katsoen koko
Siuntion pohjoisosaa.
●
Päärakennus valmistui
1540-luvun lopussa.
●
●
Paritupatyyppinen
kivirakennus
Rakentajana Tomas
kivenhakkaaja
Tallinnasta
●
Flemingien aika Suitiassa 1490-luvulta
vuoteen 1730
●
●
1600-luvun omistajat vapaaherra Erik Bjelke (16201638), valtaneuvos Per Banér (1638-1644),
valtaneuvos Erik Fleming (1664-1679) ja amiraali
Karl Magnus Rehbinder (1699-1708) eivät juuri
asuneet Suitiassa
Suitian omistivat kenraali Karl Henrik
Wrangell (1731-1754) ja Reuterholmit vuodesta
1755 vuoteen 1817

Päärakennus paloi 1758 ja yläkerros rakennettiin
uudelleen
●
Suitian Reuterholmit jäivät Ruotsiin ja
kartano myytiin sekä osittain pilkottiin


●
Kartanoiksi itsenäistyivät mm. Gårdskulla,
Pikkala, Kela ja Tyyskylä
Emäkartanon omistajat kirjanpitäjä Emanuel
Vikberg (1818-1822), kornetti Klas Robert Favorin
(1823-1839), luutnantti Karl Ludvig von Zansen
(1840-1873) ja maaherra Vilhelm von Kraemer
(1874-1898) eivät enää olleet aiempien omistajien
kaltaisia mahtimiehiä
Suitia menetti merkityksensä Siuntion
vaikutusvaltaisimpana ja suurimpana kartanona
●
●
Vapaaherra
Carl August Wreden omistukseen 1898
Päärakennus uudistettiin uusgoottilaiseksi
Sjundby
●
Suurkartanon synnytti 1500-luvun
puolivälissä Jakob Henriksson Hästesko
●
Valtakunnanmarski ja Viipurin
linnanpäällikkö
Suurin osa Siuntion eteläosasta tuli
Sjundbyn hallintaan
Tilapäisesti kuninkaankartanona 1556-1558
●
●
●
Palautuksen jälkeen Jakob Henriksson
rakennutti kivisen päärakennuksen
●
Sjundby Totteilla 1571-1654
●
●
●
●
Poika Henrik Tott sai puolisokseen prinsessa
Sigrid Vaasan (Eerik XIV:n ja Kaarina
Maununtyttären tytär)
Poika sotamarsalkka Åke Tott (1598-1640) oli
hakkapeliittojen komentaja 30-vuotisessa sodassa
Sotamarsalkka Claes Tott menetti kartanon
kuningatar Kristiinalle 1654
1698 Thomas Teuterström (Lohjan IsoTeutarista), aateloituna 1700 Adlercreutz, sai
kartanon
●
Siitä pitäen kartano on ollut Adlercreutzien
jälkeläisillä
●
Päärakennus vaurioitui tulipalossa 1723, korjattiin
seuraavalla vuosikymmenellä ja sai uudenlaisen katon
Rokokoo ja kustavilaisuus

Fagervikin ruukinkartano
•
•
•
•

Ch. F. Schröder 1762-1773
Ensin kunniapihan sivurakennukset
Rokokootyylinen päärakennus
Kokonaissuunnitelma puistoineen
Mustion ruukinkartano
• Erik Palmstedt 1781
• Kustavilaiset tyylipiirteet, mansardikatto,
korkeampi juhlakerros, runsaampi
koristeellisuus
• Vaikutelma kivirakennuksesta
Fagervik
Fagervik
Oik: Fagervik
Alla: Mustio
Puukirkot
●
Snappertunan kirkko
●
●
●
●
Ristikirkko, vanhimmat osat 1688-89
Nykyinen ulkoasu 1797
Kellotapuli 1776
Sammatin kirkko
●
●
●
Rakentanut Mickel Göransson 1755
Pitkäkirkkotyyppinen, eteinen kirkkosaliin 1878
Kellotapuli 1763, Erik Stenström
Oik: Sammatti
Alla: Snappertuna
Ruukinkirkot

Fagervikin kirkko
• Johan Friedrich Schultze 1737

Mustion kirkko
• Rakentaja Johan Tammi 1761
• Tapuli Anders Takolander 1776
Vas: Mustio
Alla: Snappertuna
Puukaupunki
Tammisaaren vanha kaupunki

Kaupunki kasvoi Barkens Udden
-niemelle 1600-luvulla (perustettu 1546)
• Keskiaikaistyyppinen asemakaava
• Viimeinen suurpalo 1821
• Rakennukset 1700-luvun lopulta ja 1800luvulta
Empire
Tammisaaren
kirkko


Rakennettu
alkujaan 1651-1680
Uudisrakennus
palon 1821 jälkeen
(Carlo Bassi)
• Tornin huippu
• Sisätilat, vaaleat
värit, avaruus
Kartanoissa uusklassismi 1800luvun alussa

Kirkniemen kartano Lohjalla 1794-1814
• Suunnittelija tuntematon
• Ankara symmetria, niukka koristeellisuus
• Päätyjä korostavat risaliitit

Fiskarsin ruukinkartano 1816-1818
• Suunnittelijoina Pehr Granstedt, Carlo
Bassi ja C. L. Engel
• Sisäänkäynnin korostus pyväiköllä ja
altaanilla
Vas: Kirkniemi
Alla: Fiskars
Kartanoempireä


Inkoon pappila (Gustaf Adolphsson 1835)
Iso-Teutarin kartano Lohjalla
• K.J Gustafsson 1846

Ojamon kartano Lohjalla
• Rakennettiin 1849-50, torni uudempi

Tyyskylän kartano
• Mahdollisesti C.L. Engel 1840-luvulla
Helsinkiin
• Siirrettiin Siuntioon 1896
Yllä vas: Inkoo
Yllä: Iso-Teutari
Vas: Tyyskylä
Kertaustyylit
Uusgotiikka

Hangon kirkko (Jac. Ahrenberg 1891,
korjattu 1953, Bertel Liljeqvist)
• Ainoa tiiligotiikan edustaja alueeella
• Muutettu korjattaessa sotavaurioiden
jäljiltä

Suitian kartanon nykyasu (August
Wrede 1898)
Yllä:Hanko
Oik: Suitia
Uusrenessanssi 1850-1900 (1910)

Pikkalan kartano (A.F. Granstedt 1850
• Antiikin rakennusyksityiskohtien vapaa
yhdistely
• Eklektismi, eri tyylien liittäminen toisiinsa



Vankila-palotorni, Tammisaari
(Konstantin Kiseleff 1874)
Villa Ormnäs, Tammisaari (1885)
Tammisaaren kaupungintalo
(Sebastian Gripenberg 1882, uudistus
Theodor Höijer 1898)
Pikkala
Pikkala
Tammisaaren kaupungintalo
Tammisaaren
palotorni
Villa
Ormnäs
Oitbackan kartano


Kiseleff -suvun omistukseen 1860-luvulla
Päärakennus 1866-76, italialaista
huvilauusrenessassia (Konstantin Kiseleff)


Talvipuutarha (Waldemar Aspelin 1895)
Talli (Jarl Eklund 1907)

Hangon
puuhuvilat
• Erittäin runsas
koristeellisuus
• Suuret lasikuistit

Kässän talo
Lohjan
Virkkalassa
• ”Nikkarityyli”
Rautatieasemat


Tammisaari (Knut Nylander 1873)
Mustio (Knut Nylander 1873)
• Toinen kerros purettu

Lohja (Knut Nylander 1873)
• Siirretty ja muutettu asuinrakennukseksi
1927



Karjaa (Bruno Granholm 1899)
Siuntio (Bruno Granholm 1899)
Kela (Bruno Granholm 1903)
Hangon radan
alkuperäisiä asemia
Oik: Tammisaari
Alla: Lohja
Vas ja alla oik:
Siuntio
Alla vas: Kela
Dragsvikin
varuskunta-alue



Venäläiset
rakensivat 1911-1914
Perinteistä
renessanssivaikutteista venäläistä
kasarmiarkkitehtuuria
Materiaalina
punatiili
Jugend
Hvitträsk
●
Eliel Saarisen, Herman Gezelliuksen ja Armas
Lindgrenin koti ja toimisto 1903
Paloniemen kartano,
Lohja

Eliel Saarinen 1899-1900,
tuhoutunut tulipalossa
Haikarin huvila,
Lohja

Rakennettu noin
vuosina 1905-08
●
●
●
●
Voimakasiini, Hanko (Gustaf Nyström
1908)
Hangon kasino (Waldemar Aspelin 1910)
Mauritz Hisingerin (Västerbyn ) koulu (Hj.
Åberg 1904)
Villa Haga, Karjaa (Waldemar Aspelin
1908)
Oik: Voimakasiini
Alla: Hangon kasino
●
Lepopirtti Siuntio
Alkujaan insinööri Johan Lührin huvila 1910luvulta
●
1921 Helsingin Palvelijataryhdistyksen
lepokodiksi
●
Villa Billnäs



Arkkitehti Lars Sonck
1916
Italialaistyylinen
renessanssivaikutteinen huvila
Ennakoi klassismin
uutta tulemista
1920-luvn klassismi
●
●
Kalkkitehtaan henkilökuntataloja
Virkkalassa
Harjula, Lohja (V. Siikonen 1928)
Yllä: Harjula
Vas: 1920-luvun
henkilökuntaasuntoja Virkkalassa
●
●
●
Vanha vesitorni, Tammisaari (Ragnar
Wessman 1930)
Tammiharjun sairaala, Tammisaari
(Axel Mörne 1930)
Meltolan sairaala, Karjaa (Bertel Jung
1929)
Yllä: Tammiharju
Alla vas: Meltola
Alla oik:
Tammisaaren
vesitorni
Funktionalismi
● HSF:n paviljonki, Hanko (Bertel Liljeqvist
1937)
Hangon jälleenrakennusarkkitehtuuri
● Hangon vesitorni (Bertel Liljeqvist 1942)
● Hangon kaupungintalo (Bertel Liljeqvist
1949)
● Hangon rautatieasema (Jarl Ungern
1952)
● Myöhäisfunktionalismia
Yllä: HSF:n paviljonki
Oik: Hangon vesitorni
Hangon rautatieasema
Luoman talo, Lohja


Oiva Kallio 1930
Varhainen funktionalismin edustaja
Lohjan Kalkkitehtaan rakennukset
Virkkalassa


Asuintaloja
Klubitalo
• Arkkitehti Gösta Kajanus 1939
Luoman talo
Virkkalan
funktionalismia
Vas: Toimihenkilötalo (1938)
Alla: Rivitalo (1937)
1940-luvun romantiikka
●
●
●
Lohjan seurakuntatalo (Aarne Ervi 194950)
Länsi-Uudenmaan aluesairaala,
Tammisaari (Erik Bryggman 1952)
Metsolan siunauskappeli, Lohja (Erik &
Karin Bryggman 1955-56)
Metsolan siunauskappeli
Hilding Ekelund
Karjaalla



Yllä:
Kiilan koulu

Vas:

Karis-Billnäs
samskola

Karis-Billnäs
samskola 1941
Lärkkulla -opisto
1949
Vesitornitähtitorni 1951
Kiilan koulu 1953
Katarinakoti
1954
Siunauskappeli
1962
Karjaan
kaupungintalo
Yllä ja oik: Lärkkulla
Alla: Siunauskappeli
Rationalismi ja modernismi
●
●
●
Hangon keskuskoulu ja Halmstadintalo
(Bertel Liljeqvist & Arne Helander 1947-49)
Hyvon (Printal Oy), Hanko (Viljo Rewell
1953)
Lohjan Yhteislyseo (Aarne Ervi 1953)
Oik: Hyvon Oy
Alla: Lohjan
Yhteislyseo
Alvar Aalto Tammisaaressa


Villa Schildt 1969
Tammisaaren säästöpankki 1967-86
Konstruktivismi ja
postmodernismi
Lohjan paperitehtaan laajennus (Erkki
Kairamo 1982)
●
Liike- ja virastokeskus Lohjantähti
(Brunow & Maunola 1988)
●
Oik: Lohjan
paperitehdas
Alla: Lohjantähti