YritysVoimala Oy RÄYSKÄLÄ AIR PARK - HANKKEEN
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 1 (26) (Kuva Katja Soikkeli. Purjelennon SM2010, Lähde: www.rayskala.fi) YritysVoimala Oy RÄYSKÄLÄ AIR PARK - HANKKEEN MARKKINASELVITYS Loppuraportti 13.10.2011 P16084 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 2 (26) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa ................................................................................................................... 3 2 Räyskälän ilmailukeskuksen nykytila-analyysi ............................................................... 4 3 2.1 Fasiliteetit ja palvelurakenne ............................................................................. 4 2.2 Ympäristö ja maanomistusolosuhteet ................................................................. 6 2.3 Räyskälän Ilmailukeskuksen toiminta ................................................................. 7 2.4 Nykyiset toimijat ja käyttäjät ............................................................................ 9 2.5 Ilmailukeskuksen lähialueen tarjontaa .............................................................. 11 2.6 Kilpailutilanne ............................................................................................... 11 2.7 Kehitysnäkymiä............................................................................................. 12 Siljan Air Park ........................................................................................................ 13 3.1 Taustaa........................................................................................................ 13 3.2 Kuvaus toiminnasta ....................................................................................... 13 4 Tiedonkeruu ja aineiston esittely ............................................................................... 15 5 Käyttäjäpotentiaali ja kiinnostukset ........................................................................... 15 5.1 Kotimaiset vapaa-ajan ilmailijat ....................................................................... 16 5.2 Ulkomaalaiset ilmailumatkailijat....................................................................... 20 5.3 Ilmailun koulutustoiminta ............................................................................... 21 5.4 Kokous- ja ryhmämatkailu .............................................................................. 21 5.5 Luontoliikkujat ja muut matkailijat ................................................................... 22 5.6 Moottoriajoneuvojen ajoharjoittelu, testaus ja moottoriurheilu ............................. 22 6 Kehittämiskohteita .................................................................................................. 23 7 Johtopäätökset ....................................................................................................... 25 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 3 (26) YRITYSVOIMALA OY RÄYSKÄLÄ AIR PARK - HANKKEEN MARKKINASELVITYS 1 Taustaa Räyskälän Ilmailukeskus on Pohjoismaiden suurin harrasteilmailun keskus. Kentällä on aktiivista purjelento-, laskuvarjohyppy-, moottorilento-, varjoliitoja lennokkitoimintaa. Räyskälässä järjestetään vuosittain myös eri lajien SM-, EM- ja MM-kilpailuja normaalin toiminnan lisäksi. llmailukeskuksen kehittämistä varten on käynnistetty Räyskälä Air Park – hanke. Hanketta hallinnoi Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-ohjelma isäntäorganisaationaan YritysVoimala Oy. Hanke toteutetaan RäyskäläSäätiön, Lopen kunnan ja Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-ohjelman yhteishankkeena. Räyskälä Air Park- hankkeen tavoitteita on määritelty seuraavalla tavalla: Ensimmäisessä rakennusvaiheessa (2012-2014) on tarkoitus laajentaa lentokonehallitilakapasiteettiä sekä saada alueelle uusi päärakennus, jossa on tarkoituksenmukaiset ravintola-, kokous-, ja majoitustilat. Vapaa-ajan majoitustarjontaa varten voidaan rakentaa chalet-tyyppisiä rivitaloasuntoja nykyiselle majoitusalueelle, mikäli markkinaselvitys antaa tukea tälle. Toisessa rakennusvaiheessa rakennettaisiin mm. vapaaajan asutusta nykyisen vuokra-alueen ulkopuolelle. Riitalan ja Someron yhteismetsillä on melko laajoja maa-alueita nykyisen lentokenttäalueen välittömässä läheisyydessä. Vapaa-ajan rakentaminen tapahtuisi vuosina 2014-2016. Räyskälä Air Park- hankkeessa tehtävän kokonaissuunnittelun pohjatyönä laadittiin markkinaselvitys, jonka tarkoituksena oli kartoittaa käyttäjäkunnan tarpeita ja määrää sekä selvittää mahdollisuuksia laajentaa käyttäjäkuntaa. YritysVoimala Oy kilpailutti kesäkuussa 2011 Räyskälä AirPark –hankkeen markkinaselvitys –työn toteuttamisen. Toteuttajaksi valittiin FCG Finnish Consulting Group Oy. Markkinaselvitystyö käynnistettiin heinäkuussa ja työ valmistui lokakuussa 2011. Markkinaselvitystyön ohjausryhmään kuuluivat Liisa Linsdberg-Mattsson, YritysVoimala Oy/Hyvinkään-Riihimäen talousalueen KOKO-ohjelma Riku Rissanen, Räyskälä-Säätiö Jyrki Käki, Lopen kunta Finnish Consulting Group:sta työn toteutukseen ovat osallistuneet projektipäällikkö Hanna Baas, aluepäällikkö Seppo Arvio, toimialajohtaja Pauli Santala, tutkija Vesa Kokkonen ja alikonsulttina ilmailualan asiantuntija Ossi Komppa. Työn aikana järjestettiin kolme kokousta. Tiedon keräämiseksi järjestettiin kyselyjä ja toteutettiin puhelinhaastatteluja. FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Raportti 4 (26) Räyskälän ilmailukeskuksen nykytila-analyysi Räyskälän Ilmailukeskus sijaitsee Etelä-Hämeessä Lopen Räyskälän kylässä reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Pääkaupunkiseudun lisäksi kohtuullisen ajomatkan päässä sijaitsevat myös Riihimäki (40 km), Hyvinkää (55 km), (Hämeenlinna (50 km), Lahti (100 km), Tampere (125 km) ja Turku (130 km). Lisäksi etelä-pohjoissuuntaisen rataliikenteen päärata kulkee Riihimäen kautta. Sijainti lähellä Etelä-Suomen väestökeskittymiä on hyvä, sillä Hyvinkään-Riihimäen talousalueella on 90 900 asukasta 1 (2009) ja KantaHämeen sekä Uusimaan maakuntien yhteenlaskettu väestöpohja on 1,7 miljoonaa henkilöä (2010), 2 Väestöpohjatarkastelussa voidaan huomioida myös Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat, joiden yhteenlaskettu väestömäärä on 1,2 miljoonaa. Kuva 1. Räyskälän Ilmailukeskus suhteessa Etelä-Suomen väestökeskittymiin. (kuva www.skydivehame.com) Räyskälän lentokenttä on rakennettu vuonna 1940 sodanaikaiseksi varalaskupaikaksi, mutta jäi sodan jälkeen metsittymään. Kenttä raivattiin uudelleen harrastajavoimin vuonna 1963. Suurin merkitys kentän kehittämiselle oli vuonna 1976 pidetyt purjelennon maailmanmestaruuskilpailut, joita ennen alueelle rakennettiin pääosa siellä nyt olevista rakennuksista sekä suoritettiin silloisten kiitoteiden asfaltointi. Nykytila-analyysissä tarkastellaan olemassa olevia fasiliteetteja, palvelurakennetta, toimintaa sekä nykyistä käyttäjäkuntaa ja kilpailutilannetta. 2.1 Fasiliteetit ja palvelurakenne Fasiliteetit ja tekniset tiedot Lentokentällä on neljä kiitotietä, joista kaksi sijaitsee itä-länsi-suuntaisesti ja kaksi kaakkois-luode – suuntaisesti. Kiitotiet ovat pituudeltaan 480 m, 850 m, 1020 m sekä 1270 m. Pääkiitotiet on päällystetty vuonna 1975 ja apukiitotiet 1994-1995. Asfaltoinnissa on tällä hetkellä uusimistarpeita. 1 2 Hyvinkään-Riihimäen talousalue www.hyrinet.fi Tilastokeskus, Väestötilasto 2010. FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 5 (26) Lentokenttä on hyväksytty VFR (näkölentosäännöt) lentotoimintaan, kentällä ei ole valaistusta. Lentotoiminta on sallittua klo 9-21 välisen ajan, kuitenkin niin, että kentälle voi saapua ja sieltä lähteä myös edellä mainittujen kellonaikojen ulkopuolella, kun olosuhteet ovat näkölentosääntöjen mukaiset. Lisäksi on määritelty tietyt melualueet, joiden ylilentämistä vältetään. Talviaikana traktorilla ja lumilingolla pidetään aurattuna yksi kiitotie tarpeen mukaan. Räyskälässä toimiville on julkaistu Ilmailulaitoksen hyväksymät Räyskälän Pysyväismääräykset (RÄPY) ja radiopuhelintaajuus on 122.650. Ilmailukeskuksessa on Avgas 100LL polttoaineen jakelupaikka. Ilmailukeskuksessa on päärakennuksen läheisyydessä 4 pienkonehallia sekä kiitotien päässä vuonna 2010 valmistunut 800 m2 kokoinen halli. Kuva 2. Räyskälän Ilmailukeskuksen opaskartta Majoitus- ja ravintolapalvelut sekä muut tilat Räyskälän Ilmailukeskuksen päärakennuksessa toimii A-oikeuksilla Ravintola Cafe 26, joka on avoinna kesäaikaan aamusta iltaan. Talviaikaan ravintola on auki tilauksesta esim. pikkujoulujen järjestämistä varten. Ilmailukeskuksessa on motelli, jossa on majoitustilaa yhteensä 64 henkilölle kahden, kolmen ja neljän hengen huoneissa. Huoneita on peruskorjattu vuonna 2005, mutta tällä hetkellä majoitustilojen taso ei täytä nykyaikaisia vaatimuksia. Leirintäalueella on 140 asuntovaunupaikkaa. Nykyisellään asuntovaunupaikat ovat toimintakauden ajan täynnä ja useita vaunuja on alueella myös ympärivuotisesti. Asuntovaunupaikat on tarkoitettu vain Räyskälässä toimivien ilmailuharrastajien käyttöön, eikä alue ole virallinen leirintäalue. Ilmailukeskuksen motellin yhteydessä on Suomen Urheiluilmaopiston käytössä olevia tiloja, mm. luokkatiloja. Vääriä-järven rannalla motellin läheisyydessä on kaksi saunaa, jotka ovat motellin ja asuntovaunualueen asukkaiden käytössä, ja niitä voi myös vuokrata omaan käyttöön. Nykyinen rakennuskanta on ikääntynyttä, pääosin rakennettu 1960- ja 1970luvuilla. Nykyiset rakennukset eivät mahdollista toiminnan voluumin kasvua, eivätkä täysin täytä tasoltaan nykyaikaisia vaatimuksia. FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 6 (26) Kuva 3. Räyskälän Ilmailukeskuksen päärakennus 2.2 Ympäristö ja maanomistusolosuhteet Räyskälän lentokenttäalue on Valtioneuvoston 2006 vahvistamassa KantaHämeen maakuntakaavassa varattu lentoliikenteen alueeksi urheilu- ja harrastusilmailulle. 3 Räyskälän ilmailukeskuksen maa-alue (135 ha) on Metsähallituksen omaisuutta. Alue on vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka on voimassa vuoteen 2034 saakka. Sopimuksen jatkosta on käyty neuvotteluja ja Räyskälä-Säätiölle pyritään saamaan etuosto-oikeus vuokra-alueeseen. Nykyisellään vuokrasopimus ei mahdollista jälleenvuokrausta. 4 Räyskälän Ilmailukeskuksen pohjoispuolella on Puolustusvoimien Hämeen Viestirykmentin koulutusalue, jolla sijaitsee myös useita Viestirykmentin rakennuksia. 5 Aluetta käytetään erilaisten pienten taistelukoulutus- ja niitä vastaavien harjoitusten järjestämiseen. Kovapanosammuntoja alueella ei suoriteta. Lentokentän ympäristössä on yhteismetsien maita ja lähellä on sekä vakituista että loma-asutusta. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Särkijärven rannalla. Lisäksi loma-asutusta sijaitsee myös Ali- ja Yli-Myllyjärvien rannoilla. 3 4 5 Hämeen ympäristökeskus. Ympäristölupapäätös 2007. YritysVoimala Oy. Räyskälä Air Park- hankkeen hanketaulukko Hämeen ympäristökeskus. Ympäristölupapäätös 2007. FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 7 (26) Kuva 4. Puolustusvoimien harjoitusalue Räyskälässä 6 Talviajan mahdollisia uusia toimintoja tarkasteltaessa lähtötietoina on hyvä ottaa huomioon alueen lämpötilat ja lumensyvyys. Hämeenlinnan mittausaseman keskilämpötilatiedot sekä Lammin mittausaseman lumensyvyystiedot kahdelta edelliseltä talvelta (2009/2010 ja 2010/2011) 7 Keskilämpötila °C Marraskuu Joulukuu Tammikuu 2.3 Ylin lämpötila °C -0,4 1,45 Alin lämpötila °C Lumen syvyys -2,3 2,5 cm 14,5 cm -8,75 -6,1 -11,75 -9,7 -6,55 -13,2 36,5 cm Helmikuu -10,7 -6,95 -14,55 53,5 cm Maaliskuu -2,3 1,55 -6,55 56 cm Räyskälän Ilmailukeskuksen toiminta Ilmailukeskuksessa on toimintaa ympärivuotisesti, joskin toiminta keskittyy kesään ja talvikaudella toimintaa on huomattavasti vähemmän. Purjelento on tällä hetkellä volyymiltään ja merkitykseltään ilmailukeskuksen suurinta toimintaa. Purjelennon toimintakausi on maaliskuusta syyskuun loppuun ja vilkkainta aikaa on kesäkuun alusta elokuun puoliväliin. Räyskälän Ilmailukeskuksessa purjelentokoneita on 50–100 kpl, joista osa on kerhojen ja osa yksityisten omistamia. Purjelentokonehinauksia toteutetaan vuosittain 3500-4500 kpl. Laskuvarjohyppy on toinen Räyskälän keskeisimmistä toiminnoista. Hyppyjä toteutettiin vuonna 2010 yhteensä n. 5 000 kpl. Purjelennon ja laskuvarjohyppytoiminnan ohella Räyskälässä harrastetaan moottoroitua lentotoimintaa. Hinaus- ja hyppylentotoiminnan lisäksi lennetään moottorilentokoneilla, ultrakeveillä lentokoneilla, moottoripurjekoneilla sekä satunnaisesti 6 7 Puolustusvoimat. Räyskälän harjoitusalue. Ilmatieteenlaitos, tilastoaineisto FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 8 (26) moottoroiduilla riippu- ja varjoliitimillä. Lentopaikalla tehdään moottoroiduilla lentokoneilla 13 000-15 000 starttia vuosittain. 8 Ilmailukeskuksessa on pienessä määrin myös ultrakevytilmailua, riippu- ja varjoliitoa sekä lennokkitoimintaa. Myös kuumailmapalloilijat käyttävät lentopaikkaa satunnaisesti. Läheisellä Särkijärvellä on usein myös vesitasokoneita. Räyskälässä järjestetään ennakoivan ajon kursseja. Moottoripyöräkoulutusta vuosittain Räyskälässä tarjoaa tällä hetkellä Liikkuva poliisi omalle henkilökunnalleen. Harjoitusalueita on useita, osa lentokenttäalueella ja osa kentän lähimaastossa. Tapahtumat ja kilpailutoiminta Räyskälän Ilmailukeskuksessa järjestetään useita erilaisia ilmailutapahtumia ja kilpailuja. Purjelennon SM-kisat on tärkein vuosittainen tapahtuma ja vuonna 2011 tapahtumakalenterissa on sen lisäksi useita laskuvarjohyppytapahtumia. Kansainvälinen Ilmailuliitto FAI on myöntänyt Suomelle MM-kisaisännyyden purjelennon vakio-, kerho- ja 20 metrin luokissa vuodelle 2014, kisat tullaan järjestämään Räyskälän Ilmailukeskuksessa. Kisaisännyydellä on suuri merkitys ilmailukeskuksen toiminnalle ja kisajärjestelyihin panostetaan. Viimeksi MM-kisat järjestettiin Räyskälässä vuonna 1976 ja nuorten MM-kisat vuonna 2009. Ilmailutapahtumien lisäksi Räyskälässä järjestetään muita tapahtumia, lähinnä moottoriurheiluun liittyen. Viime aikoina moottoripyörien Road Racing kisat on järjestetty ilmailukeskuksessa vuosittain, myös eri auto- ja moottoripyöräharrastajien kerhotapaamisia ja ajoharjoituksia järjestetään ympäri vuoden. Kesällä 2012 ilmailukeskuksessa järjestetään Suviseurat. Tapahtuma tuo Lopelle kesä- heinäkuun vaihteessa noin 70 000 suviseuravierasta. Aiemmin vastaavanlaisia ilmailun ulkopuolisia suurtapahtumia ovat olleet vuosien 1990 ja 1995 maaseutunäyttelyt. Kuva 5. Purjelennon SM-kisat 2010 (kuva Katja Soikkeli) 8 Hämeen ympäristökeskus, 2007. Ympäristölupapäätös. FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 9 (26) Käyttäjät ovat jokseenkin tyytyväisiä Ilmailukeskuksen nykytilaan. Erittäin hyviä vastauksia tuli kohtalaisen vähän ja vastausten pääpaino oli jokseenkin hyvää ja neutraalia. Päärakennuksen, tapahtumien ja hintatason osalta olisi nykyisten käyttäjien mielestä eniten kehitettävää. Räyskälän Ilmailukeskuksen nykytila keskusta käyttävät ilmailijat Yleinen viihtyvyys Sijainti Ravintolapalvelut Erittäin hyvä Kiitotiet Purjelentojen hinauspalvelut Lentokonehallit Hyvä Neutraali Huono Majoitusmahdollisuudet Erittäin huono Vapaa‐ajan palvelut EOS Hintataso Tapahtumat Päärakennus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 6: Räyskälän ilmailukeskuksen nykytila – käyttäjien mielipiteet 2.4 Nykyiset toimijat ja käyttäjät Räyskälän Ilmailukeskusta hallinnoi Räyskälä-Säätiö ja käyttäjät koostuvat ilmailukerhojen jäsenistä, urheiluilmaopiston väestä sekä pienemmässä määrin muusta toiminnasta. Räyskälä-Säätiö Räyskälä-Säätio hallinnoi lentokentän toimintaa, vastaa lentokentän kunnossapidosta ja kehittämisestä, omistaa valtaosan kiinteistöistä sekä järjestää purjelentotoimintaa. Monipuolinen harrastusilmailutoiminta on keskuksen toiminnan perusta. Toiminnan rahoituksen pohjana ovat oman toiminnan tuotot ja lisärahoitusta kerätään erilaisilla yleisötapahtumilla, matkailu- sekä kokous- ja elämyspalveluilla. 9 Säätiö markkinoi Räyskälän Ilmailukeskusta websivujen, esitteen ja uutiskirjeen kautta, muutamilla alan messuilla ja mainostamalla Ilmailulehdessä. Suomen Urheiluilmailuopisto ja Suomen Ilmailuliitto ry Räyskälän Ilmailukeskuksessa toimii Suomen Urheiluilmailuopisto, jonka tarjoaa sekä lajikursseja että ilmailulajien opettajakursseja. Suomen Ilmailuliitto SIL on keskittänyt ilmailun opettajakoulutuksen Suomen Urheiluilmailuopistoon Räyskälän Ilmailukeskukseen 10 9 Räyskälä-Säätiö. Toimintasuunnitelma 2010. Suomen ilmailuliitto, www.ilmailuliitto.fi 10 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 10 (26) Ilmailukerhot Räyskälän kenttää käyttävät kotikenttänään useat eri ilmailukerhot, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on yli 1000 henkilöä. Tällä hetkellä Räyskälässä toimivat Espoon Ilmailukerho, Hämeenlinnan Laskuvarjourheilijat, Hämeenlinnan Urheiluilmailijat, Hämeenlinnan Ilmailukerho, Nuorisoilmailijat, Polyteknikkojen Ilmailukerho sekä Suomen Urheiluilmailijat. Hämeen Laskuvarjourheilijat ry toimii ainoana laskuvarjourheilua kouluttavana ja harrastavana yhdistyksenä Räyskälän Ilmailukeskuksessa. Yhdistys kuuluu Suomen neljän suurimman laskuvarjohyppykerhon joukkoon. Yhdistyksellä on omat kerhotilat Räyskälässä. Kerhossa on 250 jäsentä ja uusia laskuvarjohyppääjiä koulutetaan vuosittain n. 100. 11 Liikkuva poliisi Liikkuva poliisi järjestää Räyskälän ilmailukeskuksessa ajokoulutusta. Tällä hetkellä ajokoulutustoimintaa on n. 2kk vuosittain. Ohikulkijat ja matkailijat Räyskälä-Säätiö aloitti vuonna 2009 lähialueen asukkaille, loma-asukkaille sekä matkailijoille ja ohikulkijoille suunnatut kiertokäynnit ilmailukeskuksessa. Kiertokäynnit ovat saaneet hyvän vastaanoton. Vuosittain ilmailukeskuksessa arvioidaan käyvän 1000–2000 ohikulkijaa. Yhteenveto ilmailukeskuksen nykyisistä käyttäjistä Kuvaus toiminnan laajuudesta tai käyttäjien määrästä 11 www.skydivehame.com Ilmailukerhojen jäsenet yhteensä 1 000 henkilöä Purjelentotoiminta 50-100 konetta, hinauksia 3500-4500 kpl vuosittain Laskuvarjotoiminta n. 5 000 hyppyä, koulutusta 100 henkilölle vuosittain. Moottorilentotoiminta 13 000 – 15 000 laskua (2007) Urheiluilmaopiston toiminta Suuri osa opiston 7 000 vuosittaisesta koulutuspäivästä Räyskälän Ilmailukeskuksessa Tapahtuma- ja kilpailutoiminta Vaihtelee vuosittain Liikkuva poliisi Ennakoivan ajon koulutukset, toimintaa 2 kk vuosittain Muut kuin ilmailuun liittyvät tapahtumat Vuosittain moottoripyörien RR-kisat ja kokoontumisajoja. Satunnaisesti isoja yleisötapahtumia Ohikulkijat ja matkailijat Vuosittain 1 000-2 000 kävijää FCG Finnish Consulting Group Oy 2.5 Raportti 11 (26) Ilmailukeskuksen lähialueen tarjontaa Räyskälän kylässä Ilmailukeskuksen läheisyydessä toimii entisen koulun tiloissa leirikeskus, jossa on yhteismajoitustiloja, lisäksi kylässä on kauppa. Läheisen Kaartjärven tuntumassa sijaitsee 6-väyläinen Laakasalon golf-kenttä, jonka yhteydessä loma- ja kurssikeskus Laakasalo tarjoaa majoitusta mm. huviloissa ja asuntovaunualueella. Kaartjärven rannalla sijaitsee myös Riihisalon vapaa-ajanviettokeskus, jossa on tarjolla majoitusta ja omatoimista tekemistä varten mm. tenniskenttä, frisbee-golf ja hiihtolatuja. Lopen kunnan alueella on huomattavan paljon loma-asuntoja, jopa 3 300 kpl. Lopella on retkeilypolkuja noin 30 km, ja ne ovat osa Hämeen Järviylängöllä risteilevää Ilves-reitistöä. 12 . Lopen tunnetuimpiin käyntikohteisiin kuuluu Marskin Maja, jossa on mm. museo, kahvila sekä huvila majoittumista varten. Lopen ampumaurheilukeskus tarjoaa puitteet metsästys- ja ampumaurheilun harrastamiseen. Lisäksi lähialueella toimii muutamia ohjelmapalveluyrityksiä ja tarjonnassa korostuu moottoriurheilu. Saukkolan Ek Oy:llä on noin puolen tunnin ajomatkan päässä Räyskälän Ilmailukeskuksesta ralliautojen testirata, jossa voidaan talvella järjestää liukkaan kelin ajoharjoittelua. Lisäksi tarjolla on kokous- ja juhlapalveluja. Lähellä sijaitsevat kaupungit Riihimäki ja Hyvinkää tarjoavat mm. hotellimajoitusta, kulttuuria sekä runsaasti muita palveluja. Hyvinkäällä sijaitsee myös Sveitsin hiihtokeskus. Lopen lukio tarjoaa ilmailun teoriakursseja yhteistyössä Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa. Lukio ostaa Urheiluilmailuopistolta teoriakoulutusta ja vuosittain ilmailukursseille osallistuu n. 10 lukio-opiskelijaa. 2.6 Kilpailutilanne Räyskälän Ilmailukeskuksen asema Suomen johtavana harrasteilmailukeskuksena on hyvä, mutta nykytoiminnalle on nähtävissä myös kilpailua. Harrasteilmailun osalta Räyskälän ilmailukeskuksen kanssa kilpailevat muut EteläSuomessa sijaitsevat lentokentät. Ilmailun kilpailutoimintaa järjestetään Räyskälän Ilmailukeskuksen lisäksi lähialueella mm. Nummelan lentokeskuksessa ja Lahti-Vesivehmaan lentokentällä Ilmailijoille suunnatun kyselyn perusteella voidaan todeta, että kilpailijoita ovat etenkin Jämin lentokenttä, Utin lentoasema ja Nummelan lentokeskus. Kohtuullisesta pitkästä etäisyydestä huolimatta Jämijärven lentokenttä on fasiliteettiensa puolesta Räyskälän Ilmailukeskuksen kilpailija. Jämillä on kesäaikaan vilkasta harrasteilmailutoimintaa, mm. laskuvarjohyppyjä, purjelentoa sekä riippu- ja varjoliitoa ja ultrakevytlentotoimintaa. Vuosittainen suurin tapahtuma on Jämi Fly in, jonka lisäksi järjestetään useita pienempiä tapahtumia. 13 Jämin lentokentän yhteydessä on tarjolla hotelli- ja mökkimajoitusta, ravintolapalvelut ja kokoustiloja. Kentän yhteydessä on myös Jämi Areena, joka tarjoaa puitteet tapahtumien ja kokouksien järjestämiseen. Alueen tarjontaa rikastuttaa myös ilmailuperinnemuseo. Kyselyn tulosten mukaan Jämin vahvuus suhteessa Räyskälän Ilmailukeskukseen on nimenomaan palvelujen monipuolisuus ja laatu. 12 13 Loppi – vapaa-aikavyöhyke. www.loppi.fi www.jami.fi; www.hotellijami.fi FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 12 (26) Räyskälän Ilmailukeskuksen kanssa etenkin laskuvarjoharrastajien osalta kilpailee Utti, jonka vahvuutena on vilkas laskuvarjotoiminta, mutta heikkoutena huonompi sijainti. Nummelan ja Hyvinkään lentopaikkojen vahvuus suhteessa Räyskälään on niiden parempi sijainti suhteessa pääkaupunkiseutuun. Näissä kohteissa ei kuitenkaan ole tarjolla yhtä monipuolisesti palveluja kuin Räyskälän Ilmailukeskuksessa. Monilla pienistä lentopaikoista ei ole tällä hetkellä esim. kilpailujen järjestämiseen riittävää organisaatiota tai lentokentän yhteydessä monipuolisia tukipalveluja, majoitustiloja ja ravintolapalveluja. Etelä-Suomessa sijaitsevista lentokentistä Helsinki-Malmilla on eniten harrastaja- ja koulutuslentotoimintaa. Helsinki-Vantaan lentokentän liikenne asettaa harrasteilmailulle kuitenkin rajoituksia Helsinki-Malmin kentällä. 2.7 Kehitysnäkymiä Räyskälän Ilmailukeskuksen kehittämistä ja tulevan air parkin markkinoita ja potentiaalisia asiakkaita tarkastellessa huomioidaan myös sekä vapaa-ajan ilmailussa että laajemmin kuluttajakäyttämisessä havaittavissa olevat trendit. Trendejä vapaa-ajan ilmailussa Ilmailun harrastajamäärät ovat pysyneet lähes samansuuruisena useita vuosia. Vuonna 2010 Suomen Ilmailuliiton henkilöjäseniä oli noin 10 197 ja vuonna 2005 vastaavasti 10 051. Harrastuslajien suosiossa on tapahtunut vuosien 2005–2010 välisenä aikana muutoksia. Moottorilennon harrastajamäärät ovat hieman vähentyneet, ultrakevytlentämisen kasvattaessa suosiota huomattavasti, myös varjoliidon suosio on ollut selvässä kasvusuunnassa. Purjelennon harrastajamäärissä on tapahtunut hienoista laskua. (2005: 2446 harrastajaa ja 2010: 2161 harrastajaa) 14 Ultrakevytlentämisen suosion arvellaan kasvavan jatkossakin. Tulevaisuudessa moottorilentämisen suosioon tulevat vaikuttamaan osaltaan polttoaineen hinnan sekä viranomaismääräysten kehittyminen. Jatkossa on todennäköistä, että ilmailun harrastaminen tulee keskittymään entistä enemmän suurempiin alueellisiin ilmailukeskuksiin, joissa on tarjolla hyvät puitteet ilmailun harrastamiselle sekä monipuolisia palveluja tämän ohessa. Trendejä vapaa-ajanvietossa, kuluttajakäyttäytymisessä ja matkailussa Keskeisiä kuluttajakäyttäytymisen trendejä on elämän tapojen erilaistuminen, harrastukset sekä matkakohteet tukevat omakuvan rakentumista. Ilmailu on usein harrastajilleen elämäntapa. Elämäntyylien korostuessa ilmailukeskuksessa samanhenkisten ihmisten parissa voidaan haluta viettää entistä enemmän aikaa, jos kohteen palvelut ja tarjonta sitä tukevat. Vapaa-ajalta halutaan elämyksiä, mutta niitä halutaan kokea myös helpolla ja miellyttävällä tavalla. Ympäristötietoisuus lisääntynee edelleen. Ekologisia ratkaisuja arvostetaan myös vapaa-ajankohteissa ja niistä ollaan usein myös valmiita maksamaan enemmän. Tämä tukee esimerkiksi ultrakevytlentämisen suosion kasvua. 14 Suomen ilmailuliitto. Toimintakertomukset 2005 ja 2010. FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 13 (26) Kommunikaatioteknologian kehitys jatkuu. Ihmisten työaika ja vapaa-aika limittyvät toisiinsa ja entistä useammat arvostavat kohdetta, jossa harrastamisen lisäksi on mahdollisuus esim. työskentelyyn hyvien tietoliikenneyhteyksien kautta. Tuloerojen kasvulla on vaikutuksia kuluttajakäyttäytymiseen. Rikkaat ovat valmiita maksamaan korkealaatuisista palveluista kun vähävaraisemmat kaipaavat edullisia vaihtoehtoja. Väestön väheneminen vaikuttaa siihen, että entistä suurempi osa kuluttajista on tulevaisuudessa iäkkäitä, joilla on myös usein nuoria enemmän taloudellisia resursseja käytettävissään. Rahaa ollaan myös valmiita käyttämään vapaa-aikaan ja elämyksiin. Lapset ja varhaisnuoret taas ovat tulevaisuuden asiakkaita. Kohteesta ja harrastuksesta syntynyt positiivinen mielikuva vaikuttaa jatkossa oman vapaa-ajanviettokohteen valintaan. 3 Siljan Air Park 3.1 Taustaa Air parkilla tarkoitetaan yleisesti ilmailuharrastajille ja ilmailusta kiinnostuneille lentokentän ympärille rakennettua teemallista kylää. Air parkissa asukkaat pääsevät lentokoneellaan rullaustietä oman asunnon yhteydessä olevaan hangaariin. USA:ssa toiminta on jo huomattavan laajaa, Air parkeja ja Fly-in yhteisöjä on yli 500 kpl. Euroopassa kohteita on tällä hetkellä kuusi. 15 Yksi näistä on Ruotsin Taalainmaalla sijaitseva Siljan Air Park, jota esitellään lyhyesti seuraavaksi. Siljan Air Park sijaitsee Siljansnäsin kylässä, 12 km etäisyydellä Leksandin kuntakeskuksesta. Etäisyys Tukholmasta on n. 270 km. Lähempänä sijaitsevat Borlänge (60 km) ja Gävle (150km). Tukholmasta ja Arlandan lentokentältä Leksandiin pääsee junalla päivittäin. Suunnitelma Siljan Air Parkista valmistui 2003 ja suuri osa tonteista saatiin myytyä vuoden 2005 loppuun mennessä. 2006 avattiin asfaltoitu kiitotie ja ensimmäiset talot rakennettiin. Siljan Airpark vihittiin virallisesti käyttöön 2009 kun rullaustiet otettiin käyttöön. 16 3.2 Kuvaus toiminnasta Siljan Air Park on monitoimintainen kohde: lentokenttä, ilmailuharrastajien kohde ja vapaa-ajan asumisen alue. Siljan Air Parkissa on myös jonkin verran koulutustoimintaa sekä liiketoimintaa, ja kohteessa vierailee matkailijoita. Kohteen vahvuutena nähdään sijainti, luonnon läheisyys sekä monipuolinen palvelutarjonta ilmailun ohella. Siljan Air Parkissa on 850 m mittainen päällystetty kiitotie sekä ruohopintainen 850 m kiitotie. Kentällä ei ole valaistusta. Air Park Village –alueella on 44 tonttia. Asuntojen ja tonttien omistajat ovat pääasiassa ruotsalaisia, mutta mukana useita muitakin kansallisuuksia, mm. saksalaisia ja tanskalaisia. Asukkaiden ikähaarukka on suuri: 30-84 vuotta. Osa omistajista on ilmailijoita, mutta mukana on paljon henkilöitä, jotka eivät varsinaisesti ole ilmailijoita, mutta jakavat kiinnostuksen lajiin. Siljan Airpark Village siis osoittaa, että Ruotsissa on onnistuttu houkuttelemaan lentokentän 15 16 Siljan AirPark, www.siljanairpark.se Siljan AirPark, www.siljanairpark.se FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 14 (26) yhteyteen loma-asukkaita sekä kotimaasta että ulkomailta. Räyskälän Ilmailukeskuksen sijainti suhteessa väestökeskittymiin on hyvä ja luonto tarjoaa hienot puitteet kehittämiseen myös Räyskälässä. Siljansnäs Flying Club on yksi suurimmista ilmailukerhoista Ruotsissa. Flying Club tarjoaa varjoliitokoulutusta sekä koulutusta ultrakeveiden koneiden lentämiseen. Lisäksi Flying Club vuokraa lentokoneita jäsenilleen sekä järjestää lukuisia tapahtumia. Yksi Skandinavian suurimmista fly-in tapahtumista “Kräftstjärtssvängen” järjestetään Silja Air Parkissa. Air Park – museossa on esillä yksityisten rakentamia koneita. Museon yhteydessä on mm. teatteri ja toimintaa lapsille. Siljan Air Park Samfällighetsförening omistaa lentokentän ja hallinnoi koko Airparkin toimintaa. Yhdistys koostuu tontin omistajista, paikallisesta ilmailukerhosta sekä museosta. Siljan Business Air Park on kohteen yrittäjien verkosto. Tällä hetkellä verkostossa on muutamia toimijoita tekniikan alasta panimotoimijaan. Siljan Air Parkin läheisyydessä on hyvät harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuudet, mm. uimaranta ja hyvät maastot pyöräilyyn ja ulkoiluun. Lyhyen ajomatkan päässä on useita golfkenttiä ja koskenlaskumahdollisuus 45 min ajomatkan päässä. Siljan Air Parkista voi myös vuokrata autoja. Vuosittain Siljan Air Parkissa arvioidaan käyvän n. 5 000 matkailijaa ja määrän uskotaan nousevan tulevaisuudessa. 17 Kuva 7: Siljan Airpark (kuva www.siljanairpark.se) 17 Siljan Air Park. Johan Hammarström 16.8.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy 4 Raportti 15 (26) Tiedonkeruu ja aineiston esittely Räyskälä Air Park -hankkeen näkökulmasta Ilmailukeskukselle on olemassa useita erilaisia potentiaalisia kohderyhmiä. Tämä huomioiden markkinaselvityksessä toteutettiin kolme kyselyä sekä useita haastatteluja. Kyselyn kohderyhmiä olivat Ilmailukeskuksen nykyiset käyttäjät, muut suomalaiset ilmailijat sekä ulkomaalaiset ilmailijat. Ilmailukeskuksen nykyisille käyttäjille eli ilmailukerhojen jäsenille suunnattuun kyselyyn saatiin n. 130 vastausta ja muille suomalaisille ilmailijoille suunnattuun kyselyyn n. 80 vastausta. Näiden voidaan arvella antavan hyvän kuvan ilmailijoiden mielipiteistä markkinaselvityksen taustalle. Ulkomaalaisille ilmailijoille suunnattuun kyselyyn saatiin muistutustenkin jälkeen ainoastaan 4 vastausta. Vastaajat olivat kotoisin Virosta, Ruotsista, IsoBritanniasta sekä Hollannista. Ilmailumatkailun potentiaalin arviointiin taustatietoja saatiin myös sidosryhmähaastatteluista. Puhelinhaastatteluilla haettiin syvempää näkemystä kiinnostuksesta Räyskälän Ilmailukeskusta ja mahdollisia uusia palveluja kohtaan. Haastatteluissa kartoitettiin myös mahdollisuutta laajentaa käyttäjäkuntaa ilmailun ulkopuolelle toiminnan monipuolistamiseksi. Haastatteluja suoritettiin yhteensä 20 kpl. Haastateltavat olivat keskeisten sidosryhmien edustajia sekä ilmailun ulkopuolisia toimijoita muun muassa matkailuelinkeinon sekä ajoharjoittelun parista. 5 Käyttäjäpotentiaali ja kiinnostukset Kyselyn ja haastattelujen perusteella voidaan todeta, että kotimaiset vapaaajan ilmailijat ovat myös kehitettävän air parkin kannalta keskeinen kohderyhmä ja tukijalka, mutta tämän kohderyhmän lisäksi olisi aktiivisesti haettava muita kohderyhmiä ja ympärivuotista toimintaa. Toiminnan kehittämisessä ilmailuteema on keskeinen. Ympärivuotisuus on air parkin kehittämisessä keskeinen haaste, joka tuotiin esille myös haastatteluissa. Ympärivuotisuuden lisääminen on tärkeää, jotta air park -konseptin mukaisille toiminnoille saataisiin riittävä käyttöaste. Ympärivuotisuutta voidaan lisätä periaatteessa kolmella tavalla. Nykyisten käyttäjien kohteessa viettämää aikaa voidaan pyrkiä lisäämään ja tehdä heistä aktiivisia palvelujen käyttäjiä, toiseksi voidaan tavoitella kohteeseen uusia ilmailijoita sekä ulkomailta että kotimaasta ja kolmanneksi voidaan etsiä ilmailun ulkopuolelta käyttäjäryhmiä, jotka käyttäisivät palveluja luontaisesti ympärivuoden. FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 16 (26) Räyskälä air parkin potentiaalista tulevaa käyttäjäkuntaa voidaan luokitella seuraavasti: Seuraavissa kappaleissa näitä kohderyhmiä käsitellään tarkemmin: arvioidaan kohderyhmän yleistä potentiaalia, niiden tarpeita palvelutarjonnalle sekä mahdollisen käytön ympärivuotisuutta. 5.1 Kotimaiset vapaa-ajan ilmailijat Kotimaiset vapaa-ajan ilmailijat ovat keskeinen kohderyhmä myös kehitettävän Räyskälä air parkin näkökulmasta. Suurin kehittämispotentiaali on talviajan ilmailuun liittyvän toiminnan lisäämisessä kesäajan toiminnan volkuumin kasvaessa maltillisemmin. Kehittämisen kannalta on keskeistä saada keskuksen nykyiset käyttäjät viettämään aikaa kohteessa myös huippusesongin ulkopuolella sekä houkutella heidät kehittävien palvelujen aktiivisiksi käyttäjiksi ja monipuolisten ilmailulajien kautta saada keskukseen lisää käyttäjiä. Tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä harrastajat ovat yleensä hyvin aktiivisia ilmailijoita, kyselyyn vastanneista yli 60% kertoi harrastavansa ilmailua jopa viikoittain ja neljännes vastaajista kuukausittain. Sekä nykyisiltä käyttäjiltä että muilta ilmailijoilta tiedusteltiin heidän halukkuuttaan viettää keskuksessa aikaa sekä kesällä että talvella. Huomionarvoista on että jopa 60% nykyisistä käyttäjistä on vähintään melko kiinnostunut viettämään aikaa Räyskälän Ilmailukeskuksessa myös talvella. Tämän perusteella voidaan todeta, että suuri osa nykyisistä käyttäjistä olisi mahdollista houkutella ympärivuotisiksi käyttäjiksi lisäämällä toimintaa ja palveluja kesäsesongin ulkopuoliselle ajalle. FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 17 (26) Kiinnostunut viettämään aikaa/ käyttäjät Talvella Erittäin kiinnostunut Melko kiinnostunut En ole ollenkaan kiinnostunut En osaa sanoa Kesällä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Käyttäjien kiinnostus viettää aikaa keskuksessa Uutta käyttäjäpotentiaalia kotimaisten ilmailijoiden joukossa on olemassa sekä kesä- että talviajalle, Räyskälän hyvä sijainti on yksi keskeinen vahvuus. Muista suomalaisista vastaajista yli 80% on vähintään melko kiinnostunut viettämään Räyskälässä aikaa kesällä ja talvenkin osalta kiinnostuneita oli 50% vastaajista. Kiinnostus viettää aikaa Räyskälässä/ muut suomalaiset Talvella Erittäin kiinnostunut Melko kiinnostunut En ole ollenkaan kiinnostunut En osaa sanoa Kesällä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9. Muiden kotimaisten ilmailijoiden kiinnostus viettää aikaa keskuksessa Ilmailulajit ja -palvelut Tällä hetkellä Räyskälän Ilmailukeskus profiloituu vahvasti purjelentoon laskuvarjohyppäämisen ollessa toinen keskeinen harrastettu laji. Harrastettujen lajien valikoimaa monipuolistamalla keskukseen saataisiin käyttäjiä ympärivuotisesti. Uusissa ilmailulajeissa keskeistä olisikin juuri ympärivuotinen toiminta. Ultrakevytlentämisen suosio on yleisesti ottaen kasvussa. Kyselyyn vastanneista n. 40% harrastaa tai on kokeillut lajia, lisäksi neljännes vastaajista olisi kiinnostunut lajista. Toinen Ilmailukeskuksen kannalta potentiaalinen kasvava laji on lennokkitoiminta, joka mainittiin avoimissa vastauksissa usein harrastettuna ja kiinnostavana lajina. Etenkin näiden lajien harrastamiselle näyttäisi olevan lisäkysyntää air parkin näkökulmasta. FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 18 (26) Muita kasvavia lajeja ovat nousuvarjotoiminta, experimental-toiminta sekä riippu- ja varjoliito. Kuumailmapallotoiminta sen sijaan on hyvin marginaalisen ryhmän harrastus, ja sen osalta potentiaalina Räyskälä air parkissa on lähinnä yleisölennätysten järjestäminen. Kyselyyn vastanneiden mielestä purjelennon hinauspalvelut ja yöttömän yön lentäminen ovat kiinnostavimpia ilmailutoimintoja. Näiden lisäksi esim. ilmailukaluston vuokrauspalvelua kiinnostavana pitää 44% ja ilmailukaluston huoltopalvelua 33% muista suomalaisista ilmailijoista. Räyskälän Ilmailukeskuksen nykyisten käyttäjien kiinnostus vuokraus- ja huoltopalveluihin on hieman tätä alhaisempi. Yöttömän yön lentämisen ja esimerkiksi suksikonetoiminnan kehittämisessä on myös potentiaalia erilaisuutensa ansiosta myös kansainvälisten kävijöiden houkuttelemiseksi. Kuinka kiinnostunut olisit seuraavista palveluista/ suomalaiset yhteensä Purjelentojen hinauspalvelut Yöttömän yön lentäminen Erittäin kiinnostunut Kiinnostunut Ilmailukaluston vuokrauspalvelut Neutraali Vähän kiinnostunut Ilmailukaluston huoltopalvelut Ei lainkaan kiinnostunut EOS APU Vesitasolentotoiminta Suksilentotoiminta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10: Kiinnostus ilmailuun liittyviin palveluihin Majoitus Mökkimajoitus on ilmailijoiden keskuudessa kokonaisuudessaan kiinnostavin majoitusmuoto Räyskälän Ilmailukeskuksessa. 70% kohteeseen tulevista uusista kotimaisista ilmailijoista ja 44% nykyisistä käyttäjistä on kiinnostunut mökkimajoituksesta. Ilmailijoista n. 30% on kiinnostunut myös chalettyyppisestä majoituksesta sekä hotellimajoituksesta. Nykyisille käyttäjille asuntovaunu on kiinnostavin majoitusmuoto, mutta muita ilmailijoita asuntovaunumajoitus ei houkutellut yhtä paljon. Kokonaisuudessaan 15% vastaajista olisi kiinnostunut oman tontin/lomaasunnon hankkimisesta. Loma-asunto, jonka yhteydessä olisi oma lentokonehalli kiinnosti hieman yli 10% ilmailijoista. Haastattelujen yhteydessä muutamat ilmailukerhojen puheenjohtajat arvioivat kiinnostuksen kuitenkin olevan jonkin verran tätä suurempaa. FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 19 (26) Kiinnostus loma‐asuntoon/ Suomalaiset yhteensä Oman tontin/loma‐asunnon ostaminen Erittäin kiinnostunut Kiinnostunut Neutraali Loma‐asunto/ tonti omalla hangaarilla Vähän kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut EOS Lomaosakkeen ostaminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Kuva 11. Kiinnostus loma-asunnon ostamiseen Kovin monet kyselyyn vastanneista eivät olleet eritelleet sijoittamiseen mahdollisesti käytettävää rahasummaa. yleisen hintatason mukaan: yli 150 000€: 100 000- 150 000€: 50 000 - 99 000€: Alle 50 000€: 6 mainintaa 4 mainintaa 9 mainintaa 8 mainintaa 14 mainintaa Avoimista vastauksista voidaan päätellä, että loma-asuntomahdollisuuksia on hyvä olla eritasoisia. Oman loma-asunnon, joko chalet-huoneiston tai mökin, hankkimiseen riittävän summan sijoittajia kotimaisten ilmailijoiden joukosta löytyy, mutta edullisemmille majoitusvaihtoehdoille (vuokraaminen, lomaosake) löytyy myös kysyntää. Aktiviteetit ja oheispalvelut Oheispalveluista ilmailijoiden näkökulmasta kiinnostavimpia olivat kahvila- ja ravintolapalvelut sekä kauppa/elintarvikekioski ja nopeat tietoliikenneyhteydet. Ilmailutapahtumat, kilpailut ja lajikoulutukset nähtiin kiinnostavimpina aktiviteetteina etätyön, uinnin ja lapsille suunnatun toiminnan ollessa seuraavilla sijoilla. 30% vastaajista oli kiinnostunut patikoinnista, joten reiteille on kysyntää ilmailijoiden parissa. Muita kiinnostavia kesäaktiviteetteja olivat mm. melonta ja kalastus. Talviaktiviteettien kysyntä ilmailijoiden keskuudessa on kohtuullisella tasolla: yli 20% on kiinnostunut hiihdosta ja 20% moottorikelkkailusta. Listatuista aktiviteeteista vähiten kiinnostavia kotimaisille ilmailijoille air parkissa ovat autonvuokraus, golf, tennis sekä muut kuin ilmailutapahtumat. Näyttää siltä, että kotimaiset ilmailijat haluavat panostaa kohteessa nimenomaan suoraan ilmailuun liittyviin toimintoihin, eivätkä ole valmiina käyttämään paljon rahaa oheistoimintaan. Heille keskeistä ovat kiitoteiden ja hallien lisäksi mm. kunnolliset lennonsuunnittelu-, kokous- ja kerhotilat, jotka mainittiin monissa vastauksissa. Monilla ilmailijoilla on perhe mukanaan harrastuksen parissa, vaikka kaikki perheen jäsenet eivät olisikaan ilmailijoita. Perheille suunnattuun toimintaan on olemassa kysyntää. FCG Finnish Consulting Group Oy 5.2 Raportti 20 (26) Ulkomaalaiset ilmailumatkailijat Ulkomaalaisten ilmailijoiden osalta potentiaalisimmat lähtöalueet ovat KeskiEurooppa sekä lähialue (esim. Ranska, Saksa, Alankomaat, Tanska, Ruotsi ja Viro). Ilmailu on tyypillisesti kansainvälinen laji, ja etenkin suuret ilmailutapahtumat houkuttelevat myös ulkomaalaisia kävijöitä. Räyskälän Ilmailukeskuksen, ja Suomen yleensäkin, etuja ovat suhteellisen vapaa ilmatila, kaunis järvimaisema sekä ilmatilan arktisuus. Näiden tekijöiden voidaan arvella erottavan Räyskälän monista Euroopan keskuksista. Kyselyyn vastanneiden näkökulmasta ilmailuun liittyvistä palveluista kiinnostavimpia olivat purjelentojen hinauspalvelu sekä ilmailukaluston vuokrausmahdollisuus. Kysely antaa suuntaa myös siitä, että erityisesti chalet- ja mökkimajoitus ovat air parkeissa kiinnostavia kansainvälisten ilmailijoiden näkökulmasta. Muista ilmailukeskuksen palveluista kiinnostavimpia olivat kauppa, ravintola sekä nopeat tietoliikenneyhteydet. Kyselyn perusteella näyttää, että kiinnostus ilmailun ulkopuolisiin aktiviteetteihin air parkissa olisi huomattavasti suurempi kuin kotimaisilla ilmailijoilla: uinti ja tennis kesällä sekä hiihto ja moottorikelkkailu talvella olivat suosituimmat lajit. Kansainvälisiä asiakkaita voidaan saada houkuteltua käyttämään ympäröivän alueen palveluja myös laajemmin. Etelä- ja Keski-Euroopasta tulevien asiakkaiden näkökulmasta etäisyydet lähiympäristön kohteisiin mm. Hyvinkäälle, Riihimäelle ja Hämeenlinnaan ovat ajallisesti kohtuullisen lyhyitä. Kansainvälisiltä markkinoilta tapahtumien osalta Räyskälän Ilmailukeskuksen kohderyhmä on suhteellisen laaja; aktiiviset ja kansainvälisesti suuntautuneet ilmailijat tapahtuman luonteen mukaan (esim. purjelento, ultrakevytlento, suksikoneleiri). Kansainvälisten asiakkaiden hankkiminen on luontevaa aloittaa juuri tapahtumien kautta, jolloin tapahtumiin osallistujia houkutellaan vakituisiksi käyttäjiksi. Kansainväliset suuret tapahtumat, kuten Purjelennon MM-kisat tuovat Ilmailukeskukseen uusia käyttäjiä ja luovat keskukselle mainetta kansainvälisenä kohteena. Näiden tapahtumien lisäksi voidaan kansainvälisiä asiakkaita houkutella tutustumaan kohteeseen tietyllä tavalla erikoistuneiden ja ainutlaatuisten tapahtumien kautta. Kehittämisessä kannattaakin kansainvälisten asiakkaiden näkökulmasta panostaa erityisesti siihen, mikä erilaistaa Räyskälä air parkia Keski-Euroopan kohteista, esim. yöttömän yön lentämismahdollisuudet sekä talvinen suksikoneleiri voivat olla erikoisuuksia, joita kaikkialla ei ole tarjolla. Tapahtumien kautta houkuteltavista asiakkaista löytyy tulevaisuudessa myös tontin, mökin tai lomaosakkeen ostaja kunhan kävijä vierailullaan vakuuttuu air parkin palveluista ja toiminnasta. Tällainen henkilö on esim. keski-ikäinen, tai iäkkäämpi varakas henkilö, joka on paitsi ilmailija myös muutoin aktiivinen esim. luontoliikunnan harrastaja. Esimerkiksi Siljan Airparkissa Ruotsissa on onnistuttu houkuttelemaan ostajia kotimaan lisäksi mm. Saksasta, Tanskasta ja Suomesta. Ulkomaalaisia tontin omistajista on jopa 40%. 18 18 www.siljanairpark.se FCG Finnish Consulting Group Oy 5.3 Raportti 21 (26) Ilmailun koulutustoiminta Räyskälän Ilmailukeskuksessa on selkeitä kasvun mahdollisuuksia ilmailuun liittyvän koulutustoiminnan osalta ja koulutustoiminta toisi fasiliteettien parantuessa myös lisää ympärivuotisuutta. Urheiluilmailuopisto pystyy luomaan toimintaa Räyskälään ympärivuotisesti ja haastattelun perusteella on kiinnostunut jatkossa myös lisäämään kurssitoimintaa. Tällä hetkellä suurin este ympärivuotisen koulutuksen lisäämiselle on ravintolapalvelujen puute kesäsesongin ulkopuolisella ajalla ja tämän vuoksi sellaistakin toimintaa, jota Räyskälässä voitaisiin toteuttaa, viedään nyt muualle. Jos koulutustoimintaa lisätään, on keskeisenä tarpeena myös opetustilojen määrän lisääminen. Kyselyyn vastanneista ilmailijoista 56 % oli kiinnostunut ilmailun lajikoulutuksista, joten kysyntäpotentiaalia on huomattavasti. Ilmailulajien koulutukseen osallistuville sopiva majoitusmuoto on suhteellisen edullinen perustason majoitus, tämän lisäksi kohderyhmä käyttäisi ravintolapalveluja ja ympäröivän alueen virkistysmahdollisuuksia. Tällä hetkellä Suomessa on muutamia ilmailuun erikoistuneita lukioita, suurimpina Tikkakoski ja Vääksy. Opiskelijoiden keskuudessa kysyntää ilmailulukiotoiminnalle on ja ilmailulukioihin tullaan ympäri Suomen. Esimerkiksi Vääksyn yhteiskoulun lukion ilmailulinjalle on hakenut lähes 70 nuorta ja opiskelupaikan heistä sai parikymmentä. 19 Ilmailulukiotoiminnan aloittamisen mahdollisuudet kannattaa huomioida myös jatkosuunnittelussa. Ilmailulukio toisi Räyskälän Ilmailukeskukselle lisää ympärivuotista käyttöä ja varmistaisi myös lukiotoiminnan kehittämisen Lopen kunnassa. 5.4 Kokous- ja ryhmämatkailu Haastattelujen perusteella kotimaisen kokous- ja ryhmämatkailun kehittämiselle on selkeää potentiaalia. Potentiaalisin kohderyhmä kehittävien palvelujen käyttäjiksi on lähialueen, pääkaupunkiseudun sekä mm. Tampereen alueen yritykset, joille air parkissa voitaisiin tarjota ilmailupainotteisia virkistys- ja kokouspaketteja. Kanta-Hämeen alueella ammattiin liittyvä matkustus yleensä on suhteellisen suurta. Vuonna 2009 Kanta-Hämeessä rekisteröitiin yhteensä 380 000 yöpymistä ja ammattiin liittyvän matkustuksen osuus on 2000-luvulla ollut vuosittain n. 70% rekisteröityneistä yöpymisistä. 20 Haastatteluissa tuli esille selkeästi esille, että kohteen yritys- ja ryhmämatkailukäytölle keskeistä on ilmailuaiheisten ohjelmapalvelujen saatavuus. Ilmailuaiheisille ohjelmapalveluille olisi kysyntää, koska vastaavaa laadukasta tarjontaa on erittäin vähän. Kokous- ja ryhmämatkailun kohderyhmälle tärkeää on laadukas ohjelmallinen kokonaisuus, jossa yhdistyy ilmailuaiheinen ohjelma, kokous, ruokailu ja mikäli tarjolla on monipuolisesti tekemistä, kohteeseen voidaan jäädä myös yöpymään. Keskeisimmät tarpeet fasiliteettien osalta kokous- ja ryhmämatkailijoille ovat toimivat kokoustilat sekä ravintolapalvelut. Majoituksen osalta tälle kohde- 19 20 YLE Lahti 26.08.2011 Tilastokeskus, Matkailutilasto; Hämeen Matkailu Oy. FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 22 (26) ryhmälle haastateltavat näkivät kiinnostavana laadukkaan majoituksen hotellitason huoneissa sekä mökeissä ja huoneistoissa. Kokous- ja ryhmämatkailijat käyttäisivät todennäköisesti myös ulkoilumahdollisuuksia sekä laajemminkin ympäröivän alueen palveluja. Yritys- ja ryhmämatkailukysyntä ajoittuisi air parkissa alkukesälle, loppusyksylle sekä talviajalle, mikäli tarjolla on ohjelmapalveluja myös tuolloin. Sen sijaan kesällä ilmailun kiireisimmän sesongin aikaan ei yritysmatkailun kannalta ole juuri kysyntää. Kohderyhmä täydentäisi Räyskälän ilmailukeskuksen käyttäjäkuntaa luontevasti ja toisi lisää ympärivuotisuutta. 5.5 Luontoliikkujat ja muut matkailijat Räyskälän Ilmailukeskusta ympäröi kaunis luonto, jonka mahdollisuuksia voidaan hyödyntää kehittämällä eritasoisia ja – mittaisia patikointireittejä ja hiihtolatuja sekä rakentamalla reittien varrella laavuja ja järvien rantaan kalastusta tukevia rakenteita. Retkiluistelu myös kasvattaa suosiotaan. Luontoliikkujat ja matkailijat kohderyhmänä toisivat ympärivuotisuutta ja monipuolistaisivat air parkin profiilia, mutta kooltaan tämä kohderyhmä olisi lähinnä täydentävä. Luontoliikkujat ja yleensä teemasta kiinnostuneet matkailijat voisivat käyttää air parkia tukikohtanaan ja he lisäisivät myös air parkin lähialueiden palvelujen käyttöä. 5.6 Moottoriajoneuvojen ajoharjoittelu, testaus ja moottoriurheilu Ajoharjoittelu ja testaus ovat yksi potentiaalisista ilmailun ulkopuolisista aktiviteeteista, jotka toisivat oman lisänsä air parkin ja ympäröivien kuntien palvelujen käyttöön. Työtehoseura (TTS) on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka tarjoaa asiantuntija-, koulutus- ja konsultointipalveluja, kehittämis- sekä testaustoimintaa. Testaustoiminnassaan TTS tekee yrityksille, kone- ja laitevalmistajille, maahantuojille ja ammattilehdille erilaisia koneiden ja laitteiden sekä niiden käytettävyyteen liittyviä testausta. 21 Työtehoseura olisi kiinnostunut raskaan ajokaluston ajoharjoittelusta, mikäli Räyskälän air parkissa olisi tuohon käyttöön soveltuva erillinen rata. Ajoharjoittelun kannalta Räyskälän sijainti olisi parempi kuin nyt pääasiassa käytettävillä radoilla. Haastattelun mukaan TTS voisi käyttää rataa arkipäivinä virkaaikaan jopa ympärivuotisesti. TTS on arvioinut aiemmin käyttömääräänsä, ajoharjoittelua tehdään n. 150 päivää vuodessa. Työtehoseuran toiminnan puitteissa ajoharjoitteluradan lisäksi kysyntää olisi perusravintolapalveluille, mutta asiakkaat eivät juuri käyttäisi majoituspalveluja. Autoliitto on yksityisautoilijoiden palvelu-, etu- ja harrastusjärjestö, jonka toimintaan kuuluu mm. ajoharjoittelu. Autoliiton edustajan mukaan organisaatiolla ja Räyskälä air parkilla olisi selkeitä yhteistyömahdollisuuksia ainakin talven ajoharjoittelun osalta. Autoliitto järjestää vuosittain 10-15 talviajokoulutusta ja Räyskälän sijainti on näiden suhteen hyvä. Autoliiton mahdollisesti 21 www.tyotehoseura.fi FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 23 (26) kohteeseen tuomat käyttäjät tarvitsivat ravintola- ja majoituspalveluja sekä mm. yhteisiä saunatiloja. Liikkuva poliisi on kiinnostunut jatkamaan Räyskälässä nykyistä toimintaansa, volyymi ei kuitenkaan juuri tule kasvamaan. Paikallinen moottoriurheilutoimija järjestää vuosittain yhdet moottoriurheilukisat Ilmailukeskuksessa. Haastattelussa arvioitiin, että kesän tapahtuman lisäksi moottoriurheilutoimijat voisivat käyttää jääajorataa ja kohderyhmää kiinnostaisivat myös mahdollisuudet moottorikelkkailuun. Muita moottoriajoneuvojen ajoharjoittelun kannalta potentiaalisia tahoja ja radan käyttäjiä ovat lähiseudun talvi- ja liukkaankelin ajoon panostavat autokoulut, autojen valmistajat ja maahantuojat. Autojen valmistajat harjoittavat Pohjois-Suomessa laajaa testitoimintaa. Esimerkiksi Rovaniemen lentokentälle rakennetulla useilla testiradoilla kaksi autotehdasta testaa autoja ja niihin liittyviä järjestelmiä 3 kk talvisin ja tuo yli sata henkilöitä majoittumaan ja käyttämään kaupungin eri palveluja. Testaustoiminnan potentiaaliin Räyskälässä vaikuttavat oleellisesti pakkas- ja lumiolosuhteet. Luonnon olosuhteet eivät ole yhtä hyvät talven testaus- ja ajoharjoittelun kannalta kuin Pohjois-Suomessa, mutta Räyskälän hyvän sijainnin vuoksi tällä toiminnalla on potentiaalia. 6 Kehittämiskohteita Edellisessä kappaleessa kuvattiin Räyskälä air parkin potentiaalista käyttäjäkuntaa ja heidän tarpeitaan. Seuraavaksi tiivistetään yhteen markkinaselvityksen perusteella keskeiset kehittämisen kohteet. Selkeänä kehittämisen tarpeena nousee esiin nykyaikaisen päärakennuksen rakentaminen. Päärakennukseen voidaan yhdistää useita eri toimintoja esim. ilmailijoiden tarvitsemat lennonsuunnittelutilat, kokoustiloja, ravintola sekä majoitustiloja. Kaikki edellisessä kappaleessa kuvatut kohderyhmät tulisivat käyttämään päärakennusta ja sen palveluja ja muutamien kohderyhmien (mm. yritys- ja ryhmämatkailun) kannalta edustava päärakennus on myös toiminnan aloittamisen edellytys. Kyselyn ja haastattelujen perusteella voidaan todeta, että majoitusta on hyvä olla eritasoista; edullista perustason majoitusta sekä laadukkaampia vaihtoehtoja kohderyhmien tarpeista riippuen. Suuri osa ilmailijoista arvostaa kohteessa edullista majoitusta, esim. motellia ja asuntovaunupaikkoja, jotka kaipaavat parannuksia. Muun toiminnan kannalta kysyntää on laadukkaalle majoitukselle mökeissä ja lomahuoneistoissa sekä hotellitasoiselle majoitukselle huoneissa. Esim. yritys- ja ryhmämatkailun kehittämisen kannalta majoituksen kokoluokka tulisi olla vähintään ison bussin matkustajamäärän verran. Kyselyn perusteella 15% ilmailijoista oli kiinnostunut hankkimaan oman tontin/loma-asunnon. Haastatteluissa tuli ilmi, että useita tontteja/mökkejä saataisiin myytyä saman tien, ja kiinnostus kasvaa, kun keskusta kehitetään air park ajatuksen mukaan monipuoliseksi keskukseksi. Kehittämisessä on hyvä huomioida, että mökeille, joiden yhteydessä on oma lentokonehalli sekä pääsy kiitotielle, on myös kysyntää. Kyselyn perusteella 10% kotimaisista ilmailijoista oli kiinnostunut tästä vaihtoehdosta, ja FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 24 (26) Siljan Airparkin tapaan osa ostajista voidaan hankkia ulkomailta. Tämän tapainen toiminta toisi air parkille lisäarvoa ja nostaisi profiilia. Haastatteluissa tuotiin esille selkeä potentiaali myös tällaisen majoituksen paikalliselle sovellukselle. Oman tontin yhteydessä olevan lentokonehallin sijaan lomaasuntojen omistajille voidaan varata tila yhteisestä hallista. Tämä koettiin toimivaksi, koska Suomessa koneet ovat tyypillisesti osaomistuksessa. Majoituskysynnän ja kehittämisen osalta aluetta pitää tarkastella kokonaisuutena huomioiden mm. Räyskälän leirikeskuksen alueen tilanne. Leirikeskus on tällä hetkellä myynnissä ja kaavoitus mahdollistaa siellä lisärakentamisen. Räyskälän Ilmailukeskusta ympäröivä luonto voidaan suhteellisen helposti ottaa aktiiviseen virkistyskäyttöön. Käyttäjiä reiteille, laduille ja muille rakenteille löytyisi useista selvityksessä kuvatuista kohderyhmistä ja tällä kohteen profiilia saataisiin muokattua monipuolisen air parkin suuntaan. Erityisesti patikointi, hiihto ja moottorikelkkailu herättivät kiinnostusta. Oheispalvelujen ja aktiviteettitarjonnan kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan on olennainen osa air park – keskuksen kehittämistä. Ravintolapalveluille on kysyntää jokaisella aiemmin mainitulla kohderyhmällä ja kokoustiloille ja palveluille löytyy useita käyttäjäryhmiä: yritys- ja ryhmämatkailu, koulutustoiminta, ilmailukerhot sekä autotestaustoimijat. Ilmailuun liittyvän tapahtumatoiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen on avain myös kansainvälisille ilmailumatkailumarkkinoille. Erityislaatuiset tapahtumat kuten suksi- ja vesilentoleirit ja niihin liittyvä koulutus sekä yöttömän yön lennot tuovat air parkiin kansainvälisiä vierailijoita, joista on mahdollista tulevaisuudessa saada säännöllisiä vierailijoita, loma-asuntojen ostajia ja käyttäjiä myös lähialueen muille palveluille. Ilmailuun suoraan liittyvien palvelujen osalta esiin nousi tarve purjelentojen hinauspalveluille. Purjelentojen hinauspalveluja voidaan kehittää esim. hankkimalla uudenaikainen, perävaunun alustalle rakennettu hinausvintturi, jossa käytetään keinokuituköyttä vaijerin sijasta. Tämä olisi taloudellinen ja tehokas tapa hinaustoiminnan kehittämiseksi moottorikoneilla tapahtuvan hinauksen ohella. Asfaltoinnin parantaminen on keskeistä paitsi ilmailun myös mahdollisen ajoharjoittelun kannalta. Asfaltoituja kiitoteitä voidaan osin käyttää ajoharjoitteluun, mutta erillisen radan rakentaminen on tarpeellista, mikäli ajoharjoittelutoiminnan halutaan kasvan. Lentokonehallitilan tarve kasvaa toiminnan lisääntyessä. Joustava maankäytön kehittäminen on edellytys alueen kehittämiselle ja koko Air Park – hankkeelle. Tähän liittyen yhteistyö Puolustusvoimien ja Metsähallituksen kanssa on keskeistä. Monitoimintaisen air parkin kehittäminen vaatii voimakas panostamista ja rakentamista. Kehittämisen taustalle voidaan laatia esim. master plan –tyylinen kokonaissuunnitelma, jossa huomiodaan maankäyttö ja liiketoiminnan suunnittelu. Selkeää master plania voidaan käyttää myös markkinoitaessa kohdetta mahdollisille sijoittajille ja lomaasuntojen ostajille. FCG Finnish Consulting Group Oy 7 Raportti 25 (26) Johtopäätökset Kotimaiset ilmailijat ovat markkinaselvityksen perusteella myös tulevaisuudessa air parkin keskeinen käyttäjäryhmä ja suuri osa keskuksen nykyisistä käyttäjistä on mahdollista houkutella ympärivuotisiksi asiakkaiksi kehittämällä toimintaa ja palveluja. Ulkomaalaisten ilmailumatkailijoiden kysyntäpotentiaali on hyvä, mutta vaatii palvelujen ja puitteiden vahvojen kehittämistoimien lisäksi aktiivista markkinointia ja kansainvälisten tapahtumien järjestämistä. Ulkomaalainen ilmailumatkailija käyttäisi sekä air parkin oheispalveluja että ympäröivän alueen palveluja enemmän kuin kotimainen ilmailija. Ilmailuun liittyvän koulutustoiminnan lisääminen on tärkeä osa air parkin toiminnan kehittämistä. Nykyisen koulutustoiminnan volyymin kasvattamisen lisäksi ilmailulukiotoiminnan aloittamisen mahdollisuudet on hyvä selvittää tarkemmin. Räyskälä air parkista tontteja, loma-asuntoja ja lomaosakkeita itselleen tulevaisuudessa ostavat ovat ilmailijoita tai muuten ilmailusta kiinnostuneita tahoja sekä kotimaasta että ulkomailta. Ostajia air park kiinnostaa teeman ja monipuolisuuden vuoksi ympärivuotisesti. Oleellisena asiana ostopäätöksessä voidaan pitää myös jälkimarkkinoiden olemassaoloa. Jälkimarkkinoiden koko riippuu luonnollisesti siitä, mitä muita palveluja ja ympärivuotisia toimintoja kohteessa on tarjolla, joten tonttien ja loma-asuntojen kysyntä on suoraan sidoksissa muuhun kehittämiseen. Räyskälä air parkin sijainti on vahvuus kotimaan markkinoilla. Palvelutarjonnan ja fasiliteettien kehittyessä kilpailuasema vahvistuu huomattavasti kotimaassa ja uudet markkina-alueet ovat ulkomailla Keski-Euroopassa ja lähialueella. Muiden kohderyhmien tuomaa kysyntää ja ympärivuotisuutta tarvitaan, jotta keskuksen palvelujen käyttöaste saataisiin riittävälle tasolle. Yritys ja ryhmämatkailijat olisivat uusi käyttäjäryhmä, jonka tuoma kysyntä lisää keskuksen ympärivuotisuutta. Luontoliikkujat ja muut matkailijat kohderyhmänä täydentävät asiakaskuntaa ja lisäävät ympärivuotisuutta. Ajoharjoittelu ja autotestaustoiminta on yksi potentiaalisista ilmailun ulkopuolisista aktiviteeteista, jotka toisivat oman lisänsä air parkin ja ympäröivien kuntien palvelujen käyttöön. Markkinaselvityksen tulokset tukevat Räyskälä Air Park -hankkeen alustavia suunnitelmia. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että Räyskälän Ilmailukeskuksella on kysynnän näkökulmasta hyvät mahdollisuudet kehittyä monipuoliseksi air park – konseptin mukaiseksi ilmailun huippukohteeksi, koulutus, virkistystoiminnan sekä matkailun aktiiviseksi keskukseksi, jonka toimintaa monipuolistamaan voidaan käynnistää esim. ajoharjoittelutoimintaa. Ympäristökunnat tarjoavat monipuolisia palveluja (kulttuuri, majoitus jne.). Nämä lisäävät air parkin vetovoimaa ja air park puolestaan toisi lisää käyttäjiä ympäröivien alueiden palveluille. Räyskälä air park vaikuttaisi positiivisesti Lopen kunnan ja ympäröivien alueiden kehittämiseen ja elinkeinoelämään sekä imagon rakentamiseen. FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Seppo Arvio, aluepäällikkö Laatinut: Hanna Baas, projektipäällikkö 26 (26)
© Copyright 2024