1. No category

VARENIKLIINILLA TOTEUTETTAVAN NIKOTIINIRIIPPUVUUDEN UUSINTAHOIDON KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS
1
2
3
4
5
5
1
Kautiainen K , Ekroos H , Puhakka M , Liira H , Laine J , Linden K , Hahl J
1AT
2
Oy, Porvoon
3Itä-Suomen
Medical Affairs Consulting (Medaffcon)
sairaala, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,
yliopistollinen sairaala, 4University of Western Austalia, Perth, Australia, 5Pfizer Oy
yliopisto ja Kuopion
Yhteystiedot: [email protected], p. 040 7120191
JOHDANTO
Taulukko 1. Tutkimuspopulaation lähtötason tiedot.
Nykyinen
tupakoitsija
(%)*
Entinen
tupakoitsija
(%)*
Miehet 18-34 v
18,3
28,7
53,0
24,6
0,96
Miehet 35-64 v
20,3
33,4
46,4
17,2
0,94
Miehet 65+ v
11,7
44,6
43,7
17,2
0,87
TARKOITUS
Naiset 18-34 v
13,4
25,5
61,1
12,1
0,95
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa varenikliini uusintahoidon
kustannusvaikuttavuudesta tupakoinnin lopettamisessa ja siihen liittyvän nikotiiniriippuvuuden hoidossa suomalaisessa väestössä. Vertailuhoitovaihtoehtoina olivat
uusintahoito bupropionilla, nikotiinikorvausvalmisteilla ja omatoimisella tupakoinnin
lopettamisella. Lisäksi varenikliinin kustannusvaikuttavuutta vertailtiin yhden ja
kahden tupakoinnin lopettamisyrityksen välillä.
AINEISTO JA MENETELMÄT
Naiset 35-64 v
14,9
24,2
60,9
16,7
0,93
Naiset 65+ v
6,9
17,8
75,3
16,7
0,88
Tupakoitsijoiden määrä on laskenut ajan myötä, mutta vuonna 2012 yhä 15-64 –
vuotiaista miehistä tupakoi 21% ja naisista 14%. Suuri osa tupakoitsijoista haluaisi, ja
on yrittänytkin, lopettaa tupakoinnin.1 12 viikon hoitojakso varenikliinilla on todettu
kustannusvaikuttavaksi nikotiiniriippuvuuden hoitomuodoksi Suomessa ja useissa
muissa maissa. Koska nikotiini on voimakasta riippuvuutta aiheuttava aine, ei
tupakoinnin lopettaminen kuitenkaan usein onnistu ensimmäisellä lopetusyrityksellä.2 Uusintayritysten on todettu lisäävän onnistumisen todennäköisyyttä. 3
Aineistona käytettiin tupakoinnin lopettamiseen motivoitunutta 18 vuotta täyttänyttä
tupakoivaa väestöä (N = 116 533). Laskelmat tämän väestöryhmän koosta perustuivat
vuoden 2013 väestötietoihin (Tilastokeskus), tupakoinnin vallitsevuustietoihin ja
tietoihin tupakoinnin lopettamista yrittäneiden määristä (Taulukko 1). Tutkittavat
jaettiin sukupuolittain ikäryhmiin, koska lähtötilanteen tupakointistatus ja sen myötä
sairastavuus- ja kuolemanriskit sekä lähtötilanteen elämänlaatuarvot vaihtelevat iän ja
sukupuolen mukaan.
Aineiston analyysissä käytettiin BENESCO (BENEfits of Smoking Cessation on
Outcomes) –mallin päivitettyä versiota, jolla seurattiin tupakoitsijoiden kohorttia
heidän tupakoinnin lopetusyrityksissään mahdollistaen kaksi yrityskertaa. Malli sisälsi
sukupuoli- ja ikäryhmäkohtaista tietoa viiden tupakkataudin (keuhkoahtaumatauti,
keuhkosyöpä, aivoinfarkti, sepelvaltimotapahtumat ja astman pahenemisvaihe)
ilmaantuvuudesta ja vallitsevuudesta, elämänlaadusta sekä tupakoinnin lopettamishalukkuudesta. Lisäksi malli sisälsi tietoja tupakkatautien hoitokustannuksista
(Taulukko 2) sekä niiden elämänlaatuvaikutuksista. Nikotiiniriippuvuuden hoitomuotojen tehotiedot (Taulukko 2) perustuivat Cochrane-katsaukseen8 sekä varenikliinin
toisen yrityskerran osalta Gonzales ym.9 tutkimukseen. Koska muiden hoitomuotojen
toisen yrityskerran tehosta ei ole tietoa, oletettiin teho samaksi kuin ensimmäisellä
yrityskerralla.
Mallin avulla tuotettiin tietoa eri hoitovaihtoehdoilla saavutettavissa olevista
laatupainotetuista lisäelinvuosista, odotettavissa olevista kustannuksista sekä
eliniänaikaisesta
kumulatiivisesta
tupakkatautien
ilmaantuvuudesta
ja
kuolleisuudesta. Tulosten herkkyyttä mallin muuttujien suhteen testattiin
herkkyysanalyysilla.
Lähtötilanne
Vuosi 1
1. LOPETUSYRITYS
lääkkeellisin keinoin
Ei lopeta
Lopettaa
Vuosi 2+
LOPETTANUT
tupakkatauti kyllä/ei
KUOLLUT
* Finriski 2012 (Borodulin ym. 2013)4; ** Ikäryhmien 18-34 ja 35-64 luvut Helldán ym. (2013)5; ikäryhmälle 65+ ei tietoa, minkä vuoksi
oletetaan olevan sama kuin ikäryhmällä 35-64; *** Koskinen ym. 20126
Taulukko 2. Mallissa käytetyt kustannustiedot sekä tupakkavieroitusvalmisteiden tehotiedot 1. ja 2.
tupakoinnin lopettamisen yrityskerralle.
1. vuosi
Keuhkoahtaumataudin
hoitokustannus (€)
Keuhkosyövän hoitokustannus
(€)
Sepelvaltimotapahtuman
hoitokustannus (€)
Aivoinfarktin hoitokustannus
(€)
Astman pahenemisvaiheen
hoitokustannus (€)
Nikotiiniriippuvuuden
hoitomuoto
Relapsi
TUPAKOITSIJA
tupakkatauti kyllä/ei
2+ vuosi
1 423
1 423
13 473
1 824
11 657
3 668
21 303
14 429
2 044
Kustannus/
hoito (€)
Varenikliini
379,04
Bupropioni
218,92
Nikotiinikorvausvalmisteet
209,32
Omatoiminen lopettaminen
0
Selite/ lähde
Hoitokuvaukset kliinisiltä asiantuntijoilta
ja kirjallisuudesta (esim. Käypä hoito suositukset); yksikkökustannukset
Kapiainen ym. 20147, NordDRG, Hila jne.;
aivoinfarktin 1. vuoden kustannus, THL
Perfect 2009*
Keskiarvo DRG-ryhmistä 96 ja 97 (astma,
aikuinen, kompl./ei kompl.**
Tupakoinnin
lopettamistodennäköisyys
21,1%/ 20,1%
12 viikon hoito + 1 pth-lääkärikäynti; Hila
7
(lääkkeet),
Kapiainen
ym.
2014
15,7%/ 15,7%
(lääkärikäynti)
14,9%/ 14,9%
12 viikon hoito + 1 pth-lääkärikäynti
5,0%/ 5,0%
* Saatavissa osoittesta http://www.terveytemme.fi/perfect/tulokset/index.html; ** NordDRG kustannuspainot saatavilla osoitteesta
http://www.norddrg.fi/content/painokertoimet-2013.
Taulukko 3. Hoitovaihtoehtojen kustannukset, vaikuttavuus (laatupainotetut lisäelinvuodet, QALYt) ja
inkrementaalinen kustannusvaikuttavuus (ICER)
Interventio
Kustannukset
(milj. €)
2 605
1 835 400
Varenikliini, 1 lopetusyritys
2 633
Bupropion, 2 lopetusyritystä
Nikotiinikorvausvalmisteet,
2 lopetusyritystä
Omatoiminen lopettaminen,
2 lopetusyritystä
Varenikliini, 2 lopetusyritystä
TUPAKOITSIJA, motivoitunut
lopettamaan; N = 116 533
Ei koskaan
Tupakoitsija, joka Elämänlaatu***
tupakoinut (%)* yrittää lopettaa
(%)**
QALYt
Kustannusten
erotus (milj. €)
QALYjen
erotus
ICER
€/QALY
1 829 742
+27,6
-5 658
Dominoitu*
2613
1 831 805
+7,5
-3 595
Dominoitu*
2 618
1 831 175
+12,7
-4 225
Dominoitu*
2 660
1 823 452
+54,9
-11 948
Dominoitu*
* Kalliimpi ja vähemmän vaikuttava.
2. LOPETUSYRITYS
lääkkeellisin keinoin
Kuvio 1. Mallin rakenne
TULOKSET
Uusintahoito varenikliinia käyttämällä tuotti eliniänaikaisessa tarkastelussa 6 150 –
20 250 tupakoinnin lopettanutta enemmän vertailuhoitovaihtoehtoihin verrattuna.
Tupakoinnin lopettaneilla henkilöillä oli mahdollista ehkäistä 899 – 2 972 tupakkatautitapausta ja 395 – 1 307 tupakoinnista johtuvaa ennenaikaista kuolemaa. Tämä
huomioiden varenikliinin uusintahoidon avulla oli mahdollista välttää tupakkataudeista aiheutuvia kustannuksia 7,5 – 54,9 miljoonaa euroa ja lisätä laatupainotettujen
lisäelinvuosien (QALY) määrää 3 600 – 12 000:lla (Taulukko 3). Varenikliini oli vertailuhoitovaihtoehtoja vaikuttavampi ja edullisempi ja näin ollen dominoi vertailuhoitovaihtoehtoja. Kustannusvaikuttavuustulos pysyi samansuuntaisena muutettaessa
mallin muuttujien arvoja herkkyysanalyysissa.
PÄÄTELMÄT
Varenikliini on kliinisissä lääketutkimuksissa todettu nikotiiniriippuvuuden hoidossa lumehoitoa
tehokkaammaksi kertahoitona ja uusintahoitona lyhyellä ja pitkällä (52 viikon) seuranta-ajalla. Tämän
Suomen terveydenhuollon oloihin sovelletun tutkimuksen mukaan varenikliini on myös kustannusvaikuttavuudeltaan hyvä hoitovaihtoehto, kun tupakointia joudutaan lopettamaan toisen kerran.
KIRJALLISUUSVIITTEET
1. Tupakkatilasto 2012. THL Tilastoraportti 27/2013.
2. Käypä hoito –suositus (2012) Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus.
3. Getsios D, Marton JP, Revankar N, Ward AJ, Willke RJ, Rublee D, Ishak KJ, Xenakis JG. Smoking cessation treatment and outcomes patterns simulation: a new
framework for evaluating the potential health and economic impact of smoking cessation interventions. Pharmacoeconomics. 2013;31:767-780.
4. Borodulin K, Levälahti E, Saarikoski L, ym. (2013) Kansallinen FINRISKI 2012 –terveystutkimus. Osa 2: tutkimuksen taulukkoliite. THL, Raportti 22/2013.
5. Helldán A, Helakorpi S, Virtanen S, Uutela A (2013) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013. THL, Raportti 21/2013.
6. Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma M. (2012) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL, Raportti 68/2012.
7. Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014) Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL, Raportti 3/2014.
8. Cahill K, Stevens S, Perera R, Lancaster T. Pharmacological interventions for smoking cessation: an overview and network meta-analysis. Cochrane Database of
Systematic Reviews, 2013, Issue 5.
9. Gonzales D, Hajek P, Pliamm L, Nackaerts K, Tseng L-J, McRae TD, Treadow J. Re-treatment With Varenicline for Smoking Cessation in Smokers Who Have Previously
Taken Varenicline: A Randomized, Placebo-Controlled Trial. Clin PharmTher. 2014;96:390-396.