TIEDOTE 10.5.2011 Julkaistavissa klo 9.00 Filosofi Esa Saarinen: Savuttomuus on hyvää elämää Ensimmäistä Paras Savuton Työpaikka -titteliä ilmoittautui tavoittelemaan 32 työpaikkaa. Hakemukset kirvoittivat professori Esa Saarisen ylistämään työpaikoilla tehtyä savuttomuustyötä. Savuton Suomi 2040 -hankkeeseen kuuluvassa Paras Savuton Työpaikka -kilpailussa etsittiin työyhteisöä, jossa on panostettu suunnitelmallisesti savuttomuuteen. Kilpailun palkinnon luovutti filosofi professori Esa Saarinen Helsingissä 10.5. Tupakointi on alkoholin ohella Suomessa suurin yksittäinen terveysriski. Laki vaatii suojaamaan työntekijät työympäristön syöpävaaralliselta tupakansavulta. Työpaikan savuttomuus on tärkeä osa työsuojelua. Esa Saarinen innostui työpaikoilla tehdystä vaikuttavasta työstä savuttomuuden edistämiseksi. – Tämä on mahtavaa uudistamistyötä! Savuton työpaikka ilmentää, että työnantaja arvostaa työntekijöitään, haluaa edistää heidän terveyttään, hyvinvointiaan, työssä jaksamistaan ja työssä onnistumistaan hyvän elämän näkökulmasta. Kaikkien 32 kilpailuun ilmoittautuneen yhteisön esimerkit ovat Saarisen mielestä innoittavia. Kärkikolmikon toimia savuttomuuden edistämiseksi hän piti vakuuttavina keihäänkärkinä eteenpäin. Pääpalkinnon eli parhaan savuttoman työpaikan tittelin voitti Helsingin kaupunki, jonka ponnisteluja savuttomuuden puolesta Esa Saarinen piti hämmästyttävän päättäväisinä ja johtajuudellisina. – Helsingissä tavoitellaan väkevin ottein parempaa terveyttä, työhyvinvointia ja viihtyisämpiä työyksiköitä. Kaupungin kampanja antaa laajuudessaan mahtavan esimerkin onnistuneesta savuttomuustyöstä. Tämä on malliesimerkki uudistavasta työyhteisötyöstä, joka samalla koskettaa laajasti kaupunkilaisia. – Pitkään määrätietoisesti ja uraauurtavasti työtä savuttomuuden eteen tehnyt kaupunki ansaitsee saada tunnustuksen. Toinen palkinto myönnettiin Kuljetusliike V.J. Saloselle, joka sisällyttää tupakoimattomuuden yrityksen toimintakulttuuriin. – Heidän esimerkkinsä on innostava! Kuljetusalaan liitetään karhea tupakoinnin perinne, jota Kuljetusliike Salonen haastaa ajatellen samalla imagovaikuttavuutta nuoriin nähden, Saarinen arvioi. Kolmas palkinto jaettiin Savonia ammattikorkeakoulun ja kainuulaisen työ- ja terveyskunnon toimintamallin kesken. – Oppilaitoksissa opiskelevat nuoret ovat vaikutuskanava tulevaisuuteen. Jokainen sytytetty tupakka kertautuu tulevaisuuteen. Savoniassa on tehty hyvää työtä tupakoimattomuuden eteen oppilaitosympäristössä. – Kainuulaisessa työ- ja terveyskunnon toimintamalli -projektissa paneudutaan erittäin ennakkoluulottomasti ja suuntaa-antavasti työttömiin, jotka usein jäävät sairauksia ehkäisevien terveyspalveluiden ulkopuolelle. Hankkeessa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon asiakkaiden elämäntilanne ja pyritään kannustavasti tukemaan tupakoimattomuutta, Saarinen totesi. Yksilö osana yhteisöä Tupakkatuotteet sisältävät lukuisia aineita, jotka ovat myrkyllisiä ja aiheuttavat elimistössä solu- ja perimämuutoksia, kudosvaurioita ja lukuisia sairauksia. Tupakointi on vuosittain syynä yli 2000 työikäisen kuolemaan. Tupakkatuotteet aiheuttavat käyttäjälleen vahvan riippuvuuden ja ylläpitävät sitä. – Tupakointi on helppo aloittaa ja vaikea lopettaa. Se luikertelee sisään omaksi isännäkseen ja käynnistää kielteisen kierteen. Kuitenkaan lapsi ei halua isää tai äitiä, joka tupakoi, eikä kenenkään intressissä ole tupakoida läpi elämänsä, Saarinen totesi. – Tupakointi on järjetöntä. Mutta samalla tavoin kuin mikä tahansa järjetön tapa, se tarttuu esimerkillä. Samalla yksilö keksii kyllä perusteet omille järjettömyyksilleen. Tässä kohdin yhteisön tulee astua esiin. Tupakointi ei ole yksilöllinen valinta-asia, koska se koskettaa toisia ja vaikuttaa myös heihin. – Hyvän yhteisöelämän kehys edellyttää, että ihminen voi elää elämäänsä ilman että toiset vahingoittavat häntä. Yhteisön idea on auttaa yksilöä elämään parempaa elämää kuin mitä yksin olisi mahdollista. Tämä tarkoittaa myös sopeutumista toisten oikeuksiin, joihin kuuluu oikeus savuttomaan ympäristöön. Tupakoinnin rajoittaminen edistyksellistä Esa Saarinen pitää lainsäädännön tuomista tupakoinnin yhteyteen luonnollisena ja ratkaisevan tärkeänä askeleena kohti hyvää elämää. – Yhteisön suojaavan käden kautta ihmiset ohjautuvat elämään toistensa kanssa rakentavammin ja toisiaan vähemmän vahingoittavasti. – Tupakoinnin kieltäminen julkisissa ympäristöissä kuten ravintoloissa on yksi suurista yhteisöelämämme läpimurtoaskelista, Saarinen arvioi. Tämä uudistus on dramaattisesti vaikuttanut edistävästi arkielämämme laatuun. – Tupakointikiellot ja lakien kautta tulevat rajoitukset tulee nähdä niiden mahdollistaman hyvän elämän valossa. Yksilön itseohjautuvuus ja valinnan vapaus ei voi tarkoittaa oikeutta vahingoittaa toisia. Yhteisöstä tukea lopettajalle Suurin osa tupakoijista on huolissaan tupakoinnin vaikutuksesta omaan terveyteensä ja haluaisi lopettaa. – Ihmisen on kuitenkin hyvin vaikeaa tehdä muutoksia elämässään. Tutkimusten mukaan omin avuin tupakoinnin lopettaneista vain 5 % on pysynyt vuoden kuluttua tupakoimattomana. – Asian ydin on siinä, että jos tukea ei saada toisilta, jopa kolmannes epäonnistuu päätöksessä pysymisessä, Saarinen totesi. Yleinen elämänkokemus ja tutkimustulokset vahvistavat, että vertaistuki ja toisten kannustaminen ovat keskeisiä vaikutusvoimia yksilötason muutoksia toteutettaessa. – Tupakoinnin lopettamisessa ja savuttomissa työyhteisöissä siirretään perspektiiviä yksilöstä yhteisöön, tavalla, joka on samalla yksilön pidemmän aikavälin etujen mukaista. – Työterveyden, jaksamisen ja työhyvinvoinnin vuoksi on tärkeää, että työpaikoilla pyritään edistämään tupakoimattomuutta ja tukemaan tupakoinnin lopettamista haluavia. Teksti: Tuula Hakkarainen
© Copyright 2024