pdf-versio - NIIN JUST
2010 SOMISTAJAYHDISTYS RY 1 Somistajayhdistys ry visuaalista markkinointia edistämässä jo vuodesta 1950. SISÄLLYS 2010 VUOSIKIRJA 2010 8. vuosikerta ISSN 1799-019X JULKAISIJA Somistajayhdistys ry Laajasuontie 4 A 7, 00840 HELSINKI puh. 040 552 7235 [email protected] www.somistajayhdistys.com Yhdessä yhteistyössä eteenpäin 4 Somistajayhdistys 60 vuotta Mainosalan moniosaajista visualisteiksi TEKIJÄT Iris Heikkonen, Tiina Saine,Teija Rantanen, Marika Sarjosalo, Ulla Summanen, Tarja Hiitola, Eija Lehtinen, Tuula Nieminen, Kaisa Leinonen, Kaisa Kallioniemi, Awa Elomaa, Päivi Vuori, Anu Kytömäki, Hanna Söder, Solja Upola, Leena Ruotanen, Eeva Pekkala, Minna Kiistala, Pia Auvinen, Susanne Markkanen, Ahti Kaukoniemi & Maria Putaansuu, Mikko Koivisto, Veera Kanerva, Taneli Pyysalo, Mari Vatanen ULKOASU JA TAITTO Awa Elomaa [email protected] 9 ILMOITUKSET Tuula Nieminen [email protected] puh. 044 377 7367 Forma kevät’10-messut 24 Visumirrit Lontoossa 29 Nojatuolimatkalle Lontoon sykkeeseen 32 Design District Helsinki 34 Somistajayhdistyksen tapahtumia 2009 36 Ongelmajätteestä tuotteeksi 38 Minkälaisissa myymäläympäristöissä Suomi shoppaa vuonna 2040? 9 Palvelumuotoilulla parempaan 14 ostokokemukseen PAINOSMÄÄRÄ 2000 kpl KANNEN TOTEUTUS Awa Elomaa 29 SILMÄT AVOINNA 2010 5 TOIMITUSSIHTEERI Tarja Hiitola [email protected] PAINOPAIKKA Trio-Offset Oy, Helsinki 2 24 Trendit vaikuttavat kaikkeen ympärillämme olevaan 16 Onko joledien aika? 18 Vuoden ykkösammattilaiset Mari Vatanen ja Matti Vaskelainen 21 36 SOMISTAJAYHDISTYS RY 3 YHDESSÄ YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN YHTEISÖLLISYYS ja yhdessä tekeminen on tällä hetkellä voimistuva trendi. Ehkäpä alamme oivaltaa, että yhdessä olemme vahvoja, yhdessä pärjäämme ja nousemme talouden alamäestä vireään toimintaan. Yhdistyksen 60-vuotisjuhlavuoden ammattitapahtuma näyttelyineen ja seminaareineen kokoaa yhteen visuaalisen markkinoinnin ammattilaisia ja heidän yhteistyökumppaneitaan. Tapahtumallamme olemme kaikki yhdessä luomassa kanavia uuteen vireään visuaaliseen yhteistyöhön. YHTEISÖLLISYYS on näkynyt hienosti juhlavuotemme valmisteluissa. Noin vuosi sitten parikymmentä yhdistyksen jäsentä ja hallituksessa istuvaa aloitti juhlavuoden tapahtumien valmistelun. Yhdistyksen juhlavuoden hyväksi olem4 SILMÄT AVOINNA 2010 me yhdessä tehneet paljon, työtunteja on kertynyt valtava määrä. VISUAALISEN alan ammattilaisten joukko on laaja ja visuaalisen alan osaaminen on laaja-alaista, kuten ammattitapahtuman näyttely ja seminaarin puhujatkin osoittavat. Tämän päivän visualisti ei yleensä työssään enää tee yhtä monipuolisesti erilaisia käden taitoja vaativia töitä kuin yhdistyksemme perustamisen aikojen somistajat, mutta hän tarvitsee työnsä tueksi monipuolisen tukijoukon tuottamaan erilaisia palveluja. JÄÄKÖÖN tämä yhdistyksen 60-vuotisjuhlavuosi mieleemme vuotena, jolloin kaikki on suurta ja mahtavaa. Talvi yllätti meidät runsaslumisuudellaan. Etelää myöten pääsimme vuosien tauon jälkeen nauttimaan aidosta talvitunnelmasta. Vancouverin talviolympialaiset vahvistivat vielä juhlallisesti talven tuntua. KAUNIS kiitos ammattitapahtumamme yhteistyökumppaneille, juhlavuoden vuosikirjan ilmoittajille ja kaikille muille tahoille, jotka omalla panoksellanne olette auttaneet juhlavuotemme onnistumisessa. Jatkakaamme yhteistyössä kohti uusia haasteita uudelle vuosikymmenelle! Iris Heikkonen Somistajayhdistyksen puheenjohtaja Sokos-tavaratalon somistamon väki vuonna 1965. Somistajayhdistyksen jäseniä 2010. Somistajayhdistys 60 vuotta MAINOSALAN MONIOSAAJISTA VISUALISTEIKSI Somistajayhdistys täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Yhdistyksen yli puolivuosisataisen toiminnan aikana somistajien ammattikunta on muuttunut miesvaltaisista mainosalan taiteilija-käsityöläisistä naisvaltaisiksi kaupallisesti suuntautuneiksi visualisteiksi. Muutoksista huolimatta yhdistyksen toiminta alan ammattilaisten vireänä kehittäjänä jatkuu edelleen 1950-luvulla luotujen toimintalinjojen mukaisesti. Teksti: Iris Heikkonen Kuvat: Yhdistyksen arkisto ja Marika Sarjosalo Piirrokset: Ulla Summanen SOMISTAJAYHDISTYS RY 5 Somistajayhdistyksen synty Somistajayhdistyksen perustaminen lähti liikkeelle somistajien ammattikunnan työnkuvasta. Somistajat tunsivat olevansa muista mainonnan ammattilaisista poikkeavia moniosaajia. Somistajalta vaadittiin esteettistä näkemystä, piirustus- ja suunnitteluosaamista, kaupallista osaamista sekä monipuolisia käden taitoja. Koska somistajille ei ollut olemassa sopivaa yhteisöä, oman yhdistyksen perustaminen koettiin tarpeelliseksi. Somistajayhdistys perustettiin vuonna 1950 tämän monipuolista visuaalista ja käytännöllistä osaamista edustavan ammattikunnan yhdistykseksi. Somistajayhdistyksen toiminnan päälinjat luotiin 1950-luvulla. Yhdistyksen toiminnan alkuvuosina virinnyt vilkas koulutustoiminta, opintomatkat ja julkaisutoiminta ovat edelleen 60-vuotisjuhlavuonna yhdistyksemme toiminnan peruspilareita. Vireää koulutustoimintaa ja opintomatkoja Yhdistyksen toiminta keskittyi jo 1950-luvulla toimintaperiaatteensa mukaisesti jäsenten ammatilliseen kehittämiseen. Jäsenkunnalle järjestettiin ns. ”ammattipaloja” ja tutustumiskäyntejä. Kuukausikokouksia ammattipaloineen järjestettiin vielä 1990-luvun alkupuolella. Sen jälkeen jäsenistön ammatillinen kehittäminen on tapahtunut pääasiassa erilaisten yritysvierailujen puitteissa. 2000-luvulla koulutusta on järjestetty mm. oman työn hinnoittelusta ja koristemaalauksesta. 6 SILMÄT AVOINNA 2010 Yhdistys toimi alkuvuosikymmeninä myös valtakunnallisena somistajien kouluttajana. Vuoden 1953 ”Somistaja palvelee kauppaa”- ja vuoden 1954 ”Somistaja käytännön työssä” -opinto- ja luentopäivät kokosivat kumpikin yhteen lähes 300 alalla toimivaa. Useimpien valtakunnallisten luento- ja kurssipäivien yhteydessä järjestettiin myös näyttely, jossa oli mukana mm. alan maahantuojia ja tarvikemyyjiä. Viimeiset, järjestyksessä 12. valtakunnalliset luentopäivät järjestettiin vuonna 1984 Finlandia-talossa. Tuolloin luentopäivien näyttelyssä oli 21 näytteilleasettajaa. Valtakunnallisen koulutuksen lisäksi yhdistys aloitti 1950 -luvulla myös kansainvälistymisen. Vuonna 1957 järjestettiin Kauppakorkeakoululla kolmipäiväiset Pohjoismaiset Somistajapäivät, jotka kokosivat yhteen lähes 300 osanottajaa. Ulkomaille suuntautuvia opintomatkoja alettiin tehdä jo yhdistyksen alkuvuosina, jolloin opintomatkoja järjestettiin Euroopan lisäksi myös New Yorkiin. EuroShop -messuille Düsseldorfiin järjestettiin ensimmäiset messumatkat 1960-luvulla. Viimeisin jäsenistölle tarkoitettu EuroShop -matka tehtiin vuonna 2008. EuroShop -messujen antia on jaettu kuvin ja sanoin kaikille jäsenille EuroShop -illoissa. Somistajalehti - SomisteModuli – Messut & Somistus Somistajayhdistys sai oman lehden lähes 50 vuotta sitten, vuonna 1962. Lehti oli tuohon aikaan Pohjoismaiden ainoa alan lehti. Se ilmestyi neljä kertaa vuodessa ja kertoi yhdistysasioiden lisäksi koko maan ammatillisista asioista. Lehden julkaiseminen loppui 1973. Somistamoliikkeiden liiton ja Somistajayhdistyksen yhteisen lehden SomisteModulin ensimmäinen numero ilmestyi 1985. Lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa. SomisteModuli oli nykyisen Messu- ja somistusalan liiton julkaiseman, kahdesti vuodessa ilmestyvän Messut & somistus lehden edeltäjä. Somistajayhdistys on edelleen mukana lehden aineistojen tuottamisessa. Vuodesta 2003 lähtien Somistajayhdistys on julkaissut vuosittain omaa vuosikirjaa. Somistaja 1950 – visualisti 2010 Edellisen sivun kuvien vertailu kuvastaa hyvin koko somistusalan ja yksittäisen somistajan työn kuvan muutosta 60 vuoden kuluessa. Somistajayhdistyksen alkuvuosikymmeninä ala oli hyvin miesvaltainen. Vuonna 1955 yhdistyksen jäsenistä alle viidennes oli naisia. 1960-luvulla alkoi naisten määrä somistajayhdistyksessä pikkuhiljaa kasvaa ja vuonna 1963 neljännes yhdistyksen jäsenistä oli naisia. Somistusalan naisvaltaistuminen oli alkanut. Nyt 2000-luvulla alalla toimivat miehet alkavat jo olla harvinaisuuksia – erityisesti kaupan alalla. Somistajayhdistyksen 198 jäsenestä vai 14 on tällä hetkellä miehiä ja heistäkin suurin osa veteraanijäseniä. Naisistuminen on osaltaan seurausta somistajan työn luonteen muuttumisesta. Viisikymmentä vuotta sitten somistajat olivat mainostaiteilijoita. Somistajan työ vaati monipuolista osaamista kaupallisesta alasta käden taitoihin. Kaupan alalla tapahtui voimakas muutos 1980-luvulla mm. kauppakeskusten syntymisen myötä. Myymälöihin ei enää rakennettu välttämättä lainkaan näyteikkunoita, somistamoja lakkautettiin ja somistajan työnkuva muuttui. Samalla ala naisvaltaistui erittäin voimakkaasti. Myynti- ja mainoskoulun rehtori Niilo Hentola kirjoittaa vuonna 1955: ”Somistajan ammatti on muovautunut nykyiseen vaiheeseensa lähinnä kahta päätietä. Toista tietä voidaan kutsua myyjätieksi ja toista taiteilijatieksi. Kun myyjä on havainnut, että ihmiset haluavat ostaa niitä tavaroita, jotka ovat esillä myyntipöydillä ja näyteikkunoissa, niin hän on alkanut kiinnittää huomiota tavaroiden harkittuun esillä pitämiseen. Hän on saanut mainonnallisen ajattelun ja alkanut käyttää somistustekniikkaa ja hänestä on teknillisesti katsoen tullut uusi ammattimies – somistaja. Jos joku kysyisi minulta, kuka on somistaja, niin tällä hetkellä vastaisin tähän: Somistaja on henkilö, joka päätehtävänään suunnittelee, luo tai toteuttaa esittelymainontaa. Esittelymainonnalla tarkoitan lähinnä näyteikkuna- ja myymälämainontaa, näyttely- ja messumainontaa sekä muita tavaroiden ja asioiden havaintoesityksiä.” Vuonna 2010 tyypillinen somistaja, nykyiseltä ammattinimikkeeltään visualisti, toimii ketjuohjeistetun myymälän tai tavaratalon osaston visualistina. Hän on suhteellisen nuori nainen, usein alan ammattitutkinnon suorittanut. Visualistin tehtävänä on huolehtia koko myymälän tai osaston visuaalisesta ilmeestä. Suurin osa hänen työajastaan kuluu myyvien, houkuttelevien esillepanojen tekemisessä myymälässä. Hän huolehtii myös näyteikkunoiden rakentamisesta, kampanjoiden pystytyksestä sekä hintaym. informaatiosta. Artikkelin tiedot perustuvat pääosin Niilo Kostermaan kirjoittamaan historiikkiin Somistajayhdistys 1950–2000. Vilma Visualisti SOMISTAJAYHDISTYS RY 7 MINKÄLAISISSA MYYMÄLÄYMPÄRISTÖISSÄ SUOMI SHOPPAA VUONNA 2040? Maailmalla myymälöissä fiilistellään ja vietetään aikaa. Ne ovat luonnollinen osa arkea ja juhlaa. On hyvä tarkkailla mitä maailmalla tapahtuu, sillä vallitsevat trendit rantautuvat pian myös Suomeen.... Teksti: Susanne Markkanen Kuvat: Ahti Kaukoniemi & Maria Putaansuu, kirjasta Markkanen & Pipoli, Shopping in Finland (Trend Publishing Markkanen 2009) Tuotelähtöisestä ajattelusta elämysten tarjoajiksi MY o My:ssa portaatkin ovat esillepanotilaa. 8 SILMÄT AVOINNA 2010 MY o My, Lasten piilopaikka portaiden alla. Sillä aikaa kun vanhemmat shoppailevat perheen pienimmät viettävät aikaa leikkien. Aikoinaan myymälät olivat tiloja, joissa esiteltiin ja myytiin tuotteita. Huolellisesti mietityt esillepanot sekä visuaalinen markkinointi pitivät huolen siitä, että kuluttaja löysi tarvitsemansa ja yleisvaikutelma oli kaunis ja harmoninen. Ajateltiin yleisesti hyvin tuotelähtöisesti ja myös melko rationaalisesti; kun tuote oli houkuttelevasti ja selkeästi esillä, myi se itse itsensä. Tuotekeskeisyys muuttui pian palveluiden tarjoamiseksi: ”osta farkut, saat lahkeiden lyhennyksen kaupan päälle”. Palveluilla pyrittiin erottumaan kilpailijoista sekä synnyttämään asiakkaalle lisäarvoa. Pian palveluista kuitenkin siirryttiin askel eteenpäin – syntyi elämystalous. Elämyksellisyys alkoi saavuttaa merkittävämpää roolia kaupunkilaisten elämässä 1990-luvun alkupuolella. Tällöin varsinainen konseptuaalinen elämysajattelu alkoi näkyä voimakkaasti myymälöissä ja niiden suunnittelussa. Eräitä Euroopan ensimmäisiä elämyksellisiä konseptiliikkeitä olivat 90-luvun alussa Milanon 10 Corso Como sekä muutaman vuoden kuluttua tästä Pariisin Colette. Monet tavaratalot, kuten Lafaytette Pariisissa, KaDeWe Berliinissä ja LaRinascente Milanossa ovat olleet suunnan näyttäjiä elämyksellisten myymälämiljöiden rakentamisessa. Varsinainen uranuurtaja on ollut Lontoon Harrods, joka jo 1800-luvun puolivälin paikkeilla loi naisasiakkailleen mielikuvan paikasta, jossa voi tavata ystäviä ja viihtyä. Unelmia ja elämäntyylejä, kiitos! 2000-luvulla myymälät ovat alkaneet lisätä valikoimiinsa erilaisia elämyksiä. Esimerkiksi ruokaostosten ohessa voi hollantilaisen Albert Heijnin liikkeessä käydä kokkauskurssilla tai Dallasissa Whole Foods Marketissa kasvohoidossa tai vaikkapa laitattaa rakennekynnet. On alettu puhua tavaroiden sijaan unelmien myymisestä. Esimerkkinä eräs huonekaluliike, jossa on mahdollista stailata interaktiivisen tietokonepäätteen avulla oma keittiö ja olohuone aivan uuden näköisiksi. SOMISTAJAYHDISTYS RY 9 Mainonnan konkareiden ahkerasti brändäämä maailma on opettanut kuluttajat hankkimaan elämäntyylejä ja unelmia. Kuluttaja ei enää tyydy vain pelkkiin farkkuihin, vaan haluaa niiden mukana ripauksen brändin mukaista lifestyleä sekä sitä ympäröivää yhteisön arvostusta ja huomiota. Farkut ostettuaan kuluttaja liittyy sulavasti brändiyhteisöön; Facebook-ryhmään, brändin followeriksi Twitteriin sekä automaattisesti sähköpostituslistalle. Hänestä tulee brändiperheen uusi jäsen, osa suurempaa kokonaisuutta, alakulttuuria ja lifestyleä. Myymälä kuin teatterinäytelmä Myös visuaalisessa markkinoinnissa on siirrytty aikakauteen, jonka esillepanoissa ja myymäläsomistuksessa korostuvat suurempien ilmiöiden ja tunnelman haltuunotto sekä niiden viestiminen tilassa. On siirrytty aikaan, joilloin kuluttajalle tulee tarjota ainutlaatuinen ja unohtumaton ostokokemus. Myymälät muistuttavatkin teatraalisia installaatioita, hyvänä esimerkkinä Viktor & Rolf -merkin ylösalaisin rakennettu liike. Myymälöistä syntyy näyttämöitä, jotka rakentuvat jonkin tietyn teeman ympärille, kuten DSquared2, jonka myymälätila on peilikuva metsämaisemasta minijärvineen ja puupölkkyineen. Helsinki 10, Tapaa kavereita, nauti cappucino tai caffélatte sekä ihastele kuumimpia trendejä maailmalta leikkisässä ja visuaalisesti hätkähdyttävän kauniissa ympäristössä. 10 SILMÄT AVOINNA 2010 Myymälät kertovat tilassaan yhä voimakkaammin omaa tarinaansa ja kutsuvat kuluttajan mukaan näytelmään. Adidaksen liikkeessä voi esimerkiksi tutustua eri tossutrendeihin ja merkin historiaan sekä räätälöidä itselleen omat tennarit. Barbie Worldissa voi puolestaan ihastella tuhansia erilaisia Barbie-nukkeja, sovittaa kuuluisien suunnittelijoiden Barbie-merkille tekemiä vaatteita, helliä itseään Barbie Spassa sekä istahtaa alas ja juoda Barbie-brändätystä kupposesta Barbie-kahvia. Helsinki 10, Keinu ja valkoisen pinnan sekä eri värien harmonia. Helsinki 10, Seinä-iPod. SOMISTAJAYHDISTYS RY 11 Shoppailuympäristöt osana kuluttajan jokapäiväistä elämää Myymälöistä on Suomessakin alkanut hiljalleen muodostua tiloja, joissa tavaroiden ja palveluiden ohessa hankitaan elämyksiä ja ostetaan unelmia, inspiroidutaan, vietetään aikaa ja viihdytään. Myymälöissä tavataan ystäviä, opitaan uutta, rentoudutaan sekä paetaan arjen rutiineja. Ne ovat jo nyt, mutta erityisesti yhä enemmän tulevaisuudessa, tiivisti osana kuluttajan arkea. Tulevaisuudessa paitsi juodaan aamukahvit vaateliikkeessä ja käydään jumpassa kosmetiikkaliikkeen yhteydessä sijaitsevassa wellness centerissä, myös melotaan tai golffataan kavereiden kanssa urheiluliikkeessä sekä vietetään vapaa-aikaa myymälämaailmassa koko perheen voimin. Lapsia ei mahdollisesti viedä enää yhtä usein huvipuistoihin vaan sen sijaan huvipuistomaisiin lelukauppoihin; esimerkiksi Toys ‘R’ Us –liikkeessä New Yorkin Time Squarilla on maailmanpyörä, toisissa kaupoissa taas karuselleja ja käytävällä pyyhältävät junat. Huvittelu ja hauskanpito kaupassa johtaa siihen, että myymälä tarjoaa yhä useammin puitteet myös arjen ulkopuolisille tapahtumille – juhlille. Syntymäpäivien viettäminen lelukaupoissa onkin jo tuttu juttu. New Yorkissa lapsi voi valita muun muassa juhliiko American Girl –liikkeessä nukkemaailmassa, Build A Bear –myymälän ravintolassa pehmolelujen kanssa, Fao Schwarzissa jalkapianoa soitellen vai kenties rakennellen robotteja Robot Galaxyssa. Muutaman vuoden kuluttua kaupat täyttävät siis koko päivämme, jopa yömme niin halutessamme. Useat brändit ovat rakentamassa majoituspalveluita lippulaivamyymälöidensä yhteyteen. Tulevaisuudessa voimme tehdä kuten jo nyt 12 SILMÄT AVOINNA 2010 norjalaisessa Ikeassa, eli shoppailukierroksen päätyttyä voimme jäädä yöksi Ikean ohessa sijaitsevaan hostelliin. Yön aikana voimme luonnollisesti kokeilla Ikean tuotteita, kuten pyyhkeitä, aamutossuja, lakanoita ja tyynyjä. Nopeaa vai hidasta shoppailua? Teknologian yleistyminen mahdollistaa ostamisen vaivattomasti internetin välityksellä, mikä viestii osaltaan siitä, että tulevaisuuden myymälä onkin vain tietynlainen näyttelytila, showroom, jossa voi tutustua tuotteisiin, oppia niistä, sekä testata ja sovittaa niitä. Lopullinen ostotoiminta tehdään kuitenkin verkon yli, eikä itse kaupassa ole välttämättä edes kassaa. Henkilökunnan rooli muuttuu myyjästä brändikonsultiksi ja elämystaikuriksi. Myymälätyöntekijät kertovat tuotteista, opastavat ja ohjaavat brändin maailmaan sekä luovat puitteet onnistuneelle myymäläelämykselle. Toinen linjaus teknologian tuomista mahdollisuuksista voisi puolestaan johtaa siihen, että lähes kaikki kaupassa toimisi tietokoneiden välityksellä. Self Check out -kassat, Personal Sales Assistant –tietokoneet ostoskärryissä, RFID-tekniikka, Upcodet sekä matkapuhelimella maksaminen maalailevat tulevaisuuden panoramakuvaa ruokakaupasta, jossa olisi mahdollista asioida lähes yksin. Ruokaostokset kerätään ostoskärryyn, koodataan ja maksetaan itse kassapisteellä tietokoneen välityksellä tai sitten omalla puhelimella. Tämänlainen Quickshopping saa rinnalleen myös toisenlaisen ääripään – Slow-shoppailun. tuotannon herkkuja sekä tutustua paikalliseen kulttuuriin ruoan kautta. Myymälä on paitsi tila, jossa tutustutaan tuotteisiin, se on myös paikka, jossa on lupa pysähtyä ja viettää omaa laatuaikaa. Joogatunnit tai vaikka patikointi lähimaastossa myyjän kanssa sekä siinä samalla tapahtuva vaelluskenkien testaus kuvailevat tätä slow-shopping ilmiötä tulevaisuuden rentouttavana, melkeinpä terapeuttisena vaihtoehtona stressaaville ja hälyisille ostoskeskuksille. Tee- ja kahvihuone Helmi, Porvoossa vietetyn ostospäivän päätteeksi istahda alas, juo kupillinen teetä ja yövy kahvilan yläkerrassa romanttisessa sviitissä. Myymäläelämyksillä kilpailuetua Toimittiin myymäläympäristössä tulevaisuudessa sitten osaksi netin välityksellä ja erilaisten teknologisten tukielementtien kautta tai ihan vain luonnon helmassa harrastaen ja hyvän ruoan parissa, voidaan sanoa, että myymäläelämykset tulevat olemaan selkeä osa kuluttajan arkea. Yhdessä visuaalisen markkinoinnin kanssa ne luovat tärkeän tulevaisuuden kilpailukeinon brändeille ja kaupalle. Lisää elämyksellisiä suomalaisia shoppailuympäristöjä löydät kirjasta Shopping in Finland www.shoppinginfinland.fi [email protected] Susanne Markkanen, Myymäläympäristö elämysten tuottajana (Talentum 2008) Slow-shopping ilmiössä korostuvat paikallisuus, ihmisten väliset kontaktit, kulttuuri, ekologiset aspektit sekä kiireettömyys. Liikkeen yhteydessä on esimerkiksi ravintola, jossa voi maistella lähi- SOMISTAJAYHDISTYS RY 13 PALVELUMUOTOILULLA PAREMPAAN OSTOKOKEMUKSEEN Teksti: Mikko Koivisto, palvelumuotoilija Teollinen muotoilija, TaM, Konseptointitoimisto Yatta Oy K ysyttäessä yritysjohdolta onko heidän luotsaamansa yritys toiminnassaan asiakaslähtöinen, 95 prosenttia vastaajista toteaa ”Kyllä, näin on asia”. Kahdeksankymmentä prosenttia heistä lisäksi uskoo yrityksensä tarjoavan asiakkailleen ”ylivertaisia asiakaskokemuksia”. Kun asiaa kysytään näiden yritysten asiakkailta, kuuluu kellosta toinen ääni, sillä vain kahdeksan prosenttia vastaajista on samaa mieltä. (Bain & Company, Survey 2005). Yritysjohdon näkemysten ja asiakkaiden kokemusten välillä on huima ja hälyttävä ero. Yritysjohdon väitteistä huolimatta palveluja kehitetään todellisuudessa organisaatiokeskeisesti ja vain etäisesti asiakkaita kuunnellen. Myöskään tuotetut asiakaskokemukset eivät juurikaan erotu kilpailijoista tai sykähdytä asiakkaiden sydämiä. T ilanne ei näytä sen paremmalta vähittäiskaupan alalla, sillä tutkimuksen mukaan (MARC Research and National In-Store 2007) yli 14 SILMÄT AVOINNA 2010 16 prosenttia kuluttajista keskeyttää ostoprosessinsa huonon palvelun takia. Vaikka markkinoinnin keinon saadaan asiakkaat houkuteltua myymälään, työntää huono palvelu asiakkaat kilpailijan ovelle. Näyttääkin siltä, että palvelujen ja asiakaskokemusten suunnittelussa ei päästä optimaaliselle tasolle nykyisin johtamisen ja suunnittelun keinoin. Tarvitaan uusia tapoja, joilla valjastaa palvelut hurmaamaan nykypäivän kuluttajat. N opeassa ajassa itsensä läpi lyönyt palvelumuotoilu pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Palvelumuotoilu laajentaa muotoilun määritelmän ja toiminta-alueen tuotekeskeisyydestä kokonaisvaltaisten kokemusten, prosessien ja systeemien suunnitteluun. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palvelujen ja asiakaskokemusten suunnittelua muotoiluajattelua hyödyntäen. Muotoiluajattelu tuo palvelujen kehittämiseen ihmislähtöisyyden, käyttäjäempatian, tulevaisuuden mahdollisuuksia luotaavan ajattelun, koemallintamisen ja visualisoinnin. Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä asiakkaiden tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. P alvelumuotoilussa suunnittelun lähtökohtana on asiakkaan palvelukokemus ja tämän kokemuksen muodostumiseen vaikuttavat kontaktipisteet. Kontaktipisteissä tapahtuu asiakkaan ja palvelun tarjoajan välinen vuorovaikutus, ja niiden kautta palvelu koetaan, aistitaan ja nähdään. Kontaktipisteet voidaan jakaa neljään luokkaan: tilat, esineet, prosessit ja ihmiset. Asiakas kokee kontaktipisteet ajassa palvelupolkuna, johon vaikuttaa sekä suunniteltu palvelun tuotantoprosessi että asiakkaan omat valinnat. Kaikki kontaktipisteet pyritään suunnittelemaan harkitusti niin, että ne muodostavat selkeän, johdonmukaisen ja yhdenmukaisen palvelukokemuksen, myös asiakkaan ko- kiessa palvelun monien eri kanavien kautta. työkalut saadaan tukemaan tavoiteltua asiakaskokemusta. alvelumuotoilusta on saatu hyvää kokemusta niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin palvelujen kehittämisessä. Mitä hyötyä palvelumuotoilusta on sitten myymäläsuunnittelussa? Ensinnäkin ostokokemuksista saadaan suunniteltua asiakkaita palvelevia ja liikevoittoa tuottavia vain asiakkaiden toimintaa, tarpeita ja haluja tarkasti ymmärtämällä ostopolun eri vaiheissa. Palvelumuotoilussa on keskeistä aito kiinnostus asiakkaiden tarpeisiin, ja siksi se tuo palvelujen suunnitteluun ja innovointiin muotoilun käyttäjäkeskeiset suunnitte- alvelumuotoilussa on myös keskeistä, että myymälän tulevat asiakkaat otetaan mukaan suunnitteluun jo kehityksen alkuvaiheessa. Asiakkaat ovat mukana ideoimassa ja määrittelemässä itselleen uusia palveluja ja asiointikokemusta, ei vain arvioimassa valmiita ratkaisuja, kuten perinteisesti toimitaan. Puhutaan osallistavasta tuotekehityksestä, joka on nouseva tapa ajatella yksilöiden tuomista mukaan häntä koskettavien asioiden kehittämiseen. Tämä on oiva tapa sitouttaa asiakkaat palveluun jo varhaisessa vaiheessa. P “Palvelumuotoilu on keino tuottaa ostokokemuksia, joita asiakkaat rakastavat käyttää ja haluavat kokea yhä uudelleen.” lumenetelmät. Nämä menetelmät perustuvat ihmisten toiminnan ja käyttäytymisen havainnointiin, mikä tuottaa aineistoa asiakkaiden rationaalisista ja emotionaalisista tarpeista sekä toimintamalleista, joista he usein eivät ole itsekään tietoisia. Ymmärtämällä erilaisia asiakkaita voidaan myymälään luoda mahdollisimman useita asiakasryhmiä palveleva ja ostamista tukeva ostokokemus sekä luoda uusia arvonluontimahdollisuuksia kehittämällä uusia palveluliiketoimintamalleja. Palvelumuotoilussa ei keskitytä vain asiakkaan näkökulmaan, vaan yhtä tärkeää on ymmärtää asiakaspalvelijoiden työtä osana palvelujen tuotantoa, jotta heidän roolinsa, vastuunsa, työtavat ja P P alvelumuotoilun keinoin voidaan myös mallintaa kehitettyjä asiointikokemuksia jo suunnitteluvaiheessa, vaikkakaan niitä ei ole vielä olemassa. Koemallintamisen avulla kerätään tietoa suunnitteluratkaisujen osuvuudesta asiakkaan toimintamalleihin ja tarpeisiin, jotta niitä voidaan edelleen kehittää ja löytää ideaali tuotantomalli. Palvelumuotoilussa keskeistä on myös muotoilijan visualisointi- ja konkretisointikyky, jotta suunnittelun kommunikointia ja päätöksentekoa voidaan edistää. Palvelumuotoilija luo vaihtoehtoisia tulevaisuuden palveluja ja asiointikokemuksia, jotka hän tuo julki arvioitavaksi mallinnettuina ja visualisoituina kokemuksina. A siakkaan ostokokemus myymälässä muodostuu monesta tekijästä. Yleisellä tasolla voitaisiin sen nähdä muodostuvan erilaisista vuorovaikutussuhteista myymälän fyysiseen tilaan (sisustus, kalusteet, asiakaskulku, valaistus, ilmastointi, tuoksut, opasteet, kyltit, jne.), myytäviin tuottei- siin ja palveluihin (valikoima, esillepano, pakkaukset, hinnat, laatu, jne.) sekä ihmisiin (myyjät, muu henkilökunta, asiakkaat, asiakaspalvelu, jne.). Palvelumuotoilijan roolina on hallita näitä kaikkia osatekijöitä halutun ja suunnitellun ostokokemuksen aikaan saamiseksi. U sein yrityksen brändi on helposti koettavissa myymälässä fyysisen tilan ja tuotteiden esillepanon kautta, mutta harvemmin brändi on enää tunnistettavissa aineettomista vuorovaikutussuhteista myymälän henkilökuntaan tai palveluihin. Palvelumuotoilun erityisenä missiona onkin muuntaa yritysten brändi myymälässä fyysisen tason lisäksi toiminnallisella tasolla koettavaksi. Tämä on tärkeää, koska brändi ei ole vain sitä miltä se näyttää, vaan miltä se tuntuu. P alvelumuotoilu on kokonaisvaltainen tapa kehittää asiakkaiden ostokokemuksia myymälässä. Sen avulla saadaan myymäläympäristöstä ja asiakaspalvelusta eri asiakasryhmien päämääriä ja tarpeita paremmin palveleva, hallitaan palvelukokemuksia ja tuotetaan uusia palveluideoita. Voitaisiinkin sanoa, että palvelumuotoilu on keino tuottaa ostokokemuksia, joita asiakkaat rakastavat käyttää ja haluavat kokea yhä uudelleen ja uudelleen. Mikko Koivistolla on useiden vuosien kokemus tuotteiden, asiakaskokemusten ja palvelujen suunnittelutyöstä. Koivisto on palvelumuotoilun uranuurtajia Suomessa. Koivisto toimii suunnittelijana Konseptointitoimisto Yattassa, opettaa palvelumuotoilua Taideteollisessa korkeakoulussa muotoilun osastolla ja Laurea ammattikorkeakoulussa Service Innovation and Design -koulutusohjelmassa. Koivisto on toimittanut palvelumuotoilua käsittelevän kirjan ”Designing Services with Innovative Methods” yhdessä taiteen tohtori Satu Miettisen kanssa vuonna 2009. SOMISTAJAYHDISTYS RY 15 TRENDIT VAIKUTTAVAT KAIKKEEN YMPÄRILLÄMME OLEVAAN Tiedätkö sinä, mitä asiakkaasi tulee haluamaan kahden vuoden päästä? Osaatko tarjota oikeita tuotteita tai palveluita oikeaan aikaan ja oikean näköisenä oikealle kohderyhmälle? Ranskalainen muotiin ja trendien tutkimiseen erikoistunut toimisto Promostyl tarjoaa eri alojen ammattilaisille työkaluja juuri näiden asioiden selvittämiseen. Teksti ja kuvat: Veera Kanerva, Trendeal Oy 16 SILMÄT AVOINNA 2010 Miten trendit syntyvät Toisin kuin joskus luullaan, trendejä ei keksitä keksimällä. Trendien eli suuntausten lähtökohtana toimivat jo olemassa olevat todelliset asiat ja ilmiöt. Esimerkiksi haute couture -muodinluojat, valokuvat, erilaiset nuorison omaksumat asiat ja suuret maailmantapahtumat kuten sodat ja kansanliikkeet antavat oman vaikutteensa trendien syntyyn. Osa Promostyl’in henkilökunnasta matkustaa työkseen ja haistelee ilmapiiriä ympäri maailmaa poimiakseen esiin asioita, ilmiöitä ja ihmisiä, joiden merkitykseen uskovat. Myös esimerkiksi nuorison ja muiden aikaansa edellä olevien henkilöiden, ns. edelläkävijöiden valinnat ja mielipiteet nostavat esiin uusia asioita, joiden joukosta Promostyl valitsee ne, joiden uskotaan vaikuttavan tavallisen kuluttajan elämään ja valintoihin noin parin vuoden viiveellä. Promostyl siis kokoaa maailmanlaajuisesti heikkoja signaaleja ja muuntaa ne omalla ammattitaidollaan trendeiksi, jotka vaikuttavat eri alojen ammattilaisten työhön tietyllä aikaviiveellä. Mitä trendeistä syntyy Kerätystä tiedosta Promostyl tuottaa konkreettisia tuotteita eli trendiennustekirjoja. Kirjoihin kootaan tulevien sesonkien suuntauksia ja esitellään eri markkina-alueilla näkyvät trendien tulkinnat. Trendiennustekirjat ilmestyvät aihepiiristä riippuen kahta tai puoltatoista vuotta ennen sitä aikaa, jota ennustavat. Kaikki 15 erilaista kirjaa ilmestyvät kaksi kertaa vuodessa ja käsittelevät omaa aihealuettaan. Alueet vaihtelevat mm. pukeutumisen eri osa-alueista väreihin, materiaaleihin, kuoseihin sekä life style-suuntauksiin. Monien eri alojen ammattilaiset hyödyntävät kirjoja työssään. Suomessa asiakkaina on esi- merkiksi sisäänostajia, somistajia, vaatesuunnittelijoita, mainosalan ihmisiä, teollisia muotoilijoita ja opettajia. Mitä muuta Promostyl tekee Ranskalainen Promostyl on hyvin kansainvälinen yritys. Sen pääkonttori sijaitsee Pariisissa ja omat sivutoimistot Yhdysvalloissa ja Japanissa. Promostyl´in agenttiverkosto kattaa koko maailman. Kansainvälisyys ja sen mukanaan tuoma tieto olosuhteista ympäri maailmaa on pohjana Promostyl´in konsulttitoiminnassa, jonka merkittävyys on viimeisten vuosien aikana kasvanut entisestään.Konsulttitoiminta käsittää lähes minkä tahansa tulevaisuuteen kohdistuvan suunnittelun olipa kyse sitten tietyn malliston tai tuotteen suunnittelu, brändin visuaalisen ilmeen rakentaminen, vientikysymykset tai vaikka markkinatutkimus. Kansainvälisessä maailmassa on tiedettävä, mitä kuluttajille tarjoaa ja miten. olevat asiat. Kaikilla aloilla on tärkeää tietää tulevasta, jotta osaa ennakoida oman asiakaskuntansa tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Promostyl’in tarjoamat palvelut ja tuotteet ovat yksi keino pysyä ajan hermolla. On myös hyvä huomata, että trendit eivät liity ainoastaan pukeutumiseen, vaikka muodissa sesonkivaihtelut näkyvätkin kaikkein nopeimmin ja selvimmin. Muoti tarkoittaa vain pukeutumisen uusia linjoja, kun taas trendi tarkoittaa syvempää, yhteiskunnallista, sosiokulturellia suuntausta. Yhteiskunnallisten virtausten hyödyntäminen tuo kilpailuetua ihan kaikkien alojen ammattilaisille. Tämän päivän kuluttaja on hyvin tietoinen maailmalla tapahtuvista asioista ja uusista ilmiöistä. Jos yritys itse ei ole tietoinen näistä asioista, miten se voisikaan tarjota kuluttajan toivomia palveluita ja tuotteita asiakkailleen? “Edelläkävijöiden valinnat ja mielipiteet nostavat esiin uusia asioita, joiden joukosta Promostyl valitsee ne, joiden uskotaan vaikuttavan tavallisen kuluttajan elämään ja valintoihin noin parin vuoden viiveellä.” Mihin trendejä käytetään Sanalla ”trendi” on Suomessa usein ollut jostain syystä negatiivinen kaiku. Se yhdistetään joko muodin oikkuihin tai hetkellisiin haihatuksiin. Kuitenkaan kyseessä ei ole mikään turha ja tyhjänpäiväinen juttu tai tuulesta temmattu markkinointikeino, vaan trendiajattelun pohjalla ovat selkeät faktat ja olemassa Suomessa Promostyl’in tuotteita ja palveluita välittää Trendeal Oy. Tervetuloa tutustumaan trendimaailman huippuyrityksen tuotteisiin! Yhteystiedot: Trendeal Oy Neitsytpolku 12 F 46 00140 Helsinki puh.09-135 2525, email: [email protected] www.trendeal.fi, www.promostyl.com SOMISTAJAYHDISTYS RY 17 VALAISTUKSEN uusiminen myymälässä voi olla hyvinkin suuri investointi ja monessa myymälässä joudutaan miettimään varsin tarkkaan miten valaistus tullaan hoitamaan tulevaisuudessa, jos tällä hetkellä käytössä oleviin valaisimiin ei jatkossa saa enää lamppuja. Yhdysvaltain energiaministeriö on arvioinut ledien osuuden kaikesta valaistuksesta nousevan 20 prosenttiin vielä tämän vuoden aikana ja yli 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Olisiko nyt aika siirtyä ledien käyttöön myös myymälävalaistuksessa? LEDIT POIKKEAVAT valontuottotavaltaan kaikista muista lampputyypeistä. Ledit ovat puolijohdekomponentteja, eikä niissä ole hehku- ja halogeenilampuista tuttua hehkulankaa tai kaasupurkausputkea, kuten loiste- ja muissa purkauslampuissa. Muihin lampputyyppeihin verrattuna ledit ovat mekaanisesti kestäviä ja pienikokoisia. ONKO JO LEDIEN AIKA? Vaatimukset energiatehokkuuden parantamiseksi lisääntyvät jatkuvasti. Sähkön hintakin nousee koko ajan. EU:n määräysten mukaan hehkulamput siirtyvät historiaan muutamien vuosien kuluttua. Määräys koskettaa erityisesti kotitalouksia, joissa hehkulamppuja edelleen käytetään. Myymälävalaistuksesta hehkulamput ovat suurten käyttökustannusten takia käytännöllisesti katsoen hävinneet jo aikoja sitten, mutta EU:n säädökset tulevat tiukentamaan energiatehokkuusvaatimuksia myös muiden lampputyyppien osalta. Kiristyvät vaatimukset koskevat varsinkin halogeenilamppuja, jotka ovat toimintaperiaatteeltaan hehkulamppuja, joskin tehokkudeltaan parempia. Teksti ja kuvat: Taneli Pyysalo 18 SILMÄT AVOINNA 2010 VALAISTUSKÄYTTÖÖN soveltuvia valkoista valoa tuottavia ja riittävän tehokkaita ledejä on ollut saatavilla suunnilleen kymmenen vuoden ajan ja vasta viimeisen viiden vuoden aikana ne ovat löytäneet tiensä yleiseen käyttöön. Ledejä markkinoidaan mielellään huoltovapaina lamppuina, jotka kuluttavat vain murto-osan sähköä aiempiin lamppuihin verrattuna. Korkealaatuisimmat ledit ovatkin jo hyötysuhteeltaan loisteputkia parempia ja ledien tehokkuus paranee erittäin ripeää tahtia. YKSITTÄINEN LEDI on kuitenkin useimmiten vaatimaton valoteholtaan, joten ledeistä muodostetaankin yleensä isompia kokonaisuuksia, kuten valonauhoja. Yleisiä ovat myös ledeistä rakennetut ns. energiansäästölamput, jotka voi suoraan asentaa esimerkiksi vanhan halogeeni- tai hehkulampun, jopa loisteputken tilalle. Tällaiset vanhoja lampputyyppejä korvaavat tuotteet tulevat epäilemättä yleistymään lähivuosina. PIENITEHOISTEN LEDIEN lisäksi markkinoilla on myös yhä enemmän ns. teholedejä, joiden kirkkaus on huomattavasti suurempi. Tällaisia ledejä voidaan käyttää yksittäisinäkin komponentteina. Valaistusalan suurimmat odotukset kohdistuvatkin juuri nyt teholedeihin ja niiden kehitykseen. ERI LEDIEN eliniässä, luotettavudessa ja muissa ominaisuuksissa on valtavia eroja, joita asiaatuntemattoman on lähes mahdoton selvittää. Jo nyt voidaan sanoa, että ainakin toistaiseksi lupaukset jopa 100000 h kestävistä ledeistä ovat valitettavan monien ledien kohdalla osoittautuneet enemmän tai vähemmän katteettomiksi. Ledien käyttöikä voi pahimmillaan jäädä vain muutamaan tuhanteen tuntiin. YLEINEN HARHALUULO on, että ledit eivät tuota lainkaan lämpöä, mutta varsinkin teholedit kuumenevat hyvin voimakkaasti. Hukkalämpö ei kuitenkaan pysty poistumaan ledistä säteilemällä, kuten vaikkapa halogeenilampussa, vaan johtumalla. Mikäli hukkalämmön poistaminen ledistä on toteutettu huonosti jää käyttöikä lyhyeksi. Käyttöikään vaikuttaa ledin itsensä lisäksi myös niiden ohjaamiseen käytettävä elektroniikka. Huonosti suunniteltu ohjauselektroniikka voi lisäksi aiheuttaa ledien välkyntää, joka on monille tuttua vanhoista loisteputkivalaisimista. Huoltovapaus puolestaan tarkoittaa, ikävä kyllä, melkein aina sitä, että huoltaminen tai korjaaminen on mahdotonta. Ledien ohjauselektroniikkaa kehittyy onneksi koko ajan parempaan suuntaan. Kaikki valo ei ole samanlaista. VALAISTUKSESSA tulee energiankulutuksen, käyttökustannusten lisäksi ottaa huomioon valon laatu. Monille vaikkapa vain ledeistä tehdyn jouluvalosarjan hankkineille on tullut yllätyksenä, että ledien valo saattaa poiketa huomattavasti totutusta. Siihen miltä valo- ja valaistavien kohteiden värit näyttävät vaikuttaa kaksi erillistä asiaa: Valon väri ja valon värintoistokyky. Monet kuvittelevat, että hankkimalla esimerkiksi hehkulampun sävyinen loisteputki tai ledi saadaan hehkulampun kaltaista valoa, mutta totuus on toisenlainen. Värintoisto-ominaisuuksilla on vähintään yhtä suuri merkitys kuin valon värisävyllä. VALON VÄRIÄ mitataan Kelvin-asteikolla (K). Mitä pienempi Kelvin arvo, sitä lämpimämmän sävyistä valoa ja päinvastoin. Suomessa myymäläkäytössä valon värisävy on useimmiten n. 3000 K. Värintoistokykyä kuvataan puolestaan värintoistoindeksillä (CRI tai Ra), jossa täydellinen värintoisto saa arvon 100 ja huonoin arvon 0. Myymälä- ja kotikäytössä CRI-arvon pitäisi olla vähintään 80. CRI-arvo määritellään vertailemalla tutkittavan lampun valoa kahdeksan eri vertailuvärin avulla valoon jonka CRIarvo on 100. EDELLÄMAINITTU TARKOITTAA käytännössä sitä, että kahden värisävyltään identtisen, mutta värintoistoltaan erilaisen lampun tuottama valo voi valkoisella pinnalla näyttää hyvinkin samankaltaisilta, mutta värillisellä pinnalla aivan erilaiselta. Jos lampun tuottama valo ei sisällä jotain tiettyä valon aallonpituutta ei se myöskään voi toistaa vastaavaa väriä. TOISTAISEKSI asiaan ei ole kiinnitetty paljoakaan huomiota, koska myymälöis- SOMISTAJAYHDISTYS RY 19 sä edelleen yleisten yleisten halogeenilamppujen ja kotikäytössä olevien hehkulamppujen CRI-arvo on 100, eli niiden värintoisto on täydellinen. Tämä johtuu siitä, että näiden lamppujen spektri on laaja ja jatkuva eli ne sisältävät kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia, eikä minkään yksittäisen värin kohdalla ole huomattavan korkeaa piikkiä tai kuoppaa. Jatkossa asiat mutkistuvat, sillä millään muilla lampputyypeillä ei ainakaan toistaiseksi saavuteta täydellistä värintoistoa. Parhaimmilla loisteputkilla päästään tosin lähes täydelliseen (CRI 98) värintoistoon, mutta tällaiset loisteputket ovat hyvin kalliita. Asiaa hankaloittaa lisäksi se, että CRI- arvoa ei tarvitse ilmoittaa missään. Suuresta osasta varsinkin kuluttajille suunnatuissa ns. energiansäästölampuissa tiedot värintoisto-ominaisuuksista puuttuvat kokonaan tai niitä ei haluta ilmoittaa. Ja jotta asiat asia olisivat vielä mutkikkaampia, ei tieto CRI-arvostakaan vielä itse asiassa riitä. CRI- ARVO on nimittäin keskiarvolukema kahdeksasta vertailuväristä, mutta se ei kerro mitään yksittäisten värien vääristymistä. Kahden erityyppisen, mutta CRI-arvoltaan samanlaisen lampun valossa värit voivat toistua aivan eri tavoin. Toinen lamppu saattaa toistaa huonosti punaisia värejä, toinen puolestaan sinisiä. Värien vääristymistä voi toki käyttää hyväksikin, kuten myymälöissä on tehty jo pidemmän aikaa käyttämällä hedelmätiskeillä natriumlamppuja, jotka korostavat erityisesti lämpimiä värejä, kuten keltaista, oranssia ja punaista. LEDIEN KOHDALLA värintoistoon liittyvät kysymykset ovat erityisen mutkikkaita, sillä valontuottotapansa takia ledien spektri on hyvin kapea ja epäjatkuva, mikä tarkoittaa sitä, että värit toistuvat oikein ainoastaan hyvin kape- 20 SILMÄT AVOINNA 2010 alla sävyalalla tai ainoastaan joidenkin yksittäisten värien kohdalla. Tästä huolimatta keskinmääräiseksi CRI-arvoksi voidaan ilmoittaa jopa yli 80. Myynnissä olevien ledien CRI arvoa ei tosin yleensä ole millään lailla ilmoitettu, mikä kielii siitä, että värintoisto-ominaisuuksissa on vielä reilusti parantamisen varaa. Värintoistoltaan parhaat ledit ovat valoteholtaan heikoimpia ja hinnaltaan kalleimpia. LEDIEN varsin puutteellista värintoistoa voidaan parantaa jonkin verran niputtamalla samaan valaisimeen useita eri värisiä tai sävyisiä ledejä, jolloin spektriä saadaan laajennettua. Markkinoilla on myös ledivalaisimia, joissa voidaan kolmen erivärisen ledin valoa sekoittaa ja näin saada aikaan (teoriassa) kaikki sateenkaaren värit. Näidenkin valaisimien värintoisto on silti puutteellinen. Valitettava totuus ledien, kuten kaikkien muidenkin lampputyyppien kohdalla on, että mitä laadukkaampaa, sen kalliimpaa valoa. Myymälöissä on syytä varautua tulevaisuudessa siihen, että tuotteiden ”oikeasta väristä” saatetaan joutua neuvottelemaan asiakkaan kanssa yhä useammin, jopa jälkikäteen, sillä mikään ei takaa, että asiakkaalla on kotonaan värintoistoltaan samankaltaista valoa kuin myymälässä. Päivittäistavarakauppa selvinnee helpoimmalla, mutta varsinkin huonekaluliikkeiden ja vaateliikkeiden kannattaa kouluttaa henkilökuntansa, jotta asia ei tule vastaan yllätyksenä. Kyllä vai ei? TOISTAISEKSI ledit soveltuvat parhaiten sellaisiin ympäristöihin ja paikkoihin, joissa värintoistolle ei aseteta suuria vaatimuksia. Koristevaloissa ledit ovat jo käytännössä syrjäyttäneet muut lamp- putyypit. Pienikokoisuutensa ansiosta ledejä voidaan myös kätkeä rakenteisiin mikä tekee niistä varteenotettavia vaihtoe htoja esimerkiksi vitriinien tai seinäpintojen tasaiseen valaisuun varsinkin jos värintoistosta voidaan tinkiä. Myös värillisen valon tuottamiseen, vaikkapa jouluikkunassa, ledit soveltuvat erittäin hyvin. Valomainoksiin ledit ovat yhä useammin loisteputkia pitkäikäisempi ja käyttökustannuksiltaan huokeampi vaihtoehto. PUUTTEELLISEN värintoistonsa takia ledit sopivat varsinaiseen yleisvalaistukseen myymälä- tai kotiympäristössä toistaiseksi vain erittäin suurin varauksin. Ledien kehitys on onneksi nopeaa, joten tilanne voi muuttua muutamassa vuodessa. Toivottavaa olisi myös, että ledeihin ja muihin energiansäästölamppuihin saataisiin pakollisiksi merkinnät lampun väristä ja varsinkin värintoistoominaisuuksista. Näin lamppujen käyttäjillä olisi paremmat mahdollisuudet vertailla tuotteita keskenään ja kenties kaikkein huonoimmat lamputkin poistusivat markkinoilta. Energiamerkinnäthän ovat olleet pakollisia jo joidenkin vuosien ajan. LEDIT tulevat varmasti syrjäyttämään vähemmän energiatehokkaat lamput ennemmin tai myöhemmin. Onko siis jo aika siirtyä ledivalaistukseen? Vastaus on ei, ehkä tai kyllä riippuen siitä, mitä valaistuksella tavoitellaan. Valaistuksen suunnittelussa pitää ottaa huomioon monia asioita, eikä valaisimen tai lampun vaihtaminen toisen tyyppiseen takaa millään tavalla onnistunutta lopputulosta- ei edes taloudellisesti. Kaikilla lampputyypeillä on omat rajoituksensa, eikä jokaisessa valaistuskohteessa pärjätä samanlaisilla ratkaisuilla. Kuvan tausta on Matti Vaskelaisen Seinäjoen kaupunginteatterin Muukalaisia yössä -operettiin tekemästä Afrikka-kohtauksen lavastuksesta. Vasemmalla oleva puku on Svenska Teaternin My fair Ladyoperetista. Kuva on Kotkassa olevan Merikeskus Vellamon avajaisia varten tehdystä Jukka Rintalan näyttelystä ”Unelmien matkassa” Vuoden Ykkösammattilaiset MARI VATANEN JA MATTI VASKELAINEN Somistajayhdistys on vuosittain valinnut Vuoden Ykkösammattilaisen. Juhlavuoden kunniaksi vuodelle 2010 valittiin kaksi ykkösammattilaista: Mari Vatanen ja Matti Vaskelainen. Molemmat ovat pitkän linjan visuaalisia ammattilaisia, työssään he ovat kuitenkin suuntautuneet erilaisille urille. Teksti: Tarja Hiitola Kuvat: Merikeskus Vellamo ja Mari Vatanen SOMISTAJAYHDISTYS RY 21 MARI VATASEN työsarka on keskittynyt sisustuksen, näyttelyiden ja kuvausten pariin. Hänet tunnetaan hyvin myös Iittalan visualistina, tällä hetkellä hän tekee työtä freelancerina. Lisäksi hän on vastannut lukuisien erilaisten tilaisuuksien visuaalisesta ilmeestä. Mari kertoo nuorena käyneensä somistajakoulun, jonka jälkeen työura on ollut monenkirjava; hän on mm. toiminut messujärjestäjänä Wanhassa Satamassa ja työskennellyt Marimekossa Armi Ratian ja Kirsti Paakkasen alaisena. Mari työskenteli Iittalassa visualistina kymmenkunta vuotta. Samaan aikaan hän teki töitä kuvausjärjestäjänä. Marilla on ollut myös lukuisia muita omia projekteja. Näistä mainittakoon viime aikoina tunnetuimpina majatalo Kolo ja Maja sekä kukkakauppa Kukkia ja Juttuja ja pieni galleria Kolo. MATTI VASKELAINEN puolestaan on monipuolinen muotialan ammattilainen. Hän on keskeinen henkilö Jukka Rintalan visuaalisen ilmeen taustalla. Matin visuaaliset näkemykset ja hänen kädenjälkensä ovat näkyneet Jukka Rintalan lukuisissa näyttelyissä, muotinäytöksissä ja kuvauksissa vuosikymmenien aikana niin kotimaassa kuin ulkomaillakin New Yorkia ja Shanghaita myöten. 22 SILMÄT AVOINNA 2010 Matti on kokenut ikkunoiden rakentaja ja viime vuosina suunnitellut myös erilaisia myymälöitä, mm. Mikkelin Kenkäveron myymälän ja ravintolan sekä Savonlinnan Taito Shopin sisustuksen ja yleisilmeen. Lisäksi Matilla on pitkä kokemus lavastajana sekä tilateosten luojana. Jo hyvin nuorena luovuus ja käsillä tekemisen into ”vei pikkusormen” ja Matti pääsi töihin silloiseen nuorten muodin mekkaan Mic Maciin Helsingin Vuorikadulle ja sillä tiellä hän on edelleen. Myös Matti on saanut työskennellä vahvan suomalaisen naisen, Kirsti Paakkasen, kanssa Marimekossa. Monet kauppakeskuksetkin ovat hänen visuaalisia taidonnäytteitään. Mari eikä Matti kumpikaan juuri ole työskennellyt työpaikoissa, joissa olisi työaika ollut perinteisesti ”kahdeksasta neljään”. Kysyin miksi näin ja mikä itsenäisessä työskentelyssä viehättää? Mari: ”No, ensinnäkin perinteinen vapaus tietenkin. Liika kurinalaisuus voi tukahduttaa. Itse koen, että silloin kun työskentelee yrityksessä tai myymälässä, olemassa oleva markkinointikonsepti ja ohjeistukset määrittelevät ja rajaavat sen, miten asiat toteutetaan. Freelancerina olen vapaa toteuttamaan omia visuaalisia näkemyksiäni. Omat projektit ovat tärkeä lisä luovalle tekemiselle. ” Matti on samoilla linjoilla ja kertoo, että hänellä on ollut paljon onnea matkassa päästessään niin monentyyppisiin töihin ja projekteihin mukaan. Kääntöpuolena hänelle tulee mieleen, ettei tämän työn arvokkuutta (itselle) suinkaan aina voi mitata tai määritellä taloudellisesti. Kysyttäessä omista vahvuuksista Matti vastaa olevansa nopea oivaltamaan asioita, hänen ei tarvitse kauaa miettiä kun hänellä on jo idea tai ajatus mielessä. Mari puolestaan sanoo, että hän uskaltaa toimia rohkeasti hyvän tilannetajunsa ansiosta. Mari painottaa, että lähes aina ensimmäinen idea tehdä ja toteuttaa, on se paras ja oikein. Kaiken voi tehdä lukuisin eri tavoin, pitää vain osata luottaa omaan intuitioon. Mitkä ovat olleet mielenkiintoisimpia projektejasi tai mikä työ on omasta mielestäsi erityisen onnistunut? Matti miettii pitkään ja sanoo niitä olevan ”niin monta”! Lopulta hän luettelee pitkän listan, joista tässä pari: Pietariin tulevan hotellin lounge- ja myyntitilat sekä myymälä, lisäksi monet erilaiset myymäläkokonaisuudet. Matti kertoo olevansa erityisen iloinen onnistumisistaan teatterin puolella. Moni lavastus ovat jääneet lämmöllä mieleen, mm. Kokkolan Oopperayhdistyksen Straussin Lepakko suurine kuituvaloin toteutettuine valopylväineen sekä Seinäjoen kaupunginteatterin Muukalaisia yössä-esityksen Hääkohtaus. Matti sanoo, että lavastaminen on hänelle intohimo. Työnä se on toisaalta vapaata mutta myös erittäin haastavaa, koska siinä ei voi tehdä kompromisseja. Matti kertoo, että erityisenä mielenkiinnon kohteena hänellä on töissään valon ja varjon leikki, se miten monin ja erilaisin tavoin sillä voi vaikuttaa työn lopputulokseen. omilla tuotteilla; tehdassalin katosta roikkui hillittömän paksuissa ketjuissa lukuisia erittäin kookkaita, painavia koneen osia (mm. niveliä) paketoituina ”elmukelmuun”. Kaiken täydensi tietenkin loistelias valaistus. Insinöörien hämmästynyt ihastus palkitsi tämän kolmenkymmenenkuuden tunnin yhtämittaisen urakan. säksi majatalo pyörii vielä mielessä… saa nähdä! Se vain odottaa oikeaa kohdetta.” Millainen kevät ja kesä Sinulle on tulossa? Ole sosiaalinen. Sinun on ehdottomasti osattava kuunnella. Opettele ohittamaan oma minä ja ole nöyrä. Pohdi, ehdota, ohjaa asiakasta. Oivalla tilanteet omaksi voitoksesi. Toimi rohkeasti. Älä lupaa sellaista, mitä et osaa tai pysty toteuttamaan! Muista, että Sinulla on usein vastuu lopputuloksesta! Matti: ”Muiden töiden ohella keväällä on projektina Lopelle avattava Kartanoputiikki Punainen Tupa, jonka suunnittelen alusta loppuun. Lisäksi meillä on suunnitteilla ja tekeillä perinteinen Jukka Rintalan kesänäyttely Savonlinnassa. ” Mari:” Lähden nyt kahdeksi viikoksi lomalle Pariisiin ja sen jälkeen erilaiset kuvausprojektit jatkuvat jälleen. Tämän li- Jos ajattelee joko alalle opiskelevaa tai jo alalla työskentelevää visualistia niin mikä on Mari Vatasen ja Matti Vaskelaisen kokemana tärkeää visualistin työssä? Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle? Mikä on lempihuonekalusi? Mari: ”Jakkara:” Matti: ”Laiskanlinna.” Lukija voi itse päätellä mitä nämä vastaukset kertovat haastateltavistani. Haastattelin Maria ja Mattia maaliskuun alussa. Etukäteen pohdin, miten haastattelija-ensikertalainen selviytyisi kahden pitkän linjan Ammattilaisen haastattelusta. Siitä tuli kuitenkin rento ja mielenkiintoinen parituntinen. Keskustelu oli äärimmäisen innostava, avartava sekä monipuolisuudessaan inspiroiva, aika yksinkertaisesti loppui kesken. Kiitos ja Onnea Mari ja Matti! Mari: ”Kattilan.” Matti: ”Viltin.” Mikä on hurjin projekti mitä olette toteuttaneet? Marille ja Matille tulee mieleen montakin vaihtoehtoa. Lopulta he päätyvät samaan yhteiseen projektiin, joitain vuosia sitten insinööreille toteutettuun yritysjuhlaan isossa tehtaassa. Ulkoisesti yritys käärittiin leveään erikseen teetettyyn silkkinauhaan ikään kuin lahjapaketiksi, kaiken kruunasi tietenkin valtava rusetti katolla. Silkkinauhaa tähän meni peräti 125 metriä! Tila toteutettiin asiakkaan Kolossa kelpaa rentoutua. SOMISTAJAYHDISTYS RY 23 Design for All Senses, näköaisti. Design for All Senses, tuntoaisti. FORMA KEVÄT’10 MESSUT Helsingin Messukeskuksessa tammikuun lopussa järjestettyjen Forma Messujen uutuus oli runsaasti kiitosta saanut Tapahtumatori, jonka visuaalisen ilmeen suunnittelusta vastasivat AJK-Jatkokoulutuksen opiskelijat. Tapahtumien keskipisteenä toimineelta torilta löytyi mm. messutoimisto, Cafe Kaikille Aisteille sekä Somistajayhdistyksen osasto. Siellä kuultiin luentoja trendeistä ja saatiin opastusta näyteikkunoiden somistukseen. Yhdistyksen osastolla vieraili runsaasti messukävijöitä ja keskustelu alan ammattilaisten kanssa kävi välillä hyvinkin vilkkaana. Teksti: Eija Lehtinen kuvat: Eija Lehtinen ja Tarja Hiitola 24 SILMÄT AVOINNA 2010 Design For all Senses Kevään messujen teema oli Design for All – muotoilua kaikille. Niinpä myös teemaosastolla oli tarjolla muotoilua kaikille aisteille. Osaston oli suunnitellut Pentagon Design Oy, vetäjänä toimi Asko Ahokas ja toteutuksesta vastasi Formaatti. Osasto oli jaettu viiteen eri lohkoon aistiemme mukaisesti. Näköaistille oli katettuna kaikki sateenkaaren värit. Makuaistin alueella saattoi vesi herahtaa kielelle katsellessa valtavan kokoista suklaata ja muita ihania esillepanon herkkuja. Hajuaistia pääsi testaamaan tuoksukynttilöillä ja -saippuoilla, jotka oli aseteltu kävijän nenän korkeudelle pleksipalloihin. Kuulo herkistyi äärimmilleen, kun neonväriset ääniaallot väreilivät mustalla taustalla. Tuntoaistin osiossa sai sormeilla kovaa ja viileää kiveä, lämmintä puuta sekä pehmeää huopaa. Teemaosasto oli tyylikäs kokonaisuus. Messukierroksen antia Plastexin osaston mielenkiintoinen uutuus oli Eero Aarnion suunnittelemat, muoviset Doggy-rakennuspalikat. Perinteinen rakennuspalikka on saanut uuden, hauskan koiramuodon, joita on viidessä pirteässä värissä Palikat houkuttelivat ottamaan käteen ja kokeilemaan, miten päin niitä voisi yhdistellä, sekä miettimään, missä kaikessa palikoita voisi leikkimisen lisäksi käyttääkään; elävöittämään näyteikkunan taustaa, SOMISTAJAYHDISTYS RY 25 Somistajayhdistyksen osaston yksityiskohta. sisustustauluina, pintoina tilanjakajissa. Palikoiden käytössä vain mielikuvitus on rajana. Think Today:n erinomainen liikeidea ja kauniit designtuotteet pysähdyttivät. Yrityksen tuotteiden valmistuksessa käytetään sisustus- ja rakennusalan hukkamateriaalia ja jätettä. Valikoimasta löytyy mm. hauskoja lemmikkien ruokakuppien alustoja, kauniisti työstettyjä, eläinaiheisia naulakoita ja iloisenvärisiä seinäkelloja. Oma suosikkini oli Cutelaukku, joka on valmistettu Upofloorin 26 SILMÄT AVOINNA 2010 Eero Aarnion Doggy-rakennuspalikoita. lattialaminaatista ja Vallilan hukkakankaasta. Kierrätys, ekologisuus ja vastuullisuus ovat tärkeitä asioita, joiden trendikäyrä on ehdottomassa nousussa. Ne ovat asioita, joihin me kaikki voimme vaikuttaa omilla kulutusvalinnoillamme ja ostopäätöksillämme. Kerrassaan mainio ja ohikulkijat pysäyttävä idea tuotteiden esillepanosta löytyi lahjapapereita ja -naruja myyvän Paras Pakkaus Oy:n osastolta. Henkareissa roikkui hameita ja mekkoja ja taustaseinällä oli siistissä rivissä kravatteja - kaik- ki lahjapapereista tehtyinä! Papereiden väri- ja kuosivalikoima myötäili hyvin vallitsevia trendejä - turkoosia, mustaa ja limenvihreää, ympyröitä, pallukoita ja retrokuvioita. Somistajayhdistyksen juhlavuoden teeman mukaisesti Silmät Avoinna kulkien messuilta löytyi paljon uutta ja pysähdyttävää, mielenkiintoisista ihmisistä uusien ideoiden siemeniin. Design for All Senses, kuuloaisti. Paras Pakkaus Oy:n “vaatteita”. SOMISTAJAYHDISTYS RY 27 Heals, 200 years of design and inspiration. VISUMIRRIT LONTOOSSA Viime vuoden maaliskuussa alkoi Rovaniemellä historiassaan ensimmäinen visuaalisen markkinoijan tutkintoon johtava koulutus. Lapin ammattiopiston Palvelualojen järjestämä koulutus herätti runsaasti kiinnostusta; hakemuksia jätettiin kuutisenkymmentä, joista 14 onnellista valittiin mukaan. Valitut ovatkin todellisia pioneereja, sillä Lapissa ei ole aikaisemmin järjestetty edes somistajakoulutusta vastaavan laajuisena. Innokkaan ja hyväntuulisen naisryhmän nimeksi muotoutui kuin itsestään Visumirrit. We will rock you! 28 SILMÄT AVOINNA 2010 Teksti: Hanna Söder, juuri valmistunut visualisti ja Solja Upola, markkinointiviestinnän lehtori Kuvat: Hanna Söder, Solja Upola, Leena Ruotanen, Eeva Pekkala, Minna Kiistala ja Pia Auvinen SOMISTAJAYHDISTYS RY 29 Primark Top Shop Urban Outfitters VUODEN MITTAINEN koulutus on ollut tuhti paketti visuaalisen markkinoinnin eri osa-alueilta. Vuosi aloitettiin näyteikkunaharjoituksilla, joista siirryttiin tutkimaan käytännön toimia yksityiskohtaisemmin teorian ja käytännön avulla. Ryhmä on saanut asiantuntevaa oppia niin sitä luotsanneelta markkinointiviestinnän lehtori Solja Upolalta kuin lukuisilta oman alansa ammattilaisilta, väri- ja tyylikonsultista valaistuksen ja valokuvauksen asiantuntijoihin. Kokoontumisia on kertynyt peräti 2-3 iltaa joka viikko, joten muu elämä on saanut väistämättä jäädä taka-alalle kuluneen vuoden aikana. kaudelle. Opiskelijoiden ammattitaito on vahvistunut projekteissa korvaamattomalla käytännön harjoittelulla ja kokemuksilla ”kentän” odottamattomista ongelmista. Kaikista on kuitenkin selvitty luovilla ratkaisuilla ja pelkäämättömällä asenteella. tuhansien taalojen arvoisia ideoita toteutettavaksi Pohjoisen karuun katukuvaan niin turistien kuin paikallisten iloksi sekä tietenkin yrittäjien hyödyksi. LAPIN ELINKEINOELÄMÄ on ottanut innostuneena ideoita pursuavien Visumirrien työpanoksen vastaan. Erilaisia tapahtumia, messuja, myymälöiden suunnitteluja ja näyteikkunoiden rakentamisia onkin riittänyt lähes joka kuu- 30 SILMÄT AVOINNA 2010 RYHMÄ KARTUTTI matkakassaansa keikoillaan ja opintomatkalle Lontooseen lähdettiinkin helmikuussa 2010. Matkalta kertyi yli 1000 kuvan kooste visuaalisista trendeistä näyteikkunoissa ja myymälöissä, joista herkkupaloja ohessa. Näkemisen arvoisia kohteita, jonne vielä palaamme, ovat mm. Liberty of London, Urban Outfitters, Anthropologie, Covent Cardenin ja Sohon alueet, Camdenin alue viikonloppuna. Iltaisin nautiskeltiin musikaalien visuaalisesta annista. VIIDEN PÄIVÄN aikana Lontoossa virkistyi visualistin sielu ja mieli. Keräsimme REISSUSSA OLLEET aloittavat liiketoiminnan ja perustavat yhdessä osuuskunnan visuaalisen markkinoinnin alalle. Solja lähtee kv-vaihtoon Espanjaan ja kevään koittaessa tulee aloittamaan uuden visuaalisen markkinoijan tutkintoon valmistavan koulutuksen Lapin ammattiopistossa. EHKÄ ENSI VUONNA on siis luvassa uusi opintomatka – Lontooseen arvatenkin. Levis’n komea julkisivu. Hopeinen pohjalevy on tehty farkun napeista! Anthropologie:ssa oli yllättäviä materiaaliyhdistelmiä ja tuotteiden esillepanotekniikoita. Upea kukkameri oli valmistettu muovipullon puolikkaista. SOMISTAJAYHDISTYS RY 31 John Lewis -tavaratalo, sisustustyynyjen esillepano. 32 SILMÄT AVOINNA 2010 Designer´s Quildillä tekstiilialan ammattilaiset olivat maanpäällisessä paratiisissa. Topshop Harrods Anthropologie Designer´s Quild SOMISTAJAYHDISTYS RY 33 NOJATUOLIMATKALLE LONTOON SYKKEESEEN Kaisa Leinonen, The Window Display Blogin pitäjä. Kuinka moni meistä tietää, että visuaalinen markkinointi elää täysin omaa elämäänsä internetin keskustelupalstoilla ja blogeissa. Sosiaalinen media pursuaa toinen toistaan innostuneempia ja intohimoisesti visuaaliseen markkinointiin suhtautuvia alan ammattilaisia. Yksi heistä on Kaisa Leinonen, joka kirjoittaa omassa blogissaan lähes reaaliajassa Lontoon uutuuksista mm. näyteikkunoiden visuaalisissa ratkaisuissa. Blogi tarjoaa näköalapaikan Lontoon huippumyymälöihin ja alan ilmiöihin. Voimme tehdä nojatuolimatkan muodin ja VM:n Mekkaan Kaisan sivuja seuraamalla. Hänen tavoitteensa onkin tarjota kiinnostavia ilmiöitä kaikille halukkaille valokuvaamalla Lontoon sykkeessä parhaita VM-displaykuvia sekä niitä kommentoimalla. Kevään 2010 näyteikkunaesillepanoja on innoittanut elokuva Liisa Ihmemaassa. Nämä kuvat Kaisan lomamatkalta Israelista. Teksti: Tuula Nieminen Kuvat: Kaisa Leinonen LAPIN AMMATTIOPISTON Visumirrit eli visuaalisen markkinoinnin opiskelijat Rovaniemeltä päättivät ottaa yhteyttä opettajansa Solja Upolan (Lecturer in Marketing Master of Fine Arts) johdolla Kaisaan ja pyytää tapaamismahdollisuutta Lontoossa. Kaisa Leinonen on visual merchandiser John Lewis – tavaratalossa, 171 Victoria Streetillä. Tuumasta toimeen ja ryhmä lähti tapaamaan innostavaa blogin pitäjää paikan päälle. Kaisa kertoo yrityksen sisäisessä lehdessä ”John Lewis Kingston Chronicle:ssa” olleensa hyvin häm34 SILMÄT AVOINNA 2010 mästynyt Visumirrien pyynnöstä. Hän kuitenkin halusi olla avuksi ryhmälle ja esitteli brittiläistä tapaa toteuttaa VM:ia antamalla hyviä vinkkejä ja tutustumiskohteita kuten mm. Harvey Nichols, Harrod´s, Designer´s Guild ja Topshop. VIERAILU oli suuri menestys kaikille osapuolille ja siksi myös John Lewis halusi dokumentoida kaukaa Suomen Lapista tulleiden visualistiopiskelijoiden vierailun omassa julkaisussaan. Artikkelissa kerrottiin Visumirrien huokailleen Lapin ikkunoiden olevan tylsiä ja tavanomai- sia Lontoon tarjoamiin visuaalisiin elämyksiin verrattuna. Nyt rovaniemeläiset opiskelijat ovat saaneet täytettyä ideapankkinsa autenttisilla näkö- ja valokuvahavainnoilla brittiläisittäin toteutetuista yritysimagoista. Lähde sinäkin mukaan nojatuolimatkalle Lontoon sykkeeseen. Lukijamme voivat ihailla Kaisan ansiokkaita blogeja osoitteessa: www.thewindowdisplayblog.wordpress.com Farkkukampanjat valtaavat näyteikkunat joka kevät. Tänä keväänä Lontoossa ollaan pitäydytty niukoissa väriyhdistelmissä: klassista sinistä ja valkoista, ehkä ripaus harmaata. Vaihtoehtoinen lähestymistapa on lisätä joukkoon yksi kirkas väri. SOMISTAJAYHDISTYS RY 35 Alnilam, Anu Rainela-Lankinen. DESIGN DISTRICT HELSINKI Helsingin sydämestä, Diana-puiston ympäriltä löytyy mielenkiintoisten ajatusten sekä mielentilan täyttämä alue. Aluerajaus ei ole tiukka vaan se kehittyy ja elää toimijoidensa myötä. Se on niin helsinkiläisille kuin turisteillekin tarkoitettu, upeita elämyksiä antava luovien tekijöiden keskittymä. Jäsenyrityksiä on jo 180 ja ne sijoittuvat 25:lle eri kadulle. Joukosta löytyy baareja, hotelleja, gallerioita, vaateliikkeitä, lahjatavaraliikkeitä sekä suunnittelutoimistoja. Jäsenyritysten myötä tämä mielenkiintoinen alue yhdistyy yhtenäiseksi Designkortteliksi, mikä vahvistaa Helsingin roolia muotoilukaupunkina. Toiminnalla palvellaan designturismia, joka tulee korostumaan entistä enemmän vuonna 2012, jolloin Helsinki toimii Vuoden Designpääkaupunkina. Verkostoitumisen myötä on myös pienemmillä yrittäjillä mahdollisuus päästä mukaan isoihin tapahtumiin. Design District -alueen tärkeästä roolista kertoo myös se, että Finnish Travel Quality Award luovutettiin Matkamessuilla Helsingille. Palkintoraha ohjataan alueen kehittämiseen. Esitimme kysymyksiä muutamille jäsenyrittäjille. Teksti ja kuvat: Marika Sarjosalo 36 SILMÄT AVOINNA 2010 Design Shop Onéa, Elin Mure. Kerro hieman yrityksestäsi. ALNILAM on sisustus- ja lahjatavaraliike, joka on erikoistunut astronomisiin ja astrologisiin lahjatavaroihin. Valikoimissa on tähtitieteen peruskirjallisuutta, tähtikarttoja, havaintovälineitä, antiikkisia tähtitieteellisiä instrumentteja ja antiikkisia karttapalloja. Astrologiset merkit puolestaan koristavat mukeja, koruja, tuikkulyhtyjä ja monia muita lahjatavaroita. Valikoimat ovat laajentuneet vuosien mittaan erilaisten tiedelelujen suuntaan. Alnilamista löytyy myös kotimaisten kädentaitajien aurinko-, kuu- ja tähtiaiheisia koriste-esineitä sekä enkeleitä ja keijuja. Alnilam on toiminut yli kuusi vuotta Helsingissä Lönnrotinkadulla. Design District Helsingin jäsen se on ollut neljän vuoden ajan. DESIGN SHOP ONÉA tarjoaa asiakkailleen pohjoismaalaisten taiteilijoiden käsitöitä. Suurin osa tuotteista on tehty kierrätysmateriaaleista ja tuotteissa on otettu huomioon ekologisuus. Norjalaissyntyinen yrittäjä Elin Mure pitää liikkeessään myös työpajaa, jossa hän valmistaa itse kortteja, tauluja sekä asetelmia luonnon materiaaleista. Onéa on toiminut vuoden verran Fredrikinkadulla ja ollut alusta alkaen Design District Helsingin jäsen. Miten visuaalinen markkinointi on toteutettu myymälässäsi? ALNILAMIN näyteikkuna vaihtuu viikon välein. Tavoitteena on, että uuden ikkunan sävy on mahdollisimman erilainen kuin edeltävällä viikolla. Näyteikkuna on äärimmäisen tärkeä sisäänheittäjä! Viime aikoina ikkunassa on ollut aina joku jekku: koriste-esineiden seassa joku selvästi tekninen hyötyesine tai tähtitieteellisten instrumenttien seassa jokin herkkä koristeesine. Tähtitieteelliset esineet ikkunassa tuovat aina runsaasti miespuolisia näyteikkunan tutkijoita. Anu Rainela-Lankinen pyrkii somistuksissa hyödyntämään visuaalisilta markkinoijilta saamiansa ohjeita ja vinkkejä.Myymälässä sisällä tavarat vaihtavat paikkaa noin kuukauden välein, samalla valikoimaa hieman varioiden. Talviset lumitähdet ja vastaavat tuotteet vaihdettiin helmikuun puolivälissä aurinkoteemaisiin esineisiin. Tarjoustuotteet kootaan keskilattian pöydälle. Hintalaput ovat luonnollisesti tähden muotoisia. Lahjapaperit noudattavat Alnilamin tähtiteemaa, samoin muovikassit ja pakkauspussit. Väreinä käytetään pääasiassa liikkeen logon sinistä ja hopeaa. Ilmoituksissa käytetään aina virallista logoa ja mahdollisuuksien mukaan myös omaa fonttia. ONÉAN näyteikkuna vaihtuu Elinin toimesta usein ja hän haluaakin tuottaa mielihyvää ohikulkijoille ja siten saada heidät kiinnostumaan tuotteista ja astumaan sisään. Myymälän ilme on itse suunniteltu ja kalusteet on hänen miehensä rakentanut annettujen ohjeiden ja toiveiden mukaan. WORLD DESIGN CAPITAL 2012 -vuosi tulee olemaan tärkeä niin Helsingille kuin kaikille näille ihanille jäsenyrityksille. Vuoden aikana tullaan varmasti näkemään paljon tapahtumia ja kampanjoita - ja toivottavasti myös paljon designturisteja! Lisätietoa, kartan ja yhteystiedot löydät www.designdistrict.fi -sivustolta. SOMISTAJAYHDISTYS RY 37 SOMISTAJAYHDISTYKSEN TAPAHTUMIA 2009 Teksti: Teija Rantanen ja Kaisa Kallioniemi Kuvat: Päivi Vuori Kauppakeskus Skanssi. Jenni ja Tuula Designlinnan ideakylvyssä. Kevätretki Turkuun 16.5. Aurinkoisena kevätpäivänä suuntasi puolikas bussilastillinen yhdistysläisiä kevätretkelle Turkuun. Reissu alkoi iloisissa merkeissä kuohuvan kilistelyllä, mutta ennen Turkuun pääsyä koimme myös hurjan ”läheltä piti” -tilanteen; bussin rengas paukahti puhki moottoritiellä! Kiitos ammattitaitoisen kuskin, auto pysyi hyvin tiellä ja vaihtoipa hän vielä renkaankin uuteen. Ensimmäinen retkikohteemme oli Halikossa sijaitseva Design Hill, kotimaisten merkkituotteiden tehtaanmyymälä. Sympaattinen ja nuorekas pysähtymispaikka on mukavaa vaihtelua perinteisten isojen teiden huoltoasemien sijaan. Talon yrittäjäpariskunnan Anu Pelander, ”Designlinnan leikkimieliset tehtävät sisälsivät mukavia ajatus- ja suunnittelutehtäviä, joissa visualistinkin luovuus joutui oikeasti koetukselle.” visualisti itsekin, esitteli meille näyttävää ja raikasta myymälää. Design Hillissä näkyy vahvasti Ristomatti Ratian kädenjälki niin myymälän kalusteissa kuin viihtyisien wc-tilojenkin suunnittelussa. Ratian lisäksi muita tuotemerkkejä edustavat Pinetta, Nanso ja Arabia. Bussiin palatessa oli monelle tarttunut pieniä heräteostos-pussukoita mukaan. Turussa meitä odotti mielenkiintoinen Designlinna. Tämä designtoimisto Creamenten pyörittämä uudenlainen ideakeskus sijaitsi tyylillä remontoidussa vanhassa kivitalossa aivan Turun linnan vieressä. Creamenten Tiina Källi johdatti meidät innovatiiviseen ajatteluun hauskojen ryhmä- ja paritehtävien muodos- 38 SILMÄT AVOINNA 2010 sa. Kokonaisuus oli rakennettu luovan piknik-teeman ympärille ja siihen kuului mm. ”kylpemistä” paperitolloiksi puristettujen positiivisten ideoiden seassa, ruutuhyppelyä ja pukkitaistelua. Näiden leikkimielisten tehtävien yhteyteen liittyi aina mukavia ajatus- ja suunnittelutehtäviä, joissa visualistinkin luovuus joutui oikeasti koetukselle. Designlinnassa saimme tutustua myös turkulaisten suunnittelijoiden ja muotoilijoiden tuotteisiin. Kolmas kohteemme oli juuri avattu Skanssi, jossa haistelimme tämän uutuuttaan kiiltelevän kauppakeskuksen atmosfääriä ja visuaalisia ratkaisuja. Skanssin julkisivu on monesta hyperkauppakeskuksesta poiketen mukavan monimuotoinen, polveileva ja värikäs. Samoin luonto on kauppakeskuksessa voimakkaasti läsnä keskusaukion lattiasta kattoon ulottuvan lasiseinän ansiosta. Liikkeet ovat pääosin samoja ketjukonsepteja kuin muuallakin; H&M:ää, Tiimaria, Lindexiä, jne. Tarkemmin tutustuimme Rustica Room – myymälän visuaaliseen strategiaan Raision Kauppaopistossa vm:ää opettavan Marjo Heinonen-Tuomen johdolla. teiden fiksaamisesta päivittäin aina uuden näköisiksi. Kulkiessamme Kotikadun lavasteissa ihmettelimme tutuiksi tulleiden ”kotien” sisäinteriöörien muuntelumahdollisuuksia. Saimme ihastella myös YLE:n runsasta ja erittäin hyvin järjestyksessä olevaa somistustarvike- ja pukuvarastoa. Vaatetta, hattuja ja kenkiä löytyi monelta eri vuosikymmeneltä ja tyylikaudelta kuhunkin tuotantoon sopivasti. Wanhan ajan kauppapuoti oikean näköisine makkaroineen ja autenttisine rintasokeripakkauksineen oli aivan verraton, meidän kaikkien suosikki! Syyskokous Pixmill’ssä 22.10. Somistajayhdistyksen syyskokous pidettiin visuaaliseen viestintään erikoistuneessa Pixmill Yhtiöt Oy:ssä Helsingin Kurkimäessä. Pixmill on kertomansa mukaan Suomen suurin digitaaliset suurkuvatulosteet, niihin liittyvät tuotteet ja palvelut tarjoava yritys. Pitkän ja antoisan retkipäivän lopuksi sulattelimme vielä kaikkea kokemaamme hyvän ruoan ja juoman merkeissä. Helsinkiin huristellessa pysyivät bussin renkaatkin sentään ehjinä. Vieraanvaraisen kokoussession jälkeen Isäntämme Ari Vuori ja Kalle Niemi kierrättivät meidät tuotantotilojen läpi kertoen samalla painoprosessin eri vaiheista, erilaisista toteutusvaihtoehdoista, väreistä ja painomateriaaleista. Materiaalinäytteitä tarttui matkaan yhdelle jos toisellekin. Vierailulla saimme havainnollisen ja hyvän tietopaketin vm:n printtipuolesta. Tutustumiskäynti YLE:lle 8.9. Visualistien AfterWork –klubi Tutustumiskierros YLE:n Ison pajan tuotantotalossa oli hauska ja antoisa. Isäntämme kertoi värikkäitä tarinoita televisio-ohjelmien tuottamisesta ja konkreettisesta tekemisestä. Saimme kuulla mm. Kuorosodassa käytettävän ison studion lavastuksellisista tehokeinoista sekä ajankohtaisohjelmien lavas- Talven pimeyttä karkotettiin visualistien After work-klubilla joka kokoontui kolme kertaa Jenny Woo-ravintolassa. Kuohuvan juoman ja ruokaherkkujen äärellä tuuletettiin ajatuksia visuaalisesta alasta sekä päivänpolttavista aiheista. Kaiken kiireen keskellä ei pidä unohtaa myös verkostoitumisen ja rentoutumisen tärkeyttä. SOMISTAJAYHDISTYS RY 39 ONGELMAJÄTTEESTÄ TUOTTEEKSI Cubio-kassi suunniteltiin Joutsenmerkin vuonna 2009 järjestämään kestokassikilpailuun, jossa se palkittiin kunniamaininnalla. Teksti ja kuva: Anu Kytömäki KILPAILUSSA haettiin ekologista vaihtoehtoa muovikassille. Tarkoituksena oli yhdistää ekologinen ajattelumaailma ja design-näkökulma. Eli suunnitella hyvännäköinen kassi, joka on materiaaleiltaan ja tuotantotavaltaan kestävää kehitystä tukeva. MUOTOKIELELTÄÄN moderni Cubio on valmistettu kierrätetystä messumatosta, joka on ongelmajätettä. Maton uusiokäyttö vaatii kevyen mekaanisen puhdistuksen ilman kemikaaleja, joten ympäristön kuormitusta ei synny. Kassin vetoketjullinen sisätasku on tehty kierrätetystä banderollikankaasta. Vaihtuva kuva-aihe tuo kassiin ripauksen leikkimielisyyttä. Valitussa messumattolaadussa on saatavilla useita värejä, keruuerät kuitenkin vaikuttavat luonnollisesti kassien värivalikoimaan. CUBION suunnittelijat Mia Kuusela ja Anu Kytömäki työskentelevät tapahtuma-alalla, jossa kierrätettävää materiaalia syntyy hukkapaloina runsaasti. Messumaton käyttö kassimateriaalina oli luonteva valinta. CUBIO-KASSI saatavilla Visuaalisen markkinoinnin ammattitapahtumassa 23.4.2010 Valkoisessa Salissa. Cubiot ovat myös myynnissä Taito Shop Helskyssä Helsingissä huhtikuun ajan. Tiedustelut: [email protected] Katso myös: http://www.kestokassi.fi/ http://www.mtv3.fi/uutiset/ilmiot.shtml/arkistot/ilmiot/2009/09/954122 40 SILMÄT AVOINNA 2010 SOMISTAJAYHDISTYS RY 41 KARUSELLI SOMESTA MIRA MERJA JOKISALO Katja Kangasmäki www.karu-selli.com 050-3379717 Tarja Hiitola, visualisti Rinnepolku 3, 08350 LOHJA 0400 341 262 [email protected] [email protected] TAMPERE 040-5564199 Kuvausjärjestelyt ja rekvisitointi Toimitilojen/myymälöiden/kotien stailaus Koulutus ja konsultointi Näyteikkunat ja esillepanot Juhlat ja messut Visuaalinen markkinointi: näyteikkunat, esillepanot ja myymäläsuunnittelu Tapahtumamarkkinointi: juhla- ja tapahtumasomistukset, messusuunnittelu ja -toteutus ERJA HOLOPAINEN VISIONI puh. 040 709 1814 Visuaalisesti vallaton Somistus Sisustus Stailaus www.visioni.fi 040 770 5530 Pauliina 050 528 2390 Miia Suunnittelemme, somistamme, stailaamme ja sisustamme menestyksesi. Meillä olet hyvännäköinen. Sinun visiosi on Visioni! Lediosaamisen kirkaimmassa kärjessä Ledivalaistus on räiskyvän värikästä, hillityn tyylikästä, kaunista korostusta – tai mitä vain, niin sisällä kuin ulkonakin. Philipsin laajalla, innovatiivisella valikoimalla toteutat haasteellisimmatkin projektisi. Philips on luotettava yhteistyökumppanisi. Lisätietoja Silmät Avoinna_juhlajulkaisu 180x180_ 2010_Philips Valaistus.indd 1 42 SILMÄT AVOINNA 2010 Kaksi nauhaa täyttää tilan. Kaksi nauhaa on tarpeeksi. Tarpeeksiko ? Kaikki tarvitaan kahteen nauhaan. ANU KYTÖMÄKI, VISUALISTI Lokkisaarentie 5 b 313 00980 Helsinki 040 7598231 [email protected] Tapahtumamarkkinointi: messut, yritystilaisuudet, juhlat Visuaalinen markkinointi: näyteikkunat, esillepanot, myymäläsuunnittelu - suunnittelu ja toteutus - 3D mallinnus - graafinen suunnittelu DESIGN STREET ZOLAN OY SISÄLLÄ SARI WALLDÉN Piia Partanen p. 040 5168 727 Seinäjoki [email protected] Annika Hirvi Visual Merchandiser www.zolan.fi [email protected] 040 71 54 025 SariWalldén Keinuvuorentie 5,Porvoo puh.050-5022023 [email protected] Visuaalinen markkinointi: näyteikkunoiden suunnittelu ja toteutus, tuotteiden esillepano myymälässä, räätälöityä yrityskoulutusta sekä alan kirjan myynti. ledituotteista: www.valaistus.philips.fi Vuodesta 1982, kaunistaja www.sisalla.fi Näyteikkunaja myymäläsomistukset Sisustussuunnittelu 2010-02-24 11:07:16 SOMISTAJAYHDISTYS RY 43 Visuaalinen markkinoija Markkinointiviestinnän ammattitutkinto Visuaalisen markkinoijan peruskurssi Sisustuskurssi www.ajk-jatkokoulutus.fi Lisätietoja kursseista ja hakumenettelystä antaa Iris Heikkonen 040 503 3284 iris.heikkonen@ajk-jatkokoulutus.fi AJK-Jatkokoulutus, Liesikuja 7 A, 01600 Vantaa CHECKPOINT SYSTEMS FINLAND OY Ruosilantie 14 F 00390 Helsinki Puh. 0207 590 000 Fax 0207 590 099 www.checkpointeurope.fi 44 PixMill Oy Pixmill_180x180.indd 1 SILMÄT AVOINNA 2010 Lirokuja 4, 00940 Helsinki Puh. 0207 559 600 www.pixmill.fi 3/5/10 10:53 AM SOMISTAJAYHDISTYS RY 45 Heleniuksenkatu 9 05860 Hyvinkää p. 040 728 4045 [email protected] www.tedeko.fi Tila- ja sisustussuunnittelua yrityksille ja yksityiskoteihin. Mittatilauskalusteet, levyn sahauspalvelut ja pintakäsittelytyöt 25 vuoden ammattitaidolla. Toimintamme kulmakiviä ovat laatu ja takuu! Puuseppä Kauko Ranta 040-581 7537 Kerapuu Oy, Suonrannantie 205, 01860 Perttula, [email protected], www.kerapuu.fi Messut Näyttelyt Sisustukset TIETOA VISUAALISEN MARKKINOIJAN KOULUTUKSESTA JA VISUALISTIN TYÖNKUVASTA: www.somistajayhdistys.com www.sterla.fi 46 SILMÄT AVOINNA 2010 SOMISTAJAYHDISTYS RY 47 Visuaalinen markkinoija Uusi heijastinmateriaali - energiatehokas ja parempi valo Markkinointiviestinnän ammattitutkinto amiedu.fi Myynninedistämistä oikealla valaistuksella! BÄ-RO Finland Oy • 09-755 7559 • www.baro.fi Monipuoliset ratkaisut Löydät kaikki esitteemme netistä: www.lohikari.fi - myynnin edistämiseksi! Ruoholahdenkatu 24, HKI puh. 09-565 77 50 48 SILMÄT AVOINNA 2010 SOMISTAJAYHDISTYS RY 49 Kaupan Maailma NRO 1 | HELMIKUU 10 Ammattilaisen tukkukauppa Yli 3000 eri tuotetta silkkikasveja somisteita sisustustuotteita pienhuonekaluja keramiikkaruukkuja lasimaljakoita www.sht-tukku.fi www.sht-shop.fi Vectia Oy:n Heli Arantola: Ymmärrä asiakkaasi arkea Sivu 24 Kun haluat tietää, mitä suomalaisessa vähittäiskaupassa tapahtuu, tilaa Kaupan Maailma –lehti! Suomalainen näkkileipä maistuu yli 30 maassa Hyvä työyhteisö tuottaa hyvää tulosta sivu 46 sivu 54 Kaupan riippumaton ammattilehti Kaupan Maailma -lehti on koko kaupan alan kattava riippumaton ammattilehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Lehti tarjoaa virikkeitä ja rahanarvoisia vinkkejä vähittäiskaupan arkipäivään. Lisäksi kattavat teemanumerot ja monipuoliset toimialakatsaukset antavat laajan ja perusteellisen katsauksen kaupan eri aloihin. Kaupan Maailma -lehden kuusi mielenkiintoista ja monipuolista numeroa Nyt pu ole en h kotiin tai työpaikalle inta an! kannettuna vain 26 €! Muista merkitä tilaukseen tilaustunnus: somistaja Tilaa lehti osoitteesta www.bbm.fi Muistathan myös ammattilehtien verovähennyskelpoisuuden! Business to Business Mediat Oy | Y-tunnus 1794727-6 | PL 3, FI-02601 Espoo | p. +358 9 5421 0100 | f. +358 9 5421 0132 [email protected] | www.bbm.fi 50 SILMÄT AVOINNA 2010 SOMISTAJAYHDISTYS RY 51 SOMISTAJAYHDISTYS RY Hallitus 2010 Hieno tarina erottuu joukosta. Digital IXUS 100 IS on tyylikäs ja älykäs kamera, jossa on uusi Smart Auto -tila. Kyse on tunnistustekniikasta, joka valitsee tilanteen mukaan parhaat kuvausasetukset 18 valmiista vaihtoehdosta. Niinpä Sophie saa hienoja kuvia aiheesta kuin aiheesta. Seuraa hänen tarinaansa osoitteessa www.canon.fi/otatarina. Ja kuvaa omasi. Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Sihteeri Iris Heikkonen [email protected] Annika Hirvi [email protected] Tiina Saine [email protected] Sari Waldén Tarja Hiitola Kaisa Kallioniemi Tuula Nieminen Teija Rantanen Pauliina Rusi Marika Sarjosalo Janina Suuronen 040 503 3284 040 715 4025 040 552 7235 Jäsenistö Vuoden 2009 lopussa yhdistyksen jäsenmäärä oli 198. Tukijäsenistä koostuu vuosikirjan ilmoittajista. Visio Yhdistys edistää ja tekee tunnetuksi visuaalista markkinointia sekä kehittää jäsentensä ammattitaitoa, luo näköaloja ja yhdistää visuaalisen alan toimijoita. Toiminta Yhdistys järjestää retkiä, koulutustilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä alan yrityksiin sekä tuottaa vuosikirjaa. Stipendi- ja koulutussrahastot ota enemmän kuin kuva. ota tarina. Somistajayhdistys myöntää stipendejä visualistien ammatinedistämistarkoituksiin sekä matka- ja opiskeluapurahoja yhdistyksen jäsenille ja tukijäsenyritysten henkilöstölle. Vapaamuotoiset hakemukset osoitetaan Somistajayhdistyksen hallitukselle. Yhteystiedot Somistajayhdistys ry Laajasuontie 4 A 7 00320 HELSINKI puh. 040 552 7235 [email protected] www.somistajayhdistys.com 52 SILMÄT AVOINNA 2010 SOMISTAJAYHDISTYS RY 53 Visuaalisen markkinoinnin ammattitapahtuma 23.4.2010 tekninen toteutus Jaakko Peltomäki Oy 09 6666 90 Kiitos yhteistyökumppaneillemme! 54 SILMÄT AVOINNA 2010 SOMISTAJAYHDISTYS RY 55 56 SILMÄT AVOINNA 2010
© Copyright 2024