1. No category

Kunnostustyöt alkoivat kämpän ympäristön puiden kaatamisella heinäkuussa 2012
Hangasjärven-Patajärven
ulkoilualueen kunnostaminen
Hankkeen numero: 15982
Vuosiraportti 2012
Hankkeen toteuttajat:
Pohjoisen Korpilahden Yhteistyöyhdistys ry
Ylä-Muuratjärviseura ry
Hankkeen tavoitteet
Hangasjärven ulkoilualueen sijoittuminen keskeisesti Jyväskylän ympäristöön suunnitellun Metsoreitin
ja Tikkamäen ulkoilualueen tukikohdaksi sai Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry:n (POKO)
kokoamaan yhteistyökumppaneita neuvonpitoon alueen kiinteistöjen ja ulkoilualueen rakennelmien
kunnostamiseksi. POKO on tehnyt aluetta tutuksi toteuttamalla jo kolmena syksynä Korpijotospatikoinnit eri kyliltä ja Jyväskylän Ladun Majalta Hangasjärvelle. Jyväskylän Ladun, Jyväskylän
liikuntatoimen sekä Metsähallituksen edustajia on tullut mukaan vaellusretkille arvioimaan Metsoreitin
eteläisten vaelluspolkujen linjauksia
Alueen vastuunjaot ovat selkiytyneet ja on syntynyt vahva yhteinen näkemys Hangasjärven alueen
kehittämisen puolesta. POKO on vuokrannut retkikämpän ja rantasaunan Jyväskylän Tilapalvelulta ja
vastaa näiden kiinteistöjen kunnosta. Jyväskylän liikuntapalvelut on vuokrannut ulkoilualueen
Metsähallitukselta pitkällä määräaikaisella vuokrasopimuksella ja vastaa piha-alueiden ja rannan sekä
rakenteiden kunnosta. POKO on tehnyt maa-alueiden käytön osalta yhteistyösopimuksen
liikuntapalvelujen kanssa.
Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry haki kylillä käytyjen neuvottelujen jälkeen Vesuri-ryhmä
ry:ltä yleishyödyllistä investointirahoitusta Hangasjärven retkikämpän ja rantasaunan
kunnostamiseksi uudelleen käyttöön. Ylä-Muuratjärviseura ry päätti kunnostaa osahankkeena Tikkalan
osayleiskaavaan vahvistetun Patajärven yleisen uimarannan ja virkistysalueen eli Patalaiturin alueen
samanaikaisesti. Yhdistys on vuokrannut alueen Metsähallitukselta. Näin muodostuu Korpilahden
pohjoisten kylien asukkaiden ja myös Hangasjärven alueen käyttäjien kannalta mielekäs kokonaisuus,
Hangasjärven-Patajärven ulkoilualue. Patajärven pohjoisesta ranta-alueesta muodostuu Korpilahden
pohjoisten kylien asukkaiden virkistysalue, jossa on lapsillekin sopiva uimaranta, kesäinen
lentopallokenttä ja veneiden sekä kanoottien vesillelaskupaikka. Patalaiturin läheisyyteen kunnostetaan
autojen parkkialue sekä uimarannan että Hangasjärven alueen käyttäjille. Alue voi muutoinkin toimia
Hangasjärvellä retkeilevien lentopallokenttänä ja melontaretkien lähtöpisteenä, sillä välimatkaa näillä
kahdella kunnostuskohteella on kilometrin verran.
Hangasjärven-Patajärven ulkoilualueen kunnostushanke ajoittuu vuosille 2012 – 2013.
Kunnostushankkeen tavoitteet voidaan tiivistää kahdelle alueelle:
1. Hangasjärven-Patajärven ulkoilualue toimii Korpilahden pohjoisten kylien lähiulkoilualueena
uimarantoineen, pallokenttineen, rantasaunoineen ja Hangasjärvelle suuntautuvine polkuineen
ja latuineen. Talvella 2013 avataan uudet yhdysladut Tikkalasta ja Sarvenperän suunnalta
Hangasjärvelle. Ulkoilualue voidaan taas palauttaa leiri- ja luontokoulujen, uimakoulujen,
vuotuisten ulkoilutapahtumien ja perhejuhlienkin käyttöön.
2. Toinen yhtä tärkeä tavoite on tarjota sekä Jyväskylän seudun asukkaille että laajemminkin
uusi/uudistettu ulkoilu- ja retkeilykohde, jonne voi patikoida esim. Ladun Majalta tai Vesalan
suunnalta, jossa voi yöpyä erähenkisessä retkikämpässä läpi vuoden tai pitää leirejä ja
kursseja. Retkeilijöitä voidaan odottaa myös muualta Euroopasta ja kauempaakin, kun
tiedottamista suunnataan kunnostusten jälkeen kansainvälisesti POKO:n kotisivuston sekä
Jyväskylän liikuntapalvelujen ja matkailuinfon kautta.
Hankkeen toteutus
Hankesuunnitelman valmistuttua ja Vesuri-ryhmä ry:n hallituksen hyväksyttyä suunnitelman
13.12.2011 POKO jätti Jyväskylän rakennusvalvontaan toimenpidelupahakemuksen tarvittavine
liitteineen. Ylä-Muuratjärviseura ry solmi vuokrasopimuksen Metsähallituksen kanssa Patalaiturin
maa-alueesta sekä haki tarvittavat toimenpideluvat. ELY-keskus teki myönteisen päätöksen 30.5.2012.
Tämän jälkeen molemmat osahankkeet käynnistyivät kesäkuussa 2012.
1. Hangasjärven retkikämpän ja saunan kunnostaminen
Ensimmäinen katselmus Hangasjärvellä kesäkuun alussa 2012 osoitti, että aivan ensimmäisenä
vaiheena pitää kämpän ja saunan ympäristössä kasvavaa puustoa karsia ennen kuin muita
kunnostustöitä voidaan aloittaa. Puita oli aivan liian lähellä rakennuksia estäen piippujen vedon
ja valon pääsyn sisätiloihin. Myös salaojien ja suodatinkentän/imeytyskentän rakentaminen
vaatii puuston kaatamista. Puuston kaatamisen ja sahaamisen jälkeen edettiin Jouhiaho Oy:n
laatiman korjaustyöselityksen ja Jyväskylän rakennusvalvonnan myöntämän toimenpideluvan
edellyttämällä tavalla. Hangasjärven kiinteistöjen kunnostustyö aloitettiin retkikämpästä.
1.1 Puusavotta
Koska Metsähallitus omistaa maa-alueen, neuvoteltiin Metsähallituksen edustajan kanssa
kämpän ja saunan välittömässä läheisyydessä olevan puuston harventamisesta ja kaatamisesta.
Neuvotteluissa oli mukana myös Jyväskylän liikuntapalvelujen edustaja, sillä liikuntapalvelut
hallinnoi varsinaista Hangasjärven ulkoilualuetta Metsähallitukselta vuokraamallaan alueella.
Pokon puolelta neuvotteluissa oli mukana paikallisia metsureita, joiden kanssa sovittiin
puuston kaatamisen periaatteista. Pokon vastuulle jäi puuston kaataminen ja alueen
siivoaminen, Liikuntapalvelut huolehti puiden maksun Metsähallitukselle Metsähallituksen
edustajan tekemän arvion pohjalta. Poko sai käyttöönsä rungoista sahatut laudat ja lankut
rakennustarvikkeiksi sekä polttopuiksi soveltuvat rangat.
Puuston katselmus käynnissä kesäkuussa 2012. Paikalla rakennustöiden valvoja sekä POKO:n metsureita.
Puiden kaataminen, kuormaaminen ja sahaaminen ajoittui heinäkuulle 2012. Pari kolme
metsuria huolehti kaatamisesta ja pari traktorimiestä puiden siirtämisestä metsäalueelta
naapurikylän sahalle ja sahattuina taas Hangasjärven alueelle. Iso joukko talkooväkeä kokosi
rankoja kasoiksi traktorikuljetusta varten sekä siivosi ja raivasi risukkoa puiden kaatamisen
jäljiltä.
Talkootöitä paiskittiin iltahämärissäkin. Saunan edustalta kaadettuja puita siirretään kuljetettavaksi sahalle.
1.2 Hirsirakennuksen oikaisu
Heinä-elokuun taitteessa 2012 päästiin kämpän kunnostustöiden kaikkein tärkeimpään
vaiheeseen eli hirsirakennuksen oikaisuun ja perustuksen vahvistamiseen. Hirsirungon oikaisu
tehtiin vaatraamalla rakennus takakulman peruskallion tasolle ja tunkkaamalla suoraksi. Tässä
vaiheessa käytettiin vanhoja peruspilareita ja sahauksesta saatuja lankkuja rungon oikaisuun.
Hirsirunko on oikaistu. Takimmainen kulma lepää peruskallion päällä.
1.3 Kämpän perustuksen uusiminen
Uudet peruspilarit valettiin elokuussa. Valvojan ja työmiesten kanssa käytyjen neuvottelujen
jälkeen päädyttiin ensi vaiheessa sellaiseen ratkaisuun, että kämpän kaikkia lattioita ei lähdetty
heti purkamaan vaan uusien pilareiden valu lähti korvaamaan ja täydentämään rakennuksen
ulkoseiniä tukevia pilareita. Maapohjan tutkimus osoitti, että kukin pilari piti mitoittaa erikseen
sen mukaan kuinka syvällä peruskallio oli. Tavoitteena oli saada pilari peruskallioon kiinni.
Kaikilta osin tämä ei toteutunut. Suunnitelmien mukaiset eristykset tehtiin pilari pilarilta, kuten
myös käsityönä paikan päällä sahatusta raakalaudasta tehdyt pilarien muotit.
Peruskalliota etsimässä
Tiimityötä: kaksi miestä rakentaa pilareiden muotteja, toinen pari täyttää muotteja betonilla
1.4 Lattioiden uusiminen
Kämpän perustuksen uusiminen vaati tuvan lattian purkamista kokonaan ja parista
makuukammarista osittain. Näin päästiin eristämään rakennuksen pohjaa ja rakentamaan
rakennuksen alle uusia betonipilareita. Kaivutyöt tehtiin rakennuksen alla lapiolla käsivoimin.
Lattioiden purkamisen yhteydessä poistettiin vanhat eristeet. Tämä työ ajoittui elokuulle.
Pölyävät vanhat eristeet rullattiin mustiin jätesäkkeihin. Talkooväki oli varustautunut kasvosuojuksin.
Vanhat lattialaudat lensivät ikkunoista pihalle ja sieltä edelleen puuvajan viereen
Syyskuussa kämpän alusta eristettiin ja lattiat uusittiin suunnitelmien mukaisesti. Tupa sai
kokonaan uuden lattian ja uudet eristeet, parin kammarin lattiat uusittiin osittain. Uusi lattia
suojattiin huolellisesti odottamaan hirsiseinien puhdistusta ja muuraustöiden käynnistymistä.
Samassa yhteydessä rungon oikaisuvaiheessa irrotetut ikkunat asennettiin uudelleen
paikoilleen, ovien lukot tarkistettiin ja ulko-oveen asennettiin uusi lukko.
1.5 Puuceet
Hangasjärven ulkoilualueen vanhat huussit hävitettiin ja tilalle rakennettiin toimenpideluvan
edellyttämät kompostoivat puuceet. Pöntöiksi valittiin sellainen mallisto, joka mahdollistaa
myös talousjätteiden kompostoinnin. Puuceet rakensi pienyritys, joka toi kehikot paikalle ja
rakensi puuceet valmiiksi piha-alueella. Kuljetus ja kattohuovat kuuluivat
kokonaiskustannuksiin. Näin päästiin edulliseen kokonaisratkaisuun. Puuceet siirretään kesällä
2013 toiseen paikkaan, kun kuvassa taustalla näkyvä puusavotasta syntynyt risukko kuljetetaan
alueelta pois.
Piha-alue joutui kovalle koetukselle raskaiden koneiden ja runsaiden sateiden takia
1.6 Puuhellan ja takan muuraus
Muuraustyöt käynnistyivät vasta lokakuussa, kun ”muurarin metsästys” vei useita viikkoja.
Muurareita oli listoilla puolisen tusinaa, mutta retkikämpän puuhellan muuraus ja takan
korjaaminen olivat sellaisia töitä, joihin useimmat eivät ehtineet muilta töiltään. Sopiva
muurari löytyi viimein lähes naapurikylästä. Hänen ensimmäinen työnsä oli arvioida, miten
retkikämpän vanha perinteinen (ja massiivinen) takka pitäisi kunnostaa. Alkuperäisen
suunnitelman mukaan takkaan oli tarkoitus muurata takkasydän. Se osoittautui kuitenkin varsin
hankalaksi ratkaisuksi takan muotoilun takia. Niin päädyttiin rakennustöiden valvojan kanssa
neuvoteltua korjaamaan avotakan vetoa muuraamalla takan sisäosia uuteen kuosiin,
korjaamalla halkeamia ja peittämättä mustuneet pinnat uudella kalkkikerroksella. Keittiön
vanha puuhella oli palanut käyttökelvottomaksi, joten se purettiin ja paikalle muurattiin tiilistä
uusi puuhella. Tulisijojen vedon ja käytön tehostamiseksi oli piipun päälle jo aikaisemmin
asennettu peltinen ”hattu”. Loppuvuodesta puuhellassa ja takassa viriteltiin tulia muutama kerta
kokeilumielessä ja puuhellan kuivumisen varmistamiseksi.
Retkikämppään muurattiin kokonaan uusi puuhella
Takan sisäosaa korjattiin vedon parantamiseksi. Mustuneet pinnat kalkittiin.
1.7 Hirsiseinien puhdistus ja kämpän valaistus
Retkikämpän sisäseinät ovat tummuneet vuosien saatossa. Huonosti vetävä takka on savuttanut
sisätiloihin ja omalta osaltaan tummentanut seinähirsiä. Hirsiseinien puhdistamista pohdittiin
useaan otteeseen ja vertailtiin erilaisia mahdollisuuksia. Nettivertailu osoitti, että hellävaraisin
puhdistustapa tummuneille ja nokeentuneille hirsiseinille on soodapuhallus. Puhdistus tehtiin
ennen muuraustöiden alkamista. Pinnoista irtosi vuosien aikana kertynyt lika ja noki muttei
ajan patina. Puhdistuksen jälkeen voitiin myös todeta, että kämpän rakentamiseen oli aikoinaan
ilmeisesti tarkoituksella käytetty pyöreitä hirsiä, joiden pintaa ei oltu kokonaan puhdistettu
kaarnasta. Tämän pidemmälle puhdistuksessa ei kannatakaan mennä tehokkain välinein vaan
huolehtia seinien puhdistus nettiarvioinnin perustella toisella hyvällä ja helpolla tavalla:
mäntysuovalla ja vedellä.
Hirsiseinien puhdistuksen yhtenä tavoitteena oli saada tupa valoisammaksi. Koska ajan patinaa
kuitenkin jää (ja saakin jäädä), lähdettiin retkikämpän valaisemiseen pimeinä aikoina
suunnittelemaan lead-valaistusta. Tätä tarkoitusta varten ja muutoinkin sähköllä toimivien
työvälineiden ja –koneiden käyttämiseksi rakentamisen eri vaiheissa hankittiin Hangasjärvelle
aggregaatti jo kesällä 2012.
Aggregaattille rakennettin pihalle oma koppi
1.8 Suodatinkenttä ja salaojat
Suunnitelman mukaisesti retkikämpän ympäristö salaojitettiin, rakennettiin uusi
sadevesijärjestelmä ja rakennettiin suodatinkenttä. Suodatinkentän paikka jouduttiin siirtämään
retkikämpän rannan puoleisesta maastosta metsän puolelle (Päivikki Komsin selostus liitteenä)
Sateiden tauottua kaivinkone pääsi töihin kiertämään retkikämppää ja kaivamaan salajia
Retkikämpän jätevedet tulee vaatimusten mukaisesti ohjata suodatinkentän kautta maastoon
Suodatinkenttä valmistui ennen lokakuun ensilumia
1.9 Saunan sisustuksen purkaminen
Varsinaisesti saunan kunnostustyöt tehdään keväällä 2013. Kuitenkin saunan sisustus purettiin
samaan aikaan kun retkikämpässä tehtiin soodapuhallus. Tarkoitus oli puhdistaa saunan seinät
samaan aikaan. Kuitenkin voimakas rankkasade ja liejuinen piha-alue estivät työkoneiden
siirtämisen rinnettä alas saunalle. Näin ollen seinien puhdistaminen jää myös kevääseen 2013.
Lauteet on purettu ja pata irrotettu. Tästä on helppo jatkaa keväällä 2013.
1.10 Resurssit ja toteutuksen organisaatio
Vastuu kunnostustöiden etenemisestä on ollut Pokon hallituksella. Pj. Määttä on toiminut
”työnjohtajana” kesä-marraskuun ajan. Tehtäviin on kuulunut neuvottelut Metsähallituksen ja
liikuntapalvelujen edustajien kanssa (mm. puiden kaataminen alueella), työntekijöiden
etsiminen ja palkkaaminen, talkooväen kokoaminen, töiden koordinointi, tarvikkeiden
hankinnasta huolehtiminen, laskujen maksaminen ja tiedottaminen. Korpilahti-lehti on
seurannut kiinnostuneena hankkeen etenemistä. Kunnostustöiden etenemistä on voinut seurata
POKO:n kotisivuilla (www.pokokorpilahti.fi). Sähköpostilistojen kautta on tiedotettu
talkootöiden aikatauluista ja kutsuttu väkeä paikalle. Hangasjärven sauna oli lämpimänä
yleisölle heinä-syyskuun ajan kaksi kertaa viikossa. Myös tällä tavalla ulkoilualuetta ja
kunnostettavia tiloja tehtiin tutuksi sekä kyläläisille että laajemminkin. Saunojia kävi
Vaajakoskelta Palokkaan ja keskustasta Keltinmäelle.
Hangasjärven kiinteistöjen kunnostushankkeen kirjanpidosta on vastannut Keski-Suomen
Yhteisöjen Tuen kirjanpitäjä Päivi Nikander. Hankekauden 2011-2012 julkista rahoitusta on
saatu ELY-keskuksen ja Vesuri-ryhmä ry:n kautta sekä Keski-Suomen liitolta ja Jyväskylän
liikuntapalveluilta. Jyväskylän kaupunki myönsi ELY-keskuksen rahoitusosuuden verran
korotonta välirahoituslainaa. Tällä rahoituksella, talkootyöllä ja Pokon omalla
rahoitusosuudella kunnostushanke on voinut edetä edellä kuvatulla tavalla.
Rakennustöiden valvojana on vuonna 2012 Petri Poikola ja suodatinkentän töiden valvonnasta
on vastannut suunnitelman laatija Päivikki Komsi.
2. Patalaiturin alueen kunnostaminen
Ylä-Muuratjärviseura ry:n vastuulla oleva Patalaiturin kunnostaminen käynnistyi alkukesästä
pusikoiden raivauksella. Yhdistys päätti siirtää rannan ruoppauksen talviaikaan ja rannan
rakentamisen kesään 2013. Ylä-Muuratjärviseura ry on tehnyt hankkeen etenemisestä lyhyen
raportin (liite).
3. Yhteistyökumppanit
Metsätorpanmaa ry:n hallitus tutustui Hangasjärven alueeseen heinäkuussa
Metsätorpanmaa ry sai Vesuri-ryhmä ry:n päätöksellä rahoituksen Korpikansa Kertomus –
hankkeeseen. Tarkoituksena on Hangasjärven kunnostetussa retkikämpässä ja ulkoilualueella esitellä
Korpilahden pohjoisten kylien mökkien ja torppien elämää ja elannon hankkimista. Retkikämppä
tarjoaa hyvän mahdollisuuden paikalliskulttuurin esittelyyn. Näin ulkoilualueella kulkijat ja
retkikämpän käyttäjät voivat tehdä aikamatkan korpikylien lähihistoriaan ja metsän hyötykäytön
huikeaan muutokseen Suomen hevosen ajoista tämän päivän metsäkoneisiin. Myös mökkien arkinen
elämä avataan tarinoina ja tapahtumina.
Tikkalassa 22.3.2013
Paula Määttä
puheenjohtaja
Mari Kuikka
sihteeri