Autismisäätiö Toimintakertomus 2011
Autismisäätiö Toimintakertomus 2011 1. ULKOINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Autismisäätiön perustehtävä on valmentaa autismin kirjon ja neuropsykiatrisia oireyhtymiä omaavia henkilöitä aikuiseen elämään sekä tunnistaa sekä yksilölliset ja yhteiskunnalliset tarpeet ja vastata niihin osuvilla palveluilla, täydentäen siten kuntien omaa palvelutoimintaa. Autismisäätiö onnistui saavuttamaan hyvin tavoitteensa vuonna 2011. Autismisäätiön hyvän tuloksen takana on menestystekijöitä, joista tärkein on kestävä arvopohja, jolla on myös yhteiskunnallisesti suuri merkitys autismin kirjon ja muiden vastaavia oireyhtymiä omaavien aikuisten ja aikuistuvien henkilöiden hyvinvoinnille. Vaikka Autismisäätiö tuotti toimintavuotena laaja-alaisesti palveluja ja toimintaa seitsemällä toimialueellaan (asuminen, työ- ja päivätoiminta, työllistymispalvelut, aluetoiminta, avopalvelut, kehittämis- ja järjestötoiminta sekä terveydenhuollon palvelutoiminta), se oli kuitenkin hyvin kohderyhmälle eriytynyttä ja laadultaan korkeatasoista. Tuottavuuden parantamiseksi Autismisäätiö panosti verkostoitumiseen mm. aluetoiminnan toteuttamisessa ja hyödynsi teknologiaa, niin jokapäiväisessä toiminnassaan kuin kehittämisen toimialueellaan. Autismisäätiö panosti edellisvuosien tapaan vuonna 2011 yleishyödyllisenä toimijana palvelutoiminnan laatuun ja vaikuttavuuden arviointiin, henkilökunnan ja johtamisen osaamiseen sekä hyvinvointiin. Samalla säätiö on kehittänyt liiketoimintaosaamistaan niin, että talouden ja toiminnan eri osa-alueet ovat tasapainossa keskenään ja toiminta on tuottanut onnistumistarinoita. Yhteiskunnalliset muutokset näkyivät vuonna 2011 positiivisina vaikutuksina samoin kuin odottamattominakin haasteina. Positiivisia vaikutuksia olivat asiakkaiden valinnan mahdollisuuksien lisääntyminen, yhtenäiset lupa- ja valvontakäytännöt esim. palveluntuottajan omavalvontaseuranta, toimintojen läpinäkyvyys ja vertailtavuus mm. kilpailutuksissa sekä palvelutoiminnan vaikuttavuuden ja asiakkaiden osallisuuden vaatimukset. Haasteet puolestaan kohdistuivat niin kohderyhmän henkilöiden palvelutarpeiden toteutumisen kuin palveluntuottajien toimintamahdollisuuksien epävarmuuteen. Haasteet ovat käytännössä ilmenneet mm. kilpailutusten yhteydessä. Vuoden 2011 aikana säätiö osallistui mm. useisiin kuntien sosiaalitoimien ja. työvoimahallinnon kilpailutuksiin, joilla oli yhteneväisiä ominaispiirteitä kilpailuttajasta riippumatta. Kokemuksemme mukaan kilpailutuksen kohteena oli suuria kokonaisuuksia, joissa tärkein puuttuva ominaisuus oli se, ettei kohderyhmämme erityisyyttä ja erityistarpeita huomioitu. Tarjouspyynnöt olivat usein hyvin epäselviä ja vastausajat lyhyitä, varsinkin kun epäselviin kohtiin pyydetyt tarkennukset julkaistiin hakuajan viimeisinä päivinä. Laadulla ei ollut painoarvoa. Vuonna 2011 Autismisäätiö ei havainnut yhtään kilpailutusta, joissa hinta ei olisi ollut määräävä tekijä. Erittäin suuri ongelma oli myös, että palvelut ja asuminen niputettiin tarjouspyynnöissä yhteen. Jos tarjoajalla ei ollut tarjota asuntoja, ei voinut osallistua palvelujenkaan tuottamiseen. Lisäksi asumiskriteerit eivät olleet säätiömme mielestä kohderyhmän tarpeita vastaavia. Lähtökohtana tunnuttiin pitävän kehitysvammaisten asumisen laatusuosituksia, jotka autismin kirjon henkilöiden kannalta eivät ole tarkoituksenmukaisia. Asumiskilpailutuksen yleensä voitti suuri toimija, jolla on koko ajan valmistumassa uutta asumistuotantoa, usein julkisen rahoituksen avustamana. Vuonna 2011 kilpailutuskokemuksemme osoittivat, että palveluntuottajat ovat eriarvoisessa asemassa johtuen mm. julkisen tuen saannista toimintansa tukemiseksi. Autismisäätiön RAY:ltä saama yleisavustus pieneni toimintavuotena 50.000 euroon ja lakkaa vuoden 2011 lopussa kokonaan. Kohderyhmän vertaistukitoimintaa ja edunvalvontaa jouduttiin tästä syystä vähentämään merkittävästi vuonna 2011. Autismin kirjon palvelualueella autismiin erikoistuneita toimijoita on kohderyhmän laajuudesta huolimatta vähän (autismin kirjon henkilöitä on Suomessa vähintään 50 000 ja vrt. esim. kehitysvammaisia korkeintaan 40 000). Olemassa olevilla toimijoilla ei myöskään ole vanhan toimijan statusta niin kuin perinteisillä kehitysvammalaitoksilla. Ilmeisesti tästä johtuen vuonna 2011 käynnistettyihin, autismin kirjon henkilöiden palvelunrakenteiden valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin, on pääasiassa kutsuttu kehitysvammalaitosten edustajia asiantuntijoiksi. Autismin kirjon ääni on siten jäänyt kuulumatta monissa tilanteissa, joissa sen olisi pitänyt kuulua. Autismin kirjon henkilöistä noin 20 %:lla saattaa olla kehitysvammaisuutta perusoireyhtymänsä ohella. Suurimmalla osalla eli 80 % ei ole em. liitännäisoiretta. Mahdolliset liitännäisoireet eivät luonnollisestikaan poista henkilöiltä autistisuutta. Laitoshoidon alasajo oli käynnissä jo toimintavuotena 2011. Aiemmista palvelurakenteista johtuen useissa laitoksissa on ollut sijoitettuna myös autismin kirjon henkilöitä. Osalla ko. henkilöistä autismi on ollut tunnistettua, osalla ei. Laitoshoidon alasajon yhteydessä olisi nyt erinomainen mahdollisuus tunnistaa laitoksissa olevat autismin kirjon henkilöt ja siirtää heidät pois kehitysvammahuollon palveluista autismin kirjon palveluihin. TALOUS JA HALLINTO Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 741 miljoonalla eurolla. Myös kuntayhtymien taloustilanne heikkeni hieman. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta 2002–2011* *) Tilinpäätösarviot Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän, joten kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Verotulojen 717 miljoonan ja valtionosuuksien 241 miljoonan euron lisäys ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden 1,2 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden laskuna. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2011 käyttäneensä vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2011 lopussa vajaa 13,8 miljardia euroa, eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät noin 1,4 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin reilut kaksi miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 2 085 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 1 956 euroa. Vuoden 2011 alussa voimaan tulleet kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset paransivat myös autismin kirjon henkilöiden mahdollisuuksia valita kotikuntansa. Lakimuutosten myötä mm. asumispalvelujen tarpeessa oleva autismin kirjon henkilö on voinut nyt valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän tosiasiassa asuu. Valintaoikeuden käyttäminen on edellyttänyt sitä, että asumisen arvioidaan kestävän tai se on kestänyt yli vuoden. Sosiaalihuoltolain muutoksen myötä autismin kirjon henkilö on voinut vuoden 2011 alusta pyytää palvelutarpeen arviointia ja palvelujen järjestämistä myös muista kunnista kuin kotikunnastaan. Näin henkilö on voinut hakeutua sen hetkisestä kotikunnastaan toisen kunnan asukkaaksi ja sen palvelujen piiriin. Autismisäätiö sai kokemusta molempien lakien toteutumisesta vuonna 2011. Uusi terveydenhuoltolaki on (voimaan 1.5.2011) lisännyt myös autismin kirjon henkilöiden valinnan mahdollisuuksia. Lain turvin on voinut käyttää julkisia terveyspalveluja myös kotikuntansa ulkopuolella siellä, missä henkilö oleskelee pitempiaikaisesti. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva on voinut ansaita vuodesta 2011 työtuloja takuueläkkeen verran eli 687 euroa kuukaudessa ilman, että tulot vaikuttavat eläkkeeseen. Tämä on antanut Autismisäätiössäkin autismin kirjon henkilölle mahdollisuuden ansaita lisätuloja silti uhkaamatta eläkkeen suomaa turvaa. 2. SISÄINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Autismisäätiö tunnisti vuoden 2011 toimintaa suunnitellessaan hyvin ulkoisen toimintaympäristön haasteet ja osasi vastata niihin toimintavuoden aikana osuvilla strategioilla. Säätiö panosti mm. palveluidensa selkeään segmentointiin ja mitattavuuteen. Autismisäätiön visio vuonna 2011 oli edelleen olla edelläkävijä palvelurakenteen muutoksessa. Perustehtävämme ja toimintamme tavoitteena oli 1) valmentaa autismin kirjon ja neuropsykiatrisia oireyhtymiä omaavia henkilöitä aikuiseen elämään ja 2) tunnistaa sekä yksilölliset ja yhteiskunnalliset tarpeet ja vastata niihin osuvilla palveluilla. Autismisäätiö pystyi vastaamaan hyvin vuoden 2011 keskeisiin tavoitteisiinsa. Säätiömme palvelutoiminnan laadun kehittämisen tavoitteena oli asiakkaiden tyytyväisyyden, kannattavan toiminnan sekä kilpailukyvyn säilyttäminen ja kasvattaminen. Tehdyissä asiakastyytyväisyyskartoituksissa palautteet olivat positiivisia, säätiön kasvu oli maltillista, mutta pystyimme lisäämään alueellista toimintaamme mm. Seinäjoella, Kotkassa ja Tampereella. Laadullisten palvelukriteerien työstäminen ja rakentaminen jatkuu edelleen vuonna 2012. Erityisen hyvin olemme onnistuneet palvelutoimintaamme koskevassa vaikuttavuusarvioinnissa. GAS-arviointimeneltelmä on nyt osa säätiön asiakkaiden palveluntuotantoa ja asiakkaiden yksilöllistä Henkilökohtaista Tulevaisuuden Suunnitelmaa (HTS). Arviointitoiminnan ohella Autismisäätiö kehitti vuonna 2011 vahvasti kuntoutus- ja valmennusrakenteitaan työ- ja päivätoiminnoissa sekä työllistymis- ja asumispalveluissa. Esimerkkejä uusista, toimivista palvelurakenteista: Vallilan työvalmennuksen kuntouttavat työpajat, Helsingin oppisopimustoimiston ja Autismisäätiön yhteinen kohderyhmälle räätälöity oppisopimukseen valmentava oppisopimuskoulutus, ryhmämuotoinen työhönvalmennus sekä Kustaa Aadolfin puiston toteuttama tavoitteellinen tuettu asumisvalmennus. Näissä kaikissa palvelumuodoissa yhdistävänä tekijänä on ollut asiakkaan osallisuus. Ulkopuolisella tutkimusorganisaatiolla vuonna 2010 teettämämme kartoituksen tulosten perusteella autismin kirjon ja muita neuropsykiatrisia oireyhtymiä omaavien henkilöiden puutteellisten palveluiden takaa nousi esiin kolme (3) merkittävää tekijää: 1) ei tiedetä mitä palveluja on tarjolla, 2) ei löydy maksajaa ja 3) tiedon ja asiantuntijuuden puute. Autismisäätiön palvelutoiminnan tunnettuvuus ei ollut myöskään kartoituksen perusteella hyvää. Kartoituksesta saadun tiedon perusteella panostimme vuonna 2011 tiedon jakamiseen kohderyhmän henkilöiden tarvitsemista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työvoimahallinnon palveluista ja säätiömme mahdollisuuksista vastata näihin palvelutarpeisiin. Samoin informaatiota on kohdistettu opiskelijoiden terveydenhuoltoon sekä yrityksiin ja kuntiin. Käynneistä saadut kokemukset ja palautteet ovat olleet hyvin positiivisia. Vuonna 2011 lisäsimme lääkäripalveluidemme määrää. Tämän vaikutus näkyi mm. lisääntyvänä konsultaatiotoimintana pääkaupunkiseudun ulkopuolella. AUTISMISÄÄTIÖN VUODEN 2011 TUNNUSLUKUJA Vuonna 2011 Autismisäätiön tuotot olivat yhteensä 9,830 M€, josta kohdennettuja avustuksia oli 128.901 euroa. Lisäksi säätiö sai RAY:n yleisavustusta 50.000 euroa. Toimintasuunnitelman mukainen 10 %:n kasvutavoite saavutettiin, kasvu oli 11,93 %. Tilikauden ylijäämä oli 126.352,06 €. ASUMISPALVELUT Autismisäätiön asumispalvelut toteuttivat ja tuottivat yhteensä seitsemää eri asumistuotetta: autettu asuminen, vahvasti autettu asuminen, ohjattu asuminen, vahvasti tuettu tukiasuminen, tukiasuminen, asumisvalmennus ja asumisharjoittelu. Asumisyksiköitä oli yhteensä kahdeksan. Asumispalveluiden alueellinen toiminta vahvistui Kotkassa ja Seinäjoella. Asumistoiminnan toteutuksessa korostettiin vuonna 2011 asukkaiden osallisuuden ja yksilöllisyyden kunnioittamista. Asiakkuuksien määrä lisääntyi 15,74 % edelliseen vuoteen verrattuna. Asumispalvelut tuottivat palveluita vuoden 2011 aikana yhteensä 27 eri kunnalle, uusia kuntia tuli toimintavuoden aikana myös toimintamme piiriin. Henkilökuntaa vuoden 2011 lopussa oli 76, joilla kaikilla oli sosiaali- tai terveysalan tutkinto. Autismisäätiöltä vuonna 2011 kysytyimpiä asumispalveluja olivat autetun asumisen ja vahvasti autettua asumisen palvelut. Autismisäätiöltä tiedusteltiin myös mahdollisuutta tuottaa eritasoisesti tuettuja asumispalveluja opiskelujen ajaksi. Autismisäätiön asumispalveluiden kokemusten mukaan kuntien heikentymässä oleva talous näkyi haluna siirtää asiakas kotikunnan palveluiden piiriin, vaikka kotikunta ei pystyisikään toteuttamaan asiakkaan tarvitsemia palvelutoimintoja. Uusi kotikuntalaki aiheutti myös kunnissa hämmennystä ja näkökantoja kotikuntalain tulkitsemiseen oli vielä useita. Asumispalvelut saavuttivat fysio- ja toimintaterapeuttien yhteistoimintaryhmää lukuun ottamatta sekä laadulliset että määrälliset tavoitteensa. Keskeisiä saavutettuja laadullisia tavoitteita olivat arviointiosaamisen kasvattaminen, verkostoituminen, asumisyksikköjen välisen yhteistyön vahvistuminen, teematoiminnan jatkuminen, asiakaspalaverien strukturoidun mallin käyttöön otto. Saavutettuja määrällisinä tavoitteita olivat mm. asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttaminen kerran vuodessa, asumisen käyttöaste 100 %, omaisten illat 1 - 2krt/vuosi, lääkehoitosuunnitelmien valmistuminen yksiköihin ja esimiesten työlainsäädäntö koulutus. Tarvittavaa lääkehoitokoulutusta hankittiin työntekijöille ostopalveluna. Kaikille asiakkaille järjestettiin mahdollisuus Henkilökohtaisen Tulevaisuuden Suunnitelma (HTS)palaverin toteutumiseen. Säätiöstä johtumattomista syistä se ei toteutunut kaikille helsinkiläisille. Uuden HTS – lomakkeen myötä myös arviointiosaaminen lisääntyi. Teematoiminta on yksiköissä muodostunut jo käytössä olevaksi toimintamalliksi. Asiakaspalavereissa toteutettiin strukturoitua keskustelumallia, erityisesti asiakkaiden kohdalla, jotka pystyivät seuraamaan kirjoitettua asialistaa. Kehitettävää on edelleen neuvottelujen strukturoimisessa kuvien avulla niille asiakkaille, jotka kommunikoivat kuvin. Jokaisessa yksikössä järjestettiin vanhempainiltoja vähintään 1-2 kertaa vuoden aikana. Kehittämispäiviä on pidetty suunnitelmien mukaisesti Kotkansaaren ryhmäkotia lukuun ottamatta. Asumispalveluissa hyvä yhteistyö eri yksiköiden kesken näkyi mm. työntekijäresurssin hyödyntämisenä äkillisissä sairaustapauksissa työntekijälainauksien muodossa. Käpylän ryhmäkoti kutsui muut yksiköt perinteiseen uuden vuoden juhlaansa. Asumispalveluiden asiakkaat valloittivat Eurooppaa vuonna 2011. Pääosin lahjoitusvaroin toteutettiin toukokuussa matka Islantiin. Mukana oli neljä asumispalveluiden asiakasta; yksi Askiston ryhmäkodista, kaksi Käpylän ryhmäkodista ja yksi Puotilan tukiasumisesta. Matkaa valmisteltiin huolellisesti ja ennakoiden, mikä varmisti sen, että matka sujui kaikilta hienosti ja antoi suuria elämyksiä matkaan lähteneille. Islannin lisäksi toteutettiin Puotilan ryhmäkodin 10- vuotismatka Berliiniin. Tälle matkalle osallistuivat kaikki Puotilan ryhmäkodin ja tukiasumisen asiakkaat sekä henkilökunta yhtä lukuun ottamatta. Lisäksi ryhmäkodit tekivät neljä (4) Tallinnan retkeä. Asumispalveluiden asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marraskuussa 2011. Vastausprosentti 71,3 %. Kyselyn tulosten perusteella asiakkaat olivat tyytyväisiä asumispalveluihimme ja yhteistyöhömme. Tukiasumisen asiakkaiden vastausprosentti oli 80,4 %. Enemmistö näkemykseen mukaan heitä oli kuultu ja he olivat voineet vaikuttaa asioihinsa sopivasti. Enemmistön kokemus oli, että heitä oli tuettu riittävästi ja erityispiirteet oli otettu huomioon. Asumisyksiköiden sijainti koettiin valtaosin hyväksi. Ryhmäkotiasumisessa kysely postitettiin asiakkaiden vanhemmille. Vastausprosentti oli 64,8 %. Enemmistön mielestä asukkaita oli kuultu riittävästi ja he olivat saaneet vaikuttaa asioihinsa toimintakykynsä mukaisesti. Valtaosa koki, että asukkaita oli tuettu päätöksenteossa huomioiden heidän erityisvaikeutensa mm. kommunikaatiossa. Enemmistön mukaan asukkaat olivat osallistuneet riittävästi ulkopuoliseen yhteiskuntaan, asumisyksikkö oli sisustettu kodinomaisesti ja asuinyksikön sijainti oli hyvä. Yhteistyön todettiin olleen hyvin toimivaa ja vanhempien toiveita oli kuultu sopivasti. TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA Toimintavuosi 2011 oli erityisen haasteellinen työ- ja päivätoimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta. Kunnat rajasivat palvelukokonaisuuksien ja asiakasvolyymien palveluhankintaa aiempaa tiukemmin. Toisaalta palvelutoiminnan sisältöön kohdistui laatu-, kustannus- ja tehokkuusvaatimuksia. Autismisäätiö onnistui hyvin vastaamaan kuntien antamiin haasteisiin, koska säätiö oli jo aiempina vuosina tiedostanut tulevat kehityshaasteet ja huomioinut ne toimintansa kehittämisessä. Lähikuntien päivätoimintatarpeiden lisääntymisen vuoksi hankittiin toimintakauden aikana lisää toimintatilaa Myyrmäen päivätoimintayksikköön. Tehty ratkaisu tuki samalla Vantaalle suunnatun palvelutoiminnan kehittämistä ja monipuolistamista. Autismisäätiö vastasi vuoden päivä- ja työtoiminnan sekä laadullisiin että määrällisiin tavoitteisiinsa. Autismisäätiö on kehittänyt ja monipuolistanut päivä- ja työtoimintapalvelunsa sisältöä. Vuoden 2011 lopussa säätiö pystyikin tarjoamaan asiakkailleen yksilöllisen kehityspolun, jossa asiakkaiden kyvyt, tiedot ja taidot huomioiva palvelukokonaisuus oli mahdollista toteuttaa mm. säätiön eri toimintayksiköiden välillä toteutettavin sisäisin asiakassiirroin. Vuonna 2011 työ- ja päivätoiminta tarjosi asiakkailleen mahdollisuuden osallistua päivätoimintaan, vahvasti tuettuun päivätoimintaan, toimintakeskustoimintaan, valmennuskeskustoimintaan ja työhönvalmennukseen. Työllistymisen osalta toimintaa toteutettiin yhteistyössä säätiön työllistymisen tukipalveluiden kanssa. Suomenojan ja Myyrmäen päivätoimintayksiköt panostivat vuonna perustoimintonsa lisäksi yksiköt ulkopuoliseen työtoimintaan ja asiakkaiden fyysiseen toimintakykyyn sekä vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttämiseen. Voimakasta tukea tarvitsevien asiakkaiden työtoiminnan järjestyminen yhteistyössä lähialueen yritysten ja yhteisöjen kanssa palkitsi sekä asiakkaita että henkilökuntaa. Toimintaa oli esim. Espoon kierrätyskeskuksessa ja kiinteistövälitysyrityksessä. Myyrmäen päivätoimintayksikössä jatkettiin itseilmaisun ja taidetoiminnan kehittämistä. Toiminnan tueksi palkattiin yksikköön voimakasta tukea tarvitseville asiakkaille oma erillinen taidetoiminnan koordinaattori. Asiakkaiden fyysiseen toimintakykyyn panostaminen näkyi mm. aisti -, liikunta- ja uintiryhmien toteutumisena. Toimintakeskustoiminnassa panostettiin asiakkaiden kommunikaatiotaitojen kehittämiseen erityisesti itseilmaisun mahdollisuuksien lisäämiseen mm. asiakaskohtaisten kommunikaatiokansioiden tuella. Talking Mats -menetelmä ja toimintataulut todettiin myös toimiviksi apuvälineiksi. Yksilöllisesti rakennetut tehtävät olivat motivoivia ja toimintakykyä ylläpitäviä toimintoja. Lisäksi toteutettiin mm. yksilöllistä musiikinopetusta. Sosiaalisten taitojen harjoittelussa siirryttiin hyödyntämään luonnollisia tilanteita ja harjoitukset sidottiin erilaisiin luonnollisiin asiayhteyksiin. Toimintakeskus panosti voimakkaasti haastavan käyttäytymisen vähenemiseen merkittävin tuloksin. Osana monipuolista toimintaansa yksikkö tarjosi asiakkaalleen myös sensomotorista kuntoutusta. Toimintakeskustoiminta panosti myös toiminnan suuntaamiseen ympäröivään yhteiskuntaan. Viikoittain toteutettuja ryhmiä oli vuonna 2011: Päivätoiminnassa asiointiryhmä, asiointilenkki, aikuisuusryhmät, musiikkiryhmät, levyraadit, vapaaajanryhmä, motoriikkaryhmät, liikuntaryhmät, opiskeluryhmä, venyttelyryhmä, kädentaitoryhmä, työtoimintaryhmä, kierrätyskeskusryhmä. Toimintakeskuksessa musiikkimaalaus, Peili-ryhmä, miesten ryhmä, pihatyöryhmä, selkoryhmä, kokkiryhmä, bänditoiminta, liikuntaryhmä. Työvalmennusyksikössä luotiin vuonna 2011 asiakkaille ns. palvelutarjotin, josta heidän oli mahdollista valita eri pajatoiminnoista haluamansa palvelukokonaisuus, joka tukisi heidän yksilöllisiä HTS - tavoitteitaan. Vuoden 2011 lopussa pajatoiminta koostui seuraavista pajoista: mediapaja, työpaja sekä taide- ja käsityöpaja. Lisäksi valmennustoimintaa toteutti kaksi työvalmentajaa, yksi opiskeluvalmentaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja ohjaaja jonka vastuulla olivat seksuaalikasvatus- ja neuvonta. Mediapaja tuotti erilaisia toimintoja liittyen tieto- ja viestintätekniikan taitoihin sekä ammattitietouteen. Taidepaja toteutti kuvataideryhmiä ja taidekäsityötoimintaa. Taidepajassa valmistettuja tuotteita myytiin mm. Wanhan ylioppilastalon joulumyyjäisissä. Taidepajan toiminnan tärkeä tavoite oli toimintavuotena edistää autisminkirjon henkilöiden taiteen ja toiminnan näkyvyyttä sekä osallisuutta yhteiskunnassa ja kulttuurielämässä. Myyjäisiin osallistuminen toteutti osaltaan tätä tavoitetta. Vuoden aikana valmistettiin myös paljon tilaustöitä joko yksityishenkilöille tai Autismisäätiön muihin toimipisteisiin. Uusia tekniikoita ja tuotteita olivat: metalligrafiikka, kanavatyöt, virkkaus, kankaanmaalaus, tuotteiden ompelu, paperiset tarjoiluvadit. Pajatoimintojen luonteen mukaisesti työpaja-toiminta toteutettiin erilaisten ryhmätoimintojen avulla: remppa-ryhmä, vertais-ryhmä, luonti-koulu, Lippo-ryhmä sekä Autismisäätiön autojen kunnossapito ja huolto. Osana pajatoimintaa käynnistyi suunnitelmien mukaisesti opiskeluun suuntaava valmennus. Työpajalla tehtiin vuoden 2011 aikana alihankintatöitä, samoin työskenneltiin säännöllisesti talon ulkopuolella. Koulutuskokeiluissa kävi vuoden aikana kaksi (2) asiakasta. Asiakkaille tehtiin keväällä 2011 asiakaskysely. Lisäksi työpajan asiakkaat tekivät VATitsearvioinnit työskentelytaidoistaan ja valmiuksistaan. TYÖLLISTYMISEN TUKIPALVELUT Autismisäätiön työllistymisen tukipalveluiden tavoitteena oli sekä kehittää että toteuttaa erilaisia interventioita, joiden avulla autismin kirjon ja muiden neuropsykiatristen henkilöiden työllistymistä ja työssä pysymistä voidaan vahvistaa ja tukea. Työllistymisen tukipalvelut saavuttivat määrälliset ja laadulliset tavoitteensa vuonna 2011. Työllistymisen tukipalveluissa kehitettiin ja otettiin käyttöön uudet työhönvalmennuksen alkuja yhteenvetolomakkeet, jotka tukivat työhönvalmennusprosessin eri vaiheita. Vuonna 2011 TE-toimistot ohjasivat tukipalveluihimme 30 työhönvalmennuksen asiakasta. Osa heistä tuli säätiön toiminnan piiriin vasta loppuvuodesta 2011, joten palvelutoiminnan prosessi oli vuodenvaihteessa vielä kesken. Ohessa on yhteenveto, miten työllistymisessä avoimille työmarkkinoille on onnistuttu, välityömarkkinoiden hyödyntämisestä sekä opiskeluihin sijoittumisesta. Toimintavuoden aikana liittyivät Itä-Uusimaa, Loviisa ja Porvoo työhönvalmennuksemme toteuttamisalueiksi. Yhteistyö erityisesti Lohjan, Porvoon ja Loviisan seudulla toimi hyvin ja saamamme palaute toiminnastamme oli positiivista. Työllistyminen Opiskelu (korkeakoulu) Opiskelu (valmentava) Opiskelu (työvoimapoliittinen koulutus) Työharjoittelu/työkokeilu/työelämävalmennus Ohjattu kuntouttavaan työtoimintaan Prosessi kesken 1 2 1 1 13 1 18 Loppuvuodesta 2011 käynnistettiin kaksi uutta työllistymistä tukevaa toimintamuotoa. Nämä olivat neuropsykiatristen henkilöiden henkilökohtaisista tarpeista lähtevän oppisopimukseen valmentava oppisopimuskoulutus ja ryhmämuotoinen työnhakupalvelu - Ote elämästä työhönvalmennusryhmä. Saadun palautteen perusteella, kokemukset ryhmämuotoisesta työnhakupalvelusta olivat positiivisia. Erityisesti kiitettiin ryhmäkoon sopivuutta ja ohjaajien asiantuntemusta ja ohjaustaitoja. Lisäksi tilojen ja järjestelyjen toimivuudessa, ryhmän pituudessa sekä työn etsintään liittyvässä valmennuksessa oli onnistuttu palautteiden perusteella hyvin. Vuonna 2011 Autismisäätiö osallistui viiteen (5) työllistymispalveluita koskevaan kilpailutukseen. Kilpailutuksissa ei pärjätty. Tämän arvioitiin johtuvan mm. siitä, että kilpailutuksissa ei oltu erityisesti huomioitu neuropsykiatrisia henkilöitä vaan ely-alueet kilpailuttivat koko työhönvalmennuksensa yhtenä kokonaisuutena. Haasteeksi saimmekin kohderyhmäämme koskevan erityisen palvelutarpeen informoimisen myös Ely-alueille. ALUETOIMINTA Vuonna 2011 aluetoiminta koostui neljästä kiinteästä alueellisesta toimipisteestä; Kuopio, Kotka, Lakeus ja Tampere. Kotkan aluetoiminta laajentui voimakkaasti vuonna 2011 niin avopalvelutoiminnan, tukiasumisen kuin uutena palveluna käynnistyneen työ- ja päivätoiminnan osalta. Vanhasta toimitilasta muutettiin uuteen isompaan heinäkuussa 2011. Uusi toimipiste sai nimekseen Autismisäätiön Kotkansaaren Monipalvelupiste. Tampereelle perustettiin toimipiste keväällä 2011. Tavoitteena Pirkanmaan alueella oli toiminnan käynnistämisen lisäksi kartoittaa alueen kohderyhmämme tarpeita ja tuoda Autismisäätiön toimintaa tutuksi uusille yhteistyökumppaneille. Asiakkaita aluetoiminnan piirissä oli vuonna 2011 yhteensä 44 asiakasta yhdeksästä (9) eri kunnasta. Palvelutoiminta muodostui vuonna 2011 arviointi-, ohjaus- ja valmennustoiminnasta sekä vertaistuki ja koulutustoiminnasta. Maksavina asiakkaina olivat sosiaalitoimi, työvoimahallinto, terveydenhuolto ja asiakkaat itse. Aluetoiminnassa panostettiin vuonna 2011 verkostojen rakentamiseen. Autismisäätiön toimintaa esiteltiin yhteistyökumppaneille; kuntien sosiaalitoimistoille, TE-toimistoille, työvoimanpalvelukeskuksille, oppilaitoksille, sairaanhoitopiireille, erityishuollon kuntayhtymille sekä muille palvelutuottajille ja paikallisille järjestöille. Pirkanmaalla hyvin merkittävä yhteistyö YTHS:n (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö) ja TTY:n (Tampereen teknillinen yliopisto) kanssa aloitettiin keväällä 2011. Aluetoimintaa toteutettiin myös ryhmä- ja koulutustoimintana: Kotkassa oli keinoja kaverisuhteen luomiseen - ryhmä keväällä 2011, Seinäjoella toteutettiin kolme (3) vanhempien vertaisryhmää ja Tampereella toteutettiin yksi (1) toiminnallinen ryhmä nuorille. Koulutustoimintaa toteutettiin Kuopiossa ja Seinäjoella. Koulutuksen aiheena oli neuropsykiatrisen asiakkaan kohtaaminen, Seinäjoella lisäksi Asperger-nuorten tuen tarve opintojen päättyessä. Lisäksi aluetoiminnan työntekijät ovat olleet luennoitsijoina Lehtimäellä sopeutumisvalmennuskursseilla. RAYn rahoittaman HAASTE-projektin koulutustilaisuuksia pidettiin vuonna 2011 myös aluetoiminnan kanssa yhteistyössä. Autismisäätiö toteutti vuonna 2011 ulkopuolisella tutkimusorganisaation avulla Seinäjoen alueella kohderyhmän työllistymisstrategioiden kehittämiseksi työllistämisselvityksen. Kartoituksen tavoitteena oli selvittää yritysten työllistämistarpeita Seinäjoen seudulla sekä vastaajien mielikuvia, asennoitumista sekä kokemuksia neuropsykiatristen oireyhtymiä omaavien henkilöiden työllistymisestä. Tulokset olivat hyvin kannustavia ja osoittivat, että mitä enemmän yrityksillä on tietoa kohderyhmästämme sitä paremmat mielikuvat heillä oli kohderyhmän henkilöiden työllistämisensä suhteen. NEUROPSYKIATRISET AVOPALVELUT Vuonna 2011 Neuropsykiatrinen avopalveluyksikkö toteutti tehtäväänsä toiminnan jakautuessa sosiaalihuollon avopalvelutoimintaan ja säätiön muuta toimintaa tukevaan yksityisiä terveydenhuollon palveluja tuottavaan toimintaan. Sosiaalihuollon kustantamiin neuropsykiatrisiin valmennus- ja ohjauspalveluihin kuuluivat toimintavuotena sekä henkilökohtainen että ryhmämuotoinen valmennustoiminta. Toiminnan tavoitteena oli työstää henkilökohtaisia selviytymiskeinoja arjen sujumisen tueksi sekä lisätä elämänhallinnan valmiuksia. Palvelut toteutettiin pääosin vammaispalvelulain mukaisena sopeutumisvalmennuksena. Määrälliset tavoitteet eivät toteutuneet, mutta laadulliset tavoitteet toteutuivat. Toimintavuoden aikana toteutui GAS:n (Goal Attainment Scale)- arviointimenetelmän systemaattinen käyttö valmennuksen tavoitteiden seurannan välineenä. ZIGGURAT-ohjelmaa hyödynnettiin asiakastyön toteuttamista tukevana välineenä. Laadullisena tavoitteena ollut asiakaskohtaisten valmennuskansioiden laatiminen toteutui myös toimintavuotena. Neuropsykiatrinen avopalveluyksikkö tuotti yksityisen terveydenhuollon laaja-alaisia palveluja neuropsykiatrisen oireyhtymän omaaville nuorille ja aikuisille, heidän perheilleen, sekä kunnille ja terveydenhuollon organisaatioille sekä muille palveluntuottajille. Toiminta painottui lääkäripalveluihin, diagnosointiin, arviointeihin, kuntoutussuunnitelmien laatimiseen, kuntoutuksen ja konsultatiiviseen toimintaan sekä työnohjaukseen ja koulutustoimintaan. Terveydenhuollon palvelut eivät tavoittaneet vuodelle 201 asetettuja määrällisiä tavoitteitaan. Myöskään kaikkia yksikön laadullisia tavoitteita ei saavutettu vuonna 2011 ja siten niiden työstäminen jatkuu edelleen vuonna 2012. Erityisen hyvin työryhmä onnistui moniammatillisen tiimityöskententelyn vahvistamisessa, asiakasprosessin edelleen kehittämisessä sekä toiminnan vaikuttavuusmenetelmien hyödyntämisessä. Kuntoutustoiminnan edelleen kehittäminen jatkuu vuonna 2012 samoin uusien palvelutuotteiden kehittäminen. JÄRJESTÖTOIMINTA Helsingin kaupungin sosiaalitoimen järjestöavustuksen rahoituksella toteutettiin vuonna 2011 kaksi suomenkielistä vanhempien vertaistukiryhmään ja käynnistettiin yksi ruotsinkielinen ryhmä. Suomenkielisten ryhmien antamat palautteet vahvistivat ennakkokäsitystä, jonka mukaan perheet tarvitsivat juuri heidän elämäntilanteeseensa - ja vaiheeseensa räätälöityjä tukitoimia. Vertaisryhmiin osallistuminen nähtiin vanhemmuutta vahvistavana tekijänä, joka auttoi arjessa selviytymistä ja jaksamista ja toimi käytännön avun kanavoijana ja perheen oman sisäisen elämänhallinnan edistäjänä. Ryhmät arvioivat vertaistuen merkityksen suureksi, keskiarvo oli 9.25 (asteikko 4-10). Vertaisryhmien päätyttyä kerätyissä kirjallisissa palautteissa tuli vahvasti esille vanhempien tarve saada autismia koskevaa tietoa. Ryhmät koettiin tärkeiksi ja tarpeellisiksi. Joillekin vanhemmista ryhmään osallistuminen oli ainoa kodin ulkopuolinen kontakti muihin autismin kirjon perheiden aikuisiin. Osa vanhemmista oli ensimmäistä kertaa ammatillisesti ohjatussa ryhmätoiminnassa ja koki sen itselleen mielekkääksi. Vanhempien vertaisryhmätoimintaa järjestettiin myös Espoossa. RAY:n rahoittamia vertaistukiryhmiä pidettiin sekä kirjon henkilöille että vanhemmille. Kuopiossa on ollut vuoden 2011 aikana kaksi (2) ryhmää; vapaa-ajan vertaisryhmä sekä liikkumisen iloa-ryhmä. Kotkassa - keinoja kaverisuhteen luomiseen ryhmä – toteutui keväällä 2011. Seinäjoella toteutui kolme (3) vanhempien vertaisryhmää sekä vertaistapaamisia kuusi (6) kertaa. Tampereella pidettiin yksi (1) toiminnallinen ryhmä nuorille. RAYn yleisavustus on mahdollistanut Autismisäätiölle vuonna 2011 edunvalvonnan toteuttamista mm. informaation levittämisen ja verkostoitumisen keinoin. Tiedotustilaisuuksia pidettiin mm. Seinäjoella huhtikuussa Asperger- nuoren tuen tarve opintojen päättyessä, Kuopiossa ja Raumalla ja Seinäjoella osallistuttiin keväällä Nuorten Talon järjestämään tilaisuuksiin, joiden aiheena oli neuropsykiatrisen asiakkaan kohtaaminen. Verkostotapaamisia on ollut myös Rovaniemellä, Oulussa, Seinäjoella ja sen ympäristökunnissa, Pirkanmaalla ja Savon seudulla. Tilaisuuksista saatujen kokemuksien mukaan autismin kirjon tunnistaminen oli edelleen haastavaa ja heidän hyvinvointiaan edistäviä interventioita ei tiedetä eikä niitä siten osata myöskään hakea. Vuoden 2011 kokemusten perusteella yhteiskunnallista vaikuttamista tarvitaan paljon nykyistä enemmän, jotta autismin kirjon henkilöiden erityisyys ja ainutlaatuisuus eivät huku muiden vammaisryhmien tarpeiden alle. AUTISMISÄÄTIÖN KEHITTÄMISTOIMINTA Autismisäätiö käynnisti vuonna 2011 laatutyöskentelynsä laatujärjestelmä ISO 9001 pohjalta ja palkkasi toiminnan koordinoijaksi laatupäällikön. Toimintavuoden aikana otettiin toiminnan vaikuttavuuden arviointi käyttöön kaikissa yksiköissämme. Valitsemamme työväline oli Goal Attainment Scaling eli GAS-menetelmä, johon sisältyy sekä tavoitteiden asettelu että tavoitteiden toteutumisen arviointi. Menetelmä on sopinut hyvin Autismisäätiön arvomaailmaan, koska se korostaa kuntoutujalähtöisyyttä ja yksilöllisyyttä. GAS on ollut hyvin toimiva arviointiväline ja sitä on voitu soveltaa arvioimaan muutosta kaikilla säätiömme toimialoilla. Kuntoutussuunnitelma-käsite korvattiin vuonna 2011 asiakkaan osallisuutta, tulevaisuutta ja yksilöllisyyttä korostavalla Henkilökohtaisella Tulevaisuuden Suunnitelmalla (HTS). HTS sisältää henkilökohtaiset toiminnan tavoitteet, keinot tavoitteisiin pääsemiseksi ja arvioinnin, jotta toiminnan vaikuttavuus on osoitettavissa. Vuonna 2011 Autismisäätiö panosti myös teknologian hyödyntämiseen toiminnassaan. Panostaminen edellytti myös laitteistojen päivittämistä. Teknologiaa on hyödynnetty mm. kuntoutuksen, koulutuksen, asiakastyytyväisyyden, sisäisen vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen apuvälineinä. Selvää positiivista vaikuttavuutta on voitu havaita mm. yhteydenpidon joustavuudessa ja järkevässä ajankäytössä. PROJEKTITOIMINTA Helsingissä käynnistyi syksyllä 2010 kirjoittajaryhmä, joka päättyi vuonna 2011. Tehdyistä teksteistä julkaistiin kokoelmateos ”Tarinoita Elämästä”- kirja. Vautsi- teatteriryhmä kokoontui kertaviikkoisesti ja osallistui myös Small Talk- teatterihankkeeseen. Small Talk, Improvisaatioteatteri Poreen ja Autismisäätiön teatteriryhmä Vautsin yhteistyönä syntynyttä teatteriesitystä kommunikaation kiemuroista esitettiin loppuvuodesta 2011 kolme kertaa galleria Forum Boxin tiloissa. Esitysprosessi toteutettiin OKM:n ja RAY:n tuella sekä Autismisäätiön rahoituksella. Hankkeen tavoitteena oli mm. oppia ymmärtämään erilaisia tapoja kommunikoida ja hyväksyä oma tapa yhtä arvokkaana ja oikeana muiden rinnalla. Saadun palautteen mukaan tavoitteet saavutettiin hienosti. Asperger - henkilöiltä saatu katsojapalaute oli positiivista: ”Aivan kuin olisin itseäni katsellut.”, ”Tuo olisi voinut olla minun tekstiäni.” Sellaiset katsojat, jotka eivät olleet Aspergerin oireyhtymästä ennen kuulleetkaan, pitivät esitystä informatiivisena. Vuonna 2008 käynnistyi Taidekoulu Maassa Autismisäätiön tuella ja OKM-avustuksella Aspergerhenkilöille suunnattu taideopiskelu. Jatkoprojektina OKM avusti vuonna 2011 ensimmäiselle opintonsa päätökseen saaneelle Asperger-opiskelijalle lopputyön näyttelytapahtuma. Tämän jatkoprojektin tavoitteena oli lisäksi rakentaa yhteistyökanavat mentorointitoiminnan käynnistämiseksi yhteistyönä Taidekoulu Maan kanssa. Hankkeen toteutus jatkuu vuonna 2012. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen (HAASTE) -projekti on Ray:n rahoituksella toteutettava nelivuotinen kehittämishanke. Hanke on Autismisäätiön hallinnoima ja se toteutetaan yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopiston, Uudenmaan vammaispalvelusäätiön, Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Kolpeneen palvelukeskuksen kanssa. Hankkeen toteutukseen osallistuu kymmenen pilottiyksikköä ja 17 avainhenkilöä. Projektityöryhmään kuuluu projektipäällikkö ja Autismisäätiön kehittämiskoordinaattori mukaan lukien 19 henkilöä. Hankkeen tavoitteena on löytää keinoja sosiaalisen ympäristön ja toimintaympäristön rakentamiseen niin, että haastavaa käyttäytymistä voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää. Hankkeen tuotoksena syntyy yhteinen manuaali ja oheismateriaali käytettäväksi niissä tilanteissa, joissa haastavaa käyttäytymistä ilmenee tai voi ilmetä. Hankkeessa korostetaan kohderyhmän henkilöiden omaa osallisuutta ja selviytymistä yhteiskunnassa. Vuoden 2011 päätavoitteita olivat: projektityöryhmätyöskentelyn aloitus yhteistyötahojen pilottiyksiköiden ja avainhenkilöiden kanssa, avainhenkilökoulutuksen peruskoulutusosion toteutus ja sähköisen työskentely-ympäristön (Moodlen) käyttöönotto. Vuodelle 2011 asetetut päätavoitteet täyttyivät hyvin. Projektityöryhmä tapasi kahdeksan (8) kertaa. Työryhmä tutustui vuoden aikana Kolpeneen palvelukeskukseen Rovaniemellä, Keskuspuiston ammattiopiston Ruskeasuon ja Arlan toimipaikkoihin sekä Uudenmaan Vammaispalvelusäätiön Karjalohjalla sijaitsevaan Pukkilan palvelukotiin ja toimintakeskukseen. Vuonna 2011 projektityöryhmä perehtyi haastavaan käyttäytymiseen ja toteutti aiheeseen liittyviä kehittämistehtäviä omissa yksiköissään sekä aloitti HAASTE-hankkeen tuotoksena syntyvän materiaalin suunnittelun. Vuoden 2011 aikana avainhenkilökoulutukseen liittyvä peruskoulutus saatiin päätökseen. HAASTE-hanke toteutti vuoden 2011 aikana Näkökulmia haastavaan käyttäytymiseen koulutukset Seinäjoella ja Tampereella. Koulutuksiin osallistui yhteensä n. 120 ihmistä. Koulutusten tavoitteena oli juurruttamiseen liittyvän näkymisen saavuttaminen, keskustelun herättäminen ja haastavaan käyttäytymiseen liittyvään asenneilmapiiriin vaikuttaminen. Koulutuspalautteiden mukaan koulutukset koettiin hyödyllisiksi. Hankkeen seurantaan ja ohjaukseen osallistui HAASTE – hankkeeseen nimitetty ohjausryhmä, joka muodostuu yhteistyöorganisaatioiden edustajista, Autismisäätiön hallituksen jäsenestä sekä HelsinkiMission edustajasta. Ohjausryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana kaksi kertaa. Tapaamisten lisäksi projektipäällikkö tiedotti hankkeen etenemisestä ohjausryhmälle ja säätiön johdolle vähintään neljännesvuosittain hankeraportin avulla. HENKILÖSTÖ Toimintasuunnitelman mukaisesti vuonna 2011 panostettiin henkilökunnan ammatillisen osaamisen kehittämiseen, tietämyksen hallintaan ja sen hyödyntämiseen. Koulutuksen ja henkilöstövalmennuksen tavoitteena oli tietouden vahvistaminen autismin kirjoon liittyvistä liitännäisoireista ja niiden huomioimisesta kuntoutus- ja valmennustoiminnassa. Teknologiaa hyödyntävien koulutusmenetelmien kehittämistoiminta säätiön sisäisessä koulutustoiminnassa käynnistyi vuonna 2011, mutta prosessi jatkuu edelleen vuonna 2012. Sekä asiakkailta että henkilökunnalta tulleiden aloitteiden pohjalta Autismisäätiö vahvisti toimintavuotena osaamistaan seksuaalineuvonnan osa-alueellaan sekä tarjoamalla seksuaalineuvojan erityisosaamista että kouluttamalla hänen kauttaan koko säätiön henkilöstöä sisäisin koulutuksin. Autismisäätiön henkilökunta oli toimintavuotena erittäin sitoutunutta ja yksikköjensä toimintaa itsenäisesti kehittävää sovittujen strategisten suuntaviivojen mukaisesti. Toiminnan sekä määrällisten että laadullisten tavoitteiden saavuttaminen on osoitus sitoutumisen merkittävyydestä. Henkilökunnan yhteisöllisyydentunne oli hyvin havaittavissa mm. yhteisissä tapahtumissamme. Vuonna 2011 panostettiin tuloksellisesti (-17%) edelleen työtapaturmien ja sairaspoissaolojen vähenemiseen. Samoin onnistuttiin lieventämään haastavien tilanteiden vaikeusasteita ja vähentämään haastavien tilanteiden lukumäärää edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilökunnan panostukset ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin vaikuttivat oleellisesti saavutettuihin tuloksiin. Vuoden 2011 lopussa Autismisäätiössä oli 160 vakituista vakanssia. Vaihtuvuus oli 8,1%. Uusia työntekijöitä palkattiin toiminnan laajentumisen myötä 16 henkilöä. Aluetoiminnat käynnistyivät pääosin säätiön henkilökunnan sisäisellä rekrytoinnilla. Yhteistoimintaelimiä säätiöllämme on työsuojelutoimikunta ja yhteistyötoimikunta. Molemmat toimikunnat toimivat vuoden 2011 aikana säännöllisesti perustehtävänsä mukaisesti. Autismisäätiö antoi vuonna 2011 henkilöstöryhmien hallinnoitavaksi erillisen työhyvinvointimäärärahan, jota he käyttivät mm. kulttuuri- ja liikuntaseteleiden hankkimiseen. Työsuojeluvaltuutettujen sekä asiamiesten vaalit pidettiin loppuvuodesta 2011. Äänestysprosentti oli korkea ja kaikki työsuojelutoimikunnan toimipaikat täytettiin asianmukaisesti. Työsuojeluvaltuutetut ja - asiamiehet pitivät vuonna 2011 tiivistä yhteyttä toimintayksiköihin ja olivat hyvin henkilökunnan käytettävissä. Muita henkilökunnan osaamista ja työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä vuonna 2011 olivat sekä sisäiset että ulkopuoliset koulutukset, sisäinen kehittämistoiminta, säännölliset työnohjaukset, konsultaatiopalvelut, työterveyshuolto, virkistystoiminta sekä yksikköjen sisäiset kehittämispäivät. TALOUS Talous perustui toimintavuotena edelleen pääosin kuntien sosiaalitoimien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Työvoimahallinnon ja terveydenhuollon ostamat palvelut lisääntyivät edellisestä vuodesta. Tavoitteena vuodelle 2011 oli 10 % nousu, toteuma oli 11,93 %. Autismisäätiö sai RAY:ltä yleisavustusta 50.000 euroa. Helsingin kaupunki antoi järjestöavustusta sekä suomen- että ruotsinkieliselle toiminnalle yhteensä 35.600 euroa; ruotsinkielinen osuus 13.000 siirrettiin vuodelle 2012. Espoon kaupunki antoi avustusta vertaistukitoimintaan 2.200 euroa. Lisäksi avustuksia antoi OKM 4.500 euroa kahdelle projektille, joista toinen jatkuu vuonna 2012. Avustuksesta 2.000 euroa siirrettiin vuodelle 2012. RAY:n HAASTE- projektille vuonna 2011 myöntämästä 122.000 euron avustuksesta käytettiin 95.601 euroa vuonna 2011. Autismisäätiön taloudesta on vastannut säätiön hallitus ja hallituksen antamilla valtuuksilla toiminnanjohtaja Ritva Ulander. Autismisäätiö osti palkkahallintoon liittyviä palveluja tilitoimisto Eurofim Oy:ltä ja taloushallintopalvelut Helsingin Yrityspalvelut Oy:ltä. Tilintarkastajina toimivat KHT Jouni Vanhala ja HTM Vesa Peltola, varatilintarkastajana KHT Tom Sandell. HALLINTO Hallitus on Autismisäätiön ylin päättävä elin. Autismisäätiön hallituksessa on kahdeksan jäsentä. Toimintavuotena puheenjohtajana jatkoi Juhani Mäki, varapuheenjohtajana Jorma Norkela. Hallituksen jäsenet olivat Antti Helenius, Timo Honkala, Jyri Juusti, Marja Juvakoski, Raija Keynäs ja Jarmo Simpanen. Hallituksen sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Ritva Ulander. Hallitus kokoontui vuoden 2011 aikana 10 kertaa. AUTISMISÄÄTIÖN PÄÄOMAVARAT Autismisäätiön pääomat olivat sijoitettu vuonna 2011 pörssiosakkeisiin, joiden kurssit kehittyivät yleisen talouskehityksen mukaisesti. Lisäksi säätiö omisti Lapinjärven kunnassa olevan Lippo tilan ja siihen rajoittuvia maita. Vuonna 2011 säätiön avopaperit oli jaettu sekä omakatteiseen että säätiön omaan rahastoon. Osakkeiden markkina-arvot olivat vuoden 2011 lopussa yhteensä 135.129,41 euroa, josta omakatteisen osuus oli 71.270,78 euroa ja säätiön oma 63.858,63 euroa. Osinkotuloja tuli säätiön osakkeille 2.088,04 euroa ja omakatteiselle rahastolle 3.041,95 euroa. Toimintakertomus on hyväksytty Autismisäätiön hallituksen kokouksessa 29 / 2 2012.
© Copyright 2024